TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA
Juankosken kaupunki
Toimintasuunnitelma
ajalle 1.1.2016 - 31.12.2016
YRITYKSEN PERUSTIEDOT
Yritys
Juankosken kaupunki
Juankoskentie 13 , 73500 JUANKOSKI
0400 314 444 (vaihde)
[email protected]
[email protected]
Y-tunnus
0170606-4
Toimiala
84110, Julkinen yleishallinto
Tilikausi
01.01.-31.12.
Tapaturmavakuutusyhtiö Keskinäinen vakuutusyhtiö Pohjantähti
Eläkevakuutusyhtiö
Kuntien Eläkevakuutus
Yhteyshenkilö
Kaisu Matinniemi, hallintojohtaja
Kaupunginjohtaja
Petri Kangasperko
Puh. 040 540 9813
TYÖTERVEYSHUOLTO
Palvelun järjestäjä Soisalon Työterveys
Sammonkatu 6
78870 Varkaus
Puh. 017 579 5273
[email protected]
www.soisalontyoterveys.fi
Työterveyshuollon palveluiden tuottamiseen on myönnetty toimilupa 22.11.2007
Työterveyshuollon johtaja Jarno Pylkkänen, liikelaitosjohtaja
[email protected]
Potilasasiamies
Arja Luostarinen
1
Puh. 044 444 2396
Yritykselle nimetty työterveyshuollon henkilöstö
Soisalon Työterveys/ Juankoski
Juankoskentie 18 C 3
73500 JUANKOSKI
Puh. 044 444 2522
Työterveyslääkäri
Työterveyshoitaja
Katri Honkanen
Anne Miettinen
Puh. 044 444 2483
TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS JA SISÄLTÖ
Työterveyshuollon perustaso
Ehkäisevän työterveyshuollon sisältö
 Ennaltaehkäisevä, työkykyä ylläpitävä toiminta (lakisääteinen toiminta)
 Työterveyshuollon ammattihenkilöiden toiminta sekä heidän arvioimansa
asiantuntijapalvelut työterveyshuollon suunnittelussa, toteuttamisessa, kehittämisessä ja
seurannassa
 Työfysioterapeutin ohjaus- ja neuvontakäynnit 1-3 kertaa työterveyshoitajan /
työterveyslääkärin suosituksesta
 Työpsykologin ohjaus- ja neuvontakäynnit 1-3 kertaa työterveyshoitajan /
työterveyslääkärin suosituksesta
 Työpaikkaselvitykset
 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus
 Työkykyongelmien arviointi/osatyökykyisen työntekijän seuranta
 Päihdetyö
 Ensiapuvalmius
 Terveystarkastukset
 Työhönsijoitustarkastukset / alkutarkastukset
 suunnatut terveystarkastukset/ikäryhmätarkastukset / lakisääteiset
määräaikaistarkastukset
 Osatyökykyisen tarkastukset
 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki
 Näyttöpäätetyössä erityistyölasit (Vnp 1405/1993, Stm:n soveltamisohje 30.1.2007
"Työterveyshuolto näyttöpäätetyössä")
 Toiminnan suunnittelu- ja arviointikeskustelut 2 x vuodessa (työsuojelutoimikunnan
kokous)
2
Sairaanhoidon sisältö
 Yleislääkäritasoinen, työterveyspainotteinen sairaanhoito (työterveyshoitaja ja
työterveyslääkäri) tarvittavine laboratorio- ja röntgentutkimuksineen
 1.1.2010 voimaan tulleen työterveyshuoltolain 7 § muutoksen mukaiset sairaanhoitopiiriltä
(KYS) hankitut tukipalvelut (laboratorio- ja kuvantamispalvelut, kliinisfysiologiset sekä
kliiniset neurofysiologiset tutkimukset, paitsi ENMG) työterveyslääkärin lähetteellä ja
maksusitoumuksella hoitovastuun säilyessä työterveyshuollossa.
 22.5.2012 kaupungin hallituksen päätöksen mukaisesti kirurginen toimenpide
yksityissektorilla, kun jonotusaika julkiseen palveluntuottajaan on pitkä (kuukausia) ja
työntekijän työtehtävä on sen kaltainen, että se edellyttää sairauslomaa ja työtehtävä on
sen kaltainen, että siinä on oltava sijainen. Sen varmistamiseksi, että lähete yksityiselle
palveluntuottajalle työnantajan kustannuksella on perusteltua ja tasapuolista koko
henkilöstöä ajatellen, täytyy päätös tehdä ryhmässä. Operaation tarve on harkittava
yhdessä työntekijän, esimiehen, työterveyshuollon ja työsuojelupäällikön kanssa.
Keskeisintä harkinnassa on kokonaishyöty työnantajalle.
 Holter-taltiointi
 Fysikaalinen hoito työterveyslääkärin lähetteellä silloin kun työkyky on alentunut ja muut
työkykyä tukevat toiminnot on tehty. Ennen lähetteen laatimista tehdään kirjallinen
kuntoutussuunnitelma työkyvyn parantumiseksi ja säilymiseksi (yhdessä työntekijän,
esimiehen, hallintojohtajan ja työsuojelupäällikön kanssa): Pääpaino on aina
ennaltaehkäisevässä toiminnassa.
