docKurikka NYT 2015 - Kurikan kaupunki
download 
Report Transcription
Kurikka NYT 2015 - Kurikan kaupunki
2015 1 KURIKAN KAUPUNGIN SIDOSRYHMÄLEHTI 16 Molla Mills virkkasi maailmalle 6 12 Metallialan menestyjä Relicomp muutti Kurikkaan Ravintolapäivä luo yhteisöllisyyttä 2 8 10 SISÄLTÖ 8 Vatajanrannan vuohitila 10 Avoin päiväkoti 12 Ravintolapäivä 20 Kurikan liikuntapaikat 3 Tervetuloa Formuun 4 Osuuskuntatoiminta kannustaa luovan alan yrittäjyyteen 6 Relicomp työllistää Kurikassa 8 Kurikan vuoden pienyritys Vatajanrannan vuohitila 10 Avoin päiväkoti on lapsiperheiden kohtaamispaikka 12 Ravintolapäivä luo yhteisöllisyyttä 14 Kaukokaipuu veti kaupunkilaiset maaseudun rauhaan 16 Molla Mills virkkasi Kurikasta maailmalle 18 Risto Käkelä loi Avantin menestystarinan 20 Kurikan liikuntapaikat hyvällä mallilla 22 Samuli Paulaharjun säätiö tukee Pohjanmaan kulttuurielämää 23 Milla on matkalla Kurikasta maailmalle 12 20 PÄÄKIRJOITUS Kohti uutta Kurikkaa Kurikassa katsotaan vahvasti eteenpäin ja tartutaan hetkeen. Kurikka on vastannut valtiovallan asettamiin haasteisiin yli 20 000 asukkaan kunnista. Vuoden 2016 alusta Jalasjärvi liittyy Kurikkaan. Tällöin syntyy Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin kaupunki 23 000 asukkaallaan. Kuntaliitosvalmistelut ovat käynnistyneet vauhdilla ja kaupungin kehittämishankkeita viedään määrätietoisesti eteenpäin. Yrityksien toiminta ympäristöä ja yleisiä edellytyksiä parannetaan monella tavalla yritysten toiveita kuunnellen. Kuntien yhdistäminen korostaa elinvoiman ja paikallisuuden vahvistamista. Yhteinen arvopohja ja kulttuuri yhdistettynä pohjalaiseen yrittäjähenkeen mahdollistaa alueen kehittämisen uusin voimin ja ajatuksin. Uusi Kurikka tulee tarjoamaan valtavasti uusia mahdollisuuksia, mutta myös kehittämishaasteita. Taloudellinen liikkumavara tulee ainakin aluksi olemaan kapea. Talous tulee rakentaa kestävälle pohjalle, jotta palvelut pystytään turvaamaan. Sote-solmutkin varmasti aukeavat lähiaikoina. Uusi EU-ohjelmakausi on pääsemässä vauhtiin ja uudet rahat Leader-rahoituksessa ja maaseutuohjelmissa tuovat uusia työkaluja niin yritysten kuin alueenkin kehittämiseen. Yritys- ja tonttipalvelupiste Formu on lunastanut paikkansa ja se tarjoaa yhteistyökumppaniensa kanssa monipuoliset yrityspalvelut. Alueellinen kehitys on kumulatiivista: positiiviset asiat synnyttävät uusia positiivisia asioita ja näin syntyy itseään ruokkiva kehityskierre. Toivon, että myös tämän lehden myötä havainnoimme ympäristöämme tarkemmin ja löydämme niitä positiivisia ituja, joilla kehitymme ja menemme eteenpäin. Hyvää alkanutta vuotta 2015! Yhdessä saamme paljon enemmän aikaan. 2015 Yhteistyöterveisin Hannu Alanen, kehittämispäällikkö KURIKAN KAUPUNGIN SIDOSRYHMÄLEHTI Kurikka NYT on Kurikan kaupungin sidosryhmälehti. PÄÄTOIMITTAJA Hannu Alanen, TOIMITTAJA Anne Koskela, SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Mainoskenttä, TEKSTIT Eevi Häggman, Ville Lehtinen ja Veli-Matti Pajari, TAITTO Mainoskenttä, PAINO Wellprint, PAINOSMÄÄRÄ 57 000 kpl, KANNEN KUVA Tiina Pudas 3 ARI LOUKASMÄKI, PAAVO MATTILA, AGNES SZEMAN JA ANNE KOSKELA KANNUSTAVAT YRITTÄJIÄ TUTUSTUMAAN FORMUN KATTAVAAN PALVELUTARJONTAAN. Neuvomme yrittäjiä heti paikan päällä tai ohjaamme tarvittaessa oikean asiantuntijan puheille F ormun palvelupisteessä neuvotaan yrittäjiä ja yrittäjyydestä kiinnostuneita, välitetään opinnäyte- ja työharjoittelupaikkoja, autetaan investointi- ja kehittämistukien kartoituksessa ja järjestetään erilaisia tapahtumia, koulutuksia ja työpajoja. - Formu toimii yhden luukun periaatteella. Neuvomme yrittäjiä heti paikan päällä tai ohjaamme tarvittaessa oikean asiantuntijan puheille, kertoo Kurikan yritysasiamies Anne Koskela. Kaikki lähtee yrittäjien tarpeista, joita kartoitetaan muun muassa yrityskäyntien yhteydessä. - Tällä hetkellä kysyntää on ollut esimerkiksi sosiaalisen median ohjaukseen ja toimitilojen kartoitukseen. Formussa toimii myös tonttipalvelu, josta tonteista kiinnostuneet saavat lisätietoa ja neuvontaa. Tonttikartassa on nähtävillä kaikki vapaat tontit. MONTA PALVELUA SAMAN KATON ALLA Formussa palvelevat myös Uusyrityskeskus Neuvoa-antava, Suupohjan Kehittämisyhdistys, Etelä-Pohjanmaan maakunta korkeakoulu sekä Kansainvälisyyskeskus Inka, joiden edustajat ovat paikalla Formussa sovittuina ajankohtina. Uusyrityskeskus Neuvoa-antava tarjoaa maksuttomia palveluita aloittaville yrittäjille. He voivat saada esimerkiksi neuvontaa liikeidean arviointiin, rahoitukseen, verotukseen ja yritysmuodon valintaan. Uusissa yrittäjissä on sekä alan vaihtajia että vastavalmistuvia nuoria. Yhteistä uusille yrittäjille on halu tehdä työtä vapaammin ja vastata omasta toimeentulosta. – Apua saa jo pohdintavaiheessa, muistuttaa Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Ari Loukasmäki. Formu – yhden pysähdyksen taktiikka yrittäjyyteen Vuosi sitten avattu Kurikan kaupungin yritys- ja tonttipalvelupiste Formu on matalan kynnyksen palvelupiste, josta saa apua ja neuvoa yrittäjyyteen ja tonttiasioihin liittyen. Kaupungin keskustassa sijaitsevassa palvelupisteessä saa saman katon alta apua myös uusyrittäjyys-, rahoitus- ja maahanmuuttoasioihin. KANSAINVÄLISYYSKESKUS AVUSTAA MAAHANMUUTTAJIA RAHOITUSTA PAIKALLISILLE YRITTÄJILLE taa ja rahoitusta on saatavilla erityisesti leader-hanketoimintaan sekä kylä- ja järjestötoimintaan liittyen. Suupohjan Kehittämisyhdistyksen Uudet tuulet -leader-ohjelmalle on juuri myönnetty 7,9 miljoonan euron julkinen rahoitus. Tämä tarkoittaa noin 12 miljoonan euron hankeinvestointeja alueelle vuosina 2015-2021. - Kyseessä on Suupohjan hankehistorian suurin leader-ohjelma. Rahoituksen tarkoituksena on vauhdittaa yritysten kehittämistoimintaa ja kannustaa uuden kehittämiseen ja riskinottoon, kertoo Suupohjan kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila. - Leader-ryhmien toiminta perustuu nimenomaan siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Leader-rahoituksen hakemisesta kannattaa rohkeasti kysellä lisää Formusta, vinkkaa Mattila. Suupohjan Kehittämisyhdistys palvelee Formussa maaseudun kehittämis- ja hanketoimintaan liittyvissä asioissa. Neuvon- Yritys- ja tonttipalvelupiste Formu, Asematie 2, Kurikka Kansainvälisyyskeskus INKA tarjoaa Suupohjan alueen ja Kurikan kaupungin maahanmuuttajille maksutonta ohjausta ja neuvontaa kotoutumiseen liittyen. Infoa annetaan myös työnantajille, joilla on ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. - Autamme maahanmuuttajia kaikissa käytännön asioissa, kertoo maahanmuuttokoordinaattori Agnes Szeman. Suurin osa maahanmuuttajista tulee Kurikan alueelle rekrytointifirmojen kautta. Sana kiertää myös puskaradion kautta, usein sukulaisille ja lähipiirille. Työntekijöitä on tullut muun muassa Unkarista, Ukrainasta, Venäjältä, Virosta, Puolasta ja Espanjasta. Eniten kysyntää on sairaanhoitajille ja metallialan työntekijöille. 