docMetsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
download 
Report Transcription
Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma
Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma 2015–2018 Markku Remes 1 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma Sisällys 1 Taustaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3 2 Tavoitteet ja painopisteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4 2.1 Metsätalouden kannattavuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .6 2.2 Taimikonhoidon lisääminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8 2.3 Metsätuhoriskien hallinta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9 2.4 Suometsien hoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 3 Koulutus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 4 Viestintä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 4.1 Ohjelman koordinointi ja toteutus palvelualueilla. . . . . . . . . . . 15 5 Resurssit, rahoitus ja hanketoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 5.1 Toiminta valtionavulla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 5.2 Ulkopuolinen rahoitus ja hanketoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 6 Aikataulu ja tulostavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 2 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma 1 Taustaa Suomen metsissä on valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI 11) mukaan 2,4 miljardia kuutiometriä puuta. Puuston vuotuinen kasvu on 105,5 miljoonaa kuutiometriä. Metsien ikäluokkarakenteen ja ilmastonmuutoksen vuoksi puuston määrä ja kasvu lisääntyvät myös seuraavien vuosikymmenten aikana. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan puuntuotannon metsämaalle laskettu suurin kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymän runkotilavuus on tällä hetkellä 81 miljoonaa kuutiometriä. Kestävä hakkuumahdollisuus lisääntyy 86 miljoonaan kuutiometriin jo ensi vuosikymmenen aikana, joten Kansallisen metsästrategian 2025 asettama tavoite 80 miljoonan kuutiometrin runkopuun hakkuista on mahdollinen. Tavoitteen saavuttaminen kuitenkin edellyttää, että metsiä hoidetaan nykyistä tehokkaammin, metsänomistajat ovat motivoituneita myymään puuta, puumarkkinat toimivat hyvin ja metsäteollisuus toteuttaa merkittäviltä osin Suomeen suunnitellut investoinnit. Metsänhoidon suurimpia haasteita ovat lisääntyneet taimikonhoitorästit ja nuorten kasvatusmetsien liian vähäiset harvennushakkuut. Kansallisen metsästrategian mukaan julkisen sektorin tulee auttaa luomaan Suomeen kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuvalle liiketoiminnalle. Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma toteuttaa tavoitetta järjestämällä koulutusta sekä edistämällä verkosta löytyvän oppimateriaalin jakelua metsäalan toimijoille, metsänomistajille ja yrittäjille. Kansallisessa metsästrategiassa edellytetään, että metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat. Asiantuntijaohjelma toteuttaa tavoitetta tekemällä monipuolisesti yhteistyötä muun muassa Luken, yliopistojen, metsäteollisuuden ja metsänomistajien etujärjestöjen kanssa. Yhteistyöllä voidaan hyödyntää Suomen metsäkeskuksen ja Luken inventoimia metsävaroja aiempaa tehokkaammin. Ilmastonmuutosten metsille aiheuttamien riskien vähentäminen edellyttää myös tiedonvaihtoa Metsäkeskuksen, Luken ja muiden tutkimuslaitosten välillä. Yhteistyöllä tehostetaan myös Metsäkeskukselle säädöksissä asetettuja metsätuhojen valvontaan ja estämiseen liittyviä velvoitteita. Asiantuntijaohjelmalla edistetään kansallisen metsästrategian tavoitetta, jonka mukaan metsät ovat taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä, aktiivisessa käytössä. Suurimpia haasteita ovat lisääntyneet taimikon hoitorästit ja nuorten kasvatusmetsien vähäiset harvennushakkuut. 3 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma 2 Tavoitteet ja painopisteet Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelman tavoitteet ovat yhteneväiset Suomen metsäkeskuksen strategian kanssa. Asiantuntijaohjelma toteuttaa selvästi Metsäkeskuksen yhteiskunnallista visiota: ohjelman mukainen työskentely lisää selvästi metsien käyttöä ja lisää suomalaisten hyvinvointia. Ohjelman toteuttamisen läpileikkaavana ajatuksena on metsien hoidon ja käytön taloudellisen kannattavuuden lisääminen. Taloudellinen kannattavuus on nostettu keskeiseen rooliin myös maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteissa ohjelmakauden aikana. Ohjelma toteuttaa ensiaskelia myös kansallisen metsästrategian tavoitteesta, jossa resurssitehokkuus on keskeisellä sijalla. Ohjelmassa otetaan huomioon asiakkaiden tarpeet. Pyrimme asiakasta kuunnellen, mutta aloitteellisesti edistämään metsien käyttöä. Oman henkilöstömme tietotaitoa kohottamalla saavutamme aseman, jolloin olemme haluttu yhteistyökumppani. Toteutamme asiantuntijaohjelmaa yhteistyökumppaneidemme kanssa, jolloin voimme saavuttaa paremmat tulokset kuin toimimalla yksin. Asiantuntijaohjelmalla lisätään Metsäkeskuksen oman henkilöstön, metsänomistajien, yritysten ja yhteisöjen sekä sidosryhmien asiantuntemusta metsänhoidossa ja metsätuhoissa sekä saadaan jo olemassa oleva tieto mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Asiantuntijaohjelmalla lisätään myös Metsäkeskuksen ja metsänhoitoon liittyvien asioiden näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Asiantuntijaohjelmassa on neljä painopiste aluetta: metsätalouden kannattavuus, taimikonhoidon lisääminen, metsätuhoriskien hallinta ja suometsien hoito. 4 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma Tavoitteena on alentaa uudistamisen ja taimikonhoidon kustannuksia oikealla ajoituksella ja menetelmien kehittämisellä. 5 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma 2.1 Metsätalouden kannattavuus Asiantuntijaohjelman tavoitteena on antaa metsäammattilaisille, metsänomistajille ja sidosryhmille lisätietoa metsätalouden kannattavuudesta. Metsäkeskuksen neuvontatyössä olevan henkilöstön tulee ohjelmakauden aikana saada riittävät valmiudet perustella metsänhoidollisten töiden taloudellinen kannattavuus asiakkaillemme. Metsäammattilaisten pitää myös osata perustella eri kasvatus- ja uudistushakkuumenetelmien valinta sekä hakkuiden oikea ajoittaminen. Neuvontatyössä on tärkeää ottaa huomioon metsänomistajien tarpeet. Kannattavuuslaskennassa on keskeisessä osassa uudistamiseen ja taimikonhoitoon liittyvien menetelmien ja erilaisten hakkuutapojen vertailu. Tavoitteena on alentaa uudistamisen ja taimikonhoidon kustannuksia oikeaan aikaan sijoittuvalla hoidolla sekä kehittämällä nykyisiä uudistamis- ja taimikonhoitomenetelmiä. Koneellisen työn soveltuvuus ja kannattavuus uudistamiseen ja taimikonhoitoon on yhtenä tarkastelun kohteena. Kannattavuustarkasteluissa on keskeisellä sijalla myös metsänhoitotöiden ja hakkuiden laadunhallinta, jota voidaan kehittää muun muassa maanmuokkauksen, istutuksen ja taimikonhoidon omavalvonnalla. Metsäkeskuksen ja Luken Omavalvonnalla laatua ja tehokkuutta metsänhoitotöihin -hankkeen tulosten mukaisesti kaikkien toimijoiden tulee kehittää sähköisiä järjestelmiä niin, että tieto voidaan tallentaa jo maastossa sähköisesti ja siirtää suoraan toimijan omaan järjestelmään ja luovuttaa myös Metsäkeskukselle. Metsäkeskuksen ja toimijoiden järjestelmät tarvitsevat vielä kehittämistä, jotta työ tapahtuu vaivatto- masti. Omavalvontahankkeesta saadun kokemuksen mukaan suurin este tietojen siirtoon on kuitenkin toimijoiden haluttomuus luovuttaa tietoja eteenpäin. Tavoitteena on, että omavalvonnan lisääntyessä metsänhoitoyhdistykset ja muut toimijat antavat tietoa työn laadusta myös metsänomistajille ja Metsäkeskukselle. Toimijoille korostetaan sitä hyötyä, jota he saavat yhteisessä käytössä olevasta mahdollisimman luotettavasta metsätiedosta. Asiantuntijaohjelmassa edistetään myös eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen kannattavuutta kivennäis- ja turvemailla. Metsänkäyttöilmoitusten mukaan kasvatushakkuista alle yksi prosentti on eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuita. Metsänomistajat ja suuri yleisö haluavat kuitenkin lisätietoa menetelmän soveltuvuudesta, mutta toistaiseksi metsäammattilaisillakin on suhteellisen vähän tietoa asiasta. Asiantuntijaohjelman aikana selkeytetään myös alaan liittyviä käsitteitä. Neuvontatyössä on tärkeää huomioida metsänomistajien tarpeet. Ulkoiset asiakastoimenpiteet Asiakkaille tehdään koulutustarveselvityksiä, joihin pohjautuen arvioidaan tulevien koulutusten sisältöä ja tarvetta. Koulutustarvekyselyn yhteydessä asiakkailta kysytään heidän toiveitaan oppimateriaalista, jota tulisi löytyä Metsäkeskuksen verkkosivuilta. 6 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma Metsäkeskus järjestää ohjelmakaudella yrittäjille ja toimijoille 15 koulutustilaisuutta metsänhoidon kannattavuudesta yhteistyössä Luken tutkijoiden kanssa. Tilaisuuksista viisi painottuu eri-ikäisrakenteisen metsätalouden menetelmien kannattavuuden arviointiin. Asiantuntijaohjelmalla lisätään metsänhoitotöiden omavalvontaa antamalla metsänomistajille tietoa siitä, että toimijoiden omavalvonnan lisääntyessä työn laatu paranee. Metsänomistajille kerrotaan myös, että heillä on oikeus vaatia omavalvontaa työn suorittajilta. Yhteydenpitoa jatketaan niiden metsänhoitoyhdistysten ja toimijoiden kanssa, jotka ovat olleet mukana Luken ja Metsäkeskuksen toteuttamassa omavalvontahankkeessa. Yhteydenpitoa kaavoittajiin lisätään yhteistyössä johtavan aluekehitysasiantuntijan kanssa, jotta osittaisessa käytönrajoituksessa olevien metsäalueiden tarpeettomia rajoituksia vähennetään. Asiantuntijaohjelman aikana lisätään kaavoitusviranomaisten, metsänomistajien ja muiden sidosryhmien yhteisiä keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, joissa voidaan yhdessä etsiä ratkaisuja esimerkiksi lupamenettelyn keventämiseen ja talousmetsien käytön rajoitusten vähentämiseen. Metsäkeskus koordinoi lisäksi aluekehityshankkeita, joilla turvataan metsätalouden toimintaedellytyksiä. Hankkeet toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sisäiset toimenpiteet Metsäkeskuksen toimihenkilöiden valmiuksia kehitetään ohjelmakauden alkuun sijoittuvalla Motti-simulaattorin käyttöön liittyvällä koulutuksella. Verkkosivuille kootaan asiakkaita palvelevaa tietoaineistoa. Metsäkeskuksen intranetin sisältöä kehitetään. Metsäkeskuksen asiantuntijoille annetaan mahdollisuus erikoistua ja kouluttautua mielenkiintonsa mukaan johonkin metsänhoidon erityisteemaan. HR-tiimi rakentaa Metsäkeskuksen organisaatiossa koulutuspolun, jonka avulla henkilöstön osaamista aktiivisesti kehitetään. Palvelutuotteet ja tulokset Metsäkeskuksen verkkosivuja kehitetään siten, että asiakkaat saavat halutessaan riittävät tiedot metsänhoidon kannattavuudesta myös verkkopalvelujen kautta. Koulutusten teemoista löytyy aina tietopaketti verkosta. Eri metsienkäsittelytapojen kannattavuusvertailusta tehdään asiakkaille jaettava esite. Asiantuntijaohjelman avulla etsitään uusia eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyyn soveltuvia kohteita. Niitä käytetään koulutus- ja neuvontatyössä havaintometsinä, jos maanomistaja antaa luvan käsitellä metsiä erirakenteisen käsittelyn menetelmin. Lisäksi seurataan yhteistyössä Luken kanssa niitä eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmällä hakattuja metsiköitä, joista on jo puustotietoja. Käynnistetään EU-rahoitteinen hanke, jonka avulla saadaan eri puolille Suomea tutkimuskäyttöön soveltuvia käytännön metsätaloutta palvelevia eri-ikäisrakenteisen metsienkäsittelyn kohteita. 7 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma 2.2 Taimikonhoidon lisääminen Asiantuntijaohjelman tavoitteena on lisätä taimikonhoitotöitä koko maassa. Kiireellistä hoitoa tarvitsevien taimikoiden ja riukumetsien määrä on pysynyt viime vuosina 1,6 miljoonassa hehtaarissa mittavasta neuvontatyöstä huolimatta. Asiantuntijaohjelman tavoitteena on lisätä metsänomistajien tietoa taimikon varhaishoidon merkityksestä metsän tulevalle kehitykselle. asiakas- ja metsäneuvojilla on käytössään aiempaa laajemmat yhteystiedot aktiivisesti metsänhoitotöitä tekevistä toimijoista. Neuvojat voivat näin paremmin tukea asiakasta löytämään sopivan toimijan. Ulkoiset asiakastoimenpiteet Asiantuntijaohjelman mukaisella alueellisella ja valtakunnallisella viestinnällä saadaan asiakkaille tieto tehdyistä taimikonhoitomääristä, työn laadusta ja tulevista hoidon tarpeista. Ajantasaista tietoa saadaan jatkuvasti muun muassa Luken tilastopalvelusta ja Metsäkeskuksen metsätieto- ja tarkastuspalvelujen (META) tarkastuksista kootuista tilastoista. Viestintä tulee toistaa samallakin alueella vähintään kerran vuodessa: asiakkaat vaihtuvat tai heidän mahdollisuutensa toteuttaa työt vaihtelevat eri aikoina. Tietoa hyödynnetään myös sidosryhmätilaisuuksissa, kuten seminaareissa. Omavalvontatyön tulosten saaminen metsänomistajien ja Metsäkeskuksen tietoon parantaa metsänhoitotöiden laatua ja ajantasaistaa metsävaratietoa. Ohjelmakauden aikana taimikonhoidon vuotuisia toteutusmääriä pyritään lisäämään Suomessa 20 prosenttia eli 180 000 hehtaariin vuodessa. Koneellisesti tehdyn taimikonhoidon osuus myös lisääntyy kauden aikana jonkin verran, mutta nyt tehtävällä työllä pääasiassa vaikutetaan vielä asenneilmapiiriin. Tehdyn työn laatu paranee koulutuksen ja tiedon avulla siten, että vähintään 80 % tehdystä työstä saa hyvän arvosanan. Koneellisen taimikonhoito lisääntynee merkittävästi vasta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Metsäkeskus järjestää yhdessä Luken kanssa ohjelmakaudella 10 yhden päivän mittaista sisä- ja maastokoulutusten yhdistelmäkoulutusta Road show -kiertueena. Tilaisuuksia järjestetään kaikilla palvelualueilla. Asiantuntijaohjelmalla pyritään valtakunnallisella ja alueellisella viestinnällä sekä koulutustilaisuuksien avulla vaikuttamaan siihen, että toimijat ja metsänomistajat luovuttavat omavalvontatyön tulokset myös Metsäkeskuksen Aarni-metsävaratietojärjestelmään. Metsänomistajille viestitetään myös, että heillä on mahdollisuus vaatia toimijaa luovuttamaan tiedot Metsäkeskuksen ylläpitämään järjestelmään. Metsäkeskuksen asiakas- ja metsäneuvojat pyrkivät neuvontatilanteessa siihen, että asiakas sitoutuu toteuttamaan suositusten mukaiset taimikonhoitotyöt. Neuvojilla on taimikonhoitotyön suorittajien yhteystiedot, joten he ohjaavat asiakkaan suoraan palveluntarjoajien luo. Tässä hyödynnetään myös Metsään.fi-palvelun palvelutarjontaa. Asiakkaalle perustellaan työn taloudellinen kannattavuus ja merkitys puuston tulevalle kehitykselle. Taimikonhoidon omavalvontaa edistetään samoilla toimenpiteillä kuin kappaleessa 2.1 Metsätalouden kannattavuus on kuvattu. Sisäiset toimenpiteet Ohjelmalla voidaan lisätä kontakteja metsänhoitotöiden suorittajiin. Siten Metsäkeskuksen Palvelutuotteet ja tulokset Tavoitteena on lisätä metsänomistajien tietoa taimikon varhaishoidon merkityksestä. 