docLue PDF - Digipaper.fi
download 
Report Transcription
Lue PDF - Digipaper.fi
Osuvasti oikeuselämästä // numero 4-2015 // kahdeskymmenes vuosikerta JARI LINDSTRÖM KÄRÄJÄOIKEUKSILLA ON IMAGOARVOA 18 Rikoksen uusijat – asianajajan kanta-asiakkaat MIKKO ALKIO SORVASI YHTEISKUNTASOPIMUSTA 30 KOLUMNI: OIKEUSVALTIOSTA POLIISIVALTIOKSI 23 LUOTETTAVIA TALLENTEITA SOTARIKOKSISTA 9 24 1.1.2015 lähtien Helsingin seudun kauppakamari järjestää juridiikan koulutuksia nimellä Kauppakamari | Juridiikka OIKEUDENKÄYNTITAIDOT -brunssisarja 22.9.–29.10.2015, Helsinki 1. jakso: Oikeussalikäyttäytyminen 29.9.2015, klo 8.45–13.00 2. jakso: Riita-asian kirjallinen ja suullinen valmistelu 8.10.2015, klo 8.45–14.00 3. jakso: Riita-asian pääkäsittely 29.10.2015, klo 8.45–13.00 Brunssisarja koostuu kolmesta aamupäivän mittaisesta koulutusjaksosta. Sarjan asiantuntijat ovat kokeneita ja erinomaisia alansa ammattilaisia. Ilmoittaudu koko sarjaan tai poimi itsellesi sopiva koulutuskokonaisuus brunssisarjan jaksoista. Tervetuloa kuulemaan ja oppimaan prosessioikeuden kokeneilta asiantuntijoilta! Asiantuntijat: • • • • • • Marcus Blomfelt, asianajaja, VT, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Petteri Palomäki, osastonjohtaja, käräjätuomari, Pirkanmaan käräjäoikeus Anna-Mari Porkkala-Hietala, markkinaoikeustuomari , Markkinaoikeus Kimmo Simola, käräjätuomari, osastopäällikkö, Varsinais-Suomen käräjäoikeus Petteri Sotamaa, asianajaja, VT, Asianajotoimisto Uoti, Sotamaa & Co. Oy Petri Taivalkoski, asianajaja, osakas, Roschier Asianajotoimisto Oy Jäsenetuhinta 990 € + alv 24 % (norm. 1330 € + alv) Yksittäisen tilaisuuden hinta alk. 375 € + alv. et s vat koulutuk a a s t e n e s jä n Lakimiesliito netuhintaan. e s edulliseen jä Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.kauppakamarikauppa.fi www.kauppakamarikauppa.fi • Puh. 09 2286 0360 • [email protected] 24.9. URAKKASOPIMUKSET • • • Antti Laaksonen, asianajaja, Asianajotoimisto Project Law Oy Karri Kivioja, asiamies, OTK, Talonrakennusteollisuus ry Ville Laine, asiamies, OTL, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy Tilaisuudessa saat käytännön neuvoja siihen, miten urakkasopimuksen laatimisvaiheessa voidaan pyrkiä eliminoimaan tyypillisimmät tulkintaepäselvyyksiä aiheuttavat riskit, sekä kuinka rakentamisvaiheen aikaisilla toimenpiteillä voidaan pyrkiä välttämään riitaprosessin syntymistä tai varautumaan asiasta prosessaamiseen. Aihetta tarkastellaan sekä tilaajan että urakoitsijan näkökulmasta kiinnittäen huomiota myös asianajollisiin seikkoihin asian mahdollisesti riitautuessa. Jäsenetuhinta 450 € + alv 24 % (norm. 630 € + alv) YRITYKSEN TILINPÄÄTÖSTIETOJEN TULKINTAAN 6.10. TILINPÄÄTÖKSEN TULKINTA JA YMMÄRTÄMINEN EI-RAHOITUSAMMATTILAISILLE I Kehitä kykyäsi lukea ja tulkita tilinpäätösinformaatiota. 3.11. YRITYKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ANALYSOINTI EI-RAHOITUSAMMATTILAISILLE II Kehitä kykyäsi analysoida yrityksen toimintaa hyödyntäen tilinpäätösinformaatiota. Asiantuntija: Harri Seppänen, KTT, Aalto-yliopisto Jäsenetuhinta / päivä 540 € + alv 24 % (norm. 680 € + alv) Pysy parhaiden joukossa ja ilmoittaudu mukaan viime vuoden *parhaimmaksi valitun juridiikan kouluttajan tilaisuuksiin. *Taloustutkimuksen Yrityskuvat 2014 -tutkimus Pidätämme oikeudet muutoksiin. Hyvä perinnönjako prosessina Perinnönjakopäivä • 20.10. Helsinki Asianajaja PONTUS BAARMAN, Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy Asianajaja MAJ JOHANSSON, Asianajotoimisto Maj Johansson Millainen on hyvä perinnönjako prosessina? Mitä pesänselvittäjän tai -jakajan pitää ottaa huomioon kun kuolinpesässä on vajaavaltainen osakas? Miten uusi EU:n perintöasetus vaikuttaa pesänjakajan toimintaan? Asianajaja HANNA RÄIHÄ-MÄNTYHARJU, Asianajotoimisto Tempo Oy seen sekä valvontalautakunnan ratkaisuihin liittyen pesänjakajaan kohdistuviin kanteluasioihin. Puheenjohtajana toimii professori Tuulikki Mikkola Lapin yliopistosta ja perintöverotuksesta puhuu professori Jaakko Ossa Perinnönjakopäivässä kuullaan myös ajankohtaiskatsaukset liittyen Turun yliopistosta. uusiin perimysoikeudellisiin ennakkoratkaisuihin, perintöverotukLakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 € (norm. 730 €) Hintaan sisältyy kirja Aarnio–Kangas: Suomen Jäämistöoikeus II – Testamenttioikeus (arvo 169 €) Insolvenssitilanteiden haasteet Insolvenssipäivä 2015 • 22.10. Helsinki Konkurssiasiamies HELENA LAINE, Konkurssiasiamiehen toimisto Asianajaja PEKKA JAATINEN, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Mikä on johdon ja tilintarkastajan vastuu ja asema insolvenssitilanteessa, maksukyvyttömyyden ja ylivelkaisuuden arviointia eri lakien näkökulmasta case-esimerkkien avulla, viimeaikaista relevanttia oikeuskäytäntöä insolvenssiasioista, ajankohtaista EU:n maksukyvyttömyysasetuksesta sekä Konkurssiasiamiehen toimiston käytännön tilanteissa esiin tulleita asioita. Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 € (norm. 730 €) Asianajaja VILLE KOTKA, Asianajotoimisto Kotka & Co Asiantuntijoina myös: Asianajaja Claudio Busi, Asianajotoimisto Ruoholahti Oy (pj.) Esittelijäneuvos Kaarlo Hakamies, korkein oikeus Professori Tuomas Hupli, Turun yliopisto OTM, KTM Tytti Saarinen, RSM Auditsum Oy Tips on Contract Drafting Techniques Contract-Drafting in English – a Personalised Course 22.10. Solicitor DAVID FLETCHER Ovatko englanninkieliset sopimuksesi kunnossa? Vice President PRIHA POHJANPALO, MetsoPower voit tuoda omat sopimusmallinne kommentoitavaksi. Saat seminaarista käytännön vinkit englanninkielisten sopimusten The course will be given by David Fletcher, an English solicitor laatimiseen sekä suomalaisen että brittijuristin näkökulmista. Jos who is a frequent lecturer in Scandinavia and Vice President haluat tietää, miltä sopimuksenne näyttävät brittijuristin silmin, Priha Pohjanpalo, MetsoPower. Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 € (norm. 730 €) Mihin suuntaan markkinat kehittyvät? Arvopaperimarkkinoiden ajankohtaispäivä 2015 • 29.10. Helsinki Asianajaja PETRI AVIKAINEN, Asianajotoimisto White & Case Oy Lainsäädäntöneuvos ILKKA HARJU, valtiovarainministeriö Arvopaperimarkkinoiden ajankohtaispäivä kokoaa jälleen alan parhaat asiantuntijat yhteen keskustelemaan toimialaa puhuttavista teemoista. Markkinatilannekatsauksen lisäksi seminaarissa käydään kattavasti läpi ajankohtaisia teemoja. Johtava asiantuntija VILLE KAJALA, Finanssivalvonta Seminaarin puheenjohtajana: Asianajaja Petri Haussila, Asianajotoimisto White & Case Oy Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 596,25 € (norm. 795 €) Seminaarin hintaan sisältyy uutuusteos Yhtiölainsäädäntö ja arvopaperimarkkinasääntely (arvo 105 €). Hintoihin lisätään alv 24 %.. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi pääkirjoitus 6 M A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 KIINALAINEN JUTTU itä ajattelemme sellaisen valtion oikeudenhoidosta, jossa kansainvälisen median mukaan iso joukko asianajajia on hiljattain pidätetty? Raporttien mukaan kollegoitamme on myös kadonnut ja heidän asianajotoimilupiaan on peruttu. Ihmisoikeusjärjestöt kertovat, että kaikkien vapautensa menettäneiden olinpaikkoja ei tiedetä ja heihin kohdistuvat rikosnimikkeet ovat epäselviä. Samat lähteet kertovat, että viranomaisten haltuun joutuneiden asianajajien kohtelu on epäinhimillistä. Valtion toiminta on näiden tietojen pohjalta syytä tuomita. Olisi myös yksinkertaista sanoa, että kaikki yhteistyö on katkaistava ennen uutisoitujen ongelmien poistamista. Samaan aikaan samaisen valtion viranomaiset kertovat kuitenkin halusta kehittää maansa järjestelmää ja ovat kiinnostuneita kuulemaan esimerkiksi suomalaisesta oikeusapujärjestelmästä. Samalla he raportoivat edistysaskeleista, joita heidän maansa oikeudenhoidossa on otettu kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Pohdittavana on varsinainen kiinalainen juttu. A SIANA JA JALIITON EDUSTA JAT osallistuivat elokuussa Helsingissä oikeusministeriön kutsusta seminaariin, jossa asianajajat ja Suomen oikeushallinnon virkamiehet kertoivat kiinalaista virkamieskuntaa edustaneille vieraille suomalaisesta asianajo- ja oikeusapujärjestelmästä. Samaan aikaan Suomessa vieraili myös Kiinan oikeusministeri Wu Aiying. Juuri tapaamisen alla kansainvälinen media ja esimerkiksi Amnesty International uutisoivat ihmisoikeusasianajajiin kohdistuneista pidätyksistä Kiinassa. On selvää, että Kiinan oikeusjärjestelmässä on runsaasti vakavia epäkohtia. Kansainvälisten tarkkailijoiden esittämät arviot Kiinan viimeaikaisista tapahtumista ovat erittäin huolestuttavia. Edellä mainitussa seminaarissa nostimme erityisesti esille asianajajien aseman Kiinassa todeten, että oikeusjärjestelmän muu kehittäminen on turhaa, jos epäillyn oikeus riippumattomaan asianajajaan ei toteudu. Otimme myös Kiinan oikeusministerin vierailun yhteydessä asiaan julkisesti kantaa, tuomiten kansainvälisten lähteiden esittämät ihmisoikeusloukkaukset. A SIANA JA JIEN VELVOLLISUUS on reagoida erityisesti silloin, kun oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin rikotaan. Tunnuslauseemme mukaisesti asianajaja turvaa oikeusvaltion. Tätä työtä ei tehdä vain Suomessa, vaan oikeusvaltion perusteita on puolustettava myös kansainvälisesti. Kiina on maantieteellisesti kaukana, mutta samalla se on kasvava vaikuttaja kansainvälisessä politiikassa ja talou dessa. Näissäkin asioissa ympäröivä maailma käy yhä pienemmäksi. Kun reagoimme ulkomaisiin tapahtumiin, haluamme vaikuttaa myös siihen, millaisiksi toimintaolosuhteet ympärillämme pitkällä aikavälillä kehittyvät. Risto Sipilä SUOMEN A SI A N A JA JA L II TON P UHEEN JOH TA JA Katso Risto Sipilän haastattelu: youtube.com/asianajajat LEHDE STÄ PUTKI POIKKI! Vankilakierre pitäisi katkaista mahdollisimman nopeasti. Ensimmäistä kertaa vankilaan joutuneista noin puolet palaa kaltereiden taakse seuraavan viiden vuoden kuluessa. Jos vankeustuomioita on takana jo yli kuusi, kolahtaa sellin ovi jatkossakin 80-prosenttisella todennäköisyydellä. Vankiloiden – ja asianajajien – kanta-asiakkaista kerrotaan tämän lehden Laajakulma-artikkelissa. Erikoistutkija Sasu Tyni uskoo vankien kuntoutusohjelmiin, vaikka niiden tehoa on vaikea todistaa tilastollisesti. Tynin mukaan muutamankin vangin katkaistulla rikoskierteellä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. JA NNE L AUK K A NEN PÄ ÄTOIMI T TA JA ADVOKAATTI Suomen Asianajajaliiton jäsen- ja ammattilehti, 20. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Janne Laukkanen, p. 040 588 1925, [email protected] TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Johanna Kainulainen, p. 040 721 7289, [email protected] TOIMITUS Asianajajaliitto ja Fondamenta Media Oy ULKOASU Marko von Konow TAITTO Uusimaa Studio PALAUTE [email protected] ILMOITUKSET OS-Media Oy, p. (09) 3250 500, f. (09) 870 1968 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. (09) 6866 120, [email protected] KUSTANTAJA Suomen Asianajajaliitto PAINO Kirjapaino Uusimaa PAINOS 2 800 kpl ISSN 1239-1085 / Aikakauslehtien liiton jäsen / Advokaatti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. / Seuraava lehti ilmestyy 16.10.2015. 18 ”Palveluiden saatavuuden ja työllisyyskysymysten lisäksi tuomioistuimilla on paikkakunnille myös imagoarvoa.” sisältö 7 18 HENKILÖ KUVASSA Oikeusministerin näytön paikka Jari Lindströmin valinta oikeus- ja työministeriksi yllätti monet. Duunariministeri ei ärsyynny kritiikistä vaan toivoo, että osaisi tehdä vaikeista lainsäädännön kysymyksistä kansalaisille helpommin pureskeltavia. 24 LAAJAKULMA Rikoksen uusijat Pieni osa ihmisistä tekee valtaosan rikoksista. Myös suuri osa rikosasianajajien asiakkaista on uusijoita eli vanhoja tuttuja. Siinä on asianajajan kannalta hyvät ja huonot puolensa. AJASSA 9 Luotettavia tallenteita rikoksista 10 Synteettinen DNA 11 Sallittua ja kiellettyä 12 Silminnäkijä 13 Lainattua 15 Hengähdystauko 16 Lausunnoista 23 TULOKULMA Uhkakuvana poliisivaltio Elina Grundström uumoilee, että Suomi muuttuu oikeusvaltiosta poliisivaltioksi, jos tuomioita aletaan jaella halki, poikki, pinoon -periaatteella. 30 MINUN VALINTANI Yhteiskuntavaikuttaja Mikko Alkio sorvasi keväällä Suomeen yhteiskuntasopimusta maan kärkivaikuttajien kanssa. 32 OM LIVET Turist eller resenär? 33 PISTOKOE Perunkirjoituksista ja perinnönjaosta Sanna Koulu opastaa asianajajia perintöoikeuden käytännön kurssilla. 38 TAK AIKKUNA Hallintoneuvos Oululainen Mikko Pikkujämsä on ensimmäinen asianajajataustainen korkeimman hallinto-oikeuden jäsen. 33 KOULUTUSTA 36 URAUUTISET 24 Menikö rikoksen tekijän tunnistaminen oikein vai metsään? Rikoksen uusija on asianajajan vakioasiakas. xxx xxx JUHA MYLLYMÄKI KUVASI KANTEEN JARI LINDSTRÖMIN. Rikos ja rangaistus UUTUUS! Sakari Melander EU-rikosoikeus Ainoa suomalainen teos EU-rikosoikeuden keskeisistä toimintatavoista ja vaikutuksista kansalliseen lainsäädäntöömme ja lain soveltamiseen. Uudistetussa painoksessa on otettu huomioon uudet rikosoikeudelliset direktiivit, niiden kansallinen voimaansaattaminen sekä EU-rikosoikeuden kannalta merkityksellinen EU-tuomioistuimen ja KKO:n oikeuskäytäntö. 