Potilasohjaus

Potilasohjaus
Teija Tiusanen
Esh, TtM, oh
TYKS TULES Reumaortopedian vastuualue
Potilasohjaus on hoitotyön toiminto,
jonka tavoitteena on potilaiden/asiakkaiden terveyttä
ja hoitamista koskevan tiedon
lisääntyminen,
täsmentyminen ja
rakentuminen siten, että potilas sen avulla kykenee
hallitsemaan omaa terveysongelmaansa ja
osallistumaan hoitoonsa sekä tekemään terveyttään
koskevia päätöksiä
Potilaan oikeus tiedonsaantiin perustuu lakiin potilaan
tiedonsaantioikeudesta
Potilaalle on annettava selvitys hänen
terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri
hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.
Saadun tiedon tulee olla ymmärrettävää ja on
varmistuttava, että henkilö käsittää saamansa
tiedon.
Selvityksen antamisesta on tehtävä merkintä
potilasasiakirjoihin.
Potilasohjauksen merkitys on korostunut
entisestään hoitoaikojen lyhentyessä.
Tiedonvälitys ei ole yksittäinen tapahtuma, vaan prosessi,
jossa potilaan asioista keskustellaan sekä potilaan, että
hoitajan aloitteesta.
Ohjausta tapahtuu kaikissa potilaskontakteissa. Aina
potilas ei huomaa saaneensa ohjausta.
Potilaan ohjauksen ei tulisi perustua ainoastaan
tiedottamiseen hänen sairaudestaan.
Ohjaus on hoitajalle jokapäiväistä toimintaa ja hoitajat
pystyvät itse parantamaan ohjauksen vaikuttavuutta.
Voimavaraistuminen
on ajattelu- ja toimintakokonaisuus, jonka avulla yksilö
hallitsee elämäänsä ja toimintaansa.
Voimavaraistumista voidaan tukea potilasopetuksessa
välitettävän tiedon avulla.
Voimavaraistumista tukeva tieto muodostuu:
potilaan aikaisemmista terveyteen ja sen
ongelmatilanteisiin liittyvästä tiedosta,
hänen odottamasta tiedosta sekä
hänelle välitetystä tiedosta sairauden ja hoidon eri
vaiheissa.
Terveysongelman sisäisen hallinnan
ulottuvuudet voidaan jäsentää seitsemään
ulottuvuuteen:
biologis-fysiologinen,
toiminnallinen,
tiedollinen,
sosiaalisyhteisöllinen,
kokemuksellinen,
eettinen ja
ekonominen
(Leino-Kilpi ym. 1999).
Tätä jäsennystä on käytetty esimerkiksi tutkittaessa
ortopedisen potilaan voimavaraistavaa opetusta ja
kehitettäessä nivelreumapotilaiden ryhmäohjausta
Biologis-fysiologinen alue
muodostuu fyysisistä oireista, esim. sairaudesta tai
sen hoidosta johtuva kipu, väsymys, oireet, ja
tuntemuksista sekä toiminnasta niiden hallitsemiseksi.
Esim. reumapotilas tuntee hyvin erilaiset
kivunhallintamenetelmät, mutta hoitajan on hyvä
varmistaa, että potilaalla on realistinen kuva tulevasta
toimenpiteestä ja siihen liittyvästä kivusta.
Toiminnallinen alue
Toiminnallinen selviytyminen saavutetaan riittävällä
tiedolla ja taidolla.
Toiminnallisella alueella potilaat osaavat toimia
terveysongelmansa hallitsemiseksi ja löytävät
ratkaisuja selvitäkseen tilanteesta, esim. leikkauksen
aiheuttama toiminnan rajoitus.
Hoitajan tulee varmistaa, että potilas tietää tulevat
rajoitukset ja esim. niihin olemassa olevat apuvälineet
ja siten osaa itse varautua niihin.
Tiedollinen alue muodostuu potilaan riittävistä
tiedoista terveysongelmastaan, ymmärtää tiedon
avulla asiakokonaisuuksia sairautensa suhteen, osaa
kontrolloida sitä ja toimia sen mukaisesti.
Tiedollinen alue käsittää esim. lääkityksen ja sen
tauottamisen merkityksen ja oman toiminnan
tärkeyden lääkitykseen liittyen leikkauksen
lopputuloksen kannalta.
Sosiaalis-yhteisöllisellä ulottuvuudella
käsitellään sairauden aiheuttamia vaikutuksia elämään
kotona, työssä ja sosiaalisessa ympäristössä.
Sosiaalis-yhteisöllinen ulottuvuus käsittää
pitkäaikaisen terveysongelman kanssa elävän
kohdalla leikkausten ja niistä johtuvien sairauslomien
sovittamista muuhun elämään.
Kokemuksellinen hallinnan tunteen
ulottuvuus
muodostuu siitä, että potilas kykenee hyödyntämään
omia kokemuksiaan aiemmista terveysongelmista
nykyisyyden hallitsemiseksi.
