kaavoituskatsaus 2015

HATTULAN KUNTA
KAAVOITUSKATSAUS
VUODELLE 2015
Sisältö
Yleistä
2
Maakuntakaavoitus
4
Yleiskaavoitus
Voimassa olevat yleiskaavat
5
Asemakaavoitus
Asemakaavan ajantasaistaminen ja laajennus
Pulterin alueen asemakaava
Kanungin asemakaava
6
7
7
Ranta-asemakaavoitus
Voimassa olevat ranta-asemakaavat
Vireillä olevat ranta-asemakaavahankkeet
8
9 - 10
Muuta
Maankäyttöön liittyvät tiesuunnitelmat
Rakennusjärjestys
Rakennuskiellot
Arvio asumiseen asemakaavoitettujen tonttien riittävyydestä
Kaavio kaavan käsittelyvaiheista
11
12
12
12
13
HATTULAN KUNTA
KAAVOITUSKATSAUS VUODELLE 2015
Kaavoitusta ja muuta maankäytönsuunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL).
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan vireillä
olevat ja lähiaikoina vireille tulevat merkittävät kaavahankkeet sekä sellaiset kaavoitukseen
liittyvät päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin.
Kaavoituskatsaus sisältää lyhyet kuvaukset ja kartan asemakaavoituksen kohteista, yleiskaavoituksen töistä sekä maakunnallisesta maankäytön suunnittelusta. Kaavoituskatsauksen tavoitteena on lisätä kaavoituksen avoimuutta antamalla kuntalaisille tietoa kaavaasioista, jotta he voisivat helpommin vaikuttaa suunnitelmien sisältöön. Kaava-alueiden rajat voivat käsittelyn aikana tarkentua tai kaava saatetaan käsitellä useassa osassa pidemmän ajan kuluessa. Katsauksen tiedot vastaavat 22.4.2015 tilannetta.
Katsauksessa esitettyjen töiden lisäksi vuoden aikana voi tulla esille kohteita, joista ole tietoa kaavoituskatsausta laadittaessa. Yksityiset aloitteet tehdään niiden kiireellisyyden ja
sopimuksien puitteissa siinä järjestyksessä kun muu töiden ohjelmointi sallii. Kaavoitustoimenpiteiden aloituspäätöksen tekee kunnanhallitus. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavan hyväksymispäätöksen tekee kunta, yleensä kunnanvaltuusto.
Kaavamuotoja on kolme: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava.
Maakuntakaava keskittyy maakunnallisiin kysymyksiin ja yleiskaava kunnan laaja-alaisiin
maankäytön kysymyksiin. Maakuntakaavan laatii maakuntaliitto (Hämeen liitto).
Yleiskaavoitus ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovitta2
mista. Se esittää tavoitellun kehityksen periaatteet ja alueiden käytön yleispiirteisesti.
Yleiskaava osoittaa kunnan oman tahdon alueiden käytön järjestämiseksi sovittaen yhteen
niitä paikallisia intressejä, joita alueiden käyttöön kohdistuu. Yleiskaavoituksen avulla sovitetaan myös maakuntakaavassa määriteltyjä valtakunnallisia ja maakunnallisia alueiden
käytön tavoitteita kunnan omiin tavoitteisiin.
Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti toimintojen sijoittamista sekä rakennusten ja lähiympäristön toteuttamista. Asemakaavassa määritellään kullekin alueelle muun muassa käyttötarkoitus, rakennuspaikat, rakentamisen määrä, rakentamistapa, katuyhteydet sekä pysäköinti-, leikki- ja oleskelualueet. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan perusteella.
Asemakaavaa on laadittava sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve
edellyttää.
Maankäytön suunnittelussa pyritään avoimuuteen. Hankkeista tiedotetaan jo suunnittelun
käynnistyessä; jokaisesta kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS).
Osallisille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun sen eri vaiheissa. Kaavahankkeessa osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Jokaiseen kaavaan ja kaavamuutokseen voi vaikuttaa jättämällä kaavaa
koskevan mielipiteen kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa. Kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä (MRL 65 §) osalliset ja kunnan jäsenet voivat jättää kirjallisen muistutuksen
kaavasta.
