Kellokas

Transcription

Kellokas
Kellokas
Sosiaalialan korkeakoulutetut
Talentia Keski-Suomi ry:n jäsenlehti 2/2015
Kellokas 2/2015
Kellokas 2/2015
Julkaisija
Sosiaalialan korkeakoulutetut
Talentia Keski-Suomi ry
www.talentia.fi/keski-suomi
Lehden tekijät
Viestintätyöryhmä
Anna, Kirsti, Heidi ja Piia
Kannen kuva
Veikko Somerpuro
Aineiston toimitusosoite
Talentia K-S/Kellokas-lehti
Järjestöjen talo
Kalevankatu 4
40100 Jyväskylä
[email protected]
[email protected]
Lehden paino
Grafitatu Oy
Alasinkatu 1-3
40320 Jyväskylä
Jäsenpalveluista saa apua, neuvoa ja tukea
työsuhde- ja edunvalvonta-asioissa.
Alueasiamies Tiia Oksanen työskentelee
Keski- ja Itä-Suomen alueella. Yleisimmät
kysymykset koskevat palkkaa, työvuoroja,
vuosilomaa ja työsopimuksen tekemistä.
Alueasiamiehen voi kutsua myös työpaikalle
esim. selvittämään miten luottamusmies
valitaan, miten palkantarkastusasia etenisi
tai mitä työaikapankkia perustettaessa
tulisi ottaa huomioon.
Talentia tarjoaa puhelinneuvontaa
yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa esimerkiksi testamentti,
avi­oehtosopimukset, perintö- ja lahjaverotus,
huoneenvuokraus, asunto- ja muun omaisuuden kaupat sekä kaupan virheet ja vahingonkorvausasiat. Puhelinneuvonta kattaa
asiat, jotka jäsen voi esittää ja lakimies
selvittää puhelimessa ilman perehtymistä
asiakirjoihin ja ilman asiakirjojen laatimista.
Puhelinneuvontaa antaa asianajotoimisto
Bützow oy työpäivinä klo 10-16. Jyväskylän
toimiston puhelinnumero on 010- 2327 818.
Soittaessa pitää kertoa Talentian jäsennumero, joka löytyy jäsenkortista tai Talentia
-lehden osoitekentästä.
Seuraa meitä
www.talentia.fi/keski-suomi
Facebook Talentia Keski-Suomi ry
Muista jäsenetusi! Kattava lista Talentian
jäseneduista ja -palveluista löytyy
www.talentia.fi > Jäsenenä > Jäsenedut ja
-palvelut.
Hitonhauta
Kuvaaja Piia Nyholm
2
Viestinnän
Kellokas 2/2015
palstan paapatukset
Jälleen on tullut se aika vuodesta, kun kesä
on takanapäin ja syksy on saapunut. Kun
tämä lehti ilmestyy, on moni teistäkin jo
varmaan kaivanut villasukat esiin ja kynttilät
luovat illan hämäryyteen valoa sekä lämpöä.
Onneksi edessä häämöttää vuoden lämpöisin juhla, eli Joulu.
Kuluva vuosi on ollut muutosten aikaa; uusi
sosiaalihuoltolaki ja varhaiskasvatuslain
ensimmäinen vaihe astuivat voimaan ja
eduskunta hyväksyi lain sosiaalihuollon
ammattihenkilöistä. Tällä hetkellä kentällä
mieliä kuohuttavat hallituksen kaavailemat
leikkaukset sekä uudelleen käynnistyvä
soteuudistus. Yhteiskuntamme taloustilanne
ajaa meidät kovien arvojen eteen. Mistä
säästetään ja kuinka turvata jatkossakin
yhteiskuntamme kaikista heikoimmassa
asemassa oleville riittävä elintaso ja tarvittavat palvelut.
Tämän kertaiseksi lehtemme teemaksi valitsimme päihdetyön sekä muut riippuvuudet.
Itselleni aihe alana oli vieraampi ja siksi niin
mielenkiintoinen. Päihde- sekä muut riippuvuudet ja niiden vaikutukset ovat kuitenkin
sellaisia, joita saamme nähdä lähes päivittäin vapaa-ajallamme ja useimmat meistä
sivuuttavat kyseistä aihetta myös työssään.
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen
(kesäkuu 2015) mukaan suomalaiset nuoret
tupakoivat, käyttävät alkoholia ja juovat
itsensä humalaan entistä harvemmin.
Suuntaus nuorten kohdalla on siis oikea.
Alkoholimainontaa rajoittava alkoholilain
muutos tuli voimaan vuoden 2015 alusta luk-
Keuruun satama
Kuvaaja Heidi Tennilä
ien ja osaltaan pyrkii vähentämään erityisesti
nuorten alkoholinkulutusta. Teknologian
kehittymisen myötä kuitenkin mahdollistuu
moni muu riippuvuus aiempaa helpommin ja
uusia riippuvuuksia on tullut lisää esim. pelikoneilla pelaaminen ja maksullisten rahapelien pelaaminen kotisohvalta. Multimedia laitteiden lisäätyminen kodeissa mahdollistaa
yhä pienempien lasten tutustumisen pelien
maailmaan, tuoden mukanaan myös niihin
liittyviä lieveilmiöitä.
Kaiken tämän yhteiskunnallisen myllerryksen keskellä on ensiarvoisen tärkeää,
että pidämme huolta niin itsestämme kuin
kaikista kanssaihmisistäkin. Kuljetaan
rinnakkain kohti Joulua nauttien syksyn
mukanaan tuomista pienistä iloista.
Heidi Tennilä
Viestintätyöryhmän puolesta
3
Kellokas 2/2015
Kuumenevia tunteita
ja muutoksen tuulia
Nämä syksyn tapahtumat enteilevät
järjestökentälle myös varautumista taistelemaan oikeuksistamme ja palkoista. Meidän
tulee terästää järjestössä erityisesti työtaisteluvalmiuttamme, yhteydenpitoa jäsenistön
suuntaan sekä tiedottamista. Nyt ovat luottamusmiehet ja yhdyshenkilöt kullanarvoisia
järjestölle.
Meille sosiaalialan pienipalkkaisille
tämä kesä ja syyskausi on ollut tunteita
nostattavia. Varhaiskasvatuksen alalla
työskentelevät ovat saaneet urakalla kuulla
työoloihinsa liittyviä heikentäviä päätöksiä
milloin ryhmäkokoja kasvattavissa muodoissa, toisaalla työaikaan ja palkkaan liittyvinä heikennyksinä. Yksin varhaiskasvatus
ei ole näiden suunnitelmia kohteena. Samat
uhkakuvat kohtaavat muitakin sosiaali- ja
terveysalan työntekijöitä.
Maan hallituksen esitykset saivat aikaan mittavan mielenilmaustapahtuman 18.9. johon
pääsimme mukaan. Tunnelma Helsingissä
oli mieleenpainuvan yksimielinen siitä, ettei
työmarkkinajärjestöjen sopimusjärjestelmään
pidä puuttua eikä erityisesti viikonloppulisiin
saa kajota. Ikävintä tapahtumaan liittyen oli
se, että joissakin työpaikoissa suorastaan
kiellettiin osallistuminen mielenilmaukseen ja
jopa sanktioitiin jos osallistui.
4
Yhdyshenkilöille järjestetään koulutustapahtuma syksyn aikana ja siellä kootaan rivejä.
Jyväskylän kaupungin osalta yhdyshenkilöistä on tällä hetkellä pulaa ja toivottavaa
olisi että joukoista löytyisi henkilöitä jotka
voisivat toimia oman ammattialansa ja
organisaationsa osalta yhdyshenkilönä
yhdistyksen ja Talentia suuntaan. Sekä
yksityissektorilla että kuntapuolella on myös
isoja puutteita toimivista luottamusmiehistä.
Yksityinen sektori erityisesti tarvitsee luottamusmiestehtävään uskaltautuvia. Olkaa
rohkeita ja antautukaa luottamustehtäviin
sillä teitä tullaan lähivuosina tarvitsemaan
kipeästi.
Talentia Keski-Suomi on tämän vuoden
vetänyt hieman rauhallisempaa toimintavuotta läpi mutta ensi vuosi enteilee ahkerampaa
aluekierrosta ja jäsenrekrytointia myös.
Tiivistämme myös naapuriyhdistysten suuntaan yhteydenpitoa yhteisten tapaamisten
ja virkistyksen muodossa.
Jäsenille lähetetyissä tiedotteissa ilmenee
jatkuvasti sähköpostiosoitteiden puutteita.
Muistattehan pitää Talentian eAsioinnin
kautta jäsentietonne sähköpostiosoite
Kellokas 2/2015
mukaan lukien ajan tasalla. Lähetämme
enää todella vähän postia paperiversiona.
Paperisen Kellokas-lehdenkin osalta on
kustannustekijät pistäneet miettimään
pelkästään sähköisen lehden tekoa.
Syyskokous lähestyy myös ja siellä toivon
näkeväni mahdollisimman monen jäsenen.
Syyskokous valitsee myös vuodelle 2016
toimihenkilöt vetovastuuseen, joten uutta
verta toimintaan otetaan ilolla vastaan.
Tule mukaan vaikuttamaan vuoden 2016
toiminnan sisältöön ja toimijoihin. Kutsu
syyskokoukseen on lehden takakannessa.
Syysterveisin
Anne-Maria Perttula
Puheenjohtaja
Talentia Keski-Suomi ry
Jyväskylän satama
Kuvaaja Piia Nyholm
Etsi Pumpuli-pupu
Tässä lehdessä on Pumpuli piilossa,
löydätkö sen? Kun bongaat pupun, niin
voit osallistua Talentia tuotepaketin arvontaan. Lähetä vastauksesi ja yhteystiedot
1.12.2015 mennessä osoitteeseen
[email protected]
Talentia on sosiaalialan korkeakoulutetulle
se oikea liitto. Toivomme, että olet samaa
mieltä ja autat meitä saamaan lisää jäseniä
ja vahvistamaan voimiamme.
Kerro Talentiasta työssäkäyvälle ystävällesi.
Jos hän liittyy jäseneksi, saatte molemmat
30 euron arvoiset SuperLahjakortit, joilla
voi ostaa mukavia lahjoja yli 100 liikkeestä.
Lisäksi ystäväsi saa käyttöönsä kaikki
Talentian upeat jäsenedut ja -palvelut.
Huomaathan, että suosittelijan on oltava
Talentian jäsen, eikä Superlahjakortteja ei
myönnetä jäsenille, jotka liittyvät Talentiaan
ilman suosittelijaa. Postitamme sinulle ja ystävällesi SuperLahjakortit heti, kun ystäväsi
liittymislomake on hyväksytty. Kampanja
on voimassa toistaiseksi. Haluat varmaan
kertoa kampanjastamme myös muille? Jaa
tieto tutuillesi sosiaalisessa mediassa ja
sähköpostilla.
