Kirjanpainaja ja ytimennävertäjä Tämä kuva on otettu polun varrelta

Kirjanpainaja ja ytimennävertäjä
Tämä kuva on otettu polun varrelta läheltä urheilukenttää. Kuva Jouni Niemelä
Ytimennävertäjien nuoret aikuiset lentävät heinäkuun lopulla mäntyjen latvuksiin ja kaivertavat
viimeiset vuosikasvaimet ontoiksi Kasvaimet tippuvat maahan (Uotila, P. Kankaanhuhta, P.
Metsätuhojen tunnistus ja torjunta 2003). Ytimennävertäjät levittävät sinistäjäsientä puutavaraan.
Vaakanävertäjä tekee puun runkoon kaksihaaraisia emokäytäviä. Käytävä kulkee vaakatasossa puun
pystysuuntaa nähden. Pystynävertäjillä emokäytävä on rungonsuuntainen.
Ytimennävertäjän tuhoja voi estää kasaamalla myrsky ja lumituhopuut pois metsästä (Uotila, P.
Kankaanhuhta, P. Metsätuhojen tunnistus ja torjunta 2003). Kuorellinen mäntypuutavara pitää
kuljettaa pois metsästä kesäkuun loppuun mennessä ja kuusi heinäkuun Etelä-Suomessa. Puutavaraa
voi myös kuoria, kastella tai peittää.
Kirjanpainajat voivat tappaa tukkikokoisia kuusia (Uotila, P. Kankaanhuhta, P. Metsätuhojen
tunnistus ja torjunta 2003). Ne viihtyvät yleensä valoisissa paikoissa. Kuoriuduttuaan kirjanpainajan
toukat alkavat kaivaa toukkakäytäviään emokäytävää ympäröivään nilaan. Myös kirjanpainajat
levittävät sinistäjäsientä. Kirjanpainajat pitävät myös tuoreesta tuulenkaatojen aiheuttaneesta
heikentyneestä puutavarasta. Ylivuotiset kuolleet kuuset eivät enää aiheuta kirjanpainajariskiä.
Apua metsätuhojen tunnistukseen saa Metlan Metinfo palvelusta. Palveluun pääset seuraavan linkin
Metsätuhojen tunnistus. Mitä tuholaisen jälkiä löydät Askolan kirkonkylästä? Minkä tuholaisen
jälkiä näkyy kuvan puussa? Voit käydä tarkastamassa lähemmin puun luona.