Intiimissä - Sanomapaino

TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton
jäse
jäsenten
äänenkannattaja
numero 11 /2014
YT-SUMA
VAIVAA TEAMTYÖPAIKKOJA
>> 2, 4 ja 6–7
NANSO YRITTÄÄ
ALENTAA
PALKKOJA
>> 6
SÄÄSTÖT TOIVAT
KESTOLAMAN
>> 8
TEAM HAASTAA
YTK-KASSAA
>> 22
HYVIÄ UUTISIA
PIETARSAARESTA
>> 15–17
Myös kemianteollisuuden lippulaiva Neste Oil saneeraa
>> 4
2
Intiim nro 11
TEAMista nähtynä
PROTESTOIMME
Varma kuin köyhän
kuolema
V
iime vuosina jokaisessa Intiimissä
on käyty läpi meneillään olevia ytmenettelyjä. Tavallisesti niitä on ollut päällä 5–10.
Juuri nyt tilanne tuntuu olevan pahempi kuin kertaakaan nykylaman aikana. Tässä lehdessä joudutaan kuvaamaan 15 yt-menettelyä, joista osa on harvinaisen pahoja.
On aina peruuttamatonta, kun kokonaisia tuotantolaitoksia ajetaan alas. Kerran lopetettua tehdasta harvoin käynnistetään
uudelleen.
Uponor teki hiljattain päätöksen kahden
yksikön lopetuksesta, ne ovat tosin pieniä.
Vajaa vuosi sitten Uponor jo lopetti kaksi
tehdasta. Eli kaikkinensa Uponor tulee vuoden aikana ajaneeksi alas neljä tehdasta –
se lienee Suomen ennätys, muttei ollenkaan
kunniaksi yhtiölle. Täsä enemmän sivulla 5.
Yaran Harjavallan tehtaalla etsitään osalle
tuotannosta jatkajaa, mutta kokonaan pois
ei voi sulkea tuotannon loppumistakaan (s.
6). Erweko lopettaa Rovaniemen-painonsa (s. 7.).
Vakavin on tilanne valtionyhtiö Neste
Oilissa (s. 4). Yhtiö on taloudellisesti vahva.
Silti edessä on saneeraus, joka uhkaa viedä
250 työpaikkaa. Myös toiminnan ulkoistuksia voi tulla. Yhtiö on ilmoittanut merkittävistä investoinneista ja se on tietysti myönteinen asia. Silti mielessä pyörii epäilys, ra-
KANNATAMME
Ainakin nuorten
eläketurva paranee
INTIIM NRO 12
ilmestyy keskiviikkona 5.11.2014. Lehteen
tarkoitetun materiaalin pitää olla toimituksessa viimeistään perjantaina 24.10.2014.
INTIIM NR 12
utkommer onsdagen 5.11.2014. Material
avsett till tidningen bör vara på Intiims redaktion senast fredagen 24.10.2014.
ISSN-0450-3163
15.10.2014
Yt-neuvotteluja ennätysmäärä
Otsikon totuuden tiesi jo vanha kansa. Tätä aikaa vastaamaan kansanviisauden voisi
modernisoida kuulumaan: Varma kuin köyhän rikasta varhaisempi kuolema.
Tutkimukset kun kertovat karua kieltään siitä, että tuloeroja noudattavat sairastuvuuserot ovat suurentuneet selvästi
viimeisen 25 vuoden aikana.
Aika ajoin julkisuudessakin kannettu
huoli terveyden eriarvoistumisesta ei ainakaan toistaiseksi ole muuttunut käytännön
tositoimiksi. Vaikkapa siten, että huolta
kannettaisiin erityisesti heistä, jotka ovat
suurimmassa vaarassa sairastua.
Jokaisen kansalaisen terveydestä huolehtiminen olisi myös hyvätuloisten etu.
Suurten tuloerojen kun on todettu heikentävän koko kansan terveyttä. Eriarvoinen
yhteiskunta aiheuttaa sosiaalisia ongelmia, jotka koskevat kaikkia sen jäseniä.
Elämme kiihtyvän eriarvoistumisen aikaa. Eriarvoisuus sairastavuudessa on kasvanut jopa nopeammin kuin tuloerot. TP
Työmarkkinakeskusjärjestöjen syyskuun
lopulla hyväksymä eläkeratkaisu parantaa
nuorten eläkkeitä. Jatkossa työeläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstä,
eikä eläkettä laskettaessa palkasta enää
vähennetä työntekijän työeläkemaksua.
Vuonna 2017 voimaan astuva uudistus
kohtelee myös eri ikäryhmiä nykyistä tasapuolisemmin, sillä eläkettä kertyy kunkin
vuoden ansioista 1,5 prosenttia vanhuuseläkkeen alaikärajaan saakka.
Eläkkeet nousevat nykyjärjestelmään
verrattuna myös sen johdosta, että niitä
leikkaava elinaikakerroin lievenee vuonna 2027 eläkeiän alarajan noustua 65 vuoteen. Kullekin ikäluokalle erikseen vahvistettavan elinaikakertoimen tarkoitus on
rajoittaa elinajan pitenemisestä johtuvaa
eläkekustannusten kasvua.
Eläkeratkaisussa on tietysti myös huonot puolensa. Useimpien eläkeikä nousee.
Eläkkeistä enemmän puheenjohtaja Timo
Vallitun kolumnissa sivulla 5. ST
I
hoittaako Neste investointinsa väen saneerauksen kautta?
Joskus on käynyt niin, että kun toimialan
johtava yritys aloittaa yt:t, muut firmat seuraavat. Neste on kiistatta kemianteollisuuden lippulaiva, joten toivoa sopii, että alan
muut yritykset pitävät päänsä kylmänä.
ON OLLUT HARVINAISTA, että joku yritys lähtee ajamaan palkkojen alentamista. Nyt sekin on koettu. Trikootuotteita ja sukkahousuva valmistava Nanso (s. 6) on palkka-alea
esittänyt. Yhtiön työntekijät ja toimihenkilöt ovat ajatuksen jyrkästi torjuneet siitä huolimatta, että Nanso on taloudellisissa
vaikeuksissa.
Ay-liikkeessä ei laajemminkaan uskota
palkkojen alentamiseen. Palkka-ale on aina
lyhytnäköinen vaihtoehto. Se johtaa kilpailuasetelman vääristymiseen ja mahdollisesti siihen, että bisnes jätetään kehittämättä.
Kansantalouden tasolla osotovoiman aleneminen johtaa kysynnään heikkenemiseen,
millä on kielteinen vaikutus työllisyyteen.
Siis: Palkkojen alentaminen ei ole ratkaisu yritysten eikä kansantalouden ongelmiin.
Tuomo Lilja
tuomo.lilja@teamliitto.fi
TEAMin vaali lähestyvät
T
EAMin ensimmäiset vaalit käynnistyvät virallisesti heti vuodenvaihteen
jälkeen ehdokasasettelulla. Epävirallisesti vaaleja on valmisteltu koko tämä vuosi.
Liitto on järjestänyt eri puolilla maata koulutustilaisuuksia, jotta vaalien toteuttaminen
sujuisi mahdollismman kitkattomasti.
Sähköinen ja postivaali pidetään yhtä aikaa 1.–15.3. Uurnavaaliin on mahdollisuus.
Ehdokkaaksi asettuminen on tehty helpoksi. Tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, kuinka paljon ehdokkaita tulee olemaan, mutta karkea ennuste voisi olla noin
700–800. Mitä enemmän ehdokkaita, sitä
parempi jäsendemokratian kannalta.
Puolessa tusinassa SAK:laisessa liitossa on parin viime vuoden aikana järjestet-
TEAM TEOLLISUUSALOJEN
AMMATTILIITON
JULKAISU
5. vuosikerta. Taustaltaan
Suomen vanhin ay-lehti.
Perustettu 1893, vuoteen
1916 nimellä Gutenberg
TOIMITUS
Siltasaarenkatu 2, PL 324,
00531 Helsinki
puhelin 09 773 971
faksi 09 753 8511
intiim@teamliitto.fi
Tuomo Lilja
päätoimittaja
09 7739 7351
Tarja Paajanen
toimittaja
09 7739 7326
Sirpa Taskinen
toimittaja
09 7739 7337
Tytti Kettunen
tiedotuksen assistentti
09 7739 7405
Jonne Kivinen
viestinnän sihteeri
09 7739 7309
ULKOASU
Hanna Lahti / Huomen GDI
LEVIKKI
Painosmäärä 63 000
OSOITTEENMUUTOKSET
Jäsenten osoitteenmuutokset tapahtuvat postin osoitepalvelun kautta. Jäsenten,
joilla on osoitteenluovutuskielto, on ilmoitettava
muutos liittoon samoin
kuin muiden lehden saajien.
ILMOITUSMARKKINOINTI
Media Tori, Helinä Vuori
Ahterikatu 8 A 3
ty vaaleja. Niiden perusteella ainakin demarit ja vasemmistoliittolaiset ovat pytyneet rakentamaan varsin kattavat vaaliliitot.
Perussuomalaiset löysivät Metallissa ja
JHL:ssä joitain ehdokkaita, mutta eivät Puuliiton ja SEL:n vaaleissa. Kokoomuslaisia ja
keskustalaisia ei ay-vaaleissa yleensä ole ollut, mutta tervetuloa TEAMin vaaleihin!
Monia TEAMin jäseniä varmaankin pyydetään tai kannustetaan ehdokkaaksi. Kannattaa suhtautua myönteisesti. Mutta samalla kannattaa tarkkaan tsekata, mihin
vaaliiliittoon on sitoutumassa.
Tuomo Lilja
tuomo.lilja@teamliitto.fi
20810 Turku
040 506 1495,
helina.vuori@media-tori.fi
ILMOITUSHINNAT
Tekstisivuilla neliväri-ilmoitukset 1,80 euroa/pmm.
Tekstin jälkeen neliväriilmoitukset 1,60 euroa/
pmm, mustavalkoiset 1,10
euro/pmm.
OSASTOILMOITUKSET
intiim@teamliitto.fi
AINEISTOT
SÄHKÖPOSTILLA
Lehteen tuleva aineisto
mieluiten osoitteeseen
intiim@teamliitto.fi.
Yhteyshenkilö:
Tuomo Lilja, puh. 09 773 971,
tuomo.lilja@teamliitto.fi
PAINOPAIKKA
Hämeen Paino Oy,
Forssa 2014
Intiim nro 11
I
Ajankohtaista
15.10.2014
VEIKKO OLLILA
► MAAILMALTA
Ammattitutkinnot 20 vuotta
Laki työelämän
näyttötutkinnoista
astui voimaan
1994. Tutkintoja on
tällä hetkellä 374.
Jos olisin suorittanut ennustajan näyttötutkinnon, osaisin
vastata tähän luotettavasti. Tutkintorintamalla tapahtuu nyt
todella paljon, kaikki on myllerryksessä. Tutkintoja koskeva rahoitus muuttunee täydellisesti 2017 alussa, samoin koko
tutkintojärjestelmä
Johtaja Veikko Ollila ALVARista on nähnyt näköalapaikalta
tutkintojärjestelmän kehityksen.
Miten näyttötutkintoja pitäisi
edelleen kehittää?
Mikä ihmetta termi ALVAR
tarkoittaa?
Ammattitutkintoaineiston
laadunvarmistus eli ALVAR
liittyy näyttötutkintoihin, joissa tutkinto suoritetaan osoittamalla vaadittu ammattitaito käytännön työsuorituksilla riippumatta siitä, miten taidot on hankittu. ALVARin tehtävä voidaan rinnastaa ylioppilastutkintolautakuntaan.
Mitkä ovat ALVARin toiminnan tavoitteet?
Päätavoitteena ovat työelämässä luotettavat tutkinnot.
Luotettavuus tarkoittaa sitä, että tutkintotodistuksen haltija
osaa ne asiat, jotka tutkintotodistuksessa luvataan.
Mitä ALVAR ihan käytännössä tekee?
Luotettavuuden saavuttamiseksi teemme tutkintoihin
ohjeistuksia ja kuvauksia siitä,
millaisilla käytännön töillä tutkinnossa tarkoitettu, riittävä
ammattitaito voidaan osoittaa.
”ALVARin neuvottelukunnassa
on mukana myös
TEAM.”
Keitä ALVARin toiminnassa
on mukana?
ALVARin toimintaa ohjaavassa neuvottelukunnassa on
mukana muun muassa TEAM
ja muita työntekijä- ja työantajajärjestöjä.
Onko tutkintojen tarjonta
kattava vai puuttuuko sellainen joiltain aloilta?
Käsitykseni mukaan nykyisestä tutkintovalikoimasta löytyy 99 prosentin todennäköisyydellä tarvittava tutkinto.
Mitä uutta näyttötutkinnoissa on tulossa?
Mielestäni arvioijien koulutukseen pitäisi kiinnittää radikaalisti enemmän huomiota.
Arvioijat ovat keskeisesti vaikuttamassa koko järjestelmän
luotettavuuteen. Ehkä koko
systeemi pitäisi tältä osin uudistaa puoliammattilaisuuden
suuntaan.
Millaisia haasteita näet tulevuudessa?
Suurin vaara on siinä, että
työelämän tutkinnoiksi tarkoitetut näyttötutkinnot muuttuvat koulutustutkinnoiksi toisten vastaavien joukkoon. Pidän
ratkaisevan tärkeänä sitä, että työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat mukana niissä pöydissä, joissa tehdään työelämän tutkintojen tulevaisuutta
koskevat tärkeät päätökset. Ehdotan ja toivon, että TEAM tärkeänä työelämän järjestönä on
tässä asiassa aktiivinen.
Tarja Paajanen
VERKKOVINKKI
www.alvar.fi
HESSUN HERJAT
Kunnon työ
on harvojen herkkua
Kansainvälisenä Kunnon työn päivänä 7. lokakuuta juhlittiin kaikkea sitä, mikä työelämässä on jo kunnossa. Samalla muistutettiin, että kunnon työn ehdot
toteutuvat vain harvalla työntekijällä maailmassa.
Kaakkois-Aasia on 690 miljoonainen nouseva talousalue ja valtatekijä maailmassa. Kaakkois-Aasian maiden rivakasta, keskimäärin seitsemän prosentin talouskasvusta huolimatta reilut kymmenen prosenttia väestöstä elää alle köyhyysrajan.
Talouskasvu ei ole tuonut samassa suhteessa uusia työpaikkoja, eikä se juurikaan ole parantanut
työntekijöiden palkka- ja työehtoja. Päinvastoin.
Useissa maissa valtaosa väestöstä työskentelee edelleen epävirallisella sektorilla ilman työsopimussuhdetta ja sosiaaliturvaa. Myös huonosti palkattujen ja
vailla työsuhdeturvaa työskentelevien pätkätyöntekijöiden määrä lisääntyy koko ajan. Aasian maiden
sisäinen työvoiman liikkuvuus on myös lisääntynyt,
ja ulkomaalaisten työntekijöiden asema on vieläkin
heikompi kuin paikallisten.
Teollisuutta edustavan maailmanjärjestön
IndustriALL:n jäsenliitot kampanjoivat Kunnon työn
päivänä kunnollisten työpaikkojen puolesta eri puolilla Kaakkois-Aasiaa.
Esimerkiksi Filippiineillä kampanjoitiin lakialoitteen puolesta, jonka tarkoituksena on hillitä muun
muassa vuokratyövoiman käyttöä ja taata vuokratyöntekijöille työsuhdeturva. Ammattiyhdistysliikkeellä on kuitenkin vain vähän mahdollisuuksia
muuttaa maan työlainsäädäntöä, sillä järjestäytymisasteen ollessa yksityisellä sektorilla vain viitisen prosenttia, sen neuvotteluvoima on heikko.
!
Kumppanuushankkeilla tuloksia
Kaakkois-Aasiassa
Suomalaiset ammattiliitot ja niiden solidaarisuuskeskus SASK ovat olleet mukana useissa KaakkoisAasian maissa vahvistamassa ammattiyhdistysliikettä. Ajatus ay-liikkeen solidaarisuustyön takana on
se, että kun ay-liike on riittävän vahva muuttamaan
yhteiskuntaa, se turvaa myös niitä tukevien maiden
vakauden.
Filippiineillä suomalaiset ovat omalta osaltaan olleet tukemassa ay-liikkeen yhdentymistä. Filippiinien ay-liike oli pitkään pirstaloitunut toisiaan vastaan kilpaileviksi klikeiksi, mutta vuonna 2013 maahan perustettiin uusi ammattiliittojen keskusjärjestö Sentro.
Suomalaiset ovat olleet mukana myös Indonesiassa vahvistamassa ammattiliittoja, jotka tekemällä yhteistyötä yli liittorajojen saivat aikaiseksi sosiaaliturvauudistuksen 250 miljoonaisessa jättivaltiossa. Vuoteen 2019 mennessä maassa toteutetaan
muun muassa sairausvakuutusjärjestelmä, joka takaa koko väestölle terveydenhuoltopalvelut. Liitot
ovat saaneet nostettua myös vähimmäispalkkoja –
jopa 30 prosentin harppauksin – vaikka ne edelleenkin ovat kaukana elämiseen riittävästä palkasta. Lisäksi ne ovat saaneet rajoitettua ulkopuolisen työvoiman käyttöä.
Stoorisoppi
– Työergonomian puutteet ovat kuin pommi, jonka sytyslanka on palamaisillaan loppuun!
3
4
Ajankohtaista
LASITEOLLISUUS
Pilkingtonin yt:ssä
ikävä käänne
Lasinvalmistaja Pilkingtonin
yt-neuvotteluissa tapahtui viime viikolla ikävä käänne huonompaan. Yt koskee Tampereen ja Ylöjärven tehtaita ja ilmi kävi, että ennuste mahdollisista henkilöstövaikutuksista
on laajentunut, jopa aika merkittävästi.
Neuvottelujen piirissä on
noin 340 henkilöä. Vielä pari viikkoa sitten alustava arvio
mahdollisesta henkilöstövaikutuksista koski noin 70 henkilöä.
Nyt arviota on tarkennettu, ja se
on noussut 110 henkeen.
Tiimiläisiä edustava pääluottamusmies Sari Uusivirta sanoo, että määrän nostaminen
oli ikävä yllätys.
– Taustalla on ilmeisimmin
se, että markkinatilanne on
poikkeuksellisen kehno. Asiakkaat ovat tulleet varovaisiksi,
mikä heijastuu tilauksiin.
– Kysyntä piristyy aina keväällä. Nyt on kyse siitä, että jotenkin päästään yli vaikean vaiheen, Uusivirta arvioi.
Irtisanomisuhka ei hänen
mukaansa ole noussut. Sen sijaan odotettavissa on, että lomautukset ovat laajempia kuin
yt:n alkupuolella ennakoitiin.
Pilkingtonin yt:n kestoa
on pidenentty. Ensimmäinen
mahdollinen päätöspäivä on
21.11.2014 ja yt:n seurausvaikutukset alkaisivat asteittain joulukuun aikana. TL
!
Aurassa toimiva Reka Kumi on aloittanut yt-menettelyn.
Taustalla on käsivalmistus- sekä paisto-osaston kehno tilauskanta. Injektio-osaston tilauskanta näyttää tällä hetkellä olevan hyvällä mallilla koko loppuvuoden.
– Varsinaisesta yllätyksestä ei voi puhua, mutta pahalta tietysti tuntuu. Olihan meillä
jo yksi syksy jolloin yt-neuvotteluja ei ollutkaan. Yhtiön tarkoituksena on lyhyemmän kaavan mukaiset neuvottelut ja todennäköisinä seurauksina ainakin osastokohtaisia lomautuksia. Irtisanomisilta toivottavasti vältytään, kertoo pääluottamusmies Sami Heikelä.
Teknisiä kumituotteita valmistavan Reka Kumin palveluksessa on 48 työntekijää, joista kaksi määräaikaista. Määräaikaisuudet päättyvät marraskuun viimeinen päivä. TL
15.10.2014
Myös Neste Oil saneerauslinjalle
TUOMO LILJA
Hyvin kannattava
valtionyhtiö aikoo
hävittää ainakin
250 työpaikkaa.
TUOMO LILJA
Suomen kemianteollisuuden lippulaiva, öljynjalostaja
Neste Oil on ilmoittanut merkittävistä muutoksista yhtiön
toiminnassa.
Yhtiö aikoo vähentää ainakin 250 henkilöä, yhdistää
kahden jalostamon (Porvoo ja
Naantali) toiminnot sekä tehdä muutosten yhteydessä 500
miljoonan investoinnit.
Viime viikolla annetun
pörssitiedotteen mukaan yhtiö aikoo myös sulkea joitakin
toimintoja tai luopua niistä.
– Pahalta tuntuu aina, kun
uhkana on väen vähentäminen, kohdistui se mihin yksikköön tai henkilöstöryhmään
tahansa. Aika rajusta luvusta
yhtiö lähtee. Eikä 250 ole koko totuus, siihen ei ole laskettu mahdollisia ulkoistuksia
mukaan, sanoo Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen todeten samalla, että investoinnit ovat tietysti hyvä asia.
Hän painottaa sitä, että Por!
KUMITEOLLISUUS
Reka Kumilla
lomautus-yt
I
ÖLJYTEOLLISUUS
TIETOKULMA
!
Intiim nro 11
" Neste Oil on TEAM-alojen suurin työnataja.
" Yhtiöllä on öljynjalostamot Porvoossa ja Naantalissa.
" Porvoossa työskentelee yli 800 TEAMin jäsentä,
Naantalissa n. 200.
PERINNE UHATTUNA? Neste Oililla ei koskaan ole toteutettu massairtisanomisia, kertoo pääluottamusmies Sami Ryynänen.
”Suorat irtisanomiset painetaan
niin alas kuin
mahdollista.”
voon operointimiehitystä ei
ole mahdollista alentaa.
– Jo nyt toimitaan minimimiehityksellä. Hirvittää ajatellakin, että operaattoreita vähennettäisiin.
– Muutoin en tässä vaiheessa lähde arvailemaan, mistä ketäkin vähennetään. Neuvottelut alkavat 14.10. ja katsotaan ensin, mitkä ovat yhtiön
kortit. Tuolloin, Porvoon osalta erityishuomio kiinnitetään
siihen, mitä voimalaitokselle
ja sen henkilöstölle on suunnitteilla, samoin kunnossapidolle, Ryynänen lisää.
Voimalaitoksen osalta yhtiö aikoo toteuttaa yli 250 miljoonan euron investoinnin yh-
teisyrityksessä Veolian ja Borealiksen kanssa. Tässä kohtaa suuri kysymys on, kenen
palveluksessa voimalan väki
jatkossa on.
Porvoon jalostamolta eläköityy vuosittain suunnilleen 20–30 henkilöä. Heille tai
osalle heistä tultaneen tarjoamaan eromahdollisuutta ja siihen liittyviä paketteja.
Toinen tuotantolinja
lakkautetaan
Naantalista
Nesteen suunnitelmien mukaan Suomen kahden jalostamon toiminnot integroitaisiin
tiiviimmin yhteen ja sitä johdettaisiin yhtenä kokonaisuutena. Tuotanto koostuisi Porvoon neljästä tuotantolinjasta
ja viidennestä Naantalissa.
Toinen Naantalin tuotantolinjoista suljettaisiin. Naantaliin investoidaan 60 miljoonaa euroa.
Naantalin jalostamon pääluottamusmies Risto Raitokivi kertoo, että tiedot yhtiön
suunnitelmista on otettu vastaan raskain mielin.
– Tunnelma on epävarma. Yhtiön rakenne muuttuu,
mutta tuotanto kuitenkin jatkuu Naantalissa. Vähennysmäärillä ja -kohteilla en spekuloi, liian moni kysymys on
avoinna. Tilanne alkaa selkenemään ensimmäisen yt-kokouksen jälkeen.
– Neuvottelut käydään samassa pöydässä, siis me ja
porvoolaiset yhdessä. Minä
pidän itsestäänselvänä, että
työntekijäpuoli lähtee siitä, että suorat irtisanomiset painetaan niin alas kuin mahdollista, Raitokivi sanoo.
Muutokset vaikuttaisivat
myös siten, että osa työtehtävistä siirtyisi toiselle paikkakunnalle, samalla syntyy myös
kokonaan uusia työtehtäviä.
KOMMENTTI
Huono ja väärä viesti kannattavalta valtionyhtiöltä
N
este Oil siis käynnistää yt-lain mukaiset neuvottelut vähentääkseen henkilöstöään
250:llä. Tieto tuli pommin tavoin, sillä Neste Oil on kannattava yhtiö.
Neuvotteluesityksen perusteella ei ole pääteltävissä,
kuinka suuri osuus vähennyksistä kohdistuu mihinkin henkilöstöryhmiin, mutta käsit-
tääkseni näin suurella poistolla kaikki henkilöstöryhmät
ovat tulilinjalla.
Samassa yhteydessä kerrottiin myös mittavista investoinneista. Tämä on hyvä uutinen, joskin sen arvoa himmentää juuri suuri henkilöstön vähentämisuhka. Yt:tä ja
sen tuloksia tullaan seuraamaan tarkkaan kaikkien henkilöstöryhmien ja niiden taus-
taliittojen toimesta.
Kokonaisuutena tämä yt-ilmoitus antaa psykologisesti
väärän viestin. Kemianteollisuuden yritykset ovat pärjänneet vähintäänkin kohtuullisesti tämän taantuman aikana.
Nesteen kaltaisen valtioenemmistöisen, kannattavan yhtiön saneerausilmoitus hankalassa taantumas-
sa, on huono, ellei suorastaan
väärä viesti siitä, miten alalla menee.
Pelkään esimerkkivaikutusta. Toivottavasti nyt ei
käynnistetä valtaisaa yt-kierrosta lähtökohdasta, että kun
edes Neste ei pärjää, niin miten mekään voisimme pärjätä.
Timo Vallittu
Intiim nro 11
I
Ajankohtaista
15.10.2014
TEAMin linjat
MUOVITEOLLISUUS
Uponor tekee Suomen ennätystä
Neljä tehdasta
lopetetaan yhden
vuoden aikana.
TUOMO LILJA
! Kylmä kyyti Uponorilla jatkuu. Yhtiö päätti pari viikkoa
sitten sulkea Jyväskylän ja Tuusulan kaivojen kokoonpanoyksiköt ja siirtää niiden toiminnot Vaasan ja Nastolan tehtaille. Vajaa vuosi sitten Uponorilla tehtiin päätökset Ulvilan ja
Forssan tehtaiden alasajosta.
Kaikkinensa neljä tehdasta
vuoden sisään kiinni – se taitaa
olla Suomen ennätys, hyvin kyseenalainen sellainen.
Lopetukset ovat vieneet tai
vievät runsaat 120 työpaikkaa,
niistä pääosa tuotannon väkeä,
siis TEAMin jäseniä. Jyväskylän yksikössä on ollut 7 ja Tuusulassa 8 työntekijää.
120 ei kuitenkaan kerro koko totuutta Uponorin menosta. Todellisuudessa liki 200 työpaikkaa tullaan listimään vuoden aikana. Muutamia viikkoja sitten päättyneen yt-me-
nettelyn jälkeen Uponor Infra
Oy:stä ja Uponor Suomi Oy:stä
nimittäin irtisanotaan yhteensä
70 henkilöä. Heistä noin puolet on työntekijöitä, jotka ovat
järjestäytyneet TEAMiin, osin
myös Metalliin. Näiden lisäksi 26 henkeä poistuu mm. määräaikaisten sopimusten päättymisen ja eläkkeelle jäämisten
myötä.
Nastolan tehtaalta vähennetään 7 teamilaista, heistä 1 pääsee eläkkeelle, 3 halusi pois, jolloin kovia irtisanomisia tuli 3.
Vaasan tehtaalta vähennetään 21 työntekijää ja 12–15 toimihenkilöä.
Epävarmuus jää
– Tunnelma tehtaalla on sekava. Kaikkia irtisanomisia ei vielä ole toteutettu. Minun tuntemukseni on, että yt-menettely
ei poistanut epävarmuutta tulevaisuudesta, kertoo ammattiosaston puheenjohtaja Kari
Koivula.