8 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma 2.3 Metsätuhoriskien hallinta Asiantuntijaohjelman tavoitteena on auttaa metsäalan toimijoita tunnistamaan keskeisimmät metsätuhojen aiheuttajat ja hallitsemaan tuhoriskejä. Riskienhallinnan keskeisimpinä keinoina on metsien käsittely siten, että kasvupaikalla oleva tai uudistettavalle alalle syntyvä puusto säilyy terveenä koko puuston kiertoajan. Tavoitteena on myös estää tuhojen leviäminen. Metsätuhojen torjunnassa otetaan huomioon myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat tarpeet muuttaa ja kehittää nykyisiä metsänhoitomenetelmiä. Ilmastonmuutos lisää tuuli-, lumi, hyönteis- ja sienituhojen riskiä. Riski on erityisen suuri havupuilla. Kuusta viljellään erityisesti itäisessä Suomessa myös puulle luontaisesti soveltumattomille kasvupaikoille, joten tuhoriskit ovat kasvaneet. Kuusen ja männyn juurikääpä leviää erityisesti sulan maan aikana tehtyjen hakkuiden runko- ja juurivaurioiden sekä käsittelemättömien kantopintojen kautta. Juurikääpäriski on kasvanut sulan maan aikana tehtyjen kuusikoiden kasvatushakkuiden lisääntyessä. Ulkoiset asiakastoimenpiteet Metsäkeskus järjestää ohjelmakaudella yhdessä Luken kanssa toimijoille, metsänomistajille ja yrittäjille Suomen metsäkeskuksen alueella vähintään 13 koulutustilaisuutta, joissa käsitellään metsätuhojen tunnistamista, tuhojen ennalta ehkäisyä ja tuhojen yleistä hallintaa. Osa koulutuksista voi painottua myös sulan maan aikana tapahtuvien puunkorjuumenetelmien kehittämiseen. Asiantuntijaohjelmalla edistetään Metsäkeskuksen META-palvelujen toteuttamia lakisääteisiä tehtäviä metsätuhojen torjunnassa sekä valmiusryhmän työtä. Ohjelmalla lisätään toimihenkilöiden asiantuntemusta metsätuhojen hallinnasta sekä lisätään viestinnän, koulutusten ja erilaisten tiedotemateriaalin jakamisen avulla asiakkaiden tietoa tuhoriskeistä ja niiden hallinnasta. Metsäkeskus jatkaa yhteistyötä Luken kanssa muun muassa kirjanpainajaseuranta- sekä tähtikudospistiäisseurantahankkeissa. Lisäksi Metsäkeskus auttaa Lukea kuusen mustakoron yleistymiseen liittyvässä tutkimuksessa. Metsätuhoista ja niiden hallinnasta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta metsienkäsittelyyn kootaan tietoaineisto, joka on ladattavissa Metsäkeskuksen verkkosivuilta. Metsätietoaineistoja käytetään metsien lumija tuulituhoriskialttiuden kartoituksessa yhteistyössä sähköverkkoyhtiöiden kanssa. Metsäkeskus tiedottaa Luken kanssa ajankohtaisista metsätuhoista medialle ja asiakkaille. Metsäkeskuksessa tiedotemateriaalista vastaavat metsätuhojen asiantuntijat sekä valtakunnallinen ja alueellisten valmiusryhmien jäsenet. Hirvieläintuhoista tiedotetaan yhdessä Luken ja Metsäkeskuksen METAn kanssa. Metsäkeskuksen edustaja huolehtii alueellisissa riistaneuvostoissa siitä, että sidosryhmät ymmärtävät hirvituhojen merkityksen metsätaloudelle; hirvi on merkittävin yksittäinen metsätuhojen aiheuttaja. Asiantuntijaohjelmalla korostetaan asiakkaille juurikäävän torjunnan merkitystä. Juurikäävän torjunnan merkitystä metsien terveydelle korostetaan myös keväällä 2015 järjestettävien Kemera-koulutusten yhteydessä. Metsätuhojen torjunnassa otetaan huomioon myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat tarpeet Sisäiset toimenpiteet Asiantuntijaohjelmalla tuetaan METAn työn vaikuttavuutta korostamalla metsänomistajille ja toimijoille tuhoilmoitusten tekemisen tärkeyttä. Palvelutuotteet ja tulokset Metsäkeskus tuottaa yhdessä Luken kanssa metsätuhoesitteitä ja verkossa jaettavaa materiaalia. Metsäkeskus tuottaa aluekehityshankkeen avulla metsätietoaineistoa, jonka avulla toimijat saavat tarkkaa tietoa tuuli- ja lumituhoille alttiista puustosta. Sähköntoimittajat, tie- ja rataverkostosta vastaavat ja hakkuita toteuttavat toimijat voivat ennustaa metsätietoaineiston perusteella tulevat riskikohteet 5–10 vuoden ajalta. 9 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma Ojitettujen soiden osuus Suomen metsämaasta ja metsämaan puustosta on lähes neljännes. 10 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma 2.4 Suometsien hoito Ojitettujen soiden osuus Suomen metsämaasta ja metsämaan puustosta on lähes neljännes. Suometsistä jo reilut seitsemän prosenttia on uudistuskypsässä iässä. Puustoa hyödynnetään kuitenkin suhteessa vähemmän kuin kivennäismaiden puustoja. Asiantuntijaohjelman tavoitteena on lisätä suometsien puuston käyttöä suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle sekä ehkäistä vesistöhaittojen syntyminen ojituksen ja ravinnetalouden hoitamisen yhteydessä. Suometsien hoitoon ja maanmuokkaukseen liittyvä vesitalouden järjestely toteutetaan myös luonnonhoidon asiantuntijaohjelman ”Metsälakiin ja metsänhoitosuosituksiin perustuvan luonnonhoidon kehittäminen” -painopistealueen mukaisesti. Asiantuntijaohjelmalla lisätään myös suometsien kokonaisvaltaista hoitoa, jolloin suoalueen ravinnetalous, taimikonhoidot, kasvatushakkuut, kulkuyhteydet ja vesitalous laitetaan samanaikaisesti kuntoon Ulkoiset asiakastoimenpiteet Metsäkeskus järjestää yhteistyössä Luken tutkijoiden kanssa 10 suometsien hoidon koulutusta vuoden 2016 kesän ja syksyn aikana. Koulutukset painottuvat niihin maakuntiin, joissa soiden merkitys metsätaloudelle on suurin. Metsäkeskus järjestää viisi yhdistettyä puun- korjuu- ja tuhkalannoitusnäytöstä, joissa esitellään kokonaisvaltaista suometsien hoitoa. Metsäkeskus edistää tuhkan käytön edistämistä asiantuntijaohjelmaan liittyvällä aluekehityshankkeella. Metsänhoidon asiantuntijat myös neuvottelevat lannoitevalmistajien kanssa, jotta suometsiin soveltuvia terveyslannoitevalmisteita olisi jatkossakin saatavilla. Suometsistä jo reilut seitsemän prosenttia on uudistuskypsässä iässä. Sisäiset toimenpiteet Asiantuntijaohjelman avulla koulutetaan Metsäkeskuksen henkilöstöä siten, että se tunnistaa metsänkasvatukseen soveltuvat suometsät. Siten ohjelmalla voidaan yhtenäistää Metsäkeskuksen Kemera-säädösten tulkintaa terveyslannoituksen ja kunnostusojituskelpoisuuden osalta. Palvelutuotteet ja tulokset Ohjelmakaudella Metsäkeskus tekee yhteistyössä Luken kanssa koulutusratoja, joissa esitellään suometsien kokonaisvaltaista hoitoa sekä suometsien erityispiirteitä. 11 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma 3 Koulutus Suomen metsäkeskus järjestää koulutusta kaikilla palvelualueilla ajankohtaisista asiantuntijaohjelmaan kuuluvista teemoista. Tarpeellinen määrä koulutuspäiviä järjestetään myös ruotsiksi. Koulutukset sovitetaan muiden Metsäkeskuksen asiantuntijaohjelmien sekä koko Metsäkeskuksen tarjoaman koulutuksen sisältöjen kanssa yhteen, jotta Metsäkeskuksen strategiset tavoitteet täyttyvät mahdollisimman hyvin. Asiakkaille lähetetään asiantuntijaohjelmakauden alkuvaiheessa koulutustarvekysely, jonka mukaan tulevia koulutuksia järjestetään eri painopistealueilla. Metsäkeskuksen henkilöstön erityisosaamista hyödynnetään koulutusta järjestettäessä. Sidosryhmien asiantuntijoilla on lisäksi keskeinen rooli kouluttajina sekä koulutuskohteiden valinnassa. Koulutusta koordinoi johtava asiantuntija yhdessä alueellisten asiantuntijoiden kanssa. Koulutus- ja neuvontamateriaalin valmistelevat pääosin asiantuntijat, jotka toimivat myös kouluttajina. Koulutuksen järjestämisessä Metsäkeskuksen HR-tiimin ja koulutussuunnittelijoiden tuki on tärkeää. Yhteistyö elinkeinopal- veluiden aluejohtajan ja elinkeinopäällikön sekä metsätieto- ja rahoituspalveluiden henkilöstön kanssa on ensiarvoisen tärkeää, sillä heidän apuaan tarvitaan myös koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Metsänhoidon asiantuntijaohjelman mukainen koulutus käynnistetään toukokuussa yhdessä META-palvelun kanssa järjestettävällä Kemera-koulutuksella. Metsänhoidon ja luonnonhoidon johtavat asiantuntijat valmistelevat koulutusmateriaalin yhdessä METAn kanssa sekä osallistuvat Metsäkeskuksen henkilöstön ja muiden toimijoiden kouluttamiseen. Metsäkeskuksen toimihenkilöiden koulutus jatkuu syksyllä 2015 Metsätalouden kannattavuus -koulutuksella, jota järjestetään myöhemmin myös muille toimijoille. Suomen metsäkeskuksen alueella järjestetään Metsäkeskuksen tulostavoitteiden mukaisesti metsänhoitoon ja metsätuhoihin liittyen vuosittain vähintään 16 koulutustapahtumaa, joihin osallistuu ainakin 800 henkilöä. Koulutustapahtumiin tavoitellaan 50 yritystä. Koulutusten keskeinen sisältö ja ajoitus selviävät taulukoista 1 ja 2. 12 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma Taulukko 1. Yleiset koulutustilaisuudet sidosryhmille ja omalle henkilöstölle. Aihe Kohderyhmä Tavoite Toteuttaminen Ajankohta Rahoitus Uusi Kemera- ja metsälaki Toimijat, yrittäjät ja Metsäkeskuksen oma henkilöstö Uuden Kemera-lainsäädännön hallinta ja metsälain kertaus ja tarkennukset Yksipäiväiset sisä- ja maastokoulutusten yhdistelmät toukokesäkuu 2015 Osanottomaksut Suometsien hoito Toimijat, yrittäjät ja Metsäkeskuksen oma henkilöstö Suometsien hoito ja käsittely, metsänkasvatuskelpoisuus, uudistaminen. Yksipäiväiset sisä- ja maastokoulutusten yhdistelmät kesä 2016 Osanottomaksut Taimikonhoito (varhaishoito ja taimikon harvennus) Toimijat, yrittäjät oma henkilöstö Taimikonhoidon mer- Yksipäiväiset sisä- ja kitys, kannattavuus, maastokoulutusten tekniikka yhdistelmät: 2016 Osanottomaksut: seminaarisarja yhteistyössä Luken kanssa Eri-ikäisrakenteisen metsän käsittely Toimijat, yrittäjät oma henkilöstö Kertauskoulutus eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelystä Maastokoulutukset 2016– 2017 Osanottomaksut Metsätuhot Toimijat, yrittäjät oma henkilöstö Hyönteis,- sieni- ja muiden luonnontuhojen tunnistaminen ja hallinta Yksipäiväinen sisä- ja maastokoulutuksen yhdistelmä 2016– 2017 Osanotto maksut: Yhteistyössä Luken kanssa Taulukko 2. Metsäkeskuksen oman henkilöstön koulutus. Aihe Kohderyhmä Tavoite Toteuttaminen Ajankohta Rahoitus Uusi Kemera, kouluttaja koulutus Metsänhoidon asiantuntijat, Metan esittelijät Uuden Kemera-lainsäädännön hallinta Yksipäiväinen sisäkoulutus Toukokuu 2015 Valtionapu Uusi Kemera Koko henkilöstö Uuden Kemera-lainsäädännön hallinta Yksipäiväinen sisäkoulutus Toukokesäkuu 2015 Valtionapu Metsätalouden kannattavuus Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijat, METAn esittelijät, neuvontatyötä tekevä muu henkilöstö Henkilöstö osaa vertailla ja perustella metsänhoidollisten töiden tuottavuutta. Motti-simulaattorin hallinta Lync-koulutus, ennakkotehtävät Syksy 2015 Valtionapu EPAn ja METAn metsätoimi-henkilöt Hyönteis- sieni- ja muiden luonnontuhojen tunnistaminen ja hallinta Yksipäiväinen sisä- ja maastokoulutuksen yhdistelmä 2016 Valtionapu, Luken asiantuntija mukana kouluttamassa EPAn ja METAn metsätoimihenkilöt Ilmastonmuutoksen ja hiilensidonnan me- Yksipäiväinen kanismit: vaikutukset sisäkoulutus puuston kasvuun 2016 Valtionapu, Luken asiantuntija mukana kouluttamassa Metsätuhot Ilmastonmuutos ja metsät 13 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma 4 Viestintä Suomen metsäkeskus pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti ajankohtaisiin asioihin, jotka ovat Metsäkeskuksen strategian mukaisia. Asiantuntijaohjelmat linjaavat viestinnän sisältöjä ja painopistealueita siten, että Metsäkeskuksen viestintä keskittyy niissä valittuihin tärkeisiin teemoihin. Viestinnässä noudatetaan vuosisuunnitelmaa, jonka avulla tietoa voidaan tarjota sopivina ajankohtina. Tuloksellinen viestintä edellyttää tiivistä yhteistyötä Metsäkeskuksen valtakunnallisen viestintätiimin, palvelualueen viestinnän suunnittelijan, johtavan asiantuntijan, aluejohtajan ja elinkeinopäällikön sekä muiden asiantuntijaohjelmien tiimien välillä. Siten kaikkien asiantuntijaohjelmien aiheet pääsevät mahdollisimman kattavasti esiin Metsäkeskuksen omissa viestintäkanavissa, tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Viestintä on tehokkainta silloin, kun se voidaan luontevasti hoitaa yhdessä sidosryhmien kanssa. Metsäkeskus jatkaa ja kehittää yhteistä viestintää Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Luken kanssa voidaan yhdistää asiantuntemusta esimerkiksi metsätuhoihin, metsävarojen käyttöön ja uusien metsänhoidon menetelmien kehittämiseen liittyvässä viestinnässä. Metsäkeskus tekee yhteistä viestintää ja koulutusta myös Tapio Oy:n ja Tapio Silvan kanssa, jolla on asiantuntemusta esimerkiksi vesiensuojelussa. Muita yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi yliopistot, Metsäteho ja MTK. Metsäkeskus.fi-verkkopalvelu, Metsään-lehti, verkkolehti ja uutiskirjeet Sisältöjä kehitetään tukemaan asiantuntijaohjelman sisältöjä. Alueilla tuotetut uutiset ja artikkelit laaditaan ohjelman painopistealueista käsin, vuodenaikaan sovittaen ja tasapainoisesti eri teemojen välillä. Sisällön, kohderyhmän ja tavoiteaikataulun perusteella päätetään sopiva julkaisukanava. Sisältöä tuotetaan kaikilla palvelualueilla ja huomioidaan maantieteelliset erityispiirteet. Kaikki kanavat hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan mediatiedotteissa tuotettua materiaalia tai muita uutisaiheita. Näin tuotetaan integroitua viestintää, jossa viestien toisto nostaa niiden huomioarvoa. Tiedotusvälineet Johtavalla asiantuntijalla on keskeinen rooli asiantuntijaohjelman sisältöön liittyvässä valtakunnallisessa viestinnässä. Asiantuntijatiimin henkilöstö on erikoistunut johonkin metsänhoidon tai metsätuhojen teemaan. Yhteyshenkilönä ja lisätietojen antajana talosta ulospäin toimii ensisijaisesti johtava asiantuntija. Tämä helpottaa tiedustelujen ohjaamista talon sisällä. Tarvittaessa johtava asiantuntija ohjaa kysymyksen edelleen valitsemalleen taholle. Asiantuntijatiimin henkilökohtaisia ja luottamuksellisia suhteita mediaan ja sidosryhmiin hyödynnetään. Alueelliset asiantuntijat tuntevat parhaiten alueensa tiedotusvälineiden edustajat sekä tekijät, jotka vaikuttavat mahdollisesti tiedon julkaisukynnykseen. Alueellisessa viestinnässä yhteyshenkilönä ja lisätietojen antajana toimii ensisijaisesti alueellinen asiantuntija. Asiantuntijaohjelman kannalta kaikkein tärkeimmät asiat saadaan uutisoitua tehokkaasti järjestämällä tiedotusvälineiden edustajien kanssa mediatapaamisia tai retkiä. Samalla myös Metsäkeskuksen tunnettuus lisääntyy. Tilaisuuksien järjestelyihin perustetaan lyhytaikainen työryhmä, jossa ovat mukana ainakin palvelualueen viestinnän suunnittelija, johtava asiantuntija ja valtakunnallisen viestintätiimin mediaviestinnästä vastaava asiantuntija. Sosiaalinen media Facebookia käytetään metsänomistajille suunnattuihin viesteihin, Twitteriä ensisijaisesti asiantuntijatietoon ja tiedotusvälineille. LinkedIn sopii sidosryhmäviesteihin. Sosiaalisessa mediassa vahvistetaan ja hyödynnetään muissa kanavissa julkaistuja viestejä. Metsäkeskuksen sosiaalisen median viestejä tuottaa some-ryhmä valtakunnallisen viestinnän ohjauksessa. Lisäksi asiantuntijat voivat käyttää omia henkilökohtaisia sosiaalisen median kanaviaan ja tässä valtakunnallinen viestintä voi antaa tukea. Asiantuntijaohjelman osalta työ aloitetaan kartoittamalla asiantuntijoiden some-osaaminen. Tämän jälkeen luodaan suunnitelma asiantuntijoiden some-näkyvyydelle. 14 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma Tapahtumat vuoroilla. Metsäkeskus toimii yleensä sateenvarjona omien hankkeidensa näkyvyydelle tapahtumissa. Tärkeät teemat tulee ottaa esille kaikissa metsänomistajille, sidosryhmille ja suurelle yleisölle suunnatuissa tapahtumissa oikealla painotuksella. Metsäkeskuksen viestintä tuottaa valtakunnallisia tapahtumia varten materiaaleja ja tukee järjestelyissä. Alueellisissa ja paikallisissa tapahtumissa työtä tukee viestinnän suunnittelija. Metsäkeskus näkyy tapahtumissa omalla osastollaan, mukana muiden sidosryhmien kanssa yhteisosastoilla tai asiantuntijapuheen- Tiedotusmateriaalit Valtakunnallinen viestintätiimi tuottaa valtakunnallisia sähköisiä ja painettuja materiaaleja. Kun tarve uudelle materiaalille todetaan, perustetaan työryhmä materiaalin tuottamista varten. Taulukko 3. Asiantuntijaohjelman viestinnälle asetetaan seuraavia numeerisia vuositavoitteita. Lisäksi tavoitteita on kirjattu valtakunnalliseen viestintäsuunnitelmaan. Pohjoinen palvelualue Itäinen palvelualue Läntinen palvelualue Kaakkoinen Eteläinen palvelualue palvelualue Asiantuntijaesiintymiset tapahtumissa (kpl) 8 8 8 8 8 Yritys- ja sidosryhmä tilaisuudet (kpl 10 10 10 10 10 Mediatiedotteet (kpl) 10 10 10 10 10 Suorat mediakontaktoin nit: juttuidean tarjoami nen toimittajalle (kpl) 14 14 14 14 14 Metsäkeskus.fi-blogi: asiantuntijakirjoitukset (kpl) 8 8 8 8 8 4.1 Ohjelman koordinointi ja toteutus palvelualueilla Asiantuntijaohjelman toteutus ja resurssit suunnitellaan yhdessä EPA- ja META-palvelujen johdon ja palvelualueella aluejohtajan, elinkeinopäällikön ja asiantuntijoiden kanssa. Ohjelman asiantuntijat edustavat pääosin palvelualuetta ja muodostavat asiantuntijaohjelman verkoston. Valtakunnalliset metsätieto- ja tarkastuspalvelut sekä elinkeinopalvelut auttavat ohjelman toteuttamista hallinnoinnissa, toiminnan koordinoinnissa, viestinnässä, koulutuksen toteuttamisessa ja suunnittelussa, hankehallinnossa, tiedon hankinnassa ja tietojärjestelmien kehittämisessä. Asiantuntijaohjelmassa tärkeimmiksi tee- moiksi nostetut asiakokonaisuudet huomioidaan alueellisten metsäohjelmien (AMO) valmistelun yhteydessä. Palvelualueen asiantuntijalla on keskeinen rooli asiantuntijaohjelman nivomisessa osaksi niitä. AMOissa otetaan kantaa siihen, miten asiantuntijaohjelmien valtakunnalliset teemat sovitetaan alueellisten erityispiirteiden mukaan. Asiantuntijaohjelmien seurantamittareista keskeisimmät tulee nostaa osaksi AMOjen mittaristoa. AMOjen valmistelu alkaa toukokuussa 2015, kun uudet metsäneuvostot aloittavat toimessaan, ja ne valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä. 15 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma 5 Resurssit, rahoitus ja hanketoiminta 5.1 Toiminta valtionavulla Metsänhoidon ja metsätuhojen tehtäviä hoitaa viisi päätoimista Metsäkeskuksen toimihenkilöä vuosittain: johtava asiantuntija ja neljä asiantuntijaa. Jokaiselle palvelualueelle on nimetty asiantuntija, joka hoitaa asiantuntijatehtävät omalla palvelualueellaan. Johtava asiantuntija hoitaa asiantuntijatehtävät palvelualueellaan oman valtakunnallisen työnsä ohella. Työaikaa asiantuntijaohjelman toteuttamiseen kuluu lisäksi palvelupäälliköltä, palvelualueiden aluejohtajilta, elinkeinopäälliköiltä ja tarpeen mukaan muilta Metsäkeskusalueen asiantuntijoilta. Aluejohtajan ja elinkeinopäälliköiden tulee vastata osaltaan palvelualueellaan henkilöresurssien ja toiminnan tehokkaasta käytöstä. Asiantuntijatiimin henkilöstön erikoisosaamista hyödynnetään ja kehitetään. Asiantuntijat toimivat valtakunnallisina yhteyshenkilöinä omalla osaamisalueellaan. Metsäkeskuksen lakisääteiset velvoitteet hyönteis- ja sienituhojen ehkäisemisessä sekä haittojen vähentämisessä ovat ensisijaisesti metsätieto- ja tarkastustoiminnon vastuulla. Metsätuhoihin erikoistuneet asiantuntijat antavat ammattiapua METAn henkilöstölle. 5.2 Ulkopuolinen rahoitus ja hanketoiminta Valtionavun ulkopuolista rahoitusta saadaan koulutusten osallistumismaksuista sekä erilaisista hankkeista. Ulkopuolisen rahoituksen osuuden tulee olla Suomen metsäkeskuksen asettamien tulostavoitteiden mukaisesti 200 000 euroa vuodessa metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelmaan liittyvästä toiminnasta. Ulkopuolisen rahoituksen tulee kattaa 30 prosenttia asiantuntijaohjelman toiminnan kustannuksista. Ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen on kuitenkin vain rajalliset mahdollisuudet. Koulutusten osallistumismaksuista saadaan noin 60 000 euron tulot. Osallistumismaksut eivät yleensä kata kaikkia valmistelun ja toteutuksen kustannuksia. Siten niistä saaduilla tuloilla ei voida rahoittaa muuta asiantuntijaohjelmaan kuuluvaa toimintaa. Merkittävin valtionavun ulkopuolinen rahoituslähde on Riista-Life -hanke, jonka arvi- oitu rahoitusosuus on 150 000 euroa. Lisäksi asiantuntijaohjelmakaudella käynnistettäneen useita EU:n rakennerahaston ja Maaseutuohjelmaan kuuluvia maakunnallisia ja ylimaakunnallisia hankkeita, joiden toteutuksessa Metsäkeskuksella on merkittävä rooli. Siten hankerahoituksella ja koulutusten osallistumismaksuilla päästään asetettuihin tavoitteisiin. Ohjelmakaudella tehdään asiakkaille kyselytutkimus, jonka tulosten perusteella päätetään, aloitetaanko metsänhoitokortin uudistaminen. Luonnonhoidon asiantuntijaohjelmassa aloitetaan kuitenkin luonnonhoitokortin osaamiskoe -palvelutuotteen päivittäminen. Ohjelmakaudella käynnistetään myös mahdollisesti tuhkan hyötykäyttöä edistävä hanke. Asiantuntijaohjelmakauden aikana suunnitellaan toteutettavan ainakin seuraavat taulukossa 4 esitetyt hankkeet. 16 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma Taulukko 4. Asiantuntijaohjelmakaudella toteutettavat hankkeet. Ajan kohta Rahoitus Aihe Kohderyhmä Tavoite Totetuttamistapa Riista-LIFE (Wildlife friendly forest management and participatory habitat restorations in boreal regions) Metsänomistajat, toimijat, yrittäjät, oma henkilöstö Metsien käsittely ja soiden ennallistaminen riistalintujen olosuhteiden parantamiseksi yksityismetsissä, demonstraatiokohteet ja mallinnus Suomen riistakes2016– Valtakunnallinen kuksen johtama 2022 EU-hanke: hanke, Metsäkeskus 150 000 €/vuosi yhteistoiminnassa riistakeskuksen, Luken ja UPM:n kanssa Eri-ikäisrakenteisen metsänkäsittelyn havaintoverkko Metsänomistajat, toimijat, yrittäjät, oma henkilöstö Luodaan valtakunnallinen havaintoverkosto koulutusta ja neuvontaa varten Luke ja metsäkeskus yhdessä etsivät tai perustavat kohteet mittaustietoineen 2016– EU-hanke 2018 Vierimetsä-hanke Sähköyhtiöt, toimijat, metsäyhtiöt, yrittäjät, metsänomistat Vähennetään tuuli- ja lumituhojen aiheuttamia sähkökatkoksia haja-asutusalueilla. Metsäkeskuksen koordinoima hanke. 2016– Valtakunnallinen/ 2018 alueellinen EU-hanke: 125 00 €/alue Monikäyttömetsien suunnittelu Metsänomistajat, kaavoitusviranomaiset, puutavarayhtiöt Etsitään vuorovaikuttei- Metsäkeskuksen 2016– EU-hanke, sesti keinoja vähentää johtama hanke, yhteis- 2017 Manner-Suomen kaavoituksen metsien työssä Luken kanssa maaseudun kehithyödyntämiselle asettatämisohjelma mia rajoituksia Juurikäävän torjunnan omavalvontahanke Etelä- ja Keski-Suomen metsänomistajat, yrittäjät, toimijat Juurikäävän torjunan tuottavuus ja laatu paranevat sekä Kemera-työn hallinto kevenee ja tehostuu Metsäkeskus hallin2016– MMM/EU-hanke noi, toteutetaan Luken 2018 ja Koneyrittäjien liiton kanssa Taimikon varhaishoidon kampanja metsänomistajat, toimijat, yrittäjät Taimikonhoidon määrän lisääminen sekä työn tehostaminen ja laadun parantaminen Metsäkeskus hallinnoi, toteutetaan yhdessä metsänhoitoyhdistysten, Luken ja Koneyrittäjien liiton kanssa Toteutettavat muut hankkeet 2015– EU-hanke, 2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 17 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma 6 Aikataulu ja tulostavoitteet Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma toteutetaan 10.4.2015–31.3.2018. Asiantuntijaohjelman aikana käynnistyneiden hankkeiden toteutusaika voi jatkua myös ohjelmakauden päättymisen jälkeen. Taulukko 5. Metsänhoidon ja metsätuhojen vuosisuunnitelma Yhteensä Pohjoinen palvelualue Itäinen palvelualue Läntinen palvelualue Kaakkoinen Eteläinen palvelualue palvelualue Ulkopuolinen rahoitus (euroa/vuosi) 200 000 40 000 40 000 40 000 40 000 40 000 Ulkopuolinen rahoitus (% ohjelman budjetista) 30 30 30 30 30 30 Koulutustapahtumat (kpl) 16 3 4 3 3 3 Koulutustapahtumat (osallistuneet metsänomistajat) 800 160 160 160 160 160 Koulutustapahtumat (osallistuneet yritykset) 50 10 10 10 10 10 Asiantuntijaesiintymiset (kpl) 40 8 8 8 8 8 Yritys- ja sidosryhmätapaamiset (kpl) 50 10 10 10 10 10 Media-artikkelit (kpl) 50 10 10 10 10 10 Media- ja some-esiintymiset, kuten haastattelut ja kommentit (kpl) 70 14 14 14 14 14 Palaute tilaisuuksista (1–5) 4 4 4 4 4 4 Ohjelmakohtaisia tavoite-, tulos- ja vaikuttavuusmittareita 18 Suomen metsäkeskus | Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntijaohjelma 18.6.2015 19
