työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan
Transcription
työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan
Hyvinvointia työstä © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työkuormituksesta työn iloon – työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Lue ensin tämä: • • • • • Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä voi käyttää, kun työpaikalla käsitellään työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja mietitään keinoja niiden hallintaan. Paketti sisältää tietoa psykososiaalista kuormitustekijöistä sekä niiden hallinnasta yleisellä tasolla. Yksittäisistä kuormitustekijöistä käsitellään esimerkkinä työn keskeytyksiä. Valitse käsittelyyn oman työpaikkasi kannalta olennaiset kuormitustekijät. Niiden käsittelyssä voit hyödyntää sivustolta löytyvää tietoa. Kalvosarjan lopuksi on esimerkki myös tehtävänannosta, jolla psykososiaalisen kuormituksen hallintaa voi työpaikalla työstää eteenpäin. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työhyvinvoinnin edistäminen Työhyvinvoinnin edistäminen on sekä • epäkohtiin puuttumista että • vahvuuksien tunnistamista, vahvistamista ja hyödyntämistä. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työn psykososiaaliset kuormitustekijät © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Mitä tarkoitetaan henkisellä kuormituksella? • Henkisellä työkuormituksella tarkoitetaan ihmisen psyykkisten (henkisten) ja sosiaalisten voimavarojen käyttöä työssä ja työprosessissa. • • • • Työn tekeminen aiheuttaa aina jonkinlaista kuormitusta; nollakuormitus ei ole mahdollista. Työn suunnitteluun ja johtamiseen, työn hallintaan, työjärjestelyihin sekä sosiaaliseen ympäristöön ja työjärjestelyihin liittyviä työn piirteitä kutsutaan psykososiaalisiksi (kuormitus)tekijöiksi. Psykososiaaliset tekijät työssä voivat olla kielteisiä, haitallista kuormittumista aiheuttavia (esim. jatkuva kiire) tai myönteisiä, voimavaroja tukevia ja lisääviä tekijöitä (esim. hyvät vaikutusmahdollisuudet). Myönteinen, sopiva työkuormitus on hyväksi ja luo hyvinvointia. Kohtuullisesta työkuormituksesta palaudutaan normaalin vapaa-ajan puitteissa. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Psyykkiset kuormitustekijät • Psyykkiset kuormitustekijät työssä liittyvät itse työhön ja työn sisältöön. • Seuraavat tekijät voivat pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallisia: • työn tavoitteet ovat epäselvät • työtä on liian paljon tai siinä on jatkuvasti kiire, määräaikoja ei pysty pitämään, aikapaineen vuoksi työtä joutuu tekemään huonosti • työmäärää tai työtahtia ei voi itse säädellä • työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta • työ keskeytyy jatkuvasti tai siinä on häiritseviä esteitä • vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä on epäsuhdassa toimintamahdollisuuksien kanssa • työstä ei saa riittävästi palautetta ja arvostusta • työssä on jatkuvia muutoksia ja pitkittynyttä epävarmuutta © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Sosiaaliset kuormitustekijät • Sosiaaliset kuormitustekijät työssä liittyvät työn kannalta olennaiseen vuorovaikutukseen työyhteisössä. • Seuraavat tekijät ovat aina terveydelle haitaksi: • epätasa-arvoinen kohtelu iän, sukupuolen, kansallisuuden, uskonnon, yksityiselämän tai muun työhön liittymättömän tekijän vuoksi • häirintä, epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen tai seksuaalinen häirintä • esimiestoiminnan puutteet; töiden huono organisointi, puutteellinen perehdyttäminen © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Sosiaaliset kuormitustekijät • Myös seuraavat tilanteet voivat pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallisia: • • • • • työskentely yksin, erillään muista ihmisten välisen yhteistyön sujumattomuus työpaikalla heikko tiedonkulku epäjohdonmukainen esimiestyö työhön sisältyvät kielteisiä tunteita herättäviä vuorovaikutustilanteet asiakas-, potilas- tai oppilassuhteissa © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Psykososiaaliset tekijät voimavarana • Työn voimavarat syntyvät työstä, työyhteisöstä ja yksilöstä itsestään. • Työn psykososiaaliset voimavarat ovat työn piirteitä, jotka työntekijä kokee palkitsevina. • Ne lisäävät työmotivaatiota ja sitoutumista työhön sekä työn imua. • Työn voimavarat lisäävät työn imua erityisesti silloin, kun työssä tai työyhteisössä on kuormittavuutta. • Moni psyykkinen kuormitustekijä on myös sellainen, että se myönteisenä edistää hyvinvointia ja oppimista. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Psykososiaaliset tekijät voimavarana • Työhön ja työyhteisöön liittyviä psykososiaalisia voimavaroja ovat mm. • Mahdollisuus osallistua työhön liittyvään suunnitteluun ja päätöksentekoon • Työn itsenäisyys • Mielekkäiksi koetut työtehtävät, työn merkityksellisyys • Mahdollisuus oppia ja kehittyä työssä • Työn palkitsevuus - sekä materiaalinen että ei-materiaalinen kuten palkka, kannustimet, työstä saatava palaute • Mahdollisuus saada tukea työssä, työtovereiden tuki, lähiesimiehen tuki • Joustavat työajat • Minkälaiset työn ja työyhteisön piirteet tai muut työhön liittyvät olosuhteet tuottavat voimavaroja ja tukevat työhyvinvointia tällä työpaikalla? © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työn imu (work engagement) (Jari Hakanen 2005) kuvaa myönteistä, suhteellisen pysyvää tunneja motivaatiotäyttymyksen tilaa. • Tarmokkuus: on energisyyttä, halua panostaa työhön, sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisissä. • Omistautuminen: on työn merkitykselliseksi ja haasteelliseksi kokemista, innokkuutta, työn inspiroivuutta ja ylpeyttä omasta työstä. • Uppoutuminen: on syvä keskittyneisyyden tila ja paneutuneisuus työhön sekä näistä koettu nautinto ja ajan kuluminen kuin huomaamatta. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työn imun seurauksia: myönteisten voimavarakehien syntyminen (Jari Hakanen 2005) • Halu jatkaa työelämässä. • Motivaatio oppimiseen, aloitteellisuuteen ja parhaansa antamiseen työssä. • Työn imu on myönteisessä yhteydessä hyvinvointiin kotona, parisuhteessa ja vanhemmuuden roolissa. • Työn imu on yhteisöllistä ja tarttuvaa! Työn voimavarat lisäävät työn imua erityisesti silloin, kun työssä tai työyhteisössä on kuormittavuutta (esimerkiksi organisaatio- tai työn muutokset). © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Stressi • Normaali ja tarkoituksenmukainen; lajityypillinen sopeutumisreaktio nopeisiin tai voimakkaisiin ympäristön muutoksiin. • Stressaavassa tilanteessa elimistö asettuu taisteluja pakovalmiuteen. • Kun ihminen arvioi tilannetta oman hyvinvointinsa kannalta, hän vertaa tilanteen vaatimuksia käytössään oleviin voimavaroihin. • Jos vaatimusten ja voimavarojen välillä on lievä jännite, ihminen näkee tilanteen haasteena. • Jos vaatimusten ja voimavarojen välillä on suuri jännite, tilanne koetaan uhkaavana. • Jos vaatimukset ovat saavuttamattomissa käytettävissä olevilla resursseilla, kysymyksessä on menetys. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Palautuminen • Kohtuullinen, ajoittainen stressi on terveellistä - se ikään kuin pitää koneiston kunnossa. • Terve ihminen kestää lyhytaikaisesti hyvinkin voimakkaita kuormitushuippuja. • Pitkäaikainen stressi altistaa sairastumiselle. • Olennaista on palautuminen. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Stressi, ylikuormitus ja työuupumus • Stressi • • • • • Ylikuormitus • • • • • • työkuormitus on liiallista työ sujuu ja asiat pysyvät hallinnassa oireet ovat koettuja eivätkä näy päällepäin ei estä onnistumista elämän muissa rooleissa tilapäinen kriisi: asiat eivät pysy hallinnassa työ ei suju oireet näkyvät ulospäin oireilla yhteys kuormittavaan tilanteeseen häiritsee selviytymistä elämän muissa rooleissa Työuupumus • • • • • • kriisi on pitkittynyt oireet ovat jatkuneet pitkään voimavarat ovat lopussa oireilla ei ole yhteyttä työn kuormitushuippuihin oireet eivät lievity levolla väsymyksen lisäksi asennemuutoksia; toimintakyky alentunut © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi on työnantajan velvollisuus. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työturvallisuuslaki (738/2002) • Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite (§8): Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. • Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (§10): Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. • Myös työn psykososiaaliset riskit on selvittävä ja tunnistettava. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työturvallisuuslaki (738/2002) • Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen (§25): Mikäli työntekijän todetaan kuormittuvan työssään terveyttä vaarantavalla tavalla, on työnantajan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. • Lisäksi laissa säädetään mm. terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavan häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun lopettamisesta (§28) sekä väkivallan uhan ennaltaehkäisystä (§27). © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijää • Työntekijän velvollisuus on toimia työpaikan ohjeiden mukaan (§18) ja ilmoittaa työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle (§19). © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Keinoja psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämiseen Käytännössä haitallista psykososiaalista kuormitusta vähennetään työpaikalla pienin askelin • pitkäjänteisellä toiminnalla • esimiehen ja työyhteisön voimin • työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon tuella. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Vinkkejä esimiehelle • • • • • Rohkaise työntekijöitä ottamaan asia kanssasi puheeksi, mikäli he kokevat työssään liiallista kuormitusta. Ota kehityskeskustelussa puheeksi myös kunkin työntekijän työssä jaksaminen ja kokemus työmäärästään, työnjaosta, tiedon saannista ja muista psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Keskustelkaa myös kunkin työssään kokemista voimavaroista. Käytä työyhteisön yhteisiä palavereita keskusteluun työyhteisön yhteisistä asioista: työn tavoitteista, töiden organisoinnista, tiedonkulusta ym. • Tuo asiat yhteiseen keskusteluun erityisesti silloin, kun työhön suunnitellaan tai on tulossa muutoksia. Käytä hyväksesi työilmapiiriselvityksen tuloksia sekä työolojen mahdollisten kuormitustekijöiden että voimavarojen tunnistamisen osalta. • Laatikaa koko yhteisön kanssa yhdessä suunnitelmat liiallisen psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseksi tai hallitsemiseksi ja voimavaratekijöiden edistämiseksi. Tee yhteistyötä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Vinkkejä työntekijöille • • • • Kaikessa ei kannata jäädä odottamaan esimiehen tai työpaikan toimia, vaan jokainen voi myös itse vaikuttaa työnsä psykososiaaliseen kuormitukseen. Jokaisen on myös tärkeää miettiä yksilöllisiä keinoja työperäisen stressin hallintaan. Yhtä tärkeää kuin työkuormituksen vähentäminen on omasta palautumisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Ota kokemuksesi puheeksi esimiehen kanssa. Puhu tuntemuksistasi ja kokemuksistasi muille. • Muilla voi olla samanlaisia kokemuksia. • Menkää yhdessä kertomaan asiasta esimiehelle. • Yhdessä kannettu taakka on kevyempi kantaa. • • Kuuntele itseäsi ja ota todesta omasta jaksamisestasi kertovat merkit. Tartu asioihin! © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Esimerkiksi jos kuormituksen lähteenä on työn keskeytykset • Sopikaa yhteisistä pelisäännöistä ja toimintakäytännöistä: onko mahdollista rauhoittaa osa työpäivästä keskittymistä vaativille tehtäville esimerkiksi sulkemalla puhelin ja sähköposti? • Sopikaa myös siitä, onko tarpeen rauhoittaa osa työpäivästä työkavereiden konsultaatioilta tai miten teidän yksikössänne ilmaistaan tarve saada keskittyä rauhassa. • Tehokkainta on keskittyä tekemään yhtä asiaa kerrallaan. • Kun tärkeysjärjestys on selvä, on helpompi keskittyä vain yhteen tehtävään kerrallaan. • Tekemättömistä tai muistamista vaativista tehtävistä kannattaa myös tehdä lista esimerkiksi aina päivän aluksi tai päätteeksi. Näin ne eivät rasita muistikapasiteettia. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Miksi kannattaa panostaa pieniin askeliin? Jos työssä ja työyhteisössä onnistutaan saamaan aikaan pieniä myönteisiä liikahduksia työn voimavaroissa, voi siitä seurata laajempiakin uusien voimavarojen saavuttamisen kehiä. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Ryhmätehtävä • Miettikää 4-6 hengen ryhmissä, mitkä ovat tämän työn tärkeimmät kuormitustekijät ja/tai voimavarat. • Valitkaa kolme tärkeintä yhteiseen käsittelyyn. • Kerätkää ryhmien tuottamat kuormitustekijät/ voimavarat yhteen. • Päättäkää tärkeysjärjestys (ks. esim. seuraava kalvo). • Ottakaa käsittelyyn 1-2 tärkeintä ja työstäkää ryhmissä konkreettisia ratkaisuja. • Huom! Pitäkää näkökulmana se, mitä voimme itse tehdä. © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Mistä kannattaa aloittaa? helppo/nopea Korjaa nämä heti! Suunnitelmat, vastuuhenkilöt ja aikataulut sovittava. Näihin ei kannata tuhlata liikaa paukkuja, mutta korjataan jos mahdollista. Voiko näiden antaa olla? Palataanko näihin myöhemmin? tärkeä ei tärkeä vaikea Heli Hannonen © Työterveyslaitos – www.ttl.fi Kiitos! © Työterveyslaitos – www.ttl.fi