Henkilöstö on tietysti ärsyyntynyt konsernin rajusta saneerauksesta. Siitä seurasi vuorokauden kestänyt ulosmarssi.
Yksi tekijä, joka hiertää on, että
irtisanomisajalla on työvelvoite. Tämä on uusi linjaus Uponorin henkilöstöpolitiikassa.
Uponorin johto on järjestänyt ainakin Nastolan ja Vaasan
tehtailla erityisiä infotilaisuuksia, joissa on perusteltu potkuja. Ne tuskin ovat ilmapiiriä parantaneet, ainakaan Kari Koivulan kommentista päätellen.
”Psykologi esitti
onnettoman kaavion, että ensin
mennään vihan
kautta pohjalle
ja sieltä sitten
noustaan valoisaan tulevaisuuteen. Porukka oli
hiljaa...”
– Vaasan tilaisuuden lopuksi joku psykologi esitti onnettoman kaavion, jossa selitettiin,
että ensin mennään vihan kautta pohjalle ja sieltä sitten noustaan valoisaan tulevaisuuteen.
Porukka oli hiljaa...
ELÄKEREMONTTI
Eläkeneuvottelut osoittivat:
paljon on pielessä työpaikoilla
! Syksyn eri määritelmät
osoittautuivat perin joustaviksi käsitteiksi, kun eläkeneuvottelijat istuivat sitkeästi työnantantajan palatsin neuvotteluhuoneessa Eteläranta 10:ssä.
SAK:n puheenjohtaja Lauri
Lyly sanoi loppusuoralla, että hänkin siirtyisi jo mieluusti
omaan työhuoneeseensa.
Tehtiinhän ratkaisua kymmenien vuosien päähän. Neuvottelutilannetta vielä hidasti
maan hallituksen asettama ylimääräinen tavoite. Eläkeratkaisun tuli supistaa kestävyysvajetta prosenttiyksiköllä. Ilmeisesti tähän tavoitteeseen päästiin, koska hallitus on valmis viemään päätöksiä eteenpäin. Nyt
alkaakin mittava lainsäädäntötyö, joka varmuudella työllistää
seuraavaakin eduskuntaa.
Työnantajien keskeinen tavoite oli nostaa eläkeikää, jottei
eläkemaksuihin tule liikaa paineita. Tähänkin päästiin, sillä
laskelmien mukaan eläkemaksuja ei ole tarvetta nostaa. Työeläkkeen alaraja sen sijaan nousee v. 2017 lähtien hiljalleen 65
vuoteen, missä se muuten aiemmin olikin. Harva tosin jäi
5
aikanaan eläkkeelle tuon ikäisenä. Tavoitteena on nytkin
nostaa keskimääräistä eläkeikää 62,4 vuoteen.
Eläkeikää nostetaan siksi, että ihmisten elinikä pitenee. Satavuotiaita oli Suomessa 1960-luvulla tasan yksi. Nyt
heitä on jo satoja ja lisää tulee
koko ajan.
”Meillä on niin
rankka työelämä,
että ihmiset sairastuvat siellä.”
Työkyvyttömyys
syventää vajetta
Paljon puhuttu kestävyysvaje on terminä tylsä, mutta tarkoittaa vakavaa ja vaikeaa asiaa. Ehkä tunnetuin esimerkki
siitä miten käy, kun kestävyysvaje paisuu liian suureksi on
Kreikka. Kreikka eli velaksi surutta. Velka paisui yli äyräidensä, maan talous romahti ja mm.
eläkkeitä on leikattu kovalla
kädellä. Eläkkeet romahtivat
myös Venäjällä aikanaan, mutta toisesta syystä.
Suomen todellinen kestävyysvaje kuitenkin löytyy työelämän sisältä, ei eläkeiästä.
Meillä on niin rankka työelämä,
että ihmiset sairastuvat siellä.
– Työkyvyttömyys on yhteiskunnalle kallista, yksilölle traagista – ja työeläkevakuuttajalle iso pala purtavaksi, kirjoittaa tuore Työeläke-lehti. Bruttokansantuotteesta 2,3 % hupeni työkyvyttömyyseläkkeisiin. Rahassa se vastaa puolta
julkisen talouden kestävyysvajeesta. EU-maiden keskiarvo on
1,6 %, joten Suomen työelämässä on jotain pahasti vialla.
Erikoistutkija Raija Gould
toteaa lehden asiantuntija-artikkelissa, että työkyvyttömyyseläkkeen hakijat eivät halua pysyvästi eläkkeelle. Osatyökyvyttömyyseläkkeeseen työn jatkuminen liittyy luontevasti, mutta
myös joka viides täyden työkyvyttömyyseläkkeen hakija pitää
työhön paluuta mahdollisena.
Olisikin hyvä, jos polkuja takaisin töihin mietittäisiin kunnolla. Tässä kohtaa eläkeuudistus jäi puolitiehen.
Juhani Aro
Elämää ja eläkeikää
V
uosia kestäneen julkisen keskustelun ja työmarkkinajärjestöjen pitkien neuvottelujen jälkeen on
syntynyt neuvottelutulos siitä, miten tulevaisuudessa jäädään eläkkeelle ja millaisilta ne tulevaisuuden
eläkkeet näyttävät.
Syntynyt ratkaisu ei ole yksiselitteinen ja lopputulema
riippuu, miltä kannalta sitä katsee. Itse katson eläkkeelle
jäännin alaikärajan noston olevan ratkaisun hankalin osa,
vaikka kokonaisuus sisältääkin merkittävän määrän erilaisia parannuksia nykyiseen järjestelmään.
On oikeutettua kysyä ja myös vaatia vastauksia siihen,
miksi muutoksia tehtiin ja pitikö niitä tehdä? Suomalainen eläkejärjestelmä ei ole, eikä toivottavasti koskaan tulekaan maksuvalmiuskriisiin. Meillä on kuitenkin tilanne,
jossa eläkkeelle jäävät ihmiset elävät entistä pitempään,
mikä sinällään on hyvä juttu, mutta se osaltaan luo paineita eläkejärjestelmää kohtaan.
Tarjolla olisi ollut pelkistettynä kolme huonohkoa vaihtoehtoa: 1. eläkkeelle jäännin alarajan korottaminen, joka
johtaa eläkeiän nousuun niiden osalta, joiden työkyky on
kunnossa tai vähintäänkin kohtuullisella tasolla, 2. eläkemaksuja korotetaan merkittävästi, ja aikaisempaan sopimukseen perustuen puolet korotuksesta olisi tullut palkansaajien maksettavaksi, 3. että etuuksia, siis eläkkeitä jatkossa leikataan. Kaikki nämä vaihtoehdot maistuvat suussa vähintäänkin huonoilta, osa suorastaan happamilta.
Eläkeuudistuksen ehkä merkittävin muutos on, että jatkossa työeläkemaksu ei enää pienennä eläkkeen määrää,
kuten nykyisellään. Tulevaisuudessa myös elinaikakerrointa loivennetaan ja työeläkemaksun taso näyttäisi näillä uudistuksilla pysyvän kutakuinkin nykyisellään.
Viime hetken riita kohdistui siihen, että pitkään opiskelleiden edusmiehenä toimiva Akava vaati että ennen eläkkeellejäänti-ikää tulee edelleen olla muita palkansaajia parempi eläkekarttuma. Itse katselen tätä asiaa niin, että
jos henkilöillä on sama palkka ja sama työssäoloaika, niin
eläkkeenkin pitää olla sama. Sillä, missä kohtaa työssäolovuodet suorittaa, ei saa olla merkitystä, semminkin, kun ne
työssä olleet kanssasisaret- ja veljet ovat pääosin maksaneet sen ilmaisen opiskelun sille pitempään opiskelleelle.
Uusi järjestelmä pitää sisällään uudistuksen, jonka perusteista tullaan vielä vääntämään kättä: missä kohtaa
eläkkeelle jäännin perusteet täyttyvät? Tarkoitan tällä eläkejärjestelmään syntynyttä uutta käsitettä ”työuraeläke”.
Tälle vaihtoehdolle, jota sinänsä pidän järkevänä ja hyvänä eläkejärjestelmän osasena, ei toistaiseksi ole olemassa kunnollista sisältöä. Olemme siis yhden keskeisen osan
osalta odottamassa valmistelua tulevan lain sisällöstä.
Tässä kohtaa onkin oltava tarkkana, tulevalla ohjeistuksella voidaan järjestelmästä tehdä sellainen, ettei sen
kautta eläkelöityminen ole juurikaan mahdollista.
***
TOISEKSI NUORIN lapsenlapseni ja tytöistä vanhempi Eve-
liina on oppinut lausumaan tai toistamaan tai jotain, siis
kuitenkin puhumaan kuulemiaan sanoja nopeasti ja varoittamatta. ”Pappa töissä” kuulosti minusta ihanalta kotiin tultuani. Mutta jotain myöhemmin illalla kuultua en
halua toistaa, mistä lie kuullut, no ainahan päiväkotia jne.
voi syyttää, mutta siihen en tässä ryhdy.
Olen monta kertaa miettinyt, miksen muista omien kersojeni osalta mitään samanlaisia hauskoja juttuja. Eritoten nyt kaipaan lapsenlapsia meille kylään ja yöksi – ennen vanhaan olisin ollut valmis lähettämään lapset mummulaan milloin vain!
Timo Vallittu
timo.vallittu@teamliitto.fi
Kirjoittaja on TEAMin puheenjohtaja
6
Ajankohtaista
Intiim nro 11
KEMIAN PERUSTEOLLISUUS
ho on osoittanut kiinnostusta kompaktointilinjan ostamiseen. Sen osalta neuvottelut
ovat kesken.
– Lisäksi yt:ssä on ollut
esillä henkilösiirrot Yaran
muille tehtaille. Eläköitymisratkaisu on mahdollista löytää 3–4 henkilölle. Tukipaketien osalta neuvotelut ovat
edenneet hyvin, Puotiniemi
kuvailee.
Yara on ollut varsin kan-
nattava yhtiö ja sillä on mahdollisuus ja ilmeisti myös halua hoitaa Harjavallan yt asiallisesti.
Puotiniemi vahvistaa tämän.
– Neuvottelusuhteemme
työnantajan kanssa on toimiva ja uskomme, että molemmat osapuolet ovat valmiita
vilpittömästi tekemään kaikkensa työllistymistä tukevien
ratkaisujen eteen. TL
KUMITEOLLISUUS
Nokian Renkaat:
Lakonuhka esti irtisanomiset
Nokian Renkaat Oyj:n tehtaalla, autonrengaspuolella,
sattui syyskuun lopulla mielenkiintoinen tapaus.
Tehtaan työntekijät pitivät
22.9. työmaakokouksen, jossa
päätettiin vuorokauden mittaisesta mielenilmauslakosta vastatoimena työnantajan ilmoittamalle irtisanomistarpeelle
!
sekä 0–40-sopimuslaisten samanaikaiselle käytölle. Yhtiö
suunnitteli käynnissä olevassa yt-menettelyssä yhdeksän
työntekijän irtisanomista.
Pääluottamusmies Petri
Sorvali ilmoitti työmaakokouksen jälkeen työantajalle protestista, jonka piti alkaa
jo seuraavana aamuna. Ei ku-
lunut pitkääkään aikaa, kun
työnantajan edustaja tiedusteli pääluottamusmieheltä,
peruuntuuko protesti, jos irtisanomiset vedetään takaisin.
Pääluottamusmies vastasi myöntävästi edellytyksellä,
että saa lupauksen kirjallisena. Potkut peruuntuivat eikä
protestia käynnistetty. TL
Nanson väki ei suostu
palkkojen alentamiseen
Suomalaisen vaateteollisuuden ahdinko jatkuu. Lokakuun
alussa julkisuuteen tuli tieto,
että perinteinen vaatevalmistaja Nanso etsisi säästökohteita palkoista ja yritys kaavailisi
Hämeenlinnan logistiikkakeskuksen väelle tuntuvia palkanalennuksia.
Työntekijät kuitenkin katsoivat, että jo ennestään hyvin
matalapalkkaisella alalla palkanalennuksiin ei ole missään
tilanteessa mahdollisuus suostua. Työntekijät ilmaisivat kollektiivisen ja yksimielisen mielipiteensä ulosmarssilla.
Ulosmarssia seuranneissa
osapuolien välisissä neuvotteluissa työntekijät ja myös toimihenkilöt toistivat ehdottoman kielteisen kantansa palkanalennuksiin. Pääluottamusmies Helena Oivo sanoo,
että säästötavoitteet ovat edelleen olemassa, mutta keinot,
joilla ne saavutettaisiin, ovat
nyt auki.
– Työantaja on kertonut
omat ehdotuksensa ja työntekijät omansa. Neuvottelujen tässä vaiheessa asiasta ei voi sanoa
enempää.
!
Mietipä hetki,
Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen
edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi.
Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti.
henkivakuutuskuntoon.fi
Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.
*Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013
if.fi 010 19 19 19
Helena Oivo
– Odotamme kuitenkin, että
säästötavoitteet voitaisiin saavuttaa hieman inhimillisemmillä keinoilla kuin palkanalennuksilla. Keinoja etsitään.
– Kaikki kivet varmaan yritetään nyt kääntää.
Oivo kertoo, että neuvottelujen lopuksi työantaja esitti ytkutsun. Yt alkaa 16.10.
Nanson Hämeenlinnan logistiikkakeskuksessa on yli 40,
Nokian tehtaalla ja Tornion
sukkatehtaalla noin 110 teamilaista. TP
SUOMEN *
EDULLISIN
KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN.
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA
15.10.2014
ULOSMARSSI
Yaran Harjavallan tehtaalla etsitään
toiminnan jatkajaa
! Yaran Harjavallan tehtaalla
on käyty viime viikkoina tiiviitä yt-neuvotteluja. Paljon on
pelissä: Yara on lopettamassa tuotantoa paikkakunnalta
ja uhan alla on 45 työpaikkaa,
joista noin 35 teamilaisten.
Toivoton tilanne ei kuitenkaan ole. Tehtaan TEAM-väen osalta neuvotteluja vetävä Raimo Puotiniemi kertoo, että tuotanto on kannattavaa, joten ulkopuolinen ta-
I
Intiim nro 11
I
Ajankohtaista
15.10.2014
7
ALMA MEDIA
► YLI RAJOJEN
Liitot arvostelevat
vapaakauppasopimuksia
Kanadan ja Yhdysvaltojen teollisuuden työntekijöitä edustava USW ja isobritannialainen Unite The Union vastustavat Kanadan ja Euroopan unionin välistä vapaakauppasopimusta.
Kanada ja EU pääsivät sopimuksesta yhteisymmärrykseen 26.9. Kanadassa. Sen arvioidaan lisäävän tavara- ja palvelukauppaa 23 prosentilla eli 26 miljardilla eurolla. Sopimus käsitellään vielä EU:n toimielimissä ja se
astunee voimaan vuonna 2016.
Ammattiliitot vastustavat erityisesti investoija–valtio-riitojenratkaisumekanismia, jonka tarkoituksena
on suojata yritysten investointeja viemällä riitojen ratkaisu kansallisilta tuomioistuimilta kansainvälisille välimiestuomioistuimille.
Liitot pelkäävät myös, että sopimus toimii esimerkkinä USA:n ja EU:n väliselle vapaakauppasopimukselle,
ja että kauppasopimusta käytetään heikentämään eurooppalaisia työelämän standardeja.
!
ALAMÄKI JATKUU. Graafisen teollisuuden yt-ruuhkalle ei näy loppua.
GRAAFINEN ALA
Tehdaspalon uhrit odottavat yhä
korvauksia Pakistanissa
Erwekon yt vei
14 työpaikkaa
Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemellä toimiva painotalo Erweko Oy on saanut päätökseen
tämän vuoden toisen yt-menettelynsä. Kun vielä kesäkuussa
yt:stä seurasi lomautuksia, nyt
päätös on paljon ankarampi:
työpaikkoja häviää 14. Yhtiön
ilmoittama alkuperäinen kustannussäästötarve oli 22 miestyövuotta.
Vähennysten jälkeen Erwekon koko henkilöstövahvuudeksi jää 85.
Helsingin yksikössä tuotantoa supistetaan ja organisoidaan uudelleen. Näiden seurauksena tuotannon henkilöstötarve vähenee kahdeksalla.
Henkilöstövähennyksestä kolmea ehdotetaan toteutettavak!
si pitkillä lomautuksilla. Tuotannossa esitetään myös siirryttävän joustavaan työaikajärjestelmään ensi vuoden alkuun
mennessä.
Rovaniemen
yksikkö alas
Rovaniemen tuotantotoiminta lopetetaan maaliskuun 2015
loppuun mennessä, jonka seurauksena tuotannon henkilöstötarve vähenee neljällä.
Oulussa 8-värisellä rullakoneella otetaan tarvittaessa
käyttöön kolmas vuoro, jonka
seurauksena tuotannon henkilöstötarve kasvaa neljällä. Oulussa avautuvia paikkoja tarjotaan Helsingistä ja Rovaniemeltä irtisanottaville. Myös Ou-
lun tuotannossa esitetään siirryttävän joustavaan työaikajärjestelmään ensi vuoden alkuun
mennessä.
Toimihenkilöiden määrä vähenee sekä Helsingissä että Oulussa yhteensä kuudella.
Näiden toimien jälkeen tuotantoon jää Helsingissä noin 25
henkeä ja Ouluun noin 36. Koko
yhtiön henkilöstömäärä tulee
olemaan noin 85 henkeä molemmat yksiköt mukaan lukien.
Erweko on Kalevan omistama tytäryhtiö. Yhtiön tuotteita
ovat painetut markkinointiesitteet, painetut asiakaslehdet ja
painettu suoramarkkinointi.
Tuomo Lilja
Graafisella alalla käynnissa 6 yt:tä
Erwekon lisäksi graafisella
alalla on menossa puolen tusinaa muutakin yt:tä.
Vakavin tilanne näyttää olevan turkulaiseen TS-Yhtymään
kuuluvalla Hansaprintillä, jonka yt alkoi 22.9. Yt koskee Printyksikköä ja Direct-yksikön Vantaan esivalmistusta.
Yt:n perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt sekä toiminnan uudelleenjärjestelyt kustannussäästöjen aikaansaamiseksi.
– Mahdolliset henkilöstövaikutukset koskevat toistaiseksi lomautusten, osa-aikaistamisten ja irtisanomisten osalta alustavien arvioiden mukaan
korkeintaan 44 henkilöä, josta 40 on työntekijöiden henkilöstöryhmistä, kertoo pääluottamusmies Mikael Kaartoaho.
!
Sanoma Oyj:ssä on menossa kaksi graafisia toimihenkilöitä koskevaa yt:tä, jotka suunnitelman mukaan päättyvät viikolla 42.
Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Mediasepät Oy
käynnisti yt-menettelyn 10.10.
Neuvottelut koskevat koko
henkilöstöä. Väkeä yhtiön palveluksessa on yli sata, heistä
pääosa kirjatyöntekijöitä. Graafisia toimihenkilöitä on neljä.
Henkilöstövaikutuksista ei
ole sanottu mitään tarkkaa.
Yt:ssä tutkitaan eri vaihtoehtoja liiketoiminnan ja toimintojen
uudelleenorganisointiin.
Mediaseppien toimipaikat
ovat Jyväskylässä, Kuopiossa,
Iisalmessa, Pieksämäellä sekä
Tuusulassa ja Vantaalla.
Painotalo PunaMusta käyn-
nisti Joensuun tuotantolaitoksellaan yt-menettelyn 13.10.
Neuvotteluiden piirissä on 60
henkilöä eri osastoilta. Yhteensä Joensuun yksikössä työskentelee noin 200 henkilöä.
Yhtiön tavoitteena on tuotannon tehostaminen. Käytännössä se merkitsee yhtiön mukaan enintään yhdeksän henkilön irtisanomista. Pääluottamusmies Santtu Turtianen
on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että kyse olisi pikemminkin työnkuvan muutoksista.
Esa Lehtipaino Oy on käynnistänyt yt:n. Yhtiön palveluksessa on 31 henkilöä, heistä
noin 20 kirjatyöntekijöitä. Yhtiön arvion mukaan uudelleenorganisointi merkitsee enintään kuuden henkilön työsuhteen päättymistä.
! Syyskuussa tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun
Ali Enterprisesin vaatetustehtaassa sattui tuhoisa tulipalo Karachissa, Pakistanissa. Tehdaspalossa kuoli 259
työntekijää, loukkaantui satoja ja puolitoistatuhatta ihmistä jäi ilman työpaikkaa.
Osa surmansa saaneiden työntekijöiden perheistä on
saanut osittaisen korvauksen, mutta monet muut uhrit
odottavat yhä korvausta. Ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen kansainvälisen painostuksen seurauksena
muun muassa saksalainen muotimerkki Kik, joka käytti tehdasta alihankkijanaan, on sitoutunut maksamaan
korvauksia alustavasti 800 000 euron edestä.
Lääkevalmistaja irtisanoo
liiton jäseniä Turkissa
Turkkilainen lääkevalmistaja Deva on irtisanonut 24
työntekijäänsä ammattiliittoon liittymisen takia.
Työntekijöitä edustavan Petrol-Isin mukaan vuosikymmeniä kestäneet työmarkkinasuhteet yhtiön johdon kanssa katkesivat neljä vuotta sitten, kun johto ilmoitti lopettavansa työehtosopimuksista neuvottelemisen liiton kanssa, ja solmivansa jatkossa vain yksilöllisiä sopimuksia. Tämän jälkeen palkka- ja työolosuhteet sekä työturvallisuus Devan tuotantolaitoksissa
ovat huonontuneet.
Viime kesäkuussa Petrol-Is aloitti kampanjoinnin,
jonka seurauksena suurin osa työntekijöistä liittyi uudestaan liittoon. Tähän yhtiön johto vastasi irtisanomalla 24 liittoon liittynyttä työntekijää.
Petrol-Is on järjestänyt mielenosoituksia Devan toimitilojen edustalla Isanbulissa ja vaatii johtoa käynnistämään työmarkkinasuhteet liiton kanssa uudestaan.
!
Egyptin liitot vaativat kunnon
palkkoja
Teollisuutta edustavan maailmanjärjestön
IndustriALL:n tuella vastikään perustettu Egyptin itsenäisten ammattiliittojen keskusjärjestö vaatii maahan
elämiseen riittävää vähimmäispalkkaa.
Ammattiliitot ovat taistelleet vähimmäispalkan puolesta jo vuosia. Niiden mukaan olemassa oleva palkkarakenne on sekava, ja se on johtanut siihen, että samasta työstä maksetaan eri palkkoja.
Vihdoin tänä vuonna Egyptin hallitus hyväksyi vähimmäispalkkalain, joka takaa 133 euron vähimmäiskuukausipalkan valtion työntekijöille. Nyt ammattiliitot vaativat lain ulottamista yksityiselle sektorille ja
elinkustannusten nousun huomioivaa korotusta.
!
8
Ajankohtaista
Intiim nro 11
I
15.10.2014
TYÖELÄMÄTAIDOT
Työelämä on monelle nuorelle ”musta
Ammatillisissa
oppilaitoksissa
opiskelevat
saavat liian
vähän opetusta
työelämätaidoissa.
TARJA AHOKAS
! Viralliseen opetussuunnitelmaan kirjattu yhteiskunta-,
yritys- ja työelämätieto -kurssi
(YYT) on monissa opinahjoissa
irrallaan varsinaisesta työssäoppimisjaksosta eikä anna riittäviä valmiuksia nykyisen työelämän haasteisiin.
Mikä ero on työsopimuksella ja työehtosopimuksella? Millaiset oikeudet ja velvollisuudet
minulla on osana työyhteisöä?
Mitä tarkoittavat työyhteisötaidot? Entä työturvallisuus? Mikä
sen rooli on juuri minun ammatissani ja työssäni? Riittääkö, että hoidan hyvin ja hiljaa oman
hommani vai olisiko syytä osallistua työyhteisön yhteisiin tilaisuuksiin, jos sellaisia on tarjolla? Ja kuinka ihmeessä toimin, jos eteeni tarjoutuu mahdollisuus oman yrityksen perustamiseen?
– Nämä ja monet muut työelämätaitoihin liittyvät kysymykset ovat perusasioita, jotka jokaisen ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuneen pitäisi ainakin virallisen opetussuunnitelman mukaan tietää
ja hallita. Näin ei kuitenkaan
ole, koska niiden opettamiseen
TALOUS
Säästöpolitiikka toi Suomeen kestolaman
Suomen talouden lamaantuminen ei
johdu ay-liikkeen ”ulosmittaamista”
liian suurista palkankorotuksista eikä
tehottomasta julkisesta sektorista, vaan
talouspolitiikan epäonnistumisesta.
MARKKU VUORIO
Valtamedian luottoekonomistit ja muut mielipidevaikuttajat laukovat toinen toistaan
synkempiä arvioita Suomen talouden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Sammon
konsernijohtaja Kari Stadigh
julisti Elinkeinoelämän valtuuskunnan herätyskokouksessa, että Suomi on sairas, eikä
!
sairaalla voi olla kilpailukykyä.
Hänen mukaansa talouden
riippakivinä ovat rikastumista
vaikeuttava kireä verotus ja tehoton julkinen sektori. Lääkkeeksi tautiin Stadigh tarjosi rajuja julkisten menojen leikkauksia ja veroalennuksia.
Ruotsiin muuttanut Sammon suuromistaja Björn
Wahlroos täsmensi syyskuussa kuponginleikkaajien käsi-
tyksiä siitä, mihin suuntaan yhteiskuntaa pitäisi kehittää. Räväköistä, sokeaan markkinauskoon perustuvista mielipiteistään tunnettu ”koko kansan
Nalle” vaati veroalen ja julkisten menojen leikkausten lisäksi
yleissitovien työehtosopimusten purkamista, työttömyysturvan huonontamista ja yhteisöveron poistamista.
Pääministeri Alexander
Stubb puolestaan kehui estottomasti uutistoimisto Reutersille hänen vaalikampanjaansa rahalahjoituksella tukeneen
Wahlroosin uudistusehdotuksia. Alexander Stubbin mielestä niiden läpivieminen on silti toistaiseksi poliittisesti mahdotonta.
Analyysi pielessä
Taloudellinen ja poliittinen
eliitti hokeekin taas nyt yhteen
ääneen samaa mantraa kuin
1990-luvun suuren itse aiheutetun laman aikana. Sen mukaan
Suomen talousvaikeudet johtuvat kilpailijamaita korkeammista palkoista, liian hyvätasoisista julkisista palveluista ja
joutenoloon kannustavasta sosiaaliturvasta.
Heidän mielestään Suomen
talouden ongelmat ovat rakenteellisia eikä niitä pystytä ratkaisemaan elvyttävällä finanssipolitiikalla, vaan talouden
nousuun kääntämiseksi tarvitaan ”palkkamalttia”, julkisen
sektorin kutistamista ja muita
rakenteellisia uudistuksia.
Eliittien analyysi Suomen talouskasvun pysähtymisen syistä on kuitenkin niin pahasti pielessä, että heidän tuputtamiensa uudistusten toteuttaminen
olisi sulaa hulluutta.
Hyvinvointivaltio
on kilpailuvaltti
Valtamedian tarina Suomen talouden kilpailukyvyn romahtamisesta on sekin temmattu
tuulesta. Maailman talousfoorumin (WEF) syyskuun alussa
ilmestyneessä raportissa Suomi rankattiin maailman neljänneksi kilpailukykyisimmäksi valtioksi.
Jo kolmatta vuotta jatkuva
lama ei siten johdu suomalaisen hyvinvointimallin raken-
Intiim nro 11
I
Ajankohtaista
15.10.2014
9
TURVAJALKINEET
Sievin jalkineella yt
aukko”
ARI NAKARI
AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA PUUTTEITA.
Palkoista, työajoista, turvallisuudesta ja monista muista
ay-liikkeen asioista ei amiskoulutuksessa paljon puhuta.
ja opiskeluun on varattu liian
vähän aikaa, kehittämispäällikkö Hannu Siltala TEAM
Teollisuusalojen ammattiliitosta sanoo.
