Pirkko Lehtonen:Työhyvinvointi Kaarinassa

Transcription

Pirkko Lehtonen:Työhyvinvointi Kaarinassa
Työhyvinvointi Kaarinassa
Esitys 6.11.2012
Työkyky – mistä se koostuu?
Työhyvinvointiin
vaikuttavat tekijät
1.11.2012
Pirkko Lehtonen
3
Työkyvyn ylläpito
 Laadukkaat palvelut kuntalaisille edellyttävät hyvinvoivia
palvelun tuottajia.
 Jokainen työntekijä on vastuussa oman terveytensä ja
toimintakykynsä ylläpidosta.
 Vastuu myös toisten hyvinvoinnista: ”Organisaatio voidaan
tehdä; työyhteisö syntyy vuorovaikutuksessa”.
 Esimiehen on voitava hyvin, jotta hän jaksaa edistää
työntekijöittensä työkykyä.
 Työnantaja vastaa terveellisestä ja turvallisesta työympäristöstä
ja tukee työkyvyn ylläpitoa.
 Yhteistyö on tuloksellisen toiminnan edellytys!
1.11.1012
Pirkko Lehtonen
4
Työkyvyn tukeminen toimintaohjeita
Kehityskeskustelut
Vartu (varhainen tuki) -keskustelu
Savuton Kaarina 2009 alkaen
Päihdeohjelma
Häirinnän ja väkivallan ehkäisy
Avain hyvään Kaarina-henkeen (epäasiallisen
kohtelun estäminen)
 Työsuojelun toimintaohjelmat kaupungin ja
työpaikan tasolla
 Pitkältä sairauslomalta paluun malli






1.11.2012
Pirkko Lehtonen
5
Työkyvyn tukeminen
 Työnantaja tukee pääsääntöisesti Kaarinassa
tapahtuvaa peruskunnon ylläpitoa: uimahalli,
kuntosalit, kansalaisopisto
 Suunnistus, maraton, retriitti ym.
 Teemapäivät 1 – 2 kertaa vuodessa: vuonna 2012
”Hyvä olo”
 Työpaikoilla on myös omaa työhyvinvoinnin
edistämistä
 Palaveriton viikko kahdesti vuodessa
 A-mappi
1.11.2012
Pirkko Lehtonen
6
Työkyvyn tukeminen:
Puhti-ohjelma 2013 - 2016
– Tukiohjelma niille, joiden työkyky on heikentynyt
– 16 työntekijää/vuosi
– Ryhmät luodaan niistä työntekijöistä, joilla on eniten
työkyvyn alenemista: ruokapalvelut, siivouspalvelut,
vuorotyötä tekevät hoitotyöntekijät, perhepäivähoitajat,
ympäristöpalvelujen miehet
– Esimiehet ja työterveyshuolto, myös ostopalvelua
– Tyky-rahat kohdennetaan pääasiassa tähän
– Alkukartoitus, ryhmätapaamiset (, lajitutustumiset,
seurantatapaamiset
1.11.2012
Pirkko Lehtonen
7
Työkyvyn palauttaminen
Lähtökohdat:
työntekijän jaksamisessa on ongelmia
työntekijä palaa pitkältä sairauslomalta
työntekijän työkyky on alentunut toistaiseksi tai
pysyvästi
 Toimijoina:
 työntekijä, esimies, palkkasihteeri, työterveyshuolto,
työhyvinvointipäällikkö, henkilöstösihteeri,
työntekijän tukihenkilö, muut toimijatahot,
työyhteisön toiset työntekijät




1.11.2012
Pirkko Lehtonen
9
Uudelleensijoitus Kaarinassa
 Ensisijainen tavoite on aina omaan työhön paluu
 Uudelleensijoitettavan on todettu olevan alkuperäiseen
tehtäväänsä pysyvästi työkyvytön terveydellisistä syistä
 Yhteistyö työntekijän, vanhan ja uuden yksikön esimiesten,
työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon sekä tarvittaessa
muiden toimijoiden (tukihenkilö, muu hoitava taho) kesken:
työterveysneuvottelut
 Vaihtoehtoina kevennetty työ omassa yksikössä, työkokeilu
omassa tai toisessa yksikössä (Keva), uudelleenkoulutus (Keva) > kokoaikainen tai osa-aikainen työ
1.11.2012
Pirkko Lehtonen
10
Työjärjestelyt omassa työyksikössä:
kevennetty työ