Lisätietoja ja liittymislomake osoitteessa:
http://www.talentia.fi/jasenena/hanki_jasen
5
Kellokas 2/2015
Ylityöt
ja niihin liittyvät käytännöt
Kunnissa ja kaupungeissa noudatettavan
kunnallisen työehtosopimuksen (KVTES)
mu-kaan ylityöhön pitää aina saada esimiehen määräys, muuten ei ole olemassa
ylitöitä. Jos työaikasi ei riitä, asiasta pitää
keskustella esimiehen kanssa mahdollisen
ylityömääräyk-sen saamista varten. Jos
työtä ei voida tehdä liukuman puitteissa ja
yksikössä on selkeä tarve lisä- tai ylityön
tekemiseen, voi esimies antaa lisä- tai
ylityömääräyksen. Ylityöhön tarvitaan myös
työntekijän suostumus kutakin kertaa varten
erikseen.Vain jos lisä- ja ylityö on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä, ei viranhaltija saa kieltäytyä siitä.
Siinäkin tapauksessa työsopimussuhteinen
työntekijä voi ylitöistä kieltäytyä.
Yleistyöaikaa, toimistotyöaikaa tai 37 tunnin
viikkotyöaikaa tekevät voivat työnantajan
har-kinnan mukaan käyttää liukuvaa
työaikaa. Monella työntekijällä erityisesti
37 tunnin työajassa (sosiaalityöntekijät) on
käytössä liukuma, eli työaika voi joustaa aamuisin ja iltapäivisin ja käytössä on työajan
tarkkailu (esim. flexim). Kannattaa muistaa,
että liukumaa käyttämällä syntyy työaikasaldoplussaa tai -miinusta. Työaikasaldoplussa
ei ole sama asia kuin ylityöt.
Lisä- tai ylityömääräyksen voimassa ollessa
ei sovelleta liukuvan työajan määräyksiä,
vaan tehdään normaali päivittäinen työaika,
jonka jälkeen lasketaan lisä- ja ylityötunnit.
Mikäli lisä- ja ylitöitä pidetään vapaana,
ei tunteja yhdistetä liukuman tunteihin vapaapäivän pitämistä varten. Keskimääräinen
6
työaika on viikkotyöaika jaettuna viidellä
työpäivällä. Yleistyöajassa 38 h 15 min se
on 7 h 39 min, 37 h työajassa 7 h 24 min ja
toimistotyössä 36 h 15 min 7 h 15 min.
Korvaus ylityöstä voidaan maksaa
rahana tai antaa aikana
Kunta-alan työehtosopimuksessa on
määräykset ylityön syntymiseen ja
korvaamiseen. Yli-työstä työntekijä saa
+50–100 prosentin ylityökorvauksen. Ylityön
korvaamisessa täytyy kolmen ehdon täyttyä:
1) työ on tehty työpaikalla tai erityisestä
syystä esimiehen määräämällä muulla
paikalla 2) työhön käytetty aika tai tehdyn
työn määrä on luotettavasti selvitetty 3) työ
on suoritettu toimivaltaisen viranomaisen
antaman kirjallisen määräyksen perusteella
(ylityömääräys).
Ylityötä on sekä vuorokautista (pitkä päivä)
että viikoittaista. Vuorokautista ylityötä
on yleis- ja toimistotyöajassa 8 tuntia tai
työvuoroluetteloon merkitty enintään 9 tuntia
ylittävä työ. 37 tunnin viikkotyöajassa ei
synny vuorokautista ylityötä. Viikoittainen
ylityö on ylityörajan 38 h 15 min viikossa yli
tehty työ. Jos viikkotyöaika on lyhyempi kuin
38 h 15 min, väli ylityörajaan asti on niin
sanottua lisätyötä, joka korvataan tunti tunnista. Ylityö korvataan vain yhdellä tavalla ja
yhteen kertaan, mutta samalla työviikolla on
mahdollista, että syntyy sekä vuorokautista
ylityötä että viikoittaista ylityötä (yleis- ja
toimistotyöajassa).
Kellokas 2/2015
Vuorokautinen ylityö korvataan kahdelta
ensimmäiseltä tunnilta +50 prosenttia ja
seuraavil-ta +100 prosenttia. Viikoittainen
ylityö korvataan viideltä ensimmäiseltä
tunnilta +50 prosenttia ja seuraavilta +100
prosenttia.Työnantaja päättää maksetaanko
ylityökorvaus rahana vai annetaanko se
vastaavana korotettuna vapaa-aikana.
Vastaava korotettu vapaa-aika tarkoittaa,
että kaksi tuntia ylityötä +50 prosentin korvauksella tarkoittaa kolmea tuntia vapaata
ja +100 prosentin korvauksella neljää tuntia
vapaata. Jos ylityötä teetetään paljon,
työnantaja huomaa pian, että sen kannattaa
palkata lisää työvoimaa: neljä vuorokautista
ylityötuntia maksaa saman verran kuin
yhden työntekijän koko päivän palkka.
Toisaalta jos ylityöt pystytään antamaan
aikana, se on merkki siitä ettei resurssipulaa
siinä työyhteisössä ole.
Heljä Siitari
Jukon pääluottamusmies
Jyväskylän kaupungilla
Korpilahden satama
Kuvaaja Piia Nyholm
Sopimuskorotukset
KVTES
Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt
pääsivät sopimukseen työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson sopimuskorotuksista kesäkuussa 2015. Työllisyys- ja kasvusopimuksen 2. jakson mukaiset korotukset
ovat voimassa 1.1.2016–31.1.2017.
Sopimuksen mukaiset korotukset:
tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan
1.2.2016 lukien 16 e/kk, mikäli tehtäväkohtainen palkka on alle 3404,26 e.
Jos tehtäväkohtainen palkka ylittää 3404,26
e, sitä korotetaan 0,47 prosentilla.
Harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän
korotusprosentti on 0.47.
Yksityisen sosiaalipalvelualan neuvottelut
työllisyys- ja kasvusopimus II:n osalta jatkuvat vielä tässä vaiheessa. Sopimuskausi olisi
1.1.2016–31.1.2017. Neuvottelutuloksesta
tiedotetaan Talentian sivuilla.
Jämsän kaupunki
Kuvaaja Heidi Tennilä
Heljä Siitari
Jukon pääluottamusmies
Jyväskylän kaupungilla
7
Kellokas 2/2015
Ajankohtaista
Talentiassa
tyminen tapahtuu, mitä se maksaa tai jos
kelpoisuus työssä olevalta vielä puuttuu,
millainen siirtymäaika lakiin mahdollisesti
tulee.
Kelpoisuuslaki on voimassa nykyisenlaisena
28.2.2016 saakka. Sen mukaan työnantajan
on mahdollista palkata tilapäisesti enintään
vuodeksi ei-kelpoinen henkilö, mikäli kelpoista ei saada rekrytoitua.
Odotettu ja Talentian ponnekkaasti
ajama Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki tulee voimaan 1.3.2016 alkaen.
Sosiaalityöntekijät, sosionomit ja geronomit
rekisteröidään vastaavalla tavalla kuin
terveydenhuollon ammattihenkilöstö, jotta
asiakkaat ja työnantajat voivat jatkossa
varmistaa työntekijän kelpoisuuden ja siten
ammattiosaamisen. Laki myös tukee soteintegraation toteutumista, sillä lain myötä
sosiaalihuollon valvonta- ja rekisteröintikäytännöt yhdenmukaistuvat terveydenhuollon kanssa. Jatkossa sosiaalityöntekijän
sijaisuuksia tekevillä henkilöillä tulee olla
sosiaalityöntekijän kelpoisuus, tai vähintään
sosiaalityön aineopinnot ja pitkä harjoittelu
suoritettuna.
Myös opiskelijan on sosiaalialan ammattihenkilön sijaisena toimiessaan rekisteröidyttävä Valviraan, mutta lopullinen vastuu on
opiskelijalle työpaikalta nimetyllä pätevällä
ammattihenkilöllä. Tällä hetkellä ei vielä ole
tarkempaa tietoa miten erityisesti aiemmin
valmistuneiden työntekijöiden rekisteröi-
8
Kuntasektorilla alkoi uusi
luottamusmieskausi
Kunnissa ja kuntayhtymissä pidettiin luottamusmiesvaalit keväällä 2015. Uudet luottamusmiehet valittiin kolmevuotiskaudelle
1.8.2015 – 31.7.2018. Luottamusmiesten
määrästä, työnjaosta ja ajankäytöstä sovitaan aina paikallisesti. Talentialaisia, kuten
muitakin akavalaisiin järjestöihin kuuluvia,
edustaa kuntasektorin työpaikoilla Julkisalan
koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn
luottamusmiehet. Kaikki kuntasektorin luottamusmiehet ovat JUKOn luottamusmiehiä
omasta järjestäytymisestään riippumatta.
Uusia luottamusmiehiä ja luottamusmiespaikkoja saatiin näissä vaaleissa paljon! On
erittäin todennäköistä, että Sote –piirit aloittavat tämän luottamusmieskauden aikana ja
luottamusmiehillä on tärkeä rooli pitää huolta
henkilöstön asemasta muutoksessa jo kun
Sote -piirejä valmistellaan.
Kuka on minun luottamusmieheni?
Luottamusmiehen yhteystiedot tulisi löytyä
Kellokas 2/2015
työpaikan ilmoitustaululta tai sisäisestä
netistä; kuka on Jukon pääluottamusmies
ja kuka mahdollisesti minun toimialaani
edustava luottamusmies sekä heidän varahenkilönsä ja kaikkien yhteystiedot.
Luottamusmiehen yhteystiedot saa myös
ko työpaikan henkilöstötoimesta tai puhelinvaihteesta. Juko ylläpitää ajantasaista
rekisteriä toimivista luottamusmiehistä.
Luottamusmiehen tiedot saa siis myös soittamalla Jukoon tai Talentiaan. Huomaa, että
uusi luottamusmieskausi vasta alkoi, joten
tiedot eivät valitettavasti ole heti ajan tasalla.
Yksityissektorilla ei ole mitään yhtenäistä
vaalien ajankohtaa tai vaalikautta. Yksityisen
sosiaalipalvelualan työehtosopimus on
yksityissektorilla kaikkein yleisin. Sitä noudattavilla työpaikoilla voi olla talentialainen,
vain talentialaisia edustava, luottamusmies.
Ihan pienillä työpaikoilla luottamusmiestä
ei välttämättä ole valittu. Tällöin jäsen saa
tarvittaessa apua suoraan Talentian työsuhdeneuvonnasta p. 09-3158 5540 (ma, ti, to,
pe klo 9-12) tai tyosuhdeneuvonta@talentia.
fi).
Alueasiamies kaikkialla Suomessa
Talentiassa työskentelee 1.9.2015 alkaen
viisi alueasiamiestä, joiden työskentelyalueet
kattavat nyt koko Suomen. Aleasiamiehet
antavat jäsenille valtakunnallisesti
työsuhde- ja edunvalvontaneuvontaa mm.
päivystämällä vuorollaan työsuhdeneuvonnassa. He tekevät myös yhteistyötä oman
alueensa jäsenten, alueyhdistysten, luottamusmiesten, työnantajien ja päättäjien
kanssa sosiaalialan erityiskysymyksissä.
Helsingissä ja Uusimaalla työskentelee
Eeva-Liisa Lindholm (työskentelypaikkana
Helsinki), Etelä-ja Kaakkois-Suomessa Tanja
Tuunainen-Vainio (Kotka) ja Länsirannikolla
Pirkanmaa-Pohjanmaa akselilla Susanna
Pelander (Lapua). Uusin alueasiamies
on Kari Matela (Oulu), jonka alueena on
Oulun seutu, Kainuu ja Lappi. Keski- ja
Itä-Suomen aluetta hoitaa Tiia Oksanen,
joka on työskennellyt alueella jo seitsemän
vuotta. Tiian tavoittaa p. 09-3158 6044 tai
[email protected].
Harjun portaat
Kuvaaja Piia Nyholm
Hallitukselta kylmää kyytiä
Yhteiskuntasopimus ei kaatunut siksi,
että ammattijärjestöt eivät halua osallistua
Suomen kilpailukyvyn parantamiseen tai ne
haluavat pitää kiinni ”saavutetuista eduista”.
Se kaatui siksi, että tarjottu sopimus ei ollut
tasapuolinen ja reilu, koska työntekijät yksin
jätettiin sen maksajiksi. Nyt hallitus esitti
muita tiukennuksia, joilla vastaavat säästöt
saadaan aikaan. Tiukennukset tai heikennykset ovat herättäneet suurta tyytymättömyyttä ja levottomuutta työntekijöissä,
erityisesti pienipalkkaisilla naisvaltaisilla
9
Kellokas 2/2015
aloilla. Tällä hetkellä Akava on ilmaissut
mahdollisuuden palata neuvottelupöytään.
Seuraa Talentian ajankohtaista tiedottamista
asiassa Talentian nettisivuilla, facebook
–sivuilla ja twitterissä. Talentia on nostanut
valmiutta vastatoimiin, mikäli hallitus ei ole
valmis jatkamaan neuvotteluja. Siksi jokaisen jäsenen tulisi tarkistaa jäsenrekisteristä,
että omat yhteystiedot ovat ajan tasalla. On
tärkeää, että tieto ja ohjeet mahdollisessa
työtaistelutilanteessa saavuttavat koko
jäsenkunnan.
Äänekosken kaupungintalo
Kuvaaja Kirsi Hallikainen
Hanki uusia jäseniä – suosittele
Talentiaa ja hyödy itse!
Opiskelijajäsenet ovat saaneet syyskuussa
sähköpostia uudesta kampanjasta. Jos
opiskelija suosittelee Talentiaa toiselle
opiskelijalle, joka liittyy, molemmat saavat
10e arvoisen Superlahjakortin. Sama henkilö
voi suositella Talentiaa useammillekin, ja
jokaisesta seuraavasta liittyjästä hän saa
5e Superlahjakortin. Liittymiseen käytetään
omaa liittymissivua, jolloin myös suosittelija näkyy. Superlahjakortilla voi ostaa
10
verkkokaupasta, jolla on satoja tuotteita.
Kampanja on voimassa 9.9.-30.11.2015.
Työssäkäyville on oma kampanja, joka jatkuu toistaiseksi. Jos työssä käyvä Talentian
jäsen suosittelee Talentiaa ja työssä oleva
liittyy, molemmat saavat 30e arvoisen
Superlahjakortin. Liittymislomakkeen löydät
Talentian nettisivuilta http://www.talentia.fi/
jasenena/hanki_jasen. Talentia on sosiaalialan korkeakoulutetulle se oikea liitto.
Sote on tulossa
Sote –valmisteluja ei ole unohdettu, mutta
valmistelut etenevät pikkuhiljaa. Tällä
hetkellä on väläytelty, että sote -alueet aloittaisivat vuonna 2019. Monia keskeisiä asioita on vielä avoinna: montako sote –aluetta
tulee, mitkä palvelut siirtyvät soteen, miten
palvelut organisoidaan ja johdetaan ja miten
henkilöstön asemasta huolehditaan muutoksessa. Muutos on sosiaali- ja terveysalalla
merkittävät. Talentian jäsenistöstä noin kaksi
kolmasosaa tulee siirtymään töihin sote
-alueille. Sote -palveluista sosiaalipalvelujen
osuus kokonaisbudjetista on noin 40%,
suurempi kuin perusterveydenhuollon.
Tuleva sosiaalihuollon ammattihenkilölaki
yhdenvertaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten asemaa. Asiakkaan
näkökulmasta odotetaan tasalaatuisia edelleen hyviä palveluita, jotka annetaan lähellä
ihmistä. Osa palveluista tullee keskittymään
ja lähipalveluiden turvaamiseksi kehitettänee
uusia palvelumuotoja (esim. palvelubusseja,
jotka kuljettavat joko asiakkaita tai työntekijöitä kohteeseen). Olipa sote -alueita kuinka
monta tahansa, niistä jokaiselle tulee myös
harvaan asuttuja alueita.
Kellokas 2/2015
Sote -uudistuksesta odotetaan myös merkittäviä säästöjä. Tämän takia asiallisista
työskentelyolosuhteista ja kohtuullisista
asiakasmääristä on pidettävä huolta jo
etukäteen, etenkin kun muutos vie myös
energiaa. Sopiva työn mitoitus tukee työssä
jaksamista, suuren muutoksen läpikäymistä
ja työurien pidentämistä. Sote -alueille
siirtyminen tarkoittaa myös tehtäväkuvien ja työnjaon tarkastamista, työnkuvien yhtenäistämistä samoilla nimikkeillä
työskentelevillä, työn vaativuuden arviointia
uudella työnantajalla ja palkkojen harmonisointia kohtuullisessa aikataulussa.
Tässä toimivalla luottamusmiesjärjestelmällä
on hyvin suuri rooli. Sote -alueilla noudatetaan edelleen Kunnallista yleistä virka- ja
työehtosopimusta (Kvtes) ja Talentiaa
edustavat edelleen Jukon luottamusmiehet.
Voimasuhteet kuitenkin muuttuvat niin,
että Jukon ryhmistä lääkäreitä on eniten ja
seuraavaksi talentialaisia. Koska lääkäreillä
on oma Lääkärisopimuksensa, talentialaisilla on hyvät mahdollisuudet saada Kvtes
-alueen pääluottamusmiespaikat. Kun sote
-alueet kaavaillaan suuriksi, tarvitaan myös
joukko muita – mieluiten talentialaisia - luottamusmiehiä. Sote -alueet pitää nähdä myös
mahdollisuutena laajentaa sosiaalialan
osaamista, tehdä tiiviimpää yhteistyötä
muiden ammattiryhmien kanssa ja kehittää
omaa työtään vastaamaan vielä paremmin
asiakkaiden tarpeita.
Osa maakunnista on jo ryhtynyt perustamaan omaa sosiaali- ja terveyspalveluiden
kuntayhtymää. Pohjois-Karjalan ”Siun sote”hankkeen rahoitusmalli ja perussopimus
esiteltiin kuntapäättäjille 31.8.2015 ja kunnat
tekevät päätökset liittymisestään lokakuun
loppuun mennessä. Tällöin kuntayhtymä
voisi aloittaa 1.1.2017. Vastaavia kaavailuja
on myös Etelä-Savossa. Etelä-Savon sotealueen muodostamisesta päätetään kuntien
valtuustoissa syyskuun loppuun mennessä.
Keski-Suomessa on ”Keski-Suomen sote
2020” -hanke, jota hallinnoi Jyväskylän kaupunki 30.10.2016 asti. Ajalla 5.10.-3.11.2015
on Sotember –kampanja, jossa kerätään
tarinoita sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiltä hyvistä käytännöistä ja rautaisesta
osaamisesta. Pohjois-Savossa soten loppuraportti valmistui keväällä 2015 ja siellä
jäätiin odottamaan tulevatko ne sote –alueet
vai ei. Savonlinna on esittänyt kiinnostuksensa liittyä Pohjois-Savon mahdolliseen
soteen.
Tiia Oksanen
alueasiamies Keski- ja Itä-Suomi,
p. 09-3158 6044 tai
[email protected]
Karstulan silta
Kuvaaja Mirka Oinonen
11
Kellokas 2/2015
Luottamusmiehet
ja työsuojelutoimihenkilöt
Jukon (neuvottelujärjestö, mihin Talentia kuuluu) luottamusmiesvaalit käytiin tänä keväänä.
3-vuotinen luottamusmieskausi alkoi 1.8.2015 ja päättyy 31.7.2018. Kartoitimme keskisuomalaisia Talentian luottamusmiehiä, jotta tarpeen tullen tiedät kehen ottaa yhteyttä. Mikäli
toimit Talentian luottamusmiehenä Keski-Suomessa mutta et löydä nimeäsi listalta, ota
yhteyttä Heljä Siitariin.
Talentia Keski-Suomen luottamusmiehet kuntasektorilla:
Äänekosken kaupunki: Plm Oskari Kivelä, oskari.kivelaataanekoski.fi
Petäjäveden kunta: varalm Minna Kontio,minna.kontioatpetajavesi.fi
Jämsän kaupunki: lm Mirka Matilainen,mirka.matilainenatjamsa.fi
Jyväskylän kaupunki: lm Anna Nurmesniemi, anna.nurmesniemiatgmail.com
plm Heljä Siitari, helja.siitariatjkl.fi
Talentia Keski-Suomi ry:n luottamusmiehet järjestöt/yksityinen sektorilla:
Keski-Suomen ensi-ja turvakoti: varalm Ulla Ahvo, ulla.ahvoatksetu.fi
Pelastakaa lapset: varalm Ulla-Maija Aro, ulla-maija.aroatpelastakaalapset.fi
Sovatek säätiö: lm Annemaria Perttula, anne-maria.perttulaatsovatek.fi
Perhehoitokumppanit: Mari Pelkonen, mari.pelkonenatperhehoitokumppanit.fi
Työsuojelutoimihenkilöt koostuu työsuojelupäällköstä, työsuojeluvaltuutetuista, työsuojeluvaravaltuutetuista, työsuojeluasiamiehistä ja työsuojelutoimikunnasta. Keski-Suomessa
on Talentialaisia työsuojetoimihenkilöitä yhteensä 14, jotka toimivat eri tehtävissä. Jos olet
Talentialainen työsuojelutoimihenkilö, niin huolehdithan, että omissa tiedoissasi eAsioinnissa on siitä tieto.
Petäjäveden vanha kirkko
Kuvaaja Piia Nyholm
12
Ehkäisevä päihdetyö
Kellokas 2/2015
kuuluu sekä minulle että muille
Ehkäisevä päihdetyö säästää sekä inhimil-
lisiä, taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia.
Järjestöt ovat keskeisessä roolissa työn
kehittämisessä ja sen toteutuksessa.
Onnistuneeseen työhön tarvitaan mukaan
eri alojen toimijat. On vaikeaa muodostaa
oppikirjavastausta kysymykseen, mitä
on ehkäisevä päihdetyö. Se on työtä,
jota tehdään terveellisten elämäntapojen
puolesta ja elämän myönteisten puolien
vahvistamiseksi. EHYT ry on yksi sosiaalija järjestöalan toimijoista, jotka antavat
aikuisille, opetus- ja sote-alan ammattilaisille
välineitä ehkäisevän työn tekemiseen. EHYT
ry:n aluetyöntekijä Harri Jukkala kiteyttää
työn keskeisen merkityksen:
– Ehkäisevää päihdetyötä tehdään yhdessä,
ihmisten parissa. Järjestöjen ja vapaaehtoisten lisäksi julkinen sektori eli kunnat, koulut,
sosiaali- ja terveysalan tahot ovat mukana
työssä, Jukkala toteaa ja jatkaa:
– Järjestöjen rooli ja järjestöjen keskinäinen
yhteistyö on erityisen tärkeää juuri ept:n sektorilla, jossa vastuunjako julkisten toimijoiden
kesken on usein hämärän peitossa. Kohtaan
jatkuvasti tilanteita, joissa kunnissa ei tiedetä
kenelle ehkäisevän työn hoitaminen kuuluu
tai miten sitä kehitetään.
EHYT ry korostaa alueellisessa työssään
yksittäisessä kunnassa tai tietyllä alueella
tehtävän työn tärkeyttä. Ehkäisevä päihdetyö on nähtävä osana kunnan hyvinvointistrategian kehittämistä ja osana kunnan työtä
kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
– Ehkäisevä päihdetyö kestää myös taloudellisen tarkastelun. Se on kustannuksia
säästävää, katsotaan asiaa sitten inhimillisestä, taloudellisesta tai sosiaalisesta
näkökulmasta.
Elinkeinoelämä on luonteva
yhteistyökumppani
Pakka-toiminta eli paikallinen alkoholipolitiikka on hyvä esimerkki onnistuneesta alueellisesta yhteistyöstä. Se on osa paikallisesti
suunniteltua ja toteutettua työtä. Pakka-työn
tavoitteena on haitattoman alkoholikulttuurin
edistäminen. Käytännön työ näkyy vahvasti
ihmisten arjessa, kouluissa annettavana valistustyönä tai alkoholin myynnin valvontana,
esimerkiksi ostajan ikärajoja tarkistamalla.
– Järjestöjen rooli pakka-työssä on keskeinen. Jaamme hyviä käytäntöjä ja levitämme
tietoa onnistuneista toimintamalleista eri
puolilta Suomea. Järjestöjen syvä kokemus
ehkäisevän työn menetelmistä on myös oppilaitosten ja julkisten toimijoiden käytössä.
Koulutamme aktiivisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä alan opiskelijoita.
Erityisesti opiskelijat ovat meille tärkeä
voimavara, ja vuoropuhelu heidän kanssaan
tuo myös järjestön tekemään työhön uusia
näkökulmia. Juuri tämä on ehkäisevän
päihdetyön keskeinen toimintatapa: lyödään
viisaat päät yhteen ja kokeillaan uusia
tekemisen tapoja, Jukkala toteaa.
Sara Salomaa
tiedottaja, EHYT ry
[email protected]
13
Kellokas 2/2015
Töissä Keski-Suomessa,
sosiaalityöntekijä
Hei Työkollegat! Olen Anne Pitkänen
ja toimin sosiaalityöntekijä, työnohjaaja
Sovatek- säätiöllä. Olen työskennellyt 32
vuoden työurani aikana Keski-Suomessa ja
toiminut lähes koko työurani ajan päihdetyön
sosiaalityöntekijänä muutamaan vuotta
lukuun ottamatta. Tarkoitukseni onkin kertoa
siitä peruspäihdetyöstä, jota olen tehnyt
”nokakkain” asiakkaitteni kanssa. Vuosiluvut
-80 -90 lukujen osalta ovat viitteellisiä, sillä
kaikkea ei enää muista.
Minulla oli etuoikeus aloittaa pienen
pohjoisen Keski-Suomen Kannonkosken
kunnan ensimmäisenä sosiaalitarkkaajana.
Silloinen toimenkuvani oli iloisen kirjava
kuin tilkkutäkki ja sain työkalupakkiini
mukaan kokemusta kokonaisvaltaisesta
kunnan sosiaalityöstä. Kauan en malttanut
kuitenkaan kunnan virkailijana toimia, kun
minut ”kosittiin” päihdetyön saralle 1980
– luvun puolivälin tienoilla, jossa olenkin
sitten toiminut yhtä vuotta lukuun ottamatta
näihin päiviin saakka. Olen työskennellyt
päihdehuollossa sosiaaliterapeuttina niin
laitos, - kuin avokuntoutuksen puolella.
Työnantajinani ovat toimineet Keski-Suomen
ja Vaasan läänin kuntayhtymä / Keuruun
huoltola (lakkautettu), Jyväskylän kaupunki /
A-klinikka.
Kun katselen taaksepäin 1980 -1990 lukujen
korjaavaa päihdetyötä tehtiin sitä niin
laitos, - kuin avokuntoutuksen puolella hyvin
itsenäisesti. Asiakkaat lähetettiin pitkillekin
laitoshoitojaksoille. Kiinteää hoitopolkua ei
välttämättä syntynyt yksiköiden välillä. 1980-
14
Kannonkosken kirkko
Kuvaaja Mirka Oinonen
1990 lukujen aikoihin oli Keski-Suomessa
tarjolla eri laitospaikkavaihtoehtoja, niin
kunnallisia kuin kuntayhtymän tarjoamia
palveluita. Työskennellessäni 1980 luvulla
laitoskuntoutuksen puolella kehitettiin innokkaasti terapeuttisia työskentelymuotoja
silloisen työtoiminnan rinnalle. Yksilöterapian
rinnalle tulivat erilaiset ryhmätyöskentelyn
muodot. Motivoiva haastattelutekniikka,
kognitiivinenterapia olivat hyväksi koettuja terapiamenetelmä niin yksilö,- kuin
ryhmätyöskentelyssä. Toimintaterapeutit ja
liikunnanohjaajat olivat uusia työntekijöitä
lääkärien, sairaanhoitajien, sosiaaliterapeuttien ja ohjaajien rinnalla. Asiakkaita ohjattiin
myös liikunnan ja toimintaterapian avulla
löytämään uutta tekemistä päihteidenkäytön
tilalle. Uutta päihdetyössä oli myös erilaisten
rentoutusmenetelmien tuominen kuntou-
Kellokas 2/2015
tustyöhön. Kouluttauduin itsekin rentoutusmenetelmiä käyttäväksi sosiaaliterapeutiksi
ja myöhemmin A-klinikalla työskennellessäni
käytin korva-akupunktiomenetelmää keskustelutyön rinnalla.
Laitos, - ja avokuntoutuksen puolella
1980- luvulla ja 1990 luvun alkupuolella
suurin osa asiakkaista oli miehiä ja pääpäihde asiakkailla oli lähes 90% alkoholi.
Huumekuntoutujien osuus oli myös hyvin
pieni ja ongelmapelaamista ei edes vielä
tunnettu tai tunnistettu asiakkailla. 1990
luvun puoli välin jälkeen ongelmapelaamiseen alettiin kuitenkin kiinnittää huomiota ja
perustimme silloisen työparini Terhi TikkaNyyssösen kanssa A-klinikalle ensimmäisen
ongelmapelaajien ryhmän. Kymmenessä
vuodessa muutos oli kuitenkin huima, sillä jo
1990 luvun lopulla aloitettiin avokuntoutuksessa A-klinikalla polikliininen opioidiriippuvaisten asiakkaiden korvaushoito.
Naisten päihdeongelma oli vielä peiteltyä
ja naiset itse kokivat hoitoon tulon erittäin
häpeällisenä ja syyllistävänä. Perheiden
hoitoon ohjaaminen oli vielä tuloin harvinaista. Keuruun huoltolaan rakennettiin
perheosasto, mutta käyttöaste oli alhainen.
Riihivuori
Kuvaaja Piia Nyholm
Lapset olivat mukana vanhempiensa
kanssa ja heidän fyysisestä hyvinvoinnista huolehdittiin, mutta hoitomuodot
oli kohdistettu vanhemmille. Lasten mukanaoloa ei osattu tuolloin vielä hyödyntää.
Naisten osuus lisääntyi pikkuhiljaa 1990
luvulla loppupuolella, kun kynnys naisten
hoitoon hakeutumisessa madaltui sekä
naisten päihderiippuvuutta alettiin ymmärtää
monitahoisempana naisia syyllistämättä.
Päihdeongelman fysiologinen eteneminen
ja fyysinen toipuminen ovat miehellä ja
naisella samankaltaisia. Naisen psyykkinen
problematiikka ja kuntoutumisprosessi on
osittain erilainen, joka on huomioitava myös
kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Miesvaltaisissa asiakasyhteisöissä
nainen jäi varjoon. Onneksi, 2000 - luvulla
on naisten päihdeongelman erityistarpeet
huomioitu laitos, - ja avokuntoutuksessa.
Suomeen on perustettu ensimmäinen naisille suunnattu oma Hoitokoti Tuhkimo.
Vuosituhannen vaihtuminen vauhditti
mieltäni niin, että ajattelin kokonaan ns.
vaihtaa alaa. Irtisanouduin A-klinikalta
ja siirryin korjaavasta päihdetyöstä ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön piiriin.