Jokaiselle YYT-kurssin aiheelle on varattu opetuksessa aikaa vajaa viikko. Lisäksi opiskelijoiden työkykyä ylläpidetään ja siihen kannustetaan reilun viikon pituisella
liikunta- ja terveystieto -kurssilla.
Siltalalla on mutu-tuntuma, jonka mukaan työelämätaitojen opetuksen taso vaihtelee eri oppilaitoksissa. Kattavaa selvitystä asiasta ei ole
tehty. Ajoittain työpaikoilta
kantautuu huhuja, kuulopuheita ja jopa väittämiä, joista
hurjimpien mukaan osa nuorista ei ymmärrä edes työaikojen merkitystä. Siltala ei allekirjoita läheskään kaikkia huhuja, vaan muistuttaa Juha
Häkkisen SAK:lle taannoin
tekemästä selvityksestä. Häkkisen suppeahkossa Oikeudet ja velvollisuudet hallussa?
Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätaidoista -työssä tultiin tulokseen, että valtaosalla nuorista tärkeimmät
työelämätaidot olivat hallus-
Fantastisen huonoa
talouspolitiikkaa
Björn Wahlroos
teellisista heikkouksista, kuten
”talousviisaat” väittävät, vaan
viime vuosina harjoitetun talouspolitiikan virheistä.
Turva- ja ammattijalkineita
valmistava Sievin Jalkine aloitti
yt-neuvottelut 8.10. Neuvottelut
koskevat koko henkilökunta eli
yhteensä 500 henkilöä.
Pääluottamusmies Pentti
Iso-Aho sanoo, että neuvottelut käydään enintään 90 päivän
lomautuksista. Iso-Aho sanoo,
että kysymys on yleismaailmallisesta tilanteesta, joka väkisin
heijastuu turva- ja ammattijalkineiden menekkiin.
Nyt (9.10.) selvitellään taustoja. Neuvottelut jatkuvat normaalin ajan eli kuusi viikkoa.
Seuraava neuvottelu on 15.10.
Tilanteeseen on Iso-Ahon
mukaan johtanut se, että tällä hetkellä tuotantokapasiteetti on isompi kuin kysyntä
– Varaston kehitystä on seurailtu. Toki meillä on vielä pekkasiakin käyttämättä. Täytyy
katsoa, miten jatko menee ja
miten pahalta alkaa näyttää.
Sievin Jalkine on suurin
Pohjois-Eurooppalainen turvajalkineiden valmistaja. TP
!
Jyrki Kataisen hallitus asetti vuonna 2011 tärkeimmiksi tavoitteikseen hyvinvointivaltion
vahvistamisen, työttömyysasteen painamisen alle 5 prosentin ja valtion velan BKT-osuuden kääntäminen laskuun kuluvan vaalikauden aikana. Tällä
hetkellä tavoitteiden toteutumisesta ei ole pienintäkään toivoa.
Hallituskauden alussa päättäjät uskoivat, että Suomen talous nousee vientikysynnän
kasvun varassa uuteen kukoistukseen. Valittu strategia oli
kuitenkin tuhoon tuomittu sen
jälkeen, kun Eurooppa vajosi
uudelleen taantumaan ennen
kaikkea Saksan kaikilta EUmailta vaatiman vyönkiristyspolitiikan tuloksena.
Kansainvälisen valuuttarahaston tutkimusten mukaan
keskeisimpänä syynä EU-mai-
sa. Opettajat puolestaan kokivat, ettei heillä ollut riittävästi aikaa ja resursseja opettaa
työelämätaitoja nuorille.
Luottamushenkilöt
mukaan opetukseen
Innostava opettaja herättää
nuorten mielenkiinnon työelämätaitoja kohtaan. Hannu
Siltalan mielestä opettajien
ohella koulut voisivat käyttää
YYT-aineiden opettamisessa ammattiliittojen paikallisia
luottamushenkilöitä.
Riittääkö, että
hoidan hiljaa
oman hommani
vai olisiko syytä
osallistua työyhteisön yhteisiin
tilaisuuksiin?
– Kuka osaisi paremmin
kertoa tuleville työntekijöille
työelämän ja tulevan ammatin tosiasioita kuin alan luottamushenkilö? Joissakin kouluissa heitä käytetäänkin apuna.
Osa kouluista kuitenkin
suhtautuu ay-liikkeen edustajan läsnä oloon oppitunneilla nuivasti. Tähänkin Siltalalla
on resepti.
– Kutsutaan mukaan myös
työnantajapuolen edustajat.
Nuoret ovat valmistuessaan
tulevia työntekijöitä. Tulevalle työntekijälle sekä työnantajan että luottamushenkilön
antama opetus muodostaisivat hyvän kokonaisuuden.
Siltala on valmis karsimaan
nykyisestä teoriaopetuksesta ainakin osan yrityselämää
koskevaa osuutta ja tekemään
samalla tilaa muulle työelämätaitojen opiskelulle.
– Aika harva ammatillisesta oppilaitoksesta valmistunut nuori perustaa heti oman
yrityksen. Yrityselämän saloja
voi opiskella myöhemminkin,
hän uskoo.
Kansalaiskasvatusta
nuorten työpaikoille
SAK:n koulutuspäällikkö
Mikko Koskinen pitää ammatillisista oppilaitoksista valmistuvien yhteiskunta-, yritys- ja työelämätaitojen
opetusta osana kaikille kuuluvia kansalaistaitoja.
– Lähdenkin liikkeelle siitä,
että YYT-kurssi tarjoaa oppilaille kansalaiskasvatusta. Tosin nykyisellään sitä tarjotaan
aivan liian vähän ja teoriaopetus on liian irrallaan työssäoppimisjaksoista.
YYT-taitoja opiskellaan
teorian pohjalta erillään vähintään 20 opintoviikon työharjoittelusta. Koskinen lähentäisi teorian ja käytännön
opetusta.
– Olisiko mahdollista, että
esimerkiksi työelämätaitoja
opiskeltaisiin juuri ennen työharjoittelua tai päinvastoin?
Oppilaitokset voivat hyvin sopia työpaikkojen kanssa tällaisesta järjestelystä, sillä niillä
on viime kädessä vastuu opetuksen toteuttamisesta.
den talouksien heikkoon kehitykseen on ollut se, että ”säästöpolitiikan” lamauttavia vaikutuksia on systemaattisesti aliarvioitu.
Myös Suomen päättäjiltä pääsi yleiseurooppalaisessa vyönkiristyshuumassa unohtumaan
se taloushistorian opettama viisaus, että taantumassa julkisia
menoja pitää lisätä eikä leikata.
Suomen talous olisi nyt mitä todennäköisimmin vakaalla
kasvu-uralla, jos Kataisen hallitus olisi vientikysynnän hiipuessa lykännyt julkisen talouden sopeutustoimia ja investoinut hulvattoman halvalla velkarahalla koulutukseen, hyvinvointipalveluihin, asuntoihin
ja muihin työllisyyttä ja kasvua
vahvistaviin hankkeisiin.
Ei hyvältä näytä
Euro-alueen talouskasvu painui kesän aikana uudelleen
pakkaselle. Tämän johdosta vientikysynnän piristyminen ei nosta Suomen lamassa
kyntävää taloutta pinnalle tuota pikaa. Avaimet kohisten kasvavan työttömyyden alas painamiseksi ja talouden pyörien
vauhdittamiseksi ovat nyt kokonaan hallituksen käsissä.
Se ei kuitenkaan näytä oppineen mitään edeltäjänsä virheistä, vaan Kataisen hallituksen aikana harjoitettua ”vastuullista” talouspolitiikkaa on
”tehostettu” vetämällä vyötä
entistä kireämmälle. Ensi vuoden budjettiesityksessä kotimarkkinoiden kysyntää on tarkoitus leikata 2,7 miljardilla
eurolla. Se on täysin älytöntä,
taantumaa tietoisesti pitkittävää finanssipolitiikkaa.
Talouspolitiikan suunnan
muuttamiseen olisi nyt akuutti
tarve, mutta siihen ei ole poliittista tahtoa.
LASIALAT
Lasi-Lipposen yt ohi
Oululaisen V.E. Lipposen ytneuvottelu on päättynyt. Lopputuloksena on viiden teamilaisen irtisanomiseen. Irtisanomisten jälkeen Lipposelle jää
noin 20 teamilaista, jotka tekevät toukokuuhun asti lyhennettyä työviikkoa. Toimihenkilöihin irtisanomiset eivät kohdistuneet yhtä ankarasti. Vain yksi
toimihenkilö irtisanottiin.
Pääluottamusmies Rauno
Kamula sanoo, että nyt eletään
ankaria aikoja. Hän kertoo, että neuvottelut eivät sinänsä
tulleet yllätyksenä, vaan töiden väheneminen oli kyllä ollut
nähtävissä jo jonkin aikaa.
V.E. Lipponen on 100-vuotias lasitusalan perheyritys. TP
!
GRAAFINEN ALA
Toimittajille uusi tes
Suomen Journalistiliitto ja
Viestinnän Keskusliitto ovat
sopineet uudesta työehtosopimuksesta. Sopimuskausi alkaa
1.10. 2014 ja päättyy 30.11. 2016.
Sopimus nostaa lehdistön palkkoja 1.1.2015 yleiskorotuksella 0,4 prosenttia. Toinen korotusasema on 1.1.2016, jolloin
yleiskorotuksella palkkoja nostetaan 20 eurolla kuukaudessa. Toukokuussa tulee vielä 0,4
prosentin yrityskohtainen paikallisesti sovittava erä.
Työantajat esittivät liitolle
kuudennen lomaviikon poistamista, mutta liitto torjui esityksen.
!
10
Ajankohtaista
Intiim nro 11
I
15.10.2014
TUOMO LILJA
JALOSTAMOILLA LAKAA
YT. Porvoon jalostamon
varapääluottamusmies
ismo Raatesalmi edustaa
800 TEAMin jäsentä.
NUORI LUOTTAMUSMIES
”En siedä epäoikeudenmukaisuutta”
Nuori luottamusmies valmistautuu
ensimmäiseen vakavaan koitokseensa.
TUOMO LILJA
! Ollaan Porvoon jalostamolla pääluottamusmiehen kopissa. Ryynäsen Sami on matkoilla ja tuuraajana toimii 33-vuotias nuori mies, varapääluotto
Ismo Raatesalmi. Hän on rauhallisen oloinen, vaikka ihan
varmasti jalostamolla kuplii
pinnan alla. Työnantaja Neste
Oil nimittäin ilmoitti pari päivää ennen tätä haastattelua, että edessä on yt-neuvottelu, joka
saattaa viedä 250 työpaikkaa,
”pääosin Suomesta”, siis Porvoon ja Naantalin jalostamoilta.
– Aika paljon olen porukan
kanssa kerennyt yyteestä juttelemaan. Yleistunnelma on
odottava. Tuntuu siltä, että monet vertaavat tilannetta vuoteen 2009, jolloin täällä oli viimeisin iso yt-menettely. Silloin
selvittiin eläkejärjestelyillä. Toki liikkuu paljon huhuja ja spekulaatioita ja moni tuntuu kantavan huolta esimerkiksi siitä,
ulkoistetaanko meidän voimalaitos, Ismo sanailee.
– Mutta kuvio alkaa selvitä,
kun yt lähtee käyntiin. Toistaiseksi ollaan pörssitiedotteen ja
tiedotustilaisuuksien varassa,
Ismo lisää.
Yt-neuvottelijoiden vastuu
on tässä tapauksessa todella
suuri, sillä Neste Oil aikoo tehdä
perustavaa laatua olevia muutoksia systeemeihinsä. Porvoon
jalostamolla on 800 tuotannon
työntekijää, siis TEAMin jäseniä ja Naantalissakin 200. Asetelman hyvä puoli on siinä, että
Neste tekee jättiläisinvestointeja ja huono puoli siinä, että väkeä vähennetään ja ehkä siirretään paikasta toiseen ja ehkä tehtäviin tulee muutoksia ja
ehkä tulee toimintojen ulkoistuksia.
Alle kolmikymppisenä
luottamusmieheksi
Ismo on ollut jalostamolla useampaan otteeseen, ensimmäisen kerran jo vuonna 2001. Sitten hän lähti Mikkeliin opiskelemaan tieto- ja mediatekniikkaa, mutta palasi jalostamolle pysyvästi 2006. Pieniä pätkiä hän oli jalostamolla vuosien
KUKA TMS.
NIMI Ismo Raatesalmi
TYÖPAIKKA Neste Oil, Porvoon
jalostamo
TYÖTEHTÄVÄ Operaattori
KOULUTUS Kemianteollisuuden ammattitutkinto, tieto- ja
mediatekniikan insinööri
HARRASTUKSET Pyöräily, jääkiekko, salibandy, lukeminen
PERHE Vaimo ja nelivuotias
poika
SUOSIKKIBÄNDI Foo Fighters
2001 ja 2006 välissäkin.
Vaikka Ismo on myös tieto- ja mediatekniikan insinööri, hän ei tunnu mitenkään harmittelevan sitä, ettei ole lähtenyt media-alalle, joka onkin viime vuosina ollut rankassa laskukierteessä. Luultavasti kemianteollisuus on pitkän päälle turvallisempi leipäpuu.
”Yritän puolustaa
heikommassa
asemassa olevia.
Sellainen piirre
minussa on ollut
aina.”
– Viihdyn oikein hyvin operaattorin töissäni. Viime keväänä sain suoritetuksi kemianteollisuuden ammattitutkinnon,
Ismo kertoo.
Jo alle kolmikymppisenä Ismo kiinnostui edunvalvonnasta ja yhteisten asioiden hoitamisesta.
– Työkaverit kannustivat
lähtemään luottamusmiesvaaliin. Vuonna 2010 asetuinkin ehdolle vuoron luottamusmieheksi ja tulin valituksi. Siitä
kahden vuoden kuluttua jalostamolla oli varapääluottamusmiehen vaali, jossa tulin valituksi.
Mikä nuorta miestä vetää
luottamustehtäviin?
– En siedä epäoikeudenmukaisuutta. Yritän puolustaa heikommassa asemassa olevia.
Sellainen piirre minussa on ollut aina.
Entä miten työkaverit suhtautuvat siihen, että luottamusmiehellä on insinöörin tutkinto?
– Alussa joku saattoi ihmetellä, että miten luottishommissa voi olla insinöörin koulutuksen saanut. Nyt ei tuollaisia
kommentteja enää ole tai en ole
ainakaan niitä kuullut.
Vapaalla Ismo pitää kuntoaan yllä. Pääharrastus on pyöräily, suunnitelmissa on ensi
kesänä fillarireissu Keski-Eurooppaan. Lenkit ovat yleensä
50 kilometrin luokkaa, joskus
menee 200:kin rikki. Eli kovakuntoinen kaveri on kyseessä.
Semminkin kun hän harrastaa
myös salibandyä ja jääkiekkoa.
– Kotona olen yrittänyt opettaa nelivuotiaalle pojalleni pyöräilyä. Ei ole vielä oppinut, Ismo naurahtaa.
Intiim nro 11
I
Ajankohtaista
15.10.2014
Selänpesijä
GALLUP
MITÄ MIELTÄ OLET
ELÄKERATKAISUSTA?
Armeijalle lisärahaa ja
Natoon vaikka väkisin
”M
Kysyimme TEAMin jäseniltä heidän mielipidettään hiljattainsyntyneestä eläkeratkaisusta.
?
HANNA KOJOLA
KARI HULKKO
onet ovat kysyneet
taa Putinin toimia Ukrainassa.
moraalinvartijalta,
Mutta haluan ohjelmallisen tunmiksi Venäjän ulnejournalismin sijaan asiallista,
kopolitiikka on niin aggressiivissuhteellisuudentajuista, pelkkää
järkeä käyttämään pyrkivää toita. Minä selitän. Venäjän johdon
mitustyötä ilman piiloagendoja.
erektiohäiriöt johtivat tähän ikäEn siis esimerkiksi tällaista:
vään kehitykseen. Erektiohäiri”[Putinin 9 vuoden takaiöistä kärsivä mies yrittää usein
nen neuvonantaja] Andrei Iluhoilla ja valloittaa uusia reserlarionov tähdensi HS:lle, että vaatteja. Hän saattaa myös tun- - Venäjän lain mukaan sotilaskeutua Ukrainaan.” (Ruber Stiljoukkoja voidaan käyttää maanler, Pressiklubi 19.9.14) Saman
miesten suojeluun Venäjän raohjelman animaatiossa Venäjojen ulkopuolella. Maanmiehiä
jä-karhu hotkaisee Suomi-eläinovat myös entisen Venäjän suurtenkesyttäjän pään ja Stiller kyvallan asukkaiden jälkipolvi eli
syy: ”Kumman tarinan ostatte
myös nykyinen Suomen väestö.”
mieluummin? Onko Suomi tai”En tietenkään halua
(HS 19.9.14)
tava eläintenkesyttäjä, joka leyhtään puolustaa Putinin
”Venäjällä on [lauantaiviepyttää karhua antamalla venäras] Jussi Halla-ahon mukaan
läisille ydinvoimalan vai suotoimia Ukrainassa.
nyt vallalla voimakas pyrkimys
mettaako Suomi itsensä tällä
Mutta…”
kohti neuvostoaikojen menetetkertaa vaalimalla neuroottisestyä suuruutta: ”Venäjä kokeilee
ti [= ahdistuneesti, tuskaisesti]
kepillä jäätä ja opportunistinen imperiumi laajenee
kauppasuhteita?”
sinne, minne on helpointa laajentua.” Halla-aho - - ”[Meneillään oleva venäläis-suomalaisten kakvertaa Venäjää Hitlerin Saksaan, kun sen annettiin
soiskansalaisten henkilötietojen päivittämineni] ei
vallata uusia alueita pikkuhiljaa.” (HS 20.9.14)
ole vain puhdasta, tieteellistä tilastointihalua - - ”Venäläiskoneiden ärhentely [!] eri maiden rajoilvaan nyt halutaan ylhäältä Kremlistä nähdä, että hala on lisääntynyt. - - kaksi venäläiskonetta oli noin
luttais mobilisoida näitä ihmisiä johonkin poliittipuoli minuuttia Ruotsin ilmatilassa - -.” (HS 23.9.)
seen, tähän suuremman Venäjän, tähän Euraasian
”Kenraali Ants Laaneots: Venäjä harjoitteli Viunionin luomiseen [!]. Tärkeää Suomessakin huoron puolella. - - - Virossa lisääntyi pelko, että venämata, että tätä voi käyttää meitäkin vastaan.” (Yliläiset sotilaat tulevat salaa rajan yli, kuten Itä-Ukraiopistonlehtori Arto Luukkanen, A-studio 3.10.14)
nassa on tapahtunut.” (HS 25.9.14) Lähes koko sivun
Aamulehti varoitti vähän aikaa sitten peräti pääjuttu kuitenkin kumoaa itsensä toteamalla, että Vikirjoituksessaan Vladimir Putinin pyrkimyksisron turvallisuuspoliisi ei vahvista evp. kenraalin väitä soluttautua perustamansa KHL-liigan – siis myös
Jokereiden – avulla edistämään poliittisia pyrkimyk- tettä. Sitä saa, mitä tilaa. 27.9.14 HS pääsi kolmella
kokosivullaan esittelemään oman ja muiden joukkosiään lännessä(kin). (Valitettavasti olen hukannut
viestintemme journalistisen työn tuloksia: ”Venäjäko. kirjoituksen.)
pelko on kasvanut. Huoli Venäjästä kaksinkertaistui.
Ei, kyseessä eivät ole vitsi-vitsit. Rakastamani
Jo 42 prosenttia suomalaisista arvioi, että Suomella
Stiller pelkää melkein kaikkea ja kaikkia; median raon syytä pelätä Venäjää.” Mihinkähän prosentteihin
kastama ja ylenmäärin käyttämä bullshitin (pasmedian pelottelukampanjalla vielä ylletäänkään?
kanpuhumisen) erikoisasiantuntija, dosentti LuukVain hölmö ei näe pelottelun tarkoituksellista sikanen on käänteinen versio dosentti Johan Bäckvutuotetta, piiloagendaa: armeijamme määrärahoja
manin kiimaisesta Venäjän-ihailijasta ja Aamulehon merkittävästi lisättävä ja Suomi on ängettävä Naden pääkirjoitustoimitus – no, toisinaan rimaa ei voi
asettaa niin matalalle, ettei se vielä sitäkin alittaisi.
toon vaikka väkisin.
Tunnustan: mediakriitikkona minua hävettää
edellisen tasoinen journalismi. Onneksi sentään Helsingin Sanomat ei petä?
Kyllä pettää. Sielläkin on päällä päivittäinen rumKirjoittaja on Intiim-lehden vakituinen
ba Putinin Venäjän maalaamiseksi yhdellä ainoalla
avustaja, joka kirjoittaa nimimerkillä.
värillä: mustalla. En tietenkään halua yhtään puolus-
NUMEROGALLUP
46%
11
LISÄÄ YDINVOIMAA. Liiton kotisivujen gallupissa kysyttiin tällä kertaa pitäisikö Suomeen rakentaa lisää ydinvoimaloita. 46 % vastaajista totesi, että energiaa tarvitaan ja rakentaminen työllistää. 31 % mukaan nykyiset voimalat riittävät. 23 % mielestä ydinvoimasta pitäisi luopua kokonaan.
Lähde: TEAM-liitto
Piirtäjä, Helsingin keramiikkatehdas
”Ratkaisussa hyvä asia
oli nuorten osuus eli
työeläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstä. Moni nuori kun aloittaa työuransa jo opiskeluiden ohessa niin nyt ei
jää ne pennoset hyödyntämättä tulevaisuudessa.”
PENTTI TOIVONEN
Asemoija, Amerplast Ikamer Oy, Ikaalinen
”Itsellä tässä on eläkeikä jo aika lähellä. Mutta pidempiä työuria
voitaisiin tehdä, jos olisi töitä. Työt vähenee
ja porukkaa vähenee ja
entistä kauemmin pitäs vaan olla töissä. Tää on aika ristiriitaista kun vanhemmasta päästä sanotaan irti ja sitten pitäisi jatkaa entistä pidempään.
Raskaasta työstä 38 vuoden jälkeen
eläkkeelle kuulostaa hyvältä. Toisaalta nykyisin töihin tullaan useasti vasta
25–30-vuotiaana. Eli aika vanha sitä 38
vuoden jälkeen ollan.”
MARIANNE PEURALAHTI
laskenta-asiantuntija, Sanoma Oyj, Vantaa
”Pidän hyvänä, että
nuorten eläkkeiden kertyminen mahdollistuu
jo 17-vuotiaasta. Ikäraja
voisi olla jopa 16. Nuorten työttömyys huolettaa. Sellainen skenaario kauhistuttaa,
että nuorisotyöttömyys entisestään
pahenee, jos iäkkäämmät ovat eläkeuudistuksen takia pidempään töissä.
Ja jos työttömyystilanne jatkuu tällaisena, ettei töihin oteta yli viisikymppisiä, niin eikö käy siten että viisikymppisten työttömyysjakso ennen eläkettä vain pitenee?”
OLLI SALO
plm, Keski-Pohjanmaan kirjapaino, Ylivieska
”Itse kuulun 70-luvulla syntyineisiin ja uudistuksessa hävinneisiin.
No, sille nyt on turha alkaa itkemään. Enemmän
huolettaa, mitenkä saadaan työnantajat paimennettua tajuamaan, ettei 5-kymppinen ole mikään
automaatti-irtisanottava. Se ei tätä
maata pelasta, jos porukka poikkoilee
vielä pitempään kortistossa eläkeiän
kasvaessa, muka liian vanhoina työnantajille. Nuorelta penätään kokemusta jota ei tule, ellei pääse töihin. Työnantajien pitäisi muuttaa asenteitaan.”
12
På svenska
VINJETTI
Fackförbunden är intressebevakare
– YTK är det inte
TEAM:s organisationssekreterare Merja Rinne säger att
skillnaden mellan ett fackförbund och arbetslöshetskassan
YTK har något suddats ut, delvis på grund av att YTK med jättekampanjer som genomförs
med stora pengar marknadsför
oriktiga föreställningar om de
tjänster kassan erbjuder.
!
Varför lönar det sig att välja
ett fackförbund framom YTK?
– Fackförbunden ingår kollektivavtal och övervakar också avtal och lagar som styr arbetslivet och hur de genomförs
på arbetsplatserna. Ett fackförbund är alltså sina medlemmars
intressebevakare. Intressebevakningen utgör en helhet som
förutom förbundets olika tjänster innefattar även arbetsplatsens förtroendemän, arbetarskyddsfullmäktige samt övriga
aktiva.
YTK eller Allmän arbetslöshetskassa har redan någon
tid både hos TEAM och andra
fackförbund varit ”föremål
för granskning”. Varför?
– Flera år levde vi i den föreställningen att skillnaden mel-
JONNE KIVINEN
lan fackförbund och YTK var
så klar för alla att den inte behövde extra framhållas. När
det började komma meddelanden från TEAM:s styrelse och
medlemmar att YTK:s aggressiva och massiva reklamkampanjer väcker förvirring på arbetsplatserna, tog vi beslut om
att något verkligen måste göras. Våra medlemmar har uppfattat YTK:s reklam som vilseledande.
YTK uppbär en årsmedlemsavgift, dvs medlemsavgiften betalas för ett år i sänder. Detta har för mången visat sig
utgöra ett hinder för att från
YTK byta till ett fackförbund.
Hur ska man nu göra i ett sådant fall?
– En överflyttning från YTK
till ett fackförbund i mitten
av året har gjorts enkel, också
penningmässigt. Vi har beslutat att medlemmar som under
året anslutit sig till oss får ersättning ur förbundets medel
för s.k. dubbel medlemsavgift,
dvs. medlemsavgift som hänför sig till tiden efter utträdandet ur YTK. Det betyder att en
medlem som betalat årsavgift
VILSELEDANDE REKLAM. Våra medlemmar har uppfattat YTK:s reklam som vilseledande, säger Merja Rinne.
till YTK får gottgörelse för medlemsavgiften i reda pengar på
sitt konto.
Ansökan om återbäring av
medlemsavgift baserar sig på
ett beslut givet av riksdagens
biträdande justitieombudsman
år 2007. Enligt detta är YTK:s
årsmedlemsavgift till sin natur
som en försäkringspremie, dvs
när medlemskapet upphör ska
de medlemsavgifter som hän-
för sig till perioden efter utträdet återbäras.
Hur går det då i praktiken till
att byta från YTK till TEAM?
– Om en YTK-medlem på arbetsplatsen beslutar att ansluta sig till fackförbundet, ska
medlemmen ingå ett inkasseringsavtal, antingen elektroniskt eller skriftligt, och ange
YTK som sin föregående arbets-
löshetskassa. Förbundets organisationsavdelning tillställer
medlemmen ett brev med begäran om uppgift om kontonummer för återbäring av medlemsavgiften samt en fullmaktsblankett varmed medlemmen
befullmäktigar förbundet att
hos YTK ansöka om återbetalning av den del av medlemsavgiften som hänför sig till tiden
efter utträdet ur YTK. När dessa blanketter returneras till förbundet, får medlemmen medlemsavgiftsåterbäring av förbundet.
Hur beräknas en s.k. överlappande medlemsavgift?
– För återbäringen tillämpas en alldeles enkel formel.
Den beräknas så att 99 € (årsavgiften 2014) delas med 12 =
8.25 €/månad. Har medlemmen anslutit sig under månadens 1–15:de dag, medräknas
den månaden vid återbäringen.
Om överflyttning av medlemskap sker den 16:de dagen eller
senare i månaden, sker återbäringen av medlemsavgiften
f.o.m. följande månad.
Tarja Paajanen
FÖRBUNDSFULLMÄKTIGE
Förbundsfullmäktiges staadgenliga
höstmöte
TEAM Industribranschernas fackförbund rf:s fullmäktiges stadgeenliga höstmöte hålls i enlighet
med verksamhetsplanen 27.–
28.11.2014 i Riihimäki.