2015, 2., uud. p., 587 sivua, sh. 120 € TULOSSA SYKSYLLÄ Antti Jokela: Pääkäsittely, todistelu ja tuomio – Oikeudenkäynti III, 120 € Risto Koulu, Heidi Lindfors: Insolvenssioikeus, 205 € Pekka Timonen: KKO:n ratkaisut kommentein I 2015, 119 € Tilaa nyt: talentumshop.fi 9 A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 AJASSA Ajankohtaisia asioita & ilmiöitä LUOTETTAVIA TALLENTEITA IHMISOIKEUSRIKOKSISTA S IBAn eyeWitness-projektissa on kehitetty matkapuhelinsovellus, joka auttaa selvittämään erityisesti ihmisoikeusloukkauksia ja -rikoksia. ovelluksen tarkoituksena on tuoda oikeuden eteen erityisesti sotarikoksista, kansanmurhista ja kidutuksesta epäiltyjä, mutta sitä voi hyödyntää muidenkin rikosten todentamisessa. Ihmisoikeuksien puolustajat, toimittajat ja tavalliset kansalaiset saattavat ottaa kuvia ja videoita, joissa näkyy väkivaltaisia ihmisoikeusloukkauksia. Nämä materiaalit voivat auttaa julmuuksiin syyllistyneiden saamisessa vastuuseen, mutta vain jos voidaan varmistaa, että materiaali on aitoa, eikä sitä ole muutettu. Materiaaleista pitää ilmetä oleelliset tunnistetiedot, kuten päivämäärä, kellonaika ja maantieteelliset koordinaatit. Täytyy myös olla tiedossa, kenellä on ollut pääsy kuvamateriaaliin sen talteenoton jälkeen. Kansainvälinen asianajajaliitto IBA halusi kehittää sovelluksen, joka ratkaisee nämä haasteet. Lisäksi kuvaajien tulisi voida turvallisuutensa vuoksi pysyä nimettöminä. IBA selvitti laajasti kuvallisten todisteiden hyväksyttävyyttä eri lainkäyttöalueilla, myös kansainvälisissä, alueellisissa ja kansallisissa tuomioistuimissa. — EyeWitness to Atrocities -sovellus syntyi näiden havaintojen pohjalta. Testasimme ja kehitimme sovellusta pitkään. Viimeisimpänä olivat kuuden kuukauden kenttäkokeet Syyriassa, Keniassa ja Libyassa. Näin syntyi sovellus, jonka avulla kuka tahansa voi tallentaa kuvaamiaan julmuuksia todennettavasti ja anonyymisti, kertoo projektinjohtaja Wendy Betts. Sovellus on kiinnostanut maailmanlaajuisesti muun muassa monia kansainvälisiä järjestöjä sekä kansallisia ihmisoikeusjärjestöjä. —Aluksi tarkoituksena oli saattaa oikeuden eteen ennen kaikkea sotarikoksiin, kidutukseen tai kansanmurhaan syyllistyneet. Sovellusta voidaan kuitenkin käyttää osoittamaan muitakin väärinkäytöksiä, kuten turvallisuusjoukkojen mielenosoittajiin kohdistuvaa väkivaltaa, Betts jatkaa. Vaikka sovellus on kehitetty konflikti alueille, sitä voidaan hyödyntää myös Suomessa tai muilla vakailla alueilla. Esimerkiksi käy sellaisten rikosten osoittaminen, jotka jäisivät kuvaajan henkilöllisyyden paljastumisen pelossa muutoin kuvaamatta, kuten rikollisjärjestöjen toiminta tai valtaapitävien tekemät vakavat rikokset. eyewitnessproject.org TEK STI S A RI A L H AVA // KU VA JUH A M Y L LY M Ä K I ”Sovelluksen avulla voi tallentaa julmuuksia todennettavasti ja anonyymisti.” ajassa 10 A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 KKO:N PRESIDENTIKSI PÄTEVÄ JOHTAJATYYPPI KORK EIMM A N OIK EUDEN presidentti Pauliine Koskelo aloittaa ensi vuoden alussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarina ja jättää samalla tehtävänsä KKO:ssa. Tämän syksyn aikana hänelle etsitään jatkaja. Laissa ei juuri kerrota, millaisia kelpoisuusvaatimuksia korkeimman oikeuden presidentin pitäisi täyttää. Asianajajaliiton entinen puheenjohtaja Mika Ilveskero sanoo, että nyt on avoinna johtajan paikka asiantuntijaorganisaatiossa: on oltava riittävän pätevä tuomari ja lisäksi osattava johtaa sekä ihmisiä että asioita. – Tuomioistuimissa ihmisten johtaminen on erityisen haastava tehtävä, koska tuomari on omissa ratkaisuissaan riippumaton asiantuntija. Koko tuomioistuinlaitoksessa johtaminen oman esimerkin ja persoonan kautta – siis arvojohtaminen – korostuu, sillä tuomarin työn sisältöön ei saa puuttua. Synteettinen DNA tekee esineestä tunnistettavan DNA-tutkimus on usein osa teknistä rikostutkintaa. Tulevaisuudessa ihmisen DNA:n lisäksi rikostutkinnan osana saatetaan tutkia myös synteettistä DNA:ta. E nglantilaisen yrityksen kehittämää, synteettistä DNA:ta sisältävää omaisuuden merkintäainetta on nyt saatavilla Suomesta, ja se on hintansa puolesta jokaisen kuluttajan ulottuvilla. Maahantuojan mukaan aine on käytössä jo 40 maassa, ja sitä on maailmalla hyödynnetty rikostutkinnassa. Merkintäaineen sisältämä synteettinen DNA-solukko on ainutkertainen: koodi vaihtuu jokaisessa tuotantoerässä, joka on pienimmillään yksittäisen kuluttajapakkauksen kokoinen. Ideana on, että yksilöllisellä DNA:lla merkityt tuotteet rekisteröidään valmistajan tietokantaan, jolloin viranomaiset voivat selvittää merkityn esineen omistajan rekisterin avulla. Synteettistä DNA:ta sisältävällä merkintäaineella voidaan merkitä mitä tahansa esineitä. Maahantuoja lupaa merkinnän pysyvän vuosia vaativissakin oloissa. – Aine sopii hyvin esimerkiksi veneiden, perämoottorien tai polkupyörien merkitsemiseen, kertoo Tapio Lautsi ainetta maahantuovasta SecVeto Oy:stä. Merkintä ei näy paljain silmin. DNA-solukon lisäksi aine sisältää mikropisteitä, joista numerokoodi saadaan selville helpomminkin kuin DNAanalyysillä. UV-valo paljastaa, että esine on merkitty. Omaisuuden tunnistamisen lisäksi synteettistä DNA:ta voitaisiin käyttää myös esimerkiksi liittämään rikoksentekijä rikospaikkaan. Murtohälytysjärjestelmiin voidaan liittää suutin, joka suihkuttaa merkintäainetta luvattomaan vierailijaan. DNA poistuu iholta vasta ihon uusiuduttua. Toistaiseksi poliisi ei Suomessa ole tutkinnassaan ottanut huomioon synteettisen DNA:n käyttöä. Pilottikokeilusta on kuitenkin keskusteltu Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen kanssa. TEK STI K ATA RIIN A K R A BBE // KU V ITUS A NN A-K A IS A JORM A N A INEN Synteettistä DNA:ta voidaan käyttää liittämään rikoksentekijä rikospaikkaan. HEL SINGIN YLIOPISTON valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on samoilla linjoilla Ilveskeron kanssa ja korostaa tuomioistuimen jäsenten itsenäisyyttä korkeimman oikeuden perustehtävässä eli oikeusjuttujen ratkaisemisessa. – Usein ajatellaan lähinnä tuomioistuinten ulkoista riippumattomuutta suhteessa lainsäätäjään ja toimeenpanovaltaan, mutta on tärkeää korostaa myös tuomioistuinten ja yksittäisten tuomarien riippumattomuutta tuomioistuinlaitosten sisällä. Tästä syystä KKO:n presidentti on ”presidentti” vain tuomioistuimen sisäisissä, hallinnollisissa asioissa ja edustaa tuomioistuinta ulospäin. Mutta lainkäytössä hän on vain yksi tuomari muiden tuomarien joukossa. Mika Ilveskero toivoisi uudelta KKO:n presidentiltä, kuten muiltakin yhteiskunnallisilta vaikuttajilta, halua olla esillä. – Olen miettinyt, miksi vain kourallinen asianajajista osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tai pörssiyritysten johtajista? Sisältövaikuttaminen on Suomessa merkittävissäkin asemissa vähäistä. KKO:n presidentillä on oltava valmiudet olla esillä ja keskustella sisällöistä julkisesti. KKO:N PRESIDENTIN VIRK A AN ei haeta, vaan siihen ilmoittaudutaan. KKO ei tee virallista esitystä valittavasta henkilöstä, mutta oikeusministeri kuulee sen edustajia. Oikeusministeri esittelee asian KKO:n edustajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta valtioneuvoston yleisistunnossa, josta se etenee tasavallan presidentin esittelyyn. KKO:n presidentin nimittää tasavallan presidentti. Presidentiksi on järjestään valittu KKO:n entinen jäsen. Mika Ilveskeron mielestä on järkevää, että KKO vaikuttaa vahvasti presidenttinsä valintaan. Näin johtaja nauttii työyhteisön luottamusta ja saadaan aikaan toimiva tiimi. – Tämä tapa tukee vahvasti tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta ja pystytään säilyttämään tuomioistuinlaitoksen vahva itsenäisyys. Tuomas Ojasen mielestä korkeimpiin tuomioistuimiin ei enää tarvitsisi valita varsinaista presidenttiä. – Meille voisi sopia malli, jossa KKO valitsee keskuudestaan nokkamiehen- tai naisen muutaman vuoden rajoitetuiksi toimikausiksi hoitamaan tuomioistuimen sisäisiä hallinnollisia asioita ja edustamaan tuomioistuinta ulospäin. TEK STI SUS A NN A CYGNEL A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 SALLITTUA JA KIELLETTYÄ ajassa 11 PA L S TA L L A K ERROTA A N VA LVON TA L AU TA KUNN A N R AT K A ISUIS TA // JOH A NN A K A INUL A INEN // KU V ITUS A NN A-K A IS A JORM A N A INEN TEK STI Pesänjakajan on kutsuttava koolle aloituskokous. Miksi eläkeläinenkin voi joutua valvontaan? V iereisellä palstalla käsitellään asianajajan perinnönjakoprosessissa tekemiä virheitä ja ylilaskutusta. Tapaus on muutoin varsin tavanomainen, paitsi siltä osin, että kyseinen asianajaja oli hoitanut perinnönjakoa eläkkeellä ollessaan. Kun asianajaja jää eläkkeelle, hänelle voidaan hakemuksesta myöntää oikeus käyttää nimikettä asianajaja eläkkeellä, eikä hän enää maksa täysimääräisiä jäsenmaksuja. Hän voi kuitenkin joutua valvontaan siitä huolimatta. Tämä johtuu siitä, että hän on edelleen liiton jäsen asianajaja eläkkeellä -statuksella. – Tällaiset asianajajat eivät enää saa hoitaa asianajotoimeksiantoja, valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen kertoo. Eläkkeellä olevaan asianajajaan kohdistuvat kantelut voidaan tutkia valvonta-asioina. Eläköityneen asianajajan laskutuksesta ei kuitenkaan ole olemassa selviä säännöksiä. Valvontalautakunta käsitteli asiaa ja totesi, että asia voitiin ottaa tutkittavaksi palkkionkin osalta. – Palkkioriidan tutkimatta jättäminen olisi kohtuutonta asiakkaan kannalta, Kauppinen sanoo. Asianajaja eläkkeellä -statuksen hakeminen ei ole ollut kovin suosittua: nimike on käytössä 36 henkilöllä. Määrä voi kuitenkin tulevaisuudessa kasvaa kiihtyvän eläköitymisen myötä. Varoitus useista virheistä perinnönjaossa Asianajaja oli toiminut kantelijoiden sisaren ja tämän puolison kuolinpesien pesänselvittäjänä- ja jakajana. Kuolinpesien varallisuuteen kuului neljällä pankkitilillä olleet rahavarat ja kantelijan sisaren nimissä ollut paritalohuoneisto. Kantelijat moittivat asianajajaa lukuisista virheistä. Heidän mukaansa asianajaja ei ollut järjestänyt yhtään pesänselvitys- tai perinnönjakokokousta eikä ollut pyynnöistä huolimatta hankkinut arviota kantelijoiden sisaren puolison juuri ennen kuolemaansa alihintaan myymästä kiinteistöstä. Lisäksi asianajaja oli nostanut kuolinpesästä palkkionaan vajaat 5 000 euroa toimittamatta nostosta kirjallista selvitystä osakkaille. Kantelijat myös pitivät asianajajan lähes 29 000 euron palkkiota kohtuuttomana. Hyvän asianajajatavan mukaan pesänjakajan on kutsuttava koolle niin sanottu aloituskokous ja jättäessään aloituskokouksen pitämättä asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. Hänen olisi myös pitänyt hankkia arvio aiemmin kuolleen puolison asunnon arvosta. Valvontalautakunnan mukaan asianajajalla oli ollut oikeus veloittaa vajaan 5 000 euron palkkio kuolinpesän varoista, mutta hän oli toiminut asiakasvarojen hoitoa koskevan ohjeen ja hyvän asianajajatavan vastaisesti, kun ei ollut toimittanut kirjallista selvitystä varojen nostosta. Lisäksi valvontalautakunta suositti 28 900 euron laskun alentamista 6 200 eurolla. Avusti veljeksiä samassa murhajutussa Asianajaja avusti kantelijaa käräjäoikeudessa murhaa koskevassa asiassa. Lisäksi hän avusti kantelijan lisäksi tämän veljeä samassa asiassa hovioikeudessa. Asiassa oli kaikkiaan 14 vastaajaa. Kantelija moitti asianajajaa siitä, että tämä toimi hovioikeu dessa myös kantelijan veljen avustajana, vaikka kantelija oli erikseen kieltänyt tämän. Asianajajan mukaan kantelija ei ollut kieltänyt veljen avustamista ennen hovioikeusmenettelyä. Valvontalautakunta totesi, että kantelija ja tämän veli olivat olleet syytteessä samoista vakavista rikoksista, toinen tekijänä ja toinen avunantajana. Valvontalautakunta katsoikin, että kyseisessä tilanteessa eturistiriidan mahdollisuus oli ollut ilmeinen ja asianajaja oli ollut esteellinen. VAROITUS HUOMAUTUS VAROITUS Arvosteli tuomioistuinta epäasiallisesti Käräjäoikeus oli tuominnut asianajajan päämiehen rangaistukseen muun muassa useista pahoinpitelyistä, petoksista ja uhkauksista. Asianajaja valitti tuomiosta hovioikeuteen. Kantelija toimi jutun käräjätuomarina. Asianajaja oli epäillyt valituksessaan hovioikeudelle, että rikosasioiden yhdistämistavan ja käsittelyajankohdan valinnalla olisi pyritty tietoisesti varmistamaan ettei päämies pääsisi ehdonalaiseen vapauteen suorittamasta aiempaa vankeusrangaistustaan. Valvontalautakunta totesi, että asianajaja oli näin menetellessään arvostellut tuomioistuimen työtä epäasiallisesti. ajassa 12 A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 NORJAN ASIANAJAJAT LAKKOILIVAT SILMINNÄKIJÄ Vuorovaikutusta median kanssa Asianajajien pitää tehdä yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa päästäkseen vaikuttamaan lehtikirjoitusten paikkansapitävyyteen, sanoo paljon mediassa esiintyvä rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Hän on myös valvontalautakunnan tuore jäsen. Mitkä jutut kiinnostavat tiedotusvälineitä? Rikosjutut kiinnostavat yhä enemmän, mutta vain suurimmat riitaasiat ylittävät uutiskynnyksen. Yleisöä kiinnostavat myös rikoksista saadut rangaistukset, joiden riittävyys aiheuttaa keskustelua. Tunnettujen henkilöiden syytteet pääsevät otsikoihin vähäisemmistäkin rikoksista, kuten ylinopeudesta. Miten yhteistyönne median kanssa syntyi? Kun olin syyttäjänä, tiedotusvälineiden edustajat kysyivät minulta kulloisestakin jutusta. Mitä useammin suostuu yhteistyöhön, sitä enemmän kommentteja kysytään. Nykyinen työnantajani Itä-Suomen yliopisto on ilmoittanut, että meidän velvollisuutemme on olla tiedotusvälineiden tavoitettavissa. Kommentointi on siis osa työtäni. Miksi asianajajien pitäisi olla tiedotusvälineiden käytettävissä? Tiedonvälityksellä on tärkeä paikka yhteiskunnassa. Mediat välittävät tietoa joka tapauksessa, ja kommentoimalla voi yrittää