docONKO MEILLÄ EDESSÄMME PITKÄ MARSSI
download 
Report Transcription
ONKO MEILLÄ EDESSÄMME PITKÄ MARSSI
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäsenten äänenkannattaja numero 10 /2015 ONKO MEILLÄ EDESSÄMME PITKÄ MARSSI? >> 2 JAKAJAN PALKALLA EI TULE TOIMEEN >> 8 TEAMILLE UUSI NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ >> 9 TEVA-ALA HIIPUU, MUTTA ON YKSI VALOPILKKUKIN >> 14 ja 18 MEITÄ EI KYYKYTETÄ >> 16–17 TEAM-jäsenten palkoista pois yli 2000 euroa vuodessa? >> 4 2 Intiim nro 10 TEAMista nähtynä PROTESTOIMME T EAMin asiantuntijat ovat tehneet alustavia laskelmia siitä, miten Sipilän hallituksen esitykset pienentäisivät liiton jäsenten vuosiansioita. Laskelmat esitellän yksityiskohtaisesti sivulla 4. Päähuomio on, että vaikutukset vaihtelevat erittäin paljon sopimusaloittain riippuen erityisesti siitä, kuinka paljon alalla tehdään viikonlopputöitä. Laskelmassa on huomioitu neljä Sipilän hallituksen palkkoja alentavaa esitystä: sunnuntaikorotuksen aleneminen sadasta 75 prosenttiin, ylityökorotuksen puolittuminen, loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi sekä sairauslomapalkan heikennys. Tämän syksyn uutisvirrassa on havaittavissa oudon järjestelmällistä ammattiyhdistysliikkeen mustamaalausta. Valtamediat ovat kaivaneet kapitalisteja aina Björn Wahlroosia myöten kertomaan, miten Suomen taloutta pitää hoitaa, ja kun Wahlroos pääsee ääneen, rapa roiskuu luonnollisesti ay-liikkeen ja duunareiden päälle. Sosiaalisessa mediassa taas palkansaajakeskusjärjestöjen viime perjantainen mielenosoitus poiki nopeasti vastamielenosoituksen, jossa kannatettiin töihin menoa 18.9. Yrittäjäkentästä noussut sometapahtuma keräsi nopeasti suuren lauman tykkääjiä, jotka aktivoituivat yhden pienen klikkauksen verran ja asettuivat ylpeinä vastustamaan mielenilmausta. Duunaria ja sen kaveria lyödään nyt olan takaa. Sekä perinteisessä mediassa että somessa näyttää olevan sangen trendikästä pelata maan hallituksen pussiin lyömällä kiilaa oikeuksiaan puolustavan ay-väen riveihin ja oikeastaan kyseenalaistamalla mitä tahansa palkansaajien tekemisiä. ST Helatorstai on TEAMille erityisen rakas asia 777 EUROA – 4 884 EUROA. Yhteenvetona hallituksen esitykset vähentävät työnantajien kustannuksia palkkakustannusten osalta TEAM-aloilla 5,4 % eli 2 056 euroa. TEAMin sisällä vähiten menettäisivät nahka- ja kenkäalan työntekijät, 777 euroa, sillä alalla ei juuri tehdä viikonloppu- eikä ylitöitä. INTIIM NRO 11 ilmestyy keskiviikkona 14.10.2015. Lehteen tarkoitetun materiaalin pitää olla toimituksessa viimeistään perjantaina 2.10.2015. INTIIM NR 11 utkommer onsdagen 14.10.2015. Material avsett till tidningen bör vara på Intiims redaktion senast fredagen 2.10.2015. ISSN-0450-3163 Pahiten menettäisi öljyalojen (4 884 euroa) ja peruskemian (3 780 euroa) väki. Kummallakin alalla on paljon prosessiteollisuutta. Tehtaat siis käyvät pääsääntöisesti yötä päivää, eikä niitä suljeta viikonlopuiksikaan. Näin sunnuntailisän osuus palkanmuodostuksessa on merkittävä. HÄTKÄHDYTTÄVÄÄ. Oli tärkeää, että arvio tehtiin. Laskelmia eivät ulkopuoliset tahot ole pystyneet kiistämään. Tulokset ovat hätkähdyttäviä, koska ne kertovat konkreettisella tavalla, miten paljon yksittäiset henkilöt menettäisivät, jos Sipilän hallitus saa tahtonsa läpi. TEAMin ei ole tarkoitus selkä kyyryssä hyväksyä ruoskaniskuja vaan uhkaavat menetykset huomioidaan, kun liitto valmistautuu seuraavaan sopimuskierrokseen ja palkkaneuvotteluihin. Tuomo Lilja tuomo.lilja@teamliitto.fi Voi olla pitkä marssi edessä P alkansaajien viime perjantain mielenilmauksessa puolustettiin työmarkkinajärjestöjen vapaata sopimusoikeutta ja vastustettiin hallituksen yksipuolisesti suunnittelemia pakkolakeja. Mielenilmauksessa oli syvää voimaa, minkä ei viime viikkojen ja vuosienkin tapahtumien jälkeen pitäisi olla kenellekään yllätys. Palkansaajakunnalla on tuntemus, ettei sen ääntä ja kantoja ole kuultu. Viimeksi näin kävi yhteiskuntasopimuksesta neuvoteltaessa. Hallitus ja työnantajat eivät korvaansa lotkauttaneet ay-väen esityksille, eikä mediakaan. Palkansaajakunnalla on myös tuntemus epäreiluudesta. Laskun maksaa köyhä kansa – yritykset ja hyväosaiset saavat jatkaa suunnilleen entisillään. Ja sitten kaihertaa vahva epäilys, saadaanko hallituksen kaavailemilla toimilla Suomea jaloilleen. Aiemmat yritysystävälliset jättitoimet, (kela-maksun poisto ja yhteisöveron alennus) eivät johtaneet investoin- Sipilän hallitus on ilmoittanut, että loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä. Toimet säädetään pakottavalla, nykyisten työehtosopimusten päätyttyä sovellettavalla lainsäädännöllä. – Vuosityöaikaa lyhentämättä... Se on kimurantisti sanottu, mutta tarkoittanee, että työntekijän täytyy tehdä noiden päivien työtunnit joskus toiste sisään, jos ei ole kyseisinä pyhäpäivinä töissä. Varsinkin helatorstai on TEAMin väelle erityinen asia. Helatorstaista nimittäin tuli palkallinen päivä ja sen jälkeisestä lauantaista vapaa vuonna 2000 Kemianliiton lakon ansiosta. Kemia avasi pään ja saavutus siirtyi seuraavassa tupossa muille aloille. Kyseessä on viimeinen iso työajan lyhennys Suomen työmarkkinoilla. – Mikä on taistelulla saatu, siitä ei pidä ilman taistoa luopua, totesi Kemian lakkoa johtanut ex-puheenjohtaja Timo Vallittu Sipilän hallituksen aikeista kuultuaan. TL ! 23.9.2015 Uhkana 2000 euron palkka-ale Hallituksen pussiin KANNATAMME I TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITON JULKAISU 6. vuosikerta. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893, vuoteen 1916 nimellä Gutenberg Sirpa Taskinen toimittaja 09 7739 7337 TOIMITUS Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki puhelin 09 773 971 faksi 09 753 8511 intiim@teamliitto.fi Jonne Kivinen viestinnän sihteeri 09 7739 7309 Tuomo Lilja päätoimittaja 09 7739 7351 Tytti Kettunen tiedotuksen assistentti 09 7739 7405 ULKOASU Hanna Lahti / Huomen GDI LEVIKKI Painosmäärä 63 000 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten osoitteenmuutokset tapahtuvat postin osoitepalvelun kautta. Jäsenten, joilla on osoitteenluovutuskielto, on ilmoitettava muutos liittoon samoin kuin muiden lehden saajien. ILMOITUSMARKKINOINTI Media Tori, Helinä Vuori Kölikatu 14 teihin, teollisuuden elpymiseen ja parempaan työllisyyteen. Sen sijaan osinkoihin yrityksillä on riittänyt rahaa. SOPUUN KANNATTAA PYRKIÄ. Tätä kirjoitet- taessa on vaikea nähdä, miten hallituksen ja työnantajien jyrkkyydestä johtuva parttitilanne avattaisiin. Sopuun kannattaa silti pyrkiä, jos siihen avautuu järkevä tilaisuus. TEAMissa ajatellaan, että viime perjantain mielenilmaus oli vasta ensimmäinen voimannäyttö. Kaikkia panoksia ei edes haluttu käyttää heti. On nimittäin mahdollista, että joukkovoimaa tarvitaan seuraavalla sopimuskierroksella, jonka valmistelut on jo käynnistetty. Ja voi olla, että edessä on todella pitkä marssi - koko Sipilän nelivuotisen hallituskauden kestävä vastakkainasettelu. Tuomo Lilja 20810 Turku 040 506 1495, helina.vuori@media-tori.fi ILMOITUSHINNAT Tekstisivuilla neliväri-ilmoitukset 1,80 euroa/pmm. Tekstin jälkeen neliväriilmoitukset 1,60 euroa/ pmm, mustavalkoiset 1,10 euro/pmm. OSASTOILMOITUKSET intiim@teamliitto.fi AINEISTOT SÄHKÖPOSTILLA Lehteen tuleva aineisto mieluiten osoitteeseen intiim@teamliitto.fi. Yhteyshenkilö: Tuomo Lilja, puh. 09 773 971, tuomo.lilja@teamliitto.fi PAINOPAIKKA Savon Paino Oy, Varkaus 2015 Intiim nro 10 I Ajankohtaista 23.9.2015 KARI MÄKELÄ Nostetaan työsuojelu tapetille TEAMin työsuojeluviikkoa vietetään kolmatta kertaa 19.–25.10.2015. luvaalin järjestäminen omalla työpaikalla. Viikon aikana voidaan esimerkiksi etsiä ehdokkaita työsuojeluvaltuutetuksi. TEAMissa pidetään hyvin tärkeänä, että jokaisella työpaikalla olisi oma työsuojeluvaltuutettu. Mitä työsuojeluviikko oikein tarkoittaa, TEAMin työympäristösihteeri Kari Mäkelä? Viikon tavoitteena on, että kaikilla TEAMin työpaikoilla kiinnitettäisiin aivan erityisesti huomiota työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen, vaikka toki hyvät työolosuhteet pitää olla vuoden jokaisena päivänä. Haluamme myös tuoda esiin TEAMia ammattijärjestönä, jossa työsuojelua pidetään hyvin tärkeänä asiana. Lisäksi tarkoitus on aktivoida työnantajia ja työntekijöitä tekemään yhdessä jotain teemaan liittyvää. Miten työsuojeluviikkoon voi osallistua? Mikä tahansa työpaikka voi ilmoittautua mukaan ja päättää vapaasti toteutuksesta. Tekemisen ei tarvitse olla mitään, mikä edellyttäisi valtavia ponnisteluja, vaan voidaan järjestää vaikkapa tietoiskuja tai tiedottaa asiasta tavallista enemmän. Liitolla on tarjolla tukimateriaalia ja liitolta voi kysyä, onnistuisiko aiheeseen liittyvä koulutus omalla työpaikalla. Tänä vuonna viikon pääteemana on ”Työsuojelu on yhteistyötä”. Mitä sillä halutaan viestiä? Työsuojelussa yhteistyön tekeminen on monella tavoin hy- ► MAAILMALTA Mitä hyötyä osallistumisesta on? ”On tutkittu, että ilman aktiivista toimintaa, hyvää työsuojelun tasoa ei voida saavuttaa.” vin tärkeää. Teemalla halutaan viitata muun muassa työsuojeluvaltuutettujen rooliin ja siihen, että työsuojelu on jokaisen asia. Työsuojeluviikko on työpaikoille myös helppo tapa tehdä yhteistyötä TEAMin kanssa. Työsuojeluvaalit lähestyvät. Millä tavoin asia näkyy työsuojeluviikolla? Työsuojeluviikon teemana voi olla myös marras–joulukuussa järjestettävän työsuoje- HESSUN HERJAT Kaikki parannukset työsuojelussa ja työhyvinvoinnissa tarkoittavat sitä, että työssä on mukavampi olla. Tapaturmien ja ammattitautien väheneminen säästää kustannuksia useiden eri tutkimusten mukaan. Sekin on tutkittu, että ilman aktiivista toimintaa, hyvää työsuojelun tasoa ei voida saavuttaa, eli asiaa on pidettävä esillä. Miten työpaikan voi ilmoittaa mukaan ja mihin mennessä pitää ilmoittautua? Ilmoittautuminen on helppoa. Se tapahtuu netissä osoitteessa www.teamliitto.fi. Ilmoittautumiselle ei ole mitään takarajaa, vaan mukaan voi tulla vaikka vielä kesken työsuojeluviikonkin. Mahdollisuuksien mukaan hyviä hankkeita samoin kuin ihmisiä ja työpaikkoja niiden takana voidaan myös nostaa esiin liiton viestinnässä. Luottamushenkilöiden kannattaa olla aktiivisia ja ehdottaa työsuojeluviikkoon osallistumista työnantajalle. Robotit mullistavat valmistusteollisuuden ! V. 2013 maailman robottipopulaatio kasvoi 12 %, eniten Kiinassa, jossa markkinat kasvoivat 36 %. Eniten robottiteknologiaa käytetään autoteollisuudessa, mutta myös kemianteollisuuden, kumija muoviteollisuuden sekä lääketeollisuuden robottitilaukset ovat kasvussa. Tilintarkastusketju PwC teetti viime vuoden helmikuussa Yhdysvalloissa kyselyn 120:lle valmistusteollisuuden edustajalle, jossa se tiedusteli yritysten valmiutta robottiteknologian käyttöönottoon. Vastaajista lähes 60 prosenttia ilmoitti käyttävänsä jotain robottiteknologiaa. Heistä viidennes kertoi käyttävänsä robotteja ensisijaisesti kokoonpanotehtävissä ja neljännes koneistustehtävissä. Vain reilut kuusi prosenttia ilmoitti tällä hetkellä käyttävänsä robotteja vaarallisissa töissä ja varasto- ja pakkaustöissä, mutta suunnittelevansa investointeja seuraavan kolmen vuoden aikana juuri näihin töihin. Kun kysyttiin, mitkä syyt rajoittavat robottiteknologian käyttöönottoa, 28 % ilmoitti, että ei mikään, ja ne aikovat aloittaa tai jatkaa investointeja robotteihin. 26 % vastaajista ei pitänyt robottiteknologiaa kustannustehokkaana, 14 % ei ollut riittävästi asiantuntemusta käyttöönottoon ja viisi prosenttia koki niiden syrjäyttävän ihmistyövoimaa ja heikentävän työmoraalia. 27 % ei nähnyt tarvetta roboteille. Vaikutuksista työmarkkinoihin erilaisia arvioita Sirpa Taskinen Valmistusteollisuudesta robotit ovat levittäytymässä myös palvelusektorille. Niiden kognitiiviset kyvyt ja fyysiset ominaisuudet paranevat. Niillä on yhä enemmän tunneälyä, jolloin ne pystyvät tekemään yhteistyötä ihmisten kanssa ja työskentelemään palveluympäristöissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Aloft -hotelleissa robotit hoitavat huonepalvelua ja Schlotzsky’s Delissä ne ottavat vastaan ruokatilauksia. Laitteistoketju Lowe’s kokeilee robottia myyntiapulaisena, joka vastaa asiakkaan kysymyksiin ja ohjaa suoraan asiakkaan etsimälle tuotteelle. Robotit eivät kuitenkaan tule korvaamaan ihmistyövoimaa välittömästi, vaan todennäköisesti ihmiset ja robotit tulevat työskentelemään rinnakkain. Silti robottien käyttöönotto vaikuttaa merkittävästi työmarkkinoihin. Oxfordin yliopisto arvioi, että Yhdysvalloissa tietokoneistamisen seurauksena lähes puolet maan työpaikoista saattaa hävitä tulevina vuosikymmeninä. Forrester Research on arvioissaan maltillisempi. Sen mukaan automaatio saattaa hävittää Yhdysvalloissa noin 22 miljoonaa nykyistä työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä, joka on noin 15 prosenttia nykyisestä. Samalla se luo uusia työpaikkoja sen verran, että nettohävikki jää yhdeksään miljoonaan työpaikkaan eli noin seitsemään prosenttiin. Forrester arvioi, että jokaista kymmentä menetettyä työpaikkaa kohti syntyy yksi uusi työpaikka ohjelmisto- ja tekniseen suunnitteluun, muotoiluun, huolto- ja tukitoimiin sekä koulutukseen. Stoorisoppi 3 4 Ajankohtaista GRAAFINEN ALA Sanoma lopettaa Hämeen Painon Huhtikuussa alkaneet ytneuvottelut Hämeen Painossa ovat päättyneet. Kesän yli kestäneen selvitysvaiheen jälkeen Sanomapaino päätti sulkea Forssassa toimivan painolaitoksensa. Painon toiminta loppui 31.8. Päätös johtaa kaikkiaan 54 työsuhteen loppumiseen. Näistä 40 on TEAMiin kuuluvia kirjatyöntekijöitä. Tämä TEAMin Intiim-lehti on painettu Savon Painossa. Kävi niin, että edellinen Intiim oli Hämeen Painon TEAMilaisten viimeinen työ. He painoivat lehden tilanteessa, jossa tiesivät saavansa potkut. Näin hyvälle työmoraalille täytyy nostaa hattua. Myös Intiimin toinen edeltäjä Kirjatyö painettiin vuosikymmenet Hämeen Painossa. Sanomapainoon kuuluu jatkossa kaksi painoa, Sanomala Vantaalla ja Savon Paino Varkaudessa. Forssassa painettujen Helsingin Sanomien ja IltaSanomien tuotantoa keskitetään näihin painoihin ja lisäksi Ilta-Sanomia painetaan osittain myös muissa sanomalehtipainoissa. Intiim painetaan jatkossa Varkauden Savon Painossa. TL ! PROTESTI Sadattuhannet osoittivat mieltään Lähes 300 000 palkansaajaa eri puolilla Suomea osallistui SAK:n, Akavan ja STTK:n mielenilmaukseen perjantaina 18.9. Työnseisauksilla vastustettiin hallituksen suunnittelemaa heikentää työehtoja. Helsingin Rautatientorin päätapahtumaan kokoontui poliisin alustavien arvioiden mukaan yli 30 000 ihmistä. Hallitus kertoi aiemmin syyskuussa aikeestaan toteuttaa suoraan lainsäädännöllä mm. ylityö- ja sunnuntaikorvauksien leikkaamisen, sairausloman palkattoman karenssipäivän ja vuosilomaoikeuden rajoittamisen. Lisäksi kaavaillut pakkolait estäisivät työnantajaja palkansaajaliittoja sopimasta työehtosopimuksissa lakia paremmista työehdoista. Palkansaajakeskusjärjestöt muistuttavat, etteivät ne vastusta talouden saattamista kuntoon, mutta että toimien on kuitenkin oltava tasapuolisia, ja että niistä on neuvoteltava. XX ! PALKAT TEAMin jäsenten palkoista pois yli 2000 euroa vuodessa PEKKA SIPOLA TEAM selvitti Sipilän hallituksen linjausten vaikutuksia jäsenkuntaansa. TUOMO LILJA TEAM Teollisuusalojen ammattiliitossa on tehty alustavia laskelmia, miten Sipilän hallituksen esitykset pienentävät liiton jäsenten vuosiansioita. Vaikutukset vaihtelevat erittäin paljon sopimusaloittain riippuen erityisesti siitä, kuinka paljon alalla tehdään alalla viikonlopputöitä. Keskimäärin TEAM-liiton jäsenten vuosipalkat alenisivat vuositasolla 2 056 eurolla, eli 5,4 prosentilla. Laskelmassa on huomioitu neljä Sipilän hallituksen palkkoja alentavaa esitystä: sunnuntaikorotuksen aleneminen sadasta 75 prosenttiin, ylityökorotuksen puolittuminen, loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi sekä sairauslomapalkan heikennys. Laskelmat on tehty EK:n keräämien, uusimpien palkka- ja työaikatilastojen perusteella. Ylityökorotuksen puolittumisen vaikutus vuosiansioihin vaihtelee merkittävästi aloittain. Pienimmillään se on 0,1 prosenttia kenkä- ja nahkateollisuudessa ja suurimmillaan 2,5 % öljyaloilla. ! ”Laskelmat osoittavat, että TEAMin jäsenten ansiokehitykseen kohdistuu vakavia uhkia. TEAM huomioi tämän valmistautuessaan seuraavaan sopimuskierrokseen.” Sunnuntaipalkan alenemisen vaikutus vuosiansioihin olisi suurinta kemian perusteollisuudessa (3,7 %) ja öljyaloilla (3,4 %). Autonrengasalalla, kenkä- ja nahkateollisuu- MIELENILMAUKSESSA HELSINGISSÄ. Liiton toimistoon tulleiden tietojen mukaan ainakin 110 TEAM-työpaikalla oli erilaisia mielenilmauksia. Kaikilta työpaikoilta ei toimista ilmoitettu. Protesteihin osallistui useita tuhansia liiton jäseniä. Sopimusaloittain alenemat olisivat: ! Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus 4 884 euroa (8,6 %) ! Kemian perusteollisuus olisi 3 780 euroa (7,7 %) ! Kumiteollisuus 1 899 euroa (4,7 %) ! Muovi- ja kemiantuoteteollisuus 1 789 euroa (5,0 %) ! Graafinen teollisuus 1 561 euroa (4,4 %) ! Lasikeraaminen teollisuus 1 444 euroa (3,8 %) ! Autonrengasala 1 427 euroa (5,0 %) ! Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 1 234 euroa (4,0 %) ! Tekstiilihuoltoala 781 euroa (3,0 %) Lue lisää! sivut 2 ja 5 ! Nahka- ja kenkäteollisuus 777 euroa (2,9 %) dessa sekä tekstiilihuoltoalalla ei tehdä juuri ollenkaan sunnuntaitöitä. Sairauslomapalkan heikennyksen vaikutus on saatu käyttämällä koko teollisuuden keskimääräistä sairaus- ja tapaturmapoissaoloprosenttia 5,9. Tuo 5,9 % tekee noin 99 tuntia eli noin 12 työpäivää. Laskelman oletus on, että työntekijä on vuoden aikana neljässä eri jaksossa sairauslomalla: kerran 1 päivän, kaksi kertaa 3 päivää ja kerran viisi päivää. Sunnuntaikorotuksen ja ylityökorotuksen vähennyksen vaikutukset on laskettu alalla keskimäärin maksetuista sunnuntai- ja ylityölisistä. TEAMin selvitys osoitti, et- tä sairauslomapalkan heikennys kohdistuisi liiton jäseniin varsin samalla tavalla. Sen vaikutus edellä mainituista olisi 1,84 – 2,08 prosenttiyksikön luokkaa vuosiansioista. Loppiaisen ja helatorstain vaikutus on saatu laskennallisella työpäivän hinnalla, joka on 0,43 %/päivä vuosiansioista. Laskelmassa on huomioitu, että joskus loppiainen osuu viikonloppuun – tällä on vaikutusta joihinkin aloihin. Lisäksi vuosilomien lyhentäminen pidentäisi työaikaa graafisella alalla vanhoilla työaikamääräyksillä työskentelevien osalta. Päivätyössä se tekisi yhteensä 5 päivää ja vuorotyössä 10 päivää. Ansiotasoon tällä ei ole vaikutusta, mutta työaika kasvaa vuorotyössä 4,8% ja päivätyössä 2,4%. Yhteenvetona hallituksen esitykset vähentävät työnantajien kustannuksia palkkakustannusten osalta Suomen teollisuudessa 5,1 % ja teollisuuden TEAM-aloilla 5,4%. Tämän lisäksi on huomioitava työnantajien sosiaaliturvamaksun aleneminen 2,06 prosentista 0,3 prosenttiin. – Laskelmat osoittavat, että TEAMin jäsenten ansiokehitykseen kohdistuu vakavia uhkia. TEAM huomioi tämän valmistautuessaan seuraavaan sopimuskierrokseen, toteaa TEAMin puheenjohtaja Heli Puura. Intiim nro 10 I Ajankohtaista 23.9.2015 TEAMin linjat SIPILÄN HALLITUS Ay-liike kovien syytösten kohteena Viime viikkoina on käyty kovaa julkisuustaistoa. KIRJOITTAJA Julkisuustaiston yhtenä pääjuonteena on ollut väite, että ay-liike ja varsinkaan SAK eivät tunne vastuutaan Suomen taloustilanteesta. Alla muutamia yleisimpiä väitteitä ja vastauksia niihin ay-liikkeen näkökulmasta. ! SAK kaatoi yhteiskuntasopimuksen? SAK ei kaatanut yhteiskuntasopimusta. Päinvastoin, SAK oli neuvotteluissa aloitteellinen ja toi yhdessä muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa neuvottelupöytään omat keinonsa talouskasvun ja työllisyyden parantamiseksi sekä kilpailukyvyn lisäämiseksi. Sen sijaan työnantajapuoli ei ollut aidosti valmis neuvottelemaan palkansaajajärjestöjen esityksistä, vaan lukkiutui työntekijöiden palkkojen alentamiseen ja työajan pidentämiseen. Myös maan hallituksen tekemät esitykset ovat olleet koko ajan yksipuolisen sanelevia ja vain työnantajapuolta hyödyttäviä. Turha nillittää, sopimisen aika meni jo. Mokasitte tilaisuutenne, joten kärsikää. Hallituksen yksipuolinen sanelu ja kiristysruuviksi asetettu leikkauslista eivät ole sopimista. Sopiminen on sitä, että molemmat osapuolet ovat tasaarvoisina neuvottelupöydässä. Palkansaajat eivät ole olleet missään vaiheessa tasa-arvoisessa asemassa neuvottelupöydässä, jossa ajettiin lähinnä EK:n vaatimuksia. 