Nokka kohti 2020-lukua 24

Transcription

Osuvasti oikeuselämästä // numero 2-2015 // kahdeskymmenes vuosikerta
V UOSI-SU
K ATSA RO
NUME
TUIJA BRAX
OIKEUS LÄHELLE
ETÄPALVELUILLA
18
Nokka kohti 2020-lukua
TOIVIO-KAASINEN KIRJOITTAA
JURISTIN ARJESTA 32
KOLUMNI: OIKEUSVALTIO HORJUU 23
ESIINNY EDUKSESI OIKEUDESSA 34
24
1.1.2015 lähtien Helsingin seudun kauppakamari järjestää juridiikan koulutuksia nimellä Kauppakamari | Juridiikka
Anders Bygglin
Ari Huhtamäki
Heikki Huhtamäki
Ville Pönkä
UUSI JURIDIIKAN BRUNSSISARJA
Osakeyhtiön sopimukset ja riidat
22.4. ja 19.5.2015, Helsinki
Osakas, asianajaja, VT Anders Bygglin, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy
OTT, VT, KTM, siviili- ja kauppaoikeuden dosentti Ari Huhtamäki, Lakiasiaintoimisto - Juridisk Byrå Oy Huhtamäki Ab
Asianajaja, VT, OTL, KTM Heikki Huhtamäki, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy
OTT, siviili- ja kauppaoikeuden dosentti, VT Ville Pönkä, Helsingin yliopisto
Brunssisarja sisältää kaksi puolen päivän brunssiseminaaria
Osakassopimus-brunssi 22.4.2015
Brunssiseminaarissa tarkastellaan osakassopimusten keskeistä sisältöä, sitovuuskysymyksiä ja kilpailukieltovelvoitetta
sekä oikeudellisesta että käytännön näkökulmasta.
Osakeyhtiöriidat-brunssi 19.5.2015
Brunssiseminaarissa tarkastellaan erityisesti pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden omistukseen liittyvien riitojen
ennakoimista ja ratkaisemista.
Koko sarja:
Yksi jakso:
Jäsenetuhinta 690 € + alv 24 % (norm. 890 € + alv)
23.4.
ENNAKKOPERINNÖT JA MUUT LAHJAT OSITUKSESSA
JA PERINNÖNJAOSSA
Yliopistonlehtori, OTT, dosentti Antti Kolehmainen, Itä-Suomen yliopisto
Perhe- ja jäämistöoikeuden assistentti, OTK Pekka Tuunainen, Helsingin yliopisto
Seminaarissa tarkastellaan ennakkoperintöjen ja muiden lahjojen vaikutusta perinnönjakoon ja osituksen toimittamiseen. Päivän aikana asiantuntijat selvittävät näiden käytännössä
hankalaksi koettujen säännösten oikeaa tulkintaa ja menettelyä käytännön näkökulmasta.
Tervetuloa mukaan!
28.4.
YT-NEUVOTTELUIDEN NUOTITTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ
Asianajaja, osakas Anu Waaralinna, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy
Brunssitilaisuudessa käydään läpi työvoiman vähentämisneuvotteluiden keskeisiä käytännön haasteita kartoittaen niin kollektiivivähennysten yleisperiaatteet kuin myös velvoitteet
ennen YT-neuvotteluiden aloittamista, YT-neuvotteluiden aikana ja YT-neuvotteluiden
jälkeen.
26.5.
TYÖOIKEUSPÄIVÄT 2015
Neuvotteleva virkamies Jan Hjelt, Työ- ja elinkeinoministeriö
Työoikeuden professori Seppo Koskinen, Turun yliopisto
Hallitusneuvos Tarja Kröger, Työ- ja elinkeinoministeriö
Asiantuntija Mika Kärkkäinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Asianajaja Tuula Lehtinen, Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy
Lakimies Anu-Tuija Lehto, SAK ry
OTT, työ- ja sosiaalioikeuden professori Jaana Paanetoja, Lapin yliopisto,
oikeustieteiden tiedekunta
Asianajaja Petteri Uoti, Dittmar & Indrenius
Kevään Työoikeuspäivät kokoaa jälleen yhteen alan
ammattilaiset. Ilmoittaudu mukaan viime vuoden parhaimmaksi valitun juridiikan kouluttajan tilaisuuteen.
Työoikeuspäivillä saat tietoa tulevista lainsäädäntöuudistuksista, ajankohtaisimmista työoikeudellisista kysymyksistä työpaikoilla sekä tuomioistuinten viimeaikaisista
työoikeudellisista ratkaisuista. Teemoja tarkastellaan
monipuolisesti eri näkökulmista; mukana alustuksissa ja
keskusteluissa ovat lainsäätäjä, työoikeuden professorit,
työntekijä- ja työnantajaliiton lakimies sekä työnantajaja työntekijäpuolen juttuja hoitava asianajaja.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset:
www.kauppakamarikauppa.fi • Puhelin (09) 2286 0360 • [email protected]
Koulutuspaikka: Koulutustila Metropoli, Kalevankatu 12, Helsinki
1.1.2015 alkaen Lakimiesliiton Koulutuksen seminaarit tuottaa Talentum.
Uusi säätiölaki – mikä muuttuu?
Säätiöpäivä 2015 – uusi säätiölaki • 6.5. Helsinki
Asianajaja OILI KELA,
Asianajotoimisto
Oili Kela Oy (pj.)
Lainsäädäntöneuvos
JYRKI JAUHIAINEN,
oikeusministeriö
Radikaalisti uudistuva säätiölaki tulee voimaan joulukuussa. Tule
kuulemaan, mitä lakiuudistuksen valmistelussa mukana olleilla
on kerrottavana tulevista muutoksista. Saat seminaarista myös
Apulaislinjanjohtaja, OTL
JUHA VIERTOLA,
patentti- ja rekisterihallitus
KHT HEIDI VIERROS,
KPMG Oy Ab
käytännön vinkkejä, kuinka tuleviin lainsäädäntömuutoksiin
kannattaa varautua viimeistään nyt.
Hinta 730 € • Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 €
OK 17 luvun uudistus, mikä muuttuu?
Todistelupäivä • 19.5. Helsinki
Asianajaja
MIKKO ELONHEIMO,
Asianajotoimisto
Krogerus Oy
Asianajaja
THOMAS KOLSTER,
Asianajotoimisto
Krogerus Oy
Todistelupäivä keskittyy riitaprosessaajille tärkeisiin OK 17 luvun
uudistuksiin. Aiheesta puhumassa ja seminaarin puheenjohtajana
toimii todistelusäännöksiä uudistaneen työryhmän jäsen laamanni
Tatu Leppänen sekä uudistuksen vaikutuksia käytännön asiamie
hen työssä pohtinut AA Kristiina Liljedahl. Seminaaripäivässä
PsT JULIA KORKMAN,
HUS Lasten ja nuorten
oikeuspsykiatrian osaamiskeskus
Asianajaja
KRISTIINA LILJEDAHL,
Asianajotoimisto
Borenius Oy
käsitellään myös editiota sekä oikeudenkäyntiasiakirjojen salas
sapitokysymyksiä. Lisäksi psykologian tohtori Julia Korkman
yhdessä KKO:n Tiina Väisäsen kanssa avaa todistajankerto
muksen arviointiin liittyviä kipukohtia oikeuspsykologisen tiedon
valossa.
Yhtiöoikeudelliset riitatilanteet
Osakeyhtiöriitapäivä • 19.5. Helsinki
Asianajaja
VESA RASINAHO,
Roschier
Asianajotoimisto Oy (pj.)
Asianajaja
MANNE AIRAKSINEN,
Roschier
Asianajotoimisto Oy
Osakeyhtiöriitapäivä kokoaa yhteen riidanratkaisun ja yhtiöoikeu
den asiantuntijat käsittelemään yhtiöoikeudellisia riitatilanteita.
Päivässä pureudutaan muun muassa tyypillisiin osakeyhtiön
riitatilanteisiin ja tuodaan esiin käytännön kokemuksia ja ratkaisu
Asianajaja, OTT
GISELA KNUTS,
Roschier
Asianajotoimisto Oy
Professori
VEIKKO VAHTERA,
Tampereen yliopisto
malleja. Käsittelyssä on myös KKO:n tuore ratkaisu vastuun
samastuksesta.
Asiantuntijana myös:
Hovioikeudenneuvos Jussi Heiskanen, Helsingin hovioikeus
Saneeraukseen valmistautuminen
Yrityssaneerauksen erityiskysymyksiä • 26.5.Helsinki
Asianajaja
ARTO KUKKONEN,
Asianajotoimisto
HH Partners Oy (pj.)
Senior Legal Counsel
JARMO HYVÄRINEN,
Nordea Pankki Suomi Oyj
Seminaarissa käsitellään saneerattavan yhtiön toimintaympäris
töön liittyviä kysymyksiä. Lisäksi pohditaan, kuinka vakuusvelan
määrä on määritettävä ja voidaanko lakimääräisiä vastuita kuten
ympäristövastuita velkajärjestellä. Edellä mainittujen kysymyksen
selvittely vaatii usein selvittäjän ja velkojatoimikunnan yhteistyötä,
mutta miten yhteistyö toimii käytännössä.
Asianajaja
MIKA ILVESKERO,
Asianajotoimisto
Castrén & Snellman Oy
Asianajaja
JYRKI TÄHTINEN,
Asianajotoimisto
Borenius Oy
Asiantuntijoina myös:
Prosessioikeuden professori Tuomas Hupli, Turun yliopisto
Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen,
Konkurssiasiamiehen toimisto
Professori Jarno Tepora, Helsingin yliopisto
Hintoihin lisätään alv 24 %.. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi
pääkirjoitus
6
V
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
ROHKEITA RATKAISUJA
iikon päästä käytävissä eduskuntavaaleissa valitaan edustajat tekemään oikeudenhoitoon liittyviä vaikeita päätöksiä. Rahaa ei
ole edes entisessä määrin, joten
olemassa olevien rakenteiden puolustaminen ilman minkäänlaista muutosvalmiutta ei ole
mahdollista.
Nyt ennen vaaleja – ja myös niiden jälkeen – asianajajienkin on tuotava rohkeasti esille, mitkä olisivat meidän
ratkaisumme oikeusvaltion kehittämiseksi.
Tämän lehden haastattelussa entinen oikeusministeri
Tuija Brax suomii meitä juristeja siitä, että olemme jupisseet huolistamme turhan paljon keskenämme ja selittäneet
niitä liian laiskasti kansalaisille. Olemme halunneet, että
meillä kuullaan asiantuntijoina. Pelkkä asiantuntemus ei
kuitenkaan riitä vaan mielipiteiden esittämisessä on oltava
riittävän näkyvä. Muutoin muut alat kiilaavat eturiviin.
Asianajajaliiton valtuuskunta hyväksyi alkuvuodesta liitolle uuden strategian. Siinä sanotaan nyt rohkeasti se, mitä
olemme asianajajapiireissä jo pitkään ajatelleet: Tulevaisuudessa vain asianajajien tulee hoitaa oikeudenkäyntiasioita.
Oikeudenkäynneissä avustajana toimivalla on mielestämme oltava juristikoulutuksen lisäksi vähintään uudistetun asianajajatutkinnon mukaiset opit sekä usean
vuoden ammattikokemus. Niin ikään välttämätöntä on
jatkuva täydennyskouluttautuminen ja ammatillisen toiminnan tehokas valvonta.
Kuluttajien kannalta on harhaanjohtavaa, että oikeudellisia palveluita markkinoidaan nyt erilaisilla ammattinimikkeillä, jotka antavat toisistaan poikkeavat takuut osaamisesta ja palvelujen tarjoajiin kohdistuvasta valvonnasta.
MYÖS TUOMIOISTUINTEN uudistamiseen kaivataan roh-
keutta. Kevään aikana liiton näkemystä on tiedusteltu sekä
korkeimpien oikeuksien yhdistämiseen että tuomioistuinviraston perustamiseen. Maaliskuussa jätti mietintönsä
käräjäoikeusverkostoa pohtinut virkamiestyöryhmä.
Asianajajaliitto kannustaa uudistuksiin: Vähäiset eurot
on keskitettävä tuomitsemistoimintaan. Tuomioistuinten
hallintoa on sen sijaan karsittava ja keskitettävä.
Käräjäoikeusverkoston uudistamista koskevan työryhmän esityksessäkin ehdottoman hyvää oli se, että tuomarien
virkoja ei oltaisi vähentämässä – joitakin päällikkötuomarien virkoja lukuun ottamatta – vaikkakin toimipaikkoja
karsittaisiin. Erityisosaamisen kehittämisen näkökulmasta suuremmissa yksiköissä on etunsa, mutta esityksen
heikkoutena ovat pitkiksi muodostuvat ja kustannuksia
aiheuttavat välimatkat. Valtio säästäisi, mutta lopullisia
maksajia olisivat kansalaiset ja yritykset muun muassa kasvavien matkakustannusten muodossa. Vakava huolenaihe
on myös asianajopalveluiden katoaminen toimipaikkojen
vähenemisen myötä.
Vaikka käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrä pysyisi ennallaankin, tuomareiden tulisi liikkua nykyistä enemmän,
jotta heidän erityisasiantuntemustaan
voitaisiin paremmin hyödyntää. Osan
tuomarinviroista tulisi olla hovioikeuspiireittäin nimettyjä. Näin tuomari toimisi yhden tuomioistuimen sijasta tarvittaessa
useammassa – aivan kuten
asianajajat ja syyttäjät jo
nykyisin.
Risto Sipilä
SUOMEN A SI A N A JA JA L II TON
P UHEEN JOH TA JA
Mitä hyötyä
korkeimpien oikeuksien
yhdistämisestä olisi?
Risto Sipilä kertoo
YouTube-kanavallamme.
youtube.com/asianajajat
LEHDE STÄ
VINKKE JÄ TULE VA STA | Tässä
Advokaatin vuosikatsausnumerossa
ei katsotaan niinkään viime vuoteen,
vaan suuntana on tulevaisuus.
Asianajajaliiton valtuuskunta linjasi tammikuussa liiton toiminnan
tavoitteet seuraavalle kymmenelle
vuodelle. Mitä strategiapaperi sisältää ja mitä mieltä sen tavoitteista
ollaan alan ulkopuolella? Vastauksia
on tämän lehden Laajakulma-artikkelissa.
Advokaatti kannattaa lukea ennen
äänestyskoppiin menemistä. Ajankohdasta johtuen lehdessä on räväköitä näkökulmia oikeusturvasta.
Keskustelua ei synny ilman erilaisia
mielipiteitä.
JA NNE L AUK K A NEN,
K EHI T Y S- JA V IE S T IN TÄ PÄ Ä L L IK KÖ
ADVOKAATTI Suomen Asianajajaliiton jäsen- ja ammattilehti, 20. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Janne Laukkanen, p. 040 588 1925, [email protected]
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Johanna Kainulainen, p. 040 721 7289, [email protected] TOIMITUS Asianajajaliitto ja Fondamenta Media Oy
ULKOASU Marko von Konow TAITTO Uusimaa Studio PALAUTE [email protected] ILMOITUKSET OS-Media Oy, p. (09) 3250 500, f. (09) 870 1968
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. (09) 6866 120, [email protected] KUSTANTAJA Suomen Asianajajaliitto PAINO Kirjapaino Uusimaa
PAINOS 2 800 kpl ISSN 1239-1085 / Aikakauslehtien liiton jäsen / Advokaatti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta.
Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. / Seuraava lehti ilmestyy 17.6.2015.
18
”Lakimiesten
kannattaisi seurata
nykyistä tarkemmin,
ketkä poliitikoista
oikeasti tekevät jotain
oikeushallinnon
eteen.”
sisältö
7
18 HENKILÖ KUVASSA
Juristiedustajan
tilinpäätös
Tuija Brax jättää eduskunnan uskoen,
että oikeudenhoidon myllerrykset eivät
ota laantuakseen. Hän kehottaa asianajajia vaatimaan kansanedustajiltaan
enemmän.
24 LA AJAKULMA
Kohti vuotta 2025
Asianajajaliiton tavoite on, että vain
asianajajat voivat toimia oikeudenkäyntiavustajina. Strategian johtotähdeksi nousi asianajajien arvostettu
asema yhteiskunnan oikeusolojen kehittäjänä.
AJASSA
9
Tutkinto kiinnostaa ei-asianajajia
10 AIPA:lla eroon paperista
11 Sallittua ja kiellettyä
12 Silminnäkijä
13 Lainattua
14 Debatti
15 Hengähdystauko
16 Lausunnoista
17 Asianajajaliitto
23 TULOKULMA
Oikeusvaltio horjuu
Elina Grundström on huolissaan. Hän
ehdottaa oikeusvaltion palauttamiseen
kolmen kohdan ohjelmaa.
30 OM LIVET
32 MINUN VALINTANI
Juristin arjesta romaaniksi
Marja Toivio-Kaasinen on asianajaja
ja kirjailija. Hän kirjoittaa siitä, minkä
tuntee: asianajajan arjesta.
34 TYÖ & TOIMISTO
Esiintyminen haltuun
Ole oikeudessa uskottava, luotettava ja
aidosti oma itsesi.
35 PISTOKOE
Kansanvälinen konkurssi
Tuula Linna kurssittaa kansainvälisistä
konkurssiasioista.
43 TAK AIKKUNA
Oikeusapupomo
Marjo Kurki johtaa Helsingin
oikeusaputoimistoa.
35 KOULUTUSTA
24
Asianajajaliiton
strategia katsoo
2020-luvulle.
40 URAUUTISET
JUH A M Y L LY M Ä K I KU VA SI
K A N T EEN T UI JA BR A X IN.
Asianajaja-kirjailijamme vasemmalta oikealle Janne Juusela Borenius, Kari Lautjärvi Dittmar & Indrenius, Eija Warma Castrén & Snellman,
Mikko Alkio Avance, Sami Tuominen Borenius, Tom Vapaavuori Bird & Bird ja Manne Airaksinen Roschier.
?
Haluatko sinäkin jakaa osaamistasi?
Ota yhteyttä ja kerro kirjaideasi [email protected]
Autamme ammattilaisia menestymään.
9
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
AJASSA
Ajankohtaisia asioita & ilmiöitä
Tutkinto vaatii perusteellista
valmistautumista.
MUILLEKIN KUIN ASIANAJAJILLE
Yli neljäsosa asianajajatutkinnon suorittajista ei ole työskennellyt asianajotoimistossa.
Tutkinnon tekemisen motiivina voi olla täydennyskouluttautuminen,
vaikkei silmissä siinnä asianajajan ura.
A
sianajajatutkinnon suorittaminen on nykyisin nopein tapa saada lupa oikeudenkäyntiavustajaksi. Tämä on oletettavasti
suurin syy siihen, että peräti yli neljäsosa asianajajatutkintoon osallistuneista työskentelee
muualla kuin asianajotoimistoissa.
– Asianajajatutkinnossa pääsee harjoittelemaan tuomioistuinmenettelyä. Oikeudenkäyntiharjoittelua ei ole tarjolla samassa mittakaavassa muualla, toteaa Asianajajaliiton
apulaispääsihteeri Pirkko Kivikari.
Hän arvioi myös, että asianajajatutkintoa
pidetään hyvänä täydennyskoulutusmahdollisuutena ja aika moni suorittaa tutkinnon
kohentaakseen ansioluetteloaan.
OTM Satu Kurki on yksi niistä viime
vuonna asianajajatutkintoon osallistuneista,
joilla ei ole asianajajataustaa.
– Minulla on työhistoriaa valtiolta, mutta
myös yksityispuoli kiinnostaa. Uskon asianajajatutkinnon parantavan työllistymismahdollisuuksia yksityiselle sektorille, hän perustelee.
Kokemukset tutkinnosta olivat myönteisiä.
– Sisältö vaikutti monipuoliselta ja hyödylliseltä. Sain lisää juridista osaamista ja hyvää
käytännön tietoutta, hän kiteyttää annin.
Asianajonäkökulma ei hänen mielestään
konkretisoitunut opiskeluaikana riittävästi,
ja valtiolla työskennellessäkin lähtökohta
on erilainen.
– Kirjallisen kokeen materiaalikansiossa
tietoa tuli yksityiskohtaisemmin kuin oikeustieteellisen tiedekunnan opinnoissa. Oli
kiinnostavaa saada myös käytännön vinkkejä siitä, miten esimerkiksi toimisto järjes-
tetään, ja kuulla asiantuntijoiden palautetta
oikeudenkäyntiosuudesta, Kurki kertoo.
Tutkinnon eettiseen osaan sisältyy toimiston järjestämisen asioita, jotka eivät kosketa
niitä tutkintoon osallistujia, jotka eivät aio
asianajajiksi.
– Näköpiirissä ei ole sisällön muuttamista
siksi, että mukana on muitakin kuin asianajajaksi tähtääviä. Tutkinnon tarkoituksena
on ennen kaikkea antaa perusedellytykset
asianajajan työhön, Kivikari Asianajajaliitosta muistuttaa.
