PILKE 2015

Transcription

PILKE 2015
2015
PILKE
Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry.
Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf.
Pilke 2015
Pilke 2015
Puheenjohtajan palsta
PILKE
2015
Sisällys:
Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Sosiaaliasiamiehen palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Talentian kannanotto sosiaalihuollon
ammattihenkilölaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Kunniamaininta Kalajoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
Alueasiamiehen terveiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
Pilke-lehtitoimikunta:
Alueyhdistyksen hallituksen tehtävänkuvat . . . . . . . . . . . . 10
Sanna Lastikka pj.
Päivi Kaustinen
Oili Hagström
Henna Kivelä
Katja Antinoja
VIII Maakunnallinen sosiaalialan seminaari . . . . . . . . . . . 11
Jäsenistön virkistyspäivä Kalajoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
Voikukkia-vertaistukiryhmä vanhemmille . . . . . . . . . . . . . 13
Paino:
Kirjapaino Välikangas Oy, 2015
TaSOkasta toimintaa TaSO ry:ssä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Jäähyltä pelinrakentamiseen sosiaali- ja
terveydenhuollon rakenneuudistuksessa . . . . . . . . . . . . . . 15
Pasin palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Sosiaalityön jatko-opinnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
Opiskelijan kokemuksia sosiaalityön jatko-opiskeluista . . 19
Jag tror på dig . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Mikä tukihenkilö? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Puheenjohtajan terveiset
M
ennyt kesä oli aluksi sateinen ja viileä,
mutta loppukesää kohden löytyi lämpimiäkin päiviä. Tuleva syksy ja talvi
saattavat näyttää todella pitkältä kesän viileyden vuoksi. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia
omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta syksyn ja
talven aikana. On hyvä ottaa aikaa itselleen ja
nauttia kynttilöistä, takkatulesta tai muusta itselleen mukavasta. Tulen loimu saa mielen rentoutumaan ja rauhoittumaan ja muistoissa voi
palata mukaviin kesäpäiviin. Syksy tuo tullessaan ainakin osassa kunnissa muutoksia sosiaalialan palveluihin ja niiden järjestämiseen uuden
sosiaalihuoltolain vuoksi. Muutokset vaativat
työntekijöiltä rohkeutta ja motivaatiota lähteä
uusille poluille kehittämään ja luomaan uutta.
Myös tämä kuluttaa työntekijän voimia. Työpaikoilla on tärkeää pysähtyä hetkeen ja katsoa
ympärillä olevaa touhua ja tohinaa uusin silmin.
Olisiko Sinun työpaikallasi mitä kehitettävää?
Olisiko sinulla mielessä jokin ehdotus Vuoden
sosiaalialan teoksi Keski-Pohjanmaan alueella?
Ole aktiivinen, keskustele asioista ja ehdota
asioita eteenpäin!
Jokaisen jäsenen on myös hyvä pysähtyä
tarkistamaan ja päivittämään omat yhteystiedot Talentiaan. Näin toimien varmistat, että
sekä Talentian että paikallisyhdistyksen posti
tavoittaa Sinut. Haluan lisäksi toivottaa jokaisen myös erittäin lämpimästi mukaan yhdistyksen syyskokoukseen!
Otetaan aikaa rentoutumiselle ja nauttimiselle,
jotta jaksetaan pakertaa taas vuosi eteenpäin.
Onneksi pian on tulossa jo joulu ja silloin saadaan nauttia sen valoista, herkuista, yhdessäolosta ja muista mukavuuksista.
Syysterveisin
Mervi Visti
Hallitus, toimihenkilöt, toimikunnat . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
Syyskokouskutsu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
2
Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf.
Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry.
3
Pilke 2015
Pilke 2015
Sosiaaliasiamiehen palsta
Maamme on saanut uuden hallituksen myötä
hallitusohjelman Ratkaisujen Suomi, tulevaisuuden visiona Suomi 2025- yhdessä rakennettu. ”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi
kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme
vallitsee luottamus.” Hallitus toteuttaa pitkällä tähtäimellä vaikuttavia toimia ja toimeenpanosuunnitelma tulee sisältämään esitykset
rakenteellisiksi muutoksiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella pyritään luomaan
edellytyksiä ottaa käyttöön olennaisesti tuloksekkaammat ja joustavammat toimintokohtaiset sekä hallinnolliset sektorirajat ylittävät palveluprosessit.
Sosiaalibarometrin 2015 mukaan vastaajista
75 % oli sitä mieltä, että viime hallituskauden
tavoitteessa vähentää köyhyyttä, syrjäytymistä
ja eriarvoisuutta onnistuttiin huonosti tai melko huonosti. Suomessa oli 2013 pitkittyneesti
pienituloisia (14260€ vuodessa) oli n. 465 800
henkilöä. Vuonna 2014 sosiaaliasiamiehelle
tuli eniten yhteydenottoja vammaispalvelun ja
kehitysvammahuollon palveluista. Miten hallitusohjelmalla tullaan vaikuttamaan näiden ihmisryhmien hyvinvoinnin edistämiseen ja osallisuuden tukemiseen.
Hallitusohjelmaan on kirjattu hyvinvoinnin
ja terveyden kymmenen vuoden tavoitteet.
Sen mukaan suomalaiset voivat paremmin ja
kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa,
tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Painotetaan
varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta
ja vaikuttavia asiakaslähtöisiä palveluketjuja yli
hallinnonrajojen. Vahvistetaan kokemusasian-
tuntemuksen käyttöä ja ihmisten osallisuutta.
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja vähennetään eriarvoisuutta.
Sosiaalihuollon käytännöissä kannattaa
osallisuuden tukemisessa arvostaa myös erityisryhmiin kuuluvien sosiaalista ja inhimillistä
pääomaa. Kokemusasiantuntijuuden vahvistamisella ja hyödyntämisellä olisi vaikutusta tasavertaisuuden ja tasa-arvoisuuden tavoitteisiin,
jotka ovat olleet kirjattuna jo pitkään eri ohjelmissa ja strategioissa. Maailman suurin vähemmistöryhmä on vammaiset. Vammaisten
osallisuus on vahvistumassa ajan myötä. Vammaisurheilijat ovat menestyneet maailmalla.
Sisujengi menestyi Special Olympics- kisoissa.
PKN nousi lavalle Wienissä Suomen Euroviisuedustajana. Menestyksen on mahdollistaneet
yksilölliset vahvuudet ja perheiden ym. taustajoukkojen tuki.
2015 Sosiaaliasiamiespäivillä vtt.dos. Aino
Kääriäisen puheenvuoro käsitteli asiakkaan
ottamista mukaan dokumentointiin. Hallinnollisesti sektorirajat ylittävissä palveluprosesseissa on ensiarvoisen tärkeää oikean ja virheettömän tiedon välittäminen. Sosiaaliasiamiehelle
tulee yhteydenottoja, joissa sosiaalihuollon asiakas haluaa oikaisua asiakasrekisterin kirjauksiin. Puheenvuorossaan Kääriäinen avasi uusia
näkökulmia ja toi esille eri tekijöitä, jotka ovat
vaikuttamassa dokumentointiin. Dokumentoinnissa on kyse puheen tulkinnoista, kirjoittajan valinnoista sen mukaan kenelle kirjoittaa ja
lukijasta uudelleen tulkitsijana. Kääriäinen esittää asiakkaan mukaan ottamista dokumentointiin. Tuolloin tekstiin on kirjoitettu siitä mitä on
puhuttu ja sovittu. Teksti on mahdollista olla
selkeää ja ymmärrettävää ja sen voi näyttää
asiakkaalle sekä käydä keskustelua asiakirjojen
merkityksestä päätöksenteossa.