Enligt § 20 i stadgarna kan förbundets styrelse och fackavdelningar göra framställningar till
fullmäktige. Förslag om ärenden,
som önskas bli behandlade, bör
lämnas skriftligt till styrelsen senast en (1) månad före mötet.
Förslagen kan sändas på
adress TEAM Industribranschernas fackförbund rf/Styrelsen, Pb
324, 00531 Helsingfors eller per
e-post sari.kettunen@teamliitto.fi. Förslagen bör vara på förbundsbyrån senast 27.10.2014.
TEAM Industribranschernas
fackförbund rf
Styrelsen
Timo Vallittu
ordförande
Livet och pensionsåldern
E
fter år av offentlig polemik och långdragna
förhandlingar arbetsmarknadsorganisationerna emellan har nu ett förhandlingsresultat
nåtts om hur finländarna i framtiden kan gå i pension och hur framtidens pensioner ska se ut.
Den lösning som nåtts är inte entydig, och slutresultatet beror på ur vilken synvinkel man vill se det
hela. Själv anser jag att höjandet av nedre åldersgränsen för pensionering är det mest prekära i lösningen, fast den som helhet betraktad också inkluderar
en avsevärd mängd förbättringar i jämförelse med nu
gällande pensionssystem.
Det är helt berättigat att ställa frågor och även kräva svar på varför ändringarna gjordes och var det
nödvändigt att göra dem? Det finska pensionssystemet är inte och kommer förhoppningsvis aldrig att
bli i likviditetskris. Men vi befinner oss nog i en situation där människor som går i pension lever allt längre, vilket i och för sig är positivt, men det skapar också tryck på pensionssystemet.
Till buds hade stått tre rätt dåliga alternativ: 1. höjning av nedre åldersgränsen för att gå i pension, vilket leder till höjd pensionsålder för personer vilkas
arbetsförmåga är god eller åtminstone på medelgod
nivå; 2. pensionsavgifterna stiger avsevärt och enligt den tidigare överenskommelsen skulle hälften
av denna förhöjning betalas av löntagarna; 3. att för-
månerna, dvs. pensionerna i framtiden beskärs. Alla dessa alternativ smakar mindre bra – några lämnar
t.o.m. en direkt besk eftersmak.
Den kanske mest betydelsefulla ändringen är att
arbetspensionsavgiften inte längre reducerar pensionens belopp såsom nu är fallet. I framtiden förmildras också livslängdskoefficienten och i och med dessa ändringar verkar det som om arbetspensionsavgiften skulle bli ungefär på sin nuvarande nivå.
Det nya systemet innebär också en reform om vars
grunder det nog kommer att bli en viss dragkamp,
dvs. i vilket skede förutsättningarna för att gå i pension ska anses uppfyllda? Härmed avser jag det nya
begrepp ”arbetslivspension” som nu intas i pensionssystemet . Detta alternativ anser jag vara förnuftigt
och en bra komponent i pensionssystemet men tills
vidare saknas dock en konkret definition. Ifråga om
en betydelsefull beståndsdel väntar vi alltså på beredningen av innehållet i den nya lagen. Här är det
också skäl att vara på alerten – genom förutsättningar och föreskrifter kan systemet göras sådant att
pensionering på denna grund inte just ligger inom
möjligheternas gräns.
Timo Vallittu
timo.valittu@teamliitto.fi
Statiivi
SIEVI ROLLER
NOPEA PUKEA
HELPPO SÄÄTÄÄ
1,>858(- 97=5060248-(8*(- 5028-90 2!:9(( 28844((22( 9.@;4(-9(2.#
,2,;7:9(8;90 60 9(:9!58;9!< 6,8;;0 60248-(890 4!.9(9!!-? &:9(8;9!
4084822( 18(58#60248-(822( ,509 472797;90 4(;9!5!9 /09(=800289 ;(4!
(=8-,/08-(- 4!.99@/740577;? )7- :02709 60248-((9< 6,940 ,509
-,>(09 >74(0< :(2>,9 ;!!9!! ;(4! /740509 4!.99!!< 50289;(
18(58#/0228;9,;90 $,0®#48=8;9.;/(40-8;/8220 50=7;9(979 3,22(=#
60248-((9? 18-722( :(2>>,0 60 :7,2(9,-90 " /( >8*!//(
:7,2(- 97=50228;77*(;90?
Boa-kiristysmekanismi toimii näin:
% +0>0790 -07:,897; -,;90/0220 =72200
% '7489;( /(40-8;/8 >08-0/0220 =7220 020;
% )8=8;9! -07:,897; >.@=!.99!/!22! =72200
Boa ® 57 15: >26E75=5"8
;76.(7 #2@C!D2#)C9?
D:A:#:92#@@C
KATSO
ROLLERVIDEO
Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja
Sievin Jalkine Oy ! Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As.
/BE. ',0& 400 ++ % -:< ',0& 400 +*,, % C7$53!C2AC.659 % www.sievi.com
zenit with the power of boa ®
JALAS® Zenit -mallisto edustaa turvajalkineiden huippua. Saat mukavuutta koko päiväksi,
erinomaisen pidon ja suojan kovissakin paikoissa.
Siksi päätimme tehdä Zenitistä entistäkin kätevämmän. Mallisto on nyt saatavilla Boa® Closure
System -kiinnitysmekanismilla – avaaminen ja sulkeminen käy vain yhdestä napista kiertämällä.
jalas® 1728 / s3 src
jalas® 1718 / s3 src
jalas® 1738 / s3 src
jalas® 1708 / s1 p src
Saat lisätietoja JALAS® Zenit-malliston jalkineista,ottamalla yhteyttä meihin.
[email protected] | www.ejendals.com
Intiim nro 11
I
Reportaasi
15.10.2014
15
NOUSUSSA. Prosessinhoitaja Kristian Kronholmin mukaan KWH Plastin nykyinen omistaja, itävaltalaissaksalainen Schur Flexibles Ltd. yrittää rakentaa kunnollista muovikonsernia, jossa Pietarsaaren yksikkö on omassa tärkeässä osassa. Uuden omistajan aikana tilausmäärät ovat nousseet.
REPORTAASI
Tappiokierre kääntyi voitoksi
KWH Plast Schur Flexiblesillä
Monen vuoden tappiollisen toiminnan ja jatkuvien irtisanomisten kurittamalla entisellä KWH
Plastilla ja nykyisellä KWH Plast Schur Flexiblesillä
Pietarsaaressa eletään nyt toisenlaisia aikoja.
Itävaltalaisen Schur Flexibles Groupin omistukseen
siirtyminen katkaisi tappiokierteen.
KWH Plast -yksikkönsä itävaltalaiselle
Schur Flexibles Groupille. Uusi omistaja sai oikaistua useamman vuoden tappiokierteen nousuun. Aiemmin lähes lopettamisuhan alle joutunut yritys muuttui uuden omistajan myötä yksiköksi, johon haluttiin investoida. Samalla KWH
Plastille jäljelle jääneiden 55 työntekijän,
joista 33 työskentelee tuotannossa, pelko
työpaikkojen katoamisesta haihtui.
Pelonsekaisen tunteen katoamisen
syyt huomaa Pietarsaaren tehtaan tuotannossa kulkiessa. Extruder-koneet
puskevat erilevyistä muovikalvoa tulemaan tasaiseen tahtiin, jota tehtaalla jatkuu katkeamattomassa viidessä vuorossa. Yhdellä koneista työskentelevä pietarsaarelainen koneenhoitaja Tommi
Jehkonen tekee pystypakkauksiin tulevaa muovikalvoa, joka liimataan kiinni
toiseen kalvoon sisäpuoliseksi suojaksi esimerkiksi riisi- ja eläinruokapakkauksiin. 18-vuotiaana suoraan ammatti-
KOOSTA HYÖTYÄ. Leikkuukoneenhoitaja Juha-Matti Hautala pitää hyvänä, että omistaja on iso muovikonserni. Yhteistyö konsernissa näkyy siinä, että Pietarsaaren yksiköstä
tilataan muovikalvoa jatkojalostukseen myös Schur Flexiblesin toisiin yksiköihin.
LAITTEET KUNNOSSA. KWH Plast Schur
Flexiblesin pääluottamusmies Ari Ahlholm
tarkkailee kalvon kulkua.
TEKSTI JARI HAKALA // KUVAT ESKO KESKI-VÄHÄLÄ
JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA >>
! Pietarsaaressa toimivan KWH Plast
Schur Flexibles Ltd:n, entiseltä nimeltään vain KWH Plastin, työntekijöiden pääluottamusmies Ari Ahlholm on
monet vastoinkäymiset kokenut mies.
KWH Plastilla pitkään kestäneen pääluottamusmiesuran aikana Ahlholm
ehti olemaan mukana kaikkiaan seitsemässä eri yt-neuvottelussa, joiden tuloksena KWH Plastilta väheni yhteensä
satakunta työpaikkaa.
Nyt Ahlholmin olemus huokuu leppoisuutta. Suupielet venyvät tuon tuosta hymyyn, ja vapautuneen puheen sekaan mahtuu toisinaan pieniä vitsejä.
Pelko vaihtui vakaudeksi
Syytä pääluottamusmiehen seesteiseen
olemukseen voi hakea jokseenkin tasan kaksi vuotta sitten solmitusta yrityskaupasta, jonka tuloksena KWH-konserni myi muovikalvoja valmistavan
16
Reportaasi
Intiim nro 11
I
15.10.2014
ESKO KESKI-VÄHÄLÄ
JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA >>
koulusta KWH Plastille 26 vuotta sitten töihin tullut Jehkonen muistelee edellisen
omistajan aikoja, joiden kuluessa työpaikalta irtisanottiin monta hyvää työkaveria
ja ilmapiiri tehtaalla muuttui stressaavaksi. Yrityskaupan syntyhetkellä vuoden 2012
lokakuussa Jehkosen mielessä kävi hetken ajatus, että Schur Flexibles Group osti
markkinoilta pois kilpailijansa, mutta tunne vaihtui pikku hiljaa tietoon, että uusi
omistaja halusikin kaupan myötä itselleen
tavarantoimittajan, sillä Pietarsaaressa valmistetusta muovikalvosta menee 20 prosentin siivu käytettäväksi Schur Flexibles
-konsernin muissa yksiköissä.
– Kyllä kauppa pelastus oli, Jehkonen sanoo.
Uuden omistajan aikana tuotanto tehtaalla pyörii paremmin. Jehkosen omalle
extruder-koneelle tehtiin uuden omistajan
taholta investointi, jolla tasokalvoa valmistava kone saatiin kesäloman aikana pelaamaan ilman ongelmia.
– Turhat stressit jäi pois, kun koneeseen
pystyy luottamaan.
Positiivista viestiä
Pääluottamusmies Ahlholmin mukaan
KWH Plastin aikana työntekijöiden parissa tajuttiin, että alalle liian pienellä yksiköllä ei olisi ollut tulevaisuuden mahdollisuuksia. Selvästi isompi Schur Flexibles
-konserni on saanut lisää kokoa myös muiden yritysostojen myötä. Vaikka myös uuden omistuksen alussa neuvoteltiin lomautuksista, jotka kuitenkin peruttiin, niin nyt
ei Ahlholmin mukaan tarvitse enää pelätä
yt-neuvotteluja.
– Sen verran hyvin on mennyt , että
olemme saaneet omistajalta positiivisia
viestejä, että jatkakaa samaan tapaan, niin
meillä on mahdollisuuksia uusiin investointeihin. Se on antanut positiivisia mielialoja tuotannossa, Ahlholm kertoo.
Ahlholmin mukaan isossa konsernissa
mukana olo mahdollistaa sen, että myös
kilpailussa pysytään kelkassa. Pietarsaaren yksikön toimitusjohtajan Annika Sundellin mukaan isossa konsernissa päästään
hyödyntämään mittakaavaetuja.
– Markkinatilanne on hyvä ja suuressa
konsernissa pärjää paremmin. Yleensä syksyt ovat olleet hiljaisia, mutta nyt on sellainen positiivinen ongelma, että miten saadaan tuotettua kaikki tilaukset asiakkaille,
Ahlholm summaa.
Ahlholmin mukaan viisivuorotyö kuormittaa. Joillain koneilla työskentelevillä on
enemmän tuki- ja liikuntaelinten vaivoja.
Nyt Pietarsaaren tehtaalla ollaan yhdessä
työterveyshuollon kanssa katsomassa, mitä tuon asian korjaamiseksi voidaan tehdä.
KWH Plast Schur Flexiblesin lippulaivalla E5-extruderilla, jota kutsutaan myös Angelaksi, työtä tekevä prosessinhoitaja Kristian Kronholm otti tiedon pari vuotta sitten tehdystä yrityskaupasta vastaan pelonsekaisella jännityksellä. Se hälveni kuitenkin äkkiä.
– Uudet omistajat yrittävät rakentaa
kunnon muovikonsernin, jossa me olemme
heille tärkeitä. Tilausmäärät ovat nousseet.
Yksi omistajista kävi Itävallasta puhumassa meille. Tuli sellainen tunnelma, että jotain hyvää he meiltä hakevat. KWH Plastilla laiva oli uponnut niin syvälle, että emme
me enää olisi olemassa, Kronholm sanoo.
Leikkuukoneen hoitaja Juha-Matti
Hautala on tyytyväinen että yrityksen toiminta on saatu vihdoin voitolliseksi.
– Schur Flexiblesiin on tullut uusia yrityksiä ympäri Eurooppaa. Töitä riittää.
INNOVAATIOITA. Simon
Blomqvist pitää KWH Mirkaa
hyvänä ja turvallisena työnantajana. Sähkökäyttöisiä
hiomakoneita kasaavan Blomqvistin mukaan on hyvä, että
yrityksessä kehitetään koko
ajan jotain uutta.
▲
YHTEISTYÖTÄ. Oy KWH
Mirka Ab:n Jepuan ja Pietarsaaren yksikön pääluottamusmies Ronny Norrgårdin
mukaan työntekijät pääsevät Mirkalla vaikuttamaan
paljon omaan työergonomiaansa ja muihin työolosuhteisiin.
►
Intiim nro 11
I
Reportaasi
15.10.2014
17
Mirka hioo iskukykyään Pietarsaaren yksikössä
Kasvuyritys Oy KWH
Mirka Ab on avannut
yksikön myös Pietarsaareen. Yksikössä
kehitetään Mirkan uutta
huipputeknologian
tuotetta, jolla iskukyky
maailmanmarkkinoilla
turvataan myös
tulevaisuudessa.
JARI HAKALA
Monta vuotta kasvussa olleen ja isoja investointeja tuotantoonsa tehneen,
sekä työntekijämääräänsä roimasti kasvattaneen hiomatarvikevalmistaja Oy
KWH Mirka Ab:n viimeisin rönsy löytyy
Pietarsaaresta, johon on avattu oma yksikkö täydentämään Jepualla ja Oravaisissa tapahtuvaa tuotantoa.
Pietarsaaren yksikkö on KWH Mirkan
yksiköistä pienin. Siellä tekee työtään
24 työntekijää, kun Jepualla työntekijämäärä liikkuu jo 280:ssa. Pienen koon
ei kannata antaa hämätä, sillä Pietarsaaren yksikössä teroitetaan KWH Mirkan
syömähammasta entistäkin terävämmäksi ja kehitetään uutta huipputeknologian tuotetta, jolla yrityksen iskukyky
turvataan osaltaan myös tulevaisuudessa. Sitä, mistä tarkemmin ottaen on tässä tapauksessa kyse, ei tietoa heru.
Lisäksi Pietarsaaren yksikössä kootaan hintavampia, ammattilaisille tarkoitettuja sähkökäyttöisiä hiomakoneita, jotka kasattiin aiemmin Oravaisissa, sekä valmistetaan kiillotusainetta.
Pietarsaaren yksikkö sijaitsee entisissä KWH Plastin tiloissa ja toimii nimensä yrityskaupan myötä KWH Plast Schur
Flexibles Ltd:ksi muuttaneen yrityksen
seinänaapurina.
!
”On tärkeää kehittää uutta”
Kovjoelta kotoisin oleva asentaja Simon
Blomqvist tuli Pietarsaareen töihin heti kun yksikkö avattiin. Sähkökäyttöisiä
hiomakoneita kokoava Blomqvist valmistui ennen Mirkalle tuloa elektroniikka-asentajaksi Pietarsaaren ruotsinkielisestä ammattioppilaitoksesta Optimasta. Blomqvist uskoo työnantajaansa. Kasvu jatkuu hänen mielestään myös
tulevaisuudessa, sillä KWH Mirkalla on
innovatiivisuutta, jolla pärjätään kovassakin kilpailussa.
– Työnantaja on erittäin hyvä ja turvallinen. Että kehitetään koko ajan jotain uutta, on tärkeää. Yritys kuuntelee
aika hyvin työntekijöiden ideoita ja ehdotuksia. Esimerkiksi hiomakoneiden
kokoonpanolinja on työntekijöiden itsensä kehittämä, Blomqvist kertoo.
Oy KWH Mirkan Jepuan tehtaalla
työntekijöiden pääluottamusmiehenä
työskentelevä Ronny Norrgård hoitaa
samaa vakanssia myös Pietarsaaren yksikössä. Norrgårdin mukaan työntekijät
pääsevät Mirkalla vaikuttamaan aloitteilla paljon omaan työergonomiaansa ja muihin työolosuhteisiin. Käytössä
oleva bonusjärjestelmä perustuu osittain myös aloitteiden tekoon.
YKSI UUSISTA. Karoline Fleen kuuluu Oy KWH Mirka Ab:n Pietarsaaren yksikköön palkattuun 24 työntekijän porukkaan. Yksikkö
aloitti toimintansa pari vuotta sitten.
Norrgårdin mukaan myös Pietarsaareen tullaan palkkaamaan tulevaisuudessa lisää työntekijöitä, aivan kuten on
tapahtunut Jepuan yksikössä. Iso osa
Pietarsaaressa työskentelevistä oli aiemmin töissä Jepualla.
”Kumpikin on toisensa
terapeutti”
Vaikka KWH Plast erkani KWH-konsernista ja siirtyi uuteen omistukseen,
jatkavat Norrgård ja KWH Plast Schur
Flexibles Ltd:n pääluottamusmies Ari
Ahlholm KWH:n aikana syntynyttä yhteistyötä. Norrgård käy joka toinen viikko Pietarsaaressa ja silloin hän tapaa
myös Ahlholmin. Näin pääluottamusmiehet saavat tietää, mitä hyviä asioita toisessa yrityksessä on, jonka kaltaista voisi koittaa juurruttaa myös omaan
työympäristöön.
– Voidaan keskustella ja tietää ettei se
mene muiden korviin. On hyvä että saadaan puhua pois kaikki, Norrgård sanoo.
– Kumpikin on toisensa terapeutti,
Ahlholm lisää.
Norrgård uskoo, ettei vuonna 2009 alkanut Mirkan kasvu pysähdy vieläkään.
Norrgård itse on valanut uskoa yrityksen työntekijöihin, jotka ovat epäilleet
hiljaisemman maailmantalouden tilanteen heijastuvan myös KWH Mirkalle.
– Jatkuva tuotekehitys, mikä meillä
on. Pitää olla ykkönen ja hyvää laatua,
niin kyllä me siitä kasvetaan. Omistajilla on visioita, että kasvetaan vielä. Ollaan annettu positiivisia merkkejä, Norrgård uskoo.
Juuri Pietarsaareen muuttanut
Mathias Asplund oli aikanaan työssä
Mirkan Jepuan yksikössä. Välillä vierähti parin vuoden pätkä pietarsaarelaisel-
la lämpöpatterivalmistaja Rettig ICC:llä
ennen kuin hän tuli Mirkan Pietarsaaren
yksikköön heti sen aloittaessa. Asplundilla kävi tuuri, sillä Rettigin lämpöpatteritehdas lopetettiin viime kesänä. KWH
Mirkan etuja Asplund kehuu hyviksi.
– Tuetaan vapaa-ajan aktiviteetteja.
Jos ostaa pyörän tai tietokoneen, niin
Mirka maksaa puolet.
Asplund on nähnyt Mirkan kasvun
omin silmin, sillä hän meni Jepuan yksikköön töihin vuonna 2001. Siellä vierähti seitsemän vuotta.
– Jos koko ajan tulee uusia tuotteita, jotka myyvät, niin kyllä varmasti vielä kasvetaan. Uskon, että uusia työntekijöitä otetaan.
Työnantaja tukee työntekijöiden vapaa-ajan liikunta- ja kulttuuriharrastuksia monipuolisesti.
Maailman huippua alallaan
Hiomatuotteita valmistava KWH Mirka
on yksi tärkeimmistä TEAMin jäsenten
työllistäjistä. Mirkan leivissä on 423
teamlaista.
Yhtiö on perinteisesti toiminut Jepualla, Oravaisissa ja Karjaalla. Hiljattain
käynnistettiin uusi yksikkö Pietarsaaressa. Kuten oheisesta reportaasista
selviää, siellä tehdään erityisen hienoja hiomatuotteita, kiillotusaineita sekä
kootaan sähköisiä työkaluja. Tehtaalle
ei ole ihan helppoa päästä, sillä tuotanto ja tuotteet edustavat ilmeisesti maailman huippua alallaan.
– Pietarsaaren yksikkö on tosiaankin aika kaukana siitä kaikkien tuntemasta keltaisesta hiekkapaperista. Me
puhumme mikrohiontatuotteista. Tuo-
tamme ratkaisuja esimerkiksi sellaisiin
tilanteisiin, että autotehtaalla lakatun
konepellin lakassa oleva pölyhiukkanen
on saatava pois. Teemme tuotteita osittain valmistavaan teollisuuteen, pienten pintavirheiden korjaamiseen, kertoo KWH Mirkan toimitusjohtaja Stefan Sjöberg.
Tällä hetkellä uudessa yksikössä
työskentelee 24 tuotannon työntekijää.
Osa on vanhoja mirkalaisia, mutta suurin osa ihan uutta väkeä. Toimitusjohtaja ennakoi, että määrä tuplaantuu parissa vuodessa sitä mukaa kun yksikön
volyymi kasvaa. Se on superhyvä uutinen näinä aikoina. Toistaiseksi Pietarsaareen on investoitu 7 milj. €.
Harkitsiko Mirka missään vaiheessa,
että uusi toimipaikka olisi avattu Suomen rajojen ulkopuolella?
– Ei ollenkaan. Meidän strategiamme perustuu laatuun. Osaamisemme ja
esimerkiksi itse suunnitellut tuotantoprosessit ovat täällä, Sjöberg sanoo.
Eli Mirkalla ajatellaan, että laadun ja
maailman huipulla pysymisen tavoitteet eivät voi toteutua, jos käytännön
toiminta on ulkoistamista ja halvemman työvoiman perässä juoksemista.
Toimitusjohtaja kertoo, että uuden
yksikön avaamiseen vaikuttivat monet
tekijät. Pietarsaaressa on saatavissa
tehdastilaa ja osaavaa työvoimaa. Mirka on niin iso työantaja Jepuan ja Oravaisten seudulla, että sieltä sopiva työvoimareservi alkaa ehtyä. TL
18
WinNova
Intiim nro 11
I
15.10.2014
TEKSTIILIALAN TULEVAISUUS
Vaatetusalan osaajat syntyvät
SIRPA MÄRSYLÄ
Tekstiilialan
ammattiopettajat
kertovat opetuksen
haasteista.
V
SIRPA MÄRSYLÄ
iimeisessä Intiimlehdessä 10/2014
Pukuteollisuus Oy:n
Taru Tervasto totesi, että Suomesta on vaikea löytää ammattitaitoisia ompelijoita. Hän mainitsi heidän olevan
aika iäkkäitä ja etteivät ammattikouluista valmistuneet ompelijat ole sarjatuotantoon/urakkatyöhön oikein osaavia.
Kävin seuraamassa Porissa Länsirannikon Koulutus Oy
WinNovassa tekstiili- ja vaatetusalan perusopetusta. Karhukaupunki ei ole eilisen teeren
poika alan opetuksessa. Vuonna 1907 Porissa aloitti Tyttöjen
ammattikoulu, jossa opetettiin liina- ja pukuompelua. Tänä syksynä WinNovassa aloitti
12 uutta vaatetusompelijaopiskelijaa. Ensi vuonna nuorisoasteelle Porissa ei enää pääse alaa
opiskelemaan, vaan se muuttuu aikuispuolen koulutukseksi.
Yli 30 vuotta ammattiopettajina toimineet Leena PihlavaRantanen ja Kirsti-Liisa Kotiranta-Venho pohtivat, miten
opetus ja oppilaat ovat muuttuneet vuosien saatossa. Lehtori Leena Pihlava-Rantanen
harmittelee lähiopetustuntien
määrän vähenemistä.
– Ennen oli 38 tuntia lähiopetusta viikossa. Nyt tuntimäärä on 26. Ei kädentaitoja
tule tuollaisella tuntimäärällä.
Kun me opettajat olimme nuoria, aloitimme nukenvaatteilla. Eivät nykynuoret enää niitä
tee. Tietokoneet ovat maaseudulla peränurkissa, hän havainnollistaa.
1
– Ammattiopettajat joutuvat
painimaan toisenlaistenkin ongelmien parissa. Hektinen yhteiskunta ja pirstaleinen perhe-elämä näkyvät opiskelijoissa kaikilla koulutusaloilla. Osa
nuorista joutuu itsenäistymään
varhain, jopa 16-vuotiaana, Kotiranta-Venho lisää.
Kun yhtälöön laskee murrosiän loppukuohut, joita monella
esiintyy etenkin ensimmäisenä
opiskeluvuotena, kysytään pitkää pinnaa niin opettajilta kuin
opiskelijoiltakin. Lisäksi mielenterveysongelmat ovat yllättävän yleisiä.
Kun Leena ja Kirsti aloittivat
opetusuransa kolme vuosikymmentä sitten, maahanmuuttajia
” Toiset sopivat
luonteeltaan
alalle paremmin.
Tämä ala vaatii
pedanttisuutta ja
tarkkuutta.”
ei esiintynyt opiskelijoiden joukossa. Nyt heitä on. Virolaisten ja venäläisten lisäksi Porissa vaatetusalan koulutusta on
saanut Thaimaasta lähtöisin
olevia. Kieliongelmien vastapainoksi opettajat kehuvat heidän kädentaitojaan ja muotosilmäänsä.
Vähän yllättäen viimei-
sen viiden vuoden aikana ovat
opettajat huomanneet opiskelijoiden taloudellisen tilanteen
olevan heikko. Syynä voi olla
pitkittynyt taantuma.
– Nuoret ovat hyvin rahattomia. Tarveaineiden ja opiskeluvälineiden osto tuottaa vaikeuksia, Kirsti lisää.
Jos nuoret ovat lyhytjännitteisempiä kuin ennen vanhaan
ja tietokoneiden kanssa aikaansa viettäviä, jotain hyvääkin aikakausi on tuonut; he oppivat
nopeasti käyttämään teknisiä
laitteita.
Mitä ajatuksia Taru Tervaston arvio suomalaisista ompelijoista ja ammattikoulutuksesta herättää? Leena Pihlava-Ran-
1. Suoraan peruskoulusta
tullut. Tiia Jokela haluaa
tehdä valmistuttuaan suunnittelijan töitä.
2
2. Oma brändi. Susanna
Vaurio perustaa lähitulevaisuudessa ompelimon
ja tuotteet saavat brändin.
Kuvassa näkyvä kangaskassi on vielä koulussa tehty.
3
3. Ammattiopettajat
näkevät paljon. Vas. Kirsti
Kotiranta-Venho ja Leena
Pihlava-Rantanen valmentavat nuoria ja vähän
vanhempia tekstiili- ja
vaatetusalalle Porissa.
4. Tekevät kädet.
Intiim nro 11
I
WinNova
15.10.2014
19
pitkällä kaavalla
tanen toteaa väittämän pitävän
osittain paikkaansa. Jos käsillä on tehnyt vähän, taidot eivät
kartu hetkessä. Näppäryyttä ja
nopeutta ei opi ilman toistoa ja
tekemistä.