vaikuttaa siihen, että julkaistu tieto on oikea. Minkä opin haluatte antaa nuorille oikeustieteen opiskelijoille? Korostan kielitaidon ja hyvän yleissivistyksen merkitystä. Lukekaa paljon muutakin kuin juridiikkaa. Uskaltakaa kyseenalaistaa – tarvittaessa korkeimman oikeuden ratkaisujakin. TEK STI S A RI A L H AVA // KU VA JUH A M Y L LY M Ä K I NOR JA L A ISE T A SIA N A JA JAT järjestivät elokuun viimeisellä viikolla mielenilmauksen, jonka aikana he kieltäytyivät osallistumasta vangitsemisoikeudenkäynteihin Oslon ja Bergenin käräjäoikeuksissa. Samalla asianajajat antoivat maksutonta oikeusapua kaikille halukkaille käräjäoikeuksien edessä. Mielenilmauksella haluttiin kiinnittää huomiota julkisesta oikeusavusta korvattavien tuntimäärien rajoituksiin ja alhaisiin taksoihin. Norjassa on samantyyppinen järjestelmä kuin Suomessa, jossa julkiseen oikeusapuun oikeutettu asiakas voi valita avustajakseen yksityisen asianajajan, jonka palkkio maksetaan kokonaan tai osittain valtion varoista. – Oikeusministeriö on yksipuolisesti määrittänyt asianajajille korvattavat maksimituntimäärät eri juttutyypeistä. Vaikka jutun asianmukainen hoitaminen vaatisi asianajajalta enemmän aikaa, sitä ei korvata. Lisäksi julkisen oikeusavun palkkiot ovat jääneet huomattavasti jälkeen yleisestä ansiokehityksestä, Norjan Asianajajaliiton pääsihteeri Merete Smith kertoo. Smithin mukaan Norjan Asianajajaliiton tavoitteena on saada aikaan toimiva neuvottelujärjestelmä palkk ioista oikeusministeriön kanssa ministeriön sanelupolitiikan sijaan. – Moni oikeusapujuttuja hoitava asianajaja ei hoida muita juttuja, eli he joutuvat nykyisellään tyytymään yksipuolisiin palkkioehtoihin. Oslon ja Bergenin käräjäoikeudet olivat ennen Advokaatin painoon menoa ilmoittaneet, että vangitsemisoikeudenkäyntejä ei peruttaisi asianajajien lakosta huolimatta. – Vangitsemisoikeudenkäyntien pitäminen ilman avustajia loukkaa syytettyjen oikeusturvaa, Smith sanoo. TEK STI JOH A NN A K A INUL A INEN TUTKINTAVANKIEN OLOT TARK ASTELUSSA EUROOPPAL AINEN KOMITE A kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi (CPT) on antanut selonteon viime vuoden lopun tarkastuskäynnistään Suomeen. Komitean valtuuskunta tarkasti poliisilaitoksia, päihtyneiden selviämisasemia, ulkomaalaisten säilöönottoyksiköitä ja vankiloita, eikä väitteitä vapautensa menettäneiden epäasiallisesta kohtelusta ilmennyt. CPT:n mukaan komitean useita ja toistuvia suosituksia ei ole kuitenkaan edistetty riittävästi: tutkintavankeja esimerkiksi säilytetään edelleen poliisin tiloissa, joissakin vankiloissa käytetään paljuja wc:n sijasta ja suljetuilla osastoilla vankien oloissa on parannettavaa. 3 097 LAIN LUKU PÄIVITTÄINEN KESKIVANKILUKU VUONNA 2014. ajassa A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 LAINATTUA 13 L A IS TA JA SEN V IERE S TÄ K IR JOI T E T T UA // JOH A NN A K A INUL A INEN JA HEIDI ENNE KOONNEE T USA:n seksuaalirikollisten asuinpaikkalait syynissä K aliforniassa hyväksyttiin 2006 laki, jossa kiellettiin seksuaalirikoksista tuomittuja asumasta reilua 600 metriä lähempänä koulua tai puistoa. Vuonna 2011 tutkija Julie Wartell San Diegon piirikunnan syyttäjänvirastosta analysoi, kuinka paljon mahdollista asutusta rajoituksen jälkeen jää jäljelle. Selvisi, että vain 0,7 prosenttia kaikista Kalifornian asunnoista on soveliaita. Käytännössä asuinpaikkarajoitukset ovat pakottaneet entisiä seksuaalirikollisia asunnottomiksi. – Suuri yleisö vaatii tiukempia lakeja seksuaalirikollisille, mutta tutkimukset eivät tue sitä, että rajoitukset toimisivat, asianajaja Miriam Aukerman sanoo. Kalifornian korkein oikeus kumosi lain tämän vuoden maaliskuussa. Oikeuden mukaan laki loukkasi tuomittujen perustuslaillisia oikeuksia, eikä kuitenkaan auttanut pitämään lapsia turvassa. ABA Journal July 2015 “Barack Obama becomes first president to visit US prison.” The Telegraph 16.7. Vuosien käsittelyviive ”Ilm. KäO:lta: arvioitu käsittely syksy 2017. Toisessa asiassa kirjelmät 2013 - ei tietoa käsittelystä. Saako näin olla? #ruuhka #määrärahat” Asianajaja Anna-Karin Mickwitz @akmickwitz Twitterissä 18.6. Aipat, Ritut ja Vitjat käyttöön ”Kiire ja resurssiongelmat tekevät hallaa oikeudenmukaisuudelle, uskolle yhteiskuntaan ja rikosvastuun toteutumiselle. Niin isoa ongelmaa ei hetkessä ratkaista. Jos ongelman yrittäisi ratkaista paloissa, voisi aloittaa konkreettisesta tekniikasta: valtionhallinnon tekniset järjestelmät pitää tuoda tälle vuosisadalle. Poliisin tietojärjestelmät ovat kuin 1980-luvun atk:ta. Oikeudenhoito sekoilee omiensa kanssa.” Toimittaja Asta Tenhunen Savon Sanomissa 3.8. YouTube tavoittaa saarnaa paremmin ”Oikea viestintätapa on nykymaailmassa hyvin tärkeää. Uskonnolliset ääriryhmät ovat pystyneet käyttämään sosiaalista mediaa vahvasti. Ne ovat pystyneet houkuttelemaan ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyneet yhdessäkään moskeijassa.” Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan imaami Anas Hajjar Haaste-lehdessä 2/2015 Identiteettivarkaudet kasvavat nopeimmin ”Sähköisten palvelujen ja tietoverkkojen käytön lisääntyessä myös rikollinen toiminta ja henkilötietovarkauksien määrä on rajussa nousussa. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 100 000 suomalaista eli kolme prosenttia väestöstä on joutunut joskus identiteettivarkauden uhriksi.” Luottolista-lehti 14/2015 KLIKATUIMMAT LIITON NETTIUUTISET EU:n tuomioistuin linjasi essentiaalipatentin haltijan kilpailuoikeudellista asemaa Essentiaalipatentin haltija sitoutuu yleensä lisensoimaan patenttinsa oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Jos näistä ehdoista ei päästä yhteisymmärrykseen, patentin haltija voi nostaa patentin käyttöä koskevan kieltokanteen. EU:n tuomioistuin vahvisti, että essentiaalipatenttia koskevan kieltokanteen nostaminen voi eräissä tilanteissa olla kilpailuoikeuden vastaista ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. (30.7.) Perheväkivalta johti aselupien peruuttamiseen A oli tuomittu käräjäoikeuden lainvoimaisella tuomiolla pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta yhteiseen 40 päiväsakon rangaistukseen. Poliisilaitos oli tuomion perusteella peruuttanut A:lle myönnetyt ampuma-aseiden hallussapito- ja rinnakkaisluvat. Korkein hallinto-oikeus totesi, että yksittäinen pahoinpitelyrikos muodosti riittävän perusteen ampuma-aseen hallussapitoluvan peruuttamiselle. (22.7.) Asianajajaliiton nettisivuilla ja Twitterissä seurataan päivittäin oikeudellista uutisvirtaa. Lue lisää: asianajajaliitto.fi/oikeudellisia_uutisia ja twitter.com/asianajajat. REALISOI KONKURSSIPESÄT Suomen suurimmassa realisointipalvelussa Huutokaupat.comissa Huutokaupat.comissa toteutuvat ylivoimaisesti parhaiten konkurssiasiamiehen toimiston suositukset realisoinnista.* Huutokaupat.comissa myyvät mm. ulosottovirastot, poliisi, puolustusvoimat, metsähallitus sekä useat kaupungit ja kunnat. * Neuvottelukunnan suositukset 11/2004 REALISOINTI Kysy lisää [email protected] tai soita 010 396 2003 Huutokaupat.com on Suomen tehokkain kauppapaikka. Sivustolla käydään kuukausittain 2,4 miljoona kertaa ja järjestämme vuosittain yli 100 000 verkkohuutokauppaa. Keskimääräinen myyntiaikamme on alle seitsemän päivää. Valtakunnallisesti kattavan näkyvyyden lisäksi tarjoamme automatisoidun palvelun aina kohteen maksamiseen saakka. Meillä myyminen on helppoa ja nopeaa! ajassa A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 15 VÄKIVALLASTA VAIN VIIDENNES POLIISIN TIETOON SUOMAL AISET eivät kovin helposti ilmoita väkivallasta poliisille, vaan kynnys ilmoituksen tekemiseen on korkea. Tämä selviää kansallisesta rikosuhritutkimuksesta vuodelta 2014. Vammaankin johtaneesta väkivallasta vain 20 prosenttia ilmoitettiin poliisille. Rikosuhritutkimus on nimetön haastattelututkimus, jonka tarkoitus on täydentää viranomaistietoa. Tuoreimpaan, järjestyksessä kolmanteen tutkimukseen vastasi 6 792 Suomessa vakituisesti asuvaa 17–74-vuotiasta henkilöä. Vastaajista kuusi prosenttia oli vuoden aikana joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi. Tutkimuksen valossa väkivallan määrä on laskenut noin prosenttiyksikön viime vuosina. Nuoret kokivat väkivaltaa selvästi enemmän kuin vanhemmat ikäryhmät. Naisten ja miesten kokemukset vakavammasta väkivallasta olivat yhtä yleisiä, mutta olosuhteet olivat erilaisia. Naiset joutuvat tutkimuksen mukaan väkivallan kohteeksi työtehtävissään tai kotona ja miehet julkisilla paikoilla sekä ravintoloissa. Naiset myös ilmoittavat fyysisestä väkivallasta hieman useammin kuin miehet. Eero-Pekka Uotila rentoutuu veneessä. OIK AISUVAATIMUKSEN K ÄYTTÖ LAAJENEE HALLINTOA SIOIDEN muutoksenhaussa oikaisuvaatimus ja valituslupamenettely laajenevat vuoden 2016 alussa useisiin uusiin asiaryhmiin. Oikaisuvaatimus viranomaiselle on nykyisinkin käytössä useissa asiaryhmissä. Jatkossa se on muutoksenhaun ensi vaiheena myös esimerkiksi kaavamaisissa ilmoitusja rekisteröintiasioissa, erilaisissa maksuja ja korvauksia koskevissa asioissa sekä eräissä lupa-asioissa. Oikaisuvaatimuksen käytön lisäämisellä tavoitellaan mahdollisuutta hoitaa muutoksenhaku ilman raskaampaa oikeudenkäyntimenettelyä. EU:N PERINTÖASETUSTA SOVELLETAAN K ANSAINVÄLISTEN perintöasioiden EU-asetusta ryhdyttiin soveltamaan 17. elokuuta alkaen. Asetusta sovelletaan 17.8.2015 tai sen jälkeen kuolleiden henkilöiden perimykseen. Asetus yhtenäistää ja yksinkertaistaa sellaisten perintöasioiden hoitamista, joilla on liittymiä useampaan jäsenmaahan. Asetuksella ei ole vaikutusta kansallisten perintöasioiden hoitoon, eikä verotukseen. EU:n perintöasetus sisältää säännökset siitä, minkä maan lakia kansainväliseen perintöasiaan sovelletaan ja minkä jäsenmaan tuomioistuin on toimivaltainen perintöasiassa. 20% LAIN LUKU VAMMA AN JOHTANEESTA VÄKIVALLASTA POLIISIN TIETOON HENGÄHDYSTAUKO Purjehtija on perillä heti Työasiat kaikkoavat mielestä samalla hetkellä, kun köydet irtoavat. A sianajaja Eero-Pekka Uotila on purjehtinut lapsesta asti. Perheessä oli vene, ja oma harrastus alkoi optimistijollalla mökkirannassa. Juhannuksen tienoilla hän pääsi useampien vuokraveneiden kanssa vietettyjen lomien jälkeen taas oman veneen ruoriin. – Ostimme veneen Hollannista, ja haimme sen vanhemman poikani kanssa Kielistä Saksasta. Matkaan meni lähes yhdeksän päivää. Yleensä purjehdimme koko perheen kanssa, ja silloin päivämatkat jäävät muutamaan tuntiin, mutta nyt tulimme Visbystä Utöhön 28 tuntia putkeen. Vesillä vietetään yleensä pari viikkoa kesässä. Siinä ajassa ehtii esimerkiksi Ahvenanmaalle ja takaisin. Oman veneen etuna on se, että lyhyemmille ilta- ja viikonloppureissuille pääsee silloin, kun huvittaa. – Muutenhan veneen omistamisessa ei ole järkeä, ainakaan taloudellisesti. Ainakin pitää tykätä myös huoltotoimenpiteistä, Uotila hymähtää. Purjehdus on suosittu harrastus asianajajien keskuudessa. Asianajajaliiton hallituksessakin vaikuttava Uotila tietää miksi: – Matkapurjehdus on aivotyöläiselle sopiva lomanviettotapa, sillä se on juuri sopivasti toiminnallista. Työhuolet korvautuvat muilla asioilla, kun pitää purjehtia ja navigoida, suunnitella reittejä ja miettiä, miten moneksi päiväksi ruoka riittää. Purjehtiessa on perillä sillä hetkellä, kun köydet ovat irti, eivätkä työasiat käy edes mielessä. Seilatessa on myös lähellä luontoa. – Purjehtiessa on aikaa katsella jatkuvasti vaihtuvia maisemia. Koska eteneminen on äänetöntä, usein pääsee hyvinkin lähelle lintuja ja hylkeitä. On myös hienoa rantautua luonnonsatamiin, eli paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi. TEK STI K ATA RIIN A K R A BBE // KU VA 12 3RF.COM ajassa 16 LAUSUNNOISTA PA L S TA L L A K ERROTA A N L II TON OIK EUSP OL II T T ISE S TA T YÖS TÄ // JOH A NN A K A INUL A INEN TEK STI MATKUSTAMINEN TERRORISMIRIKOKSEN TEKEMISTÄ VARTEN TULOSSA R ANGAISTAVAKSI Matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä ja siihen kouluttautumista varten on tulossa rangaistavaksi. YK:n turvallisuusneuvoston viime syksynä hyväksymä päätöslauselma ja Euroopan neuvoston terrorismiyleissopimuksen lisäpöytäkirja velvoittavat rangaistavuuden säätämiseen. Asianajajaliiton mielestä kynnyksen uusien lainkohtien soveltamiselle pitää pysyä riittävän korkealla. O A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 ikeusministeriön arviomuistion mukaan rangaistavaa olisi se, että Suomen kansalainen matkustaa Suomesta tai mistä tahansa maasta sellaiseen valtioon, jonka kansalainen hän ei ole tai jossa hän ei pysyvästi asu, tehdäkseen siellä terrorismirikoksen. Myös yritys olisi rangaistava. Kriminalisointi mahdollistaisi matkustamiseen puuttumisen jo ennen henkilön maasta poistumista. Asianajajaliiton mielestä säännöksiä tulee soveltaa vain tapauksiin, joissa on näyttöä siitä, että henkilö on matkustanut tai matkustamassa nimenomaan terrorismirikoksen tekemistä varten eli käytännössä säännösten soveltaminen tulisi kysymykseen varsin harvoin. Rikosoikeuden asiantuntijaryhmän valmistelemassa lausunnossa korostetaan, että lainkohdat eivät esimerkiksi saisi vaarantaa Suomen kansalaisuuden saaneiden henkilöiden mahdollisuuksia vierailla entisessä kotimaassaan tapaamassa sukulaisiaan sillä perusteella, että ovat lähettäneet sukulaisilleen aiemmin rahaa ja valtio on sellainen, jossa tiedetään olevan aktiivisia terroristijärjestöjä. ASIANAJAJALIITON ANTAMIA LAUSUNTOJA 17.8. HE laiksi oikeustulkkirekisteristä 14.8. Terrorismirikosten uusien kansainvälisten kriminalisointivelvoitteiden vaikutukset rikoslainsäädäntöön 14.8. Ympäristönsuojelulain muuttamista koskeva HE-luonnos 12.8. HE laiksi väliaikaisesta menettelystä verotuksen oikaisemiseksi ja rikosprosessin estämiseksi oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella 12.8. Yhdistettyä patenttituomioistuinta koskeva HE-luonnos 6.7. Hankintalain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän mietintö Lue lisää: asianajajaliitto.fi/lausunnot SE ON LAKI. JO 60 VUOTTA. 