Työterveyshuoltoon eivät kuulu:
 Virkalääkärin tehtäviin kuuluvat toimenpiteet (Raskauden keskeytyslausunnot,
sterilisaatiolausunnot, pahoinpitelylausunnot, toistuvasti rattijuopumuksesta kiinni
jääneiden hoito)
 Geenitestit
 Raskauden ehkäisy ja lapsettomuustutkimukset sekä rutiini-irtosolututkimukset
 Pienkirurgiset toimenpiteet
 Työelämään liittymättömien kriisien jatkohoito (esim. avioliitto-ongelmat)
 Harrastuksiin liittyvät todistukset
 Todistukset uutta (muun kuin Juankosken kaupungin) työpaikkaa ja koulua varten
 Vapaa-ajan tapaturmat, kun sairauspoissaolo on alle 14 päivää
 Lääkehoito niveleen (lääkeaine ei sisälly sopimukseen, paitsi kortisoninjektio)
 Pitkäaikaissairauksien pistoshoito (käynnit ja lääkeaine)
3
TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ
Työsuojeluyhteistyön tarkoitus ja tavoitteet: Työsuojelun toimintaohjelma liitteenä
Työsuojeluyhdyshenkilöt: Työsuojelupäällikkö Janne Katajisto
[email protected]
Työsuojeluvaltuutettu Päivi Marttila
[email protected]
Työsuojeluvaltuutettu Kaisa Hyvönen
[email protected]
Työsuojeluvaravaltuutettu Jenni Hallikainen
[email protected]
Työsuojeluvaravaltuutettu Markku Hiltunen
[email protected]
040827 2530
050 591 3657
044 2107 799
050 467 1869
040 745 2202
Yhteistyö työsuojelun toimintaohjelmassa
 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa tai muuta
kehittämisohjelmaa
 Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikunnan kokouksiin
 Työterveyshuolto osallistuu työsuojelun toimintaohjelman laatimiseen
 Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutarkastuksiin työpaikalla
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN SEURANTA
Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta








Toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä
Työntekijöiden altistumista ja kuormittumista
Työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä
Työperäisiä (tapaturmat ja ammattitaudit) ja työhön liittyviä sairauksia
Työntekijöiden sairauspoissaoloja
Työterveyshuollon omia toimintatapoja (laatua)
Tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista
Asiakastyytyväisyyttä
Toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta





4
Työpaikan johdon ja työsuojelutoimikunnan /-valtuutetun kanssa
Vuosittain työterveyshuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin yhteydessä
Tarkistettaessa suunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle
Vuosittain 3 - 5 vuoden suunnittelujakson aikana
Perusteellisesti uuden 3 - 5 vuotuiskauden alkaessa työpaikan ja työterveyshuollon
yhteisneuvotteluissa
Seuranta- ja arviointimenetelmät
Dokumentointi
Itsearviointi
Asiakastyytyväisyyskysely
Tietojen dokumentointi tai tietojärjestelmä
Acute - potilastietojärjestelmä
TYÖKYVYN HALLINTA JA VARHAINEN TUKI
Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus työpaikan ja
työterveyshuollon yhteistyönä:
Työkyvyn varhaisen tukemisen malli käytössä: Tarkempi suunnitelma on liitteessä
Työkyvyn tuki – toimintamallin tarkoituksena on henkilöstön työhyvinvoinnin
tukeminen ja esimiestyön helpottaminen käsiteltäessä työkykykysymyksiä. Ennakoiva
ja varhainen reagoiminen ja puheeksi ottaminen takaavat työntekijöille riittävän
oikea-aikaisen tuen työssä selviytymisessä.
Varhaisen tuen käytäntöön kuuluu myös henkilöstön sairauspoissaoloseuranta sekä
päihdehaittojen ehkäisy ja hoitoonohjaus. Yhteistyössä työnantaja ja
työterveyshuolto tarttuvat riittävän varhaisessa vaiheessa tilanteisiin, jotka saattavat
johtaa työntekijän työkyvyn alenemiseen tai ennenaikaiseen eläköitymiseen.
Työterveyshuolto auttaa työkykyongelmien kartoittamisessa ja työkykyä tukevien
keinojen etsimisessä (yhteisneuvottelu). Juankosken kaupungilla on
käytössä myös Epäasiallisen käytöksen ja kohtelun toimintaohje sekä kevennetyn /
korvaavan työn käytännöt.
Työterveyshuollon vastuut
Työterveyshuolto toimii hyvän työterveyshuoltokäytännän mukaisesti. Toimintaan
kuuluu varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen antaminen sekä
sairauspoissaolojen seuranta, työkykyseurannan toteuttaminen, raportointi ja
analysointi työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa sovitun mukaisesti.
Työterveyshuolto toimii yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa ja riittävän
varhaisessa vaiheessa tartutaan tilanteisiin, jotka saattavat johtaa työkyvyn
alenemiseen tai ennenaikaiseen eläköitymiseen.
Työterveyshuolto on mukana, kun tarvitaan tietoa työn ja terveyden suhteesta tai
työkyvyn ennusteesta. Työterveyshuolto auttaa työkykyongelmien kartoittamisessa,
osallistuu työterveysneuvotteluihin, auttaa työhön paluun järjestämisessä ja on
mukana työpaikan toimintatavan luomisessa.
Työnantajan vastuut
Työnantaja käy toimintamallin läpi työntekijöidensä kanssa ja toimii mallin
mukaisesti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tilanteissa, jotka saattavat johtaa
työntekijän työkyvyn alenemiseen tai ennenaikaiseen eläköitymiseen.
5
Esimies ja työntekijä keskustelevat mm. työntekijän voimavaroista, ammatillisesta
osaamisesta, työyhteisön toimivuudesta ja työoloista.