Sosiaalibarometrissa 2015 on arvioitu myös
julkisten palvelujen yhteistyötä eri tahojen
kanssa. Sen mukaan sosiaalihuollosta vastaavat
johtajat ovat tyytyväisiä yhteistyöhön sosiaaliasiamiehen kanssa. Hallitusohjelman mukaan
siirrytään ohjaamaan ja valvomaan palvelutoiminnan tuloksia esim. asiakkaiden vointia ja
tyytyväisyyttä. Asiakkailta saadun palautteen
arvo ja merkitys on tunnustettu. On luotu
erilaisia palautekäytäntöjä helpottamaan palautteen antamista, joka voidaan nähdä myös
asiakkaan osallisuuden tukemisena. Kuten useassa voimaan tulleessa laissa, myös uudessa
sosiaalihuoltolaissa, korostetaan asiakkaan asemaa ja oikeuksia hyvään palveluun. Sosiaali- ja
terveydenhuollon uudistuksessa on tavoitteina
asiakaslähtöiset, tuloksekkaat ja joustavat palveluprosessit. Sosiaaliasiamiehen tehtävän mukaisesti tulen jatkamaan rakentavaa yhteistyötä
lähtökohtina asiakkaan asema ja oikeudet.
Yhteistyöterveisin
Helinä Jokitalo
Minulla oli kesäkuussa tilaisuus tutustua Shanghaissa Nanmatou Nursing home –hoitokotiin, jossa
asukkailla oli monenlaisia mahdollisuuksia osallistua toimintakykynsä ylläpitämiseksi. Näinhän meilläkin on suuntaus. Kuvassa päivittäinen voimistelutunti.
4
Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf.
Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry.
5
Pilke 2015
Pilke 2015
TALENTIAN KANNANOTTO
SOSIAALIHUOLLON
AMMATTIHENKILÖLAISTA
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö
Talentia ry tiedustelee, miltä osin hallituksella on
tarvetta arvioida uudelleen laki sosiaalihuollon
ammattihenkilöistä (laki hyväksytty, mutta allekirjoittamatta).
Hallituksen on ohjelmansa mukaan aikomus valmistella kuntien tuottavuutta lisäävät säädösmuutokset yhteistyössä kuntien kanssa. Uudistusten onnistumiseksi ja toimeenpanon varmistamiseksi Talentia
haluaa sosiaalialan ammattihenkilöitä edustavana
asiantuntijatahona tehdä yhteistyötä hallituksen
kanssa vuoden 2015 budjettiriiheen liittyvässä valmistelussa koskien sosiaalihuollon ammattihenkilölakia.
Tähän muistioon olemme keränneet lain perusteluita. Joistain yksityiskohdista/pykälistä olemme
valmiit keskustelemaan. Haluamme myös huomauttaa, että näiden kohtien avaaminen voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa koko lain tavoitteet
ja tarkoituksen. Tästä syystä pidämme yhteistyötä
erityisen tärkeänä.
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
1) Kuntien tehtävät ja velvoitteet ja julkisen
talouden menot:
Laki ei sisällä kunnille uusia velvoitteita. Lain
perusteluiden mukaan se mahdollistaa nykyistä tehokkaammin tehtäväjaon uudistamisen sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välillä. Menosäästöksi on arvioitu 14 miljoonaa euroa. Lisäksi lakiesitykseen sisältyy rekisteröitymismaksutuloja
1,4 miljoonaa euroa.
Ammattihenkilölaki kattaa sosiaalihuollossa
julkista valtaa käyttävät sosiaalihuollon ammattihenkilöt; sosiaalityöntekijät ja sosionomit.
Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon erityislakien mukaan palvelujen saaminen perustuu sosiaalihuollossa aina päätökseen, mikä katsotaan julkisen vallan
käytöksi. Lisäksi sosiaalihuollon erityislaeissa, kuten
6
esimerkiksi lastensuojelulaissa on säädetty merkittävästä julkista valtaa sisältävistä päätöksistä.
Ammattihenkilölain jatkovalmistelussa on tarkoitus kumota nykyinen, tehtävänimikkeisiin
sidottu kelpoisuuslaki. Osasta yksityiskohtaisista
ja kapea-alaisista kelpoisuusvaatimuksista on siis
tarkoitus luopua ammattihenkilölain myötä. Laki
helpottaa ja yksinkertaistaa sosiaalihuollon
ammattihenkilöiden valvontaan ja vähentää
kuntien byrokratiaa (ammatissa toimimisen edellytys selviää Valviran rekisteristä, ilman että kunnan
pitää sitä selvittää).
2) Sote-uudistus ja ammattihenkilölaki:
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen
on tarkoitus toteuttaa palveluiden täydellisellä integraatiolla. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen
saumaton kokonaisuus. Integraation onnistuminen
edellyttää kuitenkin henkilöstön yhdenvertaista kohtelua ja kaikkien ammattitaidon arvostusta.
Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki saattaa sosiaalihuollon henkilöstön samalle viivalle terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja turvaa osaltaan soteintegraation toteutumisen.
Sote-uudistuksessa tavoitteena olevat valinnanvapauden lisääminen ja tuotannonmonipuolistuminen mahdollistuu sosiaalihuollon
ammattihenkilölain myötä. Ammattihenkilölaki
luo edellytyksiä sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien toimimiselle ammatinharjoittajina
vastaavasti kuin mm. lääkärit, psykologit, puheterapeutit ja fysioterapeutit.
Lääkärit ja sairaanhoitajat ovat olleet laillistettuja yli 20 vuotta potilasturvallisuus-, osaaminen- ja
laatuargumenteilla. Sosiaalihuollon ammattihenkilölakia tarvitaan turvaamaan sosiaalihuollon
asiakasturvallisuus, asiakkaiden oikeusturva,
henkilöstön osaaminen, ja palvelun laatu tasapainoisesti terveydenhuollon kanssa. Integ-
Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf.
roitua tietojärjestelmää käyttävät terveydenhuollon
puolella laillistetut lääkärit ja sairaanhoitajat. Tavoitteena on, että jatkossa niitä käyttävät sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon ammattihenkilöt.
Tietosuojakysymykset ja asiakassuhteiden
luottamuksellisuus edellyttävät, että myös
sosiaalihuollon ammattihenkilöt ovat laillistettuja ammattihenkilöitä terveydenhuollon
ammattihenkilöiden rinnalla. Molempia ammattihenkilöitä valvoo Valvira.
3) Valtion valvontaprosessit:
Terveydenhuollon ammattihenkilöt rekisteröi ja
heitä valvoo Valvira. Yhdistyvässä sote-ympäristössä tulee sekä sosiaali-että terveydenhuollon ammattihenkilöitä valvoa samoin perustein ja saman viranomaisen toimesta. Erityisen
tärkeää on turvata asiakkaiden oikeusturva niissä
tilanteissa, joissa joudutaan puuttumaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen ja tekemään tahdon
vastaisia toimia. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki
mahdollistaa tehokkaan valvonnan.
Valviran valvontaprosesseja voidaan jatkossa tehostaa yhdistämällä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölait sekä rekisterit.
4) Sosiaalialan tehtävät edellyttävät sekä
maisteritason että ammattikorkeakoulututkinnon tuottamaa osaamista
Sosiaalihuollon ammattihenkilölain perustelujen
mukaan kuntien sosiaalihuollossa ja terveydenhuollossa työskenteli vuonna 2013 noin 4 300 sosiaalityöntekijää, sosionomeja ja geronomeja oli yhteensä n.10 000. Voidaan siis sanoa, että sosiaalihuollon korkea-asteen koulutusta vaativissa
asiantuntijatehtävissä toimivista jo nykyisin
suurimmalla osalla on alempi korkeakoulututkinto.
Sosiaalihuollossa on ainoastaan yksi yliopistollinen maisteritutkinto, sosiaalityöntekijä.
Uuden sosiaalihuoltolain ja mm. lastensuojelulain ja eräiden muiden erityislakien mukaan erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelutarpeen määrittelee sosiaalityöntekijä. Lisäksi
sosiaalityöntekijät vastaavat vaativissa asiantuntijatehtävissä palveluiden antamisesta. Sosiaalityöntekijät käyttävät merkittävää julkista valtaa,
joutuvat työssään puuttumaan asiakkaiden
itsemääräämisoikeuteen ja tekemään tahdon
vastaisia toimia.