Kaavojen käsittelyvaiheita ja vaikutusmahdollisuuksia on havainnollistettu kaavioin tämän
raportin lopussa.
Tämä kaavoituskatsaukseen voi tutustua kunnanviraston ja kirjaston palvelupisteissä sekä
kunnan internetsivulla.
3
MAAKUNTAKAAVOITUS
Maakuntakaava on yleispiirteinen, pitkän ajanjakson suunnitelma alueiden käytöstä
maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavoitus on osa maakunnan suunnittelua.
Hämeen liitto vastaa Kanta-Hämeessä maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja
yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta
tarpeellisia alueita. Kaava Maakuntakaava ohjaa jäsenkuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Maakuntakaavalla kehitetään
kestävästi ja pitkäjänteisesti Kanta-Hämeen monikeskuksista alue- ja yhdyskuntarakennetta.
Ympäristöministeriö on vahvistanut 2.4.2014 antamallaan päätöksellä Kanta-Hämeen
maakuntavaltuuston 11.6.2012 tekemän päätöksen, jolla hyväksyttiin Kanta-Hämeen 1.
vaihemaakuntakaava. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen
huollon palvelujen kehittämiseen. Kaavassa ei käsitellä kaikkia maankäytön kysymyksiä,
vaan se täydentää vuonna 2006 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa.
Toisessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään erityisesti tuulivoimaloiden sijoittumista
sekä soiden käyttöä. 2. vaihemaakuntakaavaehdotus on nähtävillä tammi – helmikuussa
2015 ja maakuntavaltuuston on tarkoitus käsitellä ehdotuksen kevään 2015 aikana.
Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö.
Lisätietoja Kanta-Hämeen maakuntakaavasta antaa Hämeen liitto, Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna, puh. (03) 647 401, www.hameenliitto.fi
Ote 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta
4
YLEISKAAVOITUS
Yleiskaavoituksen yhteydessä punnitaan ja sopeutetaan toisiinsa erilaisia yhteiskunnallisia
ja ympäristöllisiä arvoja tavoitteineen. Yleiskaavan laatimisessa korostuu vuorovaikutus ja
ratkaisujen vaikutusten arviointi. Yleiskaava on suunnitteluväline, jonka avulla voi ratkaista
hyvinkin erilaisia alueidenkäyttöön liittyviä tarpeita. Yleiskaavoitus pohjautuu kestävän kehityksen ajatteluun.
Tällä hetkellä ei ole vireillä osayleiskaavahankkeita.
Voimassa ovat seuraavat yleiskaavat:
Hattulan yleiskaava ohjevuodet 1980 - 2000
Harjualueen osayleiskaava
Rahkoilan-Pappilanniemen osayleiskaava
Pekolan osayleiskaava
Sattulan-Nihattulan osayleiskaava ja
Harjualueen osayleiskaavan muutos
Eteläisten järvien rantaosayleiskaava I
Keskeisten alueiden osayleiskaava
Mierolanvirran osayleiskaava
Lehijärven-Armijärven osayleiskaava
Lepaan osayleiskaava
Eteläisten vesistöjen rantaosayleiskaava.
Keskeisten alueiden osayleiskaava.
Ote Keskeisten alueiden
osayleiskaavasta (2013)
5
ASEMAKAAVOITUS
Hattulan asemakaavoitetun alueen pinta-ala on noin 870 ha. Alue muodostuu Parolan alueesta, johon sisältyy myös Katinala ja Hurttala sekä erillisistä Kettumäen, Pappilanniemen,
Keltomäen, Poransaaren, Lepaan ja Pekolan alueista. Alueella on voimassa noin 100 eri aikaan vahvistettua kaavaa, joista vanhimmat ovat vuodelta 1967.
Valmistelussa tai tekeillä ovat seuraavat asemakaavat:
Asemakaavan ajantasaistaminen ja laajennus
Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi (MRL 60 §).
Keskeisten alueiden osayleiskaavan hyväksyntä ohjaa myös vuonna 2009 käynnistynyttä
koko kunnan asemakaavan ajantasaistamis- ja laajennushanketta. Ajantasaistettava asemakaava-alue käsittää koko Hattulan kunnan voimassa olevan asemakaava-alueen, joka on
2
pinta-altaan n. 8,7 km . Asemakaavan laajennusalue on yli 60 ha. Laajennusalueita sijaitsee
mm. Aulangontien itäpuolella sekä asemakaava-alueen eteläosassa Katinalan alueella.
Kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä kesällä 2010. Kaavatyö etenee osayleiskaavan
tarkennusten myötä. Kaava-alueet pyritään hyväksymään ja vahvistamaan alue kerrallaan. Kaavan Alue 4 (Haljami ja Alppilanmäki) on tullut voimaan vuonna 2012. Päivärinteen (Juteini-keskus) asemakaavamuutos ja laajennus sekä Tuulia-kodin asemakaavamuutos ovat tulleet voimaan 2014.
Katinalan ja Parolan keskusta-alueen
on tarkoitus saattaa hyväksymiskäsittelyyn tänä vuonna.
Aluerajaus; asemakaavan
ajantasaistaminen ja laajennus
6
Pulterin –alueen asemakaava
Suunnittelualue käsittää Mervin alueen vanhan
soranottopaikan lähiympäristöineen.
Suunnittelualueen koko on n. 15 hehtaaria, joka
on pääosin Hattulan kunnan omistuksessa. Alue
kaavoitetaan tuotanto / varastointikäyttöön.
Hanke lepää tällä hetkellä.
Pulterin asemakaavan sijainti.
Kanungin asemakaava
Kanungin asemakaavoitettava alue sijaitsee Nummen kylässä moottoritien länsipuolelta
ja Hattulatien eteläpuolelta. Alueen pinta-ala on noin 12 hehtaaria. Vuonna 2014 kunnan omistukseen hankittu maa-alue on tarkoitus kaavoittaa asuinalueeksi.
Alue on Keskeisten alueiden oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa
osoitettu uutena tai olennaisesti
uutena pientaloalueena (AP),
pientalovaltaisena asuntoalueena (AP),
maa- ja metsätalousvaltaisena
alueena (M) ja maatalousalueena (MT).
Alueen asemakaavan laatiminen
asetetaan vireille tämän kaavoituskatsauksen yhteydessä.
Kanungin asemakaavan sijainti
7
RANTA-ASEMAKAAVOITUS
Ranta-asemakaavat ovat maanomistajien aloitteesta ja kustannuksella laadittavia rantaalueiden asemakaavoja.
Voimassa ovat seuraavat ranta-asemakaavat:
Ihaniemen rantakaava
17.03.1978
Takajärven rantakaava
22.11.1977
- kaavan muutos
22.11.1985
- kaavan muutos
14.12.2005
Takajärven rantakaava
30.05.1991
Kynnösjärven rantakaava
22.12.1988
Suojärven rantakaava
22.12.1988
Sotkajärven ja Pukarojärven rantakaava
31.08.1987
Sotkajärven ja Pukarojärven rantakaava
24.04.1992
Renkajärven rantakaava
13.11.1992
Sotkajärven rantakaava
23.02.1993
Veittijärven - Väärälammin rantakaava
05.04.1993
Uljasjärven - Pikku Tähilammin ja
Iso Tähilammin rantakaava
05.04.1993
Saarelan rantakaava
16.11.1995
Suontaan rantakaava
22.12.1995
Retulansaaren rantakaava
28.01.2000
Alhaisten rantakaava
28.01.2000
Vanajanniemen rantakaava
02.03.2000
Rievetinlahden rantakaava
11.09.2002
Lintusaaren rantakaava
13.11.2002
Suontaan kartanon ranta-kaavamuutos
22.3.2006
Kukkumäen ranta-asemakaava
21.6.2006
Petäyksen rantakaava
21.2.2007
Lusin ranta-asemakaava
13.6.2007
Monaalan ranta-asemakaava
26.1.2011
Retulan ranta-asemakaavamuutos
18.5.2011
8
Vireillä ovat seuraavat yksityisten maanomistajien ranta-asemakaavahankkeet:
Vanajanniemen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus
Vuonna 2001 vahvistettu Vanajanniemen rantakaava koskee Hattulan kunnan Vanajanniemen kylän tilaa Vanajanniemi RN:o 1:1. Nyt vireillä olevan kaavamuutoksen tavoitteena on
tarkistaa maakäytön aluevarauksia sekä
selvittää nykyisten rakennuspaikkojen
ja rakennusten tuleva käyttötapa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä
kaavaluonnos ovat olleet julkisesti
nähtävillä keväällä 2010.