TEK STI
S A RI A L H AVA // KU VA JUH A M Y L LY M Ä K I
Moni suorittaa asianajajatutkinnon kohentaakseen
ansioluetteloaan.
ajassa
10
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
TYÖRYHMÄ K ARSISI R AJUSTI
K ÄR ÄJÄOIKEUKSIA
Oikeudenkäynnit
paperittomiksi
Yleisissä tuomioistuimissa ja syyttäjänvirastoissa
siirrytään lainkäytössä paperittomaan työskentelyyn
vuoden 2018 loppuun mennessä. Tätä tavoitellaan
AIPA- eli aineistopankkihankkeella. Uudistus
vaikuttaa merkittävästi asianajajien työhön.
K
yse on erityisesti työtapojen muutoksesta ja tiedon entistä
paremmasta jäsentelystä, toteaa asianajaja Kari Jaatinen.
Hän työskentelee AIPAn yhteistyöryhmässä asianajajien
edustajana.
Papereista on tarkoitus päästä kokonaan eroon, paitsi
niissä tapauksissa, joissa paperidokumentti on välttämätön esimerkiksi
todistelussa.
Tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen toiminnoille rakennetaan tietojärjestelmä, jossa asiakirjat, todisteet ja käsittelyyn liittyvä tieto
siirtyvät digitaalisesti. Samalla tehdään asioimisportaali, jonka avulla
luodaan yhteys oikeudenkäyntien asianosaisten ja heidän avustajiensa
sekä syyttäjänvirastojen ja tuomioistuinten välille.
– Hanke on käyttäjälähtöinen. Tulevia työtapoja ja niitä tukevaa tietojärjestelmää ovat alusta alkaen suunnitelleet järjestelmän käyttäjät,
eli syyttäjät, sihteerit ja tuomarit, AIPAn hankejohtaja Marko Loisa
kuvailee.
Työryhmissä on mukana myös sidosryhmiä, joista yhtenä tärkeimmistä
asianajajat. AIPA vaikuttaa asianajajien työtapoihin ja tietotekniikkainvestointeihin merkittävästi, koska asiakirjamuodon sijaan huomiota täytyy kiinnittää esimerkiksi tiedon rakenteisiin ja metatietoon. Nyt määrittelyvaiheessa tarvitaan ideoita siitä, millainen olisi hyvä järjestelmä.
– Liiton edustajana toivon, että mahdollisimman moni miettisi ja
kommentoisi asiaa minulle, Jaatinen kannustaa.
Tänä vuonna on tarkoitus saada määriteltyä siviiliasioiden sähköiset
prosessit. Samalla toteutetaan ensimmäisenä käyttöön otettava tietojärjestelmän osa eli pakkokeinojen käsittely käräjäoikeuksissa. Sitten toteutetaan syyttäjänvirastoihin uusi summaarinen sakkomenettely. Siviiliasioiden jälkeen määritellään ja toteutetaan rikosasioiden toiminnot.
OIKEUSMINISTERIÖN virkamiestyöryhmä ehdottaa käräjäoikeuksien määrän voimakasta supistamista. Käräjäoikeuksia on nyt 27. Työryhmän maaliskuussa julkaisema selvitys sisältää kaksi erilaista mallia käräjäoikeusverkostosta.
Toisen mallin lähtökohtana on ollut asia- ja henkilöstömääriltään pienimpien käräjäoikeuksien sekä eräiden
muiden käräjäoikeuksien yhdistäminen. Käräjäoikeuksia
olisi 17. Toinen malli vastaa poliisin ja syyttäjän toimialueita, ja sen mukaan käräjäoikeuksia olisi 14.
Suomen Asianajajaliiton mielestä on tärkeää kiinnittää
huomiota siihen, että palvelut ovat aidosti kansalaisten
saatavilla ja että supistuksilla tavoiteltavat säästöt eivät
siirry asiakkaiden maksettaviksi esimerkiksi kasvavina
matkakustannuksina.
– Toimipaikkojen vähentyessä myös muut oikeudelliset palvelut uhkaavat kadota kyseisiltä paikkakunnilta,
puheenjohtaja Risto Sipilä sanoo.
Toisaalta oikeudenhoidon ammattilaisten on oltava valmiita tarkastelemaan radikaalistikin toimintatapojaan.
– Kehittyvät etäyhteydet auttavat säästöjen saamisessa
ja palveluiden tuomisessa lähemmäksi asiakkaita. Kuitenkin vaikkapa oikeudenkäynneissä asiakkaan intressi vaatii
hyvin usein asianajajan ja esimerkiksi todistajien henkilökohtaista läsnäoloa myös tulevaisuudessa, riippumatta
lainsäädännöllisestä kehityksestä, Sipilä uskoo.
Nykyinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
pitää työryhmän esitystä liian radikaalina. Hän haluaisi
selvittää vaihtoehtoisia malleja.
K ANNATUSTA
TUOMIOISTUINVIR ASTOLLE
TUOMIOISTUINTEN keskushallinto tulisi riippumattomuussyistä järjestää mahdollisimman irralliseksi oikeusministeriöstä, Asianajajaliitto toteaa asiaa käsittelevässä
lausunnossaan.
Liiton käsityksen mukaan tuomioistuinviraston perustaminen tarjoaisi nykyistä paremmat mahdollisuudet
tuomareiden erityisosaamisen kehittämiseen.
Asianajajaliiton mielestä myös asianajajien ja syyttäjien
pitäisi olla tuomareiden lisäksi edustettuina viraston hallinnossa.
– On kyseenalaista, onko lähinnä tuomarikunnasta
koostuva hallinto riittävä tuomaan kattavasti esiin esimerkiksi prosessinjohtoon sekä eri oikeudenalojen kehittämistarpeisiin liittyviä koulutus- ja kehittämistarpeita. On keskeistä huomioida myös oikeuspalveluiden
käyttäjien näkökulmat tulevan viraston toiminnassa,
lausunnossa todetaan.

Momentti 7_14.fm
Page 1 Monday, October
6, 2014 8:51 AM
7/2014
Lainsäädäntökatsaus
Momentti
Lähetä AIPA-kommentit Kari Jaatiselle osoitteeseen [email protected]
ilmestyy verkkolehtenä
kahdeksan kertaa vuodessa.
(aihekenttään AIPA)
TEK STI
SUS A NN A H A A NPÄ Ä // KU V ITUS A NN A-K A IS A JORM A N A INEN
Paperit poistuvat oikeussaleista
jo parin vuoden päästä.
3
• Valtioneuvoston
• Hallituksen esitykset
lait
eus
US • Vahvistetut
• Korkein hallinto-oik
LAINSÄÄDÄNTÖKATSA
• Korkein oikeus
• OIKEUSTAPAUKSET
• MIETINNÖT YM.
VAT
• KKO:N VALITUSLU
Sisältö
2
9
15
9
asetukset
11
7
Lue uusin Momentti:
asianajajaliitto.fi/momentti
ajassa
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
SALLITTUA JA KIELLETTYÄ
TEK STI
11
M A RK KU Y LÖNEN // KU V ITUS A NN A-K A IS A JORM A N A INEN
Onko lakivälitys.fi sallittua
markkinointia vai kiellettyä
hyvityksen maksamista
tehtävän saamisesta?
Lakivälitys.fi on Future Lawyers Oy:n 2014 perustama sivusto, jota kuluttajat
voivat käyttää lakipalveluiden hakemiseen. Lakivälitys.fi-välityspalvelu on
asianajajan kannalta ongelmallinen erityisesti liittyen hyvän asianajajatavan
kieltoon maksaa tehtävän saamisesta, kirjoittaa Markku Ylönen.
L
akipalvelua tarvitseva kuluttaja tai yritys voi tehdä lakivälitys.fi-sivustolle tarjouspyynnön, jossa yksilöidään
oikeudellisen palvelun tarve.
Palveluun rekisteröityneet
asianajajat, lakimiehet ja muut
oikeudellisia palveluja tarjoavat toimijat voivat tehdä ilmaiseksi tarjouksen palveluntarvitsijalle. Jos tarjous johtaa palveluntarvitsijan yhteydenottoon, Future Lawyers
Oy veloittaa tarjouksen tekijältä maksun.
Palveluun rekisteröitynyt toimija voi myös
valita kuukausimaksun, jolloin toteutuneista palveluntarvitsijoiden yhteydenotoista ei
tarvitse suorittaa erillistä maksua.
ENSIVAIKUTELMANA LIIKEIDE A vaikuttaa
hyvältä. Oikeudellisia palveluja tarvitseva voi
saada eri toimijoilta tarjouksia siitä, millaista
palvelua kyseiseen ongelmaan on saatavissa
ja mihin hintaan.
Liikeideaa tarkasteltaessa nousee kuitenkin esiin joitakin ongelmallisia kysymyksiä
asianajajan kannalta. Näitä ovat ainakin salassapito- ja vaitiolovelvollisuus, esteellisyys
sekä kielto hyvityksen tarjoamisesta tehtävän saamisesta.
Palveluntarvitsijan oikeudellinen ongelma
tulee järjestelyssä kaikkien lakimiespalveluun rekisteröityneiden lakimiesten tietoon.
Lakipalvelua tarvitsevan yhteystiedot annetaan asianajajalle palveluntarvitsijan ottaessa
tarjouksen perusteella yhteyttä asianajajaan.
Perinteisesti asiakkaan oikeudelliseen ongelmaan liittyvät tiedot kuuluvat asianajajan
salassapitovelvollisuuden piiriin ja asiakkaan
henkilöllisyys kuuluu vaitiolovelvollisuuden
piiriin. Markkinapaikan tarjoama välitysjärjestelmä poikkeaa näin huomattavasti asianajotoiminnan perusteista. Palveluntarvitsijan
voidaan kuitenkin katsoa hyväksyneen luottamuksellisuuteen liittyvät poikkeamat hänen ryhtyessään käyttämään välityspalvelua.
VÄLIT YSJÄR JE STELMÄ ÄN LIIT T Y Y myös
esteellisyyttä koskevia arveluttavia kysymyksiä. Asianajajan tehdessä palveluntarvitsijalle
tarjousta hän ei tiedä tämän henkilöllisyyttä.
Asianajajalla ei siis ole mahdollisuutta varmistua siitä, olisiko hän esteellinen hoitamaan
tehtävää. Asianajajan on mahdollista tarkistaa esteellisyys vasta saadessaan tietoonsa
palveluntarvitsijaa koskevat yksilöintitiedot.
Jos asianajaja toteaa olevansa esteellinen,
on hänen luonnollisesti torjuttava tehtävä.
Jos asianajajalla on jo asiakkaanaan palveluntarvitsijan mahdollinen vastapuoli, tarjouspyynnössä ja tarjouksessa esitetyt tiedot
saattavat joissakin tilanteissa tehdä asianajajan esteelliseksi hoitamaan jo olemassa olevan asiakkaansa asiaa. Tästä taas voi seurata
asianajajan velvollisuus korvata asiakkaalleen
toisen asianajajan palkkaamisesta aiheutuvia
ylimääräisiä kustannuksia.
HY VÄ Ä A SIANA JA JATAPA A koskevien ohjeiden 4.6-kohdan mukaan asianajaja ei saa
antaa eikä luvata kenellekään osaa palkkiostaan tai muuta hyvitystä tehtävän saamisesta
tai hankkimisesta. Onko asianajajan Future
Lawyers Oy:lle palveluntarvitsijan yhteydenoton perusteella maksama yksikkömaksu
tai kuukausimaksu siis tapaohjeissa tarkoitettu hyvitys?
Periaatteessa voitaisiin ajatella, että lakivälitys.fi -sivusto on kuin mikä tahansa internetissä oleva hakupalvelu, jossa tapahtuvasta
markkinoinnista asianajaja on velvollinen
suorittamaan korvauksen. Samoin voisi olla
ajateltavissa, että tällainen hakupalvelu olisi
rinnastettavissa perinteiseen sanomalehdessä julkaistavaan ilmoitukseen, josta asianajaja
maksaa lehdelle korvauksen.
INTERNETIN HAKUPALVELUT ja perinteiset
lehti-ilmoitukset kuitenkin poikkeavat lakivälitys.fi:stä yhdessä ratkaisevassa suhteessa.
Jos asiakas ottaa yhteyttä asianajajaan
Asianajaja ei saa
antaa hyvitystä
tehtävän saamisesta
tai hankkimisesta.
nähtyään asianajajan nimen internetin
hakupalvelussa tai luettuaan lehti-ilmoituksen, asianajaja ei suorita tästä korvausta
hakupalvelulle tai lehdelle. Lakivälitys.
fi:n järjestelyssä asianajaja suorittaa maksun, kun palveluntarvitsija ottaa yhteyttä
asianajajaan tarjouspyynnön ja tarjouksen johdosta. Maksun perusteena on se,
että lakivälitys.fi on järjestelmänsä kautta mahdollistanut sen, että asianajaja voi
saada maksua vastaan hoidattavakseen
asianajotoimeksiannon.
L A K I VÄ LIT YS.FI-PA LV ELUS SA salassapitoon ja vaitiolovelvollisuuteen sekä
esteellisyyteen liittyvät ongelmat eivät
välttämättä ole sellaisia, että ne estäisivät
asianajajia olemasta mukana palvelussa.
Asiakkaan yhteydenottoon perustuva
maksu Future Lawyers Oy:lle on kuitenkin käsitykseni mukaan hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden 4.6-kohdassa
tarkoitettu korvaus tehtävän hankkimisesta. Maksun suorittamalla asianajaja
toimii vastoin hyvää asianajajatapaa.
Kirjoittaja on Asianajajaliiton entinen
pitkäaikainen pääsihteeri, jonka kirjoittama Asianajajaoikeus-teos julkaistiin viime
vuonna.
ajassa
12
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
LÄHESTYMISKIELTOJEN
TUNNUSTAMINEN EU-MAIDEN
VÄLILLÄ MAHDOLLISTA
L ÄHE ST YMISKIELTOJEN vastavuoroinen tunnustaminen EU-maiden välillä on nyt mahdollista. Asiaa koskeva
EU-direktiivi ja sitä täydentävä asetus tulivat voimaan
24. maaliskuuta.
Yhdessä EU-jäsenvaltiossa annetun eurooppalaisen
suojelumääräyksen perusteella henkilö voi saada suojaa
myös siirtyessään toiseen jäsenvaltioon ilman, että hänen tarvitsisi siellä käynnistää uutta menettelyä suojelua
saadakseen. Tarkoituksena on tehostaa rikoksen uhrien
suojelua erityisesti väkivaltarikosten sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen
liittyvien rikosten osalta.
UUDISTETUSSA PRH:N
TIETOK ANNASSA
TAVAR AMERKKIEN KUVIA
SILMINNÄKIJÄ
Sanat johtavat jäljille
Profiloijat, rikospaikkatutkijat ja psykologit ovat
rikossarjoista tuttuja, mutta myös kielentutkija voi auttaa
poliisia tai asianajajaa. Kuten Kotimaisten kielten keskuksen
eritysasiantuntija, dosentti Ulla Tiililä.
Olet Suomen ehkä tunnetuin forensinen kielentutkija. Mitä siis tutkit?
Forensista kielentutkimusta käytetään muun muassa etsittäessä rikosoikeudellista näyttöä. Pyrimme esimerkiksi analyysin avulla selvittämään, ovatko tekstit saman vai eri henkilön kirjoittamia.
Rikosjutuissa saamme toimeksiantoja poliisilta, mutta voimme olla
avuksi myös siviilijutuissa, kuten sopimusten ja muiden asiakirjojen
tulkinnassa. Niissä kiemurainen ilmaisu, kuten monitulkintaiset lauseenvastikkeet, voivat aiheuttaa ongelmia.
Miten kielentutkija jäljittää kirjoittajaa?
Analysoimalla lauserakenteita, sanontoja ja yksittäisiä sanoja, mutta
myös sisältöä ja tekstin rakentamaa maailmaa. Esimerkiksi johdonmukaisesti samalla tavoin väärin kirjoitettu sana on paljastava. Eräässä talousrikosjutussa oli viranomaisten nimissä lähetetty asiakirjoja,
joissa oli paljon voimasanoja ja värikästä kieltä. Sellainen on aidossa
viranomaiskielessä epätodennäköistä.
Kuka voi käyttää forensisen kielentutkimuksen palveluja?
Otamme periaatteessa keneltä hyvänsä vastaan toimeksiantoja tekstien tulkinnasta, mutta kirjoittajan jäljittämisessä ja rikosepäilyissä
vain poliisilta. Olen itse tehnyt kerran tilaustyön myös medialle niin
sanotussa Enkeli-Elisa nettikirjoittelujutussa. Siinä oli kyse juuri useiden henkilöiden nimellä julkaistujen tekstien osoittamisesta yhden ja
saman henkilön kirjoittamiksi.
TEK STI
K IR SI P OIKOL A INEN // KU VA JUH A M Y L LY M Ä K I
PATENT TI- JA REKISTERIHALLITUKSEN uudistettu tavaramerkkitietokanta on kaikille avoin ja maksuton palvelu,
jonka avulla tavaramerkkien hakijat, yrittäjät ja tavaramerkkiasiamiehet voivat selvittää esimerkiksi suunnitellun
tavaramerkin erottuvuutta sekä kilpailijoiden rekisteröimiä tavaramerkkejä.
Aiemmin kuvamerkkien tutkiminen oli mahdollista vain käymällä PRH:ssa, nyt kuvamerkkejä voi hakea
kansainvälisen kuvioluokan perusteella ajasta ja paikasta
riippumatta.
prh.fi
SYYTTÄJÄLAITOS VÄLTTYY
YT-NEUVOTTELUILTA
HALLITUS osoitti maaliskuun lopussa lisärahoitusta syyttäjälaitokselle vuosien 2016–2019 teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa eli niin sanotussa kehyspäätöksessä.
Valtakunnansyyttäjävirasto olisi muutoin joutunut pian
aloittamaan henkilöstön yhteistoimintamenettelyn, koska
aiemman kehyspäätöksen mukaisesti harmaan talouden
torjuntaan osoitettu lisärahoitus oli päättymässä kuluvan
vuoden lopussa. Yt-neuvottelut olisivat koskeneet noin 40
syyttäjälaitoksen työntekijää.
Harmaan talouden torjunta koskee törkeitä vero-, velallisen- ja kirjapitorikoksia. Niissä talousrikostutkinnan tehokkuus riippuu siitä, missä määrin syyttäjälaitos
kykenee hoitamaan käsiteltäväksi valmistuvia juttuja.
50
LAIN LUKU
ASIANAJAJALIITON
LAUSUNTOJEN MÄ ÄRÄ 2014
ajassa
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
LAINATTUA
13
L A IS TA JA SEN V IERE S TÄ K IR JOI T E T T UA //
JOH A NN A K A INUL A INEN JA HEIDI ENNE
KOONNEE T
Salissa 403 tapahtunutta
T
oimittaja Ilkka Karisto istui kuukauden Helsingin käräjäoikeuden salissa
numero 403 kuuntelemassa oikeudenkäyntejä. Hänelle selvisi, että tavallinen rikollinen ei ole kylmäverinen tappaja vaan kirjanpitonsa väärentänyt
pienyrittäjä tai jo ennen kassaa sammunut myymälävaras. Koska nämä
rutiinijutut eivät päädy lehtien otsikoihin, ihmisillä on vääristynyt kuva
rikollisuudesta, sen syistä ja seurauksista. Lisäksi koko prosessia leimaa
tehottomuus – joskus oikeudessa hidastellaan jopa ihan tarkoituksella.
”Tuomari tutki papereita ja keksi ratkaisun: ’Rikos vanhenee ensi kesänä. Määrätään
uusi päivä elokuulle, niin pääsemme eroon tästä jutusta.’
Syyttäjä innostui: ’Joo, mutta ei kerrota hänelle päivämäärää, niin hän ei tule tänne.’”
LongPlay 26: Sali 403
”Asianajotoimistoon tekisin tilaustyön,
jota toimisto joutuisi puolustamaan
oikeudessa. Teoksen puolustaminen
riittäisi sen maksuksi.”
Taiteilija Jani Leinonen Juristikirjeessä 28.1.
Juristinaiset hoitavat lapset Norjassa
”45 prosenttia naisjuristeista katsoo kantavansa pääasiallisen vastuun lapsista. Vain yksi prosentti miehistä sanoo samaa.”
Advokatbladet 1/2015
Kiistaa lemmikin huoltajuudesta?
”Pet Nup is a free download that covers ownership, responsibilities
and rights in the event of a relationship breakdown, with the goal of
keeping pet welfare at its heart.”
ABA Journal January 2015
Todellinen elinkautinen doping-rikkomuksesta
”Onko kohtuullista, että joku joutuu olemaan elinikäisessä toimintakiellossa, kun rikosoikeuden puolella elinkautinen ei ole todellisuudessa elinkautinen.”
Asianajaja Antti Kejo Yle Kainuu 16.2.
Asianajajatutkinto ajan hermolla
”Tänään @Asianajajat kokeessa 90 muun kokelaan kanssa. Onnistuneissa koekysymyksissä seikkaili mm. Tinderissä seuraa etsivä
paidaton asianajaja.”
@HerkkoHietanen Twitterissä 30.1.