Sosiaalihuollossa on tehtäviä, joissa on asiakkaiden oikeusturvan, sosiaalityöntekijöiden osaamisen
ja palvelujen laadun turvaamiseksi perusteltua edellyttää sosiaalityöntekijän kelpoisuutta (maisteritutkintoa). Tämä on todettu myös ammattihenkilölain
perusteluissa.
Sosiaalihuollossa voidaan uuden sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöälain mahdollistamana siirtää tehtäviä nykyistä laajemmin sosiaalityöntekijöiltä sosionomeille. Näin toimien sosiaalihuollon korkea-asteen koulutusta vaativissa
asiantuntijatehtävissä voidaan lisätä ammattikorkeakoulutettujen sosionomien osuutta.
5) Sosiaalialan korkeakoulutuksen työelämälähtöisyys
Sosionomi- ja geronomitutkinnot ovat erittäin työelämälähtöisiä. Myös sosiaalityön maisteritutkintoon sisältyy huomattava määrä käytännön opetusta. Sosiaalialan korkeakoulutuksessa tulee kehittää
aiempien opintojen hyväksilukukäytäntöjä siten,
että sosionomitutkinnolla voidaan nykyistä joustavammin siirtyä sosiaalityön maisteriopintoihin yliopistoon.
Kuvassa kahden alueyhdistyksen puheenjohtajat yhteisestä tilaisuudessa keskustelemassa ajankohtaisista aiheista
Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry.
7
Pilke 2015
Pilke 2015
KUNNIAMAININNAT
PORVOOLLE, KALAJOELLE
JA KAARINALLE
Lastensuojelupalkinnon saajan valinnut raati myönsi
tänä vuonna myös kolme kunniamainintaa. Kunniamaininnat saivat Porvoon pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen lastensuojelun kehittämistyö, Kalajoen
lastensuojelun avohuollon tukitoimien kehittäminen
sekä Kaarinan Olkkaritoiminta.
Porvoo on lisännyt lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten yhteistyötä ja tarjonnut
lapsille ja perheille tukea arjen ympäristöihin. Vanhemmuuden vahvistaminen ja asiakkaiden entistä
vahvempi osallisuus omien palveluidensa suunnittelussa ovat olleet työn keskiössä. Porvoo on lisännyt
lastensuojelun avopalveluita ja ehkäisevää lastensuojelutyötä sekä kehittänyt niihin uusia työmuotoja. Se on kiinnittänyt huomiota etenkin palveluiden
vaikuttavuuden arviointiin.
Kalajoki on uudistanut erityisesti päivähoitoa
ja perhetyötä, minkä ansiosta sijoitettuja lapsia on
pystytty kotiuttamaan takaisin heidän omiin ydinperheisiinsä. Laitoshoidon osuus lastensuojelussa
on vähentynyt merkittävästi. Palkintoraati kiitti Kalajokea huostaanoton tai sijoituksen päättymisvaiheeseen kiinnitetystä erityisestä huomiosta.
Kaarinan Olkkaritoiminta on puolestaan kehittänyt
uudenlaisia, matalan kynnyksen palveluita lapsiperheille. Toiminnan periaate on, että kun kuntalainen
ottaa yhteyttä Olkkariin, hän on aina yhteydessä
oikeaan paikkaan. Olkkari-perhekeskuksessa voi
esimerkiksi tavata lasten ja perheiden parissa työskentelevän ammattilaisen ilman ajanvarausta. Tarkoitus on tarjota ennaltaehkäisevää palvelua sekä
nopeaa apua.
Talentia
Keski-Pohjanmaa ry
onnittelee!
sa kiistan Seinäjoen lomautuksista. Hallinto-oikeus
katsoi, että oli laitonta lomauttaa aikuissosiaalityön ja
lastensuojelun työntekijät tilanteessa, jossa sosiaalitakuun säädökset eivät täyttyneet.
Alkuvuonna keitimme ahkerasti sote-soppaa.
Ahkeroimme talentialaisten edunvalvonnan varmistamiseksi tulevaisuudessa häämöttävissä sote-kuvioissa ja muun muassa kartoitimme kentältä henkilöstön edustajat jokaisen (mahdollisen) tulevan
sote-tuotantokuntayhtymän alueelle. Soten osalta
on nyt meneillään rauhallinen vaihe, kun kuumin
kujanjuoksu päättyi siihen, että sote-lain valmistelu
pysähtyi keväällä 2015. Usko on edelleen kuitenkin
se, että uuden eduskunnan aikana valmistelu jatkuu,
eikä tekemämme valmistelutyö mennyt hukkaan.
Keitos siis pysyy tulilla ja porisee siinä hiljalleen. Tätä
kirjoitettaessa uuden hallituksen asian valmistelu on
vielä vaiheessa, eikä siitä tiedossa ole hallitusohjelmaa
syvempää tietoa.
Yksittäisiä jäsenten edunvalvonta-asioita tippuu
tasaisesti hoidettavaksi. Toisissa on kyse pienistä
asioista, mutta isoimmillaan jäsenen perusteettomasta irtisanomisesta ja työpaikan menettämisestä
tai esimerkiksi suurista palkkasaatavista. Kokonaan
oma lukunsa ovat työhyvinvointiasiat, kuten kiusaamiskysymykset tai sisäilmaongelmat, joita kuitenkin
suurimmalta osalta selvitellään Talentian ammattiasioiden yksikössä. Edunvalvontakysymyksissä edetään
sovitun neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Aina ensin
pyritään ohjaamaan paikallistasolle neuvottelemaan
ja vasta jos neuvottelut eivät sitä kautta onnistu,
aletaan juttua hoitaa liiton toimesta tai avustuksella.
Pyrimme aina sopimusteitse löytämään ratkaisun jäsenen asiaan, mutta aina tämä ei ole mahdollista ja
näissä tapauksissa tuomioistuin lopulta ratkaisee asian. Mahdolliset neuvottelut sopimuksista ovat kimurantteja ja kestävät usein viikkoja, tai jopa kuukausia.
Sopimusneuvotteluasioissa joutuukin usein konsultoimaan liiton juristeja, joiden ohjeilla ja neuvoilla me
alueasiamiehet sitten juttuja viemme eteenpäin.
Kevään 2015 aikana kunnissa käytiin luottamusmiesvaaleja. Ilahduttavaa oli, että saimme monta
uutta ehdokasta vaaleihin ja sitä kautta monta uutta
talentialaista luottamusmiestä kuntiin. Meillä on edelleen luja usko siihen, että talentialainen luottamusmies on paras sosiaalialalla työskentelevien edunvalvoja myös paikallistasolla. Jos omasta kunnasta tai
kaupungista ei kuitenkaan talentialaista luottamusmiestä vaalienkaan jälkeen löydy, muistakaa, että
voitte kääntyä asioissanne Jukolaisen pääluottamusmiehen puoleen.
Kevät ennen kesälomaa kului pääosin edunvalvonnan parissa töitä tehden, minkä lisäksi kalenterissa oli Tampereella työmarkkinaseminaari. Alueyhdistysten kanssa toteutimme erilaisia tapaamisia ja
tapahtumia, joihin on aina mukava lähteä mukaan ja
tavata teitä jäseniä.
Olkaahan yhteyksissä ja vetäkää hihasta!
Susanna
Alueasiamies, Talentia
HEI JA HYVÄÄ SYKSYÄ!
Tässä hieman kuulumisia kuluneelta vuodelta. Kulunut aika on ollut työntäyteistä, kuten tietenkin
kuuluukin olla. Viime vuonna työllistäneet kuntien
lomautukset eivät enää ole yhtälailla esillä, mitä ne
vielä viime vuonna olivat. Monissa kunnissa lomautukset ajoittuivat vuodelle 2014, eikä niitä enää kuluvalle vuodelle ole suunniteltu samoissa määrin mitä
aiemmin. Toki kunnissa edelleen tarjotaan vapaaehtoisia vapaita, joihin järjestönä suhtaudumme kieltei-
8
sesti lukuun ottamatta sitä tilannetta, että jäsen itse
palkatonta vapaata syystä tai toisesta tarvitsee. Vaikka kuntapuolella tilanne on rauhoittunut, se ei sitä
valitettavasti ole yksityissektorin puolella, missä olemassa oleva taloustilanne sen sijaan näkyy pitkinäkin
lomautuksina ja valitettavasti jopa talentialaiseen jäsenistöön kohdentuvina irtisanomisina. Saimme järjestönä ison voiton suhteessa kuntien lomautuksiin
kesäkuussa, kun voitimme Vaasan hallinto-oikeudes-
Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf.
Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry.
9
Pilke 2015
Pilke 2015
TALENTIA KESKI-POHJANMAA RY
HALLITUKSEN TEHTÄVÄNKUVAT
Useasti kysytään, mitä alueyhdistyksessä tapahtuu ja mitä tehtäviä hallituksen jäsenillä on. Hallituksen tehtävänkuvat on päivitetty viime vuonna ja tähän on koottuna niistä tärkeimmät.
Puheenjohtaja
Jäsensihteeri
Puheenjohtajalla on virallisesti kolme tehtävää:
kutsua hallitus koolle, johtaa puhetta hallituksen
kokouksissa ja allekirjoittaa yhdistyksen asiakirjat.
Puheenjohtaja on yhdistyksen tärkein henkilö; hänen pitää olla tietoinen kokonaisuudesta ja hän on
yhdistyksen promoottori ja luo aktiivista ja kannustavaa ilmapiiriä.
Jäsensihteerin tehtävänä on seurata yhdistyksen
jäsenrekisteriä netissä. Hän myös lähettää uusille
jäsenille yhdistyksen tervetulopaketin, jota juuri ollaan päivittämässä. Jäsensihteeri laittaa myös tarvittaessa jäsenkirjeitä jäsenistölle.
Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä
tämän ollessa estynyt. Tänä vuonna yhdistyksen
varapuheenjohtaja hoitaa myös sihteerin tehtävää.
Taloudenhoitaja
Taloudenhoitaja hoitaa yhdistyksen raha-asioita ja
vastaa siitä, että kaikki rahaliikenne voidaan todentaa kuittien ja selvityksien avulla. Hän pitää huolen
siitä, että kaikki menot perustuvat yhdistyksen hallituksen tai kokouksien päätöksiin. Hänen tehtävänään on tiedottaa hallitusta myös siitä, missä taloudessa mennään.
Tiedotusvastaava
Tiedotusvastaava hoitaa tiedottamisen ja on vastuussa vuosittaisesta PILKE-lehdestä yhdessä muun
tiedotustiimin kanssa.
Opiskelijavastaava
Opiskelijavastaavan tehtävänä on olla linkkinä yhdistyksen ja opiskelijoiden välillä. Hän tiedottaa toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista opiskelijoille ja on tarvittaessa mukana organisoimassa yhdessä
TaSO ry:n kanssa yhteistä toimintaa.
Työtaistelupäällikkö
Työtaistelupäällikön tärkeimpänä tehtävänä on olla
tietoinen alueensa työpoliittisista tapahtumista ja pitää tiiviisti yhteyttä alueen luottamusmiesten kanssa.
Katja Antinoja
VIII MAAKUNNALLINEN
SOSIAALIALAN SEMINAARI
Seminaari järjestettiin kansainvälisenä sosiaalityön
päivänä 17.3.2015 Yliopistokeskus Chydeniuksessa
Kokkolassa. Seminaarin järjestäjinä toimivat yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu
ja SONetBotnia. Talentia Keski-Pohjanmaa ry tarjosi tapahtumaan osallistuneille kahvit omenapiirakan
ja vaniljakastikkeen kera sekä oli paikalla esittelemässä Talentia ry:tä asiasta kiinnostuneille. Maakunnallisen sosiaalialan seminaarin teemana oli tänä
vuonna Sosiaalityö nyt ja tulevaisuudessa. Seminaariin osallistui sosiaalialan työntekijöitä ja opiskelijoita
sekä muita aiheesta kiinnostuneita. Iltapäivän avasivat SONetBotnian kehittämissuunnittelija Iiris Jurvansuu, Centria ammattikorkeakoulun yliopettaja
Pirjo Forss-Pennanen ja Talentia Keski-Pohjanmaa
ry:n puheenjohtaja Mervi Visti.
Ensimmäinen luennoitsija oli saapunut seminaariin Sloveniasta. Professori Vesna Leskosekin luennon aiheena oli ”Poverty and gender in European
perspective”. Leskosek esitteli kuulijoilleen useita
erilaisia taulukoita, joihin oli koottuna muun muassa
tietoa eurooppalaisten naisten ja miesten tuloista.
Hän kertoi mielenkiintoisella ja mukaansa tempaavalla tyylillään syistä tulotasojen eroihin ja niiden
vaikutuksista muun muassa eläkkeisiin. Seuraavaksi
puheenvuoron sai SOnetBOTNIAN kehittämissuunnittelija Marjo Hannu-Jama. Hän kertoi kokemuksia sosiaalialan kehittämisestä Ruotsissa. Oli
mielenkiintoista kuulla, mihin suuntaan sosiaalialaa
on kehitetty naapurimaassa. Toisten kokeiluista on
hyvä ottaa oppia ja vinkkejä omaan toimintaan. Kuitenkin kannattaa muistaa, ettei Ruotsissa toimivat
jutut välttämättä toimi sellaisenaan Suomessa. Toimiviksi koettuihin ratkaisuihin kannattaa tutustua ja
niistä ottaa ideoita oman työn kehittämiseen.
Kahvitauon jälkeen kuultiin mielenkiintoisista Centria ammattikorkeakoulussa valmistuneista
opinnäytetöistä ja Yliopistokeskus Chydeniuksessa
valmistuneista Pro Gradu -tutkielmista. Riikka Simpanen esitteli yhdessä Tapio Anttiroikon kanssa tekemänsä opinnäytetyön kuntoutujien kokemuksista
kuntouttavasta työtoiminnasta. Anttiroikon ja Simpasen tutkimuksen mukaan kuntoutujat olivat hyötyneet työtoiminnasta. Heidi Jansson esitteli työnsä
otsikolla Förlorad värdighet – En studie av mödrars
upplevelser av barnets omhändertagande. Ääneen
pääsivät myös Kiia Finne ja Satu Mäki-Foss. Finnen
tutkimuksen aiheena oli vanhusasiakkaiden kokemukset kotihoidon työntekijöiden asemasta sosiaalisen toimintakyvyn vahvistajina. Mäki-Foss oli puolestaan tutkinut sosiaalityöntekijöiden työssä viihtymistä valokuvien avulla. Päivän teemoja yhteenveti
SOnetBOTNIAn kehitysjohtaja Arto Rautajoki.
Seminaarissa mukana
Katja Antinoja
KIINNOSTA AKO SINUA AL
UEYHDISTYKSEN TOIMINTA?
J
Tule mukaan hallituksee
n
lisätietoja talentia.k-p@
kp
net.com
10
Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf.
Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry.
11
Pilke 2015
Pilke 2015
Teksti: Mervi Visti | Kuvat: Sanna Lastikka
Teksti: Ulla Huhtala ja Lea Wentin, ryhmän vetäjät
JÄSENISTÖN VIRKISTYSPÄIVÄ
KALAJOELLA
VOIKUKKIA –
VERTAISTUKI RYHMÄT
VANHEMMILLE
Yhdistys järjesti jäsenilleen ja heidän perheilleen
virkistyspäivän Kalajoella sunnuntaina 26.4.2015.
Päivään osallistui kaikkiaan noin 50 henkilöä. Päivä alkoi reippaalla lenkkeilyllä Lokkilinnalta lankkupolkua pitkin Vihaslahden poukamaan. Vihaslahti
kuuluu Vihaslahden-Keihäslahden luonnonsuojelualueeseen. Vihaslahden poukamasta löytyy kota,
lintutorni, tulentekopaikka, wc ja opastuskatos.