2015 lakikirjat ilmestyvät pian. Tilaa omasi: talentumshop.fi Osallistu juhlavuoden kuvauskilpailuun! Bongaa ja kuvaa lakikirjat. Jaa kuvasi Instagramissa tunnisteilla #suomenlaki #seonkaikkialla. Paras bongaus voittaa matkalahjakortin. Lue lisää www2.talentum.fi/seonkaikkialla A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 henkilö kuvassa DUUNARI- MINISTERI Juristit eivät innostuneet Jari Lindströmin nimityksestä oikeusministeriksi. Tehtävän alkua siivittivät kohut vanhoista lausunnoista. Mutta mitä yhteistyökyvystään kiitosta saanut ministeri itse ajattelee uudesta pestistään? TEK STI JA NNE L AUK K A NEN // KU VAT JUH A M Y L LY M Ä K I 19 henkilö kuvassa 20 A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 ON TÄRKEÄ SELVITTÄÄ ESIMERKIKSI KYSELYIN, KOHTAAVATKO RIKOKSISTA SAADUT RANGAISTUKSET KANSALAISTEN OIKEUSTAJUN KANSSA. V alokuvaaja pyytää Jari Lindströmiä katsomaan kameraan. Kuvia otetaan oikeusministeriön väliaikaisissa tiloissa Helsingin Kasarmikadulla. Remontti jyllää ministeriön omissa tiloissa korttelin päässä. Myös Lindström on joutunut remonttihommiin: jokaisen ministerin on korjattava omaa hallinnonalaansa aikaisempaa kustannustehokkaampaan kuntoon. Ministeri ei laita duunari-vertausta muutoinkaan pahakseen, sillä hänen arkensa on muuttunut nopeasti muutamassa vuodessa. Tarina alkaa jo olla mediasta tuttu, mutta sen voi tiivistää seuraavasti: Voikkaalla paperimiehen hommia tehnyt Lindström jäi työttömäksi vuonna 2006 ja entinen luottamusmies kiinnostui samassa rytäkässä perussuomalaisten toiminnasta. Eduskuntaan hänet valittiin toisella yrittämällä vuonna 2011. Loppukauden Lindström toimi eduskuntaryhmän puheenjohtajana, ja viime keväänä hänen äänimääränsä kasvoi entisestään. Hallitusneuvotteluiden päättyessä hän sai kannettavakseen kahden ministerin salkut. LINDSTRÖMIN NIMIT TÄMINEN vaalien jälkeen uudeksi oikeus- ja työministeriksi ei ilahduttanut lakimiespiireissä. Juristit ovat perinteisesti halunneet oikeusministeriksi kaltaisensa. Suolaa haavoihin heitti vielä se, että oikeusministerin salkun lisäksi Lindström hoitaa työministerin tehtävää. Osa juristeista kokee oikeushallinnon jääneen ministeriruletissa jakojäännökseksi. Lindström ei ärry valintansa aiheuttamasta kritiikistä, eikä myönnä oikeusministeriön jääneen salkkujaon pahnanpohjimmaiseksi. – Oikeusministeriöllä on budjettiosuuttaan enemmän vaikutusvaltaa. Muista ministeriöistä käännytään jatkuvasti tämän talon puoleen ja asiantuntemusta hyödynnetään laajalti. Oikeusministerin salkku tuli kuitenkin Lindströmille itselleenkin yllätyksenä. Selväksi käy myös, että siihen oli tartuttava, jotta perussuomalaiset saivat heille mieluisan työministerin pestin. Lindström kertoo saaneensa kesän aikana myös myönteistä palautetta siitä, että oikeusasioista vastaa nyt ”maallikko”. Toisaalta hän toteaa selkääntaputusten tulleen muilta kuin juristeilta. Lindström itse toivoo, että osaisi tehdä vaikeista lainsäädäntökysymyksistä kansalaisille nykyistä helpommin lähestyttäviä. Äänenpanoista kuitenkin kuulee, ettei ministeri ole vaalikentillä, vaan sanat asetellaan uuden roolin mukaisesti. Asioita ”ollaan selvittämässä” ja niitä ”täytyy katsoa rauhassa”. Kommenteista ei revitä otsikoita, vaan Lindström on korostetun maltillinen. Esimerkiksi kesän alussa julkisuutta herättänyt tavoite rangaistusasteikon muokkaamisesta saa nyt tuekseen vain ministerin rauhallista pohdintaa. Lindströmin mukaan on tärkeää selvittää, kohtaavatko rikoksista saadut rangaistukset nykyisellään kansalaisten oikeustajun kanssa. Asiasta käynnistyy selvitys, jonka tuloksia voi odotella aikaisintaan vuoden kuluttua. Taustalla on Lindströmin olettama, että tuomioistuimet langettavat seuraamuksia rangaistuasteikon alapäästä, rangaistukset väkivaltarikoksista ovat lievempiä kuin talousrikoksista ja yhteensä tämä kaikki sotii kansalaisten oikeustajua vastaan. – Kansalaisten näkemysten selvittäminen on tietenkin vaikeaa, hän myöntää. Selvittämisen tavat ovatkin vielä hakusessa. Käytännössä tällaista kartoitusta voitaisiin tehdä Lindströmin mukaan esimerkiksi kyselyin. SOVITTELUA ministeri haluaisi olla edistämässä niin tuomioistuimissa kuin niiden ulkopuolellakin. Tämän hän uskoo tuovan säästöjä kaikille osapuolille – ja myös valtiolle. Asianajajaliiton aloitetta sovittelijoiden piirin laajentamisesta Lindström pitää hallitusohjelman ”hengen mukaisena”. Liitto on esittänyt, että tuomioistuimen määrääminä sovittelijoina voisivat toimia myös sovittelijakoulutuksen saaneet asianajajat tai esimerkiksi puhtaasti rakennusteknisissä kysymyksissä tekniikan asiantuntijat. Ministeri pitää mahdollisena myös selvityttää Asianajajaliiton ehdotuksia siitä, että sovintoratkaisuun aidosti pyrkineille, mutta silti käräjille päätyneille, annettaisiin häviötilanteessa helpotuksia oikeudenkäyntikuluvastuuseen. Lisäksi sovitteluyritys takaisi jutulle myös nopeamman käsittelyaikataulun. Toisin sanoen sovitteluyrityksestä saisi myös prosessuaalista etua. Hallitusneuvotteluissa mietittiin Lindströmin mukaan oikeushallinnonkin asioissa ensisijaisesti sellaisia uudistuksia, jotka toisivat ripeästi säästöjä tai uusia tuloja. Esimerkiksi useiden oikeushallinnon toimijoiden toivoma tuomioistuinvirasto ei näy hallitusohjelmassa. Lindströmin mukaan hanketta ei kuitenkaan ole lopullisesti kuopattu. UUSIA AVAUKSIA , niitä odotetaan aina tuoreelta ministeriltä. Lindström arvostelee erityisesti järjestelmää, jolla työkyvyttömyyttä nykyisin arvioidaan. – Tämän asian uudistaminen on pitkäaikainen intohimoni. Ministerin mukaan on kestämätöntä, että kansalaiset kokevat vakuutusyhtiöiden asiant untijalääkäreiden syrjäyttävän hoitavien lääkäreiden arviot. – Vaikka henkilöä hoitanut lääkäri olisi todennut esimerkiksi selvän työkyvyttömyyden, vakuutusyhtiötä edustava asiantuntijalääkäri voi olla eri mieltä. Vakuutusyhtiön näkemys voittaa. Hoitavien lääkäreiden painoarvoa potilaan lopullisen työkyvyn vahvistamisessa tulisi lisätä, ministeri sanoo. Valmista keinovalikoimaa järjestelmän uudistamiseksi Lindströmillä ei vielä ole. – Kuulen mielelläni asianajajien näkemyksiä näissäkin asioissa. TUOMIOISTUINTEN K ARSIMISESTA ministerillä on kokemusta omasta vaalipiiristään. Kouvolan tappiot tuomioistuinverkostoa viimeksi uudistettaessa harmittavat selvästi edelleen. Paikkakunnalta ovat kadonneet niin hallinto-oikeuden kuin hovioikeudenkin pääpaikat. – Hävisimme sen pelin 10–0, Lindström huokaisee. Nyt Lindström joutuu arvioimaan tuomioistuinten karsimistarvetta toiselta puolen pöytää. Kouvolan kokemuksista oppineena ministeri osaa jo odottaa runsaasti alueellisia yhteydenottoja, kun 27 käräjäoikeudesta on tarkoitus karsia kymmenkunta. Lindström ymmärtää tuskan, jota leikkausuhan alla olevilla paikkakunnilla tunnetaan. – Palveluiden saatavuuden ja työllisyyskysymysten lisäksi tuomioistuimilla on paikkakunnille myös imagoarvoa, hän toteaa. Ministeri jakaa asianajajien kanssa huolen muidenkin oikeuspalveluiden katoamisesta tuomioistuinten mukana. Asianajotoimistot uhkaavat kadota tuomioistuimen menettäneiltä paikkakunnilta. Taustansa A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 henkilö kuvassa mukaisesti ministeri vertaa tilannetta teollisuusyritysten lakkauttamiseen. – Kun suuryritys lopettaa tehtaansa jossakin, mukana häviävät myös alueella toimivat alihankkijat. MALTILLISEKSI PERUSSUOMALAISEKSI itsensä määrittelevä Lindström toteaa kesän menneen oikeusministeriön hallinnon alaan perehtyessä. Esimerkiksi oikeushallintoa käsitteleviin paneelikeskusteluihin hän ei ole vielä halunnut osallistua. Arvoja kysyttäessä Lindström asemoi itsensä hieman enemmän vasemmalle kuin oikealle kallistuvaksi konservatiiviksi. Arvot nousivat esille heti keväällä, kun tiedotusvälineet tarttuivat tuoreen oikeus ministerin vanhaan kannanottoon kuolemanrangaistuksista ja kielteisiin kommentteihin tasa-arvoisesta avioliittolaista. Näihin asioihin hän toteaa sanoneensa viimeisen sanansa kesällä kirjoittamassaan blogitekstissä. Kirjoituksen mukaan hän ei aja Suomeen kuolemanrangaistusta, mutta voisi edelleen harkita sitä erittäin raaoissa rikoksissa. Tasa-arvoisen avioliittolain esitteleminen eduskunnalle ei ole hänestä mieluisaa, mutta toisaalta hän kokee sen velvollisuudekseen. Hän toteaa olevansa oikeusministerinä sidottu edellisen eduskunnan linjauksiin. Tämän enempää hän ei ole valmis jatkamaan keskustelua aiheesta. MINISTERIÖSSÄ VA STA ANOT TO on Lind- strömin mukaan ollut erittäin asiallista. Uutta ministeriä on haluttu auttaa alkuun ja hän kiittelee virkamieskuntaansa. – Jatkossa pyrkimys on siihen, että työviikosta kaksi päivää menee työministerin tehtävissä ja kolme oikeusministeriössä. Täällä johdan ministeriötä, mutta työ- ja elinkeinoministeriössä päällikkyyttä hoitaa Olli Rehn. Ministeri toteaa katsovansa uutta tehtävää päivän kerrallaan, sillä muuten tehtävämäärä tuntuisi ylitsepääsemättömältä. Duunariministeri nousee vetämään puvuntakin päälleen. Seuraavaksi kalenterissa on Kiinan suurlähettilään tapaaminen. Mitä mieltä kokenut asianajaja Kai Kuusi on työkyvyttömyyksien arvioinneista? youtube.com/asianajajat LENTÄVÄ A JATUS Rentoudun mökillä Valkealassa. Se hankittiin vuosi sitten. Mökillä riisun ensiksi kellon pois ja sitten laitan kännykän äänettömälle – tai ainakin toisen niistä. Otan dekkarin käteen ja luen. Jos väsyttää, laitan silmät kiinni ja nukun. Tai sitten lämmitän saunan, kuuntelen lintujen laulua ja katson kun puut huojuvat tuulessa. Se on oikeaa vapaa-aikaa. 21 Uusi käytännönläheinen julkaisu juridiikan ammattilaisille LIIKEJURIDIIKKA Liikejuridiikka on käytännön tarpeita palveleva juridiikan ajankohtaisjulkaisu. Julkaisu sisältää refereeartikkeleita ja muita kirjoituksia, kuten oikeustapauskommentteja, kirjaarvosteluita ja katsauksia lainsäädäntöhankkeisiin. Liikejuridiikkaan kirjoittavat arvostetut juridiikan asiantuntijat yliopistoista ja liike-elämästä. Julkaisun päätoimittaja on dosentti Ville Pönkä Helsingin yliopistosta. Jäsenetuhinta 69 € Normaalihinta 89 € (+ alv 10 %) 242 sivua, saatavilla ESCROW on osa yrityksen riskienhallintaa Yritystoiminta on yhä riippuvaisempaa tietotekniikan toimivuudesta. Oletko selvittänyt mitä tehdä, jos yrityksen kriittisten tietokoneohjelmien toimittaja menee konkurssiin tai lopettaa tietyn tuotteen ylläpidon? Kauppakamarin escrow-palveluun on mahdollista tallettaa yrityksen toiminnan kannalta tärkeiden tietokoneohjelmien lähdekoodit ja muutakin asiakirja-aineistoa. Tee sopimus kanssamme ja turvaa liiketoimintasi jatkuvuus. Lue lisää: bit.ly/escrow-palvelu ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET puh. 09 2286 0360 [email protected] Lakimies Reetta Riihimäki, Helsingin seudun kauppakamari KAUPPAKAMARIKAUPPA Kalevankatu 12, 00100 Helsinki Avoinna: ma-pe klo 9.00–15.00 SEURAA BLOGIA Ammattikirja.fi www.kauppakamarikauppa.fi tulokulma A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 23 KOLUMNIS T I EL IN A GRUNDS T RÖM ON VA PA A TOIMI T TA JA JA T IE TOK IR JA IL I JA . EL IN A .GRUNDS T [email protected] Halki, poikki, pinoon K un uusnatsit kävivät elokuun alussa Jyväskylän Sokoksella kolmen ihmisen kimppuun, Fobbana tunnettu nettipoliisi Marko Forss kirjoitti siviilipuolen Twitter-tilillään, että tapauksesta ”voisi ainakin kertoa tarkkaan, oliko pahoinpidellyt sivullisia vai vanhoja tuttuja”. Seurasi kiivas Twitter-väittely, jossa Forssia syytettiin uhrien syyllistämisestä. Forss piti tätä epäreiluna vääristelynä, mutta meni kuitenkin heti perään twiittaamaan kysymyksen: ”Miten muuten saadaan kolikon molemmat puolet selville, jos ei molempien toimintaa selvitetä?” Myöhemmin hän sentään selvensi tarkoittaneensa, että jos pahoinpitely ei ollut sattumaa vaan suunniteltu juttu, niin teko oli tietysti vakavampi. T WIT TER-VIE STIT OVAT LYHY Y TENSÄ vuoksi huonoja välineitä syvällisiin analyyseihin, mutta juuri siksi ne saattavat paljastaa piileviä asenteita paremmin kuin pitkät jorinat. Poliisit joutuvat kyllästymiseen asti erottelemaan humalaisia tappelijoita, eivätkä varmaan ole kovin kiinnostuneita siitä, kuka aloitti. He voivat olla taipuvaisia ajattelemaan, että syytä on aina vähän jokaisessa. Tämä mielikuva vahvistui heti samalla viikolla, kun julkisuuteen tuli tapaus, jossa vanhemmat lapset olivat potkineet ja nimitelleet neekeriksi tummaihoista pikkupoikaa helsinkiläisessä leikkipuistossa. Rikoskomisario Petri Juvonen totesi tapauksesta Helsingin Sanomissa 6.8., ettei siinä ollut mitään erityisen poikkeuksellista. ”Tuollaista lasten välillä tapahtuu vähän väliä”, hän sanoi. KUN TAVALLINEN K ANSAL AINEN HALUAISI löytää sot- kuisistakin kähinöistä syyllisen, moni poliisi haluaisi varmaan mieluummin sopia, että pannaan riita poikki ja voita väliin. Tähän asti poliisin ei ole onneksi tarvinnutkaan jakaa oikeutta tappelupukareille. Se on ollut tuomioistuinten tehtävä. Poliisien tuomiovalta on rajoittunut siihen, että he ovat antaneet sakkoja vesiselvissä liikennerikkomuksissa ja muissa vastaavissa tapauksissa, joissa maksimirangaistus on korkeintaan kuusi kuukautta vankeutta. Nyt