docAjankohtaista
download 
Report Transcription
Ajankohtaista
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäsenten äänenkannattaja numero 8 /2015 YHTEISKUNTASOPIMUS TUNTUU HANKALALTA >> 2, 4, 5, 13 NOKIAN RENKAAT: TODELLA PAHA YT-MENETTELY ALKAMASSA >> 6–7 HELI PUURA TÄYTTÄÄ 50 VUOTTA >> 10–11 ESKO PARTANEN JULKAISI JO KOLMANNEN TEOKSENSA >> 30–31 BOREALIKSELLA OSATAAN >> 16–18 ”Sipilän hallituksen linja johtaa työttömyyden kasvuun” >> 13 2 Intiim nro 8 TEAMista nähtynä PROTESTOIMME S ipilän hallitus jatkaa sitkasta yritystään yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi. Verrattuna viime kevään yritelmään, on hallitus viilannut taktiikkaansa. Työajan lyhentämisajatusta ei enää pidetä niin näkyvästi esillä ja aikataulua on väljennetty. Paremmasta muutosturvasta on kehitetty porkkana ammattiliitoille. Suomen talouden isosta kuvasta ja sen korjaamistarpeesta vallitsee tällä hetkellä melko suuri konsensus. Ongelma on vienti, joka on viidenneksen alemmalla tasolla kuin vuonna 2008. Viennin romahduksen syistäkin ollaan suunnilleen samaa mieltä: paperin kysynnän väheneminen, Nokian romahdus, idänkaupan ongelmat sekä alhainen investointitaso, joka on hidastanut menetetyn paperi- ja Nokia-tuotannon korvaamista. Vientiin siis pitäisi kehittää vauhtia. Diagnoosi on selvä, mutta lääkkeet ovat ongelma. Sipilän hallituksen lääke on alentaa yksikkötyökustannuksia vähintään 5 %, mikä on raju juttu. Miten siihen päästään, jätetään työmarkkinajärjestöjen vastuulle. Tällä hetkellä väännetään kättä mahdollisen sopimusprosessin asiasisällöistä. SAK on ilmoittanut, että neuvottelujen asialistalle pitää saada irtisanomistilanteiden parempi käsittely (siis yt-lain kehittäminen), osaamisen vahvistaminen, henkilöstön asema yrityksissä sekä pienituloisten kannustinloukkujen purkaminen. Suomi on pahoissa ongelmissa ja – kuten nykyään päivittäin kuullaan – jokaisen pitäisi osallistua talkoisiin maan nostamiseksi jaloilleen. Yhteisessä veneessähän me kaikki olemme, eikö vaan? No, eipäs ollakaan: kolme ex-huippujohtajaa muutti keväällä Portugaliin. Sinne siirtyivät Keskon ex-pääjohtaja, Rautaruukin ex-toimitusjohtaja sekä TEAMin väelle hyvin tuttu Nokian Renkaiden ex-toimari Kim Gran. Muutto Portugaliin on näppärä tapa välttää veroja. Suomi kun ei voi verottaa sinne maksettavia eläkkeitä. Esimerkiksi Granilla on noin 400 000 euron vuosieläke, siis kuukausittain 33 333 euroa. Maanpettureiksi näitä veropakolaisia voisi kutsua. Eivät he näytä isänmaataan paljoa arvostavan. Jos yhteiskunnan eliitin pelisilmä, moraali ja isänmaallisuus ovat tällä tasolla, ei enää tarvitse ihmetellä, miksi Suomella menee niin huonosti kuin menee. TL KANNATAMME Mieltä osoittamaan! ! INTIIM NRO 9 ilmestyy keskiviikkona 2.9.2015. Lehteen tarkoitetun materiaalin pitää olla toimituksessa viimeistään perjantaina 28.8.2015. INTIIM NR 9 utkommer onsdagen 2.9.2015. Material avsett till tidningen bör vara på Intiims redaktion senast fredagen 28.8.2015. ISSN-0450-3163 12.8.2015 Duunari maksaa taloustalkoot Korkean tason maanpetturuutta Pari viikkoa sitten järjestettiin rasisminvastainen mielenosoitus Helsingissä ja tukimielenosoitukset Oulussa ja Tampereella, sittemmin mielenosoituksia on järjestetty lisää. Samalla on erityisesti sosiaalisessa mediassa ihmetelty, miksei muiden hyvien asioiden puolesta osoiteta mieltä. Väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tässä muutama esimerkki: Vanhusten hyvinvoinnin puolesta osoitettiin mieltä helmikuussa, varhaiskasvatuksen leikkauksia vastaan marssittiin kesäkuun alussa, sananvapauden puolesta osoitettiin mieltä Pariisin Charlie Hebdo -iskujen jälkeen ja naisten oikeuksia on puolustettu muun muassa SlutWalk-mielenosoituksin. Se, että yhden asian puolesta marssitaan, ei sulje muita epäkohtia pois. Itse asiassa se voi jopa kannustaa ihmisiä sanomaan ääneen ne muutkin. Käytä siis mahdollisuuttasi osoittaa mieltäsi. Seuraava oiva mahdollisuus siihen on 22.8. Helsingissä, jolloin vastustetaan hyvinvointivaltioon kohdistuvia leikkauspäätöksiä. JK I Eliitin moraalista V iime viikkoina on pidetty pateettisia puheita luultavasti enemmän kuin kertaakaan sitten jatkosodan vuosien. On vedottu kansan uhrimieleen. On kuultu kymmeniä kertoja lauseet ”jokaisen on oltava valmis tinkimään omasta edustaan yhteiseksi hyväksi” ja ”kaikkien on osallistuttava Suomen pelastamiseen”. Komeaa retoriikkaa, mutta ikävän onttoa. Yhteiskunnan talouseliitti nimittäin on koko seitsemän vuotta kestäneen laman ajan pitänyt visusti huolta omasta edustaan. Helsingin Sanomat on kymmenkunta vuotta seurannut pörssiyritysten toimitusjohtajien palkka- ja bonuskehitystä. HS:n selvitykset (25.7.) osoittavat, että kuilu eliitin ja tavallisen palkansaajan (työttömistä TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITON JULKAISU 6. vuosikerta. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893, vuoteen 1916 nimellä Gutenberg Sirpa Taskinen toimittaja 09 7739 7337 TOIMITUS Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki puhelin 09 773 971 faksi 09 753 8511 intiim@teamliitto.fi Jonne Kivinen viestinnän sihteeri 09 7739 7309 Tuomo Lilja päätoimittaja 09 7739 7351 Tytti Kettunen tiedotuksen assistentti 09 7739 7405 ULKOASU Hanna Lahti / Huomen GDI LEVIKKI Painosmäärä 63 000 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten osoitteenmuutokset tapahtuvat postin osoitepalvelun kautta. Jäsenten, joilla on osoitteenluovutuskielto, on ilmoitettava muutos liittoon samoin kuin muiden lehden saajien. ILMOITUSMARKKINOINTI Media Tori, Helinä Vuori Kölikatu 14 Ei ole mitenkään varmaa, että sopimusprosessista löytyisi yksimielisyys, koska hallituksen ”tarjous” on pahasti epätasapainossa. Esillä olleilla eväillä duunari maksaa – tavalla tai toisella – taloustalkoot ja edunsaajia ovat yritykset. Eteläranta varmaan riemuitsee. Asetelmaa pahentaa, että hallitus yhä uhkaa ja kiristää säästöillä ja veronkorotuksilla, jos yhteiskuntasopimusta ei synny. Täytyy muistaa, että elinekeinoelämä on jo saanut paljon; palkkamalttia, kela-maksun poston ja yhteisöveron alennuksen. Kela-maksun poisto varsinkin oli iso alennus työvoimakustannuksiin. Kumpikaan toimi ole näkyvästi poikinut investointeja, talouskasvua saati parempaa työllisyyttä. Kumpikin toimi on mahdollistanut yritysten omistajien palkitsemisen avokätisillä osingoilla ja hyvän palkkakehityksen johtajille. Tässä lehdessä tarkastellaan yhteiskuntasopimusta monesta vinkkelistä. Professori Matti Tuomala (s. 13) asettaa Sipiln hallituksen koko talousajattelun kyseenalaiseksi. Hänen mielestään se johtaa vääjäämättä työttömyyden pahenemiseen. Professori pitää absurdina, että rahoitusmarkkinoiden synnyttämää lamaa halutaan paikkailla vaatimalla lisää joustoja työmarkkinoille. Tuomo Lilja tuomo.lilja@teamliitto.fi puhumattakaan) välillä on lamavuosina kasvanut. Erityisen paljon kuilu kasvoi viime vuonna, jolloin toimitusjohtajajoukon palkat ja rahabonukset kasvoivat 8,3 % vuodessa, kun kokoaikaisessa työsuhteessa olevan suomalaisen ansiot kasvoivat 1,5 %. Kyllä kansa Suomen talouden ongelmat tajuaa, mutta eliitin häikäilemättömyyttä ja moraalikatoa on vaikea sietää. Nyt nämä moraalikadon siementäjät johtavat sitä kuoroa, joka vaatii 5 % leikkausta yksikkötyökustannuksiin, millä he tarkoittavat tavallisen kansan palkkojen ja etuuksien leikkauksia – tavalla tai toisella. Tuomo Lilja 20810 Turku 040 506 1495, helina.vuori@media-tori.fi ILMOITUSHINNAT Tekstisivuilla neliväri-ilmoitukset 1,80 euroa/pmm. Tekstin jälkeen neliväriilmoitukset 1,60 euroa/ pmm, mustavalkoiset 1,10 euro/pmm. OSASTOILMOITUKSET intiim@teamliitto.fi AINEISTOT SÄHKÖPOSTILLA Lehteen tuleva aineisto mieluiten osoitteeseen intiim@teamliitto.fi. Yhteyshenkilö: Tuomo Lilja, puh. 09 773 971, tuomo.lilja@teamliitto.fi PAINOPAIKKA Hämeen Paino Oy, Forssa 2015 Intiim nro 8 I Ajankohtaista 12.8.2015 TONI LAIHO Tuottavuuden helppo resepti Vastaajana työehtosihteeri Toni Laiho TEAMin edunvalvontaosastolta. harvat vapaapäivänsä – pekkaset – ansainneet. Tehdäänkö Suomessa lyhyempää päivää kuin esim. EUmaissa keskimäärin? Yhteiskuntasopimuksen yhteydessä on ollut esillä monenlaisia työaikojen heikennysvaihtoehtoja. Millä mielellä olet seurannut viime kuukausien työaikakeskusteluja? – Keskusteluissa on ollut ainakin se harha, että Suomessa olisi jotenkin erityisen joustamattomat työajat. Ei pidä paikkaansa. Työehtosopimukset mahdollistavat jo nykyisellään hyvin monipuolisen työaikojen käytön. Ongelma on uskallus sopia ja se johtuu useimmiten luottamuksen puutteesta paikallisella tasolla. Millainen yhteys tuottavuudella ja työajoilla on? – Työajan pidentäminen ei lisää tuottavuutta, ei prosessiteollisuudessa eikä edes kappaletavaratuotannossa. Sen sijaan tuottavuutta on mahdollista nostaa – paikallisesti sopien – tuotantoa järkevöittämällä. Työajat ovat tässä yksi osatekijä. Meillä on tästä monia hyviä ja tuoreita esimerkkejä. Hallituksen ja työnantajien taholta on mm. väläytelty sadan tunnin vuosityöajan pidentämistä. Miltä se tuntuu? – Tuntuu ajatuksena mahdottomalta. Sadan tunnin työ- ► MAAILMALTA ”Kun Suomessa tulee tuotantoongelmia, työmaalle kutsutaan konsultti – monissa muissa maissa kysytään työporukalta, mitenkäs me tämä ongelma yhdessä hoidettaisiin.” ajan lisäys tarkoittaisi ainakin kolmivuorotyössä työpäivien lisäämistä työvuoroluetteloon ja päivätöissä esimerkiksi pekkaspäivien poistoa. TEAMin sopimusaloilla tehdään paljon vuorotyötä ja liitto on pitänyt tärkeänä työajan lyhentämistä ihmisten jaksamistakin ajatellen. Samoin päivätyöntekijät ovat HESSUN HERJAT – Ei, Suomessa ollaan työajoissa suunnilleen EU:n keskitasoa. Se, missä olemme huonoja, on, että meidän työpaikoillamme väki ei tiedä asiakkaiden tarpeista, tilauskannasta ja tuotantotilanteesta. Se on yritysten tahdosta kiinni. Kyllä väki lähtee kehitystoimiin mukaan, jos heidät mukaan halutaan. Työntekijäthän parhaiten tietävät, missä ovat tuotannon pullonkaulat ja rajoitteet. Joku tässä mättää. Kun Suomessa tulee tuotanto-ongelmia, työmaalle kutsutaan konsultti – monissa muissa maissa kysytään työporukalta, mitenkäs me tämä ongelma yhdessä hoidettaisiin. Tarkoitat, että paremmalla yhteistoiminnalla saataisiin tuottavuutta parannettua? – Nimenomaan. Paremman tuottavuuden helppo resepti on parempi paikallinen yhteistoiminta – siellä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Pitää vain muistaa, että tuottavuusongelma ei nykymaailmassa ratkea kiristämällä eikä kuristamalla. Paikallisia sopimuksia ei kannata edes yrittää tehdä sanellen vaan keskustellen, sopien ja luottamusta rakentaen. Tuomo Lilja Vapaakauppa-alueneuvottelut jatkuvat Euroopan parlamentti hyväksyi heinäkuun alussa suosituksensa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisestä vapaakauppasopimuksesta, TTIP:stä. Suositus on ohjeistus Euroopan komissiolle siitä, millaisen sopimuksen se haluaa. Neuvottelut sopimuksesta jatkuvat ja aikanaan voimaantulosta päättävät EU:ssa jäsenmaiden parlamentit ja EUparlamentti. Yksi eniten TTIP-neuvotteluja hiertäneistä asioista on ollut investointisuoja. Investointisuojaan liittyvää välimiesmenettelyä pidetään epädemokraattisena ja yksipuolisesti yritysten etuja ajavana. Hyväksymässään suosituksessa Euroopan parlamentti esittää, että sijoittajien ja valtioiden uusi riidanratkaisujärjestelmä korvaisi yksityiseen välimiesmenettelyyn nojaavan ISDS-lausekkeen. Uudessa järjestelmässä julkisesti nimitetyt, riippumattomat ammattituomarit käsittelisivät tapauksia avoimesti julkisissa kuulemisissa. Järjestelmään sisältyisi myös muutoksenhakumekanismi. ! Talouskasvuun vauhtia? Toteutuessaan sopimus synnyttää maailman suurimman vapaakauppa-alueen, joka kattaa noin puolet maailmankaupasta.Sopimuksen uskotaan vauhdittavan talouskasvua ja parantavan työllisyyttä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n mukaan sopimuksen työllisyysvaikutuksia on selvitetty, ja niiden mukaan työpaikkojen määrä lisääntyisi ja palkat paranisivat. SAK:ssa uskotaan, että sopimuksen avulla voidaan parhaimmillaan luoda maailmanlaajuisia standardeja, jotka vievät maailmakauppaa avoimempaan ja reilumpaan suuntaan. SAK haluaa sopimukseen sisällytettävän sääntöjä kestävästä kehityksestä ja työelämän perusoikeuksista. EU:n solmimista kauppasopimuksista ovat tähän asti puuttuneet uskottavat taloudelliset seuraamukset yrityksille, jos ne esimerkiksi rikkovat työntekijöiden perusoikeuksia. Huonot kokemukset huolestuttavat Yhdysvalloissa Yhdysvaltojen ammattiliittojen keskusjärjestö AFL-CIO suhtautuu vapaakauppasopimukseen varauksellisesti. Järjestö näkee, että TTIP on kopio Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksesta, NAFTA:sta, joka solmittiin Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon välillä yli 20 vuotta sitten. Sopimus on järjestön mukaan vähentänyt työpaikkoja ja heikentänyt työntekijöiden oikeuksia ja elintasoa sekä demokratiaa. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUC:n raportissa viime vuodelta arvioidaan, että vuoteen 2010 mennessä kauppataseen alijäämä Meksikon kanssa eliminoi lähes 700 000 keski- ja hyväpalkkaista työpaikkaa Yhdysvalloista, joista noin 60 prosenttia valmistusteollisuudesta. Samalla työnantajien asema vahvistui ja ne ovat pystyneet pakottamaan työntekijät hyväksymään matalapalkkatyöt ja etujen pienentämisen. Stoorisoppi 3 4 Ajankohtaista LASIALAT KILPAILUKYKY Saint-Gobainin yt ohi: 3 saa potkut Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n Hyvinkään ja Forssan tehtaiden yt-neuvottelut päättyivät heinäkuun puolivälissä. Forssan tehtaalta irtisanotaan kolme henkilöä, joista kaksi tuotannosta ja yksi korjamolta. Lisäksi tuotannon väelle tulee loppuvuodeksi kuuden viikon lomautuksia. Ne eivät koske uunipäätä. Hyvinkäällä tuotannon väkeä lomautetaan loppuvuonna seitsemäksi viikoksi jo sovittujen lomautusten lisäksi. Muilla osastoilla lomautukset ovat 2–3 viikkoa. Hyvinkään tehtaalla on takana jo vuosia kestänyt ytputki. Forssan tehtaalla sen sijaan on vallinnut täystyöllisyys parin vuoden ajan. Sekä Hyvinkäällä että Forssassa neuvotteluiden piirissä oli koko henkilöstö. Alunperin uhkana oli lomautuksia ja Forssassa neljän työntekijän irtisanominen. Hyvinkään tehtaalla on noin 80 TEAMin jäsentä ja Forssan tehtaalla noin 70. TL ! KOMMENTTI Suomen työaika ei ole mitenkään erityisen lyhyt Propaganda yhteiskuntasopimuksen puolesta on pitänyt sisällään väitteen, että Suomessa työaika olisi erittäin lyhyt. Ei ole. Työajoista on monenlaisia tilastoja. Ehkä pätevin tapa on mitata keskimäärin vuodessa tehdyt tosiasialliset työtunnit. Alla olevat tiedot ovat OECD:lta, vuodelta 2012. ! Kreikka Puola Eesti Unkari Tsekki Slovakia Italia Itävalta Portugali Espanja Suomi Iso-Britannia Slovenia Ruotsi Luxembourg Belgia Tanska Irlanti Ranska Norja Saksa Hollanti 2 034 1 929 1 889 1 888 1 800 1 785 1 752 1 699 1 691 1 686 1 672 1 654 1 640 1 621 1 609 1 574 1 546 1 529 1 479 1 420 1 397 1 381 Tuomo Lilja Yhteiskuntasopimus – täynnä avoimia kysymyksiä Mahdollinen sopimus on monen mutkan takana. TUOMO LILJA ! Tätä kirjoitettaessa Sipilän porvarihallituksen tavoittelema yhteiskuntasopimus on vielä alkutekijöissään. Palkansaajien keskusjärjestöistä vain Akava on ehtinyt ilmoittamaan olevansa valmis neuvotteluihin. Voitaneen pitää todennäköisenä, että myös työantajien järjestöt, tärkeimpänä Elinkeinoelämän Keskusliitto EK , ovat valmiita neuvotteluihin. Mutta TEAMin keskusjärjestön SAK:n tilanne on jo kimurantimpi. SAK:n hallitus käsittelee yhteiskuntasopimusta ensi kertaa 10.8. On aivan mahdollista, että tuolloin ei vielä tehdä lopullista päätöstä SAK:n mukanaolosta tai pois jättäytymisestä. Päätös on tehtävä 21.8. mennessä. Tällä hetkellä ei vielä alkuunkaan tiedetä, mitä asioita yhteiskuntasopimusneuvotteluissa käsitellään. Vain neuvottelujen päämäärä on selvillä – se on Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjattu tavoite kilpailukyvyn parantamiseksi alentamalla yksikkötyökustannuksia vähintään 5 prosentilla sekä samalla työntekijöiden muutosturvan parantaminen. Hallituksen, sinänsä ihan hyväksyttäviä muita tavoitteita ovat työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja työllisten määrän vahvistaminen 110 000 henkilöllä. Hallitus myös pyrkii tilanteeseen, missä teollisuuden investoinnit ylittävät poistot. Se on hyvä tavoite. Siihen, miten päätavoitteeseen eli yksikkötyökustannusten viiden prosentin alentamiseen yritettäisiin päästä, on Sipilän hallitus antanut väljähköt raamit. 