5 Ay-liike on vastuussa hallituksen leikkauksista, koska kaatoi yhteiskuntasopimuksen. Hallituksen esittämät leikkaukset ja työelämän heikennykset ovat yksin hallituksen vastuulla. Ne eivät ole ainoa tai pakon sanelema vaihtoehto, vaan heijastavat hallituksen ajamaa politiikkaa ja hallituspuolueiden arvoja. Hallituksen esityksille on vaihtoehtoja. Ay-liike ei ole valmis minkäänlaiseen yhteistyöhön nykyisen hallituksen kanssa? SAK on valmis yhteistyöhön kaikkien hallitusten kanssa, kunhan se noudattaa perustuslakia ja kunnioittaa työntekijöiden ihmisoikeussopimuksia. Suomalainen sopimisen malli perustuu työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen hyvään yhteistyöhön. Kolmikantaiseen sopimiseen velvoittavat myös Kansainvälinen työjärjestö ILO:n sopimukset. Esimerkiksi työllisyys- ja kasvusopimus yksinään kuroo umpeen maamme kilpailukykyä suhteessa Saksaan noin 3 %. Työajan pidentäminen olisi ollut parempi kuin hallituksen kilpailukykypaketti. Työajan pidentäminen sadalla tunnilla ei eroa hallituksen ehdottamasta kilpailukykypaketista. Sekä työajan pidentäminen että nyt esitetty kilpailukykypaketti tarkoittaa palkka-alea työntekijöille. Työaikojen pidentämisellä toteutettu palkka-ale olisi ollut välttämätöntä Suomen kilpailukyvylle. Suomen ongelmat eivät johdu liian lyhyistä työajoista tai liian korkeasta palkkatasosta. Työn yksikkötyökustannuk- set ovat nousseet tuottavuuden heikkenemisen johdosta. Niiden nousu on seuraus Suomen kasvuongelmasta, eikä ole sen syy. Suomea ei auta kasvuun vain työn kustannusten alentaminen. Hallituksen pitäisi vastata myös talouden uudistumiskykyyn. Mitkä olisivat olleet ay-liikkeen keinot? Tavoittelimme yhteiskuntasopimuksessa kestäviä keinoja ja parempaa työelämää. Osaamisen, työn tuottavuuden sekä työelämän hyvinvoinnin lisääminen ja maltillinen palkkapolitiikka vahvistavat taloutta. Paras tuottavuusloikka tehdään työpaikoilla työnantajan ja työntekijän välisellä aidolla yhteistyöllä! Ay-liike ajaa Suomen turmioon tavoitellessaan omaa etuaan. Ay-liike on sitoutunut tavoittelemaan Suomeen lisää työllisyyttä, kilpailukykyä ja tuottavuutta. Ne ovat myös palkansaajien etu. Olette hyödyttömiä. Viime viikot todistavat, ettei ammattiliittoja tarvita enää mihinkään eikä niihin kannata kuulua. Päinvastoin. Nyt jos koskaan kannattaa kuulua liittoon. Järjestäytyminen on ainoa keinoa saada aikaan muutosta tai vastustaa heikennyksiä. Ilman liittojen tekemää edunvalvontatyötä suomalaisilla olisi tuskin vuosilomaa, ansiosidonnaista työttömyysturvaa, oikeutta perhevapaisiin tai sairauslomaan. Ammattiliitot ovat neuvotelleet ja vaikuttaneet moniin sellaisiin työelämän käytäntöihin, jotka vaikuttavat nyt itsestään selviltä. SIPILÄN HALLITUS Hallituksen pakkotoimet ! Ylityökorvaukset puolitetaan. ! Sunnuntaikorvauksia pienennetään 75 prosenttiin. ! Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä. ! Sairauspäivien korvaustasoa alennetaan niin, että ensimmäinen päivä on vastaisuudessa palkaton ja päiviltä 2-9 maksetaan 80 prosenttia palkasta. ! Pitkiä, erityisesti julkisella sektorilla olevia lomia lyhennetään 38:sta 30:een työpäivään. ! Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä vuoden 2017 alusta. ! Esitykset on tarkoitus toteuttaa pakottavalla, nykyisten työehtosopimusten päätyttyä sovellettavalla lainsäädännöllä, joka on voimassa seuraavan työehtosopimuskauden alkaessa. ! Hallitus on kertomansa mukaan arvioinut huolellisesti, että esitykset eivät ole ristiriidassa perustuslain säännösten tai Suomen EU- tai ILO-jäsenyyteen liittyvien velvoitteiden kanssa. Ay-liike on tästäkin asiasta eri mieltä, kuten SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto seuraavalla sivulla kertoo. Oikeisto ei ole oppinut historiasta P äästessään ylivaltaan eduskunnassa, ovat oikeistopuolueet Sipilän, Soinin ja Stubin hallituksen toimin osoittaneet, että pohjoismainen sopimisen kulttuuriin perustuva hyvinvointivaltio näyttäisi olevan huteralla pohjalla ja haavoittuvainen. Kerralla ollaan valmiit heittämään romukoppaan vuosikymmenten kolmikantayhteistyö, yleissitovat työehtosopimukset ja pohja pois vapaalta sopimusoikeudelta sekä työehtosopimusjärjestelmältä. Suomen oikeisto ei ole oppinut historiasta mitään. Työkansa on aina noussut sortajaa vastaan, kun sen oikeuksia on poljettu: Suurlakko 1905, Kansalaissota 1918, yleislakko 1956, mielenosoitukset Ahon hallituksen ”saatanallisia säkeitä” vastaan 1991. Ulkoinen uhka sota-aikana pakotti työnantajaleirin hyväksymään työntekijäjärjestöt tammikuun kihlauksessa sopijaosapuoliksi 1940. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies on huolissaan Suomen kansainvälisen maineen menemisestä, jos maa laitetaan työntekijäjärjestöjen toimesta seisomaan. Olen samaa mieltä, kyllä Suomi saa hävetä, mutta toisista syistä mitä Häkämies esittää. Suomi saa hävetä Sipilä hallituksen diktatorisia vapaata järjestäytymisoikeutta ja sopimusvapautta kaventavia pakkolainsäädäntöhankkeita. Uhkaamalla säätää pakkolait, joissa ensin heikennetään työlainsäädäntöä tietyiltä osin ja samassa yhteydessä säädetään, ettei näistä asioista saa työehtosopimuksissa sopia paremmin. Mitähän MTK, maanviljelijät ja metsänomistajat tuumaisivat, jos vasemmistoenemmistöinen hallitus päättäsi, että puun kantohinta pitää puolittaa ja puuta on pakko myydä tai vietäisiin maataloustuet. Kohta olisi maanviljelijät traktoreineen ja lantakärryineen tukkimassa moottoritiet ja Helsingin keskustan. Mitä tuumaisivat työnantajat jos vietäisiin pakkolailla heiltä direktio-oikeus. Kärkkäimmät vaatisivat ylimääräisiä kertausharjoituksia ja suojeluskuntia alettaisiin perustaa. Sipilän toimissa on enemmän ideologiaa kuin järkeä. Sipilän hallitus on pakottavalla lainsäädännöllä viemässä TEAMin aloilla työskentelevien tuloista keskimäärin yli 2000 euroa vuodessa. Jos Sipilän työehtojen leikkaukset menevät läpi, työnantajaleiri saa varautua seuraavalla liittokohtaisella sopimuskierroksella siihen, että menetykset siirretään esimerkiksi taulukkopalkkoihin lyhentämättömänä. Taloudellisesti tämä ei ole työnantajille ongelma, koska mitään uusia kulueriä ei siirrosta muodostuisi. En voi myöskään hyväksyä Sipilän epätoivoissaan esittämää lomarahojen puolittamisesityksiä vaihtoehtona aiemmille esityksille. Ne ovat samalla tavalla osa kokonaispalkka ja vuosituloa kuin kaikki muutkin tesseissä sovitut asiat ja ne on aina rahoitettu osasta tes-neuvottelujen kokonaispottia. Hannu Siltala hannu.siltala@teamliitto.fi Kirjoittaja on TEAMin kehittämispäällikkö 6 Ajankohtaista Intiim nro 10 I 23.9.2015 TUOMO LILJA HALLITUKSEN LINJA Mitä pakkolakien säätäminen tarkoittaisi? Pääministeri Juha Sipilän hallitus on aikeissa säätää työelämään pakkolakeja. Mistä asiassa on kyse? Mitä pakottavalla lainsäädännöllä tarkoitetaan? – Pakkolaki tarkoittaa tässä sitä, ettei työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla työntekijälle parempia määräyksiä kuin, mitä eduskunnan säätämä laki määrää. Jos eduskunta säätäisi esimerkiksi lain, jonka mukaan sairauslomaan liittyisi aina palkaton karenssipäivä ja palkanalennus muilta sairauslomapäiviltä, työnantaja- ja työntekijäliitto eivät voisi sopia näistä ehdoista toisin. Kaikilla olisi siis työehtosopimuksen mukaan karenssipäivä ja alennettu palkka. Onko tällaisesta laista esimerkkejä Suomessa? – Tällaista lainsäädäntöä ei ole ollut koskaan Suomessa. Työehtosopimuksilla on aina voitu sopia työntekijöille paremmista ehdoista. Miksi palkansaajajärjestöt eivät hyväksy pakkolain säätämistä? – Suunnitteilla oleva lainsäädäntö on Suomen perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastainen. Esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten mukaan työntekijöillä täytyy olla oikeus vapaasti tehdä työehtosopimuksia. Vastaavanlaisia säännöksiä on Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Hallitus on sanonut, ettei pakkolaki estä työpaikkakohtaista sopimista. Työnantaja ja työntekijä voisivat siis työpaikalla sopia pakkolakia paremmista ehdoista? – Suurin osa työntekijöistä on sellaisessa asemassa, ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia sopia paremmista työehdoista itse työpaikoillaan. Eli käytännössä tällä lupauksella ei ole merkitystä. Työehtosopimus on työntekijän turva, ei paikallinen sopiminen. Eduskunta säätää lait. Entä jos hallitus kuitenkin päättää antaa pakkolakia koskevan esityksen eduskunnalle? – Esitys luultavasti menisi perustuslakivaliokuntaan, joka kuulisi asiantuntijoita. Täs- ULOSMARSSI. Arabian tehtaan työntekijät marssivat ulos vuonna 2011. TUOTANTO SUOMESSA Vastaajana SAK:n lakimies AnuTuija Lehto. ”Esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten mukaan työntekijöillä täytyy olla oikeus vapaasti tehdä työehtosopimuksia.” sä tapauksessa asiantuntijat olisivat perusoikeuksiin perehtyneitä tutkijoita ja professoreita. Yleensä valiokunta seuraa asiantuntijoiden lausuntoja. Mitä, jos valiokunta toteaa, että hallituksen esitys on hyväksyttävissä ja eduskunta säätää pakkolain? – Hallitus saisi vastata tekemisistään kansainvälisille järjestöille ja tuomioistuimille, jotka valvovat kansainvälisten sopimusten noudattamista. Hallitus voisi joutua puolustamaan lakejaan myös EU-tuomioistuimessa. – Oikeudellisia seuraamuksia pahempia olisivat poliittiset seuraamukset. Pakkolain hyväksyminen tarkoittaisi, ettei Sipilän hallitus välitä mitään sopimuksista, ja ettei se halua yhteistyötä vaan pakkovaltaa. Pakkolain säätäminen osoittaisi myös, etteivät työnantajajärjestöt arvosta työntekijöitä, joiden työpanoksesta ja lojaaliudesta ne ovat riippuvaisia. Olisi onnetonta, jos näin tapahtuisi. Tunnelma on kurja Arabian tehtaalla Fiskars suunnittelee Arabian tuotannon siirtoa pois Suomesta. TUOMO LILJA ! Menestyvä pörssiyhtiö Fiskars Oyj ilmoitti 9.9. yt-menettelystä, joka saattaa johtaa tuotannon loppumiseen Helsingin keramiikkatehtaalla, joka tunnetaan paremmin Arabian tehtaana. Yhtiön pörssitiedotteessa sanotaan virallisesti, että Fiskars suunnittelee Helsingin keramiikkatehtaan tuotannon siirtämistä sopimusvalmistajaverkostolle Suomen ulkopuolelle vuoden 2016 aikana. ”Omilla päätöksillä heikennetty kilpailukykyä, menetetty osaamista ja aiheutettu negatiivista kierrettä koko teollisuuteen.” – Eiväthän he voi suoraan sanoa ennen yt-menettelyä, että on jo päätetty tuotannon siirtämisestä, sanoo tehtaan TEAM-pääluottamusmies Tuula Karivesi. Hän kertoo, että tunnelma tehtaalla on kurja ja hautajaismainen. – Jotain oli odotettavissa, mutta emme me täällä uskoneet, että koko tuotanto joutuisi uhan alle, Tuula sanoo. Arabian tehtaan väkimäärä on vuosien mittaan vähentynyt dramaattisesti. Tuotantoa on siirretty ulkomaille, erityisesti ilmeisesti Thaimaahan. Esimerkiksi Muumimukit on tehty ulkomailla. Vuoden 2011 yt vei 73 työpaikkaa ja v. 2013 41 työpaikkaa. Yt koskee 130 henkilöä ja se alkaa 16.9. Ei mikään kriisiyhtiö TEAMin puheenjohtaja Heli Puura sanoo, että Arabia on yksi suomalaisuuden keskeisistä ikoneista. Tehtaalla on tehty keraamisia tuotteita yhtäjaksoisesti vuodesta 1873. – Arabia on yksi tunnetuimmista tehtaistamme ja nyt tuntuu siltä, että sen lopetusuhka symboloi monella tavalla Suomen teollisuuden tilaa, Puura sanoo. – Suomen teollisuudesta on hävinnyt vuosikymmenen aikana 100 000 työpaikkaa. Teollisuus on samalla yksipuolistunut. Erityisen suurissa vaikeuksissa on ollut lasikeraaminen teollisuus. Parin vuoden sisällä on Suomesta lopetettu tasolasituotanto ja lasikuitutuotanto. Lopetuksista on seurannut vaikeuksia esimerkiksi autonlasi- ja veneteollisuudelle. Näin on omilla päätöksillä heikennetty kilpailukykyä, menetetty osaamista ja aiheutettu negatiivista kierrettä koko teollisuuteen. Fiskars ei Puuran mukaan ole mikään kriisiyhtiö, vaan se tunnetaan runsaiden osinkojen tasaisena maksajana. – Teollisuus on saanut viime vuosina merkittäviä tukia kuten kela-maksun ja yhteisöverojen alennukset. Niitä perusteltiin lupauksilla investoinneista ja työpaikoista Suomeen. Toissaviikolla Sipilän hallitus ilmoitti valmistelevansa pakottavaa lainsäädäntöä, jolla heikennettäisiin työntekijöiden työaikoja ja palkkoja. Niitäkin perusteltiin kilpailukyvyllä ja paremmalla työllisyydellä. Asetelma tuntuu kohtuuttomalta, Puura sanoo. ”Pääomalla ei ole isänmaata” Puuran mukaan Fiskarsin ilmoittama yt kuvaa suomalaisten teollisuusyritysten toimintaa myös siinä suhteessa, että investointien painopiste on siirtynyt ulkomaille. Vain muutamia kuukausia sitten Fiskars ilmoitti ostavansa kodin- ja lifestyletuotteita valmistavan WWRD:n. Kauppahinta oli 406 miljoonaa euroa ja kaupan myötä Fiskarsiin siirtyi 3800 uutta työntekijää. – Fiskarsin, yt-menettelyä parhaillaan käyvien Nokian Renkaiden ja Nanson tapaisille teollisuusyrityksille ei enää näytä olevan tärkeää suomalaisten työllisyys tai tuotanto Suomessa. Näiden yhtiöiden toiminta osoittaa jälleen kerran, että pääomalla ei ole isänmaata, Puura sanoo. Intiim nro 10 I Ajankohtaista 23.9.2015 GRAAFINEN ALA Edita Primalla yt Edita Prima Oy aloitti syyskuun alussa yt:n, jossa työnantajan ilmoituksen mukaan pyritään yhdeksän hengen vähennyksiin rullapainossa. YT:n piirissä on yhteensä 18 henkeä. Työnantaja on ilmoittanut, että yt:n lopputuloksena ei voi olla lomautukset, vaan nyt on otettava käyttöön niin sanotut kovat keinot eli irtisanomiset. Pääluottamusmies Kimmo Virta pitää rullapainon henkilömäärän vähennystarvetta melkein puolella liioiteltuna. Edellisen kerran Editalla vähennettiin väkeä kesällä 2014, jolloin irtisanottiin 22 kirjatyöntekijää ja 10 teknistä toimihenkilöä. Yhtiö on käynyt vuoden 2008 jälkeen pitkälle toistakymmentä yt:tä, joiden seurauksena väkimäärä on pudonnut 255:stä 78 henkeen. JK ! GRAAFINEN ALA Erweko irtisanoo noin 30 ! Painotalo Erweko Oy:ssä on saatu sekä Helsingin että Oulun yksiköitä koskeneet yt-neuvottelut päätökseen keskittämisen osalta. Lopputuloksena yhtiö irtisanoo noin 30 henkilöä. Heistä noin 20 on kirjatyöntekijöitä ja noin 10 toimihenkilöitä. Nyt Erwekolla työskentelee noin 80 henkilöä. Valtaosa irtisanomisista koh- distuu Helsinkiin, mutta tarkempaa tietoa vähennysten kohdistumisesta ja aikatauluista työnantaja ei ole vielä kertonut. Asian on määrä selvitä viikolla 39. Myös muiden rakennemuutoksen toimien aikataulu on yhä hämärän peitossa. Jatkossa Offset-tuotanto keskitetään Ouluun. Helsinkiin jää hallintoa, myyntiä ja painamista. Erwekon Helsingin yksikön kirjatyöntekijöiden pääluottamusmies Merja Ruuskanen ja varapääluottamusmies Emmi Mäkinen pitävät toiminnan Ouluun keskittämisen syynä sitä, että Oulun yksikön kustannukset ovat alhaisemmat. Ruuskasen mukaan ratkaisu ei tullut henkilöstölle yllätyksenä. Työnantaja arvioi alun perin, että yhtiön toiminnan tervehdyttäminen edellyttäisi noin 37 henkilötyövuoden säästöjä. Henkilöstö teki työnantajalle huolellisesti mietityn vastaesityksen. – Meidän esityksillämme ei kuitenkaan ollut työnantajan mielestä kokonaisuuden kannalta ratkaisevaa merkitystä, sanoo Emmi Mäkinen. ST KUMIALA Nokian Raskailla Renkailla ulkoistuksia ! Nokian Raskaat Renkaat ulkoistaa 19 henkeä. Muottihuollon ja mekaanisen kunnossapidon puolelta ulkoistetaan yh- teensä 13 henkeä vasta viime kesänä perustettuun Maint Mate Oy:öön. Lisäksi ulkoistetaan sähkömiehiä kuusi henkeä Nokian Teollisuusapu Oy:öön. – Nyt luvataan, että työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä, mutta ainahan niin on sanottu. Taannoin kun väkeä ulkoistettiin Mould Mate -nimiseen firmaan, sanottiin samaa, mutta kuinkas kävikään, pääluottamusmies Toni Kallioniemi toteaa. Nokian Raskailla Renkailla työskenteli ennen viimeisimpiä ulkoistuksia 184 teamilaista. JK PERUSKEMIA Tikkurila aloitti yt:n Maalinvalmistaja Tikkurila aloitti 8.9. yt:n, joka koskee koko Tikkurila Oyj:n henkilöstöä Suomessa eli yhteensä noin 600 henkilöä, joista 229 on teamilaisia. Yhtiön alustavan arvion mukaan vähentämistarve on enintään sata henkilöä. – Taustalla ovat vaikeudet Venäjän viennissä, kertoo Vantaan tehtaan pääluottamusmies Kai Hagelberg. Hänen mukaansa porukan keskuudessa oli aavistuksia vaikeuksista, mutta silti yt:n laajuus tuli yllätyksenä. – Aikamoinen kolaus ja aika kovat jutut on nyt pöydässä. Vantaan toimipaikka valmistaa ja myy kauppa- ja rakennusmaaleja sekä teollisuusmaaleja. Tikkurila Oyj:n liikevaihdosta noin puolet tulee viennistä. TL ! Sipilän hallituksen budjetti ei oikeasti rokota suurituloisia Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus sai valtion ensi vuoden talousarvion valmiiksi syyskuussa. Kaikkiaan noin 53 miljardin euron budjetti sai hyvin ristiriitaisen vastaanoton. SAKn mielestä suurituloiset pääsevät budjettiesityksessä huomattavasti vähemmällä kuin tavalliset kansalaiset. SAK:n pääekonomisti Olli Kosken mukaan solidaarisuusja pääomatuloveron korotukset tuottavat yhteensä noin 65 miljoonaa euroa. Hallituksen kilpailukykypaketissa esitetyt keinot taas heikentävät tavallisten ihmisten ostovoimaa yhteensä yli kahdella miljardilla. SAK kuvaili budjettiesitystä kylmäksi kyydiksi lapsiperheille. – Hallitukselta puuttui todellinen rohkeus tarttua omien taustavoimiensa etuihin, sanoi puolestaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. ► YLI RAJOJEN Euroalueen työttömyys alhaisinta yli kolmeen vuoteen ! Euroalueen työttömyys laski vuoden takaisesta 11,6 prosentista 10,9 prosenttiin, ilmenee Eurostatin syyskuussa julkaisemista tiedoista. Työttömyysaste on euroalueen alhaisin sitten vuoden 2012 helmikuun. Myös koko EU:n työttömyysaste laski 10,5 prosentista 9,5 prosenttiin. Tällä hetkellä EU:ssa arvioidaan olevan yli 23 miljoonaa työtöntä, joista 17,5 miljoonaa euroalueella. EU-maiden alhaisimmat, noin viiden prosentin työttömyysluvut kirjattiin Saksassa, Tšekissä ja Maltalla. Korkeinta työttömyys oli Kreikassa 25 prosenttia ja Espanjassa 22,2 prosenttia. EU-maista työttömyys nousi Suomessa 8,7 prosentista 9,7 prosenttiin, Ranskassa 10,3 prosentista 10,4 prosenttiin ja Itävallassa 5,7 prosentista 5,8 prosenttiin. Yhdysvalloissa työttömyys laski samana aikana 6,3 prosentista 5,3 prosenttiin. Yhdysvalloissa reaalipalkat laskeneet neljä prosenttia Samaan aikaan, kun Yhdysvalloissa työllisyys on noussut finanssikriisiä edeltävälle tasolle, reaalituntipalkat ovat laskeneet keskimäärin neljä prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2014, selviää yhdysvaltalaisen palkansaajien etujärjestön NELP:n syyskuisesta raportista. Matala- ja keskipalkkaisten työntekijöiden reaalipalkat laskivat suhteellisesti enemmän kuin hyväpalkkaisten. Kolmen alimman tuloluokan mediaanipalkat laskivat neljästä yhdeksään prosenttia, kun kahden ylimmän tuloluokan palkat laskivat kolmisen prosenttia. Lasku oli jyrkintä ravintola-alalla, siivous- ja kotipalvelualalla. Palkkojen lasku vaikuttaa merkittävästi kotitalouksien ostovoimaan. NELP:n esimerkin mukaan kokopäiväisen ravintolakokin reaalipalkka laski lähes yhdeksän prosenttia,eli noin 440 dollaria vuodessa. Se tarkoittaa keskivertoperheen kahden kuukauden ruokamenoja. Vaikka keskipalkka tunnissa oli 17 dollaria, alhaisimmat tuntipalkat jäivät noin yhdeksään dollariin, mikä ei riitä elämiseen. NELP vaatii vähimmäispalkkoja nostettavaksi vähintään 12 dollariin, ja alueilla, joilla elinkustannukset ovat korkeammat, 15 dollariin. ! 150 miljoonaa työntekijää lakkoili Intiassa VALTIONTALOUS ! 7 – Hallitus yrittää pieniä muutoksia hehkuttamalla saada unohtamaan koulutusleikkaukset, sosiaaliturvaleikkaukset ja palkkojen leikkaukset, sanoi vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Velkaa lisää Ensi vuoden budjetista on tulossa 5,3 miljardia euroa alijäämäinen. Kokonaisvelkataakka nousee noin 106 miljardiin, mikä tarkoittaa ennätystä Suomen taloushistorian aikana. Budjettiesityksessä on menoja 53,9 miljardin euron arvosta. Vuoteen 2015 verrattuna talousarvioesityksessä on 900 miljoonan nettomääräinen säästö. Leikkaukset saivat melkoisen vastalauseiden vyöryn. Niitä vaimentaakseen hallitus julkisti kiristävänsä suurituloisten verotusta. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan solidaarisuus- veron alarajaa lasketaan. Tuloraja tulee olemaan 72 300 euroa vuodessa. Solidaarisuusveron alarajan laskeminen on väliaikaista, Sipilä painottaa. Hänen mukaansa bruttoveroaste ei saa nousta. Veron alaraja on nyt 90 000 euroa. Raja lasketaan 72 300 euroon vuosiksi 2016 ja 2017. Ylempi pääomaverokanta nousee yhdellä prosenttiyksiköllä. Nämä ovatkin ainoat suurituloisia rokottavat leikkaukset. Ne eivät kuitenkaan hetkauta oikeasti suurituloisten asemaa, eivätkä korjaa verotulojen kertymää millään tavalla. Edelleen pienituloiset, eläkeläiset, opiskelijat jne. maksavat suurimman osan hallituksen leikkauksista. Maatalousyrittäjät jäävät tosin tykkänään näiden talkoiden ulkopuolelle. Juhani Aro ! Intiassa arviolta 150 miljoonaa työntekijää osallistui eri puolilla maata hallituksen vastaisiin lakkoihin ja mielenosoituksiin syyskuun alussa. Osallistujamäärä on 30 prosenttia maan työvoimasta. Työntekijät vastustavat hallituksen ajamia lakiuudistuksia, jotka heikentäisivät työntekijöiden oikeuksia ja helpottaisivat työntekijöiden irtisanomista. Ammattiliitot vaativat 200 euron vähimmäiskuukausipalkkaa, parannuksia vuokratyöntekijöiden asemaan ja universaalin sosiaaliturvajärjestelmän toteuttamista. Ne vaativat myös, että hallitus ratifioi ILO:n standardit järjestäytymisvapaudesta ja oikeudesta kollektiiviseen sopimiseen ja valvoo työlainsäädännon noudattamista. Kemikaalijätti ei piittaa ayoikeuksista Etelä-Koreassa ! Hollantilaisen kemikaalijätti Akzo Nobelin tehtaalla, Etelä-Koreassa tehtaan johto loukkaa toistuvasti ay-oikeuksia. Tehtaan johto katkaisi neuvottelusuhteet ammattiyhdistykseen, eikä se noudata työehtosopimusta. Se on vastoin sopimusta palkannut lisää vuokratyöntekijöitä ja heikentänyt vakituisten työehtoja. Kemianalan työntekijöitä edustava ammattiliitto KCTF vaatii Akzo Nobelia puuttumaan tehtaan johdon toimiin. Liiton mukaan Akzo Nobelin pitää varmistaa, että tehtaan johto noudattaa työelämän standardeja, jatkaa neuvotteluja ammattiyhdistyksen kanssa ja lopettaa ay-jäsenten häirinnän. Stoorisoppi 8 Ajankohtaista Intiim nro 10 I 23.9.2015 JAKAJAT Jakajan palkalla on vaikea tulla toimeen Useimmat sanomalehdenjakajat joutuvat sinnittelemään alle 1 300 eurolla kuussa. TUOMO LILJA Lounais-Suomen Tietopalvelun TEAM-aktiiveja hymyilyttää Ilta-Sanomien ”tutkimus” (7.9.15), jossa väitettiin, että jakajien keskipalkka olisi 2 668 euroa kuussa. Pääluottamusmies Erkka Verho, työsuojeluvaltuutettu Marko Laakso ja luottamusmiehet Veikko Mäkelä ja Teppo Puolakka arvioivat, että siinä on suunnilleen puolet liikaa. He täsmentävät, että alan palkkahaitari on iso. Se johtuu siitä, että työssä on monta muuttuvaa tekijää: esimerkiksi jakelupiirin koko, onko kyseessä maaseutu vai kerrostaloalue, jaettavan materiaalin määrä, jaetaanko autolla vai polkupyrällä sekä erityisesti se, ottaako jaettavaksi ylimääräisiä piirejä. – Turun alueella pääosa jakajista saa 1 000–1 300 euroa. Bruttona, Marko sanoo ja muut nyökkäävät. Marko korostaa, että tämä on arvio. Eli kyseessä on todellinen matalapalkka-ala. Ja vielä matalapalkkaisempi siitä tulee, jos ! Sipilän hallitus saa tahtonsa läpi. TEAMin selvityksen perusteella graafisen alan palkoista nimittäin putoaisi 4,4 % pois, jos hallituksen leikkaukset menevät läpi. (Tästä lisää s. 4.) Moni tekee kahta työtä Palkkauksesta johtuen moni jakaja joutuu tekemään kahta työtä. Se on mahdollista, sillä sanomalehdenjakajat aloittavat työnsä yöllä 1.00–2.30. Valmista pitäisi olla aamukuuteen mennessä. Monet menevät heti jakelukeikalta toiseen työhön. – Se on melkoista selviytymistaistelua. Siinä kärsivät kaikki, myös perhe, varsinkin, jos perheessä on pieniä lapsia, Erkka miettii. Lounais-Suomen Tietojakelu on uusi firma. Se käynnisti toimintansa viime vuonna. Yhtiön palveluksessa on noin 500 jakajaa, joiden aiempi työnantaja oli Itella (nykyään Posti Group Oyj). Jakelubisneksessa on käynnissä suuri murros, jonka taustalla on, että mediatalot ovat jo pitkään pitäneet Itellan ja sittemmin Posti Grou- pin hinnoittelua liian korkeana. Siksi mediatalot ovat perustamassa omia jakelujärjestelmiään. Lounais-Suomen Tietojakelun omistaa TS Yhtymä, joka julkaisee Turun Sanomia ja pariakymmentä muuta lehteä. TS Yhtymä ei ole suinkaan ainoa mediatalo, joka on siirtynyt tai siirtymässä omaan jakeluun. Mediatalot myös lisäävät yhteistyötään, sillä tähän haastatellut luottamushenkilöt kertovat jakavansa vakiintuneesti esimerkiksi Helsingin Sanomia ja Hufvudstadsbladetia. Liitto vaihtui PAU:sta TEAMiin Lounais-Suomen Tietojakelun syntymisestä seurasi se, että pitkään Posti- ja logistiikkaalan unioniin kuuluneet jakajat siirtyivät vuosi sitten TEAMiin. Liittojen välillä asiaa on hoidettu sopuisasti, mutta kentällä on ollut jonkin verran hämminkiä. – Liittoa ja työehtosopimusta vaihdettaessa ansiotaso ei tippunut. Olen pitänyt palkastani kirjaa ja se on jopa noussut. Mutta osa jakajista tuijotti siihen, että PAU:n sopimuksessa yötyölisä on parempi kuin TEAMin sopimuksessa. Siksi he eivät vaihtaneet liittoa, arvelee Veikko Mäkelä. Hän on nelikosta ”virkaiäl- tään” vanhin, ollut alalla jo 20 vuotta ja muistaa ajan, jolloin Turun Sanomilla oli edellisen kerran oma jakeluyhtiö. TS luovutti jakelun Itellalle v. 1997. Teppo on hieman toista mieltä: - Osalla jakajista poistui takuupalkka ja silloin ansiot kyllä pienenivät huomattavasti. Ja muutenkin piiri- ja jakajakohtainen vaihtelu oli suurta. Kauan työsuhteessa olleet menettivät, uudet eivät niinikään. Yhteistoiminta uuden työnantajan kanssa on asiallista, mutta ilmiselvästi rasitteena on meneillään oleva lama. – Eivät neuvottelusuhteet vaikeat tai hankalat ole. Mutta asiat pitää esittää ja perustella tarkasti, Erkka kuvailee. – Palaverit pidetään, jos niitä pyydämme. Aika monet asiat on sittenkin saatu neuvoteltua varsin hyvin, Teppo lisää. Tessit yhteen Luottamushenkilöt ovat täysin yksimielisiä siitä, että olisi Suomen kaikkien jakajien yhteinen etu, jos TEAMin ja PAU:n jakajien tessit saataisiin jollain aikataululla yhdistettyä. Eikä heillä tunnu olevan mitään sitäkään vastaan, että liitot harrastaisivat laajempaakin yhteistyötä. Liittojen fuusioimistakaan he eivät pidä ollenkaan mahdottomana ajatuksena. – Suuremman joukkovoiman kehittäminen varsinkin neuvottelutilanteisiin olisi järkevää, Erkka miettii. – Työehtoja on vaikea saada paremmiksi, jos ollaan hajallaan, Teppo sanoo. - Eikä sillä ei ole merkitystä, mihin liittoon kuuluu vaan sillä, että mitä työehtospimusta noudatetaan, Marko lisää. PAU:sta TEAMiin on tähän mennessä siirtynyt noin 200 jakajaa. Vanhaan liittoon jäi satakunta. Loput lienevät järjestäytymättömiä. – Alalla on suuri vaihtuvuus. Jäseniin on vaikea saada yhteyttä, kun työajat ovat mitä ovat ja väki hajallaan, Erkka kuvailee järjestämistyön ongelmia. Hän on pari kertaa yrittänyt saada jäsenporukkaa koolle, mutta hankalaa se on ollut. Luottamushenkilöillä onkin yksi yhteinen toive, jonka Marko Laakso pukee sanoiksi: – Jäsenet, pitäkää meihin yhteyttä! Me luottamusmiehet olemme loppujenlopuksi vain sanansaattajia. On hankala tehdä mitään yhteisten asioiden eteen, jos emme tiedä, mitä jakajat tahtovat. Edunvalvonta on meidän kaikkien yhteinen asia. TUOMO LILJA JÄSENET, PITÄKÄÄ YHTEYTTÄ! Se on toiveena Lounais-Suomen Tietojakelun luottamusmiehillä. Vasemmalta Teppo Puolakka, Erkka Verho, Veikko Mäkelä ja Marko Laakso. Intiim nro 10 I Ajankohtaista 23.9.2015 NIMITYS 9 LIITON TOIMISTO ”Täysillä tulta päin” Toni Laihosta tulee TEAMin uusi neuvottelupäällikkö. TEAMin organisaatiossa muutoksia TUOMO LILJA TUOMO LILJA TEAMissa on tehty viime kuukausina monia henkilövaihdoksia. Merkittävin muutos tehtiin kesäkuun liittokokouksessa, kun korkeimmat päätöselimet valtuusto ja hallitus kävivät läpi melkoisen sukupolvenvaihdoksen – kummassakin enemmistö on nyt uusia jäseniä. Samassa yhteydessä liiton puheenjohtaja vaihtui Timo Vallitusta Heli Puuraan. Muutokset jatkuvat syyskaudella. Uudeksi neuvottelupäälliköksi on valittu Toni Laiho, joka seuraa tehtävässä 1.10. lähtien Irene Hämäläistä. Irene siirtyy puheenjohtajan alaisuuteen hallinto-osastolle vanhemmaksi neuvonantajaksi. Tämän muutoksen taustalla on se, että TEAM on jo aloittanut valmistautumisen liittokohtaiseen sopimuskierrokseen ja on tärkeää, että neuvottelupäällikkö on alusta asti mukana valmistelemassa edessä olevaa sopimuskierrosta. Ireneltä olisi jäänyt seuraava neuvottelukierros kesken ensi syksynä tapahtuvan eläköitymisen takia. ! ”Ei hommat parane hyssyttelemällä” Toni Laiho, 38, on ulospäin suuntautunut persoona, joka vähän jähmeässä ay-maailmassa uskaltaa laukoa epäsovinnaisiakin mielipiteitä. – Ei hommat parane hyssyttelemällä. Yritän katsoa asioita silmiin vaikka ne olisivat ikäviäkin. Ja sitten rohkeasti täysillä tulta päin. Ei minulla ole hirveästi jarruja, Toni kuvailee asennettaan. Hän on alun perin öljymiehiä. Työt Porvoon jalostamolla alkoivat 1997. Pääluottamusmieheksi hänet valittiin vuonna 2002 ja silloisen Kemianliiton hallitukseen vuonna 2008. Hieman myöhemmin Toni siirtyi jalostamon tuotantoosaston henkilöstö- ja työsuhdeasioiden päälliköksi, josta tehtävästä hänet kutsuttiin Kemianliittoon palkkasihteeriksi kesäkuussa 2009. Tehtävät jatkuivat TEAMissa, jossa Toni on hoitanut öljyja kemianalojen lisäksi melkein kaikkien muidenkin sopimusalojen asioita. Häntä pidetään erityisesti työaikakysymysten erikoismiehenä. Tonin suoraviivaisuudesta TONI LAIHO: - Sen, mitä hallituksen leikkaukset toteutuessaan vievät jäseniltämme, tulee tavalla tai toisella vastaan tes-neuvottelupöydissä. En oikein näe muuta vaihtoehtoa. yksi esimerkki löytyy keväältä 2005. Hän vieraili tuolloin Foxconn-lakkolaisten luona Lahdessa ja Hollolassa liiton nuorisojaoston kanssa. Muutamia päiviä myöhemmin jalostamon öljymiehet ilmoittivat, että raskaan polttoöljyn lastaukset keskeytetään. Tukitoimi vaikutti merkittävästi siihen, että työantajapuolen oli pakko palata neuvottelupöytään lakkolaisten kanssa. Vastuuta alaspäin Tonin päätehtävä tulee olemaan liiton edunvalvontaosaston ja neuvottelutoiminnan johtaminen. Edunvalvontaosastolla työskentelee 19 henkilöä ja se on liiton osastoista ylivoimaisesti suurin. – Osasto on hoitanut jäsenpalvelua mielestäni hyvin. Mutta aina on varaa parantaa. Olemme kehittäneet palvelutakuuajattelua, jonka ydin on, ettei jäsenten asioita saa jättää roikkumaan ja yhdellä yhteydenotolla liittoon käynnistyy prosessi, jossa kaikki jäsenen tarvitsemat palvelut tulee hoidetuksi. Meillä on viikoittain satoja, ellei tuhansia kontakteja kenttään, pääasiassa luottamusmiehiin. Yhteydenpito on jatkuvaa eikä se lopu. Minullakin on kännykässä noin kahden sadan pääluottamusmiehen numero, Toni kertoo. Liitossa ollaan oltu laajasti sitä mieltä, että tes-kierroksella neuvottelutapaa muutetaan sopimusaloista vastaavien työehtosihteerien vastuuta ja roolia korostamalla. – Näin on järkevää toimia. Sopimusalojen vastuuhenkilöt tuntevat alansa parhaiten. Kun sopimuksesta vastaavaa toimitsija vielä tuntee hyvin koko kentän väen, niin ollaan varmasti ajantasaisen ja oikean tiedon kanssa neuvottelupöydissä. Totta kai neuvotteluja koordinoidaan ja se on yksi minun tärkeistä tehtävistäni. Aion pysyä kartalla, mitä työpaikoilla tapahtuu. Se on sikälikin tärkeää, että liitossa on lähdetty tietystä solidaarisuusajattelusta ja siitä lähdetään jatkossakin. Vahvimpien alojen täytyy auttaa ja tukea heikompia. En epäile ollenkaan, etteikö kaikille sopimusaloillemme saataisi säällisiä neuvottelutuloksia ja työehtosopimuksia, Toni sanoo. Leikkaukset otetaan takaisin tes-neuvotteluissa Toni ottaa uuden tehtävänsä vastaan historiallisella hetkellä. Sipilän hallitus on ennenkuulumattomalla tavalla puuttunut työmarkkinajärjestelmään. Voi olla, että koko sopimusyhteiskunta on uhattuna. – Todellakin eletään historiallisia aikoja ja tuntuu, että nyt on käynnistynyt valtava murros. Ennen laki oli minimisuoja, takuu siedettävistä ehdoista työelämässä. Nyt siitä tulee maksimi, jota ei työehtosopimuksilla voida ylittää Toni miettii päätään puistellen. – Älyttömät haavat näistä ajoista tulee jäämään. Voi olla, että taistoa hallituksen suuntaan käydään koko tämä hallituskausi eli neljä vuotta. Seuraava selkeä vaihe on TEAMin liittokohtaiset neuvottelut, joiden intensiivisin vaihe ajoittuu ensi vuo- den syksyyn. Sipilän hallituksen toimet (niistä enemmän s. 4–5) uhkaavat leikata TEAMin jäsenten tuloja jopa useilla tuhansilla euroilla. Leikkaukset ja liittoneuvottelut kytkeytyvät vääjäämättä yhteen. – Niin. Sen, mitä hallituksen leikkaukset toteutuessaan vievät jäseniltämme, tulee tavalla tai toisella vastaan tesneuvottelupöydissä. En oikein näe muuta vaihtoehtoa. Se on selkeä linjaus ja viesti työnantajien suuntaan. Palkankorotusvaatimukset tulevat olemaan melkoisia. Tonia harmittaa, miten paljon hyvää saattaa mennä pesuveden mukana. – Tänä syksynä käyty keskustelu ammattiyhdistysliikkeestä ja muka joustamattomista työmarkkinoista on ollut surkeaa seurattavaa. Ayliikkeestä luodaan änkyräliikkeen kuvaa. Se on aivan väärä kuva. Olemme pitkän aikaa tehneet valtavasti töitä yhteistyössä pääluottamusmiesten, työnantajien ja muiden liittojen kanssa paikallisen sopimisen järkeväksi lisäämiseksi. Useaan kertaan eri yhteyksissä on todettu, että yhdessä hyvin sopimalla saadaan parhaita tuloksia aikaan, kun sopiminen on oikeanlaista, molemmat sopijapuolet voittavat. – Vähän on surullinen ja turhautunutkin olo, ettei työantajapuolen fiksuimmat tahot ole saaneet suutaan auki kertoakseen, että iso osa firmoista on tyytyväisiä nykytilanteeseen ymmärtäessään mahdollisuudet jotka jo nykyiset tes-määräykset mahdollistavat, Toni sanoo. Liiton toimisto-organisaatiossa tapahtuu 1.10. alkaen muutoksia. Muutosten taustalla on puheenjohtaja Heli Puuran mukaan useita tekijöitä, muun muassa toimiston yhteistoiminnan kehittäminen, eläköitymisiin varautuminen sekä jäsenmäärän ja jäsenmaksutulon laskeminen. Uuden organisaatiossa liiton toimistossa on hallinto-, järjestö- ja edunvalvontaosastot. Hallinto-osaston alla toimivat viestintä- ja talousyksiköt. Toni Laihon neuvottelupäälliköksi nimittämisen myötä Irene Hämäläinen siirtyy puheenjohtajan alaisuuteen hallinto-osastolle vanhemmaksi neuvonantajaksi. Hämäläisen uudet työtehtävät liittyvät muun muassa Uusi keskusjärjestö -hankkeeseen, liittoyhteistyöhön sekä SAK:n hallitustyöskentelyyn. Hallinto-osastolle siirtyy myös aiemmin edunvalvontaosastolla olleet kansainväliset asiat, solidaarisuustoiminta ja niistä vastaava kansainvälinen sihteeri Nina Laine. Myös mm. liiton strategiasta vastaava tutkija Veli-Pekka Heino siirtyy hallinto-osastolle. Uudelleenjärjestelyn yhteydessä kehittämisosasto lakkautetaan. Kehittämispäällikkö Hannu Siltala siirtyy edunvalvontaosastolle, jossa hänen vastuualueenaan on ammatillinen koulutus, työturvallisuus- ja työympäristöasiat, tasa-arvoasiat sekä sosiaalipoliittiset asiat. Siltala jatkaa myös liiton johtoryhmän jäsenenä. Koulutussihteeri Merja Westman ja sihteeri Mailis Svahn siirtyvät järjestöosastolle, joka vastaa jatkossa järjestö- ja ay-koulutukseen liittyvistä asioista. Myös hallinto-osaston alaisessa viestintäyksikössä tapahtuu muutoksia. Viestinnän sihteeri Jonne Kivinen siirtyy 1.10. alkaen tiedottajaksi, vastuualueenaan muun muassa liiton kotisivut, ammattiosastojen kotisivukoulutus sekä sosiaalisen median viestinnän kehittäminen. Kivinen osallistuu myös Intiim-lehden tekemiseen. Kehittämisosaston sihteerinä aiemmin työskennellyt Tytti Kettunen siirtyy uudistuksen yhteydessä viestintäyksikköön. Kettusen tehtävät liittyvät erityisesti Intiim-lehden taittoon ja valokuvien käsittelyyn. Liiton toimiston sisäisistä palveluista vastaava toimistopalvelut siirtyy järjestöosaston alaisuudesta talousyksikön alaisuuteen. JK ! 10 Ajankohtaista Intiim nro 10 I 23.9.2015 SIRPA TASKINEN JALAT MAASSA. Osaston luottamusmies Mikko Koskinen ei sulata Sipilän hallituksen politiikkaa. Ministereiden todellisuus on kaukana pigmenttitehtaan arjesta. LUOTTAMUSMIES ”Eletään surullisia aikoja” Mikko Koskisen mielestä maan hallituksen ajamat työelämän heikennykset eivät istu tilanteeseen, jossa työpaikat katoavat ja ihmisiä irtisanotaan joka puolella. SIRPA TASKINEN Porilainen Mikko Koskinen työskentelee Huntsman Pigmentsillä kunnossapitoasentajana ja toimii myös osaston luottamusmiehenä. Hänellä on takanaan 13 vuotta samalla työnantajalla. Luottamusmieheksi hän ryhtyi vuonna 2013 edellisen luottamusmiehen kannustamana. Lisäksi hän on mukana työpaikan henkilöstörahaston hallituksessa. – Olen viihtynyt ihan hyvin luottamustehtävissä. Samoihin aikoihin lähdin myös ammattiosaston toimintaan mukaan ja olen nyt sen hallituksessa. On mielenkiintoista seurata yleisiä asioita. Kukaan ei tietenkään pysty yksin vaikuttamaan asioihin kovinkaan paljon, hän sanoo. Silloin, kun vapaa-aikaa jää, hän harrastaa monipuolisesti ! liikuntaa. Säännöllisiin harrastuksiin kuuluvat muun muassa salibandy ja työmatkapyöräily. Kotona elämää tahdittavat vielä perheen kaksi pientä poikaa. Kulttuurierot ovat konkreettisia Koskisen työpaikalla työntekijät ovat joutuneet kokemaan paljon muutoksia. Viimeisin niistä tapahtui viime syksynä, kun amerikkalainen kemianteollisuuden yritys Huntsman osti Porin pigmenttitehtaan aiemmalta omistajalta Rockwoodilta. Ulkomaisessa yrityksessä kulttuurierot ovat näkyviä. Esimerkiksi jo ennestään tiukat turvallisuusohjeet ovat yhä tiukentuneet. Turvallisuusvaatimukset ulottuvat myös tietojärjestelmiin ja järjestelmien muutokset teettävät osaltaan töitä. Jo pari kuukautta yrityskaupan jälkeen Porin tehtaalla käynnistettiin yt-neuvotte- KUKA NIMI Mikko Koskinen, 33 TYÖPAIKKA Huntsman Pigments, Pori TYÖTEHTÄVÄ Kunnossapitoasentaja PERHE Vaimo ja 1- ja 2-vuotiaat pojat HARRASTUKSET Työmatkapyöräily ja salibandy ”Kukaan ei tietenkään pysty yksin vaikuttamaan asioihin kovinkaan paljon.” lut. Neuvottelut päättyivät mittaviin irtisanomisiin ja valtaosa irtisanotuista oli teamilaisia. Nyt tehtaan tuolloisista 350 työntekijästä on jäljellä alle 270. Työmäärä kasvaa väistämättä Kun kesätyöntekijöiden kesäpestit ovat hiljattain päättyneet, tehtaalla totutellaan työskentelemään entistä harvemmalla miehityksellä. Vähennyksistä huolimatta työmäärä on pysynyt entisellään. Esimerkiksi kunnossapidon väelle yhtälö merkitsee entistä laajempia alueita. Suurella tehdastontilla se tietää myös paljon paikasta toiseen liikkumista. – Siinä kengänpohjat kuluvat muutenkin kuin hapon vaikutuksesta, Koskinen naurahtaa. – Kunnossapidon puolella meillä on ennen ollut useampikin osasto, nyt on kolme ja jatkossa on kaksi. Tehtaalla on kuitenkin todella paljon koneita, pumppuja ja venttiilejä kunnostettavana. Aika näyttää, miten tämä lähtee sujumaan. Työaikoihinsa Koskinen on ehdottoman tyytyväinen. Hän tekee jatkuvaa kolmivuorotyö- tä ja kokee, että vuorotyö sopii mainiosti perheelliselle. – Ja miksi ei se sopisi poikamiehellekin, hän tuumii. Sanelupolitiikka ei toimi lainkaan Maan hallituksen yksipuoliset päätökset heikentää työntekijöiden työehtoja eivät Koskisen mielestä istu tilanteeseen, jossa töitä tehdään entistä pienemmän joukon voimin. Myös se, että työt katoavat ympäriltä, yt-neuvotteluista on tullut liian monen arkea ja ihmisiä irtisanotaan joka puolella, synnyttää yleistä epävarmuutta. – Eletään surullisia aikoja ja ilmapiiri on todella haasteellinen. Työntekijöiden kannalta ei hyvältä näytä katsoi tilannetta miltä kantilta tahansa, hän sanoo. Tuoreet irtisanomiset heijastuvat väistämättä ilmapiiriin myös hänen omalla työpaikallaan. Valtakunnan uutisten tasolla vuorotyötä tekeviä on puhuttanut varsinkin hallituksen aikomus leikata sunnuntai- ja vuorolisiä. – Onhan se ihan selvää, että tunnelma ei voi olla katossa tällä hetkellä, hän toteaa. Intiim nro 10 I Ajankohtaista 23.9.2015 Selänpesijä 11 GALLUP MITÄ MIELTÄ OLET SIPILÄN HALLITUKSEN TOIMISTA? Rivoa menoa Kysyimme Kiljavan opistolla miesvaltaiselta raadilta kommentteja hallituksen leikkauksista? ? ”O EDUSKUNTATALO.FI len kyllästynyt kessa lupaukset 50 000 uudesta työkusteluun kustanpaikasta. Näyttää selvältä, ettei nuskilpailukyvystä, Sipilän hallituksen päätä pysty [liiasta] sääntelystä ja byrokrakääntämään millään vasta-argutiasta.” Siis kuka on kyllästynyt? menteilla. Se on valinnut tiensä Kriittinen päätoimittaja tai toiideologian, ei tosiasioiden, mumittaja, kriittinen taloustukija, kaan. Taistossa on ennen muukriittinen kansalainen? Ei ainata kysymys työn ja pääoman välikaan kriittinen päätoimittaja tai sen tulonjaon oikaisemisesta setoimittaja, koska heitä ei yksinkä läpinäkyvästä halusta ay-liikkertaisesti näytä enää olevan olekeen yhteiskunnallisen