Nykylama ei näy katukuvassa
”Euroopan taantuma on jo nyt kestänyt pidempään kuin mikään lama
nykyhistoriassa. Suomen kansantuote on kärsinyt pahemmin kuin
1990-luvun lamassa. Kun näin sanon, ihmiset eivät usko. Lama ei
näy. Halvan tuopin topless-baareja ei ilmesty kaduille; kirpputorit ja
leipäjonot oli ennestään.”
Toimittaja-kirjailija Timo Harakka Viesti-lehdessä 1/2015
KLIKATUIMMAT NETTIUUTISET
KKO:n täysistunto: Hovista poisjääneen valitus oli tutkittava
Korkein oikeus muutti aikaisempaa linjaansa ja katsoi perustuslain vastaiseksi jättää valitus sillensä, kun valittaja ei ole saapunut
hovioikeuden pääkäsittelyyn. KKO katsoi, että valituksen sillensä
jättäminen oli ristiriidassa ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain
kanssa. (17.2.)
Suomalainen tappaa yhtä usein kuin maahanmuuttaja
Suomen Kuvalehti selvitti, ketkä tekevät henkirikoksia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Martti Lehti laski henkirikostilastoista, että vuonna 2013 maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset
syyllistyivät yhtä usein henkirikoksiin, kun tekijät suhteutetaan väestömääriin. (10.2.)
EIT:lta Suomelle kaksi langettavaa tuomiota
ne bis in idem -asioista
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on antanut kaksi Suomea
koskevaa tuomiota. Kummassakin tapauksessa oli kyse veronkorotusprosessin ja rikosprosessin välisestä suhteesta. EIT katsoi
jo vakiintuneen kantansa mukaisesti, että kun jompi kumpi näistä
prosesseista tulee lopulliseksi, toinen prosessi pitää lopettaa, jottei
henkilöä rangaista kahdesti samasta teosta. (10.2.)
Asianajajaliiton nettisivuilla ja Twitterissä seurataan päivittäin oikeudellista
uutisvirtaa.
Lue lisää: asianajajaliitto.fi/oikeudellisia_uutisia ja twitter.com/asianajajat.
14
DEBATTI
ajassa
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
HER ÄT TÄ Ä K E SKUS T ELUA // TEK STI EERO TA K KUNEN
Oikeusturva ei toteudu
Helsingissä
Oikeusturva ei tällä hetkellä toteudu kaikissa asioissa ja koko
maassa yhdenvertaisesti. Helsingissä tilanne on selvästi muuta
maata heikompi. Tarvitaan lainsäädännön uudistuksia.
V
altakunnallisena tavoitteena rikosjutuissa on, että 45 prosenttia
niistä ratkaistaan alle kahdessa kuukaudessa. Helsingissä asiaratkaistujen rikosasioiden luku on maan heikoin, noin 20 prosenttia.
Nopeimmissa käräjäoikeuksissa se on noin 70 prosenttia.
Enintään 10 prosentissa jutuista käsittely saa valtakunnallisen tavoitteen mukaan kestää yhdeksän kuukautta. Tähän on valtaosassa
käräjäoikeuksia myös päästy, mutta Helsingissä luku on ollut jopa
KUKA ASIANTUNTIJA?
Laamanni Eero Takkunen on
toiminut Helsingin käräjäoikeuden
johtajana vuodesta 2008. Hän jää
tehtävästä eläkkeelle toukokuun
alussa. Ennen Helsinkiä Takkunen
toimi laamannina Kemi-Tornion
käräjäoikeudessa.
yli 20 prosenttia.
Riita-asioissa valtakunnallisena tavoitteena on, että 35 prosenttia pääkäsittelyssä
olleista riita-asioista ratkaistaan alle 6 kuukaudessa. Helsingissä alle 10 prosenttia
pääkäsittelyssä olleista jutuista ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja yli vuoden vanhojen
juttujen osuus on jo yli 70 prosenttia.
Luvut osoittavat, että oikeusturva ei todellakaan toteudu samalla tavalla koko maassa. Helsingissä, maan tärkeimmällä talousalueella, kansalaiset ja yhteisöt joutuvat
odottamaan kohtuuttomasti. Tilanne on erityisesti riita-asioissa mennyt huonompaan
suuntaan. Juttumäärät ovat kasvaneet ja jutut ovat muuttuneet laajemmiksi sekä oikeudellisesti ja näytöllisesti hankalammiksi. Prosessilait eivät ole seuranneet mukana.
VALITET TAVA STI esiintyy myös osapuolia, joiden
Sähköisen asioinnin
pyrkimyksenä ei ole oikeudenkäynnin edistämiaikana voi kysyä,
nen, vaan pikemmin sen sabotoiminen. Se onnistuukin tällä hetkellä varsin hyvin. Käytössä ei ole
kuinka sitovia
riittävän tehokkaita prosessinjohtokeinoja.
oikeuspaikkasäännöksiä
Olisi aihetta myös pohtia, mitkä asiat on syytä
enää tarvitaan.
käsitellä tuomioistuimissa ja mitkä voitaisiin siirtää yksinkertaisempaan ja nopeampaan käsittelyyn poliisissa. Joissakin maissa yksinkertaisille
rikosasioille määrätään heti tapahtuman jälkeen
käsittelypäivä, esimerkiksi kahden viikon päähän. Asianosaiset tulevat mielellään
paikalle, kun tietävät saavansa asian heti pois päiväjärjestyksestä.
Rikosprosessissa on käytössä kirjallinen menettely, joka ei edellytä oikeusistunnon
järjestämistä. Se toimii muualla maassa varsin hyvin. Helsingissä kirjallista menettelyä ei voida käyttää laajamittaisesti johtuen toimintaympäristön ja juttukannan
erilaisuudesta. Käräjäoikeus onkin pyrkinyt yhdessä asianajajien, poliisin ja syyttäjien kanssa löytämään vaihtoehtoisia menettelytapoja, kuten nopeutettu käsittely ja
pikaoikeudenkäynnit.
RIITA-A SIOISSA Helsingissä ovat ajankohtaisena ongelmana laajat, jopa tuhansia asioita
käsittävät jutturyppäät, joiden käsittely tapahtuu yksitellen, perinteisiä prosessimuotoja noudattaen. Ryhmäkannelaki ei sovellu näihin asioihin, vaan tarvittaisiin
joustavammat säännökset.
Ennakkopäätösvalitus käräjäoikeudesta suoraan korkeimpaan oikeuteen on puolestaan mahdollista vain, jos asianosaiset suostuvat siihen. Pitäisi tutkia mahdollisuutta,
että tuomioistuin voisi omasta aloitteestaan pyytää korkeimmalta oikeudelta ennakkoratkaisua, kuten EU-oikeudessa.
Sähköisen asioinnin aikana voi myös kysyä, kuinka sitovia oikeuspaikkasäännöksiä
enää tarvitaan.
Vaikuttaa siltä, että lainsäädännön uudistamisessa haetaan tällä hetkellä vain säästöjä, ”pikavoittoja”, ja sen vuoksi kokonaisvaltaiset uudistukset jäävät taka-alalle.
Tuomioistuinten on kuitenkin valtion talousarviosta riippumatta ratkaistava oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa kaikki vireille tulevat asiat.
Juttujen viivästymisestä maksettavat vähäiset korvaukset eivät koskaan korvaa
asianosaiselle aiheutunutta todellista vahinkoa ja kärsimystä. Oikeusvaltiossa ei pitäisi tyytyä asioiden viipymiseen ja viipymisen hyvittämiseen, vaan sitoutua etukäteen
siihen, että kaikille asioille taataan riittävän nopea käsittely.
3
nuijankopautusta
1YKSINKERTAISILLE
RIKOSASIOILLE K ÄSITTELYPÄIVÄ
NOPEASTI.
ÄTÖSVALITUS
2ENNAKKOPÄ
KKO:HON MYÖS ILMAN
ASIANOSAISTEN SUOSTUMUSTA.
ASÄ ÄNNÖKSET
3 OIKEUSPAIKK
UUTEEN HARKINTA AN.
ajassa
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
15
SÄÄNNÖKSIÄ PERINNÖNJAON
PER ÄYTYMISESTÄ
VALMISTELLAAN
OIK EUSMINISTERIÖ on asettanut työryhmän valmistelemaan lainsäädäntöä perinnönjaon peräytymisestä
ja omaisuuden palautusvastuusta. Valmistelutyö liittyy
vuoden 2016 alusta voimaan tulevaan uuteen isyyslakiin.
Uudessa isyyslaissa palautetaan kanneoikeus isyyden
vahvistamiseksi niille, jotka ovat syntyneet avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa. Lähtökohtana on, että perintöoikeus on tällöin sama kuin muillakin perillisillä. Kun nykyinen laki tuli voimaan vuonna
1976, kanneoikeus rajattiin viiteen vuoteen.
Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus siitä, millä
edellytyksillä jo toimitettu perinnönjako voidaan peräyttää
ja jo jaettua omaisuutta mahdollisesti palauttaa pesään.
Perinnönjako voidaan joutua peräyttämään esimerkiksi
tilanteessa, jossa perittävälle tulee isyyden vahvistamisen
seurauksena perillinen, jonka perintöoikeutta ei perinnönjaossa ole huomioitu.
KONKURSSIEN MÄÄR Ä
LASKUSSA
KONKURSSIHAKEMUSTEN määrä laski tammi–helmikuussa viidenneksellä vuoden takaisesta. Jo vuosi 2014 oli
edeltäjäänsä valoisampi: konkursseja tuli vireille kuutisen
prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013.
Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana eniten konkursseja tehtiin vuonna 2013, jolloin konkurssiin asetettiin 2 200 yritystä.
Tilastotiedot kävivät ilmi Konkurssiasiamiehen toimiston juhlaseminaarissa maalikuussa. Konkurssiasiamiehen toimisto perustettiin 20 vuotta sitten keskelle
lama-Suomea. Tuolloin konkurssihakemuksia laadittiin
vuosittain keskimäärin reilut 6 000. Synkin vuosi oli 1992,
jolloin konkursseja tehtiin noin 7 400.
KOLME ASIANAJAJAEHDOK ASTA
HUHTIKUUN eduskuntavaaleissa on ehdolla kolme asianaja-
jaa: Ville Punto (sit.) Helsingin vaalipiirissä, Pekka Romo
(kok.) Hämeen vaalipiirissä ja Ari Korhonen (ps.) Oulun
vaalipiirissä. Eduskuntavaalit järjestetään 19.4.2015.
LAIN LUKU
60
KUULEMISTEN MÄ ÄRÄ, JOISSA
KUULTIIN ASIANAJAJALIITON
EDUSTAJA A 2014
Simo Ellilä on luonnossa
rentoutunut, vapautunut
ja onnellinen.
HENGÄHDYSTAUKO
Rakkaudesta
luontoon
Eräretkeily on opettanut Simo Ellilää olemaan oma
itsensä ja kohtaamaan asiakkaat luontevasti.
K
un asianajaja Simo Ellilä vastaa puhelimeen, taustalta saattaa
kuulua metsän huminaa tai nuotion rätinää. Asianajotoimisto Aasa-Law:ssa työskentelevä Ellilä viettää viikoittaista
ulkotyöpäivää Sipoonkorvessa tai Nuuksiossa vaeltaen tai
Helsingin edustalla meloen.
– On hämmästyttävää, miten paljon saan aikaiseksi luontopäivänä.
Teen paljon ajattelutyötä eli mietin esimerkiksi, miten rakennan casen
ja todistelut tai miten perustelen valituksen. Luonnossa saan oivalluksia
ja näen selkeämmin, mikä on oleellista.
Ellilä pyrkii ajoittamaan palaverit ja tapaamiset tietyille päiville ja
ajattelutyön sekä puhelut ulkotyöpäivälle. Luonnossa kävellessä pystyy
paremmin keskittymään esimerkiksi todistajien kertomuksiin ja tulee
myös soitettua ne tärkeät taustapuhelut, jotka saattavat hektisessä toimistossa jäädä soittamatta.
Ellilä kouluttautui eräoppaaksi 17-vuotiaana ja on retkeillyt yli 30 vuotta.
– Eräretkeily on kehittänyt valtavasti persoonallisuuttani ja olen siirtänyt luonnosta saamiani oppeja myös asianajajan työhön. Luonnossa
olen löytänyt oman vapautuneen itseni. Retket ryhmien kanssa ovat
opettaneet johtamaan ja kohtaamaan ihmisiä aidosti. Asianajaja, joka
ei ole luonteva, ei ole liioin uskottava.
Luonto tarjoaa myös voimakkaita henkisiä kokemuksia.
– Vanhat metsät huokuvat vanhaa kalevalaista energiaa. Tulee tunne,
että kaikki on tasapainossa ja hyvin.
TEK STI
V IRPI MEL L ERI // KU VA SIMO EL L IL Ä N A RK IS TO
ajassa
16
LAUSUNNOISTA
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
PA L S TA L L A K ERROTA A N L II TON OIK EUSP OL II T T ISE S TA T YÖS TÄ //
JOH A NN A K A INUL A INEN
TEK STI
ASIANAJAJALIITON
TUOREIMPIA LAUSUNTOJA
13.3.
Korkeimpien oikeuksien organisatorista
yhdistämistä arvioineen työryhmän mietintö
TURVAPAIK ANHAKIJOIDEN
OIKEUSTURVAA PAR ANNETTAVA
Turvapaikanhakijat voivat saada oikeudellista apua yleisen oikeusapujärjestelmän
kautta. Turvapaikanhakijan avustajan ei kuitenkaan tarvitse olla asianajaja,
julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, vaan
avustajanmääräyksen saamiseen riittää lakimieskoulutus. Alalla toimii epäeettisin
keinoin turvapaikanhakijoita asiakkaiksi kalastelevia ammattitaidottomia
toimijoita. Asianajajaliiton mielestä avustajaksi pitäisikin määrätä vain
asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, koska
heidän toimintaansa valvotaan.
T
urvapaikanhakijoiden avustajiksi valikoituu tällä hetkellä tahoja, joiden
toiminta heikentää turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa, aiheesta oikeusministeriölle lausuntoa valmistellut asianajaja Ville Punto sanoo.
– Olen viimeisen vuoden aikana kuullut usealta turvapaikanhakijalta,
että lakitoimiston asiakkaaksi ryhtymisestä on maksettu noin sadan euron
palkkio. Jo useamman vuoden ajan olen kuullut, että tulkeille on maksettu palkkioita
asiakkaiden ohjaamisesta tiettyyn toimistoon, Punto kuvaa.
Äärimmäisissä tapauksissa ammattitaidoton avustaja on esimerkiksi laiminlyönyt
määräaikoja, eikä ole valittanut kielteisestä turvapaikkapäätöksestä.
12.3.
Avoimuusdirektiivin muutoksen täytäntöönpano ja muut arvopaperimarkkinalain muutostarpeet
6.3.
Luonnos Verohallinnon ohjeeksi Yritysjärjestelyt ja verotus – osakevaihto
6.3.
Luonnos Verohallinnon ohjeeksi Yritysjärjestelyt ja verotus – sulautuminen
25.2.
Liikennevakuutuslaki ja laki liikenneturvallisuusmaksusta
13.2.
Summaaristen riita-asioiden käsittelyn
kehittäminen
12.2.
Selvitys verotusmenettelystä annetun
lain 31 §:n muuttamisesta
Lue lisää: asianajajaliitto.fi/lausunnot
LAITA MEIDÄT KOKOUSAGENDALLE
Kun haet kokoukseenne ilmapiiriä, jossa huomio keskittyy asiaan, tule Hiltoniin.
Kolme hotelliamme:
Hilton Helsinki Airport – kokouksien kiitorata
Hilton Helsinki Kalastajatorppa – meren äärellä
Hilton Helsinki Strand – keskellä kaikkea
Myyntipalvelu
Puh. 010 808 003
[email protected]
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
ajassa
ASIANAJAJALIITTO
17
Tulos vahvasti
plussalla
A SIANA JA JALIITON tulos vuodelta 2014
oli selvästi voitollinen ennakoi liiton pääsihteeri Minna Melender. Lopullinen tilinpäätös ja tase julkaistaan niiden valmistuttua kevään aikana liiton verkkosivuilla.
– Taloutta on hoidettu tiukasti ja se
mahdollistaa myös investoinnit tulevaisuuden kehityshankkeisiin. Talous on
vahvalla pohjalla, Melender kertoo.
– Viime vuosien voitolliset tulokset tarkoittavat myös sitä, että painetta asianajajilta perittävien vuosimaksujen ja lupalakimiesten valvontamaksujen korottamiseen ei ole.
Naiset tulevat – ja menevät
A
sianajajia oli vuoden 2015 alussa 2056. Jäsenmäärä kasvoi vajaalla neljällä prosentilla edellisestä vuodesta.
Asianajajista miehiä on 71 prosenttia ja naisia 29. Naisten osuus
asianajajakunnasta ei juuri kasvanut edellisestä vuodesta.
Nuorimmassa ikäryhmässä, eli alle 31-vuotiaissa, naisten osuus on
peräti 74 prosenttia ja miesten 26 prosenttia. Tämän jälkeen naisasianajajien osuus alkaa nopeasti laskea ja esimerkiksi ikäryhmästä
41–45-vuotiaat naisia on 30 prosenttia.
ASIANAJAJAPÄIVYSTYKSESTÄ
KYSYTÄÄN NEUVOA PERINTÖASIOIHIN
MAKSUTTOMA SSA A SIANA JA JAPÄIV YST YKSESSÄ annettiin viime vuonna oikeudellista neuvontaa 1 350 kansalaiselle. Määrä oli sama kuin edellisenä vuonna. Yli kolmannes
asianajajapäivystyksessä käyneistä haki neuvoa perintö- ja testamenttiasioissa. Valtaosa
neuvoa hakeneista oli työikäisiä.
Perhe- ja perintöoikeudellisten kysymysten lisäksi asianajajat neuvoivat muun muassa
velkoihin, työsuhteisiin ja erilaisiin kauppoihin liittyvissä kysymyksissä. Noin 40 prosenttia sai vastauksen ongelmaansa jo päivystystilanteessa. Lähes puolet kävijöistä ohjattiin
saamaan lisäneuvoja oikeudellisten palvelujen tarjoajilta ja vajaa viidennes muun viranomaisen tai asiantuntijan pakeilta. Tiedot käyvät ilmi vuoden 2014 päivystystilastoista.
Asianajajien vapaaehtoisvoimin hoitamaa maksutonta asianajajapäivystystä järjestetään säännöllisesti kahdellatoista paikkakunnalla.
Lue lisää: asianajajaliitto.fi/asianajajapaivystys
Asianajajatutkinnon suosio kasvoi
A SIANA JA JATUTKINNON kirjalliseen kokeeseen osallistui viime vuonna 322 henkeä,
mikä on peräti 32 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Tutkintoon kuuluu kirjallinen
koe sekä eettisen osan ja oikeudenkäyntiosan koulutustilaisuudet.
Asianajajatutkinnon tutkintojärjestystä ja tutkintovaatimuksia muutettiin vuonna
2014. Uutta tutkintojärjestystä noudatetaan 1.1.2015 jälkeen toteutettavissa asianajajatutkinnoissa. Muutoksen jälkeen tutkinnon eri osien suoritusjärjestystä joustavoitettiin
niin, että osat voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä.
Myös uudet tutkintovaatimukset tulivat voimaan tämän vuoden alussa. Pääasiallinen
muutos oli, että 2014 julkaistu Markku Ylösen kirjoittama Asianajajaoikeus-teos korvaa vanhentuneen Asianajajan käsikirjan ja muita erillisiä artikkeleita.
Sukupolvenvaihdosta
ja päämiehen
kuolemaa koskevat
oppaat julkaistu
UUSI SUKUPOLVENVAIHDOSTA koskeva
opas tarjoaa tukea asianajotoimistojen
yritysjärjestelyihin ja tietoa yhteiskunnan tukimuodoista sukupolvenvaihdostilanteissa.
Opas päämiehen kuoleman varalta
neuvoo miten toimia, kun asianajaja on
saanut tiedon päämiehensä kuolemasta.
Esimerkiksi millaisin edellytyksin toimeksianto voi jatkua ja miten salassapitovelvollisuus tulee huomioida.
Molemmat oppaat löytyvät liiton nettisivujen Aada-tietopankista.
asianajajaliitto.fi/aada
Kanteluiden
määrä nousi
VALVONTAL AUTAKUNTA ratkaisi vuonna 2014 kaikkiaan 632 asiaa, joista 534 oli
valvonta-asioita ja 98 palkkioriita-asioita.
Ratkaistujen asioiden määrä kasvoi 30
prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna.
– Valvontajärjestelmä tunnettaneen
entistä paremmin, valvonnasta vastaava
lakimies Pia Kauppinen sanoo.
Ratkaistuista valvonta-asioista 183 eli 34
prosenttia johti seuraamukseen. Yleisin
seuraamus oli huomautus, joita annettiin
112 (61 %). Varoituksia jaettiin 55 (30 %),
seuraamusmaksuja määrättiin kaksi ja
kaksi asianajajaa olisi erotettu liitosta,
mikäli he olisivat olleet vielä jäseniä.
Valvontalautakunta ratkaisi vuonna
2014 yhteensä 26 luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa koskevaa kantelua.
Varoitus määrättiin 5 tapauksessa ja huomautus 6 tapauksessa.