Poukamassa paistoimme makkaraa sekä nautimme
kauniista säästä. Sää suosikin meitä mainiosti, sillä
koko ulkoilun ajan aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Tunnelma makkaranpaistossa oli hyvä ja juttua
riitti. Oli mukava huomata miten hienosti osallistujamme huolehtivat myös muista retkeilijöistä.
Evästauon jälkeen jokainen siirtyi omaan tahtiin
leikkimään sisäleikkipuistoon tai sitten nauttimaan
SaniFanin kylpylän aalloista. Osa osallistujista jaksoi
nauttia sekä sisäleikkipaikan riemuista että kylpylän
aalloista! Sisätiloihin siirtymisen jälkeen ilmakin hieman huononi ja taivaalta tippui muutama vesipisara,
mutta se ei meitä enää haitannut. Veden virratessa
ympärillä ja saunan löylyissä oli vielä mukava jutella
mukavia sekä uusien että vanhojen tuttavien kanssa. Virkistyspäivä oli onnistunut ja osallistujat antoivat
hyvää palautetta koko perheelle järjestetystä tapahtumasta.
vaksi virOlisiko Sinulla ideaa seuraa
hteeksi?
kistyspäivän teemaksi tai ko
Kerro vinkkisi osoitteeseen
[email protected]
Mikä voikukkia? Voikukkia vertaistukiryhmä on
tarkoitettu huostaan otettujen lasten biologisille
vanhemmille. Voikukkia - vertaistukiryhmät ovat
aloittaneet toiminnan Keski-Pohjanmaan alueella.
Kaksi koulutettua ohjaajaa Lea Wentin ja Ulla Huhtala ovat vetäneet ensimmäisen ryhmän. Ensimmäisestä ryhmästä vetäjillä on ollut hyviä kokemuksia.
Ryhmä kokoontui kahdeksan kertaa uudessa ja
viihtyisässä Villan perhekeskuksessa. Ryhmään osallistujat ovat olleet hyvin sitoutuneita käymään ryhmässä ja palaute jota vetäjät saivat, oli hyvää. ”Juuri
tällaista olen odottanut.”. ”En olekaan ainoa ja niin
huono vanhempi”. Osallistujat kertoivat saaneensa myös uutta tietoa ja näkökulmaa tilanteeseensa.
Vertaisen löytäminen ja asian jakaminen samassa
tilanteessa olevien kanssa on ollut ensiarvoisen tärkeää.
Ryhmän toimintaan osallistuminen vaatii rohkeutta, mutta myös palkitsee. Ryhmät ovat suljettuja
ryhmiä eli osallistujat ovat samat läpi ryhmän. Säännöllisillä tapaamiskerroilla käsitellään eri teemoja
mutta tilaa on myös ryhmäläisten omille toiveille.
Lisätietoa: www.voikukkia.fi
VOIMAA vertaistuesta –
VOIKUKKIA – vertaistukiryhmistä
Vertaisryhmän voima on siinä, että huostaanotosta ja omasta tilanteesta saa keskustella sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat kokeneet saman. Toisten kokemuksista oppii ja muita kuuntelemalla ja tukemalla löytää myös itse uusia voimia.
Iloista yhdessä oloa ja makkaranpaistoa
12
Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf.
Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry.
13
Pilke 2015
Pilke 2015
Teksti: Jussi Salminen
TASOKASTA TOIMINTAA
TASO RY:SSÄ!
JÄÄHYLTÄ PELINRAKENTAMISEEN
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON
RAKENNEUUDISTUKSESSA
Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry on sosiaalialan opiskelijoiden oma valtakunnallinen yhdistys,
joka vahvistaa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sosiaalialaa opiskelevien verkostoitumista ja
yhteistä vaikuttamistyötä.
TaSO ry työskentelee sosiaalialan laadukkaan
koulutuksen takaamiseksi sekä alan arvostuksen
kohottamiseksi. TaSO ry:ssä seurataan tiiviisti opiskelijanäkökulmasta alalla tapahtuvia muutoksia sekä
otetaan kantaa alan ajankohtaisiin asioihin. TaSO
ry:n tämän vuoden teema on “Arvokas sosiaaliala”,
joka näkyy etenkin vuoden päätapahtuman TaSOpäivien sisällössä sekä muussa toiminnassa, kuten
kannanotoissa.
Hallitusohjelman linjaukset
TaSO-päiville 14.−15.11.2015!
Edunvalvontatyön lisäksi TaSO ry järjestää tapahtumia jäsenilleen. TaSO ry:n vuosittainen päätapahtuma on TaSO-päivät, jossa sosiaalialan korkeakouluopiskelijat kohtaavat koulutuspäivän ja perinteikkään risteilyn merkeissä. Tänä vuonna TaSOpäivät virkistävät mieltä syksyn kaamoksen keskellä
14.−15.11.2015 Turun konservatoriolla teemalla
“Arvokas sosiaaliala”.
Lauantain koulutuspäivänä luvassa on puheiden
ohella Laura Tiitisen ja Marjo Varsan yhteistyöpaja otsikolla “Vahva ammattilainen vaikuttaa!”
sekä Sirkku Ruudun työhyvinvointiin pureutuva
työpaja. TaSO-päivillä pidetään myös TaSO ry:n
syyskokous, jossa valitaan yhdistyksen hallitus ensi
vuodelle.
Tarkkailethan sähköpostiasi, sillä tarkempaa tietoa TaSO-päivien ohjelmasta on luvassa syyskuusta
lähtien. Facebookista löydät tapahtuman nimellä TaSO-päivät 2015. Sitova ilmoittautuminen tapahtuu
osoitteessa [email protected] 14.9.−14.10.2015
välisenä aikana.
Talentian opiskelijajäsenille TaSO-päivien koko
ohjelman hinta on 30€ ja muille 50€. Hinta sisältää
lauantain koulutuspäivän ruokailuineen sekä yhden
14
yön yli risteilyn hytteineen ja buffet-illallisineen. Ohjeet maksamisesta ja muista tarkemmista ohjeista
lähetetään sähköpostitse vahvistuksena ilmoittautumiseesi.
TaSO ry etsii myös tietoa hyvistä sosiaalialan
harjoittelupaikoista ja kutsuu kaikki opiskelijat jakamaan kokemuksia onnistuneista harjoitteluista
osoitteeseen [email protected]. TaSO-päivillä arvotaan kampanjaan osallistuvien kesken Noste-lehden vuosikerta. Lisätietoa kampanjaan osallistumisesta löydät nettisivuiltamme.
Talentian opiskelijajäsenenä on automaattisesti
myös TaSO ry:n jäsen. Jos toimintamme on vielä
tuntematonta, käy tutustumassa netissä osoitteessa
talentia.fi/taso tai Facebook-sivullamme.
Lämpimästi tervetuloa toimintaamme sekä TaSO-päiville marraskuussa!
#arvokassosiaaliala
Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf.
Hallituskaudella odotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen parantavan peruspalveluja
ja tietojärjestelmiä, eri-ikäisten ihmisten vastuuta
omasta terveydentilastaan sekä elämäntavoistaan.
Keskeisellä sijalla on kansanterveyden edistäminen;
liikunta, terveelliset elämäntavat ja ravintotottumukset sekä vastuunotto omasta elämästä.
Ohjelmassa todetaan, että julkinen palvelulupaus
on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Myös hankintalakia ollaan uudistamassa kansallista etua ja kansalaisten hyvinvointia
tukevaksi.
Hallituskaudella myös toteutetaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma sekä kehitetään
ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Lastensuojelun uudistamisessa
pääpaino on asiakkaiden tarpeiden huomioimisessa
ja niihin keskittymisessä – ja byrokratian vähentämisessä.
Uusi sosiaalihuoltolaki
Uutta sosiaalihuoltolakia ollaan ajamassa käytännön
prosesseihin parhaillaan. Laissa on useita tulkinnanvaraisia kohtia, jotka vielä kaipaavat lisäohjeistusta.
Esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen ja monialaisen
yhteistyön käytäntöjä pitää selkiyttää. Asiakastietojärjestelmiin tarvitaan päivityksiä vastaamaan lakimuutoksia. Asiassa edetään ns. pienin askelein ja
huomioiden uuden sosiaalihuoltolain hengen ja asiakkaiden palveluiden saannin.