Sairauspoissaolojen seuranta
Sairauspoissaolojen seurantamalli käytössä, liitteenä
Työnantaja / esimies ottaa työkykyasiat puheeksi työntekijän kanssa seuraavien
työstä poissaolorajojen mukaisesti tarvittavien jatkotoimenpiteiden sopimiseksi tai
niiden seurannasta sopimiseksi. Esimies laatii keskustelusta muistion ja molemmat
vahvistavat sen allekirjoituksellaan.
1. Lyhyet poissaolot: sairauspoissaoloja 1-3 päivää viimeisen 6 kuukauden aikana,
vähintään 3 kertaa, tai yli 10 päivää yhteensä lyhyitä poissaoloja, tai 3
viikonloppuun rajoittuvaa yhden päivän poissaoloa 6 kuukauden aikana.
2. Pitkät / pitkittyvät poissaolot: viimeisen 12 kuukauden ajalta yli 30 vuorokauden
yhtäjaksoinen poissaolo tai yli 30 vuorokauden kumulatiivinen poissaolo sairauden
vuoksi.
 Työnantaja ja työntekijä sopivat tarvittavista jatkotoimenpiteistä ja niiden
seurannasta sekä ovat yhteydessä tarvittaessa työterveyshuoltoon.
 Esimies laatii keskustelusta muistion ja molemmat vahvistavat sen
allekirjoituksellaan (liite)
 Työnantaja / esimies ohjaa työntekijän yhteistyössä työterveyshuoltoon
mahdollisia jatkoselvittelyjä varten (yhteisneuvottelu).
 Aloitteen työkyvyn selvittämiseen voi tehdä työntekijä, esimies,
työsuojeluorganisaatio tai työterveyshuolto.
Työterveyshuollon vastuut
Yhdessä työnantajan kanssa sairauspoissaolojen seuranta, hyvän hoidon,
kuntoutuksen ja työhön paluun suunnitteluun osallistuminen.
Työterveyshoitaja tekee yhteenvedon sairauspoissaoloista kolmannesvuosittain ja
koko vuodelta aina tammikuussa.
Työnantajan vastuut
Työnantaja ja työntekijä sopivat tarvittavista jatkotoimenpiteistä ja niiden
seurannasta sekä ovat yhteydessä tarvittaessa työterveyshoitajaan.
Esimies laatii keskustelusta muistion ja molemmat vahvistavat sen
allekirjoituksellaan.
Työnantaja / esimies ohjaa työntekijän yhteistyössä työterveyshuoltoon mahdollisia
jatkoselvittelyjä varten (yhteisneuvottelu).
6
Sairauspoissaolokäytäntö
Ilmoittaminen poissaolosta
Tarkempi ohje Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen
tuki - mallissa.
Työntekijä ilmoittaa sairastumisestaan esimiehelleen mahdollisimman nopeasti ja
viimeistään aamulla tai ennen työvuoron alkamista.
Esimies voi myöntää luvan 1-3 päivän poissaoloon, jolloin työntekijä täyttää
poissaoloilmoituksen.
Palkanlaskija toimittaa kaikki omalla ilmoituksella ja muualta kuin
työterveyshuollosta tulleet sairauslomatodistukset työterveyshuoltoon.
Päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta
Päihdetyön hoitoonohjausmalli on käytössä,
liitteessä tarkempi suunnitelma Juankosken
kaupungin päihdepolitiikka ja
hoitoonohjaus - mallissa
Työelämässä päihdeongelmat aiheuttavat haittaa paitsi työntekijän terveydelle,
myös koko työyhteisön toiminnalle. Päihdehaittojen ehkäisy, varhainen toteaminen
ja hoitoon ohjaaminen koskevat kaikkia työyhteisössä. Suurkuluttajien lisäksi myös
kohtuukäyttäjien krapulapäivät aiheuttavat haittoja töissä. Päihteiden liikakäyttäjä
tarvitsee työyhteisön tukea ja päihteidenkäytön ongelmaan on puututtava heti ja
määrätietoisesti.
Tavoitteet: Päihdeongelmien ehkäisy
Päihdeongelmaisten oma hoitoon hakeutuminen jo varhaisessa vaiheessa
Päihdeongelmien varhainen toteaminen ja niihin puuttuminen
Työyhteisön viihtyvyys ja turvallisuus
Päihdeongelmaisten kuntouttaminen
Työterveyshuollon vastuut
Työterveyshuolto antaa tietoja alkoholiasioista ja niihin liittyvistä terveyshaitoista
sekä osallistuu päihdehaittojen arviointiin ja ongelmien korjaamiseen. Tarvittava
hoito suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti.
Työterveyshuollossa on käytössä Mini-interventio - malli.
Työnantajan vastuut
Vastuu työpaikan päihdeohjelman ja pelisääntöjen noudattamisesta ja
työtavoitteiden saavuttamisesta, henkilöstön koulutus ja tiedotus
7
YRITYKSEN TYÖTERVEYSTARPEIDEN JA TOIMINNAN KUVAUS
Kuvaus yrityksestä
Juankosken kaupunki toimi työnantajana n. 290 työntekijälle (vakinaiset,
määräaikaisesti), jotka toimivat monilla kaupungin eri osastoilla.