poliisille ollaan kuitenkin siirtämässä rutkasti lisää tuomiovaltaa. Uuden hallitusohjelman mukaan poliisille annetaan oikeus määrätä sakkoja sellaisistakin rikoksista, joissa maksimituomiot ovat kaksi vuotta. Marko Forss iloitsi tästä mahdollisuudesta jo etukäteen. Hän kirjoitti eduskuntavaaleja edeltäneessä blogikirjoituksessaan Poliisistako tuomari 9.4., että uudella menettelyllä voidaan hoitaa nykyistä kevyemmällä prosessilla esimerkiksi taksijonotappeluita, ”henkkariväärennöksiä” ja nettipetoksia. Hän pitää hyvänä esimerkkinä tilannetta, jossa ”kaksi henkilöä päättävät ottaa tosistaan mittaa taksijonossa. Molemmat huitaisevat toisiaan nyrkillä päähän pari kertaa ja seurauksena on turvonnutta huulta ja kuhmua otsassa. Juttu selkeä pahoinpitely ja vaikka osapuolet olisivat jo paikalla valmiita sopimaan, pitää jutun käydä läpi esitutkintaprosessi kuulusteluineen ja istua kaupan päälle vielä käräjät.” POLIISIN SAKOTUSOIKEUDEN L A A JENTAMINEN voi olla hyvä asia henkilöllisyystodistuksen väärentämisen tapaisissa selkeissä pikkurikoksissa, jotka tällä hetkellä tukkivat käräjäoikeuksia. Mutta itse en kyllä suin surmin haluaisi, että poliisi ryhtyvät väkivallantekojen erotuomareiksi sillä taustaoletuksella, että molemmissa on aina syytä. Uudistus taitaa kuitenkin edetä kuin juna. Sen varmistaa politiikassa tapahtunut voimasuhteiden muutos. Ennen kuin perustuslakia vuonna 2000 muutettiin, vähintään kahdella ministerillä piti olla oikeustieteellinen loppututkinto. Nyt oikeusministerinä on perussuomalainen paperimies, eikä Juha Sipilän hallituksessa ole yhtäkään oikeusoppinutta. Vaikka kokoomuksen ehdokkaana ollut Forss ei päässyt eduskuntaan, hallituspuolueiden kansanedustajissa on tuskin koskaan ollut yhtä monta poliisia kuin nyt. Heitä on seitsemän, joista viisi on perussuomalaisia. Ei ole ihme, että hallitusohjelman mukaan poliisin rahoitusta ei leikata ja vanhatkin leikkauspäätökset puretaan, vaikka kaikesta muusta leikataan. Tuomioistuinlaitos on silti kovalla säästökuurilla. Nyt jos homma hoidetaan huonosti, Suomi muuttuu oikeusvaltiosta poliisivaltioksi ja tuomioita aletaan jaella halki, poikki, pinoon -periaatteella. Jos homma hoidetaan huonosti, Suomi muuttuu oikeusvaltiosta poliisivaltioksi. laajakulma 24 A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 KANTAASIAKKAIDEN JOUKKO TIIVISTYY Rikollisuus polarisoituu eli samat tekijät tekevät valtaosan rikoksista. Myös suuri osa rikosasianajajien asiakkaista on uusijoita. Tuttuus voi helpottaa yhteistyötä, mutta se tuo myös haasteita. TEK STI V IRPI MEL L ERI // KU V ITUS M A I JU HUK K A NEN laajakulma 26 A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 RIKOKSEN UUSIJAN KANSSA TOIMIMINEN SAATTAA OLLA HELPOMPAA: PÄÄMIES TIETÄÄ, MITÄ ON ODOTETTAVISSA. V aikka rikosten määrä näyttää Tilastokeskuksen mukaan laskeneen viime vuonna 1,6 prosenttia, alan toimijat ja tutkijat suhtautuvat uutiseen varauksella. Kun poliisin resursseja leikataan, oikeuden eteen toimitetaan vähemmän rikollisia. Samoin esimerkiksi ilmoitushalukkuus on alentunut, syyttämiskynnys on joissain rikostyypeissä noussut ja piilorikollisuus on kasvanut. Näin kertoo Rikosseuraamuslaitoksen erikoistutkija Sasu Tyni. Kiinnostavampi trendi on rikollisuuden polarisoituminen: pieni mutta aktiivinen rikoksen uusijoiden joukko tekee yhä suuremman osan rikoksista. Esimerkiksi Turun yliopistossa työskentelevän kriminologi Henrik Elonheimon väitöstutkimuksesta käy ilmi, että yksi prosentti rikoksentekijöistä tekee 42 prosenttia kaikista rikoksista. Keitä nämä rikoksen uusijat ovat? Tutkimustietoa on kovin vähän, mutta erikoistutkija Sasu Tynin väitös tuo aiheeseen lisävaloa. Vankien uusintarikollisuutta, uusimisriskejä ja vankeinhoidon vaikuttavuutta käsittelevä väitöskirja valmistui keväällä. Tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmesta vuonna 2004 vapautuneesta vangista palasi viiden vuoden aikana suorittamaan joko uutta vankeusrangaistusta, sakon muuntorangaistusta tai tutkintavankeutta. Jos uusijoihin lisätään vielä henkilöt, jotka alkoivat suorittaa yhdyskuntapalvelua, luku nousee 73 prosenttiin. Tynin mukaan tyypillistä rikoksenuusijaa on vaikea määritellä. Usein myöskään rikoksen vakavuus ja uusimisriskin suuruus eivät korreloi keskenään. – Yleisellä tasolla rattijuopoilla on keskimääräisesti korkein uusimisriski, mutta teoilla ei välttämättä ole uhreja. Toisaalta väkivalta- ja seksuaalirikoksissa uusimisriski on yleisellä tasolla pieni, mutta yksittäisenkin teon vakavuus on erittäin suuri. Samoin esimerkiksi väkivaltarikoksen kuten tapon tehneellä ensikertalaisella ei välttämättä ole kovin suuri uusimisriski. Mutta jos henkilö on tuomittu useamman kerran väkivaltarikoksesta, uusimisriski on suuri. Joitain yleisiä, yhteisiä piirteitä rikosten uusijoista voi kuitenkin löytää. – Nuoret uusivat enemmän kuin vanhemmat ja miehet enemmän kuin naiset. Tutkimus osoitti myös, että mitä useammin henkilö on ollut vankilassa, sitä todennäköisemmin hän palaa sinne takaisin, Sasu Tyni kertoo. Kansainvälisten analyysien perusteella on todettu, että kun pyritään ennustamaan rikoksentekijän uusimisriskiä, rikoshistoria on merkittävin tekijä. Samoin antisosiaaliset ja rikosmyönteiset asenteet tai rikollinen ystäväpiiri kasvattavat rikoksentekijän uusimisriskiä. Sasu Tynin mukaan nämä yleismaailmalliset ennusteet pätevät myös suomalaisiin rikoksentekijöihin, mutta kansallisiakin piirteitä löytyy. Suomen rattijuopumustilastot ovat omaa luokkaansa. – Suomalaisessa rikollisuudessa on paljon itäeurooppalaisia piirteitä, sillä meillä tehdään varsinkin väkivaltarikoksia päihtyneenä. On arvioitu, että 90 prosenttia suomalaisista vangeista on päihteiden ongelmakäyttäjiä. Henkirikoksista 80 prosentissa alkoholi on vaikuttanut ratkaisevasti tekoon. Rikoskäyttäytymisessä havaitut kulttuuriset erot ovat innostaneet tutkijoita etsimään syitä geeniperimästä. Esimerkiksi Turun yliopiston dosentti Hannu Lauerma on mukana tutkimuksessa, jossa on löydetty vakavalle väkivaltakäyttäytymiselle altistavia geenipoikkeamia. Onpa suomalaisten väkivaltaista käyttäytymistä pyritty selittämään myös elimistön poikkeavalla sokerinsäätelykyvyllä. A SIANA JA JAN K ANTA-A SIAKK A AT | Rikoksen uusijat näkyvät vahvasti myös asianajajien vastaanotolla. Omaa toimistoa pitävän asianajaja Katariina Ylijoen rikosjuttujen päämiehistä valtaosa on niin sanottuja kanta-asiakkaita. – Urani alkuvaiheessa jotkut asiakkaat olivat 15–16-vuotiaita ja hoidan edelleen heidän asioitaan, yli 30 vuotta rikosasianajajana työskennellyt Ylijoki kertoo. – Osa nuorista tekijöistä on selvinnyt ensimmäisten rikosten jälkeen kuiville, mutta aika moni on jatkanut rikosuralla. Ylijoen asiakaskunnassa näyttäytyvät uusijat tekevät erityisesti huumausainerikoksia ja omaisuusrikoksia, ajoittain myös väkivaltarikoksia. Asianajotoimisto Susiluodossa työskentelevä asianajaja Janne Nyman arvioi, että 40–50 prosenttia hänen asiakkaistaan on ollut oikeuden edessä aiemminkin. Uusijoita näkyy erityisesti talousrikoksissa ja jonkin verran huumausainerikoksissa. Muutaman kanta-asiakkaan juttuja hän on hoitanut 6–7 kertaa. Kummankin asianajajan mukaan asiakassuhde muuttuu jonkin verran, jos asiakas on ollut aiemminkin tekemisissä poliisin ja oikeuslaitoksen kanssa. Tällaisten asiakkaiden kanssa toimiminen on toisaalta helpompaa, sillä päämies on perillä prosesseista ja hän tietää mitä on odotettavissa, eli hän on asiantuntevampi. – Toisaalta rikoksenuusijan edustaminen tekee työstä haastavampaa. Kun on niin kutsuttua entisyyttä, päämies saa herkemmin ehdottomia tuomioita, Nyman kertoo. Tuttuus kasvattaa myös luottamusta. – Jos päämies haluaa minut useamman kerran asianajajakseen, se tarkoittaa että hän on ollut tyytyväinen asian hoitamiseen. Vaikka aiempi oikeudenkäynti olisi johtanut tuomioon, he voivat silti olla tyytyväisiä asianajajan työhön. Asianajajat eivät aina tunne asiakkaansa taustoja eivätkä he halua lähteä arvailemaan rikollisuuden syitä ja seurauksia. Janne Nyman on kuitenkin huomannut, että talousrikollisten toiminta on selvästi suunnitelmallisempaa. – Talousrikosten tekijöille on tyypillistä, että rikos edellyttää suunnitelmallisuutta ja tekijä ottaa jo rikosta harkitessaan huomioon kiinnijäämisriskin. Esimerkiksi jos yrityksen toiminnassa on pyritty välttämään veroja, on ehkä otettu tietoinen riski, että nyt mennään harmaan talouden puolelle. Henkilö on jo spekuloinut kiinnijäämisen riskiä ja siitä seuraavaa rangaistusta. Henkirikoksissa toimitaan päinvastoin: ne tehdään yleensä pikaistuksissa ja päihtyneenä, eikä siinä pysähdytä miettimään mahdollista rangaistusta. Nyman on myös pannut merkille, että huumausainerikolliset ovat alttiita addiktioille. Huumausaineiden levittämiseen liittyy päämiehellä yleensä omaa viihdekäyttöä. >> KIERRE POIKKI ON AINA jonkinasteinen mysteeri, mikä saa vangin katkaisemaan rikoskierteen. Helsingin vankilassa työskentelevän psykologi Taru Hakulisen mukaan sysäys voi olla jokin elämänkaaressa tapahtuva käännekohta, kuten naimisiinmeno, oman lapsen syntymä, uskoon tuleminen tai työpaikan saaminen vapautumisen jälkeen. Tästä käynnistyy myönteinen kierre, joka ylläpitää muutosta. – Jollain toisella pidempi tuomio pysähdyttää ja laittaa miettimään, pitäisikö elämässä tehdä jotain muuta. – Tällä hetkellä resurssit on suunnattu siten, että satsaamme erilaisiin muutoksen motivointiohjelmiin sekä sellaisiin vankeihin, jotka osoittavat muutoshalukkuutta. Helsingin vankilassa työskentelee kaksi psykoterapeutin pätevyyden omaavaa psykologia sekä useampia erityisohjaajia, päihdetyöntekijöitä ja sosiaalityöntekijöitä. Helsingin vankilassa on käytössä sekä lyhyitä motivointiohjelmia että pidempiä kuntoutusohjelmia. Lyhyitä ja motivoivia ohjelmia ovat Suuttumuksen hallinta, Viisi keskustelua muutoksesta ja Antiriippuvuudetohjelma. Pidempiä kuntoutusohjelmia ovat Sörkka-yhteisö ja Sörkan työyhteisö, jotka ovat yhteisökuntoutuksen mallin mukaisia ohjelmia päihdeongelmien hoitoon, sekä 7–8 kuukauden pituinen OMA-kurssi, joka on tarkoitettu vangeille, joilla on vakavaa väkivaltaista käyttäytymistä ja kohonnut uusimisriski. Kohonneen uusimisriskin seksuaalirikollisille tarkoitettu ryhmämuotoinen, kahdeksan kuukauden pituinen STOP-ohjelma on keskitetty Riihimäen vankilaan. Helsingin vankilassa, samoin kuin useissa muissa vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoissa, on käytössä lyhyempi, yksilömuotoinen Uusi suunta -ohjelma. Tarjolla oleva kuntoutus on Hakulisen mielestä kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta kuntoutusresurssien niukkuus johtaa töiden ruuhkautumiseen ja karsimiseen. – Tällä hetkellä psykologien työpanosta on jouduttu painottamaan korkeamman riskin vankeihin, joilla on pidempi tuomio. Myös monilla lyhyempiä tuomioita istuvilla voi olla korkea uusimisriski, mutta psykologien osalta heidän kuntoutukseensa ei riitä resursseja. HUONO-OSAISUUDEN KEHÄ ON ALKANUT JO LAPSUUDESSA TAI NUORUUDESSA. PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ ON ALKANUT HYVIN NUORENA, SAMOIN ENSIMMÄISET RIKOKSET. UUSINTARISKIÄ PIENEMMÄK SI | Rikoksen uusijat näkyvät korostetusti vankilapsykologien työssä. Kaikilla vangeilla on oikeus psykologin palveluihin, mutta uusimisriskin pienentämiseen tähtäävässä työssä korostuu toisaalta korkean riskin uusijoiden osuus, ja toisaalta psykologin vastaanotolle ohjataan erityisesti väkivaltaja seksuaalirikoksista tuomittuja. Psykologi Taru Hakulinen Helsingin vankilasta on huomannut tiettyjen piirteiden korostuvan, mitä useammin vanki palaa laitokseen. – Tietynlainen huono-osaisuuden kehä on alkanut jo lapsuudessa tai nuoruudessa. Päihteiden käyttö on alkanut hyvin nuorena, samoin ensimmäiset rikokset. Tästä seuraa loogisesti, että koulutus, ammatti ja työkokemus ovat jääneet hankkimatta. Vankila ei ole vieras instituutio Hakulisen vastaanotolla käyville asiakkaille, sillä moni heistä on nähnyt jo lapsena lähiomaisten joutuvan vankilaan. Monet ovat itse kohdanneet väkivaltaa. – Uusijoille on myös leimallista yhteiskuntavastaisuus ja tietynlainen antisosiaalisuus. Terveystutkimuksista tiedetään, että antisosiaalinen persoonallisuushäiriö kulkee käsi kädessä vankeustuomioiden kanssa. Hakulinen muistuttaa, että psykiatrian käsite antisosiaalisuus ei tarkoita epäsosiaalisuutta tai sitä ettei vanki viihtyisi muiden seurassa. Antisosiaalisuus viittaa käytökseen, jossa henkilö ei huomioi toiminnassaan muita ihmisiä tai yhteistä hyvää. Tämä korostuu vankilakulttuurissa vahvimman oikeutena, taipumuksena pitää huolta omista oikeuksista toisten kustannuksellakin. VALITUKSIEN MIELEKK Y YS | Muurien sisäpuolelta katsottuna vaikuttaa joskus ongelmalliselta, että vangit tuntuvat valittavan tuomioistaan hovioikeuteen ihan periaatteesta ja pitävät koko menettelyä automaattisena. – Valittaminen hovioikeuteen on toki vangin laillinen oikeus, mutta sen käyttäminen automaattisesti voi mielestäni aiheuttaa vangeille pitkällä aikavälillä jopa haittaa. A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 laajakulma Käsittelyajat ovat pitkät ja jatkuva odottaminen voi pitää yllä uusimisen ja välinpitämättömyyden kierrettä. Keskeneräisen oikeusasian painaessa mieltä vangin voi olla vaikea motivoitua omien ongelmien tiedostamiseen tai niiden käsittelyyn. Joskus vanki vapautuu ennen hovioikeuden päätöstä ja hän tietää jo vankilasta lähtiessään uuden tuomion olevan vain ajan kysymys, Taru Hakulinen kertoo. Tämä on huono asetelma lähtiessään luomaan uutta elämää, sillä tieto tulevasta tuomiosta vaikuttaa psyykkisesti: ”ei kai se haittaa, vaikka tulisi tehtyä vähän lisääkin…”. Keskeneräiset oikeusasiat ja niitä seuraavat tuomiot voivat psykologin mukaan haitata asioiden edistämistä myös vapaudessa, ja esimerkiksi asumiseen, työllistymiseen tai päihdekuntoutukseen liittyvät asiat jäävät hoitamatta. Asianajaja Janne Nymanin mukaan tuomiosta ei valiteta automaattisesti hovioikeuteen, vaan valituksen mielekkyys harkitaan yhdessä päämiehen kanssa ja asiakas tekee lopullisen päätöksen. – Olen myös suositellut, ettei kannata valittaa esimerkiksi tilanteissa, joissa osa syytteistä on jo ratkaistu päämiehen eduksi eli syyttäjä on osittain hävinnyt. Jos päämies valittaa, saattaa käydä niin, että myös syyttäjä tekee vastavalituksen. Tällöin on riskinä, että tuomio muuttuu kovemmaksi hovioikeudessa. Valituksen voi tällöin toki peruuttaa, mutta jos jutussa on asianomistaja, vastaaja voi joutua maksamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. Nymanin mukaan kuluriski tulee muutenkin ottaa aina huomioon valitusta harkittaessa. Katariina Ylijoen mukaan tuomioista valittaminen ei ole automaatio, mutta siitä päättää aina päämies. Päämiehen kannalta valittaminen voi olla kaksipiippuinen juttu. – Jos tutkintavankeudessa oleva vanki valittaa tuomiosta, hänellä ei välttämättä ole mitään menetettävää. Päinvastoin hän säilyy pidempään tutkintavankina ja hänellä on enemmän oikeuksia. Ymmärrän hyvin, että vankilassa oleva haluaa pitää yllä toivoa tuomion alenemisesta. – Toisaalta jos pitkää tuomiota istuvalla olisi kapasiteettia kuntoutukseen tai esimerkiksi opiskeluun, olisi hyvä jos hän keskittyisi siihen eikä odotteluun. Samoin uutta tuomiota vapaalla jalalla odottavien voi olla vaikea motivoitua pysymään kaidalla tiellä, Ylijoki pohtii. 