– Toiset sopivat luonteeltaan
alalle paremmin. Tämä ala vaatii pedanttisuutta ja tarkkuutta. Suurimmaksi osaksi tänne
hakeutuu henkilöitä, jotka ovat
kiinnostuneita vaatteiden valmistuksesta tai haluavat myyjäksi vaatekauppaan, Kirsti-Liisa Kotiranta-Venho pohtii.
Oma kädenjälki näkyville
Kaksoistutkinnon jo vuonna 2010 puurtanut porilainen
Susanna Vaurio aloitti välivuosien jälkeen koulunkäynnin uudelleen. Leipuri-kondiittori-ylioppilas asui välillä Australiassa, työskenteli kuivapesulassa
ja palasi kotimaahan. Sävelet
ovat selvät seuraaviksi vuosiksi.
– Sain inspiraation tehdä
vaatteita. Haluan oppia tämän
alan perusteellisesti. Minulla
on paljon tulevaisuudensuunnitelmia. Vuoden päästä aion
perustaa toiminimen, aloitan
tyynyillä ja perusmekoilla.
Eikä siinä kaikki. Tarmokas Susanna aikoo valmistumisensa jälkeen mennä Irlantiin 10 viikon muotisuunnittelijakurssille ja sen jälkeen ehkä
jatkaa ammattikorkeakouluun.
Haaveissa on oma ompelimo ja
brändi.
– Haluan, että vaatteitani
nähdään niin julkkisten kuin
tavistenkin päällä. Tykkään olla oman itseni herra. Pääsen toteuttamaan omaa visuaalista
näkemystäni. Muotivirtaukset
vaihtuvat. Se on jännää.
Myös 16-vuotiaalle porilaisnuorelle Tiia Jokelalle vaatteiden suunnittelu työnä kelpaisi.
Hän haluaisi suunnitella arkija juhlavaatteita. Kimmokkeen
alan koulutukseen hän sai peruskoulun käsityötunneilla.
4
Hiljaisen tiedon lähteille
T
ekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto jakautuu neljään eri koulutusohjelmaan. Opiskelija voi valita jalkinealan-, tekstiilihuollon-, tekstiilitekniikan- tai
vaatetuksen koulutusohjelmien välillä. Näistä valmistuu suutareita, tekstiilihuoltajia, tekstiilinvalmistajia, modisteja, sisustusompelijoita, vaattureita ja vaatetusompelijoita.
Tällä hetkellä alan koulutusta on saatavilla Suomessa 32 oppilaitoksessa. Luvussa ovat mukana myös käsi- ja taideteollisuusalan oppilaitokset. Näistä 20 on peruskoulupohjaisia ja 12
lukio- ja/tai ylioppilaspohjaisia. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto kestää 120 opintoviikkoa, mikä tarkoittaa 2–3 vuotta. Aikuiset voivat suorittaa tutkinnon näyttötutkintona joko
suoraan tai 1–2 vuodessa.
Opetushallituksen tilastojen mukaan vaatetuksen koulutusohjelmassa uusien opiskelijoiden paikkamäärä esimerkiksi
vuonna 2010 oli 683. Vuonna 2012 se oli pudonnut 543:een.
Laskin tämän vuoden 2014 aikana alkavien tekstiili- ja vaatetusalan ammatillista perustutkintoa tarjoavien oppilaitosten
määrän ja kuinka monta uutta opiskelijaa mahtuu mukaan. Laskin mukaan peruskoulu- ja lukio/yopohjaiset opiskelijamäärät. Luvussa eivät ole
mukana käsi- ja taideteolliset oppilaitokset. Sain luvuksi 15 oppilaitosta ja 254 uutta opiskelupaikkaa.
Opetushallituksessa erityisasiantuntijana ammatillisen peruskoulutuksen puolella työskentelevä Heljä Järnefelt ei tiedä ensi vuoden alan koulutuspaikkojen määrästä.
Koulutuksen järjestämisluvat tulevat opetusja kulttuuriministeriöltä oppilaitosten hakemusten perusteella. Tekstiili- ja vaatetusalan
tulevaisuus näyttäytyy koulutuspuolen vinkkelistä käsin seesteiseltä.
– Parhaillaan on käynnissä ammatillisten
perustutkintojen (52 kappaletta) rakenteellinen
uudistus. Määräykset julkistetaan loka–marraskuussa. Tekstiili- ja vaatetusalan perusteisiin ei
tule mitään radikaalia muutosta tässä vaiheessa.
Opintoviikot muuttuvat opintopisteiksi. Tavoitteena on, että työnteon osaaminen vahvistuu.
Heljä Järnefelt kommentoi pyynnöstä Taru Tervaston käsityksiä suomalaisten ompelijoiden ammattitaidosta näin:
– Pitäisi varmaankin tutustua tarkemmin kyseisen yrityksen osaamistarpeeseen voidakseen kommentoida. Suoraan koulunpenkiltä ei taida koskaan
kyetä monta vuotta alalla olleiden ammattitasoon.
Järnefelt pohtii lisäksi hiljaisen tiedon merkitystä
työpaikoilla. Myös työnantajien kannattaisi avata tehtaanovia juuri valmistuneille tai oppisopimuksella harjoittelemaan.
– Mitä enemmän työnantajat ottavat opiskelijoita harjoittelemaan työpaikoille, sitä varmemmin he saavat sopivia työntekijöitä. Mielestäni on hyvin tärkeää osaavien vanhempien työntekijöiden halu ja kyky jakaa osaamistaan ja opastaa nuoria. SM
Pirjo Laitinen
Pääluottamusmies, Nanso Group Oy
”Vastuullisuus ja arvot ovat hämärtyneet, kun kotimaisuus ei
ole merkittävä asia Taru Tervastolle. Yritys lähtee ulkomaille kustannussyistä ja sitä
kautta toimintaedellytys paranee. Työpaikan menettänyt itkee oman kassan pienennyttyä, kun yritys hakee kasvua
oman työntekijän kustannuksella. Kolikon toinen puoli voisi muuten olla koko liiketoiminnan loppuminen. Kyllä sen
jokainen tietää yrityksien
hakevan käyttökateparannusta, mutta siinä unohdetaan pieni ihminen. Olen jostain lukenut, ettei maapallolla
olisi varaa kapitalismiin.”
Mirva Welling
Puheenjohtaja, Orimattilan Teva
”Halvat kustannukset vetävät yrityksiä
pois Suomesta. Työnantajat eivät ole
valmiita maksamaan työntekijöille kunnon palkkaa, tarkoitan palkkaa josta saisi vaikka vähän
säästöön eläkepäiviä varten.
Suomessa olisi varmasti ammattitaitoisia ompelijoita, jos
yrittäjät vain haluaisivat palkata heitä. Ikä ei saa olla rasite
palkatessa työntekijää.
Sarjatuotantoon ei kouluteta enää nuoria, koska isot yritykset ovat lopettaneet toimintansa tai siirtäneet sen muualle, halvemman kustannuksen
maihin.
Voisin esittää vastakysymyksen. Miksi Suomessa korjataan ulkomaita tulleita tuotteita, jos siellä on ammattitaitoisempaa porukkaa? Minusta
Taru Tervasto halventaa suomalaisia ammattiompelijoita.
Onko esimerkiksi 54-vuotias
liian vanha työntekijä, esimerkiksi Pukutellisuus Oy:n palkkalistoille. Hänellä on kuitenkin yli 10 vuotta työssäolo ikää
jäljellä nykykäytännön mukaan.”
20
TEAM 120 vuotta
Intiim nro 11
I
15.10.2014
HISTORIA
MYRSKYN JÄLKEEN
– Suomen teollisuuden uudet kasvot
Mikä sana kuvaa parhaiten 1990-luvun laman
jälkeistä yhteiskuntaa?
L
ama tappoi suomalaisen teollisuuden. Korkeat savupiiput kylmenivät,
kun teollinen yhteiskunta muuttui jälkiteolliseksi tietoyhteiskunnaksi.
Kuulostaako tutulta? Se on ainakin osittain valhetta.
Laman jälkeen Suomen tuotanto kasvoi keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Teollisuuden työpaikat lisääntyivät
aina vuoteen 2000 asti. Tämä oli poikkeuksellista kehittyneissä maissa.
TEAMin aloista suurimman nousun
tekivät kumi- ja muovituotteiden valmistajat: vuonna 1993 11 800 työntekijää, vuonna 2000 yli 18 000 työntekijää. Teollisuus ei kuollut, vaan se muutti muotoaan.
Pääoman vikkelät liikkeet
Laman jälkeistä ihmeellistä kasvukautta ei voi selittää ilman Nokiaa, jonka alihankkijat työllistivät esimerkiksi tuhansia kännyköiden muoviosien tekijöitä.
Yksinkertaistettuna uusia työpaikkoja syntyi korkean teknologian tuotantoon, kun taas teollisuuden työvoimavaltaiset alat jatkoivat kuihtumistaan.
Vähemmän vaativia töitä oli tarjolla vähemmän.
Samaan aikaan teollisuusyrityksemme ulkoistivat toimintojaan sekä kotimaahan että ulkomaille. Kotimaiset palvelufirmat saivat hoitaakseen tehtaiden
pyykinpesun, siivouksen, vartioinnin ja
kirjanpidon. Samat vanhat työt siirtyivät teollisuudesta palvelualalle. Tässä
mielessä muutos teollisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi haiskahtaa
liioitellulta. Vuosina 2000–2006 suomalaiset yritykset ulkoistivat ulkomaille vajaa 8 000 työpaikkaa tuotannosta.
Perusteluina käytettiin pienempiä työvoimakustannuksia ja markkinoiden lä-
FOXCONNIN LIPUN POLTTO. Maailman
suurimman matkapuhelinvalmistajan
lippu palaa Lahdessa 26.8.2005. Foxconnin Suomen tehtailla (entinen Eimo Oy)
yritettiin pienentää palkkoja vaihtamalla
muovialan työehtosopimus metalliin.
Kuva Tuomo Lilja.
Intiim nro 11
I
TEAM 120 vuotta
15.10.2014
Kuka pesee
pyykkisi?
Suomen teollisuuden ja pesula-alan yhteinen historia alkaa jo 1830-luvulta, jolloin Tampereen Finlaysonin puuvillatehtaan yhteyteen syntyi maan ensimmäinen kemiallinen pesula. Hankkeen äitinä hääri tehtaan skotlantilaisen omistajan
vaimo Margaret Finlayson. Vanhin edelleen toimiva pesula
Lindström Oy aloitti toimintansa tekstiilivärjäämönä Helsingissä vuonna 1848.
Vaatteiden puhdistaminen on aina ilmentänyt luokka- ja
sukupuolieroja. Köyhät naiset ovat perinteisesti pesseet rikkaiden likapyykin. Nyrkkipyykki jääkylmässä rantavedessä
talvipakkasilla ei sopinut porvariperheen naiselle aatelisista
puhumattakaan. Aluksi yksityiset ihmiset olivat pesijättärien
eli pyykkäreiden tärkeimpiä asiakkaita.
Isoimmat pesulat aloittivat tekstiilivuokrauksen maailmansotien välisenä aikana. Esimerkiksi hotellit, ravintolat ja
erilaiset laitokset sotkivat tehokkaasti suuria määriä mattoja,
vuodevaatteita ja pöytäliinoja. Tekstiilivuokrauksesta kasvoi
myöhemmin pesuloiden tärkein tulonlähde.
Pesulapalveluiden yksityinen kysyntä väheni etenkin pesukoneen takia. Vuonna 1971 noin 61 prosentilla suomalaisista kotitalouksista oli oma automaattikone. Ennen vanhaan
teollisuusyrityksillä oli pyrkimyksenä hoitaa kaikki työnsä itse, mutta erikoistuminen on tullut sitä yleisemmäksi, mitä
lähemmäksi nykyhetkeä saavutaan. Työvaiheet, jotka eivät
kuulu ydinosaamisen piiriin, ostetaan mieluummin muualta.
Teollisuuden työvaatteet puhdistuvatkin usein teamlilaisten
käsissä. Valitettavasti tekstiilihuolto on edelleen naisvaltainen
matalapalkka-ala. Suomalaisista pesuloista esimerkiksi Lindström ja SOL ovat perustaneet 2000-luvulla yksikköjä ulkomaille. Positiivista alan tulevaisuuden suhteen on kuitenkin
se, että pyykinpesua on liki mahdotonta ulkoistaa pois Suomesta korkeiden kuljetuskustannusten takia.
!
DUUNARIN KOHTALO. Ylöjärven Kemiantyöntekijöiden Osasto 182 mielenosoituskylttejä tehtaan sulkemisvuodelta 2005. Foxconnin kotimainen kilpailija Perlos rakensi
2000-luvulla matkapuhelinten muovikomponenttien tuotantoyksikköjä Kiinaan,
Hongkongiin, Brasiliaan ja Unkariin. Tuotanto Suomessa lopetettiin vuosina 2005–2007.
Työväenmuseo Werstas.
nan pitää organisoitua entistä kansainvälisemmin. Helpommin sanottu kuin
tehty. Menneisyys on kuitenkin täynnä
toivoa herättäviä esimerkkejä solidaarisuudesta.
Jo vuonna 1909 Tampereen puuvillatehtaalaiset tukivat Ruotsin yleislakkolaisia vähäisestä palkastaan. Ja toisen maailmansodan jälkeen Suomen
kutomatyöläiset saivat lahjaksi kymmenen tynnyriä silliä norjalaiselta sisarliitolta. Ehkä onnistumme rakentamaan
2000-luvun aikana maailmanhistorian suurim”Globalisaatio
man Liiton, joka pystyy
painostamaan työnanon antanut
tajaa samanaikaisesti jouudenlaista
kaisella mantereella.
heisyyttä. Julkisessa keskustelussa puhuttiin Kiina-ilmiöstä. Suomen arvostetuimmista yrityksistä esimerkiksi Nokia, Marimekko ja Iittala ovat hakeneet
suurempia voittoja maista, joissa työläisten olot muistuttavat 120 vuoden takaista Suomea. Kun pääoma etsii halpoja ihmislihaksia, koko maailma on sen
metsästysmaata.
Aluksi teollisuutta siirrettiin Itä-Eurooppaan ja itäiseen Keski-Eurooppaan,
sitten Aasiaan ja tällä hetkellä suosituin
ilmansuunta lienee Afrikka.
Aloite työnantajalle
Toisesta maailmansodasta lamaan asti työntekijät
itseluottamusta
olivat niskan päällä yhJälkiteollinen myytti
teiskunnallisessa painis– ilkeämmin
sa. Palkansaajien osuus
Elimmekö siis laman jälsanottuna röyhkansantulosta kääntyi
keen jälkiteollisessa yhkeyttä – työnan- teiskunnassa vai emme?
laskuun 1990-luvun alusta lähtien. Suomen EUKäsite on yhtä ongeltajapuolelle.”
jäsenyys helpotti teolmallinen kuin jälkimaalisuuden vientiä, muttalousyhteiskunta. Vaikta toisaalta globalisaatio on antanut uu- ka tietotyöläisten määrä on kasvanut
denlaista itseluottamusta – ilkeämmin ja kasvaa edelleen (myös tuotannossa),
sanottuna röyhkeyttä – työnantajapuo- olemme nyt ja aina riipuvaisia sekä teollelle.
lisuudesta että maataloudesta.
TEAMin syntytarina liittyy FoxconTietoa ei voi syödä, pukea päälle tai
nin Lahden ja Hollolan tehtaiden vuo- tankata. Pellot tarvitsevat lannoitteita,
den 2005 lakkotaisteluun, joka syttyi ihmiset puhtaita vaatteita ja kulkuneuNokian taiwanilaisen alihankkijan il- vot polttoaineita. Jonkun on aina tyydymoittaessa vaihtavansa muovialan työ- tettävä jokapäiväisen elämämme mateehtosopimuksen metalliin. Foxconnil- riaaliset tarpeet. Kyse on siitä, missä se
la ei ole enää tuotannollista toimintaa tapahtuu ja ennen kaikkea millä ehdoilSuomessa. Mitä suomalainen työväen- la. Se, että olemme siirliike mahtaa ylikansalliselle pääomalle?
täneet osan tuotanHistoriallisesti kansallisvaltio on ol- nosta pois Suolut se työkalu, jota ay-liike on käyttänyt mesta, ei tarparantaessaan työntekijöiden elineh- koita, että olitoja. Jos pääoma liikkuu vapaasti kan- simme vapausallisten rajojen yli, looginen johtopää- tuneet materitös olisi, että työntekijöiden vastarin- an kahleista.
1995 Suomi liittyyy
EU:hun, Suomen
työllisyysaste
61,6 %
1995
1996 Suomella ennätysmäinen valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen:
66,1 %
19966
1997
RASKASTA TYÖTÄ. Tekstiilihuoltoa 1920-luvulla Elannon pesulassa Helsingissä.
2000 Suomen
työllisyysaste
67,2 %
1998 Työttömyyssvakuusrahaston
perustaminen
19988
1999 Nokian arvo
markkinoilla yli
200 miljardiaa
1999
2001 IT-kupla
puhkeaa
2000
2001
2002 Markat
vaihtuvat
euroihin
2002
2004 Kemianliitto
ja Tekstiili- ja vaatetustyöväen liitto
fuusioituvat
2003
2004
21
22
Intiim nro 11
TEAMissa tapahtuu
I
15.10.2014
JONNE KIVINEN
vittää kesken vuotta siirtyvälle jäsenelle liiton varoista ns.
päällekkäisen jäsenmaksun eli
jäsenmaksun, joka kohdistuu
YTK:sta eroamisen jälkeiseen
aikaan. Tämä tarkoitta sitä, että vuosimaksun YTK:lle maksanut jäsen saa jäsenmaksuhyvityksen silkkana rahana tililleen. Liitto hakee puolestaan
jäsenen antamalla valtakirjalla
jäsenmaksuja takaisin YTK:lta.
Jäsenmaksun palautuksen
hakeminen perustuu Eduskunnan apulaisoikeusoikeusasiamiehen vuonna 2007 antamaan päätökseen, jonka mukaan YTK:n vuosijäsenmaksu
on vakuutusmaksun kaltainen
ja jäsenyyden loppuessa eroamisajankohdan jälkeiseen ajanjaksoon kohdistuvat jäsenmaksut on palautettava.
JÄSENTEN ASIALLA. Merja
Rinne toteaa, että vain
korkea järjestäytymisaste
takaa työehtosopimukset
ja työnpaikkojen tehokkaan
edunvalvonnan.
EDUNVALVOJA
Nyt on helppoa siirtyä
Loimaan kassasta TEAMiin
YTK (Loimaan kassa) on vain työttömyyskassapalveluja tarjoava organisaatio –
edunvalvontaa se ei hoida.
TARJA PAAJANEN
TEAMin järjestöpäällikkö
Merja Rinne sanoo, että ero
ammattiliiton ja Yleisen työttömyyskassan eli YTK:n välillä on
hämärtynyt osittain siksi, että
YTK markkinoi suurella rahalla toteutetuilla mittavilla kampanjoilla virheellisiä mielikuvia sen tarjoamista palveluista.
Rinne korostaa, että todellisuudessa YTK on vain työttömyyskassapalveluja tarjoava organisaatio, eikä sillä ole mitään tekoa tai roolia työpaikan edunvalvonnassa tai jäsenten oikeuksien puolustamisessa.
!
Miksi kannattaa valita ammattiliitto YTK:n sijaan?
Kysymys on Rinteen mukaan siitä, että ammattiliitto antaa turvaa työelämässä, ei
pelkästään sellaisissa tilanteissa, jossa menettää työpaikkansa tai joutuu lomautetuksi.
– Ammattiliitto solmii työehtosopimukset ja se myös val-
voo työelämän lakeja ja sopimuksia ja niiden toteutumista työpaikoilla. Ammattiliitto
on siis jäsentensä edunvalvoja.
Edunvalvonta on kokonaisuus,
johon kuuluvat liiton palvelujen lisäksi, työpaikan luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja muutkin aktiivit.
– Sen lisäksi, että liitto valvoo sopimusten ja työelämän
lakien toteutumista, se ryhtyy
tarvittaessa myös toimenpiteisiin, jos jokin työsuhteen ehtoihin liittyvä asia ei mene niin
kuin pitäisi. Työehtosopimuksia kehittään jatkuvasti. Historiasta voidaan helposti lukea,
että ammattiyhdistysliikkeen
työllä on saatu aikaiseksi kaikki merkittävät työelämän uudistukset. YTK ei ole eikä siitä tule edunvalvontajärjestöä.
Se ei neuvottele sopimuksia eikä valvo niiden noudattamista
työpaikoilla.
YTK eli Yleinen työttömyyskassa on jo jonkin aikaa ollut
TEAMissa ja muissakin ammattiliitoissa ”tarkastelun
kohteena”. Miksi?
– Vuosia uskottiin, että ero
ammattiliiton ja YTK:n välillä
olisi kaikille siten selvä, että sitä
ei tarvitsisi erikseen korostaa.
Kun TEAMin hallitukselta ja jäseniltä alkoi tulla viestejä, että YTK:n aggressiiviset ja massiiviset mainoskampanjat herättävät hämmennystä työpaikoilla, päätettiin, että jotain pitää todellakin tehdä. Meidän jäsenemme ovat kokeneet YTK:n
mainonnan harhaanjohtavaksi. He ovat kokeneet myös, että YTK:n harhaanjohtavaa vyörytystä vastaan on vaikea puolustautua. YTK käyttää kampanjointiinsa kaikesta päätellen paljon rahaa. Sen voi päätellä jo siitä, että kampanjat näkyvät laajalti valtakunnallisissa
medioissa. Jos katsoo televisiota tai kuuntelee radiota, niiltä ei
voi välttyä.
Mitä käytännön toimia on jo
tehty?
– Olemme nostaneet asian
esille monin eri tavoin. Liiton
omissa medioissa eli lehdessä ja nettisivuilla asiaa on käsitelty. On tehty esite, jossa tiivis-
”Liitto hyvittää
kesken vuotta
siirtyvälle
jäsenelle liiton
varoista ns.
päällekkäisen
jäsenmaksun eli
jäsenmaksun,
joka kohdistuu
YTK:sta eroamisen jälkeiseen
aikaan.”
tetysti kerrotaan ammattiliiton
ja YTK:n olennaisimmat erot.
Asia on otettu puheeksi lukuisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa aina kun jäseniä on tavattu.
YTK perii vuosijäsenmaksua eli jäsenmaksu maksetaan vuodeksi kerrallaan. Tämä on osoittautunut monelle esteeksi vaihtaa YTK:sta
ammattiliitoon. Miten tämän
kanssa nyt toimitaan?
– Siirtyminen YTK:sta ammattiliittoon kesken vuotta on
tehty helpoksi, myös taloudellisesti. Olemme päättäneet hy-
Miten vaihtaminen YTK:sta
TEAMin jäseneksi käytännössä tapahtuu?
– Menettely on yksinkertainen. Kun työpaikalla oleva
YTK:n jäsen päättää liittyä ammattiliittoon, hän tekee perintäsopimuksen joko sähköisesti tai paperisena ja kertoo edelliseksi työttömyyskassakseen
YTK:n. Liiton järjestöosastolta lähetetään jäsenelle kirje,
jonka liitteenä on tilinumeropyyntö jäsenmaksun palautusta varten sekä valtakirja, jolla jäsen valtuuttaa liiton hakemaan YTK:lta takaisin eroamisajankohdan jälkeiseen aikaan
kohdistuvaa jäsenmaksua. Kun
saate ja valtakirja palautetaan,
jäsen saa liitolta jäsenmaksupalautuksen.
Miten ns. päällekkäinen jäsenmaksu lasketaan?
– Päällekkäisen jäsenmaksun palautuksessa käytetään
yksinkertaista laskukaavaa.Palautus lasketaan siten, että 99 €
(vuosimaksu 2014) jaetaan
12:lla = 8,25 € /kk. Jos jäsen on
liittynyt kuukauden 1.–15. päivä, lasketaan se kuukausi mukaan palautettaviin. Jos jäsenyyden siirto tapahtuu kuukauden 16. päivänä tai sen jälkeen,
jäsenmaksu palautetaan seuraavasta kuukaudesta alkaen.
Mitä työpaikoilla nyt tapahtuu?
– Toivoisin, että luottamusmiehet, aktiivit ja kaikki järjestäytyneet työntekijät ottaisivat
ammattiliiton ja YTK:n olennaiset erot puheeksi työpaikoilla. Haluan korostaa, että tämä
on meidän yhteinen asiamme,
ei pelkästään luottamusmiesten tai aktiivien. Tämä liittyy
myös valtuuston kesäkuussa
päättämään painopisteeseen,
eli järjestäytymisasteen nostamiseen. Korkea järjestäytymisaste takaa työehtosopimukset
ja tehokkaan edunvalvonnan.
Intiim nro 11
I
Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia
15.10.2014
23
TARJA PAAJANEN
JÄSENTEN ASIALLA
TEAM vastaan YTK lyhyesti
TEAM ja TEAM-kassa
1. TEAM neuvottelee työehtosopimukset (TES), joilla sovitaan
työsuhteen vähimmäisehdot.
Työantajien on noudatettava niitä. TEAMin työehtosopimuksia
kehitetään jatkuvasti.
2. TEAMin luottamusmiehet ja
toimiston väki neuvovat, ohjaavat, opastavat, tulkitsevat ja auttavat kaikissa työsuhteen ongelmissa ja työehtosopimuksen tulkinnoissa.
POHJOISMAINEN YHTEISTYÖVERKOSTO. Hannu Ulenius (ylh.
vas.) ja Juha Pesola (Suomi), Michael Jørgensen ja Steffen Hansen
(Tanska), Magnus Skagerfält (Ruotsi), Mohammad Afzal (Norja),
Conny Lundberg ja Anette Löfström (Ruotsi), Tanja Lehtoranta
(Suomi), Mikko Hakkarainen (Ruotsi), Kari Mäkelä (Suomi ja
TEAM) ja Lars-Erik Folkesson (Ruotsi).
3. TEAM tarjoaa jäsenilleen etuisuuksia liittovakuutuksen, jäsenlehden, lomaviikkoja, kolutusta ja jäsentapahtumia. Myös ammattiosastot tarjoavat jäsenilleen toimintaa mm. tapahtumia
ja retkiä.
4. Jos Sinulle tulee työsuhteessa
ongelma, joka ei ratkea muuten
kuin oikeudessa, voi liitto harkita oikeusavun myöntämistä. Liitto vastaa myöntämänsä oikeusavun kaikista kustannuksista ja
hävityissä jutuissa myös vastapuolen oikeudenkäyntikuluista.
5. Teollisuusalojen työttömyyskassa eli TEAM-kassa maksaa
ansiosidonnaista päivärahaa ja
YHTEISTYÖ
Työsuojelua pohjoismaisena
yhteistyönä
vuorottelukorvasta. Lisäksi saat
tarvittaessa opastusta ja neuvoja, jos olet joutunut tai joutumassa työttömäksi.
YTK ja YTK-yhdistys
1. YTK ei neuvottele eikä sovi
työehtosopimuksia, eikä se voi
niitä tulkita. YTK ei voi neuvoa
eikä opastaa työelämän ongelmatilanteissa.
3. Yleinen työttömyyskassa
maksaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja vuorottelukorvausta. TP
TYÖHYVINVOINTI
Työhyvinvoinnissa Suomen
paras vuonna 2020?
! Kemianteollisuus on kansallisen Työelämä 2020 -hankkeen
kumppanina mukana viemässä suomalaista työhyvinvointia Euroopan huipulle. Kansallisen Työelämä 2020 -hankkeen tavoite on nostaa Suomen
työelämä Euroopan parhaaksi seuraavien kuuden vuoden
aikana. Lähtökohtana on, että
Suomen kilpailukyvyn perustana ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat
työpaikat.
Kemianteollisuuden työhyvinvointihanke Hyvää huomenta – Hyvää huomista etenee
määrätietoisesti kohti vuotta
2020. Silloin kemianteollisuus
haluaa olla työhyvinvoinnissa
Suomen paras toimiala.