21.8. mennessä siis pitäisi keskusjärjestötasolla ensinnäkin neuvotella asialistasta eli käytännön keinoista tavoitteen saavuttamiseksi. Toiseksi pitäisi syntyä hahmotelma prosessista 22.8.2015– 31.1.2017 väliseksi ajaksi ja kolmanneksi esitys täsmällisestä aikataulusta ja välitavoitteista. Lauri Lyly Juha Sipilä Jos 2017 saadaan neuvottelutulos, laskelman toimien vaikutuksista kilpailukykyyn tekee hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sopiman mittaustavan mukaisesti. votteluprosessi kuitenkin ta- oista, joista kaikista ei myökaa vaikutusmahdollisuuden hemmin kuitenkaan saavutesiihen, etteivät ihan pahim- ta neuvottelutulosta? Kaatuumat vaihtoehdot toteutuisi. ko koko yhteiskuntasopimus, Tässä on hankala harkin- ja astuvatko samalla voimaan nan paikka. Vielä hanhallituksen uhkaamat kalampi sen jälkeen, säästötoimet ja vekun EK:n toimironkorotukset? tusjohtaja Jyri Miten palHäkämies ilkoista neuvomoitti (5.8.) etteltaisiin? Tästei yhteiskuntatä näyttää olesivut 5 ja sopimusta synnyt van erilaisia kä13 ilman työajan pisityksiä. EK:n toidennystä. mitusjohtaja Häkämies on pitänyt esillä Avoimia kysymyksiä liittokierroksen mahdollisuutJos käy niin, että keskusjärjes- ta. SAK:n puheenjohtaja Lylyn töt päättävät lähteä tavoittele- mukaan palkkakierros ja neumaan yhteiskuntasopimusta, vottelut yhteiskuntasopimuksesta ovat yksi paketti. ketkä neuvottelisivat? Suomessa on tehty huoSitä ei tiedetä, mutta todennäköisesti neuvottelut olisivat mattavan alhaisia palkkasoaluksi keskusjärjestöjohtoisia. pimuksia vuosille 2014, -15 Todennäköisesti perustettai- ja -16. Pahimmissa kilpailijasiin työryhmiä, joissa olisi mu- maissa Saksassa ja Ruotsissa kana keskusjärjestöjen ja am- palkat nousevat noina vuosina mattiliittojen edustajia. Am- huomattavasti nopeammin. Tavallaan siis Suomen kusmattiliitot valvoisivat prosessia keskusjärjestöjen hallitus- tannuskilpailukyky on paranemassa jo aiemmin tehdyilten kautta. Keskusjärjestöjen mah- lä päätöksillä. dollinen neuvottelutulos olisi suositus ammattiliitoille, joiTIETOKULMA den pitäisi soveltaa se alakohtaisiin työehsopimuksiin, joita on noin 300. TEAM valvoo Mitkä ovat yksikkö-työ15 tessiä. kustannuksia? " YksikkötyökustannukselMissä vaiheessa la tarkoitetaan yhden ykammattiliitot omiin sikön tuottamisen hintaa neuvotteluihin? työvoimakustannuksissa Se ei ole tarkkaan tiedossa. mitattuna. Todennäköisesti vuoden 2016 " Teoriassa yksikkötyökuluessa. Nykyiset sopimukkustannukset alenevat, jos set alkavat umpeutuvat alku(suhteessa kilpailijamaasyksystä 2016. han) työn tuottavuus paraMuitakin avoimia kysynee, työn hinta alenee tai myksiä on. Mitä esimerkiksi tuotannon hinta nousee. tapahtuu tilanteessa, että tehdään lista neuvoteltavista asi- ”Suomen kustannuskilpailukyky on paranemassa jo aiemmin tehdyillä päätöksillä.” Ay-puolelta tulee omia vaatimuksia SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on todennut, että SAK tuo neuvotteluihin omia tavoitteitaan, mm. muutosturvan, irtisanomistilanteiden paremman käsittelyn, osaamisen vahvistamisen ja henkilöstön aseman yrityksissä sekä pienituloisten kannustinloukkujen purkamisen. Lyly haluaa myös, että työelämää koskevia hallituksen esityksiä käsitellään osana yhteiskuntasopimusneuvotteluja. Miksi lähteä leikkaamaan etuja? Pääministeri Juha Sipilä on moneen kertaan todennut, että kaikkien suomalaisten on osallistuttava talouden kohentamistalkoisiin. Hän on kuitenkin avoimesti myöntänyt, että suurin taakka tulee palkansaajien niskoille. Siltä tosiaan näyttääse tekee ay-liikkeen aseman hankalaksi. Miksi lähteä ehdoin tahdoin tekemään ratkaisuja, joilla heikennetään niiden ihmisten etuja, joita edustetaan? Toisaalta voi ajatella, että neu- Jyri Häkämies Lue lisää! Intiim nro 8 I Ajankohtaista 12.8.2015 GRAAFINEN ALA Erwekolla käynnistyi hankala yt ! Painotalo Erweko Oy aloitti 3.8.2015 yt-neuvottelut, jotka koskevat sekä Helsingin että Oulun toimipistettä. Neuvottelut kestävät vähintään kuusi viikkoa. Työnantajan alustavan arvion mukaan yhtiön toiminnan tervehdyttäminen edellyttää noin 37 henkilötyövuoden säästöjä. Helsingin ja Oulun yksiköissä työskentelee yhteensä noin 65 teamilaista ja lisäksi toimihenkilöitä. Erwekon Helsingin yksikön kirjatyöntekijöiden pääluottamusmies Merja Ruuskanen pitää säästötavoitetta radikaalina varsinkin, kun yhtiön edel- liset yt:t päättyivät vasta viime lokakuussa. Tuolloin työnantaja ilmoitti alun perin enintään 14 henkilötyövuoden säästötarpeesta. Ruuskasen mukaan neuvottelut käynnistyivät hyvässä hengessä, ja Erwekolla tehdään tällä hetkellä töitä normaalisti. Henkilöstö on kuitenkin varpaillaan työnantajan tulevien ratkaisujen suhteen. Erwekon Rovaniemellä sijainnut toimipiste lakkautettiin tämän vuoden maaliskuussa. Kaleva-konserniin kuuluvan yrityksen tuotteita ovat muun muassa painetut markkinointiesitteet ja asiakaslehdet. ST GRAAFINEN ALA Myös Huber Packaking aloitti yt:n Graafisella alalla toimiva Huber Packaking Oy on heinäkuussa käynnistänyt kaikkia henkilöstöryhmiä koskevan ytmenettelyn, joka saattaa johtaa yli kymmenen henkilön lo- ! mauttamiseen tai irtisanomiseen. Henkilöstön määrä on kokonaisuudessaan 96 henkilöä, joista tuotannossa n. 80, heistä kirjatyöntekijöitä on 17. TL TEAMin linjat Syyskausi pyörähti käyntiin työmarkkinaneuvotteluilla K esän vapaat ovat takana ja vilkas työmarkkinasyksy on alkanut. Uutena puheenjohtajana oli mukava tavata TEAMin jäseniä ja saada kentän viestejä Porin ja Valkeakosken tapaamisissa, ja nauttia samalla Suomen kesästä ja hyvästä musiikista. Jäsenistön viestit ja työpaikkojen tuntemus ovat tärkeitä, jotta voimme viedä oikeita asioita neuvottelupöydissä ja vaikuttamistyössä eteenpäin. Elokuussa TEAM käy eri työnantajapöydissä alakohtaiset sovellutusneuvottelut keskitetyn työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkoista. Neuvoteltavaa ei käytännössä juuri ole, sillä ensi vuoden palkankorotukset ovat pienet. Palkkamaltti merkitsee sitä, että Suomen kustannuskilpailukyky paranee ja työntekijät kantavat vastuuta taloudesta, työllisyydestä ja investoinneista. *** KESÄLLÄ ON PUHUTTU ns. yhteiskun- YRITYSKAUPAT Painotalo Libris myyty ! Perinteisen helsinkiläisen painotalo Libris Oy:n omistuspohja on muuttunut. Koko osakekanta on myyty Mediamix Factory Oy:lle, joka aikoo pysyä taustalla omistusyhtiönä. Mediamixin omistaa Paul Martin. Libris ilmoittaa, että sen liiketoiminta jatkuu normaalisti painottuen kuitenkin tulevaisuudessa vahvemmin monikanavaisuuteen ja digitaalisiin palveluihin. Yhtiössä työskentelee tällä hetkellä kolmattakymmentä TEAMin jäsentä. Toimitusjohtajana Libris Oy:ssä jatkaa Mikko Ilomäki. Libristä 1930-luvulta lähtien omistanut Väisäsen suku on luopunut kokonaan omistuksistaan yhtiössä. Libris kertoo, että omistamansa toimitalon toimisto-osasta on vuokrattu Koliprint Oy:lle tilaa, johon sijoittuu Koliprintin johto ja Helsingin myyntikonttori. Yhtiöt ovat päättäneet tehdä myös toisiaan täydentävässä liiketoiminnassaan laajaa yhteistyötä. TL GRAAFINEN ALA Hansaprintille tulossa lomautuksia Hansaprint Oy:n Print-yksikön jälkikäsittelyssä alkoi juhannuksen alla 16.6. yt-menettely. Neuvottelut keskeytettiin lomien ajaksi ja ne jatkuvat 10.8. Yhtiön ilmoituksen mukaan neuvottelujen perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt ja toiminnan uudelleenjärjestelyt kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Mahdolliset henkilöstövaikutukset koskevat kaikkia Hansaprint Oy:n Print-yksikön jälkikäsittelyn työntekijöitä. Tulossa on lomautuksia toistai! seksi ja määräajaksi. Toistaiseksi lomautetuksi joutunee enintään kahdeksan henkilöä ja määräajaksi korkeintaan 90 päiväksi koko em. toimintojen henkilöstö. Lomautukset toistaiseksi on suunniteltu toteutettavan neuvottelujen päätyttyä vuoden 2015 lopun aikana. Määräaikaisia lomautuksia on suunniteltu toteuttavan vuoden 2015 ja kevään 2016 aikana. Vähentämisen kohteeksi joutuvat henkilöt määräytyvät työn loppumisen mukaan. TL 5 tasopimuksesta. Kysymys on siitä, että maan hallitus tavoittelee yksikkötyökustannusten alentamista vähintään 5 prosentilla työaikoja pidentämällä sekä työntekijöiden muutosturvan parantamista. Kyse on siis perinteisistä työmarkkina-asioista. Esitetty 100 tunnin työajan pidennys ei ota huomioon yritysten erilaisia tilanteita ja tarpeita. Osalla yrityksistä pyyhkii hyvin. Työpaikoilla tarvitaan joustavampia työaikaratkaisuja niin työnantajan kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Esimerkiksi paikallisesti sovitut työaikapankit ja työaikajärjestelyt ovat käytössä monilla työpaikoillamme. Tuottavuuden parantaminen edellyttää investointeja ja tuotekehitystä, sekä työn organisoinnin ja osaamisen kehittämistä, yhteistyössä henkilöstön kanssa. 100 tunnin työajan pidennys merkitsisi monilla työpaikoilla irtisanomisia ja lomautuksia, näin etenkin, jos tehdään keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Työajan pidentäminen vaikeuttaisi perheiden arkea ja heikentäisi työssä jaksamista, varsinkin ikääntyneillä ja vuorotyötä tekevillä. On muistettava, että työ- markkinakeskusjärjestöt sopivat eläkeuudistuksessa vanhuuseläkeiän nostamisesta ja sitomisesta eliniän muutoksiin, eli elinikäinen työaikamme pitenee ja väki työpaikoilla on jatkossa entistä iäkkäämpää. *** HALLITUS ON ILMOITTANUT poikkeuksel- lisesta kiristysruuvista yhteiskuntasopimuksen avittamiseksi, eli hallitus on tekemässä 1,5 miljardin lisäsäästöt (mm. lapsilisiin, sosiaaliturvan indeksikorotuksiin, aikuiskoulutustukeen, vuorotteluvapaa lopetetaan) ja veronkorotukset, jos sen mielestä yhteiskuntasopimus ei synny riittävän kattavasti. Lisäksi hallitus on heikentämässä ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja työlainsäädännön turvaa sekä puuttumassa paikallisen sopimisen sääntöihin. Nämä asiat ovat työmarkkina-asioita, jotka on perinteisesti linjattu kolmikantaisesti, ei hallituksen sanelulla. Hallitus painottaa työvoimakustannusten alentamista (muista tuotannontekijöistä ei puhuta, esim. raaka-aineiden hinnat) ja työntekijöiden asemaa heikentäviä työelämälinjauksia. Onkin kysyttävä, miten yritykset ja työnantajat kantavat vastuuta tuottavuudesta, investoinneista ja työpaikoista? Miten yrityksissä hyödynnetään ja kasvatetaan henkilöstön osaamista ja tuetaan ihmisiä muutostilanteissa? Eikö hallituksen tulisi sanelun sijaan edistää työmarkkinoiden yhteistyötä ja neuvotteluja sekä vahvistaa tuotekehityksen, tutkimuksen ja tuottavuuden kasvun edellytyksiä? YHTEISKUNTASOPIMUSPROSESSIIN on työmarkkinakeskusjärjestöjen lisäksi pyydetty entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius. Salonius on luotettavana sovittelija, ja toivottavasti hän tuo neuvotteluprosessiin tarvittavaa tasapainoa ja työelämän asiantuntemusta. SAK:n linjaa puidaan parissa kokouksessa elokuun aikana, ja uskon, että olemme yhtä mieltä siitä, että asialistalle on saatava työnantajien vastuuseen, tuottavuuteen ja työntekijöiden turvaan liittyviä asioita. Heli Puura heli.puura@teamliitto.fi Kirjoittaja on TEAMin puheenjohtaja 6 Ajankohtaista TEKSTIILIHUOLTOALA Kolme saa potkut Turun Comfortalta Comforta Oy:n Turun palvelukeskuksen yt-neuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen lopputuloksena neljän työntekijän työsuhde päättyy tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Suunniteltujen toimenpiteiden vaikutusten arvioitiin yt:n alussa johtavan yhdeksän työsuhteen päättymiseen. Neuvottelujen piirissä oli yhteensä 57 henkilöä. Kaiken kaikkiaan Comforta työllistää Turun palvelukeskuksessa 63 työntekijää. Neuvottelut aloitettiin toukokuussa ja ne koskivat palvelukeskuksen tekstiilihuoltajia ja kunnossapidon työntekijöitä. Neuvotteluissa päästiin sopimukseen uudesta päivitetystä työaikasopimuksesta. Uusi työaikasopimus vähensi irtisanottavien määrää. Yt:n taustalla oli vuonna 2013 solmitun työaikasopimuksen päättyminen sekä yleinen taloudellinen tilanne, joka heijastuu huollettavien tekstiilien määrään. TL ! EDUNVALVONTA Ryhmäkanne olisi myös yritysten etu Nykyistä laajemmista ryhmäkanneoikeuksista ei ole haittaa elinkeinoelämän toiminnalle, arvioi SAK:n päälakimies Timo Koskinen. Hänen mielestään järjestöille myönnettävä kanneoikeus olisi sen sijaan kaikkien osapuolten etu. – Mahdollisuus ryhmäkanteisiin paitsi parantaisi yksityisten henkilöiden oikeusturvaa, olisi myös elinkeinoelämän etu, sillä jo pelkällä olemassaolollaan se ehkäisee epätervettä kilpailua. Tämä lisäisi osaltaan työelämän vakautta, Koskinen perusteli Ilkka-lehdessä 27.7. Hän uskoo, että järjestöille myönnettävä kanneoikeus toisi myös säästöjä kaikille osapuolille. – Järjestöt pystyisivät nykyistä laajemman kanneoikeuden avulla kokoamaan useampaa henkilöä vastaan tehdyt oikeudenloukkaukset samaan kanteeseen tehokkaasti. Suomen ryhmäkannejärjestelmän soveltamisala on erittäin suppea verrattuna muihin maihin, sillä Suomessa ryhmäkanteen voi nostaa vain viranomainen kuluttaja-asioissa. Maissa, joissa on jo käytössä laajat kanneoikeudet, ei ole huomattu ryhmäkanteiden käytön häiritsevän elinkeinoelämää. ! Intiim nro 8 I 12.8.2015 RENGASALA Nokian Renkailla alkaa raju Nokian Renkaat Oyj ilmoitti viime perjantaina yt-menettelystä, joka saattaa johtaa 150 henkilön irtisanomiseen. TUOMO LILJA Yhtiössä käytiin edellinen suuren luokan yt v. 2008. Tuolloin vähennettiin yli 230 työntekijää. Nokian Renkaiden väen saneeraukset ovat aina omituinen asia, sillä yhtiötä pidetään maailman parhaana rengastehtaana ja se on vuosikymmeniä ollut erittäin kannattava. ! Petri Sorvali – Uutinen on otettu tyrmistyksellä vastaan Nokian tehtailla. Minusta yt-ilmoitus on rajua ylireagointia. Yhtiö todellakin on ollut pitkään erittäin kannattava, sanoo autonrengaspuolen pääluottamusmies Petri Sorvali. Hän korostaa, että Nokian Renkaat -konserni ei ole millään mittarilla kriisiyritys, vaan yksi Suomen menestyneimmistä. – Vaikka liikevaihto on laskenut muutaman vuoden, liiketulosprosentti on ollut reippaasti yli 20. Täksi vuodeksi konserni ennakoi, että voittoa tulee lähes samaan tahtiin. Yt-neuvotteluilla tavoiteltu 8 miljoonan euron vuotuinen säästö olisi Nokian tehtaalle ja sen työntekijöille raskas isku. – Konsernille se on kuitenkin taskurahaa. Esimerkik- si pelkästään vuoden 2014 tuloksestaan Nokian Renkaat jakoi yli 190 miljoonaa eroa osinkoina, eli melkein koko liikevoittonsa. Eihän tällaisessa asetelmassa ole mitään järkeä, Sorvali sanoo. – Palkansaajiltakin odotetaan aina malttia. Samaa voisi odottaa yrityksiltä ja yritysten omistajilta. Rengasmarkkinoilla on aina se tilanne, että tuotteet kuluvat tasaisesti. Heikomman kysynnän jaksoja seuraa aina parempi kysyntä. Nokian Renkaat on sellaisessa taloudellisessa kunnossa, että sillä olisi varaa maltilla mennä hiljaisempien kausien yli. Lomautukset ovat aina parempi vaihtoehto kuin irtisanomiset. Työntekijäpuoli tulee alkavissa neuvotteluissa esittämään lomautuksia irtisanomisten tilalle ja kaikissa tapauksissa pyrimme painamaan irtisanomisten määrän niin alas kuin mahdollista, hän lisää. Yt:n kuluessa selviää, aiotaanko Nokialta siirtää pysyvämmin tuotantoa Pietarin ERITTÄIN KANNATTAVAA. Nokian Renkaat on yksi Suomen kannattavimmsita firmoista. Viime vuonna yhtiö jakoi osinkoina 190 miljoonaa euroa. Nyt alkavalla yt:llä yhtiö hakee 8 miljoonan euron säästöjä. Vanha taistelupari: Tieto vähentäisi yt-tuskaa HANNU OITTINEN Petri Sorvali ja Sirkka Hagman uskovat, että myös Nokian Renkaissa olisi vältytty turhilta ihmisuhreilta, jos tiukoissa paikoissa olisi ollut oikeaa tietoa ja avoimuutta. HANNU OITTINEN ! Nokian Renkaat Oyj on suomalaisen työmarkkinakäytännön ja teorian koelaboratorio hyvässä ja pahassa. Se, joka on kokenut tai nähnyt 1980-luvun sairaslomalaisten irtisanomiset, 1990-luvulla olleen suojasään räntäsateineen, mittavat tuotannon siirrot Venäjälle ja vuoden 2008 raskaat yt-neuvottelut irtisanomisineen, tietää asian todeksi. Asian pohtiminen on ajankohtaista, koska rengastehtaan pitkäaikainen henkilöstöpäällikkö Sirkka Hagman väitteli toukokuussa tohtoriksi Tampereen teknillisessä yliopistossa aiheenaan Oppivan organisaation kehittäminen osaavaksi organisaatioksi. Rengastyöläisestä päällikkötasolle ja tohtoriksi edennyt Hagman keräsi tutkimusaineistonsa työn ohessa vuosien 1991–2012 välisenä aikana. Hagman kritsoi väitöstutkimuksessaan monia yritys- käytäntöjä, kuten päätöksien taustana olevan tiedon panttaamista, autoritääristä yrityskulttuuria ja henkilöstön näkemistä ensisijaisesti kulueränä. – Se konkretisoituu erityisesti yt-neuvotteluissa. Jos luottamushenkilöillä olisi käytössään perustellut ja ajantasaiset faktat, olisi neuvottelutilanne tasapuolinen, henkilöstö tietäisi missä mennään ja miksi. Mielestäni jopa ytlakia pitäisi muuttaa niin, että tiedottaminen kesken neuvotteluprosessin kävisi mahdolliseksi, Sirkka Hagman kiteyttää keskeisiä päätelmiään. Hyviäkin aikoja on ollut Ajankohtainen aihe on taustalla, kun rengastehtaan pääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja Petri Sorvali lähtee Hagmanin kanssa keskusteluun yrityselämän ja työläisten edunvalvonnan kipeistä kysymyksistä. Sorvalin siviilirohkeutta osoittaa se, että hän uskaltautuu vuoro- DUUNARI JA TOHTORI. Pääluottamusmies Petri Sorvali ja tohtori Sirkka Hagman liputtavat avoimemman tiedottamisen puolesta. Aiemmin he ottivat tulisestikin yhteen Nokian Renkaiden rajuissa yt-neuvotteluissa. puheluun henkilön kanssa, joka on herättänyt ristiriitaisia tunteita rengastehtaalla kahta puolta luokkarajaa. – Vuoden 2008 yt-neuvotteluissa olin aika tuore pääluottamusmies, mutta sen voin sanoa, että avoimesta tiedottamisesta olisi ollut suuri apu. Olen Sirkan kanssa samaa mieltä, että yt-lakia pitäisi muuttaa, sanokoon SAK:n asiantuntijat mitä hyvänsä. Vaikka lopputulos ei välttämättä paljon muuttuisi, reilulla pelillä olisi suuri merkitys henkilöstön jaksamiselle, Petri Sorvali sanoo. Molemmat muistelevat 1990-luvulla vallinnutta avoimemman työkulttuurin aikaa, jolloin vaikeistakin paikoista selvittiin pienemmin inhimillisin vaurioin, ilman yt-invalideja. Silloinen johto halusi ayliikkeen olevan mukana kaikissa vaiheissa. – Kun toimitusjohtaja sanoi, että ketään ei irtisanota, se loi vahvan turvallisuuden tunteen. Siihen luotettiin myös työntekijäpuolella. Tosin siihen tarvittiin asiasta vakuuttuneita luottamushenkilöitä, kuten pitkäaikainen Intiim nro 8 I Ajankohtaista 12.8.2015 7 ► YLI RAJOJEN yt-menettely JYRKI LUUKKONEN FIFA rikkoo työntekijöiden oikeuksia kisatyömailla Qatarissa Heijastuu yhteiskuntasopimukseen Sorvali valittiin viime kesäkuussa TEAMin hallitukseen. Liitto joutuu lähiaikoina ottamaan kantaa yhteiskuntasopimukseen. – Olen suhtautunut siihen kriittisesti ja nyt kriittisyys vain kasvaa. Muutosturvaan pitää tulla kunnon remontti, irtisanomissuojan ja yt-lain parantamisesta on saatava takeet ennen kuin minut saa suostumaan edes neuvotteluihin yhteiskuntasopimuksesta, Sorvali sanoo. – Yhteiskuntasopimuksen valmistelussa on vaadittu työaikojen pidennystä. Tällaisessa irtisanomistilanteessako alkaisimme pidentää työaikaa? Siinä ei olisi mitään järkeä. Irtisanottavien määrä vain kasvaisi, jos jäljellejäävien työaikaa lisättäisiin, hän lisää. työsuojeluvaltuutettu Reijo Forsman, Hagman jatkaa. Tiedonpuutteesta ongelmia Eräät Hagmanin opit menivät jo tuolloin läpi, tosin suhdanteiden ja asenteiden mukaan sahaten. – Nostit esiin elinikäisen oppimisen teemaa. Pidin sitä alkuun huuhaana ja moni suoraan vastusti, siitä jopa luovuttiin välillä. Mutta se on varmaan yksi hyvinvoinnin ja menestyksen ehtoja muuttuvassa työelämässä, Petri Sorvali tuumii. Välillä on epäilty, että yrityskulttuuria johdettaisiin EK:n päämajasta, mutta Sorvali ei usko sitä. Kyse on hänen mukaansa paikallisista oloista, joihin kulloisenkin johdon arvoilla ja asenteilla on iso merkitys. Silloin taas yleisten normien muutoksilla on sitäkin tärkeämpi asema. Traumoja vuodelta 2008 V. 2008 potkut kaikkineen oli niin kova paikka, että silloinen henkilöstöpäällikkö ja pääluottamusmies ovat saaneet siitä kestotrauman. Tai ainakin määräaikaisen. – Tunnen myötähäpeää rengastehtaan silloista johtoa kohtaan yt-neuvottelujen hoidosta, Sorvali sanoa napauttaa. Aitoa tietoa ja avointa tiedottamista olisi tarvittu silloin, sitä tarvitaan nyt ja aina. Hagman ja Sorvali ovat sitä mieltä, että tieto ja osallistuminen eivät sitouta työntekijöitä ja heidän luottamushenkilöitään väärällä tavalla yritykseen. Firma on firma ja työläinen on työläinen. – Avoimen yrityskulttuurin ”Tunnen myötähäpeää rengastehtaan silloista johtoa kohtaan yt-neuvottelujen hoidosta.” aikaan Nokian Renkaat oli yksi maailman kannattavimpia yrityksiä, eli ei tieto ja osallistuminen firmaa nurin vie. Työntekijät ymmärtävät myös, jos markkinat eivät vedä. Juuri tiedonpuute johtaa huhuihin ja epäluottamukseen. Olen aina kertonut kaiken, minkä olen tiennyt, Sorvali sanoo. Vain ”pörssisensitiiviset asiat” ovat luvanvaraista kerrottavaa, kuten Hagman muistuttaa. Vanhoilla eväillä ei menestytä Mutta mitä eväitä Hagmanin tutkimuksessaan esittämät teesit antavat konkreettiseen käy- Qatarissa vuonna 2022 pidettävien jalkapallon MM-kisojen rakennustyömaiden surkeissa työoloissa ei ole tapahtunut parannusta. Työntekijöitä kuolee huonojen työolosuhteiden takia, sillä edes alkeellisimpia työturvallisuuskäytäntöjä ei noudateta. Kansainvälisen ay-liikkeen mukaan työmailla on kuollut yli 1 200 siirtotyöläistä. Lukuun sisältyvät kaikki kisojen myöntämisen jälkeen tapahtuneet siirtotyöläisten kuolemat Qatarissa. Kansainvälinen ay-liike on raportoinut myös pakkotyöstä kisatyömailla. Työntekijöille ei makseta sovittuja palkkoja, ulkomaiselta työvoimalta takavarikoidaan