Aluerajaus; Vanajanniemen ranta-asemakaava
Petäyksen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus
Vuonna 2008 kaikin osin voimaantullut Petäyksen rantakaava sijaitsee Tyrvännönniemessä Vanajaveden ranta-alueella. Ranta-asemakaavan muutos koskee voimassa olevan Petäyksen rantakaavan korttelia 3 sekä lähivirkistys- ja yleisen tien alueita. Laajennusalueet sijoittuvat Suotalan kylän tiloille Eloranta RN:o 1:18, Seuratalo RN:o 1:42, Saviranta RN:o 1:43, Pirttilahti 2 RN:o 1:55 ja osaa tilasta Elola RN:o 1:83 sekä osaa vesialueesta 876:8.
Ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteena on parantaa Hotelli Petäys Resortin toimintaedellytyksiä toteuttamalla lomahuoneistotyyppisiä majoitusrakennuksia. Lisäksi
kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuutta siirtää osa yleistä tietä (mt 3061, Tyrvännöntie) kauemmaksi järvenrannasta.
9
Petäyksen ranta-asemakaavamuutoksen
kaavaehdotus tulee julkisesti nähtäville
keväällä 2015.
Sijainti; Petäyksen ranta-asemakaava
Sotkajärven ranta-asemakaavan muutos
Kunnanhallituksen 24.3.2014 päätöksen mukaisesti Sotkajärven ranta-asemakaavan muutos on asetettu hakemuksen mukaisesti vireille Hattulan kunnan Ihalemmen kylän tilojen
Salkoniemi RN:o 9:89, Sotka RN:o 9:132, Joutsen RN:o 9:134, Kuikka RN:o 9:135, Kaakkuri
RN:o 9:136 ja Sotkalampi RN:o 9:137 alueella Sotkajärven koillis- ja pohjoisosissa.
Kaavamuutoksella pyritään nostamaan tonttikohtaisia rakennusoikeuksia ympäristönäkökohdat, lähialueen maankäyttö, kunnan viimeaikaiset rantayleiskaavat sekä kunnan rakennusjärjestys huomioon ottaen. Joitain tonttialueita on tarkoitus laajentaa ja yhtä tonttia on
tarkoitus siirtää. Tonttien rajat mukautetaan nykyisiin kiinteistörajoihin. Rakennuspaikkojen
määrä ei lisäänny.
Kaavaehdotus on nähtävillä
huhti - toukokuussa 2015.
Sijainti; Sotkajärven asemakaavamuutos
10
MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT TIESUUNNITELMAT
Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma
Suunnitelmassa tarkastellaan koko maakunnan liikennejärjestelmäkokonaisuutta. Liikennejärjestelmätyö kytkeytyy alueen maankäytön, asumisen, palvelujen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistamiseen sekä valtakunnan tason liikennejärjestelmän kehittämiseen. Hämeen liiton julkaisu on luettavissa liiton sivuilta
(www.hameenliitto.fi).
Merven yritysalueen liikennejärjestelyt
Merven yritysalueeen liikennejärjestelyt tullaan ratkaisemaan yksilöidyn selvityksen
kautta ennen tiesuunnitelman laatimista. Alue jätettiin osayleiskaavaratkaisun ulkopuolelle.
Hämeenlinnan Kettumäen ylikulkusillan uusiminen
Hämeenlinnan Kettumäen ylikulkusilta (U2496) sijaitsee Pälkäneentiellä ylittäen pääradan ja Tampereentien. Nykyinen vuonna 1996 valmistunut silta on huonokuntoinen eikä ole korjattavissa raskaiden ajoneuvoyhdistelmien (76 t) vaativille kantavuuksille. Tämän johdosta nykyisen sillan paikalle Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus rakennuttaa uuden nykyistä korkeamman sillan.