Yhteistyötä tavoitteen saavuttamiseksi on tehty pitkäjänteisesti. Kaikkien työmarkkinaosapuolten yhteisen Hyvää
huomenta – Hyvää huomista
-hankkeen ensimmäinen vaihe
käynnistettiin jo maaliskuussa
2011. Hankkeen tavoitteena on
kehittää osaamista, pidentää
työuria, vähentää sairastuvuutta ja lisätä tuottavuutta.
Keskiössä johtaminen
Vuosina 2014–2016 kemian
alalla paneudutaan työyhteisötaitojen ja johtamisen kehittämiseen ja toimivien työyhteisötaitojen rakentamiseen yrityksissä. Asiasta sovittiin syksyn 2013 työehtosopimusneuvotteluissa.
Työhyvinvoinnin kehittäminen yrityksissä vaatii jatkuvaa,
pitkäjänteistä työtä. Uudella teemalla jatkuvan yhteistyön
tavoitteena on kehittää Hyvää
huomenta – Hyvää huomista
-yhteistyön aiemmissa vaiheissa tunnistettuja hyvän johtamisen ja toimivien työyhteisötaitojen tunnusmerkkejä. Näitä
ovat muun muassa hyvinvointia tukeva esimiestyö, työpaikkojen turvallisuus ja joustavuus.
Tulevan runsaan kahden
vuoden aikana yrityksille tarjotaan työkaluja ja mittareita työyhteisöjen kehittämiseen. Kehittämistyö käynnistetään marraskuussa järjestettävässä Työyhteisötaidoilla tulevaisuuteen
-seminaarissa, johon kutsutaan
alan yritysten ja kaikkien henkilöstöryhmien edustajat.
Pohjoismaisten teollisuustyöntekijöiden federaation työympäristöpoliittinen
verkosto on Pohjoismaisten
teollisuusliittojen (mukana
mm. TEAM) yhteistyöelin, joka seuraa EU:ssa tapahtuvaa
työympäristöön ja -suojeluun
liittyvää lainsäädäntötyötä ja
pyrkii luonnollisesti myös
vaikuttamaan siihen pohjoismaisesta näkövinkkelistä.
Verkosto kokoontui syyskuun lopulla Suomessa.
Verkoston puheenjohtaja
TEAMin työympäristösihteeri
Kari Mäkelä kertoo, että kokouksen asialistalla olivat
mm. EU:ssa menossa olevat
keskeiset työsuojeluhankkeet.
Juuri ajankohtainen on mm.
EU:n työsuojelustrategia.
– EU:ssa on menossa myös
työpaikkojen syöpävaaraa
koskevan direktiivin uudistaminen. Sen käsittely alkaa
ensi vuonna. Sopivissa kohdissa pyrimme vaikuttamaan
EU:n päätöksentekoelimiin.
Mäkelä kertoo, että seurannassa on myös se, mitä IndustriALLissa Eurooppa-tasolla työsuojelussa tapahtuu.
Hieman erikoista ja myös
mielenkiintoista Mäkelän
!
2. YTK yhdistyksen oikeusapu on
hyvin rajallista ja voi tulla Sinulle todella kalliiksi. Kaikissa tapauksissa YTK-Yhdistyksen oikeusavun omavastuu on 15 %.
Yhteistyöllä kohti
työhyvinvoinnin huippua
Kemianteollisuuden työmarkkinaosapuolet tekevät monipuolista yhteistyötä työelämän
kehittämiseksi. Yhteistyössä
mukana ovat työnantajajärjestö
Kemianteollisuus ry sekä palkansaajajärjestöt TEAM Teollisuusalojen Ammattiliitto ry,
Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry.
Hankkeen toteutusta ohjaa mukana olevien järjestöjen edustajista koottu projektiryhmä.
Hyvää huomenta – Hyvää
huomista -yhteistyössä verkostoidutaan muiden työhyvinvoinnin kehittäjien kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat mm.
Työturvallisuuskeskus ja Tekes. Kansallisen Työelämä 2020
-hankkeen kumppanina kemianteollisuus on mukana viemässä suomalaista työhyvinvointia Euroopan huipulle.
VERKKOVINKKI
Hyvää huomenta – Hyvää huomista: www.hyvaahuomista.fi.
mukaan on se, että IndustriALLissa ei ole minkäänlaista
työsuojelun yhteistyötä.
Se, miksi tällaista verkostoa ei vielä IndustriALLissa
ole, voi Mäkelän mukaan johtua yksinkertaisesti liiton toimiston resurssien puutteesta.
Pohjoismaissa työsuojelusta ajatellaan Mäkelän mukaan pääsääntöisesti hyvin
samansuuntaisesti.
– Samanlaiset asiat ovat
vahvasti esille, kuten viime
vuosina psykososiaaliset kysymykset. Esillä on myös tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Toki tapaturmien torjunta on edelleen hyvin tärkeällä
sijalla sekin.
Eroja Mäkelä näkee siinä,
että suomalaiset ovat monissa kysymyksissä käytännönläheisempiä.
– Suomessa vuorovaikutus palkansaajajärjestöjen ja
työantajajärjestöjen välillä on
hyvää. Me olemme voineet
tehdä hyviä asioita yhdessä
työantajajärjestöjen kanssa.
Esimerkkinä tästä ovat monet kehittämishankkeet Kemiateollisuuden kanssa.
Tarja Paajanen
EDUNVALVONTA
Missä lehtesi painetaan?
Parissa edelliessä Intiimissä on kerrottu, että osa Suomessa ilmetyvistä lehdistä
painetaan Suomen rajojen ulkopuolella.
Tässä muutama lisää:
Sosiaali- ja terveystyö sekä
Rakentajan vinkki painetaan
Virossa Pajo Print Oy:ssä. Erikoista on – ja mahdollisesti lainvastaista – että kumpikaan lehti ei ilmoita painopaikkaansa. Hävettääkö kus-
!
tantajaa?
A-lehdet/ A-kustannus
Oyn TRENDI-lehti painetaan
Printallissa Virossa. Painopaikkatietona lehdessä mainitaan pelkkä painon nimi.
Jos silmiisi osuu lehtiä, jotka on painettu Suomen rajojen ulkopuolella, lähetä siitä tieto osoitteeseen: intiim@
teamliitto.fi
Kyse on TEAMin jäsenten
työllisyydestä.
24
Ammattiosastot // Tapahtumat
TULEVIA TAPAHTUMIA
AMMATTIOSASTOJEN
SYYSKOKOUKSET
! Syyskokouksessa käsitellään
ammattiosaston sääntöjen 8 pykälässä mainitut asiat, esim. seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä osaston hallituksen henkilövalinnat.
Vuoden 2014 syyskokouk-
sessa päätetään siitä, järjestääkö ammattiosasto uurnavaalin
7.–14.4.2015. Vaalien ajankohta
on kaikille sama, eikä siitä voida
poiketa. Syyskokouskutsussa on
mainittava, että uurnavaalin järjestäminen on syyskokouksessa
päätösasiana. Jos uurnavaali päätetään järjestää, syyskokous valitsee vaalitoimikunnan.
Intiim nro 11
Jalasjärven kenkäkemia ry, 249
! Syyskokous sunnuntaina
16.11. klo 13.00 alkaen Jalastuulessa. Käsitellään tulevan v. 2015
toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä hallituksen puh.johtajan ja varsinaisten ja varajäsenten valinta sekä päätetään liittokokousvaalien 2015 uurnavaalin
järjestämisestä. Kokouksen jälkeen tarjoamme ruokailun. Tervetuloa mukaan!
Lapuan Teva ry, 567
! Vietämme ulkoilupäivää
Simpsiöllä su 19.10. Kokoonnumme hiihtomajan pihaan klo
13.00 ja jatkamme siitä lenkkeilyn ja makkaranpaiston merkeissä. Tervetuloa kaikki jäsenet
uudet ja vanhat sekä eläkkeellä olevat.
Syyskokous pidetään 6.11.
Mariantallissa klo 18.00. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa.
Lehtimäen Teva ry, 576
! Syyskokous pidetään 30.10.
klo 18.00 Lehtimäen Osuuspankin kokoustiloissa, Kirkonkyläntie 3. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja henkilövalinnat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa.
ETELÄ-SAVO
Keski-Savon
Lehdenjakajat ry, 7206
! Ehdokasasettelukokous
27.10. klo 13 alkaen.
Syyskokous 28.11. klo 13 alkaen. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset sekä muut esille tulevat asiat. Molemmat kokoukset pidetään Warkauden Portin kabinetissa, Kiertotie 2, Varkaus. Tervetuloa, hallitus.
Mikkelin kirjatyöntekijät
ry, 7020
! Syyskokous pidetään sunnuntaina 16.11. klo 15.00 osaston
toimistolla Savilahdenkatu 10 A
2. krs. Nyt kaikki mukaan!
Mikkelin Teva, 550
! Syyskokous Ravintola Tallissa
8.11. klo 15.00. Kokouksessa käsitellään mm. toimintasuunnitelma vuodelle 2015, talousarvio ja
valitaan osaston hallituksen jä-
senet. Ilmoittautumiset Jarille
numeroon 050 354 3054. Kokouksen jälkeen ruokailu.
Pieksämäen Kirjatyöntekijäin Yhdistys, 7051
! Ehdokasasettelukokous 2.11.
klo 17.00 alkaen Lehtiseppien
neuvotteluhuoneessa, Hallipussi
2, 76100 Pieksämäki.
Syyskokous 30.11. klo 18.00
alkaen Lehtiseppien neuvotteluhuoneessa, Hallipussi 2, 76100
Pieksämäki. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä päätetään
osaston Himoksen Aurinkopaikka -lomaosakeviikkojen myynnistä.
Savonlinnan
vaatetustyöntekijät,
548
! Syyskokous 30.10. klo 18.00,
Pietari Kylliäinen. Käsitellään
syyskokoukselle kuuluvat asiat.
Tervetuloa!
HÄME
Hämeenlinnan Kemiantyöntekijät ry, 013
! Tervetuloa syyskokoukseen
30.11. klo 16.00 Ravintola Popinoon, Raatihuoneenkatu 11, Hämeenlinna. Kokouksessa käsittelemme sääntömääräiset asiat sekä päätämme vaalitavasta 2015
liittokokousvaaleissa. Tervetuloa.
t. Hallitus.
Hämeenlinnan
Kirjatyöntekijäin
Yhdistys, 7005
! Syyskokous pidetään Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen
toimistolla, Raatihuoneenkatu
20, sunnuntaina 9.11. klo 14.00.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä päätetään
vaalitavasta 2015 liittokokousvaaleissa. Paikalla on myös työehtosihteeri Jari Kosonen-Nikulainen kertomassa ajankohtaisista asioista. Kokouksen jälkeen
on ruokailu ravintola Huviretkessä, jonka vuoksi pyydetään ilmoittautumaan Matti Eroaholle
040 545 1062 tai matti.eroaho@
armas.fi 5.11. mennessä.
Ennakkoilmoitus: Yhdistyksen pikkujoulu järjestetään Idänpään Torpalla lauantaina 22.11.
klo 18.00 alkaen hyvän ruuan ja
ohjelman merkeissä. Lisää tietoa
seuraavassa numerossa sekä työpaikkojen ilmoitustauluilla.
15.10.2014
Mieluummin
hyökkään
Shakki on muutakin kuin peli. Sen
äärellä voi tavata uusia ja vanhoja
tuttuja, matkustaa ja viihtyä.
TARJA PAAJANEN
ETELÄ-POHJANMAA
I
Varastotyöntekijänä Vitabalansilla Hämeenlinnassa työskentelevälle Toni
Vähäuskille shakki on ollut rakas harrastus jo lapsuudesta, 80-luvun alkupuolelta
asti. Shakin alkeet opetti äiti.
Vähäuski kertoo, että välillä
tosin vierähti monia vuosia,
jolloin harrastus oli ns. hyllyllä. Shakkiin ja myös turnauksissa pelaamiseen hän
innostui uudelleen 2000-luvun alkupuolella. Ja siitä asti intoa on riittänyt.
Kun pelataan turnauksissa, pelataan luonnollisesti voitosta. Mieluisimpina shakkikokemuksina Vähäuski muisteleekin voittojaan, jotka ovat tulleet turnauksissa, joissa vastapuolena on ollut Suomen huippupelaajiin kuuluneita shakkimestareita.
– Viimeksi tällainen voitto tuli joukkuepikashakin
SM-turnauksessa vuosi sitten.
Joukkuepikashakissa pelataan nelihenkisin joukkuein jokainen omaa vastustajaansa vastaan. Voiton ratkaisee joukkueen yhteispisteet.
!
Kerholla tavataan
Shakissa on tärkeää myös
oma peliporukka, kerho. Vähäuski kertoo, että Hämeenlinnan shakkikerhossa kokoontuu viikoittaiseen peli-iltaan kymmenen, kaksi-
Lahden Kirjatyöntekijäin
yhdistys ry, 7016
! Syyskokous sunnuntaina
16.11. klo17.00 yhdistyksen toimistolla, Vuorikatu 31 C. Päätetään sääntömääräiset asiat sekä
vuoden 2015 liittokokousvaalien uurnaäänestyksestä. Unkarin
Saari: Jäseniä pyydetään ilmoittamaan ostohalukkuutensa Unkarin Saaresta syyskokoukselle.
Kahvitarjoilu – Tervetuloa!
Nastolan Teva ry, 523
! Syyskokous ke 5.11. klo 16.00
Villähteen Leivässä. Käsitellään
sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu.
Lahden Kaupunginteatterissa
Katsastus-näytelmä pe 28.11. klo
toista pelaajaa. Ja kun yhteen kokoonnutaan, pelit
saattaa kestää viisikin tuntia.
Kerhoiltojen lisäksi Vähäuski pelaa aina silloin tällöin
myös netissä.
– Se on lähinnä pikashakkia.
Nettipeleissäkin vastustajana ovat oikeat ihmiset.
Hyvä vastustaja on Vähäuskin mukaan sellainen, joka laittaa ”kovasti kampoihin.”
– Hyvä vastustaja on sellainen, jolle häviän. Tarpeeksi
hyvä vastustaja
”rankaisee” pievapaa-ajallani
nistäkin epätarkkuuksista. Sellaisistakin, joita heikompi vastustaja ei edes
”Hyvä vastustaja
huomaa.
– Virheistä pitäisi tietenon sellainen,
kin ottaa opikseen. Toisaalta
jolle häviän.
on niin, että omaa pelityyliTarpeeksi hyvä
ään on aika vaikea muuttaa.
Usein on oman pelityylinsä
vastustaja
vanki. Toisaalta, kun on hy’rankaisee’
vä päivä, voi oppipojasta tulpienistäkin epälakin opettaja ja mestari.
– Garri Kasparov, Vähätarkkuuksista.”
uski vastaa empimättä, kun
häneltä kysyy shakin suurinta esikuvaa tai idolia.
Shakki ei ole Vähäuskille
pelkkä peli ja harrastus. Se
on myös ajanvietettä, mahdollisuus tavata tuttuja, saada uusia tuttavuuksia ja matkustaa.
– Viikonlopputurnauksis-
Tätä
harrastan
19.00, väliajalla pullakahvit. Hinta jäseneltä 10 € ja jos lippuja jää
avec 20 €, lippuja 18 kpl. Sitovat
ilmoitt. 5.11. mennessä Liisalle
044 350 7048 tai Soilille 050 533
9718. Tervetuloa.
Orimattilan Teva, 517
! Syyskokous 6.11. Järjestötuvalla, Rantatie 2. Kokousessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Tervetuloa päättämään ensi vuoden toiminnasta. Kahvitarjoilu.
Vietämme pikkujoulua keilailun ja ruokailun merkeissä Lahteen, Launeen keilahallille 21.11.
klo 18.00. Omavastuu 5 €. Kuljetus kimppakyydeillä. Sitovat ilmoittautumiset Mirvalle 31.10.
mennessä puh 050 349 0164.
Riihimäen Lasi- ja
Muovityöntekijät, 402
! Syyskokous pidetään 16.11.
alkaen klo 17.00. Paikka Kirin
maja Kisala, Riihiviidantie 616,
12310 Ryttylä. Käsitellään sääntömääräiset asiat, lisäksi päätetään järjestääkö ammattiosasto liittokokousedustajista uurnavaalit ajalla 7.–14.4.2015.
Riihimäen Sanomalehdenjakajat ry, 7203
! Ehdokasasettelukokous pääluottamusmiehen valintaa varten kauden 2015 loppuun, pidetään 16.11. klo 15.00 os. Kauppakatu 12, Riihimäki. Välittömästi kokouksen jälkeen pidetään sääntömääräinen syyskoko-
Intiim nro 11
I
Ammattiosastot // Tapahtumat
15.10.2014
25
HARRI PAKARINEN
Lappeenrannan Vaatetustyöntekijät ry, 543
Tornion Viestintäalan
osasto ry, 7078
! Syyskokous ma 17.11. klo
16.00 AY- keskuksessa, Koulukatu 23, LPR. Sääntöjen määräämät
asiat sekä päätetään uurnavaalien järjestämisestä. Kahvitarjoilu!
Tervetuloa!
! Syyskokous to 30.10. klo 15.30
Mustaparran päämajassa, Hallituskatu 6. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja henkilövalinnat.
KAINUU
Nokian Trikootyöväen
ammattiosasto r.y., 534
Kajaanin Teva ry, 597
! Syyskokous pidetään la 25.10.
klo 18.00 Pohjolankatu 25. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä päätetään TEAMin liittokokousvaalista. Tervetuloa!
KESKI-SUOMI
Finn-Nauhan
ammattiosasto ry, 564
! Syyskokous 2.11. Haapamäen
OP:n kerhotiloissa klo 16.00. Käsitellään sääntömääräiset asiat
ja suunnitellaan yhteistä teatteri/konserttimatkaa. Tervetuloa.
sa esimerkiksi tapaa erilaisia
ihmisiä, vanhoja ja uusi tuttavuuksia. Vanhoja kavereita
morjenstellaan. Turnauksissa tulee aina hyvä fiilis.
Oman pelityylinsä Vähäuski määrittelee hyökkääväksi.
– Jos vastassa on vahvem-
Strategiapeli?
Vähäuski sanoo, että varsinkin pikashakissa ns. pelistrategia tulee suoraan selkäytimestä.
– Pitkässä pelissä suunnitellaan enemmän. Mietitään
sitä, millä tavalla vastustaja
mahdollisesti vastaa omiin
siirtoihin.
– On erilaisia pelityylejä.
Joku tykkää hyökätä aggressiivisesti ja ns. uhraa nappuloita helpommin kuin puolustava vastustaja. Toinen
tykkää taas puolustaa eli rakentaa peliään niin, että aggressiiviset hyökkääjän peli mahdollisuuksien mukaan
vaikeutuisi.
pi pelaaja, pitää puolustautua. Toisaalta kaikki lähtee
tietenkin siitä, miten tykkää
pelata.
Pieni shakkisanasto
Heille, joille shakki ei ole tuttu peli, Väräuski kertoo
muutamia pelin peruskäsitteitä:
SOTILAS: Pienet nappulat,
jotka laitetaan ensimmäiseen riviin. On laudan heikoin nappula.
LÄHETTI: Suippo nappula,
joka kulkee viistoja mihin
tahansa suuntaan.
RATSU: Voi kulkea kaksi ruutua suoraan ylös, alas,
oikealle tai vasemmalle ja
sen jälkeen yhden ruudun
sivulle.
TORNI: Kulkee vaaka- tai
pystysuoria linjoja.
KUNINGATAR: Kulkee joko viistoon tai suoraan, ei
kuitenkaan ratsun lailla. On
pelin voimakkain nappula.
KUNINGAS: Kulkee viistoon pystyyn ja vaakaan yhden ruudun kerrallaan.
SHAKKI JA MATTI: Peli on
päättynyt.
Jyväskylän Seudun
Pesulatyöntekijät ry,
083
! Syyskokous 1.11. Ravintola Sohwissa klo 13. Käsitellään
sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautumiset 23.10. mennessä Katille
puh. 044 535 4120.
Jyväskylän vaatetustyöntekijät ry, 562
! Syyskokous pidetään ti 11.11.
klo 16.30 Järjestöjen talon toimistolla, Kalevankatu 4, 2.krs.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Perinteiset pikkujoulut jäsenille Hankasalmen Revontulessa la 22.11. Mökkimajoitus, illallinen, esiintyjänä Laura Voutilainen. Omavastuu 50 €. Kimppakyyditys. Paikkoja rajoitetusti. Sitovat ilm. 30.10. mennessä ja lisätiedot klo 15 jälk. Katja Savolainen p. 040 777 4309.
LAPPI
Kemin Kirjatyöntekijäin
yhdistys r.y., 7010
us. Tervetuloa, hallitus/ pääluottamusmies.
! Syyskokous 21.11. klo 18.00
Haminan Varuskuntakerholla.
Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ruokatarjoilu.
kö liittokokousehdokkaista uurnavaalit. Syyskokouksen jälkeen
pidetään järjestäytymiskokous.
Hallituksen kokous on tuntia ennen syyskokousta samassa paikassa. Tervetuloa.
Osasto järjestää jäsenilleen
teatteri-illan lauantaina 22.11. klo
19.00 Kotkan teatterissa. Sitovat
ilmoittautumiset 27.10. mennessä 050 536 6026 (pj) tai 040 566
1251 (siht.) Tervetuloa. Hallitus.
Kotkan Viestintätyöntekijät ry, 7012
Kouvolan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7015
! Syyskokous on maanantaina
3.11. klo 17.30 Ravintola Tai Hingissä, Kirkkokatu 7, Kotka. Käsitellään sääntömääräiset ja muut
asiat. Päätetään järjestetään-
! Syyskokous 10.11. klo 17.00
yhdistyksen toimistolla, Kauppalankatu 24 A 5. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitar-
KAAKKOIS-SUOMI
Haminan Kemiantyöntekijät ry, 101
joilu. Tervetuloa, Hallitus.
Kouvolan tekstiili- ja
muovityöntekijät ry, 544
! Syyskokous 15.11. klo 15.00
Ravintola Rossossa, Kouvolassa. Ilmoittautuminen viimeistään 10.11. mennessä Tuomakselle 044 560 0296 tai tuomas.
[email protected].
Osastomme pikkujoulut la
29.11. Kotkassa, ravintola Kairossa. Sis. esityksen, ruokailun
ja kuljetuksen Kouvolan linja-autoasemalta Kotkaan ja takaisin.
Omavastuu hinta 40 € jäseneltä. Paikkoja rajoitettu määrä jäljellä! Ilmoittautuminen Tuomakselle 044 560 0296 tai tuomas.
[email protected].
! Syyskokous su 16.11. klo
14.00 PS Print Oy:n kahviossa.
Puheenjohtaja.
Tornion Tekstiilityöväen
amm.os, 598
! Syyskokous ti 4.11. klo 18.00
Tornion kaupunginhotelli, Govenius-kabinetti. Esillä sääntömääräiset asiat sekä päätetään, järjestetäänkö 2015 liittokokousvaaleista uurnavaalit ja tarvittaessa vaalitoimikunnan valitseminen. Tervetuloa!
Pikkujoulut pe 14.11. Tornion kaupunginhotellissa. Ruokailu klo19–21. Jäsenet 10 €, ei-jäsenet 34 €. Sitovat ilmoittautumiset 29.10. mennessä Jutalle
040 759 3495.
PIRKANMAA
! Syyskokous 11.11. klo 15.00
Nanson ruokalan kabinetissa,
Tanhuankatu, Nokia. Käsitellään
sääntömääräiset asiat. Kakkukahvit.
Tampereen
Lehdenjakajat ry, 7215
! Syyskokous 1.11. klo 15.00
Satakunnankatu 19 c 24, Tampere. Käsitellään sääntömääräiset
asiat. Kokouksen jälkeen osaston
perinteiset pikkujoulut, josta siirrymme yhdessä työnantajan pikkujouluihin klo 18.00. Ilmoittautumiset viim. 30.10. [email protected] tai tekstari
p. 040 579 5174.
Tampereen TeVa ry, 529
! Tule nauttimaan savusaunan
lämmöstä, virkistävästä vilvoittelusta kylpytynnyrissä, loimulohesta sekä pikkujoulutunnelmasta Miinan Savusaunaan, Hämeenkyrön Sasissa 22.11. klo 14 alkaen. Hinta jäsenille on 20 € ja avecille 60 €. Ilmoittautumiset 14.11.
mennessä Jonnalle 050 518 2702
tai sähköpostilla [email protected]. Paikkoja on rajoitetusti. Lisätietoja kotisivuilla:
tampereenteva.teamliitto.net.
Talvipäiville ilmoittautumiset
Jonnalle 050 518 2702. Jäsenen
omavastuuosuus osallistumisesta on 50 € ja lisäksi korvataan todellisia matkakuluja 50 €. Mikäli Vuokattiin menee päivää aikaisemmin, vastaa jäsen ylimääräisistä yöpymiskustannuksista itse. Kaikki reippaasti mukaan!
TEAM Virrat ry, 159
! Syyskokous pidetään EKL-Rajaniemessä keskiviikkona 29.10.
klo.17.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä syödään Rajaniemen maittava
ruoka. Tervetuloa.
Vammalan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7038
! Syyskokous pidetään 16.11.
alkaen klo 19.00 Hotelli NukkuMatissa. Käsitellään sääntömääräiset, sekä muut esille tulevat
asiat ja päätetään edustajakokousedustajien vaalitavasta. Tervetuloa.
Vammalan
kumityöntekijäin ao, 270
! Syyskokous 28.11. klo 16.00
Jaatsin kahvilassa. Käsitellään
sääntömääräiset asiat.
>>
26
Ammattiosastot // Tapahtumat
VIIKONLOPPUKURSSIT
TULEVIA TAPAHTUMIA
Vammalan
Muovityöntekijät ry, 093
Nurmeksen Teva ry, 560
! Syyskokous 2.11. klo 14 Epsiran ruokalassa. Tervetuloa.
! Osaston 2. lopettamiskokous
pidetään 6.11. klo 16.00 kahvila
Supikkaassa. Tervetuloa!
POHJANMAA
POHJOIS-SAVO
Kokkolan
Kemiantyöntekijät ry
os 071/ TeVa 580
Iisalmen
Kirjatyöntekijät, 7006
! Syyskokous 28.10. klo 18.30.
TEVA:n toimisto Torikatu 16. Käsitellään sääntöjen määräämät
asiat. TEAM-liitosta Arja Salo.
Hallitus kokoontuu 18.00. Tervetuloa! Hallitus.
Lapväärtin Tekstiilityöntekijät ry, 578
! Syyskokous ke 5.11. klo 18.00
Metsälän baarissa. Hallitus kokoontuu klo 17.30. Kokouksessa
käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa.
Vaasan Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, 7033
! Syyskokous keskiviikkona
29.10. klo 18.00 Ay-keskuksessa, Pitkäkatu 43. Kokouksessa
käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja sekä päätetään mahdollisesta uurnavaalista koskien
vuoden 2015 liittokokousvaaleja.
Tervetuloa.
POHJOIS-KARJALA
Joensuun kirjatyöntekijäin yhdistys ry, 7007
! Syyskokous pidetään 15.11.
Kirjalassa klo 10.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset
asiat ja päätetään järjestetäänkö uurnavaali ajalla 7.–14.4.2015
liittokokousedustajista.
Joensuun Kumi- ja
Lasikorjaajien osasto, 279
! Syyskokous pidetään ke
29.10. klo 18.00 ABC Marjalan
kokoustilassa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa.
