HE 74/2015 vp TaV 13.11.2015 Suomen Asianajajaliitto

Eduskunnan talousvaliokunnalle
12.11.2015
1 (4)
[email protected]
Viite: Kirjallisen lausunnon pyyntö talousvaliokunnalta / HE 74/2015 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle kuluttajariitojen vaihtoehtoista ratkaisemista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 74/2015 vp.)
Suomen Asianajajaliitto (jatkossa ”Asianajajaliitto) esittää lausuntonaan kohteliaimmin seuraavaa:
Hallituksen esityksen perusteluihin sisältyy Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan asemaan liittyen olennainen virhe todettaessa, että valvontalautakunta on yksityinen riidanratkaisuelin:
”Osa riidanratkaisuelimistä on lakisääteisiä. Näitä ovat esimerkiksi kuluttajariitalautakunta, Ahvenanmaalla toimiva Ålands konsumenttvistenämnd (jäljempänä Ahvenanmaan kuluttajariitalautakunta), liikennevahinkolautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta. Osa riidanratkaisuelimistä on yksityisiä. Näitä ovat esimerkiksi Vakuutus-,
Pankki- ja Arvopaperilautakunnat, Asianajajaliiton yhteydessä toimiva
valvontalautakunta, tekstiilihuoltoalan asiantuntijalautakunta ja vakuutusyhtiöiden sisäiset riidanratkaisuelimet.” (HE 74/2015 vp. kohta 4.1
toinen kappale, otsikko ”Nykytilan arviointi.”)
Tässä yhteydessä katsomme aiheelliseksi kuvailla tarkemmin Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan asemaa ja toimintaa ja korostaa, että valvontalautakunta on lakisääteinen elin.
2 (4)
Suomen Asianajajaliitto ja valvontalautakunta
Suomen Asianajajaliitto ja sen yhteydessä toimiva valvontalautakunta ovat välillisesti
osa valtionhallintoa (liitolla ja valvontalautakunnalla olevat lakisääteiset tehtävät).
Asianajajaliitto on asianajajista annetulla lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö.
Valvontalautakunnan olemassaolo johtuu tarpeesta turvata itsenäinen ja riippumaton asianajajakunta ja siten oikeusvaltio. Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen, jota
perustuslakimme 22 § edellyttää, sisältää vaatimuksen riippumattomasta ja itsenäisestä asianajajakunnasta, joka puolestaan edellyttää itsenäistä ja riippumatonta ammatillista valvontajärjestelmää, jollaista Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta edustaa. Asianajajan itsenäisyys ja riippumattomuus rinnastuvat oikeusvaltiossa tuomarin itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen.1
Asianajajaliitto mm. valvoo ja sääntelee asianajajia sekä hyväksyy uudet liiton jäsenet. Asianajajien lisäksi valvontalautakunta valvoo julkisia oikeudenkäyntiavustajia
sekä luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia, joista viimeksi mainittujen osalta valvonta rajoittuu vain oikeudenkäyntiasioihin.
Valvontalautakunta valvoo, että asianajajat noudattavat hyvää asianajajatapaa. Valvontalautakunta on lailla perustettu valvontaelin, jossa käsitellään valvonta-asioita ja
palkkioriita-asioita. Valvonta-asioissa valvontalautakunta ei ratkaise kantelijan ja asianajajan välistä ”riitaa” tai anna suosituksia sen ratkaisemiseksi. Valvontalautakunnan valvonta on laissa säädettyä ammattieettistä valvontaa, josta voi seurata asianajajalle kurinpidollinen seuraamus. Valvontamenettelyssä kantelija ei ole jutun asianosainen eikä valvontamenettely edes edellytä asianosaisuutta, koska kuka tahansa
voi kannella asianajajan menettelystä valvontalautakuntaan.