Valvontalautakunnan valvontakertomus tarkempine tilastotietoineen ja ratkaisukäytännön kuvauksineen ilmestyy
loppukeväästä.
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
henkilö kuvassa
KANSANEDUSTAJAN
TILINPÄÄTÖS
Eduskunnan jättävä entinen oikeusministeri Tuija Brax uskoo
suurten myllerrysten jatkuvan oikeudenhoidossa. Tuomioistuimia
ja oikeusaputoimistoja kasataan yhä harvempien kattojen alle.
Samalla sähköisten ratkaisujen pitäisi tuoda apua paikkakunnille,
joilta palvelut katoavat. Vaalien jälkeen säästöpaineet jatkuvat.
Braxin mukaan juristit eivät silloin saisi päästää kansanedustajiaan
yhtä helpolla kuin tähän asti.
TEK STI
JA NNE L AUK K A NEN // KU VAT JUH A M Y L LY M Ä K I
19
henkilö kuvassa
20
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
NUORI VÄESTÖ JA YRITYSTOIMINTA KESKITTYVÄT
SUURIMPIIN KAUPUNKEIHIN JA ETELÄ-SUOMEEN.
SINNE KASAUTUVAT MYÖS OIKEUSRIIDAT.
V
aalikauden loppuminen ei näy Tuija
Braxin päivärytmissä. Pian päättyvään
kansanedustajuuteen
liittyvät kiireet laittavat päiväohjelmaa uusiksi sovitun haastatteluajankohdan alla. Viime töinään Brax
oli mukana muun muassa sote-sotkun valiokuntakäsittelyissä.
– Käsittämätöntä ja poikkeuksellista, Brax
puuskahtaa muistellessaan soten valmistelua.
Brax oli oikeusministeriaikanaan mukana
useissa lainvalmistelun kehittämishankkeissa. Sotessa hyvän valmistelun periaatteet
sivuutettiin. Uudistusta yritettiin saada nopeasti kasaan eduskuntatyön viimeisillä viikoilla – tuloksetta.
Poliittisen päätöksenteon arki ei aina vastaa
ihanteita, mutta soten kaltaista hätäilyä Brax
ei muista nähneensä. Siitä huolimatta hän sanoo ymmärtävänsä taustalla olleita paineita.
– Hallituksen puolelta haluttiin saada valmista ennen vaaleja. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kentältä tuli viestiä, että siellä
oltiin väsyneitä jatkuvaan epävarmuuteen ja
haluttiin vihdoin päätöksiä tulevasta.
UUDISTUSTARVE ei rajoitu terveydenhuoltoon. Epävarmuutta koetaan myös Braxille
tutuksi tulleessa oikeushallinnossa. Brax ei
uumoile päätöksentekijöille helppoa tulevaisuutta. Rahaa olisi hänestä välttämätöntä
satsata tehokkuutta tuoviin it-hankkeisiin.
Säästöjä hän taas keräisi esimerkiksi toimipisteitä karsimalla ja perustelee ajatuksiaan
väestörakenteen muutoksella.
– Haja-asutusalueiden mummot eivät juuri
tee rikoksia, Brax kärjistää.
Nuori väestö ja yritystoiminta keskittyvät
Etelä-Suomeen ja suurimpiin kaupunkeihin.
Näihin kasautuvat myös oikeudelliset riidat,
ja sinne Brax sijoittaisi nykyistä suuremmat
tuomioistuimet. Juttujen ratkaisijoiksi hän
haluaa lisää ammattituomareita. Lautamiehistä luopuminen olisi Braxille helppoa.
Mutta rikoksia ja riitoja on myös maakunnissa. Miten voitaisiin turvata palvelujen
kohtuullinen saatavuus?
Braxin mukaan palvelupisteiden karsiminen edellyttää sähköisten etäpalveluiden
huomattavaa kehittämistä ja ajattelutavan
suurta muutosta. Brax visioi nykyistä laajempia valtionhallinnon yhteispalvelupisteitä. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että
esimerkiksi verottajan, aluehallintoviranomaisten, yrittäjäneuvonnan ja oikeusavun
kaltaiset palvelut olisivat saatavilla samasta
toimipaikasta.
Braxin mukaan myös yksityisten asianajajien pitäisi voida hyödyntää julkishallinnon
ylläpitämiä yhteistoimintatiloja. Hyvin suunnitellut tilat mahdollistaisivat asianajajien ja
asiakkaiden väliset tapaamiset – tai asiakkaat
voisivat ottaa toimitiloista etäyhteyden lähikaupungin asianajajaan. Asianajajat voisivat
näin palvella nykyistä paremmin asiakkaita
myös niillä paikkakunnilla, joissa ei ole perinteisiä toimistoja.
Brax tietää, ettei hänen ajatuksiinsa suhtauduta yksinomaan lämpimästi.
– Toivon kuitenkin, että puhetta palvelujen keskittämisestä ei nähdä vain ilkeytenä
pieniä paikkakuntia kohtaan. Siitä ei ole
kyse. Väestörakenteemme ei mielestäni vain
mahdollista nykyisenlaista palveluverkostoa. Tämä ei koske vain oikeushallintoa. Samanlainen keskustelu on edessä esimerkiksi
sairaaloiden ja yliopistojen kehittämisessä.
JURISTIK ANSANEDUSTAJA. Suurelle yleisölle moinen käsite on tuntematon. Sen sijaan moni kansalainen osaa nimetä eduskunnasta esimerkiksi poliisikansanedustajia. Oikeudenhoidon kysymyksille ei ole
löytynyt yhtä raivokasta puolustusta kuin
poliisien tai vaikkapa puolustusvoimien resursseille.
Braxin mukaan oikeudellisia palveluita on
opittu pitämään itsestäänselvyytenä. Hän
syyttää tästä myös omaa ammattiryhmäänsä,
juristeja: ei ole edes haluttu laskeutua riittävän alas selittämään asioita.
– Juridiikkaa on suottakin glorifioitu, hän
moittii.
– Nyt ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Jos
oikeudenhoitoon tarvitaan rahaa, sitä on
osattava vaatia puhumalla kaikkien ymmärtämää kieltä.
Asiat eivät hoidu vain virkamiesvalmistelussa ja juristien keskinäisellä huolestumisella.
– Lakimiesten kannattaisi seurata nykyistä
tarkemmin, ketkä poliitikoista oikeasti tekevät jotain oikeushallinnon eteen.
Brax muistuttaa, etteivät poliisikansanedustajatkaan pääse helpolla omien taustaryhmiensä edessä, vaan joutuvat tilille tekemisistään – tai tekemättä jättämisistään.
Braxin mukaan poliitikkojen todellisen
aktiivisuuden seuraaminen ei ole vaikeaa,
jos tuntee puolueiden ja eduskunnan toimintatapoja.
– Jos joku kertoo äänestäjille kantavansa
huolta oikeusvaltiosta, kannattaa seurata,
mitä samainen edustaja tekee asian hyväksi
omassa puolueessaan, eduskuntaryhmässään, valiokunnissa tai suuressa salissa. Onko
hän vaatinut teemoista keskustelua ja vienyt
asioita tarvittaessa vaikkapa puolueryhmässään äänestyksiin?
EDUSKUNNAN OVEN Brax on sulkemassa
tosissaan. Uusi työ Sydänliiton pääsihteerinä on jo pikkuhiljaa alkanut kevään aikana.
– Olen kuullut, että emme eläisi ikuisesti,
Brax perustelee uravaihdostaan.
– Tämä toinen ura on korkea aika aloittaa
näin viisikymppisenä.
Tehtävä Sydänliiton pääsihteerinä hämmästyttää Braxia itseään vähemmän kuin
taakse jäävä 25 vuoden taival Eduskuntatalossa. Politiikka tuli aikanaan yllätyksenä.
Braxia pyydettiin vuonna 1989 vihreiden
eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeriksi
suoraan oikeustieteellisen tiedekunnan graduryhmästä, jossa hän kirjoitti ympäristöstä
ihmisen perusoikeutena. Aihe oli tuolloin
tuore, ja valmistumassa oleva juristi herätti
puolueessa kiinnostusta. Braxille puoluepolitiikka oli täysin uusi maailma.
– Varmistin vielä työtä vastaanottaessani,
että eihän minun tarvitse liittyä puolueeseen,
hän naurahtaa.
Sen jälkeen vauhti oli kuitenkin kova. Jo
vuoden 1991 eduskuntavaaleissa Brax pääsi
varasijalle ja vuonna 1995 kansanedustajaksi.
– Meille juristeille oli ja on edelleen kysyntää puolueissa. Lainsäädännön hallintaa
arvostetaan. Lisäksi vihreissä oli 1990-luvun
alussa erityinen tilaus koulutetulle kaupunkilaisnaiselle, joka pukeutui muihinkin kuin
kumisaappaisiin.
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
henkilö kuvassa
OIK EUSMINISTERI V UOSIEN suurimpana
saavutuksenaan Brax pitää ”perustuslain
valuvian” korjaamista.
Vuoden 2000 perustuslakiuudistus jätti avoimeksi, miten presidentin ja valtioneuvoston välinen erimielisyys päätöksenteossa ratkaistaan. Korjaamisen jälkeen viimekätistä valtaa käyttää eduskunta. Myös
pääministerin rooli Suomen EU-politiikan
vetäjänä vahvistui.
Brax iloitsee siitäkin, että sai ministerinä
edistää kansalaisaloitteen tuomista suomalaiseen poliittiseen päätöksentekoon.
– Onnistumisia tuli myös silloisissa oikeushallinnon rahoitusväännöissä. Tosin
rehellisyyden nimissä voitot olivat silloin
helpompia kuin mitä ne olisivat nyt. Viime vuosikymmenen finanssikriisi oli pientä
verrattuna nykyisiin rakenteellisiin talousongelmiimme.
ILTA HÄMÄRTÄ Ä eduskunnan ulkopuolella. Parlamentti on menossa remonttiin ja
seuraava eduskunta aloittaa työnsä väliaikaistiloissa.
Braxilla on selvä mielipide siitä, millaista
oikeusministeriä tarvitaan kunnostamaan
suomalaista oikeusjärjestelmää vaalien jälkeen.
– Koulutukseltaan hänen on ehdottomasti
oltava juristi.
Braxin mukaan oikeusministeriön johtaminen edellyttää oikeudellista osaamista.
– Ihan samalla tavalla en itse voisi kuvitella olevani päivääkään maa- ja metsätalousministeri.
Brax toivoo myös, että uudella ministerillä
on riittävästi rohkeutta käydä julkista keskustelua. Käytännössä tämä tarkoittaa myös
vahvaa roolia omassa puolueessa. Silloin sanoilla olisi oikeasti painoarvoa.
Mitä mieltä suomussalmelainen
asianajaja Merja Eskonpekka on
maakuntien oikeudellisista palveluista?
youtube.com/asianajajat
LENTÄVÄ A JATUS
Minulle ystävät ja yhdessä tekeminen ovat tärkeitä. Urheilussakin pidän
joukkuepelistä. Harrastin kilpahiihtoa 13–14-vuotiaaksi, mutta kilpaileminen
yksin muita vastaan oli minusta älytöntä. Sittemmin ykköslajiksi tuli koripallo.
Ajattelu on minulle sitä, että puhun mietteeni sanoiksi ystävilleni. Parasta
keskustelua on se, kun kuulee toisen ajattelevan viisaita. Hyviä ystäviä minulla
on useista eri piireistä. Meillä on esimerkiksi edelleen kasassa juristiporukka,
joka tutustui oikiksen fuksivuonna.
Uskon, että jos maailmassa olisi vain yksi juristi, hän olisi tarpeeton.
Juridiikka vaatii juridista yhteisöä, ajatusten punnintaa ja perustelutaitoja.
21
Keskeisiä
asioita
jäsentämään.
Sari Hakapää, Hanna Huhtala, Andreas Johansson, Matti Lindholm, Joonas Paavolainen
Kansainvälinen
arvonlisäverotus
Kirjassa avataan havainnollisesti kansainvälisen arvonlisäverotuksen perusperiaatteet ja käsitellään mm. kiinteän
toimipaikan syntyyn liittyvää problematiikkaa ja sen
vaikutuksia. Tavaroiden ja palveluiden kauppaan liittyvät
arvonlisäverotustilanteet käydään läpi yksityiskohtaisesti
esimerkkien avulla. Kirja sisältää myös hyödyllisen liiteosion.
Kyseessä on suomalaisten yritysten ja konsernien taloushallinnolle ja tilitoimistoille kirjoitettu käytännön opas, joka on
hyödyllinen myös yritysten myynti- ja sopimusasioita hoitaville
henkilöille.
Jäsenetuhinta 58 €
Normaalihinta 69 €
(+ alv 10 %)
6/2015, n. 400 sivua
Kalle Määttä
Jaakko Ossa, Matti Urpilainen,
Kauko Wikström
Arvonlisäverolain
tulkintaongelmat
Yleiset opit
verotuksessa
(+ alv 10 %)
6/2015, n. 400 sivua
Kirjassa tarkastellaan
verotuksen yleisiä oppeja.
Käsitellyiksi tulevat verotuksen tavoitteet ja veropolitiikka, alan peruskäsitteet,
lainsäädännön taustalla
vaikuttavat periaatteet sekä
tulo- ja kulutusverotuksen
pääkohdat.
ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET
puh. 09 2286 0360
[email protected]
Verotuksen ja vero-oikeuden
perusteos tarjoaa argumentteja myös uusien ja uudenlaisten tulkintaongelmien
ratkaisuun. Sopii myös oppimateriaaliksi vero-oikeutta
koskeville kursseille.
(+ alv 10 %)
6/2015, n. 400 sivua
KAUPPAKAMARIKAUPPA
Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Avoinna: ma-pe klo 9.00–15.00

SEURAA BLOGIA
Ammattikirja.fi
www.kauppakamarikauppa.fi
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
tulokulma
23
KOLUMNIS T I EL IN A GRUNDS T RÖM ON VA PA A TOIMI T TA JA , T IE TOK IR JA IL I JA JA V IE S T I-L EHDEN PÄ ÄTOIMI T TA JA . EL IN A .GRUNDS T [email protected]
Kolmen kohdan ohjelma
Suomen säilyttämiseksi
S
uomi on ollut maailman mittakaavassa harvinaisen vahva oikeusvaltio ja epätavallisen
avoin yhteiskunta, mutta nyt näyttää siltä,
että kaikki horjuu. Kukaan ei saa aisoihin yhtä
pikkupaikkakuntaa, jonka kunnallispäättäjät
keksivät lakeja omasta päästään. Valtio sijoittaa satoja miljoonia euroja kaivokseen, joka
ei suostu noudattamaan ympäristölakeja. Huumepoliisin
päällikkö istuu oikeudessa syytettynä huumekaupasta.
Suomesta on vaarassa tulla yksi suuri Kittilä, jonka
talous on Talvivaaran varassa ja jossa lakia ja järjestystä
valvotaan Trevoc-seurantalaitteilla.
Tällaista on tosin nähty ennenkin. Yhteiskunnan mätäpaiseet puhkeavat juuri taloustaantumissa. Niin kävi
myös 1990-luvun lamassa, jolloin paljastuivat pankkien
väärinkäytökset ja rakennusliikkeiden korruptio.
Uusin talouskriisi on nostanut pinnalle yritysten harjoittaman laajan veropakoilun ja yritysjohtajien kohtuuttomat palkkiojärjestelyt.
NYK Y TIL ANTEE SSA ON kuitenkin jotain uutta. Julkinen talous ja yksityinen voitontavoittelu ovat 2000-luvun
aikana kietoutuneet toisiinsa ennennäkemättömällä tavalla. Hoivapalveluja ja terveydenhuoltoa on yksityistetty
suuriin ulkomaalaisomisteisiin yhtiöihin. Jopa yliopistot
on yhtiöitetty.
Samalla yritystuet ovat jatkuvasti kasvaneet. Kaivostoimintaa, telakoita ja pelifirmoja tuetaan jättisummilla.
Tilastokeskuksen uusimmat luvut julkisen sektorin kokonaismenoista ovat vuodelta 2013. Silloin elinkeinoelämän
edistämiseen annettiin 9,5 miljardia euroa, kun taas valtion
perustehtäviin kuuluviin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen käytettiin yhteensä vain 2,8 miljardia.
Kaikki tämä tuottaa korruptio- ja skandaaliherkän
tilanteen, jossa poliittiseen päätöksentekoon kohdistuu
suuria taloudellisia intressejä.
Pelkään, että skandaaleja ja paljastuksia tulee vielä lisää.
Vaalien alla puolueet ovat esittäneet listoja siitä, mitä
kaikkea pitäisi leikata, mutta kukaan ei ole ilmoittanut,
mitä pitäisi säästää jälkipolville. Siksi esitän seuraavassa
oman kolmen kohdan ohjelmani Suomen säilyttämiseksi
ja sen pilaantumisen estämiseksi.
1. PIDETÄ ÄN KIINNI SANANVAPAUDESTA. Suomi on yhä
lehdistönvapauden ykkösmaa maailmassa, mutta monet
pienet signaalit kertovat, ettei sananvapaus ole yhtä itsestään selvää kuin aiemmin.
Sananvapautta eivät uhkaa poliittiset vaan taloudelliset intressit.
Kaivosalan ongelmista kirjoittaneita toimittajia on syytetty Talvivaaran talousongelmista ja hoivapalveluyhtiöt
lobbaavat kiivaasti estääkseen palvelujen yksityistämisestä
käytävää kriittistä keskustelua.
Yksityistäminen on siirtänyt monia julkisia tietoja
yrityssalaisuuden piiriin. Näin on käynyt esimerkiksi
yliopistoissa, joissa aiemmin julkisia asiakirjoja on alettu
salata. Professorit ja tutkijat kokevat sananvapautensa
kaventuneen, kun yliopistojen pysyvät valtion virat on
lakkautettu ja muutettu työsuhteiksi.
2. M A K SE TA A N YÖVA RTI JOILLE PA LK K A A . Samaan
aikaan kun yritystuet kasvavat, valtion perustehtävistä,
kuten oikeuslaitoksen kuluista, leikataan miljoonia euroja.
Syyttäjälaitosta ja tuomioistuimia uhkaavat yt-neuvottelut.
Oikeusvaltiota ei voi olla olemassa ilman oikeuslaitosta.
Yövartijavaltio ei pysy toimintakykyisenä, jos vartijoille
ei varata palkkarahoja.
3. VA STUSTETA AN GERONTOKR ATIA A. Pelastusohjelma-
ni kolmas osa on kiistanalaisin. Kyllä, vastustan itsekin
ikäsyrjintää. Mutta sittenkin:
Olen huolissani nykyisestä kehityksestä, jossa äänestäjäkunta ja kansanedustajat ikääntyvät ja eläkeläisten
asemaa parannetaan samaan aikaan, kun opiskelijoiden
ja nuorten perheiden etuuksia heikennetään.
Vielä huolestuttavampaa on se, että tärkeiden yritysten
ja säätiöiden hallituksia miehitetään eläkeikäisillä henkilöillä. He ovat yleensä konservatiivisempia ja turvallisuushakuisempia kuin aktiivisessa työiässä olevat henkilöt. Valtio esimerkiksi poisti viime keväänä yläikärajat
enemmistöomistamiensa yhtiöiden hallitusjäseniltä. Juuri
nyt elinkeinoelämämme kaipaa kuitenkin ennen kaikkea
rohkeaa uudistamista.
Suomesta on
vaarassa tulla
yksi suuri Kittilä,
jonka talous on
Talvivaaran
varassa.
laajakulma
24
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
KÄRÄJILLE
VAIN ASIANAJAJAN
KERA
2020-luvulla vain asianajajat hoitavat oikeudenkäyntiavustajan tehtäviä ja
asianajajien riippumaton asema on turvattu perustuslaissa. Näin on, mikäli
Asianajajaliitto saavuttaa tuoreeseen strategiaansa kirjatut tavoitteet.
TEK STI
K ATA RIIN A K R A BBE // KU V ITUS M A I JU HUK K A NEN
laajakulma
26
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
YKKÖSTAVOITE ON,
ETTÄ ASIANAJAJAKUNNALLA ON
ARVOSTETTU ASEMA OIKEUDELLISTEN
OLOJEN KEHITTÄJÄNÄ.
A
sianajajaliiton strategia on nyt selvillä kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.
Edellinen strategia laadittiin vuosituhannen alussa, ja se oli ehtinyt jo
vanhentua siinä määrin, ettei siitä
ollut enää hyötyä.
– Asianajajaliitolla on lakisääteisiä tehtäviä sekä muita asioita, jotka on pakko hoitaa. Arkisessa toiminnassa reagoidaan sillä hetkellä eteen tuleviin asioihin. Sitä,
mitä tulevaisuudessa haluttaisiin tehdä ja mihin suuntaan
asioita haluttaisiin kehittää, ei tule juurikaan mietityksi.
Siksi linjasimme nyt, mihin haluamme mennä, strategiatyöryhmän puheenjohtajana toiminut Asianajajaliiton
varapuheenjohtaja, asianajaja Jarkko Ruohola kertoo.