4 TEKSTI EEVI HÄGGMAN OSUUSKUNTA VALMISTAA KAJ FRANKIN 40-LUVULLA SUUNNITTELEMAA NUKKESARJAA, JOTA ARTEK MARKKINOI. Young Skills Osuuskuntatoiminta kannustaa luovan alan yrittäjyyteen Kurikan Jurvassa toimiva Young Skills -osuuskunta on paikallisten yrittäjien ja opiskelijoiden yhdessä ideoima toimintamalli. Sen tavoitteena on tukea yritysmaailman ja korkeakoulujen yhteistyötä sekä madaltaa opiskelijoiden kynnystä yksityisyrittäjyyteen. Osuuskunnan kautta nuoret muotoilijat pääsevät toteuttamaan erilaisia projekteja yhdessä yritysten kanssa. - Tärkeintä on ideoiden rikkaus ja tekemisen into. Osuuskunta on tiivis yhteisö, josta saa esimerkiksi keskustelutukea tai talkooapua tarvittaessa. 5 O suuskunta perustettiin paikallisten yrittäjien aloitteesta Jurvaan vuonna 2006. Yrittäjät lainasivat osuuskunnalle alkupääoman, joka mahdollisti toiminnan aloituksen, kertoo osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jaakko Purtanen. - Osuuskunnassa opiskelijat ja jo valmistuneet muotoilijat toteuttavat yritysten antamia toimeksiantoja. Projekteja tehdään joko ohjatusti tai itsenäisesti, Purtanen jatkaa. - Jäseniä on tällä hetkellä noin 40, joista puolet on opintonsa päättäneitä muotoilijoita ja puolet yrittäjiä niin sanottuina ”kannatusjäseninä”. Young Skillsin palveluja ovat muun muassa 3D-mallinnus ja -tulostuspalvelu, eri materiaalien vesileikkaus, tuoteprototyyppien valmistus ja konseptisuunnittelu. - Palveluja hyödyntävät monet eri teollisuuden toimialat, kuten esimerkiksi huonekalu-, rakennus- ja metalliteknologian alat. Osuuskunnan jäsenet kehittävät myös innokkaasti omia tuotteitaan ja palveluitaan, Purtanen sanoo. JALMARI LAIHISEN BYJALMARITUOTTEISSA PUU TAIPUU MONEKSI. TUKEA ALOITTELEVILLE YRITTÄJILLE Osuuskunnassa mukana oleminen tarjoaa nuorille muotoilijoille erinomaisen mahdollisuuden kasvaa yrittäjiksi. - Osuuskunta helpottaa yritysten toimeksiantojen toteuttamista, koska laskutus tapahtuu y-tunnuksen omaavan osuuskunnan kautta. Erityisen hyvin osuuskunta palvelee opintonsa päättäneitä ja yrityshautomoon siirtyneitä opiskelijoita. Kynnys perustaa oma yritys madaltuu, kun yritystoiminnan voi aloittaa osuuskunnan kautta, Purtanen toteaa. Kokemuksen puute ei Purtasen mukaan ole este toiminnassa mukana olemiselle. - Tärkeintä on ideoiden rikkaus ja tekemisen into. Osuuskunta on tiivis yhteisö, josta saa esimerkiksi keskustelutukea tai talkooapua tarvittaessa. TULEVAISUUDESSA SUUNNATAAN ULKOMAILLE Osuuskunnan toimintaan on suhtauduttu erittäin myönteisesti ja osuuskunta on myös palkittu useasti. Viimeisin osuuskunnan saama tunnustus on viidentuhannen euron arvoinen Pohjanmaan taidepalkinto, joka myönnettiin osuuskunnalle tänä syksynä. Vaikka tunnustukset kannustavat jatkamaan ja kehittämään osuuskunnan toimintaa, on toiminnan ehdoton edellytys kuitenkin rahoituksen varmistaminen. - Toiminnan tuotto ohjataan suoraan tuotteiden uudelleenkehittämiseen. Ylimääräistä rahaa ei osuuskunnan kehittämiseen juuri jää, Purtanen toteaa. - Myös isommat tutkimus- ja kehittämishankkeet vaativat paljon aikaa ja rahaa. Osuuskunnan usko tulevaisuuteen on kuitenkin vahva. - Tulevaisuuden tavoitteenamme on kasvattaa innovatiivista liiketoimintaa kansainvälisellä sektorilla sekä päästä mukaan kansainväliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tärkeää on myös kannustaa nuoria, luovien alojen ammattilaisia jäämään Etelä-Pohjanmaalle yrittäjiksi. Se toisi erinomaisesti esille alueen osaamista. www.youngskills.fi 6 TEKSTI VELI-MATTI PAJARI KUVAT TIINA PUDAS TEKSTI VILLE LEHTINEN Relicomp työllistää Kurikassa yli 100 Metallialan menestyjä muutti Kurikkaan Ohutlevyvalmistaja Relicomp muutti syksyllä 2014 Kurikan Ikariin Ruukin entiseen hehtaarihalliin. Kasvavan yrityksen siirtyminen Kauhajoelta Kurikkaan on etenkin uuden toimipaikan hyvän sijainnin ansiota. L öysimme Kurikasta juuri meille sopivat ja myös toiminnan tulevaisuuden laajentamiseen riittävät tilat, kertoo yrittäjä pariskunta Tiina ja Marko Jyllilä. Relicomp on onnistunut kasvamaan talouden vaikeina aikoina. Tällä hetkellä yritys työllistää Kurikassa yli 100 henkilöä ja Suolahdessa yli 30. - Kauhajoella toimimme hyvissä tiloissa, mutta ne alkoivat käydä meille ahtaiksi, kun investoimme uuteen pintakäsittelylaitokseen. Hankimme uuden laitoksen ja onneksi myös sitä vastaavat tilat löytyivät. Täällä olemme myös yrityksenä paremmin näkyvissä ja meidät tunnetaan siten paremmin. Nyt kolmostiellä töihin ajaessa voi tuntea ylpeyttä, että tämä on meidän mesta. Uudet tilat tuovat toimintaan lisää puhtia, henkilöstön viihtyvyyttä ja siten tuottavuutta. - Meillä on nyt tilojen ja sijainnin puitteissa sellaiset resurssit, että niiden puolesta ei kasvu ja pärjääminen jää kiinni. ALUEEN YRITTÄJÄMYÖNTEISYYS SUURI ETU Relicomp tekee muun muassa konepeitteitä useille tunnetuille työkonevalmistajalle. Jyllilät ovat mielissään Kurikan aktiivisesta yrittäjämyönteisestä kulttuurista. - Verkosto on täällä merkittävä voimavara, olemme jo löytäneet esimerkiksi alihankkijakumppaneita. Kurikan kaupunki on kutsunut alueen metallialan yrityksiä yhteisiin tilaisuuksiin, on tutustuttu ja verkostoiduttu. Yhteistoimintaa ja yhteisiä koulutuksia on suunnitteilla. AUTOTALLISTA MAAILMALLE Tiina Jyllilän isä Reino Kangas perusti Relicompin Kauhajoelle noin 25 vuotta sitten. Autotallista liikkeelle lähteneessä perhe yhtiössä tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2011. Perheyrityksen omistajina ovat Tiinan ja Markon lisäksi myös Tiinan sisarukset Tommi Kangas ja Pauliina Vallin. - Tilauksia on tullut vallitsevaan maailman taloudelliseen tilanteeseen nähden hyvin. Olemme pystyneet työllistämään kuluvan vuoden aikana jopa 15 uutta ihmistä. Monipuolisuus ja kokemus eri toimialoista tasaa myös kausivaihteluita. Metalliteollisuuden yrittäjän pärjäämisen salaisuus Suomessa on kova työnteko. - Ei siihen ole mitään vippaskonstia. Uskon, että suomalaisella työllä ja ammatti taidolla pärjää. Menestys tulee tekemisestä nauttimisesta, mutta joka päivä pitää miettiä myös uusia ratkaisuja, kiertää maailmalla ja haistella uusia tuulia. 