Koulu on maailman paras paikka olla

Transcription

Koulu on maailman paras paikka olla
Koulu on maailman paras paikka olla
tekemässä elämän laatua!
(Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi)
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Uteliaisuus heräsi
Ohjausryhmätyöskentely
Oltiinko Tampereella kehittämässä jotain sellaista
osaamisen kehittämiseen liittyvää mallia, josta voisi
olla kansallisesti hyötyä?
”Opettajan työ on uimista ja hukkumista”
”Opettaminen ja kasvattaminen on työskentelyä älyllisellä,
käytännöllisellä, emotionaalisella ja moraalisella tasolla.”
”Opettaja on muutoksen virittäjä.”
Kansalliset peruskoulupäivät 2014,
Elisa Helin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteisvoimin kohti uudistuvaa koulua
Koulun kehittämisen toimintamalli – täydennyskoulutuksen ja kehittämisprosessin
yhteen nivominen
Kaksi- ja puolivuotinen Opetushallituksen
rahoittama Yhteisöllinen koulu, pedagoginen
kehittäminen ja työhyvinvointi -koulutusprojekti
15 koulua Tampereelta, Etelä-Pirkanmaalta ja
Kanta-Hämeestä
Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos
Kelpo ja Osaava (koordinaattorit)
Kansalliset peruskoulupäivät 2014,
Elisa Helin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Koulutuksen kolmitasoinen rakenne
TAMPEREEN YLIOPISTO
Tutkimuksen, täydennyskoulutuksen ja koulun
kehittämisen yhteys
- suunnitteluryhmä
Koulutuspäällikkö
KOULUT
Uudistuvat toimintakulttuurit,
täydennyskoulutus ja
kokeilutoiminta
KUNNAT
Opetustoimen
kehittämisstrategia
- Osallistuvat koulut
Yhteyshenkilöt
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Työyhteisöt
Moniammatiliset tiimit
Yhteisöllinen koulu - tutkimusperustainen
täydennyskoulutusprojekti
Tutkimuksellinen viitekehys
 Koulun kehittäminen
 Koulu moniammatillisena yhteisönä
 Koulu kasvatusyhteisönä
 Kehittämisen erilaiset lähestymistavat
Uudistumista voidaankin tarkastella ekologisena prosessina,
joka ei ole itseohjautuva vaan edellyttää alueen, kunnan tai
valtion tukea ja eri osapuolten (oppilaat, opettajat, rehtorit,
vanhemmat, erilaiset sidosryhmät) osallistumista koulun
kehittämiseen (Fullan 2003).
Kansalliset peruskoulupäivät 2014,
Elisa Helin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteisvoimin kohti uudistuvaa koulua
Kysymykset, joihin etsittiin vastauksia