Strategian laatimisesta vastasi työryhmä, joka aloitti
tehtävänsä noin vuosi sitten. Matkan varrella strategia
on luonnollisesti ollut esillä liiton hallituksessa, ja strategialuonnoksesta keskusteltiin perusteellisesti myös
valtuuskunnassa. Valtuuskunta vahvisti strategian talvikokouksessaan viime tammikuussa.
Strategiatyön lähtökohtana olivat asianajajakunnan
vakiintuneet perusarvot: lojaalisuus, riippumattomuus,
esteettömyys, luottamuksellisuus ja kunniallisuus sekä
missio ja visio, jotka vahvistettiin muutama vuosi sitten.
Asianajajakunnan missio eli olemassaolon tarkoitus on,
että asianajaja turvaa oikeusvaltion. Visio eli pitkän aikavälin tavoite taas on, että kaikki luottavat asianajajaan.
– Strategian kulmakivet tulevat suoraan missiosta ja visiosta: miten asianajajakunta turvaa oikeusvaltion ja kuinka
pitkän aikavälin tavoitteeseen päästään, Ruohola kiteyttää.
Strategiaan muotoiltiin viisi laajempaa päätavoitetta, ja
kunkin alle kerättiin lukuisia konkreettisia toimenpiteitä,
joiden avulla päätavoite voitaisiin saavuttaa. Konkreettiset tavoitteet auttavat myös jatkossa arvioimaan, miten
strategia on toteutunut.
– Pyrimme muotoilemaan tavoitteista mahdollisimman
helposti mitattavia.
Strategia on jo herättänyt positiivista huomiota muun
muassa oikeusministeriössä.
– On hienoa, että Asianajajaliitto on aktiivisesti mukana
kehittämässä oikeudenhoitoa ja oikeuspolitiikkaa, oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola kommentoi.
ARVOSTET TU A SEMA | Ykköstavoitteeksi muotoiltiin,
että asianajajakunnalla on arvostettu asema yhteiskunnassa oikeudellisten olojen kehittäjänä.
– On Asianajajaliiton asia korottaa asianajajakunnan
arvostusta, vaikka emme mikään etujärjestö olekaan.
Mietimme työryhmässä pitkään, onko liian mahtipontista haluta, että asianajajalla on arvostettu asema, mutta
oikeusvaltiossa tulee aina olla valtiovallasta riippumaton
asianajajakunta. Asianajajakunnalla pitää siis olla arvostettu ja tunnustettu asema nimenomaan oikeudellisten
olojen kehittäjänä, Ruohola selittää.
Oikeusvaltiossa oikeudenhoitoon tarvitaan luonnollisesti tuomioistuimet, tuomarit sekä ammattimaiset
syyttäjät, mutta asianajajakunnalla on erityisen keskeinen
rooli puolustaa oikeusvaltiota ja kansalaisten perusoikeuksia. Kansalaisille tämä ei kuitenkaan ole mitenkään
itsestään selvä asia.
– Arvostuskin kohenee, kunhan suuri yleisö oppii paremmin tietämään, mikä asianajaja oikein on ja ymmärtää
asianajajien roolin oikeudenhoidossa sekä sen, mikä ero
on asianajajilla ja muilla lakimiehillä.
Lopullisena tavoitteena on, että 2020-luvulla kaikki
oikeudenkäyntiavustajat olisivat Asianajajaliiton jäseniä.
– On hyvä, että tavoitteeksi on otettu pitkän kehityslinjan vieminen päätökseen. Se on looginen seuraus oikeusvaltiollistumisesta ja oikeudellistumisesta, ja tämä
on ollut suunta kaikkialla. Suomessa ollaan tultu nyt tilanteeseen, jossa esimerkiksi Keski-Euroopassa oltiin jo
sata vuotta sitten, vertailevan oikeushistorian professori
Heikki Pihlajamäki Helsingin yliopistosta kommentoi.
– Järjestelmämme toimi hyvin vielä 20–30 vuotta sitten. Systeemi toimi pitkään maallikoiden varassa, koska juristeja oli vähän ja järjestelmä oli yksinkertainen ja
ymmärrettävämpi. Kansainvälinen kehitys ja kytkennät
edellyttävät kuitenkin ammattitaitoa, ja paine on tullut
aivan toisenlaiseksi. Lupalakimiesjärjestelmä on yksi askel
tässä kehityskulussa, mutta varmasti olisi asiakkaankin
etu, jos kaikki oikeudessa toimivat avustajat olisivat liiton
jäseniä ja saman valvonnan alaisia, hän sanoo.
PALVELUIDEN SA ATAVUUS TURVAT TAVA | Asianajajaliitto kantaa huolta laadukkaiden asianajopalveluiden saatavuudesta. Toisaalta kyse on maantieteellisistä seikoista, eli
asianajotoimistojen toimintaedellytyksistä myös syrjäseuduilla täytyy pitää huolta. Toisaalta kyse on taloudellisista
toimintaedellytyksistä, eli muun muassa siitä, että julkisen
oikeusavun saatavuutta pitäisi laajentaa.
– Kun mennään noin 100 kilometriä yliopistokaupungeista poispäin, asianajopalveluiden saatavuus ei ole enää
mitenkään itsestään selvää. Mitä idemmäs tai pohjoisemmaksi mennään, sitä vähäisemmiksi palvelut käyvät,
Ruohola sanoo.
Asianajajaliitto näkee ongelmana, että pienemmillä
paikkakunnilla julkiset oikeusaputoimistot hoitavat myös
niin sanottujen itse maksavien asiakkaiden asioita ja syövät näin asianajotoimistojen toimintaedellytyksiä. Liitto
epäilee myös, että oikeusaputoimistojen palveluiden hinnoittelussa ei oteta huomioon kaikkia kiinteitä kuluja, ja
on päättänyt teettää asiasta selvityksen.
– Toisaalta on niin, että julkiset oikeusaputoimistot nimenomaan huolehtivat palvelujen saatavuudesta sellaisilla
paikkakunnilla, joilla ei asianajotoimistoja ole, kommentoi julkisena oikeusavustajana toimiva asianajaja Päivi
Isomaa Kemi-Tornion oikeusaputoimistosta.
Hänen mukaansa myös oikeusaputoimistojen laskutus
noudattelee tarkasti asianajopalveluiden alueellista keskiarvoa arvonlisäveroineen.
Näyttääkin siltä, että yksimielisyyttä siitä, kumpi oli
ensin – yksityisten asianajopalveluiden vähäisyys vai oikeusaputoimistojen maksullinen palvelu – ei ole.
– Kyse on mielestäni muna vai kana -ilmiöstä, Tiina
Astola sanoo.
– Tärkeintä on kuitenkin arvioida oikeusapua kokonaisuutena ja huolehtia siitä, että kansalainen saa tarvitsemansa avun, hän jatkaa.
Palveluiden saatavuutta parantaisivat myös laadukkaat
sähköiset palvelut, jotka helpottaisivat pienillä paikkakunnilla tavattavia esteellisyysongelmiakin. Pitäisikin luoda
turvallisia, mutta kaikkien saatavissa olevia järjestelmiä,
jotka eivät vaatisi yksittäisiltä asianajajilta investointia
kalliisiin videoneuvottelujärjestelmiin. Samoja järjestelmiä, joita voitaisiin käyttää etäyhteyksien muodostamiseen tietyissä oikeudenkäyntien osissa, voitaisiin käyttää
myös asiakasneuvotteluihin. Nykyisten internetpohjaisten
ratkaisujen tietoturvaongelmat pitäisi ratkaista, ennen
ASIANAJAJALIITON STRATEGISET PÄ ÄTAVOITTEET
VUOSILLE 2015–2024
1.Asianajajakunnalla on arvostettu asema yhteiskunnassa oikeudellisten
olojen kehittäjänä.
2.Laadukkaat asianajopalvelut ovat jokaisen ulottuvilla.
3.Asianajajat ovat ammattitaitoisimpia oikeudellisten palveluiden
tarjoajia, ja asianajajan ammatti on haluttu.
4.Asianajajat ovat sisäistäneet ammattikunnan eettiset säännöt, ja säännöt tunnetaan laajalti yhteiskunnassa.
5.Asianajajaliitto on tehokas palveluorganisaatio jäsenistölleen.
>>
PERUSTUSLAIN PITÄISI KERTOA
OIKEUSVALTION PERIAATTEET,
JA RIIPPUMATON ASIANAJAJAKUNTA
ON OSA OIKEUSVALTIOTA.
kuin ne soveltuisivat luottamuksellisiin keskusteluihin.
– Vähemmän tärkeissä, lyhyissä oikeudenkäynnin osissa
kuten valmistelevissa istunnoissa tai vangitsemisistunnoissa pitäisi etäyhteyksien käytön olla pääsääntö, eikä se saisi
olla kiinni yksittäisten tuomareiden mielipiteestä. Siksi
etäyhteyksien käytöstä pitää säätää lailla, Ruohola sanoo.
Julkisen oikeusavun piiriin tulisi Asianajajaliiton mielestä saada myös yksityisten asianajajien antama neuvonta
muissakin kuin ooikeudenkäyntiasioissa.
– Kysymys julkisen oikeusavun piirin laajentamisesta
on vaikea, sillä olemme poikkeus kansainvälisestä valtavirrasta. Olemme toistaiseksi pystyneet korottamaan
oikeusavun palkkioita, vaikka muualla palkkioita on
leikattu ja oikeusavun kenttää supistettu. Kyseessä on
todella iso kenttä, joka on murroksessa, ja tärkeintä on
miettiä, miten tehokkaimmin ja parhaimmin saadaan
järjestettyä palvelut niin, että kansalaisilla säilyy valinnanvapaus, Astola muotoilee.
TAVOIT TEENA PERUSTUSL AKIMUUTOS | Koska syyttäjien asema on säädetty perustuslaissa, Asianajajaliitto
katsoo, että myös asianajajien asema pitäisi turvata perustuslailla.
– Perustuslain pitäisi kertoa oikeusvaltion periaatteet,
ja riippumaton asianajajakunta on osa oikeusvaltiota,
Ruohola perustelee.
Pihlajamäki on asiasta samaa mieltä.
– Riippumaton asianajajakunta on oikeusvaltion peruspilari, joten kyllä se perustuslakiin sopisi.
Astola ei ainakaan suoralta kädeltä lämpene ajatukselle.
– Asia vaatisi tarkempaa miettimistä sen kannalta,
mitä asioita perustuslaissa ylipäätään on ja mitä siellä
pitäisi olla. Ja kun tiedän, miten vaikeaa perustuslain
muuttaminen on, en sille tielle ihan kevyesti lähtisi,
hän sanoo.
Tällä hetkellä voimassa oleva asianajajalaki on peräisin
1950-luvulta, ja siihen on tehty monenmoisia muutoksia
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
laajakulma
vuosien varrella. Asianajajaliiton mielestä lain kokonaisuudistus olisi tarpeen jo senkin vuoksi.
– Loogisessa järjestyksessä olevasta pykäläkokoelmasta
selviäisi helposti, minkälainen sääntely asianajajakuntaa
koskee. Samalla laista saataisiin pois täysin vanhentuneet
kohdat. Kuten se, että osakeyhtiömuotoisen asianajotoimiston osakas on koko omaisuudellaan vastuussa osakeyhtiön velvoitteista, vaikka millään muulla alalla näin
ei ole, Ruohola sanoo.
– Lain uudistamistarve ei ole tullut aikaisemmin esiin
edes oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa, mutta oikeusavun ja yleisen oikeudellisen neuvonnan kokonaistarkastelu on kyllä esillä, Astola kommentoi.
A SIANA JA JAT AMMAT TITAITOISIMPIA | Strategian kolmannen päätavoitteen mukaan asianajajien pitäisi olla
ammattitaitoisimpia oikeudellisten palvelujen tarjoajia,
ja asianajajan ammatin tulisi olla haluttu.
– Toki jossain yksittäisessä asiassa, esimerkiksi jossain
veroasiassa juuri sen asian ekspertti voi olla ammattitaitoisempi kuin asianajaja, mutta yleisesti asianajajien tulisi olla luotettavimpien ja laadukkaimpien oikeudellisten
palveluiden tuottajia, Jarkko Ruohola toteaa.
Asianajajien jatkuva täydennyskouluttautumisvelvolli-
29
suus varmistaa ammattitaidon kehittymisen, ja liitto haluaa tukea kouluttautumista mahdollistamalla kursseille
osallistumisen myös etäyhteyksien välityksellä.
Oikeustieteen maisterien kiinnostus hakeutua asianajajan ammattiin on ollut viime aikoina kasvussa.
– Aiemmin asianajaja ei ollut mikään toiveammatti
nuorille juristeille, mutta sitä mukaa kun alalle on syntynyt suuria asianajotoimistoja, joissa voi päästä hyville
ansioille, on ammatista tullut entistä halutumpi, Pihlajamäki sanoo.
Astola pitää hyvänä strategiasta ilmenevää asianajajien
ammattikunnan laatulupausta. Hän olisi kuitenkin kaivannut siihen myös konkreettisempia tavoitteita osaamisen kehittämiseen ja koulutuksen parantamiseen liittyen.
Pihlajamäki puolestaan jäi kaipaamaan strategialta
enemmän toimintakentän muutoksen ja kansainvälistymisen huomiointia.
– Niin suuri osa asianajajista toimii kansainvälisissä tehtävissä, että olisin odottanut että Asianajajaliitto kartoittaisi kansainväliset kytkökset itse eikä vain seuraisi kansainvälisiä tutkimuksia. Kansainvälisyys on joka tapauksessa arkipäivää todella monelle asianajajalle. Ja koska
strategiassa puhutaan tulevaisuudesta, pitäisi pystyä ennakoimaan toimintaympäristön muutosta vielä rajummin.
K AIKKI OIKEUDENK ÄYNTIAVUSTAJAT LIITON JÄSENIKSI
A SIANA JA JALIIT TO pitää vuoden voimassa
ollutta lupalakimiesjärjestelmää välivaiheena.
Tavoitteena on, että kaikki Asianajajaliiton
jäsenyysehdot täyttävät lupalakimiehet
hakeutuisivat asianajajiksi. Myös kaikki julkiset oikeusavustajat haluttaisiin liiton jäseniksi.
– Järjestelmän selkeyden kannalta olisi
hyvä, jos avustaja olisi aina asianajaja. Nythän tilanne on se, että ihmiset eivät tunnista
asianajajan ja luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan eroa, ja olettavat että molempia
valvotaan samalla lailla. Käytännössä asiakas
ei voi tietää, milloin oikeudenkäyntiavustajan
tekemiset ovat valvonnan alaisia ja milloin
eivät, asianajaja Jarkko Ruohola sanoo.
Julkiset oikeudenkäyntiavustajat ovat tälläkin hetkellä täsmälleen saman valvonnan
piirissä kuin asianajajatkin, eikä heidän asemassaan ole käytännön eroa. Olisi kuitenkin
yksinkertaisinta, jos hekin kuuluisivat Asianajajaliittoon.
– Pidän tätä tavoitetta oikein hyvänä, julkinen oikeusavustaja, asianajaja Päivi Isomaa
sanoo.
– Meillä on sama toimintakenttä ja valvonta,
ja olemme yhteisellä asialla.
Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, miksi useammat julkiset oikeudenkäyntiavustajat eivät ole
hakeutuneet Asianajajaliiton jäseniksi.
– Työnantaja tukee ja kannustaa asianajajatutkinnon suorittamista, mutta asia on viime
kädessä jokaisen henkilökohtainen ratkaisu.
Tärkeintä olisi kuitenkin olla rakentamatta
vastakkainasettelua – se voi pikemminkin
vähentää oikeusavustajien halukkuutta
hakeutua asianajajaksi.
Isomaan mukaan oikeusaputoimistoissa
työskentelee paljon myös määräaikaisia nuoria juristeja, eikä heidän kokemuksensa aina
edes riittäisi asianajajaksi.
Asianajajaliiton tavoitteen mukaan asianajajien yksinoikeus toimia oikeudenkäyntiavustajana ulottuisi kaikkiin tuomioistuimiin.
– Asiamiehenä tulisi 2020-luvulla käyttää
asianajajaa kaikissa niissä asioissa, jotka
käsitellään yleisissä tuomioistuimissa. Myös
useimmissa hallintotuomioistuinasioissa olisi
paikallaan velvollisuus käyttää asianajajaa,
Ruohola sanoo.
asianajajaliitto.fi/strategia
om livet
30
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
MERE T E M A Z Z A REL L A Ä R EN FÖRFAT TA RE. M A Z Z A REL @M A PPI.HEL SINK I.FI.
Hur många månader vård får man
genom att sälja sin lägenhet?
I
början av året visade de finlandssvenska TV-nyheterna hur riksdagsledamöter från olika partier
osäkert stapplade omkring iförda något stort och
otympligt som fick dem att likna rymdmonster.
Men det var inte rymddräkter, de hette åldringsdräkter, de vägde 22 kg, och de gjorde det svårt
att gå, höra och se. Dräkterna var framtagna av
vårdförbundet Super för att peka på behovet av större resurser för äldreomsorgen.
Medan riksdagens män och kvinnor lättade och småfnissiga drog av sig dräkterna och igen blev sig själva
– unga eller medelålders – tittade min man och jag, båda
sjuttio år fyllda, smått plågat på varandra. Vi betvivlade
inte att vårdförbundet hade menat väl men det kändes
som om de glömt att gamla är individer, ja, det var nästan
som om de genom de groteska dräkterna tappat bort att
gamla är människor.
Äldreomsorgen är helt säkert bättre idag än den var
för hundra år sedan men det finns stor risk för att den
blir sämre framöver. De flesta i min ålder tänker en hel
del på hur den ska bli – även om vi hellre tänker på annat.
Smått plågad var jag redan i höstas när jag läste den finlandssvenska tankesmedjan Magmas rapport om hur de
äldres situation kan se ut år 2024. Resursbrist är nyckelordet och det finns tre tänkbara scenarier.
Det första är att så många äldre som möjligt själva ska
bekosta den omsorg de behöver eller få hjälp av sina närmaste anhöriga. Redan femtioåringar kan börja planera
för sin pensionering och sextioåringar kan sälja sina hus
och lägenheter och – med visst kommunalt stöd – sluta
sig samman i andelslag eller aktiebolag och bilda privata,
kostnadseffektiva boenden med färdiga servicelösningar.
Det andra scenariot är att alla fritt ska få söka de tjänster
den offentliga sektorn har råd med. Tjänster (i slutändan
väl vårdplatser) som dels inte kommer att räcka till och
dels blir klart sämre än idag. Det tredje är ett samhälle
som satsar stenhårt på de äldre, i så fall på barnens och
de ungas bekostnad.
Rapporten är onekligen en manipulativ text: författaren
Marcus Henricson visar nog så tydligt (om än indirekt) var
han står genom att göra det andra och tredje scenariot så
oattraktiva. Vem vill konkurrera om något som ingen vill
ha? Vem vill att barnen ska bli utan dagis eller skollunch?
För inte så länge sen läste jag i HBL att en (hygglig?)
vårdplats kostar idag 5000 euro per månad att producera.
Varken min man eller jag har en pension i den storleksordningen – inte ens tillnärmelsevis trots att vi brukar
räkna oss till de mer privilegierade i samhället. Det har
inte heller så många andra i vår närmaste umgängeskrets.
Det vet tydligen också Marcus Henricson för när han
blir intervjuad om sin rapport förklarar han att vi nog får
räkna med att ta av vårt kapital, vår förmögenhet. Den
generation som är född på fyrtiotalet har en annan syn
än tidigare generationer, säger han, de är inte så inställda
på att lämna något i arv åt sina barn, de är mer individualister, mer inställda på att unna sig själva. Han ser riktigt
glad ut, han ser ut som en man som kommer med ett specialerbjudande.
Men alltså: Kapital? Förmögenhet? Är det tänkt att min
man och jag nu ska börja räkna efter hur många månader
vård vi får om vi säljer både lägenhet och sommarställe?
Redan nu står klart att vi inte klarar något särdeles långvarigt vårdbehov så det är bara att söka tröst i tanken att
man kanske inte behöver iföra sig ”åldringsdräkten” så
plötsligt som vid riksdagsjippot.
Redan
femtioåringar kan
börja planera för
sin pensionering.
Työoikeuden uutuudet
UUTUUS!
Tarja Kröger, Pekka Orasmaa
Vuosilomalaki
Teos on kattava, perusteellinen ja ajantasainen kokonaisesitys vuosilomalaista ja sen tulkintaan vaikuttavasta
kotimaisesta ja eurooppalaisesta oikeuskäytännöstä.
Kirjassa käsitellään yksityiskohtaisesti lain soveltamisalaan,
vuosiloman ansaintaan, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskemiseen ja maksamiseen sekä vuosiloman
antamiseen liittyviä kysymyksiä. Kirjassa selvitetään myös
lain valvontaa ja vuosilomista aiheutuvien erimielisyyksien
ratkaisemista, erityisesti käytettävissä olevia oikeusteitä ja
niiden valikoitumista.