Kuntalaiset ovat huomioineet lain voimaantulon
hyvin, muun muassa kyselyjä lapsiperheiden kotipalveluista ja perhetyöstä tulee huomattavasti entistä enemmän. Onneksi Kokkolassa on pystytty vastaamaan kohtuullisesti tähän uuteen haasteeseen.
Lakimuutos onkin lisännyt neuvonnan tarvetta lain
reunaehdoista, milloin yleensä palvelua voidaan saada. Osa vanhemmista on voinut käsittää lain vää-
rinkin, niin kuin sen tuottamat palvelut, esimerkiksi
lapsiperheiden kotipalvelu, kuuluisi jokaiselle, jolla
on lapsi.
Kokkolassa ollaan perustamassa sosiaali- ja vammaispalveluosaston olemassa olevista resursseista
ryhmä, joka vastaanottaa ja prosessoi SHL:n mukaisia palvelutarveilmoituksia ja hakemuksia. Tämä
työ on alkuvaiheessa. Lain voimaantulo vaatii lisäresursointia.
Keski-Pohjanmaalla pelisilmää
Kokkolan kaupungin johdolla on yhdessä muiden
keskipohjalaiskuntien kanssa tehty jo vuosia yhteistyötä väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Alueelliset turvallisuus-,
päihde- ja mielenterveys-, sekä työllisyysstrategiat
ovat luoneet hyvää pohjaa alueelliselle yhteistyölle. Parhaillaan alueelle ollaan kokoamassa lasten- ja
nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, jossa monitoimijainen verkostotyö toteuttaa hyvin olemassa olevaa
lainsäädäntöä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.
Palveluja kehitettäessä Päihdekeskus Portti terveyskeskuksen ja keskussairaalan yhteyteen rakennettuna on madaltanut palvelujen saatavuutta ja
koonnut sirpaleista palvelujärjestelmää päihde- ja
mielenterveystyössä yhteen. Suunnitteilla oleva hyvinvointikeskus ja uusi terveyskeskussairaala tulevat
toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta todella hienolla tavalla. Tavoitteena
onkin, ei enempää eikä vähempää kuin, päivystävän
sairaalan ja oman tuotantoalueen turvaaminen täydellisellä sosiaali- ja terveystoimen integraatiolla.
Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry.
Yhdessä eteenpäin!
Jussi Salminen
sosiaali- ja terveysjohtaja
Kokkolan kaupunki
15
Pilke 2015
Pilke 2015
Teksti: Aila-Leena Matthies, sosiaalityön professori, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Pasin palsta
SOSIAALITYÖN JATKO-OPINNOT
KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS
CHYDENIUKSESSA
Käytännön työssä toimivat sosiaalityöntekijät kyselevät silloin tällöin mahdollisuuksista jatkaa opintoja
sosiaalityössä, mikä on aina ilahduttavaa kuulla. Sosiaalityön tohtoriopinnot ovat tärkeä mahdollisuus
kehittää tieteenalaa ja syventää myös käytännön
tutkimuksellista perustaa. ”Chydiksellä” ei ole varsinaista omaa sisäänottoa tohtoriopintoihin, vaan
sosiaalityön tai muun lähioppiaineen maisterintutkinnon suorittaneet voivat halutessaan hakea Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan
tohtorikoulun opiskelijoiksi (ks. https://www.jyu.fi/
ytk/jatko-opiskelu.). Jos väitöskirjan pääohjaaja on
Kokkolan yliopistokeskuksen professori (ja jatkossa
myös lehtori), väitöskirjaa voidaan ohjata Kokkolasta käsin. Sosiaalityön jatkokoulutusseminaari on
Kokkolan yliopistokeskuksen jatko-opiskelijoille yhteinen pääkampuksen kanssa, ja siihen voi osallistua
halutessaan myös verkon välityksellä. Tohtoriopintoihin liittyviä muita opintoja on mahdollista suorittaa osin Kokkolassa monitieteisillä jatko-opintojen
16
Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf.
kursseilla. Tohtoriopiskelijoiden on tärkeä osallistua myös erilaisiin kansainvälisiin kesäkouluihin ja
verkostoihin. Tiedekunta on linjannut, että väitöskirjojen tulisi yhä selkeämmin suuntautua kunkin
yksikön tutkimuksellisiin painopisteisiin. Kokkolan
yliopistokeskuksen sosiaalityön opetus ja tutkimus
profiloituvat sisällöllisesti ekososiaalisen lähestymistapaan eli ihmisten hyvinvoinnin ja elinympäristön
kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Lisäksi tutkimuksen painopisteinä on kriittinen osallisuustutkimus ja
hyvinvointipalvelut.
Tähän mennessä sosiaalityöstä on valmistunut
Kokkolassa yksi tohtori ja 8 väitöskirjaa on tekeillä.
Jatko-opinnoista haaveilevan on syytä pitää mielessä, että työn ohella väitöskirjan tekeminen on
varsin pitkäjänteistä puuhaa, kun tiiviinä kokopäiväisenä työnäkin jatko-opintoihin kuluu vähintään 4
vuotta (240 op). Opinnoista suurin osa muodostuu
väitöskirjatutkimuksesta, ja muiden opintojen osuus
on vain 40 op. Jatko-opiskelijaksi hyväksytyn on
mahdollista hakea erilaisia apurahoja, jos on valmis
siirtymään pienemmälle tulotasolle kuin esimerkiksi sosiaalityöntekijän palkka. Jos väitöskirjaa tehdään osana jotakin hanketta, palkkaus on silloin toki
apurahaa parempi. Tohtoriopintoja suunnittelevan
kannattaa perehtyä tiedekunnan sivulta löytyvään
jatko-opintojen oppaaseen ja olla ajoissa yhteydes-
Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry.
17
Pilke 2015
Pilke 2015
Puhelimisessa Maija-Liisa Pulkkinen, haastattelijana Päivi Kaustinen
sä toivomaansa ohjaajaan (professori tai dosentti).
Hakemukseen tulee liittää alustava tutkimussuunnitelma, jonka työstämiseen työn ohessa kannattaa
varata vähintään puoli vuotta aikaa ja hakea jo siihen
professorin ohjausta.
Aikaisemmin jatko-opintoja on voinut aloittaa
myös lisensiaatin opintoina sosiaalityön valtakunnallisen yliopistoverkosto SosNetin järjestämässä,
lisensiaatin tutkintoon sisältyvässä erikoistumiskoulutuksessa. Tämä tie on nyt jatkossa poistumassa
käytöstä akateemisena tutkintona ja tilalle hahmotellaan ammatillista sosiaalityön erikoistumiskoulusta ilman lisensiaatin tutkintoa. Sosiaalityön valtakunnallinen yliopistoverkosto SosNet on saanut tähän
OKM:n hankerahoituksen. (http://www.sosnet.fi/
Suomeksi/hankkeet/erko).
Sosiaalityön jatko-opintojenkin kannalta on kiinnostavaa, millaisia alueellisia kehittämisrakenteita luoda
sote- uudistuksessa sikäli mikäli uudistus jossakin
18
vaiheessa etenee toteutukseen. Keski-Pohjanmaalla
toivomme joka tapauksessa, että voisimme luoda
yliopiston ja kentän kiinteällä yhteistyöllä sellaisia
kehittämisrakenteita, joissa myös tutkimuksen ja
väitöskirjojen tekeminen olisi mahdollista. Silloin
jatko-opinnot voisivat vielä paremmin nivoutua
alueen sosiaalisten elinolojen ja palvelujen kehittämiseen sosiaalityön syvenevällä asiantuntijuudella.
Tohtoritutkinnon suorittaneet työllistyvät yleensä
opettajiksi, tutkijoiksi tai kehittäjiksi vai vastuullisiin
johtamistehtäviin.
Aila-Leena Matthies
Sosiaalityön professori
Kokkolan yliopistokeskus Chydenia
Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf.