Joensuun
Muovityöntekijät ry, 128
! Osasto on varannut 30 lippua
Jari Sillanpään pikkujoulushowhun 16.12. Joensuun Areenassa. Esiintyjinä on Sillanpää, Virve
Rosti ja Laura Voutilainen. Omavastuu 25 € maksettuna 24.10.
mennessä tilille FI68 5770 0520
1308 54, viite 1436 . Jos omavastuuta ei ole maksettu tähän mennessä, annetaan lippu seuraavalle. Varausaika 15.–24.10. Lippuja voit varata tekstiviestillä puhelinnumerosta 044 0110 807. Liput jaetaan varausjärjestyksessä. Laitathan tekstiviestiin oman
nimesi ja jari2014. Liput toimitamme viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen. Saat ilmoituksen. Seuraa mahdollisia muutoksia ammattiosaston nettisivuilta:
www.joensuunmuovityontekijat.
teamliitto.net. Terveisin hallitus.
Intiim nro 11
! Syyskokous su 2.11. työväentalolla klo 18.00. Esillä sääntöjen
mukaisten asioiden lisäksi liittokokous 2015 -asiaa sekä pikkujouluasiaa. Kahvitarjoilu.
Iisalmen
muovityöntekijät ry,
075
! Syyskokous lauantaina 1.11.
klo 17.00 Sokos Hotel Koljonvirta, Iisalmi. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä päätetään
liittokokousvaalien 2015 uurnavaalin järjestämisestä. Kokouksen jälkeen tarjoamme ruokailun. Tervetuloa mukaan!
Kuopion Kemialaiset ry,
138
! Syyskokous pidetään 29.10.
klo 17.00, Ravintola Canton Hinissä, Kauppakatu 29. Ruokatarjoilu. Hallitus kokoontuu klo
16.30. Tervetuloa! Tiedustelut
Anna-Maija puh. 050 966 6596.
Pikkujoulut 15.11. alkaen klo
18.00, Hotelli Iso Valkeisella saunakabinetissa. Omavastuu 15 €
sisältäen jouluruuan sekä sisäänpääsyn ravintolaan (ei sisällä 2 €
narikkamaksua) Esiintyjänä Yölintu. 30 ensimmäistä mahtuu
mukaan. Tied. ja sitovat ilmoittautumiset 27.10. mennessä Anna-Maijalle, puh 050 966 6596.
Kuopion Weneenrakentajat ry, 028
! Syyskokous Jahtihovissa
15.11. klo 19.00 alkaen. Kokouksen jälkeen ruokailu.
Varkauden Kirjatyöntekijäin yhdistys ry, 7042
! Yhdistys viettää pikkujoulua
Mistä rakkaus alkaa -teatteriesityksen ja Kaks Ruusussa ruokailun merkeissä 22.11. Omavastuu
20 € ja avec 50 €. Tiedustelut ja
ilmoittautumiset 20.10. mennessä Esa Pesonen, 0400 616 025.
SATAKUNTA
Nakkilan
tekstiilityöntekijät, 515
! Syyskokous pidetään to 30.10.
klo 17.00 Hotelli Amadossa. Käsitellään sääntömääräiset ja
muut esille tulevat asiat. Tervetuloa.
Porin Kirjatyöntekijäin
Yhdistys, 7023
! Syyskokous ja jouluglögi 2.11.
kello 12.00 PKY:n toimistolla.
Esillä sääntömääräiset asiat. Isolinnankatu 24, 3. krs. Tervetuloa!
YRITYSTALOUDEN
PERUSTEET
25.–26.10.2014,
Holiday Inn Tampere
Kohderyhmä
Luottamustehtävissä toimivat
Tavoite
On tukea luottamusmiehen
edunvalvontatoimintaa ja kasvamista aktiiviseksi kehittäjäksi ja yhteistoiminnan edistäjäksi työpaikalla. Antaa välineitä tuottavuuden arviointiin, jotta luottamusmiehet osaisivat
tilinpäätöstietojen perusteella arvioida yritysten taloudellista tilaa.
Kurssille ilmoittautuminen
pikaisesti.
HAVAITSE TYÖSI
RISKIT
25.–26.10.2014,
Holiday Inn Tampere
Kohderyhmä
Työsuojeluvaltuutetut ja asiamiehet sekä kaikki työturvallisuudesta kiinnostuneet jäsenet.
Tavoite
Auttaa entistä paremmin havaitsemaan työssä ja työympäristössä olevia riskejä sekä toimimaan aloitteellisesti niiden
pienentämiseksi.
Kurssille ilmoittautuminen
pikaisesti.
YTMENETTELYKURSSI
1.–2.11.2014,
Scandic Riihimäki
Kohderyhmä
Luottamushenkilöt ja yt-neuvotteluihin osallistuvat jäsenet.
Tavoite
Perehtyä yt-lain neuvottelusäännöksiin, jotka koskevat irtisanomistilanteita ja muita
muutostilanteita yrityksessä.
Porin Seudun Sanomalehdenjakat ry,
7205
! Muistathan syyskokouksen
28.10. klo 16.00. Eteläpuisto 9e,
Pori (Jytyn tilat R-kioskin yläpuolella). Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa, hallitus.
UUSIMAA
Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys, 7001
! Sääntömääräinen jäsenkokous pe 31.10. klo 17.00 Kirjan kerhosalissa (Kirjatyöntekijänkatu
10). Kahvitarjoilu alkaa klo 16.30.
Kokouksessa asetetaan ehdokkaat puheenjohtajaksi vuodel-
I
15.10.2014
JÄSENREKISTERI
Käsitellään alan oikeuskäytäntöä ja kurssilaisten omia ongelmatilanteita.
Ilmoittautuminen 17.10.
mennessä.
VOIMAVAROJA
TYÖELÄMÄN
MUUTOS–
KARUSELLIIN
15.–16.11.2014, Sokos
Hotel Eden, Oulu
Kohderyhmä
Kaikki jäsenet.
Tavoite
Löytää keinoja ja voimavaroja
työhyvinvointiin muuttuvassa
työelämässä ja tunnistaa oma
tapa suhtautua muutoksiin. Halutessaan voi jopa oppia nauttimaan muutoskarusellin vauhdista.
Ilmoittautuminen 31.10.
mennessä.
OPISTOKURSSIT
SOSIAALITURVAN
PERUSTEET
MUUTOKSIA
ELÄMÄSSÄ
– HUOLEHDI
JÄSENYYDESTÄ!
! Omassa elämässä tapahtuvilla muutoksilla voi olla vaikutusta jäsenmaksuihin. Joissakin
elämäntilanteissa vapaudut jäsenmaksujen maksamisesta ja
joissakin tilanteissa on muuten
vain hyvä muistaa päivittää tiedot myös TEAMiin.
Jos palkkatulot keskeytyvät
esimerkiksi armeijan, opiskelun
tai perhevapaan takia, ilmoita aina liittoon. Kun olet hyväksyttävästä syystä pois työelämästä, vapaudut jäsenmaksuista mutta jäsenyytesi säilyy ennallaan. Liitosta ei siis vapaiden
ajaksi kannata erota.
TEAMin verkkosivuilta saat
paljon lisätietoa siitä, miten huolehdit omasta jäsenyydestäsi. Sivuille on koottu tietoa mm.
seuraavista palkattomista vapaista kohdassa Jäsenmaksuvapautus
! vanhempainvapaat
! varusmiespalvelus
! opiskelu
! työpaikan vaihtuminen
24.–26.11.2014,
Kiljavan opisto
Näin ilmoitat
palkkatulojen
keskeytymisestä
Kohderyhmä
Luottamusmiehet ja työsuojeluedustajat sekä yrityksen henkilöstöasioista vastaavat.
! www.teamliitto.fi/jasenyys/
jasenrekisterilomakkeet/
! sähköpostitse
jasenrekisteri@teamliitto.fi
! palvelunumerossa
09 7739 7455
Kurssityyppi
Kemianalat järjestökurssi ja
viestintäala paikallisesti sovittava kurssi.
Tavoitteet
Kurssilaiset tuntevat työstä
syntyvän sosiaaliturvan perusteet; miten työttömyysturva tai
eläkkeet määräytyvät, millaiset
oikeudet sairastuessa on tai miten opiskelun voi järjestää työaikana.
Ilmoittautuminen
24.10.2014 mennessä.
le 2015, hallituksen jäseniksi (5)
kaudelle 2015–2016, 6 varajäsentä vuodelle 2015 sekä tilintarkastajaehdokkaat.
HKY:n jäsenille avoimet sökökisat Kirjan kerhosalissa 6.11.
alkaen klo 15.00. Pelataan pelimerkeillä ensin tunnin alkuerät
joista parhaat finaaliin. Osanottomaksu 10 € maksetaan pelipaikalla. Ilm. ennen pelipäivää Aatto Koskiselle puh. 041 518 8719.
Parhaat palkitaan.
Helsingin painajakerhon
sääntömääräinen syyskokous pidetään 15.11. kello 13.00 Kirjan kerhosalissa. Toimikunta kokoontuu kello 12.00. Kokouksen
jälkeen sauna perinteisine tarjoiluineen. Tervetuloa!
Kun palaat
työelämään
Palatessasi työelämään pitkän
tauon jälkeen, muistathan tarkistaa palkkalaskelmasta, että ay-jäsenmaksut peritään palkasta.
Jos maksat jäsenmaksut itse, voit myös tilata maksuviitteet palvelunumerosta 09 7739
7455 tai sähköpostitse jasenrekisteri@teamliitto.fi.
HKY:n ammattikerhot järjestävät yhteisen pikkujouluristeilyn 5.–6.12. M/S Baltic Queenilla. Hinta on painajakerholaisille 75 € ja HGV+jälkikäsittelijöille
50 €. Sisältää B2-hytin, buffet-illallisen sekä aamiaisen. Sitovat
ilm. 31.10. mennessä pave.virtanen@suomi24.fi tai puhelimitse (kello 16.00 jälkeen) 050 526
6798. Ilmoittautumisen yhteydessä maksu Painajakerhon tilille FI04 1011 3000 2165 63. Mainitse mistä kerhosta olet ja toive
hyttikaverista. Aveceille matkan
hinta on 111 €. Huomatkaa, että buffet-illallinen on jo 17.30 ja
laiva lähtee vasta 18.30. Lippuja
jaetaan Länsi-terminaalin toisessa kerroksessa kello 17.00 asti.
Intiim nro 11
I
Ammattiosastot // Tapahtumat
15.10.2014
27
VALTUUSTO
Liittovaltuuston sääntömääräinen syyskokous
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n valtuuston sääntömääräinen syyskokous
pidetään Scandic Riihimäessä (Hämeenaukio 1, Riihimäki) 27.–28.11.2014.
Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 22 §:n mukaiset syyskokousasiat ja valitaan hallituksen jäsen (vaaliliitto A). Kokouksessa käsitellään liittokokousvaalien äänestys- ja vaalijärjestys. Esillä
on myös liiton strategiaan liittyviä asioita.
Sääntöjen 20 §:n mukaan
valtuustolle saavat tehdä esi-
LOMAT
HYVINVOINTILOMAT
! TEAM järjestää jäsenilleen
yhdessä Hyvinvointilomat ry:n
kanssa teemallisia viiden vuorokauden mittaisia lomaviikkoja. Lomaviikot sisältävät täysihoidon.
Virkeyttä vedestä
teemaviikko eläkkeellä
oleville vapaajäsenille,
25.–30.1.2015
Vesiliikunnasta hyvää oloa Lomakeskus Huhmarissa. Ohjelmassa on mm. tutustumista erilaisiin vesiliikuntamuotoihin, hyvinvointiluentoja, tietoa
vedestä myös ravintoon liittyen. Viikko sisältää myös muuta
monipuolista liikuntaa, unohtamatta huvin tärkeyttä.
Hakemukset liiton toimistoon 15.11.2014 mennessä.
Lomatuki
Lomapakettiin sisältyy majoitus, täysihoito ja lomaohjelmat. Liitto maksaa eläkkeellä
olevien vapaajäsenten omavastuun. Jäsen vastaa itse loman
matkakuluista. Mukana tulevan puolison omavastuuosuus
on 100 euroa.
Hakemukset
Lomaviikoille haetaan Hyvin-
tyksiä liiton hallitus ja ammattiosastot.
Esitykset käsiteltäviksi tarkoitetuista asioista on jätettävä kirjallisina hallitukselle vähintään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta.
Esitykset voi postittaa
osoitteella TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry/Hallitus, Pl 324, 00531 Helsin-
vointilomat ry:n lomatukihakemuksella. Hakemuksen voi
täyttää ja tulostaa Hyvinvointilomien kotisivuilta tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09 773 971. Hakemukset
lähetetään osoitteeseen: TEAM
Teollisuusalojen ammattiliitto
ry, PL 324, 00531 Helsinki. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat
hyväksytyistä ja lähettää hyväksytyille hakijoille päätökset. Lisätietoja liiton toimistosta Annika Maunula 09 7739 7207.
HUOM: Liiton tuetuille lomille ei voi hakea Hyvinvointilomien sähköisen haun kautta!
LOMAOSAKEVIIKOT
! Kevättalven lomaosakeviikkoja ehtii vielä hakea 1.11.2014
asti. Seuraavat viikot ovat nyt
haussa:
Ylläs Mokko: 2, 3, 8
Levi Kirakka: 2, 6, 7, 18
Kalajoki: 7, 10, 11, 12
Lapinniemen Kylpylä: 8, 9, 10
Rukan Lomakylä: 11, 12
Pyhäniemi: 18
Hinta 310 euroa/viikko.
Lisäksi uutuutena 2015 alkaen on lomaosakeviikot harrasteineen Katinkullassa Vuokatissa. Talvelle tarjolla seuraavat viikot:
Viikko 8: Rivitalo 43,5m2 +
Olettehan ajoissa paikalla!
Iltapäiväkerho kokoontuu
Kirjan kerhohuoneessa parillisen viikon tiistaina klo 13–15. To
23.10. Boccia-kisa Torstaikerholaisia vastaan. Ti 28.10. Kierrätyskeskuksesta esittelijä.
Helsingin Pesuteollisuustyöntekijät ry,
009
! Syyskokous ke 5.11. klo 18.00
alkaen Hotel Arthurissa (Vuorikatu 19, 00100 Helsinki) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tarjolla ruokaa
ja juomaa. Ilmoittautumiset viimeistään 27.10. Suville p. 050
348 8220 Kaikki jäsenet ovat
tervetulleita.
ki tai sähköpostilla sari.kettunen@teamliitto.fi. Esitysten
on oltava liiton toimistossa
27.10.2014 mennessä.
TEAM Teollisuusalojen
ammattiliitto ry
Hallitus
Timo Vallittu
puheenjohtaja
parvi 18m2, hintaan kuuluu
harrasteet (kylpylä 2x14 krt,
keilaus 7 krt/1 h/1 rata/max.
4 hlöä)
Viikko 11: Paritalo 52,5m2 +
18m2, hintaan kuuluu harrasteet (kylpylä 14 krt, sulkapallo
7x1 tunti)
Katinkullan viikkojen hinta
on 600 euroa/viikko.
Lomaosakeviikoille hakemukset on toimitettava liiton toimistoon 1.11. mennessä. Lomaosakeviikkoja haetaan lomamökkihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja lähettää sähköisesti liiton jäsensivuilta tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09 773 971. Hakemukset lähetetään osoitteeseen:
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, PL 324, 00531 Helsinki.
Lisätietoja liiton toimistosta Annika Maunulalta 09 7739
7207.
LIITON LOMAMÖKIT
! Ängesholmin lomakylässä
Tammisaaressa ja Ruka-Ihtingissä Kuusamossa on vielä hyvin viikkoja vapaana loppuvuodelle. (Ruka-Ihtingissä viikko 52
on jo kokonaan varattu, muuten tilaa.)
Lisätiedot ja varaukset liiton
toimistosta Annika Maunulalta.
Helsingin Teva, 501
! Syyskokous 11.11. HTY, Paasivuorenkatu 5 klo 17.00. Esillä
sääntömääräiset asiat sekä hallituksen henkilövalinnat. Kahvilla voi käydä ennen kokousta
Juttutuvan puolella. Tervetuloa!
Mahdolliset tiedustelut Pj. Arja
Klubb 040 752 3805.
Bussiretki ”Umpimähkään” la
25.10. Lähtö H:gin Rautatieaseman tilausbussien lähtölaiturista klo 8.30 ja Tikkurilan vanhan
Rautatieaseman edestä klo 9.00.
Paluu noin klo 16–17. Omavastuu 15 €, joka maksetaan osaston tilille FI38 5541 2820 87 viite
2228. Sitovat ilmoittautumiset
ma 20.10. mennessä Tuula Saastamoinen p. 040 524 7606.
Menemme H:gin kaupungin
teatteriin la 29.11. klo 13.00 katsomaan esitystä ”Järki ja tunteet”. Esitys on pienellä näyttämöllä, osoitteessa Eläintarhantie 5 (Hakaniemi). Omavastuu
20 € maksetaan osaston tilille FI38 5541 2820 0005 87, viite
5050. Sitovat ilmoittautumiset
ma 20.10. mennessä Tuula Saastamoinen p. 040 524 7606.
Hyvinkään
Kirjatyöntekijät, 7050
! Yleinen kokous Ravintola
Harlekiini la 25.10. klo 16. Aiheena yhdistyksen tulevaisuus,
sekä yhteisten varojen käyttö.
Tule ehdottamaan mitä juuri SINÄ haluaisit yhdistyksen järjes-
tävän, ja mihin suuntaan haluaisit yhdistyksen toiminnan kehittyvän. Tarjolla kahvit ja pikkusuolaiset. Terveisin Hallitus.
Hyvinkään Kumityöväen
ammattiosasto ry, 302
! Syyskokous 9.11. klo 15 alkaen osoitteessa Kutomokatu 5 H
34, Hyvinkää. Tervetuloa.
Nurmijärven
Muovityöntekijät ry,
087
! Syyskokous pidetään 30.10.
klo 18.00 Nurmijärven kunnan
virastotalolla. Käsitellään sääntömääräiset asiat, valitaan ammattiosastolle puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet vuodelle
2015. Kahvitarjoilu! Tervetuloa!
Porvoon Kirjatyöntekijäin
yhdistys ry, 7024
! Syyskokous 8.11. klo 11.00,
Sibeliuksenbulevardi 36. Käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat ja päätetään mahdollisesta uurnavaalista koskien vuoden 2015 liittokokousvaaleja.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Porvoon Öljynjalostamon
Työntekijät ry, 044
! Syyskokous 20.11. klo 17.00,
Hanna Maria, Välikatu 6, 06100
Porvoo. Käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Tilaisuus alkaa klo 16.30 kahvi- ja sämpylätarjoilun merkeissä. Tervetuloa,
hallitus.
Tikkurilan
kemiantyöntekijät ry,
059
! Syyskokous 29.10. kello 15.30
PLM:n toimistolla. Tervetuloa!
VALTAKUNNALLINEN
Grafinet ry, 7301
! Grafinet ry:n Seniorit. Tule
mukaan senioritoimintaan, meneillään on 22. toimintavuosi.
Kokoonnumme kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 14.00
palvelutalo Merikaaren lounasravintolassa, Pohjoiskaari 9 A
(katutaso), Lauttasaari. Kokouksiimme pyrimme saamaan eri
alojen vierailijoita, käymme yhdessä mm. teatterissa, elokuvissa, museoissa, matkoilla jne.
Tervetuloa!
VARSINAIS-SUOMI
Auran Kumityöntekijäin
amm. os., 231
! Syyskokous lauantaina 8.11.
klo 18.00 Loimaan Ankkuripaikassa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ennakkoilmoittautumiset 31.9. mennessä Jukka Luukalle puh. 0400 792 362 tai Sami Heikelälle puh. 0400 418 548.
sähköposti: etunimi.sukunimi@
rekarubber.com. Tervetuloa!
Osaston hallitus.
Salon Alueen Kemian
Osasto, 121
! Syyskokous tiistaina 11.11.
klo 17.00, henkilöstöravintola
Hellassa, Inkereentie 566, Salo.
TEAMista paikalla Hannu Siltala.
Kokouksen jälkeen ruokailu, joten ilmoittautumiset Jarille 4.11.
mennessä numeroon 0400 861
817. Tervetuloa!
Salon Kirjatyöntekijät ry,
7039
! Syyskokous lauantaina 25.10.
klo 14.00 Salon Seurahuone, Asemakatu 1, Salo. Esillä sääntömääräiset asiat. Ilmoittautuminen
ruokailun takia 18.10. mennessä Tuomolle puh 040 573 2760 tai
tuomo.myllarinen@sss.fi tai Hannelelle p 0400 432 136 tai hannele.nieminen@tietojakelu.fi.
Turun Lääkealan
työntekijät ry, 061
! Tervetuloa syyskokoukseen
sunnuntaina 16.11. klo 13.00
Svarte Rudolfiin jokilaivaan. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle. Valitaan ammattiosastolle puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet. Kokouksen jälkeen
ammattiosaston tarjoama buffet-ruokailu. Ruoka-aineallergiat ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautuminen viimeistään
3.11.2014 aija.ratia@orion.fi.
Turun vaatetustyöntekijät ry, 509
! Osaava Nainen messut Turussa 24.–26.10. Liput osastomme
jäsenille 3 €. Lippuvaraukset tiistaisin osastomme toimistoon tai
puh 040 523 5298 ja 02 232 9207.
Ilmoittautumiset ja maksut 4.10.
mennessä. T. osaston hallitus.
NUORTEN TAPAHTUMA
NUORTEN TES-PÄIVÄT
15.–16.11., Tampere
! Tule nuorten TES-päiville Tampereelle 15.–16.11.
Aiheina luottamusmiesten
neuvottelutaidot ja hyvä paikallinen sopiminen. Miten YT-neuvotteluihin valmistaudutaan? Myös
muita kaikille ajankohtaisia työehtoasioita!
Lauantaina kurssin jälkeen oh-
jelmassa Megazone, sauna ja
ruokailu.
Kouluttajina toimivat työehtosihteeri Toni Laiho ja järjestösihteeri Tanja Mettovaara.
Ilmoittaudu sinäkin ja opi hyödyllisiä taitoja!
Ilmoittautuminen kotisivuilta www.teamliitto.fi/nuoret
24.10. mennessä.
Lisätietoja Tanja Mettovaaralta 050 303 9280 tai tanja.mettovaara@teamliitto.fi.
28
Intiim nro 11
Oman edun valvonta
I
15.10.2014
AMMATTIKOULUTUS
Aikuisten osaamisessa atk-puutteita
MARKKU TASALA
Kansainvälisen tutkimuksen mukaan
yli puolella ammatillisen koulutuksen
suorittaneista aikuisista on heikot
ongelmanratkaisutaidot maassamme.
MARKKU TASALA
Koulutuksen tutkimuslaitoksen tuore tutkimus perustuu Kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) aineiston
analyyseihin. Niissä oli mukana 11 Euroopan maata ja 50 369
aikuista, joista 4 503 oli suomalaisia. PIAAC-tutkimuksen kohteena ovat 16–65-vuotiaat aikuiset. Maailmanlaajuisesti tutkimukseen osallistui yli
155 000 aikuista.
– Aikuisten osaamista ei ole
koskaan aikaisemmin mitattu näin laajasti, toteaa dosentti
Raija Hämäläinen Koulutuksen tutkimuslaitokselta Jyväskylän yliopistosta.
Tutkimuksessa keskityttiin
suomalaisaikuisten tietoteknisten ongelmanratkaisutaitojen tunnistamiseen. Tulokset ovat hälyttäviä. Vain toi!
sen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneista aikuisista joka viides oli riskisuoriutuja. Heidän taitonsa eivät yltäneet edes heikon suoriutujan tasolle.
– Heikkoja suoriutujia oli jopa neljä kymmenestä, joka kolmas suoriutui keskitasoisesti ja
vain neljä sadasta suoriutui hyvin.
Merkittävä osa ammatillisen
koulutuksen saaneista työskentelee teollisuudessa. Tulevaisuudessa teollisuutemme kilpailukyky perustuu yhä enemmän korkean teknologian osaamiseen.
– Niissä työtehtävissä tarvitaan kykyä päätellä, yhdistää
olemassa olevaa tietoa ja tuottaa uutta tietoa tarjotun informaation pohjalta, Hämäläinen
kuvailee.
Viimeisen kymmenen vuo-
:)
LINTUMETSÄLLÄ
Hyvin pukeutunut kaupunkilaisherra on metsästysretkellä
maaseudulla. Alkajaisiksi hän
luopuu vaaleanpunaisista housuistaan, laskostaa ne siististi ja pukeutuu metsästysasuun,
toki tyylikkääseen sellaiseen.
Odoteltuaan passipaikalla hetken, hän tähtää ja ampuu
fasaanin, mutta lintu putoaakin naapurissa asuvan viljelijän
pellolle. Kyntöhommissa ollut
viljelijä ilmoittaa välittömästi,
että lintu on hänen.
Koska molemmat haluavat
linnun, viljelijä ehdottaa, että
he ratkaisevat riidan perinteisellä tavalla.
– Minä potkaisen sinua nivusiin niin kovaa kuin pystyn,
ja sitten sinä teet samoin minulle. Se joka huutaa vähemmän, saa pitää linnun.
Kaupunkilaismies suostuu
ehdotukseen. Viljelijä potkaisee kaupunkilaista kaikin voimin jalkoväliin ja hän lyyhistyy
maahan. Kahdenkymmenen
minuutin kuluttua hän kykenee
vihdoin kompuroimaan ylös ja
ähkäisee:
– Minun vuoroni.
– Äh, sanoo viljelijä ja kääntyy lähteäkseen, pidä fasaani.
den aikana teollisuudesta on
työelämän rakennemuutoksen
myötä kadonnut yli 100 000
työpaikkaa. ”Suorittavat työt”
vähenevät jatkuvasti automatiikan korvatessa ne.
Lähes puolet
ikäluokasta saa
ammattikoulutuksen
Raija Hämäläinen
”Nyt olisi tärkeätä keskustella
siitä, millaisilla
ammatillisen
koulutuksen muodoilla me tulevaisuudessa saamme
huippuosaajia”,
kysyy dosentti
Raija Hämäläinen.
– Suomessa työn hinta on globaalisti arvioiden aika kallis.
Meillä pitäisi tässä tilanteessa
olla kriittisesti parempaa osaamista kuin muilla, jotta pystyisimme työllämme kilpailemaan, Hämäläinen korostaa.
Taitojen heikkous tulee vahvasti esille verrattaessa vain
ammatillisen koulutuksen suorittaneita vähintään lukiokoulutuksen suorittaneisiin. Ammattikoulutetut ovat jopa kuusi
kertaa todennäköisemmin riskisuoriutujia. Alle 40-vuotiaiden osaamiserot ovat erityisen
suuria.
Ammattikoulutettujen aikuisten määrä on meillä suuri.
Peruskoulun jälkeen suoraan
ammatilliseen koulutukseen
jatkaa vuosittain yli 40 prosent-
tia ikäluokasta.
– Osaamisen epätasainen jakautuminen on huolestuttavaa
sekä yksilöiden elämänlaadun
että heidän työssä suoriutumisensa näkökulmasta, Hämäläinen korostaa.
Heikot ongelmanratkaisutaidot eivät johtuneet ammatillisesta koulutuksesta koulutusmuotona vaan enemmänkin
vähäisemmästä koulutusvuosien määrästä.
Tutkimuksen perusteella aikuisten ongelmanratkaisutaidot olivat sitä paremmat, mitä enemmän he vapaa-ajallaan
käyttivät erilaisia teknologioita.
Toinen myönteisesti vaikuttava asia oli työpaikalla tapahtuva oppiminen.
– Sen sijaan täydennyskoulutuksella ei ollut nähtävissä
sellaista vaikutusta, Hämäläinen mainitsee.
PIAAC-tutkimuksen Suomessa rahoittivat opetus- ja
kulttuuriministeriö sekä työvoima- ja elinkeinoministeriö.
Käytännössä tutkimuksen toteuttivat Koulutuksen tutkimuslaitos ja Tilastokeskus.
TÄTÄ ON TUTKITTU
Inhimillisen virheen takana on usein kiire
Työpaikkojen vaaratilanteiden tai tapaturmien syyksi kirjataan usein inhimillinen virhe. Työterveyslaitoksen (TTL)
tutkimuksessa selvitettiin,
mitkä työhön liittyvät tekijät
saavat aikaan inhimillisiä virheitä ja miten niitä voitaisiin
vähentää.
– Työtapaturmista 80–90
prosenttia raportoidaan inhimillisistä virheistä johtuviksi,
kertoo tutkimushankkeen johtaja Virpi Kalakoski.
Jos tapahtuneelle ei tunnisteta laitteisiin, järjestelmiin
tai ympäristöön liittyvää syytä, vedotaan inhimilliseen virheeseen.
Virheiden taustalta löytyy
kuitenkin yleensä työolosuhteisiin liittyviä asioita. Esimerkiksi epäselvät ohjeet ja puutteet vaarojen merkitsemisessä altistavat inhimillisille virheille.
Yleinen syy inhimillisiin
virheisiin on liiallinen kiire ja
kuormittuminen. Työssä voidaan muun muassa oikaista
jossakin toimintatavassa kiireen vuoksi.
!
HARRI PAKARINEN
Virheistä ei opita
Kalakosken mielestä yrityksissä pitäisi pureutua työympäristön kehittämiseen nykyistä yksityiskohtaisemmin, jotta
tällaisiin tilanteisiin jouduttaisiin harvemmin.
– Se vaatii uudenlaista kulttuuria, jossa läheltä piti- ja vaaratilanteista ilmoitetaan ja raportoidaan aina. Virheistä voi
oppia. Lähes puolessa tutkimistamme tapauksista totesimme, että vastaavia asioita oli
tapahtunut aikaisemminkin.
Vaikka monessa TTL:n tutkimista isoista yrityksistä on
hyvät vaaratilanteiden ilmoi-
tusjärjestelmä, läheskään aina
ei oltu pohdittu tarkemmin,
mitä inhimillisten virheiden
takana on.
– Tutkinta on usein päätetty siihen, että tämä oli inhimillinen virhe ja tälle ei voinut mitään.
Inhimillisiä virheitä on tutkittu muuallakin.
– Yksittäinen inhimillinen
virhe ei ole rurvallisuuden vihollinen, toteaa Teknologian
tutkimuskeskuksen VTT:n dosentti Teemu Reiman Telmalehdessä.
Hänen mukaansa turvallisuus on organisaation, ei yk-
silön, ominaisuus. Sen ylläpito vaatii jatkuvaa työtä ja kehittämistä.
Reiman pitää tärkeänä organisaation kykyä reagoida ja
palautua ennakoimattomista
tilanteista. Ennakointi on turvallisuustyössä keskeistä.
Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuuspäällikön Janne Sysi-Ahon mukaan työelämässä ovat vastakkain ennakoiva kulttuuri ja riskinoton kulttuuri.
Mika Peltonen
UP-Uutispalvelu
VVERKKOVINKKI
ERKKOVINKKI
Lisätietoja inhimillisiä virheistä löydät Tampereen yliopiston
sivuilta: http://tampub.uta.fi/
bitstream/handle/10024/80966/
gradu03828.pdf?sequence=1, Työsuojelurahaston sivuilta: http://
www.tsr.fi/tutkimustietoa/tatatutkitaan/hanke?h=90234 , sekä
Työterveyslaitoksen sivuilta:
http://www.tyosuojelu.fi/upload/14052015_JarmoVorne.pdf.
Intiim nro 11
I
Oman edun valvonta
15.10.2014
Pykäläpuntari
TIETOA TYÖEHDOISTA
Graafisen alan työrauhalauseke
”T
yöehtosopimuksen voimassa olTYÖRAUHALAUSE oli ensimmäistä kerlessa älköön pantako toimeen
taa työehtosopimuksessa jo 4.4.1911. Lausalaista tai julkista työnsulkua,
seke säilyi, mutta sen perusteluja ei löydy
lakkoa, boikottia tai työnkieltoa.”(graafisen
missään vaiheessa neuvotteluasiakirjoisalan työehtosopimukset, kohta 8.6) Mitä
ta. Vuosina 1956 ja 1963 solmittiin erillinen
tämä varsinaisesti tarkoittaa?
työrauhasopimus, jonka mukaan työehtoOikeustieteen opiskelija Ilkka Ruposopimuksen määräys kaikenlaisten työtaisnen on tutkinut TEAM Teollisuusalojen
telutoimenpiteiden kieltämisestä on tämän
ammattiliiton pyynnöstä graafisen teollisopimuksen voimassa ollessa ehdoton.
suuden työehtosopimuksia ja välimiesoiTyörauhasopimus oli voimassa 28.2.1967
keuskäytäntöä. Hänen selvitystyönsä aisaakka.
heena on ollut edellä siteerattu työrauhaRuposen käytettävissä oli 63 välimieslauseke. Lausekkeessa ei ole konkreettisoikeuden ratkaisua. Ne koskivat alan lakta mainintaa liittojen valvontavelvollisuukoja 1950–2013 välisenä aikana. Jakson aldesta eli aktiivisesta velkupuolella työnantajavollisuudesta torjua amliitto vaati vain järjestyk”TEAM puolestaan on
mattiosastojen, työnantasen palauttamista lakkokatsonut, että se ei voi tilanteessa, ei hyvityssakjien ja työntekijöiden työolla vastuussa lakosta, koja. Myöhemmin välitaistelut. Koska työntekijäliitto ei ole paria poikke- jos se on tehnyt kaiken miesoikeus perusteli hyusta lukuun ottamatta itvityssakkojen tuomitsevoitavansa lakon
se järjestänyt lakkoja, Rumista sillä, että työntekitorjumiseksi.”
posen selvitys on kohdisjäliitto (TEAM) ei ole riittunut erityisesti työntekitävän tehokkaasti estäjäliiton velvollisuuteen valvoa osastojennyt lakkoja. 1980-luvulta lähtien välimiessa ja jäsentensä toimeenpanemia lakkoja.
oikeus alkoi entistä useammin katsoa, etKäytän jäljempänä selvyyden vuoksi työn- tä TEAM vastaa työrauhasta riippumatta
tekijäjärjestöstä sanaa TEAM, vaikka aisiitä, mitkä ovat olleet sen mahdollisuudet
heen tapahtumat sijoittuvat pitkälle mentorjua lakko.
neeseen ja TEAM syntyi vasta 1.1.2010.
Työnsä yhteenvedossa Ruponen totesi,
että työehtosopimuksen sanamuoto ei tue
TEAMin ankaraa valvontavelvollisuutta.
TYÖEHTOSOPIMUSLAKI lähtee siitä, että työTEAM on kuitenkin joutunut maksamaan
ehtosopimuksen tehneet ja muut työehtohyvityssakot, vaikka se ei ole ryhtynyt laksopimukseen sidotut yhdistykset ja työnkoon eikä laiminlyönyt valvoa osastojen tai
antajat eivät saa ryhtyä työtaistelutoimentyöntekijöiden lakkoon menoa. Välimiespiteisiin, jotka kohdistuvat voimassa oleoikeuden ratkaisuissa työrauhalauseketta
vaan työehtosopimukseen tai johonkin sen
on tulkittu ankarasti. Työehtosopimuslain
osaan. Tämän lisäksi työehtosopimukseen
mukaan hyvityssakkoja ei olisi joka kerta
sidotulla yhdistyksellä ja alayhdistyksellä on velvollisuus valvoa, etteivät sen alayh- välttämättä tuomittu. Ruponen pohtii, ondistykset tai henkilöjäsenet lähde kiellettyi- ko liitoilla ollut, ja jos niin milloin yhteinen
hin työtaistelutoimiin. Valvontavelvolliseltarkoitus ankaroittaa työrauhavelvollisuutta odotetaan nopeita korjaustoimia, mutta
ta. Vastausta ei saada työehtosopimuksen
todelliset valvontamahdollisuudet otetaan
tekstistä eikä neuvottelupöytäkirjoista.
huomioon (työehtosopimuslaki 8 §). Säännösten rikkoja on velvollinen maksamaan
hyvityssakkoa (sama laki 9 §).
Viestinnän Keskusliitto on työnantajaliittona ollut sitä mieltä, että TEAM työntekijäliittona vastaa aina ammattiosaston ja
sen jäseninä olevien työntekijöiden lakoista riippumatta siitä, onko TEAMilla todellisia mahdollisuuksia estää lakkoa. Tämä
on ankaraa vastuuta. TEAM puolestaan on
katsonut, että se ei voi olla vastuussa lakosta, jos se on tehnyt kaiken voitavansa lakon
torjumiseksi.
Ruposen mukaan liitot voivat sopia lakia ankarammasta työrauhavelvoitteesta.
Esimerkiksi myötätuntolakot voidaan kieltää. Toisaalta liittojen valvontavelvollisuus
Tuula Sillanpää
voidaan sopia äärimmillään sellaiseksi, että
Kirjoittaja on TEAMin lakimies
liitto vastaa automaattisesti kaikista jäsenosastojensa ja jäsentensä työtaisteluista.
Mirja Suhonen
mirja.suhonen@teamliitto.fi
Varoituksen merkitys
työntekijälle – voiko työnantajaa
varoittaa?
Työsuojeluvaltuutettu Harri oli yhteydessä jäsenen puolesta, joka oli saanut varoituksen esimieheltä. Mikä merkitys varoituksella on, kyseli Harri.
?
VASTAUS:
Varoitus annetaan yleensä tilanteessa, jossa työntekijä on rikkonut työpaikan sääntöjä, työnantajan määräyksiä tai tehnyt jotain sopimatonta, vaikkapa käyttäytynyt huonosti toista työntekijää kohtaan. Luvaton töistä poissaolo on melko tyypillinen varoituksen antamistilanne. Varoitus on ikään
kuin työnantajan tapa asettaa työntekijä ”ruotuun”.
Työsopimuslaissa (7 luku 2 §) todetaan, että ”Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien
velvollisuuksiensa täyttämisen, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu tilaisuus korjata menettelynsä.” Usein varoitus annetaan siksi, että jos työntekijä jatkossakin tekee jotain
ei-toivottua, työnantaja voi irtisanoa työsuhteen irtisanomisaikaa noudattaen.
Aiheettomia varoituksia annetaan silloin tällöin.
Tällainen aiheetta annettu varoitus on syytä kiistää
perusteettomana. Kiistäminen voi tapahtua omin sanoin kirjallisesti joko erillisillä paperilla tai kiistämisen
voi kirjoittaa varoituslappuun. Itselle kannattaa ottaa kopio kiistämislapusta. Halutessaan voi perustella, miksi pitää varoitusta perusteettomana. Tämä siksi, että jos työnantaja perusteetta myöhemmin irtisanoo työntekijän, on mahdollisessa riitatilanteessa oikeudenkäynnissä ja sitä ennen neuvottelujärjestyksen
mukaisissa neuvotteluissa mahdollisuus vedota varoituksen kiistämiseen.
Varoituksia ei tarvitse antaa kolmea niin kuin joskus kuulee sanottavan. Yksikin voi riittää irtisanomiseen. Varoitus kuitenkin vanhenee ajan mittaan, mutta aikaa on mahdotonta määritellä tarkasti. Jos kyse on samasta rikkomuksesta, aika voi olla pitkäkin,
mutta jos eri rikkomuksesta, vanhenemisaika saattaa
olla lyhyt.
Jokainen varoituksen antamistilanne on erilainen.
Sekin on syytä muistaa, että aivan pienet rikkeet eivät
useankaan varoituksen antamisen jälkeen anna oikeutta irtisanoa. Tärkeää myös on huomioida, että työpaikalla kaikkia pitää kohdella samalla tavalla varoitusten antamistilanteissa. Pelisäännöistä kannattaa
sopia.
Työntekijät eivät voi antaa varoitusta työnantajalle:
sitäkin on joskus kysytty. Jos työnantaja vakavasti rikkoo velvoitteitaan, voi työntekijä purkaa työsuhteen
ilman irtisanomisaikaa. Toistuva palkan maksamatta jättäminen on esimerkki tällaisesta rikkomuksesta.
Kannattaa kuitenkin ennen työsuhteen purkamista olla yhteydessä liiton työehtosihteereihin. Nimittäin, jos
riittäviä perusteita ei työsuhteen purulle ole, asettaa
TE-keskus karenssin, minkä aikana ei saa ansiopäivärahaa. Perusteetta työsuhteen purkaneelle voi tuomioistuin määrätä vahingonkorvauksen, eli irtisanomisajan noudattaminen sitoo myös työntekijöitä.
!
29
30
Intiim nro 11
Vapaalla
LEVYLAUTASELLE
I
15.10.2014
KIRJOITTAJA
Teva-veteraani kirjoitti romaanin
JACK WHITE
LAZARETTO
XL Recordings
****
Epäkaupallista – vai
onko?
The White Stripesissa vuoteen
2011 vaikuttanut, sittemmin mm.
The Raconteursin ja The Dead
Weatherin riveissä musisoinut
Jack White on pusertanut ilmoille toisen sooloalbuminsa Lazaretto. Edellinen soolo, Blunderbuss,
oli monien mielestä rimanalitus,
mutta nyt White vaikuttaa onnistuneen paremmin.
White tunnetaan artistina, joka törmäilee päämäärättömän
oloisena paitsi yksityiselämässään myös musiikkimaailmassa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hän paneutuisi vakavissaan kulloinkin käsillä olevaan
projektiin vaan sitä, että White ei
useimmiten suostu kumartamaan
vaikkapa kaupallisten realiteettien edessä. Siksi hänen levynsä
putkahtelevat ilmoille hieman miten sattuu ja joskus keskeneräisen tuntuisena.
Omaa tietään kulkeva White
on tällä kertaa päättänyt seurata turvallisempaa polkua sekä hyvässä että huonossa mielessä. Lazaretto toistaa Whitelle turvallisia elementtejä, blueskitara vinkuu särkyäkseen välillä massiiviseksi hyökyaalloksi, rummut on
miksattu päälle liimatun tuntuisesti ja kuin niitä kompaten on
sanoitusten rakenne hokeva.
Silti levyä voi kutsua yllättävän
monipuoliseksi. Esimerkiksi levyn
nimibiisin soundissa väreilee mukana Motown. Putkahteleepa albumilla Mississippinkin suiston
vaikutteita.
Whiten voisi väittää syyllistyvän kaupalliseen kosiskeluun, sillä Lazarettolla hän palaa lähemmäs The White Stripesia kuin ehkä oli aikonutkaan. Albumin loppupuolelta löytyvä I Think I Found
The Culprit on tästä yksi vahvimmista osoituksista. Uusi levy jää
edellä sanotusta huolimatta edeltäjiensä varjoon mennen tullen.
Jonne Kivinen
jonne.kivinen@teamliitto.fi
ESA TUOMINEN
Juhani Branderin
trilogian ensimmäinen osa keskittyy tamperelaisen
Pukumestarit Oy:n
värikkääseen elämään 1960-luvun
loppupuolella.
ESA TUOMINEN
– Kirjoittaja minä olen enkä
mikään kirjailija…
Näin vaatimattomasti itseään luonnehtii tamperelainen
Juhani Brander, 69, joka on
vastikään julkaissut toisen kirjansa, työläisromaanin nimeltä Tehtaan kasvatti, Minä.
Branderin ensimmäinen
kirja näki päivänvalon jo kahdeksan vuotta sitten ja se oli
nimeltään Oikeusvaltion kahdet kasvot. Siinä Brander kertoi omakohtaisia kokemuksia pienen ihmisen taistelusta kasvotonta byrokratiaa vastaan.
Uusi teos kertoo tamperelaisesta, nyt jo hiipuneesta teva-teollisuudesta kirjoittajan
alter egon eli Johannes Bergin
silmien kautta.
Tapahtumapaikkana on
Tampereen Tullintorilla sijainnut Pukumestarien tehdas, jossa Brander itse nuorena miehenä työskenteli.
!
Työläisenä ja yrittäjänä
Brander on katsellut tekstiilija vaatetusteollisuutta – ja lisäksi nahkateollisuuttakin –
kymmenien vuosien ajan niin
Suomessa kuin Ruotsissakin.
Vain 16-vuotias poika lähti sukulaistensa houkuttelemana
Algotin tekstiilitehtaalle Ruotsiin. Siellä vierähti lähes seitsemän vuotta kunnes vuonna
1967 Ruotsi vaihtui Suomeen,
Tampereeseen ja Pukumestareihin.
Myöhemmin hän palasi uudestaan Ruotsiin, jossa kouluttautui mallimestariksi. Ensimmäinen työpaikka mallimestarina oli Satanahka Oy:ssä
Kiukaisissa. Myöhemmin hän
työskenteli mallimestarina
kymmenille tehtaille ja ompelimoille yrityksensä kautta.
Brander on myös opettanut vaatetusalaa useammassa
oppilaitoksessa sekä työskennellyt työttömien ja maahanmuuttajien parissa – miehestä on ollut moneksi.
TEVA-ALAN VETERAANI. Juhani Brander työskenteli vähän yli parikymppisenä nuorena miehenä taustalla näkyvässä rakennuksessa, joka 1960-luvulla tunnettiin Pukumestarien tehtaana.
– Aikanaan tevanake-ala
työllisti Suomessa yli 80 000
ihmistä. Tampere oli alan keskuspaikkakunta ja täällä oli
valtavasti teva- ja kenkäalan
työntekijöitä. Vaikka elämä
oli menneinä vuosikymmeninä niukkaa, vallitsi tehtaissa
sellainen työntekijöiden yhteisöllisyys, jota ei tänä päivänä enää taida missään tavata, Brander huokaisee hieman
nostalgisesti.
Saduista alkuun
Kirjoittamisen kipinän Juhani Brander sai kerran istuessaan tietokoneen äärellä Nokian työttömien tiloissa.
– Ihmettelin maailman menoa ja siinä ihmetellessäni
ryhdyin kirjoittelemaan novelleja. Ne käsittelivät nykyajan tapahtumia satujen muo-
dossa.
– Näitä tekstejäni ei ole julkaistu missään – kustantajat
pitivät niitä ”liian erikoisina”
– mutta Hervannan työttömien kulttuuriohjaajana toimiessani luin heille näitä satujani,
jotka olivat lajityypiltään käsittääkseni sosiodraamaa.
Suunnitellessaan nyt julkaistua romaaniaan Brander
piirsi tietokoneella kuvan tehtaasta ja sijoitteli sinne henkilöt. Näin romaanin rakennelma pysyi kasassa.
– Kaikki henkilöt ovat todellisia työkavereitani, mutta
muutaman nimen olen muuttanut. Kuten kirjasta näkyy,
värikkäistä tyyppejä siellä Pukumestareissa silloin 1960-luvun lopulla vaikutti.
Brander työstää tekstiä
hämmästyttävän nopeasti: yli
neljäsataasivuisen romaanin
kirjoittaminen vei ”alle vuoden”! Hän tarjosi tekstiään
isoille kustantajille, jotka hautoivat tekstiä vuosikausia ilman, että asiassa olisi päästy
eteenpäin.
– Onneksi Suomessa on
myös pienkustantamoja, ja yhden sellaisen kanssa pääsinkin
yhteistyöhön ja kirja näki päivänvalon.
Nyt ilmestynyt työläisromaani on ensimmäinen osa
trilogiaa. Toinen on jo kirjoitettu ja se käsittelee BranderBergin toimintaa nahkatehtaan mallimestarina ja hänen
siirtymistään yrittäjäksi. Kolmas osa on työn alla ja sen aihepiirinä on tevanake-teollisuuden alasajon jälkeinen aika
ja päähenkilön toiminta yrittäjänä ja opettajana.
Intiim nro 11
I
Vapaalla
15.10.2014
EVÄÄT
LUKULAMPPU
31
Oiva vaihtoehto tavalliselle makaronilaatikolle!
Tampereen tuorein työläisromaani
Kun Juhani Branderin työläisromaania lukee, nousee
mieleen toisinaan Lauri Viidan
teksti: jotenkin samalla tavalla Brander kuvaa työläisiä, tehdasta ja nyt jo kadonnutta Tamperetta.
Pukumestarit oli tamperelainen vaatetehdas, joka erikoistui mm. miesten pukuihin. Siellä teetättivät pukunsa
monetkin tamperelaiset mahtimiehet Pekka Paavolasta alkaen. Pukumestareilla oli parhaimmillaan pitkälti toista sataa työntekijää – ja yksi heistä oli vähän yli parikymppinen
Juhani Brander, joka romaanissa seikkailee alter egonsa nimellä Johannes Berg.
Brander kuvaa yli 400 sivulla tehtaan arkea: niin työntekijöiden välisiä ristiriitoja kuin
hauskoja sattumuksiakin. Hän
suhtautuu vaatteiden tekemiseen suorastaan intohimoisesti, niin pikkutarkasti lukija tulee vihityksi kaavojen ja sarjonnan salaisuuksiin.
Tehtaalla vaikuttaa toinen
toistaan erikoisempia persoonallisuuksia, kuten Nuuka-Kalle, Pikari-Koskela, HurskasMäkinen ja Pikku-Ville. Henkilökuvaa piirretään myös tarmokkaasta pääluottamusnaisesta Helvi Hämäläisestä.
Vaikka ay-toiminta ei olekaan
romaanin keskiössä, pääsee lukija jyvälle 1960-luvun SAK:n
ja SAJ:n välisestä taistelusta,
!
Juhani Brander
TEHTAAN KASVATTI, MINÄ
Mediapinta 2014, 408 s.
joka sitten päättyi ay-liikkeen
yhdistymiseen.
Työläisromaanissa muistellaan myös reippaita firman juhlia hieman härskeine ”oheistapahtumineen”. Toisaalta Brander kuvaa kauniisti alter egonsa rakastumista tyttöystäväänsä Kaarinaan ja yhteisen tulevaisuuden rakentamista 60-lukulaisessa reaalimaailmassa.
Branderin teksti on runsasta ja polveilevaa. Replikointi
on aitoa tamperelaista puhetta,
joskin teva-maailman ulkopuolella eläneelle työvaiheiden kuvaukset tuntuvat joskus puuduttavilta. Mielenkiintoisesti
Brander kuvaa myös ”herrojen”
elämää – ja sitä, miten ero kravatti- ja haalariväen välillä oli
60-luvulla vielä selkeä. Mennyttä maailmaa edustavat niin
tuolloin vallinnut teitittelykulttuuri kuin tanssiravintoloiden humukin orkestereineen ja
tanssiinkutsuineen.
Tampereella on vahva työläiskirjailijoiden perinne –
Väinö Linnasta alkaen. Siihen
perinteeseen liittyy Branderin
trilogian ensimmäinen osakin.
Se kirjaa tuleville sukupolville muistoja ajasta, jolloin valtakunnan työttömyys laskettiin pahimmillaankin kymmenissä tuhansissa, yhteisöllisyys kukoisti työväen piirissä
ja työväenjärjestöt olivat kunniassaan.
Johannes Berg liittyi sosialidemokraattiseen nuorisoliittoon SNK:hon, ja teki siellä tuttavuutta paitsi Kaarinansa myös työväen taistelulaulujen ja työväen aatteen kanssa.
Jossain vaiheessa Bergistä piti
koulutettaman ay-liikkeen toimitsija, mutta tämä projekti jäi
vain suunnitelmaksi.
Bergistä tuli osaamisestaan
ylpeä mallimestari. Pahaksi onnekseen hän joutui näkemään omin silmin tevanake-alan luhistumisen Suomessa. Mutta siitä ja sen jälkeisestä ajasta Juhani Brander lupaa
kertoa trilogiansa kahdessa jälkimmäisessä osassa.
Esa Tuominen
TUOMO LILJA
Broileripastavuoka
Resepti
1 punainen paprika
6 palaa aurinkokuivattuja tomaatteja
1-2 tl öljyä paistamiseen
500 g marinoituja broilerisuikaleita
4 dl tummaa makaronia (raakana)
1 prk maustettua ruokakermaa
2 rkl tomaattipyreetä
200 g maustettua tuorejuustoa (esim. Tapas)
½ kanaliemikuutio (+ 1 makaronien keitinveteen)
mausteita maun mukaan
juustoraastetta kuorrutukseen
! Silppua paprika ja aurinkokuivatut tomaatit.
! Ruskista broilerisuikaleet paistinpannulla ja lisää paprika ja
aurinkokuivatut tomaatit.
! Keitä makaronit puolikypsiksi kanaliemikuutiolla maustetussa vedessä.
! Valuta makaroneista vesi ja lisää kattilaan ruokakerma, tomaattipyree, tuorejuusto ja murennettu puolikas kanaliemikuutio. Sekoita hyvin, jotta liemikuutio liukenee ruokaan.
! Lisää broilerisuikaleet, paprika ja aurinkokuivatut tomaatit ja sekoita.
! Lisää mausteita maun mukaan esim. mustapippuria, yrttejä.
! Voitele uunivuoka ja kaada seos vuokaan. Anna paistua
kannen alla 175-asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Ripottele juustoraastetta pinnalle ja anna olla uunissa grillivastuksen alla sen aikaa, että juusto saa väriä pintaan.
Pirjo Streng
Etsintäkuulutus Kemianliiton
lakon aikaisista kuvista vuodelta
2000
KEMIANLIITON HISTORIATEOS kaipaa vuoden
HYVINVOINTI
TEAMissa kovakuntoisia edunvalvojia
KILOMETRIKISA. TEAMin toimistosta koottu joukkue menestyi tänäkin vuonna mainiosti valtakunnallisessa polkupyöräkisassa Kilometrikisa 2014. Kisa poljettiin runsaan neljän ja puolen kuukauden aikana,
ajanjaksolla 1.5.2014–22.9.2014. Joukkueita oli mukana 2043. TEAMin porukka (TEAM ry Cycling Team) oli
sijalla 47. Joukkueessa oli kahdeksan jäsentä. He polkivat kilpailujakson aikana keskimäärin 2202 kilometriä. Eniten kilometrejä kertyi lakimies Jari Kiviharjulle, 4711.
2000 lakon tilannekuvia.
Jos omistat tai ammattiosastollasi tai työpaikallasi on tähän tapahtumaan liittyviä kuvia esimerkiksi lakkovahdeista, lakkotoimikunnan kokouksista, tai muista vastaavista, ota yhteyttä Heikki Helkavuoreen 09 7739
7260 tai heikki.helkavuori@teamliitto.fi. Voit
myös toimittaa kuvat suoraan liiton toimiston
osoitteeseen TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, PL 324, 00531 Helsinki. Kuoreen merkintä ”lakkokuvia”
Kuvissa olisi hyvä olla selvitys ajasta ja
paikasta ja jos niissä esiintyy henkilöitä heidän nimensä sekä lähettäjän ja kuvien ottajan tiedot.
PIETARSAARESTA POSIITIIVISIA VIESTEJÄ. KWH Plast Schur Flexiblesin
koneenhoitaja Tommi Jehkonen näyttää etusivun kuvassa katsovan eteenpäin
ja ylöspäin. Siihen on syytä. Tommin työpaikka oli useita vuosia vaikeuksissa,
jopa syksykierteessä. Tilanne vakiintui omistajavaihdoksen myötä.
Pietarsaaresta kuuluu muutakin hyvää. KWH Mirka on avannut siellä uuden
tehtaan. Muilta TEAM-työpaikoilta kuuluukin sitten huonompia uutisia.
TÄMÄ LEHTI ON PAINETTU SUOMESSA
SUOMALAISELLE PAPERILLE.
KANSIKUVA: ESKO KESKI-VÄHÄLÄ
LISÄKSI
1990-luvun lama
tarkastelussa >> 20–21
”On oikeutettua kysyä ja myös vaatia
vastauksia siihen, miksi eläkemuutoksia
tehtiin ja pitikö niitä tehdä” >> 5
TEAMin jäsen kirjoitti
romaanin >> 30–31
numero
11
TEAM-KASSA • Siltasaarenkatu 4, PL 291, 00531 Helsinki.
• Päivystys: puh. 09 7739 7355 ma–pe klo 9.00–16.00 • Sähköposti:
[email protected] • Kotisivut: www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa
TEAM-LIITTO • Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki.
puh. 09 773 971 • Sähköposti: [email protected]
• Kotisivut: www.teamliitto.fi • Toimisto avoinna 8.30–16.00