Työskentelin jo järjestötyön kautta tutuksi tulleessa Mannerheimin lastensuojelu liitossa
Lasten – ja nuorten puhelimen työntekijänä
Keski-Suomen piirissä. Työkalupakkiini
sain mukaan kokemusta järjestö, - ja kehittämistyöstä, sen organisaatiosta, palvelun
markkinoimisesta ja kolmannella sektorilla
toimimisesta. Mutta jälleen päihdetyön ”pieni
lehmä” löytyi minussa ja tulin valituksi valtakunnalliseen Ensi- ja turvakotien liiton kehittämishankkeeseen Pidä kiinni-projektiin.
Hankkeen aikana perustettiin ja jalkautettiin
viidelle paikkakunnalle päihdekuntoutumis15
Kellokas 2/2015
een erikoistuneet avopalvelu, - ja ensikotiyksiköt raskaana oleville naisille, äideille ja
heidän lapsille. Työskentely oli päihdetyötä
lastensuojelutyön sisällä. Tavoitteena oli
myös toiminnan vakiinnuttaminen pysyväiseksi palveluksi paikkakunnilla.
Jämsä
Kuvaaja Heidi Tennilä
Työskentelin 8 vuotta vastaavana sosiaalityöntekijänä moniammatillisessa
avopalveluyksikkö Ainossa Jyväskylässä
Keski-Suomen Ensi-ja turvakoti ry:llä. Olin
jo pitkään kaivannut tekemääni päihdetyöhön uudenlaista otetta. Halusin kehittää
työskentelyni suuntaa asiakkaiden kotiin,
perheiden parissa tehtävään työhön. Pidä
kiinni - projekti vuodesta 2003 alkaen ja
sen uudenlainen lapsilähtöinen työskentely
antoi loistavan mahdollisuuden kehittää
päihdetyötä moniammatillisen tiimin kanssa
etenkin naisten ja lasten näkökulmasta isiä
unohtamatta. Naisten päihderiippuvuus,
niin alkoholin kuin huumeidenkäyttö oli
lisääntynyt huomattavasti, joka näkyi niin
lastensuojelun kuin terveydenhuollon palveluissa. Keski-Suomen keskussairaalassa
aloitettiin vuonna 2002 ja samanaikaisesti
HAL-poliklinikka (huumausaine, alkoholi,
lääkkeet) toiminta, jossa tiiminä työskentelivät kätilöt, lääkäri ja sosiaalityöntekijä.
16
Yhdessä loimme HAL-poliklinikan, äitiys, - ja
lastenneuvoloiden ja lastensuojelun kanssa
kiinnipitävän hoitopolun raskaana oleville ja
pienten lasten äideille. Yhteistyötä tehtiin ja
perheiden hoitopolkua laajennettiin myös
myöhemmin silloisen Päihdepalvelusäätiön,
nykyisen Sovatek- säätiön kanssa.
Työskentelymenetelmä lapsilähtöisessä
päihdetyössä on voimavara ja ratkaisukeskeinen. Uusi työmuoto oli raskausajantyöskentely, jossa asiakas kohdataan ensin
naisena, äitinä, jolla on päihdeongelma.
Raskaana olevien äitien mahdollisuus
päästä hoidon piiriin kirjattiin myös uuteen
lastensuojelulakiin.Raskaus ja äitiys ovat
mahdollisuus, motivaattori äidin kuntoutumiselle. Kohtuvauva ja pieni lapsi ovat
työskentelyn fokuksessa. Lapsi on tasavertainen asiakas vanhempiensa rinnalla.
Lapsella on oma työntekijä ja hänen kanssa
työskentelyyn on kehitetty omat työskentelymuodot. Työskentelymenetelminä ovat mm.
Theraplay –menetelmä ja videotyöskentely.
Äidin ja lapsen vuorovaikutustyöskentelyssä
käytetään Rf-menetelmää (reflektiivistä
työotetta), jossa äitiä opastetaan lukemaan
lapsensa fyysisiä ja emotionaalisia tarpeita.
Rf-työskentelyssä lapsi tulee kuuluksi ja
nähdyksi oman ikäkausikehityksensä mukaisesti. Palkitsevinta työssä oli mm. hetki
kun äiti ottaa lapsen syliinsä, katsoo häntä
silmiin ja molempien kasvoille syttyy hymy.
Lapsilähtöisessä päihdetyössä työskennellään tiiviisti perheen kotona, jotta saadaan
todennettua lapsen paikka ja asema
perheessä. Työskentelymenetelmät viedään
kotiin. Vertaistukea äidit saavat yhteisten
ryhmäpäivien kautta, jotka toteutetaan
avopalveluyksiköissä. Lapsilähtöisessä
Kellokas 2/2015
työskentelyssä äidin kuntoutuksessa ovat
samanaikaisesti työskentelyn kohteena
niin päihderiippuvuudesta toipuminen
kuin vanhemmuuden tukeminen. Perheen
arjessa tuetaan sitä mikä toimii ja ohjataan
vanhempia löytämään uusia toimintatapoja
niin itsensä kuin lapsensa parhaaksi.
Lapsilähtöistä päihdetyötä ei kuitenkaan
tehdä lapsen kustannuksella. Lapsi ei
voi odottaa, että äiti ja isä kuntoutuvat.
Uudistetun lastensuojelulain kautta myös
kohtuvauva sai oikeuksia mm. ennakoivan
lastensuojeluilmoituksen kautta. Mikäli
avokuntoutuksen keinot eivät ole riittäviä
voidaan äiti lapsiensa kanssa ohjata
laitoskuntoutusjaksolle, päihdeongelmiin
erikoistuneihin ensikoteihin. Lapsilähtöisessä
päihdetyössä lähtökohtana ovat lapsen
oikeudet mm. turvalliseen kotiin, kasvuun
ja kehitykseen. Mikäli lasta laiminlyödään
ja vanhempien päihteidenkäyttö aktivoituu
uudestaan, turvaudutaan yhteistyöhön
lastensuojelun kanssa, joka tekee tarvittavat
lastensuojelulliset päätökset.
Konginkankaan kirkko
Kuvaaja Kirsti Hallikainen
Lapsilähtöisessä päihdetyössä tiivis
verkostotyö on tärkeässä roolissa.
Avopalveluyksikkö Aino tekee tänä päivänä
arvokasta, verkostoitunutta työtä pikkulapsiperheiden hyväksi. Työskennellessäni
avopalveluyksikkö Ainossa yksi mieleenpainuva muisto verkostotyön merkityksestä
oli äiti, joka sanoi: ”Eihän minulla ole mitään
hätää, kun minulla on tämä verkosto (lastensuojelu, neuvola, päiväkoti ja Aino). Te olette
minun puolella ja saan teiltä apua.”
Vuoden 2010 alusta siirryin Sovateksäätiölle sosiaalityöntekijäksi. Toimenkuvani
poikkeaa jonkin verran kollegoitteni työstä,
sillä työskentelen sekä avokuntoutuksen
että osastotyön (vieroitushoito-osaston ja
huumevieroituksen) puolella sosiaalityöntekijänä. Osastolla työskentelyssäni korostuu
psykososiaalinen työ ja palveluohjaus.
Lisäksi liitän työhöni aina lasten puheeksi
ottamisen vanhempien kanssa tehtävässä
työskentelyssä. Tarvittaessa järjestämme
osastohoidon aikana perhe/pari/ omaisten
tapaamisen.
Avokuntoutuksen puolella työni sisältöön
kuuluvat yksilö, pari, perhe, - ja ryhmätyötä
sekä verkostotyö. Avokuntoutuksen puolella
yksi kasvanut asiakasryhmä ovat työstä
hoitoon ohjatut, jolloin verkostotyötä tehdään
työterveyshuollon ja asiakkaan työpaikan
/esimiehen kanssa. Hoitoon ohjattujen
asiakkaitten kanssa työskennellään yksilö ja
ryhmätyömenetelmiä hyödyntäen.
Perheiden ja lasten tapaaminen on edelleen
yksi osa työtäni. Vanhemmat tarvitsevat mm.
apua päihdeongelmansa sanoittamiseen
lapselleen. Suurin osa kuntoutuksen piiriin
ohjatuista perheistä ovat lastensuojelun
asiakkaita. Perheitä tavatessani käytän
edelleen reflektiivistä työotetta.
17
Kellokas 2/2015
Sovatek- säätiöllä on ansiokkaasti toteutettu
Virtahevon lapset -projekti vv.2008-2010,
jossa projektikoordinaattorina toimi sairaanhoitaja, psykoterapeutti Krista RitamiesVeijalainen. Hankkeen päämääränä oli lasten huomioiminen aikuiskeskeisissä palveluissa, ammattilaisten tietoisuuden lisääminen,
vaikuttaminen asenteisiin. Lapsilähtöisen
päihdetyön menetelmien on kehitetty, joista
esimerkkinä on mm. Vanhempain ryhmä,
jossa äidit ja isät saavat vertaistukea ja
ohjausta vanhemmuudessaan ja huomio on
kiinnitettynä perheen lapsiin. Tarkoitus on
tämän päivän työssämme suunnata katse
lapseen, joka elää perheessä muutosten
keskellä. Työskentelytapa edellyttää tiivistä
yhteistyötä lastensuojelun kanssa.
Multian keskusaukio
Kuvaaja Piia Nyholm
Päihdetyö on saanut 2000 – luvalla valtavat
haasteet. Asiakkaiden riippuvuusongelma;
alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden
sekakäytön suhteen on vaikeutunut.
18
Opioidiriippuvaisten, korvaushoidossa
olevien asiakkaiden määrä on kasvanut
nopeasti. Toiminnalliset riippuvuudet mm.
ongelmapelaaminen on erittäin vakava
ongelma niin aikuisten kuin nuorten keskuudessa. Asiakkailla on yhä useammin
kaksois-, - ja kolmoisdiagnooseja.
Sovatek- säätiöllä eri työryhmissä pyritään kehittämään työn sisältöjä ja uusia
työmuotoja. Pyrkimyksenä on luoda asiakaslähtöinen, toimiva hoitopolku päihdetyön
ja kuntouttavien työmuotojen kanssa.
Uusi ja mielenkiintoinen haaste on kokemusasiantuntijoiden mukaan ottaminen
kuntoutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Korvaushoidon puolella sitä jo
osittain toteutetaan. Asiakkaiden aloitteesta
syntyi kehittämishanke, Asema -78, joka
on korvaushoidossa olevien asiakkaiden
päihteetön kohtaamispaikka. Vertaistuen
saaminen auttaa aina riippuvuusongelmista
kärsivää ihmistä. Myös asiakkaan omaiset
tarvitsevat ammatillista vertaistukea. Uutena
ryhmätoimintana olemme kollega Anne-Mari
Perttulan kanssa aloittaneet Omaisten
ryhmä-toiminnan, jossa omainen on ajatustensa ja tunteittensa kanssa keskiössä
saaden myös tieto ja ymmärrystä riippuvuusongelmasta.