vaikutusmassa. Kyllästymisensä ilmaisi vallan riisumiseen. Finlaysonin toimitusjohtaja Aidon parlamentarismin niJukka Kurttila puhuessaan elomissä ollaan siirtymässä työeläkuun lopussa Helsingin Sanomimän kolmikannasta kaksikanen taloudenpuolustuskurssiltaan, jossa yritysvalta-korporaala: ”Olen ollut 15 vuotta yrittäjätio yhdessä MTK-korporaation kanssa sanelee hallitukselle, minä enkä ole kokenut näitä asioita ”Nyt tulee normi, jolla koskaan ongelmaksi. En ole ikiten palkanansaitsijoiden verot, hallitus takautuvasti nä kokenut tarvitsevani valtiota työolot ja palkat voidaan järjestää päättää mistä työnteettäjä niin, että miljardien tulonsiirrot apuun yrittäjyyskuvioihini.” ja työntekijä voivat keske- näille jatkuvat ja kasvavat maa”Talouskasvu lähtee vähitellen käyntiin, koska vienti alkaa ilman tappiin. Aina löytyy Mistä nään sopia.” pikku hiljaa piristyä. Palveluissa, näitä oikein tulee -ekonomisteteollisuudessa ja rakentamisessa ja, joille yritysten omistajien hyytyövoiman määrää voidaan hieman jopa lisätä.” Siis sääminen on aina aivan liian vähän samoin kuin soiilman mitään yhteiskuntasopimuksia. Kuka kahjo nistubbsipilöitä ja tiedotusvälineitä, jotka ostavat tämmöistä väittää? Suomen Yrittäjien, Finnveran sevastaavat ajatukset yhä uudelleen. kä Työ- ja elinkeinoministeriön tuore pk-yritysbarometri, johon on vastannut 6 500 yrittäjää eri puolilJOKAINEN KÄSITYSKYKYINEN IHMINEN on ymmärta Suomea. tänyt, että Sipilä ei tarjonnut työntekijöille yhteisTullin ennakkotilastojen mukaan Suomen tavakuntasopimusta, vaan uhkavaatimuksen. Olisi peraviennin arvo kasvoi prosentin vuoden 2014 heinärin huolestuttavaa, jos pääministeri ei olisi oivaltakuusta. ”Ilman energian vientiä kasvu oli kolme pronut vaatimuksensa luonnetta. Tietenkin hän oivalsi. senttia. Energiasta puhdistetut vientiluvut antavat Siinä ei kauaa kepulaisen insinöörin nokka tuhisut, nyt realistisemman kuvan Suomen vientisektorin tikun hän käynnisti ennennäkemättömän offensiivin lanteesta, siinä on positiivista pohjavirettä.” Siis ilmaamme palkanansaitsijajoukkoa ja järjestäytynytman mitään yhteiskuntasopimuksia. Kuka seinähultä ay-liikettä vastaan pääneuvonantajinaan tunnetut lu näin väittää? Luottolaitos Hypon ekonomisti ay-halveksijat Esko Aho ja Matti Vanhanen. TurJuhana Brotherus Kauppalehdessä 7.9.2015. hien normien purkamista valmisteleva pääministe”Kilpailukykyloikan vaikutukset ovat epävarmori päätti kerralla tuhota työmarkkinaosapuolten vuoja... En ole ihan vakuuttunut, että tämä on loppuun sikymmenten valtavan neuvottelutyön ja työehtosaakka harkittu, viisas ja perusteltu ratkaisu...Kusjen hionnan. Väärin neuvoteltu. Turhaan neuvoteltannuskilpailukyvyn parantamista tärkeämpiä ovat tu. Nyt tulee normi, jolla hallitus takautuvasti päättää, mistä työnteettäjä ja työntekijä voivat keskeesimerkiksi uudet tuotteet ja Euroopan surkean tanään sopia. Vaikka perustuslaki tämän sallisi, mitä ei loustilanteen parantuminen.” Nyt ovat maailmankirjat sekaisin. Kuka pirun kaheli näin ajattelee? Aalmillään uskoisi, vain pahaa yhteiskunnallisen järjen to-yliopiston professori Sixten Korkman A-studiosköyhyyttä poteva tarttuu tällaiseen rivouteen. sa 9.9.2015. EN NYT JAKSA JATKAA LUETTELOA, jonka perusteel- la voisi kyseenalaistaa suurimman osan Sipilän hallituksen kilpailukykyroskasta, jota ovat muun muas- Kirjoittaja on Intiim-lehden vakituinen avustaja, joka kirjoittaa nimimerkillä. NUMEROGALLUP 60% TALOUSTILANNE. Kysyimme TEAMin verkkosivujen gallupissa mielipidettä Suomen taloustilanteesta. 60 % vastanneista uskoo, että talouden nousua saadaan vielä odottaa. 30 %:n mielestä talous sukeltaa vielä lisää. 10 % vastanneista uskoo nousun jo alkaneen. Lähde: TEAM-liitto RIKU RANTANEN Biaxis Oy LTD, Lahti ”Leikkaukset kohdentuvat liiaksi vuorotyöläisiin, eli ne eivät ole tasapuolisia. Jo nyt menestyvien työnantajien menestys vain lisääntyy työntekijöiden ostovoiman leikkaamisen kustannuksella. Duunarin ostovoima siis pienenee ja osakkeenomistajat nostavat isompia osinkoja. Se on mielestäni kaukana solidaarisuudesta.” SAMI PETTINEN St Michel Print Oy, Mikkeli ”Hallituksen leikkauksia on mahdoton hyväksyä. Erityisesti leikkaus sairauspoissaolojen palkallisuuteen on suoranaista sairaudesta rankaisemista. Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen on suoraa jatkumoa Kela-maksun ja yhteisöveron alentamiselle. Toimivatko päätökset työpaikoilla?” ERNO SAVOLAINEN Hansaprint Oy, Turku ”Suomen tilanne on vaikea, se on fakta. Kaikki tulevat varmasti osallistumaan talkoisiin, mutta mielestäni sanelupolitiikka ei ole siihen oikea tie eikä se kehitä Suomea. Pikemminkin kyse on isosta askeleesta taaksepäin. Neuvottelukulttuuria on vaalittava ja yhdessä löydettävä ratkaisut niin sanottuun tuottavuusloikkaan.” TOMA LAITINEN Helprint Oy, Mikkeli ”Hallituksen uusi rooli työehtosopimuskumppanina asettaa koko neuvotteluprosessin ja työrauhavelvoitteen uuteen valoon. Työehtojen muuttaminen normaalin sopimisen ulkopuolelle vaikeuttaa tulevaisuudessa sopimista merkittävästi. Pakottavan lainsäädännön käyttäminen osoittaa harkintakyvyn ja yleisten oikeusperiaatteiden tuntemuksen puutetta. Vaalilupauksiin peilaten hallituksen toimissa on petoksen makua.” 12 På svenska PEKKA SIPOLA DEMONSTRATION. Beräkningarna visar att förtjänstutvecklingen för TEAM:s medlemmar allvarligt hotas. NEDSKÄRNINGAR Inom industrin blir det över 2000 euro mindre i lön per år TEAM undersökte hur regeringens linjedragning påverkar medlemskåren. TUOMO LILJA TEAM Industribranschernas fackförbund har gjort preliminära uträkningar om hur de förslag som Sipiläs regering lagt fram minskar förbundsmedlemmarnas årsinkomst. Verkningarna varierar stort inom olika branscher, i synnerhet beroende på i vilken omfattning branschen utför arbete under veckoslut. TEAM-medlemmarnas årslön minskade i snitt med 2 056 euro på årsnivå, dvs. med 5,4 procent. • Gummiindustrin 1 899 euro (4,7 %) ! Minskningarna skulle per avtalsbransch bli: • Olje-, naturgas- och petrokemiska industrin 4 884 euro (8,6 %) • Kemiska basindustrin 3 780 euro (7,7 %) • Plast- och kemiska produktindustrin 1 789 euro (5,0 %) • Grafiska industrin 1 561 euro (4,4 %) • Glaskeramiska industrin 1 444 euro (3,8 %) • Bildäcksbranschen 1 427 euro (5,0 %) • Textil- och beklädnadsindustrin 1 234 euro (4,0 %) • Textilvårdsbranschen 781 euro (3,0 %) • Sko- och läderindustrin 777 euro (2,9 %) I översikten har beaktats fyra av Sipiläregeringen gjorda lönesänkande förslag: söndagstilläggets minskning från hundra till 75 procent, halveringen av övertidstillägget, ändring av trettondagen och Kristi himmelsfärdstorsdag till lediga dagar utan lön, samt försämring av lön för sjuktid. Beräkningarna har gjorts på basen av EK:s senaste statistik över löner och arbetstider. Övertidsförhöjningens halvering har varierande inverkan på årsinkomsten beroende på branschen. Minst är inverkan på sko- och läderindustrin där den är 0,1 procent, och störst inom oljebranschen, dvs. 2,5 %. Inverkan av sänkt söndagslön på årsinkomsten skulle vara störst inom den kemiska basindustrin (3,7 %) och oljebranschen (3,4 %). Söndagsarbete utförs nästan inte alls inom bildäcksbranschen, sko- och läderindustrin och textilvårdsbranschen. Den beräknade inverkan av försämrad lön under sjukle- dighet har man kommit till genom att använda hela industrins genomsnittliga frånvaroprocent på grund av sjukdom eller olycksfall (5,9). Procentsatsen 5,9 betyder ca 99 timmar eller ca 12 arbetsdagar. Vid beräkningen antas att arbetstagaren håller sjukledigt i fyra repriser under året: en gång 1 dag, två gånger 3 dagar och en gång 5 dagar. Hur minskningen av söndagsförhöjningen och övertidsförhöjningen inverkar har beräknats utgående från de söndagsoch övertidstillägg som betalats i genomsnitt i branschen. TEAM:s utredning visade att mindre lön under sjukledighet skulle beröra förbundets medlemmar på rätt samma sätt. Inverkan på de förenämnda vore 1,84–2,08 procentenheter av årsinkomsten. Inverkan när det gäller trettondagen och Kristi himmelsfärdstorsdag har fåtts med ett kalkylmässigt pris på en arbetsdag, dvs. 0,43 % /dag av årsinkomsten. Vid beräkningen har beaktats att trettondagen ib- land infaller under ett veckoslut – detta är av betydelse inom vissa branscher. Dessutom skulle en förkortning av semestern inom den grafiska branschen betyda längre arbetstid för dem som arbetar enligt tidigare arbetstidsbestämmelser. Dagarbete 5 dagar och skiftarbete 10 dagar. På förtjänstnivån har detta ingen inverkan, men arbetstiden förlängs i skiftarbete med 4,8 % och i dagarbete med 2,4 %. I sammandrag skulle regeringens förslag minska arbetsgivarens kostnader i fråga om löneutgifter med 5,1 % inom Finlands industri och med 5,4 % inom industrins TEAM-branscher. Utöver detta ska beaktas minskningen av arbetsgivarnas socialskyddsavgift från 2,06 procent till 0,3 procent. – Beräkningarna visar att förtjänstutvecklingen för TEAM:s medlemmar allvarligt hotas. TEAM kommer att beakta detta inför nästa avtalsrond, konstaterar TEAM:s ordförande Heli Puura. Intiim nro 10 I Ajankohtaista 23.9.2015 TURVALLISUUS GRAAFINEN ALA Ranskan kemiantehtaat terrorismiaikaan Ilkivalta kemiantehtaalla Lyonissa johtaa tiukkenevaan turvallisuuskulttuuriin ja korkeampaan hälytysvalmiuteen ranskalaisilla kemiantehtailla. VIRPI LATVA ! Ranska tehostaa tehtaidensa terrorismivalmiutta. Kesällä yksittäinen psykopaatti lynkkasi nestemäisiä ilmakaasuja valmistavan tehtaan toimitusjohtajan ja turmeli tuotantotiloja. Paikalta löytyi jihadistien lippu. Lopukesästä lyonilaiseen kemian tehtaaseen tehty ilkivallanteko aiheutti kaksi räjähdystä. Yhteyttä terroristeihin ei tässä tapauksessa voitu todeta. Tämä oli silti Ranskan sisäministeri Bernard Cazeneuvelle liikaa. Hänen aloitteestaan puolustusministeriön, teollisuusministeriön ja ympäristöministeriön yheinen työryhmä listasi 1 171 ris- 13 kialtista teollisuuslaitosta, joiden johtoon otettiin välittömästi yhteyttä. Kyseisten tehtaiden pitää tulevien viikkojen kuluessa tehostaa sekä turvatoimiaan että hälytysvalmiuttaan. Näihin EU:n Sevenso-direktiivin määrittelemiin riskikohteisiin kohdistunut isku voi koitua kohtalokkaaksi paitsi lähiseudun asukkaille myös ympäristölle. Paikallisten poliisiprefektuurien kanssa yhteistyössä jokaisen tuotantolaitoksen turvallisuusriskit kartoitetaan yksityiskohtaisesti ja kulunvalvontaa tehostetaan. Ranskan kemianteollisuuden yhdistyksen puheenjohtaja Jean Pelin tietää että tehtai- den turvallisuus vaihtelee paljon yrityskohtaisesti. – Joillekin tehdasalueille pääsee helposti kuka tahansa kun taas toisissa on tehokas kameravalvonta, ovissa koodit ja henkilökunnalla kulkukortit. Riskikatroitus on joka tapauksessa erittäin tervetullut. Ennen julkisuuteen tulleita ilkivallan tekoja kaikissa yrityksissä ei ollut edes poliisin ja palokunnan numeroa ohjelmoituna puhelimiin. Alihankkijat vaikea kontrolloida Pelinin mukaansa vaikeimmin hallittavissa ovat teollisuuslaitosten lukuisten alihankkijoiden menemiset ja tulemiset. – Mahdollisten riskihenkilöiden tunnistaminen on monimutkainen kysymys sekä tietosuojan että yksityisoikeuden näkökulmasta. Sisäministeriön terrorismiepäiltyjen listalle kirjattuja nimiä ei ainakaan toistaiseksi ole tapana antaa yritysten käsiin. Ilmakaasuja valmistavan Air Products -yrityksen terroriteon takana oli firman alihankkija, joka saattoi liikkua tehdasalueella huomiota herättämättä. Miehellä ei ollut aikaisempaa rikosrekisteriä eikä hän ollut terrorismista epäiltyjen listalla. Ranskassa ollaan panemassa toimeen EU :n Sevenso-direktiivin alaisten kohteiden velvollisuutta tiedottaa toiminnastaan kansalaisille. Jean Pelinin mielestä ajatus on oikea mutta hän pelkää liian yksityiskohtaisen tiedottamisen auttavan myös terroristeja. – Toivon että julkisuuteen annettavaa tietoa rajoitetaa niin kuin jo nykyisellään tehdään kun kyse on ydinvoimaloiden tai puolustusteollisuuden tuotantolaitoksista. – Sitten on myös tämä uusin riski eli kyberterrorismi, johon harvat yritykset ovat vielä toistaiseksi osanneet varustautua, puheenjohtaja Jean Pelin sanoo. Mediaseppien yt päätökseen Keskisuomalainen-konserniin kuuluvan Mediasepät Oy:n elokuussa alkaneet yt-neuvottelut päättyivät 14.9. Yhtiö järjestelee toimintojaan uudelleen, minkä seurauksena kahdeksalta henkilöltä loppuvat työt. Eläke- ja eläkeputkiratkaisulla vähennetään seitsemän kirjatyöntekijää, lisäksi irtisanotaan yksi ylempi toimihenkilö. Markkinointipalveluista kolme kirjatyöntekijää siirtyy sivunvalmistuksen organisaatioon. Mediaseppien yt-vauhti on ollut viime vuosina hurjaa. Edellinen yt päättyi joulukuussa 2014, jolloin sadasta henkilöstä vähennettiin 23. Jatkossa liiketoiminta jakautuu kahteen itsenäiseen yhtiöön: sivunvalmistuspalveluihin ja markkinointipalveluihin. Mediasepät-yhtiö luovuttaa markkinointipalvelut-liiketoiminnan uuteen perustettavaan yhtiöön ja sivunvalmistuspalvelut jäävät Mediaseppiin. Sivunvalmistuksen (ilmoitusvalmistus ja taitto) toiminta Kuopiossa, Jyväskylässä ja Tuusulassa organisoidaan uudelleen. Taittotoiminta Hyvinkäältä ja Vantaalta keskitetään Tuusulaan. JK ! 14 Reportaasi Intiim nro 10 I 23.9.2015 REPORTAASI Yhtä alamäkeä Ompelijoiden työpaikat hävisivät Viroon ja Aasian maihin jo 80- ja 90-lukujen vaihteessa ilman sen suurempaa meteliä. TEKSTI JA KUVA OUTI MOILALA Meteli nousi vasta miesten työpaik- tu vaatemalli on kaupoissa parissa päikojen siirtyessä kaukomaille. Vaattei- vässä. Näin nopeasti toimii esimerkiksi den kotimainen valmistus on siitä lähti- pikamuodista tunnettu Zara. H&M toi hintakilpailun ja trendien vain vähentynyt. Vaatetusteollisuus oli maassamme en myymisen Suomeen, kun se avasi suuri työllistäjä. Se työllisti parhaimmil- ensimmäisen liikkeensä vuonna 1997. Muotialan asiantuntilaan lähes 40 000 henjat sanovat, että ennen keä, pääasiassa naisia, Globalisaation iskesitä ei maassamme 1970-luvun puolivälissä. Ennen tehtaiden aiminen vaatetusalal- myyty trendejä, mutmuotia kylläkin. kakautta vaatteet tehle jätti siis jälkeensä ta Trendi on nopeampaa tiin kotona tai teetetkonkurssiaallon ja kuin muoti. Kotimaitiin mittojen mukaan sen vaatetusteollisuuräätälillä. Silloin esiyritysten toimintakukoistuksen aimerkiksi housut tehtapojen muutoksen. den kaan Neuvostoliitto tiin kestämään vuosioli suuri asiakas, eikä kymmeniä ja niissä oli kätevät remmit, joilla vyötärönympärys- sinne vietyjen vaatteiden muodikkuutta tä pystyi säätämään. Valmisvaatteiden tarvinnut miettiä. Tilaukset olivat suuaikakaudella vaatteiden kierto nopeutui ria ja jokainen tilauksessa ollut vaate samanlainen. ja säädettävistä remmeistä luovuttiin. Nykyisin tilaukset ovat pieniä, sillä Trendi on nopeampi kuluttajat eivät halua törmätä samanilmiö kuin muoti laiseen vaatteeseen jonkun toisen päälNykyisin vaatteiden kiertonopeus on lä. Pienet erät myydään loppuun ja uuthuimaa ja osa kuluttajista heittää vaat- ta on kaupassa pian. Suomalaisen vaatetusteollisuuden teet pois jo parin käyttökerran jälkeen. Kotimaisten tehtaiden aikakaudella se- kukoistuksen aikaan vaatetusyritykset sonkeja oli neljä, nyt uutta tulee kaup- laittoivat tilaukset tehtaille kapasiteepoihin viikoittain ja nopeimmillaan uu- tin varaamiseksi mahdollisimman aisi, kadulta nuoren ihmisen päältä ostet- kaisin, nykyisin tilaukset tehdään mah! dollisimman myöhään. Ompelijat Aasiassa joutuvat sitten tekemään pitkää päivää ja yötöitä kiirehtiessään tilauksia valmiiksi. Tuotantorakenteen muutos Kaikki muuttui 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Neuvostoliiton kauppa loppui, tuli lama ja vaatetusala avattiin kansainväliselle kilpailulle vähentämällä rajasuojia eli tulleja ja muita maksuja. Moni vaatetusteollisuuden yritys joutui konkurssiin. Seuraavaksi tukut hävisivät väliportaana välistä. Ennen sitä vaatetusvalmistajat valmistivat ja myivät tukuille, jotka myivät vaatteet puolestaan jälleenmyyjille. Jäljelle jäi brändiyrityksiä ja jälleenmyyjiä. Brändiyritykset eivät omistaneet enää tehtaita, vaan ne valmistuttivat vaatteita osin Virossa, osin Asiassa. Globaalien kauppatavaroiden ketjujen tutkimussuuntauksen mukaan länsimaisilla brändiyrityksillä on tyypillisesti eniten valtaa vaatteiden tuotanto◄ TEOLLISUUDEN ALAMÄKI. Vaatetusteollisuuden työpaikkojen määrä on vain jatkanut laskuaan 80- ja 90-lukujen vaihteessa tapahtuneen romahduksen jälkeen. Intiim nro 10 I Reportaasi 23.9.2015 15 OUTI MOILALA MUUTTUU. Ennen ei tarvinnut miettiä mahtuuko housuihin, vaan housut muuntuivat käyttäjän koon mukaan. ◄ MUOTI VAATETUSALA Nansolla pelätään tuotannon ulosliputusta korkeammalle kuin ne nyt tekevät. Yksikään kotimaisista yrityksistä ei ole uskottavasti sitoutunut esimerkiksi maksamaan elämiseen riittävää palkkaa ompelijoille. Palkan osuus mitätön vaatteen hinnasta ketjussa. Brändiyritykset pystyvät sanelemaan ehtoja aasialaisille ja virolaisille valmistajille: ne päättävät, mitä tehdään ja missä. Ne pystyvät vaikuttamaan paljon myös muihin kaupan ehtoihin eli siihen, millä hinnalla ja millä aikataululla tilaukset valmistetaan. Kotimaisten tehtaiden aikakaudella valmistajilla oli valtaa ja Suomen vaatetusala on alkanut muistuttaa ostajajohtoista kuvaa 1990-luvulla. Yritysvastuu ontuu TUOMO LILJA ! Nanso Group antoi 3.9.2015 henkilöstölle neuvotteluesityksen koskien Tornion ja Nokian tuotantolaitoksia. Neuvottelujen piirissä on noin 200 henkilöä ja toteutuessaan suunnitelmat saattaisivat johtaa enimmillään noin 200 henkilön irtisanomiseen. Yt on siis todella vakava. Yhtiö työllistää globaalisti 600 henkilöä. Nanson palveluksessa on noin 250 TEAMin jäsentä. Nanson Tornion tehtaan TEAM-pääluottamusmies Jutta Isometsä kommentoi yt-ilmoituksen jälkeen, että koko tehtaan väki on aivan shokissa. – Aivan hirveää, sanattomaksi vetää. Meillä on ollut monia yt-neuvotteluja, mutta koskaan aiemmin ei ole ollut esillä vaihtoehtoa, että tuotanto Suomessa lopetettaisiin, hän sanoi. Tornion tehtaan työtekijät marssivatkin ulos työpaikaltaan vielä samana päivänä. Tunnelmat olivat ankeat myös Nokian tehtaalla, jonka vahvuus on 129 henkilöä, joista työntekijöitä 72. – Tunnelma on ollut kuin hautajaisissa. Ruokalassakin oli aivan hiljaista, kuvaili pääluottamusmies Pirjo Laitinen. Yhtiö tiedotti, että sen liiketoiminta on ollut viime vuodet tappiollista. Tänä vuonna myynti on kehittynyt negatiivisesti ja loppuvuoden ennusteet ovat samankaltaiset. Tilanteen taustalla on kulutuskysynnän vähentyminen sekä vaatealan yhä koveneva hintakilpailu. Yhtiön mukaan sen on sopeutettava kustannusrakenteensa ja harkittava uusia toimintatapoja. Yhtenä vaihtoeh- Uusin ilmiö: verkkokauppa Naisten työpaikat siirtyivät siis vähin äänin 80- ja 90-lukujen vaihteessa alihankinnan seurauksena osittain Viron kautta Kiinaan ja muualle Aasiaan. Vieraileva journalistiikan professori Elina Grundström on todennut, että naisten työpaikkojen siirtyminen ei aiheuttanut mediassa kohua, sen teki vasta miesten työpaikkojen siirtyminen vuosia myöhemmin. Vaatetusala globalisoitui ensimmäisenä, mutta se tapahtui Suomessa Ruotsia myöhemmin. Uusin käänne vaatetusalalla on globalisaation tai ehkä paremminkin kansainvälistymisen iskeminen vuorostaan vaatetuskauppoihin. Ihmiset ostavat yhä useammin verkosta ja ulkomaisista verkkokaupoista. Vaatteiden vähittäismyynti ja maahantuonti ovat laskeneet viime vuosina. Yksi syy on taantuma, mutta verkkokauppojen nousu on toinen syy. Kaupan alan etujärjestöjen kuluttajakyselyn mukaan verkkokauppa kattaa vaatteiden vähittäiskaupasta jo 20 prosenttia. Ulkomaisia verkkokauppoja suosiessa rahat virtaavat ja jäävät ulkomaille. tona on, että Nanso Group luopuu omasta tuotantotoiminnasta Suomessa joko osin tai kokonaan. Virossa on ollut jo pitkään tuotantoa Pirjo Laitisen mukaan Nansolla on jo kymmeniä vuosia ollut Tallinnassa osa-osakkuusyritys nimeltään AGN. Keväällä 2014 päättyneessä yt:ssä siirtyi Tallinnaan ompelua ja leikkuuta. Siirtymävaihe oli vuoden 2014 syksysta vuoden 2015 kevääseen. Henkilöstöä vähennettiin Suomen tehtailta kolmessa vaiheessa. Työntekijöiden osalta menetys oli 58. Nyt AGN:ssä Tallinnassa on 70 ompelijaa ja 15 leikkaajaa. – Tallinnaan meni pari laakauskonetta ja kanttikone. Tarkoitus oli, että Virossa tehdään itsenäisesti meiltä lähetetyistä neuloksista vaate ja se lähetetään suoraan logistiikkakeskukseen Hämeenlinnaan. Laitisen mukaan yt koskettaa nyt myös perustuotantoa, värjäystä ja painoa. Vuonna 1921 perustettu Nanso Group Oy on suomalainen perheyritys, joka valmistaa trikoo- ja alusvaatteita sekä sukkia ja sukkahousuja Suomen lisäksi muun muassa Pohjoismaiden, Keski-Euroopan ja Venäjän vientiin. Nanso Groupilla on toimipisteet Nokialla, Hämeenlinnassa ja Torniossa, 15 myymälää eri puolilla maata ja verkkokauppa. Vuonna 2014 yhtiön liikevaihto oli 49,2 miljoonaa euroa. Nanson varsinainen yt-menettely alkoi 9.9.2015. Nokian tehtaan työntekijät osallistuivat 18.9. järjestettyyn poliittiseen mielenosoitukseen. ESA TUOMINEN HANNA LAHTI / HUOMEN GDI Vallan myötä tulee vastuu. Vaikka yritysvastuusta on puhuttu pari viime vuosikymmentä, tulokset ovat laihoja. Vallitseva talousjärjestelmä ei varsinaisesti kannusta vastuulliseen toimintaan, kuten kunnollisten palkkojen maksamiseen tai ay-oikeuksien kunnioittamiseen. Muutos vaatisi yrityksiltä uintia vastavirtaan, esimeriksi kilpailuttamisessa pitäisi olla malttia. Kotimaiset yritykset eivät ole sitoutuneet sen vastuullisempaan toimintaan kuin ulkomaisetkaan. Onneksi kotimaisilla yrityksillä on pitkät liikesuhteet valmistajiin, mikä onkin perusedellytys yritysvastuutyölle työelämän oikeuksien takaamiseksi valmistuksessa, mutta kotimaiset yritykset voisivat profiloitua vastuussaan paljon Nanso Group voi luopua omasta tuotannosta Suomessa joko osin tai kokonaan. Hintakilpailu on vain kiristynyt H&M:n maihinnousun jälkeen ja viimeisetkin kotimaassa isommin valmistaneet yritykset ovat lopettaneet tuotantoa maassamme. Aasialaisen ompelijan palkoilla ei tule toimeen. Ammattiliitot ja järjestöt laskevat, että monissa maissa palkat pitäisi kolminkertaistaa, jotta voitaisiin puhua elämiseen riittävästä palkasta. Toisaalta palkkamenot ovat mitättömän pieni osa vaatteen hinnasta, ne ovat vain noin prosentti siitä hinnasta, jonka kuluttaja maksaa. Palkat voitaisiin hyvin kolminkertaistaa ilman, että se näkyisi loppuhinnassa. Luhdan toimitusjohtajan mukaan ulkomailla valmistetun, suomalaisen brändin Suomessa myyty vaate jättää maahamme 80 prosenttia vaatteen hinnasta. Ompelu on todellinen auringonlaskun ala. Ompelijoiden koulutusta on ajettu maassamme niin tehokkaasti alas, että esimerkiksi Nansolla oli kisälliohjelma ompelijoiden kouluttamiseksi yrityksen tarpeisiin. Suomi ei ole enää ompelijoiden osaamisen suhteen omavarainen. Nyt Nanso, viimeinen suurimmista kotimaisista vaatetusyrityksistä, on luopumassa osin tai kokonaan kotimaisesta tuotannostaan. Nanso-brändillä myytävät vaatteet ovat olleet yrityksen mukaan 90-prosenttisesti kotimaista valmistusta, sen muiden brändien osalta ulkomainen valmistus on ollut suurempaa. Globalisaation iskeminen vaatetusalalle jätti siis jälkeensä konkurssiaallon ja yritysten toimintatapojen muutoksen. Nykyisin lähes kaikki vaatetusalan yritykset tekevät samoja työvaiheita: suunnittelua, sisäänostoa, markkinointia ja myyntiä. Ne ovat vaatetusalan tuottoisimmat työvaiheet. KATOAVA VAATETUSTEOLLISUUS. Vuodesta 1921 toiminut perheyritys Nanso on vaarassa kadota kotimaiselta teollisuuskartalta. 16 Orthex Intiim nro 10 I 23.9.2015 SÄIDEN ARMOILLA. Pääluottamusmies Reeta Rönkä demonstroi tulevan talven mallia. Jos lunta ei taaskaan tule, lumilelut jäävät hyllyyn. REPORTAASI Orthexilla odotetaan lunta ja talvea Kiireisen pakasterasiasesongin jälkeen Orthexilla toivotaan runsasta lumentuloa vauhdittamaan lumilelujen myyntiä. Tänä syksynä tehtaalla on jopa tehty ylitöitä, sillä pakasterasioiden menekki ylitti odotukset pitkän marjakauden ansiosta. TEKSTI SIRPA TASKINEN // KUVAT JUKKA-PEKKA FLANDER MIELUINEN TYÖPAIKKA. Milla Wahlmanilla on riittänyt töitä pakkaamossa toukokuun lopusta lähtien. L ohjan Immulassa valmistetaan tuotteita, joita löytyy luultavasti useimmista suomalaistalouksista. Siellä nimittäin sijaitsee vuonna 1956 perustettu, muovisiin kodin käyttötavaroihin erikoistunut Orthex. Tarina kertoo, että ennen tehtaan syntyä, perustaja Aulis Kallonen pyöritteli kädessään kangastilkkua ja kampaa ja pohti, kummalleko alalle suuntai- si. Hän valitsi muovin ja alkoi valmistaa pienimuotoisesti kampoja ja munakuppeja samalla paikalla, missä tehdas sijaitsee edelleen. Toiminta laajeni ja syntyi suorastaan työvoimapulaa. Kallosen kerrotaan sanoneen, että tilannetta helpottaakseen hän palkkaisi vaikka ohikulkijat töihin. Pakkaajana työskentelevä Maritta Lehto on yksi tehtaan ohi kulkeneista. Nyt hänellä on takanaan liki 30 vuoden työura TOISTA PÄIVÄÄ TÖISSÄ. Kauhojen pakkaaminen sujuu jo ripeästi Nestori Metsärannalta, joka on Orthexilla vuokratyöntekijänä. Intiim nro 10 I Orthex 23.9.2015 Orthexilla. – Vuonna 1986 tulin vuodeksi pakasterasioita pakkaamaan ja täällä olen yhä. Ensi vuoden lokakuun 2. päivä jään eläkkeelle, hän kertoo. Nopeus ja laatu pitävät pinnalla ”Olen ylpeä orthexilainen” Työvuosiaan Lehto pitää antoisina ja työkavereitaan loistoporukkana. Työpaikka on ollut turvallinen, eikä lomautuksista ole puhuttu missään vaiheessa. Pakkaajan työn nurjana puolena hän taas pitää sitä, että niskat ja hartiat joutuvat koetukselle, joskin esimerkiksi säädettävät pöydät ovat tuoneet helpotusta työhön. Kaupoissa liikkuessaan hän pistää aina merkille oman firman tuotteet. – Olen ylpeä meidän tuotteistamme. Kyllä kehtaan sanoa, että olen Orthexilla tehdastyössä, hän naurahtaa. Tällä hetkellä pakkaamossa työskentelee yhteensä seitsemän henkilöä kahdessa vuorossa. Lisäksi on vuokratyöntekijöitä kiireapuna, sillä pitkän marjakauden ansiosta pakasterasioiden menekki on jatkunut tavallista pidempään. Tuotannon puolella on tehty jopa ylitöitä kahtena viikonloppuna. TYÖSUOJELUVALTUUTETTU. Paula Enojärven mukaan työtahti on kiristynyt tehtaalla vuosien saatossa. Omaa väkeä ei palkata Lehto toivoisi, että samat vuokratyöntekijät viihtyisivät talossa mahdollisimman pitkään, sillä vakituiset perehdyttävät heitä kaiken kiireen ohessa. Perehdytyksestä ei enää makseta erillistä korvausta. Työntekijöiden pääluottamusmies Reeta Rönkkä on samoilla linjoilla. Hän uskoo, että töitä voisi suunnitella paremmin, jos tehtaalle palkattaisiin omia työntekijöitä vaikka sitten määräaikaisestikin. – Meille on kuitenkin palkattu omaa väkeä todella maltillisesti. Kun on automatisoitu, ei ole tarvittu enää niin paljon porukkaa tekemään töitä. Vakituisia ei ole palkattu vuosiin ja viime kesänä kesälomantuuraajiakin oli vain muutama, hän taustoittaa. ”Kunpa työt vain jatkuisivat” Lehdon naapuripöydässä kootaan ja pakataan postilaatikoita. Tummanvihreän laatikkorivin takaa löytyy Milla Wahlman. Sanavalmis Wahlman on työskennellyt Orthexilla toukokuun lopusta lähtien vuokratyöntekijänä. Muutaman viikon taukoa lukuun ottamatta töitä on riittänyt tähän saakka. – Olen viihtynyt oikein hyvin. Kun on mukavat työkaverit, on kiva tulla TIETOKULMA Oy Orthex Group Ab ! On vuonna 1956 perustettu suomalainen kodin muovituotteita valmistava ja markkinoiva yritys. ! Osa Orthex Groupia yhdessä Sveico AB:n ja Hammarplast Consumer AB:n kanssa. Lohjan tehtaan lisäksi yhtiöllä on kaksi tehdasta Ruotsissa. ! Konsernitasolla työntekijöitä on 300. Lohjalla sijaitsevalla tehtaalla työskentelee noin 60 henkilöä, joista noin 40 on työntekijöitä. ! Konsernin liikevaihto on noin 60 miljoonaa euroa. 17 KONKARI JA TOIMITUSJOHTAJA. Maritta Lehto on ollut Orthexilla töissä vuodesta 1986 lähtien. Hän halusi tulla kuvatuksi toimitusjohtaja Alexander Rosenlewin kanssa. kennellyt talossa yli 26 vuotta. Hänen mukaansa työtahti on kiristynyt vuosien saatossa ja kiireestä on tullut pysyToiveena säännöllinen työ vä ilmiö. – Koko ajan saa mennä tukka putWahlman on juuri aloittamassa varastonhoitajan tutkintoa aikuiskoulutuk- kella, ja suorastaan sääliksi käy myös sena. Opinnot vievät kaksi päivää vii- vuokratyöntekijöitä, koska ei ole tarkosta. Hän suorittaisi mielellään myös peeksi aikaa perehdyttää heitä. Pitäisi tutkintoon liittyvät vain olla enemmän ainäytöt Orthexilla. kaa tehtävien opettaTalon tuotteet ovat miseen, hän tuumii. Investoinnin hänellekin jo entuuluovat uskoa tuleInvestoinnit destaan tuttuja, sillä ovat hyvä asia vaisuuteen, vaikka hän työskenteli aiemmin kaupassa myyjäPääluottamusmies automatisointi nä. Lisäksi hänellä on on hyvillään herättääkin mieli- Rönkkä kokemusta karaokevesiitä, että Lohjan tehpiteitä puolesta ja taalle on vuosien aikatäjän hommista. Orthex on hänelle tähänna investoitu tasaiseen vastaan. astisista työpaikoista tahtiin. Investoinnit mieluisin, mutta kahluovat uskoa tulevaiden lapsen äitinä hän toivoo säännöl- suuteen, vaikka automatisointi herätlistä työtä ja varmaa toimeentuloa. tääkin mielipiteitä puolesta ja vastaan. – Sellaista ei ole ollut pitkään aikaan. – Moni miettii sitä, että koska meiNyt tiedän yleensä perjantaina, onko tä varsinaisia pakkaajia ei enää tarviseuraavalla viikolla töitä, hän kertoo. takaan. Sitten taas esimerkiksi ilmanpaineleikkurit ovat selvästi helpottaKiire on työntekijöille tuttua neet työtä tuotteiden viimeistelyssä, Orthexilla työskentelee noin 40 teami- hän kertoo. Rönkkä on seurannut huolestuneelaista pakkaus- ja kokoonpanotehtävissä sekä varastossa keräilijöinä ja trukin- na yhteiskunnallista tilannetta ja yleiskuljettajina. Kokonaisuudessaan hen- tä keskustelua. Maan hallituksen kaavailemia työelämäkiristyksiä hän komkilöstöä on noin 60. Pakkaamossa ja varastossa töitä teh- mentoi yksiselitteisesti. – Ne tarkoittavat sitä, että pistetään dään kahdessa vuorossa, tuotannossa tehdään kolmivuorotyötä. Sekä pak- heikoimmassa asemassa olevat maksukaamossa että tuotannossa työntekijät miehiksi ja köyhät kyykkyyn. Jos työntekijällä ei ole varaa sairastaa, tullaan vaihtavat työpistettä päivittäin. Työsuojeluvaltuutettu Paula Eno- kipeinä töihin, mikä taas ei ole hyvä järvi löytyy tuotannon puolelta pyyk- asia työturvallisuuden ja -kyvyn kankikorinkansien keskeltä. Hän on työs- nalta, hän sanoo. töihin. Toivottavasti työt vain jatkuvat, hän puhelee työnteon ohessa. Orthexin tehtaan neuvotteluhuoneen seinät on valjastettu näyttelykäyttöön. Kirkasväriset ja selkeälinjaiset muoviesineet on aseteltu siististi teemoittain hyllyriveille. Toimitusjohtaja Alexander Rosenlew esittelee tuotteita tottuneesti. Kuukaudessa Lohjan tehtaalla valmistetaan keskimäärin reilut miljoona tuotetta. Repertoaariin kuuluu niin säilytys- ja keittiötarvikkeita, lastentuotteita kuin puutarhavälineitäkin. Konsernissa on tavoiteltu kasvua määrätietoisesti ja viidessä vuodessa sen liikevaihto on noussut 12 miljoonasta eurosta 60 miljoonaan. Viime vuosina on panostettu erityisesti vientiin, ja tällä hetkellä vientiä on noin 40 maahan. Vienti on myös paikannut heikkoa kysyntää kotimaassa. Suomessa myyntivalttina on paitsi hyvämaineinen pohjoismainen laatu, myös valmius nopeisiin toimituksiin, vaikka kyseessä olisi pienempikin erä. Kun tilaus saadaan sähköisesti tehtaalle yön aikana, tuotteet kerätään jo aamulla ja toimitetaan kaupan hyllyyn viimeistään seuraavana päivänä. Toimitusjohtaja ei haikaile halpamaihin. – Henkilökohtaisesti minulle on todella tärkeää, että toiminta jatkuisi täällä Lohjalla, hän sanoo. Kuluttajien mielenkiinnon ylläpitämiseksi markkinoille on tuotava uutuuksia säännöllisesti. Rosenlew paljastaa, että muovitehtaan kallein asia on muotti. – Pitää olla hyvin varma siitä, että tuote on sen näköinen ja tyyppinen, että kuluttaja varmasti ostaa sen. On aina riski tuoda markkinoille uusia tuotteita, mutta samalla se on välttämättömyys, jotta kuluttajien mielenkiinto ei lopahda, hän kertoo. RAAKA-AINETTA. Tästä syntyy mustia saaveja. Kasvun ansiosta yritys voi nykyään ostaa raakaaineensa suoraan valmistajilta. 18 Reportaasi Intiim nro 10 I 23.9.2015 REPORTAASI Suomen tevaalako muka hiipumassa? Suominen palkkasi 13 uutta työntekijää Nakkilaan. Y TEKSTI JA KUVAT ESA TUOMINEN t-neuvottelujen, lomau- neuvottelemalla, sähisee pääluottamustusten ja irtisanomisten mies Saarenmaa. Suomessa on myös tehtai– Pakottaminen aiheuttaa levottota, jotka lisäävät henkilö- muutta työpaikoilla eikä se ole Suomelle kuntaansa. Sellaisia on jo- hyväksi. Hallituksen toimilla palkansaapa jo melkein kuolleeksi julistetulla te- jien ostovoima vain entisestään laskee. va-alalla. Kun Saarenmaa parikymmentä vuotNakkilassa toimiva Suominen Oyj:n ta sitten tuli Suomisen leipiin, oli taloskuitukangastehdas palkkasi tämän vuo- sa peräti 360 työntekijää ja toimihenden alussa 13 uutta työntekijää. Nyt teh- kilöä. Viime vuosina on jouduttu käytaan kaksi tuotantolinjaa käy yötä päivää mään monet yt:t. Aallonpohja saavutetja ilman viikonlopputiin muutama vuosi sitseisokkeja. Kolmas linten, kun henkilökunta Haastatteluhetja pyörii niin ikään ymputosi 80:een. Nyt on päri vuorokauden, muttaas noustu sataan. Siikellä Suomisen ta pysähtyy sentään viitä 60 on työntekijöitä ja Nakkilan tehtaalla 40 konlopuksi. toimihenkilöitä. oli kulunut lähes – Riippuu aivan meVaikka teva-ala ei nekistä. Mahdottomana pysty kilpailemaan pal700 päivää ilman sitä en pidä, vastaa tehkoilla, ei työnhakijoistyötapaturmia. daspäällikkö Piia Tiaita ollut puutetta, kun nen kysymykseen, palSuomiselle haettiin viikataanko tehtaalle vielä lisää väkeä. me syksynä työntekijöitä. Kolmeatoista – Pitkästä aikaa tunnelmat ovat op- paikkaa tavoitteli peräti 200 kiinnostutimistiset, kommentoi työntekijöiden nutta. Yksi seulan läpäisseistä oli Marmielialoja pääluottamusmies Harri Saa- kus Koivisto, 31. renmaa. – Olen ollut aikaisemminkin töis– Uskon vahvasti, että myötätuuli jat- sä teollisuudessa, joten se ehkä vaikutkuu, säestää häntä työsuojeluvaltuutet- ti edukseni, hän arvioi menestymistään tu Jari Tomberg. hakuprosessissa. – Tämä on minulle ihannetyöpaikka, Lisien leikkaukset eivät käy! vain neljän kilometrin päässä kotoa. Koiviston työhön kuuluu tuotteen Sekä Saarenmaa että Tomberg ovat tyytyväisiä Suomisen tilanteeseen, mutta pakkaaminen ja koneenhoitaminen. muuten he eivät oikein ole hyvällä tuu- Hän kertoo tulleensa hyvin perehdytelella. Kun Intiim-lehti vieraili tehtaalla, tyksi tehtäviinsä, mutta ongelmatilanoli juuri edeltävänä päivänä tullut tieto, teissa täytyy yhä kysyä neuvoa kokeettä hallitus aikoo leikata sunnuntaityön neemmilta työkavereilta. – Olin ennen toisessa liitossa, mutta ja sairauspoissaolon korvauksia. – Aikovat alistaa ay-liikkeen sanele- täällä liityin TEAMiin, Koivisto kertoo malla. Ennen nämä asiat on ratkaistu ay-historiastaan. IHANNETYÖPAIKASSA. Markus Koivisto palkattiin Nakkilan kuitukangastehtaalle yli 200 hakijan joukosta. Lomautuksia vielä vuosi sitten Vielä viime vuonna Suomisella käytiin yt-neuvotteluja ja lomautukset pyörivät syksyyn asti. Pian tuuli kuitenkin kääntyi: ensin peruttiin pakkolomat ja sitten otettiin uutta väkeä. EI PAKKOLAEILLE. Pääluottamusmies Harri Saarenmaa iloitsee Suomisen Nakkilan tehtaan piristymisestä. Hallituksen suunnitelmat puuttua pyhätyökorvauksiin ja muihin tes-asioihin sen sijaan kiukuttavat. ▲ KUITUKANGASTA KONEESSA. Kuitukangasta valmistuu Suomisen Nakkilan tehtaan koneista kolmessa vuorossa. Intiim nro 10 I Reportaasi 23.9.2015 19 TUOTANNON VALVOJA. Jari Tombergin tehtäviin kuuluu tarkkailla tuotantolinjaa tietokoneiden näytöiltä. VAROVAISEN TOIVEIKAS. Tehdaspäällikkö Piia Tiainen ei lupaa ottaa tehtaalle lisää väkeä, mutta ei hän sellaista mahdollisuutta sulje poiskaan. Kaikki riippuu tilausten kehittymisestä. – Konserni luopui kuluttajatuotteita valmistavasta yksiköstään Hollannissa ja keskittyi kuitukankaan valmistamiseen. Lisäksi lanseerasimme uusia tuotteita ja lisäsimme joustavuuttamme. Se luultavasti käänsi tilaukset nousuun, tehdaspäällikkö Piia Tiainen arvelee syytä menekin lisääntymiseen. Näkymät ovat tehdaspäällikön mielestä lupaavat. Hän ei kuitenkaan uskalla sanoa mitään mahdollisista uusista rekrytoinneista. Suominen aloitti Nakkilassa vuonna 1898 nahkatehtaana. Sen jälkeen on tuotettu keinonahkaa, kokolattiamattoa, vanua ja lämpösidottua kuitukangasta. Nykyisin tehtaan tuotantolinjoilta valmistuu kuitukangasta vesineulaustekniikalla. Asiakkaat valmistavat tuotteista muun muassa kosteuspyyhkeitä sekä muita hygieniatuotteita. – Vielä muutama vuosi sitten näytti todella synkältä. Rupesin jo miettimään, että kuinkahan tämän talon mahtaa käydä. – Mutta viime syksy muutti kaiken. Kauppoja alkoi syntyä ja väkeä palkat- TIETOKULMA Suominen Kuitukankaat Oy ! perustaja J. W. Suominen (1898) ! aluksi nahkatehdas, nykyään tuottaa vesineulaustekniikalla kuitukangasta ! henkilökuntaa 100 (60 työntekijää, 40 toimihenkilöä) ! konsernilla 8 tehdasta, joista yksi Suomessa ! konsernin liikevaihto noin 400 milj. euroa (2014) ! konsernin liikevoitto huhti–kesäkuussa ennätysmäiset 9,9 milj. euroa tiin lisää. Mielialat paranivat hetkessä, kertoo pitkään Suomisella viihtynyt Harri Saarenmaa. Tehtaan tuotannosta peräti 95 % menee vientiin: Pohjoismaihin, Keski- ja Etelä-Eurooppaan ja Amerikkaan. Aikaisemmin kuitukangasta meni myös Venäjälle, mutta ruplaromahdus vähensi radikaalisti kauppaa itänaapuriin. Lähes kaksi vuotta ilman tapaturmia Työsuojeluvaltuutettu Jari Tomberg kehuu työnantajan suhtautumista työturvallisuuteen vastuulliseksi. – Juuri tällä hetkellä teemme ohjeistusta laitteiden turvalukituksiin. Haastatteluhetkellä Suomisen Nakkilan tehtaalla oli kulunut lähes 700 päivää ilman työtapaturmia. – Tehtaanjohtaja on luvannut pirskeet, jos tuhat päivää menee rikki. Tosin sen jälkeen johtaja on pariin kertaan vaihtunut, mutta toivotaan, että tämä nykyinenkin kunnioittaa lupausta, Tomberg hymähtää. Hän kertoo analysoineensa työtapaturmia silloin, kun niitä vielä silloin tällöin sattui. – Huomasin, että 30 tapaturmasta 28 liittyi koneen pysäyttämiseen tai käynnistämiseen eli siinä on kriittinen koh- ta, johon voidaan ohjeistuksella puuttua, hän sanoo. Työsuojeluvaltuutettu arvioi, että työtavat ovat kehittyneet paljon, turvallisuuden kannalta myönteiseen suuntaan, niiden 12 vuoden aikana, kun hän on talossa työskennellyt. Erityisesti koneiden käyntivarmuus on parantunut. Ensi vuoden alussa Suomisella kokeillaan vuoden ajan 12 tunnin vuorojärjestelmää. Aamuvuoro on kello 6–18 ja yövuoro kello 18–6. Aloite tuli työntekijöiltä, jotka kannattivat uutta vuorojärjestelmää lähes 70 prosentin enemmistöllä. On laskettu, että näin töihin lähtöjä tulisi vuodessa seitsemisenkymmentä vähemmän kuin nykyisin. – Kun meillä tehdään keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, sunnuntaipäiviäkin mahtuu silloin tällöin työpäivien joukkoon. Niinpä me emme hyväksy sitä, että hallitus yksipuolisesti aikoo nipistää sunnuntaityön korvauksia, Saarenmaa ja Tomberg lausuvat päättäväisesti. – Ay-liikkeen pitää nyt olla valppaana. 20 TEAMissa tapahtuu ARTO ORAS AMMATTIOSASTOT Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys täytti 125 vuotta Yksi TEAMin vanhimmista ammattiosastoista juhli kotoisasti kesäkoti Rantalassa . ! Turun Kirjatyöntekijäin historiikin mukaan ensimmäinen graafisella alalla tunnettu kirjatyöntekijöiden yhteenliittymä Suomessa on Turun Kirjanpainajain hautausapukassa, joka aloitti toimintansa 1851. Kassan perustaminen harvalukuisen ammattikunnan keskuudessa herätti suurta huomiota, mutta oli hyvin tarpeellinen, koska moni kirjanpainaja eli taituri, kuten heitä silloin nimitettiin, oli kuollessaan niin varaton, ettei kunniallisia hautajaisia voitu pitää. Yhdistyksen perustamishankkeen valmistava kokous pidettiin 21.2.1890 ja yleinen valmistava kokous kaksi päivää myöhemmin. Turun Kir- janpainajain Yhdistyksen varsinainen perustava kokous pidettiin 5.10.1890 Turun Työväenyhdistyksen näyttämön takaisessa huoneessa 19 jäsenen ollessa saapuvilla. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi johtokunta valitsi G. Wille Brandtin ja kirjuriksi J. A. Salmisen. ”Sopusoinnun saavuttamiseksi” päätettiin kirjapainojen isännille ilmoittaa yhdistyksen perustamisesta ja lähettää heille säännöt. Tänään TKY on yksi TEAMin suurimmista ammattiosastoista 1 300 jäsenellään. TKY:n historia JUHLAPUHEITA. Puheenjohtaja Jarmo Leppänen piti juhlapuheen ja muisteli TKY:n alkutaivalta Neuvottelupäällikkö Irene Hämäläinen toi TEAMin tervehdyksen juhlijoille. KOKEMUSTA JA ARVOKKUUTTA. Vasemmalta pitkäaikainen Rantalan asukas Kaino Laine, keskellä aikoinaan Rantalaa ostamassa ollut Esko Lehto, joka on liittynyt ammattiliittoon jo vuonna 1939 ja oikealla yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Leppänen. KESÄKOTI RANTALAAN PÄÄSEE MYÖS MERITEITSE. Pikku Föri toi Turusta noin 30 juhlijaa Rantalaan, etualalla TKY:n nuorempaa väkeä. Rantala on ollut Turun kirjatyöntekijöitten omistuksessa vuodesta 1952 Rantalan alue on 4,5 ha ja maksoi aikanaan 4,5 miljoonaa vanhaa markkaa. ARJA TERVAK OSKI Intiim nro 10 I Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia 23.9.2015 21 TYÖSUOJELU Työsuojeluvaalit TYÖSUOJELUVIIKKO. TEAMin kolmatta vuotuista työsuojeluviikkoa vietetään 19.–25.10. Viikon aikana tuodaan esiin työsuojelun ja työhyvinvoinnin merkitystä. Keskeisiä ovat kuitenkin työpaikkojen omat tapahtumat kullekin työpaikalle sopivalla tavalla. Liitto toimittaa sopivia ”vinkkejä” ja tukimateriaalia. Viikon yhteinen teema on Työsuojelu on yhteistyötä. Tarkoituksena on tarkastella erityisesti työsuojeluyhteistyön toteuttamista ja kehittämistä työpaikan kaikilla tasoilla. Yhteistyö voi tarkoittaa normaaleja työsuorituksia ja siihen liittyvän yhteistyön sujumista työsuojelun näkökulmasta. Lisätietoja liiton verkkosivuilta osoitteesta www.teamliitto.fi/edunvalvonta/tyosuojelu/ tyosuojeluviikko-19-25-10-2015/. AJANKOHTAISPÄIVÄT 200 teamilaista kokoontuu Vantaalle Noin 200 teamilaista ammattiosaston puheenjohtajaa, pääluottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua kokoontuu Vantaalle TEAMin ajankohtaispäiville 3.–4.10. Lauantain 3.10. ohjelman avaa puheenjohtaja Heli Puura. Ohjelma jatkuu 1.10. neuvottelupäällikkönä aloittavan Toni Laihon ajankohtaiskatsaus työmarkkinatilanteesta. Turvan yhteyspäällikkö Iiro Järvinen esittelee katsauksen jäsenvakuutuksista ja järjestösihteeri Arja Salo alustaa ! VAALIT Luottamusmiesvalinnat viestintäaloilla Viestinnän sopimusalojen, eli kirjatyöntekijöiden, lehdenjakajien ja viestinnän toimihenkilöiden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras–joulukuun aikana. Valittujen luottamusmiesten toimikausi alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2017. TEAM lähettää vaaliohjeistuksen työpaikkojen nykyisille luottamusmiehille sekä ammattiosastoihin. Valintaohje sekä tarvittavat lomakkeet löytyvät myös liiton verkkosivuilta osoitteesta www.teamliitto.fi/ team/liitto_toimii/luottamusmiesvalinnat/. Ammattiosaston tehtävänä on huolehtia, että jokaisella työpaikalla valitaan luottamusmies. Luottamusmiesvalinnoista on ilmoitettava TEAMin jäsenrekisteriin. JK ! liittokokouksen hyväksymistä sääntömuutoksista. Lauantain ohjelma päättyy työympäristösihteeri Kari Mäkelän esitykseen keinoista luottamusmiesten jaksamisesta sekä työsuojelun syksyn ajankohtaisasioista. Sunnuntai käynnistyy viestintäyksikön puheenvuorolla, jossa pohditaan muun muassa viestintäkanavien toimivuutta ja merkitystä. Vuoden 2016 painopisteeseen, eli yhteistyöhön ja verkostoitumiseen, liittyen käsitellään erityisesti sitä, millaisia mahdollisuuksia SYYSKOKOUKSET Ammattiosastojen syyskokoukset Ammattiosastojen sääntömääräiset syyskokoukset pidetään loka–marraskuun aikana. Syyskokous pitää olla koolle kutsuttu vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Tänä vuonna syyskokouksessa käsitellään ja hyväksytään ammattiosaston uudet mallisäännöt, jotka on toimitettu ammattiosastoille syyskuussa. Lisäksi syyskokouksessa käsitellään ammattiosaston sääntöjen 8 pykälässä mainitut asiat, kuten seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä osaston hallituksen henkilövalinnat. Sääntömuutos ja vaihtuneet toimihenkilöt ilmoitetaan yhdistysrekisteriin ja vuoden 2016 toimihenkiövalinnat TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäsenrekisteriin. JK ! sosiaalinen media tarjoaa ammattiosastojen tai vaikkapa vertaistukiryhmien sisäiseen ja keskinäiseen viestintään. Päätoimittaja Tuomo Lilja puhuu sopimusalakohtaisesta yhteistyöstä. Lisäksi hän kertoo, miten kannattaa viestiä yt-neuvotteluiden aikana. Myös yleisö pääsee ääneen. Osallistujilla on mahdollisuus esittää viestintää koskevia ideoita ja toiveita. Aamupäivän ohjelma jatkuu tutkija Veli-Pekka Heinon ohjauksessa. Hän avaa liiton vuoteen 2020 ulottuvaa strategiaa ja siihen liittyviä tavoitteita. Lisäksi hän kertoo mitä ensi vuoden painopisteellä tavoitellaan. Sunnuntaipäivän ohjelman päättää Arto Turusen esitys työttömyysturvan ajankohtaisaiheista. Virallisen ohjelman lisäksi on odotettavaa ja myös toivottavaa, että ajankohtaispäiville osallistuvat käyvät eloisaa keskustelua muun muassa Sipilän hallituksen pakkolaki- ja leikkausaikeista sekä monista muista ajankohtaisista aiheista. Jonne Kivinen TYÖNANTAJALIITOT Kulutustavararyhmässä nimenmuutoksia Kulutustavararyhmä ry sekä sen jäsenyhdistys Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET ry ovat sääntöjensä uudistamisen myötä muuttaneet nimiään. Ensiksi mainitun liiton uusi nimi on Tekstiili- ja Lasialojen Liitto TL ry ja jälkimmäisen Lasikeraaminen teollisuus LT ry. Myös Tekstiili ja vaatetusteollisuus ry on sääntöjensä uudistamisen myötä muuttanutnimeään. Uudelta nimeltään liitto on Suomen Tekstiili & Muoti ry. Edellä mainittujen lisäksi Tekstiili- ja Lasialojen Liitto TL ry:een kuuluu Suomen Lasitusja Hiomoliitto ry Työehtosopimusten nimet säilyvät ainakin tämän sopimuskauden loppuun. JK ! MIELENILMAUS Tukea ympäri maailman Sipilän hallituksen toimet ovat herättäneet huomiota ja kummastelua ympäri maailmaa. Muun muassa 50 miljoonaa teollisuusalojen palkansaajaa edustava IndustriAll Global Union on ilmaissut tukensa suomalaisille palkansaajille. Tukestaan ilmoitti myös lähes seitsemää miljoonaa työntekijää edustava teollisuusalojen Euroopan kattojärjestö IndustriAll European Trade Union sekä 43 miljoonaa palkansaajaa edustava Euroopan Ammatillinen yhteisjärjestö EAY. Pohjoismaisten palkansaajajohtajien mukaan tilanne Suomessa on poikkeuksellinen. Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY on sekin ilmoittanut, ettei se hyväksy Suomen hallituksen suunnittelemia toimia. SAK ! ! Työsuojeluvaalit ovat jälleen ajankohtaiset marras–joulukuussa. Työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutetut ja kaksi varavaltuutettua sekä sovittu määrä työsuojeluasiamiehiä. Työsuojelutoimikunta tai vastaava yhteistoimintaelin on muodostettava yli 20 hengen työpaikoille. Valinnat tehdään nyt vuosiksi 2016–2017. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöt ovat työpaikan työsuojelun moottoreita ja työntekijöiden edustajia. Liitto voi toimia vain hyvien luottamushenkilöiden, työsuojeluaktiivien ja ammattiosastojen toimihenkilöiden kautta. Lainsäädännön mukaan työsuojeluvaali on aina työpaikkakohtainen asia ja vaaliin saavat osallistua kaikki työpaikan työntekijät, ammattiliiton jäsenyydestä riippumatta. Ammattiosaston olisi kuitenkin käytettävä kaikki mahdolliset vaikuttamiskeinot TEAMin jäsenyydessä olevien ehdokkaiden etsimiseksi. Vaaliohje löytyy osoitteesta www.ttk.fi/tyosuojelun_yhteistoiminta/tyosuojeluvaaliohjeet/tyosuojeluvaalit_teollisuuden_ja_palvelualojen_tyopaikoilla. KM JÄSENTIEDOT Päivitä yhteystietosi jäsenrekisteriin TEAMin toiminta perustuu jäsenistöön. Jotta liitto voisi olla mahdollisimman tehokkaasti yhteydessä jäseniin, olisi jäsenrekisterin tietojen oltava ajan tasalla. Erityisen tärkeää tämä on viime perjantain kaltaisen mielenilmaisun alla tai vaikkapa työehtosopimusneuvottelujen aikaan. Liiton tiedotteet kulkevat usein muulle jäsenistölle luottamustehtävissä olevien kautta. Jos siis olet luottamustehtävässä joko työpaikallasi tai ammattiosastossasi, olet tiedon kulun kannalta avainasemassa. Nopeassa viestinnässä liitto käyttää sähköpostia ja tekstiviestejä, siksi myös niiden on oltava oikein rekisterissämme. Mikäli siis tiedät yhteystietojesi muuttuneen tai epäilet, etteivät ne ole oikein liiton rekisterissä, ilmoita niistä joko liiton verkkosivuilla osoitteessa www.teamliitto.fi/jasenyys/henkilotietojen_muutos-ja_muut/, sähköpostitse osoitteeseen jasenrekisteri@ teamliitto.fi tai puhelimitse numeroon 09 7739 7455. JK 22 Ammattiosastot // Tapahtumat Intiim nro 10 I 23.9.2015 JONNE KIVINEN KUUKAUDEN KURSSIN TEAMILAISET. Minna Liukkonen, Toma Laitinen, Sami Pettinen, Ville Sonninen, Juha Mattila, Erno Savolainen, Päivi Kouhia ja Riku Rantanen. AY-KOULUTUS Hallitus ei saanut kehuja Kiljavalla Kiljavan kuukauden kurssin suosio on suurempi kuin pitkiin aikoihin. JONNE KIVINEN ! Kiljavan opistolla Nurmijärvellä on juuri päättynyt Kuukauden kurssiksi kutsuttavan koulutuskokonaisuuden ensimmäinen puolentoista viikon pituinen jakso. Peruskoulutuksessa saatua ymmärrystä syventävä kurssi on tarkoitettu erityisesti peruskoulutetuille luottamushenkilöille ja työsuojeluedustajille sekä ammattiosastojen puheenjohtajille. Tämänkertaisen kurssin ryhmä on pitkiin aikoihin suurin, 25 henkeä, joista kahdeksan on teamilaisia. Yksi kurssilaisista on Siilinjärven Yaralla työskentelevä Ville Sonninen, joka on työpaikallaan myös työosaston luottamusmies. Oppimisen polku Luottamushenkilöiden koulutusta voi kuvata oppimisen polkuna, joka etenee usein juuri peruskursseista jatkokurssien kautta kuukauden kurssille. Ville kertoo aiemmin osallistuneensa muun muassa luottamusmiesten perus- ja jatkokursseille, neuvottelutaidon kurssille ja taloudenhoitajakurssille. Villen kuvaus eri kurssien käymisestä on kuin oppikirjaesimerkki luottamushenkilökoulutuksesta. Kursseja ei ole kuitenkaan välttämätöntä käydä tietyssä järjestyksessä ja jos vaikkapa luottamusmiestehtävästä tai -koulutuksesta on kulunut pitempi aika, ei ole poissuljettua käydä joitakin osioita uudemman kerran. Koska luottamushenkilöt tarvitsevat monenlaista osaamista, on heitä varten luotu monenlaisia kurssikokonaisuuksia. Tällaisia ovat muun muassa työelämää, hyvinvointia ja yhteiskuntaa käsittelevä kurssikokonaisuus, yrityksen toimintaympäristöä käsittelevä kokonaisuus, yhteistoimintaa ja työlainsäädäntöä käsittelevä kokonaisuus sekö esimerkiksi neuvottelutaitoja ja puheviestintää käsittelevä toiminnan työkaluja -kokonaisuus. Uusi tieto kiinnostaa Villen mukaan kuukauden kurssilla nyt käsiteltävät aiheet ovat kiinnostavia ja erityisesti tietämystä syventäviä. – Nyt käynnissä oleva kurssi toimii erinomaisena jatkona aiemmille kursseille. Olemme päässeet kiinni syventävään, yhteiskunnallisiakin asioita käsittelevään aiheeseen. Tällä ensimmäisellä jaksolla olemme esimerkiksi käsitelleet ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja miten ay-liike voisi asiaan vaikuttaa. Lisäksi ay-liikkeen historia on ollut selkeästi esillä. ”Muutoinkin yhteishenki on ollut hyvä, minkään liiton väki ei ole vetäytynyt omaksi ryhmäkseen.” Ville odottaa paljon myös kurssin toiselta jaksolta. Hän uskoo, että kokonaisuus kantaa hyvin loppuun asti ja paljon kiinnostavaa tulee vielä vastaan, vaikka ihan tarkkaa ohjelmaa kurssilaiset eivät vielä ole saaneetkaan. – Olemme joka tapauksessa päässeet suoraan asiaan, kun perustiedot ovat jo kurssilaisilla hallinnassa. Kurssijaksojen väliviikkoina tehtävänä tulee olemaan kirjan lukeminen ja siitä esitelmän tekeminen. Ja kurssin lopuksi teemme kurssi- lehden, johon kirjoitamme itse juttuja. Oppimisen tueksi Kiljava tarjoaa hyvät mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen ja ne saavatkin kiitosta kurssilaisilta. He ovat pelanneet kurssipäivien päätteeksi muun muassa salibandya, jonka lisäksi on mahdollisuus käydä vaikkapa salilla tai pelata frisbee-golfia. – Muutoinkin yhteishenki on ollut hyvä, minkään liiton väki ei ole vetäytynyt omaksi ryhmäkseen. Yhteisellä asiallahan tässä lopulta ollaan liikkeellä, Ville kuvaa henkeä. Hallituksen toimet puhuttavat kurssilaisia Myös hallituksen leikkauslista on aiheuttanut kurssilaisten kesken keskustelua. – Hallituksen toimet tulivat siinä mielessä hyvään aikaan, että se on ruokkinut keskinäistä keskusteluamme. Kurssin pitäjätkin ovat muokanneet kurssin sisältöä aihetta silmällä pitäen. Ja onhan tuo hallituksen toiminta aiheuttanut polemiikkia iltaisinkin, Ville kertoo. Villen mielestä hallitus on nyt ottamassa vaarallisen askeleen heikompien eli työntekijöiden puolustamisesta vahvempien työnantajien yksipuoliseen etujen ajamiseen. – Ei näillä toimilla ainakaan kuluttajien ostovoima nouse, tai Suomi lamasta, hän tuumii. Villen mielestä leikkaukset kohdentuvat epäreilusti paitsi työntekijöihin ylipäätään, erityisesti julkiselle puolelle. – Näyttää siltä, että leikkausten maksajaksi päätyvät työntekijät. Erityisesti julkisella puolella maksetaan kovaa hintaa siitä, että työnantajat säästävät. Toisaalta teollisuudenkin puolella työnantajien säästöt valuvat kaikkialle muualle kuin investointeihin, eikä uusia työpaikkojakaan taida pahemmin syntyä. Kilpailukyvyssä Ville ei näe niitä ongelmia, joita hallitus väittää siinä olevan. Palkkojen lasku voi hänen mukaansa jopa huonontaa sitä, kun ihmisillä ei ole varaa kuluttaa. – Ja onko vika todella työnteon hinnassa vai mahdollisesti suomalaisissa tuotteissa ja myyntitaidoissa, hän pohtii. Lopuksi Ville kertoo, että kurssilaiset aikovat lähteä perjantaina joukolla osoittamaan mieltä hallituksen pakkopolitiikkaa vastaan. Osana kurssia tietenkin. VERKKOVINKKI Lisätietoa Kiljavan opiston koulutuksista osoitteeesta www.kiljavanranta.fi/kiljavan_opisto/. 24 Ammattiosastot // Tapahtumat TULEVIA TAPAHTUMIA ETELÄ-SAVO KESKI-SUOMI Juvan Kirjatyöntekijät ry, 7083 Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7008 ! Syyskokous 10.10. klo 16.00, OP:n mökillä Ukkolassa. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kokouksen jälkeen ruoka ja sauna. Hallitus ! Kivikirjan syystalkoot 10.10. klo 10.00. Tarjolla aamupala, ruokailu, kahvit ja virvokkeita. Tervetuloa laittamaan yhteinen kesäpaikkamme talvikuntoon! Talkoot ovat avoimet myös Grafinet Keski-Suomen alueosaston jäsenille. Kyytiä vailla olevat yhteys Kivikirjan isäntään, lisätietoja www.jky.fi. ! Ehdokasasettelukokous 19.10. klo 17.30 alkaen hallituksen kokous jälkeen JKY:n toimistolla Järjestöjen talolla (Kalevankatu 4, 2. krs.). Kokouksessa asetetaan ehdokkaat puheenjohtajaksi ja hallitusjäseniksi vuodelle 2016. Tervetuloa! Mikkelin kirjatyöntekijät ry, 7020 ! Hallituksen ehdokasasettelukokous 11.10. klo 15.00 osaston toimistolla Savilahdenkatu 10A 2krs. Porukalla mukaan! Kahvitarjoilu. ! Syyskokous 25.10. klo 15.00 osaston toimistolla Savilahdenkatu 10 A 2. krs. Sääntömääräisten asioiden lisäksi. Päätetään toimiston laittamisesta vuokralle. Paikalla myös Heli Puura. Savonlinnan Vaatetustyöntekijät ry, 548 ! Syyskokous 22.10. klo 18.00, Pietari Kylliäinen. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa jäsenet. Hallitus. HÄME Hämeenlinnan Kirjatyöntekijäin ry, 7005 ! Syyskokous 15.11. klo 14.00 yhdistyksen toimisto, Turuntie. Lahden Lasityöntekijäin ammattiosasto 406 ! Perinteiset syystalkoot 10.10. klo 9.00 alkaen Lasiluhdassa. Tervetuloa jäsenet laittamaan paikat kuntoon ensi kesää varten. Tarjolla ruokaa ja juomaa. KAAKKOIS-SUOMI Kouvolan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7015 ! Jari Sillanpän konsertti 15.10. klo 18.00 Mansikka-ahon urheiluhallissa. Yhdistykselle on varattu 30 lippua. Ilmoittautumiset 8.10. mennessä Raijalle p. 040 518 7085. Kouvolan tekstiili- ja muovityöntekijät ry, 544 ! Kutsu kaikille ammattiosaston 544 jäsenille! Juhlimme 50-vuotista ammattiosastomme Kouvolan vpk-talolla (Meksiko) 21.11. klo 17.00. Omavastuu 35 € sisältää kevyt buffet-illallisen, Jyrki Mäntylä ja putoavat lehdet sekä paljon tuttuja. Ilmoittauduthan viimeistään 30.10. Tuomas Weckströmille p. 044 560 0296 (tekstiviestillä saa parhaiten kiinni) tai tuomas. [email protected]. Jyväskylän seudun pesulatyöntekijät ry, 083 ! Syyskokous 31.10. klo 13.00, Ravintola Sohwissa. Sääntömääräiset asiat ja ruokailu. Ilmoittautumiset Katille 22.10. mennessä p. 044 535 4120. PIRKANMAA Nokian Trikootyöväen ammattiosasto ry, 534 ! Syyskokous 20.10. klo 16.00 Nokian Pyry ry:n toimisto, Kauppakatu 1–3 kolmas kerros (Terveystalon viereinen ulko-ovi), Nokia. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Hallitus kokoontuu ennen syyskokousta klo 15.15. Kakkukahvit. Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7029 ! Syykokous 25.10. klo 11.00, TKY:n toimiston kokoustiloissa Satakunnankatu 19–21 C 24. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Valitaan mm. yhdistykselle puheenjohtaja ja hallituksen varsinaiset ja varajäsenet vuodelle 2016. Tervetuloa! Hallitus Tampereen Lehdenjakajat ry, 7215 ! Ehdokasasettelukokous 19.10. klo 17.00 Satakunnankatu 19 c 24, Tampere. Asetetaan ehdokkaat työsuojeluvaltuutetuksi ja varavaltuutetuksi, sekä luottamusmieheksi ja varaluottamusmieheksi kaudelle 20162017. Mahdolliset vaalit syyskokouksen yhteydessä 31.10. klo 14.00. ! Syyskokous 31.10. klo 14.00 Satakunnankatu 19 c 24, Tampere. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja suoritetaan mahdolliset työsuojelvaltuutettu- ja luottamusmiesvaalit. Kokouksen jäl- Intiim nro 10 I 23.9.2015 Pigmenttitehtaalla kiire on tuttu juttu Huntsmanilla totutellaan tekemään töitä entistä pienemmällä miehityksellä. SIRPA TASKINEN Ulkopuolinen kävijä eksyisi nopeasti Huntsman Pigmentsin Meri-Porissa sijaitsevalla sadan hehtaarin laajuisella tehdasalueella. Todellista vaaraa eksymisestä ei kuitenkaan ole, sillä ulkopuolisia ei päästetä alueelle yksin liikkumaan, vaan jokaisella vierailijalla pitää olla nimettynä isäntä. Tehtaalla valmistetaan pigmenttiä, tarkemmin ottaen titaanioksidia, jota käytetään valkoisena pigmenttinä esimerkiksi synteettisissä kuiduissa, painoväreissä, lääkevalmisteissa ja kosmetiikassa. Valmis tuote pakataan säkkeihin, jotka kuljetetaan Porista eri puolille maailmaa. ! Kiire on tullut jäädäkseen 37-vuotias Kalle Ruusela on ollut töissä tehtaalla vuodesta 2004 lähtien. Viime kevääseen saakka hän työskenteli tuotanto-ohjaajana, mutta siirtyi sitten prosessinhoitajaksi omasta toiveestaan. Työntekijöillä tehtäviin on tullut muutoksia muutenkin, sillä alkuvuoden irtisanomisten jälkeen väkeä on selvästi entistä vä- keen perinteiset pikkujoulut. Tila varattuna klo 17.00 asti. Ilmoittautumiset viimeistään 29.10. eveliinakoivisto@hotmail. com tai tekstari p.040 579 5174. Vammalan kumityöntekijäin ammattiosasto ry, 270 ! Syyskokous 23.10. klo 16.00, Ravintola Hovipiika. Käsitellään sääntömääräiset asiat, tervetuloa! POHJANMAA Vaasan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7033 ! Pikkujouluristeily Vaasa- Tätä minä teen hemmän. Yksi seuraus on väistämätön. – Työtahti on todella kiireinen, ja kiityöpaikallani re on vain kasvanut vuosien myötä. Nykyisellä miehityksellä on ajettu vasta muutama viikko, joten tulevaisuus näyttää, miten se alkaa sujua, Ruusela kertoo. Monta omistajaa, monta muutosta Aiemmin Kemira-konserniin kuulunut tehdas on ollut vuosien varrella monien omistusjärjestelyiden kohteena. Nykyinen omistaja on yhdysvaltalainen kemianteollisuuden yritys Huntsman, jolla on useita pigmenttitehtaita Euroopassa ja muualla maailmassa. Aidatulle tehdastontille mahtuu paljon, muun muassa laboratorio, korjaamotiloja, kunnossapidon tiloja, läjittäin prosessissa syntyvää ferrosulfaattia ja oma vesilaitos, joka on myös kaupungin varavedenottamo. Varsinaiset tehdasrakennukset sijaitsevat alueen keskellä. Rakennusten välissä kulkee bulevardiksi kutsuttu väylä. Avonaisista ovista näkyy järeitä säiliöitä ja loputtomasti putkia. Uumaja-Vaasa 20.11. lähtö klo 16.00 ja paluu Vaasaan klo 1.30. Lähde mukaan pikkujouluristeilylle 50 ensimmäistä mahtuu mukaan. Omavastuuosuus on 10 € jäseneltä ja avecilta 50 €. Hinta sisältää ruuan (joulupöytä) sekä laivamatkan. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä syntymäaikasi sekä mahdollisen avecin syntymäaika. Ilmoittautumiset 2.11. mennessä Sari Tantarimäki p. 050 551 2222 iltaisin tai [email protected] Hallitus ”Porukka on ihan mainio, ja kun on hyvät työkaverit, on hyvä mennä töihinkin.” POHJOIS-SAVO Kuopion Vaatetustyöntekijät ry, 551 ! Syyskokous 10.10 klo 12.00, Savonia, Sammakkolammentie 2. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Mukana olleiden kesken arvomme lahjakortin 30 €. Hallitus kokoontuu klo 11.30. Ilmoittautuminen 1.10. mennessä Aulille p. 050 349 7344. ! Varattu 25 kpl lippuja. Kuopion kaupunginteatteri ”Pihkatappi” 22.11. klo 14.00. Omavastuu 15 €, jonka voi laittaa osaston tilille FI92 5542 0640 0007 11. Ilmoittautumiset 1.10 mennessä Aulille p. 050 349 7344. Intiim nro 10 I Ammattiosastot // Tapahtumat 23.9.2015 25 SIRPA TASKINEN Nurmijärven Muovityöntekijät ry, 087 ! Syyskokous 13.