passit, eikä pakkotyön käytöstä ja ihmissalakuljetuksesta määrätä rangaistuksia työnantajille. Ay-liike uskoo, että FIFA puuttuu jatkossa hanakammin työntekijöiden oikeuksia koskeviin epäkohtiin, sillä Qatar saattaa menettää kisaisännyyden, jos se ei uudista työlainsäädäntöään. Vaadi FIFAa kunnioittamaan työntekijöiden oikeuksia allekirjoittamalla SASKin vetoomus: www.sask.fi. ! tehtaalle. Sorvalin mielestä siinä ei olisi järkeä. – Jos tämänhetkinen kysyntäongelma tulee Venäjän-kaupasta, miksi siirtää tuotantoa Nokia Pietariin? täntöön työpaikoilla? Ovathan ne tiivistelmä liki kahden vuosikymmenen ajalta tuuliselta työpaikalta, joten kattavuutta on varmaan yli yritys- ja ammattialarajojen. – Tässä on pohja palata siihen luottamuksen kauteen, joka meillä parhaimmillaan oli. Lyhyesti sanottuna yrityksen pitää kertoa avoimesti, mistä on kulloinkin kyse ja henkilöstön on päästävä osallistumaan sen omaa asemaa koskeviin päätöksiin. Yt-lakia on muutettava tältä osin, Sorvali kiteyttää. – Henkilöstöön ja sen jatkuvaan koulutukseen on satsattava pitkällä tähtäimellä, kvartaaliajattelu ei sovi tähän. Yritysjohto ja luottamushenkilöt on velvoitettava jatkuvaan vuorovaikutukseen. Ja tiedotuksessa pitää olla käytössä kuukausi-, viikko-, vuorokausi- ja vuoromalli. Tiedän mistä puhun, kun aloitin renkaantekijänä ja nyt olen tohtori. Vanhoilla eväillä työntekijä ei kestä eikä yritys menesty, Hagman tiivistää väitöstutkimuksensa. Molemmat keskustelijat lähettävät kipakat terveisensä pääministeri Juha Sipilälle ja Suomen hallitukselle. Viestin sisältö on helppo päätellä. HUOM. Tämä haastattelu on tehty ennen viimeisimmän yt:n alkua. Goodyear sulkee tehtaansa Iso-Britanniassa Maailmanlaajuisesti noin 75 000 ihmistä työllistävä yhdysvaltalainen rengasvalmistaja Goodyear on ilmoittanut sulkevansa tehtaansa Wolverhamptonissa, Iso-Britanniassa. Kaikkien 330 työntekijän odotetaan menettävän työpaikkansa. Tehtaan sulkeminen on osa yhtiön Euroopan laajuista uudelleen järjestämistä. Työntekijöiden ammattiliitto Unite varoittaa, että sulkemisella on työpaikkojen menetysten lisäksi vakavia seurannaisvaikutuksia alueen talouteen. Tehtaan pinnoitusyksikön arvioidaan sulkeutuvan lokakuussa 2015 ja kumiseosyksikön tammikuussa 2017. ! Myanmarissa iloitaan uudesta vähimmäispalkasta Myanmarissa maan hallitus, työnantajajärjestöt ja ammattiliitot pääsivät sopuun maan ensimmäisestä vähimmäispalkkalaista. Vähimmäispalkka tulee olemaan 3,2 dollaria päivässä. Lakia sovelletaan työpaikoilla, joissa on vähintään 15 työntekijää, ja se perustuu kahdeksan tunnin työpäivään. Kun lain toteutumista arvioidaan vuoden kuluttua, liitot aikovat uusia vaatimuksensa soveltamisalan laajentamisesta työpaikoille, joissa on vähintään viisi työntekijää. Myanmarissa ammattiliittojen toiminta sallittiin vasta vuonna 2012. Neuvottelutulos on hyvä alku liitoille, jotka ovat alusta lähtien vaatineet elämiseen riittäviä palkkoja ja lyhyempiä työaikoja. Esimerkiksi sadan dollarin kuukausipalkkaan on ollut mahdollista päästä vain tekemällä viikossa 12–16 tuntia ylitöitä 44–46-tuntisen normaalityöajan lisäksi. ! Mulberryn puututtava turkkilaisen sopimusvalmistajansa toimiin Teollisuutta edustava maailmanjärjestö IndustriALL vaatii luksustuotemerkki Mulberrya puuttumaan työriitaan sen turkkilaisella käsilaukkuvalmistajalla, SF Leatherillä. Yritys irtisanoi viime maaliskuussa 14 työntekijää heidän liittyessään ammattiyhdistykseen. Mulberry on tehtaan suurin valmistuttaja ja ay-liike vetoaakin sen maailmanlaajuisiin hankintaperiaatteisiin, jotka sisältävät työntekijöiden perusoikeuksien kunnioittamisen, kuten ammattiyhdistykseen liittymisen. SF Leather selvästi loukkaa näitä periaatteita. ! Stoorisoppi 8 Ajankohtaista Intiim nro 8 I 12.8.2015 SIRPA TASKINEN HYVÄ TYÖPAIKKA. Marjaana Korhonen viihtyy Savon Sanomilla asiakasneuvojana. Hänen mielestään on tärkeää, että henkilöstön näkökulma otetaan huomioon mediaalan muutoksessa. LUOTTAMUSMIES Jatkuva muutos haastaa työntekijät Marjaana Korhonen tietää, että pääluottamusmiehen pitää välillä mennä epämukavuusalueillekin. SIRPA TASKINEN – Hyppäsin viisi vuotta sitten melko lailla liikkuvaan junaan, mutta hyvin olen viihtynyt, sanoo Savon Sanomilla asiakasneuvojana työskentelevä Marjaana Korhonen. Vertauksella hän viittaa työpaikkaansa ja laajemminkin koko murroksessa elävään media-alaan, jolla yt-neuvottelut ovat tuttuja liian monille, painettujen lehtien levikit laskevat ja uusia mahdollisuuksia mietitään tinkaan. Alan työntekijöille muutoksesta on tullut pysyvä ilmiö, sillä työtehtäviä kehitetään ja järjestellään uudelleen jatkuvasti. Korhonen on myös työpaikkansa ja viiden muun lehden pääluottamusmies. – Työntekijälle on tietysti uuvuttavaa, kun joutuu koko ajan opettelemaan uutta. Luottamushenkilönä teen parhaani, jotta saataisiin jo hyvissä ajoin työntekijöiden näkemystä siitä, miten asiat kannattaisi teh! dä. En pidä turhasta länkytyksestä, vaan asioille on ainakin yritettävä tehdä jotain, Korhonen kertoo. ”Ei miellyttävä tilanne kenellekään” Tämän vuoden alkupuolella hänen omalla työpaikallaan käytiin yt-neuvotteluja. Työt loppuivat neljältä toimihenkilöltä, mutta onneksi kuitenkin kahdelle heistä löytyi määräaikaisia tehtäviä. Korhonen oli mukana tilaisuuksissa, joissa synkät uutiset kerrottiin irtisanotuille. – Se ei kyllä ole kenellekään mitenkään miellyttävä tilanne, hän sanoo vakavana. Pääluottamusmiehenä hän on ehtinyt olla vajaan kauden. Häntä kysyttiin tehtävään, kun hän oli vasta palaamassa töihin äitiyslomalta. Kotona oli kaksi pientä lasta, joten hän puntaroi asiaa tarkkaan. – Sitten ajattelin, että jäisin itsekin vaille edustusta, sillä muitakaan halukkaita ei ollut. KUKA NIMI Marjaana Korhonen, 31 TYÖPAIKKA Savon Sanomat, Kuopio TYÖTEHTÄVÄ Asiakasneuvoja PERHE Aviomies sekä 2- ja 6-vuotiaat pojat HARRASTUKSET Korttiaskartelu, kirpputorit, sauvakävely ja kuntosali ”Pyrin siihen, että erottelen asiat, joihin en voi vaikuttaa ja päästän niistä irti, jotta ne eivät kuormittaisi turhaan.” Lisäksi minulla oli kyllä suuri halu oppia ja ymmärtää työelämää ja yhteiskuntaa laajemmin. Lopulta uteliaisuus voitti, hän muistelee. Hyvät työkaverit kannattelevat Pääluottamusmiehenä Korhonen tietää, että ikävät asiat eivät katoa vitkuttelemalla. Niinpä usein on vain pureuduttava asiaan, joka saattaa vaatia hyvinkin paljon selvittelyä. – Pyrin siihen, että erottelen asiat, joihin en voi vaikuttaa ja päästän niistä irti, jotta ne eivät kuormittaisi turhaan, hän kertoo. Vaikka ajoittain työkiireet kasautuvat, Korhonen ei ole juuri luottamustoimeen ryhtymistään katunut. Hyvä työporukka takaa sen, että aamuisin töihin on mukava tulla. Jos asiat hetkellisesti uhkaavat kärjistyä, pyrkii hän rauhoittelemaan tilannetta ja selvittämään, mistä oikeasti on kyse. Yhteistoimintaa työnantajan kanssa hän pitää toimivana, sillä molemmilla osapuolilla on halu hoitaa asiat keskustelemalla. Hän kokee, että useimmiten työntekijöitä kuunnellaan ja et- tä työnantajalla on aito halu parantaa asioita. Istumatyössä on omat riskinsä Kuten monet viimeaikoina uutisoidut tutkimukset osoittavat, koettelee jatkuva istuminenkin työntekijöiden terveyttä. Niinpä Korhonen pyrkii vapaa-ajalla huolehtimaan omasta kunnostaan. Hänen omimpia liikuntalajejaan ovat sauvakävely ja kuntosali. Lisäksi nelihenkisen perheen arkeen kuuluu hyötyliikunta, sillä heillä ei ole autoa. Siten matkat taitetaan polkupyörillä säässä kuin säässä. Mutta miten pääluottamusmiehen psyyke kestää alati muuttuvalla media-alalla? – Olen tyytyväinen siihen työhön, mikä minulla on. Kun tulee muutosta, ajattelen työntekijänä, että helpommin niitä jaksaa, kun asenne on kohdallaan ja ottaa muutokset vastaan sekä tekee niistä työn kannalta mahdollisimman toimivia. – Protestoiminenkin on sallittua ja jopa suotavaa, mutta poikkiteloin on turha asettua, koska sillä vaikeuttaa vain omaa asemaansa, päättää Korhonen. Intiim nro 8 I Ajankohtaista 12.8.2015 Selänpesijä GALLUP TARVITAANKO YHTEISKUNTASOPIMUSTA? Eettistä edunvalvontaa Schweitzerin hengessä S Kysyimme teamilaista, onko Suomessa tarvetta yhteiskuntasopimukselle. ? EDUSKUNTA uomen Kuvalehden kanEn tältä istumalta usko, etsikuvassa 24.7.2015 potä hän olisi kasvattamassa yhteiseeraa kaikin puolin sharsen painoarvoa suhteessa yksimantti yritysjohtaja Anne Bertyiseen, vaan kyse on päinvastainer otsikolla ”Keikkaministeri sesta. Meillä esimerkiksi on yhAnne Berner päätti, ettei lähde teisesti kustannettu ja tarjontanpolitiikkaan. Nyt hän on minissa ja hinta-laadun suhteen ylivoiteri.” Jutussa hän nimeää poliitmainen Yleisradio, koko kansan tiseksi esikuvakseen muun mukulttuuri-, sivistys- ja viihdelaiassa Albert Einsteinin. tos. Yksityisomisteisen median Mielenkiintoista. Wikipedimielestä Ylen pitäisi olla nykyisan mukaan suhteellisuusteoritä suppeampi ja huonompi: se ei an kehittänyt fyysikko oli sosiesimerkiksi saisi kehittää nettialisti opiskeluvuosistaan lähtitarjontaansa, koska se kilpailee en. Taisi yritysjohtaja Berner sityksityisen median kanssa. Ministenkin tarkoittaa toista Albertia, teri Bernerillä ei kuulemma vielä Schweitzeria, hyväntekijää, joole selkeää kantaa siihen, miten Ministeri Anne Berner ka aikanaan syvään Afrikkaan Yle istuu yksityisen median isoon perustamassaan sairaalassa hoiti kuvaan. En ihmettelisi, jos Berneon äärikapitalisen ajatusmaksutta köyhiä toteuttaakseen rin kannaksi tulisi pyrkimys popaja Liberan tärkeitä muun muassa Jeesuksen korliittisin päätöksin heikentää hytaustavoimia. keita eettisiä vaatimuksia. Bervän yhteisen toimintaedellytyksiä ner taas on Helsingin uuden lashuonomman yksityisen hyväksi. tensairaalan pystyttämisen puuhanaisia. Miten 24/7 viikossa töitä tekevä (kuten yrittäjät absurdin hausMINISTERI BERNER ON äärikapitalistisen ajatuspaja Likasti usein uskottelevat) yritysjohtaja ehtisi hankberan tärkeitä taustavoimia. Liberan ajattelussa suokia kunnollisen yleissivistyksen? Albert kuin Albert, malainen ay-liike on kansantalouden rasite, joka vaimolemmilla on kaiken lisäksi muhkeat viikset. keuttaa yritystoimintaa, häiritsee markkinatalouden Puutteet yleissivistyksessä, johon pitäisi kuulua itsesäätelyä, ja jolla on erivapaus piittaamattomaan myös yhteiskunnan sosiologisen rakenteistumisen edunvalvontaan. Auvo aukenee palkanansaitsijoille, ja kansan- ja yritystalouden lainalaisuuksien syntykunhan valta on yrityksillä, ja niiden omistajien edut pohjan poliittisuuden ymmärtäminen, saattavat johymmärretään samoiksi koko kansan etujen kanssa. taa monenmoisille harhapoluille. Twitterissä Berner ilmoittaa olevansa ensisijaisesti keskisuuren sukuyrityksen Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja, eikä minisBERNER KERTOO tehneensä henkilökohtaisen obserteri. Hän toteaa, että hänen agendansa keskiössä on vaation terveyskeskuskäynnillä: julkisen palvelun yritysten oman pääoman ja sukupolvenvaihdosten keskus on auki 9–17, joten miksei siellä voisi toimia liian korkea verotus. Hän kertoo Suomen Kuvalehyksityinen palveluntarjoaja 17:sta aamuseitsemään, jolloin saisimme paljon enemmän yrityksiä liikkeeldessä lähteneensä yrittäjä Juha Sipilän johtamaan le, kun niiden ei tarvitsisi investoida niin paljon tiloihallitukseen neljän vuoden lainaan ajamaan juuri hin ja laitteisiin? omistajien etuja, siis myös omiaan. Miten välittävää Minkä takia meidän pitäisi saada enemmän ykedunvalvontaa ay-liikkeen piittaamattoman sijaan! sityisiä terveyskeskuksia? Oikeasti. Ei kai siksi, etBerner oli kutsunut Sipilän tutustumaan perhetä ideologisen yksityistämisen pitkän ajan lopputuyritykseensä vaikuttaakseen tulevan hallituksen ohlemana olisi Yhdysvaltojen malli, jossa vain rikkailla jelmaan. Keskustelut esimerkiksi siitä, että hallitukon varaa kunnon hoitoon? Bernerin mielestä nykyisen ulkopuolelta ei voisi vaikuttaa omistajuusasioisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pidemhin niin tehokkaasti kuin Berner haluaisi, olivat kuumän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle, mutta lema hyviä. Siten kokoomuslainen Anne Berner pääkun julkinen on alasajettu, ne tulevat olemaan valtatyi kepulaiseksi ministeriksi. van raskaita yksilöille. – On yleisesti järkyttävää, miten jäykät rajat meilKirjoittaja on Intiim-lehden vakituinen lä on yksityisen ja julkisen sektorin välissä, toteaa avustaja, joka kirjoittaa nimimerkillä. Berner. NUMEROGALLUP 50% 9 LISÄÄ TYÖTÄ PÄTKÄTYÖLÄISILLE. Kysyimme TEAMin kotisivujen gallupissa miten teamilaiset suhtautuvat työajan pidentämiseen. 50 % vastanneista ei uskonnut laman ratkeavan työaikaa pidentämällä. 50 %:n mielestä olisi syytä lisätä pätkätyöläisten työtä. Kukaan ei ollut valmis ryhtymään lamatalkoisiin pidentämällä omaa työaikaa. Lähde: TEAM-liitto MIIA NIINIMÄKI Assistentti, Lindström Oy, Taavetti ”Kyllä/ehkä, jos työntekijäpuolikin hyötyy. Työajan pidennys ei lisää työpaikkoja. Joustot ovat jo käytössä. Palkankorotuksista ei voi luopua. Eläminen kallistuu, ja jos palkkoja alennetaan, ostovoima heikkenee. Johdon korotusten pitäisi olla suhteessa työntekijöiden korotuksiin. Rikkaiden eläkeläisten veropakoiluun voisi miettiä ratkaisun. Tulee sopimus tai ei, normiduunarit, eläkeläiset ja lapsiperheet kärsivät ja joutuvat maksajan rooliin.” ANTTI KAATRAKOSKI Operaattori, Neste Oyj, Porvoo ”Ongelmat ovat syntyneet vientiteollisuuden vaikeuksista. Ne ovat heijastuneet viiveellä palveluihin ja julkiselle sektorille. Teollisuuden investoinnit pitää saada käyntiin ja Suomen talous tarvitsee vakautta. Ehkä tähän sopisi jonkinlainen keskitetty sopimus, mutta jos viiden prosentin säästö tarkoittaa vain työajan pidennystä, en tue yhteiskuntasopimusta: tuottavuus ei parane työaikaa pidentämällä.” MIKKO KOSKINEN Kunnossapitoasentaja, Huntsman, Pori ”Ei tarvita ainakaan annetuilla ehdoilla, koska ne ovat todella heikot. Työajan pidennykset, kuten pekkasten poisto, ovat työntekijöille liian kovia. Aika kriittisesti suhtaudun asiaan. Kai jossain vaiheessa jonkinlainen ratkaisu tulee, mutta ei turhaan pitäisi kiirehtiäkään tämän asian kanssa.” SARI LATOSAARI Jalkinetyöntekijä, Janita Oy, Seinäjoki ”Riippuu sisällöstä. Talouspolitiikkaa ja työehtosopimusasioita ei saisi sotkea toisiinsa. Tilanteessa on painostusta oikeistohallituksen taholta ja tahallisesti haetaan painetta työajan nostoon. Lisäksi heikoimmat on unohdettu täysin.” 10 Ajankohtaista Intiim nro 8 SYNTYMÄPÄIVÄT Puheenjohtaja käy arkailematta tuulta päin Elokuussa 50 vuotta täyttävä Heli Puura suhtautuu avoimesti ja uteliaasti uusiin asioihin ja haastaa mielellään itsensä. H eli Puura antaa syntymäpäivähaastattelun työhuoneessaan, jonne on juuri pienen remontin jälkeen palautettu nojatuolit kävijöitä varten. Haastatteluhetki mahtuu aamuun, jolloin TEAMin kesäkuussa valittu puheenjohtaja on palannut kesälomalta. Pidemmittä puheitta käydään asiaan ja aloitetaan siitä, miltä 50 vuoden etappi tuntuu. Iän suhteen Puura ei pidä numeroita tärkeinä, vaan kertoo olevansa onnellinen omasta perheestään, johon kuuluvat aviopuoliso ja kolme lasta, terveydestään ja matkan varrella karttuneesta elämänkokemuksesta. Myös työhistoriaansa hän on tyytyväinen. Uudessakin työssä riittää opeteltavaa, vaikka aiemmat tehtävät muun muassa Kemianliitossa, Puuliitossa, SAK:ssa ja viimeksi STTK:ssa antavat siihen hyvän pohjan. Yksi asia saa häneltä erityismaininnan. – Nykyinen työni on ihmisläheisempää kuin keskusjärjestötyö. Se on työni parhaita puolia, että pääsen tapaamaan ihmisiä, keskustelemaan heidän kanssaan ja saamaan suoraa palautetta, hän vertaa. Lomaa ja jäsentapaamisia Heinäkuussa Puura lomaili ja keräsi voimia tulevaa syksyä varten. Hän lataa mielellään akkujaan saunan lauteilla, metsäkävelyillä perheen puuvillakoiran kanssa tai urheilukentän reunalla nuorimman lapsensa urheiluharrastuksia seuraten. Tänä kesänä lomapäivät sujuivat ensisijaisesti kotona ja mökkeillen, ystäviä ja sukulaisia tavaten. Juhliakin kesään kuului, sillä hän vietti syntymäpäiväänsä jo etukäteen. Samalla nimittäin juhlittiin hänen puolisonsa kesäkuista 50-vuotissyntymäpäivää. Lomailun ohessa hän oli mukana edustamassa TEAMia Porin SuomiAreenalla ja Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtumassa. Molemmissa hän pääsi tapaamaan jäseniä, joilta hän kertoo saaneensa hyvän vastaanoton. – On tullut myönteistä palautetta ja kannustusta. On kiitettykin siitä, että TEKSTI JA KUVA SIRPA TASKINEN olen ollut valmis tähän työhön, koska ajat ovat haasteelliset ja ihmiset sen hyvin tietävät, hän sanoo. Kalenteri täyttyy syksyä kohden Puheenjohtajalle yksi lähestyvän syksyn merkeistä on se, että kalenteri alkaa täyttyä merkinnöistä. Tulevina viikkoina hänellä on edessään paitsi lukemattomia kokouksia myös esimerkiksi Etelärannassa käytäviä alakohtaisia neuvotteluja työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkankorotuksista. ”Se on työni parhaita puolia, että pääsen tapaamaan ihmisiä, keskustelemaan heidän kanssaan ja saamaan suoraa palautetta.” Haastatteluhetkellä uutisia hallitsivat tekeillä oleva yhteiskuntasopimus ja hallituksen tahtotila. Puura suhtautuu kriittisesti maan hallituksen sanelemiin ehtoihin, sillä palkansaajien näkökulma loistaa poissaolollaan. Hän kaipaa työnantajilta tasapuolista osallistumista ja aitoja neuvotteluja sanelun sijaan. – Toivottavasti hallitus ymmärtäisi, kuinka hyviä tuloksia suomalaisen työelämän neuvottelu- ja sopimiskulttuurilla on saatu aikaan vuosikymmeniä. Sitä ei kannata heittää romukoppaan tilanteessa, jossa talous ja työllisyys ovat olleet pitkään huonossa jamassa, hän muistuttaa. TEAMin strategiaa tarkennetaan Alkukesän liittokokouksesta Puuralle jäi hyvä tunne: hänen mielestään TEAMissa vallitsee rakentava ja yhteistyökykyinen henki. Lisäksi hän kokee, että liitto on hyvässä kunnossa, vaikka teollisuusaloilla on suuria ongelmia ja esimerkiksi yleisen järjestäytymisasteen ylläpito edellyttää yhä ankarampia ponnisteluja. Kokoukseen ajoittui myös monta suurta muutosta liiton sisällä. Paitsi, et- tä 19 vuotta puheenjohtajana toiminut Timo Vallittu jäi tehtävästä pois, myös useita pitkäaikaisia työntekijöitä siirtyi samoihin aikoihin eläkkeelle. Puura puhuu sukupolvenvaihdoksesta, joka haastaa nuoremmat ottamaan vastuuta ja kehittämään toimintaa. Yksi suurista kysymyksistä on se, miten teollisuusammattiliittojen yhteistyö ja mahdollinen yhdistyminen etenevät. Niin ikään liittokokouksessa linjattiin liiton arvot ja päätavoitteet tuleviksi vuosiksi. Syksyllä strategiatyötä jatketaan, sillä Puuran mukaan on tärkeää, että laajat linjaukset konkretisoidaan arjen tekemiseksi. Hän ei pidä tehtävää yksinkertaisena. – Toivon, että uusi hallitus ja valtuusto ovat aktiivisia, keskustelevia ja työhön sitoutuneita, ja että kaikki pyrkivät näkemään, mikä on liiton kokonaisetu ja sen tulevaisuus, hän sanoo. ”On haukattava pala kerrallaan” Johtajana Puura pyrkii olemaan avoin, konkreettinen, määrätietoinen ja oikeudenmukainen. Muutoksissa hän näkee enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Keskustelu on hänelle tärkeää, mutta samalla hän ymmärtää, että johtajan on myös kyettävä tekemään päätöksiä. Vaaleissakin