Rakentaminen alkoi joulukuussa 2014 ja se valmistuu syksyllä 2015. Sillan rakentamisen
ajaksi kantatie 57 (Pälkäneentie) ja maantie 3057 (Tampereentien) on katkaistu liikenteeltä Kirstulan kohdalta. Pälkäneentien katkaisun johdosta Hattulantien ajoliikenne on
lisääntynyt huomattavasti. Tämän seurauksena Merventieltä, Kinnalantieltä, Teollisuustieltä, Mierolanpellontieltä ja Viljapellontieltä Hattulantielle kääntyminen väistämisvelvollisuus huomioiden on ajoittain hankalaa ja aiheuttaa ruuhkia.
11
RAKENNUSJÄRJESTYS
Hattulan kunnan päivitetty rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2015. Voimassa oleva
rakennusjärjestys on luettavissa kunnan kotisivuilla osoitteessa: www.hattula.fi.
RAKENNUSKIELLOT
Hattula kunnassa ei ole voimassa erikseen asetettuja rakennuskieltoja.
ARVIO ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDESTÄ
Kunnalla on myynnissä tällä hetkellä yhteensä noin 40 erillispientalotonttia, jotka sijaitsevat Merven Kotirinteen ja Lepaan asemakaava-alueilla. Kotirinteen kolmannen luovutusalueen erillispientalotontit (30 kpl) tulevat myyntiin myöhemmin. Pientalotontteja on Lepaan kaava-alueella vapaan kaksi kappaletta ja rivitalotontteja Kotirinteen alueella neljä
kappaletta. Yritystontteja kunnalla on tarjolla Merven teollisuusalueella ja Yllityn kaavaalueella.
Kunnan pientalotonttivarannon on laskettu
riittävän 4 - 5 vuoden tarpeeseen. Asemakaavan
ajantasaistamis- ja laajennushankkeen myötä
pientaloasumiseen osoitettuja tontteja on
edellä mainitut huomioiden noin 14 vuoden
tarpeeksi. Ajantasaistamishankkeessa tullaan
osoittamaan alueita myös kerrostalorakentamiseen.
Lisätietoa kunnan tarjoamista vapaista
tonteista löytyy kunnan kotisivuilta
(www.hattula.fi/rakentaminen ja tekniikka/tontit).
Ote voimassa olevasta Kotirinteen
asuinalueen asemakaavasta.
12
KAAVAN KÄSITTELYVAIHEET
VIREILLE TULO
(tela, khall)
Osallistumis- ja
arviointisuunnitelma
KAAVALUONNOS
vaihtoehdot
Viranomaisneuvottelu
Osallistuminen
Mielipiteet
Lausunnot
Tekninen lautakunta
Valmisteluaineisto
nähtävillä
(14 -30 vrk)
Mielipiteet
Lausunnot
Kaavaehdotuksen
valmistelu
Tekninen lautakunta
Oleellisia
muutoksia
Kunnanhallitus
KAAVAEHDOTUS
nähtävillä
(14 – 30 vrk)
Tekninen lautakunta
Muistutukset
Lausunnot
Ei oleellisia
muutoksia
Kunnanhallitus
Kunnanvaltuusto
(hyväksyminen)
Valitukset
13
KAAVAN VOIMAANTULO (kuulutus)
Hallinto-oikeus
KHO
YHTEYSTIEDOT
Kaikista Hattulan kunnan kaavoista ja niihin liittyvistä aineistoista saa lisätietoja teknisestä yksiköstä.
Nähtävillä olevat kaavat ovat esillä kunnan ilmoitustaululla Pappilanniemessä ja kirjaston palvelupisteessä. Pääosa aineistoista julkaistaan myös kunnan internetsivuilla osoitteessa http//:www.hattula.fi
Teknisen yksikön yhteystiedot:
Hattulan kunta, kunnanvirasto, Pappilanniementie 9, 13880 HATTULA
puh. (03) 67 311 (vaihde)
www.hattula.fi
sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected].
Virasto on avoinna työpäivinä 9.00 – 15.00.
Juteinitalon palvelupiste on avoinna kirjaston aukioloaikoina.
Yhteyshenkilöt:
Tekninen johtaja Janne Teeriaho puh. 6731 235 ([email protected])
Toimistopäällikkö Arja Kauppi puh. 6731 232 ([email protected])
Hattulassa 22.4.2015
HATTULAN KUNTA
Tekninen yksikkö / Maankäyttö
Tekninen lautakunta 28.4.2015 (§ 39)
Kunnanhallitus 4.5.2015 (§ 76)