–14.11.2015 laivalla, Baltic Queenilla. Sitovat ilmoittautumiset 10.10. Sinikalle p. 050 585 2613. Porvoon Kirjatyöntekijäin yhdistys ry, 7024 ! Ehdokasasettelukokous 10.10. klo 11.00, Sibeliuksenbulevardi 36. Asetetaan ehdokkaat puheejohtajaksi ja hallitukseen toimikaudelle 2016. Kahvitarjoilu. Tammisaaren posliinityöväen ammattiosasto ry, 418 ! Syyskokous 21.10. klo 15.30, Idon Kaislassa. Tervetuloa! Lisätietoja [email protected]. VARSINAIS-SUOMI Salon Alueen Kemian Osasto ry, 121 ! Retki ”Osaava Nainen messuille” 24.10. Lähtö Salon torilta TYÖMILJÖÖSSÄ. Prosessinhoitaja Kalle Ruusela on ollut töissä Porin Huntsman Pigmentsillä vuodesta 2004 lähtien. Vanhimmat osat ovat peräisin 1960-luvun alkupuolelta. Musta muuttuu valkoiseksi Työntekijöiden keskuudessa tehtaan alkupää tunnetaan mustana päänä ja loppupää valkoisena päänä. Syynä on se, että prosessissa tumma ilmeniittijauhe muuttuu valkoiseksi titaanioksidipigmentiksi. Ruusela työskentelee prosessin loppupäässä, jossa pigmentti pinnoitetaan. – Käsittelyssä luodaan kaikki pigmentin ominai- suudet eri kemikaaleilla, hän valottaa. Vapaa-ajallaan Ruusela harrastaa liikuntaa. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat muun muassa pyöräily, sähly ja kuntosalilla käynti. Lähin sali löytyy työpaikalta ja työnantaja tukee muutenkin henkilöstön liikuntaharrastuksia. Porin pyöräilyreitit saavat häneltä kiitosta. – Täällä on ainakin tasaista. Hyvä työporukka on tärkeä Ruusela toimii myös työsuojeluasiamiehenä. Toistaisek- UUSIMAA Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7001 ! Iltapäiväkerho kokoontuu Kirjan kerhohuoneessa parillisen viikon tiistaina klo 13.00– 15.00. Tiistaina 29.9. Helsingin Sydänpiiri, sairaanhoitaja Marjatta Kuusela. Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7001 ! Sääntömääräinen jäsenkokous 26.10. klo 17.00 Kirjan talon kerhosalissa (Kirjatyöntekijänkatu 10). Kahvitarjoilu alkaa klo 16.30. Kokouksessa ase- si työsuojelutoimikunnan kokouksia on kuitenkin järjestetty vain harvakseltaan. Hänen osastollaan on kymmenen työntekijää. Useimmat heistä ovat Ruuselaa itseään nuorempia, ja suuntaus on sama koko tehtaalla: työntekijöiden keski-ikä on alentunut voimakkaasti. Työkavereitaan Ruusela kehuu ehdoitta. – Porukka on ihan mainio, ja kun on hyvät työkaverit, on hyvä mennä töihinkin. Siksi on tärkeää, että viihtyy työporukassaan, hän sanoo. tetaan ehdokkaat puheenjohtajaksi, hallituksen jäseniksi, hallituksen varajäseniksi sekä tilintarkastajaehdokkaat. Helsingin Teva ry, 501 ! ”Hallitsetko tietokoneeesi käytön?” -kurssi 24.10 klo 9–15.00 Hakaniemessä Säästöpankinranta 6 C ja 5. krs. Osasto vastaa kustannuksista ja on jäsenille maksuton, sisältäen lounaan. Ota oma kannettava tietokoneesi mukaan. Ilmoittautumiset 19.10 Tuula Saastamoinen p. 040 524 7606 tai [email protected] ! Menemme Arena teatteriin 21.11. klo 13.00 katsomaan hulvatonta farssia ”Ministeriä viedään”. Paikka on Hakaniemi Hämeentie 2. Esityksen jälkeen on ryhmällemme varattu ruokailu. Jäsenten oma vastuu on 30 €, joka maksetaan osaston tilille FI38 5541 2820 0008 87 (viite 5050). Voi tulla myös pelkästään teatteriin. Ilmoittautumiset 16.10. mennessä Tuula Saastamoinen p. 040 524 7605 tai [email protected] Hyvinkään Kumityöväen ammattiosasto ry, 302 ! Syyskokous 17.10. klo 14.00. Osoite: JHL-toimitilat, Kutomokatu 5 H 33-34, 05820 Hyvinkää. Esillä muunmuassa sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. klo 10.00, paluu klo 18.00 mennessä. Ilmoittautumiset Heli Raute p. 044 257 2261. Turun Vaatetustyöntekijät ry, 509 ! Osasto maksaa jäsenten osallistumisen Osaava Nainen -messuille Turun messukeskuksessa 23.–25.10. Muille kuin jäsenille lippu maksaa 10 €. Varaukset Eila Hannulalta p. 040 523 5298. Liput voi noutaa osaston toimistosta osoitteesta Maariankatu 6 B, 6. krs tiistaisin 13.10. asti. Toimisto on avoinna kello 12.30-17. VALTAKUNNALLINEN Grafinet ry, 7301 ! Syyskokous 14.11. klo 13.00 Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki. Kokouksessa käsitellään sääntömuutos. Ilmoittautumiset 9.10. mennessä. Lisätietoja www.grafinet LOMATOIMINTA Ruka-Ihtinki kevättalvi 2016 Ruka-Ihtingin kevättalven viikkojen haku on käynnissä. Hakuaika koskee vain viikkoja 7-17, muuten varaukset tehdään edelleen joko puhelimitse tai sähköpostitse. Ruka-Ihtingin viikkoja haetaan lomamökkihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja lähettää sähköisesti liiton jäsensivuilta tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09 773 971. ! Hakemukset liiton toimistoon 5.10. mennessä. ! Hinta 330 euroa/viikko. Hakemukset lähetetään osoitteeseen: TEAM Teollisuusalojen Kysy myös syksyn mahdollisia vapaita lomaosakeviikkoja! Mm. Levi, Ylläs. ammattiliitto ry PL 324 00531 Helsinki. Lisätietoja ja hakuajan ulkopuoliset varaukset Annika Maunulalta p. 09 7739 7207. VALTUUSTOALOITTEET Liiton valtuuston kokous pidetään toimintasuunnitelman mukaisesti 26.-27.11.2015 Riihimäellä. Liiton uusien sääntöjen 17§:n mukaisesti ammattiosastojen esitykset valtuustolle tulee toimittaa kaksi kuukautta ennen kokousta. Esitysten tulee siis olla perillä liiton toimistolla ehdottomasti viimeistään 14.10.2015 kello 16. Esitykset toimitetaan postitse osoitteella: TEAM/hallitus PL 324 00531 Helsinki Sähköposti: sari.kettunen@teamliitto.fi. ENNAKKOTIETO Talvipäivät järjestetään 19.– 20.3.2016 Holiday Club Katinkullassa Vuokatissa. Talvipäivien ohjelmassa on liikunnallisia ja leikkimielisiä lajeja sekä viihdyttävää ohjelmaa. Majoitusvaraukset ja ilmoittautuminen talvipäiville alkaa keskiviikkona 25.11. kello 9.00 sähköisesti ja puhelimitse seuraavana päivänä. Ammattiosaston pitää nimetä yhteyshenkilö, joka hoitaa varaukset ja ilmoittautumisen keskitetysti. 26 Ammattiosastot // Tapahtumat Intiim nro 10 I 23.9.2015 TUOMO LILJA VIIKONLOPPUKURSSIT RISTIRIITOJEN HALLINASTA TOIMIVAKSI TYÖYHTEISÖKSI ! 10.–11.10.2015 Riihimäki kulttuureissa on. Oppia tuntemaan kansainvälisten ay–järjestöjen toimintaa sekä globaalin talouden vaikutuksia rajat ylittävään edunvalvontaan. Kohderyhmä: Kaikki jäsenet Hakuaika päättyy 9.10.2015 Tavoite: Selkiyttää toimivan työyhteisön kantavia rakenteita. Tunnistaa yksilön vastuu ja vaikutusmahdollisuudet sekä auttaa toimimaan viisaasti ristiriitojen paineissa työpaikalla. Hakuaika päättyy 25.9.2015 TYÖHYVINVOINTIKORTTIKOULUTUS ! 24.–25.10.2015 Riihimäki Kohderyhmä: Työsuojeluvaltuutetut, muut työsuojelutehtävissä olevat ja aiheesta kiinnostuneet jäsenet Tavoite: Antaa perustietoa työhyvinvoinnista ja auttaa osallistujia havaitsemaan kehittämistarpeita työpaikallaan sekä kannustaa aloitteellisuuteen niiden kehittämisessä. Hakuaika päättyy 9.10.2015 KANSAINVÄLISTYVÄT TYÖMARKKINAT ! 24.–25.10.2015 Helsinki Kohderyhmä: Työpaikkojen ja ammattiosastojen luottamustehtävissä toimivat ja muut kansainvälisistä asioista kiinnostuneet jäsenet Tavoite: Antaa perustietoa, miten EU:n lainsäädäntöjärjestelmä toimii, miten ammattiliitot siihen vaikuttavat, mitä on lobbaus ja millaisia eroja eurooppalaisissa ay– YT– MENETTELYKURSSI ! 14.–15.11.2015 Tampere Kohderyhmä: Luottamushenkilöt ja muut yt– neuvotteluihin osallistuvat jäsenet Tavoite: Perehtyä yt–lain neuvottelusäännöksiin, jotka koskevat irtisanomistilanteita ja muita muutostilanteita yrityksessä. Käsitellään alan oikeuskäytäntöä ja kurssilaisten omia ongelmatilanteita. Hakuaika päättyy 30.10.2015 TYÖELÄMÄN TIETOTEKNIIKKA – JATKOKURSSI ! 14.–15.11.2015 Helsinki Kohderyhmä: Jäsenet, joilla on kurssin työvälineohjelmistojen perusteet hallinnassa. Tavoite: Syventää ja laajentaa tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan käyttöä, niiden yhteiskäyttöä ja verkkoympäristön hyödyntämistä. Kurssin jälkeen voit muokata jo aiemmin luomaasi tietoa toisessa ohjelmassa ja monipuolistaa aiemmin tuottamaasi materiaalia. Kurssilla opetellaan myös luomaan sujuvia esityksiä Powerpointilla sekä tutustutaan sosiaalisen median mahdollisuuksiin viestinnässä. Hakuaika päättyy 30.10.2015 MIELENOSOITUS PAKKOLAKIEN VASTUSTAJAT. Kehittämispäällikkö Hannu Siltala, Nesteen Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen ja pääluottamusmies Juha Grönmark Huntsman Pigmentsiltä Porista olivat puolustamassa työntekijöiden oikeuksia. KOTIMAISET KENGÄT. Vaikka valtaosa Suomessa myytävistä kengistä tuodaankin ulkomailla, valmistetaan täälläkin kenkiä edelleen noin kolme miljoonaa paria. EETTISYYS Suomalaiset valmiita maksamaan enemmän eettisistä kengistä Lähes 80 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan enemmän eettisistä kengistä lauantaina 5.9. julkistetun kyselytutkimuksen mukaan. Kyselyn julkaisi Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti). Samana päivänä Eetti myi Helsingin Narinkkatorilla kenkiä ”tuottajahintaan”. Kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että EU:n pitäisi asettaa sen alueelle tuotaville tuotteille säädöksiä, jotka suojaavat tuotteita tehneiden työntekijöiden oikeuksia. Lisäksi 78 prosenttia olisi valmis maksamaan vähintään viisi prosenttia lisää eettisesti tuotetuista kengistä. – Yhtä lenkkitossua kokoaa kymmeniä työntekijöitä, jotka saavat esimerkiksi 120 euron kuluttajahinnasta yhteensä vain 2,50 euroa. Heidän palkkansa nostaminen elämiseen riittävälle tasolle ei merkittävästi nostaisi kuluttajahintoja Suomessa, sanoo Eetin kampanjakoordinaattori Anna Härri. Suomalaiset ostavat noin neljä paria kenkiä henkeä kohden vuosittain, yhteensä 21 miljoonaa paria. Kenkien tuotanto on pitkälti siirtynyt kehittyviin maihin – Aasiassa tehdään 87 prosenttia kaikista maailman kengistä. Myös valtaosa Suomessa myydyistä kengistä tuotetaan Aasiassa, noin puolet Kiinassa. Globaalissa ken- ! kätuotannossa matalat palkat, huonot työolot ja vaarallisten kemikaalien käyttö on yleistä. Eetti tempaisi myymällä kenkiä ”tuottajahintaan” Helsingin Narinkkatorilla lauantaina 5.9. Tempauksessa asiakas maksaa kengästä vain 14 senttiä, mikä on intialaisen kotiompelijan keskimääräinen palkka yhdestä ompelemastaan kenkäparista. Tempauksella kannustetaan suomalaisia vaatimaan kenkien tekijöille elämiseen riittävää palkkaa ja kunnollisia työoloja sekä läpinäkyvyyttä tuotantoketjuun. Euroopan laajuisen kyselytutkimuksen teetti Change your shoes -hanke, joka edistää eettistä kenkien ja nahan tuotantoa. Change your shoes on eurooppalainen hanke, jossa on 15 eurooppalaista ja kolme aasialaista partnerijärjestöä. Hanketta toteuttaa Suomessa Eettisen kaupan puolesta ry. TIETOKULMA Globaali kenkä- ja nahkatuotanto Lähes 90 % kaikista maailman kengistä tehdään Aasiassa, jossa Kiina on suurin tuottaja, tuottaen lähes kaksi kolmasosaa kaikista maailmassa myydyistä kengistä. Seuraavaksi eniten tuotetaan Intiassa, Brasiliassa ja Vietnamissa. Suurin osa kaikesta maailman nahasta käsitellään kehitysmaissa ja lähes puolet Aasiassa. Suurimmat käsittelymaat ovat Kiina (18 %), Italia (10 %), Korea ja Intia (7 % kummatkin) ja Venäjä sekä Brasilia (6 % kummatkin). Usein näissä maissa on myös löyhemmät ympäristösäädökset. Löyhät säädökset hyödyttävät esimerkiksi nahkatuotantoa, jossa erilaiset ympäristönsuojelutoimenpiteet tekevät tuotannosta kalliimpaa. Kenkätuotanto Suomessa Suomeen tuodaan vuosittain noin 22 miljoonaa kenkäparia ja vuosittainen kulutus on noin 21 miljoonaa paria. Noin puolet kengistä tulee Kiinasta, ja seuraavaksi eniten tuodaan Vietnamista, Saksasta ja Indonesiasta. Suomessakin valmistetaan edelleen kenkiä noin kolme miljoonaa paria vuodessa. Lähde: Puhtaat vaatteet -kampanja Intiim nro 10 I Ammattiosastot // Tapahtumat 23.9.2015 27 TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyyskassa tiedottaa Vältä postimaksut, postiin kulkuun menevä aika, käytä työttömyyskassan sähköistä verkkopalvelua. Verkkopalvelussa voit mm. ! lähettää ansiopäiväraha- tai vuorottelukorvaushakemuksen kassalle ! lähettää hakemuksen liitteet pdf-tiedostoina ! tarkistaa hakemuksesi käsittelytilanteen ja seuraavan maksupäivän ! tilata ilmoituksen päivärahan maksusta matkapuhelimeesi ! tilata työttömyyskassan lähettämät kirjeet ja viestit vain sähköisinä verkkopalveluun ! tilata muistutuksen saamistasi viesteistä ja kirjeistä omaan sähköpostiisi ! tarkastella ja muuttaa yhteystietojasi ! arvioida päivärahan suuruutta päivärahalaskurilla ! lähettää viestejä työttömyyskassalle tyvät sivuilta : ! http://www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa/verkkopalvelu/ Sähköisen palvelun käyttäminen on jäsenelle ilmaista. Palveluun voi kirjautua miltä tahansa koneelta, jolta on internetyhteys. Lisäksi verkkopalvelun ohjeita ”kassa tiedottaa”-osiossa. ! Asiointi: http://www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa Verkkopalvelun käyttöohjeet löy- Valmis linkki työttömyyskassan etusivun oikeassa laidassa kohdassa ”työttömyyskassan verkkopalvelu”, josta pääsee kirjautumissivulle josta kuva alla. Näin kirjaudut 1. kertaa: ! Kirjoita käyttäjätunnukseksi oma henkilötunnuksesi (kokonaisuudessaan), ! salasana 1. kerralla on oma pos- tinumero. ! Muuta salasanasi, kun järjestelmä sitä vaatii. Uuden salasanan on oltava 6-12 merkkiä pitkä, se voi sisältää numeroita (väliltä 2-9) sekä kirjaimia, ei kuitenkaan skandinaavisia merkkejä (Ä,Ö,Å) eikä erikoismerkkejä. Huomaa, että salasa- nassa isot ja pienet kirjaimet ovat eri merkkejä. Mikäli unohdat salasanan, saat sen tilattua sisäänkirjautumisnäytöltä kohdasta ”Jos olet unohtanut salasanan klikkaa tästä”. Jotta salasanan toimitus onnistuu, edellyttää se sen, että sinun sähköpostiosoite sekä puhelinumerotietosi ovat ajantasalla. 28 Oman edun valvonta TYÖTTÖMYYS ”On kuin kivien kääntelyä” SIRPA TASKINEN Jukka Erätuli tietää, että töitä voi löytyä mistä tahansa firmasta. SIRPA TASKINEN Kun media on tulvillaan uutisia, jotka kertovat lomautuksista ja irtisanomisista, unohtuu helposti, että tänäkin vuonna Suomeen syntyy peräti 160 000 uutta työpaikkaa (Helsingin Sanomat 2.9.2015). Töitä siis on, mutta myös niiden hakeminen saattaa tuntua vaikealta, varsinkin, jos edellisestä työnhausta on kulunut jo kauan. Uudenmaan Elyn rahoittamassa ja TEAMin, Metalliliiton, JHL:n ja PAMin sponsoroimassa Tatsi-hankkeessa työskentelevä Jukka Erätuli auttaa liittojen työttömiä jäseniä työnhaussa. Palvelu on suunnattu ensisijaisesti Uudellamaalla asuville, mutta muuallakin asuvia on neuvottu puhelimitse. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa, mutta Erätuli samoin kuin ! APUA TYÖNHAKUUN. Mikko Erätuli työskentelee työllistämishanke Tatsissa ja auttaa TEAMinkin työttömiä jäseniä uuden työn löytämisessä. hänen työkaverinsa Olli Ohvo toivovat sille jatkoa, sillä kokemukset ovat olleet hyviä. – Alkuun tavoitteeksi asetettiin, että saisimme työllistettyä 30 työnhakijaa vuodessa. Se on :) OPETUS Koulus opettaja pyys kertoma jonkun tarina, joho sisältyisis opetus. Mervi alotti. – Meil on kanoi, ja mee viärä joka viiko munat kyläkauppa myytäväks. Kerran ku mää laitoin munat kori, nii mää liukastusi, kori putos ja kaik munat hajosiva. Opetus on, et älä lait kaikki muni saman kori! Jukka alko vuarollas kertoman tarina. – Mun tätin Kaarina o lentäjä. Kerran myrskys Afrikas häne piänkones tul vikka ja täti joutu tekemä pakkolasku ja alko hakema koneest pelastautumisvälinei. Hää löys iso veite, pussin pähkinöi, konepistoolin ja viskipullo. Hää joi pullo heti, ettei viski menis hukka, jos pullo särkysis maahan purotes. Kone laskeutu viirakko, misä orotti nälkäsi ihmissyäjiä. Täti ampu heist osa, sit hää löi päät poikki osalt sil veitel, kunnes siit katkes terä. Loput hää tappo paljain käsi. Pähkinäpussii täti ei viäl koskenukka! – Ja mitä opittavaa tästä julmasta tarinasta on? – Kun Kaarina-täti on kännis, niin sil ei parane juur paljonka kettuilla. kyllä ylittynyt reilusti, hän kertoo. Käytännön neuvoja Erätulen toimenkuva työhönvalmentajana on laaja. Työs- sään hän tapaa henkilökohtaisesti työnhakijoita, soittelee yrityksiin piilotyöpaikkoja etsiskellen ja osallistuu erilaisiin tapahtumiin Tatsia markkinoiden. Hakijoiden henkinen kannustaminen on tärkeä osa työtä. – Tämä on tosi kivaa, koska ihmiset ovat todella motivoituneita työnhaussa, hän kertoo. Mutta miten niitä töitä sitten haetaan? Ensinnäkin pohditaan, mitä henkilö seuraavaksi elämässään haluaa, mietitään vaihtoehtoja ja asetetaan tavoite tulevalle. Jos tavoitteena on uusi työpaikka, laitetaan CV kuntoon ja lähestytään työnantajia. Pelkkä ansioluettelon lähettäminen ei kuitenkaan Erätulen mukaan riitä, sillä se hukkuu liian helposti vastaanottajan sähköposteihin. Sen vuoksi hän kannustaa hakijoita osoittamaan aktiivisuuttaan myös soittamalla yritykseen. – Työnhakijan on todella tärkeää ottaa puhelin käteen ja soittaa potentiaalisiin työpaikkoihin. Monilla on siihen iso henkinen kynnys, mutta on helpompaa pyytää työhaastatteluun henkilö, johon on jo ollut henkilökohtaisesti yhteydessä, hän vinkkaa. Myyntitaito on yhä tärkeämpi Toinen tärkeä asia, minkä Erätuli kertoo jokaiselle valmennettavalleen, on se, että töitä pitää hakea myös sellaisista yrityksistä, jotka eivät ole ilmoittaneet avoimista paikoista. Siten työnhaku on hänen mielestään kuin kivien kääntelyä. Oli tähtäimessä mikä työpaikka tahansa, sen hakemisessa tarvitaan yhä enemmän myyntitaitoa. Moni vierastaa myyntityötä, mutta aiemmin lumilautailijana menestynyt Erätuli tietää omasta kokemuksesta, että myymäänkin oppii tekemällä. – Toimin aikoinaan itse omana managerinani ja jouduin hankkimaan sponsoritkin itse. Kokemattomasta se tuntui tosi kiusalliselta ja vaikealta, mutta siihen vain tottui, hän muistelee. TÄTÄ ON TUTKITTU Diabetes lisää työkyvyttömyyden riskiä Diabetes voi syödä työkykyä, kertoo Työterveyslaitoksen erikoistutkijan Jenni Ervastin tutkimus. Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat huomattavasti yleisempiä diabetesta sairastavilla kuin vertailuryhmässä. Diabeetikoilla oli seitsemän vuoden seurannassa 95 vuotuista poissaolopäivää, kun vertailuryhmässä poissaolopäiviä oli 35. Työkyvyttömyyden riski oli koholla jo kolme vuotta ennen diabetesdiagnoosia ja kasvoi diagnoosivuoteen saakka. Diagnoosivuodesta eteenpäin riski jatkui tasaisena. Tutkimuksen mukaan pelkkä diabetes kuitenkin lisää työkyvyttömyyden riskiä vain hieman. Suurin osa riskistä tulee diabeteksen liitännäissairauksista, joista yleisimmät ovat mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä sydän- ja verisuonitaudit. Diabetesta sairastavien suhteellinen riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle oli kol- RODEO.FI/BARBRO WICKSTRÖM ! Ervastin arvion mukaan tehokkaalla hoidolla ja työjärjestelyillä voi olla vaikutusta siihen, miten esimerkiksi diabetekseen yhdistyneen masennuksen kanssa selviää työelämässä. Tutkimuksen tulokset korostavat Ervastin mukaan diabetesta sairastavien muiden mahdollisten sairauksien tunnistamisen ja hoitamisen tärkeyttä. Mika Peltonen UP-Uutispalvelu minkertainen vertailuryhmään verrattuna. Liitännäissairaudet selittivät tästä suhteellisesta työkyvyttömyysriskistä 57 prosenttia. Huomiota elintapoihin Diabetes on lisääntyvä kansansairaus Suomessa ja muissa länsimaissa. Tyypin 2 diabetes on yleinen työikäisillä ja sen kansantaloudelliset kustannusvaikutukset ovat merkittäviä. Diabetesta ja sen ennustetta ei juurikaan ole tutkittu aiem- min työkyvyn näkökulmasta. Ervastin Tukholman Karolinska Institutetissa ruotsalaisella aineistolla tehdyn tutkimuksen tulokset voidaan yleistää koskemaan myös suomalaisten diabeetikoiden ennustetta ja työkykyä. Ervastin mukaan tulokset auttavat ymmärtämään työkykyä edistäviä ja työkyvyttömyyttä lisääviä tekijöitä. Elintapamuutokset voivat ehkäistä diabeteksen liitännäissairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien syntyä. VVERKKOVINKKI ERKKOVINKKI Lisätietoja diabeetikon pärjäämisestä työelämässä löydät Diabetesliiton sivuilta: www.diabetes.fi/diabetestietoa, Työterveyslaitoksen sivuilta: www.ttl.fi/ fi/tyoterveyshuolto/sairaaksikirjoittaminen/Sivut/details. aspx?item=95, sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta: www.thl.fi/fi/web/elintavat-jaravitsemus/ravitsemus/ravitsemus-ja-terveys/diabetes/tyypin2-diabetes-ja-ravitsemus. Intiim nro 10 I Oman edun valvonta 23.9.2015 Pykäläpuntari 29 TIETOA TYÖEHDOISTA Keskisuomalaista ketkuilua Y li kolmekymmentä vuotta kestäneen ammattiyhdistyslakimiehen urani aikana on ensimmäistä ja toivottavasti myös viimeistä kertaa tapahtunut, että työntekijän ja työnantajan välillä syntyneen sopimuksen jälkeen ei työnantaja maksakaan saatavia työntekijälle sopimuksen mukaisesti. Kysymys ei ole työnantajan maksukyvyttömyydestä, vaan maksuhaluttomuudesta ja petollisuudesta. TAPAUS EI SUINKAAN ole ainoa työsuhtei- siin liittyvä epäselvyys kyseisellä työnantajalla. Eräs toinen työntekijä on Ammattiliito Pron avustuksella perännyt oikeuksiaan vuoden 2012 ja 2013 tapahtumista. Keski-Suomen käräjäoikeus on 3.7.2015 antamallaan tuomiolla vahvistanut työnantajan syyllistyneen laittomaan työsopimuksen purkamiseen, uskonnon perusteella tapahtuneeseen syrjintään ja tasa-arvolain mukaiseen syrjintään. Työnantaja on tuomittu maksamaan työntekijälle irtisanomisajan SAARIJÄRVEN TILIPALVELU OY päätti kesälpalkkaa melkein 4 000 euroa, korvausta lä 2013 TEAMin jäsenen työsuhteen. Työntyösopimuksen perusteettomasta päättätekijä otti yhteyttä liittoon työsuhdesaatamisestä yli 23 000 euroa, yhdenvertaisuusviin ja työsuhteen päättämiseen liittyvien lain mukaista hyvitystä 3 000 euroa ja tasaepäselvyyksien vuoksi. Liiton edunvalvonarvolain mukaista hyvitystä 7 000 euroa setaosasto myönsi oikeusavun ja katsoi, etkä oikeudenkäyntikuluistä työsuhde on päätetty ilta yli 10 000 euroa. man irtisanomisaikaa, il”Nyt tilanne näyttää 11.3.2015 on Saarijärman työsuhteen päättäolevan sellainen, että ven Tilipalvelu Oy muutmisperusteita ja että työtyönantajan edustaja tanut nimensä Saarijärven suhdesaatavia oli jäänyt XMP Taseet Oy:ksi. Yritys maksamatta useampi tuväittää oman asianon asetettu selvitystilaan hat euroa. Kun työnantaajajansa pakottaneen 4.5.2015. Samanaikaisesja ei suostunut asiassa sohänet allekirjoittati kun yrityksen toiminta vinnolliseen ratkaisuun, maan sopimuksen.” on ajettu alas, on sen toinostettiin keväällä 2014 mitusjohtaja Paula Pirttikanne työnantajaa vasnen perustanut 3.3.2015 uuden yrityksen taan Keski-Suomen käräjäoikeudessa. nimeltään Tilipalvelu Paula Pirttinen Oy ja Syksyllä 2014 eteni asia siten, että kesilmoittanut kaikille vanhoille asiakkaille, ken oikeudenkäynnin marraskuussa 2014 allekirjoitettiin sovintosopimus, jossa työn- että Saarijärven Tilipalvelu Oy:n koko toiminta siirtyy uudelle yritykselle ja että puantaja sitoutui maksamaan työntekijälle 15 helinnumerot ja sähköpostiosoitteet säily000 euroa erilaisia saatavia. Eräpäiviksi sovät ennallaan mutta tilinumero muuttuu. vittiin joulukuun puoliväli ja vuoden 2015 Perustellusti voi ihmetellä, mikä on näitammikuun puoliväli. Työnantajan puolesden yritysjärjestelyiden tarkoituksena. Mita sopimuksen allekirjoitti toimitusjohtaja tään muuta liiketaloudellista selitystä en itPaula Pirttinen. Työntekijä veti kanteensa pois tuomioistuimesta. Tähän asti kaikki se löydä, kuin tarkoituksen välttää tuomittujen saatavien maksamisen. sujui aivan normaalisti. Heinäkuussa 2015 on Saarijärven XMP Kummallisuudet alkoivat, kun saatavia Taseet Oy asetettu konkurssiin. Mikäli saaei maksettukaan sovittuina eräpäivinä. Tätavia ei saada konkurssimenettelyn yhtemän vuoksi jouduttiin nostamaan Keskiydessä, harkitsemme tutkintapyynnön teSuomen käräjäoikeudessa uusi kanne, jossa vaadittiin sovintosopimuksessa mainitkemistä poliisille, jolloin poliisi, syyttäjä ja tuja saatavia. Maaliskuussa 2015 käräjäoituomioistuin saisivat tutkia ja päättää, onkeus antoi asiassa työntekijälle myönteisen ko työnantajan edustaja sopimuksen tekepäätöksen ja velvoitti työnantajan maksamiseen liittyvällä menettelyllä ja yritysjärmaan sopimuksessa mainitut saatavat. jestelyillä mahdollisesti syyllistynyt johonTyönantajan edustajalla ei ollut alun pekin rangaistavaan tekoon. Jos näin on tapahtunut, voidaan saatavia hakea vahinrinkään tarkoituksena noudattaa allekirjoitgonkorvauksena mahdolliseen rikokseen tamaansa sopimusta. Kävi ilmi, että jo sosyyllistyneeltä. pimuksen allekirjoitusta edeltävänä päivänä oli työnantajan edustaja kirjoittanut paperin, jossa hän kertoo, ettei työnantaja tule hyväksymään sopimusta 15 000 euron maksamisesta. Pari viikkoa tämän jälkeen työnantajan edustaja allekirjoitti ilmoituksen sopimuksen sitomattomuudesta väittäen yhtiön allekirjoituksen hankitun kolmannen henkilön pakottamana. Ensimmäisessä oikeudenkäynnissä ja sopimusneuvotteluissa työnantajaa edusti asianajaja. Nyt tilanne näyttää olevan sellainen, että työnantajan edustaja väittää oman asianajajansa paJari Kiviharju Kirjoittaja on TEAMin lakimies kottaneen hänet allekirjoittamaan sopimuksen. Väite on täysin absurdi ja virheellinen. Mirja Suhonen mirja.suhonen@teamliitto.fi Työnantajan tiedonantovelvollisuus yhteistoimintaneuvotteluissa Muutama TEAM-liiton jäsen otti liiton kesäpäivillä puheeksi työpaikkansa yt-neuvottelut. Työnantaja kieltäytyy antamasta taloustietoja ja muitakaan tietoja, vaikka niitä on pyydetty. ? VASTAUS: Työnantajan on annettava neuvottelujen aikana tarpeelliset tiedot yhteistoimintalain mukaisesti. Ellei tietoja ole annettu, työnantaja voi joutua maksamaan irtisanotuille, lomautetuille tai osa-aikaistetuille työntekijöille hyvitystä, jonka määrä on enintään 30 000 euroa työntekijää kohden. Mikäli tietojen antaminen ei ole toteutunut, eivät yhteistoimintaneuvottelut ole toteutuneet lain tarkoittamalla tavalla. Työntekijöiden kannattaa tällaisessa tilanteessa ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti (esim. sähköpostilla), ettei neuvotteluja voida jatkaa ennen tietojen saamista. Työnantajalta pitää samalla vaatia neuvotteluajan pidentämistä. Jos työnantaja vie neuvottelut loppuun, ei kannata allekirjoittaa pöytäkirjoja sellaisenaan, vaan jättää eriävä mielipide tai vaikkapa oma näkemys neuvottelujen kulusta liitteeksi pöytäkirjaan. Tiedot yrityksen taloudellisesta tilanteesta pitää muutoinkin antaa henkilöstön edustajille kaikissa yrityksissä, missä työskentelee vähintään 20 työntekijää (yhteistoimintalain 10 §). Kun yt-neuvottelut on aloitettu, pitää antaa ajan tasalla olevat tiedot ja perustelut, miksi työvoimaa aiotaan vähentää. Eihän muuten pystytä neuvottelemaan aidosti erilaisista vaihtoehdoista. Lisää tietoja www. yhteistoimintaopas.fi ja yhteistoimintalain 10 § muistin virkistämiseksi. Kannattaa lukea myös opas Fudut vai?, jonka ovat TEAM-liitto, Ammattiliitto Pro ja YTN (Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö) tehneet yhdessä käytännön työkaluksi työpaikoille. Opas on liiton jäsensivuilla pdfmuodossa. ! 10 § Tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta Työnantajan tulee antaa henkilöstöryhmien edustajille: 1) arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun yhtiön tilinpäätös tai tulostiedot välittömästi sen jälkeen, kun ne on annettu julkisuuteen, ja muun yrityksen tilinpäätös viimeistään, kun se on vahvistettu tai, jos tilinpäätöstä ei vahvisteta, kun veroilmoitus on annettava; ja 2) vähintään kaksi kertaa tilikauden aikana yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi ainakin yrityksen tuotannon, palvelu- tai muun toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät. Henkilöstöryhmien edustajien pyynnöstä työnantajan on esitettävä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta selvityksestä ilmenevät kehitysnäkymät yrityksen koko henkilöstölle noudattaen 18 §:ssä tarkoitettuja yrityksen sisäisen tiedottamisen periaatteita ja käytäntöjä. Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20 mutta alle 30, työnantaja voi esittää 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun selvityksen yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa. Työnantajan on viipymättä tiedotettava henkilöstöryhmien edustajille tai 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa koko henkilöstölle muutokset, jotka poikkeavat olennaisesti 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa selvityksissä esitetystä kehityksestä. 30 Vapaalla LEVYLAUTASELLE THE FRATELLIS EYES WIDE, TONGUE TIED * Ailahtelevaa " Skotlantilaisten Jon, Barry ja Mince Fratellin muodostama ja mielikuvituksellisesti nimeämä The Fratellis on julkaissut neljännen pitkäsoittonsa Eyes Wide, Tongue Tied. Kolmikko on kopioinut nimipolitiikkansa punk-ikoni Ramonesilta, mutta muutoin he räpiköivät aivan eri altaassa kuin edellä mainittu. Kolmikko vietti hiljaiseloa vuosina 2009–2012 keskittyen sooloprojekteihin ja julkaisi edellisen vaihtelevan vastaanoton saaneen albuminsa vuonna We Need Medicine vuonna 2013. Uuden levyn myötä trio yrittää nousta kuopasta, jonka se on itse kaivanut. Indie-etuliitteellä rockia soittava The Fratellis osoittaa kyllä omaavansa jonkinlaista potentiaalia muusikkoina, mutta omituinen tempoilu tyylistä toiseen sotkee pakan. Avausraita Me And The Devil vihjaa sävelsukulaisuudesta toiseen glasgowlaiseen indiekokoonpanoon Franz Ferdinandiin, mutta jostain syystä uimataidottomilta vaikuttavat Fratellit sukeltavat kovin usein altaan syvään päähän. Jo kakkosraidalla Imposters he päätyvät räpiköimään henkensä edestä jonkinlaiseen folk-hetteikköön, palatakseen taas hieman säröisempään soundiin. Sama vuorottelukaava jatkuu pitkälti läpi albumin. Jos orkesteri olisi valinnut toisen tien, jolla tyylit olisi eroteltu selkeästi albumin eri puolikkaille, olisi toivoa edes jotakuinkin siedettävästä kokemuksesta. Albumin puolivälistä, jonka siis pitäisi toimia vedenjakajana, on syytä nostaa levyn parhaat esitykset esiin. Rennolla otteella rullaava Dogtown ja sitä seuraava Rosanna toimivat kaksikkona erinomaisesti. Vielä niitä seuraava Slowkin ansaitsee erityismaininnan, vaikka se pyrkiikin vain kopioimaan muiden menestyskonseptin. Jonne Kivinen jonne.kivinen@teamliitto.fi ENTISAJAN PESULAN LIKAT. Valkeakosken Kaupunginteatterin lavalla pestään pian 1950-luvun tunnelmassa. TEATTERI Pesulan likat tykkäävät ”Pesulan likoista” Valkeakosken Kaupunginteatterin näyttämölle tulee kuvaus naisista, työstä ja 1950-luvusta ESA TUOMINEN – Erinomaisen hyvältä näytti. Ja hauskalta. Näin kommentoivat oikeat ”pesulan likat” Laura Vaittinen ja Eija Nylund Valkeakosken Kaupunginteatterin harjoituksia. Komedia Pesulan likat saa ensi-iltansa lokakuun alussa ja luvassa on tuulahdus 1950-luvulta: lipeäkiveä, käsin jynssäämistä, hurttia huumoria ja naisten keskinäistä solidaarisuutta – aikakauden musiikilla höystettynä. Valkeakosken Pesussa työskentelevät teamliittolaiset Laura Vaittinen ja Eija Nylund jännittävät ensi-iltaa siinä missä näyttelijätkin: Lauran äiti ja Eijan sisar Pia Vaittinen on yksi näyttelijöistä. – Äiti on harrastanut näyttelemistä jo niin kauan, että hänestä on pikku hiljaa tullut vähintään puoliammattilainen, Laura nauraa. ! Paljujen maailmassa Sellaisia pesuloita kuin mitä Valkeakosken Kaupunginteatterin lavalla nähdään ei enää ole. Mutta 1950-luvulla oli: jokainen sai vuokrata yhden pesupaljun tykötarpeineen pestäkseen perheensä pyykkiä. Tosin yksi näytelmän naisista, jota esittää Tampereen Teatterissa pitkän uran tehnyt Marjut Sariola, pesee palkan edestä herrojen pyykkiä. Naiset hiukan kinastelevat keskenään, kuten asiaan kuuluu, mutta he pitävät myös yhtä. He jakavat huolensa toisilleen ja antavat välillä pubin suuntaan vetoa tuntevien miestensä kuulla kunniansa. – Vasta myöhemmin (entisen valtiovarainministerin) Iiro Viinasen isä kehitti ensimmäisen suomalaisen pesukoneen Emännän apu. Sitä seurasivat pulsaattorikoneet, tietää näytelmän ohjaaja Kaarina Perola. Käsikirjoittaja Tony Roper on sijoittanut pesulansa Skotlantiin, Glasgowiin. Ohjaaja Kaarina Perola on kuitenkin sovittanut sen Tampereel- Valkeakosken Kaupunginteatterin ”Pesulan likat” -näytelmässä ollaan kovasti 1950-luvun tunnelmissa. le. Aitoa vaikutelmaa tukee Titi Kruusin esittämä Margit, joka päästelee aitoa Tampereen murretta asianmukaisesti sorahtavine ärrineen. Näytelmän ohjannut Kaarina Perola on itsekin ollut aikanaan ”pesulan likka”. Hän työskenteli nuoruudessaan kesätöissä Tukholmassa Ruotsin rautateiden pesulassa. – Tämä näytelmä on työn kuvausta ja työn ylistystä. Eihän teatterissa kovin usein ruumiillisen työn tekemistä näytetä. Mutta me näytämme, ohjaaja lupaa. Intiim nro 10 I Vapaalla 23.9.2015 Valkeakosken viimeinen pesula sinnittelee Oikeat pesulan likat eli Laura Vaittinen ja Eija Nylund työskentelevät Valkeakosken Pesussa, joka on viimeinen täyden palvelun pesula Valkeakoskella. Asiakkaita ovat niin firmat kuin yksityisetkin. Moni palvelutalo tuo pyykkinsä kaupungin ainoaan pesulaan pestäväksi, vaikka jotkut palvelutalot hoitavatkin homman itse. – Kun aloitin kahdeksan vuotta sitten, oli töissä neljä pesulatyöntekijää. Nyt olemme vain me kahdestaan, Laura Vaittinen kertoo. – Meille on töitä riittänyt mukavasti ja joskus on jouduttu ylitöihinkin, Eija Nylund täydentää. ”Eihän teatterissa kovin usein ruumiillisen työn tekemistä näytetä. Mutta me näytämme.” Valkeakosken Pesussa koneet hoitavat pesemisen ja kuivaamisen. Vaatteiden nostelu on ”pesulan likkojen” työtä. – Ja väliin aika raskasta sellaista. Minulla se käy hartioiden päälle, Nylund valittaa. Nykyajan menetelmillä vaatteista lähtee tahra kuin tahra. – Mutta jos vaate on likaantumisen jälkeen maannut likapyykkikorissa muutaman viikon, on tahran pois saaminen ”haasteellista”, ”pesulan likat” myöntävät. – Maitokahvi, tee, kebabkastike. Ja tietysti se perinteinen punaviini, he luettelevat vaikeimmin lähteviä tahroja. Kun näytelmä pesulan likoista alkaa pyöriä Valkeakosken teatterissa, aikovat Vaittinen ja Nylund ehdottomasti mennä katsomaan ”kollegojaan”. – Jos harjoituksista jotain voi päätellä, niin aivan mahtava esitys on tulossa. Näyttää siltä, että tuo siskolikka viihtyy roolissaan erinomaisesti, Eija Nylund arvioi. Valkeakosken Kaupunginteatteri: Pesulan likat Ensi-ilta 3. 10. Esityksiä koko syksyn, viimeinen 12. 12. Oikeat ”pesulan likat” Laura Vaittinen (vas) ja Eija Nylund seurasivat näytelmän harjoituksia Valkeakosken Kaupunginteatterissa. 31 LUKULAMPPU Varjossa auringon alla Mukavampaakin kesälukemista löytyy kuin hyvinvointisosiologian professori Juho Saaren Huono-osaiset. Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla -kirja. Tasaisen tulonjaon ja monilla mittareilla maailman parhaaksi mainittu Suomi ei ole kaikille onnela. Pelkästään tänä keväänä noin 230 000 suomalaista on pudonnut viimesijaisen sosiaaliturvan, toimeentulotuen, varaan jokseenkin pysyvästi. Kirjassa kuvataan monenlaista huono-osaisuutta. Saari keskittyy pitkäaikaisasunnottomiin sekä leipäjonojen ja terveysneuvontapisteiden asiakkaisiin. Asunnottomien määrä pyörii 10 000–30 000 henkilön välillä. Suomessa asunnottomia ovat muun muassa henkilöt, jotka asuvat ulkona, ensisuojassa tai asuntolassa asunnon puuttumisen vuoksi. Huono-osaisista pahnanpohjimmaisina ovat vangit ja oikeuspsykiatrian yksiköissä elävät. Tason toisesta päästä löytyvät parempiosaiset huono-osaiset, tuloköyhät kotitaloudet. Heidän lukumääränsä pyörii alle miljoo! Juho Saari HUONO-OSAISET Gaudeamus, 299 s. nassa. Karuja lukuja ja tilastoja riittää Saaren kirjassa näidenkin lisäksi. Miten huono-osaisten asemaa voisi parantaa? Parhaiten valtiontalouden ylijäämällä. Kasvun ja työllisyyden mantraa hoetaan kyllästymiseen asti. Juho Saari toteaakin, että niiden hyödyt leviävät hitaasti ja vaiheittain eri ryhmille. Nousukauden manna saavuttaa heikoimmat 3–5 vuoden viiveellä. Moni ei ehdi ”nauttia” tuosta hedelmäs- SOMESSA SANOTTUA tä, koska taantuma kurkistelee jo ovella ja rahahanat sulkeutuvat. Heikoimmassa asemassa olevilla ihmisillä ei tunnetusti ole vaikutusvaltaisia ystäviä. Eliitti keskittyy etuoikeutettujen kansalaisten hyvinvointiin ja etujen puolustamiseen. Huono-osaiset-kirja ei ole kevyttä kesälukemista. Se pakottaa katsomaan ongelmaa monin luvuin ja tutkimuksin. Kuvioita ja käppyröitä vilisevässä kirjassa Helsingin Diakonissalaitoksen keräämät asunnottomien tarinalaatikot tuovat tervetullutta vaihtelua. Kirjan luettua voi todeta, että kuka hyvänsä voi kokea olevansa ainakin hetken huono-osainen jossakin elämänsä vaiheessa. Suosittelisin Huono-osaiset-kirjan rinnalle ruotsalaissyntyisen sosiologi Göran Therbornin Eriarvoisuus tappaa (Vastapaino) sadekesän lukulistalle. Sirpa Märsylä [email protected] Teamilaisten kommentteja Sipilän tvpuheesta ”Jännitys tiivistyy ja kaikki istuu television ääressä kuin joulupukki olisi tulossa, mutta lahjoja ei ole luvassa.” MIkko Laitinen “Sipiläs krokodiltårar imponerade inte! Sipilän krokotiilin kyyneleet eivät vaikuttaneet!” Ann-Louice Ormiskangas ”Hmm.. Aika paljon saavat veronmaksajien rahoja käyttää kansalaisten aivopesuun..” Jonna Stenlund-Taulasto ”Sipilä! Eivät lomarahat ole mitään ylimääräistä etua, ne ovat osa työntekijöiden palkkaa!” Hannu Siltala LUKULAMPPU Kairauksia naapurista Hyvässä ja pahassa, Venäjä on aina suomalaisten mielissä. Lisää Venäjätietoutta voi kauhaista Gaudeamuksen Venäjän palatseissa ja kaduilla -kirjasta, jossa lähes 30 asiantuntijaa Suomen Akatemian Venäjän huippuyksiköstä valottaa, missä mennään Venäjällä taloudessa, politiikassa, kulttuurissa, oikeudessa, uskonnossa. Jos lukija odottaa analyysejä viimeaikaisista poliittisista murhista tai vankileirien lukumääristä, hän jää tämän kirjan osalta niistä paitsi. Kirjan viidestä luvusta mielenkiintoisimmiksi koin Sari Autio-Sarasmon artikkelin Neuvostoliiton modernisaatiosta kylmän sodan kulisseissa sekä Jouko Nikulan ammattiyhdistyspäivityksen. Modernisaatiolla tarkoitetaan naapurissa lähinnä talouden uudistamista viimeisimpiä teknologian saavutuksia hyväksikäyttäen, ei demokratiapyrkimyksiä. Luonnonvaroiltaan äveriäs maa on nojautunut öljyyn ja kaasuun. Kylmän sodan (1945– 1991) kukkotappelut silloisen Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä asevarusteluineen, ! Markku Kivinen & Leena Vähäkylä (toim.) VENÄJÄN PALATSEISSA JA KADUILLA Gaudeamus, 311 s. uhkineen jätti aukon naapurimme talouteen. Osaaminen keskittyi sotateollisuuden, ei niinkään perusteollisuuteen. Avaruus valloitettiin, mutta maan päällä arki tökki pahemman kerran. Ei tuotettu sitä, mitä kansa tarvitsi. Kulutustavarat ja palvelut laahasivat perässä. Liukuhihna työläisten ja puolueen välissä eli ammattiyhdistysliike kokoaa nyky-Venäjällä joka neljännen työntekijän suojiinsa. Suurin am- mattiliitto on Itsenäisten ammattiyhdistysten keskusliitto (FNPR). Piikkinä kantapäässä ovat vaihtoehtoiset liitot, mutta ne eivät ole saaneet jalansijaa. Virallisiin liittoihin liitytään lähes automaattisesti heti kun aloittaa uudessa työpaikassa, vaihtoehtoisten liittojen jäsenyyttä pitää hakea. Radikaaleimmat ammattiliitot löytyvät nykyään ulkomaalaisten omista yhtiöistä, pääosin autoteollisuudesta. Hankalat änkyräliitot valtio saa kuriin verotarkastuksilla tai takavarikoimalla omaisuuden. Kirja Venäjän palatseissa ja kaduilla kairaa Venäjän ja entisen Neuvostoliiton historiaa ja nykypäivää monella sektorilla. Jäin kaipaamaan kriittisempää otetta valtakoneistoon kuin myös enemmän jalkatyötä kaduilla ja lähimaastossa. Mitä esimerkiksi kuuluu tuhannen hehtaarin suuruiselle Himkin tammimetsälle Moskovan liepeillä? Jäikö se moottoritielinjauksen alle? Ympäristönsuojelun pieni yksityiskohta 2000-luvun Venäjällä olisi kiinnostanut. Sirpa Märsylä ÄRSYTYSKYNNYS YLITTYI Poimintoja lähiviikkojen uutisotsikoista Näin Suomea leikkauksiin piiskaava Juha Sipilä piilotti miljoonansa vakuutusjärjestelyillä Seura 27.8.2015 Ministeri Berner mukana veroparatiisiyhtiössä Yle 15.9.2015 Björn Wahlroos vaatii hallitukselta kovempia toimia – ”Suomi on menossa päin helvettiä” Helsingin Sanomat 15.9.2015 Stubb: Lomarahojen puolittaminen tuskin riittäisi Yle 16.9.2015 YKSISSÄ TUUMIN PAKKOLAKEJA VASTAAN. Lähes 300 000 palkansaajaa eri puolilla Suomea osallistui SAK:n, Akavan ja STTK:n mielenilmaukseen perjantaina 18.9.2015. Helsingin Rautatientorin päätapahtumaan kokoontui poliisin alustavien arvioiden mukaan yli 30 000 ihmistä. Helsinkiin saapui myös bussilasteittain TEAMin jäseniä eri puolilta Suomea. TÄMÄ LEHTI ON PAINETTU SUOMESSA SUOMALAISELLE PAPERILLE. KANSIKUVA: PEKKA SIPOLA LISÄKSI Orthex pitää kiinni Suomesta >> 16-17 ”Sipilä ei tarjonnut työntekijöille yhteiskuntasopimusta vaan uhkavaatimuksen” >> 11 Paljujen maailmassa: Pesulan likat >> 30-31 numero 10 TEAM-KASSA • Siltasaarenkatu 4, PL 291, 00531 Helsinki. • Päivystys: puh. 09 7739 7355 ma–pe klo 9.00–16.00 • Sähköposti: [email protected] • Kotisivut: www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa TEAM-LIITTO • Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki. puh. 09 773 971 • Sähköposti: [email protected] • Kotisivut: www.teamliitto.fi • Toimisto avoinna 8.30–16.00