7 Kurikan kaupunki on kutsunut alueen metallialan yrityksiä yhteisiin tilaisuuksiin, on tutustuttu ja verkostoiduttu. MARKO JYLLILÄ TILAUKSIA ON TULLUT VALLITSEVAAN MAAILMAN TALOUDELLISEEN TILANTEESEEN NÄHDEN HYVIN. OLEMME PYSTYNEET TYÖLLISTÄMÄÄN KULUVAN VUODEN AIKANA JOPA 15 UUTTA IHMISTÄ. Relicomp ottaa rohkeasti käyttöön uusia teknologioita ja tapoja toimia. - Uskallusta ja riskinottokykyä pitää olla. Tällä hetkellä Relicompin osaaminen näkyy maailmalla asiakkaiden tuotteiden kautta. Suoraa vientiäkin ollaan kuitenkin suunnittelemassa. - Uusia asioita on vireillä ja etenemme niissä sitä mukaa, kun voimavaroja löytyy. 8 TEKSTI VELI-MATTI PAJARI KUVAT TIINA PUDAS TEKSTI VELI-MATTI PAJARI KUVAT TIINA PUDAS 350 kuttua, kiliä ja pukkia: Kurikan vuoden Pienyrityksen vuohitila on maan suurimpia Jaakko ja Anna-Kaisa Niemen vetämä Vatajanrannan vuohitila valittiin Kurikan Pienyritykseksi 2014. - OLISIHAN SE MUKAVA, JOS TILA JATKUISI JA TOIVOTTOVASTI NÄIN KÄY. MUTTA EI MAATALOUSTÖIHIN VOI KETÄÄN PAKOTTAA, ISÄNTÄ SANOO. JAAKKO JA ANNA-KAISA NIEMELLÄ ON KOLME PIENTÄ POIKAA. V uohitila Kurikan Lohiluomalla on yksi Suomen suurimpia. Pitkälle erikoistunut tila on myös harvinainen. Isäntä arvelee, että koko maassa on vain kuusi yli 200 vuohen tilaa. Niemien tila on vuoden 2005 sukupolvenvaihdoksen jälkeen erikoistunut ja laajentanut toimintaansa. - Lypsäviä vuohia noin 250 ja noin 100 nuorta tai “joutilasta” vuohta. Siitospukkeja on viisi, isäntä sanoo. OMA MEIJERI TEKEE JUUSTOJA - Laajennukset valmistuivat syksyllä. Lisättiin meijerituotantoa ja pihattotiloja. Omia tuotteita on tehty kolme vuotta. Tilan oma Lohiluoman Pienmeijeri Oy valmistaa myös omia juustoja. Niistä vastaa emäntä Anna-Kaisa. Juustonvalmistus on irrotettu maataloudesta omaksi yritykseksi. Tuotannossa on myös jäätelöitä. Jaakko Niemen mukaan tähän asti on kasvettu ja erikoistuttu. Jatkossa tila keskittyy enemmän eläinaineksen parantamiseen. 9 - Uskon, että maataloudella on tulevaisuus Suomessa, sanoo tilan isäntä ja yrittäjä Jaakko Niemi. KUTUNKUUTIOT JA PAISTOJUUSTO OVAT SUOSITUIMPIA OMAN MEIJERIN TUOTTEITA. TILALLE ON KERTYNYT VAKIASIAKKAITA VUOSIEN VARRELLA. LÄHIRUOAN SUOSIO KASVAA Vatajanrannan maidosta jalostettuja tuotteita myydään pääasiassa yksittäisissä erikoiskaupoissa ja ravintoloissa. Ketjuihin pääsy ei ole helppoa. - Mitä messuilla on kuljettu, niin kuluttajilta on tullut myönteistä palautetta. Moni maistaja on yllättynyt ja pitänyt kovasti juustojemme miedosta mausta. Niemen mukaan nykyinen lähiruoan suosio nostaa osaltaan myös vuohituotteiden kysyntää. - Laadukkaat tuotteet valmistetaan puhtaasta ja tuoreesta vuohenmaidosta. Kyllä näistä pidetään tarkasti huolta koko ajan. KUTTU KAPUAA LYPSYLLE KAHDESTI PÄIVÄSSÄ MAITO JALOSTUU NAAPURISSA Vatajanranta on omavarainen vuohien heinän ja kauran suhteen. Viljaa riittää jonkin verran myyntiinkin. Valtaosan tilan vuohenmaidosta hakee kolmesti viikossa naapurikunnan Juustoportti. Se on ainoa iso meijeri, joka ottaa vuohenmaitoa vastaan. Vatajanrannan kutuista heruu noin 100 000–120 000 litraa vuodessa. Vajaa kymmenes määrästä jalostuu oman tilan tuotteiksi. Lypsy ja ruokinta rytmittävät vuohitilan arkipäivää. Työt vaativat heti aamusta reilun kolmen tunnin työrupeaman. Iltalypsy alkaa päivällä neljän korvilla. Yksi kuttu tuottaa päivässä noin 2–2,5 litraa maitoa. Tilalla on 12 konelypsintä kahta puolen käytävää. Kutut lypsetään 50 kappaleen erässä. Eläimet kiipeävät itse noin metrin korkuiselle pöydälle, jossa ne lypsetään koneella takajalkojen välistä. Vuohi onkin oppiva mutta myös ovela otus: - Nuori vuohi oppii lypsylle viikossa parissa. Ne ovat muutenkin älykkäitä – hyvässä ja pahassa. Oppivat avaamaan oven, hyppivät yli aitojen ja sopivat pienestäkin raosta. Ja muistavat kaiken oppimansa. Toisaalta ne ovat pieniä ja sen takia helpompia käsitellä kuin lehmät, Niemi sanoo. Toistaiseksi Niemet ovat pärjänneet kahdestaan tilan töissä. Lomittaja antaa välillä vapaa-aikaa. - Saa nähdä, voiko jatkossa ottaa työntekijän. Nyt on menty näillä, isäntä sanoo. “KAUPUNKI ON YRITYSTEN TAKANA” Niemen mielestä Kurikka on hyvä paikka pienille yrityksille, joita kaupungissa riittää. - Kaupunki on yritysten takana ja hyvä täällä on ollut toimia. Markkinoita on tietysti haettava kauempaakin. EU-byrokratia tuskastuttaa Suomen maatiloilla. Niemi sanoo jo tottuneensa asiaan vuosien varrella, vaikka säädöksiä tulee aina lisää ja epävarmuus vallitsee. - Olisi parempi, että tuottajalle maksettaisiin tuotteista käypä hinta eikä tukia olisi ollenkaan. Meillä on uskoa, että maatalous jatkuu ja kyllähän nämä investoinnitkin sen osoittavat. LIHAA KYSYTÄÄN TOISTAISEKSI VÄHÄN Vuohenlihan markkinat eivät ole kovin kummoiset Suomessa. Kutun tuotanto ehtyy joskus 7-8-vuotiaana. Nyt muutama teurastamo ottaa jo vuohia vastaan. Näihin päiviin asti poistovuohet ja nuoret pukit on täytynyt hävittää Honkajoen käsittelylaitoksessa. Niemi arvioi, että lihan suosio on pienessä kasvussa erityisesti suurissa kaupungeissa. Vuohenlihasta valmistetut ruoat kuuluvat monen maahanmuuttajan kulttuuriin, mikä saattaa lisätä kysyntää. - Itse syömme lihaa jonkun verran. Se on oikein hyvää esimerkiksi savustettuna. 10 TEKSTI EEVI HÄGGMAN KUVAT TIINA PUDAS Avoin päiväkoti on lapsiperheiden kohtaamispaikka Noin vuoden päivät toiminnassa ollut Kurikan avoin päiväkoti SoPeVa on otettu seudulla erinomaisesti vastaan. Päiväkoti tarjoaa monipuolista toimintaa perheille, sillä saman katon alta löytyy monia lapsiperheiden kanssa toimivia tahoja. Päiväkodissa lapsiperheillä on mahdollisuus tutustua toisiin samassa elämäntilanteessa oleviin perheisiin ja saada neuvoja ja vertaistukea. T ammikuussa 2014 avattu päiväkoti on suunniteltu osana Kurikan kaupungin rahoittamaa Palmikko-hanketta ja sitä hallinnoi Kurikan varhaiskasvatus. Palmikko-hanke toteutetaan sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, kouluja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja 3. sektorin laajana yhteistyönä. - Hankkeen tavoitteena on kehittää Kurikan perhekeskuksen toimintaa ja tukea perheitä lasten kasvattamisessa, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Virpi