ehdolla olleena hän pitää perusjärjestötyötä ja ihmisten kohtaamista asioina, jotka innostavat häntä. Muissa ihmisissä hän arvostaa rehellisyyttä ja sitä, että lupaukset pidetään. Työkavereiden innostunut ote omaan työhönsä tekee hänet iloiseksi. Mutta miten Suomen toiseksi suurimman teollisuusliiton puheenjohtaja suhtautuu edessään väistämättä oleviin haasteisiin? Puura kertoo olevansa tuulta päin -tyyppi, joka haastaa itsensä mielellään oppimaan uutta, eikä halua päästä vähällä. – Perunasta pitää haukata pala kerrallaan. Tietyille asioille ei voi mitään, mutta pitää pystyä selvittämään faktoja, pohtia TEAMin linjaa ja ottaa kantaa. Liiton perustehtävä pitää tietysti olla koko ajan kirkkaana, eli pitää pyrkiä edistämään jäsenten etua ja työelämän hyvää laatua, hän tuumii. I 12.8.2015 Intiim nro 8 I Ajankohtaista 12.8.2015 11 50 VUOTTA " Heli Puura täyttää 50 vuotta 24.8.2015. " On merkkipäivänä matkoilla. " Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kansan Sivistysrahaston TEAM-rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Heli Puura. Palkansaajat kantavat vastuuta HYVÄN ASIAN PUOLESTA. Liittojohtajalla on monenlaisia rooleja. Heli Puura nähtiin heinäkuussa mallina Porin SuomiAreenan suomalaisen muodin näytöksessä, jossa hän esitteli kuvan Promise-mekkoa. Lue lisää aiheesta sivuilta 20–21. ! Moni suomalainen vetäisi heinäkuun lopulla aamukahvit väärään kurkkuun luettuaan Helsingin Sanomien uutisen, jossa kerrottiin suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien tulojen nousseen ennätykselliset 8,3 prosenttia vuonna 2014. Samaan aikaan nimittäin kokoaikaisessa työsuhteessa olevan suomalaisen ansiot kasvoivat keskimäärin 1,5 prosenttia. Heli Puuran mielestä viesti on selvä: tuloerojen pienentäminen ei onnistu vapaaehtoisilla järjestelmillä. Myöskään muutaman yksittäisen johtajan osallistuminen ei hänen mielestään muuta suurta kuvaa miksikään. Puura pitää tilannetta epäreiluna, sillä palkansaajat ovat niin työllisyys- ja kasvusopimuksen kuin monien aiempienkin keskitettyjen tuloratkaisujen myötä sitoutuneet hyvin maltilliseen palkkakehitykseen. – Esimerkiksi työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson 0,43 prosentin korotus on erittäin maltillinen. Se on osoitus siitä, että palkansaajaliike on ymmärtänyt Suomen tilanteen ja kantaa omalta osaltaan vastuuta. ST 12 På svenska TONI LAIHO Enkelt recept för ökad produktivitet Arbetsvillkorssekreterare Toni Laiho på TEAM:s intressebevakningsavdelning. I samband med samhällsfördraget har många olika alternativ med förlängda arbetstider framlagts. Med vilka känslor har du följt med de senaste månadernas arbetstidsdiskussioner? – Vid diskussionerna har åtminstone rått den missuppfattningen att Finland har speciellt osmidiga arbetstider. Redan nu medger kollektivavtalen tillämpning av mycket mångsidiga arbetstidsalternativ. Problemet är bristande kurage att söka kompromisser, och oftast beror detta på otillräckligt förtroende på det lokala planet. Vad finns det för samband mellan produktivitet och arbetstider? – En förlängning av arbetstiden ger inte ökad produktivitet, inte inom processindustrin och inte ens i styckegodstillverkningen. Däremot är det möjligt att öka produktionen – på det lokala planet – genom rationalisering; arbetstiderna är här en av många delfaktorer. På detta har vi många goda och färska exempel. Regeringen och arbetsgivarna har bl.a. antytt möjligheten av en förlängning av årsar- betstiden med etthundra timmar. Hur känns det? – Tanken känns omöjlig. Till exempel den framkastade tanken om att årsarbetstiden kunde ökas med etthundra timmar skulle åtminstone inom treskiftsarbetet betyda ett ökat antal arbetsdagar i arbetsskiftslistan, och ifråga om dagarbete slopandet av t.ex. pekkanendagarna. I TEAM:s branscher förekommer mycket skiftarbete och förbundet har ansett det viktigt med förkortad arbetstid för att undvika utbrändhet. Likaså har anställda med dagarbete nog förtjänat sina få lediga dagar (pekkanendagarna). Har Finland kortare arbetsdagar än t.ex. de övriga EU-län- derna i medeltal? – Nej, Finland är ungefär på medelnivå inom EU vad beträffar arbetstider. Det som är vår svaga sida är att på våra arbetsplatser är de anställda inte medvetna om kundernas behov, orderstocken och produktionsläget. Det är något som är beroende av företagens vilja. Våra medlemmar deltar nog i utvecklingssamtal om de ges möjlighet. Arbetsgänget känner ju bäst till var flaskhalsarna finns och begränsningarna i produktionen. Här är alltså något som inte stämmer. När det i Finland uppstår produktionsproblem, så tillkallas en utomstående konsult – i många andra länder blir de anställda tillfrågade om hur problemet kunde gemensamt lösas. Du anser att produktiviteten kunde förbättras genom bättre samverkan? – Just det. Ett enkelt recept för bättre produktivitet är bättre lokal samverkan – här finns många outnyttjade möjligheter. Man måste bara komma ihåg att i dagens värld kan produktivitetsproblem inte lösas genom åtstramningar eller struptag. Det lönar sig inte att ens försöka nå lokala avtal genom att enbart diktera, det ska ske genom att diskutera, kompromissa och bygga upp förtroendet mellan parterna. Tuomo Lilja A-KASSA Nivån på inkomstrelaterad dagpenning för arbetslösa som fyllt 58 år tryggas Inkomstrelaterad dagpenning beräknas i allmänhet på nytt om mottagaren av dagpenningen arbetar 26 veckor (under granskningsperioden 28 månader) och på nytt uppfyller arbetsvillkoret för inkomstrelaterad dagpenning. Enligt lagändringen som träder i kraft 1.8.2015 ska dagpenningen dock inte beräknas på nytt om ! personen är minst 58 år när arbetsvillkoret uppfylls och ! den nya dagpenningen skulle bli mindre än den tidigare Lagändringen berör de personer för vilka arbetsvillkoret uppfylls 1.8.2015 eller senare. Praktiska anvisningar när du blir arbetslös/ permitteras ! anmäl dig som heltidsarbetssökande på TE-byrån (arbets- och näringsbyrån) senast den första dagen du är arbetslös/permitterad. Jobbsökningen kan påbörjas på nätet på adressen www.te-palvelut. fi. Mera information för jobbsökningen får du av TE-byrån eller på adressen www.te-palvelut.fi ! ansök om dagpenning med blanketten för ansökan om dagpenning, sådan blankett får du t.ex. på TE-byrån eller på a-kassans webbsidor (www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa) ! skicka ansökan plus bilagor till a-kassan och till ansökan om dagpenning ska bifogas bl.a. : – arbetsgivarens löneintyg för minst de 26 senaste arbetsveckorna före anställningsförhållandets slut (om du varit arbetslös/permitterad under dessa 26 veckor, ska du skicka löneintyg för den tid du varit på arbete mellan arbetslöshets/permitteringsperioderna)) – kopia av meddelandet om uppsägning om du är helt arbetslös – kopia av avtalet om upphörande av anställningsförhållandet om sådant avtal ingåtts – kopia av arbetsintyget om du är helt arbetslös – kopia av arbetsavtalet om du är permitterad eller om du tagit emot deltidsarbete eller har visstidsanställning – kopia av meddelandet om permittering om du är permitterad – lönespecifikation över inkomster under arbetslöshetstiden/permitteringstiden. De som varit permitterade under en del av månaden ska till ansökan bifoga lönespecifikation för lönebetalningsperioderna antingen för 4 veckors eller en månads perioder. Lönespecifikation ska bifogas även om permitteringen varit engångsföreteelse. Av lönespecifikationen framgår om lönen avdragits för permitteringsdagarna. – kopia av det senaste bekräftade beskattningsbeslutet och specifikationsdelen om du har företagsverksamhet, jordbruk eller skogsbruk – eventuellt beslut om social förmån, t.ex. hemvårdsstöd eller partiell invalidpension – skattekort om du har ändrat skattekort för innevarande år – kopia av avgångsbetyget om du har uppfyllt arbetsvillkoret helt eller delvis samtidigt med dina studier. Dagpenningens ansökningsperioder och vilken blankett du ska använda Är din ansökan en fortsatt ansökan eller första ansökan? Din ansökan är första ansökan (använd blanketten ”inkomstrelaterad dagpenning”) när du ansöker om dagpenning för första gången eller om det har gått längre tid än 26 veckor (6 månader) sedan din förra ansökan. Den första ansökan kan skickas in när du har varit arbetslös 2 fulla kalenderveckor. Din ansökan är fortsatt ansökan om det gått exakt 26 veckor (6 månader) eller kortare tid sedan din förra ansökan. Fortsatt ansökan kan du skicka in för perioder om 4 kalenderveckor eller en kalendermånad (använd blanketten för fortsatt ansökan eller du kan också använda blanketten ”inkomstrelaterad dagpenning” men kryssa då för ”fortsatt ansökan”). Om du får en heltidsanställning som varar längre än 2 veckor, kan du fylla i ansökan fram till den dag du börjar ditt arbete. I så fall ska du som bilaga till ansökan också skicka kassan en kopia av ditt arbetsavtal om heltidsanställning. Specificering beträffande ansökningsperioderna När arbetstiden har förkortats på grund av permittering, ska dagpenning ansökas enligt lönebetalningsperioderna, antingen för 4 kalenderveckor i gången eller per kalendermånad. Fyll alltid i ansökan för fulla kalenderveckor, från måndag till söndag, också i det fall din lönebetalningsperiod slutar mitt i veckan. Lönespecifikation (”löneremsa”) för motsvarande tid (4 veckor eller en månad) ska bifogas ansökan. Exempel 1: Lönebetalningsperioder 2 veckor 7.–20.9.2015 och 21.9–4.10.2015, permittering under tiden 17.–3.9.2015. Ansökan fylls i för tiden 7.9–4.10.2015. Lönespecifikation för tiden 7.– 20.9.2015 och 21.9–4.10.2015 ska bifogas ansökan. Exempel 2: Lönebetalningsperioder 1/2 månad 1.–15.9.2015 och 16.–30.9.2015, permittering under tiden 10.–11.9.2015 och 22.–8.9.2015: ansökan ifylls för tiden 31.8–4.9.2015 (fram till söndag). Lönespecifikation för tiden 1.–15.9.2015 och 16.–30.9.2015 ska bifogas ansökan. Ange för varje dag om du har varit permitterad/deltagit i utbildning/varit på arbete och antalet arbetstimmar med lön den aktuella dagen (Obs! också söckenhelger och semester och annan ledighet med lön) /sjuk/ på resa e.d. Ange antalet arbetstimmar endast ifråga om arbetsdagarna, inte för dagarna du varit arbetslös/permitterad. Anteckna i ansökan också om du har varit anställd hos en annan arbetsgivare. Bifoga i så fall lönespecifikation för arbetet. Fyll i ansökan också för lördagar och söndagar. Har du deltidsarbete ska du ansöka om dagpenning enligt lönebetalningsperioderna, antingen för 4 kalenderveckor i gången eller per kalendermånad. Lönespecifikation (”löneremsa”) för motsvarande tid (4 veckor eller en månad) ska bifogas ansökan. OBS! Håll din jobbsökning i kraft om du har t.ex. 0–40 timmars arbetsavtal fastän arbete ”lovats” för heltid. Exempel 1: Lönebetalningsperioder 2 veckor 7.–20.9.2015 och 21.9–4.10.2015: ansökan fylls i för tiden 7.9–4.10.2015, lönespecifikation för tiden 7.– 20.9.2015 och 21.9–4.10.2015 ska bifogas ansökan. Exempel 2: Lönebetalningsperioder 1/2 månad 1.–15.9.2015 och 16.–30.9.2015, ansökan ifylls för tiden 1.–30.9.2015 och lönespecifikation för tiden 1.– 15.9.2015 och 16.–30.9.2015 bifogas ansökan. OBS! Kolla att alla behövliga bilagor är med innan du skickar ansökan till a-kassan. En bristfällig ansökan försenar alltid behandlingen. Om kassan ber om tilläggsuppgifter, ska du genast skicka de önskade uppgifterna (om du inte redan hunnit skicka dem innan du fick kassans brev). Ansökningarna och bilagorna skannas av a-kassan, så det är bäst att inte tejpa eller häfta dem. Kassan får många bilagor per epost, och en del bilagor har fotograferats men tyvärr är de otydliga och syns inte i vårt ärendehanteringssystem, så vi ber att bilagorna skickas antingen (skannade) som pdf-fil eller per post. Om du skickar bilagorna separat eller om din arbetsgivare skickar dem till oss, kom då ihåg att nämna detta i din ansökan så att vi kan undvika onödiga uppmaningar om tilläggsutredning. Intiim nro 8 I Ajankohtaista 12.8.2015 13 TALOUSPOLITIIKKA Sipilän hallituksen linja johtaa työttömyyden kasvuun – Suomen talouden lamaantuminen ei johdu kustannuskilpailukyvyn romahtamisesta, sanoo Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala. MARKKU VUORIO Yliopistojen huippuekonomistien varoituksista piittaamatta pääministeri Juha Sipilän hallitus on päättänyt jatkaa samalla kestolaman aiheuttaneella, valtiovarainministeriön virkamiesjohdon viitoittamalla vyönkiristysten tiellä kuin edeltäjänsä. ! ”Tämä rakenneuudistuspulina tarkoittaa suurimmaksi osaksi, että työntekijöiden asemaa pitäisi heikentää.” Hallituksen mielestä Suomen talouskasvun pysähtyminen johtuu palkankorotusten romahduttamasta kilpailukyvystä, liian suureksi paisuneesta julkisesta sektorista ja työmarkkinoiden rakenteellisista heikkouksista. Näiden tuulesta temmattujen väitteiden varaan rakentuvan talouspolitiikan tavoitteena on pysäyttää valtion velkaantuminen rajuilla hyvinvointimenojen leikkauksilla ja palauttaa vientiteollisuuden kustannuskilpailukyky kiristämällä ay-liikettä suostumaan palkansaajien työehtojen ja sosiaaliturvan tasosta tinkimiseen. Mikäli työmarkkinajärjestöt eivät sitoudu näihin tavoitteisiin, hallitus uhkaa kutistaa kansantalouden kokonaiskysyntää julkisten menojen lisäleikkauksilla ja verojen korotuksilla. Pähkähullua talouspolitiikkaa – On mahdotonta nähdä, miten hallituksen eväillä olisi odotettavissa muuta kuin työttömyyden kasvua. Tampereen yliopiston kansataloustieteen professori Matti Tuomala arvioi. Hänen mielestään Suomen talouden lamaantuminen ei johdu kustannuskilpailukyvyn romahtamisesta eikä talouden rakenteellisista heikkouksista, kuten hallitus väittää, vaan eurokriisin supistamasta vientikysynnästä ja talouspolitiikan epäonnistumisesta. – Kysyntävaje on Suomen talouden huutavin ongelma. Siksi kaikki julkisen vallan toimenpiteet, joilla heikennetään kokonaiskysyntää, aiheuttavat lisää työttömyyttä. Tuomala ihmettelee myös sitä, mistä kumpuaa poliitikkojen vahva usko epämääräisten rakenneuudistusten kasvua luovaan taikavoimaan. – Tämä rakenneuudistuspulina tarkoittaa suurimmaksi osaksi, että työntekijöiden asemaa pitäisi heikentää. Tuomalan mukaan mitään tutkimusnäyttöä ei kuitenkaan Ruotsissa ”työpolitiikka” on menneen talven lumia Ruotsin kokemusten perusteella näyttää, että Suomen kannattaisi ottaa porvarihallitusten talouspolitiikasta opiksi ainoastaan se vanha viisaus, että laskusuhdanteessa ei kannata leikata julkisia menoja. Ruotsin työmarkkinauudistusten epäonnistumisesta huolimatta Sipilän hallitus pyrkii kopioimaan ”porvarihallitusten” työttömyysturvan leikkauksista, ansiotuloverojen alennuksista ja työmarkkinakou- LEHTIKUVA/OUTI PYHÄRANTA lutuksen alasajosta koostuvan kannustinpolitiikkakonseptin. Samaan aikaan Ruotsissa talouspolitiikkaa ollaan kääntämässä täysipäisempään suuntaan. Nykyinen punavihreä hallitus on päättänyt korottaa muun muassa työttömyys- ja sairausvakuutuksen päivärahoja, lisätä työmarkkinapolitiikan volyymia ja kiristää verotusta hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvan rahoituksen turvaamiseksi. KRIITTINEN PROFESSORI. – On aika absurdia, että rahoitusmarkkinoiden aiheuttamaa kuprua halutaan paikkailla vaatimalla lisää joustoja työmarkkinoille, sanoo Matti Tuomala. ole siitä, että työmarkkinoiden rakenteilla olisi osuutta siihen, että Suomen talous on finanssikriisin jälkeen polkenut paikallaan. – On aika absurdia, että rahoitusmarkkinoiden aiheuttamaa kuprua halutaan paikkailla vaatimalla lisää joustoja työmarkkinoille. Mitä Ruotsista kannattaa ottaa opiksi? Suomessa pankki- ja virkamiesekonomistit ovat kertoneet perätöntä tarinaa, jonka mukaan Ruotsi on pärjännyt finanssikriisin jälkeen Suomea paremmin siksi, että siellä välttämättömät rakenneuudistukset tehtiin ajoissa. Tutkitun tiedon valossa näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että Ruotsin viime vuosien Suomea nopeampi kasvu johtuu ennen kaikkea porvarihal- litusten harjoittamasta lievästi elvyttävästä finanssipolitiikasta, kotimaista kulutuskysyntää lisänneistä palkankotuksista ja oman valuutan antamasta kilpailuedusta. Ruotsissa ihmetelläänkin sitä, miksi suomalaiset ”talousviisaat” markkinoivat tuloksiltaan laihoiksi jääneitä työmarkkinauudistuksia ikään kuin menestystarinana. – On vaikea ymmärtää, miksi porvarihallituksen reformit herättävät niin suurta mielenkiintoa Suomessa. Ruotsissa työttömyysaste oli korkeampi porvarihallituksen valtakauden lopussa kuin työntarjontareformien käynnistyessä 8 vuotta aikaisemmin. LO:n pääekonomisti Ola Pettersson sanoo. – Saman ajanjakson aikana tuottavuuden kasvu jäi niin heikoksi, ettei kansantuote henkeä kohti ole kasvanut juuri lainkaan, Pettersson jatkaa samaan hengenvetoon. Hänen mukaansa työllisyyden sijasta niin kutsuttu työlinja kasvatti vain tuloeroja ja köyhyyttä ennen näkemättömän nopeasti. Pettersson antaa porvarihallitukselle kuitenkin tunnustusta siitä, että se antoi budjettivajeen kasvaa reippaasti kansainvälisen taantuman aikana ja esti Ruotsin talouden lamaantumisen. Hänen mielestään edellisen hallituksen ”velkaelvytys” oli kuitenkin ongelmallista siksi, että se koostui pääosin talouskasvun kannalta kalliista ja tehottomista, pysyviksi tarkoitetuista ansiotulojen veroalennuksista. – Niiden tuloksena Ruotsin julkiseen talouteen syntyi noin kymmenen miljardin suuruinen rakenteellinen kestävyysvaje. 