OKM/24/240/2015 - Opetus- ja kulttuuriministeriö

Comments

Transcription

OKM/24/240/2015 - Opetus- ja kulttuuriministeriö
Tarjouspyyntö
OKM/24/240/2015
4.5.2015
Viite
Asia
Vuonna 2010 voimaan tulleen yliopistolakiuudistuksen ja vuosina
2014-2015 tapahtuneen ammattikorkeakoulu-uudistuksen vaikutusten
arviointi
1. Hankinnan tausta
Yliopistouudistus
Yliopistoja koskeva lainsäädäntö uudistettiin 1.1.2010 alkaen. Yliopistolain mukaisesti
yliopistot ovat itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia yksityisoikeudellisia säätiöitä. Keskeisenä uudistuksen tavoitteena oli yliopistojen irrottaminen
valtio-organisaatiosta ja itsenäisen oikeushenkilöaseman luominen joko julkisoikeudellisen yliopiston tai säätiöyliopiston muodossa sekä sellaisten toimintaedellytysten takaaminen suomalaisille yliopistoille kuin mitä kansainvälisesti menestyneimmillä yli-
opistoilla on. Lain myötä yliopistoja pääomitettiin ja yliopistoille annettiin taloudellishallinnollinen autonomia. Lakimuutoksen yhteydessä yliopistoille annettiin myös itsenainen työnantaja-asema ja yliopistojen kaikki palvelussuhteet muutettiin virkasuhteista
työsuhteiksi.
Uudistuksen lähtökohtana on se, että yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa lisäämällä vahvistetaan yliopistojen strategista tavoitteenasettelua, jota tuetaan johtamisjärjestelmien uudistamisella ja yliopistojen joustavammalla toimintatavalla.
Vahvemmilla ja itsenäisemmillä yliopistoilla on edellytykset menestyä myös kansainvälisessä toiminnassa. Lakiuudistuksen tavoitteena oli yliopistojen reagointiherkkyyden ja
joustavuuden vahvistaminen siten, että yliopistot pystyvät paremmin reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin, monipuolistamaan rahoituspohjaansa, kilpailemaan kan-
sainvälisestä tutkimusrahoituksesta, tekemään yhteistyötä ulkomaisten yliopistojen ja
tutkimuslaitosten kanssa, kohdentamaan resursseja huippututkimukseenja strategisiin
painoaloihinsa sekä vahvistamaan tutkimus-ja opetustoimintansa laatua.
Edellinen yliopistolakiuudistuksen vaikutusarviointi toteutettiin vuosina 2011-2012
(Opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:21). Koska ajanjakso uudistuksen toteuttamisesta arviointiin oli varsin lyhyt uudistuksen muutoksen luonne ja laajuus huomioon ottaen, arviointi ei ollut vaikuttavuusarviointi vaan se keskittyi tarkastelemaan sita, millaisia vaikutuksia uudella lainsäädännöllä on siirtymävaiheessa ollut yliopistoissa.
Näitä vaikutuksia tarkasteltiin ensisijaisesti yliopistoyhteisön sisällä strategisen johtamisen ja johtamisen välineiden sekä henkilöstöpolitiikan alueilla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Undervisnings- och kulturministeriet
Meritullinkatu 10, Helsinki | PL 29, 00023 Valtioneuvosto
Puh. 09 160 04 | [email protected]
Sjötullsgatan 10, Helsingfors | PB 29, 00023 Statsrädet
Tfn 09 16004 | [email protected]
www.minedu.fi
Y-tunnus 0245872-8
FO-nummer 0245872-8
OKM/24/240/2015 2(9)
Eduskunnan sivistysvaliokunta esitti lausunnossaan uuden selvityksen antamista yliopistolain uudistuksen vaikutuksista vuonna 2016. Valiokunta otti kantaa ministeriön ja
yliopistojen väliseen ohjaussuhteeseen, yliopistojen johtamisjärjestelmän kehittämiseen
sekä yliopistojen päätöksentekoon ja yliopistoyhteisön osallistumiseen siihen (kts. taus-
ta-aineisto SiVL 4/2013 vp).
Ammattikorkeakoulu-uudistus
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteena on ammattikorkeakoulu, joka on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja ja innovaatioiden kehittäjä. Uudistusprosessin ta-
väitteenä on luoda lainsäädännölliset puitteet ja toiminnalliset edellytykset tällaiselle
ammattikorkeakoululle.
Ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen lainsäädäntömuutoksetja ammattikorkeakoulujen uudet toimiluvat,
joilla vauhditetaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan
laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamista, astuivat voimaan 1.1.2014. Rahoitusmalli uudistettiin tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten opetuksenja tutkimuksen laadun parantamista.
Uudistuksen toisessa vaiheessa siirryttiin pois kunta-valtio-rahoitusrakenteesta ja vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirtyi kokonaan valtiolle. Kaikista am-
mattikorkeakouluista on muodostettu osakeyhtiöitä ja luonteeltaan yleishyödyllisiä yhteisöjä. Näillä toimilla on vahvistettu ammattikorkeakoulujen edellytyksiä vastata nykyistä itsenäisemmin ja joustavammin työelämän, muun yhteiskunnan ja alueiden
muuttuviin kehittämistarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja tutkimus-ja kehitystyöllä.
Ammattikorkeakoulu-uudistuksella on tavoiteltu läpinäkyvää, kannustavaa ja ammattikorkeakoulujen autonomiaa lisäävää hallinto-ja ohjausjärjestelmää. Itsenäisen oikeushenkilöaseman muodostamisen ja rahoitusjärjestelmäuudistuksen tavoitteena on ollut
mahdollistaa ammattikorkeakoulujen entistä Jtsenäisempi ja vahvempi asema ammattikorkeakoululaissa määriteltyjen tehtävien toteuttamiseen. Itsenäisellä oikeushenkilöasemalla on haluttu myös parantaa ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia tehdä yh-
teistyötä eri tahojen kanssa mm. yksinkertaistamalla yhteistyöhön liittyvää päätöksentekoa.
Hallintoa on pyritty selkeyttämään ja ammattikorkeakoulujen päätöksentekoa joustavoittamaan muuttamalla hallintomallia siten, että ammattikorkeakouluilla on vain yksi
hallitus aiemman ylläpitäjähallituksen ja ammattikorkeakoulun sisäisen hallituksen sijaan. Ammattikorkeakoulujen asiantuntemuksen ja riittävän yhteistyön varmistamiseksi
on hallituksen kokoonpanosta säädetty siten, että hallituksessa tulee olla työ- ja elinkeinoelämän asiantuntemusta sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat.
Rahoitusjärjestelmäuudistuksen tavoitteena on ollut siirtyä selkeästi tuloksellisuutta
painottavaan rahoitusjärjestelmään sekä tukea koulutuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja
innovaatiotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta.
Eduskunnan sivistysvaliokunta otti kantaa ammattikorkeakoulujen rooliin ja ammattikorkeakoulu-uudistuksen vaikutusten seurantaan erityisesti rahoitusuudistuksen kannaita. Valiokunta edellytti selvitystä vuoden 2018 aikana (kts. tausta-aineisto SiVM
10/2014 vp).
OKM/24/240/2015 3 (9)
Rakenteiden uudistuminen ja talous
Edellä kuvattujen yliopisto-ja ammattikorkeakoulu-uudistusten tavoitteena on ollut korkeakoulujen reagointikyvyn vahvistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Korkeakoulu-uudistusten yhteydessä tapahtui korkeakoulujen sisäisten rakenteiden uudistamisen lisäksi korkeakoulujen yhteenliittymisiä siten, että vuoden 2015 alussa opetus-ja
kulttuuriministeriön hallinnonalalla ylipistoja on 14 (vuonna 2009 yliopistoja oli 20) ja
ammattikorkeakouluja 24 (vuonna 2013 ammattikorkeakouluja oli 25).
Monet korkeakoulu-uudistusten tavoitteista realisoituvat vasta pidemmällä aikavälillä.
Lisäksi uusimuotoisten korkeakoulujen omaehtoinen, korkeaan laatuun ja kilpailukykyyn tähtäävä strateginen kehittämistyö on alkuvaiheessa. Opetus- ja kulttuuriministerio on pyrkinyt ohjauskausina 2010-2012 ja 2013-2016 uudistamaan ohjaustaan siten,
että ohjaus tukee ja vahvistaa korkeakoulujen strategia- ja profiloitumistyötä. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin kohdennetaan suoraa valtion rahoitusta vuosittain yhteensä noin 3,3 miljardia euroa. Lisäksi näille kohdentuu valtion kilpailtua julkista tutkimusrahoitusta vuosittain noin 590 miljoonaa euroa. Nämä yhteensä ovat noin 6,1 prosenttiä valtion menoista. Valtiontalouden kokonaisuus huomioon ottaen korkeakoulusektorien kehittämiseen ei ole odotettavissa merkittäviä valtionrahoituksen lisäyksiä
lähivuosina, vaan tarvittava liikkumavara joudutaan hakemaan olemassa olevaa toimintaaja rakenteita uudistamalla sekä uusia rajoituslähteitä ja -muotoja hyödyntäen. Julkisen talouden kestävyys ja joustava reagointi toimintaympäristön muutoksiin vaatii tutkimus-ja innovaatiojärjestelmän toimijoilta toimivia muutoksenhallinnan ja johtamisen
keinoja sekä toimivia, kustannustehokkaita rakenteita ja tulevaisuussuuntautunutta kehittämistä. Näitä asioita on osaltaan pyritty vahvistamaan edellä kuvatuilla yliopisto-ja
ammattikorkeakoulu-uudistuksilla.
2. Hankinnan kohde
Tarjousta pyydetään arviointihankekokonaisuudesta, joka muodostuu kolmesta
osasta:
työpaketti 1: Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarviointi, toteutus vuosina
2015-2016
työpaketti 2 (optiokausi): Ammattikorkeakoulu-uudistuksen vaikutusarviointi, toteutus vuosina 2017-2018
työpaketti 3 (optiokausi): Kokonaiskuvan muodostaminen ja analyysi korkeakoulureformeista vuonna 2018
Tarkoituksena on toteuttaa järjestyksessään toinen arviointi yliopistolakiuudistuksen
vaikutuksista vuosien 2015-2016 aikana jolloin uusi yliopistolaki on ollut voimassa viisi
vuotta. Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulee valmistua 31.8.2016 mennessä. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi on tarkoitus kytkeä yliopistolain vaikutusarvioinnin hankintaan siten, että sektoreiden uudistuksista olisi saatavissa myös yhteismitallista tietoa. Optiona oleva ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi toteutetaan vuosina 2017-2018, jolloin ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö on ollut
voimassa kaksi vuotta. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi on tarkoitus toteuttaa
niin, että se valmistuu 31.8.2018 mennessä. Lisäksi toteutettujen sektoriarviointien
pohjalta optiokaudella laaditaan yliopistouudistuksesta ja ammattikorkeakouluuudistuksesta kokonaiskuva ja analyysi 30.9.2018 loppuun mennessä.
Hankinnan arvo optioineen on ilman arvonlisäveroa 300 000 - 450 000 euroa.
OKM/24/240/2015 4 (9)
Työpaketti 1
Nyt toteutettavassa yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnissa tulee tarkastella
yliopistoyhteisön sisäisten hallinnollisten rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisen
vaikutuksia. Lisäksi tulee tarkastella yliopistojen asemoitumista suhteessa valtioon autonomian toteutumisen näkökulmasta. Arvioinnissa tulee myös tarkastella opetus- ja
kulttuuriministeriön harjoittamaa yliopistojen ohjausta. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta tulee arvioida uudistuksen vaikutuksia Suomen tutkimus-ja innovaatiojärjestelmän kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta. Arvioinnin tulee keskittyä
luvussa 1 esitettyihin keskeisiin yliopistolain mukanaan tuomiin uudistuksiin ja niiden
vaikutusten arviointiin suhteessa uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin sekä eduskunnan sivistysvaliokunnan edellyttämiin selvitysteemoihin (kts. tausta-aineisto SiVL
4/2013 vp). Arvioinnissa tulee mahdollisuuksien mukaan erotella lainsäädännön aiheut-
tamat muutokset ja yliopiston omaan päätösvaltaan liittyvät hallinnolliset ja toiminnalliset muutokset. Työpaketin 1 arvioitu, ei sitova, työmäärä koko arviointikokonaisuudesta
on noin 50 %.
Työpaketti 2
Työpaketti 2 on optio.
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteet on kuvattu luvussa 1. Koska ammattikorkeakoulu-uudistuksen toimeenpanosta on ammattikorkeakoulu-uudistuksen arvioinnin
toteuttamisvaiheessa vain kaksi vuotta, on arvioinnin syytä ensisijaisesti tarkastella sita, millaisia vaikutuksia uudella lainsäädännöllä ja sen tuomilla uusilla toimintamahdollisuuksilla on siirtymävaiheessa ollut ammattikorkeakouluissa. Huomiota tulee erityises-
ti kiinnittää lainsäädännön mukaisten hallinnollisten uudistusten sekä sisäisten hallinnollisten rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisen vaikutuksiin sekä eduskunnan si-
vistysvaliokunnan edellyttämiin selvitysteemoihin (kts. tausta-aineisto SiVM 10/2014
vp). Lisäksi tulee arvioida ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen (siirtyminen kokanaan valtion perusrahoitukseen ja rahoitusmallin uudistaminen) vaikutuksia. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta tulee arvioida uudistuksen vaikutuksia Suomen tutkimus-, innovaatio-ja aluekehitysjärjestelmän kokonaisvaltaisen kehittämisen
kannalta. Työpaketin 2 arvioitu, ei sitova, työmäärä koko arviointikokonaisuudesta on
noin 40 %.
Työpaketti 3
Työpaketti 3 on optio.
Kokonaiskuvan muodostaminen ja kokoava analyysi korkeakoulureformeista vuonna
2018 edellyttää sitä, että kokonaiskuvan muodostamisen mahdollistavia kysymyksiä on
sisällytetty osaksi yliopistolakiuudistuksen ja ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointeja. Tämän lisäksi korkeakoulureformien kokonaisarviointiin tulee kytkeä korkeakoulujen sidosryhmiä ja tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän muita toimijoita uudistusten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden amoimiseksi. Työpaketin 3 arvioitu, ei sitova, työmäärä
koko arviointikokonaisuudesta on noin 10 %.
Sidosryhmien kuuleminen ja raportointi
Arvioinnin toteuttajan tulee huolehtia korkeakoulujen ja niiden keskeisten sidosryhmien
kuulemisesta arviointiprosessien aikana. An/iointeihin liittyvät kyselyt ja haastattelut tulee toteuttaa suomenkielellä. Ani/ioinnin aineistona käytettävät asiakirjat tulevat arvioit-
sijan käyttöön kielillä, joilla ne on laadittu.
OKM/24/240/2015 5(9)
Opetus-ja kulttuuriministeriä on asettanut arviointihankkeelle tukiryhmän. Arvioitsija
osallistuu säännöllisesti hankkeen tukiryhmän kokouksiin ja tuottaa tilannekatsauksia
arvioinnin edistymisestä sekä sektorikohtaiset arviointien loppuraportit sekä korkeakoulu-uudistusten kokonaisarviointiraportin suomen ja/tai englanninkielellä. Mikäli loppuraportit laaditaan englanninkielellä, tulee tarjoajan lisäksi toimittaa suomenkieliset yhteenvedot tuloksista.
Tarjous
Osa- tai vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja. Tarjoajan on tarjottava palveluja
hankkeen koko kokonaisuuden toteuttamiseen itse tai yhteistyössä asiantuntemuksen
varmistamiseksi kootun kansainvälistä asiantuntemusta omaavan konsortion tai alihankkijoidensa kanssa. Tarjouksen tulee olla sitovana voimassa 1.9.2015 saakka.
Arvioinnin toteuttajaa koskevat ehdot
Tarjoajaa, palvelun sisältöä ja henkilöstön pätevyyttä koskevat vaatimukset on määritelty tarjouspyynnön liitteissä 2-5, 7, 8Aja 8B. Suomalainen yliopisto tai ammattikorkeakoulu ei jääviyssyistä voi olla arvioinnin vastuullinen tarjoajaorganisaatio eikä hankkeen vastuullisella johtajalla voi olla työsuhdesidonnaisuutta suomalaiseen korkeakouluun. Suomalaisten korkeakoulujen opettajat ja tutkijat voivat kuitenkin toimia hankkeen
asiantuntijoina. Arvioinnin toteuttavilla henkilöillä tulee olla myös muiden kuin Suomen
korkeakoulu-ja innovaatiojärjestelmän tuntemusta (kts. tarjouspyynnön liitteet 3, 8Aja
8B).
3. Sopimuksen kesto
Tavoitteena on, että sopimus tulee voimaan x.8.2015 ja työpaketin 1 osalta sopimuksen voimassaolo päättyy 30.9.2016. Opetus-ja kulttuuriministeriä varaa oikeuden jatkaa sopimusta 1.10.2016-31.12.2018, mikäli ministeriö päättää tilata optiona olevat
työpaketit 2 ja 3. Opetus-ja kulttuuriministeriä ilmoittaa optioiden hyödyntämisestä ja
sopimuksen jatkamisesta viimeistään 31.5.2016.
Yliopistouudistuksen arvioinnin tulee valmistua 31.8.2016 loppuun mennessä. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen an/ioinnin tulee valmistua 31.8.2018 loppuun mennessä.
Korkeakoulu-uudistusten kokonaisarvioinnin tulee valmistua 30.9.2018 loppuun mennessa.
4. Tarjouksen laatiminen ja rakenne
Tarjouspyynnön liitteet 2, 3, 4, 6, 7, 8Aja 8B toimivat tarjouslomakkeinaja ne tulee palauttaa täytettyinä tarjouksen mukana. Tarjouksen tekemisen tueksi on laadittu tarjouk-
sen kansilehti ja sisällysluettelo (tarjouspyynnön liite 6), joka tarjoajan on allekirjoitettava ja liitettävä tarjoukseen.
OKM/24/240/2015 6 (9)
Tarjouksen tulee sisältää seuraavat asiakirjat:
1. Vapaamuotoinen kuvaus tarjoajaorganisaatiosta
2. Tarjoajaa koskevat soveltuvuusvaatimukset (tarjouspyynnön liite 2)
Liite A: Selvitys alihankkijoista
"Referenssilomake" (tarjouspyynnön liite 7)
3. Hankinnan kohdetta ja tarjousta koskevat vähimmäisvaatimukset (tarjous-
pyynnön liite 3)
Liite B: Projektisuunnitelma (tarjouspyynnön liitteen 3 mukaisesti)
"Henkilötietolomakkeet" (vastuullinen vetäjä ja asiantuntijat, tarjouspyyn-
non liitteet 8A ja 8B)
Liite C: Vapaamuotoinen selvitys hallinnollisista tukitoimista
4. Selvityshankkeen kokonaishinta optiokausineen ilman arvonlisäveroa (tar-
jouspyynnön liite 4)
5. Tarjousten tarkastus ja vertailu
Tarjousten tarkastus ja käsittely etenee seuraavasti:
1. Tarjousten avaaminen
2. Tarjoajien soveltuvuuden tarkastaminen.
3. Tarjousten ja tarjottujen palvelujen sopivuuden tarkastaminen suhteessa tar-
jouspyynnössä määriteltyihin vaatimuksiin.
4. Tarjouspyynnön vaatimuksiin vastaavien tarjousten vertaaminen toisiinsa.
Hankintapäätösja sen tiedoksisaattaminen.
5. Hankintasopimuksen solmiminen. Hankintasopimus syntyy vasta kirjallisen
sopimuksen allekirjoittamisella. Koska kyseessä on EU-kynnysarvon ylittävä
hankinta, hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluessa siita kun tarjoaja on saanut hankintapäätöksen tiedoksi.
Tarjousten valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Vertailuperusteet
ovat seuraavat:
1. Kokonaishinta (20 %)
Hintavertailussa huomioidaan kokonaishinta (työpaketti 1 sekä optioina olevat työpaketit2ja 3). Hinnat vertaillaan siten, että halvin tarjous saa täydet vertailupisteet (20 pistettä, painoarvo muutettuna pisteiksi). Muiden tarjousten hintapisteet lasketaan seuraaväliä kaavalla: (Halvin hinta / vertailtava hinta) X painoarvo.
2. Laatu (80 %)
Laatua vertaillaan seuraavasti:
2.1 Projektisuunnitelman laatu (50 %)
Projektisuunnitelmassa annettavat tiedot on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 3. Projektisuunnitelman vertailussa arvostetaan seuraavia seikkoja:
a) arvioinnin viitekehys ja näkökulmat (max 10 pistettä); vertailussa arvostetaan sita, miten hyvin suunnitelma (ml. alustava sisällysluettelo) vastaa tämän asiakir-
OKM/24/240/2015 7(9)
jan kohdassa 2) hankinnan kohde esitettyihin näkökulmiin ja arvioinnin tavoitteisun
b) selvityksen vaiheet ja eri vaiheiden resursointi aikataulutus, projektissa sovellettavat menetelmät ja kuvaus arviointiryhmän työtavasta ja prosessissa syntyvistä
tuotoksista (max 10 pistettä); vertailussa arvostetaan sitä, miten arviointihankReelle asetetut sisällölliset ja aikataululliset vaatimukset saavutetaan (menetelmien vaikuttavuus)
c) kansainvälisistä hankkeista saatujen kokemuksien hyödyntäminen (max 5 pistettä) vertailussa arvostetaan kansainvälisten kokemusten ja käytäntöjen hyödyntämistä tässä arviointihankkeessa.
Jokaisen arviointikriteerin kohdalla parhaaksi arvioitu suunnitelma saa täydet arviointipisteet. Muut suunnitelmat saavat arviointipisteitä sen verran vähemmän kuin ne arvioidaan parasta huonommaksi. Useampi kuin yksi suunnitelma voi saada täydet arviointipisteet. Tarjoajien saamat pisteet alakohdista A-C lasketaan yhteen ja parhaat pisteet
saanut tarjoaja saa projektisuunnitelmasta täydet 50 vertailupistettä. Muiden tarjoajien
saamat arviointipisteet suhteutetaan parhaaseen kaavalla: 50 pistettä x (vertailtavat arviointipisteet / parhaat arviointipisteet).
2.2 Henkilöstön osaaminen ja kokemus (30 %)
Henkilöstön osaamista tullaan vertailemaan minimivaatimukset ylittävien ansioiden
osalta. Osaaminen ja kokemus tulee ilmoittaa liitteinä (tarjouspyynnön liitteet 8Aja 8B)
olevilla henkilötietolomakkeilla.
Tarjousten vertailussa arvostetaan tarjottavien henkilöiden:
o kokemusta kansallisten tai kansainvälisten tutkimus-, selvitys-ja arviointihank-
keiden johtamisesta ja tekemisestä (max 10 arviointipistettä)
o kokemusta yliopiston ja/tai ammattikorkeakoulun opetus-, tutkimus- ja palvelu-
tehtävistä (max 5 arviointipistettä)
o työkokemusta kansainvälisistä organisaatioista ja/tai eri maiden korkeakoulu-
tai innovaatiojärjestelmästä (max 5 an/iointipistettä)
Parhaat pisteet saa henkilöstö, jolla on pitkäaikaista ja monipuolista kokemusta edellä
mainituissa kohdissa. Jokaisen arviointikriteerin kohdalla parhaaksi arvioitu tarjous saa
täydet arviointipisteet. Muut tarjoukset saavat arviointipisteitä sen verran vähemmän
kuin ne arvioidaan parasta huonommaksi. Useampi kuin yksi tarjous voi saada täydet
arviointipisteet. Tarjoajien saamat arviointipisteet alakohdista A-C lasketaan yhteen ja
parhaat pisteet saanut tarjoaja saa täydet 30 vertailupistettä. Muiden tarjoajien saamat
arviointipisteet suhteutetaan parhaaseen kaavalla: 30 pistettä x (vertailtavat arviointipisteet / parhaat arviointipisteet).
6. Ilmoitus-ja hankintamenettely
Hankinnan arvon arvioidaan ylittävän EU-kynnysarvon. Hankinnassa noudatetaan lakia
julkisista hankinnoista (348/2007) ja soveltuvin osin asetusta julkisista hankinnoista
(614/2007).
Hankinnassa noudatetaan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 24 §:n tarkoittamaa avointa menettelyä. Hankintailmoitus on julkaistu Hilmassa 4.5.2015 ja kilpailutusten EU julkisessa lehdessä.
Mikäli saaduista tarjouksista yksikään ei vastaa tarjouspyyntöä hankintayksikön edellyttämällä tavalla taikka olosuhteet tarjouskilpailun aikana muuttuvat sellaisiksi, ettei han-
OKM/24/240/2015 8 (9)
kintayksikkö voi tarjouskilpailun tuloksia hyödyntää, hankintayksikkö voi keskeyttää
hankintamenettelyn osittain tai kokonaan.
Tarjouksen tekemisestä tai muusta menettelyyn osallistumisesta ei makseta tarjoajille
korvausta.
7. Lisätietoja
Mahdollisia lisätietoja koskevat kysymykset tulee lähettää 15.5.2015 klo 16.15 mennessä sähköpostitse Nina Parkkulaiselle ([email protected]). Pyydämme
otsikoimaan sähköpostit viitteellä "HE Reform Evaluation". Tarjoajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi puhelimitse esitettyihin tietopyyntöihin ei vastata.
Kaikki sähköpostitse esitetyt kysymykset vastauksineen lähetetään kaikille yhteystietonsa ilmoittaneille ja julkaistaan 27.5.2015 klo 16.15 mennessä internet-sivulla:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/Yo ja_amk_uudistuste
n vaikutusten arviointi/index.html.
8. Tarjouksen toimittaminen
Tarjousasiakirjat tulee laatia suomen tai englanninkielellä.
Tarjous tulee toimittaa kahtena kappaleena suljetussa kirjekuoressa viimeistään
15.6.2015 (Suomen paikallista aikaa) klo 12.00 opetus-ja kulttuuriministeriön kirjaamoon osoitteeseen:
Postiosoite:
Opetus-ja kulttuuriministeriö
Kirjaamo
PL 29
00023 Valtioneuvosto, Suomi
Käyntiosoite:
Meritullinkatu 10, Helsinki
Kirjekuoreen tulee olla selkeästi merkitty "HE Reform Evaluation - Tender
24/240/2015". Sähköpostilla tai faksilla lähetettyjä tarjouksia ei hyväksytä.
9. Tarjoustietojen ja hankinta-asiakirjojen julkisuus
Tarjousasiakirjojen julkisuutta säätelee laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta
(621/1999). Hankintaan osallistuvan tarjoajan toimittamat tarjousasiakirjat ja tiedot tulevat pääsääntöisesti julkisiksi hankintaprosessin yhteydessä. Tarjousasiakirjat tulevat
julkisiksi asianosaisille eli toisille tarjoajille siltä osin kun ne eivät sisällä liikesalaisuuksiä, kun hankintaa koskeva päätös on tehty.
OKM/24/240/2015 9 (9)
Tarjoajaa pyydetään merkitsemään toimittamaansa aineistoon selkeästi, mitkä tiedot
se katsoo kuuluvan liike- tai ammattisalaisuuden piiriin. Tämän jälkeen tilaaja päättää
mahdollisesta salassapidosta. Hintaa ei pidetä liike- tai ammattisalaisuutena (JulkL 11
§). Tarjousten avaustilaisuus ei ole julkinen.
Allekirjoitukset
/
.'.^./-c
,'..L/-
-/-
Ylijohtaja Tapio Kosunen /
""-
-
-Y
Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen
Liitteet
Liite 1 Tausta-aineisto
Liitteet 2-8 Tarjousasiakirjat