2015, 2., uud. p., 340 sivua, sh. 105 €
Katja Leppänen
Hietala, Hurmalainen, Kaivanto
Äimälä, Kärkkäinen
Mikko Nyyssölä
Yhdenvertaisuus
työelämässä
Työsuojeluvastuuopas
Yhteistoimintalaki
Yksityisyyden suoja
työsuhteessa
2015, 307 sivua, sh. 77 €
2015, 10., uud. p., 333 sivua,
sh. 95 €
2015, 3., uud. p., 331 sivua,
sh. 79,70 €
2015, 7., uud. p., 224 sivua,
sh. 79 €
Tilaa nyt: talentumshop.fi
minun valintani
32
Romaaneja
asianajajien arjesta
Marja Toivio-Kaasinen pitää Järvenpäässä asianajotoimistoa, joka
on erikoistunut perhe- ja perintöoikeuteen. Asianajotyön lisäksi hän
kirjoittaa – asianajajien arjesta.
K
irjoittaminen on aina kuulunut
elämääni, mutta tavoitteellisesti aloin kirjoittaa vuosina
1999–2000.
Esikoisromaani Suljettu ovi
ei vielä käsitellyt asianajomaailmaa, vaan se kuvasi tosi-tv:tä, mielenterveyskuntoutujaa
ja sisälsi myös mediakritiikkiä. Sitten ajattelin, että ehkä
tiedän aika paljon asianajomaailmasta ja minulla on kokemusta, josta voin ammentaa.
Kollegat ovat suhtautuneet todella myönteisesti siihen,
että kirjoitan asianajajien arjesta. He ovat sanoneet, että
kuvaan asianajajan tuntemuksia ja raskasta asiakastyötä
todentuntuisesti. Muutkin ovat samastuneet kuvaamaani työhön.
nustus, joka kannustaa kirjoittamaan lisää. Olen saanut
kirjoistani sen verran hyvää palautetta, että olen ajatellut
kirjoittaa ainakin yhden jatko-osan Lain yläpuolella -kirjalle. Vähän olen jo aloittanut. Edellisen kirjan lopussa
asianajaja Katariina Elosalo muuttaa Kuusamoon. On
tutustuttava paikkakuntaan ja tehtävä tutkimustyötä.
Kaunokirjallista kirjoittamista olen harjoitellut Oriveden kurssilla, ja suoritin siellä kirjoittamisen perus- ja
aineopinnot. Mutta tietysti olen koko ajan kirjoittanut –
aika paljon. Kirjat ovat harjoituksen tulos. Kirjoittamaan
oppii kirjoittamalla.
Kirjojen henkilöhahmoja on pidetty elävinä ja uskottavina. Toimittaja Ari Mölsä sanoi kritiikissään, että hänen
mielestään olen ensimmäinen, joka kirjoittaa asianajotyöstä sisältäpäin.
EN KIR JOITA DEKK AREITA , vaan lukuromaaneja. Joissakin kirjastoissa kirjat ovat kuitenkin dekkarihyllyssä.
Aihepiiri on tuttu, koska olen miltei koko työurani tehnyt asianajohommia.
Työssä kiehtovat monipuolisuus ja työn vaihtelevuus.
Olen hakeutunut työnohjaukseen, mikä kuvaa, ettei rankkojen asioiden kohtaaminen ole aina helppoa. Huoltoriidat
ovat käyneet entistä raadollisemmiksi. Niitä olen hoitanut paljon, sillä olen erikoistunut perhe- ja perintöoikeuteen. Asiakkaat ovat nykyisin aika vaativia ja tietoisia
oikeuksistaan.
Kirjoitan illat ja kaikki lomat. Vuonna 2007 olin vuorotteluvapaalla. Nyt olen vähentänyt asianajotyötä; nelipäiväistä viikkoa olen tehnyt jo neljä vuotta.
Erityistä sanomaa minulla ei varsinaisesti ole, ainakaan
tietoisesti. Mutta olen halunnut kuvata asianajotyötä sisältä käsin, tämän työn kipupisteitä. Lastani et tapaa -kirjassa
olivat keskiössä huoltoriidat. Uusimmassa romaanissa Lain
yläpuolella olen halunnut tutkiskella moraalin rajapintoja.
Vaikka varsinaista sanomaa ei ole, rivien välissä voi olla
jokin viesti, jonka lukija saa itse oivaltaa.
Aiheet eivät tule yksi yhteen omasta työstäni, vaikka
matkan varrella on tarttunutkin paljon aiheita ja ajatuksia mukaan. Fiktio on aina monen asian summa ja rakennettua tekstiä.
KIR JOITUSTAPANI ON , että luon ensin hahmot. Kirjan
kirjoittamiseen menee kuukausia, jopa vuosia. Jos voisi keskittyä pelkästään kirjoittamiseen, se sujuisi ehkä
sutjakammin.
Kirjoitan käsikirjoituksen moneen kertaan, ei se yhdellä istumalla synny. Rakennan romaania kuin palapeliä,
alusta uudelleen, välillä keskeltä ja välillä lopusta. Käyn
läpi kaikki hahmot, että ne kulkevat loogisesti tarinassa.
Kirjoitan näkökulmatekniikalla, Lain yläpuolella -kirjassakin oli kolme eri näkökulmaa.
Kun lähdin kuvaamaan asianajomaailmaa, näin päässäni hahmot ja laitoin ne toimimaan. Pikku hiljaa sain
lihaa luiden ympärille ja kehitin juonen. Minusta on tärkeää rakentaa hahmot eläviksi. Kun aihe on mielessä,
hahmot asettuvat luontevasti aiheeseen. Työlästä tämä
on ja vaatii kärsivällisyyttä. Mutta toki itselle palkitsevaa, luovaa työtä.
Itse luen kirjallisuutta laidasta laitaan, juuri nyt norjalaista Per Pettersonia. Jussi Valtosen Finlandia-palkittu
He eivät tiedä mitä tekevät odottaa pöydällä. Kuulun ystävieni kanssa kahteen lukupiiriin.
Täytin maaliskuussa 60 ja eläkkeeseen on enää kolme
vuotta. Sinne sinnittelen näin, mutta sitten minulla on
ihana työsarka ja harrastus tässä kirjoittamisessa. Voin
keskittyä kokonaan siihen.”
TEK STI
KIR JOIT TAMISESTA ON TULLUT intohimo. Pääsin Suo-
men Kirjailijaliiton jäseneksi tammikuussa. Se oli tun-
HEL IN Ä HIR V IKORPI // KU VA JUH A M Y L LY M Ä K I
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
minun valintani
TUOMARIN MIETTEITÄ
”PÄIVÄN PÄ ÄT Y T T YÄ Ranta mietti työhuoneensa rauhassa, että systeemissä oli
paha valuvika. Mitättömät jutut päästettiin käräjille tilastoja kaunistamaan, vaativia
juttuja ei osattu edes tutkia. Isot talousrikokset muhivat vuositolkulla poliisin esitutkinnassa, syyttäjien pöydillä ja lopulta, jos eivät olleet ehtineet vanhentua, ne tuotiin
pilkottuina käräjille. Sillä välin rahat olivat kadonneet taivaan tuuliin, toisin sanoen
veroparatiiseihin. Likaviemärin hoitajana tuomarin täytyi työkseen istua rikos kuin
rikos, joiden ratkaisemisella ei ollut mitään yhteiskunnallista merkitystä. Kuten äskeinen vahingonteko.”
Lainaus on Marja Toivion kirjasta Lain yläpuolella (Arktinen Banaani, 2014).
Toivion muut kirjat: Suljettu ovi (Minerva Kustannus Oy, 2008) ja
Lastani et tapaa (Arktinen Banaani, 2013)
33
työ & toimisto
34
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
T YÖEL Ä M Ä Ä A SI A N A JOA L A N V INK K EL IS TÄ
Persoona peliin oikeudessa
Asianajaja voi parhaiten voittaa tuomioistuimen puolelleen olemalla
uskottava, luotettava ja aito oma itsensä. Huolellinen valmistautuminen
auttaa tavoitteen saavuttamisessa.
A
sianajajan oikeussaliesiintymisellä voi
olla ratkaiseva merkitys oikeudenkäynnin lopputulokseen. Taito esiintyä vakuuttavasti kuuluu asianajajan ammattitaidon ytimeen.
– Ennen saatettiin ajatella, että asianajajan tehtävä oikeudessa on vain esitellä
juttu vahvuuksineen ja heikkouksineen ja jättää ratkaisu
tuomioistuimelle, mutta se ei nykyään riitä. Asianajajan on oltava kuin myyntimies, jonka pitää osata myydä
oman asiakkaansa tarina ja seistä sen takana, sanoo riidanratkaisusta vastaava osakas Jussi Lehtinen Dittmar
& Indreniukselta.
– Asianajaminen on pohjimmiltaan vaikuttamisen taitoa, hän kiteyttää.
USKOT TAV UUS ON vaikuttavan esiintymisen perusta.
Se syntyy asiaosaamisesta, selkeydestä sekä ulkoisesta
olemuksesta ja sanattomasta viestinnästä – siitä, miten
itsensä kantaa.
Jo kirjallisella valmistelulla on vaikutusta siihen, minkälaisen vaikutelman tuomari asianajajasta saa, eikä ensivaikutelmaa voi antaa kahta kertaa.
– Uskottavuus syntyy ennen kaikkea siitä, että hallitsee
asiansa, pystyy perustelemaan väitteensä monipuolisesti
ja ennakoimaan vasta-argumentteja, sanoo viestintävalmentaja, Pro-Stories Oy:n perustaja Taru Uhrman , joka
on valmentanut asianajajia esiintymistaidoissa 1990-luvulta alkaen.
Asianajajat ilmaisevat asioita mielellään mahdollisimman täsmällisesti, mikä saattaa tehdä puheesta vaikeasti
ymmärrettävää.
– Viesti menee sitä paremmin perille, mitä vaivattomampaa sitä on kuunnella. Sekä puheen tuottamisen
selkeys että puheen looginen rakenne vaikuttavat, Uhrman huomauttaa.
Asianajajan tehtävä on tuoda oikeusjutun faktoista esiin
olennainen.
EPÄVARMUUS SA AT TA A A JA A ottamaan itselleen roolin,
mutta se ei kannata.
– Vain, jos uskallamme seisoa oikeudessa omana itsenämme, seisomme asiakkaan kertomuksen takana uskottavasti ja aidosti, Lehtinen
sanoo.
”Asianajo on
– Jokainen on parhaimmillaan omana itsenään. Joku vapohjimmiltaan
lovoimaisempi kaveri voi loisvaikuttamisen
taa hyvänä puhujana, mutta jos
taitoa.”
on itse tyyliltään vaatimattomampi ja hiljaisempi, voi asialinjasta löytää oman vahvuutensa. Todellinen karisma näkyy rauhallisuutena, uskalluksena tuoda omaa persoonaa
peliin juuri sopivasti sekä taitona katsoa ihmisiä silmiin.
VINKIT VAIKUTTAVAAN VIESTIMISEEN:
1. Mieti valmistautuessasi, mitä sanot ja miten.
2. Harjoittele puhettasi ääneen tai hiljaa mielessäsi.
3. Muotoile selkeitä, ytimekkäitä lauseita.
4. Kiteytä jokaisen asiakokonaisuuden ydinviesti ja kertaa se.
5. Älä uuvuta kuulijoitasi pitkillä luetteloilla. Inhimillistä, käytä
esimerkkejä, kerro tarina. Puhu aktiivimuodossa.
6. Puhu kuulijoille, älä papereille, tietokoneelle, seinälle tai dioille.
7. Ole ystävällinen, mutta jämäkkä.
8. Lopeta puhuminen ennen kuin kuulijasi lopettavat kuuntelemisen.
VAIKUTTAMISESSA on kyse peruspsykologiasta. Tuomioistuin on valmis kuuntelemaan asianajajaa, jota se pitää uskottavana ja luotettavana. Hyväntahtoinen ja ystävällinen,
mutta kuitenkin jämäkkä käytös herättää luottamusta.
– Luotettavuus ei ole ominaisuus, vaan vaikuttamisen
keino. Se on itse asiassa vain tunne siitä, että sinuun on
helppo samaistua, Uhrman sanoo.
Asianajaja ei saa milloinkaan johtaa harhaan tai nolata,
silloin luotettavuus on mennyttä. Ei kukaan halua samaistua myöskään ilkeään tai ylimieliseen päällepäsmäriin.
– Pahin virhe, minkä asianajaja voi tuomarin näkökulmasta tehdä, on käyttäytyä epäkohteliaasti tai vihamielisesti vastapuolen asianajajaa, todistajaa tai tuomioistuinta
kohtaan, Jussi Lehtinen korostaa.
Myös sovinnon mahdollisuuden tunnustelu on helpompaa, jos asianajajat ovat helposti lähestyttäviä ja miellyttäviä.
TEK STI
K ATA RIIN A K R A BBE // KU V ITUS A NN A-K A IS A JORM A N A INEN
35
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
KOULUTUSTA
Asianajoalan parhaat kurssit
PISTOKOE
PA L S TA L L A KOULU T TA JA TA I KOULU T UK SEN K ÄY N Y T VA S TA A T IUK KOIHIN K Y S Y M Y K SIIN //
SUS A NN A CYGNEL
TEK STI
Yritysten maksukyvyttömyydestä
yli rajojen
Prosessioikeuden professori Tuula Linna Lapin yliopistosta kertoo
konkurssioikeuden kurssilla asianajajille EU:n maksukyvyttömyysasetuksesta.
Mitä koulutuksessa käsitellään eli mitä siellä oppii?
Painopiste on sellaisissa rajat ylittävissä menettelyissä, joissa sovelletaan EU:n maksukyvyttömyysasetusta.
Koulutuksessa käsitellään sekä voimassa olevaa että uudistettua maksukyvyttömyysasetusta, joka tulee sovellettavaksi vuonna 2017. Esillä on myös viime keväänä annettu
komission suositus uudesta lähestymistavasta yritysten
maksukyvyttömyyteen. Tammikuussa sovellettavaksi
tullutta Bryssel I -asetusta vilkaistaan päällisin puolin.
Kenelle koulutus sopii?
Se sopii tuomareille ja pesänhoitajille sekä velallisten
ja velkojien edustajille – oikeastaan kaikille, jotka ovat
tekemisissä konkurssiasioiden kanssa.
saataville maalis-huhtikuussa 2015 EU:n virallisessa lehdessä. Sitä voi ehtiessään vilkaista.
Mikä koulutuksessa saattaa yllättää?
Insolvenssimenettelyjen soveltamisala laajentuu EUsäännöksissä ennen tuomioistuinprosessia käytäviin rahoitusneuvotteluihin, joiden suojaamiseksi tuomioistuin on
antanut keskeytysmääräyksen. Lisäksi konserniyhtiöiden
konkurssissa saatetaan asettaa koordinaattori eräänlaiseksi ”pääpesänhoitajaksi”.
Konkurssioikeutta, erityisesti kansainvälisiä kysymyksiä 25.5.
Helsinki, 4.9.2015 Tampere.
Miten koulutukseen voi valmistautua?
Uudistetun maksukyvyttömyysasetuksen teksti tulee
3 h
S
LUOPUMISET JA
LUOVUTUKSET OSITUKSESSA
JA PERINNÖNJAOSSA
– VEROTUKSEN JA
EDUNVALVONNAN
OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ
ILMOITTAUTUMINEN: Sitova ilmoittautuminen viimeistään 13.4. osoitteessa http://iuristin.utu.fi/law/
Luennoitsija: dosentti Eva Gottberg,
Turun yliopisto
ILMOITTAUTUMINEN: Sitova ilmoittautuminen
viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta osoitteessa
http://iuristin.utu.fi/law/. Koulutuksen lopullinen järjestäminen vahvistetaan määräajassa
ilmoittautuneiden lukumäärän perusteella.
JÄRJESTÄJÄT: Turun yliopiston
oikeustieteellinen tiedekunta ja
Suomen Asianajajaliitto
TT
AU T UMI
3 h
S
LV O I T E
Tampere 20.4. Pirkanmaan käräjäoikeus,
Kelloportinkatu 5 A, klo 13.00–16.00
Turku 29.5.2015, Turun hovioikeus (tarkempi
paikka ilmoitetaan myöhemmin), klo 12.00–15.30
HINTA: 170 euroa (+ mahdollinen alv 24 % lainsäädännön soveltamisen muuttuessa, hinta
sisältää kahvin)
VE
sisältää kahvin)
Koulutustilaisuudessa on varauduttu keskusteluun. Kurssiin sisältyy mahdollisuus jättää
kysymyksiä luennoitsijalle (eva.gottberg@utu.
fi). Materiaali pitää noutaa verkosta. Lisätiedot
toimitetaan ilmoittautuneille.
LU
AU T UMI
OHJELMA
Kurssin pohjana on uusin KHO:n ja KKO:n
oikeuskäytäntö
- Lesken tasinkoprivilegi ja siitä määrääminen
- Omistusjärjestelyt osituksessa
- Hallintaoikeudesta luopuminen
- Perinnöstä, testamentista ja tasingosta
luopuminen
- Osittainen ryhtyminen lakiosaan
KOU
TT
LV O I T E
oikeudellinen tiedekunta ja
VE
OHJELMA
Syyteneuvottelusta erityisesti esitutkintavaiheessa
- uudistuksen taustasta
- lyhyt oikeusvertailu
- esitutkintavaihe ja syyteneuvottelut
Käräjätuomari, OTL Pasi Kettula
Asianajajan kommentit: asianajaja Satu Wartiovaara
Syyteneuvottelut ja oikeudenkäynti
- tunnustamisoikeudenkäynti
- tuomion sisällöstä
- rangaistuksen määräämisestä
Käräjätuomari, OTT Pekka Määttä
Asianajajan kommentit: asianajaja Satu Wartiovaara
Koulutuksen lopullinen järjestäminen vahvistetaan määräajassa ilmoittautuneiden lukumäärän perusteella.
LU
Helsinki 20.4.2015 Tekniskan Salit, Eerikinkatu
2, 6. krs, klo 13.00–16.30
Luennoitsijat: käräjätuomarit OTL Pasi Kettula
ja OTT Pekka Määttä, Varsinais-Suomen käräjäoikeus
kysymyksiä luennoitsijoille (pasi.kettula@
oikeus.fi; [email protected]). Materiaali
pitää noutaa verkosta. Lisätiedot toimitetaan
ilmoittautuneille.
KOU
SYYTENEUVOTTELUT
koulutusta
kysymyksiä luennoitsijalle (matti.niemi@uef.
fi). Materiaali pitää noutaa verkosta. Lisätiedot
toimitetaan ilmoittautuneille.
HINTA: 170 euroa (+ mahdollinen alv 24 %
lainsäädännön soveltamisen muuttuessa,
hinta sisältää kahvin)
viimeistään viikkoa ennen kunkin paikkakunnan
tilaisuutta osoitteessa http://iuristin.utu.fi/law/.
TT
AU T UMI
3 h
S
LV O I T E
oikeustieteellinen tiedekunta ja
VE
OHJELMA
- Miten voidaan rajoittaa myyjän virhevastuuta
kiinteistökaupassa? (KKO 2012:72)
- Milloin kysymyksessä on kauppasopimus ja
milloin erillinen sopimus myyjän virheen seuraamuksista? (KKO 2014:70)
- Sale and lease back -järjestely ja maakaaren
sääntely (KKO 2014:36)
- Myyjän virheeseen perustuvien kauppahinnan
alennuksen ja vahingonkorvauksen vanhen-
-
NUORTEN AAMIAISTILAISUUS:
UUDISTETTU BRYSSEL I -ASETUS
5.5.2015 Ostrobotnia, Helsinki
Monipuolinen läpileikkaus ajankohtaista
kiinteistöalan juridiikkaa huippupuhujien
johdolla. Ole mukana keskustelussa!
Kiinteistöjuridiikka 2015 kokoaa alan juristit ja
muut asiantuntijat kiinteistö- ja rakennusjuridiikan
ajankohtaisten teemojen äärelle.
Lähde mukaan kuulemaan uusimmat juridiikan
näkemykset huippupuhujien johdolla ja tapaa
samalla kollegoita sekä muita alan toimijoita
aktiivisten keskustelujen merkeissä.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen
www.kiinko.fi/102168
tai puh. 09 3509 290
ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään
11.5.
JÄRJESTÄJÄT: Helsingin Asianajajayhdistys ja
Asianajajaliiton nuorten toimikunta
TT
AU T UMI
S
Helsinki 25.5. Helsingin käräjäoikeus, auditorio,
Porkkalankatu 13, klo 13.00–16.30
Tampere 4.9.2015 Pirkanmaan käräjäoikeus,
Luennoitsija: professori Tuula Linna,
Lapin yliopisto
OHJELMA
- Konkurssilain lainvalintasäännökset
- EU:n maksukyvyttömyysasetus: voimassa
olevaa ja tulevaa
- asetuksen soveltamisala ja määritelmiä
- tuomioistuimen toimivalta ja toimivallan
tutkiminen
- insolvenssimenettelyssä (päämenettely/sekundäärimenettely)
- rajat ylittävissä takaisinsaanneissa
- sovellettava laki
- insolvenssimenettelyssä
- rajat ylittävissä takaisinsaanneissa
- insolvenssimenettelyn aloittamisen vaikutus vireillä oleviin oikeudenkäynteihin
- päämenettely ja sekundäärimenettely
- tuomioistuinten yhteistyö
-p
esänhoitajien ja tuomioistuinten
yhteistyö
- keskeytysmääräys
- samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden
konkurssi
- tuomioistuinten yhteistyö
-p
esänhoitajien ja tuomioistuinten
yhteistyö
- konsernikoordinaatiomenettely
- Pikasilmäys uudistuneeseen Bryssel I -asetukseen
Koulutustilaisuudessa on varauduttu keskusteluun. Kurssiin sisältyy mahdollisuus jättää kysymyksiä luennoitsijalle ([email protected]).