Pihlajamäki. - Hanke käynnistyi huhtikuussa 2013 ja saman vuoden syksynä aloimme moni alaisesti miettiä, miten voisimme tukea perheitä monipuolisesti ja mahdollisimman varhain. MONIPUOLISET PALVELUT KERÄÄVÄT KIITOSTA Päiväkodin toiminta perustuu perheiden toiveisiin. - Toiminta on joustavaa ja sitä pystytään helposti muuttamaan palautteen mukaan. Palautetta toiminnasta voi antaa kasvokkain tai esimerkiksi palautelaatikkoon. Lisäksi keräämme palautetta kyselyin, avoimen päiväkodin vastaava ohjaaja Tarja Suvisalmi kertoo. Päiväkoti SoPeVa tarjoaa useita vertaisryhmiä, esimerkiksi perhe- ja vauvaryhmät, Terhokerho eläkeläisille ja lapsille ja pelkästään lapsille suunnatut ryhmät. Myös varhaisnuorille on toimintaa ja lisäksi päiväkodissa toimii Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvila. Avoimelle päiväkodille oli selvästi kysyntää ja se on saavuttanut lapsiperheiden keskuudessa suursuosion. Vuonna 2014 - Täällä perheet voivat kokoontua yhteen ja saada vertaistukea. Äidit näkevät muita äitejä ja meillä äiti voi ottaa esimerkiksi nokoset ja lähteä sitten virkistyneenä vauvan kanssa kotiin. 11 TARJA SUVISALMI JA VIRPI PIHLAJAMÄKI AVOIMEN PÄIVÄKODIN PERHEKERHON LASTEN KANSSA. tammi-toukokuussa kävijöitä oli 2 400 ja syksyllä ensimmäisen viikon aikana jo 800 kävijää. Palmikko-hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. SoPeVan toiminta on saanut positiivista palautetta myös valtakunnallisesta näkökulmasta THL:n kautta. - Yksi tärkeimmistä asioista perheille on se, että avoimeen päiväkotiin on helppo tulla milloin vain. Monille lapsiperheille voi olla haasteellista olla paikalla tiettyyn kellonaikaan, joten joustavuus on tärkeää, Pihlajamäki sanoo. - Olemme saaneet kiitosta myös siitä, että perhekerhoissa on aina ohjattua toimintaa. Tarjolla on siis monipuolista varhaiskasvatusta. Toiminnan maksuttomuus on myös monille perheille tärkeä asia, Suvisalmi sanoo. VERTAISTUKI EHKÄISEE ONGELMIA Kurikan perhekeskuksessa sosiaalitoimi ja neuvolat toimivat saman katon alla. Päiväkoti sijaitsee perhekeskuksen lähellä. Palvelujen ryhmittyminen lähekkäin on Pihlajamäen mukaan tärkeä asia. - Jos perheillä on jokin ongelma, heidän voi olla haasteellista selvittää, keneltä siihen pitäisi pyytää apua. Täällä kaikki palvelut ovat lähellä ja työntekijät tietävät, kenen puoleen perhe kannattaa ohjata. - Perhekeskuksen henkilöstö käy myös toisinaan kahvittelemassa päiväkodissa, jotta vanhemmat voivat tutustua heihin. Tämä toivottavasti madaltaa jatkossa kynnystä hakea tarvittaessa apua. Avoin päiväkoti pyrkii omalta osaltaan ennaltaehkäisemään ongelmia ja lisäämään perheiden voimavaroja. - Täällä perheet voivat kokoontua yhteen ja saada vertaistukea. Äidit näkevät muita äitejä ja meillä äiti voi ottaa esimerkiksi nokoset ja lähteä sitten virkistyneenä vauvan kanssa kotiin. Toisesta maasta tai kaupungista muuttaneet perheet voivat tutustua täällä toisiin ja saada uusia ystäviä, Suvisalmi kertoo. - Tärkeää on, ettei keskitytä vain haasteisiin vaan työntekijät tuovat esille myös perheiden voimavaroja, Pihlajamäki lisää. Avoimessa päiväkodissa on aina tilaa uusille tulijoille. - Suurin osa kävijöistä on kurikkalaisia lapsiperheitä, mutta myös lähikuntien perheet ovat löytäneet SoPeVan palvelut. Kaikki uudet tulijat ovat siis aina tervetulleita. 12 TEKSTI VELI-MATTI PAJARI KUVAT TIINA PUDAS TEKSTI EEVI HÄGGMAN KUVAT JOHANNA HIETASEN ARKISTO Ravintolapäivä tuo yhteisöllisyyttä ja makunautintoja Kurikkaan Neljästi vuodessa järjestettävä Ravintolapäivä on ruokakarnevaali, jonka aikana kuka tahansa voi perustaa ravintolan yhden päivän ajaksi. Viime toukokuussa Kurikassa ensimmäistä kertaa järjestetty Ravintolapäivä oli valtaisa menestys. Tapahtumasta onkin tarkoitus tehdä Kurikassa perinne, joka innostaa ja luo viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä asukkaiden keskuuteen. K urikan ensimmäinen Ravintola päivä sai alkunsa kaupunkikeskustan kehittämishankkeen projektipäällikkö Johanna Hietasen ideasta. - Aloin miettiä, että tämän kaltaiselle yhteisöllisesti järjestettävälle tapahtumalle olisi varmasti kysyntää. Moni oli varmasti miettinyt itsekseen, että tällaiseen olisi kiva lähteä mukaan, Hietanen kertoo. KARNEVAALI KAHDESTI VUODESSA Hietasen aavistus osui oikeaan. Kevään ruokatapahtuma houkutteli yhteensä 14 ravintolaan ja kahvilaan yli 1 500 kävijää. Sekä ravintoloitsijat että asiakkaat antoivat tapahtumasta erinomaista palautetta. - Kyllähän ruoka ja yhdessä tekeminen yhdistävät ihmisiä, Hietanen iloitsee. - Kiersin toukokuun tapahtumassa useita ravintoloita ja huomasin, että monet ihmiset kävivät useammassakin paikassa saman päivän aikana. Myös hyvällä ilmalla oli varmasti vaikutuksensa tapahtuman suosioon. Kurikan kaupunki tukee Ravintolapäivää yhteismarkkinoinnilla kahdesti vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Kaupungin toiseen ravintolapäivään lähti marraskuussa mukaan neljä innokasta ravintoloitsijaa, joista osa oli mukana jo keväällä. 15. marraskuuta järjestetyssä ruokatapahtumassa kävijöitä oli lähes viisisataa. Tarjolla oli muun muassa hirvikeittoa ja ihanan kammottavia haamuherkkuja. Hietanen uskoo, että kevään lämpimämmässä säässä vietettävä Ravintolapäivä saavuttaa taas suursuosion. HERKKUSUILLE VALINNANVARAA YMPÄRI VUODEN Pop-up -ravintoloiden ohella Kurikassa on monipuolinen ravintolatarjonta myös ympäri vuoden. - Täällä on hyvä lounastarjonta ja iltaravintoloita löytyy jonkin verran. Wanha Asema on todella suosittu ja Sellan Kaffilassa on hyvät keittolounaat, Hietanen sanoo. - Hieman eksoottisemman ruoan ystäville makunautintoja tarjoaa puolestaan aasialainen ravintola Ocean Dragon. Yhteisöllisyyteen kannustava Ravintolapäivä tuo Hietasen mukaan Kurikan alueelle elinvoimaa ja ajanhenkisyyttä. - On tärkeää aktivoida kuntalaisia, jotta he uskaltavat ja haluavat lähteä mukaan ja samalla lisätä omaa ja muiden viihtyvyyttä. Onhan tämä myös kunnan imagonkin kannalta hieno juttu. Toukokuun tapahtumassa oli mukana myös ulkopaikkakuntalaisia, joten tämä on erinomainen tapa tuoda ihmisiä yhteen ja näyttää, mitä meillä on täällä seudulla tarjottavana, kertoo Hietanen. KYLLÄ RAVINTOLAPÄIVÄ ON SELLAINEN TAPAHTUMA, JOKA ON TULLUT JÄÄDÄKSEEN. TIMO KIVISTÖ 13 - On tärkeää aktivoida kuntalaisia, jotta he uskaltavat ja haluavat lähteä mukaan ja samalla lisätä omaa ja muiden viihtyvyyttä. Äijäravintolan tuotot menivät Lastensairaalalle Yksi Kurikan toukokuun ruokakarnevaalin ravintoloista oli Lions-klubi Paitapiiskan perustama ulko ilmaravintola Uniikki. Ravintolassa tarjoiltiin ”uniikkia äijien tekemää soppaa uniikissa miljöössä” eli toisin sanoen lohiseljankaa, nokipannukahvia sekä kropsuja mansikkahillolla. Yksi ravintolan puuhamiehistä oli sisustemyyjänä ja muusikkonakin toimiva Timo Kivistö. - Tapahtumaan osallistuminen oli ollut mielessä jo kauan ja kun saimme tähän projektitukea, lähdimme oitis mukaan, Kivistö toteaa. - Ravintolan tuotot päätimme lahjoittaa Lastensairaalan hyväksi eli tässä loksahti monta asiaa hyvin kohdalleen. MENOSSA MUKANA MYÖS TULEVINA VUOSINA Kivistö muistelee kevään ravintolapäivää lämmöllä. - Se oli aivan ihana päivä! Ihmiset olivat hyväntuulisia ja meininki oli kansainvälinen. Saimme erinomaista palautetta ihmisiltä ja soppa maistui kävijöille. Karnevaali tuo Kivistön mukaan Kurikkaan yhdessä tekemistä, yllätyksiä ja hyvää mieltä. - Tämänkaltainen tapahtuma on juuri sellainen, mitä tarvitaan. Yhteisöllisyyden lisäksi tapahtuma nostaa ruoan arvostusta, mikä on kaltaiseni kulinaristin ja hyvän ruoan ystävän kannalta tietysti myös hyvä asia. Lions-klubi on perustamassa ravintolan Kurikkaan myös ensi toukokuussa, entistä isommalla joukolla. - Kyllä Ravintolapäivä on sellainen tapahtuma, joka on tullut jäädäkseen. 14 TEKSTI EEVI HÄGGMAN KUVA JUHA MÄNTY Kaukokaipuu veti kaupunkilaiset maaseudun rauhaan Hietaharjun viisihenkinen perhe viihtyy Jurvan Metsäkylässä. Muutto pääkaupunkiseudun hälinästä maaseudun hiljaisuuteen osoittautui täydelliseksi päätökseksi. M aarit Hietaharju-Nisonen ja Ville Nisonen alkoivat haaveilla muutosta ja oman kodin rakentamisesta kauemmas pääkaupunkiseudulta esikoistyttären synnyttyä. Muutto Pohjanmaalle alkoi kiinnostaa kaupunkilaistaustaista pariskuntaa, mutta muutto niin kauas tuntui uhkarohkealta. Kaipuu maaseudun rauhaan juonsi juurensa lapsuuden maaseudulla vietettyihin kesiin. - Lapsuudenkotini Vaasassa oli myös metsien ja peltojen keskellä, joten halusin lapselleni samanlaisen rauhallisen ja turvallisen lapsuuden, kertoo Maarit. - Kun sitten vietimme erästä juhannusta Jurvassa vanhempieni mökillä, asia tuntui selvältä. Metsäkylässä isäni kotitilalla oli unelmiemme tontti valmiina. Paikka tuntui kodilta jo ennen kuin olimme edes varsinaisesti saaneet kotiamme sinne. YHTEISÖLLISYYTTÄ JA TURVAA Jurva osoittautui perheelle täydelliseksi valinnaksi. Erityisesti sydäntä lämmittävät ystävälliset ihmiset. - Meidät otettiin Metsäkylässä uskomattoman ihanasti vastaan. Etenkin oman kylän ihmiset suhtautuivat muuttoomme niin ihanasti, että sen ajatteleminen lämmittää mieltä edelleen, Maarit sanoo. - Ihmiset ovat toisilleen ihmisiä ja niin me aikuiset kuin lapsemmekin ovat saa- neet Jurvasta aivan ihania ystäviä. Perhe on asunut Etelä-Pohjanmaalla vuodesta 2009. Vuonna 2011 perheeseen syntyi toinen tytär ja samana vuonna oma talo valmistui Metsäkylään. Kolmas tytär perheeseen syntyi vuonna 2013. Kasvatusalan ammattilaisina ja kolmen tyttären vanhempina Maarit ja Ville pitävät Jurvaa erinomaisena paikkana kasvattaa lapsia. - Pienten lasten äitinä koen, että lapset ovat täällä paremmin ”turvassa”. Naapurit tuntevat lapseni ja jos lapsillani olisi jokin hätä, luotettavia aikuisia on lähellä, Maarit toteaa. Lapsiperheen näkökulmasta myös koulujen pienet luokkakoot ovat etu. - Pienemmät yksiköt ovat aina helpompia hallita. Niissä pääsee muodostumaan elämää tukevia ihmissuhteita opettajien ja lasten välille, Ville muistuttaa. HYVÄT PALVELUT ERINOMAISELLA SIJAINNILLA Sekä Ville että Maarit ovat työllistyneet uudelle kotipaikkakunnalleen hyvin. Ville työskentelee kasvatusjohtajana Kurikassa ja Maarit Mustasaaressa erityisopettajana. Yhteisöllisyyden lisäksi Jurvan erinomainen sijainti ja hyvät palvelut ovat perheen mukaan alueen parhaita puolia. - Työllistymisen kannalta Jurvan sijainti on hyvä, se on sopivan välimatkan päässä isommista kaupungeista, Ville sanoo. - Eri palvelut kirjastosta terveyden- - Ihmiset ovat toisilleen ihmisiä ja niin me aikuiset kuin lapsemmekin ovat saaneet Jurvasta aivan ihania ystäviä. 15 MAARIT HIETAHARJU-NISOSEN JA VILLE NISOSEN PERHE VIIHTYY MAASEUDUN RAUHASSA. TONTTIASIOISSA PALVELEE KURIKAN KAUPUNGIN TONTTIPUHELIN 044 550 2647 JOKA PÄIVÄ KLO 8–22. huoltoon toimivat täällä hyvin. Liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet ovat myös hyvät. Muutto Jurvaan on myös mahdollistanut sen, että oma koti ja pihapiiri ovat juuri sellaiset, kuin perhe on aina haaveillut. - Mikäli olisimme päättäneet rakentaa jonnekin muualle, olisimme joutuneet tinkimään paljosta, Maarit toteaa. MAASEUDULLE HAIKAILEVIA PERHE KEHOTTAA HEITTÄYTYMÄÄN ROHKEASTI - Kokemuksesta tiedän, että useilla kaupunkilaisilla on kaukokaipuu maalle. Ihmiset eivät vain uskalla heittäytyä, koska ovat epävarmoja esimerkiksi työn tai palveluiden suhteen, Ville sanoo. Maaritin mukaan maaseudun rauha tarjoaa loistavaa vastapainoa kiireiselle työelämälle. - Jos kaikki ihmiset saisivat lepuuttaa ajatuksiaan päivittäin tällaisessa hiljaisuudessa luonnon keskellä ja kuunnella luonnon ääniä, eivät he varmaan enää haluaisi kaupungissa asuakaan! KURIKAN KAUPUNGIN TOP10 -TONTIT LÖYDÄT KESÄ- JA TALVIMAISEMISSA KAUPUNGIN SIVUILTA! Seitsemäs Asu&Elä –tapahtuma houkuttelee tutustumaan Kurikassa asumiseen lauantaina 12.9.2015. Tapahtuman yhteydessä erilaiset asuntokohteet ja julkitilat avaavat ovensa yleisölle. Syksyn perinteeksi muodostuneen tapahtuman teemaa mukailevat lisäksi useat koko perheen oheisohjelmat. Katso lisätiedot www.kurikka.fi/asujaela 16 TEKSTI VELI-MATTI PAJARI KUVAT TIINA PUDAS PARHAITEN MOLLA MILLS VIIHTYY TYÖHUONEELLAAN. HÄN TEKEE USEIN YMPÄRIPYÖREITÄ PÄIVIÄ LANKA KAAOKSEN KESKELLÄ. JA NAUTTII JOKAISESTA HETKESTÄ. Molla Mills virkkasi Kurikasta maailmalle Molla Mills on noussut kohinalla käsityöpiireihin. Työt ja kirjat kuljettavat naista messuille ja näytöksiin eri puolille maailmaa. Kohta Molla aikoo “koukuttaa” myös miehet. 