Mikko Laiho_Virtaustehokkuuden lisääminen

Transcription

Mikko Laiho_Virtaustehokkuuden lisääminen
VIRTAUSTEHOKKUUDEN
LISÄÄMINEN PATOLOGIAN
LABORATORIOSSA
Mikko Laiho
6.2.2015
LEAN ON
TÄHDEN
TAVOITTELUA
VAIHTELUA
VÄHENTÄMÄLLÄ
Vaihtelu
RESURSSITEHOKKUUS
TEHOKKUUSMATRIISI
VIRTAUSTEHOKKUUS
→Voi syntyä mm.
materiaalien ja
informaation
vaihtelevasta
laadusta ja
saatavuudesta,
työvälineiden ja
laitteiden kunnosta,
henkilöiden
erilaisesta
työsuorituksesta,
työohjeiden
puutteellisuudesta
jne.
VAIHTELU→VIRHEET&VIAT→HUKKA


Hukka on seuraus vioista ja virheistä, jotka vaihtelu
aiheuttaa.
Hukan muotoja:
Ylituotanto, varasto, kuljetus, liike, yliprosessointi, odotus,
laatuongelmat (virheet) ja osaamisen vajaa käyttö
 Epätasapaino → pullonkaulat
 Ylikuormitus





Ongelmia/oireita → ei syitä!
Eli jos poistetaan vain hukkaa, hukka tulee
uudestaan. Jos minimoit vaihtelun, hukan
syntyminen vähenee.
Hukkien tunnistaminen on keino nostaa ongelmat
esiin.
Taustalla voi olla ongelma, johon on tunnettu tai ei
tunnettu ratkaisu. → ongelmanratkaisua!
ONGELMANRATKAISU




Haaste on tunnistaa toimenpiteen kohteet jotka
vievät organisaatiota eteenpäin eikä kuluta ainostaan
resursseja kehitystyöhön.
Parantamisen vaikutusta tulee aina arvioida koko
systeemin tavoitteeseen, ei yksittäisen vaiheen, osan
tai henkilön tavoitteisiin suhteutettuna.
Liian usein parannusidea viedään heti käytäntöön,
ennen kun on varmistettu idean toimivuus systeemin
päämäärään nähden.
Deming korosti muutoksen toteutuksessa neljän
asian ymmärtämistä: systeemi, vaihtelu, tiedon
luominen ja psykologia. Jos jokin näistä pettää,
pettää parannuksen pohja.
VÄHENNÄ VAIHTELUA JA TUO ONGELMAT
ESIIN!

5S
Ns. siisteys- ja järjestelyprojektit,
 Päivittäisessä työssä tarvittavat asiat ovat lähellä ja
hyvässä järjestyksessä, harvemmin tarvittavat
kauempana helposti löydettävissä ja kaikki turha on
poistettu.
 Järjestystä seurataan ja pidetään yllä jatkuvasti.

VÄHENNÄ VAIHTELUA JA TUO ONGELMAT
ESIIN!

Visuaalinen ohjaus
Visuaalisen ohjauksen tavoitteena on tehdä toiminta
kaikille näkyväksi.
 Usein visuaalisella ohjauksella voidaan poistaa
informaation puutetta: missä vaiheessa näyte kulkee,
onko joku työvaihe tehty, kenelle näyte on jaettu
yms.

ARVOVIRTAKUVAUS
Value Stream Mapping (VSM).
 Arvovirtakuvaus on systemaattinen prosessin
kyvykkyyden analysointimenetelmä.
 Kuvataan prosessit sekä
niiden materiaalivirta ja informaatiovirta.
 Arvovirtakuvaus antaa hukalle selkeät
numeeriset arvot.
 Arvovirtakuvauksen edut:

Havainnollinen ja johdonmukainen
 Tuo esiin kehittämistarpeet ja hukan eri prosesseissa
 Linkki informaatio - ja materiaalivirtojen välillä
 Huomio prosesseissa

KEHITTÄMISPROJEKTI TYKS-SAPALIIKELAITOKSEN PATOLOGIAN
PALVELUALUEELLA



Medisiina D –hanke
Projektin päätavoite: näytteiden läpimenoajan
lyhentäminen ja virtaustehokkuuden lisääminen
patologian yksikössä.
Lean on ymmärrettävä kokonaisvaltaiseksi ja
jatkuvaksi koko organisaation laajuiseen muutokseen
ja oppimiseen pyrkiväksi prosessiksi (Huhtala &
Pulkkinen 2009, 194; Clark ym. 2013, 648).

Näin ollen pitkän ajan muutostavoitteeksi muodostui
virtaustehokkuuden parantaminen siten, että materiaali ja
informaatio virtaavat sujuvasti yhtenäisessä patologian
laboratorioprosessissa sekä tuoda lean-toimintastrategia
osaksi patologian yksikön jatkuvaa toimintaa.
arvon
määrittäminen
asiakkaan
näkökulmasta
täydellisyyden
tavoittelu
imun
järjestäminen
arvovirtauksen
tunnistaminen
virtauksen
toteutus
Tarkoitukseksi muodostui tuottaa nykytilan ja
tulevaisuuden arvovirtakuvaus .
 Lisäksi luoda toimintasuunnitelma kuvaamaan
periaatteet sekä lean-toimintastrategian että
tuotetun arvovirtakuvauksen toteuttamiseksi.

LYHYESTI

Lean on käytännön tasolla:









sujuvaa toimintaa
asiakkaan huomioimista
yhdessä sovittuja käytäntöjä
vähemmän sähläystä
enemmän aikaa keskittyä olennaiseen
vähemmän hukkaa ja virheitä
asioiden tekemistä kerralla oikein
Leanissa ei sinänsä ole mitään mullistavaa uutta, vaan
kysymys on, miten toiminnan parantamisen opit saadaan
oikeasti käyttöön ja toimintakulttuuriin sisään. Usein
unohtuu, että Lean, niin kuin muutkin menetelmät
perustuvat osaamiseen
”Patologia on historiallisesti ollut hidas hyväksymään
monia jo muissa kliinisissä laboratorioissa laajasti
hyväksyttyjä prosessimuutoksia ” (Serrano, Hegge, Sato,
Richmond & Stahnke 2010)
LÄHTEITÄ
Liker Jeffrey K (2010), Toyotan tapaan,
Readme.fi, Suomi
 Modig Niklas & Åhlström Pär (2013), Tätä on
LEAN – Ratkaisu tehokkuusparadoksiin,
Rheologica Publishing, Ruotsi
 Sayer Natalie J. & Williams Bruce (2012), Lean
for Dummies, 2nd Edition, John Wiley & Sons
Inc., USA
 Quality knowhow Karjalainen OY.
http://www.qk-karjalainen.fi/fi/etusivu