Materiaali pitää noutaa verkosta. Lisätiedot toimitetaan ilmoittautuneille. Koulutuksen lopullinen järjestäminen vahvistetaan määräajassa
ilmoittautuneiden lukumäärän perusteella.
sisältää kahvin)
tilaisuutta osoitteessa http://iuristin.utu.fi/law/
JÄRJESTÄJÄT: Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Suomen Asianajajaliitto
TT
AU T UMI
S
LV O I T E
3 h
VE
1,5 h
LV O I T E
Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy
www.kiinko.fi - puh. 09 3509 290
HINTA: 20 euroa (sisältää aamiaisen)
VE
Lisätiedot koko monipuolisesta
koulutustarjonnasta www.kiinko.fi
Luennoitsija: asianajaja Kenneth Svartström,
Asianajotoimisto Krogerus Oy
LU
Kiinteistöjuridiikka 2015
Tuomioistuinten toimivaltaa sekä tuomioiden
tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskeva
uudistettu ns. Bryssel I -asetus tuli sovellettavaksi vuoden alussa. Uudistettu asetus helpottaa kansainvälisiä liittymiä omaavien riita-asioiden ratkaisemista ja tuomioistuinten päätösten
rajat ylittävää täytäntöönpanoa.
Aamiaistilaisuudessa käydään läpi uudistuksen
tuomia keskeisiä muutoksia.
KOU
Lähde mukaan!
Helsinki 19.5.2015, Café Esplanadin alakerta,
Pohjoisesplanadi 37, klo 8.30–10.00
KONKURSSIOIKEUTTA,
ERITYISESTI KANSAINVÄLISIÄ
KYSYMYKSIÄ
LU
Luennoitsija: professori Matti Ilmari Niemi,
Itä-Suomen yliopisto
-
-
LU
Helsinki 11.5. Helsingin käräjäoikeus,
Porkkalankatu 13, klo 13.00–16.30
Tampere 22.5. Pirkanmaan käräjäoikeus,
Jyväskylä 28.5. Keski-Suomen käräjäoikeus,
Sali 1, Vapaudenkatu 54, klo 13.00–16.30
Turku 4.6.2015 Oikeustieteellisen tdk:n laitosrakennus Calonia, Caloniankuja 3, luentosali 2,
klo 13.00–16.30
-
tuminen ja vanhentumisen katkaisu (KKO
2012:75)
Yhteistoimintasopimuksen irtisanominen
(KKO 2010:69)
Edellytysoppi ja kiinteistökauppa (KKO 2012:1)
Ympäristövahinko ja kiinteistökauppa (KKO
2011:62)
Salainen omistusoikeus kiinteistöön ja rakennukseen (KKO 2003:82)
KOU
AJANKOHTAISTA
VARALLISUUSOIKEUTTA
KORKEIMMAN OIKEUDEN
OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
KOU
36
koulutusta
4.9.2015 Helsinki, Tekniskan Salit,
Eerikinkatu 2, 6. krs
kysymyksiä luennoitsijalle (mikko.vuorenpaa@
ulapland.fi). Materiaali pitää noutaa verkosta.
Lisätiedot toimitetaan ilmoittautuneille.
sisältää kahvin)
tilaisuutta osoitteessa http://iuristin.utu.fi/law/.
TT
AU T UMI
3 h
S
LV O I T E
oikeustieteellinen tiedekunta
ja Suomen Asianajajaliitto
VE
OHJELMA
9.00 Koulutuksen avaus
Asianajaja Eija Karimaa, Asianajotoimisto
Karimaa & Vähätalo Oy
9.15Tuomioistuinsovittelu pähkinänkuoressa
Asianajaja Antti Heikinheimo, Hannes
Snellman Asianajotoimisto Oy
10.15Kahvitauko
10.30Tuomarin ja asiantuntijan rooli sovittelussa, tuomari ja asiantuntija
11.30Lakimiesavustajan rooli ja tehtävät sovittelussa
Asianajaja Marjatta Onnela-Kariniemi,
Asianajotoimisto Kylmänen & OnnelaKariniemi Oy
12.30Lounas
13.30Avioeron synnyttämät haasteet ja ongelmat sekä muutosprosessin vaiheiden
vaikutus sovittelun onnistumisen kannalta
Yliopiston lehtori, perheterapeutti Jouko
Kiiski, Itä-Suomen yliopisto
14.25Kahvitauko
14.3Lapsen ja vanhemman yhteydenpidon
merkitys lapsen kannalta vanhempien
eron jälkeen
Ylilääkäri Jari Sinkkonen, Pelastakaa
Lapset ry
16.00Sovittelunäytös, rooleissa asianajaja
Marjatta Onnela-Kariniemi, tuomari ja
asiantuntija, kommentaattoreina asianajajat Mirva Lehtinen, Asianajotoimisto
Lehtinen & Koponen Oy ja Eija Karimaa
17–
17.15 Päätössanat ja koulutuksen päättäminen
37
käytäntöä (esim. KKO 2013:59, KKO 2013:78,
KHO 2014:145, EIT Glantz v. Suomi (20.5.2014),
Nykänen v. Suomi (20.5.2014) ja Häkkä v. Suomi
(20.5.2014)
Itsekriminointisuoja
- Mitä itsekriminointisuojalla tarkoitetaan?
-M
illoin itsekriminointisuoja ulottaa vaikutuksensa rikosprosessin ulkopuolelle (esim. KKO
2009:80)?
- Itsekriminointisuoja rikosprosessin sisällä
(erityisesti ratkaisut KKO 2012:45 ja KKO
2013:25)
- I tsekriminointisuojan vaikutus todistusoikeuteen
- Itsekriminointisuoja verotusmenettelyssä
LU
HUOLTORIITOJEN
TUOMIOISTUINSOVITTELU
KOU
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
ASIANAJOSIHTEERIKURSSI:
SIHTEERI ASIANAJAJAN TUKENA
PROSESSEISSA
ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta
viimeistään 4.8.
Helsinki 23.9.2015, Tekniskan Salit, Eerikinkatu
2, 6. krs, klo 13.00–16.00
LV O I T E
LU
KOU
IS
TODISTELU-UUDISTUS
ERITYISESTI RIKOSASIOISSA
Helsinki 29.9.2015 Tekniskan Salit, Eerikinkatu
2, 6. krs, klo 9.00–16.30
OK 17 luvun todistelu-uudistus tullee voimaan
1.1.2016 ja sitä aletaan soveltaa heti myös vireillä
olevissa jutuissa. Uusi laki tuo mukanaan monia
uudistuksia todisteluun.
Päivän puheenjohtajana toimii asianajaja Satu
Wartiovaara, Asianajotoimisto Turku & Wartiovaara
OHJELMA
9.00 Päivän avaus
Asianajaja Satu Wartiovaara
9.05Todistelu rikosprosessissa uuden OK 17
luvun valossa
Asianajaja Markku Fredman, Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy
ALAND
AU C T I O N S
POSTIMERKKEJÄ • KIRJEITÄ
P O S T I KO R T T E J A • KO L I KO I TA • S E T E L E I T Ä
M U I T A K E R Ä I LY K O H T E I T A
VE
JÄRJESTÄJÄ: Suomen
Asianajajaliitto
T
5,5 h
JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto
H U U T O K AU PAT
HINTA: 300 euroa (sisältää kahvit ja lounaan)
T
TA U U M
viimeistään 26.8.
NE BIS IN IDEM JA
ITSEKRIMINOINTISUOJA
Turku 4.9.2015, Turun hovioikeus (tarkempi
paikka ilmoitetaan myöhemmin) klo 12.00–15.30
Luennoitsija: professori Mikko Vuorenpää, Lapin
yliopisto
OHJELMA
Ne bis in idem
- Mistä ne bis in idem -ongelmissa on kysymys?
- Milloin hallinnollista seuraamusta voidaan
pitää rikosoikeudellisena sanktiona?
- Hallinnollisen seuraamuksen ja syytteen kohteena olevien tekojen samuus
- Milloin seuraamus on määrätty samalle henkilölle? KKO:n, KHO:n ja EIT:n uusinta oikeus-
Luennoitsijat: pääsihteeri Minna Melender,
Suomen Asianajajaliitto (AIPA-hanke) ja asianajaja Mikko Tuomi ja asianajoassistentti Maarit
Merimaa-Piirainen, Asianajotoimisto Halonen,
Lakka & Tuomi Oy
OHJELMA
Sihteerin osaaminen ja sen hyödyntäminen
asianajotoimiston arjessa
- tietoisku AIPA:sta eli syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishankkeesta
- oikeusturvahakemusten laatiminen
- todistajien palkkioiden maksaminen
- määräaikojen seurannat / määräaikojen
pidennyksistä huolehtiminen
- oikeusturva-asioiden laskutus ja tuomioiden
täytäntöönpanot
Mikko Tuomi ja Maarit Merimaa-Piirainen
Kahvitauko n. klo 15.00
HINTA: 175 euroa (sisältää iltapäiväkahvin)
Autamme teitä ja
asiakkaitanne hyvien
kauppojen teossa!
www.alandauctions.ax
ALAND AUCTIONS/POSTEN ÅLAND AB, PB 1100,
AX-22111, MARIEHAMN • PUH. +358 40 708 7007
S-POSTI: [email protected]
koulutusta
4 h
NUORTEN PÄIVÄT:
RAHAT JA HENKI
Kirkkonummi 9.–10.10.2015 , Långvik Congress
Wellness Hotel
Ohjelma myöhemmin.
KÄYTÄNNÖN KURSSI
MITÄ JOKAISEN
ASIANAJAJAN TULEE TIETÄÄ
PERUNKIRJOITUKSESTA JA
PERINNÖNJAOSTA
Kurssilla käydään asiakirjamallityyppisesti läpi
perunkirjoitukseen ja perinnönjakoon liittyviä
kysymyksiä.
Nopeasti.
Helposti.
Reilusti.
Myös kadonneet osakekirjat.
PYYDÄ TARJOUS!
044 521 2121
[email protected]
www.osakekirja.fi/lex.html
Luennoitsijat: asianajaja Tanja Heiskanen,
Asianajotoimisto Sandström & Koulu Oy ja yliopistonlehtori, OTT Sanna Koulu, Lapin yliopisto
OHJELMA
Perunkirjoitus
- perunkirjoituksen funktio
- osakasasema (toissijaiset perilliset, aikaisemmat avioliitot, testamentit, sudenkuopat)
- sukuselvityksen tekeminen ja mahdolliset vaikeudet perunkirjoituksen kannalta
- varojen ja velkojen luettelointi
- verottajan ohjeet
- kansainväliset tilanteet
Pesänselvitys
- pesänselvityksen funktio
- pesänselvittäjän henkilö ja valinta
- legaattien täyttäminen
- erilliskanteet
- pesänselvityskulut – kohdentaminen
- tilitys ja moiteohjaus
Ositus ja perinnönjako
- osituksen ja perinnönjaon funktio
- t oimitusten suhde: pesänselvitys, ositus, PK 3
luvun jako, perinnönjako
- ositus ja perinnönjako prosessina, toimivaltakysymykset
- osaratkaisut/väliratkaisut/jälkiratkaisut
- kansainväliset tilanteet
Kahvitauko n. klo 14.45
LU
KOU
S
Espoo 6.–7.11.2015, Kulttuurikeskus Hanasaari,
Hanasaarenranta 5, 02100 Espoo Jatkokurssilla hankitaan luennoin ja käytännön
harjoituksin taitoja sekä sovittelijana että avustajana toimimisesta sovintomenettelyssä ja neuvotteluissa yleensäkin. Kurssin luennoitsijoina
toimivat asianajajat Antti Heikinheimo, Hannes
Snellman Asianajotoimisto Oy ja Petri Taivalkoski, Roschier Asianajotoimisto Oy sekä pienryhmäkouluttajina sovintomenettelylautakunnan jäsenet. Kurssille osallistumisen edellytyksenä on sovintomenettelyn peruskurssin suorittaminen. OHJELMA
Perjantai 6.11. klo 8.45–18.00
- Päivän avaus, osallistujien ja kurssin tavoitteiden esittely
- Sovittelun kulku ja vaiheet teoriassa ja käytännön esimerkein
- Katsaus sovittelijan taitoihin ja sovitteluprosessiin
- Harjoituksia ryhmissä
- Harjoitusten purku Lauantai 7.11. klo 8.45–15.45
- Millainen on hyvä sovittelija?
- Tunteiden kanssa työskentely
- Harjoituksia ryhmissä
- Tapauksen purku
- Asianajajana sovittelussa
- Sovintoon pääsy – sovintosopimus
- Loppuyhteenveto
Sovittelijalistalle merkintä edellyttää perus- ja
jatkokurssin täysimääräistä suorittamista. HINTA: 600 euroa (sisältää lounaat ja kahvit,
ei majoitusta)
viimeistään 6.10.
MAJOITUSVARAUS: Hanasaari puh. (09) 4350
2411, sähköposti: myyntipalvelu@hanaholmen.
fi, hinnat 1 hh to-pe 98 e ja pe-la 75 e. Varaukset
viimeistään 22.10.2015 Asianajajaliiton huonekiintiöstä. JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliiton
sovintomenettelylautakunta
TT
AU T UMI
15 h
S
LV O I T E
 Leikkaa talteen!
4 h
VE
Keräilyliike Osake & Kirja Oy | Y-tunnus 0792163-8
AU T UMI
SOVITTELUN JATKOKURSSI
S
Helsinki 3.11.2015 Tekniskan Salit,
Eerikinkatu 2, 6. krs, klo 12.15–17.00
OSAKEKIRJAT RAHAKSI!
TT
LU
LU
AU T UMI
Asianajajaliitto
KOU
Asianajajaliitto
TT
viimeistään 2.10.
LV O I T E
viimeistään 15.9.
HINTA: 195 euroa (sisältää kahvit)
VE
Kurssille voi osallistua myös etänä omalta tietokoneelta. Osallistuja tarvitsee tätä varten tietokoneeseensa internetyhteyden ja kaiuttimet.
Esitysmateriaali toimitetaan etukäteen ja etäyhteys testataan tarvittaessa ennen kurssipäivää.
Osallistuja voi esittää luennoitsijoille kysymyksiä etukäteen sähköpostitse [email protected] tai kurssin aikana chatin avulla. Kysymyksiin vastataan koulutuspäivän aikana.
LV O I T E
HINTA: 210 euroa kurssille paikan päällä osallistuville ja 165 euroa etäosallistujille.
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
VE
10.30Asianajajan todistamiskielto ja -velvollisuus
Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta, Valtakunnansyyttäjänvirasto
11.30Kommenttipuheenvuoro
Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari
Melander, Helsingin yliopisto
11.45 Keskustelua aamupäivän teemoista
12.00Lounas
13.00Vastakuulustelu esitutkinnassa erityisesti seksuaalirikosasioissa
Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, ItäSuomen syyttäjänvirasto
13.45 Hyödyntämiskielto ja todistelukiellot
Esittelijäneuvos Pasi Pölönen, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
14.45Kahvitauko
15.00Prosessuaaliset keinot asianomistajan tai
todistajan suojelemiseksi
Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto, Valtakunnansyyttäjänvirasto
15.45Kommenttipuheenvuoro asianajaja Antti
Riihelä, Asianajotoimisto Antti Riihelä Oy
16.00Loppukeskustelu
16.30Päätössanat
KOU
38
koulutusta
3.–4.12.2015 Helsinki, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs
The introductory one-day course “International Corporate Governance” takes an international approach
to corporate governance with a starting point in
continental European governance structures.
The course aims to give a thorough insight in different approaches to corporate governance structures, and an understanding of EU and US regulations
on corporate governance issues, various codes of
conducts and corporate social responsibility.
Tarkempi ohjelma nettisivuilla.
The course provides for a comprehensive overview of the legal considerations one has to make
when dealing with the drafting and negotiation
process of international contracts. The differences between the major legal systems are outlined and comparisons are made on a countryby-country level. Furthermore, the course
both provides for a better understanding of the
overall structure of an International Contract
and gives the participants an overview of the
main clauses used. Finally, the course makes
the participants more familiar with terminology
used in International Contracts.
HINTA: 375 euroa (sisältää kahvit ja lounaan)
SPEAKER: Jochem van Rijn, LL.M
2.11.
Tarkempi ohjelma nettisivuilla.
AU T UMI
6 h
S
LV O I T E
KOU
TT
VE
JÄRJESTÄJÄT: Suomen
Asianajajaliitto ja Legal
Courses, Aarhus Denmark
LU
SPEAKER: Jochem van Rijn, LL.M
HINTA: 600 euroa (sisältää kahvit ja lounaat
molempina päivinä)
3.11.
TT
AU T UMI
S
12 h
LU
Helsinki 2.12.2015, Tekniskan Salit, Eerikinkatu
2, 6. krs
JÄRJESTÄJÄT: Suomen
Asianajajaliitto ja Legal
Courses, Aarhus Denmark
LV O I T E
DRAFTING & NEGOTIATING
INTERNATIONAL CONTRACTS
VE
INTERNATIONAL CORPORATE
GOVERNANCE
39
KOU
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
ASIANAJAJAPÄIVÄT
15.1.2016 Helsinki
(Ohjelma myöhemmin)
Ilmoittautuminen
Asianajajaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin ilmoittaudutaan em. päivämääriin mennessä nettisivuilla asianajajaliitto.fi/koulutus
olevilla ilmoittautumislomakkeilla tai sähköpostitse [email protected].
Peruutusehdot
Koulutukseen osallistumisen voi peruuttaa
viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta maksuttomasti. Myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen
tilaisuutta tehdyistä peruutuksista perimme
50 % osallistumismaksusta ja myöhemmin kuin
viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista
osallistumismaksun kokonaisuudessaan.
Peruutusilmoitus tulee toimittaa sähköpostilla
([email protected]) Asianajajaliiton
toimistoon.
Kun muutat, kuljetat tai varastoit, soita meille!
ME PALVELEMME
Veljekset Koppanen Oy on palveluhenkinen muutto-,
kuljetus- ja varastointipalveluja tuottava yritys.
Tarjoamme erilaisiin muutotarpeisiin luotettavaa
palvelua.
Meillä on osaamista
- muuttopalveluissa,
- myös edunvalvonta, jäämistö- ja arkistomuutot
- varastointipalveluissa
- pakkauspalveluissa
- siistimispalveluissa
Toimeksiannot suoritamme omalla miehistöllä.
Tavaroiden säilytys varastopisteemme toimitiloissa
Vantaalla ja Espoossa.