Henkilökunnan määrä
290 työntekijää
Altisteet lisätietoineen
Fysikaaliset
Melu: Rakennus-, korjaus-, kiinteistön huoltotyöt,
vesilaitostyöt, jäteveden puhdistamo, siivoustyö,
keittiötyö (tiskaus), teknisen työn opettaja,
kotitalousopettaja, ajoittain melua myös muilla opettajilla,
nuorisotyö
Tärinä: Rakennus- ja korjaustyö, kiinteistönhuolto, vesi- ja
jätevedenpuhdistamon työ
8
Kemialliset
Kemikaalit ja puhdistusaineet: Rakennus, - korjaus-,
kiinteistön huoltotyöt, siivoustyö
Vesilaitostyö, työ jäteveden puhdistamolla
Teknisentyön -, tekstiilityön opettajat, kotitalousopettajat,
kemianopettajat
Biologiset
Pölyt, huurut, eritteet: Rakennus-, korjaus-, kiinteistön
huoltotyöt (asbesti)
Vesilaitostyö, työ jäteveden puhdistamolla
Teknisentyön -, tekstiilityön opettajat, kotitalousopettajat
Hoitotyö
Yötyö
Hoitotyö (Iivolan Palvelukeskus, kotihoito: muutama
työntekijä, hoito- ja päivystysringissä työskentelevät )
Teknisen puolen päivystystyö, mikäli yötyökriteerit
täyttyvät
Fyysiset/ergonomiset
Siivoustyö: kuntotestaus tarv. alkutarkastuksen
yhteydessä
Keittiötyö: -"Hoitotyö (lasten hoitotyö, kotihoito, Iivolan Palvelukeskus)
Rakennustyö, tekninen toimi
Liikuntapaikkojen kunnossapito
Opetustyö
Toimistotyö
Psyykkiset
Sosiaalityö, hoitotyö, opetustyö
Psyykkistä kuormitusta lisää työssä tapahtuvat muutokset
Psykososiaalinen kuormitus
Tapaturmavaara
Tiimityö
Asiakaspalvelu
Hoitotyö
Siivoustyö
Keittiötyö
Hoitotyö
Rakennustyö, tekninen toimi
Liikuntapaikkojen kunnossapito
Opetustyö
Väkivallan uhka
Nuorisotyö, hoitotyö, opetustyö, sosiaalityö,
yhteispäivystys
Toimintasuunnitelmakaudella ehkäistävät kuormitustekijät
Fysikaaliset
Kemialliset
Biologiset
Yötyö
Fyysiset/ergonomiset
Psyykkiset
Sosiaaliset
Tapaturmavaara
TYÖTERVEYSHUOLLON PAINOPISTEALUEET
Tavoitteet toimintasuunnitelmakaudella
Työterveyshuollon yleiset tavoitteet
 Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja
työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän
terveyden, työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa
(Työterveyshuoltolaki 1383/2001, Vna 1484/2001).
9
Tavoitteet:
 Kaupungin työtekijöiden työkyvyn selvittäminen / tukeminen työterveyshuollon keinoin.
 Oirehtivien työntekijöiden kuntoutukseen ohjaaminen, kuntoutuksen vaikuttavuuden
seuranta.
 Työn psyykkisen kuormittavuuden selvittäminen ja vähentäminen mahdollisuuksien
mukaan
 Työntekijöiden tukeminen muutoksessa
 Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden huomioiminen työpaikkakäynneillä ja
vastaanottotyössä
 Työympäristön terveysvaarojen selvittäminen ja vähentäminen käytettävissä olevin
keinoin, ohjaus ergonomisiin työmenetelmiin ja suojainten käytön tehostamiseen.
 Keittiötyössä ja hoitotyössä tuki- ja liikuntaelinoireiden vähentäminen ja
työergonomian parantaminen, työfysioterapeutin neuvonta- ja ohjauskäynnit
 Ergonomisen työskentelyotteen vahvistaminen hoitotyössä
 Terveellisten elintapojen omaksuminen (elämänhallintaryhmät, ohjaus- ja
neuvontakäynnit)
 Meluntorjunta ohjeiden mukaisesti
Tärkeimmät työterveydelliset haasteet, toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet
Tavoitteet yksilöiden työhyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi:




Juankosken kaupunki liittyy v. 2017 alusta Kuopioon
Opettajien työssä psyykkinen kuormittuneisuus (kuntien välinen yhteistyö)
Sosiaalitoimen säästöt kuormittavat varsinkin vanhustyössätoimivia
Hoitotyö on siirtymässä yhä enemmän kotihoitoon, asiakkaiden kotona tapahtuvaan
hoitotyöhön
Tavoitteet työolosuhteiden parantamiseksi:
 Tavoitteena on ergonominen ja työturvallinen työskentelyote kaikilla työn osa-alueilla ja kaikissa
työyksiköissä
Tavoitteet työyhteisön toiminnan tukemiseksi
 Tavoitteena on työyhteisö, jossa työnteko on mielekästä ja sujuvaa, ja jossa työnteon puitteet
tukevat työterveyttä
Työterveyshuoltoyhteistyön tavoitteet
Yhteistyön tavoitteet
 Tavoitteena on yhteistyössä työnantajan kanssa tukea työntekijöiden työkykyä eri
seurantamenetelmiä hyödyntäen
 Yhteiset tapaamiset esimiesten kanssa osastoittain
10
SUUNNITELTU TOIMINTA
1. Työpaikkaselvitykset
Työpaikkaselvitykset työpaikan toimintaa aloitettaessa, työolosuhteiden muuttuessa,
3-5 vuoden välein
Työpaikkaselvityksen avulla hankitaan tietoa työn ja työolojen aiheuttamista
vaaroista sekä selvitetään niiden merkitys työntekijöille.
1.1.