Päihdetyön moniammatillisessa
työryhmässä edustan sosiaalityön osaamista. Päihdetyössä on aina huomioitava
asiakkaan koko perhe ja omaiset, joita
ongelma koskettaa. Asiakkaan kokonaiskuntoutuksessa on huomioitava niin hänen
sosiaalinen, psyykkinen, fyysinen, henkinen,
taloudellinen ja arjen hyvinvointi.
Päihdesosiaalityöntekijänä työni on muuttunut työvuosien aikana. Olen muuttunut
Kellokas 2/2015
ja omaksunut uutta ajattelutapaa myös
itsekin, ainakin niin toivon. Työn ”suola”
on edelleen siinä, että osa asiakkaista ja
perheistä ihan oikeasti kuntoutuu. Mukava
muisto on äidistä ja tyttärestä, joiden kanssa
kohtasimme ruokakaupassa. Äiti esitteli
minut juuri koulunsa aloittaneelle tyttärelleen
sanoen: ”Tämä on se täti, joka kävi meillä
usein silloin kun sinä olit pieni.” Äiti kertoi
kuulumisensa, rupattelimme hetken ja toivotimme toisillemme hyvää jatkoa!
Hyvää alkanutta syksyä ja voimia arkeenne!
Anne Pitkänen
sosiaalityöntekijä, työnohjaaja
Sovatek-säätiö
Saarijärvi
Kuvaaja Kirsti Hallikainen
19
Kellokas 2/2015
Sovatek- säätiöllä
menetelmiä ja teoriaa metsästämässä
Olen neljännen vuoden sosiaalityön
opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Alunperin
sosiaalityössä minua on kiehtonut mielenterveystyö. Kävin ensimmäisen käytännön harjoittelun Jyväskylän sairaanhoitopiirin
avopsykiatriassa. Pidin paikkaa mielenkiintoisena, mutta halusin seuraavaan harjoitteluun enemmän psykososiaalista työskentelyä.
Olin kuullut opiskelutoveriltani, että Sovateksäätiön päihdetyössä työskentelyote painottuu enemmän psyykkiseen työskentelyyn.
Tästä innostuneena hain harjoittelupaikkaa,
vaikka päihdetyö tuntuikin alunperin hieman
vieraalta alueelta. Asiaa pohdittuani aloin
kuitenkin kiinnostumaan päihdetyöstä ja
erityisesti päihdetyön menetelmien käytöstä
ja toisaalta mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien yhteenkietoutumisesta. Sain
paikan, ja harjoittelu ajoittui loppukevääseen
2015. Erityiskiinnostuksen kohteeksi harjoittelussa valitsin menetelmät ja työskentelyn
teoreettiset lähtökohdat.
20
Harjoittelu sijoittui Jyväskylässä Kyllön toimipisteessä riippuvuuskuntoutustyöryhmään.
Asiakaskunta koostui täysi-ikäisistä erilaisista riippuvuuksista kärsivistä yksilöistä.
Seurasin jaksolla yksilöasiakastyötä,
verkostopalavereja ja osallistuin ryhmämuotoiseen asiakastyöhön sekä asiakas- ja
hallintopalavereihin. Kirjasin pääsääntöisesti seuraamani asiakastapaamiset
Effica-järjestelmään. Tutustuin myös muiden
työntekijöiden toimintaan, rooleihin ja
työnjakoon riippuvuuskuntoutustyöryhmässä
sekä myös muissa toimipisteissä. Tämä oli
varsin mielenkiintoista, etenkin menetelmien
käytön ja teoriasidonnaisuuksien suhteen,
sillä kaikilla työntekijöillä luonnollisesti on
vaihteleva työ- ja koulutustausta. Varsinaista
itsenäistä asiakastyötä harjoitteluun
sisältyi melko vähän. Tämä selittynee osaltansa työn haastavuudella, sillä päihdetyön
tekeminen vaatii vankkaa menetelmä- ja
substanssiosaamista sekä toisaalta hyviä
vuorovaikutustaitoja. Itsenäisen työskentelyn
vähäisyydestä ohjaajani varoittikin jo alkuhaastattelussa ennen harjoittelun alkua.
Jyväskylän kaupunki
Kuvaaja Piia Nyholm
Kellokas 2/2015
Harjoitteluni oli kokemusrikas ja työn
seuraamisen sekä keskustelut ohjaajan
kanssa koin varsin mielenkiintoisiksi.
Esimerkiksi motivoivan haastettalun periaatteiden mukaista motivoimisen tuottamisen
oli hienoa seurata. Lisäksi harjoittelu oli
organisoitu hyvin, peukaloita ei tarvinnut
pyöritellä missään vaiheessa ja päivät täyttyivät mielekkäällä työnteolla. Hyväksi harjoittelupaikaksi Sovatek soveltuu erityisesti
rautaisten asiantuntijoiden vuoksi.
Tavoitteeni harjoittelussa täyttyivät hyvin,
sillä riippuvuuskuntoutustyöryhmän
työntekijät olivat varsin perillä alaan
liittyvästä teoreettisestä keskustelusta ja
menetelmistä. Menetelmiä oli ohjaajillani
käytössä runsaasti. Taustateoriana kognitiivinen psykologia oli selkeässä suosiossa.
Kognitiivinen psykologia sopii mielestäni
hyvin päihdetyöhön, mutta toisaalta laajempi menetelmäkirjo saattaisi olla hyödyksi
asiakkaille, joille kognitiivisen psykoterapian
työskenetely ei sovi niin hyvin. Esimerkiksi
mentaalinen kapasiteetti saattaa olla
heikentää kognitiivisten menetelmien soveltuvuutta. Sain mielestäni kattavan kuvan
siitä, mitä terapeuttisluontoinen sosiaalityö
on päihteiden parissa.
Suuri kiitos vielä Sovatek-säätiölle ja riippuuvuuskuntoutustyöryhmälle ja erityisesti
harjoitteluohjaajilleni!
Päihdetyön asialla
Päihdetyön Talentia
Päihdetyön Talentia on yksi Talentian
valtakunnallisista ammatillisista jäsenyhdistyksistä.
Päihdetyön Talentiassa on yli 400 jäsentä
ympäri Suomea. Jäsenmäärä on ollut
vuosien aikana jatkuvassa kasvussa.
Päihdetyön Talentian jäsenet työskentelevät
kunnan, valtion tai kolmannen sektorin
palveluksessa. Työpaikkoja ovat esimerkiksi
A-klinikat, kuntoutuslaitokset, sosiaalitoimistot, terveyskeskukset ja järjestöt.
Päihdetyön Talentia antaa tarvittaessa
lausuntoja vireillä oleviin päihdetyötä koskeviin esityksiin ja sillä on edustaja mm.
Työturvallisuuskeskuksen päihdeasiantuntijaryhmässä sekä Päihdetyön valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä – PÄIVYTissä.
Päihdetyön Talentialla on kuusi jäseninen
hallitus, joka vastaa yhdistyksen toiminnasta
Hallitus kokoontuu keskimäärin kuusi kertaa
vuodessa ja kokoukset ovat avoimia kaikille
jäsenille.
Voit ottaa yhteyttä Päihdetyön Talentiaan
sähköpostilla: [email protected]
Teemu Hakanen
Sosiaalityön opiskelija
Jyväskylän yliopisto
21
Kellokas 2/2015
Ongelmapelaaminen
osana päihdehoidon työkenttää
Peliongelma lähtee pelien tuomasta mielihy-
västä. Pelaaminen tuottaa jännitystä, mielihyvää ja rikastumisen odotuksia. Mutta kun
se ryöstäytyy hallinnasta, alkaa pelaamisesta aiheutua erilaisia taloudellisia, sosiaalisia
ja jopa fyysisiä ongelmia. Peliongelmaiselle
on kuitenkin vaikeaa luopuminen turvallisesta joskin vahingollisesta toiminnasta. Ja
riippuvuuden asteella pelaajalle syntyy jopa
fyysisiä vieroitusoireita.
Varsinaisen peliriippuvuuden määritelmänä
voidaan käyttää DSM-III-R –tautiluokitusta.
Sen mukaan henkilö on patologinen pelaaja,
jos hänellä täyttyy neljä seuraavista tunnusmerkeistä:
1. Mielenkiinnon jatkuva kohdistuminen
rahapeleihin tai rahan hankkiminen pelaamiseen.
2. Jatkuva suurilla rahasummilla pelaaminen
tai pelaaminen aiottua pitempiä aikoja.
3. Tarve lisätä pelitiheyttä tavoitellun innostuksen saavuttamiseksi.
4. Levottomuus tai ärtyneisyys jos pelaaminen ei ole mahdollista.
5. Jatkuvat rahanmenetykset rahapeleissä ja
peli jatkaminen seuraavana päivänä menetysten takaisin saamiseksi.
6. Toistuvat yritykset vähentää tai lopettaa
pelaaminen.
22
7. Jatkuva pelaaminen silloinkin kun pitäisi
hoitaa sosiaalisia tai ammatillisia velvoitteita.
8. Jonkin tärkeän sosiaalisen, ammatillisen tai vapaa-aikaan liittyvän aktiviteetin
uhraaminen pelaamiseen.
9. Pelaamisen jatkaminen, vaikka henkilö ei
kykene maksamaan kasaantuvia velkoja, tai
huolimatta muista merkittävistä sosiaalisista
ongelmista, joiden henkilö tietää pahenevan
pelaamista jatkamalla.
Ongelmallinen pelaaminen tarkoittaa liiallisia
haittoja jollakin elämän osa-alueella. Kyse
on toiminnallisen riippuvuuden luokkaan
luokitellusta haitallisesta käyttäymisestä,
johon tutkimusten mukaan pureen parhaiten
käyttäytymisterapeuttiset toimintamallit.
Peliongelmaisten hoito
Avohoito on tärkein ja ensisijainen hoitomuoto – laitoshoito vasta toissijainen. Se
on myös merkittävä laitoshoidon jälkeen
jatkohoitona. Hoitoa tarjotaan pääasiassa
päihdehoitoon erikoistuneissa toimipisteissä
mutta nykyisin jo peruspalvelujen piirissä
toimivilla on valmiuksia kohdata ja hoitaa
peliongelmaisia. Tarjolla on myös valtakunnallisia palveluita esim. Peluurin palveleva
puhelin ja PeliPoikki-ohjelma. Kuntouttavia
hoitomuotoja kehitellään sekä rahapelaajille
että digitaalisia pelejä pelaaville.