17 M olla Mills on sekä virkkausbrändi että henkilö. Hän takoo nyt, kun virkkuulanka on kuuma – ja kasvanut ihan ilmiöksi asti. Molla kiertää messuilla, opettaa virkkuuta, kertoo ja kirjoittaa siitä. Vuodesta tulee kiireen täyttämä. - Olen usein kuullut, että minä ja työni sovimme hyvin yhteen ja täydennämme toisiamme. Olen oikeastaan käsityökirjailija ja taiteilija enemmän kuin yrittäjä. - Tarjoan paketin käsityötä, hyvinvointia ja osaamista. Tästä syntyi Virkkurikirjasarja. Toistaseksi rahoitan oman työskentelyni osa-aikatyöllä. - Käsityökulttuurin ylläpito ja ihmisen hyvinvointi ovat päämääräni ja intohimoni. “PÖHINÄ” YLLÄTTIKIN - Kirjasarjaa aloittaessani toivoin, että se aiheuttaa pienen ilmiön. Halusin panostaa virkkaamiseen ja elvyttää sitä. - Yllätyin julkisuudesta, mutta osasin myös varautua siihen. Virkkaus on ollut lamassa pitkään ja tarvitsi suunnannäyttäjän. - Kiireinen yhteiskunta tarvitsee tasa painoa. Se näkyy myös esimerkiksi ruokakulttuurissa, nyt arvostetaan lähituotantoa ja hidasta kotikokkailua. Käsillään tekevä pysähtyy ja keskittyy työhön. - Käsityö on eettinen, kestävä ja arvokas sekä tekijälle itselleen että ympäristölle. Käsityömallin suunnittelu vaatii aikaa, mitä moni ohjeiden tiedustelija ei aina ymmärrä. - Ohjeeni eivät ole ilmaisia, ne eivät löydy verkosta. Haluan tehdä selväksi, että käsityöohje ei ole yleishyödyke. Molla sanoo saavansa runsaasti positiivista palautetta ja lukijakommentteja aina Uudesta Seelannista saakka. MITEN MIEHET “KOUKUTETAAN”? Käsityöoppaan tekeminen ja painaminen kirjaksi vaatii Mollan mukaan lähes puolitoista vuotta. - Kolmas kirjani, Virkkuri Man Made, koukuttaa miehet käsityön pariin takuuvarmasti! Se tarjoaa mm. käytännöllisiä ideoita, helppoja ja haastavia virkkuu- ja ompeluohjeita ja kenties pari ruokaohjettakin. Visuaaalisesti se painottuu luontoon ja loikkaa ulos arjesta kuvamaailman kautta. KURIKASSA OSATAAN ASIAKASPALVELU Molla Mills asui 19 vuotta Kurikassa. Juuret ovat täällä. - Nuorena kapinoin ja halusin erottua joukosta pukeutumalla. Tuli negatiivistakin palautetta. Minulla ei yhäkään ole tuulipukua, mutta kumpparit sen sijaan omistan! - Kurikkalaiselle yritystoiminnalle toivon menestystä. Minusta kaupungin yksi tämän päivän vahvuuksista on suvaitsevaisuus. Annetaan tilaa toisille, mutta otetaan myös oma tila haltuun. - Kurikan liike-elämän vahvuus on myös asiakaspalvelu. Saan itsekin hyvää palautetta ystävällisyydestä. Mahtaako johtua kurikkalaisuudestani? - Kaupungilta toivon ymmärrystä ja aikaa kuunnella myös nuorten toiveita. Heille ehdottaisin myös pientä irtiottoa, esimerkiksi lähtöä vaihtoon. Se arvartaa ja auttaa tulkitsemaan suomalaista sisukkuutta ja jääräpäisyyttä. - Kurikkalaisena rationalistina haluan näyttää myös yhteistyökumppaneilleni, että heidän panostuksensa tuottaa tulosta. MOLLA MILLS Molla Mills, 35, (Mari Leppälä) Syntynyt Kurikassa, asuu ja yritttää Helsingissä Taiteen maisteri, pukuompelija, tuotemuotoilija Virkkuri-kirjasarja, kolmas kirja tekeillä. Kirjoja julkaistu myös Amerikassa ja Englannnissa, 2015 Saksan ja Viron versiot, oma mattomallisto ja lankamallisto Suomen Langan kanssa. 18 TEKSTI VILLE LEHTINEN KUVAT TIINA PUDAS KURIKKALAISSYNTYISEN RISTO KÄKELÄN AVANT TECNOSTA ON KASVANUT PARISSAKYMMENESSÄ VUODESSA PIENKUORMAINTEN GLOBAALI MARKKINAJOHTAJA. Risto Käkelä loi Avantin menestystarinan Rohkeasti eteenpäin Avant Tecnon Ylöjärvellä sijaitsevan tehtaan näyttelytiloissa ymmärtää nopeasti, mitä merkitsee erikoistuminen ja tuotekehitys. Halli on täynnä pieniä alle kahden tonnin painoisia vihreitä kuormaajia. Tässä sarjassa Avant on maailman ykkönen. K urikalla on oma roolinsa Avantin kasvun ja menestyksen tarinassa. Avantin perustaja ja toimitusjohtaja Risto Käkelä on maatilan poika Kurikan Myllykylältä. Kokemukset maataloudesta omalta kotitilalta toimivat arvokkaana perustana aluksi juuri maatalouden tarpeisiin kehitettyjen koneiden valmistamisessa. – Kurikassa olemme myös aina testanneet Ylöjärvellä rakennettuja koneita ja prototyyppejä. Tänään 25 000 neliön tehtaassa valmistuu vuosittain nelisen tuhatta työkonetta, joita myydään yli 50 maassa. Kolme neljännestä yrityksen tuotannosta menee vientiin. - Kurikassa olin innokas tekemään maataloushommia ja tunsin alan hyvin. Tavoitteena oli valmistua teknisestä korkeakoulusta että pääsisin töihin maatalouskone firmaan, Käkelä kertoo. Tavoite toteutui ja vuonna 1980 Käkelä tuli Ylö-tehtaille tekemään tuotekehitystä ja myyntiä. Avant Tecnon tarina alkaa vuodesta 1991. Silloin - Lähdettiin tosi reippaasti ja ennakko luulottomasti menemään vaan, katsottiin tuleeko siitä mitään - ja tuli. 19 Vienti avasi markkinat Ensimmäinen kuormaajamalli oli suunniteltu maatilan tuorerehun jakamiseen. Sittemmin viherrakentamisesta tuli Avantin tärkeä toimiala. Avant perustettiin kovalla riskillä, ja vaikka toiminta lähti hyvin liikkeelle, iski lama Suomeen pahempana kuin kukaan osasi odottaa. - Se aiheutti meillekin tiukan tilanteen, mutta lähdimme tosi nopeasti hakemaan uusia mahdollisuuksia viennistä ja perustimme Saksaan oman myyntiyhtiön. Meillä oli uudet tuotteet, jotka löysivät oman asiakaskuntansa. Tuuria oli myös mukana. Avantin liikevaihto on kasvanut koko ajan, vuotta 2009 lukuun ottamatta. Yhtenäkään vuonna yritys ei ole tehnyt tappiota. Koko Avant Groupin liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa. Nykyään Avanteja käytetään myös rakentamisessa, kiinteistönhoidossa ja hevostalleilla. Erillisiä työlaitteita on kauhoista ja harjoista trukkihaarukoihin ja ruohonleikkureihin. Asiakas valitsee konekoon, ohjaamon ja lisävarusteet sekä työlaitteet erikseen. - Koneita tehdään kahdessa vuorossa, ja joka tunti tulee uusi kone, 16-20 konetta päivässä. Avant Tecnon tarina alkaa vuodesta 1991. Silloin Käkelä osti osan idänkaupan mukana kaatuneen työnantajansa tuotannosta ja jatkoi siellä aloitettua pienkuormaimen kehitystä. EI AIKAA TEORIAAN Ydinasia menestymisessä on Käkelän mukaan ollut rohkeus. - Lähdettiin tosi reippaasti ja ennakkoluulottomasti menemään vaan, katsottiin tuleeko siitä mitään – ja tuli. Ei käyty teoriavaiheita paljon läpi. Jokaisella alalla riittää kilpailua. Jatkuva uudistuminen varmistaa menestymisen eväät tulevaisuudessa. Tänä vuonna Avant investoi tuotantolaitteisiin kaksi miljoonaa euroa. - Tarvitaan hyvä perusidea ja sitten sitä pitää koko ajan kehittää, samaa ei voi tehdä maailman tappiin, Käkelä korostaa. Avant on tunnettu tuotekehittäjä, joka on luonut tuotteensa uudelleen useaan kertaan. - Vuonna 2009 kun liikevaihtomme tippui reippaasti, esittelimme täysin uuden konesarjan ja myynti lähti jälleen vetämään. Jos ei uudisteta koko ajan, homma alkaa hyytyä. SYDÄN SYKKII KOTISEUDULLE Suomen kilpailukyky huolestuttaa myös Käkelää. - Tekninen osaaminen meillä on hyvällä tolalla, ja alkaa olla markkinointikin. Se missä reippaasti hävitään on työaika, se on liian pieni. Yrittäjänä olen tottunut siihen, että kun on tiukkaa, niin silloin painetaan hommia entistä enemmän. Käkelä allekirjoittaa ainakin osittain yleisen käsityksen pohjalaisista. - Sanotaan suoraan ja suututaan – ja lepytään ennen kuin muut huomaakaan. Kyllä täällä meillä kaikki tietää että olen Pohjanmaalta ja Kurikasta kotoisin – enkä ole niille pettymystä tuottanut! Vaikka Ylöjärvi Avantin kotipaikkana on Käkelälle tärkeä, sykkii sydän edelleen synnyinseudulle. Kesämökki löytyy jokirannasta läheltä kotitilaa. - Pianhan Avantilta Kurikkaan ei enää ole kuin sata kilometria, Käkelä sanoo viitaten tulevaan kuntaliitokseen. - Se on jännä juttu, kun sinne päin ajelee ja näkee ne tasaiset pellot. Mieli rauhoittuu, sitä on kotona. 20 TEKSTI VELI-MATTI PAJARI Seuraavaksi kentän katsomo: Kurikan liikuntapaikat hyv Kurikan liikuntapaikoilla käy vilske ja kenttä vuoroilla riittää kysyntää. Hieno urheilukenttä täydentyy 2015 valmistuvilla tennis kentillä. Silloin myös katsomon rakennus suunnitelmaa päivitetään ja työt alkavat. Erityisryhmien liikunnan ohjauksessa Kurikka kelpaa malliksi muille. K aupungissa on tarjolla laadukasta tilaa, halleja ja reittejä kaikenlaiseen liikuntaan sisällä ja ulkona. - Meillä on hyvä tilanne liikunta paikoissa. Joka vuosi on rakennettu jotain toisin kuin monessa muussa kunnassa, sanoo Kurikan vapaa-aikatoimen päällikkö Minna Hankaniemi. Viimeksi kesällä valmistui Jurvaan hiekkatekonurmikenttä. Kurikan urheilupuiston alueen kokonaisuus kattaa yleisurheilukentän lisäksi kolme tenniskenttää, hiekkatekonurmikentän, kuntoradan, 10-reikäisen frisbeegolfradan sekä talvisin jääkiekkokaukalon ja luistin radan. TULVAVAARA OHI, KATSOMO SUUNNITTEILLA Vesi tulvi kentän alueelle vuosina 2012 ja 2013 ja kasteli sen osittain. Nyt kenttää suojaa 250-metrinen tulvamuuri. - Kentän alueella voidaan järjestää hyvin erilaisia kansainvälisiä ja kansallisen tason kilpailuja. Tänä kesänä pidettiin mm. Sisulisäviestit, pelattiin Ryhdin naisten jalkapallon 2-divisionan pelit, pesäpalloa ja bocciaa. Kentällä on toimintaa päivittäin. Suurin käyttäjäryhmä on koulut. Hiekkatekonurmen illat on varattu täyteen. Sen käyttöä lisäävät Koskenkorvan ja Ilmajoen junnupesäpalloilijoiden harjoitusvuorot. SEUROJA JA ERIKOISIAKIN LAJEJA JOKA LÄHTÖÖN Kurikassa ja Jurvan alueella monenlaisen urheilun harrastajille ja kilpailijoille riittää valinnanvaraa muuallakin kuin keskustassa. Vetovoimaisia harrastuspaikkoja ovat moottoriurheilun Botniaring, uimahalli, Jurvan ampumahiihtostadion, Kurikan monitoimitalo, Jurvan liikuntahalli sekä Pitkämön ja Säläisjärven virkistys- ja uimapaikat. Pelkästään suurseura Kurikan Ryhdillä on 12 jaoston laaja lajikirjo: ampumahiihto, hiihto, jalkapallo, jousiammunta, jääkiekko, Kurikan urheilu puistossa on järjestetty myös kansallisia yleisurheilukisoja ja esimerkiksi kuulanheittopeli boccian SM-kilpailut. 21 ällä mallilla YLEISURHEILUKENTTÄ Luonnossa liikkujaa kutsuvat kaupungin erilaiset luontopolut, joista on hyvät kartat. Talvisin pidetään yllä Säläisjärvi-Polvenkylä-Säläisjärvi -latua, joka on lähes 40 km pitkä. KUVA: MARKO NIEMI • Pituus 400 m • 8 novotan-pinnoitteista rataa • 2 pituushyppypaikkaa • kuularinki, moukari- ja kiekkohäkki • korkeus- ja seiväshyppypaikka • sähköinen langaton ajanotto Molskis-hallissa pulikoi vuodessa lähes 80 000 kävijää UIMAHALLI kuntourheilu, lentopallo, kamppailu-urheilu, salibandy, sulkapallo, uinti ja yleisurheilu. Jurvan Urheilijoilla on seitsemän jaostoa. ERITYISRYHMÄT OTETAAN HUOMIOON Kurikka tarjoaa ohjattua liikuntaa kaikenikäisille. Erittäin suosittuja ovat mm. viikonlopun vauva- ja perheuinnit Molskiksessa ja kaupungin järjestämät liikuntaryhmät. Minna Hankaniemen mukaan kannattaa erityisesti muistaa kaupungin pa- nostus myös erityisryhmien liikunnanohjaukseen. Seniorikortti ja erityisryhmien uinti- ja kuntosalikortti oikeuttavat edulliseen harrastamiseen kaupungin kuntosalilla, uimahallissa ja liikuntaryhmissä. Erityisryhmiin kuuluvat mm. liikuntarajoitteiset, vammaiset, pitkäaikaissairaat ja henkilöt, jotka eivät voi käyttää yleisiä liikuntapalveluja iän tai sosiaalisten syiden takia. • 25 m:n allas • kiipeilyseinä • lämpimät opetus- ja kahluualtaat • monitoimiallas, jossa hierontapisteet, porekaari ja vesiliukumäki • kylmävesiallas • kahvio Lisätietoa os: www.kurikka.fi/vapaa-aikatoimi 22 TEKSTI EEVI HÄGGMAN KUVAT SAMULI PAULAHARJUN SÄÄTIÖ Samuli Paulaharjun Säätiö tukee Pohjanmaan kulttuurielämää Kirjailijana ja kansanperinteen kerääjänä tunnetun Samuli Paulaharjun nimeä kantava säätiö on perustettu edistämään pohjalaista kulttuuria. Säätiön tarkoituksena on muun muassa tukea alueen kulttuurielämää ja kansanperinteen keräämistä sekä edistää Samuli Paulaharjun elämäntyön tunnetuksi tekemistä. S amuli Paulaharju syntyi 1875 Kurikan Kampinkylässä ja oli ammatiltaan opettaja. Hän tuli kuitenkin tunnetuksi Lönnrotin kaltaisena kansanperinteen kerääjänä ja kirjailijana, kertoo säätiön sihteeri Pirkko Paaermaa. - Paulaharju teki kesäisin runsaasti matkoja ympäri Suomen ja haastatteli ihmisiä. Talvisin hän sitten työsti muistiinpanojaan. Hänen tuotantonsa on hyvin laaja, hän kirjoitti muun muassa 21 kirjaa ja yli 500 lehtiartikkelia. Kurikkalaisille tärkein teos on varmasti 1943 ilmestynyt kurikkalaista elämänmuotoa käsittelevä Rintakyliä ja larvamaita. Paulaharju tunnetaan myös omanlaisesta, elävästä kielestään. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi lokakuussa 1943, vain vuotta ennen hänen kuolemaansa. - Yliopistomaailma hieman karsasti Paulaharjua aikanaan hänen taustansa takia. Hänen arvonsa ymmärrettiin vasta myöhemmin. Esimerkiksi lappilaiset pitävät häntä kansanperinteensä isänä, Paaermaa kertoo. SÄÄTIÖ EDISTÄÄ KULTTUURIA MONIN ERI TAVOIN Kurikan kaupunki perusti Samuli Paulaharjun Säätiön vuonna 1999 ja antoi toiminnalle 250 000 markan alkupääoman. Säätiön hallinto muodostuu toimintaa valvovasta valtuuskunnasta ja käytännön toimintaa toteuttavasta hallituksesta. Säätiölle myönnetty alkupääoma on sijoitettuna ja säätiön toimintaa pyöritetään pääosin vapaaehtoisvoimin. - Säätiö järjestää seminaareja ja kustantaa erilaisia julkaisuja. Esimerkiksi ensi vuoden huhtikuussa järjestetään Samuli Paulaharjun syntymän 140-vuotisjuhla seminaari ja tämän pohjalta tehdään vuosikirja. Seminaareissa on aina jokin teema – vuonna 2015 se on Paulaharjun huumori. Säätiö myöntää harvakseltaan myös apurahoja pohjalaisen kulttuurin edistäjille. - Viimeksi myönsimme 1 000 euron tunnustuspalkinnon kurikkalaiselle valokuvaaja Petri Kapaselle. Hän on keskittynyt työssään erityisesti luontokuvaukseen ja luonto oli myös Paulaharjulle tärkeä asia. VALOKUVAAJA PETRI KAPANEN SAI SÄÄTIÖN ENSIMMÄISEN TUNNUSTUSPALKINNON 2014. Säätiö on huomioinut toiminnassaan myös teknologian kehityksen ja nuoret. Paulaharjun juhlavuoden kunniaksi säätiö on järjestänyt koululaisille digitaalisen pelin suunnittelukilpailun. - Pelin tulee perustua Paulaharjun matkoihin, mutta muuten tekijöillä on melko vapaat kädet, Paaermaa sanoo. - Kilpailun voittaja julkistetaan Paulaharjun 140-vuotisseminaarissa ja palkitaan 1 000 eurolla. Kilpailu on käynnissä helmikuun loppuun saakka. KARHUNPOLKU KURIKAN KAMPIN– KYLÄSSÄ NIMETÄÄN SÄÄTIÖN TOIVEESTA JUHLAVUONNA 2015 SAMULI PAULA HARJUN POLUKSI. POLKU KULKEE KARHUVUORELLE, JOSTA AUKEAVAT MAHTAVAT MAISEMAT. 23 KURIKKA ON MINULLE AINA KOTI. TÄMÄ ON PIENI JA TURVALLINEN PAIKKA JA TÄÄLLÄ KAIKKI TUNTEVAT TOISENSA. TÄNNE ON AINA KIVA PALATA ULKOMAANMATKOILTA, MILLA SANOO. Milla on matkalla Kurikasta maailmalle LISÄTIETOJA SÄÄTIÖSTÄ JA PELIKILPAILUSTA LÖYTYY SÄÄTIÖN VERKKOSIVUILTA: WWW.PAULAHARJU.FI Kurikkalainen Milla Grönstrand ei elä ihan tavanomaista lukiolaisen arkea. Yliopistoon tähtäävä tyttö nimittäin työskentelee opintojensa ohella mallina. Vaikka mallinuraa ei ole takana vielä kovin kauaa, menestystä on tullut jo niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kurikan museot Kurikan museo ja kotiseututalo Museotie 19, Kurikka www.kurikka-seura.fi Jyllinkosken sähkölaitosmuseo Jyllinkoskentie 120, Kurikka www.netikka.net/ieoy/ Jurvan puuseppämuseo Seppälänkuja 2, Jurva Jurvan museo Haapalantie 3, Jurva arjun 14 18-vuotiaan Millan mallinura alkoi vuosi sitten huhtikuussa, kun häntä pyydettiin osallistumaan Suomen Mannekiini 2014 -kisaan. - En ollut kuullut kyseisestä kisasta aiemmin, mutta kiinnostuin asiasta, osallistuin ja tulin ensimmäiseksi perintöprinsessaksi. Milla kertoo. - Kilpailun kautta hain seinäjokelaiseen mallitoimisto Pariss Modelsiin, jossa kävin yhden kurssin. Sen jälkeen lähdin New Yorkiin mallikisoihin. Seinäjoen kisa oli ponnahduslauta mallinuralle. - Sen jälkeen on ollut muotinäytöksiä ja kuvauksia. En ollut koskaan aiemmin edes ajatellut mallinuraa. Seinäjoen kisasta se sitten lähti, Milla kertoo. TASAPAINOTTELUA TYÖN JA KOULUN VÄLILLÄ Vaikka muotimaailma on avoinna, Milla on laittanut opiskelut etusijalle. - Opiskelen lukiossa viimeistä vuotta eli kirjoitan ylioppilaaksi ensi keväänä. Sen jälkeen haluan hakea yliopistoon opiskelemaan terveystieteitä. Koska muotinäytöksiä on harvoin Suomessa ja töitä olisi paljon ulkomailla, joudun hieman tasapainottelemaan koulun ja työn välillä, Milla kertoo. Ensi keväänä Millalla saattaa olla tiedossa huippu tilaisuus päästä työskentelemään Japaniin. - New Yorkissa kolme tokiolaista toimistoa kiinnos- tui minusta. Keväällä olisi koekuvaukset ja jos he ovat kiinnostuneita, saatan tehdä heidän kanssaan sopimuksen. Mallintyön tekeminen Japanissa ei tarkoita välttämättä sinne muuttoa, mutta matkustelua kuitenkin. Sopimuksen tekeminen edellyttää kuitenkin sitä, että opiskelun saa sovitettua töiden oheen. - Yleensä Japaniin muutetaan esimerkiksi kolmeksi kuukaudeksi, mutta se on aika pitkä aika olla yksin ulkomailla. On myös mahdollista, että matkustaisin sinne aina muutamaksi viikoksi työskentelemään ja palaisin välissä kotiin, Milla kertoo. KURIKASSA ON AINA KOTI Milla toivoo, että voisi tulevaisuudessa yhdistää mallintyöt ja terveysalan. - Pienestä pitäen minulla on ollut haaveena työskennellä ihmisten kanssa ja auttaa heitä. Tykkään matkustella, joten voisin tehdä mallintöitä esimerkiksi keikkaluonteisesti ulkomaille. Mallintöiden kautta Milla on päässyt matkustelemaan paljon, mutta Kurikka on hänelle edelleen tärkeä paikka. Siellä on perhe, johon kuuluvat äiti, isä, pikkuveli ja pikkusisko. - Kurikka on minulle aina koti. Tämä on pieni ja turvallinen paikka ja täällä kaikki tuntevat toisensa. Tänne on aina kiva palata ulkomaanmatkoilta, Milla sanoo. Kurikka Lähetä osoitteesi meille, jos haluat saada lehden kotiisi. Kurikka näkyy ja kuuluu Ihmisen kokoisessa Kurikassa on hyvä asua, elää, opiskella ja yrittää. Tule ja tutustu! Verkkopalvelut www.kurikka.fi www.kurikassa.fi ETÄISYYDET KURIKKAAN Seinäjoki 33 km Teuva 48 km Laihia 53 km TAPAHTUMIA 2015 Pölläälyt Kurikan kaupoissa Yläasteikäisten rockin SM-kisat Liikuttava talvitapahtuma Kansalaisopiston näyttelyt Veteraanipäivä Samuli Paulaharjun 140-vuotisjuhla seminaari Elinkeinopäivä Vapputori Taideliikuntakoulun näytökset Ravintolapäivä Siivouspäivä Haku Päällä –rakkausfestivaali Hakurastit -kuntoilutapahtuma Päivä maalla Bocciakisat Lasten ja nuorten Suupohjan karaoke kisojen karsinnat Liikennepuiston tapahtumat Robinson-seikkailurata -tapahtuma Lakeuden viesti -suunnistuskilpailu Jurvan ja Kurikan markkinat Zetorien MM-kiihdytyskisat Kesätori-illat Vesihiihtokilpailut Harrasta hirviästi –liikunta- ja harrastustapahtuma Tunnin Taival kuntoilutapahtuma Rytmiraide-festivaali Raskas patteristo I asemaanajonäytös Matti Viitala soitot Asu&Elä Botniaringin kisat Syysmarkkinat makasiinilla Joulunavaus Joulumarkkinat Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet Muista! www.kurikka.fi/tapahtumat ja www.facebook.com/ tapahtumatkurikka Vaasa 77 km Tampere 165 km Kaskinen 79 km Jyväskylä 210 km 50 km Pori 150 km Helsinki 3 Sosiaalinen media www.facebook.com/ SyntynytKurikassa 4125 PERHETTÄ 6433 ASUNTOKUNTAA 14395 Lehdet ASUKASTA Ilmajoki 19 km Jalasjärvi 25 km Kauhajoki 27 km TYÖMARKKINAT IKÄJAKAUMA 0–14V. 15,4 % 15– 64V. 61,7% 65V. 22,9 % 1212 YRITYSTOIMIPAIKKAA alkutuotanto10,3 % jalostus 33,5 % palvelut 54,3 % muut toimialat 1,9 % Kurikka NYT (1 nro/vuosi) Kurikka-lehti (ilm. ke ja pe), www.kurikka-lehti.fi Jurvan Sanomat (ilm. ke) www.jurvansanomat.fi PALVELUPISTEET Kurikan yhteispalvelupiste Kärrytie 1, PL 500, 61300 Kurikka p. 06 451 3555 [email protected] ma–to 9–16, pe klo 9–15 Jurvan yhteispalvelupiste Kauppatie 3 E, 66300 Jurva p. 06 451 3757 [email protected] ma–pe 9–12 ja 13–15 Yritys- ja tonttipalvelupiste Formu Asematie 2, 61300 Kurikka ma–pe 9–11 ja 12–15 www.kurikka.fi/formu