Perusselvitykset v.2016
Tekninen toimi: Liikuntapaikkojen hoitajat
Lapinharjun päiväkoti
Säyneisen ryhmäperhepäivähoito
Toimintakeskus
Puhdistuspalvelut: Kaupungintalo, Iivolan Palvelukeskus, Muuruvesi
Toteuttajat
Työterveyshoitaja
Työterveyslääkäri
Työterveysfysioterapeutti
Työsuojeluvaltuutettu mukana
Menetelmät
Työntekijöiden haastattelu
Aistinvarainen havainnointi
Työn terveysvaarojen arviointi
Valaistuksen, äänen voimakkuuden, lämpötilan ja
kosteuden mittaaminen
Ilmanvaihdon tehokkuuden mittaaminen savukynällä
tarvittaessa
Seuranta
Työsuojelutoimikunnan kokouksissa ja työterveyshuollon
toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä
1.2.




Suunnatut selvitykset ja erillisselvitykset
Tarvittaessa työpisteen ergonomia
Tarvittaessa näyttöpäätetyölasien harkintaa varten
Työvideointi kuntoutusta varten
Tarvittaessa työpsykologin työpaikkaselvitys (työyhteisöongelmat,
muutokset)
 Tarvittaessa muut selvitykset (esim. sisäilman laatu) tarveharkintaan
perustuen
11
Kohderyhmä
Koko henkilöstö tarvittaessa
Toteuttajat
Työfysioterapeutti
Työpsykologi
Muut asiantuntijat
2. Terveystarkastukset
Terveystarkastuksella selvitetään terveydentila ja työ- ja toimintakyky tarkoituksenmukaisin menetelmin
huomioiden työntekijän ja työ- ja toimintakyvyn kokonaisuus ja erityisesti työn ja terveyden välinen yhteys.
Terveystarkastuksen perusteella arvioidaan ohjauksen ja neuvonnan tarve ja laaditaan henkilökohtainen
terveyssuunnitelma yhteistyössä työntekijän kanssa työkyvyn edistämiseksi.
2.1.
Työhönsijoitustarkastukset
Tavoitteena on selvittää työntekijän terveydellinen sopivuus huomioiden työn
vaatimukset, altisteet ja työntekijän terveydentila sekä antaa ohjausta terveyden
säilymiseksi.
Sisältö:
1. Työolokeskustelu
2. Oire- ja elämäntapaselvitys
3. Työkykyindeksi, tarvittaessa uupumuskysely, audit-kysely
4. Tarvittaessa kuulon tutkimus, keuhkojen toimintakoe, näkötesti
5. Laboratoriokokeet: PVK, sokerikoe, rasvakokeet, ekg yli 45 v tarv.,
maksakoe, virtsakoe tarvittaessa
6. Verenpaine, pulssi, BMI
7. Työhön tai työmatkaan liittyvät rokotukset, jäykkäkouristus kurkkumätärokotus
8. Lääkärintarkastus tarvittaessa sekä tarvittaessa muut kohtuulliset
tutkimukset työkyvyn selvittämiseksi
9. Työhyvinvointisuunnitelma
Kohderyhmät
Työnantaja ilmoittaa uudet työntekijät
työterveyshuoltoon
1. Uusille työntekijöille
2. Työntekijöille, joiden tehtävät muuttuvat oleellisesti
3. Uudelleen sijoitettaville työntekijöille
4. Pitkien poissaolojen ja lyhyiden, toistuvien poissaolojen
jälkeen (kts. työkyvyn hallinta, seuranta, varhainen tuki malli)
Arvio tarkastettavien määrästä
12
Muutama tarkastus vuosittain
Toteuttajat
Työterveyshoitaja
Työterveyslääkäri
Työfysioterapeutti tarvittaessa
Työpsykologi tarvittaessa
2.1.1. Erityisen sairastumisen vaaran perusteella
Tavoitteena on selvittää työntekijän terveydellinen sopivuus
huomioiden työn vaatimukset, altisteet ja työntekijän terveydentila
sekä antaa ohjausta terveyden säilymiseksi.
Sisältö:
1. Työolokeskustelu
2. Oire- ja elämäntapaselvitys
3. Työkykyindeksi, tarvittaessa uupumuskysely, Audit kysely
4. Tarvittaessa Kuulon tutkimus, keuhkojen toimintakoe,
näkötesti
5. Laboratoriokokeet: PVK, sokerikoe, rasvakokeet, ekg yli
45 v. tarvittaessa, maksakoe, virtsakoe tarvittaessa
6. Verenpaine, pulssi, BMI, vyötärönympärys
7. Työhön tai työmatkaan liittyvät rokotukset,
jäykkäkouristusrokotus, hepatiittirokotus THL.n ohjeen
mukaisesti
8. Lääkärintarkastus
Toteuttajat: Työterveyshoitaja
Työterveyslääkäri
Työterveysfysioterapeutti tarv. asiantuntijana
Työpsykologi tarv. asiantuntijana
2.1.2. Muut työhöntulotarkastukset
Sama kuin työhönsijoitustarkastuksessa.
13
Kohderyhmät:
Toimistotyö
Opetustyö (paitsi teknisen työn -,
tekstiilityön -, kotitalouden opettajat)
Toteuttajat:
Työterveyshoitaja
Työterveyslääkäri
Työfysioterapeutti tarvittaessa
asiantuntijana (kuntotestaukset)
2.2.
Terveydenseurantatarkastukset
Terveystarkastuksen tavoitteet ovat terveyden, työ- ja toimintakyvyn arvioiminen,
hankkiminen työstä, työolosuhteista ja työyhteisön toimivuudesta sekä varhaisen
tarpeellisen hoidon ja kuntoutustarpeen selvittäminen ja hoitoon ohjaaminen.
Tarkastuksien sisällössä noudatetaan altisteiden osalta työterveyslaitoksen
julkaisemaa "Terveystarkastukset työterveyshuollossa" - kirjaa.
Kohderyhmät:
Tarkastukset ammattiryhmittäin
Toteuttajat :
Työterveyshoitaja
Työterveyslääkäri
Työfysioterapeutti ja työpsykologi tarvittaessa
asiantuntijoina
2.2.1. Erityisen sairastumisen vaaran perusteella
Sisältö on sama kuin työhönsijoitustarkastuksessa riskitekijät, tarve ja
altisteet huomioiden:
Rakennus-, korjaus-, kiinteistöhuollon työt:
lisäksi spirometria, keuhko-rtg 10 v. jälkeen, audiogrammi,
kiinteistöhuollon työntekijöille hepatiittirokotukset,
puristusvoima tarvittaessa
Jäteveden puhdistamon työntekijät:
lisäksi audiogrammi, spirometria, tarvittaessa keuhko-rtg,
ihon kunto, A +B-hepatiittirokotus, F-salmonella (kts.
THL:n ohje 5/2013, Euroquest-kysely tarvittaessa
Vesilaitoksen työntekijät:
lisäksi audiogrammi, spirometria, tarvittaessa keuhko-rtg,
ihon kunto, A- B-hepatiittirokotus, F-salmonella (kts. THL:n
ohje), Euroquest-kysely tarvittaessa
Siivoustyö: lisäksi audiogrammi, keuhkojen toimintakoe tarvittaessa,
ihon kunto, tuki- ja liikuntaelinoirekysely, tarv. Bhepatiittirokotus (palvelukeskuksen siivoojat)
Keittiötyö: lisäksi audiogrammi, F-salmonella (THL:n ohje), tuki- ja
liikuntaelinoirekysely, ihon kunto, työturvallisuus
huomioiden
Lasten päivähoito:
lisäksi F-salmonella (THL:n ohje), tuki- ja
liikuntaelinoireiden selvittäminen ja ohjaus,
hepatiittirokotus
Palvelukeskuksen työntekijät, kotipalvelun työntekijät:
lisäksi F-salmonella (THL:n ohje), työturvallisuus
huomioiden, B-hepatiittirokotus tarvittaessa.
14
Yötyötä tekeville ttl:n kysely yötyötä tekeville, huom.
työturvallisuus
Opettajat, koulunkäyntiavustajat, joilla eritetartuntamahdollisuus:
lisäksi hepatiittirokotus, lisäksi huom. työturvallisuus
Tekstiilityön-, teknisentyön -, kotitalousopettajat:
lisäksi audiogrammi ja spirometria
Nuorisotyöntekijät:
lisäksi hepatiittirokotus, työturvallisuus
Toteuttajat: Työterveyshoitaja
Työterveyslääkäri
Työfysioterapeutti tarvittaessa asiantuntijana
Työpsykologi tarvittaessa asiantuntijana
Seuranta :
Melutyö:
Audiogrammi 4 ensimmäisen työvuoden
aikana vuosittain, sitten 3 vuoden välein
F-salmonella: Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuneen,
yli 4 päivää kestäneen matkan jälkeen (THL:n
ohje)
Työturvallisuus huomioiden: Tapaturmavaarallisissa töissä
Hepatiittirokotukset eritetartuntavaarallisissa,
elintarviketartuntavaarallisissa töissä
Yötyö:
Uusi työntekijä: tarkastus vuoden kuluttua,
< 25 v. ja 45- 60 v.: tarkastus kahden vuoden
välein,
> 60 v.: tarkastus vuoden välein.
Muutoin kolmen vuoden välein
Kemiallinen altistuminen:
Tarvittaessa altistuskokeet pitoisuuden
määrittämiseksi, ihon kunnon tarkistus
Pölyt, huurut: spirometria, keuhko-rtg 10 v. työssäolon
jälkeen tarvittaessa, tarkastus kolmen
vuoden välein
2.2.2. Muut terveydenseurantatarkastukset
Sisältö sama kuin työhönsijoitustarkastuksessa tarpeen mukaan.
Kohderyhmät:
15
Muu henkilökunta (toimistotyö, opettajat,
joilla ei ole altisteita)
Toteuttajat :
Työterveyshoitaja
Tarvittaessa työterveyslääkäri
Tarvittaessa työfysioterapeutti
asiantuntijana
Alle 50 v. viiden vuoden välein
Yli 50 v. kolmen vuoden välein
Seuranta:
2.3.
Osatyökykyisyyteen ja työkyvyn arviointiin ja seurantaan liittyvät
terveystarkastukset
Tavoitteena on ylläpitää osatyökykyisen työntekijän terveydentilaa ja työkykyä.
Työterveyshuolto antaa kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja ohjaa tarvittaessa
kuntoutukseen.
Yhteistyössä työnantajan kanssa seurataan pitkien / toistuvien lyhyiden /
kuntoutustoimien jälkeen työhön paluun onnistumista. Terveystarkastukset tehdään
yksilöllisen tarpeen mukaan. työterveyshuolto osallistuu kuntoutuksen jälkeen
työntekijän työhyvinvoinnin seurantaan.
Työhyvinvoinnin säilymiseksi / paranemiseksi järjestetään työterveystapaamisia
yhteistyössä työntekijän, työnantajan edustajan, työterveyshuollon ja tarvittaessa
ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.
Toteuttajat:
Työterveyshoitaja
Työterveyslääkäri
Työfysioterapeutti
Työpsykologi
3. Tietojen antaminen ja ohjaus
Työterveyshuolto antaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa työssä ja työpaikalla
esiintyvistä terveyden vaaroista sekä niiden ehkäisemisestä ja niiltä suojautumisesta.