29 Psykologi Taru Hakulinen on huomannut joidenkin vankien ryhdistäytyvän juuri tällaisissa tilanteissa. He ”ottavat tuomiot alas” eli peruvat tuomiosta hovioikeuteen tehdyn valituksen. – Heissä herää tietynlainen vastuun ja subjektiuden tunne. He päättävät suorittaa rangaistuksensa ja jatkaa elämäänsä puhtaalta pöydältä. Valituskäytäntö tulee jonkin verran muuttumaan, kun hovioikeuksien jatkokäsittelylupajärjestelmä lokakuun alussa laajenee. Kaikki riita- ja hakemusasiat sekä suuri osa rikosasioista tulevat jatkokäsittelyluvan piiriin. Rikosasioissa syytetty tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jos hänet on tuomittu enintään kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. Tätä ankarammissa rangaistuksissa syytetty ei tarvitse lupaa. VAPAUTUVAN VANGIN TUKI | Vankien uusintarikollisuuden vähentäminen on laajempi yhteiskunnallinen tavoite. Rikosseuraamuslaitos pyrkii omalla toiminnallaan pienentämään vankien uusimisriskejä ja lisäämään heidän edellytyksiään sopeutua yhteiskuntaan, mutta erikoistutkija Sasu Tyni peräänkuuluttaa myös kuntien vastuuta ja kolmannen sektorin roolia. Rikosseuraamuslaitoksen vastuu loppuu, kun vanki astelee vankilasta ulos tai viimeistään ehdonalaisen vapauden valvonnan päätyttyä. Vapautuvasta vangista kannattaisi kuitenkin pitää erityisen hyvää huolta, sillä Tynin mukaan uuden rikoksen riski on suurimmillaan heti vapautumisen jälkeisinä viikkoina ja kuukausina. Tärkeimpiä kolmannen sektorin toimijoita ovat muun muassa Kriminaalihuollon tukisäätiö KRITS, joka järjestää asunnottomille vapautuville vangeille asuntoja, sekä vankien vertaistukijärjestö KRIS. Päihdekuntoutuspuolella Järvenpään sosiaalisairaala on merkittävä, samoin muut kuntien jatkokuntoutusyksiköt. – Samalla tulisi välttää liiallista holhoamista. Viime kädessä vanki vastaa itse omilla valinnoillaan toiminnastaan eli esimerkiksi siitä, syyllistyykö hän uusiin rikoksiin vapautumisensa jälkeen. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei yksilöllisiä tukitoimenpiteitä pitäisi järjestää, Tyni painottaa. VÄHENTÄVÄTKÖ VANKITOIMINNOT UUSINTARIKOLLISUUTTA? SA SU T YNIN väitöstutkimus Vankeinhoidon vaikuttavuus – Onko kuntoutukselle tilastollisia perusteita osoittaa ennen kaikkea sen, miten vaikeaa uusintarikollisuutta on määritellä ja mitata, ja miten hankalaa erilaisten ohjelmien vaikuttavuuden arviointi on. Väitöskirjassa käsitellään vankien uusintarikollisuutta ja uusimisriskejä sekä selvitetään Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan vaikuttavuutta ja toimenpiteiden, kuten vangeille suunnattujen ohjelmien, vaikutuksia. Ohjelmissa keskityttiin erityisesti Cognitive Skills -yleisohjelmaan sekä suomalaisille seksuaalirikosvangeille suunnattuun STOPkuntoutusohjelmaan. Tutkimuksesta käy ilmi, että suljetuista laitoksista vapautuneista vangeista 57 prosenttia ja avolaitoksista vapautuneista 38 prosenttia syyllistyi uusiin rikoksiin kahden vuoden seuranta-aikana. Tutkimuksen päätulos on kuitenkin se, että suljetuista laitoksista tai avolaitoksista vapautuneiden vankien toimintoihin osallistumisen määrä ei vaikuttanut merkittävästi uusimisriskiin. Sasu Tyni ei kuitenkaan halua tehdä sellaista johtopäätöstä, ettei ohjelmiin osallistuminen olisi perusteltua. Ohjelmiin osallistuneet vangit uusivat rikoksen harvemmin kuin kontrolliryhmän vangit, mutta pienen tutkimusaineiston vuoksi myönteiset muutokset eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. Toisaalta on erittäin hankala arvioida vankeinhoidon vaikuttavuutta pelkästään sillä perusteella, kuinka moni vanki tekee uuden rikoksen. – Vankien uusintarikollisuustasoon vaikuttavat lisäksi monet muut vangeista riippumattomat tekijät, kuten lainsäädännön muutokset, poliisin rikostenselvitysaste, oikeusprosessien kestot, muutokset todellisen rikollisuuden tasossa sekä piilorikollisuuteen liittyvät haasteet, Tyni summaa. Sasu Tynin mukaan ohjelmien vaikutuksiin kohdistetaan usein ylioptimistisia vaatimuksia. – On tärkeää ymmärtää, että jos jonkin tietyn ohjelman läpikäymisen johdosta yksikin ryhmän vangeista ei enää syyllisty uusiin rikoksiin, tulos puoltaa jo sellaisenaan ohjelman käyttöä kuntoutusmenetelmänä. Vaatimattomalta näyttävä tulos voi olla vankeinhoidon, vangin ja yhteiskunnan näkökulmasta kustannustehokas. Tyni toivookin, että vankitoiminnoista päätettäessä ja valintoja tehtäessä osattaisiin erottaa toisistaan tilastollinen ja käytännöllinen merkitsevyys. minun valintani 30 Viiden viikon talkoot Mikko Alkio nousi valtakunnan kärkivaikuttajiin edistämään yhteiskuntasopimusneuvotteluja huhti–toukokuussa. Hän on jo palannut talkoohommista siviiliammattiinsa asianajajaksi. K un yhteiskuntasopimusneuvotteluihin Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi tarvittiin apuvoimia, kysyin kollegoiltani asianajotoimisto Avancesta, voisinko olla pois neljästä viiteen viikkoa ”yhteiskuntapalveluksessa”. Ilokseni siihen suhtauduttiin myönteisesti. En tuntenut pääministeri Juha Sipilää kovin hyvin ennestään, mutta ilmeisesti minuun otettiin yhteyttä taustani vuoksi – olen toiminut vuodesta 2003 lähtien ensin EU-sihteeristössä, sitten komissaari Olli Rehnin kabinetissa, pääministeri Matti Vanhasen talouspoliittisena neuvonantajana sekä työ- ja elinkeinoministeriössä valtiosihteerinä. Palasin kuitenkin vuonna 2009 takaisin unelma-ammattiini asianajajaksi. Yhteiskuntasopimusneuvottelujen ensimmäiset kymmenen päivää oli varmastikin erilainen prosessi kuin mihin työmarkkinapöydissä tai politiikassa on totuttu, mutta Sipilälle tai minulle se ei ollut mitenkään poikkeuksellinen vaan muistutti loppujen lopuksi aika paljon intensiivisiä yrityskauppaneuvotteluita. Näin asiat on yritysmaailmassa tapana hoitaa. Uskon maanantaiaamuindeksiin – töihin paluun pitää olla viikonlopun jälkeen mukavaa. Viimeiset kolme ja puoli vuotta, jotka olen ollut mukana Avancessa, indeksi on ollut niin korkealla, että suunnittelen jatkavani täällä pitkälle tulevaisuuteen. Istumme avokonttorissa, teemme paljon tiimityötä ja pyrimme siiloutumaan niin vähän kuin mahdollista. Meillä on loistava yhdistelmä kokemusta ja nuoruutta, ja on ollut hienoa huomata, miten paljon lahjakkailta nuorilta voi oppia. POLITIIKKA ON KIINNOSTANUT minua 1990-luvulta alkaen. Tilasin useiden puolueiden ohjelmat, luin ne läpi ja valitsin keskustan. Se oli luontevin valinta arvomaailmani kannalta. Vaikka olen monissa asioissa markkinaliberalisti, mielestäni yhteiskunnan on pidettävä huolta myös heikko-osaisista. En kuitenkaan usko, että satavuotiaista kirjoista voi katsoa, mikä on ihmisille hyväksi. Esimerkiksi keskittäminen tai hajauttaminen on minulle enemmän käytännöllinen kuin aatteellinen kysymys. Osallistuin nuorisopolitiikkaan, sillä olin kiinnostunut asioista ja halusin oppia ja nähdä lisää. Keskustanuoret olivat tuohon aikaan varsin vihreitä, ja minua kiinnostivat erityisesti kehitysyhteistyöasiat ja sademetsien suojelu. EU-kysymys oli ensimmäinen asia, johon muodostin oman kannan. Olin vahvasti Suomen liittymisen ja myös yhteisvaluuttaan liittymisen kannalla. Vaikka olin kes- kustan nuorisojärjestön puheenjohtaja, EU-kannaltani edustin erittäin pientä vähemmistöä. Eurooppalaisuus on aina ollut minulle iso juttu. Se ei välttämättä tarkoita samaa kuin EU:n tai Euroopan komission puolustaminen, vaan tarkoitan eurooppalaista arvoyhteisöä, jonka osa Suomikin on. Osa EU-koneistosta on ikävä kyllä vieraantunut EU-maiden arjesta, ja se on osasyy Euroopan kilpailukykyvaikeuksiin. Kaikkia vahvuuksia ei nähdä. Toisaalta taas sisämarkkinoiden integraatiota pitäisi voimakkaasti jatkaa. Politiikassa pärjää, jos kertoo, mitä ihmiset haluavat kuulla. Minulle se on vaikeaa. Olen ollut ehdolla kaksissa eduskuntavaaleissa sekä ehdolla keskustan varapuheenjohtajaksi. Vuonna 2006 hävisin keskustan puoluesihteerinvaalin Jarmo Korhoselle. Se tie on katsottu loppuun. Toisaalta minulla ei ole koskaan ollut politiikassa mitään menetettävää, sillä urasuunnitelmani ovat aina olleet muualla. Oma ammatti ja ammatti-identiteetti tuovat riippumattomuutta, eikä tarvitse välittää poliittisista suhdanteista. Minulla ei ole politiikassa mitään virallista roolia ja vastaan aina puhelimeen riippumatta yhteydenottajan puoluekannasta. Palvelen mielelläni julkista sektoria, oli hallitus minkävärinen tahansa. SUORITIN BRUGGESSA LL.M.-tutkinnon eurooppaoikeudesta keskittyen kilpailuoikeuteen ja sisämarkkinakysymyksiin, ja se on asianajopuolella ollut eniten uraani ohjaava asia. Mielestäni asianajajan pitää kuitenkin nähdä maailmaa ja yhteiskuntaa laajemminkin kuin pelkästään asianajotyön kautta. Olin aloittanut asianajotoimistossa käytännössä suoraan koulunpenkiltä, ja kun EU-sihteeristössä tarjoutui mahdollisuus päästä vastaamaan liikenne- ja viestintäalan EU-kysymyksistä, otin haasteen vastaan. Sitä kautta minut rekrytoitiin edelleen muihin mielenkiintoisiin tehtäviin. Monet varmasti ajattelivat tuolloin, etten ikinä rauhoitu, mutta tein koko ajan työtä unelma-ammattini eteen. Kilpailuoikeus ja etenkin tietyt säännellyt sektorit, kuten energia, viestintä, liikenne ja terveydenhoito ovat olleet koko ajan mielenkiintoni kohteita. Suomeen pitäisi mielestäni saada yleisemminkin enemmän kiertoa liike-elämän, virkamiestehtävien, poliittisten tehtävien ja asianajajakunnan välillä. Asian ajajat sopivat hyvin yhteiskunnalliseen palveluun, ja mielestäni asianajajat ovat tässä suhteessa alikäytettyjä. Kansainvälisesti ei ole mitenkään kummallista, että asianajaja on mukana yhteiskunnallisissa projekteissa. Asianajajia voitaisiin käyttää enemmän yhteiskunnallisissa tehtävissä myös toimeksiantopohjalta. Julki- A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 minun valintani sella sektorilla tehdään kyllä hyviä strategioita, mutta täytäntöönpano tökkii. URANI HUIPPUKOHTIA eivät ole lehtijutut tai kristallikruunujen loiste, vaan se, mitä olen kulloinkin oppinut. Niistä asioista muodostuu ammatti-identiteettini. Viisitoistavuotiaana pääsin isovanhempien kauppapuutarhaan kesätöihin kitkemään ruusupenkkejä ja opin, että ahkeruudesta ja kovasta työstä palkitaan. Kolmekymppisenä pääsin töihin Roschierille, jota arvostan edelleen suuresti, vaikka olemmekin nyt kilpailijoita. Roschierin työkulttuuri ja ammatti-integriteetti ovat kuitenkin jotain, jonka jälkeen missä tahansa on ollut helppoa. Ja nyt kohta 45-vuotiaana, Juha Sipilä teki vaikutuksen yhteiskuntasopimusneuvotteluiden aikana. Pärjäisi pitkälle, jos osaisi omaksua jotakin siitä tavasta, millä Sipilä johtaa.” TEK STI HEL IN Ä HIR V IKORPI // KU VA JUH A M Y L LY M Ä K I 31 OIKEUSPOLITIIKK A NÄKY Y HALLITUSOHJELMASSA MIKKO ALKIO muistuttaa, että hallitusohjelma on strateginen paperi. Se liittyy niihin asioihin, joita halutaan muuttaa ja siksi eri asioiden keskinäistä painoarvoa ei voi mitata viivottimella. Kuitenkin sana oikeusvaltio esiintyy hallitusohjelmassa monta kertaa. Alkion mielestä hallituksen ulostuloissa on huomionarvoista, että niissä nimenomaan korostetaan oikeusvaltiota, eikä hän allekirjoita kritiikkiä, että oikeusvaltioperiaate tai oikeusjärjestelmä olisivat uhattuina. Sääntelyn kehittäminen, lait ja asetukset ovat juridiikkaa siinä missä tuomioistuimessakin käsiteltävät asiat, ja hallituksen tavoitteena on kehittää sääntelyä edeltäjiään enemmän. Huolen oikeudenhoidon resurssipulasta hän kuitenkin jakaa monen muun kanssa. Ministerinsalkkujen yhdistämistä Alkio ei näe ainoastaan huonona asiana, sillä näin vältetään siiloutumista hallintokunnittain. Hän toivookin poliittiseen päätöksentekoon enemmän kokonaisuuden johtamista ja kollegiaalisuutta, niin että päätöksentekoon osallistuisi koko hallitus eikä vain yksittäinen ministeri. om livet 32 A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 MERE T E M A Z Z A REL L A Ä R EN FÖRFAT TA RE. M A Z Z A REL @M A PPI.HEL SINK I.FI. T Turist eller resenär? urismen är en global industri som bara växer och växer: Japan, Thailand och Sydkorea försöker energiskt locka medelklassen i Sydostasiens muslimska länder med halalrestauranger och bönerum, i Kina är både fritid och nöjesresor nya begrepp men i Rom, Paris och London är det idag kineserna som tar flest selfies. Ännu fler lär de bli: inom mindre än ett decennium beräknas de företa tvåhundra miljoner turistresor per år. Precis som en gång amerikanerna, har de på många håll kommit att uppfattas som krävande, högljudda och allmänt otrevliga. Kinas nationella myndighet för turism är orolig och har publicerat broschyren ”Guide till civiliserad turism”. Här finns goda råd för allt från teaterbesök (”Om man är missnöjd med någon skådespelare ska man inte håna, vissla eller bua”) till användningen av hotellets simbassäng (”Man ska inte spotta och framförallt inte urinera”) men mest överraskande är kanske följande: ”Lämna inte fotavtryck på toalettsitsen”. Nya koncept presenteras ständigt. Ett är katastrofturism. I Japan kan man åka till Fukushima – gärna med egen radioaktivitetsmätare – och i New Orleans kan man besöka Lower Ninth Ward där förödelsen efter orkanen Katrina var som störst. Man stiger inte av bussen men filma kan man. ”Jag kände mig som ett djur i en djurpark”, förklarade en av de lokala, ”Jag syntes på en massa videor på YouTube”. Man kan också uppleva utsatthet i ett slags Disneylandversion. I Bloemfontein i Sydafrika finns hotellkedjan Emoya Hotel and Spa som erbjuder sina gäster möjligheten att tillbringa några dygn i något som ska föreställa shantytown. Det vill säga, slummiljö. Rummen är av kartong och korrugerad plåt, eldar som utomhusbelysning. Samtidigt är rummen rena och prydliga, här finns rinnande vatten och inget av den matbrist eller det våld som hör den riktiga slummen till. Det är ren kitsch. Sen finns det de som kommer det verkliga eländet nära utan att ens veta om det. På Haiti har kryssningsrederiet Royal Caribbean (den största utländska investeraren i landet) arrenderat ett strandområde, Labadee, som omgärdats med en kraftig mur och förvandlats till ett turistghetto med trehundra lokalanställda, många av dem säkerhetsvakter. Redan tre dagar efter den väldiga jordbävningen, som hade sitt epicenter bara sex mil därifrån och dödade tvåhundratusen människor, kunde Royal Caribbean igen börja lägga till här. De flesta passagerare fattade aldrig att det var till Haiti de kom, i all marknadsföring kallas ön nämligen för Hispaniola, det namn den fick av Kolum- bus. Som bidrag till hjälparbetet donerades hundratjugo containrar mat – mindre än en sjättedel av vad som konsumeras på ett större kryssningsfartyg under en vecka. Om allt detta kan man läsa i boken Reclaiming Travel av två amerikaner, Ilan Stavrans och Joshua Ellison, som menar att turismen förvandlat resandet till en robotlik upplevelsekonsumtion, att resandets spänning blivit mekanisk, programmerad så att man ständigt ser nya saker utan att något längre känns nytt på riktigt. Strängt betonar de att riktigt resande är något annat: det är att ta sig ur sin bekvämlighetszon, att våga ta risker, att bejaka osäkerheten, att möta det främmande. Vad ska man tycka? Själv tycker jag att de två författarnas exempel är extrema och jag ogillar turistföraktet. Turister är inte idioter, turister är människor som vi alla – ja, i själva verket är de flesta av oss turister. Samtidigt som vi drömmer om – och inte sällan ivrigt strävar till – att bli riktiga resenärer. Man kan också uppleva utsatthet i ett slags Disneylandversion. 33 A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 KOULUTUSTA Asianajoalan parhaat kurssit PISTOKOE PA L S TA L L A KOULU T TA JA TA I KOULU T UK SEN K ÄY N Y T VA S TA A T IUK KOIHIN K Y S Y M Y K SIIN // SUS A NN A CYGNEL TEK STI Oppia perunkirjoituksista ja perinnönjaosta Yliopistonlehtori, OTT Sanna Koulu Lapin yliopistosta opastaa asianajajia perintöoikeuden kurssilla. Mitä perinnönjako- ja perunkirjoituskoulutuksessa tapahtuu? Kurssilla käydään läpi asioita ja ongelmia, jotka ovat nousseet esiin käytännön asianajotyössä. Käsittelemme tapausesimerkkejä kiinnostavista ja haastavista kuolinpesätilanteiden oikeusongelmista. Kuka hyötyy tästä koulutuksesta? Kurssi sopii sellaisille asianajajille, joilla on jo perustietoja ja jotka haluavat syventää osaamistaan. Käymme läpi esimerkiksi tasinkoprivilegiin ja toissijaisiin perillisiin liittyviä ongelmakohtia. ASIANAJOSIHTEERIKURSSI: SIHTEERI ASIANAJAJAN TUKENA PROSESSEISSA Mitä uutta tällä kurssilla oppii? EU:n perintöasetus on ajankohtaista opiskeltavaa myös niille, jotka jo hoitavat perintöasioita. Tuoretta oikeuskäytäntöäkin käsitellään siltä osin kuin se vaikuttaa asianajajien työhön. Käytännön kurssi: Mitä jokaisen asianajajan tulee tietää perunkirjoituksesta ja perinnönjaosta 3.11.2015 Helsinki ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 11.9. JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto Helsinki 23.9.2015, Pääposti, auditorio, Postikuja 1 c, klo 13.00–16.00 Luennoitsijat: pääsihteeri Minna Melender, Suomen Asianajajaliitto (AIPA-hanke) sekä asianajaja Mikko Tuomi ja asianajoassistentti Maarit Merimaa-Piirainen, Asianajotoimisto Halonen, Lakka & Tuomi Oy OHJELMA Sihteerin osaaminen ja sen hyödyntäminen asianajotoimiston arjessa -tietoisku AIPA:sta eli syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishankkeesta Minna Melender - oikeusturvahakemusten laatiminen - todistajien palkkioiden maksaminen - määräaikojen seurannat / määräaikojen pidennyksistä huolehtiminen, - oikeusturva-asioiden laskutus ja tuomioiden täytäntöönpanot Mikko Tuomi ja Maarit Merimaa-Piirainen Kahvitauko n. klo 15.00 HINTA: 175 euroa (sisältää iltapäiväkahvin) TODISTELU-UUDISTUS ERITYISESTI RIKOSASIOISSA Helsinki 29.9.2015, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs, klo 9.00–16.30 OK 17 luvun todistelu-uudistus tullee voimaan 1.1.2016 ja sitä aletaan soveltaa heti myös vireillä olevissa jutuissa. Uusi laki tuo mukanaan monia uudistuksia todisteluun. Puheenjohtajana: asianajaja Satu Wartiovaara, Asianajotoimisto Turku & Wartiovaara OHJELMA 9.00 Päivän avaus Asianajaja Satu Wartiovaara 9.05 Todistelu rikosprosessissa uuden OK 17 luvun valossa Asianajaja Markku Fredman, Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy 10.30Asianajajan todistamiskielto ja -velvollisuus Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta, Valtakunnansyyttäjänvirasto 11.30Kommenttipuheenvuoro Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander, Helsingin yliopisto 11.45 Keskustelua aamupäivän teemoista 12.00 Lounas 13.00 Vastakuulustelu esitutkinnassa erityisesti seksuaalirikosasioissa Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, ItäSuomen syyttäjänvirasto 13.45 Hyödyntämiskielto ja todistelukiellot Esittelijäneuvos Pasi Pölönen, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia 14.45Kahvitauko 15.00Prosessuaaliset keinot asianomistajan tai todistajan suojelemiseksi Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto, Valtakunnansyyttäjänvirasto 15.45Kommenttipuheenvuoro asianajaja Antti Riihelä, Asianajotoimisto Antti Riihelä Oy 16.00 Loppukeskustelu 16.30Päätössanat HINTA: 210 euroa kurssille paikan päällä osallistuville ja 165 euroa etäosallistujille. Kurssille voi osallistua myös etänä omalta tietokoneelta. Osallistuja tarvitsee tätä varten tietokoneeseensa internetyhteyden ja kaiuttimet. koulutusta S NUORTEN PÄIVÄT Kurssille voi osallistua myös etänä omalta tietokoneelta. Osallistuja tarvitsee tätä varten tietokoneeseensa internetyhteyden ja kaiuttimet. Esitysmateriaali toimitetaan etukäteen ja etäyhteys testataan tarvittaessa ennen kurssipäivää. Osallistuja voi esittää luennoitsijalle chatin avulla tai sähköpostitse kysymyksiä, joihin vastataan koulutuspäivän aikana. AU T UMI SOVITTELUN JATKOKURSSI Helsinki 3.11.2015, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs, klo 12.15–17.00 Espoo 6.–7.11.2015, Kulttuurikeskus Hanasaari, Hanasaarenranta 5, 02100 Espoo Kurssilla käydään asiakirjamallityyppisesti läpi perunkirjoitukseen ja perinnönjakoon liittyviä kysymyksiä. Jatkokurssilla hankitaan luennoin ja käytännön harjoituksin taitoja sekä sovittelijana että avustajana toimimisesta sovintomenettelyssä ja neuvotteluissa yleensäkin. Kurssin luennoitsijoina toimivat asianajajat Antti Heikinheimo, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy ja Petri Taivalkoski, Roschier Asianajotoimisto Oy sekä pienryhmäkouluttajina sovintomenettelylautakunnan jäsenet asianajajat Eija Karimaa, Asianajotoimisto Karimaa & Vähätalo Oy, Mirva Lehtinen, Asianajotoimisto Lehtinen & Koponen Oy, Jukka Salomaa, Asianajotoimisto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen Oy ja Satu Wartiovaara, Asianajotoimisto Turku & Wartiovaara. Kurssille osallistumisen edellytyksenä on sovintomenettelyn peruskurssin suorittaminen. Pesänselvitys - pesänselvityksen funktio - pesänselvittäjän henkilö ja valinta - legaattien täyttäminen - erilliskanteet - pesänselvityskulut – kohdentaminen - tilitys ja moiteohjaus TT AU T UMI 15h S ASIANAJAJA TYÖNANTAJANA MITÄ JOKAISEN ASIANAJAJAN TULEE TIETÄÄ PERUNKIRJOITUKSESTA JA PERINNÖNJAOSTA Perunkirjoitus - perunkirjoituksen funktio - osakasasema (toissijaiset perilliset, aikaisemmat avioliitot, testamentit, sudenkuopat) - sukuselvityksen tekeminen ja mahdolliset vaikeudet perunkirjoituksen kannalta - varojen ja velkojen luettelointi - verottajan ohjeet - kansainväliset tilanteet JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelylautakunta S KÄYTÄNNÖN KURSSI: OHJELMA Ilmoittautuminen Kurssin avaus MAJOITUSVARAUS: Hanasaari puh. (09) 4350 2411, sähköposti: myyntipalvelu@hanaholmen. fi, hinnat 1 hh to-pe 98 e ja pe-la 75 e. Varaukset viimeistään 22.10.2015 Asianajajaliiton huonekiintiöstä. LV O I T E 4 h ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 6.10. VE LU TT HINTA: 600 euroa (sisältää lounaat ja kahvit, ei majoitusta) LV O I T E ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 2.10. JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto Luennoitsijat: asianajaja Tanja Heiskanen, Asianajotoimisto Sandström & Koulu Oy ja yliopistonlehtori, OTT Sanna Koulu, Lapin yliopisto Sovittelijalistalle merkintä edellyttää perus- ja jatkokurssin täysimääräistä suorittamista. VE 15 m in S LV O I T E KOU AU T UMI 4h, TT HINTA: 195 euroa kurssille paikan päällä osallistuville (sisältää kahvit ja lounaan) ja 170 euroa etäosallistujille. VE JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliiton nuorten toimikunta LU Kirkkonummi, Långvik 9.–10.10.2015 Tilaisuus on täynnä. Voit ilmoittautua varasijalle: [email protected]. Ks. koulutuspäivän ohjelma www.asianajajaliitto.fi/ koulutuskalenteri. - Tunteiden kanssa työskentely - Harjoituksia ryhmissä - Tapauksen purku - Asianajajana sovittelussa - Sovintoon pääsy – sovintosopimus - Loppuyhteenveto Kahvitauko n. klo 14.45 KOU 4 h LV O I T E KOU T T TA U U M I VE JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto LU ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 15.9. Ositus ja perinnönjako - osituksen ja perinnönjaon funktio - t oimitusten suhde: pesänselvitys, ositus, PK 3 luvun jako, perinnönjako situs ja perinnönjako prosessina, toimivalta-o kysymykset - osaratkaisut/väliratkaisut/jälkiratkaisut - kansainväliset tilanteet LU Esitysmateriaali toimitetaan etukäteen ja etäyhteys testataan tarvittaessa ennen kurssipäivää. Osallistuja voi esittää luennoitsijalle chatin avulla tai sähköpostitse kysymyksiä, joihin vastataan koulutuspäivän aikana. A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 KOU 34 OHJELMA Perjantai 6.11. klo 8.45–18.00 - Päivän avaus, osallistujien ja kurssin tavoitteiden esittely - Sovittelun kulku ja vaiheet teoriassa ja käytännön esimerkein - Katsaus sovittelijan taitoihin ja sovitteluprosessiin - Harjoituksia ryhmissä - Harjoitusten purku Lauantai 7.11. klo 8.45–15.45 - Millainen on hyvä sovittelija? Helsinki 12.11.2015, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs , klo 10.00–16.00 Puheenjohtaja: asianajaja Elina Saari, Asianajotoimisto Urtti Luennoitsija: asianajaja Jukka Paloheimo, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Päivän aikana käydään läpi työsuojeluun ja työaikaan liittyviä kysymyksiä, asianajotoimintaan liittyviä erityistilanteita, esim. hyvän asianajajatavan rikkominen irtisanomisperusteena sekä sähköposteja työsuhteen päättymisen jälkeen. OHJELMA Ilmoittautuminen klo 9.30 alkaen Lounas klo 12 Iltapäiväkahvi n. klo 14.15 Tukipalvelujen (sihteeripalvelujen) ulkoistaminen vaihtoehtona työsuhteelle ja ulkoistamisen toteuttamisessa huomioitava: - salassapitosäännökset - hyvä asianajajatapa - asiakirjaturvallisuus ja tietoturva Asianajotoimisto opiskelijoiden kesätyö-/harjoituspaikkana Toimiston vaihdokseen liittyvät kysymykset lakimiehen työsuhteessa - sopiminen lakimiehen hoitamien juttujen käsittelystä Palkkaukseen ja työaikaan liittyviä kysymyksiä - etätyössä huomioitavat seikat esim. salassapito, asiakirja- ja tietoturvallisuuden osalta jne. koulutusta LU 15 m in S LV O I T E KOU AU T UMI 4h, TT VE JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto INTERNATIONAL CORPORATE GOVERNANCE Helsinki 2.12.2015, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs The introductory one-day course “International Corporate Governance” takes an international approach to corporate governance with a starting point in continental European governance structures. The course aims to give a thorough insight in different approaches to corporate governance structures, and an understanding of EU and US regulations on corporate governance issues, various codes of conducts and corporate social responsibility. LU KOU Tarkempi ohjelma nettisivuilla. TT AU T UMI S 12 h HINTA: 375 euroa JÄRJESTÄJÄT: Suomen Asianajajaliitto ja Legal Courses, Aarhus Denmark LU ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 2.11. TT AU T UMI 6 h ASIANAJAJAPÄIVÄT S LV O I T E ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 12.10. JÄRJESTÄJÄT: Suomen Asianajajaliitto ja Legal Courses, Aarhus Denmark VE Kurssille voi osallistua myös etänä omalta tietokoneelta. Osallistuja tarvitsee tätä varten tietokoneeseensa internetyhteyden ja kaiuttimet. Esitysmateriaali toimitetaan etukäteen ja etäyhteys testataan tarvittaessa ennen kurssipäivää. Osallistuja voi esittää luennoitsijalle chatin avulla tai sähköpostitse kysymyksiä, joihin vastataan koulutuspäivän aikana. SPEAKER: Jochem van Rijn, LL.M. LV O I T E HINTA: 200 euroa kurssille paikan päällä osallistuville (sisältää kahvit ja lounaan) ja 175 euroa etäosallistujille. 35 VE -L akimiesliiton palkkasuosituksen noudattaminen - joustavan työajan käyttömahdollisuudet, työaikalain soveltamiskysymykset, ylitöiden korvaaminen jne. - työllistämiseen saatavat tuet KOU A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 15.1.2016 Helsinki (Ohjelma myöhemmin) ASIANAJOSIHTEERIPÄIVÄT 8.4.2016 Helsinki (Ohjelma myöhemmin) DRAFTING & NEGOTIATING INTERNATIONAL CONTRACTS 3.–4.12.2015 Helsinki, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs Introduction The course provides for a comprehensive overview of the legal considerations one has to make when dealing with the drafting and negotiation process of international contracts. The differences between the major legal systems are outlined and comparisons are made on a countryby-country level. Furthermore, the course both provides for a better understanding of the overall structure of an International Contract and gives the participants an overview of the main clauses used. Finally, the course makes the participants more familiar with terminology used in International Contracts. SPEAKER: Jochem van Rijn, LL.M. Ilmoittautuminen Asianajajaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin ilmoittaudutaan em. päivämääriin mennessä nettisivuilla asianajajaliitto.fi/koulutus olevilla ilmoittautumislomakkeilla tai sähköpostitse [email protected]. Peruutusehdot Koulutukseen osallistumisen voi peruuttaa viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta maksuttomasti. Myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista perimme 50 % osallistumismaksusta ja myöhemmin kuin viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Peruutusilmoitus tulee toimittaa sähköpostilla ([email protected]) Asianajajaliiton toimistoon. Tarkempi ohjelma nettisivuilla. HINTA: 600 euroa (sisältää kahvit ja lounaat molempina päivinä) ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 3.11. LINGONEER – juridiikan alan käännösten ammattilainen Käännöstoimisto Lingoneer on kotimainen käännöstoimisto, joka JURIDIIKAN KÄÄNNÖSPALVELUT tarjoaa monipuolisia ratkaisuja asianajotoimistojen sekä muiden • Viralliset käännökset juridiikan alan tahojen käännöstarpeisiin. Käytössämme on laa- • Listalleottoesitteet ja kansainvälinen kääntäjäverkosto ja kääntäjien tukena kattava • Sopimustekstit asiantuntijaverkosto. • Muut juridiikan alan tekstit www.lingoneer.com | [email protected] 36 A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 URAUUTISET Uusia kollegoja ja toimistoja UUDET ASIANAJAJAT UUDET ASIANAJOTOIMISTOT Engblom Matleena, Eversheds Asianajotoimisto Oy, Helsinki Eskola Heikki, Asianajotoimisto Bird & Bird Oy, Helsinki Horsti Ari, Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy, Turku Hägerström Johan, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy, Helsinki Kahri Antti, Asianajotoimisto Merilampi Oy, Helsinki Kannisto Tuukka, Roschier Asianajotoimisto Oy, Helsinki Kumpulainen Elina, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy, Helsinki Morad Laila, Roschier Asianajotoimisto Oy, Helsinki Näsi Mirva, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy, Helsinki Ojala-Koski Meeri, Asianajotoimisto Veneskoski Oy, Tampere Pellinen Liisa, Asianajotoimisto Röyti & Ruokonen Ky, Imatra Puustinen Maija, Asianajotoimisto Bird & Bird Oy, Helsinki Salama Ilkka, Asianajotoimisto Salama, Espoo Sievers Terhi, Asianajotoimisto PPV Lex Oy, Oulu Siivonen Eeva-Riitta, Asianajotoimisto Borenius Oy, Helsinki Stachon Harri, Asianajotoimisto Innolex Oy, Espoo Tolvanen Mikko, Asianajotoimisto Ylikraka Oy, Helsinki ASIANAJOTOIMISTO SALAMA Bertel Jungin aukio 5, 6. krs, Alberga Business Park, 02600 Espoo Puh. 040 592 6303 [email protected] www.kolumbus.fi/salama Asianajaja: Ilkka Salama (040 592 6303) NIMITYKSET ASIANAJOTOIMISTO ALFA OY VT Jaakko Mäkelä on nimitetty lakimieheksi 13.4.2015 lukien. Mäkelä on erikoistunut asunto- ja kiinteistökauppariitoihin, asuntoosakeyhtiöoikeuteen sekä sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen. ASIANAJOTOIMISTO ASTREA OY OTM, KTM Anders Dahl on nimitetty lakimieheksi 6.5.2015 lukien. OTM Jussi Jaakkola on nimitetty lakimieheksi 1.5.2015 lukien. ASIANAJOTOIMISTO BIRD & BIRD OY Asianajaja, OTK Tiina Hakri on nimitetty Senior Associateksi Työoikeusryhmään. OTM, LL.M. Aki Laitinen on nimitetty lakimieheksi Työoikeusryhmään. OTM, LL.M. Jenni Tapio on nimitetty Senior Associateksi Teknologiaryhmään. Asianajaja, OTK Sami Tuominen on kutsuttu osakkaaksi ja Suomen vero-oikeuspraktiikan vetäjäksi 1.6.2015 lukien. Ennen siirtymistään Bird & Birdille Tuominen on työskennellyt Verohallinnossa, PwC:lla, Deloittella ja Asianajotoimisto Boreniuksella. Jaakko Mäkelä Anders Dahl Jussi Jaakkola Tiina Hakri Aki Laitinen Jenni Tapio Sami Tuominen Markku Mäkinen Santeri Syrjälä Meri Ahtela ALFA OY ASTREA OY ASTREA OY BIRD & BIRD OY BIRD & BIRD OY PÄÄTTYNEET JÄSENYYDET Hilkka Huiskala, Turku, 31.8.2015 Mikko Pikkujämsä, Oulu, 1.8.2015 BIRD & BIRD OY BIRD & BIRD OY HAMMARSTRÖM PUHAKKA PARTNERS OY HAMMARSTRÖM PUHAKKA PARTNERS OY ASIANAJOTOIMISTO PASI KÄRSÄMÄNOJA OY urauutiset A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 ASIANAJOTOIMISTO BORENIUS OY Asianajaja Tomi Kauppinen on nimitetty Counseliksi 23.3.2015 lukien. VT, OTK Kristiina Leppänen on nimitetty Senior Advisoriksi 1.5.2015 lukien. OTM Kaisa Mattila on nimitetty lakimieheksi Transaktio-linjaan 18.5.2015 lukien. Asianajaja Turo Sumu on nimitetty Counseliksi 1.1.2015 lukien. Karita Tuominen on nimitetty Controlleriksi 1.6.2015 lukien. Asianajaja Kaisa Voutilainen on nimitetty Counseliksi 1.3.2015 lukien. Lotta Öhman on nimitetty Human Resources Specialistiksi 1.6.2015 lukien. ASIANAJOTOIMISTO CASTRÉN & SNELLMAN OY OTM Sami Lindström on nimitetty counsellakimieheksi Yhtiö- ja vero-oikeus -palveluumme 10.8.2015 lukien. Lindström siirtyy Castrén & Snellmanille Outotecistä Chief Compliance Officerin tehtävästä. DITTMAR & INDRENIUS ASIANAJOTOIMISTO OY OTM Eeva-Lotta Kivelä on nimitetty Associateksi Tax & Structuring -praktiikkaan. Kivelä on aiemmin työskennellyt KPMG:llä. OTM, LL.M. Jenna Nurmio on nimitetty Associateksi Finance & Capital Markets -praktiikkaan. Nurmio on erikoistunut yrityskauppa- ja kiinteistörahoitukseen. Hän siirtyy tehtävään toisesta asianajotoimistosta. ASIANAJOTOIMISTO HAMMARSTRÖM PUHAKKA PARTNERS OY Asianajaja, VT Markku Mäkinen on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.6.2015 lukien. OTM Santeri Syrjälä on nimitetty Associateksi 1.6.2015 lukien. Syrjälä on erikoistunut kiinteistöja rakennusoikeuteen. Hän toimii myös osana toimiston ympäristöryhmää. ASIANAJOTOIMISTO PASI KÄRSÄMÄNOJA OY VT Meri Ahtela on nimitetty lakimieheksi 1.8.2015 alkaen. Ahtelan erikoisalaa ovat oikeudenkäynnit ja välimiesmenettelyt. Hän on työskennellyt aiemmin mm. käräjänotaarina Hyvinkään käräjäoikeudessa ja lakimiehenä Valvontalautakunnassa. Toimeksiantojen hallintaan CSI Lawyer® ja CSI LakiMies® Juristin tärkeimmät toiminnot Office Outlookissa Toimenpidekirjaukset myös mobiilisti Joustava laskutus ja raportointi liiketoiminnan tukena Lue lisää kotisivuiltamme www.csihelsinki.fi tai ota yhteyttä! CSI Helsinki Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 00500 Helsinki 010 322 7880 [email protected] www.csihelsinki.fi 37 MAGNUSSON HELSINKI ASIANAJOTOIMISTO OY OTM Anette Luomala on nimitetty Associateksi 16.3.2015 lukien. OTM Rauli Viippola on nimitetty Associateksi 5.1.2015 lukien. NIMITYSUUTISET JA KUVAT VUODEN 2015 LEHTIIN 17.9. (5/2015) JA 5.11. (6/2015) MENNESSÄ: WWW.ASIANAJAJALIITTO.FI/NIMITYKSET TAI [email protected] takaikkuna 38 S A R JA S S A K ERROTA A N A L A L L A VA IKU T TAVA S TA HENK ILÖS TÄ Asianajajasta tuli KHO:n tuomari Oululainen asianajaja, oikeustieteen tohtori Mikko Pikkujämsä aloitti työnsä korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvoksena syyskuun alussa. Miksi hakeuduit korkeimman hallinto-oikeuden jäseneksi? Juridiset ongelmat kiehtovat minua. Haave siitä, että siirtyisin joskus asianajajan uralta ennakkopäätöksiä tuottavaksi ylimmän oikeusasteen tuomariksi, on ollut mielessäni jo pitkään, vuosikausien ajan. Toimit jo toissa vuonna KHO:n määräaikaisena hallintoneuvoksena. Miltä tuntuu nyt palata taloon pysyvästi? Kiinnostus jäi silloin itämään. Toisaalta paluu tapahtui yllättävän nopeasti omiin alkuperäisiin suunnitelmiini verrattuna. Ehkä siksi tunteiden joukossa on myös haikeus, kun nyt joudun jättämään toisen valtavan kiehtovan ammatin asianajajana. Kaipaan varmasti vielä asianajotyötä. Toivottavasti kosketus asianajajakuntaan ei kuitenkaan katoa kokonaan – jospa minut kutsutaan joskus vaikka Asianajajapäiville! Mitä sinulle merkitsee olla ensimmäinen korkeimman hallinto-oikeuden vakituinen jäsen, jolla on asianajajatausta? On suuri kunnia saada toimia uranuurtajana, mutta lisäksi tämä on kunnianosoitus koko ammattikunnalle. Uskon kykeneväni avaamaan ratkaistaviin asioihin ja niiden mahdollisiin taustoihin näkökulmia, jotka edistävät monipuolista käsittelyä. Miten työ Helsingissä vaikuttaa elämäntilanteeseesi? Koti ja perhe jäävät ainakin toistaiseksi Ouluun, ja reissaan Helsingissä viikoittain. Kyllähän tämä kysyy voimia myös puolisolta, eikä päätös ollut perheen kannalta helppo. Kyseessä on melkoinen elämänmuutos. TEK STI KU VA K ATA RIIN A K R A BBE // K A I T IRK KONEN Mikko Pikkujämsä on ensimmäinen asianajajataustainen korkeimman hallinto-oikeuden jäsen. A D V O K A AT T I / 4 -2 0 15 Osakeyhtiölain tuoreet oikeustapaukset ja tulkinta Osakeyhtiö 1-2 JUHANI KYLÄKALLIO, OLLI IIROLA, KALLE KYLÄKALLIO Osakeyhtiö on alan ehdoton perusteos, joka kattaa seikkaperäisenä käsikirjana koko osakeyhtiöoikeuden ja sisältää runsaasti viittauksia uuteen oikeuskäytäntöön. Teokseen on päivitetty osakeyhtiölakiin syyskuuhun 2015 mennessä tulleet muutokset, ja teos on uudistettu vastaamaan uutta kirjanpitolakia ja tilintarkastuslakia sekä muuta lainsäädäntöä. Kirjan yli 1300 oikeustapauksen ja viranomaisratkaisun joukossa on noin 80 tuoretta oikeustapausta. Teos ilmestyy kahtena niteenä, joista molemmissa on asiasanahakemisto, jota on jatkuvasti laajennettu ja parannettu. N. 1700 SIVUA • 195 € 6., UUDISTETTU PAINOS ILMESTYY JOULUKUUSSA 2015. Täysi-ikäinen tulkitsija Osakeyhtiöstä ilmestyy syksyllä jo kuudes, uudistettu painos. 18-vuotias klassikko on syntynyt ajantasaisen lainsäädännön, laajan oikeuskäytännön sekä rautaisen käytännön kokemuksen yhdistelmästä. Emeritusprofessori Juhani Kyläkallion 1950-luvulla alkanut tutkimustyö on valanut Osakeyhtiölle järkkymättömän perustan. Asianajajat Olli Iirola (vasemmalla) ja Kalle Kyläkallio (oikealla) olivat mukana jo teoksen ensimmäisessä painoksessa vuonna 1997. Kalle Kyläkallio pitää kirjan vahvuutena perusteellisuutta ja sitä, että teos antaa vastauksia tosielämän tilanteisiin. “Kirja antaa osittain yksityiskohtaisempaa tietoa kuin muut. Meitä on kiitelty erityisesti oikeuskäytännön ja käytännön kokemusten vahvasta esilläolosta”, Kyläkallio kertoo. Lue koko juttu osoitteessa www.edilexpro.fi/osakeyhtio. Tilaa verkossa www.edilexpro.fi [email protected] tai puhelimitse 020 450 05. Asianajajille Uusi 252-hevosvoimainen Audi A6 2.0 TFSI quattro S tronic. Alk. 60.994 € On ihmisiä, joita ajaa rattiin muukin kuin paikasta toiseen siirtyminen. Heitä varten yhdistimme uuden 252-hevosvoimaisen TFSI-bensiinimoottorin ja legendaarinen quattro-nelivedon. Tuloksena on erinomainen suorituskyky ja urheilulliset ajo-ominaisuudet kaikissa olosuhteissa. Salamannopeista vaihdoista huolehtii S tronic -automaattivaihteisto, jonka valitsimet saat halutessasi myös ohjauspyörään. Kun mukaan lisätäään kattava Businessvarustelu sekä luokkansa paras viimeistely, ei ratin takaa kuulu vastalauseita. Tutustu osoitteessa audi.fi Audi Care Base -huolenpitosopimus alk. 37,79 €/kk. Audi A6 Sedan 2.0 TFSI quattro S tronic Business 185 kW (252 hv): autoveroton hinta: 45.620 €, arvioitu autovero 15.373,69 €*, kokonaishinta: 60.993,69 €. Vapaa autoetu 1085 €/kk, käyttöetu 905 €/kk. Keskikulutus 6,7 l/100 km. *CO2 -päästöt 153 g/km. Hintaan lisätään jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein.