OPISKELIJAN KOKEMUKSIA
SOSIAALITYÖN
JATKO-OPISKELUISTA
Puhelinhaastattelussa YTM Maija-Liisa
Pulkkinen Vetelistä kertoo tekevänsä
sosiaalityön jatko-opintojensa lisensiaattityötä jo kolmatta vuotta. Nelisen
vuotta aikaisemmin maisteriopintonsa,
pedagogisilla opinnoilla höystettynä,
valmiiksi saaneen uutteran aikuisopiskelijan halu paloi työstää tutkimusta.
Pääsy lisensiaattijatko-opiskelijaksi Hyvinvointipalvelujen koulutusohjelmaan
antoi tähän loistavan mahdollisuuden.
Maija-Liisa kertoo aloittaneensa 24
muun opiskelijan kanssa opinnot, joiden tiimoilta tavataan lähipäivillä neljä
kertaa vuoden aikana 2-3päivää kerrallaan. Kokoontumiset vuorottelevat
eri yliopistopaikkakunnilla Jyväskylässä, Lapin yliopistolla Rovaniemellä, Itä-Suomen yliopistolla Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Jatkoopiskelijat ovat kyseisien yliopistojen opiskelijoina;
neljä kustakin. Lähijaksojen välillä opiskelija työstään
tutkimuksen syventämiseksi erilaisia tehtäviä, joiden laajuus on kaikkiaan 80 opintopistettä, kun itse
lisensiaattityön laajuus on 40 opintopistettä.
Maija-Liisa on mm. tehnyt posterin tutkimusaiheestaan, suorittanut muutosjohtamisen opinnot,
tehnyt metodologisia opintoja, työstänyt tutkimuksen esitarkastuslausunnon. Lisensiaattiopiskelijan
tulee myös kirjoittaa tutkimuksen aiheestaan artikkeli alan lehteen tai esittää omaa työtään sosiaalitutkimuksen valtakunnallisilla päivillä. Maija-Liisa on
ahkeroinut jo nämä molemmat.
Vaikka työ tutkimuksen parissa on haastateltavani mukaan mielenkiintoista, on se ollut myös
haasteellista ja mutkikasta. Maija-Liisa kertoo aloittaneensa työnsä omaishoitajuudesta, jonka parissa
hän on tehnyt jo pitkän työuran. Tutkimus läheltä
omaa työtä oli houkuttelevaa, mutta jonkinasteinen kyllästyminen ohjasi aiheen enemmän geron-
tologisen sosiaalityön puolelle uuden vanhuslain
siivittäessä mielenkiintoa eteenpäin. Mutta tutkijan
tie on kivisyydestään huolimatta uusia näkökulmia
avartava ja niinpä aihe vaihtui vielä kerran: nyt tutkimus syventyy voimaannuttavaan valokuvaukseen,
jota Maija-Liisa on opiskellut jo maisteriopintojensa
yhteydessä ja käyttänyt menetelmää mm. omaishoitajien kanssa tehtävässä työssään. Tutkimuksessaan
hän kerää omaishoitajien kokemuksia voimaannuttavan valokuvauksen työpajoihin osallistumisesta.
Hän kokoaa osallistujien omia tarinoita ja työstää
tutkimustaan aineistolähtöisesti säilyttäen kosketuspinnan osallistujien omiin kokemuksiin.
Tällä hetkellä opinnoissa on meneillään aineiston
litterointi ja edessä kova kirjoittamisurakka aihetta
ja aineistoa työstäen. Jatkossa saanemme kuulla millaisia kokemuksia voimaannuttava valkokuvaus on
omaishoitajissa herättänyt ja mitä Maija-Liisa on siitä
tutkimuksessaan havainnut.
Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry.
19
Pilke 2015
Pilke 2015
Jessica Indola
“JAG TROR
PÅ DIG”
HUNDAR SOM EN MÖJLIGHET I FOSTRAN OCH
REHABILITERING
Två runda svarta ögon som tittar på dig. Två
öron som väldigt mycket vill förstå vad du pratar om och vad du tänker på. En mjuk och varm
päls som tröstar. Människans bästa vän, brukar
man säga.
Hundar inom fostran och rehabilitering rf. är en
förening som grundats i 2010. Intresser till hundassisterat arbete ökar i Finland hela tiden inom socialoch hälsovård och även utbildning. Hundassisterat
arbete har använts i hela världen och föreningen
gör samarbete med Vårdhundskolan i Sverige.
Kennelklubbens kompishundar har använts redan tidigare i Finland och föreningen Hali-Bernit har
använt berner sennenhundar som kompishundar.
Dessutom använder man hundar i en väldigt stor
skala som stöd för till exempel invalider.
Hundar inom fostran och rehabilitering är grundat i första hand för personer inom social-, hälsovårds- och utbilsningsbranschen. Handledarna har
alltid mål tillsammans med klienten och arbetssituationerna är planerade.
För att jobba som ett hundekipage måste hunden först genomgå ett lämplighetsprov. Dessutom
måste ägaren eller hundens handledare gå en skolning. Skolningar arrangeras vid Jyväskylä yrkeshögskola. Skolningen är menat för personer som jobbar
eller studerar inom social-, hälsovårds- och utbildningsbranschen.
Efter att man gått skolningen själv, har man möjlighet att träna tillsammans med hunden i sitt eget
arbete. Senast två år efter lämplighetsprovet måste ekipaget genomgå ett arbetsprov. Efter detta är
ekipaget färdig för arbetslivet.
Minipeikon Dana ”Ana” är en 3-årig bichon bolognese tik som gått igenom lämplighetsprovet i
Helsingfors 2014. Ana har ett intressant job; hon
20
är den yngsta anställda vid Karleby barnskydd. Tillsammans med socialhandledaren träffar hon barn
och unga som en del av socialhandledning, ett av
barnskyddets stödåtgärder i öppenvård.
Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf.
Hundassisterad socialhandledning kan innehålla
olika uppgifter tillsammans med hunden och klienten. Ibland kan hunden bara sitta brevid klienten
som en uppmuntrare eller som stöd till diskussionen. Uppgifterna är ofta sådana som hjälper till att
bygga upp barnens och ungas självkänsla eller självförtroende. Tillsammans med hunden kan man spela spel, öva ögonkontakt, gå ut på promenad, leka
eller lära att lugna ner sig.
Enligt forskningar har man konstaterat, att hundarnas närvaro minskar stress och att hundens beröring påverkar människans välbefinnande på många sätt. För människor i olika ålder är det lättare att
diskutera om svåra saker då hunden är närvarande.
Då en hund kommer till arbetsplatsen måste
man ta till hänsyn andra; hunden är i vissa rum eftersom det kan finnas allergiska personer vid arbetsplatsen. Förrän man tar hunden till arbetsplatsen, är det också bra att fråga, vad alla tycker om
saken. Hunden måste även vara i bra skick; en sjuk
hund ska ha rättighet till sjukledighet. Det är också
bra att fundera hur mycket man använder hunden
i sitt arbete, till exempel hur många timmar eller
dagar det bli per vecka. Situationerna kan bli tunga
även för en mycket social hund.
Det finns nästan inga gränser till hur mycket stöd
och glädje hunden kan ge i olika situationer. Därför
tycker jag att hundar och även andra djur borde
användas mer inom barnskydd.
För mer information gå till:
http://www.kasvatus-kuntoutuskoirat.fi/
Jessica Indola
socialhandledare
Ägare till Ana
Enligt forskningar har man konstaterat, att hundarnas närvaro minskar stress och att hundens
beröring påverkar människans välbefinnande på många sätt. För människor i olika ålder är det
lättare att diskutera om svåra saker då hunden är närvarande.
Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry.
21
Pilke 2015
Pilke 2015
Riikka Vääräniemi, Ehkäisevän työn koordinaattori, Pelastakaa Lapset ry.
Hallitus 2015
Puheenjohtaja, Mervi Visti
MIKÄ TUKIHENKILÖ?
