docLatvian painopisteet EU:n puheenjohtajavaltion
download 
Report Transcription
Latvian painopisteet EU:n puheenjohtajavaltion
ISSN 1830-6330 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK info Euroopan talous- ja sosiaalikomitea silta Euroopan ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä Helmikuu 2015 | FI PÄÄKIRJOITUS Nous sommes – olemme kaikki – eurooppalaisia Tuntemamme ja rakastamamme Eurooppa on joutunut terrori-iskujen ravistelemaksi ja järkyttämäksi. ETSK haluaa ilmaista syvän osanottonsa niille, jotka ovat menettäneet läheisensä, ja kiitoksensa niille, jotka päivästä toiseen suojelevat kansalaisia terrorismin uhalta. EU perustettiin suojaksi sotaa vastaan. Puolen vuosisadan ajan se on onnistunut tehtävässään, ja EU vastaanotti ylpeänä Nobelin rauhanpalkinnon tästä ansiosta. Terrorismin vastainen sota eroaa kuitenkin menneistä sodista. Rintamalinjaa, selkeää kohdetta tai yksittäistä sotilaallista tai poliittista ratkaisua ei ole. Turvallisuusjoukkojen rauhanturvaajien ja poliittisten rauhanvälittäjien lisäksi tarvitaan kansalaisyhteiskunnan rauhanrakentajia, jotka tekevät yhdessä työtä keskinäisen ymmärtämyksen, kunnioituksen ja vuoropuhelun edistämiseksi Euroopan kansojen välillä. Meidän on pidettävä yhtä eurooppalaisina – kansalaisina, jotka uskovat EU:n perusarvoihin: rauhaan, demokratiaan, tasa-arvoon, vapauteen, ihmisoikeuksiin, kunnioitukseen, ymmärrykseen, ihmisarvoon ja suvaitsevaisuuteen – ja puolustettava näitä arvoja hinnalla millä hyvänsä. Meidän tulisi olla yhtä kiihkomielisen myötätuntoisia ja rakastavia lähimmäisiämme kohtaan kuin ovat kiihkomielisiä ne, jotka yrittävät asettua tiellemme. Euroopan kansojen tulisi opetella elämään yhdessä kulttuuri-, uskonto- ja rotueroista välittämättä. Meidän tulisi pyrkiä kunnioittamaan toistemme vakaumuksia vaikka emme itse hyväksyisi niitä. Meidän tulisi suojella oikeutta olla erilainen ja opetella ymmärtämään toisiamme. Meidän on torjuttava suvaitsemattomuutta, epäoikeudenmukaisuutta ja sosiaalista syrjäytymistä, jotta voimme hyötyä rikkaasta moninaisuudesta, jonka ansiosta EU on niin ainutlaatuinen saavutus. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on tässä aivan keskeinen rooli. Nuoriso- ja naisyhdistysten, työnantajajärjestöjen, ammattiliittojen, kirkkojen ja muiden hartaudenharjoittamispaikkojen sekä kasvatus-, urheilu- ja kulttuuriseurojen tulisi osallistua prosessiin, jossa laajennetaan maailmankuvaa ja opitaan ymmärtämään toisia. Maailmasta on tullut globaali – sellainen pitäisi tulla meidän ajattelutavastammekin. Ihmiselämän arvokkuuden, tasa-arvon ja ihmisarvon vaalijoiden kuoron on peitettävä alleen kaikki kiihkoilun, ahdasmielisyyden, rasismin ja vihan äänet. Moninaisuudessaan yhtenäinen – se on Euroopan unionin tunnuslause. Käsikirjoitusta ei tarvitse kirjoittaa uudestaan, tekstin pitää vain kuulua lujemmin ja selvemmin. Nous sommes – olemme kaikki – eurooppalaisia! EU:n puheenjohtajavaltion Latvian painopisteet Latvia toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana ensimmäistä kertaa 1. tammikuuta 2015 alkaen. Latvian ulkoministeriön parlamentaarinen sihteeri Zanda Kalniņa-Lukaševica esitteli ETSK:n 504. täysistunnossa puheenjohtajavaltio Latvian työohjelman. Kauden tärkeimpiä painopistealoja ovat digitaaliaika, kasvu, globalisaatio ja ilmastonmuutos. Komitea on yhdessä puheenjohtajavaltio Latvian kanssa sitoutunut auttamaan unionia vastaamaan edessä oleviin haasteisiin kansalaisten hyväksi. Osallistumalla kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden 2015 käynnistämiseen Latviassa ETSK osoitti sitoutuneensa osallistumaan aktiivisesti teemavuoden toimintaan auttaakseen apua eniten tarvitsevia ja työskennelläkseen maailmanrauhan ja ihmisarvon puolesta. Kalniņa-Lukaševica esitteli komitean täysistunnossa seuraavat puheenjohtajavaltion painopisteet: ● Kilpailukykyinen Eurooppa kasvun ja työllisyyden edistämiseksi: EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi on tärkeää helpottaa investointeja ja vahvistaa yhtenäismarkkinoita. Teollisuus- ja energiapolitiikan on oltava tulevina 20. helmikuuta 2015: Europe in Harmony – osallistumisen määräaika videoitua tulkintaa ”Oodi ilolle” -hymnistä koskevaan kilpailuun 12. maaliskuuta 2015, Puola: Voittoa tavoittelemattoman sektorin rooli yleishyödyllisten palvelujen tarjoajana 18.–19. maaliskuuta 2015, ETSK, Bryssel: ETSK:n täysistunto 2 3 4 5 ETSK jättää Brysselib ympyrät osallistuakseen Euroopan laajuiseen keskusteluun kansalaisia huolestuttavista aiheista: Huomisen Eurooppani! 6 Turvallisia reittejä kohti turvallista tulevaisuutta. Miten hallita eri ryhmistä koostuvia muuttovirtoja Välimeren alueella? Euroopan ensimmäinen muuttoliikefoorumi ETSK:ssa EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan roolista Miten kansalaisyhteiskunta voi vaikuttaa kehitysyhteistyön eurooppalaisena teemavuonna 2015? viitenä vuotena keskeisellä sijalla EU:n toiminnassa. ● Digitaaliaika: hyödyntääkseen tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia Euroopan on pysyteltävä eturintamassa nykyisiä ja tulevia kasvumahdollisuuksia ajatellen ja varmistettava, että mikään sen alueista ei jää jälkeen kehityksessä. ● Globalisaatio: edistetään aitoa Afrikkapolitiikkaa ja vahvistetaan kumppanuutta Välimeren alueen maiden kanssa sekä puututaan samalla maahanmuuttoon ja yhteiseen turvapaik- nisteri Laimdota Straujuma ja ETSK:n puheenjohtaja Henri Malosse. TÄSSÄ NUMEROSSA Kansainvälinen holokaustin muistopäivä: ”Otetaan opiksi menneestä tulevaisuutta varten” Latvian ulkoministeriön parlamentaarinen sihteeri Zanda Kalniņa-Lukaševica esittelemässä puheenjohtajavaltio Latvian työohjelmaa ETSK:n täysistunnossa Kalniņa-Lukaševica korosti, että tiivis yhteistyö ETSK:n kanssa puheenjohtajakauden aikana on tärkeää etenkin kysymyksissä, jotka liittyvät kansalaisyhteiskunnan osallistumiseen päätöksentekoprosesseihin, yhteiskunnallisten erojen poistamiseen ja EU:n toimielimien tuomiseen lähemmäs kansalaisia. Näiden tavoitteiden saavuttamisesta Kalniņa-Lukaševica sanoi: ”Tarkoituksenamme on elvyttää Eurooppa 2020 -strategia. Haluamme saada kansalaiset osallistumaan myös EU:n ulkopuolisissa maissa tekemällä ihmisten välisestä kanssakäymisestä yhteistyön keskeisen osan itäisen kumppanuuden maissa sekä KeskiAasian maissa.” ETSK:n puheenjohtaja Henri Malosse totesi lopuksi, että ”seuraava kuuden kuukauden jakso, jonka Latvia toimii unionin puheenjohtajana, on erittäin tärkeä, koska se tarjoaa tilaisuuden osoittaa Euroopan saaneen uutta vauhtia, mikä puolestaan lähentää sitä unionin kansalaisiin”. (hb)● Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi avattiin Riiassa Jane Morrice ETSK:n varapuheenjohtaja KALENTERIIN MERKITTÄVÄÄ kajärjestelmään liittyviin vaikeisiin kysymyksiin. ● Ilmastonmuutos: Euroopan tulee olla johtavassa roolissa valmisteltaessa Pariisissa vuonna 2015 järjestettävää YK:n ilmastokokousta (COP21). ETSK:n puheenjohtaja Henri Malosse kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden avaustilaisuudessa Riiassa; lähde: Euroopan komissio Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi 2015 avattiin virallisesti Riiassa 9. tammikuuta 2015 Latvian aloittaessa puheenjohtajuuskauttaan Euroopan unionin neuvostossa. Avajaistilaisuudessa puhuivat muiden muassa Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini, Latvian päämi- ”Kehitysyhteistyöpolitiikka on erittäin tärkeää. Köyhyys ja alikehittyneisyys ovat suurimpia vihollisiamme”, Malosse sanoi avajaisissa pitämässään puheessa. Hän kehotti osallistujia muistamaan, että Euroopan unioni perustuu arvoihin, joiden tulisi olla unionin kaiken toiminnan ja etenkin sen ulkoisen toiminnan perusta ja ohjaava periaate. ”Lakataan antamasta apua ja työskennellään sen sijaan yhdessä yhteisen kehityksen puolesta! Alueellista yhdentymistä, kulttuurien välistä vuoropuhelua ja aitoa kumppanuutta koskevan eurooppalaisen mallin on oltava keskeisessä asemassa tässä prosessissa, koska se on yksi parhaista tavoista saada aikaan kehitystä.” Malosse korosti, että työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuminen EU:n ww www.eesc.europa.eu kehitysyhteistyöpolitiikkaan on tärkeää. – ”Aihepiiri on niille tuttu ja ne voivat tuottaa tehokkaan vipuvaikutuksen EU:n toimille.” Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kiitti avajaispuheessaan ETSK:n jäsentä Andris Gobiņšia, joka on myös Latvian Eurooppa-liikkeen puheenjohtaja, kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden ideoinnista. ETSK vaikutti merkittävästi vuoden 2015 nimeämiseen viralliseksi kehitysyhteistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Komitea antoi vuonna 2013 kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta käsitelleen lausunnon, jonka esittelijänä toimi Andris Gobiņš. >>> sivu 2 Kansainvälinen holokaustin muistopäivä: ”Otetaan opiksi menneestä tulevaisuutta varten” Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisen 70-vuotismuistopäivän johdosta ETSK kunnioitti holokaustin uhrien muistoa tilaisuudella, johon kokoontui eloonjääneitä, silminnäkijöitä ja nuoria muistamaan ja pohtimaan tapahtunutta. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Euroopan parlamentin, eurooppalaisen juutalaisyhteisön keskuksen (European Jewish Community Centre, EJCC) ja A Jewish Contribution to an Inclusive Europe järjestön (CEJI) kanssa. ”Muistaminen on historian tuoma velvollisuus. Se on ihmisyyden velvollisuus uhreja kohtaan. Se on niiden velvollisuus, jotka elävät aikana, jolloin tapahtuu uusia raakuuksia uskonnon tai tunnustuksellisen fanatismin varjolla. Eurooppalaisina meidän on muistettava, että Euroopan yhdentymishanke nousi antisemitismin raunioista Euroo- unohtaa, että vaikeimpinakin aikoina ihminen pystyy hyvään.” Myös leiriltä elävänä selvinneen Simon Gronowskin viestinä oli toivo ja sovinto: ”Sovinto on paljon arvokkaampaa kuin kosto, oikeudenmukaisuus on paljon arvokkaampaa kuin viha. Menneisyyden ja nykypäivän traagisista tapahtumista huolimatta uskon ihmisten hyvyyteen.” Holokaustista elossa selvinnyt Martin Gray ETSK:n kansainvälisessä holokaustin muistopäivätapahtumassa passa keskitysleirien julmuuksien tultua esiin”, totesi ETSK:n puheenjohtaja Henri Malosse. Holokaustista elossa selvinneen Martin Grayn sanoin: ”Leirillä näin eläimiä, joilla oli ihmisen kasvot. Mutta näin myös hädässä olevien kumppanieni osoittamaa solidaarisuutta, veljeyttä ja rakkautta. Ilman rakkautta elämä ei ole mitään. Emme saa Muistoseremonian pääpuhujia olivat Euroopan parlamentin varapuhemies Antonio Tajani, alueiden komitean puheenjohtaja Michel Lebrun, EJCC:n puheenjohtaja rabbi Avi Tawil ja CEJI:n puheenjohtaja paroni Alain Philippson. (cad)● Lisätietoa osoitteesta http://www.eesc.europa. eu/?i=portal.en.news.34564 Jat ko a s i v u l t a 1 Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi avattiin Riiassa Lausunnossa tuettiin vankasti kaikkien aikojen ensimmäistä sellaista eurooppalaista teemavuotta, joka on ulottuvuudeltaan voimakkaasti maailmanlaajuinen ja oikeuksiin perustuva. ETSK on tukenut ajatusta johdonmukaisesti muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Niistä huomattavin on eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymä (Concord). Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi 2015 sai EU:n toimielimien virallisen hyväksynnän keväällä 2014. ETSK isännöi 20. maaliskuuta 2015 Brysselissä merkittävän konferenssin, joka kokoaa yhteen Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri tahoja tarkastelemaan muiden kuin perinteisten kehitysyhteistyöalan toimijoiden roolia kehitysyhteistyössä. (sg) ● ETSK:N REAKTIOT TAMMIKUUSSA 2015 PARIISISSA TEHTYIHIN ISKUIHIN Ilmaisunvapauden ja kansalaisyhteiskunnan surma! Olin täysin tyrmistynyt kuultuani Charlie Hebdo lehden toimitukseen tehdystä terrori-iskusta. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtajana tuomitsen jyrkästi tämän halveksuttavan teon. Se on vastenmielinen ja perusteeton isku yhtä Euroopan unionin perusarvoa – ilmaisunvapautta – vastaan. Se on rikos ihmisyyttä vastaan. ETSK-info pyysi yhtä edustajaa jokaisesta komitean kolmesta ryhmästä vastaamaan tähän kysymykseen. He ovat kaikki työskennelleet aiemmin toimittajina. Esitän ETSK:n puolesta vilpittömän osanottoni uhreille, toimittajille, lehden työntekijöille ja poliiseille sekä heidän perheilleen. Haluan muistaa myös Charlie Hebdo lehden johtoa ja työntekijöitä sekä koko toimittajakuntaa. Charlie Hebdo on julkaissut pilapiirroksia Kristuksesta, paavista, rabbeista, pääministereistä ja presidenteistä, Afrikan diktaattoreista, Kiinan hallitusjärjestelmästä ja Brysselin eurokraateista. He uskaltavat, eikä heille kosteta. Ajat, jolloin kerettiläisiä poltettiin roviolla, päättyivät keskiajan myötä. Isku tapahtui jännittyneenä aikana, jolloin koko muslimiyhteisö on usein syytettynä. Yhteenkuuluvuuden säilyttämiseksi onkin tärkeää välttää kaikenlaisia stereotypioita. Suurin osa muslimeistakin vastustaa tällaista yleistämistä, sillä he ovat fundamentalistien ensimmäisiä uhreja. Demokraattisessa yhteiskunnassa lehdistö on yksi vallankäyttäjistä, joka valvoo hallituksia ja toimii uskonnollisista vakaumuksista riippumattomana äänitorvena. Diktatuureissa ja fanaattisissa uskonnollisissa valtioissa lehdistöä sensuroidaan ja toimittajia, jotka esittävät vallanpitäjien näkemyksistä poikkeavia mielipiteitä, vangitaan, kidutetaan ja tapetaan. Näin pelotellaan muita vääräoppisia ja näytetään, ettei vallanpitäjiä, uskontoa tai mafiaa kannata arvostella. Charlie Hebdon toimitus sijaitsee kuitenkin demokraattisessa maassa keskellä Eurooppaa, ja lehden toimittajat ja pilapiirtäjät olivat Ranskan kansalaisia. Eurooppalaisten tulee taistella YHDESSÄ terroriuhkaa vastaan. Kansalaiset odottavat, että EU pystyy suojelemaan heitä. Meidän on pyrittävä YHDESSÄ vahvempaan ja johdonmukaisempaan kehityspolitiikkaan kaikkialla maailmassa torjuaksemme köyhyyttä ja puutteellista kehitystä, jotka tarjoavat kasvualustan ääriliikkeille ja terrorismille. Meidän tulee vahvistaa Euroopan unionissa pyrkimyksiämme integraation ja koheesion välineiden luomiseksi. Ollakseen tehokkaita näillä välineillä tulee olla kansalaisyhteiskunnan tuki, ja kansalaisyhteiskunnan tulee osallistua niiden toteuttamiseen. ● Terrori-isku Charlie Hebdon toimitukseen: mielipuolien tekemä rikos, yritys pelotella tiedotusvälineitä ja hallituksia vai provokaatio? photo: Michal Dembinski © Alex Belomlinsky ETSK:n puheenjohtajan Henri Malossen puheenvuoro Mitkä ovat Charlie Hebdo lehteen tehdyn iskun seuraukset sananja ilmaisunvapaudelle – ja mitä kansalaisyhteiskunta voi tehdä asialle? ETSK:n jäsen Anna Nietyksza Digitaalitalouden ja sähköisen median aikakaudella kaikenlaiset fanaatikot – muutkin kuin islamistifanaatikot – voivat tehdä verkkohyökkäyksiä sähköisten tiedotusvälineiden halvaannuttamiseksi tai jopa katkaista sähköt koko Euroopasta. Meidän on pysäytettävä äärimmäisen suvaitsemattomuuden aalto, joka helposti muuttuu aggressioksi. Vapaalla ja riippumattomalla medialla, joka voi edistää uskontojen keskinäistä kunnioitusta ja niiden rauhanomaista rinnakkaiseloa, on tässä tärkeä rooli. Euroopassa, jossa on saavutettu niin paljon integraation alalla, ei ole sijaa radikalismille. Nyt on aika toimintaan, jonka liikkeellepanevana voimana ovat EU:n toimielimet eli muun muassa kansalaisyhteiskuntaa edustava ETSK sekä Euroopan komissio ja EU:n jäsenvaltioiden hallitukset. Anna Nietyksza, työnantajat-ryhmän jäsen, PL Minua pyydettiin vastaamaan kysymykseen korkeintaan kahdellasadalla sanalla. En pysty siihen. Isku oli niin omituinen ja epätodellinen, että se pitäisi purkaa juuriaan myöten, jos sitä haluttaisiin yrittää ymmärtää. Silloinkin tarvittaisiin ainakin tuplamäärä sanoja ja tapahtunut olisi edelleen liian totta ollakseen mitään hyvää. Onko sillä seurauksia sanan- ja ilmaisunvapaudelle? Tuskin, ainakaan ensireaktioiden perusteella. Charlie Hebdo julkaisi uuden numeron, joka rikkoo edelleen tabuja, ja eri puolilla solidaarisuuden osoituksena järjestetyt mielenosoitukset olivat sekä vaikuttavia että rohkaisevia. Ensireaktiot ovat usein tunteellisia ja vilpittömiä, mutta mitä tapahtuu sitten, kun nämä alkuvaiheen tunteet vaimentuvat? Kun arvostelukyvyn tilalle tulevat ennakkoluulot ja kun kovaääninen vähemmistö pääsee vallalle? Tästä on jo ensimmäisiä merkkejä, ja esille on nostettu samat vanhat syylliset – islam ja maahanmuutto. Mitä kansalaisyhteiskunta voi tehdä – sulkea kaikki moskeijat Euroopassa ja häätää kaikki muslimit? Näin on ongelma ratkaistu? Ovatko muslimit ongelma? Minun tuntemani muslimit ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat integroituneet varsin hyvin yhteiskuntaan. On tietysti erittäin pieni vähemmistö niitä, jotka eivät halua integroitua ja jotka eivät hyväksy yhteiskuntamme arvoja. Tämä ongelma on ratkaistava. Mutta miten? En tiedä. En ole asiantuntija, mutta vastauksena ei ole todellakaan se, että muslimeja syytetään kaikesta pahasta ja heidät eristetään. Ongelmaan ei ole yhtä ratkaisua – niitä tarvittaneen koko joukko. Ennen ratkaisujen valitsemista suosittelen, että käytte JDErakennuksen Atriumissa esillä olevassa näyttelyssä Migrants in Europe. Sieltä löytyy peili, ETSK:n jäsen Martin Siecker johon on kirjoitettu The face of immigration – maahanmuuton kasvot. Maahanmuuttoa on tapahtunut 2,2 miljoonaa vuotta, ja Eurooppa on etnisten identiteettien suuri sulatusuuni. Sinä, minä ja me kaikki olemme joko maahanmuuttajia tai maahanmuuttajien jälkeläisiä halusimme sitä tai emme. Jos sinulla on rohkeutta katsoa peiliin avoimin mielin, ymmärrät heti, että muukalaisviha ei ole se, mitä tarvitsemme. Assalamu alaikum. Kansalaisyhteiskunnan vastauksena Euroopan sydämeen ja sieluun iskeneisiin terroritekoihin tulisi olla solidaarisuus. Pariisin hirmutekojen jälkeen olemme nähneet miljoonia ihmisiä kaduilla näyttämässä esimerkkiä. Poliittiset johtajat ja turvallisuuspalvelut ovat keskeisessä asemassa kansalaisten oikeuksien suojelijoina ja puolustajina sekä vastuullisen johtajuuden tarjoajina, mutta kansalaisyhteiskunnalla saattaisi olla ratkaiseva rooli. Euroopan kansalaisten tulisi tuoda äänensä kuuluville hartaudenharjoittamispaikoissa, kouluissa, työpaikoilla, urheiluseuroissa ja kaikissa muissa kansalaisyhteiskunnan järjestöissä, joihin nuoret ja vanhat, miehet ja naiset kokoontuvat. Näissä ruohonjuuritason organisaatioissa pitäisi luoda perusta suvaitsevaisuuden, keskinäisen kunnioituksen ja ymmärryksen edistämiseksi Euroopan kansojen välillä ja maanosamme ulkopuolella. Lehdistöllä ja tiedotusvälineillä on myös osansa, sillä monimuotoisuutta puolustetaan harvoin uutisotsikoissa. Meidän on aika oppia kuuntelemaan niitä, jotka puolustavat vakaumuksiaan ja toimivat edelläkävijöinä. Jane Morrice, ETSK:n varapuheenjohtaja, ”muut eturyhmät” -ryhmän jäsen, IE ETSK:n varapuheenjohtaja Jane Morrice ”Yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaoston (INT) puheenjohtaja Martin Siecker, työntekijät-ryhmän jäsen, NL 2 re o – ön i 2015 m nu teisty avuos a m syh em e e T ity te n Keh laine a p p oo r u e ISSN 1830-6330 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK info Euroopan talous- ja sosiaalikomitea silta Euroopan ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä Helmikuu 2015 | FI PÄÄKIRJOITUS Hyvät lukijat ETSK:n, Euroopan parlamentin ja eurooppalaisten kehitysyhteistyöalan kansalaisjärjestöjen tärkeimmän yhteenliittymän Concordin yhteiset ponnistukset ovat vaikuttaneet ratkaisevasti vuoden 2015 nimeämiseen kehitysyhteistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Komitean kaltaiset toimielimet ja erittäin sitoutuneet ihmiset ajoivat hellittämättä hanketta eteenpäin muissa toimielimissä, varsinkin neuvostossa, sen käynnistämisestä vuonna 2011 aina lopullisen päätöksen tekemiseen vuonna 2014. Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi tarjoaa mahdollisuuden lisätä kansalaisyhteiskunnan eri alojen tehokasta toimintaa Euroopassa tällä alalla ja vahvistaa siteitä kehitysmaissa toimiviin organisaatioihin. ETSK:lle tärkeintä on saada konkreettisia ja mitattavissa olevia tuloksia. Ensinnäkin ETSK ottaa aktiivisesti osaa kaikkiin unionin tasolla järjestettäviin korkean tason konferensseihin, etenkin 9. tammikuuta 2015 Riiassa järjestettyyn avajaiskonferenssiin ja vuoden 2015 lopulla Luxemburgissa järjestettävään päätöskonferenssiin. Komitea isännöi lisäksi keväällä Brysselissä merkittävän konferenssin, joka kokoaa yhteen Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri tahoja tarkastelemaan muiden kuin perinteisten toimijoiden roolia kehitysyhteistyössä. Kaikessa vuodeksi 2015 suunnitellussa toiminnassa, joka liittyy ETSK:n suhteisiin AKT-maiden, Latinalaisen Amerikan maiden tai maailman muiden alueiden kanssa, sivutaan tätä aihepiiriä. Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä seikkana todettakoon, että kannustamme kaikkia jäseniämme osallistumaan kotiseuduillaan järjestöjensä toimintaan osana komitean Going Local -hanketta. José María Zufiaur Narvaiza, ETSK:n jäsen ja ”ulkosuhteet”-erityisjaoston (REX) puheenjohtaja Kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus vaikuttaa Andris Gobiņš toimi kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijänä. Seuraavassa hän selittää, miksi kansalaisyhteiskunta on kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden 2015 keskeisiä tekijöitä, ja kertoo vuotta 2015 ja sen jälkeistä aikaa koskevista odotuksistaan. ETSK-info: Mitkä ovat mielestänne kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden 2015 keskeiset näkökohdat? Andris Gobiņš: Yksi tämän teemavuoden onnistumisista on jo nähtävissä: se, että ajatus on syntynyt kansalaisyhteiskunnan keskuudessa ja että sitä on tuettu ja viety eteenpäin soveltamalla alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Toinen onnistuminen liittyy teemavuoden sisältöön, joka ylittää valtiolliset rajat. Kyseessä on ensimmäinen tämänkaltainen aloite, joka ulottuu selkeästi EU:n maantieteellistä aluetta laajemmalle ja jossa meidän maailmamme meidän ihmisarvomme meidän tulevaisuutemme 2015 Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavu Kansalaisyhteiskunnan rooli kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden 2015 onnistumisessa Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on vaikuttanut merkittävästi siihen, että vuosi 2015 julistettiin virallisesti kehitysyhteistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi. ETSK on tukenut ajatusta johdonmukaisesti yhdessä kansalaisyhteiskunnan muiden organisaatioiden kanssa. Erityisesti on syytä mainita eurooppalainen kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymä Concord. EU:n toimielimet antoivat virallisen hyväksyntänsä kehitysyhteistyön eurooppalaiselle teemavuodelle 2015 huhtikuussa 2014. Lähde: http://www.concordeurope.org/ Siitä lähtien järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on työskennellyt tiiviisti Euroopan komission kanssa auttaakseen teemavuoden suunnittelussa. ETSK on kannattanut ajatusta perustaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden laaja liittouma, joka tekee ehdotuksen kansalaisyhteiskunnan toimin- taohjelmaksi. Tämän ehdotuksen kokonaisbudjetti on hieman alle miljoona euroa. Keskeisiä seikkoja ovat sihteeristön perustaminen kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta koskevaa Euroopan kansalaisyhteiskunnan liittoumaa varten sekä avustusmekanismi kansalaisyhteiskunnan valtakunnallisten tai alueellisten ryhmittymien tukemiseksi kehitysyhteistyön eurooppalaiseen teemavuoteen liittyvien toimien toteuttamissa. Kaikki sidosryhmät saattavat ajan tasalle kansalaisyhteiskunnalle varatun osion kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden 2015 verkkosivuista. Keskeisiä tapahtumia, joihin kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osallistuvat, ovat muun muassa teemavuoden virallinen avaaminen Latviassa 9. tammikuuta ja EU:n kehitysyhteistyöpäivät tapahtuma Brysselissä 3.–4. kesäkuuta. Sarja Kapuściński-luentoja kehityspolitiikasta järjestetään kaikissa 28 jäsenvaltiossa. Nämä luennot, jotka Euroopan komissio ja Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma UNDP järjestävät yhteisesti, tarjoavat EU:ssa opiskeleville mahdollisuuden keskustella kehityspoliittisista kysymyksistä. tavoitteena ei ole vain kansalaisille tiedottaminen tai kampanjointi. Aloitteen myötä pyritään lisäämään osallistumista ja keskustelua ja asetetaan kansalaisyhteiskunta prosessin eturintamaan. Se tarjoaa erinomaisen tilaisuuden laajentaa perinteistä toimijoiden piiriä ja kutsua toimintaan mukaan lisää sidosryhmiä, kuten yksityissektorin toimijoita, ammattijärjestöjä, kuluttajia, ympäristöliikkeitä, kansalaisjärjestöjä jne. Vuosi on kuitenkin hyvin lyhyt aika. Mihin kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden mittaan 2015 tulisi keskittyä: yksityisen sektorin kehittämiseen, pk-yritysten tukemiseen...? Mielestäni kunkin toimijan tulisi keskittyä omiin vahvuuksiinsa. ETSK:ssa yksityisen sektorin, ammattijärjestöjen ja muiden talousja yhteiskuntaelämän toimijoiden välinen monialainen yhteistyö tarjoaa uskomattomia mahdollisuuksia, joita voitaisiin ja joita tulisi hyödyntää nykyistä paremmin. ETSK toteaa lausunnossaan, että teemavuoden aikana tulisi ottaa käsiteltäväksi erilaisia näkökohtia. Jokainen meistä voi käyttäytymisellään esimerkiksi kuluttajana ja poliittisena toimijana osaltaan edistää entistä parempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa. Jokainen organisaatio, yritys tai ammattijärjestö voi luoda ETSK:n jäsen Andris Gobiņš yhteisvaikutuksia ja nivoa asioita kehitysyhteistyökysymyksiin. Mitä saavutuksia odotatte kehitysyhteistyön eurooppalaiselta teemavuodelta 2015? Toivon, että edellä mainittujen seikkojen lisäksi teemavuosi myös edistää vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista ja voimakkaampaa sitoutumista vuoden 2015 jälkeiseen toimintasuunnitelmaan. ETSK:n koordinointiryhmän näkökulmasta toivon, että kehitämme edelleen toimintaamme hyödyntämällä erinomaista yhteistyötä Concordin ja muiden tämän ajatuksen tukemiseen osallistuneiden tahojen kanssa ja että saamme ETSK:n jäsenet osallistumaan aloitteeseen. ● EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan roolista Haastateltavana Euroopan parlamentin jäsen ja parlamentin kehitysvaliokunnan jäsen Charles Goerens Kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden jokainen kuukausi on omistettu erityiselle aiheelle. Helmikuun aiheena on koulutus ja maaliskuussa käsitellään tasa-arvokysymyksiä; lähde: Euroopan komissio Kansalaisyhteiskunnan tavoitteet Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot pyrkivät hyödyntämään kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta 2015 tiedottaakseen EU:n kansalaisille kehitysyhteistyöstä, edistääkseen suoraa osallistumista ja aktiivista kiinnostusta sekä lisätäkseen tietoisuutta eurooppalaisen kehitysyhteistyön tuottamista hyödyistä. On ratkaisevan tärkeää saada kansalaiset osallistumaan kehityskysymyksiin erityisesti siksi, koska YK työskentelee parhaillaan kehittääkseen toimintaa vuosituhannen kehitystavoitteiden pohjalta ja laatiakseen vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevan kunnianhimoisen kehityssuunnitelman. ● ETSK-info: Mitkä ovat EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan tärkeimmät vahvuudet, ja miten EU voi vaikuttaa? Charles Goerens: EU:n kehitysyhteistyöpolitiikka perustuu kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa määritettyihin periaatteisiin. EU:n kehitysyhteistyöpolitiikka on arvoihin perustuvaa politiikkaa. Tämä tarkoittaa, ettei se ole avunantajien johtamaa, vaan sillä pyritään pikemminkin voimaannuttamaan kumppaneita paremman hallinnon avulla ja olemalla mukana rahoittamassa perusasioita koskevia aloitteita, hankkeita ja ohjelmia. Mitä tuloksia EU:n kehitysyhteistyöponnistuksista on saatu? Kehitysyhteistyöpolitiikassaan EU on alusta alkaen sitoutunut poistamaan äärimmäistä köyhyyttä Euroopan parlamentin kehitysmaista rahoittajäsen ja sen malla aloitteita, hankkeita kehitysyhteistyövaliokunnan ja ohjelmia niin sanotuilla jäsen Charles Goerens perusaloilla, joita ovat mm. terveys, sanitaatio ja naisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen. Nykyisin monet ihmiset ovat päässeet sairaanhoidon piiriin. EU:n kehitysyhteistyöpolitiikka sekä AIDS:n, tuberkuloosin ja malarian torjunnan maailmanlaajuisen rahaston toimet ovat yhdessä tuottaneet tuloksia, jotka antavat toivoa mainituista sairauksista kärsiville ihmisille. >>> sivu 4 ww www.eesc.europa.eu 3 Vuosi 2015: kansainvälisen kehityksen virstanpylväs YK pyrkii yhteistyössä hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden kumppanien kanssa saamaan aikaan vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevan kunnianhimoisen maailmanlaajuisen kehitysohjelman. Tätä varten laadittu ehdotus sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka koskevat monia erilaisia kysymyksiä, kuten köyhyyden ja nälän poistamista, terveyden ja koulutuksen parantamista sekä kaupunkien kestävän kehityksen edistämistä. Tarkoituksena on varmistaa, että näihin kestävän kehityksen tavoitteisiin sitoutuvat kaikki maat teollisuusmaita myöten. YK:n yleiskokous kokoontuu syyskuussa 2015 hyväksymään sekä kestävän kehityksen tavoitteet että vuoden 2015 jälkeiset kehityspuitteet. Valmistelevat neuvottelut aloitettiin YK:n tasolla tammikuussa 2015. Lisäksi ETSK:n ”ulkosuhteet”-erityisjaosto ja kestävän kehityksen seurantaryhmä pitivät 20. lokakuuta 2014 yhteisen kokouksen antaakseen panoksen joulukuussa kokoontuneen neuvoston päätelmiin vuoden 2015 jälkeisistä puitteista. Neuvoston päätelmät hyväk- Köyhyyden ja nälän poistaminen: yksi kestävän kehityksen tavoitteista; lähde: Euroopan komissio ETSK:lla on ollut keskeinen rooli tuotaessa esiin kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä asiasta. Ivan Volešin vuonna 2013 valmistelema lausunto syttiin 16. joulukuuta 2014. ”Ulkosuhteet”-erityisjaosto yksityissektorin osallistumisesta vuoden 2015 jälkeisiin ja kestävän kehityksen seurantaryhmä pyrkivät jatkoskehitysyhteistyöpuitteisiin oli tärkeä merkkipaalu. Sen sakin seuraamaan neuvotteluja ja mahdollisuuksien jatkoksi ETSK järjesti helmikuussa 2014 konferensmukaan vaikuttamaan niihin. Tavoitteena on ennen sin, jossa käsiteltiin Euroopan kansalaisyhteiskunnan kaikkea, että kansalaisyhteiskunnalle annetaan oma näkemyksiä vuoden 2015 jälkeisistä puitteista, ja ETSK roolinsa uusien maailmanlaajuisten kehityspuitteiden ja EU:n YK-edustusto järjestivät kesäkuussa yhdessä täytäntöönpanossa. ● lounaskeskustelun, jossa tarkasteltiin vuoden 2015 jälkeistä ohjelmaa kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. Yksityissektorin rooli kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden 2015 onnistumisessa ”Kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden 2015 on tarkoitus osoittaa, että yksityissektorin kaupalliset edut on mahdollista yhdistää kehitystavoitteisiin. Hyvin harvat ovat ETSK:n jäsen ja yksityissektorin tietoisia toiminnasta, roolia kehitysyhteistyössä jota useiden globaakäsittelevän ETSK:n lausunnon lien yritysten yhteenesittelijä Ivan Voleš liittymä Private Investors for Africa harjoittaa tarjotakseen tukea Afrikan kehitysmaille. Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi avaa oven yksittäisille yritysaloitteille. Luvassa on monia innovatiivisia ideoita, kuten tuotteiden merkitsemistä teemavuoden tunnuksella, kehitysapua koskevien mainoskampanjoiden järjestämistä ja paikallisten pkyritysten valmentamiseen sisältyvää avustamista ja vapaaehtoistyötä.” Ivan Voleš, työnantajat-ryhmään kuuluva ETSK:n jäsen ja yksityissektorin roolia kehitysyhteistyössä käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä Kansalaisten tietoisuuden lisääminen kansainvälisestä yhteistyöstä © GLOBAL FOCUS WORLD’s BEST NEWS Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi tarjoaa kansalaisjärjestöille ja muille kansalaisyhteiskunnan toimijoille tilaisuuden parantaa yleistä tietoisuutta kansainvälisen yhteistyön arvosta. Tanskassa Global Focus (Globalt Fokus) on tanskalaisten tuensaajakansalaisjärjestöjen kattojärjestö, joka vastaa monien valtakunnallisen tason toimintojen organisoinnista vuonna 2015. ”Meidän tulisi ensisijaisesti keskittyä osoittamaan kansalaisille, että kansainvälinen yhteistyö on EU:n asialistalla”, toteaa Thomas Ravn-Pedersen, joka on tanskalaisen (Global Focus -järjestöön kuuluvan) World’s Best News kansalaisjärjestön toiminnanjohtaja. “Monet ihmiset eivät yksinkertaisesti ole selvillä siitä, että EU on yksi kansainvälisen kehitysyhteistyön merkittävimmistä toimijoista, tai ylipäänsä tietävät, että EU antaa kehitysapua. Meidän tehtävämme on osoittaa, että työskentelemme yhteistyössä muiden kanssa. Meidän on tuotava esiin tämä eurooppalainen ulottuvuus.” Euroopan kansalaisyhteiskunnan voima on nähtävissä siinä, että kansalaisjärjestöjen ohella myös muut sidosryhmät, kuten ammattijärjestöt, kaupalliset organisaatiot ja maataloustuottajaryhmät, osallistuvat kehitysyhteistyöhankkeisiin ulkomailla ja tarjoavat asiantuntemustaan ja osaamistaan käytettäväksi. “Kansalaisyhteiskunnalla kokonaisuudessaan on merkittävä rooli Euroopan rajojen ulkopuolella”, Ravn-Pedersen sanoo. “Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi 2015 tarjoaa tilaisuuden tämän osoittamiseen sellaisten eri hankkeiden avulla, jotka ulottuvat koulutuksesta ihmisarvoisen työn edistämiseen.” vaikuttavat kaikkiin. ”Tavoitteenamme on saada ihmiset osallistumaan ja luoda painetta alhaaltapäin”, sanoo Thomas Ravn-Pedersen. ”Kuuden ensimmäisen kuukauden aikana yleiskokouksen edellä työskentelemme näin ollen nuorisojärjestöjen kanssa ja vierailemme keskiasteen oppilaitoksissa keskustelun virittämiseksi. Teemme myös yhteistyötä tanskalaisten radio- ja televisiotoiminnan harjoittajien kanssa. Meidän on aktivoitava kansalaiset sekä ennen näiden kehitystavoitteiden vahvistamista että sen jälkeen poliitikkojen ja kansalaisten välisen vastuuvelvollisuuden säilyttämiseksi.” Yhteistyön edut Painopisteenä ruohonjuuritasolla askarruttavat kysymykset Vuoden 2015 on todellakin tarkoitus olla merkityksellinen vuosi. Syyskuussa YK:n yleiskokouksen on määrä vahvistaa uudet kehitystavoitteet seuraaviksi 15 vuodeksi, ja vastaavasti COP 21 ilmastonmuutoskonferenssissa joulukuussa pyritään saamaan aikaan oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus. Kansallisilla kansalaisjärjestöillä on hyvät edellytykset lisätä kansalaisten tietoisuutta näistä tulevista päätöksistä, jotka Ravn-Pedersen katsoo, että kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi 2015 on tilaisuus saattaa kansalaisjärjestöt, yksityinen sektori, kansalaisyhteiskunta, valtiovalta ja kansainväliset organisaatiot lähemmäksi toisiaan. Itse asiassa useimmat onnistuneet ohjelmat ovat sellaisia, joissa nämä erilaiset toimijat antavat vahvuutensa muiden käyttöön, hän toteaa. ”World’s Best News -kansalaisjärjestö esimerkiksi tukeutuu yksityiseen sektoriin tehdäkseen kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä kertovia menestystarinoitamme tunnetuksi.” ● Jat ko a s i v u l t a 3 EU:n kehit ysyhteist yöpolitiikan roolista Mitä haluaisitte EU:n tekevän kehitysyhteistyöpolitiikkansa lujittamiseksi? Mielestäni tulisi vahvistaa, että tärkein ja tehokkain toimenpide eriarvoisuuden torjumiseksi on sosiaaliturvan ulottaminen koskemaan kaikkia. Mitä mahdollisuuksia toivotte kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden 2015 luovan? Kriisi, joka on luonteeltaan taloudellinen, koskettaa edelleen lähes kaikkia EU:n jäsenvaltioita. Emme saa unohtaa, että käsillä on edelleen maailmanlaajuinen kriisi. Vaakalaudalla on käytännössä maailmamme, tulevaisuutemme ja ihmisarvomme. Goerens (Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä) johtaa kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta 2015 käsittelevää Euroopan parlamentin kehitysvaliokunnan koordinointiryhmää. Hän esitteli 11. marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin jäsenten ehdotukset parlamentin osallistumisesta kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden tapahtumiin. ● Yleinen mielipide EU:n kehitysyhteistyöpolitiikasta Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2015 Eurobarometri-erityistutkimuksen kansalaisten näkemyksistä kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden kynnyksellä. Tutkimuksen tärkeimmät tulokset ovat seuraavat: ● Hyvin suuri enemmistö (85 %) kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaisista katsoi, että on tärkeää auttaa kehitysmaiden asukkaita. ● Hieman yli kaksi kolmannesta vastaajista oli samaa mieltä siitä, että köyhyyden torjumisen kehitysmaissa tulisi olla yksi EU:n päätavoitteista. ● Huomattava määrä vastaajista katsoi, että kehitysmaiden köyhyyden torjumisella on myönteinen vaikutus myös EU:n kansalaisiin (69 %) ja että se on EU:n etujen mukaista (78 %). ● Eurooppalaisista 12 prosenttia tiesi, että vuosi 2015 on kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi. ● Puolet eurooppalaisista katsoi, että yksittäisillä ihmisillä voi olla merkittävä rooli köyhyyden torjumisessa kehitysmaissa. Tutkimukseen voi tutustua seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ lic_op ebs_405_en.pdf ● Miten kansalaisyhteiskunta voi vaikuttaa kehitysyhteistyön eurooppalaisena teemavuonna 2015? Kansalaisyhteiskunnalla ja etenkin työnantajilla on keskeinen rooli kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden aikana. Juuri yksityinen sektori luo kasvua ja työpaikkoja, ja on täysin mahdollista yhdistää yritysten intressit kehitystavoitteiden kanssa. Työnantajat-ryhmän puheenjohtaja Jacek Krawczyk Yksityisen sektorin rooli voidaan määritellä kahdella tavalla. Ensinnäkin EU:n jäsenvaltioista peräisin olevat yritykset voisivat osallistua ohjelmiin, joiden tarkoituksena on saavuttaa kehitysyhteistyötavoitteita edunsaajamaissa. Toiseksi ne voisivat auttaa kehitysmaiden paikallisia yrityksiä vauhdittamaan kasvua ja vähentämään köyhyyttä. On tärkeää edistää yksityisten yritysten osallistumista kehitysohjelmaan. Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi on erinomainen tilaisuus osoittaa, että yksityisen sektorin kaupalliset intressit ja kehitystavoitteet ovat täysin yhteensopivia. Jacek Krawczyk Työnantajat-ryhmän puheenjohtaja Ammattiyhdistysliike on perusolemukseltaan solidaarinen. Katsomme, että kaikkien maailman alueiden tasapuolinen kehitys on välttämättömyys, koska jokaisella ihmisellä on asuinpaikasta riippumatta oikeus ihmisarvoisiin elin- ja työoloihin. Työntekijöiden ei myöskään pitäisi enää joutua jättämään kotiseutuaan välttyäkseen työttömyydeltä ja kurjuudelta. Ainoa tapa saavuttaa tämä tavoite on yhtäältä varmistaa yleismaailmallinen kehitys ja toisaalta torjua vastenmielistä tapaa suosia köyhien työntekijöiden pakkosiirtämistä, jotta voidaan heikentää elin- ja työoloja siellä, missä työehtoneuvotteluilla on onnistuttu niitä parantamaan. Jokaisella työntekijällä on oikeus nauttia työtovereidensa kanssa samoista saavutetuista eduista työpaikallaan. Työntekijät-ryhmän puheenjohtaja Georgios Dassis Näkemyksemme mukaan kehitys edellyttää demokratiaa ja ihmisoikeuksia, joihin kuuluvat myös työntekijöiden järjestäytymisoikeus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus. Hallituksia on tarvittaessa painostettava turvaamaan nämä oikeudet. Toivomme, että tuleva kehitysyhteistyön teemavuosi antaa poliittisille päättäjille kimmokkeen pohtia solidaarisuuden syvintä merkitystä. Georgios Dassis Työntekijät-ryhmän puheenjohtaja 4 Kansalaisyhteiskunta ja erityisesti ETSK ovat jo vaikuttaneet asiaan ratkaisevasti, sillä ajatus vuoden 2015 nimeämisestä kehitysyhteistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi oli peräisin komiteasta ja sai myöhemmin puolelleen myös Euroopan parlamentin tuen. Koska kyseessä on ensimmäinen kerta, kun eurooppa”Muut eturyhmät” -ryhmän lainen teemavuosi liittyy EU:n «ulkoipuheenjohtaja Luca Jahier seen toimintaan», ja koska vuosi on keskeinen kansainvälisen kehitysyhteistyön kannalta (vuoden 2015 jälkeisten vuosituhannen kehitystavoitteiden asettaminen ja Cotonoun sopimuksen toinen väliarviointi), kansalaisyhteiskunnan rooli on ratkaisevan tärkeä. Lisätään valveutuneisuutta, levitetään tietoa, perustetaan kumppanuuksia, luodaan yhteyksiä ihmisten välille, toteutetaan kampanjoita, hankkeita ja tutkimuksia – mahdollisuudet ovat valtavat sekä Euroopan että eteläisten maiden kansalaisyhteiskunnille. Vuoden 2015 tulee kuitenkin olla myös yksilöiden tukemisen, sosiaalisen kehityksen etusijalle asettamisen, ihmisoikeuksien ja perhearvojen vuosi. Lisäksi tulee edistää yhteisötaloutta käytännön keinona turvata ihmisarvoinen työ ja kestävä kehitys. Kansalaisyhteiskunta on keskeinen toimija tässä prosessissa, ja vuodesta 2015 tulee sekä mahdollisuuksien että vastuun vuosi. Luca Jahier «Muut eturyhmät» -ryhmän puheenjohtaja ETSK jättää Brysselin ympyrät osallistuakseen Euroopan laajuiseen keskusteluun kansalaisia huolestuttavista aiheista: Huomisen Eurooppani! Ensimmäisenä askeleena tässä vuoropuhelussa ETSK järjesti yhdessä Grazin yliopiston ja toisen itävaltalaisen oppilaitoksen Austrian Institute for European Law and Policyn (Salzburg, Wien, Graz) kanssa seminaarin 10.–11. joulukuuta 2014. ETSK esitteli seminaarissa upouuden sähköisen välineensä, jonka avulla voidaan parantaa kansalaisten osallisuutta (eParticipation tool). Tätä sähköistä osallistumisvälinettä kehitettiin edelleen kahden päivän ajan. ETSK:n puheenjohtaja Henri Malosse vaihtoi ajatuksia hanketta vetävän professori Johannes W. Pichlerin kanssa: Professori Pichler: Henri Malosse, olemme yhdessä täällä Grazin yliopistossa käynnistämässä Euroopan laajuista kansalaisvuoropuhelua. Olette kehittäneet sähköisen välineen (eParticipation tool), jonka avulla kansalaisten osallistumista kansalaiskeskusteluun voidaan lisätä. Grazilaiset opiskelijat ja nuoret, joista monet ovat tietokonefriikkejä, työstävät, testaavat ja parantavat sitä parhaillaan. Henri Malosse: Valitsin vuoropuhelun käynnistämistä varten nuorisotyöllisyyden visaisen aiheen, sillä olen vahvasti sitä mieltä, että EU:n on vihdoin vastattava toimillaan kansalaisten todellisiin odotuksiin. Siitä nuorisotakuussa on kyse. Meidän täytyy kuitenkin käsitellä haastetta yhdessä nuorten kanssa. Minkäänlaista työttömyyttä ei voi hyväksyä, mutta nuorisotyöttömyys on erityisen traagista. Itävallassa olette suhteellisen onnellisessa asemassa. Siksi toivomme nuorten itävaltalaisten ottavan osaa ja selittävän meille, miksi asiat ovat teillä paljon paremmin. Euroopan unionissa on pitkään seurattu kiinnostuneina Itävallan esimerkillistä kaksiosaista koulutusmallia. Professori Pichler: Auttaako siitä puhuminen? Henri Malosse: Kyllä, tietenkin. Ennen kuin Brysselissä toimitaan, meidän on tiedettävä, mitä mieltä EU:n kansalaiset itse ovat kyseisestä asiasta. EU:n 500 miljoonalla kansalaisella on valtava luomispotentiaali, joten aletaan vihdoin puhumaan keskenämme. Professori Pichler: Hieno ajatus. Itse asiassa EU:n ”perustuslaissa” – Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1 kohdassa – on edellytetty vuoropuhelua kansalaisten kanssa EU-asioista vuodesta 2009. Mutta toistaiseksi kukaan ei ole yrittänytkään toteuttaa tätä, ei komissio eikä parlamentti, joka väittää olevansa niin lähellä ruohonjuuritasoa. Miksi te? Henri Malosse: Professori, kiitos että olette rinnallani, kun ryhdymme tienraivaajina tähän vaativaan tehtävään. Miksi me? Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tehtävänä on saada Euroopan kansalaisyhteiskunnan ääni kuuluviin Brysselissä. Tehtävä on mielestämme olennaisen tärkeä, sillä sen avulla EU:ta ja sen kansalaisia voidaan lähentää käytännön tasolla toisiinsa. Olen vakaasti sitä mieltä, että Euroopan unionin on annettava ihmisille toivoa ja tähdättävä tulevaisuuteen. Professori Pichler: Uskotteko, että EU on tarpeeksi vahva kuunnellakseen, mitä tavalliset ihmiset sanovat? Se edellyttää vapautumista hyvin järjestäytyneiden painostusryhmien ja teollisuuden paljon suuremmasta vaikutusvallasta, sillä molempiin ei voi kiinnittää yhtä paljon huomiota kerralla. Henri Malosse: Unionin on ensiksi kuunneltava ihmisiä. Kansa on loppujen lopuksi viimeinen tuomari – ei kukaan muu. Euroopan unionilla ei ole tulevaisuutta ilman eurooppalaisia. Yritetään saada kaikki samanmieliset eurooppalaiset mukaan tähän uuteen kansalaisvuoropuheluun. Jacques Delors totesi kerran, ettei sisämarkkinoihin voi rakastua. Vain jos annamme eurooppalaisten täyttää Euroopan sielun, he sitoutuvat itse unionin sydämeen ja sieluun. Sitä kulttuuri tarvitsee: henkeä, arvoja – lyhyesti sanottuna identiteettiä, tietoutta omasta itsestä. Muuten se hajoaa. Mutta ei sielua voi määrätä asetuksella – sen on tultava ihmisiltä ja heidän on puhuttava siitä yhdessä. Euroopassa olemme aina onnistuneet siinä hyvin. Professori Pichler: Onko tämä uusi kansalaisvuoropuhelu todellakin kulttuurien laajaa vuoropuhelua asioista, huolista ja ratkaisuista? Sitten haluan osallistua siihen entistä innokkaammin. Henri Malosse: Taidamme olla jo samaa mieltä asiasta. Nyt meidän on vain saatava loput 499 miljoonaa puolellemme – ja onnistumme siinä. Kyse on heidän Euroopastaan. ● ETSK:N TULEVIA TAPAHTUMIA Arvonnan voittajat “Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi 2015 “ -tapahtuman osanottajat valittu Euroopan nuorten ääni Jokaisesta jäsenvaltiosta valittiin yksi koulu, ja näiden koulujen oppilaita kutsutaan nyt ETSK:n toimipaikkaan Brysseliin osallistumaan tähän suosittuun nuorisotapahtumaan, joka järjestetään tänä vuonna 23.–25. huhtikuuta. Tapahtuma antaa eurooppalaisille nuorille myös mahdollisuuden esittää kysymyksiä kasvokkain poliittisille johtajille, seurata komitean työskentelyä sekä saada ensikäden tietoa siitä, kuinka komitea edustaa kansalaisyhteiskuntaa Brysselissä. Se tarjoaa nuorille myös oivallisen tilaisuuden tavata samanmielisiä opiskelijoita EU:n muista jäsenvaltioista. ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” on ainutlaatuinen tapahtuma, jossa simuloidaan ETSK:n jäsenten työskentelyä. Vuodesta 2010 lähtien vuosittain järjestetyssä tapahtumassa noin sata eurooppalaista nuorisoa edustavaa lukio-opiskelijaa saapuu Brysseliin keskustelemaan EU:n kansalaisuuteen liittyvistä, nuorille tärkeistä asioista ja antamaan panoksensa unionin tasolla laadittaviin strategioihin ja päätöksiin, esimerkiksi sii- ETSK:n jäsenet Marie Zvolská (työnantajat-ryhmä), Béatrice Ouin (työntekijät-ryhmä) ja Indrė Vareikytė (”muut eturyhmät” -ryhmä) saivat kunnian valita voittajat satunnaisotannalla 408 ilmoittautuneen koulun joukosta. Samalla laadittiin varallaololuettelo, johon kirjattiin 56 koulua eli kaksi muuta koulua jokaisesta jäsenvaltiosta. Kohti menestyvää datavetoista taloutta (esittelijä: Anna Nietyksza) Tietotekniikan laaja käyttöönotto kaikilla yhteiskuntaelämän aloilla tarjoaa valtavat kasvumahdollisuudet, mutta samalla täytyy tietotekniikkaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa tukea tekniikan sekä yhteiskunta- ja taloustieteiden alalla. ETSK pahoittelee lausunnossaan, että digitaalisen infrastruktuurin rahoittamiseen tarkoitettuja määrärahoja on vähennetty huomattavasti Verkkojen Eurooppa välineen puitteissa, ja kehottaa painokkaasti tekemään asiasta tarvittavat johtopäätökset. Äänestystulos: 213 puolesta ja 1 vastaan 1:n pidättyessä äänestämästä Turkin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tilanne ja toimintaolosuhteet (esittelijä: Arno Metzler) ETSK:n oma-aloitteinen lausunto perustuu osittain vuonna 2014 järjestettyyn tiedonkeruumatkaan Turkin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden pariin. Suositukset antavat EU:n toimielimille suuntaviivoja siitä, miten voidaan entistä paremmin tukea Turkin kansalaisyhteiskunnan organisaatioita sekä parantaa niiden toimintaolosuhteita. EU:n ja Turkin välisessä vuoropuhelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota perusoikeuksien kunnioittamiseen. Äänestystulos: 205 puolesta, yhdenkään äänestämättä vastaan ja 2:n pidättyessä äänestämästä Tilanne maitokiintiöjärjestelmän voimassaolon päätyttyä vuonna 2015 (esittelijä: Padraig Walshe) ETSK ehdottaa yhteisen maatalouspolitiikan 2014– 2020 toisen pilarin ja maitopaketin säännösten hyödyntämistä, jotta voidaan välttää tuotantomuodon muutoksia, eli pientilallisten maidontuotannon lopettamispäätöksiä etenkin epäsuotuisilla alueilla. Komitea kehottaa myös tarkistamaan uuteen YMP:hen sisältyviä riittämättömiä turvaverkkojärjestelyjä, jotta niillä olisi tiiviimpi yhteys todellisiin tuotantokustannuksiin. Äänestystulos: 219 puolesta ja 1 vastaan 14:n pidättyessä äänestämästä hen, miten EU voi auttaa luomaan uusia työpaikkoja ja kannustaa nuoria yritysten perustamiseen. Tapahtumassa nuorten on päästävä yhteisymmärrykseen käsittelemistään keskeisistä kysymyksistä. ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -nuorisotapahtumaan osallistuvat 28 onnekasta koulua valittiin 22. tammikuuta 2015 järjestetyssä arvonnassa. TÄYSISTUNTO PÄHKINÄNKUORESSA EU:n ja Keski-Aasian strategian arviointi – kansalaisyhteiskunnan panos (esittelijä: Jonathan Peel, toinen esittelijä: Dumitru Fornea) ETSK:n jäsenet Indrė Vareikytė, Marie Zvolská ja Béatrice Ouin saivat kunnian valita voittajat satunnaisotannalla 408 ilmoittautuneen koulun joukosta Tietoja valituista 28 koulusta on saatavilla ETSK:n internetsivustossa osoitteessa http://www.eesc.europa. eu/?i=portal.en.events-and-activities-your-europevities your-say-2015-selected (fgr) ● Valmisteleva lausunto on kytköksissä yhteen EU:n puheenjohtajavaltio Latvian keskeisistä ulkopoliittisista painopisteistä, eli tavoitteeseen tiivistää EU:n suhteita viiteen Keski-Aasian valtioon (Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan). Mahdollisuuksia EU:n osallistumiselle tarjoutuu keskiasteen koulutuksen, infrastruktuurin, liikenteen ja energian aloilla. Ukrainan kriisin valossa ja näiden viiden maan geostrateginen asema ja merkitys huomioon ottaen ETSK suosittaa painokkaasti EU:n erityisedustajan tehtävän palauttamista. Äänestystulos: 180 puolesta ja 2 vastaan 18:n pidättyessä äänestämästä (hb) ● Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmän julkinen kuulemistilaisuus aiheesta ”Itse- ja yhteissääntely EU:n lainsäädäntökehyksessä” Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä järjesti 27. tammikuuta 2015 ETSK:n tiloissa julkisen kuulemistilaisuuden aiheesta ”Itse- ja yhteissääntely EU:n lainsäädäntökehyksessä”. Kuulemistilaisuuden on tarkoitus tukea samaa aihetta koskevan oma-aloitteisen lausunnon laadintaa (esittelijä: Jorge Pegado Liz, ”muut eturyhmät” -ryhmä). Kuulemistilaisuuden puheenjohtajina toimivat yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmän puheenjohtaja Anna Maria Darmanin ja ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaoston (INT) puheenjohtaja Martin Siecker. Tilaisuuden sadan osallistujan joukossa oli toimielinten, ajatuspajojen ja Brysselissä toimivien eturyh- mien ja työmarkkinaosapuolien edustajia. Laaja-alaiseen keskusteluun osallistui tunnettuja asiantuntijoita. Tapahtuma oli oiva tilaisuus osoittaa, miten yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä tekee parhaillaan yhteistyötä Euroopan komission pääsihteeristön kanssa eurooppalaista itsesääntelyä ja yhteissääntelyä koskevan tietokannan tiimoilta (vuonna 2007 tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan pohjalta) sekä viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston kanssa sen käynnistämän itsesääntelyä ja yhteissääntelyä koskevan käytänneyhteisön tiimoilta. Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä tekee yhteistyötä myös useiden tutkimuskeskusten kanssa. Esi- merkkeinä voidaan mainita Firenzessä Italiassa toimivan yliopistollisen Eurooppa-instituutin oikeustieteellinen tiedekunta ja Haagissa Alankomaissa sijaitseva, oikeuden kansainvälistymistä tutkiva instituutti Hague Institute for the Internationalisation of Law. Lukuun ottamatta vuonna 2003 tehtyä toimielinten välistä sopimusta paremmasta lainsäädännöstä EU:lla ei ole olemassa minkäänlaista oikeudellista perustaa itseja yhteissääntelyn kehittämiselle. Kansalaisyhteiskunnan eri sidosryhmillä on kuitenkin suuria odotuksia, ja ETSK:n lausunnon tarkoituksena on tuottaa aineksia keskuste- luun toimielinten välisen sopimuksen tarkistamisesta jossain vaiheessa ennen kuluvan vuoden loppua. Kyse on merkittävästä kehityksestä Euroopan unionin lainsäädännöllisten välineiden valikoimassa. Keskustelussa nostettiin esiin myös joukko huolenaiheita, jotka osoittavat, miten monisyisestä aiheesta on kyse, jos sitä tarkastellaan kriittisesti, ottaen huomioon kaikki vaikutukset ja kaikki tarvittavat onnistumisen mittarit. Lyhyesti sanottuna kaikki osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että itse- ja yhteissääntelyä kannattaa harkita, mutta että ne edellyttävät lainsäätäjältä tarkkaa seurantaa. (jpf) ● 5 ilmastonmuutosta samanaikaisesti. Lisäksi ilmastonmuutokseen on puututtava järjestelmällisesti, jotta voidaan luoda kestävää kasvua Euroopassa ja maailmantaloudessa. Ilmastonmuutoksen torjuminen on mahdollista yhtaikaa talouskasvun turvaamisen kanssa – nämä erittäin rohkaisevat uutiset esitetään New Climate Economyn (NCE) syyskuussa 2014 julkistamassa raportissa Better growth, better climate. Samalla raportissa varoitetaan, että seuraavat 15 vuotta ovat ilmastoriskeihin puuttumisen kannalta kriittisiä. Raportissa esitetään valtioille ja yrityksille kymmenen suositusta siitä, miten voidaan nopeuttaa siirtymistä voimakkaaseen kasvuun ja vähähiiliseen talouteen, ja tuodaan esiin toimivia ratkaisuja. Raportti esiteltiin ETSK:ssa toimivan kestävän kehityksen seurantaryhmän sekä Maailman luonnonvarain instituutin (WRI) kutsusta komitean tiloissa Brysselissä 22. tammikuuta 2015. Brendan Burns (UK, työnantajatryhmä) veti tapahtumaa ja toivotti tervetulleeksi ilmastonmuutosasioista vastaavan pääjohtajan Jos Delbeken, WRI:n varapääjohtajan ja toimitusjohtajan Manish Bapnan sekä WRI:ssä ilmasto-ohjelmasta vastaavan johtajan Jennifer Morganin, joka esitteli NCE:n raportin. Säästetään luonnonvaroja ja vauhditetaan taloutta New Climate Economy -raportin laati 19:stä maasta peräisin olevien 24 johtavan tahon muo- dostama toimikunta. Raportissa todetaan, että talouskasvun ja ilmastonmuutoksen torjumisen väliseen kompromissiin pyrkiminen on keinotekoinen ongelma. On mahdollista saada aikaan kasvua ja työllisyyttä, lieventää köyhyyttä ja torjua “ETSK kannattaa siirtymistä resurssitehokkaampaan ja ilmastomyönteisempään politiikkaan, ja EU:n on tehtävä paljon enemmän”, Lutz Ribbe (DE, “muut eturyhmät” -ryhmä) sanoi. ETSK pitää raporttia vahvistuksena sen omalle lähestymistavalle, joka on tuotu esiin useissa lausunnoissa (“Vihreä talous – kestävän kehityksen edistäminen Euroopassa”, [NAT/590] Bryssel 23. toukokuuta 2013, esittelijät Joana Agudo i Bataller ja Pedro Narro sekä “Markkinapohjaiset ohjauskeinot – vähähiilinen talous Euroopan unionissa” [NAT/620], Bryssel 25. maaliskuuta 2014, esittelijät Martin Siecker ja Lutz Ribbe). Raportti havahduttanee EU:n sidosryhmät, joiden on oltava rohkeampia ja siirryttävä poliittisista julkilausumista konkreettiseen toimintaan nykyistä ponnekkaammin. Kehitysmaiden tukeminen on investointi Euroopan tulevaisuuteen Etenkin näin kehitysyhteistyön eurooppalaisena teemavuotena EU:n tulisi auttaa kehittyviä maita ja kehitysmaita resurssitehokkaassa kasvussa. Eurooppalaisen tietotaidon ja tuen tarjoaminen näille maille on myös investointi tuleviin sukupolviin. (sma) ● LYHYESTI sekä foorumissa että yleisesti muuttoliikepolitiikan muokkaamisessa EU:n tasolla. (aw/cad) ● Euroopan muuttoliikefoorumi pohjautuu Euroopan kotouttamisfoorumin toimintaan, jonka Euroopan komissio perusti vuonna 2009 yhteistyössä ETSK:n kanssa. Koska Euroopan kotouttamisfoorumi oli menestys, sitä päätettiin laajentaa niin, että se kattaa myös maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat. Foorumi kokoaa yhteen noin 140 organisaatiota ja EU:n toimielinten, paikallis- ja alueviranomaisten, EU:n jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajia. Euroopan ensimmäinen muuttoliikefoorumi ETSK:ssa ETSK järjesti 26.–27. tammikuuta 2015 Euroopan muuttoliikefoorumin ensimmäisen kokouksen. Foorumi tarjoaa tilaisuuden käydä vuoropuhelua muuttoliikeasioista, turvapaikkakysymyksiä ja muuttajien kotouttamisesta. EU ilman rajoja myös tulevaisuudessa ETSK isännöi 27. tammikuuta 2015 konferenssia, jonka aiheena oli ”EU:n turvaama perusoikeus vapaaseen liikkuvuuteen on uhattuna”. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Europeans Throughout the World -järjestön (ETTW) ja EU:n puheenjohtajavaltion Latvian kanssa. Vaikka oikeus vapaaseen liikkuvuuteen on EU:n suosituin saavutus – 88 prosenttia eurooppalaisista ilmoittaa tietävänsä oikeutensa (Flash Eurobarometer 365, helmikuu 2013) –, sitä kritisoidaan yhä enemmän unionin sisällä. Tapahtuman kolmessa paneelikeskustelussa haluttiin täsmentää tulevaa poliittista asialistaa, esitellä näyttöä vapaan liikkuvuuden eduista ja riskeistä EU:n työmarkkinoilla ja käsitellä muuttoliikkeeseen usein liitettäviä uskomuksia. Ensimmäisen muuttoliikefoorumin osallistujia ”Tämän päivän Euroopassa tuntuu siltä, että rahan tekeminen on tärkeämpää kuin ihmisarvon suojelu”, sanoi ETSK:n jäsen Luis Miguel Pariza Castaños. Foorumissa sekä julkista että yksityistä sektoria niin paikallisella, valtakunnallisella kuin unionin tasolla edustaneet osallistujat pohtivat, miten hallita eri ryhmistä koostuvia muuttovirtoja Välimeren alueella siten, ettei synny inhimillisiä tragedioita. Koska yhä useammat ihmiset ylittävät Välimeren pyrkiäkseen Eurooppaan, tästä kysymyksestä on tullut erittäin kiireellinen. Yksi kokouksen poliittisista viesteistä oli, että alan lukuisilta eri toimijoilta edellytetään mahdollisimman paljon yhteistyötä ja keskinäistä koordinointia, jotta Välimeren ongelmat saadaan ratkaistua tehokkaasti. Tämä vahvistaa sen, että kansalaisyhteiskunnalla ja ETSK:lla on tärkeä tehtävä paikallistasolla. Päätelmiä käytetään pohjana Riiassa 11.–12. toukokuuta 2015 pidettävässä Latvian EU-puheenjohtajakauden ohjelmaan kuuluvassa korkean tason konferenssissa. (as/cad) ● Minerva-palkinto professori Gerd Wolfille Professori Gerd Wolf (Saksa, ”muut eturyhmät” -ryhmä) on saanut yhdessä professori Paul Vandenplasin ja professori Marnix van der Wielin kanssa Jülichin museoyhdistyksen Minerva-palkinnon heidän yhteisestä fuusiotutkimustyöstään. Osana eurooppalaista tutkimus- ja kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on tutkia, miten voimalaitoksessa voitaisiin tuottaa suuria määriä puhdasta energiaa aurinkoa imitoimalla, palkinnonsaajat perustivat vuonna 1996 kolmenvälisen Euroregio-klusterin (Trilateral Euregio Cluster, TEC) keskittääkseen (Belgiassa, Alankomaissa ja Saksassa sijaitsevien) laboratorioidensa työn ja infrastruktuurin tähän hankkeeseen. Klusterin kolme osapuolta yhdistivät tutkimuksensa ja välineensä Jülichin TEXTOR-fuusiokokeilussa. Yhteistyön tieteellisiä tuloksia on sittemmin hyödynnetty kansainvälisissä hankkeissa, kuten ITER-ydinfuusioreaktorissa, joka on edelleen rakenteilla Cadarachessa Ranskassa, sekä Wendelstein 7-X koelaitoksessa Saksan Greifswaldissa. Minervapalkinto – pieni Minerva-jumalatarta esittävä patsas Jülichin seudulta – jaettiin nyt yhdennentoista kerran. Se annetaan henkilöille, jotka ovat ansioituneet kulttuurin, tieteen tai talouden alalla Jülichin kaupungissa tai kyseisellä seudulla. (sma) ● Tilaisuudessa puhunut ETSK:n jäsen Andris Gobiņš korosti, että EU ei olisi sama ilman vapaata liikkuvuutta. “Jäsenvaltioiden tulisi talouskriisistä ja turvallisuusuhistakin huolimatta torjua houkutus rajoittaa tätä oikeutta. Edistys on eteenpäin menoa eikä taaksepäin katsomista.” © R.-U. Limbach, Jülich Research Centre Turvallisia reittejä kohti turvallista tulevaisuutta. Miten hallita eri ryhmistä koostuvia muuttovirtoja Välimeren alueella? ETTW:n puheenjohtaja Niels Jørgen Thøgersen esitteli työkalupakin, johon sisältyi muun muassa seuraavia toimenpiteitä: nykyistä luotettavammat tilastot muuttovirroista, järjestelmällisempi lähestymistapa väärinkäytöksiin puututtaessa, sitovien vaatimusten tai asetusten antaminen direktiivien sijaan, kansalaisryhmien joukkokanteet ja nopeammat täytäntöönpanomenettelyt. Konferenssissa laadittiin konkreettiset päätelmät ja korostettiin tarvetta nostaa tämän keskeisen EU:n oikeuden puolustaminen tärkeämmälle sijalle. Samalla kuitenkin tunnustettiin tarve ratkaista eräitä ongelmia Professori Gerd Wolf vastaanottamassa Minerva-palkintoa; ETSK info 23 kielellä: ellä: http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.eesc-info htt Toimitusneuvosto: Béatrice Ouin – ETSK:n jäsenten edustaja toimitusneuvostossa (Ranska, työntekijät-ryhmä) Peter Lindvald-Nielsen (päätoimittaja) Siana Glouharova (sg) Yleinen koordinointi: Agata Berdys (ab) Tämän numeron laatimiseen osallistuivat: Ana Isabel Sousa Teles De Oliveira (as) Annemarie Wiesma (aw) Caroline Alibert Deprez (cad) Fabiola Giraldo Restrepo (fgr) Henry Borzi (hb) Jean-Pierre Faure (jpf) Milen Minchev (mm) Siana Glouharova (sg) Silvia M. Aumair (sma) ETSK-info ilmestyy yhdeksän kertaa vuodessa ETSK:n täysistunt täysistuntojen yhteydessä. Osoite: (osoitteessa http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.eesc-info). Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Jacques Delors -rakennus, Rue Belliard/Belliardstraat 99, B-1040 Bruxelles/Brussel, Belgique/België P. +32 25469476 F. +32 25469764 Sähköposti: [email protected] Internet: http://www.eesc.europa.eu/ ETSK-infon englannin-, ranskan- ja saksankieliset numerot painetaan 100-prosenttisesti kierrätetylle paperille, ja ne ovat saatavissa veloituksetta Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lehdistöyksiköstä. ETSK-info on lisäksi saatavilla 23 kielellä PDF-muodossa ETSK:n internetsivustossa ETSK-info ei sisällä virallisia selontekoja. Ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai muissa komitean julkaisuissa. Jäljentäminen on sallittua, kunhan ETSK-info mainitaan lähteenä ja toimitukseen lähetetään kopio julkaisusta, jossa jäljennöstä on käytetty. Painosmäärä: 8 230 kappaletta Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2015. Helmikuu 2015/2 QE-AA-15-002-FI-N Raportin mukaan voidaan vuoteen 2050 ulottuvan etenemissuunnitelman tavoitteet ”helposti”