14 Reportaasi Intiim nro 8 I 12.8.2015 REPORTAASI ”Halpamaihin lähdölle ei ole Tammer-Suoja porskuttaa Suomessa. J ESA TUOMINEN os joku luulee, että kaikki Suomen teva-alan yritykset ovat henkitoreissaan tai siirtyneet halvemman työvoiman maihin, hän voisi käydä vieraisilla vaikkapa tamperelaisessa Tammer-Suojassa. Siellä toistakymmentä naista ompelee istuinsuojia, työtä riittää eikä tehtaan muuttamisesta ulkomaille ole ollut puhettakaan. – Niin kauan kuin olen ollut toimitusjohtajana, eli kahdentoista vuoden aikana, ei ketään ole irtisanottu. Päinvastoin välillä on otettu lisääkin väkeä töihin, kehuu toimitusjohtaja Kari Talja. – Pitää paikkansa, ei ole irtisanottu ja muutaman vuoden takainen lomautuskin jäi lyhyeksi. Toisinaan on ollut niin kiirettä, että on jouduttu tekemään ylitöitä, vahvistavat pääluottamusmies Leena Ojanen ja varapääluottamusmies Marianne Nygård. Viime aikoina toimitusjohtaja on neuvotellut suuresta kaupasta, jota ei kuitenkaan ole vielä lupa julkistaa. – Jos se toteutuu, ainakin tälle porukalle riittää töitä kolmeksi vuodeksi, Talja sanoo arvoituksellisesti. Autoihin ja lentokoneisiin Tammer-Suoja valmistaa nimensä mukaisesti sisätilojen suojia sekä autoihin että lentokoneisiin. Lisäksi lentokoneisiin toimitetaan myös mattoja ja verhoja. Yhtenä tilaajana on Suomen Ilmavoimat, jonne on mennyt tamperelaisfirmasta peittoja ja suojauksia. Myös Viron poliisiautojen penkit ovat saaneet päälleen Tampereella valmistetut istuinsuojat. Vaikka yksi ja toinen teva-alan yhtiö on karistanut kotimaan tomut jaloistaan, ei Tammer-Suoja ole harkinnut ympäristönvaihdosta. – Materiaalin osuus lopputuotteen hinnasta on korkea. Vaikka saisin ulko- EDUNVALVONNAN KÄRKI. Marianne Nygård (vas) ja Leena Ojanen ovat Tammer-Suojan tevalaisten edunvalvojia. OMAN TYÖN TULOS. Pirjo Mäkinen tuntee ammattiylpeyttä nähdessään TammerSuojan tuotteita esimerkiksi lentokoneessa. Intiim nro 8 I Reportaasi 12.8.2015 tarvetta” 15 ESA TUOMINEN TUTTU TUOTE. Tällaisia autonistuinten suojia tehdään Tampereella jatkossakin, vakuuttaa toimitusjohtaja Kari Talja. PITKÄT PERINTEET. Tammer-Suoja jatkaa tamperelaisen teva-teollisuuden perinteitä. AMMATTITAITO. Margarita Salosen käsissä syntyy autonistuimen suoja. Taustalla samoissa tehtävissä ahertavat Roine Lotvonen ja Svetlana Mattila. ◄ mailla työvoiman ilmaiseksi, mutta materiaalihävikki kasvaisi vastaavasti kymmenen prosenttia, ei ulkomaille siirtyminen kannattaisi, toimitusjohtaja Talja laskee. – Kun valmistus on Suomessa, me kilpailemme laadulla, toimitusnopeudella ja -varmuudella. Tammer-Suojan työntekijät eivät osaa työttömyyttä pelätä. – Olen täällä viihtynyt yli 20 vuotta eikä mikään viittaa siihen, että työt vähenisivät, arvioi pääluottamusmies Ojanen. – Minulla on täällä vierähtänyt yhdeksän vuotta. Työnantajan kanssa on tultu hyvin toimeen. Joustavia on oltu puolin ja toisin, varapääluottamusmies Nygård täydentää. Teamliiton jäsen Pirjo Mäkinen tuntee suurta ammattiylpeyttä omasta työstään. – Lentokoneessa etsin aina kankaista Tammer-Suojan merkkiä. Kun sellaisen löydän, tekisi mieli ainakin vierustovereille hihkaista, että tämä on meidän tekemämme matto tai verho. Tuntitöitä tehdään, bonuksiakin tulee Tammer-Suojan työntekijöistä 13 on järjestäytynyt TEAM-liittoon, pari on liiton ulkopuolella. Työtä Tampereella tehdään tuntipalkalla. – Takavuosina leikkaajat ja kaavoittajat tekivät urakallakin, mutta nyt on pitkän aikaa tehty tuntitöinä. Nämä ovat sellaisia hommia, ettei urakkatyö oikein sovi tänne meille, Ojanen arvioi. Työntekijöille maksetaan bonuksia tuntipalkan päälle, jos yrityksellä on mennyt hyvin. – Eiväthän tuotantopalkkiot mitään ruhtinaallisia ole, mutta hyvä on että nii- tä yleensä maksetaan, Ojanen kommentoi asiaa. Lisätyövoimaa yritykseen on palkattu yleensä vuokrafirman kautta. Luottamusmiesten mielestä sellainen käy väliaikaisratkaisuksi, mutta pidemmän päälle työntekijät olisi vakinaistettava. Jotkut vuokrafirman kautta tulleet ovat tosin saaneet firmasta töitä pysyvästikin. – Työtapaturmilta olemme välttyneet aika hyvin, varaluottamusmies Nygård kertoo. – Kun tulin taloon, oli leikkuuseen juuri hankittu viillon kestävät käsineet. Sitä ennen leikkaajan sormet olivat joskus menneet pyöröteräleikkurin teriin. Toimitusjohtaja Talja ei suostu elämään lamatunnelmissa. – Puhutaan, että siellä ja siellä on yt:t, täällä ja täällä karsitaan kuluja, lama painaa päälle. Minusta silloin, kun fir- malla uhkaa mennä huonosti, on pantava myyntimiehet maailmalle ja lisättävä myyntiponnisteluja. – Eikä saa jumittua vanhoihin ajatustottumuksiin, on oltava ennakkoluuloton. Minäkin otan vastaan mitä erikoisimpia tilauksia. Jos tilauksessa on kysymys tekstiilistä ja suojasta, mehän teemme. Toimitusjohtaja Talja ei suinkaan motkota ay-liikkeen vallasta eikä myöskään työehtosopimusten yleissitovuudesta. – Työehtosopimus on hyvä juttu ja sen määräyksiä me noudatamme. Tai oikeastaan maksamme vähän enemmänkin. Jos firmalla menee hyvin, osa tuloksesta kuuluu työntekijöille, hän . – Eikä minulla ole mitään ay-liikettäkään vastaan. Minulla on luottamusmiesten kanssa toimiva keskusteluyhteys. 16 Intiim nro 8 REPORTAASI I 12.8.2015 MUOVI menestyy lamassakin PÄÄTUOTE. Muovirakeet näyttävät vaatimattomilta, mutta lamakaan ei ole puraissut niiden menekkiä. Muovirakeita ja peruskemikaaleja valmistava Borealis Polymers tekee tasaista tulosta. Työntekijöille se merkitsee uskoa työpaikan tulevaisuuteen. Intiim nro 8 I Reportaasi 12.8.2015 17 BOREALIS PORVOO PÄÄLUOTTAMUSMIES. Elof Juselius aloitti Borealiksella vuonna 1974. TEKSTI SIRPA TASKINEN // KUVAT PEKKA SIPOLA Porvoon Kilpilahteen ajettaessa näkee, että lähestytään teollisuusaluetta. Kesäaikaan luonto on vihreää, mutta kasvisto on nuorta kuten yleensäkin mittavan maanrakennusurakan jäljiltä. Noin 13 neliökilometrin laajuinen alue on aidattu, sillä Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskus ei ole mikään turistikohde. Alueella toimii yhtenäinen tuotantoketju raakaöljystä muoveihin. Tuotannollisesta toiminnasta vastaa 10 yritystä, joista yksi on Borealis Polymers, noin 440 teamilaisen työpaikka. Vierailukohteena ovat yrityksen muovitehtaat ja opastajana toimii työntekijöiden pääluottamusmies Elof Juselius. Kierros alkaa vierailijoiden pukuhuoneesta, jossa ylle puetaan asiaankuuluvat suojavarusteet laseja ja hanskoja unohtamatta. Juselius on tehnyt taustatyötä ja selvittänyt jo etukäteen vierailun edellyttämiä lupia. Sen ansiosta portit tehdasalueelle aukeavat vain vierailijakorttia vilauttamalla. ! Koetehdas on tuotanto pienoiskoossa Alue tuntuu valtavalta, vaikka suurimmat laitokset ovat näkymättömissä. Ajatuksena on tutustua koetehtaaseen, jossa tuotteita testataan ennen kuin ne menevät tuotantoon. Valvomossa operaattori Tuija Rannisto seuraa vaikuttavaa näyttörivistöä. Hän on työskennellyt Borealiksella reilut yhdeksän vuotta. Ranniston työpäivä on alkanut kello seitsemältä aamulla. Hän on juuri palannut reilun parin viikon kesälomalta. Yleensä paluu sujuu jouhevasti, sillä päivystäjä kertoo, mitä poissa ollessa on tapahtunut. Yhdessä vuorossa työskentelee viisi operaattoria, joista kaksi valvomossa ja kolme kentällä. Rannisto tiivistää työnsä ytimekkäästi. – Yritämme jatkuvasti parantaa niitä tuotteita, joita viereiset tuotantolaitokset valmistavat. Jotkut sanovat, että tämä on semmoista nukkekotihommaa, koska meidän linjamme ovat pienempiä kuin tuotannon puolella. Professoreiksikin meitä sanotaan, hän naurahtaa. NOLLATOLERANSSI. Työsuojeluvaltuutettu Pasi Mäntysaari on hyvillään siitä, että työnantajalla on tiukka linja työtapaturmien suhteen. " Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaat ja muovitehtaat sijaitsevat Porvoon Kilpilahdessa. Kuudessa tuotantoyksikössä valmistetaan peruskemikaaleja eli olefiineja, fenolia ja asetonia sekä polyeteeni- ja polypropeenimuoveja. " Noin kaksi kolmasosaa tuotannosta menee vientiin esimerkiksi Venäjälle, Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan. " Polyeteeni- ja polypropeenimuovit menevät pääasiassa putkituotteisiin, teräs- 12-tuntinen työaikamalli miellyttää Hän viihtyy työssään, sillä koetehtaalla jokainen päivä on erilainen ja tilanteet muuttuvat joskus nopeastikin. Se, että yrityksellä menee verraten hyvin, antaa turvallisuudentunnetta. Radiopuhelimesta särähtää uusia ohjeita ja Rannisto säätää syöttöä muutamalla klikkauksella. Yksityiskohtia paljastamatta hän kertoo, että mitä suorempaa viivaa näytöllä näkyy, sitä paremmin asiat ovat. Valvomon lämmöstä suunnataan takaisin ulos tapaamaan kentällä työskentelevää Arto Kekäläistä, jolla on takanaan 33 vuotta Borealiksella. Tehtailla valtaosin käytössä oleva 12-tuntinen työaikamalli saa häneltä kiitosta, sillä varsinkin yövuoroista toipuminen on hänen mielestään selvästi helpompaa. Hän rouhaisee kädellään suurta säkkiä ja esittelee koetehtaan tuotetta, pieniä mustia muovirakeita. Työnkuvaansa hän luonnehtii laajaksi, sillä kentällä operaattorin on hallittava kaksi eri linjaa ja lisäksi siellä on vielä oma jälkikäsittely, eli pelletointi. Vaihtelu on hänellekin mielekästä. putkenpäällystykseen, pakkauksiin sekä kaapelituotteisiin. " Henkilöstömäärä on noin 900, joista työntekijöitä on noin 440. " On osa Borealis-konsernia, jonka pääkonttori sijaitsee Wienissä Itävallassa, ja jolla on toimintaa yli 120 maassa. Henkilöstöä konsernilla on noin 6 500 ja sen liikevaihto oli 8,3 miljardia euroa vuonna 2014. – Kun kyse on tutkimustoiminnasta, työ on semmoista opettelua ja kokeilua, mutta sen takia kai olen viihtynytkin täällä niin pitkään, hän sanoo. Hiljainen tieto on arvokasta Pääluottamusmies Juselius taustoittaa kertomalla, että pitkät työurat eivät suinkaan ole yrityksessä poikkeus. Viime aikoina käynnissä on kuitenkin ollut selvä sukupolvenvaihdos, ja eläkkeelle jäävien tilalle on palkattu uusia työntekijöitä. Hiljaisen tiedon siirtyminen mietityttää häntä. – Olen erittäin huolissani, siirtyykö tieto vai eikö siirry. Loppukädessähän se on työnantajan asia, mutta tekee pahaa katsoa, kun ei oteta uutta väkeä riittävän ajoissa opettelemaan. Sitten voi käydä niin, että opetellaan kantapään kautta, hän sanoo. Yrityksen juuret juontavat vuoteen 1971, jolloin Nesteen öljynjalostamon naapuriin perustettiin Pekema Oy:n polyeteeni- ja PVC-muoveja sekä PVC:n raaka-ainetta polyvinyylikloridia valmistavat tehtaat. Sittemmin omistajat ovat vaihtuneet samoin kuin yrityksen nimi, mutta ammattiosasto sen sijaan VALVOMOSSA. Tuija Rannisto seuraa koetehtaan valvomon näyttöjä yhdeksän vuoden kokemuksella. 18 Reportaasi Intiim nro 8 I 12.8.2015 OPERAATTORI KENTÄLLÄ. Arto Kekäläinen ehtii vaihtaa muutaman sanan työnteon ohessa. Koetehtaan vaihtelevat työtehtävät saavat häneltä kiitosta. kantaa yhä edelleen nimeä Pekeman työtekijät ry. Juselius on ollut talossa vuodesta 1974 lähtien. Hän on nähnyt, miten tehtaille houkuteltiin osaavaa väkeä muualta Suomesta, erityisesti työttömyyden kourissa kärvistelleestä Pohjois-Karjalasta ja jopa Lapista asti. – Osa niistä, jotka olivat lähdössä Ruotsiin, tulivatkin tänne. Siitä voisi vaikka kirjoittaa kirjan, mitä ammattikuntia ja osaamista tänne tuli. Enää ei kuitenkaan oikein arvosteta sitä, miten kaikki se osaaminen tänne aikoinaan saatiin, hän harmittelee. Väki väheni pari vuotta sitten Koetehtaalta poiketaan vielä tuotannon puolelle. Matka jatkuu kohti LDPE-lai- tosta, jolla valmistetaan polyeteenimuo- paan yksi vuoroa kohden. Moni heistä via. Tuotetta käytetään muun muassa on työskennellyt Borealiksella jo edelpakkausmateriaaleissa, kartonginpääl- liskesinä. Hyvä työporukka saa Hurskaiselta kiitosta. Myös hän lystyksessä ja lääkepakon 12-tuntisen työaikakauksissa. Osaston luot”Siitä voisi mallin kannattajia. tamusmies Reijo Hurs– Yövuoroista pidän kainen on tullut ylitöivaikka kirjoittaa eniten, koska aikaisin hin päivävuoroon. kirjan, mitä aamulla herääminen on – Vuosien aikana poammattikuntia ja raskasta, hän tunnustaa. rukka on vähentynyt ja työt lisääntyneet. Paosaamista tänne ”Työturvallisuuri vuotta sitten pienentuli.” desta ei tingitä” nettiin vuorovahvuutta ja tehtiin sisäisiä siirtoMuutaman tunnin kierja. Välillä on kova tahti, mutta sitten on ros on vain pintaraapaisu alueesta, joka rennompaa, kun kaikki menee hyvin, koostuu kolmesta tehtaasta ja kymmehän kertoo. nestä osastosta. Päivän päätteeksi taTänä vuonna laitokselle palkattiin vataan vielä työsuojeluvaltuutettu Pasi kesätyöntekijöitä aiempien vuosien ta- Mäntysaari. – Kun on kyse kemian teollisuudesta, prosessiturvallisuus pitää olla hallinnassa, jotta riskipaikkoja ei olisi. Alueella on noin 600–700 kemikaalia, eli siinä on haastetta kerrakseen, hän kertoo. Tyypillisimmät tapaturmat ovat lähinnä liittyneet liikkumiseen. Mäntysaari on hyvillään siitä, että työnantaja suhtautuu vakavasti myös läheltä piti -tilanteisiin ja ensiaputapahtumiin. Siten kaikki tapaturmiin vaikuttavat tekijät tutkitaan tarkkaan. Vuosien aikana moni asia on muuttunut, eniten yleinen asenne. – Niin konsernissa kuin paikkakuntatasollakin on ollut selkeä tavoite, että tapaturmia ei sattuisi. Tavoitteena on siis ollut selkeä nolla. Se on tärkeä tavoite, hän sanoo. Muovi korvaa muita materiaaleja ! Borealis Porvoon toimipaikkapäällikkö Hannu Luoto luonnehtii muovin liiketoimintaa kertomalla, että lamasta huolimatta muovin kulutus on maailmanlaajuisesti kasvanut. Materiaali on kasvattanut osuuttaan muun muassa pakkausteollisuudessa. Toinen suuri teollisuuden ala, jolla muovin käyttö yleistyy, on autoteollisuus. Kun ympäristötietoisuus lisääntyy, pieni kulutus ja polttoaineen säästö ovat vahvoja myyntivaltteja. Suuri osa säästöstä syntyy, kun raskaita metalliosia on korvattu kevyemmällä muovilla. Muovia löytyy jo jopa auton moottorin sisältä. Vastakkaistakin kehitystä tapahtuu. Esimerkiksi rakentamisen pitkään jatkunut alamäki on osaltaan vähentänyt muovin käyttöä. TAUON PAIKKA. Hannu Koivisto vaihtaa kuulumiset pääluottamusmiehen kanssa. – Meidän etumme kuitenkin on ollut se, että samanaikaisesti kun maailman taloudessa on ollut syviäkin laskuja, muovin peruskulutus ei ole pienentynyt, vaan ihan maailmanlaajuisesti on vuodesta toiseen kulutettu enemmän muovia kuin edellisvuonna, Luoto sanoo. Borealiksen Porvoon laitoksille on viime vuosina investoitu paljon. Sinänsä investoinneilla ei kuitenkaan juuri ole ollut henkilöstövaikutuksia. Seuraavaksi aikeissa on jatkaa Porvoon vanhimman laitoksen käyttöikää vajaan 10 miljoonan euron investoinnilla. – Se on meidän vahva kilpailuetumme, että olemme pystyneet tekemään paljon tuotekehitystä ja uusia tuotteita yhdessä meidän asiakkaidemme kanssa, kertoo Luoto. Intiim nro 8 I Reportaasi 12.8.2015 19 TUONTI Vaatteiden tuonti näyttää vähentyneen Voimakkaasti kasvanut verkkokauppa jää kuitenkin tullin maahantuontitilastojen ulkopuolelle. OUTI MOILALA Bangladeshin osuus on kasvanut Kotimainen tuotanto on tuskin kuitenkaan kasvanut. Sopiikin miettiä, voisiko halpojen tuontivaatteiden uutuudenviehätyksen vähentyminen selittää erot. Entä näkyykö tilastoissa varsinkin Kiinassa tapahtunut palkkojen ja muiden tuotantokustannusten nousu? Tarkemmassa tarkastelussa huomataan, mistä 16 prosentin lasku koostuu. Euroopan (-19 %) ja Kiinan (-27 %) osuus tuontialueina on laskenut selvästi, Bangladeshin on Vaatteiden maahantuonti Suomeen vuonna 2014, yhteensä 48 miljoonaa kiloa Viro 3% Ruotsi 8% Saksa 6% Muu EU 6% Turkki 4% Muu Eurooppa 1% Kiina 42 % Intia 4% Bangladesh 14 % Pakistan 3% Muu Aasia 6% Muut 3% Kaikki ei näy maahantuontitilastoissa Tullin maahantuontitilastoissa ei näy pienten, EU:sta alle 500 000 eurolla tuovien yritysten tuonti eikä verkkokauppa, sillä tilastotiedot kerätään maahantuovilta yrityksiltä. Yritysten koko tuskin on muuttunut, mutta verkkokaupan kasvu on merkittävää. Kesko on myynyt Anttiloitaan ja yhtiön ilmoituksen mukaan yhtenä syynä on ollut juuri verkkokaupan kasvu. Verkkokaupasta on vaikea löytää tilastoja, mutta kaupan alan etujärjestöjen kyselyn mukaan vuonna 2014 verkkokaupoista ostettiin vaatteita 600 miljoonalla eurolla (ilman arvonlisäveroa), mikä on noin 20 prosenttia koko vaatekaupasta. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan vuonna 2006 verkkokaupoista oli ostanut vaatteita vain noin 15 prosenttia suomalaisista, kun vastaava luku vuonna 2014 oli jo 50 prosenttia. Tilastojen valossa vaikuttaa siltä, että suoraan Aasiasta ja Euroopan kautta tuotujen vaat- LÄHDE: TULLIN TILASTOTIETOKANTA Vaatteiden kokonaistuonti on laskenut sekä määrällisesti että arvossa laskien. Huippuvuodesta 2011 vuoteen 2014 tuonti on laskenut määrällisesti 12–16 prosenttia. Vuonna 2011 vaatteita tuotiin 56 miljoonaa kiloa, mutta vuonna 2014 enää vain 48 miljoonaa kiloa. Kulutamme Suomessa tuontivaatteita siis noin kymmenen kiloa henkeä kohden. Rahallisesti tarkasteltuna vuonna 2011 vaatteita tuotiin 1,44 miljardilla eurolla ja vuonna 2014 1,3 miljardilla eurolla. ! kasvanut (14 %). Kiinan maahantuontihinnat ovat nousseet 10 prosenttia, joten tuotantokustannusten nousu näkyy. Tilaukset ovat siirtyneet halvemmille alueille Aasiassa, varsinkin Bangladeshiin. Myös Bangladeshista tuodut vaatteet ovat kallistuneet 10 prosenttia, mutta maa on silti palkkakustannuksiltaan isoista vaatteiden tuontimaista halvin: jopa niin halpa, että isot brändit H&M mukaan lukien pyysivät aikoinaan maan hallitusta nostamaan vähimmäispalkkoja, minkä se sitten tekikin. Kokonaisuudessaan maahantuontihinnat ovat kuitenkin nousseet vain inflaation verran, eli viisi prosenttia. Euroopan kautta tuotujen vaatteiden hinnat ovat pysyneet samoina, joten inflaatio huomioiden ne ovat käytännössä laskeneet. Muualta Aasiasta tuotujen vaatteiden hinnat ovat laskeneet selvästi (19 %). Tiedot kaipaavat lisää analyysiä. Vaatteiden ja jalkineiden myynti on yritysten liikevaihtojen perusteella laskenut Suomessa 7,4 prosenttia vuodesta 2012. Yksi mahdollinen taustasyy on heikentynyt taloustilanne. VAATTEIDEN MAAHANTUONTI teiden viehätys on laskenut, mutta halpatuonti pitää kuitenkin yhä edelleen pintansa. Lasku koskee ainoastaan kotimaista vähittäismyyntiä, ja se puolestaan selittyy verkkokaupan kasvulla. Aasiassa valmistetun, kotimaisen yrityksen vaatteen hinnasta 80 prosenttia jää Suomeen. Ulkomaista nettikauppaa käytettäessä sekin osuus menee ulkomaille. Vaikuttaa siltä, että kotimaiset kaupan alan yritykset ovat seuraavaksi globalisaation kourissa. LEHTIKUVA/JARMO MELA LAMA NÄKYY? Vaatteiden myynti on laskenut muutaman vuoden ajan Suomessa. 20 TEAMissa tapahtuu SIRPA TASKINEN LUONTEVASTI LAVALLA. TEAMin puheenjohtaja Heli Puura nousi ammattimallien kanssa samalle lavalle esittelemään suomalaisen vaatesuunnittelun helmiä. Porin Raatihuoneen puiston näytöksessä nähtiin muun muassa Turon, Nanson, Haltin, Ril’sin, Makian sekä Luhdan ja Joutsenen asuja. SUOMIAREENA Heli Puura debytoi catwalkilla Porissa TEAM näkyi SuomiAreenalla aiemmista vuosista poikkeavalla tavalla: uusi puheenjohtaja oli lupautunut malliksi suomalaisen muodin kesänäytökseen ja liiton perinteinen kahvitarjoilu hoidettiin järjestöautosta käsin. SIRPA TASKINEN TEAM oli 15.–17.7. neljättä kertaa mukana SuomiAreenaviikolla Porissa. Liiton järjestöpäällikkö Merja Rinne ja järjestösihteeri Tanja Mettovaara pysäköivät järjestöauton kolmeksi päiväksi Itsenäisyydenkadulle. Liitto tarjosi tapahtumakylläisessä kaupungissa rauhallisen kahvitauon jäsenille ja muille ohikulkijoille. Päivien aikana autolla päivystivät myös TEAMin puheenjohtaja Heli Puura ja entinen puheenjohtaja Timo Vallittu. Tuoreella puheenjohtajalla tosin riitti vientiä muuallakin kaupungilla, sillä heti uuden uransa alkumetreillä hänet oli värvätty näytösmalliksi Suo! KIITOKSET ÄÄNESTÄJILLE. Satakunnan alueen TEAM-aktiivit toteuttivat liittokokousvaalien aikana lupaamansa kiitostilaisuuden SuomiAreena-viikolla. Useimmat siirtyivät kakkukahveilta suoraan TEAMin jäsentilaisuuteen. men Tekstiili & Muoti ry:n järjestämään suomalaisen muodin kesänäytökseen. Toimittaja Maria Veitolan juontamassa muotinäytöksessä nähtiin joukko muitakin yhteiskunnallisia vaikuttajia kuten esimerkiksi Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja AnnaKaisa Auvinen ja johtaja Mari Pantsar Sitrasta. Heli Puuralla oli esiteltävänään lahtelaisen perheyrityksen Promisen klassinen juhlamekko ja Aarikan puukorut. Myös paikalliset ammattiosastot panostivat viikon ohjelmaan. Porin Kemian Työntekijät tarjosi jäsenilleen ja kutsuvieraille Jazz-risteilyn Koke- mäenjoella. Lisäksi Satakunnan alueen teamilaiset järjestivät yhteiset kakkukahvit kiitokseksi liittokokousvaaleissa äänestäneille. TEAMin torstai-illan jäsentilaisuus keräsi aiempien vuosien malliin noin sata jäsentä tapaamaan toisiaan ja ruokailemaan. Illan virallinen osuus pidettiin lyhyenä, sillä tilaisuuden päätavoite oli tuttujen tapaaminen ja rento yhdessäolo. Perjantaina liiton väki jalkautui puheenjohtaja Puuran johdolla kävelykadulle jakamaan TEAMin tunnuksilla varustettuja kesäfrisbeitä. Puura paljasti olevansa kokenut vaalityöntekijä ja jakoi kansalaisille täyden muovikassillisen frisbeitä ennätysajassa. Intiim nro 8 I 12.8.2015 Ihmisiä ä // Elämää // Tapahtumia 21 VATSA TÄYTEEN. Salakapakan ruokailupaikka veti ay-aktiiveja jäsentapaamisessa Valkeakoskella Valkeakoskella. TYÖVÄEN MUSIIKKITAPAHTUMA Lämmintä tunnelmaa ja nimekkäitä esiintyjiä ENSIMMÄISET KÄVIJÄT. Minna Joutsio ja Juha Grönmark poikkesivat heti keskiviikkoaamuna TEAMin järjestöautolla Itsenäisyydenkadulla. Tanja Mettovaara ja Merja Rinne tarjoilivat pullakahvit. JÄSENTILAISUUDESSA. TEAMin jäsenilta kuuluu jo SuomiAreena-viikon perinteisiin. Tänäkin vuonna tilaisuus houkutteli paikalle yli sata teamilaista tapaamaan tuttuja. ! Vauhdikkaista keikoista ja nimekkäästä esiintyjäkaartista tunnettu Työväen Musiikkitapahtuma järjestettiin 44. kerran 23.