Kokemukselliseen selviytymiseen liittyvät myös
tunteet, mieliala, pelko tai turvattomuus ja syyllisyys.
Potilas kykenee lähes aina hyödyntämään
kokemuksiaan aiemmista kokemuksistaan
terveysongelmista nykyisyyden hallitsemiseksi ja
toimii tilanteessa asiantuntijana.
Eettisellä hallinnan alueella
potilaan oikeudet toteutuvat ja hän kokee omia
arvojaan kunnioitettavan ja häntä kohdellaan
kunnioittavasti.
Esim. reumapotilailla on useita leikkauskohteita ja
leikkaukset ja niiden järjestys sekä aikataulu
suunnitellaan aina yhdessä potilaan kanssa hänen
toiveitaan kuunnellen, potilaan omia arvoja
kunnioittaen.
Ekonominen ulottuvuus
muodostuu potilaan taloudellisista asioista mm.
sairausloma, hoitomaksut, lääkekustannukset ja
mahdollisuuksista elää elämäänsä ja hoitaa itseään.
Pitkäaikaisen terveysongelmassa taloudelliset asiat
korostuvat ja näistä potilaat odottavat usein tietoa.
Olisiko kehitettävää?
Potilasohjauksen vaikutusten vahvistamiseksi
hoitohenkilöstön tulisi hallita monipuolisten
ohjausmenetelmien käyttö.
Yleisesti käytettyjä ohjausmenetelmiä ovat suullinen,
kirjallinen ja yksilöohjaus sekä ryhmäohjaus,
demonstraatio ja audiovisuaalinen ohjaus.
Kaikki menetelmät eivät sovi kaikkiin tilanteisiin
eivätkä kaikille potilaille, mutta olisiko aika avoimesti
tarkistaa omia ohjauskäytänteitä ja niihin resursoitua
henkilöstömäärää!?
Olisiko kehitettävää?
Perinteinen ennen leikkausta sairaalassa tapahtuva ohjaus
voi osoittautua hankalaksi potilaille ja heidän läheisilleen,
jotka joutuvat matkustamaan pitkän matkan päästäkseen
läsnäolevaksi ohjattavaksi.
Esim. internetin avulla toteutettu moniammatillinen,
ohjausmenetelmä on osoittautunut tulokselliseksi
pitkänmatkalaisille leikkausta odottaville potilaille.
Useammalla menetelmällä annettu ohjaus on
osoittautunut potilaalle vaikuttavammaksi kuin
yhdellä menetelmällä toteutettu ohjaus.
Potilasohjausta tulee antaa moniammatillisesti
erilaisin menetelmin leikkaukseen valmentamisen
lisäksi operaatiosta toipumiseen sekä
kuntoutumiseen ts.ne asiat, mitkä potilas tarvitsee
pre-,intra ja postvaiheessa.
Ryhmäohjaus sopii moniin tilanteisiin ja monille
potilasryhmille, on aikaa säästävää ja antaa potilaalle
mahdollisuuden vertaistukeen.
Ryhmäohjaus on yksilöohjausta taloudellisempaa, sillä
siinä voidaan jakaa tietoa terveyteen ja sairauteen
liittyvistä asioista suuremmalle ryhmälle.
Ryhmäohjaus on syytä mieltää yksilöohjausta
täydentävänä ohjausmuotona.
Ryhmäohjaus ei korvaa henkilökohtaista
endoproteesihoitajan vastaanottoa ns. prekäyntiä.
Tulevaisuudessa …
Potilasohjauksen alueellinen organisointi
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonvälillä.
Osaamisen vahvistaminen potilasohjauksessa,
potilasohjauksen yhtenäistäminen sekä
organisaatiorajat ylittävien palveluiden, yhteistyön ja
tiedonkulun parantaminen.
Jatkuvaa tietojen päivittämistä uusimmista
toimintatavoista ja hoitolinjauksissa.
Yhteistyö ja sen kehittäminen ovat tärkeitä, koska
potilasohjausta toteutetaan koko prosessin ajan.
Prosessilla tarkoitetaan johonkin potilasryhmään kohdistuvien palvelujen
kokonaisuutta, joka koostuu eri organisaatiotasoilla toteutuvista
palvelutapahtumista.
Toimijoilta vaaditaan toinen toisiaan täydentäviä tietoja ja taitoja, vastuun
ottamista, aktiivisuutta, sitoutumista ja ennen kaikkea ymmärrystä
yhteisestä päämäärästä.
Ohjauksen toimivuus ja tuloksellisuus edellyttävät
erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä koko
palveluprosessin ajan
Kaikkiin palvelutapahtumiin sisältyy potilasohjausta, ja
ohjausvastuuta jakamalla pystymme ehkä paremmin
selviytymään tehtävistämme, myös potilaslähtöisesti.
Kiitos