Palkkioriita-asiat valvontalautakunnassa
Asianajajalaissa on säädetty asianajajien asiakkaille mahdollisuus saattaa myös asianajajan palkkion kohtuullisuus valvontalautakunnan tutkittavaksi. Tässä palkkioriitamenettelyssä vallitsee normaalin tuomioistuinmenettelyn mukainen kaksiasianosaissuhde: hakijana on asianajajan asiakas, joka vaatii asianajajan laskun kohtuullistamista. Toisena asianosaisena on se asianajaja, jonka toimenpiteistä laskutuksessa on
kysymys ja se asianajoyhtiö, jonka lukuun asianajaja on toimeksiannon hoitanut.
1
Asianajajien itsenäisyys ja riippumattomuus on välttämätön edellytys oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin
ja oikeuden saatavuuden toteutumiselle, jotka oikeudet on taattu Euroopan unionin peruskirjan 47 artiklassa, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6(1) artiklassa ja YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan
sopimuksen 14 (1) artiklassa, jotka kaikki ovat Suomea velvoittavia normeja. Sama oikeus on taattu perustuslain 21 §:ssä. Perustuslakimme rakentuu oikeusvaltioperiaatteeseen ja demokratiaan (PL 2 §) sekä vallan
kolmijakoon (PL 3 §). Suomea sitovat myös yleiset kansainvälisoikeudelliset periaatteet, joiden joukossa asianajajien itsenäisyyttä ja riippumattomuutta pidetään myös jus cogens -tason normina. Siitä, miten asianajajien itsenäisyys ja riippumattomuus on käytännössä turvattava, on annettu kansainvälisiä suosituksia,
mm. YK:n yleiskokouksen päätöslauselma sekä Euroopan ministerineuvoston suositus.
3 (4)
Palkkioriita-asioissa menettelyn kohteena voi olla vain hakijalta laskutettu asianajopalkkio ja kulut. Menettelyssä ei voida käsitellä vahingonkorvaus- tai muita vastaavia
asianajajaan kohdistettuja vaatimuksia. Sovinto on palkkioriita-asiassa sallittu ja hakemuksen voi myös peruuttaa. Asianajajaliiton palkkioriitamenettely ei koske valtion
oikeusapupalkkioita, joista on säädetty omat menettelynsä. Poikkeuksena tästä on
tilanne, jossa oikeusavusta on peritty täysi korvaus. Lisäksi erikoislainsäädännössä on
määräyksiä siitä, että tietyn tyyppiset palkkioriidat on käsiteltävä niiden mukaisessa
järjestyksessä (esim. konkurssipesän pesänhoitajan palkkio, yrityssaneeraajan tai velkaselvittäjän palkkiot). Mikäli tuomioistuin on jo ratkaissut palkkioasian, sitä ei enää
voida käsitellä valvontalautakunnassa. Palkkioriitaa ei myöskään voi saattaa enää vireille, mikäli asianajaja on eronnut Asianajajaliitosta ennen asian vireille tuloa.
Valvontalautakunnan palkkioriita-asiassa antama ratkaisu on suositus. Asianajajan on
ilmoitettava valvontalautakunnalle aikooko hän noudattaa annettua suositusta ja
tämä tieto kirjataan valvontalautakunnan ylläpitämään julkiseen päiväkirjaan. Julkisesta päiväkirjasta ilmenevät kaikki valvontalautakunnan antamat ratkaisut sekä ratkaisuista laaditut julkiset ratkaisuselosteet, jotka ovat kenen tahansa saatavilla. Todettakoon, että asianajajat noudattavat annettuja suosituksia lähes poikkeuksetta.
Valvontalautakunnan palkkioriitamenettely on asianajajalaissa säädettyä toimintaa.
Se ei ole yksityistä riidanratkaisumenettelyä.
Asianajajien ammattikunnan riippumattomuutta, joka on olemassa asiakkaiden aseman turvaamiseksi, on pidettävä keskeisenä lähtökohtana asianajajien asemaa ja
myös valvontaa koskevissa säännöksissä. Siksi myös valvontalautakunnan toiminnasta ja valvonnasta on säädettävä vain asianajajalaissa.
Myös kuluttajariitalautakunnassa käsitellään asianajajien samoin kuin muiden oikeudellisten palvelujen tuottajien ja kuluttajien välisiä riitaisuuksia. Näin ollen vaihtoehtoista kuluttajariitojen ratkaisua koskevan direktiivin (2013/11/EU) edellyttämä vaihtoehtoinen riidanratkaisuelin oikeudellisten palvelujen osalta on jo olemassa.
Lopuksi
Sekä valvonta-asioiden että palkkioriita-asioiden käsittelystä valvontalautakunnassa
säädetään asianajajalaissa. Valvonta-asiat ovat asianajajien ammattieettistä valvontaa ja palkkioriita-asioissa valvontalautakunta voi antaa suosituksen siitä, että asianajajan palkkiota tulee alentaa. Kohtuuton laskutus voi johtaa myös valvontamenettelyn käynnistämiseen asianajajaa kohtaan. Palkkioriitamenettelyyn liittyy siis olennaisesti myös Asianajajaliiton valvonnallinen elementti.
Valvontalautakunnan valvonta-asioita koskevat päätökset ovat valituskelpoisia. Palkkioriita-asioissa ei ole kynnysarvoja, joita alittavia hakemuksia ei tarvitsisi käsitellä.
Valvontalautakunnassa asiat käsitellään pääasiassa kirjallisessa menettelyssä, mutta
lautakunta järjestää myös suullisia kuulemisia. Lautakunnan jäsenet, joissa on myös
4 (4)
asianajajakunnan ulkopuolisia jäseniä, toimivat tuomarin vastuulla. Menettely valvontalautakunnassa on maksuton.
Valvontalautakunta julkaisee vuosittain valvontakertomuksen, jossa referoidaan lautakunnan ratkaisuja. Lautakunta ylläpitää kotisivuillaan oikeustapaushakemistoa ratkaisuistaan.
Valvontalautakunnan ratkaisuista laaditaan julkinen ratkaisuseloste, joka on kenen
tahansa saatavilla ja jonka myötä voi kuka tahansa selvittää, onko asianajajalla valvonta- tai palkkioriita-asioita vireillä ja onko niissä määrätty seuraamuksia tai suosituksia. Lisäksi julkisesta päiväkirjasta voi tarkistaa, onko asianajaja noudattanut lautakunnan palkkioriita-asiassa antamaa suositusta.
Asioiden käsittelyssä lautakunnassa keskeistä on asian käsittelyn luottamuksellisuus,
joka on turvattu asianajajalaissa. Tämä on säädetty asianajajan asiakkaan tai kantelijan suojaksi: näin turvataan asianajosalaisuuksien säilyminen. Kun asian käsittelyssä
luottamuksellisuus on taattu, varmistetaan, että asiakasta ei voi painostaa sillä, että
asiakkaan asiasta tulee julkinen, jos asiakas riitauttaa asianajajansa häneltä veloittaman palkkion.
Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta ei ole yksityinen riidanratkaisuelin. Ottaen huomioon asianajajia koskeva itsenäinen ja riippumaton erityisasema,
ei Asianajajaliitto katsonut olleen aihetta hakeutua komission ylläpitämään luetteloon, kun sitä keväällä oikeusministeriön taholta Asianajajaliitolta tiedusteltiin palkkioriitamenettelyä koskien. Asianajajaliiton palkkioriitamenettelyn tulee edelleenkin
olla osa itsenäisen ja riippumattoman asianajajakunnan valvontaan liittyvää toimintaa.
Asianajajaliitto toteaa, että toisin kuin hallituksen esityksen perusteluissa on mainittu, Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta ei ole yksityinen riidanratkaisuelin eikä rinnastu esityksessä mainittuihin yksityisiin riidanratkaisuelimiin. Asianajajaliitto pyytää kohteliaimmin, että valiokunta ryhtyy tarpeellisiin
toimenpiteisiin tämän perusteluissa olevan selkeän asiavirheen korjaamiseksi.
Helsingissä, 12.11.2015
Risto Sipilä
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja
Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä,
joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu
Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelylautakunnassa.