Toimintasuunnitelma 2015

Transcription

Toimintasuunnitelma 2015
Toimintasuunnitelma
2015
1 EHYT RY:N TOIMINTA .......................................................................................................................... 4
1.1 Viestintä ja yhteiskuntavaikuttaminen .............................................................................................. 4
2 ALUE- JA JÄRJESTÖTYÖN OSASTO ........................................................................................................ 6
2.1 Aluetyön yksikkö .............................................................................................................................. 6
2.2 Järjestöyksikkö ................................................................................................................................. 7
3 KOULUTYÖN JA KOORDINAATION OSASTO .......................................................................................... 8
3.1 Koulutyön yksikkö ............................................................................................................................ 9
3.2 Smokefree-toiminta ......................................................................................................................... 9
3.3 AMIS – Arjen ammattilaiset ............................................................................................................ 10
4 KOORDINAATIOYKSIKKÖ ................................................................................................................... 11
4.1 ånni-hanke ..................................................................................................................................... 12
5 VERKKO- JA AIKUISTYÖ-OSASTO ........................................................................................................ 13
5.1 Verkkotyön yksikkö ........................................................................................................................ 13
5.2 Aikuistyö-yksikkö ........................................................................................................................... 14
6 PELAAMISEN KOKONAISUUS ............................................................................................................. 16
6.1 Digipelaaminen .............................................................................................................................. 17
6.2 Rahapelaaminen ............................................................................................................................ 17
7 PÄIHDEASIAMIESTOIMINTA............................................................................................................... 18
8 HALLINTO.......................................................................................................................................... 19
8.1 Johtaminen ja kehittäminen ........................................................................................................... 20
8.2 Henkilöstö ...................................................................................................................................... 20
8.3 Innovaatiotoiminta - EHYT Kehittämissalkku ................................................................................... 20
8.3 Talous ............................................................................................................................................ 21
8.4 Luottamushallinto .......................................................................................................................... 23
2
8.5 Kansainvälinen yhteistyö ................................................................................................................ 24
8.6 Arviointi ......................................................................................................................................... 24
liitteet:
EHYT ry:n toiminnot
Innovaatiotoiminta
Toimintasuunnitelman taulukot
3
1 EHYT ry:n toiminta
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen
edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. EHYT haluaa toiminnallaan edistää
haitattomampaa päihde- ja pelikulttuuria.
EHYT ry toimii niin yksilöiden, yhteisöjen kuin koko yhteiskunnan tasolla. Yksilötasolla EHYT ry tekee
ehkäisevää päihdetyötä esimerkiksi koulujen oppitunneilla, vanhempainilloissa, kohtaamispaikoissa,
sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa tapahtumissa. Toiminnan tärkeä painopiste on myös erilaisissa
ammattilaisverkostoissa, joissa tavoitteena on tukea eri alojen ammattilaisten mahdollisuuksia toimia
päihdehaittojen ehkäisemiseksi omissa rooleissaan. Yhteisötasolla kumppanina ovat esimerkiksi koulut ja
oppilaitokset, työyhteisöt tai toiset järjestöt. Yhteiskuntatasolla EHYT pyrkii vaikuttamaan ajankohtaisiin
lainsäädäntö- tai strategiahankkeisiin. EHYT on myös aktiivisena toimijana mukana Alkoholiohjelmassa.
Tärkeä osa järjestön työtä on yhteistyö ehkäisevän päihdetyön verkostossa ja sen koordinaattorina samoin
kuin alueellisten yhteistyöverkostojen rakentaminen ja koordinointi.
Viestintä ja vaikuttamistyö ovat edelleen keskeisiä kehittämiskohteita järjestön toiminnassa.
Strategiakauden 2014–2020 strategiset linjaukset ovat:
 yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen
 vaikutamme ja osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun
 vahvistamme alueellista ja paikallista ehkäisevää päihdetyötä
 koordinaatiomme tuella vaikuttavampaa toimintaa.
Vuosi 2015 on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n neljäs toimintavuosi, joka on samalla ensimmäinen täysi
toimintavuosi Elämä On Parasta Huumetta ry:n, Elämäntapaliiton ja Terveys ry:n fuusiossa sovitun
kolmivuotisen siirtymäkauden jälkeen. Keskeistä vuodelle 2015 on keväällä 2014 vahvistetun uuden
strategian jalkauttaminen kaikessa toiminnassa. Vuoden aikana strategian kautta laaditaan myös
strategiakauden toimintasuunnitelmaraami, joka ohjaa järjestön toiminnan kehittämistä vuoteen 2017 ja
2020.
Strategian jalkauttamisen ohella vuoden painopisteitä ovat
 innovaatiot
 toiminnan määrä ja monistettavuus (volyymi)
Nämä toiminnan painopisteet tarkoittavat, että toimintaa suunniteltaessa ja toimintasuunnitelmaa
toteutettaessa EHYT ry:n kaikkea toimintaa tarkastellaan kriittisesti ja kehittämishakuisesti, strategiaan
peilaten. Kehittämistyö tuodaan yhä vahvemmin perustoiminnan sisään sen sijaan, että kehittämistä
tehtäisiin ennen kaikkea projektimuotoisesti. Vakiintuneessa toiminnassa arvioitavana on mm. eri
menetelmiin ja sisältöihin liittyvät kehittämistarpeet sekä uudet toimintaideat ja kumppanuudet. EHYT ry
pyrkii kasvattamaan toimintansa volyymiä muiden muassa laajentamalla edelleen verkostoyhteistyötä sekä
kehittämällä toimintansa monistettavuutta. Tämä mahdollistuu luomalla laadukkaita toimintamalleja,
yhteistyömuotoja ja aineistoja eri ammattilaisryhmien, jäsenyhdistysten ja muiden vapaaehtoistoimijoiden
tarpeisiin.
1.1 Viestintä ja yhteiskuntavaikuttaminen
EHYT vaikuttaa suomalaiseen päihdekulttuuriin ja – politiikkaan monella tasolla: lainsäädännön ja
ohjelmatyön kautta, tukemalla yhteisöjä ja tekemällä suoraan eri väestöryhmiin suunnattua tiedotus- ja
valistustyötä.
4
EHYT ry:n viestinnän tehtävänä on vähentää päihde- ja pelihaittoja tarjoamalla tukea, oivalluksia ja tietoa
niin päättäjille, ammattilaisille kuin tavallisille ihmisille. Päättäjille viestintä tarjoaa luotettavaa tietoutta
terveys- ja talousnäkökulmien huomioimiseen lainsäädäntöä ja rakenteita luotaessa. Kuluttajille ja
ammattiosaajille EHYT viestii tiedon ja menetelmien olemassaolosta ja hyödyistä sekä tarjoaa apua jopa
päivittäisiin tilanteisiin.
Viestinnän resursseina ovat viestintäpäällikkö, kaksi tiedottajaa ja harjoittelija. Viestintää tekevät myös
osastot ja aluetoimistot itse yhteistyössä viestintäosaston kanssa. Viestinnän kanavina ovat tiedottaminen,
TEEMA- ja Järjestö-lehdet, Tsemppaajat-uutiskirje, verkkopalvelu, esitteet, suorapostitukset, tapahtumat ja
sosiaalinen media. Viestinnän toteuttamisessa käytetään apuna viestintä- ja mainostoimistoa.
Vuonna 2015 EHYT ry:n viestintä jatkaa vahvaa osallistumistaan yhteiskunnalliseen keskusteluun
pragmaattisena ja asiatietoa tarjoavana toimijana. Tavoitteet liittyvät niin vaikuttamistyöhön, ammattiihmisten tukemiseen kuin suuren yleisön herättelyyn. Viestintästrategia päivitetään ja osana sitä
sidosryhmäkartta.
Vaikuttamistyön tavoitteena on varmistaa hallitusohjelmaan alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus sekä
vaikuttaa ehkäisevän päihdetyön rakenteiden toteutumiseen uuden ehkäisevän työn implementoinnin
kautta. Eduskuntavaalivaikuttamisella halutaan nostaa tärkeäksi vaaliteemaksi päihdehaittojen ehkäisyn ja
alkoholilain kokonaisuudistuksen sisällyttäminen hallitusohjelmaan. Kansainvälinen vaikuttamistyö liittyy
muiden
muassa
valmistelussa
oleviin
vapaakauppasopimuksiin
päihdehaittanäkökulmasta,
alkoholimainontaa koskevaan eurooppalaiseen keskusteluun sekä mahdollisen EU:n uuden
alkoholistrategian valmisteluun.
Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumalla EHYT ry haluaa lisätä yleisesti päättäjien ja suuren yleisön
ymmärrystä ehkäisevän päihdetyön ja sääntelyn tarpeellisuudesta talouden ja hyvinvoinnin
rakentamisessa. Tämä tehdään kehittämällä muun muassa viestinnän kansankielisyyttä, äänensävyä ja
viestinnän menetelmiä sekä tuomalla keskusteluun lisää asiatietoa. EHYT ry pyrkii myös havainnollistamaan
kulttuurinmuutoksen ja sääntelyn keskinäistä vaikuttavuutta ja tuomaan uutta tietoa
alkoholikulttuurikeskusteluun.
Tapahtuma-alustoina vaikuttamiselle toimivat muun muassa kevään Päihdepäivät, kesän Suomi-Arena sekä
syksyn ehkäisevän päihdetyön viikko. Työkaluna käytetään myös tutkimusten ja kyselyjen teettämistä. EHYT
laajentaa puolestapuhujiensa verkostoa ja tuo keskusteluun ulkomaisia asiantuntijoita. Yhteistyötä Verkkoja mobiilityön yksikön kanssa vahvistetaan uusien työkalujen luomiseksi (mm testit ja kyselyt) sekä yksikön
resurssien ja osaamisen hyödyntämiseksi suomalaisten tukemisessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.
EHYT ry vahvistaa menetelmiensä ja tarjoamansa tiedon tunnettuutta niin ammatti-ihmisten kuin
tavallisten suomalaisten tukemiseksi. Viestintä tekee tiivistä yhteistyötä koordinaatioyksikön kanssa
Tipaton tammikuu -kampanjan ympärillä herättääkseen suomalaisia pohtimaan omaa alkoholinkäyttöään.
Kampanjan peittoa laajennetaan uusin yhteistyökumppanuuksin. Myös Amis-hankkeen viimeinen
kampanjavuosi antaa mahdollisuuden näkyvään kampanjointiin ison väestöryhmän hyvinvoinnin puolesta.
Fuusion jäljiltä EHYT ry:n brändiä on vielä selkiytettävä asiakaslähtöisemmäksi ja tarjontaa
ymmärrettävämmäksi. Tämän rinnalla kulkee edelleen tunnettuuden rakentaminen toiminnan
monimuotoisuudesta etenkin kuntapäättäjille. Hyvänä työkaluna tähän toimii 2015 toteutettava
verkkosivuston uudistus, joka tehdään brändistrategian pohjalta. Uutena toimintamuotona pyritään entistä
enemmän niputtamaan osastojen viestintätoimenpiteitä yhteisiksi näyttävämmiksi toimenpiteiksi, millä
lisätään toiminnan volyymia. Myös ammattilaisia, jäsenjärjestöjä ja kuluttajia pyritään palvelemaan entistä
selkeimmin tietopaketein.
Uutena toimintatapana EHYT ry valjastaa viestinnälle tukea vapaaehtoisverkostosta kautta maan.
Vapaaehtoisille annetaan ohjatusti mahdollisuus tuoda panoksensa muiden muassa verkon keskusteluihin
ja mielipideteksteihin.
5
2 Alue- ja järjestötyön osasto
Uusi osasto toteuttaa ja kehittää ehkäisevää päihdetyötä yhteistyössä ammattilaisten, vapaaehtoisten ja
muiden kumppaneiden kanssa sekä tukee vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä. Osasto vahvistaa alueellista
ja paikallista ehkäisevää päihdetyötä strategian linjaamalla tavalla.
Alue- ja järjestötyön osasto jakautuu kahteen yksikköön. Toimintaa on kymmenessä toimipisteessä eri
puolilla maata. Aluekeskukset (4) ja -toimistot (2) ovat ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskittymiä, jotka
ovat alueellisesti ja paikallisesti erilaisten toimijoiden ja verkostojen hyödynnettävissä. Ne tekevät
yhteistyötä ja tukevat yli sataa jäsenjärjestöämme sekä kehittävät vapaaehtoistoimintaa. Elokolot (4)
tarjoavat kohtaamispaikkatoimintaa yhteistyössä paikallisten jäsenjärjestöjen kanssa.
2.1 Aluetyön yksikkö
Aluetyön yksikön toiminnalla on kuusi päätavoitetta.
2.1.1 Järjestön perustyö sekä hankkeiden tuotokset jalkautetaan ammattilasten ja kansalaisten
keskuuteen.
Aluetyössä toimitaan niin yhteisöjen kuin yksilöidenkin kanssa ja työ kohdistuu niin ammattilaisiin kuin
vapaaehtoisiin. Suuntana on, että entistä enemmän tuetaan yhteisöjä, kuten kouluja työyhteisönä.
Vapaaehtoistyön toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Aluetyölle on tyypillistä, että se tukeutuu vahvasti
paikallisiin verkostoihin ja niiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ehkäisevä päihdetyö jalkautuu yhteisöjen,
esim. varuskuntien, hyödyksi nimenomaan verkostotyön kautta.
2.1.2 EHYT -lähtöinen ehkäisevän päihdetyön asiantuntijaverkosto koko maan laajuiseksi
Lapissa 2014 käynnistetty asiantuntijaverkoston muodostaminen jatkuu Pohjois-Suomen aluekeskuksen
toimesta Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Asiantuntijaverkostoa lähdetään kokoamaan ja toteuttamaan
kaikissa aluekeskuksissa niin, että jokaisella alueella on 1-2 koulutustilaisuutta vuoden aikana.
Asiantuntijaverkoston ylläpitoon luodaan hallintarakenne, jonka työnjaosta alue- ja koulutyön yksiköt
vastaavat.
2.1.3 Ehkäisevä päihdetyö hyvinvointitekijäksi koulujen rakenteisiin ja johtamiseen
EHYT ry tuottaa koulutuskokonaisuuden, jonka tavoitteena on tukea koulujen ja oppilaitosten johtoa oman
työyhteisönsä hyvinvointijohtamisessa. Koulutus jakautuu kahteen osaan: 1) Ehkäisevä päihdetyö osaksi
koulujen ja oppilaitosten rakenteita 2) ehkäisevän päihdetyön perusteet lasten ja nuorten parissa.
Koulutuskokonaisuus on koulutyön yksikön vastuulla: aluetyön yksikön työntekijät osallistuvat
suunnitteluun sekä toteutukseen kouluttajina.
2.1.4 EHYT ry:n yhteistyö paikallisissa Pakka-toimijaverkostoissa lisääntyy
Aluekeskusrakenne tarjoaa hyvät puitteet järjestölähtöisen näkökulman vahvistamiseksi Pakkatoimintamallissa. Aluekeskusten Pakka-yhteistyön toimintamuodot tulevat vaihtelemaan päihteettömän
liikenteen edistämisestä vastuulliseen anniskeluun ikääntyneiden keskuudessa. Yhteistyömuodot löytyvät
paikallisten tarpeiden ja EHYT ry:n toimintamuotojen yhdistelmistä.
6
2.1.5 Savuton kunta – projekti
EHYT ry:n aluekoordinaattori vastaa Savuton kunta -projektissa HYKS-erva-alueen toiminnasta. Projektin
tavoitteena on, että savuttomaksi julistautuneiden kuntien, kaupunkien ja työnantajien määrä lisääntyy ja
että savuttomuuskriteerit toteutuvat näissä yhä paremmin. Jokaiseen kuntaan, joka ei ole tehnyt
savuttomuuspäätöstä ollaan yhteydessä ja tarjotaan projektin tukea päätöksentekoprosessille.
Savuttomuusasiaa edistetään myös alueen isojen yritysten kautta.
Projektissa lisätään aktiivisesti savuttomaksi julistautuneiden kuntien, työnantajien ja organisaatioiden
määrää. Kuntia, työnantajia ja oppilaitoksia kannustetaan ottamaan käyttöön projektin tuottamat
toimenpideohjelmat: Savuton kunta, Savuton työpaikka ja Savuton oppilaitos.
EHYT ry osallistuu aktiivisesti hankkeesta tiedottamiseen ja hankkeen kehittämän 28 päivää ilman vieroitusohjelman markkinoimiseen ja kehittämiseen.
2.1.6 Nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ehkäisevän päihdetyön välineeksi
Nuorten parissa tehtävää ehkäisevää päihdetyötä kehitetään EHYT ry:n paikallisyhdistyksissä niin, että
kynnys osallistua vapaaehtoisena ehkäisevän päihdetyön toimintaan madaltuisi ja mahdollisuudet siihen
monipuolistuisivat. Osallistuminen halutaan tehdä helpommaksi ja palkitsevammaksi.
Hankkeen
työntekijäksi rekrytoidaan vapaaehtoistyön suunnittelija (pitkäaikaistyötön nuori) ja tehtävä sijoittuu
Pohjois-Suomen aluekeskukseen.
Toiminta on alue- ja järjestöosaston sekä internet- ja mobiiliyksikön yhteistyötä.
2.2 Järjestöyksikkö
2.2.1 Järjestötoiminnan tuki
Vuoden 2015 aikana viimeistellään EHYT:iin yhteiset järjestötoiminnan tuen ja jäsenjärjestöille
suuntautuvan viestinnän rakenteet. Näitä ovat muun muassa EHYT Järjestö – lehti, uutiskirjeet,
jäsenjärjestöjen verkkosivuratkaisut, jäsenjärjestöopas sekä neuvonta ja koulutus jäsenjärjestöille.
Keskeisenä haasteena on kyetä palvelemaan hyvin erilaisista lähtökohdista käsin toimivia jäsenjärjestöjä,
pienistä paikallisyhdistyksistä suuriin valtakunnallisiin liitto-organisaatioihin, siten, että kaikki nämä voisivat
kokea EHYT-jäsenyyden mielekkäänä ja palkitsevana.
Jäsenjärjestöjen paikallista vapaaehtoistoimintaa tuetaan myös taloudellisesti erillisestä RAY:n
kohdennetusta avustuksesta ”toimintatonneilla”. Vuonna 2015 käytössä ovat uudet, EHYT:n tuoreeseen
strategiaan perustuvat avustuskriteerit.
Jäsenjärjestöjä kannustetaan mukaan yhteisiin kampanjoihin ja tapahtumiin, kuten Tipaton tammikuu ja
Ehkäisevän päihdetyön viikko. Nuorten ehkäisevän päihdetyön järjestötoiminnan organisoitumista tuetaan
edelleen.
Aluefoorumit ovat keskeinen tapa tukea jäsenjärjestöjen toimintaa, alueellisen ehkäisevän työn
tehostamista ja alueellista verkottumista. Vuonna 2015 kokeillaan aiempaa toiminnallisempaa (esim.
kampanjointia sisältävää) aluefoorumin mallia.
7
2.2.2 Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen
Ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistoimintaa kehitetään ja edistetään laajasti sen kaikilla tasoilla ja eri
toimijoiden keskuudessa (mm. henkilöstö, jäsenjärjestöt, kohtaamispaikat, muut ehkäisevän päihdetyön
toimijat ja kansalaiset). Tärkeitä näkökulmia kehittämiseen ovat vapaaehtoisten ja ammattilaisten työn
yhteensovittaminen sekä verkon mahdollisuuksien hyödyntäminen.
EHYT:n strategian mukaisesti vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on koko toiminnan tärkeä
kehittämissuunta ja kuuluu siten koko henkilöstön vastuulle. Kehittämistoimintaa koordinoivat tältä osin
järjestöyksikkö ja vapaaehtoistoiminnan tiimi.
Vuoden aikana EHYT ry:n vapaaehtoistoiminnan muodot ja mahdollisuudet raamitetaan ja tuotteistetaan
yksiköittäin mm. koulutus- ja rekrytointiprosesseineen ja luodaan EHYT:n vapaaehtoistoiminnalle selkeä
viestinnällinen brändi. Vuoden alussa valitaan ne toiminnot, joilla tätä ryhdytään pilotoimaan, ja
käynnistetään ensimmäiset pilotit. Jäsenjärjestöille tarjotaan vapaaehtoistoiminnan koordinointia tukevaa
koulutusta OK-opintokeskuksen hankeavustuksella.
2.2.3 Ehkäisevän päihdetyön kohtaamispaikkatoiminta
EHYT ylläpitää yhdessä paikallisten jäsenjärjestöjensä kanssa Elokolo-kohtaamispaikkoja viidellä
paikkakunnalla (tällä hetkellä Helsinki, Turku, Pirkkala/ Tampere, Lahti ja ilman palkattua henkilökuntaa
toimiva Hyvinkää). Lisäksi EHYT tukee laajempaa, reilun 25 kohtaamispaikan verkostoa, joiden toiminnasta
vastaa kokonaan jäsenjärjestö tai yhteistyökumppani.
Kohtaamispaikkatoiminnan tavoitteena ovat elämänhallinnan ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen ja
päihdeongelmilta suojaavien tekijöiden vahvistaminen. Suomen taloudellisesti vaikean tilanteen
pitkittyminen lisää entisestään tarvetta tämänkaltaiselle toiminnalle, myös työ- ja toimintakyvyn
ylläpitämisen näkökulmasta. EHYT toimii kohtaamispaikka-asiakkaidensa edunvalvojana osallistumalla
yhteiskunnalliseen keskusteluun (esim. Asunnottomien yö – kampanjatoimintaan osallistuminen) ja
tuomalla myös hiljaisia signaaleja laajempaan tietoisuuteen. EHYT:n sisälle luodaan erityisesti Elokolot,
päihdeneuvontapalvelun, Taitolaji-toiminnan ja päihdeasiamiestoiminnan kattava toiminnallinen rakenne,
joka tukee tätä hiljaisen tiedon keräämistä ja yhteiskunnallista edunvalvontaa.
Vuonna 2015 kuvataan ja mallitetaan Elokolo-toimintamalli, eli keskeiset päihdetyötä tukevat elementit
kohtaamispaikkatoiminnassa kuten EHYT ne näkee. Tätä mallia voidaan jatkossa hyödyntää sekä
kohtaamispaikkaverkoston laajentamisessa että uusien käytäntöjen kehittämisessä ja kokeilemisessa
olemassa olevan verkoston ja muiden alan toimijoiden käyttöön. Elokolojen viestintää vahvistetaan.
3 Koulutyön ja koordinaation osasto
Osasto muodostuu kahdesta erillisestä yksiköstä, koulutyöstä ja koordinaatiosta. Molemmilla on omat
kohdennetut avustuksensa sekä hankeavustuksia resursseinaan.
Osaston toimintaa ohjaavat järjestön strategia ja sieltä nousevat kriittiset menestystekijät. Toiminnalla
vahvistamme erityisesti merkityksellistä työalaa ja vahvaimagoa, panostamme monipuolisiin palveluihin ja
tuotteisiin sekä vuorovaikutteiseen kumppanuuteen.
8
3.1 Koulutyön yksikkö
Lasten, nuorten, ammattilaisten, huoltajien ja vapaaehtoisten kohtaamista
EHYT ry:n koulutyön yksikkö on resurssikeskus, joka toteuttaa ja kehittää ehkäisevää päihdetyötä
yhteistyössä koulujen, oppilaitosten, moniammatillisten työryhmien sekä huoltajien kanssa. Tavoitteena on
vahvistaa koulu- ja oppilaitosympäristöjen terveyttä suojaavia tekijöitä ehkäisevän päihdetyön teemojen
kautta. Koulut ja oppilaitokset saavat opetussuunnitelmia tukevaa tietoa päihdeasioista ja myös niistä
käytävästä yhteiskunnallisesta keskustelusta, mikä mahdollistaa oppilaiden kanssa tapahtuvan,
kulttuurinmuutosta tukevan vuorovaikutuksen näistä teemoista. Toisen asteen toiminta integroidaan
vuoden aikana yksikön toimintaan niin, että Amis - Arjen ammattilaiset -hankkeen päättyessä vuoden
lopussa suunnitelmat tulevaisuuteen ovat selkeät. Vuoden 2016 alusta tähän suunniteltavaan toimintaan
haetaan taloudellista resurssia korotetulla kohdennetulla avustuksella.
Lasten ja nuorten kohtaamisen tavoitteena on edistää keskustelukulttuuria päihdeasioista. Lapset ja nuoret
saavat ajanmukaista tietoa joka tukee ja kannustaa heitä hyvinvointia tukevaan valintoihin sekä kriittiseen
ajatteluun.
Koulutusten ja materiaalien tavoitteena on luoda matalampi kynnys vanhemmille ja ammattilaisille ottaa
päihdeasiat puheeksi nuoren kanssa kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Ehkäisevä päihdetyö
tuodaan yhä enemmän myös osaksi johtamista, hyvinvointisuunnitelmia ja oppilashuoltotyötä ”Ehkäisevä
päihdetyö hyvinvointitekijänä koulujen rakenteissa ja johtamisessa” -koulutuspakettia kehittämällä.
Vanhempien ja muiden aikuisten osallisuutta vahvistetaan järjestämällä mm. vanhempainiltoja, joissa
osallistujat saavat tukea kasvatustyöhönsä sekä tietoa lasten ja nuorten elämään liittyvistä ajankohtaisista
ilmiöistä.
Kouluttajaverkosto
Kouluttajaverkostoon rekrytoidut koulutetaan EHYT ry: eri menetelmien käyttämiseen. Verkostoon
kuuluvat toimivat joko ns. freelancer-pohjalta tai oman työnsä ohella. Kouluttajaverkoston kautta EHYT ry:n
toiminta laajenee maantieteellisesti ja toiminnan volyymi kasvaa.
Päihteetön liikenne kouluissa
EHYT ry toteuttaa Turvallisesti mopolla ja Selvä Peli -kursseja kouluissa ja oppilaitoksissa. Toiminta aktivoi
nuorten omaa ajattelua ja synnyttää keskustelua asenteiden muuttamiseksi vastuulliseksi koskien
päihteidenkäyttöä
liikenteessä.
Toimintaa
rahoitetaan
kulukorvausperiaatteella
kerättävällä
koulutusmaksulla, alijäämää katetaan Terveys ry:n tulleen perintörahoituksen kautta. Toiminnan siirtämistä
Liikenneturvalle työstetään syksyn 2014 aikana.
Miten puhua kannabiksesta
Kehittämistoiminnasta on jätetty hakemus Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselle. Toimintaa kehitetään myös
koulutyöyksikön henkilöstön voimin. Tavoitteena on tuottaa tietoa ja mallintaa toimintatapoja kannabiksen
käytön ehkäisyyn yläkouluihin ja 2. asteen oppilaitoksiin niin, että ammattilaiset ja aikuiset kokevat
kannabiksesta puhumisen nuorten kasvua tukevaksi luontevaksi osaksi ammattilaisuuttaan.
3.2 Smokefree-toiminta
Smokefree-toiminnan tavoitteena on tukea koulujen tupakka- ja hyvinvointityötä valtakunnallisesti
tupakoinnin aloittamisen ehkäisyä painottaen. Toiminnan kohderyhmänä ovat oppilaat (alakoulut,
yläkoulut), toisen asteen opiskelijat, opettajat sekä koulujen ja oppilaitosten henkilökunta. Koulujen ja
oppilaitosten henkilöstö saa työkaluja tupakoinnin ehkäisytyöhön ja he hyödyntävät niitä aktiivisesti
omassa työssään.
9
Smokefree-toiminnassa painotetaan tupakoinnin aloittamisen ehkäisyä. Alakoulujen 5. ja 6 -luokkien
oppilaille suunnattu toiminta konseptoidaan uudelleen vastaamaan paremmin alakoulujen tarpeita.
Opettajille ja rehtoreille suunnitellaan ja tarjotaan koulutusta kaikilla asteilla. Smokefree-toimintaa
kehitetään yhteistyössä Amis-hankkeen kanssa niin, että se tukee paremmin myös toisella asteella tehtävää
tupakkatyötä. Amis-hankkeen luomia tuotteita, kuten Ryhmäilmiö-koulutuspakettia, hyödynnetään myös
tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämistyössä.
Smokefree-toiminnalla edistetään koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvointia ja tupakatonta
kouluympäristöä myös myöntämällä Savuton koulu -toimintatukea. Tupakoinnin lopettamista tuetaan
verkkosivujen Lopettamisen tuki -osion kautta. Smokefree-toiminnassa viestitään aktiivisesti verkkosivujen
kautta.
EHYT ry:n tupakoinnin ehkäisytyö
EHYT ry tekee tupakoinnin ehkäisytyötä Smokefree-toiminnan ja Savuton kunta -hankkeen kautta sekä
toimimalla valtakunnallisissa (esim. Savuton Suomi 2040) ja alueellisissa (Savuttomat verkostot)
verkostoissa. Aluekeskukset vahvistavat tupakoinnin ehkäisytyötä mm. eri paikkakunnille perustettavien
Savuton Suomi 2040 -verkostojen avulla. Tavoitteena on, että verkostot toimivat yhtenäisesti ja savuton
toimintakulttuuri voimistuu.
EHYT ry kehittää sisäistä yhteistyötä tupakkatyön yhtenäistäiseksi. Tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämistyö
integroidaan osaksi EHYT ry:n aikuisen parissa tehtävää työtä. Tupakkateema nostetaan entistä
näkyvämmin koko EHYT ry:n sisäiseen keskusteluun ja pidetään yllä talon tupakkatietoutta.
Tupakoimattomuuden edistäminen on näkyvä osa EHYT ry:n työtä eri toimintojen kautta myös talon
ulkopuolelle. EHYT ry:n tupakoinnin ehkäisytyötä tehdään näkyvämmäksi ja osallistutaan aktiivisesti
verkostojen toimintaan.
Toiminnan kohteena ovat eri ikäryhmät, tupakoivat ja tupakoimattomat, lasten vanhemmat,
työterveystoimijat, EHYT ry:n paikallisyhdistykset ja savuttomat verkostot.
3.3 AMIS – Arjen ammattilaiset
Vuosi 2015 on hankkeen viimeinen toimintavuosi, jolloin pääroolissa ovat tulosten ja kerätyn tiedon laaja
esille tuominen, eri kohderyhmien kouluttaminen, Ryhmäilmiö 2-kirjan julkaisu sekä toiminnan
juurruttaminen ja vaikuttamistyö.
Vaikuttamistyössä toimintaa rytmittää kaksi isoa kokonaisuutta, Amiksen päätösvuosi (ns. ”juhlavuosi” sekä
Amikset 2-kampanja. Amiksen ”juhlavuosi” on tapahtumakokonaisuus, jonka tavoitteena on tuoda esille ja
kouluttaa amis-työssä kerättyä tietoa ja osaamista, levittää toimintamenetelmiä sekä tehdä
vaikuttamistyötä amis-teesien avulla. Vuoden aikana järjestetään useita tapahtumia eri kohderyhmille eri
puolilla Suomea. Juhlavuoden tueksi valmistetaan olemassa olevista taustatiedoista ja julkaisuista
aineistopaketti, jossa on amis-teesit, infograafit, tiivistelmät tärkeimmistä julkaisuista sekä tietopohja
painopisteittäin (päätetään lähiaikoina). Alustavasti vuoden ohjelmaan kuuluvat mm. vaalivaikuttaminen ja
osallisuus-chat nuorisotyöpäivillä huhtikuussa, Amisten hyvinvointi-sidosryhmäseminaari päihdepäivien
yhteydessä, valmistujaisten aikaan nosto mediassa, Ryhmäilmiö 2 julkaisutilaisuus sekä ept-akatemia
yhdessä koulutyön kanssa. Vaikuttamistyötä jatketaan koko vuoden ajan mm. opetussuunnitelmien
uudistusprosessissa ja ajankohtaisissa lainsäädäntöprosesseissa.
Amikset 2-kampanja toteutetaan pääsääntöisesti yhteistyössä radiokanava NRJ:n kanssa. Radiossa
kampanja muodostuu yhteensä 18 kampanjaviikosta, jotka pilkotaan 4 kampanjajaksoon. Yksi jaksoista
toteutetaan jo syksyllä 2014. Jokaisella jaksolla on oma teema ja ydinviesti sekä some-tapahtuma
Facebookissa, joka toimii nuorten ja suuren yleisön kiinnostuksen herättäjänä. Some-toimintojen kautta
10
välitetään tietoutta ammattiin opiskelevien hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, ammattiin opiskelevista
yleisesti sekä juomisen sosiaalisuudesta. Kampanjan kohderyhminä ovat opiskelijat (ammattiin opiskelevien
näkyvyyden ja merkityksen kasvattaminen mediassa), päättäjät (tuoda esiin päihteiden käytön ja
sosiaalisuuden tavoittelun yhteyden sekä hyvinvointia edistävät toimenpide-ehdotukset) sekä suuri yleisö
(amisten merkitys yhteiskunnalle, positiivinen amis-imago). Päättäjiin kohdistettua vaikuttamistyötä
tehdään myös muilla foorumeilla.
Ryhmäilmiö-kirja ja toimintamalli julkaistiin tammikuussa 2014 ja sitä koulutettiin vuoden aikana yli 2000
opettajalle. Vuoden 2015 kesäkuussa valmistuu kirjan toinen, laajempi versio. Toisen version
kehittämistyössä hyödynnetään Ryhmäilmiöstä tehtävää arviointia, käyttäjien palautetta sekä omaa
kokemusta kirjan ja mallin toimivuudesta. Ryhmäilmiötä koulutetaan tiimin ja kouluttajaverkoston voimin.
Samalla malli juurrutetaan osaksi Ehytin perustyötä kouluttamalla malli erityisesti aluekoordinaattoreille ja
koulutyön yksikölle. Lisäksi koulutusta tarjotaan jäsenjärjestöille. Tavoitteena on laajentaa Ryhmäilmiö
toimimaan myös lukioissa ja saamaan se myös ammatillisiin opettajakorkeakouluihin pysyväksi
opetussisällöksi sekä opetushallituksen viralliseksi aineistoksi ja täydennyskoulutukseksi.
4 Koordinaatioyksikkö
Koordinaatioyksikön keskeisimpänä tehtävänä on järjestöjen yhteistoiminnan kehittäminen ja ehkäisevän
päihdetyön vahvistaminen. Tärkein toimintafoorumi on EHYT ry:n koordinoima nykyisellään 35
päihdejärjestön muodostama Ehkäisevän päihdetyön verkosto. Strategian mukaan verkosto tekee
vaikuttavaa yhteistyötä voimavarat yhdistäen. Verkosto toimii molemmilla kotimaisilla kielillä.
Säännöllisesti kokoontuvan foorumin rinnalla toimii neljä työryhmää (viestintä-, huume-, arviointi- ja
koulutustyöryhmä).
Järjestöjen yhteistoiminnan merkittävin painopiste on päihdepoliittisessa vaikuttamistyössä. Tavoitteena
on saattaa järjestöjen näkemykset sekä päättäjien tietoon. EPT-verkosto on laatinut omat linjauksensa
hallitusohjelmavaikuttamiseksi. Kevään eduskuntavaalit ja lakiprosessit ovat myös tärkeitä vaikuttamisen
viitekehyksiä. Vaikuttamistyön keinovalikoimassa korostuvat kannan-otot, lausunnot sekä päättäjien
(kansanedustajat ja europarlamentaarikot) kontaktointi. EPT-verkoston strategian päivittäminen vuosille
2016 - 2020 sekä järjestöjen yhteisten arviointimitta-reiden kehittäminen ovat keskeisiä tehtäviä
toimintavuonna. Työ alueellisten ehkäisevän päihde-työn verkostojen vahvistamiseksi jatkuu. Sisällöiksi
kehitetään mm. järjestölähtöistä Pakka-toimintaa. Myös ruotsinkielisten järjestötoimijoiden yhteistyötä
sekä ruotsinkielisen sisällön tuottamista jatketaan.
Viestintää kohdennetaan päättäjien ohella myös ehkäisevän päihdetyön ammattilaisten sekä kansalaisten
suuntaan. Monipuolisten viestintätoimien kautta suomalaisten asenteita muokataan vähemmän päihteitä
sallivaksi. Median, tapahtumien ja julkaisujen avulla ehkäisevästä päihdetyöstä tulee yhä näkyvämpää ja
arvostetumpaa. Tipaton tammikuu ja Ehkäisevän päihdetyön viikko toimivat kampanjasateenvarjona
rikkaalle ehkäisevän päihdetyön toimintakirjolle. Kampanjat nostavat päihdeteemoja viestimien kautta
kansalaisten tietoisuuteen ja tarjoavat työkaluja sekä toiminnan sisältöjä päihdetyön ammattilaisille.
EHYT ry ja EPT-verkosto tuottavat päihdealan ammattilaisille suunnatun valtakunnallisen ”Päihdepäivät” koulutustapahtuman Helsingissä 19.–20.5.2015. Tapahtumakonseptia kehitetään järjestöyhteistyönä.
Tarvepohjaisesti toteutetaan myös muuta teemakoulutusta (mm. järjestöjen viestintäkoulutus).
Käynnistetään yhteistyö pohjoismaisten ja Baltian päihdejärjestöjen kanssa NordAN konferenssin
järjestämiseksi Helsinkiin syksyllä 2015.
EHYT ry:n koordinoima ånni-hanke (Monikulttuurinen päihdekasvatus 2014–2017) tuottaa tietoa ja
ymmärrystä kieli- ja kulttuurivähemmistöjen erityispiirteistä sovellettavaksi päihdekasvatukseen.
11
Toimintavuonna hankkeen ensimmäinen vaihe (ruotsinkieliset kasvatusyhteisöt) päättyy kevään
viestintäkampanjaan Turunmaalla. Hanke siirtyy syksyllä 2015 Joensuuhun, jossa yhteistoiminta käynnistyy
venäjänkielisten kasvatusyhteisöjen parissa.
Yksikkö osallistuu resurssiensa puitteissa sidosryhmäyhteistyöhön eri substanssialueilla näkökulmanaan
ehkäisevän päihdetyö ja järjestöjen yhteistyö. Keskeisiä verkostoja ovat mm. Alkoholiohjelman
koordinaatioryhmä/THL, Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmä/STM, EHKÄPÄverkosto sekä Päihteetön pelikenttä -verkosto. Kansainvälisiä kumppanuusverkostoja ovat NordAN ja
Eurocare.
EHYT ry/Koordinaatio on aiesopimuksilla mukana kahdessa Raha-automaattiyhdistykselle tehdyssä hankeehdotuksessa. Ehdotetut hankkeet ovat ”Järjestölähtöinen päihde- ja mielenterveystyön tutkimusohjelma
(2015–2018)”/A-klinikkasäätiö ja ”Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmä” /SPR.
4.1 ånni-hanke
EHYT ry:n koordinoima ånni-hanke (Monikulttuurinen päihdekasvatus 2014–2017) tuottaa tietoa ja
ymmärrystä kieli- ja kulttuurivähemmistöjen erityispiirteistä sovellettavaksi päihdekasvatukseen. Hanke on
seitsemän järjestön yhteishanke, jossa jokaisella toimijalla on oma vastuualueensa. Toimintavuonna
hankkeen ensimmäinen vaihe (kohteena ruotsinkieliset kasvatusyhteisöt) päättyy kevään
viestintäkampanjaan Turunmaalla. Hanke siirtyy keväällä Joensuuhun, jossa toimitaan venäjän- ja
suomenkielisten kasvatusyhteisöjen kanssa.
ånni-hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana on kehitetty nuorilta, heidän vanhemmiltaan ja
opettajilta kerättyihin näkemyksiin (EHYT ry) pohjautuvat oppitunti- ja vanhempainiltamallit (MLL, Suomen
Vanhempainliitto). Toimintamallit jalkautetaan käyttöön etenkin hankkeen yhteistyökouluissa
pilottipaikkakunnilla Turunmaalla. Lisäksi järjestetään vähintään kaksi avointa koulutusta, joissa myös
muilla alueen ammattilaisilla on mahdollisuus tutustua uuteen päihdekasvatusmalliin ja ehkäisevään
päihdetyöhön. Koulutusten avulla mallia levitetään laajemmin Turunmaalla. Hankkeen ensimmäinen vaihe
huipentuu alueelliseen viestintäkampanjaan (Raittiuden Ystävät ry), joka levittää viestiä eri
kulttuuritaustoista nousevista suojaavista tekijöistä ja herättää vanhempia ja muita aikuisia rohkeammin
keskustelemaan päihdeilmiöistä jo varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten kanssa. Turunmaalla
toteutetaan yksi suurempi viestintäkampanja, jossa nostetaan esille alueella kerätyn taustaselvityksen
tulokset. Lisäksi pilottipaikkakunnilla toteutetaan omat kasvattajille suunnatut viestintäkampanjat
paikallismediaa ja muita viestintäkanavia hyödyntäen. Kaikki toiminta Turunmaalla toteutetaan sekä
ruotsin- että suomenkielellä ja kaksikieliset materiaalit ja mallit jäävät etenkin hankkeen
yhteistyökumppaneille käyttöön, mutta myös muille halukkaille. Uusia kulttuurisensitiivisiä
päihdekasvatusmalleja levitetään myös Innokylässä ja Educa-messuilla.
ånni-hankkeen toinen vaihe käynnistyy keväällä 2015 Joensuussa. Alueelle rekrytoidaan kaksikielinen
(suomi ja venäjä) aluetyöntekijä. Joensuun alueen pilottikouluissa aloitetaan yhteistyö keväällä, jolloin EHYT
ry tekee kartoitustyötä ja kerää tietoa 5.- ja 6.-luokkalaisilta HUBU®-menetelmällä sekä vanhemmilta
nettikyselyä hyödyntäen. Aineistosta saatua tietoa hyödynnetään hankkeen muissa osioissa. Kesän aikana
kehitetään uusi kulttuurisensitiivinen päihdekasvatusmalli (MLL ja Vanhempainliitto), jota pilotoidaan
syksyn aikana pilottikouluissa. Malliin liittyy sekä oppilastyöskentelyyn tarkoitettu osio että vanhempainilta,
jotka huomioivat venäjänkielisen kulttuurivähemmistön tarpeita ja erityispiirteitä. Joensuun alueella
pyritään löytämään uusia verkostoja ja yhteistyökumppaneita. Erilaisten viestinnällisten toimenpiteiden
kautta tuodaan esille hankkeen viestejä alueella toimintavuoden aikana.
Hanke hyödyntää kansainvälisiä verkostoja (HNMKY) löytääkseen uusia käytäntöjä kulttuurisensitiiviseen
ehkäisevään päihdetyöhön. Toimintakauden aikana hankkeen puitteessa tehdään kaksi opintomatkaa
12
kahteen eurooppalaiseen kohteeseen. Sosiaalista markkinointia (Music Against Drugs ry) käytetään
prosessityökaluna koko hankkeen toteutuksessa ja etenkin viestintäkampanjoita suunnitellessa, jotta viestit
kohdistuvat oikeisiin kohderyhmiin. Hankkeen viestintää, sekä sisäistä että ulkoista, toteutetaan myös
Innokylässä. Näin ollen hankkeen toimijat ja muut tahot voivat seurata hankkeen kaikkien osa-alueiden
etenemistä. Koulutus Elämään -säätiö vastaa hankkeen arvioinnista. Hankkeessa hyödynnetään sekä itseettä vertaisarvioinnin menetelmiä. Keväällä arvioidaan ensimmäisen vaiheen toteutusta ja tavoitteiden
saavuttamista. Arvioinnista saatua tietoa hyödynnetään hankkeen toisen vaiheen toteutuksessa, jotta ei
tehdä mahdollisia virheitä uudestaan ja jotta pystytään kehittämään hanketta eteenpäin koko
toimintakauden aikana.
5 Verkko- ja aikuistyö-osasto
5.1 Verkkotyön yksikkö
5.1.1. Verkkokeskustelut, oppimispelit ja vapaaehtoistoiminta
Yksikkö toteuttaa terveyttä edistävää ehkäisevää päihdetyötä internetin ja muiden tietoteknisten kanavien
kautta. Vuonna 2015 yksikön kaikkia toimintoja uudistetaan ja kehitetään tiiviimpää yhteistyötä
yhdistyksen muiden työmuotojen kanssa. Erityisiä kehittämiskohteita tulevat olemaan vapaaehtoistyö,
aikuisten kanssa käytävät keskustelut sosiaalisessa mediassa ja oppimispelien hyödyntäminen koko
järjestön toiminnassa.
Kahdentoista vuoden kokemus toimimisesta lasten ja nuorten parissa sosiaalisessa mediassa on rakentanut
yksikölle sosiaalista pääomaa eri ilmiöiden ja teemojen ymmärtämiseen sekä niiden hyödyntämiseen. Tätä
pääomaa käytetään jakamalla tietotaitoa muille toimijoille, alan opiskelijoille ja vanhemmille erilaisissa
koulutuksissa, tapahtumissa ja tukimateriaalien tuottamisessa. Yksikkö toimii aktiivisesti Nuorille suunnatun
verkkotyön foorumissa ja muissa sosiaalisen median hyödyntämiseen pyrkivissä verkostoissa.
Verkkotyön yksikkö toimii viidellä sosiaalisen median sivustolla järjestäen teemallisia yhteisökeskusteluja.
Verkkopedagogit luovat yhteisöjen jäsenille turvallisen tilan etsiä omaa mielipidettään sekä haastaa ja
testata muiden näkemyksiä. Osallistujia sitoutetaan keskustelualueen yhteisöön luomalla heille sopivia
tapoja kiinnittyä vahvemmin EHYT ry:n toimintaan. Keskusteluja tehdään läpinäkyvimmiksi ja tutustutetaan
keskustelun osallistujat yhteisökeskusteluja tuottaviin työntekijöihin ja annetaan kasvot ajatusten taustalle.
Seurataan aktiivisesti toimintakentällä tapahtuvia muutoksia ja mukaudutaan niihin. Tehdään
toimintaympäristöanalyyseja ja käytetään kehitystoiminnassa syntyviä tuotteita näillä alustoilla.
Reaktiivisen verkkokeskustelun tavoitteena on kommentoida sosiaalisen median keskusteluja, jotka
liittyvät EHYT ry:n asiantuntijuuteen, kuten päihteisiin, pelaamiseen ja sosiaalisen median ilmiöihin.
Keskustelu lisää EHYT ry:n ja ehkäisevän päihdetyön tunnettuutta ihmisten keskuudessa. Toimintaa
toteutetaan yhteisötasolla, mutta tarvittaessa annetaan myös henkilökohtaista neuvontaa ja palveluihin
ohjausta. Vuonna 2015 reaktiivisen verkkokeskustelun mallin kehittämistä jatketaan yhteistyössä
viestintäyksikön kanssa. Mallia kehitetään myös koko työyhteisön toimintamuodoksi.
Oppimispelit antavat tietoa terveellisistä elämäntavoista, päihteistä ja pelaamisesta ja niitä käytetään sekä
yksilö- että ryhmätilanteissa. Oppimispelien slogan on: ”Mitä enemmän tiedät, sitä vähemmän luulet.”
Vuonna 2015 nykyisiä pelejä kehitetään edelleen. Peleille etsitään uusia markkinointikanavia mm.
sosiaalisen median kautta. Tavoitteena on myös saada ammattikasvattajat sekä järjestön työntekijät
ottamaan oppimispelit omiksi työvälineiksi ja markkinoimaan niitä omille kohderyhmilleen. Tehdään
13
edelleen yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja näin saavutetaan synergiaetu ja saadaan entisestään
monipuolisempaa sisältöä peleihin.
Vapaaehtoistoimintaa tarjotaan verkossa Assarit-nimikkeen alla yli 13-vuotiaille nuorille ja nuorille
aikuisille ympäri Suomen, jotka haluavat vaikuttaa ehkäisevään päihdetyöhön. Toiminta tarjoaa mielekästä
tekemistä, oppimisen kokemuksia ja uusia ystäviä. Vuosia toiminutta nuorille suunnattua verkkotyötä
kehitetään täysin uudenlaiseksi. Toiminnasta luodaan uusi alueellinen toimintakonsepti. Toimintaa
toteutetaan ja suunnitellaan yhdessä EHYT ry:n nuorten jäsenjärjestö NEHYTin kanssa. Toiminta toteutuu
alueellisina live-tapahtumina, joita nuoret suunnittelevat verkon välityksellä.
Tavoitteena on laajentaa verkkotyön yksikön toimintaa useammalle verkkoyhteisöpalvelusivustolle ja näin
tavoittaa laajempi kohderyhmä sekä löytää uusia toimintakanavia ja tapoja tehdä ehkäisevää päihdetyötä
internetissä. Uusien verkkoyhteisöpalveluiden työmallien kokeileminen ja kehittäminen vaatii yksiköltä
nopeammin mukautuvaa toimintaa ja erilaisia innovatiivisia kokeiluja yhteisöpalveluissa, jotta ehkäisevän
päihdetyön viestejä pystytään onnistuneesti viemään yhteisökeskusteluihin ja tavoittamaan laajempi
joukko. Kehittämistoiminnassa pyritään viihteellisyyteen, jossa hyödynnetään kuvaa, ääntä, videokuvaa
sekä blogikirjoittamista. Nämä erilaiset kokeilut täydentävät tiimin perustoimintaa, mutta nopeamman ja
lyhytaikaisemman toiminnan kautta voi toimiessaan syntyä myös pitkäaikaista toimintaa.
5.1.2 Mobiiliapu
Mobiiliapu-järjestelmä kehitettiin Mobiiliapu-hankkeessa vuosina 2009–2013. Järjestelmä on erittäin
toimiva ja saatavuudeltaan muita digitaalisia menetelmiä parempi. Järjestelmän kohderyhmänä ovat sitä
käyttävät tahot, kuten EHYT ry:n työntekijät sekä muut sosiaali- ja terveysalan toimijat. Järjestelmän
ylläpitoa jatketaan, ja mahdollistetaan nykyisten ja uusien toimijoiden toiminta palvelussa. Järjestelmä
markkinoidaan ja käyttäjiä koulutetaan edelleen. Mobiiliavun ylläpitäminen, kehittäminen, markkinointi ja
kouluttaminen edellyttävät siihen kohdennettuja resursseja, joita on RAY:ltä haettu verkko- ja aikuistyön
AK-avustuksen korotuksena.
5.1.3 LähiVerkko-hanke
LähiVerkko-hanke on toukokuussa 2013 käynnistynyt viisivuotinen yhteistyöprojekti Eläkeliiton kanssa.
Hankkeessa kehitetään helppoja työvälineitä, koulutusta ja tukirakenteita, jotka auttavat tietoteknologian
hyödyntämistä ikäihmisten arkisessa elämässä. Projektin kohderyhminä ovat vapaaehtoiset yli 65-vuotiaat
ja heidän omaisensa, vapaaehtoiset 14–20-vuotiaat nuoret sekä yli 65-vuotiaat ikäihmiset. Projektin
tavoitteet toteutetaan pilottien kautta. Vuoden 2015 aikana hankkeessa käynnistetään 2–5 uutta pilottia
sekä saatetaan meneillään olevat pilotit päätökseen. Uusina pilotteina käynnistetään
ylisukupolvisuusteemaan liittyvä Mummola/Pappala verkossa -pilotti sekä EHYT ry:n jäsenjärjestöpilotti.
Uusia pilotteja käynnistetään kohderyhmän tarpeiden ja resurssien mukaan.
5.2 Aikuistyö-yksikkö
EHYT ry:n aikuistyötä toteutetaan kahdesta eri näkökulmasta. Ensisijaisena näkökulmana on vaikuttaa
aikuisväestön omien yhteisöjen toimintatapoihin ja toimintavalmiuksiin. Toissijaisesti tarjotaan tukea
aikuisten henkilökohtaisten päihteidenkäyttöön liittyvissä muutosprosesseissa, havahdutetaan pohtimaan
omaa päihteidenkäyttöä ja tarjotaan välineitä itsehallintaan. Toiminnan peruspilareita ovat kohderyhmänä
olevien yksilöiden ja yhteisöjen omien voimavarojen hyödyntäminen (ns. Taitolaji-lähestymistapa),
ratkaisukeskeisyys, kannustaminen paikalliseen vaikuttamiseen ja kumppanuus.
Työpaikat muodostavat keskeisimmän toiminnan areenan aikuisten ehkäisevässä päihdetyössä. Niiden
kautta on mahdollista tavoittaa sekä alkoholia kohtuullisesti käyttävä enemmistö että riskikuluttajat.
Työyhteisöissä on useimmiten vakiintuneet rakenteet ja toimintamallit työturvallisuuden ja työkyvyn
14
ylläpitämiseen sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen, ja hyödyntämällä näitä toimintamalleja myös
päihdekysymysten käsittelyssä voidaan työpaikkojen kautta vaikuttaa suuriin ihmisjoukkoihin. Yhä jatkuva
työurakeskustelu julkisuudessa lisää kiinnostusta myös päihdehaittojen vähentämiseen. Lisäksi työpaikat
kohtaavat usein ensimmäisenä päihteiden haitalliset vaikutukset aikuisväestössä, joten kiinnostus
erityisesti varhaisen puuttumisen välineisiin on vahvaa. Toisaalta työpaikkojen kiinnostus päihdetyöhön on
tutkitustikin hyvin riippuvaista yleisen talouden suhdanteista, joten edelleen jatkuvan taloudellisen
epävarmuuden oloissa tämän toiminnan laajuuden arviointiin liittyy aina epävarmuustekijöitä.
Työyhteisöjen päihdevalmiuksien osalta keskeisiä ovat työpaikkojen avaintoimijoiden, joita tässä
yhteydessä ovat esimiehet, henkilöstöjohto, työsuojelun vastuuhenkilöt, luottamus-henkilöt ja
työterveyshuolto, tiedot, taidot ja asenteet päihdekysymyksissä. Työpaikkojen käytäntöjen kehittämisessä
tärkein yksittäinen väline ovat työpaikkojen päihdeohjelmat, joiden laatimisprosessien osaaminen säilyy
edelleen keskeisenä koulutuksen ja tuen kohteena.
EHYT ry:n työelämän ehkäisevälle päihdetyölle keskeistä on jatkuva kumppanuus. Toimintaa toteutetaan
laajassa yhteistyöverkostossa, johon kuuluvat työmarkkinajärjestöt (viestintäkanava ja työelämän
asiantuntijataho), Työturvallisuuskeskus (työsuojelun asiantuntijaorganisaatio), Työterveyslaitos
(työterveyden asiantuntijaorganisaatio) ja Henry ry (henkilöstöhallinnon asiantuntijaorganisaatio).
Työelämän ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan HUUGO-markkinanimellä. Käytännön toimintamuotoja
ovat muun muassa:
 työpaikkojen vastuuhenkilöiden ja työyhteisöjen koulutustoiminta sekä itse että
yhteistyökumppanien järjestämissä tilaisuuksissa
 työyhteisöjen opastaminen esim. päihdeohjelmien laadintaan ja tukimateriaalien tuottaminen ja
pitäminen tarjolla vastuuhenkilöille
 viestintä työpaikoille itse ja kumppanijärjestöjen kautta
 huugo.fi – verkkosivusto.
Vuonna 2015 toiminnan keskeisenä painopisteenä on laajentaa Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa
toteutettavaa Päihdeneuvontapalvelu-hanketta ulottamalla neuvonta tukemaan myös työyhteisöjen
toimintaa, hyödyntäen EHYT:lle kertynyttä kokemusta työelämän ehkäisevästä päihdetyöstä. Toisena
painopisteena työelämätyössä kehitetään ja vahvistetaan viestintää, kumppanuuksia ja verkostoja (ml.
yhteistyön kehittäminen työterveyshuoltoa ja työikäisille päihdehoitoa tarjoavien tahojen kanssa).
EHYT Teema – lehdestä julkaistaan työelämä-aiheinen numero.
Työyhteisöjen lisäksi aikuisväestön päihteidenkäyttöön vaikutetaan Taitolaji-toiminnalla. Tavoitteena on
aikuisten havahduttaminen pohtimaan omaa päihteidenkäyttöään ja tuen tarjoaminen henkilökohtaisissa
päihteidenkäytön muutosprosesseissa. Toimintamuotoja ovat muun muassa:itsehallinnan tukimateriaalien
tuottaminen ja levittäminen (esim. OttoMitta-mobiilisovellus, Muutoksen mahdollisuus – opas, vuonna
2014 päivitetyt korkeakouluopiskelijamateriaalit), taitolaji.fi – verkkosivut, tilannearviotapahtumat, joissa
voi arvioituttaa päihdetilanteensa arkiympäristössä, matalan kynnyksen Cafe Taitolaji –
keskustelutilaisuudet muutoksen tueksi, työkykyä ja hyvinvointia tukevat Taitolaji-yhteisökoulutukset,
joissa sovelletaan jäsenjärjestöpalveluna HUUGO-työn sisältöjä työttömille ja vajaatyökykyisille sekä
eläkeläisjärjestöjen tukeminen päihdekysymysten käsittelyssä mm. viestinnän ja vertaisohjaajakoulutuksin.
Vuonna 2015 toiminnan painopisteinä ovat tilannearviotapahtumien ja Cafe Taitolaji – toiminnan
jatkokehittäminen vapaaehtoisille soveltuvaksi, menetelmien levittäminen ja kouluttaminen, Taitolajiryhmätoiminnan käynnistäminen vuonna 2014 kehitetyn mallin mukaisesti, EHYT:n kouluttajaverkostoa
hyödyntäen, aikuisten kohtaavaan verkkotyöhön soveltuvan työkalun kehittäminen yhdessä verkkotyön
15
yksikön kanssa sekä ikääntyville
(yhteistyösopimukseen perustuen).
(noin
50+)
suunnatun
viestintäkampanjan
toteuttaminen
EHYT ylläpitää Helsingin Diakonissalaitoksen ja Aalto-yliopiston kanssa yhteishankkeena valtakunnallista
päihdeneuvontapalvelua. Päihdeneuvontapalvelu tarjoaa laadukasta ja asiantuntevaa ammattiapua ja
tukea mm. päihteiden käyttäjille ja heidän omaisilleen sekä ammattilaisille päihteisiin liittyvissä asioissa.
Neuvontapuhelimen numero on 0800 900 45 ja se vastaa 24 h vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä.
Toimintaan on vuodesta 2015 alkaen haettu uutta hankeavustusta. Tavoitteena on jatkaa järjestelyä, jossa
EHYT vastaa neuvontapuhelimeen virka-aikana, ja muina aikoina vastaaminen on HDL:n vastuulla. Lisäksi
hankesuunnitelman mukaan EHYT:llä on keskeinen rooli palvelun laajentamisessa tukemaan myös
työelämän tarpeita.
Neuvontapalvelun ohella tärkeää on Mobiilivinkki-palvelun jatkuvuuden takaaminen. Yhteistyötä jatketaan
eri järjestöjen kanssa sisältöjen luomisessa. Toiminnan kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka tarvitsevat tietoa
huumaus- ja lääkeaineisiin sekä niihin liittyviin haittoihin liittyen. Myös tässä työyhteisöt ovat uusi
kohderyhmä.
EHYT on yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa hakenut EU-rahoitusta Rauman seudulle sijoittuvaan
hankkeeseen, jossa tavoitteena on rajusta rakennemuutoksesta kärsivällä paikkakunnalla olla tukemassa
aikuisten työ- ja toimintakykyä. 2015 on tämän hankkeen ensimmäinen vuosi, jonka aikana EHYT toteuttaa
Rauman seudulla Taitolaji-tyyppistä toimintaa sekä vastaa hankkeen viestinnästä. Myöhempinä vuosina
EHYT:n rooli vähenee, kun paikalliset toimijat koulutetaan käyttämään EHYT:n työmenetelmiä.
Aikuisten ehkäisevää päihdetyötä toteuttavalla yksiköllä on EHYT ry:ssä poikkihallinnollinen vastuu
aikuistyön menetelmien kehittämisestä, ylläpitämisestä ja kouluttamisesta.
6 Pelaamisen kokonaisuus
Alkoholiin, tupakkaan ja huumausaineisiin liittyvän haittojen ehkäisyn lisäksi EHYT ry pyrkii strategiansa
mukaisesti myös ehkäisemään pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Myös esimerkiksi uusi ehkäisevän
päihdetyön laki liittää pelihaittojen ehkäisyn osaksi päihdehaittojen ehkäiseminen kokonaisuutta.
Pelihaittojen asiantuntemus on järjestössä toteutunut pitkälti digitaaliseen pelaamiseen keskittyneen
Pelitaito-projektin kautta, minkä lisäksi pelihaittojen ehkäisemisen asiantuntemusta on ennen kaikkea
innovaatio-ja talousjohtajalla. Vuoden 2015 toiminnassa pelaamisen kokonaisuus EHYT ry:n sisällä
rakennetaan strategian edellyttämällä tavalla.
EHYT ry:n toiminnassa tämä tarkoittaa tarkoittaa fiksun pelaamisen edistämistä sekä haitallisen pelaamisen
ja pelihaittojen ehkäisyä. Toiminta jakautuu kahteen osaan - digipelaamiseen ja rahapelaamiseen.
Digipelaamisen kokonaisuuden muodostavat vuonna 2015 Pelitaito projekti, Pelit puheeksi -projekti ja
Pelaajayhteisöjen tukemisen projekti. Rahapelihaittojen ehkäisy aikuisväestön keskuudessa käynnistetään
RAY:n projektiavustuksen turvin vuoden 2015 alusta. Lisäksi Pelitaito -projektin projektipäällikkö Inka
Silvennoinen äitiyslomalta palatessaan vuonna 2015 sijoittuu yleisavustetun toiminnan Johto ja
kehittäminen sisään erityisasiantuntijaksi ja vastaa samalla pelaamisen osalta kouluttajaverkoston
toiminnasta.
Resursseiltaan pelaamisen kokonaisuus on rakentumassa seuraavista osista: hankkeen johtaja (oto)
innovaatio- ja talousjohtaja sekä erityissuunnittelija osana yleisavustettavaa toimintaa. Lisäksi Aikuisten
rahapelihaittojen ehkäisyprojektissa 2015–2019 projektipäällikkö ja kolme projektiasiantuntijaa sekä
16
vuonna 2015 yhteensä kolme määräaikaista projektiasiantuntijaa Pelitaito-projektissa, Pelit puheeksi projektissa ja Pelaajayhteisöjen tukemisen hankkeessa.
6.1 Digipelaaminen
Digipelaaminen ei ole ongelmatonta: pelaamiseen saattaa kulua liikaa aikaa tai rahaa, tai
pelaamistilanteisiin saattaa liittyä kiusaamista tai muuta epäasiallista kohtelua. Rahapelien ja digipelien
välinen erotteleva rajan hämärtyessä pelikuluttaja ei välttämättä ymmärrä rahan häviämisen
mahdollisuutta. Pelaaja saattaa kokea syviä häpeän ja katumuksen tunteita. Nämä eivät kuitenkaan ole
automaattisia seurauksia pelaamisesta. EHYT ry:n strategia 2014–2020 nostaa esille, että lasten ja nuorten
pelaaminen ja moninaiset pelikulttuurit sisältävät paljon myös myönteisiä, lapsen kehitystä tukevia
piirteitä.
6.1.1 Pelitaito-projekti
Projekti oli alun perin suunniteltu päättyväksi huhtikuussa vuonna 2015. Projektista on siirtynyt työntekijä
OKM:n rahoittamaan Pelit Puheeksi -projektiin 1.10.2014. Tämän siirtymän sekä projektipäällikön
vanhempainvapaajärjestelyiden ansiosta on yksi projektityöntekijä ollut mahdollista kiinnittää projektin
tuotosten levittämiseen vuoden 2015 asti.
6.1.2 Pelit Puheeksi -projekti
Projekti on saanut vuonna 2014 päätöksen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä 60 000 euron avustuksen.
Projektissa viedään varhaiskasvatuksen ammattilaisten pariin Pelitaito-projektissa tuotettua tietoa ja
edistetään siten pelaamisen ymmärrystä ja ehkäistään pelaamisen haittoja. Lokakuussa 2014 käynnistynyt
hanke päättyy syyskuun lopussa 2015 ellei sitä ennen ole saatu päätöstä jatkorahoituksesta. Projektista on
laadittu laajempi erillinen projektisuunnitelma.
6.1.3 Pelaajayhteisöjen tukeminen
Wihuri-säätiöltä on haettu 50 000 euroa avustusta pelaajayhteisöjen tukemiseen fiksun pelaamisen
edistämiseen sekä pelihaittojen ehkäisyyn. Päätös saadaan lokakuussa 2014. Projektista on olemassa
laajempi erillinen projektisuunnitelma.
6.2 Rahapelaaminen
6.2.1 Pelitaito 2 - aikuisten rahapelihaittojen ehkäisy
Projektista on tehty erillinen projektisuunnitelma ja hakemus RAY:lle toukokuussa 2014.
Aikuisten rahapelihaittojen ehkäisyyn on haettu avustusta 350 000 e viisivuotiseen projektiin. Projektissa
luodaan uusia sekä kehitetään olemassa olevia ehkäisevän työn välineitä ja toimintamalleja aikuisväestön
rahapelihaittojen ehkäisyyn suomalaisessa yhteiskunnassa. Rahapelihaittojen ehkäisy saatetaan projektin
myötä osaksi ehkäisevän päihdetyön kansalaisjärjestörakenteita ja -toimintaa. Projektiin palkataan
projektipäällikkö ja kolme projektiasiantuntijaa.
Projekti ehkäisee aikuisväestölle ongelmallisesta rahapelaamisesta koituvia haittoja Suomessa.
Ongelmallista rahapelaamista lähestytään projektissa pragmaattisesti haittojen vähentämisen ja ehkäisyn
näkökulmasta. Haittoja ehkäistään yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoilla. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n
alueellisesti kattavaa ja monipuolista kokemusta ehkäisevästä päihdetyöstä hyödynnetään ja sovelletaan
projektissa rahapelihaittojen ehkäisyyn.
17
Projektin päätavoite on
 Aikuisväestön rahapelihaittojen ehkäiseminen ja pelihaittoja ehkäisevän työn saattaminen osaksi
ehkäisevän päihdetyön rakenteita Suomessa
 Päätavoitetta tukevat osatavoitteet ovat
 Työelämään sopivien rahapelihaittoja ehkäisevien toimintatapojen kehittäminen
 Rahapelihaittojen ehkäiseminen kansalaisjärjestötoimintaa kehittämällä
 Aikuisväestön kohtaamistapojen löytäminen verkossa ja kasvokkain rahapelihaitta-asioissa
Projekti tarjoaa mahdollisuuksia itsehallintaan ja toimii promotiivisesti: toiminta on yksilön ja yhteisön
voimavarojen vahvistamista sekä mahdollisuuksien luomista omasta ja ympäristön terveydestä
huolehtimiseen. Keskeistä on edistää hyvinvointia ja vahvistaa haitoilta suojaavia tekijöitä jo ennen
ongelmien syntyä. Projektissa korostetaan yhteisön voimavaroja mahdollisten ongelmien tunnistamisessa
ja niihin puuttumisessa. Projektista on tehty laajempi erillinen projektisuunnitelma.
Projektissa hyödynnetään EHYT ry:llä jo valmiina olemassa olevia yhteistyökumppaneita ja – verkostoja:
EHYT ry:n yhteistyöverkostot kuten Ehkäisevän päihdetyön verkosto, kohtaamispaikkaverkosto, Elokolot,
jäsenjärjestöt, työelämän toimijat, tarkastusammattilaiset, eläkeläisjärjestöt, mielenterveysjärjestöt,
rahapelihaittatoimijat, terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vakiintuneiden kumppaneiden lisäksi
yhteistyötahoja ovat esimerkiksi Takuu-Säätiö. Projektissa selvitetään mahdollisuutta yhteistyöhön
opiskelijajärjestöjen, oppilaitosten sekä opiskelijoiden terveydenhuoltopalveluiden kanssa esimerkiksi
riskiammattialojen oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä saatetaan tehdä myös pelialan toimijoiden kanssa.
Yhteistyössä voidaan esimerkiksi kehittää ehkäisevän työn applikaatioita ongelmapelaamisen riskien
tunnistamiseksi tai oman pelaamisen seuraamiseksi.
7 Päihdeasiamiestoiminta
RAY:n rahoittama valtakunnallinen päihdeasiamiestoiminta on ollut sijoitettuna A-Kiltojen Liitto ry:en
vuodesta 1996 mutta toiminta siirtyy Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle vuoden 2015 alusta. Toiminnan
siirrosta on laadittu sopimus osapuolten välille. Rahoittajalla ei ole ollut mitään siirtoa vastaan.
Päihdeasiamiestoiminta on järjestöpohjaista edunvalvontaa. Tavoitteena on vaikuttaa päihdepalvelujen
asiakkaan asemaan muuttuvassa toimintaympäristössä siten, että perus- ja muut lakisääteiset oikeudet ja
etuudet toteutuvat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja oikea-aikaisesti. Toiminnalla pyritään
ennaltaehkäisemään päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä jäämistä tarvitsemiensa palvelujen
ulkopuolelle ja estää väliinputoamistilanteita.
Päihdeasiamiestoiminta täydentää ja tukee olemassa olevia palveluja ja lakisääteistä potilas- ja
sosiaaliasiamiestoimintaa. Valtakunnallisesti toimiva päihdeasiamies on palvelujen järjestäjistä kunnista/
sote-alueista ja palvelujen tuottajista riippumaton. Palvelut ovat kaikille niitä tarvitseville avoimia ja
maksuttomia.
Asiakastyö
Päihdeasiamiestoiminnan edunvalvonnan kohderyhmänä ovat päihdehoitoon ja -kuntoutukseen
hakeutuvat henkilöt, joilla on ongelmia hoitoon pääsyssä omassa kunnassa/ sote-alueella (palvelujen
väliinputoajat), kohtelussa sekä kuntoutuksen aikaisessa sosiaaliturvassa. Lisäksi kohderyhmänä ovat myös
läheiset sekä muut asiakkaan asiaa ajavat päihdetoimijat.
Keinoina edunvalvonnassa yksilötasolla on antaa oikeudellista asiantuntija-apua neuvonnan ja ohjauksen
kautta puhelimitse, sähköpostilla ja tarvittaessa asiakaskäynneillä. Samalla tuetaan myös asiakkaan
18
omatoimisuutta asioidensa hoitamisessa. Tarvittaessa käytetään jälkikäteisiä oikeusturvakeinoja kuten
valituksia, muistutuksia ja kanteluja.
Muu vaikuttamistyö
Keinoina edunvalvonnassa yhteisötasolla on ulospäin suuntautuva vaikuttamis- ja tiedotustoiminta.
Vierailuilla hoito- ja kuntoutuspaikoissa selvitetään asiakkaiden oikeuksien loukkauksia ja järjestetään
asiakas- ja työntekijätapaamisia. Vaikuttamistoiminnalla pyritään kehittämään viranomaiskäytäntöjä
paremmin kohderyhmän tarpeet huomioonottavaksi asiakaslähtöisesti.
Lainsäädäntöhankkeisiin vaikuttamalla ja niiden toteutumisen seuraamisella mm päihdehuoltolain
uudistaminen ja laki ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä, eri hankkeita kommentoimalla
asiakasnäkökulmasta ja osallistumalla työryhmiin pyritään tuomaan esille asiakkaan oikeuksia laajemminkin
ja ennaltaehkäisemään asiakkaan oikeusturvan loukkauksia.
Tiedotustoiminnalla pyritään edistämään kohderyhmän edunvalvontaa mm kirjoittamalla ja luennoimalla
asiakkaan oikeuksista eri tilaisuuksissa. Kouluttamalla ja konsultoimalla eri yhteistyö- ja muita intressitahoja
pyritään parantamaan asiakkaan asemaa. Tiedottamista jatketaan kotisivuja päivittämällä sekä jakamalla
esitteitä vierailujen ja eri tilaisuuksien yhteydessä.
Yhteistyösuhteet ja toiminnan kehittäminen
Yhteistyötä jatketaan eri viranomaisten, Rayn, muiden päihdejärjestöjen ja -toimijoiden sekä asiamiesten
kanssa. Toiminnan siirtyessä Ehytiin edunvalvontatoimintaa kehitetään Ehytin organisaatiossa ja
järjestöverkostoissa, joihin luodaan alueellisia ulottuvuuksia ja vaikuttamiskanavia. Erityisesti yhteistyö
päihdeneuvontapalvelun kanssa lisää vaikuttavuutta asiakkaan oikeuksien toteutumisessa. Myös some- ja
muita viestintävälineitä kehitetään asiakkaiden tavoittamiseen ja muuhun kohderyhmäkohtaamiseen.
Toiminnan siirryttyä EHYT:n sisään laaditaan kolmivuotinen kehityssuunnitelma, joka toteutetaan nykyisen
avustuksen puitteissa. Kehittämisen ja toiminnan alueita perustyön lisäksi ovat:
1. Toiminnan kiinnittäminen osaksi EHYT ry:n toiminnan kokonaisuutta. Kehitetään toimintaa EHYT
organisaatiossa (kohtaamispaikkaverkosto sekä jäsenjärjestöt) ja Järjestöverkostoissa.
2. Alueellisten vaikuttamiskanavien ja -verkostojen kehittäminen.
3. Palveluiden organisoitumisen seuraaminen Sote-alueilla ja toiminta niissä.
4. Lisätään tietoisuutta asiakkaan oikeuksista ja päihdeasiamiestoiminnasta sekä viestintävälineitä
asiakkaiden tavoittamiseen
5. Yhteistyö viranomaisten ja RAY:n sekä muiden järjestöjen ja asiamiesten kanssa.
6. Yhteistyö päihdeneuvontapalvelun kanssa.
7. Lainsäädäntöhankkeiden seuraaminen ja sisältöön vaikuttaminen - Päihdehuoltolaki,
Mielenterveyslaki uudistus hallitusohjelmassa, tahdon vastaisen hoidon säädösmuutokset.
Sosiaalihuoltolaki ja asiakkaan itsemääräämisoikeus sekä laki ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä.
Päihdeasiamies sijoittuu EHYT ry:n organisaatiossa innovaatio- ja talousjohtajan ohjaukseen.
Päihdepalvelukoordinaattorin rekrytointi käynnistyy päihdeasiamiehen siirryttyä EHYT ry:hyn.
(koordinaattorin määräaikaisuus päättyy vuoden 2014 lopussa).
8 Hallinto
EHYT ry on kansalais- ja asiantuntijajärjestö, joka toiminnassaan yhdistää jäsenyhdistysten
vapaaehtoisverkoston ja palkatun henkilöstön voiman edistämään haitattomampaa päihde- ja
pelikulttuuria. Järjestön hallinnon keskeisiä elementtejä ovat hyvä vuorovaikutus luottamushallinnon,
19
johdon ja työntekijöiden välillä, toimiva jäsenjärjestöyhteistyö, asiantunteva ja tehokas taloushallinto ja
taloudenpito sekä kehittämistä ja tuloksellista työskentelyä tukeva suunnittelu, johtaminen, seuranta ja
raportointi. Strategiansa mukaisesti EHYT ry haluaa olla yksi Suomen parhaista työpaikoista.
8.1 Johtaminen ja kehittäminen
Johtamisen kehittämistä jatketaan osana Suomen paras työpaikka – hanketta. Keskeistä on edelleen
johtamiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja ehytläisen johtamiskulttuurin kehittäminen ulkopuolisen
johdon valmentajan tuella. Suomen Paras työpaikka – hanketta viedään eteenpäin yhteistyössä Diacorin
kanssa, joka tuottaa myös EHYT ry:n työterveyspalvelut keskustoimiston osalta.
EHYT ry:n koko toiminnan painopisteenä vuonna 2015 ovat innovaatiot ja volyymin kasvattaminen.
Keskeisiä kehittämisteemoja ovat strategian jalkauttaminen, viestinnän kehittäminen, kouluttajaverkoston
rakentaminen, vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, seurannan ja arvioinnin kehittäminen sekä
kuntayhteistyön laajentaminen ja kehittäminen. Yksiköissä ja osastoilla tapahtuvaa kehittämistyötä tukevat
laajennettu johtoryhmä sekä yhteisinä kehittämisresursseina erityisesti innovaatiojohtaja ja johtava
erityisasiantuntija sekä erityisesti pelaamiseen liittyvänä asiantuntijaresurssina erityissuunnittelija.
8.2 Henkilöstö
EHYT ry:n henkilöstö kasvaa uusien hankkeiden ja päihdeasiamiestoiminnan EHYT ry:lle siirtymisen myötä
hallitusti. Henkilöstön kokonaismäärä on noin 70 henkilöä, joista noin 55 työskentelee Helsingissä ja noin
15 alueilla.
Strategiansa mukaisesti EHYT ry haluaa olla yksi Suomen parhaita työpaikkoja. Tähän pyritään kehittämällä
mm. johtamista, sisäistä viestintää ja talon toimintakäytäntöjä sekä huolehtimalla henkilöstön
hyvinvoinnista ja työkyvystä mm. laadukkaan työterveyshuollon ja työhyvinvointia tukevan toiminnan
kautta. Työhyvinvoinnin edistämiseen varataan erillinen määräraha, jonka käyttöä hallinnoi yksiköiden
edustajista koottu tyhy-ryhmä.
Henkilöstön kouluttaminen on tärkeässä asemassa EHYT ry:ssä. Keskeisen osan henkilöstökoulutusta
muodostavat EHYT ry:n ja EPT-verkoston järjestämät Päihdepäivät, jotka muodostavat paitsi alan
suurimpana asiantuntijatapaamisena, toimivat myös sisäisen koulutuksen roolissa.
Vuonna 2012 tehty työhyvinvointikysely uusitaan keväällä 2015.
8.3 Innovaatiotoiminta - EHYT Kehittämissalkku
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry kehittää työtään monin eri tavoin. Tätä tehdään perustyön sisällä
toimintarahoituksella tai erillisillä kokeilu- ja kehittämisavustuksilla.
Vuoden 2015 aikana EHYT käynnistää kehittämistyön ja ideoinnin eli Innovaatiotoiminnan suunnitteluun,
seurantaan ja raportointiin uuden toimintakäytännön. Tavoitteena on pystyä johtamaan EHYT toimintaa
paremmin ja suuntaamaan sen kehittämistyötä strategisesti tärkeimpiin kohteisiin pitkällä aikavälillä.
Erityisesti perustyön sisällä tehtävä kehittämistoiminta on päärahoittajamme RAY:n mukaan jäänyt
laajemmin järjestökentässä muun raportoinnin varjoon.
EHYT on koonnut tämän toimintasuunnitelman liitteeksi kunkin avustettavan kokonaisuuden ilmoittamat
kehittämiskohteet, jotta voidaan jo nyt esittää että kehittämistyötä tehdään myös perusrahoituksen sisällä
20
kokeilu- ja kehittämisavustuksilla tehtävän kehityksen lisäksi. Tämä luonnosmainen luettelo toimii
Innovaatiotoiminnan aloituksen pohjana ja ilmoitetuista kohteista ensiksi suodatetaan pois normaalit
toiminnan tavoitteet ja lopuista valitaan aidot kehittämiskohteet.
Vuoden 2015 aikana EHYT luo kaikkia toimintoja koskevan käytännön, jolla se seuraa koko
kehittämistoimintaansa ja raportoi sen edistystä. EHYT luo lyhytaikaisen (1-2 vuotta) kehittämistoiminnan
seurantavälineen ja laatii suuntaviivat pitkäaikaiselle strategiakauden ylittävälle kehittämistyölle. Samaan
prosessiin yhdistetään toiminnan kehittämisideoiden kerääminen ja suodatus eteenpäin EHYT
Kehittämissalkuksi.
Vastuuhenkilönä Innovaatio- ja talousjohtaja sekä perustettava tiimi.
8.3 Talous
Ehyt ry:n talous perustuu Raha-automaattiyhdistyksen avustuksiin. (Taulukko x)
EHYT hakee 5,4 Me RAY avustuksia vuodelle 2015. Toiminnallisten kumppaneiden kautta RAY avustuksia on
budjetoitu 304 000 euroa sekä muita avustuksia on haettu 321 000 euroa.
Yleisavustukseen haetaan korotusta, joka on 135 000 euroa (7,5 %) enemmän kuin ohjeelliseen
avustussuunnitelmaan on laitettu ja vuodelle 2014 saatiin.
Järjestöjen ehkäisevän päihdetyön koordinaatioavustukseen vuodelle 2015 haetaan 50 000 euron korotusta
mahdollisuutta käyttää avustusta vuonna 2014 syntyneiden kulujen kattamiseen eli Päihdepäivien
järjestämisestä aiheutuneeseen alijäämään. Verkko- ja aikuistyö hakee lisäavustusta Mobiiliapu
tekstiviestijärjestelmän käyttökulujen kattamiseen 40 000 euroa.
Uutena avustuksena haettiin 85 000 euroa Paikka auki ohjelmasta nuorten työllistämiseen, Aikuisten
rahapelihaittojen ehkäisyprojektiin 350 000 euroa sekä 195 000 euroa Päihdeasiamiestoimintaan, joka
siirtyy A-kiltojen liitto ry:ltä EHYT:lle 1.1.2015.
Taloushallinnon tavoitteita:
 talousosaston, tilitoimiston sekä palkanlaskennan yhteistyön parantaminen - vakioraportoinnin
luonti, taloudenpidon ennustamisen ja suunnittelun kehittäminen
 ostolaskujen maksamisen siirto tilitoimistolle
 varahenkilöjärjestelmän luominen talousasioihin
Taulukko: Haettavat avustukset 2015 (alla)
21
EHYT avustukset 12.9.2014
RAY OAS 2015
AY1 Yleisavustuksena yhdistyksen toimintaan
siirtyi ed vuodelta
Käytettävissä/budjetoitu
Johto ja kehittäminen
Viestintä
Järjestötoiminta
Hallinto
Edustajakokous ja Eurocare
Päätös 2013
Haettu 2014
Päätös 2014
Haetaan
2015
OAS 2015
ero
%
1 800 000
2 041 000
1 800 000
165 000
1 965 000
1 935 000
1 800 000
135 000
7,5 %
300 000
200 000
1 440 000
25 000
1 935 000
515 000
325 000
165 000
930 000
0
AK2 Kohtaavan ehkäisevän päihdetyön toimintaan
AK3 Verkko ja aikuistyö
814 000
464 000
908 000
672 000
818 000
466 000
835 000
506 000
818 000
466 000
17 000
40 000
2,1 %
8,6 %
AK4 Järjestöjen ehkäisevän päihdetyön koordinaatioon
AK12 Ehkäisevän päihdetyön
kohtaamispaikkatoimintaan
AK13 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n jäsenyhdistysten
paikalliseen kansalaisjärjestötoimintaan
Päihdeasiamiestoiminta UUSI AK
300 000
226 000
400 000
271 000
300 000
226 000
350 000
230 000
300 000
226 000
50 000
4 000
16,7 %
1,8 %
60 000
62 000
60 000
62 000
60 000
2 000
3,3 %
195 000
192 000
3 000
1,6 %
C4 (Ck) AMISEhkäisevän päihdetyön järjestöjen
(Elämäntapaliitto, Terveys ry, Elämä On Parasta
Huumetta ry) yhteishanke ammattiin opiskelevien
terveyden edistämiseksi (2011-2015)
550 000
550 000
550 000
550 000
550 000
300 000
300 000
300 000
270 000
270 000
270 000
300 000
85 000
350 000
0
350 000
125 000
95 000
0
0
0
5 054 000
5 474 000
4 790 000
5 398 000
4 712 000
251 000
5,3 %
240 000
50 000
0
0
100 000
251 000
5,3 %
C16 Monikulttuurisen päihdekasvatuksen edistämiseen
lapsillaaukija nuorilla
(2014-2017)
Emma ja Elias
Paikka
nuorten
työllistäminen
Aikuisten rahapelihaittojen ehkäisyyn
C2 Lasten ja nuorten pelaamisen ja pelihaittojen
ehkäisyprojektiin (2010-2014) ~65te v. 2015
C1 Mobiilipalvelun kehittämiseen ja laajentamiseen
C3 (Ci) Eläkeikäisten päihdehaittojen ehkäisyn
yhteistyöhanke
C5
(Ci) Nuorten (2011-2013)
päihteidenkäytön vähentämiseen
kehittämällä toimintamalleja rippikouluikäisten päihdeja terveyskasvatukseen ("Suunnitelma 15" -hanke 20112013)
Välisumma RAY suoraan EHYT:lle
Kannabis THL UUSI
Lukio projekti (Wihuri)
Pelit puheeksi OKM UUSI
Pelaajayhteisöjen tukeminen (Wihuri) UUSI
ESR - Rauma - Yhteen hitsatut - Selvä kurssi UUSI
Alko - aikuisten ehkäisevän työn kehittäminen UUSI
Liikennekoulutukset ~41te
H Ford ~4te
Muut avustukset yhteensä
Haetaan/Myönnetty EHYT:lle
Kaikki yhteensä
60 000
0
290 000
0
321 200
60 000
5 054 000
5 764 000
4 790 000
5 719 200
4 772 000
114 000
48 000
26 362
112 000
114 000
48 000
21 000
106 000
114 000
52 000
22 000
116 000
114 000
300 362
289 000
304 000
242 000
0
0,0 %
6 064 362
5 079 000
6 023 200
5 014 000
251 000
5,0 %
Lähiverkko (2013-2017) Eläkeliitto
Päihdeneuvonta (UUSI projekti)
Savuton kunta
Smokefree
Kumppaneiden kautta
60 000
50 000
61 200
50 000
0
22 000
106 000
22
8.4 Luottamushallinto
Kolmivuosittain järjestettävien edustajakokousten välillä EHYT ry:n ylin päättävä elin on valtuusto.
Valtuusto kokoontuu toukokuussa. Kokous järjestetään kevään Päihdepäivien yhteydessä, ja valtuutetuilla
on näin mahdollisuus samalla myös perehtyä toimialan ajankohtaisiin kysymyksiin ja sisältöihin, ja
hyödyntää saamaansa informaatiota EHYT ry:n tulevaa toimintaa koskevassa päätöksenteossa.
Valtuuston jäsenet
Varajäsenet
Antti Holopainen (pj)
Riitta Pääjärvi-Myllyaho (vpj)
Sauli Hyöppinen
Jukka Kärkkäinen
Pekka Vihervuori
Anu Mäki
Maarit Rekilä
Eija Törmänen
Tuula Partanen
Auli Raunio
Petra Toivonen
Jarmo Jokilampi
Marja-Leena Nousiainen
Tapio Ikävalko
Tuija Mäkinen
Ritva Aheinen
Arja Katriina Ylänkö
Raisa-Tiina Lahtinen
Mihail Seppälä
Sinikka Ojala
Liisa Temisevä
Aija Palomäki
Antti Honkonen
Ranja Koski
Marjo Muhonen
Eino Laitinen
Seppo Mikkola
Tiina Rajala
Tellervo Koho
Tuula Lautala
Merja Jaatinen
Minna Anttonen
Marko Haakana
Salme Niska
Mikael Forsbäck
Lea Kuosmanen
Auli Rantanen
Ilona Lehtinen
Heidi Kirkonpelto
Miikka Lönnqvist
Raili Myllylä
Raija Koivisto
Irja Kilpinen
Sari Kattainen
EHYT ry:n hallitus kokoontuu vähintään viisi kertaa vuoden aikana, kokouksia on kolme keväällä ja kaksi
syksyllä. Kokouksista yksi järjestetään päivän mittaisena seminaarikokouksena. Työvaliokunnan työtä
kehitetään tukemaan hallituksen työskentelyä ja päivittäistä johtamista järjestössä.
Hallituksen jäsenet
Varajäsenet
Erkki Vartiainen, pj
Satu Taiveaho, vpj.
Veli-Pekka Sinervuo
Arja Jääskeläinen
Sakari Lehtinen
Vesa-Matti Seppälä
Anneli Palosaari
Leena Rosenberg-Ryhänen
Pekka Tuomola
Tiina Kivisaari
Pirjo Mohamed
Juho Saari
Kerttu Tossavainen
Anu Rajajärvi
Lassi Rajamäki
Mervi Eviö-Kärkkäinen
Anneli Pasanen
Lea Väyrynen
Marjatta Ikonen
Sirpa Paatero
Olavi Kaukonen
Tapio Jaakkola
Riitta Matilainen
Marko Laitinen
23
8.5 Kansainvälinen yhteistyö
EHYT ry seuraa aktiivisesti kansainvälistä päihdehaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen liittyvää keskustelua
sekä toimii aktiivisesti keskeisissä eurooppalaisissa verkostoissa (mm. Eurocaren ja Nordanin puitteissa).
EHYT ry:llä on myös valmius lähteä mukaan sellaisiin EU-hankkeisiin, jotka voisivat tukea kansallista
järjestölähtöistä ehkäisevää päihdetyötä Suomessa.
8.6 Arviointi
Arviointi on keskeinen työkalu toiminnan laadun kehittämiseksi ja tulosten parantamiseksi. EHYT ry:ssä
arviointityö on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Arjen toimintaa ohjaavat yhdessä laaditut arvioinnin
periaatteet (EHYT ry:n arvioijan huoneentaulu). Arviointi-palvelujen ja -menetelmien kehittämisen ja tiedon
välittämisen lisäksi vahvistetaan ja ylläpidetään arviointimyönteistä kulttuuria. EHYT ry:n arviointityötä
koordinoi säännöllisesti kokoontuva poikkihallinnollinen arviointitiimi. EHYT ry:n arviointityötä arvioidaan
itsearviontiprosesseina sekä vertaisarvioinnin menetelmiä hyödyntäen. Vuonna 2015 painopisteenä on
seurantatiedon keräämisen tehostaminen tuloksellisuusarviointia varten ja raportoinnin kehittäminen.
24