Neuvontaa annetaan työntekijän terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi sekä
edistämiseksi yksilölliset terveysriskit huomioiden ryhmä - ja yksilötasolla.
Tietojen antaminen ja ohjaus tapahtuu työpaikkakäyntien, terveysneuvonta- ja
terveystarkastuskäyntien, puhelinkontaktien sekä erilaisten ryhmä- ja
työyhteisötilaisuuksien yhteydessä. Tarvittaessa työterveyshuolto järjestää
todettujen työnkuormitus- ja altisteriskeihin liittyviä luentoja ja ohjaustilaisuuksia.
16
3.1.
Ryhmän neuvonta ja ohjaus
Työntekijöitä ohjataan tarvittaessa työterveyshuollon järjestämiin ryhmiin
(työfysioterapeutti, työpsykologi, työterveyshoitaja), terveysaseman järjestämiin
ryhmiin ja Kelan kuntoutusryhmiin
Kohderyhmät:
V. 2016
 Opetustyö: Työpsykologin muutostuki työterveyshuollon tarvearviointiin
perustuen
 Iivolan Palvelukeskus: työpsykologin ryhmäohjaus osastoittain
työyhteisötyöskentelystä ja työfysioterapeutin ryhmäohjaus osastoittain
ergonomiseen työskentelyyn
 Koko henkilöstö, yksi ryhmä: Voimavaralähtöinen työkyvyn säilyminen /
parantaminen työterveyshuollon tarvekartoitukseen perustuen:
työfysioterapeutti, työterveyshoitaja, työpsykologi
3.2.
Yksilön neuvonta ja ohjaus
 Tarvittaessa työntekijä ohjataan työfysioterapeutin ohjaus- ja
neuvontakäynnille (max 3 käyntikertaa saman syyn vuoksi)
 Tarvittaessa työntekijä voidaan ohjata myös psykologin ohjaus- ja
neuvontakäynnille (1-2 käyntikertaa)
 Työnantaja tukee tupakoinnin lopettamista korvaamalla
nikotiinikorvaushoidon 3 kk.
4. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA
Työkykyä ylläpitävä toiminta on työpaikan suunnitelmallista yhteistoimintaa, jolla
pyritään edistämään työ- ja toimintakykyä työuran kaikissa vaiheissa.
Työterveyshuollon toteuttama työkykyä ylläpitävä toiminta on tarveharkintaista,
suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa työterveyshuollon
ammattihenkilöt toimivat asiantuntijoina. Toimenpiteet kohdistuvat mm. työntekijän
työtapoihin, työympäristöön ja työyhteisöön. Tarvittaessa työterveyshuolto ohjaa
työntekijän kuntoutukseen.
Kuntoutusmuotoja ovat ensisijaisesti ohjaus- ja neuvontakäynnit, tarveharkintaiset
ryhmät, lääkinnällinen / ammatillinen kuntoutus sekä uudelleen koulutus.
Työkyvyn säilymiseksi järjestetään työkyvyn heiketessä työterveystapaamisia
yhdessä työntekijän, työnantajan edustajan ja työterveyshuollon kanssa.
17
5. TYÖYHTEISÖTYÖ
Työterveyshuollon ammattihenkilöt (työterveyshoitaja ja lääkäri) ja asiantuntijat
voivat osallistua työhyvinvointihankkeiden suunnitteluun yhdessä työpaikan
yhteistyöelimen kanssa.
6. ENSIAPUVALMIUDEN YLLÄPITO
Ensiapuvalmius arvioidaan työpaikkaselvityksen yhteydessä huomioiden työpaikan
vaara- ja haittatekijät sekä työn erityisvaatimukset. Työterveyshuolto osallistuu
ensiapuvalmiuden suunnitteluun yhdessä työnantajan kanssa.
Työterveyslaki (1383/2001, 12 §) ja työturvallisuuslaki (738/2002 46 §) määräävät,
että työnantajan velvollisuutena on huolehtia työpaikan ensiapuvalmiudesta.
Ensiapuvalmiuden kolme keskeistä elementtiä ovat:
1. Riittävä määrä työolosuhteiden edellyttämällä tavalla
ensiapukoulutettuja henkilöitä
2. Asianmukainen ensiapuvarustus
3. Toimintaohjeet onnettomuustilanteen varalta
Yleisenä tavoitteena on, että vähintään noin viisi prosenttia työntekijöistä on saanut
ensiapukoulutuksen kertauskoulutuksineen. Tapaturman vaaran ollessa ilmeinen,
suositellaan vähintään yhtä ensiapukoulutettua kussakin työkohteessa tai
työvuorossa.
Annettu ensiapukoulutus on voimassa kolme vuotta. Ensiapukoulutuksen saaneista
työntekijöistä tulee työnantajan pitää rekisteriä. Rekisteristä tulee käydä ilmi
koulutettujen osuus koko henkilöstöstä (yksiköittäin ja vuorottain), koulutettujen
nimet ja koulutus sekä saadun koulutuksen ajankohdat.