–26.7.2015. Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon pihamaalla järjestetty tapahtuma keräsi tuhansia kuulijoita useaan konserttiin. Tapahtumassa esiintyivät muun muassa Popeda, Jenni Vartiainen, Maija Vilkkumaa, Vuokko Hovatta, Sinikka Sokka, Egotrippi, Viikate, Pete Parkkonen, Dave Lindholm, Jarkko Martikainen ja Luotetut miehet, Matti Johannes Koivu, Club For Five, Teflon Brothers, Jukka & Jytämimmit, Gommi ja Pommi, Amadeus Lundberg, Atomirotta, Jukka Orma ja Shava. Tapahtuman yhteydessä järjestetyssä paneelissa pohdittiin hyvää johtajuutta. Keskustelijoina olivat SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, EVA:n johtaja Matti Apunen ja TEAMin puheenjohtaja Heli Puura toimittaja Arto Nybergin ja teatteriohjaaja Heikki Paavilaisen johdolla. TEAM-aktiivit pitävät ay-liikettä tärkeänä Ammattiliitto oli kutsunut tapahtumaan koolle ay-aktiiveja eri puolilta Suomea. Osallistujat saivat seurata tilaisuuksia ja nauttia liiton tarjoamasta ruokailusta. Valkeakosken nuorta aypolvea edustivat pääluottamusmies Olli Ketola Styroplast Oy:stä ja ay-aktiivi Jukka Virta Bemis Oy:stä. Ruokailun ohessa keskusteltiin ammattiyhdistysliikkeen merkityksestä tämän päivän Suomessa. Ketolalle ay-liike on jo siksi tärkeä liike, jotta on mihin nojata työpaikan kiistakysymyksissä. Styroksia valmistava yritys on menekkipulan vuoksi joutunut tänä vuonna lomauttamaan aina vuoroviikoin puolet työntekijöistä. Oman työpaikkansa lomautuksissa hän kokee saaneensa tietoa ja tukea TEAMin toimistolta. Myönteistä tilanteessa on hänen mielestään ollut se, ettei työntekijöitä ole irtisanottu, vaan tilanne on hoidettu lomautuksilla. Myös Jukka Virta ymmärtää ay-liikkeen merkityksen tänä päivänä, sillä liitto ajaa työntekijöiden asiaa ja sopii TES-asioista valtakunnallisesti. Hänen työpaikallaan töitä on onneksi riittänyt. Bemiksellä valmistetaan muovikalvoa ja siellä on noin 300 työntekijää. Reijo Nättiaho REIJO NÄTTIAHO VIRALLINEN OSUUS. Osallistujat kuuntelivat tarkalla korvalla Heli Puuran avauspuhetta jäsentilaisuudessa. MUSIIKKI KIINNOSTI NUORIA. Valkeakoskelaisia ay-aktiiveja edustivat vasemmalta Olli Ketola ja Jukka Virta. 22 Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia Intiim nro 8 Holiday Club Saimaa (HC) Lappeenranta Perjantai 21.8. 14.00–22.00 Matka-Vekan palvelupiste HC / aula 14.00–22.00 Matka-Vekan palvelupiste Imatran Kylpylä Lauantai 22.8. 7.00–10.30 Aamiainen hotelleissa 8.30–18.00 Matka-Vekan palvelupiste HC / aula 8.30–tarpeen mukaan Matka-Vekan palvelupiste Imatran Kylpylä 9.00–21.00 Kylpylä ja saunamaailma (kello 20.00 asti) avoinna HC 9.00–16.00 TEAMin info HC / aula 9.00–16.00 If, Kisakeskus, Tatsi, SAK-verkkokoulutus HC / aula 9.00– Golf Mestaruuskisat 2015 Saimaa Golf 9.00–16.00 Salibandyturnaus Urheilutalo, Kotipolku 2, Imatra 9.45– Tanssia, venyttelyä, liikuntaa, baari auki HC / Linnanpiha 10.00– Golfkoulu Saimaa Golf 10.00–11.30 Saimaa-risteily (vain ennakkoon ilmoittautuneille) HC / Rauhan Rantapuisto 10.00–12.00 Angry Birds HUOMIOI AIKA! Angry Birds Activity Park 10.00–16.00 Karaoke HC / O´Learys ravintola 10.00–16.00 Aurinkoa ja padel-pelit, Turvan piste HC / kattoterassi Sundeck 10.00–16.00 Rastiseikkailu 10.00–16.00 Frisbeegolf, jousiammunta, paintball ja kirveenheitto HC / Rauhan Rantapuisto 10.00–16.00 Sup-lautailua, vesimurtomaahiihtoa, banaaniveneajelut HC / Rauhan Rantapuisto 10.00–16.00 Kädentaitopaja-koruja, rintanappeja, tatuointia, virkkausta ja twisteriä HC / aulatila 12.00–13.30 Saimaa-risteily (vain ennakkoon ilmoittautuneille) HC / Rauhan Rantapuisto 12.00–15.00 Lounas HC Saimaa 14.30 Kuljetus Koskinäytökseen lähtee HC:n edestä Vain ennakkoon ilmoittautuneille 15.00 Koskinäytös Imatrankoski 16.00 Päiväohjelma päättyy 18.00– Vetyatomikiska Linnanpiha 19.00– Tervetuliaispuhe, TEAMin puheenjohtaja Heli Puura HC Arena Palkintojen jako ja arvonta HC Arena Illallinen, haarukkabuffet HC Arena, HC Salakapakka BananaBand HC Arena Disko HC Salakapakka Saska Helmikallio Imatran Kylpylä 21.30– 21.30– Sunnuntai 23.8. 7.00–10.30 Aamiainen hotelleissa 9.00–11.00 TEAMin info HC / aula 10.30– Hurmaavat mielenhäiriöt -komediaa HC Arena 12.00–13.00 Lounas HC ravintolat NON STOP -BUSSIT Holiday Club Saimaan ja Imatran Kylpylän välillä lauantaina koko päivän ja illan aikana. Tarkat aikataulut hotellien vastaanotossa ja ulko-ovien läheisyydessä. YHTEYSTIETOJA: Arja Salo 040 515 2072 / Mari Kivi 050 3039277. Matka-Vekka: 040 669 2758, 0400 582 667 I 12.8.2015 Intiim nro 8 I 12.8.2015 Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia 23 TAPAHTUMA Työväen kirjallisuuden päivä juhlii moniäänistä yhteiskuntaa Tampereella elokuun lopussa järjestettävä Työväenkirjallisuuden päivä osallistuu päivänpolttavaan keskusteluun yhteiskunnan moniäänisyydestä. Kirjallisuustapahtumaa vietetään tänä vuonna teemalla Toinen ääni. Puheenvuoron saavat vammaiset, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat, maahanmuuttajat ja vähävaraiset. Tapahtumassa on esillä sekä heidän tekemänsä että heistä kertova kauno- ja tietokirjallisuus. Tapahtuman nimekkääseen kirjailijakaartiin kuuluvat muun muassa Sirpa Kähkönen, Anni Kytömäki, Laura Gustafsson, Tommi Kinnunen ja Pajtim Statovci. Päivän ohjelman avaa herkkä ja räiskyvä laulaja-lauluntekijä Mietteliäs Marika, joka kannustaa kehitysvammaisia tekemään haaveistaan totta. Lisäksi pääohjelmassa esiintyvät Marja Björk, Niina Hakalahti, Laura Honkasalo, Elsi Hyttinen, AnnaMaria Isola, Anna Kontula, Olli Löytty, Sanni Purhonen, Seppo Puttonen, Mathias Ro- HANNU OITTINEN ! LÖYTÖJÄ. Työväenkirjallisuuden päivässä on mukana useita näytteilleasettajia, joiden pisteistä voit tehdä kirjalöytöjä. senlund, Alexandra Salmela ja Hanna Samola. Kirjailijakeskustelujen jälkeen ohjelma huipentuu teatterielämykseen, kun Juuso Kekkonen esittää intensiivisen monologinsa Outo homo menee kouluun. Tarkemman ohjelman löydät osoitteesta www.tkm.fi/ tkp15/ohjelma/. Työväenmuseo Werstaan 2. kerroksen Mestarit-sali on varattu näytteilleasettajille. Paikalla on kustantajia, kirjallisuuslehtiä, kulttuuriyhdistyksiä ja kansansivistystyötä tekeviä tahoja esittelemässä toimintaansa sekä myymässä kirjoja. Osa näytteilleasettajista järjestää tapahtumassa myös omaa ohjelmaansa. Työväenkirjallisuuden päivän tavoitteena on tehdä tunnetuksi kantaaottavaa ja yhteiskunnallista kirjallisuutta. Pääsymaksuton tapahtuma järjestetään lauantaina 29.8.2015 kello 11–18 Työväenmuseo Werstaalla Tampereella. Tapahtuma järjestetään ammattiliittojen ja muiden yhteistyökumppaneiden tuella. 24 Ammattiosastot // Tapahtumat TULEVIA TAPAHTUMIA ETELÄ-SAVO Mikkelin Teva ry, 550 ! Kesäpäivät Imatra lähtö 21.8. klo 16.30 Mikkelin matkakeskus. Paluu aloitetaan sunnuntaina 23.8. noin klo 13.00. Muusta ohjelmasta enemmän bussissa. KAAKKOIS-SUOMI Lappeenrannan vaatetustyöntekijät ry, 543 ! Juhlalounas 6.9. klo 14.00 Lappeen Ruustinnassa. Juhlimme ammattiosaston 45-vuotista taivalta. Sitovat ilmoitukset Pirjolle 27.8. mennessä p. 050 347 6903. Tervetuloa! KESKI-SUOMI Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7008 ! Eläkeläistapahtuma Kivikirjalla 15.8. klo 12.00 alkaen. Ruokatarjoilu, kahvit, letun ja makkaran paistoa. Jos tarvitset kyydin ota yhteyttä Heikki Salomaahan p. 040 512 8157. Paikalla TEAM-liitosta työehtosihteeri Reijo Korhonen. Jyväskylän Kirjatyöntekijöiden yhdistys, 7008 ! Eläkeläiskerho Fraktuuran syyskausi alkaa 14.9. klo 14.00 osoitteessa Järjestöjen talo, Kalevankatu 4, 2. krs, Jyväskylän Kirjatyöntekijöiden yhdistyksen toimistossa. Syyskauden muukokoukset ovat 28.9., 12.10., 26.10., 9.11., 23.11. ja 7.12. Eläkeläiset joukolla mukaan. Keuruun Kirjatyöntekijäin yhdistys ry, 7060 ! Yhdistyksen 60-vuotisjuhla 29.8. klo 16.oo–22.00 Kirjaranta. Tanssimusiikkia soittaa jukojärveläinen bändi Peto. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 13.8. mennessä Maaret Kuusela p. 0500 336 004. PIRKANMAA Nokian kumityöväen ammattiosasto ry, 228 ! Eläkeläistapahtuma 5.9. klo 13.00 Kuusistossa eläkeläis- ja työttömille jäsenilleen. Ilmoittautumiset Petri Sorvalille 28.8. p. 050 358 0197. Tampereen Jalkinetyöväen Ammattiosasto ry, 201 ! Tiputus-näytelmä 2.10. klo 19.00. Osasto on varannut paikkoja Tamperaan Teatteriin. Lipun hinta jäseniltä 20 €. Ilmoittaudu 30.8. mennessä Sanna Re- po p. 040 767 8295. Paikkoja rajoitetusti. Tampereen Lehdenjakajat ry, 7215 ! Tervetuloa jäseniltaan Alisniemen saunalle Nokialle 17.8. klo 16.00 alkaen. Grillaillaan ja oleillaan. Mahdollisuus saunoa ja uida, oma pyyhe mukaan. Ilmoittadu viimeistään 15.8. [email protected] tai tekstarilla p. 040 579 5174. Tampereen TeVa ry, 529 ! Lähde Tallinnaan hotellimatkalle 27.–29.11. Hinta jäsenelle 89 € ja kaverille 178 €. Hintaan sisältyy kuljetukset, laivamatkat kansipaikoilla, majoitukset kahden hengen huoneissa aamiaisineen Meriton Grand Conference & Spa hotellissa sekä kylpylän vapaa käyttö. Lähtö Tampereelta 27.11. klo 13.00 ja paluu 29.11. noin klo 18.00. Ilmoittautumiset 16.9. mennessä Jonnalle numeroon p. 050 518 2702. Paikkoja on 50 ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Keskiaikaiseen ravintolaan Olde Hansaan on varattu yhteisillallinen lisähintaan 39 €. Tervetuloa mukaan nauttimaan yhdessäolosta ja Tallinnan joulutunnelmasta! Katso tarkemmat tiedot ja aikataulut kotisivuilta: tampereenteva.teamliitto.net. POHJOIS-SAVO Varkauden Kirjatyöntekijäin yhdistys ry, 7014 ! Teemme pikkujoulumatkan Tallinnaan 31.10.–1.11. Matkan hinta jäsenet 50 € ja avec 90 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 18.9. mennessä. Ilmoittautumiset Esa Pesonen p. 0400 616025 [email protected] tai Esa Kristensen p. 040 592 4088. UUSIMAA Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7001 ! Ylimääräinen jäsenkokous 31.8. klo 17.00 Kirjan talon kokoushuone 1:ssä (Kirjatyöntekijänkatu 10). Kahvitarjoilu alkaa klo 16.30. Kokouksessa käsitellään yhdistyksessä tapahtuneet muutokset. Tervetuloa! Nurmijärven Muovityöntekijät ry, 087 ! Syyskokous Baltic Queenilla 13.–14.11. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset 10.9. mennessä Sinikalle p. 050 5852 613. Helsingin Teva ry, 501 ! ”Umpimähkään” 29.8. Lähtö Tikkurilan vanhan Rautatiease- Intiim nro 8 I 12.8.2015 Kimmo Virta kuvaa stadilaisia Valokuvaus ei ole Virralle pelkkä harrastus vaan myös intohimo. JONNE KIVINEN ! Helsinkiläinen tai pikemminkin stadilainen Kimmo Virta on työskennellyt yli 28 vuotta Edita Prima Oy:ssä. Pääluottamusmiehenä hänellä on menossa nyt kolmas kausi. Tehtävää hoitaessaan hän on käynyt läpi 7–8 raskasta yt-neuvottelua. Raskaille neuvotteluille tarjoaa tervetuleen vastapainon valokuvaaminen. Valokuvauksen pariin Kimmo päätyi aiemman harrastusinnostuksen hiivuttua. – Nuorempana piirsin ja maalasin paljon, mutta taito hiipui. Valokuvaaminen tuli oikeastaan niiden tilalle. Kamera on ehkä minulle helpompi väline kuin vaikkapa sivellin ja kanvas. Ennen valokuvaamista Kimmo oli innostunut myös videokuvaamisesta. Materiaalia kertyi paljon, mutta editointi tuntui hänestä työläältä. – Kun vaikka lomamatkalta kertyy parikymmentä tuntia materiaalia, joka pitäisi editoida tunnin pituiseksi, ei se välttämättä enää ole mielekästä, Kimmo sanoo. Kallio linssin läpi katsottuna Kimmo kertoo kuvaavansa mieluiten Helsinkiä ja eri- man edestä klo 8.30 ja Helsingin Rautatieaseman tilausbussien Mikonkadun lähtölaiturista klo 9.00. Paluu noin klo 16.–17.00. Omavastuu 16 €, joka maksetaan osaston tilille FI38 5541 2820 0005 87 (viite 2228). Sitovat ilmoittautumiset ja maksu 23.8. mennessä Tuula Saastamoinen p. 040 524 7606 tai [email protected]. VARSINAIS-SUOMI Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7031 ! 125-vuotisjuhlat 12.9.2015 klo 18.00–1.00 pidetään kesäkoti Rantalassa. Kuljetus 16.30 Tätä minä teen vapaa-ajallani PENGERKATU. Helsingin Kallio on Kimmo Virran suosikkikuvauskohde. tyisesti sen kaupunginosaa Kalliota sekä sen ihmisiä. –Kuvaan mieluiten Stadia ja stadilaisia, esimerkiksi luontokuvaus ei kiinnosta minua lainkaan. En näe metsän kuvaamisessa mitään mielenkiintoista. Tarvitsen aina kuviini rakennuksia. Kuvauskohteet Kimmo kertoo löytävänsä melko helposti esimerkiksi yksinkertaisesti kysymällä kuvattavilta. – Minun on helppo lähestyä ihmisiä, joten usein vain kysyn vaikka baarissa, että saanko ottaa kuvan. Aina kaupungilla kulkiessa pyörii pääni etsien kuvattavaa, vaikka kamera ei edes olisi mukana. Pikku-Förillä Rantalaan jossa tarjolla ruokaa, juomaa ja viihdettä! Paikalla myös TEAM-liiton edustajia, tervetuloa! Tarkemmat tiedot ilmoituksessa kotisivuilla tkyturku.fi. Ilmoittautuminen kotisivuilta löytyvällä lomakkeella. Turun Vaatetustyöntekijät ry, 509 ! Hyvinvointi ja terveysilta Torstaina pidetään 3.9. klo 17.30 Asiantuntijoina Kristiina Järvinen ja Nelly Virvolampi-Salmi. Voit haluttessai ottaa Kristiinaan yhteyttä ennen tilaisuutta p. 0440 560 156 tai [email protected] Mahdollisuus saunomiseen, ota ”Vaikken pidä itseäni teknisesti lahjakkaana kuvaajana, tuntuu jengi pitävän kuvistani.” saunajuomat ja pyyhe mukaan, myös uintimahdollisuus. Tarjolla salattipöydän antimia ja kahvia, osoite Maariankatu 6b, saunatilat, soita summeria. Tervetuloa jäsenet ja muut ystävät! VALTAKUNNALLINEN Grafinet ry, 7301 ! Kurssi työttömyys- ja muutosturvasta sekä eläkeuudistuksesta työttömille, työttömyysuhan alla oleville sekä eläkepäiviä lähestyville jäsenille 12.9. Helsingissä. ! Improvisaatiokurssi ja sometietotta 26.–27.9. Lisätietoja www.grafinet.fi Intiim nro 8 I Ammattiosastot // Tapahtumat 12.8.2015 25 KIMMO VIRTA ! Kohderyhmä: Luottamusmiesten peruskurssin käyneet tai muutoin perustiedot luottamusmiestoiminnasta omaavat luottamusmiehet, varaluottamusmiehet ja ammattiosastojen puheenjohtajat (kemianaloilla tietyin edellytyksin, lisätietoa osoitteesta www.teamliitto.fi/jasensivut/koulutus). Tavoite: Kurssi parantaa valmiuksia kehittää työyhteisöä, ammattiyhdistysliikettä ja yhteiskuntaa sekä luottamusmiehen asemaa näissä ympäristöissä. Hakuaika päättyy 21.8.2015. TYÖSUOJELUN JATKOKURSSI (5+5 PÄIVÄÄ) ! 1.jakso 21.–25.9. Kiljava (kemianalat ja viestintäala) ! 2.jakso 26.–30.10. Kiljava (kemianalat ja viestintäala) Kohderyhmä: Työsuojelun peruskurssin tai vastaavan kurssin käyneet työsuojeluedustajat. Tavoite: Kurssin tavoitteena on syventää ja laajentaa peruskurssilla saatua työsuojelutietoutta. Tarkoituksena on ohjata työsuojelun näkökulmaa korjaavasta ja ongelmia poistavasta toiminnasta työpaikan ja työsuojelutoiminnan kehittämiseen. Hakuaika päättyy 21.8.2015. VIIKONLOPPUKURSSIT EVÄITÄ PAIKALLISEEN SOPIMISEEN – NEUVOTELLEN TULOKSEEN ! 12.–13.9.2015 Tampere Myös bändien kuvaaminen kiinnostaa Kimmoa. – Kavereitten kautta tulee välillä kyselyjä, että kiinnostaisiko minua kuvata jotain bändiä. Joku on vain nähnyt kuviani ja ruvennut sitten kyselemään. Olen kuvannut muun muassa Juliet Jonesin Sydäntä, Mutka-orkesteria ja Martha ja Vankkurit -bändiä. Mustavalkoinen maailma Jos Kimmo saa itse valita, kuvaa hän mieluummin mustavalkoisia kuin värillisiä kuvia. – Aiemmin en edes rajannut kuvia, nytkin käsittelen niitä mahdollisimman vä- hän. Kun katson kuviani tällä hetkellä, mustavalkoisissa kuvissa mulla on nyt trendinä tehdä todella jyrkkiä kuvia ja jotenkin hyökkääviä. Kuvia on kertynyt vuosien varrella niin paljon, pelkästään digi-kuvia yli 25 000 ja paperikuvat päälle, että valokuvakirjankin julkaisun luulisi olevan mahdollista. – En ole tuota oikeastaan ajatellut. Olen aivan liian itsekriittinen, että lähtisin sellaista tekemään. Ainakin tarvitsisin taitavan kuvatoimittajan avukseni. Jonkinlainen lehdykkä pienemmästä teemasta voisi olla mahdollinen, Kimmo toteaa. Palaute kuvista on ollut oikeastaan pelkästään posi- tiivista, ainakaan pahaa sanaa ei ole Kimmon korviin asti päätynyt. – Vaikken pidä itseäni teknisesti lahjakkaana kuvaajana, tuntuu jengi pitävän kuvistani. Minulle on melkeinpä tärkeämpää, että kuvista digataan vaikka facebookissa kuin että nostaisin niitä muuten esille. Itseoppinut kuvaaja on kuitenkin saanut kuviansa esille myös muualle. Keväällä Kimmolla oli näyttely Helsingissä Arlan saunassa, nyt kuvia on nähtävillä Kahvila Tyynissä Töölönlahdella ja syyskuun alkupuolella tulee niitä nähtäville Kuopioon ravintola Sampoon. KUUKAUDEN KURSSI YLEINEN (10+10 PÄIVÄÄ) ! 1. jakso 7.–18.9. Kiljava ! 2. jakso 12.–23.10. Kiljava Kohderyhmä: Peruskoulutetut luottamushenkilöt ja työsuojeluedustajat sekä ammattiosastojen puheenjohtajat (kemianalat tietyin rajoituksin). Tavoite: Antaa tietoa paikallisen sopimisen merkityksestä ja tavoitteista osana työpaikan toimintaa ja kehittää taitoja neuvotella tavoitteellisesti. Hakuaika päättyy 28.8.2015. KOKOUS KUOSIIN JA KANSIOT KUNTOON ! 19.–20.9.2015 Riihimäki Kohderyhmä: Ammattiosaston puheenjohtajat, sihteerit ja muut osaston toiminnassa mukana olevat Tavoite: Kurssilla käydään yhdessä läpi kokoustoiminnan perusasiat ja ammattiosaston toi- Hakuaika päättyy 4.9.2015. NUORTEN AYSOLMUT AUKI ! 19.–20.9.2015 Kuopio Kohderyhmä: Nuoret alle 35-vuotiaat jäsenet. Tavoite: Kurssin tavoitteena on avata asioita, jotka nuoria askarruttaa. Liittyy ne sitten työelämään, työpaikan ihmissuhteisiin, ammattiyhdistystoimintaan tai liiton toimintaan. Yhdessä oivaltamisen iloa ja vertaistukea ongelmatilanteissa. Hakuaika päättyy 4.9.2015. KURSSER PÅ SVENSKA OPISTOKURSSIT Kurssijaksot muodostavat yhden kokonaisuuden, jolle haetaan samalla hakemuksella. Molemmat jaksot on suoritettava esitteessä ilmoitettuina ajankohtina. Kohderyhmä: Työpaikkojen ja ammattiosastojen luottamustehtävissä toimivat ja aiheesta kiinnostuneet jäsenet. minnassa tarpeelliset asiakirjat. Suunnittelusta toteutukseen. Kuinka valmistaudutaan, mikä on hallituksen rooli, kuka tekee ja vastaa että asiat toteutuvat? Tehdään yhdessä toimivat mallit kokousasiakirjoista, esityslistasta, pöytäkirjasta toimintasuunnitelmasta ja toimintakertomuksesta. Tavoite: Tavoitteena on syventää ja laajentaa peruskoulutuksessa saatua ymmärrystä työelämästä ja ammattiyhdistysliikkeestä. Välitehtävät: Kuukauden kurssin jaksojen välissä osallistujat tekevät itse valittuja, ohjattuja välitehtäviä. Hakemukset pikaisesti liittoon. MINÄ JA TYÖYHTEISÖNI MUUTOKSESSA – TYÖPSYKOLOGIAN KURSSI ! 14.–18.9. Kiljava Kohderyhmä: Perus- ja jatkokurssit käyneille työsuojeluvaltuutetuille ja luottamusmiehille. Tavoite: Koulutus antaa valmiuksia muutostilanteiden kohtaamiselle ja niistä selviytymiselle työpaikalla. Hakuaika päättyy 18.8.2015. LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI (5+5 PÄIVÄÄ) ! 1. jakso 21.–25.9. Kiljava (kemianalat ja viestintäala) ! 2. jakso 26.–30.10. Kiljava (kemianalat ja viestintäala) FORTSÄTTNINGSKURS FÖR FÖRTROENDEMÄN (3+3 DAGAR) ! 21.–23.9. Allmän kurs del I (Vasa) ! 26.–28.10. Allmän kurs del II (Vasa) Målgrupp: Svensktalande förtroendemän, viceförtroendemän och ordföranden i fackavdelingarna, gärna efter grundkursen eller förtroendemän med motsvarande grunduppgifter och erfarenhet i praktiken. Syfte: Kursen förbättrar deltagarens kunskaper i hans/hennes förtroendeuppdrag. Den förd- jupar förståelsen om arbetslivet och dess utveckling. Den ger kursdeltagarna färdigheter i att klara sig bättre med förhandlingar på arbetsplats; särskilt fäster man uppmärksamhet till problemlösning och kommunikation samt sociala färdigheter. Ansökningstiden går 21.8.2015 FORTSÄTTNINGSKURS I ARBETARSKYDD (3+3 DAGAR) ! 21.–23.9. Allmän kurs del I (Vasa) ! 26.–28.10. Allmän kurs del II (Vasa) 26 Ammattiosastot // Tapahtumat Intiim nro 8 I 12.8.2015 TYÖTTÖMYYSKASSA Målgrupp: Kursens målgrupp är svensktalande arbetarskyddsfullmäktige, vicefullmäktige och arbetarskyddsombud, gärna efter grundkurs eller motsvarande kunskaper i arbetarskydd. Kursen fördjupar uppgifter om arbe- tarskyddsverksamheten för att komma ifrån korrigerande åtgärder till mera förebyggande och systematisk verksamhet i arbetarskyddet. Ansökningstiden går 21.8.2015. LOMAOSAKEVIIKOT Vielä ehdit hakea syksyn lomaosakeviikkoja. Seuraavat viikot ovat tarjolla syksylle 2015: ! Levi Kirakka: 37, 38, 43, 49 ! Ylläs Lomaviikot: 42, 43, 44 ! Ylläs Mokko: 45, 46, 47 ! Pyhäniemi: 49 Lomaosakeviikkoja haetaan lomamökkihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja lähettää sähköisesti liiton jäsensivuilta, tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09 773 971. Hakemukset lähetetään osoitteeseen: TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, PL 324, 00531 Helsinki ! Hakemukset liiton toimistoon 18.8. mennessä. ! Hinta 330 euroa/viikko. Lisätietoja liiton toimistosta: Annika Maunula 09 7739 7207. RUKA-IHTINKI Ruka-Ihtinki kevättalvi 2016 Ruka-Ihtingin kevättalven viikkojen haku on käynnissä. Hakuaika koskee vain viikkoja 7-17, muuten varaukset tehdään edelleen joko puhelimitse tai sähköpostitse. Ruka-Ihtingin viikkoja haetaan lomamökkihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja lähettää sähköisesti liiton jäsensivuilta tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09 773 971. Hakemukset lähetetään osoitteeseen: TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, PL 324, 00531 Helsinki ! Hakemukset liiton toimistoon 5.10. mennessä. ! Hinta 330 euroa/viikko. Lisätietoja ja hakuajan ulkopuoliset varaukset Annika Maunulalta 09 7739 7207. Lakimuutos 58-vuotiaiden päivärahan tason suojauksesta tuli voimaan 1.8.2015 Ansiopäiväraha lasketaan yleensä uudelleen, jos ansiopäivärahan saaja työskentelee 26 viikkoa (28 kuukauden tarkastelujakson aikana) ja täyttää uudelleen ansiopäivärahan työssäoloehdon. Elokuun alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä päivärahaa ei kuitenkaan lasketa uudelleen, jos ! henkilö on vähintään 58 vuotta työssäoloehdon täyttyessä ja ! uusi päiväraha olisi aiempaa pienempi Lakimuutos koskee niitä henkilöitä, joiden työssäoloehto täyttyy 1.8.2015 tai sen jälkeen. Jos jäät työttömäksi/ lomautetuksi, käytännön toimenpiteitä: ! ilmoittaudu viimeistään 1. työttömyys-/lomautuspäivänä kokoaikatyönhakijaksi ! TE-toimistoon. Työnhaun voit aloittaa verkossa osoitteessa www.te-palvelut .fi. Lisätietoja työnhakuun saat TE-toimistoista tai osoitteesta www.te-palvelut.fi ! Hae päivärahaa päivärahahakemuksella, päivärahahakemus lomakkeita saat esim. TE-toimistoista tai kassan kotisivuilta (www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa) ! Toimita hakemus kassalle liitteineen, päivärahahakemuksen liitteitä mm.: – työnantajan tekemä palkkatodistus vähintään työttömyyttä edeltäneeltä 26 palkalliselta viikolta ( jos olet ollut työttömänä/ lomautettuna 26 viikon sisällä, lähetä palkkatodistus työssäoloajalta, joka on ollut työttömyyden/lomautuksien välissä) – jäljennös irtisanomisilmoituksesta, jos olet kokonaan työtön – jäljennös työsuhteen päättämisestä koskevasta sopimuksesta, jos sellainen tehty – jäljennös työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön – jäljennös työsopimuksesta, jos olet lomautettu tai jos olet vastaanottanut osa-aikaisen työn tai olet määräaikaisessa työsuhteessa – jäljennös lomautusilmoituksesta, jos olet lomautettuna – palkkalaskelma työttömyyden/lomautuksen aikaisista tuloista. – Osan kuukaudesta lomautetut lähettävät palkkalaskelmat palkanmaksujaksoilta joko 4 viikon tai kuukauden jaksolta hakemuksen liitteenä. Palkkalaskelma täytyy lähettää myös siinä tapauksessa, vaikka lomautus olisi kertaluontoinen. Palkkalaskelmasta tarkistetaan, että palkka on vähennetty lomautuspäiviltä. – jäljennös henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä selvitysosineen, jos sinulla on yritystoimintaa, maataloutta tai metsätaloutta – päätös sosiaalietuudesta, esim. kotihoidontukipäätös tai osatyökyvyttömyyseläkepäätös – verokortti, jos sinulla on kuluvalle vuodelle muutosverokortti – kopio päättötodistuksesta, jos olet kerryttänyt työssäoloehdon osittain tai kokonaan opintojen ohella. Päivärahojen hakujaksot ja mitä lomaketta käytetään Onko hakemukseni jatkohakemus vai ensimmäinen hakemus? Hakemus on ensimmäinen hakemus (käytä lomaketta "ansiopäivärahahakemus") silloin, kun haet ensimmäistä kertaa päivärahaa tai edellisestä hakemuksestasi on kulunut yli 26 viikkoa (6 kk). Ensimmäisen hakemuksen voit lähettää, kun olet ollut työttömänä 2 täyttä kalenteriviikkoa. Hakemus on jatkohakemus, kun edellisestä päivärahaoikeudesta on kulunut tasan tai alle 26 viikkoa (6 kk). Jatkohakemuksen voit lähettää 4 kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. (Käytä jatkohakemuslomaketta tai voit myös käyttää ansiopäivärahahakemusta, mutta rastita hakemuksesta kohta "jatkohakemus") . Jos aloitat yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen työsuhteen, voit täyttää hakemuksen työn alkamiseen asti. Siinä tapauksessa lähetä kassalle hakemuksen liitteenä myös kopio kokoaikatyön työsopimuksesta. Tarkennuksia hakujaksoihin Kun työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta, tulee päivärahaa hakea palkanmaksukausien mukaisesti joko 4 viikon jaksoissa tai kalenterikuukausittain. Täytä hakemus aina täysiltä kalenteriviikoilta maanantaista sunnuntaihin, vaikka palkanmaksujaksosi päättyisi keskellä kalenteriviikkoa. Palkkalaskelma ("tilinauha") hakemusta vastaavalta ajalta (4 viikkoa tai kuukausi) on liitettävä hakemukseen mukaan. Esimerkki 1: palkanmaksujaksot 2 viikkoa 7.– 20.9.2015 ja 21.9.–4.10.2015, lomautusta ajalla 17.–23.9.2015 hakemus täytetään ajalta 7.9.– 4.10.2015 palkkalaskelmat ajalta 7.–20.9.2015 sekä 21.9– 4.10.2015 liitetään mukaan hakemukseen. Esimerkki 2: palkanmaksujaksot 1/2 kk 1.1.– 15.9.2015 ja 16.–30.9.2015, lomautusta ajalla 10.–11.9.2015 ja 22.–28.9.2015 hakemus täytetään ajalta 31.8.–4.10.2015 (sunnuntaihin saakka) palkkalaskelmat ajalta 1.–15.9.2015 sekä 16.–30.9.2015 liitetään mukaan hakemukseen. Merkitse päivärahahakemukseen jokaisen päivän kohdalle, oletko ollut lomautettu / koulutuksessa / työssä ja palkalliset työtunnit ko. päivänä (huom. myös arkipyhät ja loma-ajat sekä muut palkalliset vapaat) / sairas / matkoilla tms). Merkitse työssäolotunnit vain työpäivien kohdalle, ei työttömille/lomautus päiville. Merkitse hakemukseen, jos olet ollut työssä toisen työnantajan palveluksessa. Liitä tällöin palkkalaskelma tehdyistä töistä hakemukseen mukaan. Täytä hakemukseen myös lauantait ja sunnuntait. Kun teet osa-aikatyötä, tulee päivärahaa hakea palkanmaksukausien mukaisesti joko 4 viikon jaksoissa tai kalenterikuukausittain. Palkkalaskelma ("tilinauha") hakemusta vastaavalta ajalta (4 viikkoa tai kuukausi) on liitettävä hakemukseen mukaan. HUOM! Pidä työnhakusi voimassa, jos sinulla esim. 0–40 tuntinen työsopimus, vaikka töitä olisi ”luvattu” kokoaikaisesti. Esimerkki 1: palkanmaksujaksot 2 viikkoa 7.– 20.9.2015 ja 21.9.– 4.10.2015, hakemus täytetään ajalta 7.9.– 4.10.2015 palkkalaskelmat ajalta 7.–20.9.2015 sekä 21.9.– 4.10.2015 liitetään mukaan hakemukseen. Esimerkki 2: palkanmaksujaksot 1/2 kk 1.– 15.9.2015 ja 16.–30.9.2015, hakemus täytetään ajalta 1.– 30.9.2015 ja palkkalaskelmat ajalta 1.–15.9.2015 sekä 16.– 30.9.2015 liitetään mukaan hakemukseen. HUOM! Jäsenen tulisi tarkistaa, että hakemuksen mukana on tarvittavat liitteet ennen kuin paperit lähetetään työttömyyskassaan. Puutteelliset hakemukset viivästyttävät aina hakemusten käsittelyä. Jos kassa pyytää lisäselvityksiä, toimi lisäselvityspyynnön mukaisesti, ellet ole jo niitä lähettänyt ennen kirjeen saapumista. Etuushakemukset sekä liitteet skannataan työttömyyskassassa, siksi hakemuksia ei kannata niitata tai teipata. Kassalle lähetetään paljon liitteitä sähköpostilla ja osa liitteistä valokuvina, mutta valitettavasti valokuvaliitteet ovat epäselviä, eivätkä ne näy asianhallintajärjestelmässämme, joten lähetä liitteet joko (skannattuna) pdf-tiedostona (mielellään kassan verkkopalvelun kautta) tai postitse. Mikäli toimitat liitteet erikseen tai työnantajasi toimittaa ne meille, muista mainita asiasta hakemuksessasi, jotta vältymme turhilta lisäselvityspyynnöiltä. 28 Oman edun valvonta MAINONNAN EETTISYYS Familonilla kyseenalainen mainoskampanja Yritys lupaa mainoksessaan lisää töitä, mutta irtisanoo samalla. heellinen, sillä tuotteet on kaikki tehty Kankaanpäässä ja meillä on edelleen tuotantoa Suomessa. Mutta pakko myöntää, että tyylitajultaan mainos ei nyt ole paras mahdollinen tähän aikaan, Salakka totesi Yle-uutisille mainoksesta kysyttäessä. Lupauksiin uusista työpaikoista Salakka ei kuitenkaan ottanut minkäänlaista kantaa. JONNE KIVINEN ! Kerroimme Intiimin numerossa 3/2015, että tyynyjä, peitteitä, patjoja ja vuoteita sekä koteihin että julkisiin tiloihin valmistava Familon Oy lakkauttaa Kankaanpään tehtaan ja keskittää logistiikkatoimintonsa Heinolaan. Tuotanto siirretään Viroon ja kaikki Kankaanpään tehtaan 32 työntekijää irtisanotaan. Aiemmin Finlaysoniin kuulunut Familon myytiin vuosi sitten kesällä virolaiselle Trading house Eestille. Tilanteen irvokkuutta on lisännyt Familonin vielä kesällä käymä mainoskampanja, jossa yritys mainostaa tuotteitaan erikoisella mainoslauseella: Tiesitkö, että nukkumalla hyvin voit tuoda työtä Suomeen? Osta nyt Kankaanpäässä teh- :) PARISUHTEEN EHDOT Pitkään seurustellut nuoripari alkoi vakavissaan miettiä, josko jo yhteen muutettaisiin. Puhe ohjautui luontevasti yhteisiin pelisääntöihin. – Muutoon tairat jo tuntiakki mut aika hyvin, mutta mullon kolome pelisääntyä, joista toivoosin harrasta yksmiälisyyttä, sulhanen pyysi. – No, mitä non? – Tiistaiehtoosin meill on ampumahariootukset raralla. Sen päälle mennähän yleensä huurteesille, jokka pruukaa venähtää vähän pitkiksi. Torstaiehtoosin on taas ampumahariootukset ja sen päälle meemmä saunahan ja huurteesille. Niillon tapana venähtää. Periantaiehtoosin meillon hirviporukan kans yhtöhöönen saunaehtoo ja päälle meemmä huurteesille. Nekin tuppaa toisinansa vähä venähtämähän. – Eiköhän me nuasta selevitä. Mullon kans yks pelisääntö. – Jaa, yks vain? No, kyllä mä sellaasesta seleviän, jos sä kerran hyväksyt multa kolome. – Meillä ruvetahan naimahan joka ristuksen ehtoo justihin kello kahareksan, oot sä sitte kotona tai et! Tuotanto loppuu marraskuussa Kuvakaappaus Pirkka-lehden numerosta 8/2015. ”On tuntunut todella kornilta liimailla noita tarroja tuotepakkauksiimme kesän aikana, sillä eihän tuo pidä paikkaansa.” dyt Familon Princess -tyynyt ja -peitteet. Kymppi lisää kuussa tuo 10 000 uutta työpaikkaa Suomeen. Henkilökunnalle tilanne on ollut kiusallinen ja tunteita herättävä. – On tuntunut todella kornilta liimailla noita tarroja tuotepakkauksiimme kesän aikana, sillä eihän tuo pidä paikkaansa, kertoo Kankaanpään tehtaan pääluottamusmies Liisa Marjamäki. – Mutta emmehän me ole voineet asiaan vaikuttaa vaan olemme tehneet, mitä tunnollisen työntekijän kuuluukin tehdä eli työmme, hän jatkaa. Yle-uutisten mukaan Familonin toimitusjohtaja Jouko Salakka on lähinnä pahoitellut mainoskampanjan huonoa ajankohtaa. – Kampanjasta sovittiin jo kauan ennen kuin päätös tuotannon siirtämisestä tehtiin. Periaatteessa mainos ei ole vir- Jo kevään aikana Kankaanpäästä irtisanottiin ensimmäiset yhdeksän työntekijää ja vuoden loppuun mennessä irtisanotaan loput kahdessa kolmessa erässä. – Tässä hiljalleen ajetaan tuotantoa alas ja siirretään koneet Viroon. Tuotannon pitäisi loppua 30.11. mennessä. Joulukuuksi meistä jää vielä kuusi tehtaalle siistimään paikkoja, kertoo Liisa Marjamäki. Mieliala on tehtaalla ollut luonnollisesti alhaalla. – Ei tästä tilanteesta kukaan ole nauttinut, mutta työt on tehty, Marjamäki kuvailee ilmapiiriä. TÄTÄ ON TUTKITTU Työn ja perhe-elämän yhdistäminen Työn ja muun elämän yhteensovittamista voidaan helpottaa työaikaan ja työhön muulla tavalla liittyvillä järjestelyillä, kertoo Työterveyslaitoksen selvitys. Sen pohjalta rakennettiin TOP10-lista työpaikan parhaista käytännöistä monissa perheissä hankalaksi koetun yhtälön helpottamiseksi. Työpaikoille kaivataan ainakin selkeämpiä pelisääntöjä, avointa keskustelua ja sääntöjen tasapuolista soveltamista työntekijöiden kesken. Kymmenen parhaan keinon listalle työn ja perheen yhteensovittamiseksi pääsivät myös pyrkimys joustavuuteen työajoissa, etätyömahdollisuuksien kehittäminen ja varautuminen poissaoloihin toimivilla sijaisjärjestelyillä. – Olennaista on laatia ja kertoa työntekijöille selkeistä pelisäännöistä, joita sovelletaan tasapuolisesti kaikkien työntekijöiden kohdalla, Työ ja perhe-elämä -ohjelman koordinaattori Salla ToppinenTanner painottaa. RODEO.FI ! osaksi työterveyshuollon toimintaa ja neuvontaa. Myös koko perheen yhteiset tapahtumat työpaikalla auttaisivat perheenjäseniä tutustumaan työpaikalla tehtävään työhön ja työyhteisöön ja näin ymmärtämään puolison tai vanhemman työtä ja sen vaatimuksia. Mika Peltonen UP-Uutispalvelu VVERKKOVINKKI ERKKOVINKKI Hänen mukaansa kirjatut tavoitteet ja toimintaohjeet eri mahdollisuuksista auttavat tiedon leviämistä työpaikoilla. Työyhteisön tuki on tärkeä Tutkimuksen mukaan myös työyhteisö voisi tukea jäseniään työn ja perheen yhteensovittamisessa esimerkiksi liittämällä asian osaksi henkilöstöprosesseja. – Kehityskeskustelut ja ilmapiirikyselyt tarjoavat luon- tevia mahdollisuuksia ottaa puheeksi myös yksityiselämän tilanteita. Avoin ja myönteinen ilmapiiri helpottavat keskustelua ja yhdessä sopimista, Toppinen-Tanner uskoo. Hänen mielestään työpaikoilla pitäisi keskustella myös siitä, olisiko työnantajalla mahdollisuuksia järjestää lastenhoitoa äkillisissä sairastapauksissa tai muita arkea helpottavia palveluita. – Työn ja muun elämän yhteensovittamisen voisi ottaa Lisätietoja työn ja perheen yhteensovittamisesta tehdyistä tutkimuksista löydän Työterveyslaitoksen sivuilta: www.ttl.fi/fi/ tyoura/tyon_ja_perheen_yhteensovittaminen/Sivut/default.aspx, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivulta: www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/lapsiperhekysely/tuloksia/tyon-ja-perheen-yhteensovittaminen ja Työsuojelurahaston sivuilta: www.tsr.fi/ tutkimustietoa/tata-tutkitaan/ hanke?h=108280. Intiim nro 8 I Oman edun valvonta 12.8.2015 Pykäläpuntari TIETOA TYÖEHDOISTA Minulla on unelma Y ksi viime viikkojen tärkeimpiä aiheita uutisissa on ollut rasismi, fasismi, natsismi ja mitä muuta maahanmuuttokriittisyyden, nuivuuden ym. salonkikelpoisten termien taakse piilotetaankaan. Moni varmaan kysyy mielessään, miten tämä asia kuuluu ammattiliiton lehteen. Se kuuluu niin kauan kuin ammattiliitot toimivat Suomessa yhteiskuntavaikuttajina ja vastavoimana kapitalistien kylmälle politiikalle ja riiston oikeuttaville arvoille. TYÖVÄENLIIKE JA SUURILTA osiltaan sen taustalla olevat poliittiset puolueet ammentavat merkittävän osan perusarvoistaan Ranskan vallankumouksesta. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Koko työväenliike perustuu siihen, että vahvempi auttaa heikompaa ja joukko auttaa yksinäistä. Työväenliikkeellä on ollut ja on edelleen vastassaan maasta riippuen pääoma, valtio ja valtion armeija. Työväestön on ollut hyvin helppo ymmärtää paikkansa tässä järjestelmässä ja valita puolensa. Taas kerran historiassa tämä ymmärrys on alkanut hiipumaan. Niin moni duunari ja jopa työväenliikkeen aktiivi on kääntänyt kelkkansa ja alkanut taistella entisiä perusarvojaan vastaan, suurin osa ymmärtämättä, mistä onkaan kysymys. Inhimillisyys ja ihmisyys elämän punaisina johtolankoina ovat vaihtuneet vihaan ja vastustukseen kaikkea erilaista kohtaan. Niin moni ateisti tai muuten uskonnoista välinpitämätön on alkanut vihaamaan toista hänen uskontonsa takia. Niin moni omaa kulttuuriaan aikaisemmin kartellut on alkanut vihaamaan toista hänen erilaisen kulttuurinsa takia. Miksi? On normaalia, että taloudellisesti huonoina aikoina ääriliikkeet ja -ajatukset nostavat kannatustaan huonon itsetunnon omaavien keskuudessa. Omassa kurjuudessa on helpompi vastustaa jotain vielä kurjempaa kuin todellista syypäätä siihen omaan tilanteeseen, maanmiestä kapitalistia. Näinhän sen ei kuuluisi tietenkään mennä. On aivan käsittämätöntä, että syytämme maamme kurjasta taloudellisesta tilasta ja kaikesta mahdollisesta muutenkin niitä yksilöitä, jotka ovat maahamme muualta paremman tai turvallisemman elämän toivossa päässeet. Tai tulleet töihin suomalaisen työnantajan palkkaamana. Tai rakastuneena. Syyttömiähän nämä ihmiset ovat suomalaisen kapitalistin touhuihin. Paljon syyttömämpiä kuin se ikuisesti kokoomusta äänestänyt pomosi sieltä entiseltä työpaikaltasi. Jos kaikki leijonariipusta ylpeänä kantavat yrittäjät tekisivät isänmaansa eteen edes sen, että maksaisivat rehellisesti veronsa, ei pakolaisten aiheuttamista kustannuksista tarvitsisi tehdä numeroa tai vanhustenhoidon alennustilasta tai työttömyyskorvausten määrästä. 