Laitoshoito on tarpeen asiakkaille,
joilla tilanne pelaamisen takia on ajautunut
Kellokas 2/2015
umpikujaan ja erilaisten riskien määrä kasvanut sekä tilanne kriisiytynyt. Hoitojakson
kesto on kahdesta kolmeen viikkoa.
Paikkakuntakohtaisia hoitopistetietoja löytyy
Terveyden ja hyvinvointilaitoksen pelihaitatsivustolta sekä www.peluuri.fi sivuston
kautta.
Anne-Maria Perttula
Sosiaalityöntekijä
Sovatek-säätiö
Vain kaksi kättä
Sumianen
Kuvaaja Kirsti Hallikainen
-mielenilmaisu 10.6.2015
Talentia Keski-Suomi ry osallitui Jyväskylässä järjestettyyn
Vain kaksi kättä-mielenilmaisuun, joka järjestettiin seitsemässä kaupungissa yhtäaikaisesti. Tapahtumat keräsivät
yhteensä yli 10 000 ihmistä marssimaan varhaiskasvatuksen
puolesta ja ne saivat hyvin näkyvyyttä medioissa.
Jyväskylän mielenilmaus alkoi klo 18 järjestäjien avaussanoilla Aren aukiolla. Tämän jälkeen järjestäydyttiin marssille “Vain
kaksi kättä, mitä jätän tekemättä?”- huutojen kajahdellessa.
Marssi kulku Aren aukiolta Kompassin kautta Kirkkopuistoon.
Marssin jälkeen klo. 18.30 alkoivat puheet Kirkkopuistossa.
Puhujina tapahtumassa olivat Lapsiperheiden etujärjestö ry:n
Keski-Suomen paikallisjaostosta Minna Mustonen sekä työntekijäjärjestöistä OAJ:n Asko
Parkkinen, Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry:n Sanna Satosaari, Talentia Keski-Suomi
ry:n Kirsti Hallikainen sekä JHL:n Tarja Peltonen.
Jyväskylän mielenilmaukseen osallistui noin 300 osallistujaa. Puheiden lisäksi tapahtumassa oli hiustenletityspiste sekä kasvomaalausta. Osallistujilla oli myös mahdollisuus
jättää palautelaatikkoon viestinsä päättäjille postitettavaksi. Tapahtuma loppui klo 19.10
järjestäjien loppusanoihin sekä kiitoksiin. Tapahtuman juonsivat Marika Pitkäjärvi ja Noora
Heiskanen. Yle Keski-Suomi uutisoi mielenilmauksesta.
23
Kellokas 2/2015
Edunvalvontatyöryhmän
Kansainvälisenä sosiaalityön päivänä
17.3. järjestimme vaalipaneelin kansalaistoimintakeskus Matarassa Jyväskylässä.
Kansanedustajaehdokkaat saivat
kertoa mielipiteensä mm. sosiaalipalveluiden järjestämisestä, perustulosta,
Sote-uudistuksesta, miten lähipalvelu
määritellään tai mitä asioita ehdokas pitää
tärkeimpinä jos tulee valituksi eduskuntaan.
Ehdokkaiden puheenvuoroissa nousi selvimmin esille heikko työllisyystilanne, perustulo
sekä raju nuorisotyöttömyys. Jonkinlainen
perustulomalli sai kannatusta kaikilta ehdokkailta.
toimintaa
yleisökin ehti jonkun kysymyksen esittää.
Loppuillasta alkoivat erimielisyydet ehdokkaiden kesken näkyä ja sanat sinkoilla.
Vaalipaneelissa monet ehdokkaat olivat
huolissaan maan taloudesta, keinot sen
nostamiseen tosin vaihtelivat. Nyt maan
hallitus on leikkauslistansa esittänyt ja ne
koskettavat niin meitä työntekijöitä kuin
asiakkaitakin. Työntekijöiden osalta voi
sanoa, että näköjään pienipalkkaiset julkisen
sektorin naiset pelastavat Suomen talouden.
Ammattiliittojen vastaus työntekijöiden
etujen huononnuksiin on vielä tätä kirjoitettaessa avoinna, yhdessä muiden liittojen
kanssa mietitään vastatoimenpiteitä. Nyt jos
koskaan on aika puolustaa työntekijöitä!
Jukon (neuvottelujärjestö, mihin Talentia
kuuluu) luottamusmiesvaalit käytiin keväällä,
tänne Keski-Suomeen saatiin muutamia
uusia luottamusmiehiä mukaan. Talentian
keskisuomalaisten luottamusmiesten lista
myös tässä lehdessä.
Sote-uudistuksessa ennalta ehkäisevät
palvelut koettiin tärkeiksi, mutta sosiaaliala
melkein unohtui ehdokkailta terveydenhuollon uudistusten jaloista. Moni oli valmis
yhdistämään perusterveydenhuoltoa ja
erikoissairaanhoitoa sekä kehittämään
näiden palveluiden mallia kovastikin, mutta
sosiaalipalveluista puhuttaessa ideat olivat
vähissä. Selvästikin sosiaalialan huoli siitä
että jäämme alakynteen Sote-uudistuksessa
ei ole täysin tuulesta temmattu. Ehdokkailla
mielipiteitä ja asiaa riitti, harvalukuinen
24
Viime talvena alkanut Sote2020-hanke
jatkaa työtään. Hankkeen eri työryhmissä
toimii myös Talentian luottamusmiehiä.
Työryhmät ovat työstäneet tähän asti
asiakas- ja asukaslähtöisiä toimintamalleja.
Syyskuussa lähipalveluseminaarissa esiteltiin hyvinvointiasema/keskus-malli, joita olisi
tarkoitus perustaa alueen väestörakenteen
ja tarpeen mukaan eri puolille maakuntaa.
Toiminta voisi tapahtua joko fyysisesti samassa pisteessä tai verkostoitumalla.
Sotehankkeen henkilöstötyöryhmää ei ole
vielä perustettu. Se on meidän työntekijöiden kannalta erittäin tärkeä työryhmä, sillä
siinä käsitellään työntekijöiden työehtoihin
liittyvät asiat. Niitä ovat esim. palkkojen
harmonisointi ja se, millä ehdoilla uuden
työnantajan palvelukseen siirrytään. Nyt
odotetaan maan hallitukselta tarkempia
ohjeistuksia alueiden, rahoituksen jne. suhteen ennen kuin valmistelutyötä henkilöstön
osalta jatketaan.
Oman yhdistyksemme yhdyshenkilöverkoston elvyttämistä on tehty syyskuun lopulla
olleessa koulutus-ja virkistystapaamisessa,
missä kouluttajana toimi Janne Seppälä
Talentiasta.
Vuosikymmeniä Talentian tavoitteena
ollut ammatinharjoittamislaki vahvistettiin
kesäkuussa. Se astuu voimaan 1.3.2016 ja
sen myötä sosiaalihuollon ammatinharjoittamisoikeus voidaan jatkossa hakemuksesta
myöntää sosiaalihuollon keskeisille ammattiryhmille: sosiaalityöntekijälle, sosionomille ja geronomille. Talentia järjestää
loppusyksystä/alkuvuodesta yhdessä
ministeriön kanssa ammatinharjoittamislaista
koulutustilaisuuksia jäsenille, ilmoitamme
tilaisuudesta tarkemmin webropolilla.
Kevätkokous
Kellokas 2/2015
Rantasipissä 20.3.2015
Talentia Keski-Suomi ry:n kevätkok-
ous pidettiin tänä vuonna kylpylähotelli
Rantasipissä. Söimme ensin mahat täyteen
maittavaa päivällistä, jonka jälkeen siirryimme kokoustiloihin. Kevätkokous sujui
nopeasti ja jäsenet olivat aktiivisena paikalla.
Kokuksen jälkeen oli mahdollisuus mennä
joko kylpylään tai keilaamaan.
Viestintätyöryhmäkin tarttui palloihin ja keilat
sai kyytiä hohdokkaassa tunnelmassa!
Heljä Siitari
Edunvalvontatyöryhmän puolesta
25
Kellokas 2/2015
Virkistystyöryhmän
tekemisiä
Virkistykseltä on toivottu sekä tapahtumia
jaiden käyttöön ja turvalliseen liikkumiseen
harjoitusradalla, jonka jälkeen sai käydä
eri tasoisia ratoja läpi omaan tahtiin. Koko
ajan paikalla ollut henkilökunta antoi apuja
tiukanpaikan tullen! Päivä oli onnistunut ja
antoi lupaamiaan elämyksiä kaiken ikäisille
seikkailijoille! ”Tätä lisää!” kuului erään osallistujan suusta.
joihin voi ottaa perhettä mukaan, että jotain
liikunnallistaohjelmaa. Näihin toiveisiin
haluttiin vastata järjestämällä koko perheen
seikkailupäivä Jyväskylään Seikkailupuisto
Laajavuoreen. Seikkailupuisto Laajavuori
on köysiseikkailupuisto, joka on rakennettu
puusta puuhun -menetelmällä kunnioitaen
sitä ympäröivää luontoa ja ennenkaikkea
puita. Puistossa on 5 rataa, joissa yhteensä
62 erilaista estettä, jotka vaativat taitoa ja
tasapainoa, mutta ennenkaikkea rohkeutta
ja uskallusta! Pisimmät köysiliut puistossa
kun ovat lähes 100 metriä pitkiä.
Pilvipoutaisena lauantaina 6.6.
Laajavuoreen kokoontui sekalainen, mutta
innokas porukka. Tapahtumaan osallistui
kaikkiaan 6 jäsentä ja toinen mokoma perheenjäseniä. Vaikkei tapahtuma saanutkaan
suurta kansansuosiota, paikalla olleet olivat
silmin nähden innostuneita ja tyytyväisiä
päivän antiin. Mukana oli sekä ensikertalaisia, että jo puistossa aiemmin käyneitä
konkareita. Jokainen sai opastusta turvaval-
26
Shoppailu- ja kulttuurimatka
Kuopioon 14.11.2015
Starttaamme Jyväskylän Harjun tilausajolaiturilta määränpäänä kauppakeskus Matkus
Kuopiossa. Matkuksesta bussikuljetus
Kuopion keskustaan, jossa mahdollisuus
osallistua omakustanteiseen yhteisruokailuun Talentia Pohjois-Savon hallituksen sekä
alueasiamies Tiia Oksasen kanssa ravintola
Haraldissa.
Haraldista on lyhyt kävelymatka Kuopion
kaupunginteatteriin, jossa iltamme huipentuu
legendaariseen Housut pois-musikaaliin!
Matka herätti kiinnostusta yli odotusten ja
se on tässä vaiheessa täynnä! Ole kuitenkin
kuulolla seuraavan reissun osalta :) Vinkkejä
ja ideoita otetaan mieluusti vastaan virkistystyöryhmän sähköpostiin:
[email protected]
Mari Satosaari ja
Henna Södergård
Virkistystyöryhmän puolesta
Opiskelijatyöryhmän
Opiskelijoille kulunut kevät oli mielenkiinto-
inen ja täynnä loistavaa ohjelmaa. Talentia
Keski-Suomi järjesti maaliskuun 19. päivä
asiantuntijaillan, jonka teemana oli nuoriso.
Nuorten parissa tehdään työtä erilaisissa
paikoissa ja nuorisoon kuuluu monen
ikäisiä henkilöitä, nämä asiat huomioiden
valitsimme asiantuntijat iltaan kahdesta
erityyppisestä paikasta. Asiantuntijoina illassa olivat omasta työstään nuorten parissa
kertomassa koulukuraattori Mari Satosaari ja
etsivästä nuorisotyöstä Sovatekilta etsivän
työn ohjaaja Hanna Rossi sekä nuorisopalveluiden etsivä Merja Angle.
Kevään ehdoton kohokohta oli 18.4 pidetty
TaSo Ry:n aluetapahtuma Jyväskylässä,
minkä toteutukseen Talentia Keski-Suomi
osallistui. Aluetapahtuma alkoi TaSo:n
kevätkokouksella. Kevätkokouksessa
käytiin läpi yhdistyksen edellisen vuoden
toiminta. Kokouksen jälkeen saimme nauttia lounaan ravintola Sohwissa. Päivää
jatkettiin koulutuksella pelon ja väkivallan
kohtaamisesta. Koulutuksen piti Jyväskylän
Jigotai Ry:n Kickboxingin kilparyhmän ja
nuorten peruskurssin ohjaaja Esa Maula.
Koulutuksessa käytiin paljon läpi perusasioita, jotka liittyvät pelon ja väkivallan
kohtaamiseen, kuten kehossa tapahtuvia
fysiologisia muutoksia.
Aluepäivän kruunasivat Sossusitsit vol.
2., jotka pidettiin Jyväshovissa. Sitsit ovat
perinteiset korkeakouluopiskelijoiden
järjestämät illanistujaiset, joihin kuuluu
ruokailun lomassa tapahtuva yhteislaulu
Kellokas 2/2015
tapahtumia
ja muunlainen hassutteleva toiminta.
Aluetapahtuma keräsi kiitettävästi osallistujia. Yhteensä päivän eri tapahtumiin
osallistui 40 opiskelijaa ja mikä ihaninta
tapahtuma oli houkutellut opiskelijoita
jopa Keski-Suomea kauempaa tulemaan
Jyväskylään.
Syksy tuo tullessaan uudet tapahtumat ja
uusia opiskelijoita. Uudet opiskelijat otamme
vastaan perinteisellä Uusien illalla, joka
pidetään 13.10. Järjestöjentalon saunatiloissa. Iltaan osallistuu Talentian opiskelijaasiamies Tiia Pesonen. Opiskelijoille järjestettävistä tapahtumista jaamme tietoa pitkin
lukuvuotta. Toivottavasti tuleva lukuvuosi on
yhtä huima kuin mennytkin.
Tuuli Rantanen
Opiskelijatyöryhmän puolesta
Suolahden rantaraitilla
Kuvaaja Kirsti Hallikainen
27
Kellokas 2/2015
Yhdyshenkilöt
aktivoituivat Jyväskylässä
Yhdistyksemme yhdyshenkilöitä kokoontui
26.9.2015 yhteiseen koulutus-, kehittämisja virkistyspäivään Hotelli Alexandraan.
Paikalle saapui 8 yhdyshenkilöä. Talentian
järjestöpäällikkö Janne Seppälä kertoi
Talentian järjestörakenteesta, siitä kuinka
Talentiassa voi vaikuttaa sekä yhdyshenkilöiden merkityksestä yhdistyskentällä.
Janne esityksen jälkeen yhdistyksemme
puheenjohtaja Anne-Maria Perttulan ja
jäsensihteeri Irene Vierinkarin johdolla
mietittiin kuinka yhdyshenkilötoiminta jatkossa toimisi ja kuinka sitä saisi tehostettua.
Alueasimiehen ja yhdyshenkilön yhteistyömahdollisuuksista käytiin keskustelua.
Päivän päätteeksi oli järjestetty yhteisruokailu Fransmannissa. Ruokailun jälkeen
halukkaat pääsivät katsomaan Jyväskylän
kaupunginteatteriin musikaalin Jekyll &
Hyde.
Yhdyshenkilöiden merkitys
Talentia Keski-Suomi ry:n jäsenet on jaettu
yhdyshenkilöille asuinkunnan tai työnantajan/työehtosopimusalan mukaan (kunta/
valtio/yksityinen työnantaja). Yhdyshenkilö
toimii linkkinä Talentia Keski-Suomi ry:n
hallituksen ja jäsenistön välillä välittäen
tietoa omille jäsenilleen ja olemalla mukana
järjestämässä aluetapahtumia. Omasta
aktiivisuudestaan riippuen yhdyshenkilö
voi järjestää jäsenille myös itse tapahtumia
oman alueensa jäsenille, tähän tarvittavasta
rahoituksesta tulee neuvotella etukäteen hallituksen kanssa.
Yhdyshenkilön merkitys korostuu tilanteessa, jolloin yhdistykseltä vaaditaan
järjestövalmiustilaa ( mahdollinen työtaistelu
/ työsulku ). Tällöin yhdyshenkilön tehtävä
on toimia valmiustilanteessa tiedottajana ja
joukkojen kokoajana. Yksittäisen jäsenen
edunvalvontatilanteessa yhdyshenkilö
voi toimia myös yhdessä alueasiamiehen
kanssa jäsenen apuna.
Voit seurata ajantasalla olevaa yhdyshenkilöverkostoa Talentia Keski-Suomi ry:n
nettisivuilata osoitteesta: http://www.talentia.
fi/talentia/jasenyhdistykset/talentia_keskisuomi_ry/yhdistys/yhdyshenkilot
28
Kellokas 2/2015
Yhdyshenkilöt alueittain
Äänekoski, Konnevesi, Hankasalmi
Ulla Nieminen ja Hanna-Reetta Ranta-Nilkku
Viitaunioni eli Viitasaari, Pihtipudas,
Kinnula
Marja-Leena Huttunen
Saarikka eli Saarijärvi, Kannonkoski,
Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi
Anne Taskinen
Muurame
Tiina Pekkanen
Keuruu, Multia, Petäjävesi, Uurainen
Heidi Tennilä
Jyväskylän kaupungin esimiehet
Anne Sarkonen
Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatus,
päiväkodit, aamu- ja iltapäivätoiminnan
ohjaus, kuraattorit
Anna Nurmesniemi
Valtio, Jyväskylän seurakunta, JAO (koulutuskuntayhtymä), AO, oppilaitokset
Tuula Perilä
Terveydenhuollon sosiaalityö JYTE
(JKL, Hankasalmi, Muurame, Korpilahti),
KSSHP (yleissairaudet, psykiatria)
Sirpa Hiltunen
Yksityiset työnantajat
Anne-Maria Perttula
Yhdyshenkilöä ei ole tällä hetkellä
seuraavissa Jyväskylän kaupungin osaalueissa:
Aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut, sosiaalityöntekijät ja –ohjaajat
•
Hannikaisenkadun sosiaaliasema
•
J-Nappi
•
Nuorisovastaanotto
•
Maahanmuuttajapalvelut
Lastensuojelun palvelut
Sosiaalityöntekijät ja ohjaajat
•
Tapionkadun sosiaaliasema
•
Perheneuvola
Vanhus- ja vammaispalvelut
•
Oiva-keskus
•
Sosiaalityö ja palveluohjaus
Työllisyyspalvelut ja työhön kuntoutus
•
Työvoiman palvelukeskus
•
Taidetyöpaja
•
Etsivät työntekijät
Maakunnista puuttuu yksi yhdyshenkilö,
jonka alueeksi kuuluisi Joutsa, Leivonmäki,
Luhanka ja Toivakka.
Jos kiinnostuit yhdyshenkilönä toimimisesta, ota yhteyttä Irene Vierinkariin irene.
[email protected] Huomioithan, että
osa-alueet ovat ehdotuksia, joihin voi vielä
vaikuttaa ja ottaa kantaa.
Heidi Tennilä
Yhdyshenkilö
Talentia Keski-Suomi ry
Yliopiston opiskelijat
Tuuli Rantanen
29
Kellokas 2/2015
Perinneherkkuja syysiltaan,
karjalanpiirakat
Riisipuurotäyte:
5 dl vettä
3 dl riisiä
1 l maitoa
1 ½ tl suolaa
1 kananmuna
1. Sekoita kiehuvaan veteen riisi ja keitä noin 10 minuuttia.
2. Lisää maito ja anna puuron kiehua hiljalleen välillä
sekoittaen noin 30 minuuttia.
3. Mausta valmis puuro suolalla.
4. Anna puuron jäähtyä ja lisää kylmään puuroon yksi kananmuna.
Huom. puuro kannattaa keittää edellisenä päivänä.
Kuori:
2dl kylmää vettä
2 tl suolaa
2 ½ dl vehnäjauhoja
2 ½ dl ruisjauhoja
1. Sekoita käsin vedestä, suolasta ja jauhoista kuoritaikina.
2. Kaulitse taikina ohueksi levyksi.
3. Painele muotilla tai esimerkiksi lasilla levyyn ympyröitä.
4. Kaulitse jauhoja apuna käyttäen piirakankuoret soikeiksi.
5. Levitä puuroa kuoren päälle tasaisesti ja käännä reunat rypyttäen.
6. Paista 300:ssa 15–20 minuuttia. Halutessasi
voit voidella piirakat voisulalla.
7. Nauti lämpiminä.
30
Kellokas 2/2015
31
SYYSKOKOUSKUTSU
Talentia Keski-Suomi ry:n syyskokous
Lutakon Leidissä,
Schaumanin puistotie 2 A
Torstaina 19.11 klo 17.00
Esityslistalla sääntömääräiset asiat
(talous- ja toimintasuunnitelma vuodelle 2016,
toimihenkilövalinnat vuodelle 2016)
Kokouksen jälkeen ruokailu,
johon sitovat ilmoittautumiset
ja tieto erikoisruokavaliosta osoitteeseen
[email protected] 11.11.2015 mennessä.
(Mikäli ilmoittaudut ruokailuun mutta jätät tulematta,
perimme jälkikäteen 10 e:n maksun)
Myös pelkkään kokoukseen voi osallistua.
TERVETULOA!
Talentia Keski-Suomi ry