V. 2016:
EAI-kertauskurssi, EA I-peruskurssi
Kohderyhmä: Nimetyt ensiapukoulutetut
Toteuttajat: Työterveyshuoltoilmoittaa järjestämistään kursseista
Seuranta:
Ohjeen mukaisesti ensiapupätevyyden ylläpitäminen kertauskurssein
Ensiapuvälineistö:
Ea-kaappi tarvittavin sisällöin työpaikoilla. ensiapupakkaus
autoissa ja työmailla
Ensiapuvastaava :
osastoittain nimetty
18
7. SAIRAUDENNHOITO JA MUU TERVEYDENHUOLTO
Sairaudenhoito:
 Yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Lisäksi 1.1.2010 voimaan tulleen työterveyshuoltolain 7
§:n muutoksen mukaiset sairaanhoitopiiriltä (KYS) hankitut tukipalvelut, joihin kuuluvat
laboratorio- ja kuvantamispalvelut, kliinisfysiologiset sekä kliiniset neurofysiologiset
tutkimukset. Näistä tukipalveluista aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset
korvataan työterveyslääkärin lähetteellä osana työterveyshuoltoon kuuluvaa ehkäisevää
toimintaa ja sairaanhoitoa hoitovastuun säilyessä työterveyshuollossa. Työterveyslääkäri
vahvistaa tutkimustarpeen allekirjoittamallaan maksusitoumuksella.
 22.5.2012 kaupungin hallituksen päätöksen mukaisesti kirurginen toimenpide
yksityissektorilla, kun jonotusaika julkiseen palveluntuottajaan on pitkä (kuukausia) ja
työntekijän työtehtävä on sen kaltainen, että se edellyttää sairauslomaa ja työtehtävä on
sen kaltainen, että siinä on oltava sijainen. Sen varmistamiseksi, että lähete yksityiselle
palveluntuottajalle työnantajan kustannuksella on perusteltua ja tasapuolista koko
henkilöstöä ajatellen, täytyy päätös tehdä ryhmässä. Operaation tarve on harkittava
yhdessä työntekijän, esimiehen, työterveyshuollon ja työsuojelupäällikön kanssa.
Keskeisintä harkinnassa on kokonaishyöty työnantajalle.
 Holter-taltiointi sisältyy sairaudenhoitoon
 Työterveyshuollon eivät sisälly:
 Virkalääkärin tehtäviin kuuluvat toimenpiteet (Raskauden
keskeytyslausunnot, sterilisaatiolausunnot, pahoinpitelylausunnot, toistuvasti
rattijuopumuksesta kiinni jääneiden hoito)
 Geenitestit
 Raskauden ehkäisy ja lapsettomuustutkimukset sekä rutiiniirtosolututkimukset
 Pienkirurgiset toimenpiteet
 Työelämään liittymättömien kriisien jatkohoito (esim. avioliitto-ongelmat)
 Harrastuksiin liittyvät todistukset
 Todistukset uutta (muun kuin Juankosken kaupungin) työpaikkaa ja koulua
varten
 Vapaa-ajan tapaturmat, kun sairauspoissaolo on alle 14 päivää
 Lääkehoito niveleen (lääkeaine ei sisälly sopimukseen, paitsi kortisoninjektiio)
 Pitkäaikaissairauksien pistoshoito (käynnit ja lääkeaine)
19
Erikoislääkäri
22.5.2012 kaupungin hallituksen päätöksen mukaisesti kirurginen toimenpide
yksityissektorilla, kun jonotusaika julkiseen palveluntuottajaan on pitkä (kuukausia) ja
työntekijän työtehtävä on sen kaltainen, että se edellyttää sairauslomaa ja
työtehtävä on sen kaltainen, että siinä on oltava sijainen. Sen varmistamiseksi, että
lähete yksityiselle palveluntuottajalle työnantajan kustannuksella on perusteltua ja
tasapuolista koko henkilöstöä ajatellen, täytyy päätös tehdä ryhmässä. Operaation
tarve on harkittava yhdessä työntekijän, esimiehen, työterveyshuollon ja
työsuojelupäällikön kanssa. Keskeisintä harkinnassa on kokonaishyöty työnantajalle.
Toimenpiteet
Pienkirurgiset toimenpiteet eivät kuulu työterveyshuoltopalveluina korvattaviin
Fysikaalinen hoito
Fysikaalinen hoito työterveyslääkärin lähetteellä silloin, kun työkyky on alentunut ja
muut työkykyä ylläpitävät toiminnot on tehty. Ennen lähetteen laatimista tehdään
kirjallinen kuntoutussuunnitelma työkyvyn parantumiseksi ja säilymiseksi yhdessä
työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kanssa. Pääpaino on
ennaltaehkäisevässä toiminnassa työkyvyn säilymiseksi: kuntoneuvolakäynnit
työterveyshoitajan / työterveyslääkärin suosittelemana, ryhmätoiminta
Rokotukset Työhön ja työmatkaan liittyvät rokotukset.
Tetanus-d
Hepatiittirokotus THL:n ohjeen mukaan
Hoitohenkilökunnan influenssarokotukset THL:n ohjeen mukaisesti tk:n kautta
Muu terveydenhoito
Työnantaja tukee tupakoinnin lopettamista korvaamalla nikotiinikorvaushoidon 3 kk.
Juankoski 2.10.2015
Kaisu Matinniemi
Hallintojohtaja
20
Anne Miettinen
Työterveyshoitaja
Katri Honkanen
Työterveyslääkäri
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on hyväksytty työsuojelutoimikunnan kokouksessa
2.10.2015
Janne Katajisto
Työsuojelupäällikkö
Jakelu
Juankosken kaupunki
Juankosken kaupungin henkilöstö, työyksiköt
Liitteet
Juankosken kaupungin työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki –malli
Ilmoitus poissaolosta
Muistiomalli esimiehen ja työntekijän välisestä keskustelusta
Juankosken kaupungin päihdepolitiikka ja hoitoonohjausmalli
Juankosken kaupungin työsuojelun toimintaohjelma
21