Tärkeää esimiehen ja koko työyhteisön tuki!
Kuntoutussuunnitelma työterveyshuollon tuella
Usein ensin työkokeiluna
Seuranta
Esimerkkejä:
– kiinteistönhoitajalta vähennettiin kohteita
– kiinteistönhoitaja sai oman mönkijänsä eteen lumiauran
– laitoshuoltaja sairaalassa tekee iltavuoroja, ei vie roskia ulos
– päiväkodin työntekijä lukee lapsille satuja
1.11.2012
Pirkko Lehtonen
11
Työkokeilu toisessa työyksikössä
 On olemassa pysyvän työkyvyttömyyden uhka
 Ensisijainen tavoite on omaan työhön paluu
 Käydään työterveysneuvottelu (työntekijä, esimies,
työterveyslääkäri, työhyvinvointipäällikkö, muita)
 Kuntoutussuunnitelma
 Työkokeilu Kevan tuella (yleensä 1 - 3 kuukautta)
 Tarvitaan yleensä koulutus tai kurssitus uuteen tehtävään
 Keskustelu uudessa työyhteisössä tärkeä!
 Seuranta
 Esimerkki: perhepäivähoitaja aamu- ja iltapäiväkerhon
ohjaajaksi
1.11.2012
Pirkko Lehtonen
12
Uudelleenkoulutus
 Uuden ammatin hankkiminen ammatillisen koulutuksen avulla
 Käydään työterveysneuvottelu ja sovitaan seurannasta
 Työntekijä saa tarvittaessa ammatinvalinnan ohjausta (Keva,
Työ- ja elinkeinotoimisto)
 Usein nuori työntekijä
 Voidaan järjestää työkokeilu
 Esimerkiksi:
– dieettikokki kouluttautunut koulunkäyntiavustajaksi
– lastenhoitaja kouluttautunut puutarhuriksi
1.11.2012
Pirkko Lehtonen
13
Uudelleensijoittelun edistäminen
 Mahdollisuus sijoittua työkyvyn rajoitteet huomioivaan
tukitehtävään koko- tai osa-aikaisesti
 On viimeinen uudelleensijoituskeino; tarkoitus ei ole ”siivota”
työyksikköä; vaatii tarkat kriteerit
 Palkka maksetaan henkilöstöhallinnon erillismäärärahasta:
haettu 60 000 euroa vuoden 2013 budjettiin
 Rahoitus on sidottu ao. henkilön työssäoloon (ei siirry uudelle
henkilölle tai uuteen yksikköön)
 Jos erillismäärärahalla työllistetty jää työkyvyttömyyseläkkeelle,
kohdistetaan varhe-maksut siihen yksikköön, josta hän on
uudelleensijoituksen piiriin tullut
1.11.2012
Pirkko Lehtonen
14
Uudelleensijoitukset 2011 - 2012













11 töissä omassa työssään koko- tai osa-aikaisesti (yleensä työkokeilun kautta)
2 työkokeilussa
4 sairauslomalla (yksi uudelleenkoulutukseen)
2 vanhuuseläkkeellä
2 työkyvyttömyyseläkkeellä
2 osatyökyvyttömyyseläkkeellä
3 määräaikaisella kuntoutustuella
1 opiskelee
1 työvapaalla
1 irtisanottu
1 ammattitauti -> uudelleenkoulutukseen
yhteensä 30
1.11.2012
Pirkko Lehtonen
15
Vaikuttavuuden arviointi ja
kehittäminen 2013 - 2015
 Työhyvinvoinnin johtamismallin kehittäminen Kaarinassa ja
Raisiossa yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa
– Työhyvinvoinnin nykytilan selvittäminen
– Tavoitteiden asettaminen
– Kehittämistoimien valinta
– Tuloksena yksi koko organisaation kattava työhyvinvoinnin
kokonaisuus, jonka vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti
ja joka on osa kaupungin strategista johtamista
1.11.2012
Pirkko Lehtonen
17
Esimiesten vertaistuki
 Yhteistyössä Raision ja Työterveyslaitoksen kanssa
 Esimiesten vertaistukiohjelma voidaan rakentaa
vaikuttavuuden arvioinnin sisälle tai erilliseksi toiminnaksi.
Tarkoitus on erilaisten koulutusten, ryhmätoiminnan ja
mentoroinnin keinoin tukea esimiehiä, jotta he puolestaan
voivat tukea työntekijöiden työhyvinvointia. Tarkoituksena on
myös kahden kaupungin esimiesten kollegiaalisen mentoroinnin
järjestäminen.
 Teemoina esim. itsensä johtaminen, muutoksen hallinta, työ ja
tunteet, ikäjohtaminen, ajanhallinta, palaverikäytännöt,
haasteelliset työntekijät ja asiakkaat
1.11.2012
Pirkko Lehtonen
18