29 Mirja Suhonen mirja.suhonen@teamliitto.fi VIHAAJIEN KELKKAAN VAIHTANUT ei tun- ne tai ymmärrä historiaa, tai edes yhteiskunnan perustavanlaatuisia lainalaisuuksia. Vaikka äärioikeistolaisuus onnistutaankin kohtuullisesti nykyään verhoamaan ainoaksi oikeaksi suomalaisuudeksi ja kansan asialla olemiseksi, ei totuus pala edes hitsauspillillä. Äärioikeistolaisuus vihaa työväenliikettä ja sen taustalla olevia poliittisia puolueita. Ja perinteiset kapitalistit tarvitsevat äärioikeistoa ja siihen kytköksissä olevia populisteja. Niiden toiminta ja törttöily saa kapitalistien yhä tiukkenevan mustan linjan vaikuttamaan asialliselta ja järkevältä toiminnalta. Ja tiukan paikan tullen he tukevat aina kapitalisteja, eivät ikinä tavallista kansaa. Työväenliike on aina ollut tavallisen kansan asialla yksin. Minulla on unelma, että me kaikki muistaisimme, millä puolella pöytää me istumme, ja kenen joukoissa seisomme. Liittymällä äärioikeiston ja populistien joukkoon edes puheissasi hyysäät samalla omaa vihollistasi. Tämä koskee niin työmarkkinapolitiikkaa kuin muitakin yhteiskunnan kipupisteitä. Kirjoitan asiasta myös, koska se on minulle hyvin läheinen ja konkreettinen. Samassa osoitteessa kanssani asuu maahanmuuttaja ja joka ikinen päivä saan lukea ja kuulla hyvin ikäviä, alentavia ja epäasiallisia kommentteja maahanmuuttajista ja maahanmuutosta yleensäkin. Viime vuosina tästä on tullut entistä tavallisempaa ja jopa yleisesti hyväksytympää. Erään puolueen puolueohjelmassa myös vastustetaan avoimesti monikulttuurisuutta. He siis vastustavat minua, vaimoani ja kaksivuotiasta poikaamme, olemmehan iljettävän monikulttuurisuuden edustajia ja varmaan siten vaarallisiakin. Aivan viime päivinä ovat esiin nousseet myös eturivin poliitikkojen kytkökset avoimesti fasistiseen natsijärjestöön. Natsit eivät ole mikään historiallinen kovien jätkien porukka, jota on ihan ok kannattaa. Vaikka olemme syntyneet 1980-luvulla, aihe on meille hyvin konkreettinen. Vaimoni molemmat mummot viettivät useita vuosia natsien työleirillä. Muutama viikko sitten viimeksi tapaamamme vaimoni eno vietti samalla leirillä lapsuutensa muutaman kuukauden ikäisestä noin viisivuotiaaksi. Natsismille flirttailevien poliitikkojen ja äärioikeistoa suureksi osaksi edustavan poliittisen puolueen toiminta ja sen salliminen saavat minut hyvin surulliseksi. Ja vihaiseksi. Juha Juntunen Kirjoittaja on TEAMin lakimies Lomautuksen vaikutus vuosilomaan Liiton toimistoon tulee päivittäin soittoja ja viestejä, jotka koskevat vuosiloman karttumista lomautuksen aikana. ? VASTAUS: Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolopäivien veroisina päivinä lomautuksen ajalta lasketaan 30 työpäivää kerrallaan. Jos työntekijä lomauttamisen jälkeen palaa töihin lyhyeksikin ajaksi ja joutuu uudelleen lomautetuksi, 30 päivän laskenta alkaa uudestaan (TN 1328-96, TN 1212-87 ja TN 1993-83) (lähde: www.vuosilomaopas.fi/) Lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn osalta lasketaan työssäolopäivien veroisiksi enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen aloitetaan uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden vaihtumisesta (Lähde: www.tyosuojelu.fi/fi/lomauttaminen). Jos tällainen osaaikainen lomautusjärjestely keskeytyy, alkaa kuuden kuukauden lomaa kerryttävä jakso alusta. Esim: Työntekijä on lomautettu kahdeksi päiväksi viikossa, mutta hän on välillä kokonaisen viikon töissä. Tällöin alkaa kuuden kuukauden jakso alusta. Kuuden kuukauden jakso ei ala alusta kuitenkaan silloin, jos lomautus toteutetaan esim. vuoroviikkoperiaatteella ennalta ilmoitetun suunnitelman perusteella. Graafisen alan sopimusten mukaista talvilomaa kertyy kaikilta niiltä kuukausilta, miltä kertyy vuosilomalain mukaista lomaa. Kirjatyöntekijöiden uusissa työaikamääräyksissä on erilliset säädökset ”vanhan” talvilomaosuuden kertymisestä. ! Vuosiloman pitäminen lomautuksen aikana Kalle Vantaalta kysyi, voiko työnantaja siirtää vuosiloman myöhemmäksi, kun työntekijät ovat lomautettuna. ? VASTAUS: Lomautetulla on oikeus pitää vuosilomansa samojen määräysten mukaan kuin muillakin työntekijöillä. Vuosiloman ajankohdasta pitää kuulla työntekijöitä, vuosilomasta pitää antaa neljä viikkoa syyskuun loppuun mennessä, graafisen alan sopimuksissa viisi viikkoa, ellei toisin sovita. ! Kesätyöntekijöiden työtodistus Liiton toimistosta on jouduttu patistelemaan työnantajia työtodistusten kirjoittamisessa. Työtodistuksesta on säädetty työsopimuslain (55/2001) 6. luvun 7 §:ssä. Sen mukaan: • työntekijällä on työsuhteen päättyessä aina oikeus pyynnöstään saada työtodistus • työtodistuksessa on mainittava vähintään työsuhteen kestoaika ja työtehtävät • työntekijän erillisestä pyynnöstä työtodistuksessa on lisäksi mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä tai vain toinen näistä • työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi. ”Koodeja”, lisä- ja piilohuomautuksia tai muita merkintöjä ei saa tehdä. ! 36 Vapaalla TUOMO LILJA LEVYLAUTASELLE THE CHEMICAL BROTHERS BORN IN THE ECHOES Virgin EMI *** Paluu menneisyyteen " Viiden vuoden julkaisutauko voi tuntua pitkältä ajalta, etenkin elektronisen musiikin piirissä, mutta juuri niin pitkään The Chemical Brothersilla on kulunut edellisen studioalbumin julkaisusta. Odotus kuitenkin palkittiin kesällä julkaistun pitkäsoiton Born In The Echoes myötä. Vuosien varrella elektroninen musiikki on löytänyt tiensä valtavirtaan. Jopa sitä pitkään hylkineet amerikkalaiset nielevät sen nykyisin pahemmin kakistelematta, tosin tuhdisti sokerilla kuorrutettuna. Kaksikon äänimaailmaa on jo vuosia kutsuttu, ironista kyllä, futuristiseksi. Uutta levyä kuvailtaessa ilmaisu saa jopa hymynkareen huulille, sen verran voimakkaasti yhtye ottaa vauhtia vuoden 1995 Exit Planet Dust -julkaisustaan. Voimakkaalle bassopohjalle ja rullaan rumpukaavan varaan rakennettu, ajoittain kirskuva, soundi iskee edelleen kuin tuhat volttia. Albumille on valikoitunut yllättävän paljon toisistaan poikkeavia vetoja. Popahtavampaa linjaa edustaa Go, jolla vierailee Jacques Cousteauta referoiva Q-tip. St Vincentin kanssa tehty Under Neon Light -raita sijoittuukin sitten jo jonnekin taiteellisemmalle alueelle, kun taas EML Rituals edustaa selkeästi Acid House -tyyliä. Päätösraidalla Wide Open vierailee puolestaan elokuun puolivälissä Suomessa vieraileva Beck. Yksikään vieraileva sankari ei kuitenkaan saa pääroolia kappaleellaan, pikemminkin tuntuu siltä, että Tom Rowlands ja Ed Simons pyrkivät tarkoituksellisesti painamaan heidän suorituksensa taka-alalle. Herkemmän artistisielun voisi kuvitella tästä hermostuvan, mutta ilmeisesti tällä kertaa ylpeys on nielty suosiolla. Jonne Kivinen TIETOPANKKI. Esko Partanen oli luottamusmies 18 vuotta. Hän kirjasi aikanaan muistiin kaikki tärkeät neuvottelut ja tapahtumat. LUKULAMPPU Ainutlaatuinen kuvaus pääluottamusmiehen arjesta Entinen pääluottamusmies Esko Partanen on julkaissut kolmannen teoksensa, nimeltään Pääluottamusmies. Tällä kertaa Partanen keskittyy kuvaamaan kuusivuotista kauttaan ison tehtaan pääluottamusmiehenä vuosina 1989–1994. Tehdas on Kokkolan Kemira, jossa Partasen aikoihin työskenteli pitkälti yli 500 henkilöä. TUOMO LILJA Partasen teos on ainutlaatuinen. Ilmeisesti yksikään Suomessa toimineista kymmenistätuhansista pääluottamusmiehistä ei ole itse julkaissut kokemuksistaan kirjaa. Muutamista pääluottamusmiehistä on henkilöhistorioita, mutta ne ovat muiden kirjoittamia. Partasen aiemmissakin teoksissa Avioliiton anatomia (2009) ja Nahkatakki, moottoripyörä ja matkaradio (2012) on kuvattu tehdasta, työelämää ja luottamusmiestoimintaa, mutta niissä on paljon muutakin. Teosten painokset ovat olleet pieniä, muutamia sato! ja, mutta niitä on ainakin Kokkolan seudulla luettu tarkasti. Mielenkuohunnaltakaan ei ole vältytty, sillä Partanen kertoo, että Nahkatakin jälkeen muuan lukijoista oli uhkaavaan sävyyn tokaissut, että voidaan vielä tulla pimeässä vastakkain. Sopisi oppikirjaksi Uusimmassaan Partanen keskittyy kuvaamaan, millaista pääluottamusmiehen arki oikeasti on. Toisaalta se on äärettömän kovaa edunvalvontaa palkka- ja työllisyysasioissa, peliä, jossa panoksena ovat sadat työpaikat. Toisessa ääripäässä ovat juorut, poliittisperäiset selkäänpuukotukset ja muut syvästi inhimilliset tuo- kiokuvat yksittäisistä ihmiskohtaloista. Partasen valinta pääluotoksi tapahtui dramaattisen ja surkuhupaisankin vaalin ja äänestyksen jälkeen luvuin 199– 168. Draamaa tuli, kun kaksi vaalivirkailijaa häipyi kesken äänestyksen viinakauppaan ja vei uurnankin mukanaan. Poliisikin puuttui vaaliin. Partasen pääluottamusmieskaudelle osui harvinaisen monta isoa asiaa. Pääluottamusmiehen perusteella syntyy sellainen kuva, että Kemira säilyi vakaana niin kauan, kun yhtiötä johti Partasen hyvin tuntema ja melko korkealle arvostama vuorineuvos Yrjö Pessi. Muutokset alkoivat Heimo Karisen toimitusjohtajakaudella.Tuotantoa lopetettiin, muun muassa Oulun ja Kokkolan lannoitetehtaat, ja toimintoja alettiin ulkoistaa. Eläkesäätiö Neliapila suljettiin, jolloin vanha väki kyllä säilytti etuja, mutta uudet eivät niitä saaneet. Vielä kovempi juttu oli Kemiran yhtiöittäminen, joka alkoi Vihtavuoresta ja Säteristä. Yhtiöitykset johtivat tehtaiden ja toimintojen myynteihin. Vielä 1980-luvulla Kemianliitossa oli 5 000 kemiralaista jäsentä, tällä hetkellä heitä on TEAMissa vain muutama sata. Partanen on aiemmissa kirjoissaan ollut tarinankertoja, mutta Pääluottamusmiehessä ote on paikoitellen pikkutarkka, jopa pöytäkirjamainen. Kokoukset, niissä riidellyt ja sovitut asiat, osallistujat ja käytetyt puheenvuorot kirjoittaja pystyy kuvaamaan yksityiskohtaisesti, koska hänellä oli tapana kirjoittaa kaikki merkittävät tapahtumat muistiin heti kokousten jälkeen. Joskus hän puhtaaksikirjoitti Intiim nro 8 I Vapaalla 12.8.2015 muistiinpanojaan vielä aamuyöllä. Partasen arkistoa ovat hyödyntäneet ainakin Kemiran ja Kemianliiton historiateosten kirjoittajat. Pääluottamusmiestä tehdessään kirjoittaja kävi läpi 30 mapillista muistiinpanojaan. Pääluottamusmiehessä on toki herkullista tarinankerrontaakin, yleistä elämäfilosofiaa esimerkiksi politiikasta, kansainvälistymisestä, ihmisluonteista ja vaikkapa alkoholin käytöstä, mutta toisaalta teos sopisi myös oppikirjaksi ja sellaiseksi se on alkusanojen mukaan osin tarkoitettukin. Verkostoituminen on erityisen tärkeää Partanen tulee kertoneeksi, varmaan osin tiedostamattaan, miten luottamushenkilön kannattaa toimia, jotta hän menestyisi tehtävässään. Ahkera ja systemaattinen pitää olla. Kannattaa kouluttautua, ja siihen ay-liike antaa hyvät mahdollisuudet. Täytyy pitää yhteyttä edustamiinsa ihmisiin. Täytyy osata käsitellä informaatiota, ottaa sitä vastaan, välittää ja lähettää. Tarpeellisia inhimillisiä ominaisuuksia ovat ainakin uteliaisuus, itsevarmuus ja paksunahkaisuus – sekä suoraselkäisyys työnantajan edustajien kanssa asioitaessa. Erittäin tärkeää on verkostoituminen. Partanen itse hankki luottamustehtävissään laajat kontaktit. Niitä oli moneen suuntaan. Kemiran muiden tehtaiden luottamushenkilöt ja aktiivit oli tärkeä ja tarvittaessa vaikutusvaltainen porukka. Partasen kertomuksessa vilahtelee tuttuja kemiralaisnimiä: Rauli Mäntynen, Kari Lehtoranta, Aarre Lindroos, Antero Tastula, Seppo Tastula, Mikko Vehniäinen. Toinen erittäin tärkeä taho oli Kemianliitto ja sen yksittäiset toimihenkilöt, joista useimmiten tulevat mainituiksi Jyrki Raina ja Heikki Pohja. Myös Timo Vallittu ja Heli Puura näyttävät hoitaneen kokkolalaisten asioita. Kolmas viiteryhmä olivat poliitikot, aivan valtakunnan kärkihahmot, joihin Partanen turvautui, kun Kokkolan lannoitetehdas 1992 lopetettiin. Piti saada korvaavaa tuotan- toa. Hän oli yhteydessä muun muassa Kalevi Sorsaan, Esko Ahoon, Pekka Tuomistoon, Erkki Liikaseen ja Pertti Salolaiseen. On tärkeää huomata, että kun pääluottamusmies maakunnasta otti yhteyttä ministerismiehiin, hän tuli vähintään kuulluksi, melkein aina sai palautetta ja muutaman kerran yhteydenotot poikivat myönteisiä ratkaisujakin. Lopetetun lannoitetehtaan sijaan saatiinkin 30 henkilöä työllistävää uustuotantoa. Asia varmistui laivaseminaarissa, yöllä klo kaksi, kun silloisen pääministeri Ahon avustaja Altti Seikkula ”vetäessään sikaaristaan mahtavan henkäyksen sanoi minuun katsoen, että Esko, eiköhän se raha-asia Kemiralle järjesty”. Aika taitavaa edunvalvontaa, varsinkin, kun tietää, että Esko Partanen on täysin absolutisti. Kovaa peliä omien kesken Tärkein ja ehkä vaikein viiteryhmä ovat tietysti ne ihmiset, joita edustaa. Partanen neuvoo aktiiviseen ja säännölliseen yhteydenpitoon jäsenten kanssa. Samalla hän useampaan kertaan toteaa, ettei isolla tehtaalla koskaan voi tulla tilannetta, jossa koko porukka olisi tyytyväinen tehtyihin ratkaisuihin. Erityisen tärkeänä hän pitää kaikilla työpaikoilla olevia hiljaisia mielipidejohtajia, jotka eivät useinkaan ole luottamustehtävissä, mutta joita väki kuuntelee, ja jotka todellisuudessa paljolti määrittelevät millaiseksi työpaikan henki rakentuu. Esko Partanen tiesi vuonna 1989 joutuvansa vääjäämättä vaikeuksiin jo ennen kuin tuli valituksi pääluottamusmieheksi. Hänellä oli takanaan 12 vuotta korjaamon luottamusmiehenä. Demareiden, joihin Partanen itse kuuluu, ja vasemmistoliiton edeltäjien (SKDL ja SKP) välinen taistelu kuului vielä 1980-luvulla isojen työpaikkojen arkeen. Se ilmeni välillä likaisenakin pelinä, väärien tietojen levittämisenä, ”…vetäessään sikaaristaan mahtavan henkäyksen sanoi minuun katsoen, että Esko, eiköhän se rahaasia Kemiralle järjesty”. Ote Esko Partasen teoksesta. yöllisinä häiriöpuheluina.Toiseen leiriin kuuluvaa lyötiin surutta. Puolin ja toisin, Partanenkin myöntää. Taisto alkoi lieventyä hänen mukaansa siinä vaiheessa, kun Neuvostoliitto romahti. Nykyään Kokkolassa ei enää Kemiran tehdasta ole, vaan myyntien ja yritysjärjestelyjen jälkeen entisen Kemiran alueella toimii parikymmentä erilaista firmaa. Entinen rikkihappotehdas on ruotsalaisen Bolidenin omistuksessa. Sulfaatti- ja rehufosfaattitehdas ovat norjalaisella Yaralla. Kalsiumkloriditehdas on saksalaisen Tetran ja entinen monituotetehdas niinikään saksalaisen CABBin omistuksessa. Kunnossapidon hoitaa Kip Infra oy. Luottamusmies pääsee vaikuttamaan Luottamusmies siis joutuu koville, jos aikoo hoitaa hommansa hyvin, mutta on työ antoisaakin. Esko Partanen pääsi vaikuttamaan moniin oman ammattiliittonsa ja Kemiran sisäisiin ratkaisuihin. Joissain tilanteissa hän näytti olevan verkostojensa kautta paremmin informoitu kuin Kokkolan tehtaan paikallinen johto. Tie johti myös kunnallispolitiikkaan ja aitiopaikalle valtakunnan politiikkaan. Partanen oli useita kertoja kokkolalaisen kansanedustajan Kari Urpilaisen vaalipäällikkönä. On hienoa ja tärkeää, että tehtailta löytyy väkeä, jotka haluavat vaikuttaa oman työyhteisensä ja koko maan asioihin. Ei se niin vaikeaa ole, etteikö siihen terveellä maalaisjärjellä varustettu ihminen pystyisi. Saa nähdä, onko Partasen Esko ammentanut itsensä tyhjiin kolmen omaelämänkerrallisen romaanin jälkeen. Tuskinpa. Kirjaa voi tilata osoitteesta: [email protected] 37 LUKULAMPPU TSL ja hukattu mahdollisuus ! Jussi Pikkusaaren kirjoittama Työväen omaehtoisen sivistystyön aatteen kantavuus, Työväen Sivistysliitto 1919– 1999 pyrkii olemaan enemmän kuin Työväen Sivistysliiton (TSL) järjestöhistoria. Se paitsi hahmottaa TSL:n tarinan, ottaa kantaa myös siihen, miten se on yhteiskunnassa vaikuttanut, ja mitä TSL olisi toisenlaisilla valinnoilla voinut olla. Aihe on mielenkiintoinen ja haasteellinen. Kirjoittajan vaikeutuskerrointa lisää se, että hän teki pitkän uran TSL:n palveluksessa. Hän toimi muun muassa sen pääsihteerinä vuodet 1973–1989. Yleinen kokemus on, että mitä läheisempi aihe, niin sitä vaikeampi siitä on kirjoittaa sotkematta puuroja ja vellejä. Toisaalta aiheen tuttuudesta on etua. Pikkusaari onnistuu välttämään sen, että teksti pyörisi liikaa hänen ympärillään. Paikoittaista pamfletinomaisuutta on, mutta se ei haittaa. Pohdinta siitä, mitä TSL olisi voinut toisenlaisella strategialla olla, on mielenkiintoista. Uskon, että kirja antaa paljon niille, joille työväenliikkeen historia on pääosin tuttua. TSL perustettiin kansalaissodan jälkeen sosialidemokraattisten järjestöjen yhteiseksi koulutus- ja sivistysjärjestöksi. TSL:n ensimmäinen puheenjohtaja oli Väinö Voionmaa. Hän johti järjestöä sen perustamisesta kuolemaansa, vuoteen 1947, asti. Hänen jälkeensä järjestön johtoon valittiin Yrjö Kallinen. TSL jäseninä on muun muassa ammattiliittoja, SAK, sosialidemokraattinen puolue ja muita sosialidemokraattisia järjestöjä. TSL:n ensisijainen tarkoitus on ollut järjestää koulutusta jäsenjärjestöilleen. Sen kautta työläisille aukeni väylä opiskella myös ulkomailla. Näitä mahdollisuuksia ovat tarjonneet muun muassa 1930-luvulla alkanut Genevekoulu, 1950-luvulla käynnistynyt Manchester-koulu ja myöhemmin myös Pohjolan TSLkoulu. Kulttuuri nivoutui nopeasti osaksi TSL:n toimintaa. Se ei yllätä, kun koulutuksesta ja sivistyksestä kiinnostuneet ihmiset tekevät yhteistyötä. Katsottiin myös, että TSL:n yhtenä tehtävänä oli työväenkulttuurin edistäminen. Sillä oli myös oma lehti, aluksi Työjäisopiskelija, sittemmin Aikamerkki. TSL:n alaisuudessa ovat toimineet myös muun muassa Työväen kuvataidetoimikunta Jussi Pikkusaari TYÖVÄEN OMAEHTOISEN SIVISTYSTYÖN AATTEEN KANTAVUUS – TYÖVÄEN SIVISTYSLIITTO 1919–1999. Mediapinta 2014, 321 s. ja Työväen elokuvatoimikunta. Työmiesten sivistystarpeen tyydyttämisestä huolehdittiin Metsämiesten siirtokirjaston avulla. Vuoden 1950 lopulla kirjakaappeja oli 30 ja kussakin niissä noin 30 opusta. TSL:n piirissä on käynnistynyt myös merkittäviä kulttuuritapahtumia, kuten Jätkän kulttuuripäivät ja edelleen vahvana porskuttava Työväen musiikkitapahtuma Valkeakoskella. Viimeksi mainittu sai alkunsa TSL:n Etelä-Hämeen piirin järjestämänä 1970-luvulla. Koko toimintansa ajan TSL on ollut tietyllä tavalla jäsenjärjestöjensä vanki. Sen ensimmäinen, ja Pikkusaaren sanoin myös yhdestoista, tehtävä on ollut niiden koulutustarpeen tyydyttäminen. 1970–1980-luvuilla käytiin keskustelua kuitenkin myös TSL:n vahvemmasta roolista työväenliikkeen kentässä. Se olisi merkinnyt itsenäisempää, omaehtoisempaa ja voimakkaampaa paikallistason toimintaa. Tämä kariutui kuitenkin jäsenjärjestöjen vastukseen. Tuolloin TSL:n pääsihteerinä toiminut Pikkusaari oli keskustelun ytimessä ja tappiolle jääneen linjan kannattaja. Jos olisi käynyt toisin, TSL:n alueorganisaatioista olisi saattanut muodostua työväenliikkeelle aatteellinen, kulttuurinen ja sivistyksellinen piristysruiske. Oliko kyseessä hukattu tilaisuus, jää ikuiseksi arvoitukseksi. Arto Jokela [email protected] PORVOON BOREALIKSELLA MENEE MUKAVASTI. Osaston luottamusmies Reijo Hurskainen kertoo, että yrityksessä on tänä kesänä työskennellyt yhtä paljon kesätyöntekijöitä kuin aiemminkin. Porvoon Kilpilahdessa sijaitseva yritys valmistaa muovirakeita ja peruskemikaaleja. Muovin menekki ei ole lamasta kärsinyt. TÄMÄ LEHTI ON PAINETTU SUOMESSA SUOMALAISELLE PAPERILLE. KANSIKUVA: PEKKA SIPOLA LISÄKSI Familon vilpistelee kotimaisuudella >> 28 ”Niin moni duunari on kääntänyt kelkkansa ja alkanut taistelemaan entisiä perusarvojaan vastaan.” >> 29 Pääluottamusmies kuvaa stadia >> 24–25 numero 8 TEAM-KASSA • Siltasaarenkatu 4, PL 291, 00531 Helsinki. • Päivystys: puh. 09 7739 7355 ma–pe klo 9.00–16.00 • Sähköposti: [email protected] • Kotisivut: www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa TEAM-LIITTO • Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki. puh. 09 773 971 • Sähköposti: [email protected] • Kotisivut: www.teamliitto.fi • Toimisto avoinna 8.30–16.00