”Ne puhuu rintakarvoista ja tyttöystävistä!” Hyvä
esimerkki siitä, kuinka läheiseksi tukihenkilösuhde
voi muodostua nuoren pojan ja miestukihenkilön
välillä. Tuettavien perheiden tilanteet ja tarpeet
vaihtelevat hyvin paljon, siksi on hyvä että myös tukihenkilöt ovat keskenään hyvin erilaisia; eri-ikäisiä
miehiä ja naisia omine vahvuuksineen ja kiinnostuksenkohteineen. Kun tukisuhde alkaa, ei vielä tiedetä millaiseksi suhde muodostuu, toiset haluaa pitää
suhteen etäisempänä, kun toisista tukihenkilöistä
tulee osa tuettavaa perhettä.
Pelastakaa Lapset ry:n Pohjois-Suomen alueella
toimii noin 100 vapaaehtoista tukihenkilöä. Tukihenkilötoimintaa on Oulussa, Raahen seudulla, Oulaisissa ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella.
Tukihenkilöt käyvät perheissä yleensä muutaman
tunnin joka toinen viikko. Tukihenkilötoiminta on
ennaltaehkäisevää ja maksutonta toimintaa jota
rahoittaa raha-automaattiyhdistys. Tukihenkilötoiminnalla pyritään siihen, että perheet saisivat apua
oikea-aikaisesti ennen kuin seinät ovat kaatuneet
päälle. Tukihenkilöitä ei kuitenkaan kasva joka oksalla, sen vuoksi olisi tärkeää että toiminta tulee
enemmän ihmisten tietoisuuteen.
Perheillä voi olla monenlaisia tuen tarpeita; tukiverkostot voivat olla kaukana, jaksamisen kanssa
kamppaillaan, parisuhteissa ja kasvatuksessa sinnitellään tai lapsia ollaan kasvattamassa yksin. On
tärkeää, että yksinhuoltajavanhempi saa jakaa kokemuksia, iloita esimerkiksi siitä kuinka oma lapsi oppi
kakkaamaan pottaan tai miettiä huolenaiheita jonkun sellaisen aikuisen kanssa joka on säännöllisesti
mukana lapsen elämässä. Parisuhteiden ilmapiiri on
lasten kasvualusta, joten ei voi myöskään liikaa korostaa mikä vaikutus perheen tilanteeseen on, jos
parisuhde alkaa voimaan paremmin. Monilla lapsilla
voi olla kaverittomuutta, jolloin tukihenkilö voi toi-
22
mia harrastuskaverina. Varsinkin poikia, joiden isät
eivät ole läsnä, on tänä päivänä paljon ja tukihenkilötoimintaan tarvittaisiinkin lisää erityisesti miehiä.
Kun yksikin lapsi saa elämäänsä yhden tärkeän
aikuisen lisää, saa lapsi enemmän hyväksytyksi tulemisen kokemuksia; ”tuolla aikuisella kiinnostaa oikeesti mun jutut”. Eihän tukihenkilön tarvitse tietää
tai osata mitään erityistaitoja, riittää että vaan on
lapsen kanssa. Tukihenkilötoiminta on ajan antamista sekä yhdessä olemista ja tekemistä.
Kukaan ei voi muuttaa koko maailmaa, mutta
yhden perheen tilanne voi muuttua hyvinkin paljon
tukihenkilön avulla. Vapaaehtoistyöstä ei palkkaa
makseta, mutta miten rahassa mitattaisiin lapsen
suusta kuultu: ”ikävää on kun tukihenkilö lähtee,
kun ei millään jaksaisi odottaa, että hän tulee taas”.
Tukihenkilöt saavat itse toivoa minkä ikäisen lapsen
tukena he haluaisivat olla, samoin perheillä on omat
toiveensa ja heistä pyritään löytämään pareja jotka
oikeasti sopivat toisilleen.
Kuka sitten voi lähteä mukaan tukihenkilötoimintaan? Kuka vaan täysi-ikäinen, jolla on elämä tasapainossa, aikaa muutama tunti joka toinen viikko
ja halu auttaa. Toimintaan halutaan turvallisia aikuisia, jonka vuoksi kaikkien tukihenkilöiden taustat
tarkistetaan. Pelastakaa Lapset ry järjestää valmennuksen, jossa tukihenkilöt saavat käytännönläheistä
tietoa ennen toimintaan ryhtymistä. Tukihenkilöillä
on koko ajan taustalla ammatillinen tuki, eikä heitä
jätetä yksin. Tukihenkilöt antavat oman panoksensa
oman alueen perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi,
pienillä teoilla on suuri merkitys.
Riikka Vääräniemi
Ehkäisevän työn koordinaattori, Pelastakaa Lapset ry,
Pohjois-Suomen aluetoimisto
Högutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf.
Varapuheenjohtaja, Päivi Kaustinen
Varsinaiset jäsenet: Henkilökohtaiset varajäsenet:
Sanna Lastikka (2014–2015)Maria Hohenthal (2014–2015)
Kirsi Vesasto (2014–2015) Satu Haikara (2014–2015)
Elina Linna (2014–2015)
Oili Hagström (2014–2015)
Eija Berkovits (2015-2016) Henna Kivelä (2015-2016)
Minna Mäkelä (2015-2016) Sari Kanula (2015-2016)
Katja Antinoja (2015-2016) Sini Pietilä (2015-2016)
Yhteystiedot:
Talentia Keski-Pohjanmaa ry
www.talentia.fi/keskipohjanmaa
[email protected]
puh. 0400 906 101
Toimihenkilöt 2015
Toimikunnat 2015
Sihteeri
Päivi Kaustinen
Virkistystoimikunta:
Mervi Visti (pj)
Jäsensihteeri
Minna Mäkelä
Taloudenhoitaja
Sanna Lastikka
Opiskelijavastaava
Katja Antinoja
Tiedotusvastaava Sanna Lastikka
TyötaistelipäällikköSanna Lastikka
Tiedotustoimikunta:
Sanna Lastikka (pj), Päivi Kaustinen,
Henna Kivelä, Oili Hagström ja
Katja Antinoja
Liittovaltuustoedustaja:
Kirsi Vesasto
WANTED
Innokkaita, aktiivisia jäseniä hallitustoimintaan kehittämään alueyhdistyksen toimintaa! Oletko se
SINÄ? kysy lisää [email protected] tai tule
paikan päälle syyskokoukseen
Muistathan päivittää jäsentietosi eAsioinnin
kautta. Talentia Keski-Pohjanmaa käyttää jatkossa sähköpostia yhä enenevässä määrin jäsenasioista tiedottamiseen, joten ajan tasalla
olevat yhteystiedot ovat tärkeitä.
Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ry.
23
SYYSKOKOUS
Kutsumme Sinut Talentia Keski-Pohjanmaan
SYYSKOKOUKSEEN
perjantaina 30.10.2015, klo 19.00.
Paikka on Ravintola Pihvitupa,
os. Hilmantori 2, 85100 Kalajoki.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Yhdistys tarjoaa kokouksen jälkeen osallistujille illallisen.
Ilmoittautuminen syyskokoukseen viimeistään 15.10.2015
sähköpostitse [email protected]
Muistathan kertoa ilmoittautuessasi, mikäli sinulla on erityisruokavalio.
Tervetuloa!
Hallitus
Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Pohjanmaa ryHögutbildade inom socialbranschen Talentia Mellersta Österbotten rf
ETSIMME KESKIPOHJALAISTA SOSIAALITEKOA
Missä alueemme sosiaaliala on vuoden aikana tullut vahvasti esille?
Kuka tai ketkä olivat sen takana? Mistä silloin oli kysymys?
Tai näetkö vuoden sosiaaliteon jollakin muulla tavalla. Miten?
Kerro siitä meille, ehkä se on juuri etsimämme vuoden 2015 keskipohjalainen sosiaaliteko.
Ehdotukset palkinnon saajiksi voi lähettää yhdistyksen sähköpostiosoitteeseen
perusteluineen [email protected]. Voit käydä vinkkaamassa asiasta myös
yhdistyksen Facebook-sivuilla. Ehdotuksia otetaan vastaan tammikuun 2016 loppuun mennessä!