Veljekset Koppanen Oy
PL 53, 00401 Helsinki
puh. 09-6227 5500, 0400-840 738
www.veljeksetkoppanen.fi
40
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
URAUUTISET
Uusia kollegoja ja toimistoja
UUDET ASIANAJAJAT
Ala-Hallila Timo, Roschier Asianajotoimisto Oy,
Helsinki
Alanko Antti, Hannes Snellman Asianajotoimisto
Oy, Helsinki
Ansamaa Anna, Asianajotoimisto Heikilä & Co Oy,
Turku
Hakri Tiina, Asianajotoimisto Bird & Bird Oy,
Helsinki
Helminen Jaakko, Asianajotoimisto Krogerus Oy,
Kuopio
Husa Antti, Asianajotoimisto Borenius Oy, Tampere
Kantola Antti, Asianajotoimisto Henriksson &
Heikkilä Oy, Kemi
Karvinen Kiti, Asianajotoimisto Castrén & Snellman
Oy, Helsinki
Kauppi Antti, Procopé & Hornborg Asianajotoimisto
Oy, Helsinki
Kuha Antti, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy,
Helsinki
Kunnas Aino-Emilia, Asianajotoimisto Ervasti &
Kunnas Oy, Mikkeli
Lundan Susanna, Asianajotoimisto Borenius Oy,
Tampere
Lusenius Henna, Asianajotoimisto Borenius Oy,
Helsinki
Långstedt Jan, Asianajotoimisto MK-Law Oy,
Kirkkonummi
Mohsen Mari, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy,
Helsinki
Parviainen Jenni, Asianajotoimisto Castrén &
Snellman Oy, Helsinki
Parviainen Kim, Asianajotoimisto Castrén &
Pello Jukka, Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto
Oy, Helsinki
Peräläinen Tiina Johanna, Asianajotoimisto Kari
Eriksson Oy, Oulu
Pihlaja Tapio, Asianajotoimisto Suojanen & Alanen
Oy, Tampere
Polvenlahti Anna, Asianajotoimisto Krogerus Oy,
Helsinki
Puikkonen Ilkka, Roschier Asianajotoimisto Oy,
Vaasa
Pöhö Ulla-Maija, Asianajotoimisto Markus Pöhö
Oy, Oulu
Rintala Maria, Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy,
Helsinki
Saarinen Olavi, Asianajotoimisto Ola Saarinen Oy,
Helsinki
Salo Mervi, Asianajotoimisto AP Law Office Oy,
Helsinki
Somervuori Pyry, Asianajotoimisto Krogerus Oy,
Helsinki
Tanhuanpää Jarno, Asianajotoimisto Castrén &
Tuomivaara Annamari, Oulun oikeusaputoimisto,
Oulu
Vammeljoki Minna, Asianajotoimisto Borenius Oy,
Helsinki
Vesala Tuomas Tapani, Asianajotoimisto Honka ja
Vesala Oy, Oulu
Wesander Johan, Asianajotoimisto JB Eversheds
Oy, Helsinki
Vesterbacka Eeva, Asianajotoimisto Voutilainen Oy,
Espoo
PÄÄTTYNEET JÄSENYYDET
Ahvenjärvi Pekka, Tornio, 16.3.2015
Heikman Jari, Loimaa, 28.3.2015
Huber Thomas, Helsinki, 1.3.2015
Koskinen Martti, Kouvola, 31.3.2015
Kurunsaari Juulia, Espoo, 13.4.2015
Levula Reijo, Kokemäki, 24.4.2015
Levänen Marja-Leena, Turku, 13.4.2015
Maunula Juha, Espoo, 16.2.2015
Mäkelä Seppo, Tampere, 20.4.2015
Nieminen Tuula (pass.), Iso-Britannia, 31.12.2014
Nurmela Laura, Oulu, 30.1.2015
Paanila Riku, Helsinki, 7.3.2015
Seppälä Oscari, Helsinki, 24.4.2015
Thorström Micaela, Helsinki, 30.1.2015
Turpeinen Pekka, Joensuu, 30.3.2015
Vainikka Mirkka, Helsinki, 19.4.2015
Vuorenmaa Ilkka, Helsinki, 30.1.2015
UUDET ASIANAJOTOIMISTOT
ASIANAJOTOIMISTO OLA SAARINEN OY
Simonkatu 8, 00100 Helsinki
Puh. 010 839 3979, faksi (09) 562 5059
[email protected]
www.advoforum.fi
Asianajaja: Ola Saarinen (010 839 3970, 050 500 2831)
NIMITYKSET
ASIANAJOTOIMISTO CASTRÉN & SNELLMAN OY
Datanomi Dmitrij Brandt on nimitetty ICTtukihenkilöksi 1.1.2015 alkaen.
OTM, KTM Marjut Kaariste on nimitetty associatelakimieheksi 10.11.2014 alkaen EU- ja kilpailuoikeus
-palveluumme.
Asianajaja Kiti Karvinen on nimitetty associatelakimieheksi 7.1.2015 alkaen EU- ja kilpailuoikeus
-palveluumme.
Tradenomi (HSO) Miira Kettunen on nimitetty
assistentiksi 1.11.2014 alkaen.
Emma Pohjalainen on nimitetty assistentiksi
1.1.2015 alkaen.
Tradenomi (HSO) Ella Pöllänen on nimitetty
assistentiksi 1.11.2014 alkaen.
Asianajaja, KTM Jarno Tanhuanpää on kutsuttu
osakkaaksi 2.2.2015 alkaen.
OTM Silvaliisa Virri on nimitetty associatelakimieheksi 10.11.2014 alkaen Yritysjärjestelytsekä Pääomamarkkinat ja finanssialan sääntely
-palveluihimme.
urauutiset
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
41
FM Laura Vuorinen on nimitetty kääntäjäksi 1.1.2015
alkaen.
DITTMAR & INDRENIUS ASIANAJOTOIMISTO OY
OTM Johanna Ahola on nimitetty Associateksi.
Ahola on erikoistunut riidanratkaisuun sekä
yleiseen sopimusoikeuteen ja työoikeuteen.
Asianajaja Anders Carlberg on nimitetty Managing
Partneriksi 1.1.2015 alkaen. Aikaisemmin Carlberg
on johtanut M&A & Private Equity -praktiikkaa.
Asianajaja Mikko Eerola on kutsuttu osakkaaksi
2.2.2015 alkaen. Eerola toimii Energy, Infrastructure
& Natural Resources -praktiikan vetäjänä ja M&A &
Private Equity -praktiikan jäsenenä. Eerola siirtyy
Dittmar & Indreniukselle Waselius & Wistiltä, jossa
hän on toiminut osakkaana.
Asianajaja Tom Ehrström on nimitetty Senior
Associateksi. Ehrström kuuluu Dispute Resolution
-praktiikkaan.
Asianajaja, KTM Wilhelm Eklund on kutsuttu
osakkaaksi 1.1.2015 alkaen. Eklund on työskennellyt
Dittmar & Indreniuksella vuodesta 2005 lähtien.
Hän toimii M&A & Private Equity -praktiikan toisena
vetäjänä.
OTM Gabrielle Hjelt on nimitetty Senior
Associateksi. Hän kuuluu M&A & Private Equity,
Intellectual Property ja Life Sciences -praktiikoihin.
Asianajaja Nora Jaari-Hakola on nimitetty Senior
Attorneyksi. Jaari-Hakola kuuluu Employment,
Benefits & Pensions ja Dispute Resolution
-praktiikoihin.
Asianajaja Suvi Knaapila on nimitetty Senior
Attorneyksi. Knaapila kuuluu Employment, Benefits
& Pensions ja Dispute Resolution -praktiikoihin.
Asianajaja, FM, CIPP/E Jukka Lång on kutsuttu
osakkaaksi 1.1.2015 alkaen. Lång on työskennellyt
Dittmar & Indreniuksella vuodesta 2005 lähtien.
Hän johtaa Data Protection, Marketing & Consumers
-praktiikkaa.
Asianajaja, KTK Juha Nurminen on nimitetty Senior
Attorneyksi. Nurminen toimii M&A & Private Equity
-praktiikassa.
Asianajaja Jan Ollila on nimitetty Senior Partneriksi
ja hallituksen puheenjohtajaksi 1.1.2015 alkaen.
Lisäksi hän toimii M&A & Private Equity -praktiikan
vetäjänä. Ollila toimi Managing Partnerina vuosina
2007–2014.
Asianajaja, VT Jukka Pello on nimitetty Senior
Associateksi. Pello kuuluu Technology &
Outsourcing, Intellectual Property ja Dispute
Resolution -praktiikoihin.
OTM, VT Anniina Teronen on nimitetty Associateksi.
Teronen keskittyy erityisesti työoikeuteen.
Aikaisemmin hän on työskennellyt lakimiehenä
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ssä.
KOTKA & CO. ASIANAJOTOIMISTO OY
OTK, Ins. Petri Marjanen on aloittanut 26.1.2015
lakimiehenä Kotka & co:ssa. Marjasen
erityisosaamisalueita ovat öljy- ja kaasu-, offshoreja laivanrakennusprojektien sopimusjuridiikka,
kansainvälinen kauppa ja kuljetus, yhteisyritykset ja
yhtiöoikeus.
ASIANAJOTOIMISTO LINDBLAD & CO OY
Asianajaja Markus Hämäläinen on nimitetty
Mikkelin toimiston lakimieheksi. Hämäläisellä
on laaja kokemus julkishallinnosta sekä yritysja
teollisuuspuolen toiminnasta.
Asianajaja Minna Romu on kutsuttu osakkaaksi.
Romu on keskittynyt erityisesti työ- sekä kiinteistöja asunto-osakeyhtiöoikeuteen. Romu on ollut
Lindbladin palveluksessa vuodesta 2010, ensin
harjoittelijana ja vuodesta 2011 lakimiehenä.
ASIANAJOTOIMISTO LUKANDER RUOHOLA HTO OY
Asianajaja, VT Juhani Ekuri on kutsuttu yhtiön
osakkaaksi. Ekuri on erikoistunut sopimus-, työ- ja
yhtiöoikeuteen sekä yritysjärjestelyihin. Hän toimii
myös konkurssipesien pesänhoitajana. Ekuri on
työskennellyt yhtiön palveluksessa vuodesta 2007
alkaen.
Dmitrij Brandt
Marjut Kaariste
Kiti Karvinen
CASTRÉN &
SNELLMAN OY
CASTRÉN &
SNELLMAN OY
Ella Pöllänen
Jarno Tanhuanpää
Anders Carlberg
Miira Kettunen
Emma Pohjalainen
Silvaliisa Virri
Laura Vuorinen
Johanna Ahola
Mikko Eerola
Tom Ehrström
DITTMAR & INDRENIUS
DITTMAR & INDRENIUS DITTMAR & INDRENIUS DITTMAR & INDRENIUS
Wilhelm Eklund
Gabrielle Hjelt
Nora Jaari-Hakola
Suvi Knaapila
Camilla Kylander
Jukka Lång
Juha Nurminen
Jan Ollila
Jukka Pello
Anniina Teronen
DITTMAR & INDRENIUS
DITTMAR & INDRENIUS KOTKA & CO. OY
Petri Marjanen
Markus Hämäläinen
Minna Romu
Juhani Ekuri
Iiro Hollmén
Kimmo Kajander
Jussi Ikonen
CASTRÉN &
SNELLMAN OY
CASTRÉN &
SNELLMAN OY
DITTMAR & INDRENIUS
DITTMAR & INDRENIUS
DITTMAR & INDRENIUS
LINDBLAD & CO OY
CASTRÉN &
SNELLMAN OY
DITTMAR & INDRENIUS
LUKANDER RUOHOLA
HTO OY
CASTRÉN &
SNELLMAN OY
CASTRÉN &
SNELLMAN OY
CASTRÉN &
SNELLMAN OY
CASTRÉN &
SNELLMAN OY
DITTMAR & INDRENIUS
DITTMAR & INDRENIUS DITTMAR & INDRENIUS DITTMAR & INDRENIUS
LUKANDER RUOHOLA
HTO OY
Asianajaja, VT Iiro Hollmén on kutsuttu yhtiön
osakkaaksi. Hollmén on erikoistunut yhtiö- ja
vero-oikeuteen sekä yritysjärjestelyihin. Hän toimii
myös yrityssaneerausten selvittäjänä. Hollmén on
työskennellyt yhtiön palveluksessa vuodesta 2008
alkaen.
OTM Kimmo Kajander on nimitetty lakimieheksi.
Kajander on aikaisemmin työskennellyt Cargotec
LUKANDER RUOHOLA
HTO OY
LINDBLAD & CO OY
MERILAMPI OY
Oyj:ssä erityisesti kansainvälisten sopimusten
parissa.
ASIANAJOTOIMISTO MERILAMPI OY
Asianajaja, VT Jussi Ikonen on nimitetty
Merilammen toimitusjohtajaksi 9.2.2015 alkaen. Hän
on erikoistunut yritysten välisiin oikeudenkäynteihin
>>
sekä välimiesmenettelyihin ja toimii Merilammen
urauutiset
42
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
Suomen
Asianajajaliiton
toimisto
PL 194 (Simonkatu 12 B)
00101 Helsinki
vaihde (09) 6866 120
[email protected]
Minna Melender
pääsihteeri
yhteiskuntasuhteet ja yleishallinto
(09) 6866 1212
Kirsi-Marja Salokangas Jani Ylä-Autio
MERILAMPI OY
MERILAMPI OY
Pia Bräysy
Joona Haapamäki
Kristiina Hirva
Matti J. Huhtamäki
Outi Isotalo
Antti Kauppi
Petri Kyllönen
Matti Honkanen
Max Jaakkola
Mikko Tyynilä
Antti Kolehmainen
Niklas Thibblin
PELTONEN LMR OY
PELTONEN LMR OY
PELTONEN LMR OY
Pirkko Kivikari
apulaispääsihteeri
jäsenasiat, täydennyskoulutus ja
ammatillisten etujen kehittäminen
(09) 6866 1213
VIESTINTÄ JA OIKEUSPOLITIIKKA
Janne Laukkanen
kehitys- ja viestintäpäällikkö
oikeuspolitiikka ja kehityshankkeet
(09) 6866 1225, 040 588 1925
PELTONEN LMR OY
PELTONEN LMR OY
PROCOPÉ &
HORNBORG OY
PROCOPÉ &
HORNBORG OY
REIMS & CO OY
Johanna Kainulainen
viestintäasiantuntija
mediasuhteet, Advokaatti
(09) 6866 1233, 040 721 7289
Heidi Enne
tiedottaja
verkko- ja jäsenviestintä, Defensor Legis
(09) 6866 1221, 040 510 8238
JÄSEN- JA TOIMISTOPALVELUT
Kaarina Holopainen
toimistopäällikkö, jäsen- ja lupa-asiat
(09) 6866 1217
Marja Karppinen
koulutussihteeri
(09) 6866 1220
Aiju Pulkkanen
toimistosihteeri
(09) 6866 1218
Monika Pyykkönen
it-vastaava
(09) 6866 1211
Anne Pätiälä
kirjanpitäjä
(09) 6866 1216
Minna Wilenius
jäsensihteeri, jäsen- ja tilaajarekisteri
(09) 6866 1227
Valvontalautakunnan
valvontayksikkö
PL 13 (Simonkatu 12 B 16)
00101 Helsinki
vaihde (09) 6866 1240
[email protected]
Pia Kauppinen
valvonnasta vastaava lakimies
(09) 6866 1226
Katja Flittner
lakimies
(09) 6866 1215
Päivikki Hartikainen
valvonta-assistentti
(09) 6866 1222
Sanna Leppänen
lakimies
(09) 6866 1229
Johanna Sulkumäki
lakimies
(09) 6866 1210
Sonja Saari
valvonta-assistentti
(09) 6866 1223
REIMS & CO OY
REIMS & CO OY
SURAKKA OY
riidanratkaisuryhmän toisena vetäjänä.
Asianajaja, VT, OTK Kirsi-Marja Salokangas
on nimitetty Senior Associate -lakimieheksi
Merilammen Tampereen toimistolle. Salokangas on
erikoistunut sopimusja työoikeuteen sekä julkisia
hankintoja koskevaan lainsäädäntöön.
Asianajaja, VT Jani Ylä-Autio on nimitetty
Merilammen hallituksen puheenjohtajaksi 9.2.2015
alkaen. Hän toimi Merilammen toimitusjohtajana
vuosina 2009–2015. Ylä-Autio on erikoistunut yritysja kiinteistöjärjestelyihin ja hän vetää Merilammen
yritysjärjestelyt-ryhmää.
ASIANAJOTOIMISTO PELTONEN LMR OY
Asianajaja Pia Bräysy on nimitetty Counseliksi
1.1.2015. Bräysy on erikoistunut riidanratkaisuun ja
insolvenssioikeuteen.
OTM Joona Haapamäki on nimitetty lakimieheksi
riidanratkaisu-osaamisryhmään 2.2.2015.
Asianajaja Kristiina Hirva on nimitetty Counseliksi
1.1.2015. Hirva on erikoistunut rahoitusjärjestelyihin.
Asianajaja Matti J. Huhtamäki on nimitetty
Counseliksi 1.1.2015. Huhtamäki on erikoistunut
kilpailuoikeuteen ja riidanratkaisuun.
Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy
OTK, VT Outi Isotalo on nimitetty Senior
Counseliksi 12.1.2015. Isotalo on erikoistunut IP- ja
teknologiaoikeuteen sekä sopimusoikeuteen.
PROCOPÉ & HORNBORG ASIANAJOTOIMISTO OY
Asianajaja Antti Kauppi on nimitetty Senior
Associateksi 7.1.2015 alkaen.
Asianajaja, VT Petri Kyllönen on kutsuttu
osakkaaksi.
ASIANAJOTOIMISTO REIMS & CO OY
Asianajaja Matti Honkanen on kutsuttu osakkaaksi
1.1.2015 alkaen. Honkanen on erikoistunut
kansainvälisiin sopimuksiin ja juridiikkaan,
talousrikoksiin, tulliasioihin ja Venäjän lakiasioihin.
VT, OTM Max Jaakkola on nimitetty lakimieheksi
3.11.2014 alkaen. Jaakkola hoitaa työ-, sopimusja yhtiöoikeudellisia toimeksiantoja sekä
oikeudenkäyntejä.
WASELIUS & WIST OY
Asianajaja, VT Mikko Tyynilä on kutsuttu
osakkaaksi 1.1.2015 alkaen. Tyynilä on erikoistunut
yhtiöoikeuteen, yritysten rikosasioihin ja sisäiseen
tarkastukseen sekä jäämistöoikeuteen. Hän vastaa
myös toimiston liiketoiminnan kehittämisestä.
ASIANAJOTOIMISTO SURAKKA OY
VT Antti Kolehmainen on nimitetty lakimieheksi
7.1.2015 lukien.
ASIANAJOTOIMISTO WASELIUS & WIST OY
Asianajaja Niklas Thibblin on nimitetty
toimitusjohtajaksi 1.1.2015 alkaen. Thibblin on
ollut toimiston osakkaana vuodesta 2009 ja hänet
tunnetaan erityisesti vero-oikeuden asiantuntijana.
NIMITYSUUTISET JA KUVAT VUODEN 2015 LEHTIIN
19.5. (3/2015), 6.8. (4/2015), 17.9. (5/2015) JA 5.11.
(6/2015) MENNESSÄ: WWW.ASIANAJAJALIITTO.
FI/NIMITYKSET TAI ADVOKAATTI@
ASIANAJAJALIITTO.FI
Odotamme
palautettasi
Mitä ajatuksia tämä lehti herätti?
Mistä aiheista haluaisit
lukea Advokaatissa?
Odotamme viestiäsi:
[email protected]
takaikkuna
A D V O K A AT T I / 2 -2 0 15
S A R JA S S A K ERROTA A N A L A L L A VA IKU T TAVA S TA HENK ILÖS TÄ
Ihmisten johtaja
Helsingin oikeusaputoimiston johtaja, asianajaja Marjo Kurki on osallistava ja valmentava johtaja, joka haluaa tehdä asioita yhdessä.
Työskentelit aiemmin Kotkan oikeusaputoimistossa ja
Valtiokonttorissa. Miksi hakeuduit reilu vuosi sitten
nykyiseen tehtävääsi?
Tässä työssä pystyn yhdistämään kaksi rakasta asiaa:
asianajotyön ja johtamisen. Oivalsin jossain vaiheessa työuraani, että saan eniten työn iloa saadessani auttaa ja tukea
kollegoitani onnistumaan työssään.
Millaisia haasteita oikeusapuun liittyy?
Erilaiset yhteiskunnan muutokset, kuten esimerkiksi
taloudellinen taantuma, syrjäytyminen ja syrjäseutujen
autioituminen näkyvät oikeusaputoimistoissa konkreettisella tavalla. Meidän tulee kehittää erilaisia etäpalveluita ja
sähköisiä asiointikanavia. Nopea ja tehokas tiedonvälitys
on tärkeää, sillä se edesauttaa sovintojen syntyä. Sovittelu
ehkäisee asioiden monimutkaistumista ja vähentää tuomioistuinkäsittelyjä.
Miten haluat kehittää oman toimistosi toimintaa?
Helsingin oikeusaputoimistossa työskentelee motivoituneita ammattilaisia, jotka haluavat kehittää paitsi itseään, myös työyhteisöään ja toimintatapojaan. Olemme
viime vuoden aikana muun muassa monipuolistaneet palveluamme ja saaneet leikattua jonotusaikoja. Kehittämistyö
on jatkuvaa ja osallistavaa yhteistyötä henkilökunnan ja
sidosryhmien kanssa.
Mitä haluaisit sanoa asianajajille?
Suomalainen oikeusapujärjestelmä perustuu siihen, että
julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Me emme
ole vastapuolia vaan myötäpuolia. Kannustan kaikkia kokeilemaan erilaisia tehtäviä lainvalmistelusta oikeussalityöhön.
Tehtäväkierto vahvistaa kaikkien osaamista, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja verkostoitumista.
TEK STI
V IRPI MEL L ERI // KU VA JUH A M Y L LY M Ä K I
43
Kaikki yhdessä
koossa.
Uudistuneesta Audin kompaktimallistosta
löytyy jokaiselle omansa.
Eläköön vaihtoehdot! Audin uudistuneesta kompaktimallistosta
löytyy nyt jokaiselle sopiva auto: uusi monikäyttöinen Q3,
erikoisvarustellut A3 Open Sky -mallit, design-ikoni TT,
edistyksellinen A3 e-tron -pistokehybridi ja ketterä A1 Sportback.
Tutustu mallistoon osoitteessa audi.ﬁ/sopiisinulle
Esim. Uusi Audi Q3 alk. 36.500 €.
Audi Care Base
-huolenpitosopimus
Q3-malleihin
alk. 28,10 €/kk.
Audi Q3 1.4 TFSI ultra 110 kW (150 hv): autoveroton hinta: 29.050 €, arvioitu autovero 7.450,22 €*, kokonaishinta:
36.500,22 €. Vapaa autoetu 745 €/kk, käyttöetu 565 €/kk. Keskikulutus 5,6 l/100 km. *CO2-päästöt 128 g/km.
Hintaan lisätään jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Kuvan autot erikoisvarustein.