Miten koulu vastaa siihen kohdistuviin
uudistumispaineisiin ja muutosvaateisiin
kolmiportaisen tuen kehittämisessä?
Miten kehittäminen muuttuu osaksi koulun arjen
toimintaa?
Miten uudistus palvelee oppilaiden kasvua ja
oppimista?
Miten opetushenkilöstön osaamista voidaan
vahvistaa osana koulun kehittämistä?
Kansalliset peruskoulupäivät 2014,
Elisa Helin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kehittämisen suodenkuopat
Uudistus pelkkää retoriikkaa – byrokratisoituminen
Pedagogisen johtamisen puuttuminen –
näköalattomuus
Muutospaineet ja sisäiset jännitteet
Kehittäminen jää työorganisaatiosta irralliseksi.
Yhteisöllisten rakenteiden puuttuminen
Lapsi menee pesuveden mukana – oppilas unohtuu
Opetustyön jäykät rakenteet
Resurssien niukkuus
Kansalliset peruskoulupäivät 2014,
Elisa Helin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kehittämistyötä edistävät tekijät
Jokainen koulutus- ja kehittämisprojekti
on omanlaisensa.
Menestystekijät eivät ole suoraan
siirrettävissä muihin hankkeisiin tai
kehittämistyöhön sellaisenaan.
Ne antavat kuitenkin osviittaa siitä, mitä
kehittämistyössä on syytä ottaa
huomioon.
Kansalliset peruskoulupäivät 2014,
Elisa Helin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Pedagoginen johtaminen
Yhteinen pedagoginen näkemys koulun
kehittämisestä
vaatii pedagogista johtamista.
Pedagoginen johtaminen voi olla opettajien ja
rehtorin yhteinen tehtävä.
Rehtorin tehtävänä on käynnistää keskustelu koulun
kehittämisestä ja visioista.
Ulkopuolelta tullut uudistus omaksi
kehittämistoiminnaksi
”Me tuunattiin siitä meidän näkönen.”
Kansalliset peruskoulupäivät 2014,
Elisa Helin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kehittämisen kiinnittyminen kunnan
opetustoimen strategiaan
Yksittäinen kehittämisprojekti luontevana osana
kunnan opetustoimen kehittämisstrategiaa ja
muuta kehittämistyötä > vaikuttavuus
Kehittämisen kaksisuuntainen lähestymistapa >
parhaat edellytykset onnistua
Hierarkiarajat ylittävä vuoropuhelu
Kouluyhteisön jäsenten sitoutuminen yhteiseen
kehittämiseen
Kansalliset peruskoulupäivät 2014,
Elisa Helin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteisölliset rakenteet
Luottamus ja yhteisöllisyys
vaatii kehittyäkseen johtamista ja
tekee mahdolliseksi pysyvien rakenteiden luomisen.
Yhteisölliset rakenteet perusta toimijuudelle ja
vuorovaikutukselle > yksilö kiinnittyy yhteisöön
Pois sattumanvaraisesta vuorovaikutuksesta
Rakenne merkitsee yhteistä tilaa ja aikaa
vuorovaikutukselle.
Kansalliset peruskoulupäivät 2014,
Elisa Helin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Osallisuus, vuorovaikutus ja
keskusteleva kulttuuri
Kehittäminen edellyttää yhteisiä keskusteluja,
osallisuutta ja hyvin toimivaa vuorovaikutusta.
Suostumus ajatusten ja kokemusten vaihtamiseen
Hyvä vuorovaikutus edistää kehittämistä.
Uusi tieto syntyy dialogista.
Tiedonkulun avoimuus on muutoksessa
välttämätöntä. Ristiriitoja ei pidä ohittaa tai välttää.
”Pelottavaahan tässä oli se, että olen altistunut uusille
ajatuksille!”
”Nyt joku munnoo ihtensä.”
Kansalliset peruskoulupäivät 2014,
Elisa Helin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Pysyvät kehittämisrakenteet
Työyhteisön arjessa työn tekeminen ja kehittäminen
limittyvät toisiinsa.
Kehittäminen luontevaksi osaksi työntekoa
Johdon tulee huolehtia, ettei kehittämisorganisaatio
tai kehittämistyö jää arjesta irralliseksi.
Työyhteisö tarvitsee pysyviä kehittämisrakenteita.
tiimit, keskustelua ylläpitävät foorumit
”Joo, ei me tarvita, mitään hankenomadia enää.”
Kansalliset peruskoulupäivät 2014,
Elisa Helin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Opetustoimen henkilöstökoulutus
kehittämisen voimavarana
Yksilöiden tarpeet
Yhteisön tarpeet
Kehittämistyön vaatima osaaminen
Tieto ja osaaminen ei ole aina yhteisön ulkopuolella.
Osaamiskartoitukset, kehittämissuunnitelmat,
”työyhteisön osaamispankki”, ”työyhteisön
osaamistyhjiö”
Jaettu asiantuntijuus
Työyhteisöjen omat koulutustapahtumat
Kansalliset peruskoulupäivät 2014,
Elisa Helin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Moniammatillisuus
Opettajista on moneksi, mutta lapset ja
nuoret tarvitsevat monia aikuisia.
Opetus- ja kasvatustyön monitahoiset ja mutkaiset haasteet > monenlaista
asiantuntijuutta tarvitaan
Sidosryhmät koulun ulkopuolella
Kodin ja koulun yhteistyö
Erilaiset tulokulmat, näköalat, näkökulmat >
parempi lopputulos
Kansalliset peruskoulupäivät 2014,
Elisa Helin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Oppilaskeskeisyys
Ei ole itsestään selvää, että koulun ja henkilöstön
kehittäminen palvelee myös oppilasta. Koulussa
voidaan vieraantua perustehtävästä yhtä lailla kuin
muillakin työpaikoilla.
Kaiken koulun kehittämisen pitää palvella viime
kädessä oppilaiden oppimista, kasvua ja
hyvinvointia.
”Pitääkö mun tätäkin raahata perässä!”
Kansalliset peruskoulupäivät 2014,
Elisa Helin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Verkostoituminen
Vahva verkosto mahdollistaa syvällisemmän
yhteistyön.
Verkosto tukee muutoksissa.
”moniälyisyys”, uudet innovaatiot
Hyvä verkosto voimaannuttaa ja
heimoonnuttaa.
Mahdollistaa yksilöllisen ja yhteisöllisen
osaamisen kehittämisen/kehittymisen.
Kansalliset peruskoulupäivät 2014,
Elisa Helin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Pätkäkehittämisestä pitkäjänteisyyteen
Pitkäjänteisyys
Prosessinomaisuus
Koulutus- ja kehittämiskumppanuus,
”kriittinen ystävä”
”Kriittinen ystävä voi toimia ”peilinä”, joka
antaa ulkopuolisena palautetta ja auttaa
yhteisöä tunnistamaan kehittämistarpeita ja
vahvuuksia.
Kansalliset peruskoulupäivät 2014,
Elisa Helin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kansalliset peruskoulupäivät 2014,
Elisa Helin
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi