VAASAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014

VAASAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014
SISÄLLYSLUETTELO
Kaupunginjohtajan katsaus
1
I
TOIMINTAKERTOMUS
1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO
1.1 Kaupungin organisaatio
1.2 Kaupungin hallinto
1.3 Kaupungin henkilöstö
3
3
4
6
2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA
2.1 Yleinen taloudellinen kehitys
2.2 Kuntatalouden kehitys
2.3 Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa
2.4 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
2.4.1 Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisriskit
2.4.2 Rahoitusriskit
2.4.3 Ympäristöriskit
2.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
8
8
8
15
18
18
19
19
20
3. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN
3.1 Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä arvio
merkittävimmistä riskeistä
3.2 Sisäisen tarkastuksen järjestäminen
3.3 Kokonaisarvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta sekä kehittämistoimenpiteet taloussuunnittelukaudella
21
24
4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN
4.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
4.2 Tuloslaskelman tuotot
4.2.1 Toimintatuotot
4.2.2 Verotulot
4.2.3 Valtionosuudet
4.2.4 Rahoitustuotot
4.3. Tuloslaskelman kulut
4.3.1 Toimintakulut
4.3.2 Rahoituskulut
4.4 Toimintakate ja vuosikate
25
25
26
26
26
27
28
28
28
28
28
5. TOIMINNAN RAHOITUS
5.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
30
30
6. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET
6.1 Tase ja sen tunnusluvut
6.2 Taseen rakenne
32
32
34
7. KOKONAISTULOT JA –MENOT
35
8. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS
36
9. KUNTAKONSERNIN TILINPÄÄTÖS
9.1 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
9.2 Konsernin rahoituslaskelma
9.3 Konsernitase ja taseen tunnusluvut
9.4 Kaupungin taseen ja konsernitaseen suurimmat poikkeamat
42
42
43
44
45
21
23
10. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY
46
II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
1.1 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet
1.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen
1.3 Keskeisten tytäryhtiöiden tavoitteet ja niiden toteutuminen
Valtuuston nähden sitovien tavoitteiden toteutuma 31.12.2014
2. TALOUDEN TOTEUTUMINEN
2.1 Käyttötalouden toteutuminen
Hallintokuntien toimintakertomukset
2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia)
2.3 Investointien toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia)
2.4 Rahoitusosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia)
2.5 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumistaulukot
2.5.1 Käyttötalousosa
2.5.2 Investointiosa
2.6 Nettoyksiköiden taloudellinen toteuma 2014
2.7 Yhteenveto määrärahojen ylityksistä
47
47
47
48
49
55
55
58
143
146
147
148
148
151
154
161
III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
Tuloslaskelma
Rahoituslaskelma
Tase
Konsernituloslaskelma
Konsernin rahoituslaskelma
Konsernitase
Tuloslaskelma - yhdistely
Rahoituslaskelma - yhdistely
Tase-yhdistely
164
165
166
168
169
170
172
173
174
IV LIITETIEDOT
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Tuloslaskelman liitetiedot
Taseen liitetiedot
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista
179
180
182
186
188
189
196
V
LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET
Liikelaitosten vaikutus tulokseen
Liikelaitosten vaikutus rahoitukseen
Liikelaitosten vaikutus taseeseen
Pohjanmaan pelastuslaitos
Vaasan Aluetyöterveys
Vaasan Satama
Vaasan Talotoimi
Vaasan Vesi
198
199
200
1
Kaupunginjohtajan katsaus
Vuotta 2014 leimasivat sekä valtakunnallisten että paikallisten talousongelmien
jatkuminen ja syveneminen. Vuosi oli samalla myös rakenteellisten selvitysten vuosi.
Rakenteellisten uudistusten tarve ja siihen liittyvä tahtotila ilmeni kuntakentällä muun
muassa
valtio-osuusjärjestelmän
ja
kuntalain
uudistamishankkeiden,
kuntarakenneselvitysten ja sote -selvitysten kautta. Siitä huolimatta, että kyseisiin
uudistuksiin on panostettu paljon ajallisia ja rahallisia resursseja, ei ole näköpiirissä
riittävän nopeaa käännettä toiminnallisten uudistusten osalta, jolla voisi vastata yhä
nopeammin kasvavaan talouden kestävyysvajeeseen.
Julkisen talouden rahoituspohja on heikentynyt ennustettua nopeammin ja vahvemmin.
Koko maan tilanne heijastuu yhä enenevissä määrin myös Vaasaan, vaikkakin Vaasa ja
Vaasan seutu ovat vientivetoisen energiaklusterinsa menestyksen ansiosta selvinneet
taantumasta paremmin kuin useimmat muut seudut. Kaikissa viime aikoina julkaistuissa
seutujen kilpailukykyä monipuolisesti arvioivissa tutkimuksissa Vaasa on edelleen ollut
maamme parhaiden joukossa.
Vuosi 2014 oli kaupungille myös vahvan kasvun vuosi. Väestönkasvu ylitti prosentin
väkiluvun kasvaessa 680 asukkaalla. Kaupunki toteutti 46,7 miljoonan edestä
investointeja. Merkittävimmät investoinnit kohdistuivat varhaiskasvatuksen ja
peruskoulutuksen saralle. Infraa uusille asuinalueille rakennettiin Sundomiin ja
Gerbyyhyn. Kaupunkikonserniin tuli uusia toimijoita, kun satamatoiminnot,
laboratoriotoiminto ja Teatterikorttelin pysäköintitoiminta yhtiöitettiin.
Kaupungin verotulot kasvoivat vuonna 2014 vain 0,4 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Kunnallisverot kasvoivat 2,3 %, mutta yhteisöverotilitykset laskivat 16,7 %.
Palvelutuotannon toimintamenojen kasvu oli 1,2 %. Päätettyjen säästötoimenpiteiden
johdosta kaupungin henkilöstökulut laskivat 0,7 % vuoden 2013 tilinpäätöksestä.
Lainakanta oli vuoden lopussa 212,8 miljoonaa euroa, jossa kasvua vuoden aikana oli
17 %. Kaupungin saamat valtionosuudet laskivat 2,2 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 3,1
milj. euroa, joten tulosrahoitus ei riittänyt investointien rahoittamiseen.
Tilanteeseen on reagoitu käynnistämällä vuoden aikana kaupungin oma mittava
talouden tasapainottamisohjelma, johon sisältyy sekä henkilöstösäästöjä, rakenteellisia
uudistuksia että investointiasteen tarkastelua. Ohjelma tulee kestämään usean vuoden
ajan, jotta menot ja tulot saadaan tasapainoon. Kaupunki vähensi tilikauden aikana
henkilöstöresurssiaan 118 henkilötyövuodella ja henkilöstömenojaan lähes 5 miljoonalla
eurolla budjetoidusta tasosta. Samalla kyettiin myös saamaan aikaiseksi merkittäviä
säästöjä ostopalveluiden puolella, ellei erikoissairaanhoidon ostopalveluja oteta
huomioon.
Vaasan kaupungin esityksen perusteella, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
päätti maaliskuussa 2014 määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen
Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kuntien sekä
Kaskisten,
Kristiinankaupungin,
Närpiön
ja
Vaasan
kaupunkien
välillä.
Valtiovarainministeriön asetti kuntajakoselvittäjiksi Jan-Erik Enestam ja Ossi Repo, jotka
antoivat selvityksen perusteella raportin 30.12.2014, jossa esitetään kaikkien 10 kunnan
yhdistymistä. Kuntien kannanotot selvityshenkilöiden esitykseen on odotettavissa
kesäkuussa 2015.
2
Kaupunki ja seutu pääsivät 2013 mukaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön
käynnistämään kasvusopimusmenettelyyn että INKA –hankkeeseen. Kasvusopimus on
seudun toimijoiden ja valtion viranomaisten keskinäinen sopimus tärkeimmistä
kehittämishankkeista, joiden tarkoituksena on edistää seudun kasvua ja elinvoimaa sekä
elinkeinotoiminnan
edellytyksiä.
Kasvusopimuksia
tehtiin
12
suurimmalle
kaupunkiseudulle. INKA –hanke (innovatiiviset kaupungit) puolestaan on
kehittämishanke, jossa Vaasalla on valtakunnallinen vetovastuu kestävät
energiaratkaisut –teemasta. INKA-hankkeena käynnistyi 2014 vuoden puolella älykkään
sähköverkon hanke Sundomissa ja samaan aikaan valmisteltiin EnergyLabin ja Wasa
Stationin hankeita, joiden osalta rahoituspäätökset tulivat 2015 alkuvuoden puolella.
Kaupungin sisäisestä kehittämisestä on mainittava kaupungin hallinnollisten
tukipalveluiden mittava uudelleenorganisointi, jonka valmistelu eteni päätöksentekoon
loppuvuoden puolella. Yhteistyö Uumajan kanssa tiivistyi entisestään vuoden aikana
yhteisen satamayhtiön puitteissa.
Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että vuosi 2014 sisälsi valmistautumista tulevaan.
Tilinpäätöksen heikko tulos ei lupaa helpotusta lähivuosille ja tämän takia on edettävä
suurten muutosten osalta linjakkaasti. Säästöt ja supistukset eivät ole helppoja
ratkaisuja. Niitä saatiin kuitenkin osittain jo aikaiseksi mennen vuoden aikana, kiitos
hyvän ja ammattitaitoisen henkilöstön.
Kaupunginjohtaja Tomas Häyry
3
1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO
1.1.
Kaupungin organisaatio 2014
Kaupungin liikelaitokset vuonna 2014: Vaasan Aluetyöterveys, Pohjanmaan pelastuslaitos,
Vaasan satama, Vaasan Talotoimi ja Vaasan Vesi.
4
1.2. Kaupungin hallinto
Vaasan kaupungin ylin päättävä elin on kaupungin toiminnasta ja taloudesta vastaava
kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua ja puolueet olivat
edustettuina seuraavasti: Ruotsalainen kansanpuolue 15, Kansallinen Kokoomus 15,
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 14, Perussuomalaiset 8, Vasemmistoliitto 4,
Suomen Keskusta 4, Vihreä liitto 3, Kristillisdemokraatit 3 ja ryhmä Helin 1.
Ahlnäs Anna-Lena (RKP)
Ahonpää Markku (SDP)
Ala-Kokko Laura (Vihr.)
Andrejeff Pirjo (SDP)
Axell May-Gret (KD)
Berg Kim (SDP)
Bertills Anna (RKP)
Boucht-Lindeman Helena (RKP)
Blomfeldt Ragnvald (RKP)
Capova Ivanka (Vihr.)
Erickson Sture (RKP)
Frantz Hans (RKP)
Granfors Ulla (RKP)
Heinonen Marko (Kok.)
Helin Risto (Ryhmä Helin)
Hellman Per (SDP)
Hokkanen Heimo (KD)
Häkkinen Juha (Kok.)
Isomöttönen Vesa (Vas.)
Jussila Ville (PS)
Karhu Pauli (SDP)
Karppi Lauri (PS)
Kela Vesa (PS)
Keskinen Pasi (Kesk.)
Kivimäki Jorma (SDP)
Kiviranta Marjatta (SDP)
Kloo Barbro (RKP)
Koski Susanna (Kok.)
Kujanpää Raija (Kok.)
Kullas Johan (RKP)
Kumpula-Natri Miapetra (SDP)
Laaksoharju Kalervo (KD)
Lahti Daniel (Kok.)
Lehto Anneli (Vas.)
Lehto Taina Inkeri (Vas.)
Miettinen Arja (SDP)
Moisio Harri (Vas.)
Mäkynen Jukka (PS)
Mäkynen Matias (SDP)
Mäntymaa Markku (Kok.)
Niemi-Iilahti Anita (SDP)
Nybacka Mikko (Kesk.)
Ollila Mauri (PS)
Pastuhov Kari (Kok.)
Pääjärvi-Myllyaho Riitta (Kok.)
Rapo Seppo (Kok.)
Rauhala Raimo (SDP)
Rintamäki Anne (Kesk.)
Rintamäki Merja (Kesk.)
Risberg Pentti (Kok.)
Rundgren Salla (Kok.)
Ruostetoja Tapio (SDP)
Salovaara-Kero Anne (RKP)
Silander Juha (Kok.)
Simons Eeva (Vihr.)
Skåtar Kaj (RKP)
Sorvari Kim (PS)
Stenman Kristina (RKP)
Strand Joakim (RKP)
Teppo Erkki (SDP)
Tolppanen Maria (PS)
Tulimaa Leena (Kok.)
Vahtera Matti (PS)
Viinamäki Anne-Marie (Kok.)
Välimäki Laura (Kok.)
Wägar Lars-Erik (RKP)
Öhman Thomas (RKP)
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2014 Joakim Strand, ensimmäisenä
varapuheenjohtajana Arja Miettinen ja toisena varapuheenjohtajana Markku Mäntymaa.
Vuoden aikana järjestettiin 9 kokousta. Vuoden 2013 tilinpäätös ja arviointikertomus
hyväksyttiin 16.6.2014 ja vuoden 2015 talousarvio 10.11.2014.
Kaupunginhallituksen tehtävä on huolehtia Vaasan kaupungin hallinnon ja toiminnan
johtamisesta
kaupunginvaltuuston
hyväksymien
perusteiden
mukaisesti.
Kaupunginhallitukseen kuuluu 15 jäsentä.
Ahlnäs Anna-Lena (RKP)
Frantz Hans (RKP)
5
Katajamäki Jorma (VAS)
Kiviranta Marjatta (SDP)
Kujanpää Raija (Kok.)
Mäkynen Jukka (PS)
Mäkynen Matias (SDP)
Niemi-Iilahti Anita (SDP)
Ollila Mauri (PS)
Pastuhov Kari (Kok.)
Rapo Seppo (Kok.)
Rintamäki Merja (Kesk.)
Salovaara-Kero Anne (RKP)
Viinamäki Anne-Marie (Kok.)
Wägar Lars-Erik (RKP)
Kaupunginhallituksen
puheenjohtajana
toimi
Seppo
Rapo,
ensimmäisenä
varapuheenjohtajana Anita Niemi-Iilahti ja toisena varapuheenjohtajana Hans Frantz.
Kaupunginhallituksen
esittelijöinä
toimivat
kaupunginjohtaja
Tomas
Häyry,
sivistystoimenjohtaja Christina Knookala, perusturvajohtaja Jukka Kentala ja teknisen
toimen johtaja Markku Järvelä. Kaupunginhallitus kokoontui vuoden aikana 28 kertaa.
Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii kaksi jaostoa: Suunnittelujaosto ja
yleisjaosto. Suunnittelujaosto kokoontui vuoden 2014 aikana 15 kertaa ja yleisjaosto 10
kertaa. Jaostoihin kuuluivat vuonna 2014 seuraavat jäsenet:
Suunnittelujaosto
Boucht-Lindeman Helena (RKP)
Capova Ivanka (Vihr.)
Kujanpää Raija (Kok.), pj
Laaksoharju Kalervo (KD)
Laine Kari (SDP)
Niemi-Iilahti Anita (SDP), vpj
Ollila Mauri (PS)
Rautonen Markku (Kok.)
Rintamäki Merja (Kesk.)
Skåtar Kaj (RKP)
Wägar Lars-Erik (RKP)
Yleisjaosto
Katajamäki Jorma (Vas.)
Kiviranta Marjatta (SDP), vpj.
Kivimäki Jorma (SDP)
Kloo Barbro (RKP)
Kullas Johan (RKP)
Mäkynen Jukka (PS)
Rundgren Salla (Kok.)
Viinamäki Anne-Marie (Kok.)
Wägar Lars-Erik (RKP), pj.
Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan ja talouden
johtamisesta valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Vuonna 2014 Vaasan
kaupungilla toimi 13 lautakuntaa ja 9 johtokuntaa.
Lautakunnat
Keskusvaalilautakunta
Tarkastuslautakunta
Vähänkyrön aluelautakunta
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta
Toisen asteen koulutuslautakunta
Vapaa-aikalautakunta
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta
Museolautakunta
Teatteri- ja orkesterilautakunta
Rakennus- ja ympäristölautakunta
Tekninen lautakunta
Vaasan seudun jätelautakunta
Johtokunnat
Oppisopimustoimen johtokunta
Työväenopiston johtokunta
Vasa arbetarinstitutetin johtokunta
Pohjanmaan pelastuslaitos –liikelaitoksen
johtokunta
Työpaja Arpeetin johtokunta
Vaasan aluetyöterveys –liikelaitoksen
johtokunta
Vaasan Satama –liikelaitoksen johtokunta
Vaasan Talotoimi –liikelaitoksen johtokunta
Vaasan Vesi –liikelaitoksen johtokunta
Toimikunnat on kaupunginhallitus valinnut hoitamaan ja valmistelemaan määrättyä
tehtäväaluetta. Edellä mainittujen kunnan toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat
tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat ja esittelijöinä toimivat viranhaltijat.
6
1.3 Kaupungin henkilöstö
Kaupungin voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä oli vuoden 2014 viimeisenä
päivänä 6 184 (6 212 vuonna 2013), näistä 4 686 (4 727) vakituisia ja 1 498 (1 485)
määräaikaisia.
Vakituisten
määrässä
ovat
mukana
kaikki
vakituisessa
palvelussuhteessa olevat henkilöt, vaikka ao. henkilöt olisivat virkavapaalla / työlomalla.
Määräaikaisiin kuuluvat kaikki määräajaksi tehdyt palvelussuhteet, mukaan lukien kaikki
tuntiopettajat. Lukuihin sisältyvät myös työllisyysvaroin palkatut henkilöt, näiden määrä
vuoden lopussa oli 79 (136). Lukuihin eivät sisälly Pohjanmaan pelastuslaitoksen
sivutoimiset ns. puolivakinaiset palomiehet, joita oli 510 (486).
Palvelussuhteiden määrä 31.12.2014 ei suoraan kuvaa henkilöstöresurssia, joka koko
vuoden on keskimääräisesti ollut käytettävissä palvelujen tuottamiseen. Lukuihin
sisältyvät sekä vuoden lopussa eri lomilla ja virkavapailla olleet henkilöt että näitä
tehtäviä hoitaneet sijaiset. Henkilötyövuosien määrä ilman opettajia oli 4 770 (4 905).
Luku sisältää työllistetyt. Henkilöstömäärät tehtävittäin 2013-2014 esitetään
tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Palvelussuhteiden kokonaismäärä 31.12.2014 oli 28 pienempi kuin vuoden 2013
lopussa. Vakinaisten määrä on laskenut 41:lla ja määräaikaisten kasvanut 13:lla.
Vakinaisen henkilöstön vähennykseen vaikuttaa kaupungin säästövelvoitteiden mukaiset
henkilöstökulujen vähennystoimenpiteet.
Henkilöstön määrä hallinnonaloittain
Vakituiset
Määräaikaiset
Henkilöstön määrä on kuvattu oheisissa taulukoissa hallinnonaloittain. Sosiaali- ja
terveystoimi koostuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisista tulosalueista sekä Vaasan
Aluetyöterveyden henkilöstöstä. Sivistystoimeen kuuluvat opetus-, kirjasto-, kulttuuri-,
vapaa-aika-, museo-, orkesteri- ja teatteritoimi. Tekniseen toimeen kuuluu
7
kuntatekniikka, kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, Vaasan tekniset palvelut, Vaasan
Ruokapalvelut, Vaasan Satama, Vaasan Siivouspalvelut, Vaasan Talotoimi, Vaasan
Vesi, Vaasan seudun jätelautakunta, yhteispalvelut ja ympäristötoimi. Ryhmään muut
kuuluvat keskushallinto, tarkastustoimi ja Pohjanmaan pelastuslaitos.
Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2014 oli 200 miljoonaa euroa, mistä
käyttötalousosan palkat 199 milj. euroa ja investointiosan palkat 1,0 milj. euroa.
Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 77,6 % (78,7 % v. 2013) ja miehiä 22,4 % (21,3 %).
Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia oli 77,7 % (77,8 %) ja miehiä 22,3 % (22,2 %).
Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 45,2 vuotta (44,1 v. 2013). Vakituisen
henkilöstön keski-ikä oli 47,7 vuotta (46,1 vuotta) ja määräaikaisen henkilöstön keski-ikä
39,1 vuotta (37,1 vuotta). Erillisenä laaditaan henkilöstöraportti, jossa kuvataan mm.
henkilöstövoimavarojen määrää, laatua ja saavutettuja tuloksia.
8
2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA
2.1 Yleinen taloudellinen kehitys
Talouden vaikeudet ovat jatkuneet vuonna 2014. Talouden kehitys on jäänyt selvästi
useimmista euroalueen maista ja BKT:n määrä on edelleen runsaat viisi prosenttia
pienempi kuin juuri ennen kansainvälisen finanssikriisin alkamista vuonna 2008.
Suomen talouspolitiikka on vaikeiden kysymysten edessä. Valintoja joudutaan tekemään
tilanteessa, jossa kansainvälisen talouskehityksen epävarmuus on lisääntynyt, Suomen
kustannustaso on kalliimpi kuin kilpailijoiden, ulkoinen tasapaino on huonontunut ja
pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat heikot. Työikäisen väestön määrä supistuu nopeasti
ja vanhusten osuus kasvaa. Tämä tarkoittaa, että väestön ikääntyminen lisää hoiva- ja
terveyspalvelujen tarvetta.
Rakennepoliittinen ohjelma on edennyt hitaasti. Eläkeuudistus pienentää
kestävyysvajetta, mutta samanaikaisesti heikompi lähtötilanne ja hitaampi talouskehitys
kasvattavat kestävyysvajetta niin, että julkisen talouden budjetissa on edelleen noin
neljän prosentin vajaus. Julkisen talouden kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkisen
talouden rahoitusjäämää olisi välittömästi kohennettava, jotta julkiset tulot riittäisivät
kattamaan tulevat menot ilman, että velka-aste ylittäisi 60 %.
Palkkaratkaisu vuonna 2013 oli kustannustason nousun hidastamisen kannalta tärkeä.
Tarvitaan kasvuedellytyksiä parantavien rakenneuudistusten toteuttamista esim. sosiaali
–ja terveyspalveluiden uudistus, jolla voidaan hallita kustannusten kasvua ja parantaa
tuottavuutta. Uudistusten vaikutukset kuitenkin tulevat suurelta osin vasta vuosien
kuluttua. Menosäästöiltä ei voida välttyä, koska julkisen talouden tulopohja näyttää
heikentyneen pitkäaikaisesti ja kokonaisveroaste on Suomessa poikkeuksellisen korkea.
Palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä olevan reaalitulon eli ostovoiman arvioidaan
supistuneen 0,6 % vuonna 2014, toista vuotta peräkkäin. Ostovoiman supistumiseen
ovat vaikuttaneet työllisyystilanteen heikkeneminen, ansiokehityksen hidastuminen sekä
veronkorotukset.
Valtion nopeasta velkaantumisvauhdista huolimatta Suomi on säilyttänyt hyvän
asemansa valtionlainamarkkinoilla. Luottoluokittaja Standard & Poor’s laski lokakuussa
Suomen valtion luottoluokituksen yhdellä pykälällä. Luottoluokituksen laskulla ei
toistaiseksi ole ollut suoraa vaikutusta valtion luotonsaantiin ja korkoon. (Lähde: Suomen
pankki)
2.2 Kuntatalouden kehitys
Kuntasektori on suurten muutosten ja odotusten keskiössä. Samanaikaisesti on ollut
valmistelussa
valtionosuusuudistus,
kuntalain
uudistaminen,
sote-uudistus,
rakennepoliittinen ohjelma sekä kuntarakenteen muutos. Myös vuosi 2015 tulee
olemaan erittäin haasteellinen. Kuntien rahoitusasema tulee heikkenemään noin 220
miljoonaa euroa ja valtionosuusleikkaukset tuovat vaikeuksia kunnille, kun rahat
puuttuvat mutta palvelut on järjestettävä.
Noin kolmannes kunnista yhteensä 98 kuntaa ovat reagoineet heikkeneviin verotuloihin
ja
valtionosuusleikkauksiin
korottamalla
veroprosenttejaan
vuodelle
2015.
9
Keskimääräinen painotettu kunnallisveroprosentti on nyt 19,84. Ero matalimman ja
korkeimman välillä on venähtänyt jo 6,0 %- yksikön suuruiseksi.
Tämänhetkisten arvioiden mukaan talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, minkä
seurauksena kuntien verotulot kehittyvät jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin
kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä
palvelutarvetta. Tästä johtuen kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja
velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kuntien keskinäiset erot talouskehityksessä
uhkaavat kasvaa entisestään.
Kuntien tulojen ja menojen tasapainottaminen on ensiarvoisen tärkeää koko julkisen
talouden hallinnalle. Kuntataloutta ei voida kuitenkaan tasapainottaa pelkästään veroja
nostamalla, tuottavuutta lisäämällä tai julkisen sektorin toimintatapoja ja rakenteita
uudistamalla. Tulisi kiinnittää huomiota kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen
sekä kuntien tulopohjan laajentamiseen. Kuntatalouden perustan lujittaminen menojen
hallinnan ja nykyistä laajemman veropohjan kautta tukee myös talouden muun
kasvuperustan vahvistamista.
Rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena on vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä
tehostaa toimintaa yhteensä kahdella miljardilla eurolla. Tästä puolet on kuntien ja toinen
puoli on valtion vastuulla. Tämän hetkisten arvioiden mukaan valtion toimenpiteet
kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi eivät vastaa rakennepoliittisen
ohjelman tavoitteita, vaan ne jäävät noin kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista
eurosta. Sen sijaan kunnat ylittävät niille asetetun yhden miljardin euron
sopeutustavoitteen.
Kuntien tilanne on nyt monessa mielessä hyvin epävarma ja monet samanaikaiset
uudistukset vaikuttavat myös kuntien toimintaan ja talouteen. Kun talouskasvu pysyy
nollan tuntumassa, kuntien toimintamenojen kasvu ei voi pysyä aikaisempien vuosien
tasolla. Haasteet kuntataloudessa ovat suuret ja näkyvät myös Vaasan kaupungissa.
Talouden ja toiminnan sopeutustoimia on jatkettava edelleen Vaasassa. (Lähde:
Suomen Kuntaliitto)
Vaasan taloudellinen kehitys ja väestö
Tuorein tilastotieto työpaikkojen määrästä on vuodelta 2012, jolloin Vaasassa oli 38 054
työpaikkaa. 2000-luvulla työpaikkojen määrä on kasvanut 5 536:lla, eli keskimäärin
426:lla vuodessa. Kasvu on siis ollut voimakas. Vuonna 2012 työpaikkojen määrän
kasvu jäi pieneksi. Vaasan kaupungin työpaikkojen määrä kasvoi 27:lla ja Vaasan
seudun 7:lla. Viime vuosien aikana Vaasan kehitys on kuitenkin ollut erittäin suotuisa
verrattuna maan muihin kaupunkeihin ja seutuihin. Seututasolla työpaikkojen määrän
kasvu oli 7. suurin vuosina 2005–2012. Vaasan seutu on väkiluvultaan maan 11. suurin
kaupunkiseutu ja Vaasan kaupunki maan 15. suurin kaupunki. Vaasan kaupungin
työpaikkatilastossa Vaasan ja Vähänkyrön tiedot on laskettu yhteen kaikkina vuosina.
10
Toimialoittain tarkasteltuna työpaikkojen määrän kasvu on ollut suurin
työpaikkamäärältään suurimmilla toimialoilla 2000-luvulla. Vaasa on ainoa paikkakunta
koko maassa, jossa teollisuustyöpaikkojen määrä on kasvanut merkittävästi (+922).
Useimmilla muilla paikkakunnilla teollisuustyöpaikkojen määrä on vähentynyt.
Teollisuustyöpaikkojen väheneminen Vaasassa vuosina 2007–2012 johtuu vuoden 2009
laskusuhdanteesta, jolloin teollisuustyöpaikkojen määrä väheni 712:lla. Sen jälkeen
teollisuustyöpaikkojen määrä on kasvanut 119:lla. Tilastokeskuksen toimialamuutoksen
vuoksi useammasta pienemmästä toimialasta löytyy vertailutietoa vasta vuodesta 2007
lähtien.
11
Toimialoista teollisuus on suurin (23,3 % kaupungin työpaikoista), terveys- ja
sosiaalipalvelut toiseksi suurin (18,4 %), tukku- ja vähittäiskauppa kolmanneksi suurin
(9,4 %) ja koulutus (8,5 %) neljänneksi suurin. Näiden neljän toimialan osuus Vaasan
työpaikoista on lähes 60 prosenttia.
12
Vaasan työttömyysaste oli keskimäärin 10,0 % vuonna 2014. Työttömyysaste nousi 1,1
prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen katsottuna. Työttömyysaste on kolmanneksi
alhaisin 20 suurimman kaupungin vertailussa. Pohjanmaan työttömyysaste on MannerSuomen alhaisin.
120 km säteellä Vaasasta asuu 526 000 asukasta. Alueeseen kuuluu Vaasan seudun
lisäksi Seinäjoen, Pietarsaaren, Kokkolan ja Uumajan kaupunkiseudut. Kaikki ovat
kasvuseutuja, joiden yhteenlaskettu väestönkasvu oli lähes 24 000 asukasta vuosina
2005–2013. Yhteenlaskettu työpaikkojen määrän kasvu oli lähes 16 000 vuosina 2005–
2012. Seuduilla on yhteensä yli 55 000 korkeakouluopiskelijaa, joista 32 500 on
Uumajassa. Yhdessä seudut muodostavat hyvin merkittävän ja menestyvän alueen.
13
Suomessa on 36 kaupunkiseutua. Vaasan seutu on 11. suurin 112 824 asukkaallaan.
Seudun väestönkasvu oli 7. suurin vuosina 2005–2013. Saman kokoluokan
kaupunkiseutujen joukossa Vaasan seudun väestönkasvu oli toiseksi suurin. Seinäjoen
seudun kasvu oli kolmanneksi suurin. Seinäjoki on väkiluvultaan 12. suurin seutu.
Kaupunkiseutuvertailut ovat mielekkäitä sen takia, että kaupungit ovat muuttuneet
vertailukelvottomiksi monella alueella tapahtuneiden kuntaliitosten vuoksi.
Vientiteollisuus on erittäin vahva Vaasan seudulla ja Pohjanmaalla. Pohjanmaan osuus
Suomen viennin arvosta oli neljänneksi korkein vuonna 2012. Pohjanmaa on väestöltään
12. suurin maakunta. Viennin arvo / asukas on ylivoimaisesti suurin Pohjanmaalla.
Vaasan seudun energiakeskittymän osuus maakunnan viennin arvosta on hyvin
merkittävä. Vaasan seudun vahva elinkeinoelämä näkyy myös korkeana
14
bruttokansantuotteena. Seudulla oli neljänneksi korkein BKT kaupunkiseutujen joukossa
vuonna 2012.
Vaasassa asui 67 001 asukasta vuoden 2014 lopussa ennakkoväkilukutietojen mukaan.
Kaupungin väestö on kasvanut voimakkaasti viime vuodet. Kuuden viime vuoden aikana
väestö on kasvanut keskimäärin yli 600 asukkaalla vuodessa. Samalla ajanjaksolla
Vaasan seudun väestö on kasvanut lähes 870 asukkaalla vuodessa. Vaasan lisäksi
väestö kasvaa voimakkaasti Mustasaaressa ja Laihialla.
Vaasan kaupungin kielijakauma on seuraava (2013): suomenkielisiä 46 475 (70,1 %),
ruotsinkielisiä 15 053 (22,7 %) ja muunkielisiä 4 793 (7,2 %). Vuosina 2000–2013
suomenkielisten määrä kasvoi 925:lla, ruotsinkielisten 475:lla ja muunkielisten 3 457:lla.
15
2.3 Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa
Vuosi 2014 oli väestökehityksen kannalta jälleen hyvän kasvun vuosi. Väkiluku asettui
31.12.2014 yhteensä 67.001 asukkaaseen, jossa kasvua oli 680, eli runsaan prosentin
verran, edelliseen vuoteen nähden.
Sosiaali- ja terveystoimi
Vuoden aikana Sote- lainsäädännön uudistusta valmisteltiin valtakunnallisten linjausten
mukaisesti ja toisaalta alueellisesti nykyisen sairaanhoitopiirin kuntien oman valmistelun
kautta. Alueellisesti päästiin virkamiestyöryhmässä eteenpäin luomalla vuoden lopussa
yhteiset linjaukset periaatteista, joilla kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä
erikoissairaanhoito voidaan integroida toiminnalliseksi kokonaisuudeksi.
Talouden toteutuman osalta oman toiminnan tulokseen voidaan olla tyytyväisiä; myös
henkilöstömenoissa pystyttiin toteuttamaan vaaditut henkilötyövuosi -vähennykset. Sen
sijaan kuntayhtymien (erityisesti erikoissairaanhoidon) kulukehitykseen ei pystytty
riittävästi vaikuttamaan toimialan käytettävissä olevin keinoin.
Toimintavuonna toimialan laatutyö laajeni merkittävästi kun hallinto sai SHQS –
laatusertifikaatin ja laatutyö eteni muutoinkin toimialalla suunnitellusti. Sähköisten
palvelujen käyttöönottoa laajennettiin yhdessä tietojärjestelmien kehittämisen kanssa.
Työllistämistoiminnan ja velvoitteiden laajentaminen näkyi sosiaalityö ja perhepalvelut tulosalueen arjessa. Sosiaalityössä kehitettiin uusia työmalleja hyvin tuloksin ja
psykososiaalisissa palveluissa mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut sekä koko
päihde- ja mielenterveyspalvelujen organisaatiomuutos olivat erityisen kehittämisen
kohteena.
Lastensuojelun
velvoitteisiin
pystyttiin
vastaamaan
haastavasta
työntekijätilanteesta huolimatta, vammaispalveluissa kuljetuspalvelujen uudelleen
järjestelyt aloitettiin osana kaupungin laajempaa asiaan liittyvää kehittämishanketta.
Hanke sosiaalialan koulutuksen järjestämiseksi eteni myös suotuisasti.
Vanhustenhuollon palvelurakenneuudistus eteni valtuuston päätösten mukaisesti sekä
vanhustenhuollon palvelutalojen rakentamisen että muiden sovittujen muutosprosessien
osalta. Samoin lähdettiin toteuttamaan Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymää
suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi vv. 2014-2016.
Vuoden aikana tehtiin merkittävä päätös kantakaupungin terveysasemien
vastaanottotoiminnan, opetusterveyskeskustoiminnan ja diabetes-osaamiskeskuksen
toteuttamisesta Vaasan uudelle terveysasemalle. Toiminnallisesti oli merkittävää myös
yhteispäivystyksen toiminnan aloittaminen lokakuussa. Lääkäripula ja sen
kohdentuminen erityisesti sijaisiin hankaloitti toiminnan järjestelyjä ja pidensi
odotusaikoja omalääkärille ja hammaslääkärien vastaanotoille.
Erikoissairaanhoidon osalta huolena oli kustannuskehitys; erityisiä toimenpiteitä
suunnattiin varsinkin hoitoviivepotilaiden järjestelyihin.
Laihian yhteistoiminta-alueen osalta toiminta jatkui pääosin jo vakiintuneilla
toimintatavoilla.
Sivistystoimen toimiala
Sivistystoimen
vuoden
2014
toimintaa
kuvaavat
palveluverkkoselvitykset,
kehittämishankkeet, strategiatyö, säästötoimenpiteet ja organisaatio- ja tukipalveluuudistukseen valmistautuminen.
Sivistystoimen oman strategian luominen oli yksi vuoden painopistealueista.
Sivistystoimen strategia perustuu Vaasan kaupungin strategiaan ”Pohjolan
energiapääkaupunki –virtaa hyvää elämään”. Toimialan strategian nimeksi annettiin
”Pohjolan energisin koulutus- ja kulttuuripääkaupunki”. Toimialan yhteisen strategian
lisäksi laadittiin erilliset kasvatus- ja koulutustoimen, vapaa-ajan ja kulttuuritoimen
16
alastrategiat. Tämän lisäksi toimialan suuremmat tulosalueet tekivät vielä omat
strategiansa. Jokaisen strategian yhteydessä määriteltiin kunkin toimialueen
keskeisimmät toimenpiteet.
Vuoden aikana jatkettiin sivistystoimen organisaation tiivistämiseen tähtäävää
kehittämistyötä ja eri tulosalueiden välinen yhteistyö syveni entisestään.
Varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön uusi organisaatiomalli elokuusta 2014. Sen
mukaan varhaiskasvatus on jaettu neljään maantieteelliseen alueeseen: Keskusta,
Pohjoinen, Itäinen ja Vähäkyrö. Perusopetuksessa on valmisteltu omaa
organisaatiouudistusta. Pohjanmaan museon, Tikanojan taidekodin ja Kuntsin modernin
taiteen museon tulosalueet on yhdistetty yhteiseksi tulosalueeksi. Teatterin ja orkesterin
yhdistymistä yhdeksi tulosalueeksi selvitettiin, mutta lautakunnan esityksen mukaan
yhdistymiselle ei tässä vaiheessa nähty edellytyksiä. Vaasan ammattiopisto on tehnyt
rakenteellisia muutoksia siirtymällä 4-jaksojärjestelmään. Tämä on mahdollistanut
yksilöllisten opintopolkujen paremman huomioimisen sekä käytännössä mahdollistanut
opintoajan lyhentymisen ja läpäisyn tehostamisen. Sivistystoimen organisaatiomuutos
eteni siten, että malli lähetettiin lautakuntiin ja johtokuntiin lausuntokierrokselle. Vaasan
kaupungin tukipalvelu uudistus on edennyt suunnitelman mukaisesti, ja asiaa on
valmisteltu monissa eri työryhmissä.
Strategian mukainen toinen tärkeä toimenpidekokonaisuus oli palveluverkkoselvityksien
tekeminen.
Niitä
on
laadittu
varhaiskasvatuksessa,
perusopetuksessa ja
museotoimessa. Niiden avulla pyritään tehostamaan toimintaa ja optimoimaan
palveluverkkoa
sekä
taloudellisesta
että
toiminnallisesta
näkökulmasta.
Palveluverkkoselvityksistä
saatu
tieto
oli
arvokasta
myös
maankäytön
toteuttamisohjelmaa laadittaessa. Vuonna 2014 päiväkotiverkkoon tehtiin mm seuraavat
muutokset; Purolan päiväkoti valmistui ja Teerenpesän päiväkoti lakkautettiin. Ennen
ostopalvelupäiväkotina toiminut päiväkoti Pax siirtyi kaupungille 1.8.2014 ja sai uuden
nimen Taikametsän päiväkoti. Ostopalvelupäiväkotien hoitopaikat kilpailutettiin ja uudet
sopimukset astuivat voimaan alkaen 1.8.2014. VAO/VAKKin Sampokampukselle
suunniteltu U-P-K siiven peruskorjauksen suunnittelu eteni.
Sivistystoimen yhteinen tieto- ja viestintätekniikan kehittämishanke eForum eteni
suunnitelmien mukaan ja syksyllä 2014 avattiin pedagoginen ”TVT keskus”, joka tässä
vaiheessa toimii n. 50 e-tutorin lähitukiverkostona oppilaitoksissa ja verkossa. Hanke on
onnistunut laatimaan sivistystoimelle yhteisen strategian tieto- ja viestintätekniikan
opetuskäytön kehittämisestä Vaasan kaupungin oppilaitoksissa. Opettajien valmennus ja
riittävä tuki, opetusteknologian/infrastruktuurin päivittämisen ja siihen liittyvien
hankintojen koordinointi on saatu hyvään vauhtiin. Tärkeänä asiana on ollut
valmistautuminen tuleviin sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Gerbyn koulun kirjaston
kehittäminen nykyaikaiseksi oppimisympäristöksi on aloitettu Opetushallituksen
myöntämällä
hankerahoituksella.
Energiakoulutuspolkua
varhaiskasvatuksesta
korkeakouluasteelle on suunniteltu yhdessä korkeakoulujen ja yritysten edustajien
kanssa. Työtä jatketaan vuonna 2015.
Toisella asteella valtion säästövelvoitteet tuovat suuria haasteita, mikä tarkoittaa
toiminnan sopeuttamista. Opiskelijoiden määrä pyritään kuitenkin pitämään samalla
tasolla kuin aikaisemmin. Toimenpiteitä opintojen keskeyttämisen vähentämiseksi tulee
löytää ja opetus tulee suunnata entistä tarkemmin Vaasanseudulle tärkeisiin alueisiin.
Yhteistyötä tehtiin laajasti kolmannen asteen, elinkeinoelämän ja myös taidelaitosten
kanssa. Uutena yhteistyötoimintona aloitti TaiKonakatemia, joka mahdollistaa, että
taiteen perusopetuksen kurssit voidaan lukea hyväksi toisella asteella.
Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen toiminta suuntautui vuonna 2014 Vaasan alueen
kannalta keskeisten elinkeinojen – sähkö-, metalli- sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan
alan – tarvitseman työvoiman aikuiskoulutukseen sekä maahanmuuttajakoulutukseen.
17
Aikuiskoulutuksen avulla on tuettu työuran eri vaiheissa olevien osaamisen kehittämistä
siten, että osaaminen vastaa muuttuvien työmarkkinoiden sekä yksilöiden urakehityksen
tarpeita.
Vapaan sivistystyön sekä kulttuuri ja vapaa-aikapalveluiden suosio on pysynyt korkeana.
Kulttuuritapahtumista Kuorofestivaali, LittFest ja Taiteiden yö olivat sivistystoimen eri
yksiköiden järjestämiä tapahtumia, jotka kaikki löysivät suuren yleisönsä. Kaikki
kulttuurilaitokset ovat panostaneet yleisötyöhön ja kävijämäärät ovatkin selvästi
kasvaneet. Kaupunginteatteri teki vuonna 2014 kaikkien aikojen katsojaennätyksen:
yhteensä 59 716 katsojaa. Myös orkesterin ja museoiden kävijämäärät ovat hyvällä
tasolla. Vaasan uimahallin kävijämäärät olivat yhtälailla ennätysluvuissa, ja se sai jopa
valtakunnallista tunnustusta, kun se nimettiin Vuoden uimahalliksi.
Tekninen toimiala
Vaasan asukasmäärä kasvoi noin 700:lla ja ylitti vuoden lopussa 67 000 asukkaan rajan.
Keskimääräistä
voimakkaampi
kasvu
näkyi
nostokurkien
lisääntymisenä.
Kerrostalorakentamisen aalto valtasi Vaasan samalla, kun omakotirakentamisen määrä
hiipui. Asuntorakentamisen painopiste on vähitellen siirtynyt kerrostaloihin, mikä
vähentää
omakotialueiden
infrastruktuurin
rakentamistarvetta.
Kaupungin
kasvuodotusten mukaisesti jatkettiin määrätietoista raakamaan hankintaa, mitä
edesauttoi verovapaan myynnin jatkuminen vuoden loppuun saakka.
Työttömyyden lisääntymisestä huolimatta ilmassa on toivoa herättäviä väreitä, sillä
kaupunki solmi aiesopimuksen Risön alueen kehittämisestä Ikean, Ikanon ja KPO:n
kanssa. Aiemmin kesällä solmittiin aiesopimus Linja-autoaseman aukion kehittämisestä
Lemminkäisen kanssa. Näiden hyperhankkeiden toteutuminen kuluvan vuosikymmenen
loppuun mennessä voi tuoda jopa tuhat uutta työpaikkaa.
Kaupungin kokonaisyleiskaavasta saatiin korkeimman hallinto-oikeuden lopullinen
tuomio. Osin päätös oli kaupungille suosiollinen, vaikka joitakin alueita myös kumottiin.
Kokonaisyleiskaavan vahvistumisen jälkeen oli tekeillä keskustan osayleiskaava,
Vähänkyrön kirkonseudun osayleiskaava ja Merkkikallion tuulivoimapuiston
osayleiskaava.
Asemakaavoina saatiin edistymään merkittäviä uusia rakentamiskohteita. Tekeillä olivat
rantarakentamista koskevat Vaskiluodon tornikaava, Palosaaren salmen kaava mukaan
lukien Mansikkasaari sekä kauan odotettu Siilokaava. Lisäksi keskusta-alueen kaavoista
olivat työn alla Linja-autoaseman aukion kokonaisuus ja uutena laajana alueena
arkkitehtikilpailun jatkotyönä kaavoitettava raviradan alue. Yleistä tarvetta varten laaditut
Klemettilän laitosalueen, Onkilahden puiston ja Nummen koulun kaavat olivat
valmistumassa. Lisäksi laadittiin muutamia asuntoalueiden kaavoja sekä yritystoimintaa
mahdollistavia hankekaavoja.
Kuntatekniikan kokonaisinvestoinnit olivat 9,7 milj.euroa. Uutta infraa rakennettiin
Yttersundomin alueella ja Teeriniemellä sekä viimeisteltiin Purolassa. Merkittävä
katuverkollinen yhteys valmistui, kun Välitie avattiin liikenteelle marraskuussa.
Vaskiluodon silta ja siihen liittyvä Sinisen tien pengerosuus palkittiin Vuoden
kuntatekniikan saavutuksena Suomessa. Myös uusia viheralueita, leikkipuistoja ja
liikenneturvallisuutta parantavia järjestelyitä toteutettiin tavan mukaisesti samoin kuin
katuvalosaneerausta.
Joukkoliikenteen
uusilla
linjajärjestelyillä
parannettiin
kaupunkilaisten ja opiskelijoiden palveluja Teeriniemen – Purolan alueella,
Vaskiluodossa ja erityisesti uuden Kampuslinjan myötä Palosaarella. Joukkoliikenteen
biokaasupohjainen kalustohankinta viivästyi kaasun jalostusaseman hankintaa koskevan
markkinaoikeuskäsittelyn vuoksi.
18
Valtion tiehankkeista Sepänkylän ohikulkutie vihittiin käyttöön liikenneministeri Risikon
vierailun yhteydessä. Yhdystien tiesuunnittelu saatiin valmiiksi ja Vaasan satamatien
ympäristövaikutusten arviointi eteni yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa.
Talotoimi käytti uusinvestointeihin 3,0 milj.euroa ja peruskorjauskohteisiin 6,4 milj.euroa
investointimenojen kokonaismäärän ollessa 9,4 milj.euroa. Uudisrakennuskohteista
valmistui Purolan päiväkoti. Uusina merkittävinä kohteina käynnistyivät Vähänkyrön
terveysaseman ja Tervajoen koulun rakennustyöt. Peruskorjauksia tehtiin noin 110
kohteessa, joista suurin yksittäinen oli keskuskoulun osasaneeraus 0,75 milj.euroa.
Vaasan Veden investoinnit olivat 3,0 milj.euroa, josta pääosa kohdistui verkostoiden
saneeraus- ja uudisrakentamiseen. Vesihuoltovarmuuden parantamista selvitettiin
yhteistyötahojen kanssa.
Toimialan nettoyksiköissä oli vireillä voimakas keskittämisselvitysten aalto. Vaasan
Ruokapalvelut keskitti valmistuskeittiötoimintaa samalla kun joitakin rippeitä päiväkotien
keittiöhenkilöstöstä siirtyi ruokapalveluihin. Tulosalue valmisti vuoden aikana noin 3,2
miljoonaa ateriaa. Vaasan Siivouspalveluiden ja sosiaali- ja terveystoimen siivouksen
keskittämistä selvitettiin ja samalla harkittiin selvityksen jatkamista myös
keskussairaalan siivoustoimintojen osalta. Myös laadunvalvonnan kehittäminen oli
Siivouspalveluiden kehittämistyön keskiössä. Vaasan Teknisissä palveluissa jatkettiin
keskusvaraston ja Vaasan sairaanhoitopiirin varasto- ja logistiikkatoimintojen
keskittämisselvitystä. Keskuskorjaamo valittiin kaupungin vuoden työpaikaksi kahden
muun yksikön mukana.
Lupa- ja valvontaviranomaisina toimivat Rakennusvalvonta ja Ympäristötoimi jatkoivat
määrätietoista ja suunnitelmallista toimintaa. Rakentamisen lupamäärät vähenivät
hieman
edelliseen
vuoteen
verrattuna.
Lupamenettelyjen
lisäksi
sekä
Rakennusvalvonnassa että Ympäristötoimessa annettiin laadukkaaseen toimintaan
ohjaavaa palvelua sekä puututtiin asiallisesti perusteltuihin epäkohtiin. Terveysvalvonta
kohdistui laadittuun suunnitelmaan perustuen yli 2000 kohteeseen.
Vaasan satama – liikelaitos yhtiöitettiin yhdessä Uumajan sataman kanssa Kvarken
Ports Ltd:ksi. Lisäksi Vaasan ympäristölaboratorio yhtiöitettiin BotniaLab Oy:ksi.
Seudun kuntien yhteinen jätelautakunta aloitti säännöllisen toimintansa. Vaasan
kaupunki on lautakunnan isäntäkunta.
2.4 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
Kunnan toimintaan vaikuttavat mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit.
2.4.1 Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisriskit
Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisriskeihin on varauduttu vakuuttamalla ja
rahastoimalla. Vakuuttamalla varaudutaan mm. kiinteistöjen palovahinkoihin,
liikennevahinkoihin ja vastuuvahinkoihin. Vahinkorahaston avulla on varauduttu
seuraavien omalla vastuulla olevien vahinkojen rahoittamiseen:
• Kiinteää ja irtainta omaisuutta kohdanneet vahingot
• Toiminnan keskeytysvahingot
• Vastuuvahingot, joista kaupunki on voimassa olevan oikeuden
mukaan korvausvastuussa
• Takaussitoumuksen perusteella mahdollisesti syntyvä korvausvastuu
19
Vahinkorahaston määrä 31.12.2014 on 7,5 miljoonaa euroa. Valtuusto on 12.3.2007
vahvistanut rahaston varojen vähimmäismäärää, rahaston kartuttamista ja varojen
käyttöä koskevat säännöt.
Kaupungin vakuutukset olivat toimintavuoden aikana lakisääteisten vakuutusten osalta
Fennia vakuutusyhtiössä ja vapaaehtoisten vakuutusten osalta LähiTapiola
vakuutusyhtiössä. Vuoden 2011 tammikuusta lukien kaupungilla on myös kuntalaisten
eduksi vapaaehtoinen tapaturmavakuutus kaupungin järjestämässä toiminnassa, ns.
kuntalaisvakuutus. Taloustoimi kilpailutti koko kaupungin vakuutusturvan kesällä ja
syksyllä 2013 siten, että uudet vakuutukset astuivat voimaan vuoden 2014 alusta.
Vakuutusturvan sisältö pysyy vakuutusyhtiöiden vaihdoksista huolimatta pääosin
ennallaan.
2.4.2 Rahoitusriskit
Rahoitusriskeistä on viime vuodet kiinnitetty erityistä huomiota korkoriskiin. Kaupungin
lainasalkku on osin sidottu vaihtuviin korkoihin, mikä on pitkällä aikavälillä havaittu
edullisimmaksi. Tällöin korkomenojen ennakointi on kuitenkin vaikeampaa ja korkoriski
suurempi. Toimenpiteitä on tehty suojatun osuuden lisäämiseksi tekemällä
koronvaihtosopimuksia. Vuoden 2014 lopulla koronvaihtosopimuksia oli yhteensä
seitsemän. Vuoden 2014 lopussa lainasalkusta suojattu osuus oli noin 57 %. Kaupungin
korkonäkemys on, että korkotaso pysyy matalana edelleen vuosien 2015 ja 2016 aikana.
Vaikka korkotaso pysyy matalana, korkoriski on yhä merkittävämpi riski kaupungille.
Korkoriskin hallintaa vaatii yhä enemmän suunnitelmallisuutta ja resurssia. Vuonna 2014
tehtiin lainasalkkuanalyysi, joka selvästi osoitti, että kaupungin lainakannan
suojausastetta on nostettava.
2.4.3 Ympäristöriskit
Ympäristötekijöitä, joilla on mahdollisesti vaikutusta toimintaan ja/tai talouteen, on
Suvilahden kaatopaikan sulkemisesta aiheutuvat toimenpiteet. Suvilahden kaatopaikan
sulkemislupa saatiin ympäristöviranomaisilta vuoden 2014 aikana. Tilinpäätös 2014
sisältää 2,2 miljoonan euron varauksen Suvilahden kaatopaikan maisemointiin,
varauksen riittävyys arvioidaan vuoden 2015 aikana.
Suvilahden kaatopaikan sulkemiseen liittyy olennaisesti myös Suvilahden
teollisuusalueen
pilaantuneiden
maa-alueiden
kunnostus.
Teollisuusalueen
pilaantuneista maa-alueista tehtiin laaja selvitys vuonna 2014 mutta vasta riskiarvioinnin
jälkeen kunnostuksesta on mahdollista laatia kustannusarvio. Riskiarviointi suoritetaan
vuoden 2015 aikana.
Vuoden 2008 lopulla saatiin Vaasan hallinto-oikeudelta päätös jätevesien
johtamisluvasta tehtyyn valitukseen. Päätöksen tiukat lupaehdot eivät muuttuneet,
ympärivuotinen typenpoisto 70 % tulee olla käytössä 1.7.2012. Vaasan Vesi on
investointisuunnitelmassaan varautunut jätevedenpuhdistuksen ympäristöluvan vaatimiin
investointeihin, investoinnit ajoittuivat suunnitelmassa vuosille 2011 - 2012 ja toteutuivat
käsittelyssä olevan tilivuoden aikana. Vaasan veden johtokunta jätti uuden
ympäristölupahakemuksen 30.6.2013, lupapäätöstä odotetaan.
20
2.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
Talouden tasapainottaminen
Vuoden 2015 talousarviota käsiteltäessä marraskuussa 2014 päätettiin myös talouden
tasapainottamisohjelmasta. Tasapainottamisohjelman laadinta oli välttämätöntä
kaupungin käyttötalouden heikentymisen johdosta ja kaupungin velkaantumisen
hillitsemiseksi. Vuoden 2014 talousarvion talouden tasapainotustoimenpiteenä valtuusto
päätti 5 miljoonan euron lisäsäästöstä henkilöstökuluihin vuoden 2014 aikana. Tavoite
toteutui, mutta säästöt on löydettävä vuosittain koko valtuustokauden aikana. Vuosina
2015-2017 henkilösäästöjen aikaansaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia ja
palvelutuotannon leikkauksia.
Tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että valtuuston asettama säästötavoite
vuodelle 2014 saavutettiin oman toiminnan osalta. Poikkeus on sosiaali- ja
terveyslautakunta, joka ei yltänyt säästötavoitteisiin. Erityisesti erikoissairaanhoidon
kustannuskehitys on merkittävä riski koko kaupungin muulle toiminnalle.
Kaupungin talous ei ole tasapainossa taloussuunnitelmakaudella tilinpäätöksen 2014
perusteella.
Kaupungin
on
kuntalain
velvoittaman
laadittava
erillinen
tasapainottamissuunnitelma vuoden 2015 aikana ja päätettävä toimenpiteistä
viimeistään vuoden 2016 talousarviokäsittelyn yhteydessä.
Investoinnit
Vuonna 2014 kaupungin investointiosan bruttomenot ovat yhteensä lähes 42 milj. euroa,
josta kaupungin (ilman liikelaitoksia) bruttoinvestoinnit ovat 23,5 milj. euroa.
Investointikohteiden arvioinnin perusteena on kaupunginvaltuuston 17.6.2013
hyväksymä strategia. Talouden tasapaino on merkittävin investointiosan tavoite ja
bruttoinvestoinnit suunnitelmakaudella on alennettava suunnitelmapoistojen tasolle eli n.
30 miljoonaan euroon. Talouden tasapainon saavuttamiseksi investointikohteita on
uudelleenarvioitava, karsittava ja lykättävä jopa pitkälle tulevaisuuteen.
Velkaantumiskehitys
Velkaantumiskehitystä hillitään käyttötalouden tasapainottamistoimenpiteillä ja
investointien tarkastelun kautta. Velkaantumiskehitystä hillitään myös omaisuuden
myynnillä erillisen myyntiohjelman kautta.
21
3. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN
3.1. Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä
arvio merkittävimmistä riskeistä
Vaasan kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja
vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus vastaa
riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kaupungin
omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta (hallintosääntö 35 §).
Kaupunkikonsernin ohjauksesta ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen
asianmukaisuudesta ja tuloksellisuuden valvonnasta vastaavat konsernijohtoon kuuluvat
kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, talousjohtaja ja konsernipalvelujohtaja
(hallintosääntö 41 §).
Kaupunginjohtajan syksyllä 2014 asettaman riskienhallintatyöryhmän (RHT) tehtävänä on
koko kaupunkia kattavan riskienhallinnan kokonaisvaltainen erityisvalmistelu (valmius- ja
jatkuvuussuunnittelun sekä organisaatioturvallisuuden kehittäminen ja arviointi).
Ulkoisen toimintaympäristön vaikutuksia koko kaupungin tasolla, toimialoilla tai
palvelusprosesseissa arvioidaan tapauskohtaisesti. Strategisen ohjausprosessin ja
päätöksenteon yhteydessä vaikutuksia arvioidaan, mutta arviointiprosessissa ja ohjauksen
jalkauttamisessa on edelleen työsarkaa.
Riskien tunnistamisen ja arvioinnin apuvälineistä ei ole saatu parasta mahdollista hyötyä
irti. Sähköinen riskien arviointijärjestelmä Riskipiste on ollut käytössä jo vuosia, mutta sen
käyttö ja kokonaisvaltainen hyödyntäminen ei ole optimaalista.
Merkittävimpien riskien hallitsemiseksi lautakunnissa, johtokunnissa ja konserniyhteisöissä
seurataan säännöllisesti ennalta sovittuja mittareita, tavoitteiden toteutumista sekä niihin
liittyviä riskejä. Merkittävimmät riskit arvioidaan ja synkronoidaan niitä koskeva vastuutus,
seuranta ja toimenpiteiden aikataulutus. Riskeihin ja erilaisiin häiriötilanteisiin varaudutaan
laatimalla tarvittavat suunnitelmat etukäteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki toimialat ja
työyksiköt ovat varautuneet erilaisten talouden ja toiminnan häiriötilanteiden ennakointiin,
niiden hallintaan sekä toiminnan palauttamiseen normaalitasolle.
Riskienhallinnan järjestäminen
Kaupunginhallituksen selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vuodelta 2014
perustuu lautakuntien ja toimielinten sekä konserniyhtiöiden antamiin sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan selontekoihin. Talousarvion tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu tämän
toimintakertomuksen tai toimielinkäsittelyssä hyväksytyn vuoden 2014 riskienhallinnan
raportoinnin kautta.
Vuoden 2014 talousarviossa yhteensä 29 toimielin- ja tulosaluetason yksikköä on kirjannut
yhden tai useamman sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevan tavoitteen. Tämän
lisäksi kaupungin neljä liikelaitosta on kirjannut talousarvioon yhden tai useamman sisäistä
valvontaa ja riskienhallintaa koskevan tavoitteen. Tavoitteiden kokonaismäärää (yhteensä
34 toimintayksikköä) on pidettävä kattavana.
Toimielin- ja tulosaluetasolla suoritettujen itsearviointien nojalla sisäinen valvonta ja
riskienhallinta toteutui viime vuonna pääosin suunnitellusti ja kokonaisuudessaan skaalalla
tyydyttävä – hyvä. Annettujen selontekojen sisällön taso on kehittynyt aikaisemmista
vuosista.
Kaupunginhallituksen kokonaisarvion mukaan kehittämistä tarvitaan edelleen sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan toimintamallin yhtenäistämisessä, systemaattisuudessa,
relevanttien tavoitteisiin kytkettyjen mittarien asettamisessa sekä valvonnan
ulottamisessa/vastuutuksessa valvontaketjun kaikille tasoille.
22
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osittain epäyhtenäiset toimintamallit, kontrolliketjun
puutteet toimielinten ja niiden toimintayksiköiden välillä ja puutteelliset mittarijärjestelmät
muodostavat keskeisen haasteen kaupunkitason riskien synkronoinnissa. Osa
valvonnan/riskienhallinnan seurantamittareista ei riittävästi/lainkaan kuvaa sitä, onko
asetettuihin tavoitteisiin päästy tai sitten mittaus tehdään pelkästään jälkijättöisesti
kalenterivuoden umpeuduttua selontekoa laadittaessa. Suurten toimialojen/toimielinten
selonteot nojaavat konkreettiseen riskimatriisiin/-kartoitukseen (mm. Sotela, Vapela, Tela,
Rakennus- ja ympäristölautakunta, liikelaitokset), mutta usean toimielimen/tulosyksikön
selonteosta kirjallista raporttia täsmentävä tavoite-/toimenpide-/mittarimatriisi vielä puuttuu.
Toimielinten selonteoista ilmenevät seuraavat pääriskit vuonna 2014 voidaan luokitella
seuraavasti:
1. TALOUS: talousarvion tasapainoriskit ja atk-seurantajärjestelmien toimintariskit
2. PROSESSIT: organisaatiomuutosten hallinta - ja työnjaon muutosriskit
3. HENKILÖKUNTA: avainhenkilöiden/ammattitaitoisen henkilöstön
rekrytointivaikeudet, ammattitaitoisen henkilöstön pula, eläköityminen, osaamiseen
liittyvät riskit
4. TURVALLISUUS: palvelutoiminnan ja toimitilojen ympäristö- ja turvallisuusriskit, ml.
ilkivaltariskit (kts ao. RISKIPISTE-analyysi)
Kaupungin käytössä olevasta RISKIPISTE-ohjelmasta on saatavissa tiedot lähes 400
toimintayksikön
riskienarvioinnista,
kuvastaen
ensijaisesti
yksiköiden
fyysisen
toimintaympäristön/palvelutuotannon turvallisuusriskejä.
Tavoitteiden toteutuminen ja seuranta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja
luotettavuus
Talousarvion tavoitteiden ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta vuodelta
2014 on esitetty toimialakohtaisena tarkasteluna jäljempänä toimintakertomuksessa.
Kaupungin talouden ja toiminnan tasapainottaminen edellyttää toimivaa seurantaa ja
arviointia seuraavan kaavan mukaan:
• Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien
kuukausittain kaupunginhallitukselle.
Henkilöstömenojen ja henkilöstömäärien
kehittymistä sekä palvelujen ostoja ja verotulojen toteutumista sekä myös investointeja
kaupunkitasolla ja kaupungin liikelaitoksia seurataan kuukausittain.
• Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan huhti- ja elokuun lopun tilanteesta
kuukausiraporttia laajempi seurantaraportti.
Kesällä 2014 otettiin käyttöön seuranta- ja ohjaustyökaluna Exreport-raportointijärjestelmä,
joka kattaa myös suorite- ja henkilöstötietoja. Siirtymävaiheessa esiintyi puutteita tiedon
luotettavuudessa ja tämä vaikeutti osaltaan reaaliaikaista raportointia. Jatkossa ohjelma
mahdollistaa hyvän toiminnan ja talouden seurannan.
Tuloksellisuuden arvioinnin vaikuttavuudesta ja luotettavuudesta saadaan vuosittain
arvio tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kautta. Tilintarkastuspalveluita vuonna
2014 lisättiin tilapäisesti kaupungin laskentajärjestelmästä johtuvien ongelmien vuoksi.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuudesta vuonna 2014 antaa myös
kaupungin tilintarkastaja lausuntonsa tilintarkastuskertomuksessaan.
23
Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta sekä varojenkäytön
hallinta
Tilikauden aikana ei ole todettu hankinnoissa, omaisuuden luovutuksessa tai käyttöarvossa
merkittäviä menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun
oikeudelliseen vastuuseen.
Hankintojen seurannassa ei ole noussut esiin väärinkäytöksiä eikä varojen käytön
hallinnasta ei ole löytynyt puutteita eikä vilpillistä toimintaa koskien kaupungin omaisuutta.
Ostopalveluiden ja poikkihallinnollisten prosessien valvonnan osalta todetaan, että:
• Erikoissairaanhoidon toimintamenot ylittyivät muutettuun talousarvioon nähden 9
M€ (+9,6 % )
•
VKS:n laskuttamien siirtoviivepäivien määrä oli viime vuonna 2194 ja laskutus 1,64
M€. Vanhusten palveluketju on kuvattu, mutta toiminnassa on edelleen kehitettävää.
Kotihoidosta puuttuu toimiva palveluohjausjärjestelmä.
Sopimustoiminta
Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole, että sopimuksista olisi aiheutunut merkittäviä
negatiivisia seurauksia toiminnalle. Sopimusten laadinnassa hyödynnetään hankintatoimea
ja kaupunginlakimiestä.
Uusi sähköinen asiakirjahallinnon järjestelmä Kaarle (Tweb) otettiin käyttöön tehostamaan
asiakirjahallintoa ja päätöksentekoa. Tämä parantaa osaltaan jatkossa kokonaisvaltaista
sopimushallintaa.
Tiedotus ja viestintä
Kaupunginhallitus johtaa tiedotusta ja viestintää kaupunkikonsernin viestintästrategian
pohjalta. Kaupungin sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittämiseen on tehty useita
panostuksia. Extranet luottamushenkilöille otettiin käyttöön kesäkuussa 2014 ja vireillä on
uusien www-sivujen käyttöönotto.
Kaupungin strategian teemat sidottiin lähemmin tiedotuslehden aihevalintoihin ja sisältöön.
Tiedotuslehti ilmestyi viime vuonna 3 kertaa ja uudistui sisällöltään ja ulkonäöltään keväällä
2014. Kaupunki on aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa. Lehdistötilaisuuksia on
järjestetty säännöllisesti toimielinten kokousten yhteydessä sekä silloin kun
kaupunkikonsernissa käsitellään tai on vireillä palvelutuotantoa koskevia muutoshankkeita.
Kuntalaisille ja eri sidosryhmille järjestettiin 45 tiedotustilaisuutta.
3.2. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen
Kaupunginjohtajan alaisuudessa toimii sisäinen tarkastus, jonka tehtävä on hallinto- ja
talousprosessien tarkastaminen sekä osallistuminen riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja
hallinnon kehittämiseen mm. koulutuksen kautta. Sisäiset tarkastajat tukevat kaupungin
tavoitteiden toteutumista tarkastamalla ja arvioimalla organisaatioiden ja sisäisen
valvonnan toimivuutta sekä toiminnan ja päätöksenteon säädöstenmukaisuutta.
Suoritettujen tarkastusten perusteella voidaan kohtuullisella varmuudella todeta, että
sisäinen valvonta toimii tyydyttävästi.
Sisäisen tarkastuksen valvomista, ohjaamista ja kehittämistä sekä sen ja tilintarkastuksen
koordinointia varten on tarkastustoimikunta. Sisäinen tarkastus avustaa kaupungin ulkoista
tilintarkastajaa sopimuksen mukaisesti sekä myy palveluitaan myös mm. Vaasan
sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Sisäinen tarkastus oli mukana Vaasan kaupungin ja
24
Vaasan sairaanhoitopiirin varastojen yhdistämistä pohtineessa VALO-työryhmässä, joka
antoi loppuraporttinsa joulukuussa 2014.
3.3. Kokonaisarvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta sekä
kehittämistoimenpiteet taloussuunnittelukaudella
Kaupunginhallitus toteaa, että hallintokuntien, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden arvioinnit on
käsitelty asianomaisissa päättävissä elimissä, jolloin tieto puutteista ja korjaustarpeista on
otettu käsittelyyn. Annettujen selontekojen perusteella todetaan, että sisäinen valvonta
pääsääntöisesti yltää hyväksyttävälle tasolle ja on systematisoitunut aiemmasta erityisesti
riskien tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan osalta.
Tiedonvälityksen
ja
seurantamenetelmien
toimivuudessa
on
puutteita
ja
yhtenäistämistarpeita. Integroidun ohjauksen, kehittämisen ja räätälöidyn koulutuksen
kautta järjestelmän puutteita kehitetään kuluvalla taloussuunnittelukaudella.
Raportointia parantamalla saavutetaan parempi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
kokonaisohjaus, jota peräänkuulutetaan erään tulosalueen selonteossa: miten sisäisen
valvonnan selontekoja hyödynnetään koko kaupungin sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan kehittämisessä?
Kaupunginhallituksen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat toimintalinjat ja
konkreettiset kehittämistoimet taloussuunnittelukaudella ovat seuraavat:
1) Johtamistavan jatkuvan parantamisen kautta vahvistetaan seurannan ja riskienhallinnan
perustaa ja edistetään tavoitteiden saavuttamista.
TOIMENPITEET: Johtamiskoulutusta tuetaan ja koulutusta/konsultaatiota järjestetään
vuosittain sekä tilauspohjaisesti.
2) Kaupunkikonsernin tuloksellinen kokonaisjohtaminen edellyttää valvonnan ja
riskienhallinnan säännöllistä arviointia/konkretisointia ja päivittämistä.
TOIMENPITEET: Tuetaan tavoitteiden toteutumisen oikea-aikaista/ luotettavaa/
systemaattista
raportointia
yksikkö-/
toimielin-/sidosryhmä-/
ja
konsernitasolta
kaupunginhallitustasolle.
Toimielinkohtaiset
yhtenäiset
valvontaja
riskienhallintajärjestelmät ovat käytössä kaikissa toimielimissä kauden lopussa.
Riskienhallinnan ja valvonnan kytkentää asetettuihin toiminnallisiin ja taloudellisiin
tavoitteisiin sekä vaikutusten mittausta/ mittarien konkretisointia suhteessa verrokkikuntiin
kehitetään. Raportointi kytketään osaksi toiminnallista ja taloudellista osavuosiseurantaa.
3) Kaupungin talouden tasapainottamiseksi ja tuotantorakenteiden tervehdyttämiseksi
valvontaa ja riskienhallintaa suunnataan poikkihallinnollisiin laadunvarmistusprosesseihin.
TOIMENPITEET: Kaupunkikonsernin resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä ja
tasapainoa edistetään säännöllisellä arvioinnin ja mittarianalyysien kautta. Kaupungin
tukipalveluiden uudelleenorganisoinnin yhteydessä varmistetaan sisäisen valvonnan ja sen
kontrollien toimivuus uuden toimintamallin mukaisesti.
25
4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN
4.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen
tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen.
Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolelta sekä kaupungin muilta
yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut.
Toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset tuotot
Tilikauden tulos
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys(+)
Tilikauden ylijäämä ( alijäämä)
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot / Toimintakulut, %
Vuosikate / Poistot, %
Vuosikate, euroa/asukas
Asukasmäärä
2014
1 000 €
2013
1 000 €
119 934
2 429
-503 274
-380 911
274 070
100 372
126 524
3 300
-496 814
-366 989
272 854
102 562
729
12 044
-3 144
-62
3 097
-30 619
200
-27 322
1 020
420
201
-25 681
772
12 298
-1 749
-913
18 835
-27 119
0
-8 284
1 253
120
18
-6 892
23,9
10,1
46
67 001
25,6
69,5
284
66 321
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista
= 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)
Vuosikate prosenttia poistoista
= 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset
26
4.2 Tuloslaskelman tuotot
Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 507,1 miljoonaa euroa (515,0 milj. euroa vuonna
2013). Verotulojen osuus tuotoista oli 54,0 % ja valtionosuuksien 19,8 % eli verorahoitus
oli 73,8 % tuotoista. Verotulojen osuus kasvoi 1,0 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
4.2.1 Toimintatuotot
Toimintatuotot olivat 120,0 miljoonaa euroa ja ne vähenivät 5,1 % vuodesta 2013,
koko maan vastaavan keskimääräisen kasvun ollessa 3,3 %. Suurimmat erät ovat
myyntituotot 61,0 miljoonaa euroa ja maksutuotot 26,7 miljoonaa euroa.
4.2.2 Verotulot
Verotulot vuonna 2014 olivat 274,1 miljoonaa euroa ja kasvua oli 1,2 miljoonaa euroa.
Kunnallisveron osuus verotuloista oli 82,3 %, vastaava kansallinen taso keskimäärin oli
86 %. Yhteisöveron osuus oli 11,6 % ja kiinteistöveron 6,1 %.
27
Kunnallisveroa kertyi vuonna 2014 yhteensä 225,5 milj. euroa. Vaasan
kunnallisverotettavien tulojen kasvu oli vuonna 2014 noin 2,2 %. Vuoden 2014
kunnallisverokertymä ylitti budjetoidun noin 2,5 miljoonaa euroa ja 1,1 %. Kunnallisveroa
korotettiin edellisen kerran 0,5 prosentilla 19,5 prosenttiin vuoden 2010 alusta.
Yhteisöveroa tilitettiin 31,8 miljoonaa euroa, mikä on 6,3 miljoonaa euroa edellistä
vuotta vähemmän. Yhteisöverokertymä on heikentynyt koko valtakunnan tasolla.
Pienentymiseen vaikutti yhteisöverokannan lasku 24,5 prosentista 20,0 prosenttiin
vuonna 2014. Toisaalta kuntien jako-osuutta yhteisöverosta on korotettu viidellä
prosenttiyksiköllä hallituskauden ajaksi vuoteen 2015 saakka. Ilman korotettua jakoosuutta Vaasan yhteisöverotuotto olisi ollut heikompi. Verrattuna muihin suuriin
kaupunkeihin oli Vaasan yhteisöverokertymä verovuonna 2013 merkittävästi parempi.
Vaasan osuus maksettavasta yhteisöverosta oli koko maan kuudenneksi suurin eli 597
euroa/asukas.
Kiinteistöveron tilitykset olivat 16,8 miljoonaa euroa. Veroprosentit olivat: yleinen 1,05
%, vakituinen asunto 0,4 %, voimalaitos 2,5 % ja rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %.
Kiinteistöveron tuotto nousi 2,6 milj. euroa edelliseen vuoteen nähden ja ylitti budjetoidun
0,8 miljoonaa euroa.
4.2.3 Valtionosuudet
Valtionosuuksia saatiin 100,4 miljoonaa euroa, mikä oli 0,6 milj. euroa vähemmän kuin
talousarviossa. Vuoteen 2013 verraten valtionosuuksia saatiin 2,2 milj. euroa vähemmän.
Valtionosuudet ovat 19,8 % kaupungin kokonaistuloista.
Valtionosuudet (milj. €)
Peruspalvelut
Verotuloperusteinen vos-tasaus
Järjestelmämuutoksen tasaus
Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt.os.
Yhteensä
2013
98,2
-17,8
0,3
21,9
102,6
2014
95,9
-18,0
0,3
22,2
100,4
muutos %
-2,3 %
1,3 %
0,0 %
1,6 %
-2,1 %
28
4.2.4 Rahoitustuotot
Rahoitustuottoja kertyi 12,8 miljoonaa euroa ja ne vähenivät 0,3 miljoonaa euroa.
Rahoitustuotoista merkittävin on Vaasan Sähkö Oy:n maksama osinko 11 miljoonaa
euroa.
4.3 Tuloslaskelman kulut
Tuloslaskelman kulut olivat yhteensä 506,5 miljoonaa
muodostaessa 99,4 % ja rahoituskulujen 0,6 % kuluista.
euroa
toimintakulujen
4.3.1 Toimintakulut
Toimintakulut olivat 503,3 miljoonaa euroa; kasvua edelliseen vuoteen oli 1,3 %.
Toimintakulujen kasvutahti Vaasassa on huomattavasti laskenut. Toimintakuluista
merkittävin on henkilöstökulut 255,2 miljoonaa euroa, laskua edelliseen vuoteen 0,7 %.
Palvelujen ostot olivat 178,7 miljoonaa euroa. Yli puolet tästä kuluerästä eli 91,3
miljoonaa euroa on erikoissairaanhoidon kustannuksia, jotka nousivat 2,6 %.
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet ja tarvikkeet
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
Yhteensä
2014
milj. €
255,2
178,7
29,4
31,3
6,5
2,1
503,3
osuus
%
50,7 %
35,5 %
5,8 %
6,2 %
1,3 %
0,4 %
100 %
2013
milj. €
257,1
171,2
29,9
29,9
6,9
1,8
496,8
muutos
%
-0,7
4,4
-1,7
4,7
-5,8
16,7
1,3
4.3.2 Rahoituskulut
Rahoituskuluja oli tilikaudella 3,2 miljoonaa euroa, josta 3,1 miljoonaa euroa on
pitkäaikaisten lainojen korkoja.
4.4 Toimintakate ja vuosikate
Toimintakate oli -380,9 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 13,9
miljoonaa euroa ja 3,8 %.
Verotulot ja valtionosuudet eli verorahoitus oli 374,4 miljoonaa euroa. Verorahoitus ei
riittänyt kattamaan edes toimintakatteen määrää, jolloin verorahoituksesta ei jäänyt
käytettäväksi yhtään investointeihin. Toimintakatteen osuus verorahoituksesta oli 101,7
%.
Vuosikate oli 3,1 miljoonaa euroa muutetun budjetoidun vuosikatteen ollessa 4,9
miljoonaa euroa. Ero budjettiin johtuu toimintakatteen ja verotulojen toteutumisesta yli
budjetoidun sekä valtionosuuksien ja rahoitustuottojen jäämisestä alle budjetin.
29
Vuosikatteen poikkeamaa selittävät erät
Toimintakate yli budjetin
Verotulot yli budjetin
Valtionosuudet alle budjetin
Rahoitustulot ja -menot nettotulo alle budjetin
Yhteensä vuosikate budjetoitua huonompi
milj. €
-4,8
4,1
-0,6
-0,5
-1,8
Talouden tasapainon vähimmäisvaatimus, jonka mukaan vuosikatteen tulee olla
poistojen suuruinen, ei toteutunut. Poistot olivat 30,6 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi
poistoista 10,1 %.
Talouden pitkän aikavälin rahoitustasapaino edellyttää, että suunnitelmapoistot ja
poistonalaisten investointien omahankintameno ovat samaa tasoa.
Tilikauden tulos oli -27,3 miljoonaa euroa. Poistoeron tuloutuksen ja rahastonsiirtojen
jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui -25,7 miljoonaa euroa.
30
5. TOIMINNAN RAHOITUS
5.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
Rahoituslaskelmaan kootaan kaupungin kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana.
Rahoituslaskelma kuvaa tilikauden liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin
2014
2013
1 000 €
1 000 €
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
3 097
18 835
Satunnaiset erät, netto
200
0
Tulorahoituksen korjauserät
-1 681
-7 358
Investointien rahavirta
Investointimenot
-46 708
-54 107
Rahoitusosuudet investointeihin
721
2 400
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
2 105
9 244
Toiminnan ja investointien rahavirta
-42 266
-30 986
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
-18
212
-94
228
55 000
-24 354
5 985
608
37 434
49 100
-22 517
-5 705
-4 654
16 358
-4 832
-14 628
8 726
13 558
-4 832
13 558
28 186
-14 628
-156 069
6,7
0,2
6
67 001
-123 807
36,4
0,8
9
66 321
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12
Rahavarat 1.1
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien rahavirran
kertymä 5 vuodelta, 1000 €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Asukasmäärä
Investointien tulorahoitus, %
= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno
Lainanhoitokate
= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)
Kassan riittävyys (pv)
= 365 pv * Rahavarat 31.12 / Kassasta maksut tilikaudella
31
Tilikauden toiminnan ja investointien rahavirta oli 42,3 milj. euroa negatiivinen. Tulorahoituksella katettiin 6,6 % investointimenoista. Tilikaudella lisättiin korollisen vieraan pääoman määrää 30,6 miljoonaa euroa ja rahavarat vähentyivät 4,8 milj. euroa.
Vuosi 2014 päättyi korkomarkkinoilla matalalle korkotasolle: Vuoden 2014 ensimmäinen
noteeraus 1 kk euriborille oli 0,216 % ja vuosi päättyi tasolle 0,018 %. Pitkäaikaisia
lainoja nostettiin vuoden aikana 55,0 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 24,3 miljoonaa
euroa. Lainakanta tilivuoden lopussa oli 212,9 miljoonaa euroa.
Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € tilinpäätösvuoden ja neljän
edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen
toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi
päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Vaasan tunnusluku oli -156,1 miljoonaa
euroa.
Investointien tulorahoitus, % kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta
on rahoitettu tulorahoituksella. Vaasan tunnusluku 31.12.2014 oli 6,7 %. Vuonna 2013
koko maan keskiarvo oli 57,2 %.
Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen
ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1
tai suurempi. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä
kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun arvo jää alle yhden. Vaasan lainanhoitokate on
heikko 0,2 (0,8 v. 2013).
Kassan riittävyys (pv) kuvaa kunnan maksuvalmiutta. Tunnusluku ilmaisee, monenko
päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Vaasan kaupungin kassan
riittävyys vuoden 2014 lopussa oli 6 pv. Vuonna 2013 vertailukuntien kassan riittävyys oli
20 pv, koko maassa 38 pv.
32
6. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET
6.1 Tase ja sen tunnusluvut
Tase kuvaa tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asema sisältäen omaisuuden ja
pääomaerät tilikauden lopussa.
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkom. ja kesk.er. hankinn
2014
2013
1 000 €
1 000 €
14 675
447
15 122
11 056
1 501
12 556
42 619
122 538
38 199
121 644
Rakennukset
186 420
188 110
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskener.ha
87
17
3
459
89
16
3
458
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Maa- ja vesial. arvonkorotukset
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Osakkeiden ja os. arvonkorotuk
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
Ennakkomaksut ja keskener.ha
645
170
118
511
970
914
537
374
83 112
614
17 797
2 072
0
103 595
71 345
614
18 005
2 055
0
92 020
6
20 912
232
21 150
18
20 044
273
20 335
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatte
Muut toimeksiantojen varat
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahoitusarvopaperit
Sijoitukset rahamarkkinainstrum
Joukkovelkakirjalainasaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien yli- / alijääm
Tilikauden yli- / alijäämä
659
1 439
11
2 109
0
0
20
1 977
2
0
142
2 930
14
4
8
2
32
260
820
835
235
147
14
6
10
1
36
298
804
081
935
191
2 186
0
2 186
2 137
0
2 137
6 540
11 421
642 657
635 143
2013
1 000 €
1 000 €
191
123
10
21
-25
322
910
152
751
966
681
098
191
122
10
28
-6
347
910
258
952
858
892
086
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Kertynyt poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
5 023
2 460
7 483
6 043
2 880
8 923
1 300
2 971
4 271
1 519
3 120
4 639
136
21 238
290
21 665
130
20 161
327
20 618
170 263
138 163
1 750
3 581
175 594
2 313
3 801
144 277
38 900
563
1 381
2 433
20 355
9 382
38 532
111 546
33 679
675
1 396
2 187
23 421
8 901
39 342
109 600
642 657
635 143
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
TOIMEKSIANTOJEN
PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
Muut toimeksiantojen pääom
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vak.laitoks
Lainat julkisyhteisöiltä
Liittymismaksut ja muut vela
624
1 773
10
2 407
2014
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vak.laitoks
Lainat julkisyhteisöiltä
Lainat muilta luotonantajilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
33
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuus, %
51,5
56,2
Suhteellinen velkaantuneisuus
57,6
Kertynyt ylijäämä, 1 000 €
-37
Kertynyt ylijäämä, €/asukas
-55
Lainakanta 31.12., 1 000 €
212 857
Lainakanta 31.12., €/asukas
3 177
Lainasaamiset, 1 000 €
17 797
Asukasmäärä
67 001
50,1
220
331
176 225
2 657
18 005
66 321
Omavaraisuusaste, %
= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
= 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot
Lainakanta 31.12
= Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)
Lainasaamiset 31.12
= Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset
Omavaraisuusaste mittaa vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä
sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden
keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Vaasan omavaraisuusaste 31.12.2014 oli 51,5
%. Vuonna 2013 kaikkien kuntien keskimääräinen omavaraisuusaste oli 60,5 % ja
Vaasan vertailuryhmän, 40 001 – 100 000 asukkaan kuntien, omavaraisuusaste oli 53,1
%.
Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan
pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä paremmat mahdollisuudet
kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Vaasan kaupungin
suhteellinen velkaantuneisuus nousi vuodesta 2013 ollen 57,6 %. Koko maan keskiarvo
vuonna 2013 oli 50,7 % ja 40 001 – 100 000 asukkaan kuntien suhteellinen
velkaantuneisuus 54,8 %.
Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Vaasan lainakanta kasvoi 36,6
miljoonalla eurolla. Lainaa/asukas oli vuoden lopulla 3 177 euroa. Vuonna 2013 kuntien
lainamäärä oli koko maassa 2 540 euroa/asukas ja Vaasan vertailukuntien 2 712
euroa/asukas.
34
6.2 Taseen rakenne
Taseen vastaavista vaihto- ja rahoitusomaisuus pieneni 8,6 milj. euroa ja aineettomat ja
aineelliset hyödykkeet kasvoivat 3,7 milj. euroa avaavaan taseeseen nähden.
Vastattavissa vieras pääoma kasvoi 33,3 milj. € ja oma pääoma väheni 25,0 milj. eurolla.
Vastaavissa suurin erä on aineelliset hyödykkeet 459,5 miljoonaa euroa. Sijoitukset
sisältäen osakkeet, antolainat ja muut sijoitukset muodostavat toiseksi merkittävimmän
erän, 103,6 miljoonaa euroa. Toimeksiantojen varat ovat noin 21,1 miljoonaa euroa.
Vaihtuvat vastaavat eli vaihto-omaisuus, lyhytaikaiset saamiset sekä rahat ja
pankkisaamiset ovat 43,3 miljoonaa euroa.
Vastattavaa -puolella oman pääoman vähennys (322,1 milj. €) johtuu tarkasteltavan
tilikauden alijäämästä. Oman pääoman muut omat rahastot koostuvat vahinkorahastosta
ja oppisopimustoimen rahastosta, joiden yhteenlaskettu arvo on 11 miljoonaa euroa.
Vapaaehtoiset varaukset ovat poistoero 5 miljoonaa euroa sekä 2,5 miljoonan euron
investointivaraus kuntaliitokseen liittyviin investointeihin. 4,3 miljoonan euron pakolliset
varaukset muodostuvat seuraavista eristä:
Eläkevastuuvaraus 1,3 milj. euroa
Suvilahden kaatopaikan maisemointivaraus 2,0 milj. euroa
Alueiden puhdistamisvelvollisuudet 1,0 milj. euroa
Takausvastuut olivat yhteensä 127,3 miljoonaa euroa. Suurimmat takausvastuiden
kasvut ovat Pikipruukilla, Vaasan Yrittäjänkatu 17 ja Palosaaren Kampuksella.
Omavelkaisia takauksia on 123,7 miljoonaa euroa, joista tytäryhtiöille annettuja 74,4
miljoonaa euroa ja muille kuin tytäryhtiöille annetut takauksia 49,3 miljoonaa euroa.
Täytetakauksia on 3,7 milj. €. Vaasan kaupungin osuus Kuntien takauskeskuksen
takausvastuusta oli 302,6 miljoonaa euroa vuonna 2014, kun vastaava luku vuonna
2013 oli 286,2 miljoonaa euroa.
35
7. KOKONAISTULOT JA –MENOT
Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta
jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat.
TULOT
Toiminta
Toimintatuotot
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Tulorahoituksen korjauserät
- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutusvoitot
Investoinnit
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulo
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten vähennykset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Lyhytaikaisten lainojen lisäys
Oman pääoman lisäykset
Kokonaistulot yhteensä
milj€
%
119,9
274,1
100,4
0,7
12,0
0,2
21,0
48,1
17,6
0,1
2,1
0,0
-1,5
-0,3
0,7
0,1
2,1
0,4
0,2
55,0
6,0
0,0
569,8
0,0
9,7
1,1
0,0
100,0
MENOT
Toiminta
Toimintakulut
- Valmistus omaan käyttöön
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Tulorahoituksen korjauserät
- Pakollisten varausten muutos
- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustappiot
Investoinnit
Investointimenot
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen vähennys
Oman pääoman vähennys
Kokonaismenot yhteensä
milj€
%
503,3
-2,4
3,1
0,1
87,5
-0,4
0,5
0,0
0,4
0,1
-0,2
0,0
46,7
8,1
0,0
24,4
0,0
0,0
575,4
0,0
4,2
0,0
0,0
100,0
36
8. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS
Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä
Konsernitilinpäätös on laadittu konserniyhteisöjen tilinpäätösten perusteella, eli taseiden
ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen
sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin
varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana.
Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty konserniin kuuluvat tytäryhteisöt sekä
kuntayhtymät. Suurimmat tytäryhteisöt ovat Vaasan Sähkö–konserni, Koy Pikipruukki,
Vaasan ammattikorkeakoulu Oy ja Palosaaren yrityskeskus Oy. Konsernin osuudet
osakkuusyhtiöiden omasta ja vieraasta pääomasta on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedoissa.
Konsernin toiminnan ohjaus ja tytäryhtiöille asetettujen taloudellisten tavoitteiden
toteutuminen
Kaupunginvaltuusto määrittelee tytäryhtiöille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
talousarviossa. Talousarviossa on myös määritelty eräitä omistajaohjauksen periaatteita.
Kaupunginhallitus vastaa konserniohjauksen ja konsernivalvonnan järjestämisestä.
Kaupunginhallitus vastaa myös konserniyhteisöille asetettavien tavoitteiden
valmistelusta. Kaupungin konserniohjetta uudistettiin kaupunginhallituksen nimeämän
toimikunnan
toimesta.
Kaupunginhallitus
jatkoi
konserniohjauksen
kehittämistoimikunnan toimikautta vuoden 2015 loppuun saakka. Konserniohjeen
kehittämistyössä ja konsernivalvonnan järjestämisessä huomioitiin kuntalain muutoksen
tuoma yhtiöittämisvelvoite. Vaasan kaupungin ympäristölaboratorio yhtiöitettiin
BotniaLab Oy:ksi. Liikelaitos Vaasan sataman ja Umeå Hamn Ab:n toiminta siirrettiin
Vaasan kaupungin ja Uumajan kaupungin 50/50 perustamalle Kvarken Ports ltd yhtiölle.
Kaupunginhallitus on sopinut Vaasan Sähkön kanssa vuosien 2013-2015
tuottovaatimuksesta, jonka mukaan maksettavan osingon määrä on 50 % Vaasan Sähkö
Oy:n tuloksesta, kuitenkin keskimäärin 11 miljoonaa euroa vuodessa. Sovitut periaatteet
ja asetetut vaatimukset ja tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Vaasan Sähkön
maksama osinko vuonna 2014 (edellisen vuoden tuloksen perusteella) oli 11 miljoonaa
euroa.
Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa sovitut periaatteet ja asetetut vaatimukset ja
tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Toimintavuosi oli yhtiön viides
osakeyhtiönä.
Toiminta
osakeyhtiönä
on
vakiintunut,
mutta
valtion
ammattikorkeakoulutukseen osoitetut rakennemuutos- ja säästötoimenpiteet merkitsevät
suuria haasteita ammattikorkeakoululle. Toiminnan ja talouden sopeuttaminen sekä
toiminnan arviointi ja toiminnan kehittäminen ovat tärkeitä painopistealueita tulevina
vuosina.
Koy Pikipruukin kanssa sovitut periaatteet ja asetetut vaatimukset ja tavoitteet ovat
toteutuneet tilikauden aikana. Vuokra-asuntojen kysyntä on ollut vilkasta toimintavuoden
aikana ja tilikauden päättyessä yhtiön omistamista asunnoista oli 96,3 % (96,0 %)
vuokrattuina.
Palosaaren Yrityskeskus Oy:lle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat
toteutuneet tilikauden aikana. Tilikauden toiminta on ollut vakaa. Yhtiöllä ei ole yksittäisiä
37
kovin suuria vuokralaisia, joten yhtiön asiakasriski ei ole kovinkaan suuri. Yhtiön
taloudellinen asema on melko vahva.
Vaasan Asumisoikeus Oy:lle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat
toteutuneet tilikauden aikana. Tilikauden toiminta on ollut vakaa ja yhtiön taloudellinen
asema on parantunut.
Ab Stormossen Oy:stä tuli osa kaupunkikonsernia vuoden 2013 alusta seurauksena
Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitoksesta. Vuoropuhelu omistajakuntien kanssa on ollut
aktiivista ja erityisesti Vaasan kaupungin kanssa on aktiivisesti valmisteltu
biokaasuhanketta, jonka tavoitteena on biokaasun jalostamista liikennekäyttöön.
Vähänkyrön Vuokratalot Oy:lle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat
toteutuneet tilikauden aikana. Tilikauden toiminta on ollut vakaa ja yhtiön taloudellinen
asema ei ole muuttunut olennaisesti.
Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat
Vaasan ammattikorkeakoulu Oy
Vaasan
kaupungin
ammattikorkeakoulun
toiminta
siirrettiin
Oy
Vaasan
ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola Ab:lle 1.1.2010 ja vuosi 2014 oli yhtiön
viides toimintavuosi. Valtioneuvosto on myöntänyt toimiluvan ammattikorkeakoululle.
Yhtiön pääomistaja on Vaasan kaupunki. Yhtiön muut omistajat ovat Vaasan yliopisto,
Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan kauppakamari.
Toiminnallisesti Oy Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola Ab:n suurimmat
haasteet vuonna 2014 ja myös muutaman seuraavan vuoden aikana liittyvät Suomessa
meneillään
olevaan
korkeakoulujen
rakenteelliseen
kehittämiseen.
Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistettiin vuoden 2014 alusta. Uuden toimiluvan
mukaan Vaasan ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi. Ruotsinkieliset
liiketalouden ja matkailun aloituspaikat siirrettiin ruotsinkielisille ammattikorkeakouluille.
Ammattikorkeakoulujen uuden rahoitusmallin mukaan rahoitus määräytyy saavutettujen
tulosten perusteella.
Koy Palosaaren Kampus
Vaasan kaupunki ja kuntayhtymä SÖFUK ovat solmineet aiesopimuksen Palosaaren ja
Kuninkaankartanon
kampusten
toteuttamisesta.
Aiesopimus
on
hyväksytty
kaupunginhallituksessa
22.11.2010.
Tavoitteena
on
keskittää
Vaasan
ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian toiminta Vaasassa Palosaarelle.
Kaupunginvaltuusto
on
21.2.2011
päättänyt
perustaa
kiinteistöosakeyhtiön
hallinnoimaan ammattikorkeakoulujen käyttöön tulevia tiloja.
Yhtiö on aloittanut liiketoimintansa vuonna 2012 ostamalla Wolffintie 33 ja Wolffintie 3034 rakennukset. Vuonna 2013 yhtiö on ostanut Wolffintie 27-31 tilat SÖFUK:lta. Koy
Palosaaren kampuksen peruskorjausohjelmasta valmistui I vaihe Wollfintie 30
toimintavuoden aikana. Wolffintie 30 II vaihe valmistuu vuoden 2015 aikana ja Wolffintie
27-31 – Medibothnian saneerausrakentaminen käynnistyy keväällä 2015. Mittava
peruskorjaushanke valmistuu vuoden 2017 alussa.
38
Vaasan Sähkö Oy
Vuosi 2014 oli edellisen vuoden tavoin poikkeuksellisen lämmin, joten energian kulutus
ei oleellisesti kasvanut. Sähkön markkinahinta laski edelleen, kuten myös sähköenergian
asiakashinnat. Konsernin liikevaihto laski sähkökaupan vetämänä huolimatta muiden
liiketoimintojen kasvusta.
Investoinnit osakkuusyhtiö EPV-Energian kautta toteutettaviin tuotantokohteisiin jatkuivat
vuonna 2014. Vuorossa olivat Vaasan Torkkolan tuulivoimapuisto ja Raahen
terästehtaan yhteyteen rakentuvan Ravolan voimalaitos. Torkkola valmistuu
alkuvuodesta 2015 ja Ravola vuoden 2016 aikana. Valmistautuminen LNG:n käyttöön
tulevaisuudessa aloitettiin osallistumalla Tornion terminaalihankkeeseen.
Vaasan Sähkön uusi toimitalo valmistui joulukuussa 2014 ja on asteittain otettu Vaasan
Sähkön ja Vaasan Sähköverkon sekä EPV Energian henkilökunnan käyttöön.
Monivuotinen investointiohjelma Palosaaren sillan kupeessa sijaitsevalle vanhalle
voimalaitosalueelle on saatettu loppuun.
Koy Pikipruukki
Yhtiön vuokra-asuntojen kysyntä säilyi lähes samanlaisena kuin edellisvuonna.
Asuntojen käyttöaste on säilynyt hyvällä tasolla toimintavuoden aikana. Yhtiön
taloudellinen tilanne on myös kohtuullinen. Tilikauden aikana yhtiö on solminut Vaasan
kaupungin kanssa aiesopimuksen kuuden palvelutalon rakennuttamisesta, jonka
johdosta
rakennuttamistoiminnan
painopiste
on
vanhusten
palvelutalojen
rakennuttamisessa.
Tilikauden aikana kasvoi yhtiön omistama asuntomäärä Sorsantie 12:n ja Tehtaankatu
3:n hankkeiden valmistuttu seuraavasti: 60 vanhusten palveluasuntoa, 19 invalidien
palveluasuntoa, 63 vuokra-asuntoa.
Kiinteistö Oy Vaasan Teatteriparkki
Yhtiön perustamiskokous pidettiin 25.6.2013, jonka jälkeen pysäköintilaitoksen
rakentaminen
ns.
teatterikorttelissa
aloitettiin.
Pysäköintilaitos
valmistui
rakennusaikataulun ja kustannusarvion mukaisesti joulukuussa 2014 aikana.
Pysäköintilaitos on vuokrattu kaupungin Kuntatekniikalle.
Ab Stormossen Oy
Yhtiö on 1.1.2013 lähtien osa Vaasan kaupungin konsernia Vaasa-Vähäkyrö
kuntaliitoksen seurauksena. Vuosi 2013 oli yhtiön 27 toimintavuosi. Stormossenin
toimintaperiaatteena on ylläpitää kustannustehokasta ja korkean palvelutason
jätehuoltoa, joka huomioi kestävän kehityksen. Stormossen omistaa vajaan
kolmanneksen jäte-energialaitoksesta Westenergy Oy:sta jonka tuottama höyry
käytetään sähkön ja kaukolämmön tuotantoon . Stormossen on yhdessä Vaasan
kaupungin kanssa päättänyt aloittaa biokaasuhankkeen, jonka tavoitteena on biokaasun
hyödyntäminen liikennepolttoaineena.
Vähänkyrön Vuokratalot Oy
Yhtiö on 1.1.2013 lähtien osa Vaasan kaupungin konsernia Vaasa-Vähäkyrö
kuntaliitoksen seurauksena. Asuntojen käyttöaste vuonna 2014 oli 93,4 %. Tyhjiä
asuntoja oli vuoden lopussa 8 kpl, vuoden aikana sisään muuttoja on ollut 51 kpl, pois
muuttoja 48 kpl.
39
Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä
Kiinteistö Oy Pikipruukki
Yhtiö laajentaa asumispalvelujen tarjontaa rakennuttamalla omistukseensa vanhusten
palveluasuntoja uusien palvelutalojen rakennuttamisen myötä. Tilikauden aikana yhtiö
on solminut Vaasan kaupungin kanssa aiesopimuksen kuuden palvelutalon
rakennuttamisesta, jonka johdosta rakennuttamistoiminnan painopiste on vanhusten
palvelutalojen rakennuttamisessa.
Yhtiön
toiminnan
painopiste
tulee
lähivuosina
olemaan
palvelutalojen
uudisrakennuttamisessa ja vuokratalojen saneerauskohteiden rakennuttamisessa sekä
nykyisen asunto- ja kiinteistökannan parantamisessa vastaamaan asiakkaiden
lisääntyviä vaatimuksia.
Vaasan Sähkö Oy
Energiamarkkinoiden päällekkäiset poliittiset ohjausmekanismit ovat muodostuneet ener
giayhtiöille merkittäväksi liiketoimintariskiksi. Tuettu sähkön tuotanto on pudottanut
markkinahintaa siten, että aidosti markkinaehtoiset tuotantoinvestoinnit Euroopassa ovat
pysähtyneet. Vaasan Sähkö tulee merkittävästi hidastamaan investointejaan saatuaan
keskeneräiset päästöttömän sähköntuotannon investointinsa valmiiksi.
Vaasan Sähkön suhteellinen kilpailuasema on vahva, vaikkakin näkymät
energiamarkkinoilla ovat viime aikoina heikentyneet. EU:n vuotta 2030 koskevat
energialinjaukset antavat tukea Vaasan Sähkön EPV Energia Oy:n kautta tekemille
investoinneille päästöttömään sähkön tuotantoon.
Vaasan sairaanhoitopiiri
Hallituksen lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä oli tarkoitus antaa
eduskunnalle vuoden 2015 alussa. Esitys ei läpäissyt perustuslakivaliokunnan käsittelyä
ja laki jäi käsittelemättä eduskunnassa. Toteutuessaan lakiesitys olisi tuonut mukanaan
hyvin ratkaisevia muutoksia sairaanhoitopiirin vastuualueeseen ja toimintaan.
Sairaanhoitopiiri on toimintavuoden aikana yhdessä kuntien kanssa päivittänyt
terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. Strategiatyöhanke VKS 2025, jossa on
tarkoitus laatia erikoissairaanhoidon konsepti- ja toimintasuunnitelma sekä
investointisuunnitelma käynnistettiin.
Keskussairaalan uusi Y-rakennus valmistui alkuvuodesta ja kuntien yhteispäivystys
aloitti toimintansa uusissa tiloissa vuoden 2014 lokakuussa.
Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä
Kaupunkikonsernin ohjauksesta ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen
asianmukaisuudesta ja tuloksellisuuden valvonnasta vastaavat konsernijohtoon kuuluvat
kaupunginhallitus,
kaupunginjohtaja,
toimialajohtajat,
talousjohtaja
ja
konsernipalvelujohtaja (hallintosääntö 41 §). Kaupungin konserniohjeella luodaan
puitteet ensisijaisesti Vaasan kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle
kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta sovelletaan soveltuvin osin myös
osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Konserniohjeella pyritään
yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen,
kaupungin yhteisöistä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun
tehostamiseen.
Kaupunginhallituksen
asettama
toimikunta
valmisteli
uutta
konserniohjetta toimintavuoden aikana. Valtuusto kuitenkin palautti konserniohjeen
40
uuteen valmisteluun uuden kuntalain säädökset huomioiden. Merkittävimpien riskien
hallitsemiseksi lautakunnissa, johtokunnissa ja konserniyhteisöissä seurataan
säännöllisesti ennalta sovittuja mittareita, tavoitteiden toteutumista sekä niihin liittyviä
riskejä. Merkittävimmät riskit arvioidaan ja synkronoidaan niitä koskeva vastuunjako,
seuranta ja toimenpiteiden aikataulutus. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu
olennaisia puutteita tai virheitä. Johtamis- ja hallintojärjestelmä on pääosin
asianmukainen.
Kaupunginvaltuusto määrittelee omistajapolitiikan linjaukset ja valtuusto hyväksyi
toimintavuoden aikana uudet omistajapoliittiset linjaukset. Valtuusto hyväksyy kuntalain
mukaan vuosittaisissa talousarvioissa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä valvoo
osaltaan niiden toteutumista. Vuoden 2015 talousarviossa tavoiteasetantaa on uudistettu
ja laajennettu kattamaan kaikkia konserniyhteisöjä.
Kaupunginhallitus johtaa ja ohjaa Vaasan kuntakonsernia sekä valvoo, että konsernin
osat toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginjohtaja ja
kaupungin johtoryhmän jäsenet seuraavat konserniyhteisöjen toimintaa ja tavoitteiden
toteutumista päätetyn työnjaon mukaisesti. Tehtävä suoritetaan ensisijaisesti
konserniyhteisöjen hallitustyöskentelyn kautta. Taloustoimi arvioi konsernirakenteen
kehittämistarpeita ja valmistelee konsernirakenteen muutoksia.
Kaupunginhallitus on antanut yhtiö- tai vuosikokousedustajille tarvittavat ohjeet mm.
yhteisöjen hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta. Keskeisten yhteisöjen
hallituksissa on kaupungin johtoryhmästä valittu täysivaltainen jäsen. Ohjeiden anto
tytäryhteisöille on ollut riittävää ja tiedonkulku on järjestetty asianmukaisella tavalla.
Keskeisten tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellista asemaa on
tilinpäätöksen
lisäksi
seurattu
kerran
vuodessa
erillisenä
selontekona
kaupunginhallitukselle. Keskeisten tytäryhteisöjen kanssa käydään tulosneuvottelut
vuosittain. Neuvotteluissa käydään läpi mm. edellisen vuoden toiminta ja talous, yhtiön
taloudellinen ja toiminnallinen tilanne sekä tulostavoitteet.
Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi
ja raportointi on ollut pääosin toimivaa. Tytäryhteisöjen tilinpäätöksistä on mm. laadittu
erillinen yhteenveto kaupunginhallitukselle.
Konsernitavoitteiden asettelu ja seuranta on pääosiltaan tarkoituksenmukaista ja
riittävää. Konserniohjetta on noudatettu asianmukaisesti.
Kaupunginhallituksen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat toimintalinjat ja
konkreettiset kehittämistoimet taloussuunnittelukaudella ovat seuraavat:
1) Kaupunkikonsernin tuloksellinen kokonaisjohtaminen edellyttää valvonnan ja
riskienhallinnan säännöllistä arviointia/konkretisointia ja päivittämistä.
2) Riskienhallintasuunnitelmien laadinta ulotetaan koko kaupunkikonserniin. Kaupungin
vakuutukset on kilpailutettu ja osittain ulotettu myös konserniyhteisöihin. Samoin
rahoitusriskejä on osittain analysoitu konsernitasolla. Riskienhallintaa kehitetään
systemaattisempaan suuntaan niin, että toimenpiteet kattavat myös kaupunkikonsernin.
3) Kaupungin talouden tasapainottamiseksi ja tuotantorakenteiden tervehdyttämiseksi
valvontaa
ja
riskienhallintaa
suunnataan
poikkihallinnollisiin
laadunvarmistusprosesseihin. Kaupunkikonsernin resurssien tarkoituksenmukaista
käyttöä ja tasapainoa edistetään säännöllisellä arvioinnilla ja mittarianalyysien kautta.
41
V A A S A N
ASUNTO- JA KIINTEISTÖYHTIÖT
Tyttäret
K A U P U N K I
E M O
TOIMITILAYHTIÖT
Omistusosuus
Koy Pikipruukki,
joka omistaa:
- As.oy Pitkänlahdenkatu 31-35
- As.Oy Vaasan Asemakatu 43
100 %
100 %
100 %
Koy Sekahaku
Oy Vaasan Asumisoikeus
As.oy Teeriniemenkatu 8
As.oy Vaasan Kråklundinkatu
Koy Vaasan Mäntyhovi
Vähänkyrön Vuokratalot Ki Oy
53 %
100 %
100 %
100 %
70 %
100 %
Tyttäret
Oy Klemetinkaari
Palosaaren Yrityskeskus Oy
Oy Vaasan Pysäköinti
Koy Vaasan Myllynranta
Koy Cargo Apron
Kova Login Oy
Koy Palosaaren Kampus
Koy Teatteriparkki
MUUT YHTIÖT
Omistusosuus
Tyttäret
61,9 %
100 %
100 %
100 %
80,8 %
60 %
100 %
100 %
Osakkuusyhtiöt
Osakkuusyhtiöt
As.oy Koppelonkatu 2
As.oy Perämiehenkatu 26
Bost.ab Vasa Stationsgatan 44
31,1 %
22,2 %
24,2 %
Fast.ab Formansgatan 14
Oy Vaasa Parks Ab
joka omistaa:
- Koy Vaasan Yrittäjänkatu 17
- Koy Vaasan Producta II
- Koy Circle House
Koy Palosaaren laboratoriot
Koy Ritz
Koy Vaasan Ylioppilastalo (PYK)
38 %
40,8 %
100 %
100 %
100 %
43 %
25,1 %
50,0 %
KUNTAYHTYMÄT
Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä
Kårkulla samkommun
Pohjanmaan Liitto - Österbottens förbund
Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Sv. Österbottens förbund för utbildning och kultur,
johon kuuluvat:
Yrkesakademin i Österbotten
KulturÖsterbotten
Wasa Teater
15,58 %
70,77 %
5,92 %
40,85 %
54,07 %
21,81 %
Omistusosuus
Vaasan Sähkö Oy,
joka omistaa:
- Ravera Oy
- Vaasa Sähköverkko Oy
- VS Tuulivoima Oy
- EPV Energia Oy
- Oy Enerit Ab
- Smedsby Värmeservice Ab
Stormossen Oy
Vaasanseudun Kehitys Oy
Vaasan Ekolämpö Oy
Vaasan Ammattikorkeakoulu Oy
Vaasanseudun Matkailu Oy
99,9 %
100 %
100 %
100 %
42,6 %
34,6 %
20 %
54,3 %
58,1 %
65,0 %
74,0 %
54,1 %
Osakkuusyhtiöt
Pohjanmaan Expo
Tutkimuskeskus Conradi Oy
Oy Merinova Ab
Kyrönmaan Jätevesi Oy
NLC Ferry Oy Ab
30,2 %
50,0 %
39,6 %
50,0 %
50,0 %
42
9. KUNTAKONSERNIN TILINPÄÄTÖS
9.1 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuoto ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Satunnaiset erät
Tilikauden tulos
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
2014
1 000 €
2013
1 000 €
374 233
-722 744
1 094
-347 417
272 562
124 536
382 917
-724 567
943
-340 708
271 657
127 881
422
2 908
-8 684
-240
44 088
453
1 865
-7 834
-1 516
51 798
-54 709
0
200
-10 422
132
-144
-4 443
-14 877
-47 643
-5
-1 156
2 994
-610
-262
-4 328
-2 206
52
81
658
67 001
53
109
781
66 321
Toimintatuotot % toimintakuluista
Vuosikate % poistoista
Vuosikate €/asukas
Kunnan asukasmäärä
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista
= 100 * toimintatuotot / toimintakulut
Vuosikate prosenttia poistoista
= 100 * vuosikate / (suunnitelman mukaiset poistot +
arvonalentumiset)
43
9.2 Konsernin rahoituslaskelma
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Pakollisten varausten lisäys / vähennys
Myyntivoitot
Myyntitappiot
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo
Toiminnan ja investointien rahavirta
2014
1 000 €
2013
1 000 €
44 088
200
-69
-386
-1 589
170
51 794
-1 156
-4 369
-454
-3 522
6
-109 167
3 071
3 230
-60 454
-145 516
5 391
4 267
-93 559
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäys
Antolainasaamisten vähennys
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
-7
60
-26
76
99 349
-58 221
5 517
22
-3 837
42 883
110 989
-42 669
8 847
883
8 038
86 137
Rahavarojen muutos
-17 571
-7 422
25 676
43 247
43 105
50 527
41,6
26,8
0,8
10,2
37,0
28,3
1,2
17,1
Rahavarat 31.12
Rahavarat 1.1
Investointien tulorahoitus %
Pääomamenojen tulorahoitus %
Lainahoitokate
Kassan riittävyys (pv)
Investointien tulorahoitus, %
= 100 * vuosikate / investointien omahankintameno
Pääomamenojen tulorahoitus
= 100 * vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset)
Lainanhoitokate
= (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset)
Kassan riittävyys (pv)
= 365 pv * rahavarat 31.12./ kassasta maksut tilikaudella
44
9.3 Konsernitase ja taseen tunnusluvut
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Liittymismaksut
Ennakkomaksut
Yhteensä
2014
1 000 €
2013
1 000 €
VASTATTAVAA
2014
1 000 €
2013
1 000 €
191 910
126 253
13 312
62 093
-14 877
378 691
191 910
125 388
13 459
62 842
-2 206
391 394
3 374
3 290
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Kertynyt poistoero
75 090
Vapaaehtoiset varaukset
20 391
Yhteensä
95 481
70 256
19 643
89 899
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
Yhteensä
1 316
8 867
10 183
1 535
9 033
10 568
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
23 177
22 127
427 073
70 481
70 947
123 039
385 124
69 670
66 261
128 175
1 202 446
1 166 507
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muuto omat rahastot
Edellisten tilikausien yli- / alijäämä
Tilikauden yli- / alijäämä
Yhteensä
2 676
15 066
28
447
18 217
1 855
11 823
27
1 501
15 206
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset
Rakennukset
Rakennusten arvonkorotukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Liittymismaksut
Yhteensä
57 151
124 625
448 603
1 439
195 087
30 118
4 405
8 546
5
869 979
52 516
123 733
385 566
1 453
194 839
29 457
4 347
46 378
5
838 294
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyhteisö
Muut osakkeet ja osuudet
Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
Ennakkomaksut
Yhteensä
122 558
55 191
1 348
3 626
229
0
182 952
104 865
54 597
1 361
3 682
222
0
164 727
22 460
21 743
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
7 835
7 395
Konsernitaseen tunnusluvut
2 828
72 499
4 104
71 810
17
17
Rahat ja pankkisaamiset
25 658
43 210
VASTAAVAA YHTEENSÄ
1 202 446
1 166 507
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
Rahoitusarvopaperit
VÄHEMMISTÖOSUUS
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Omavaraisuusaste %
Suhteellinen velkaantuneisuus%
Kertynyt yli-/alijäämä 1000 €
Kertynyt yli-/alijäämä €/asukas
Konsernin lainakanta 31.12., 1000 euro
Konsernin lainakanta 31.12., euro /asukas
Konsernin lainasaamiset 31.12. 1000 euro
Kunnan asukasmäärä
Konsernin henkilöstömäärä
Omavaraisuusaste
= 100 * (omapääoma + vähemmistöosuus + konsernireservi + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus
= 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot
Konsernin lainakanta
= vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat)
Konsernin lainasaamiset
= sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset
2014
39,8 %
89 %
47 216
705
498 019
7 433
3 626
67 001
6 484
45
9.4 Kaupungin taseen ja konsernitaseen suurimmat poikkeamat
Aineelliset hyödykkeet, ero 31,9 milj. euroa, josta Pikipruukin osuus on 2,1 milj. euroa,
Vaasan Sähkö 11,5 milj. euroa, Palosaaren Kampus 7,5 milj. euroa, Teatteriparkki 4,7
milj. euroa ja Vaasan Sairaanhoitopiiri 4 milj. euroa
Sijoitukset, ero 18,2 milj. euroa, josta kaupungin osuus on 2,1 Vaasan Sähkön osuus
16,1 milj. euroa.
Rahat ja pankkisaamiset, ero -17,5 milj. euroa, josta suurimpina erinä kaupungin osuus 4,8 milj. euroa, Pikipruukki -4,3 milj. euroa, Palosaaren Kampus -4,5 milj. euroa ja
Vaasan Sairaanhoitopiiri -2,7 milj. euroa.
Pitkäaikaiset saamiset, ero – 1,3 milj. euroa, josta kaupungin osuus -1,1 milj. euroa.
Lyhytaikaiset saamiset, ero 0,7 milj. euroa, josta kaupungin osuus + 2 milj. euroa,
Vaasan Sähkö - 0,9 milj. euroa, Teatteriparkki - 1 milj. euroa ja Vaasanseudun Areenat
+0,7 milj. euroa
Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset, ero 16,9 milj. euroa, josta kaupungin osuus -1,4
milj. euroa, Pikipruukki 1 milj. euroa ja Vaasan Sähkö 16,9 milj. euroa.
Vieras pääoma, ero 42,3 milj. euroa, josta kaupunki 33,7 milj. euroa, Pikipruukki -3,2
milj. euroa, Vaasan Sähkö 13 milj. euroa, Palosaaren Kampus 5,8 milj. euroa,
Sairaanhoitopiiri -4,7 milj. euroa
46
10. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY
Tilikauden tulokseksi muodostui -27 321 668,99 euroa.
Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa:
• Tuloutetaan aikaisempina tilivuosina tehtyjä poistoerovarauksia
1.440.100,36 euroa.
•
Tuloutetaan oppisopimustoimen rahastosta oppisopimustoiminnan
tilikauden tuloksen perusteella 200.566,40 euroa.
•
Tuloutetaan investointivarauksia Vähässäkyrössä tehtyjä
investointeja vastaava osuus 420.000 euroa ja tehdään vastaava
poistoerovaraus.
Poistoerovarausten lisäysten ja vähennysten nettovaikutus tilikauden tulokseen on
+1 020 100,36 euroa.
Vaasan kaupungin tilikauden alijäämäksi muodostuu erien jälkeen -25.681.002,23
euroa, joka siirretään taseeseen oman pääoman tilikauden ali-/ylijäämä –tilille.
47
II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Talousarvion toteutuminen – kohdassa selvitetään valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen.
1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
1.1 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet
Talousarviossa on asetettu Vaasan kaupungin visiosta ja strategiasta sekä kriittisistä menestystekijöistä johdetut valtuustoon nähden sitovat tavoitteet kaudelle 2014–2016, mittarit ja keskeiset
toimenpiteet 2014. Valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumatilanne
31.12.2014 on esitetty sivuilla 49-54.
1.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen
Liikelaitosten valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja niiden toteutuminen liikelaitoksittain:
Vaasan Satama
Korvaus peruspääomasta
Liikeylijäämä ilman poistoja
Investoinnit netto
Vaasan Vesi
Korvaus peruspääomasta
Liikeylijäämä ilman poistoja
Investoinnit netto
Vaasan Aluetyöterveys
Korvaus peruspääomasta
Liikeylijäämä ilman poistoja
Investoinnit netto
Vaasan Talotoimi
Korvaus peruspääomasta
Liikeylijäämä ilman poistoja
Investoinnit netto
Pohjanmaan pelastuslaitos
Pelastustoimi
Kuntaosuudet
Korvaus peruspääomasta
Liikeylijäämä ilman poistoja
Investoinnit netto
Alkuperäinen
talousarvio
€
400 000
1 099 970
500 000
Muutettu talousarvio
€
400 000
1 099 970
500 000
Tilinpäätös
Alkuperäinen
talousarvio
€
1 390 000
6 157 630
3 500 000
Muutettu talousarvio
€
1 390 000
6 157 630
3 500 000
Tilinpäätös
Alkuperäinen
talousarvio
€
22 100
379 600
40 000
Muutettu talousarvio
€
22 100
379 600
40 000
Tilinpäätös
Alkuperäinen
talousarvio
€
4 747 140
13 264 980
13 190 000
Muutettu talousarvio
€
4 747 140
13 264 980
14 019 000
Tilinpäätös
Alkuperäinen
talousarvio
€
Muutettu talousarvio
€
Tilinpäätös
11 145 386
0
630 000
vähint. 630 000
11 145 386
0
630 000
630 000
€
400 000
1 149 869
254 871
€
1 390 000
6 766 073
3 014 742
€
22 100
70 243
31 451
€
4 666 576
14 725 239
9 506 580
€
10 545 386
0
731 149
754 905
48
Ensihoitopalvelut
Korvaus peruspääomasta
Liikeylijäämä ilman poistoja
Investoinnit netto
0
340 000
340 000
0
340 000
340 000
0
508 233
403 078
Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta päätti 18.3.2015 palauttaa kunnille yhteensä 600 000
euroa pelastustoimen vuoden 2014 ylijäämästä.
Liikelaitosten tilinpäätökset, jotka sisältävät myös talousarvion toteutumisvertailut, on esitetty kohdassa V Liikelaitosten tilinpäätökset.
1.3 Keskeisten tytäryhtiöiden tavoitteet ja niiden toteutuminen
Keskeisten tytäryhtiöiden valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen on esitetty kohdassa Kuntakonsernin toiminta ja talous, sivuilla 36-45.
MITEN HOIDETAAN
LUPAUS
TAVOITE
VAASA – POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI
Maailman
onnellisimmat ja
terveimmät
kuntalaiset
Luotettavat
palvelut
Palveluprosessien
johtaminen
Palvelualtis,
ammattitaitoinen
henkilökunta
Vapaa-ajan
mahdollisuudet
Rikas ja
monipuolinen
kaupunkikulttuuri:
”Vaasassa
tapahtuu”
Innovaatioosaaminen
Monimuotoiset,
asiakaslähtöiset
elinkaaripalvelut
Toimiva
palveluverkosto
KUNTALAISET
”Tontti tunnissa”,
kilpailukykyinen
tonttitarjonta
Saavutettavuus ja
toimiva
logistiikka
Houkuttelevat ja
toimivat toimintaympäristöt
Tehokas ja
oikea-aikainen
päätöksentekoprosessi
”yhden luukun
periaate”
Yritysten
tarpeiden
ymmärtäminen
Pitkäjänteinen,
strateginen
elinkeinopolitiikka
Kaupungin,
korkeakoulujen ja
yritysten yhteistyö
Logistiikkakeskukset
Tonttivaranto
YRITYKSET
Yhteisöjen
arvostus
Vuorovaikutteinen
asiantuntijuus
Aito
kumppanuus
Kansalaisraatitoiminta
Järjestöjen
tarpeiden
tunnistaminen
Suunnatun
viestinnän
tehostaminen
Uudet,
innovatiiviset
yhteistoimintamallit
Tieto järjestöjen
osaamisista /
resursseista
Rahoitus
YHTEISÖT
TAVOITTEET
MITTARIT
MITTARIN TOTEUTUMINEN
VETOVOIMAISUUS
Alueen
vetovoimaisuuden
kehittäminen
•
•
•
•
•
•
•
•
Edullinen ja
kilpailukykyinen
yhdyskuntarakenne
•
Konserniohjauksen ja
johtamisen
kehittäminen
•
•
•
•
•
Väestönkasvu/v/edellinen vuosi,
Uusien yritysten lukumäärä
Yritysten tuottamat uudet
työpaikat
Yhteisöverokertymä /asukas ,
(tavoite top 6 joukossa)
Yhteisöverokertymä / verokertymä
(tavoite 15% koko verokertymästä)
Väestönkasvu (>1%/vuosi)
Valtakunnallisten tapahtumien
määrä
Kulttuuri- ja vapaa-ajan
tilaisuuksien osallistujamäärän
nousu >1%/vuosi
•
•
•
•
•
+680 v.2014 (ennakkotieto) ja keskimäärin +604 as./vuosi 2008–2013 (virallinen tieto).
+66 kpl Q1/2013–Q2/2014.
Työpaikkojen määrän muutos v.2012 (suluissa 2005-2012): Yksityinen sektori -33 (+2 864), yrittäjät
+5 (+139), kunta ja kuntayhtymät +61 (+1 188), valtio +6 (-349), Valtioenemmistöinen Oy -13 (+85).
2013 työpaikkatiedot julkaistaan 10/2015.
597 € / asukas (6. sija.) v.2013. Vuoden 2014 tiedot julkaistaan marraskuussa.
2013: 14,3 %.
•
•
1,03 % v.2014 (ennakkotieto) ja 0,94 % vv.2008–2013.
30 kappaletta (26 kpl vuonna 2013).
•
Laskua 7% (kirjaston suljettuna oleminen suurin yksittäinen selittäjä).
Asunto-ohjelman mukainen
tonttivaranto
Kaavavarannon määrä
Kaavojen toteutumisaste
Palveluverkkoselvitys laadittu
•
Tonttivaranto ja kaavavarannon määrä: Vahvistetuissa asemakaavoissa on sekä asunto- että
yritystonttien osalta tarpeen ja kysynnän runsaasti ylittävä määrä kerrosalaa.
Mittari poistetaan epätarkoituksenmukaisena.
MATO-ohjelma on laadittu. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksiä on
päivitetty MATO-ohjelman laadinnan aikana.
Yhtenäiset tieto- ja
raportointijärjestelmät
Yhtenäiset ohjeistukset
•
•
•
•
•
Taloustoimi, henkilöstöpalvelut ja terveyspalvelut ovat yhdistäneet raportoinnin yhteiseen
raportointijärjestelmään. Raportointijärjestelmä toimii kaupungin intranetissä. Taloustoimi otti
käyttöön verkkokaupan syksyllä 2014.
KH käsitteli ja hyväksyi konserniohjeen 8.12.2014. KV käsitteli ohjeen 15.12 mutta palautti sen
valmisteluun.
Tukipalveluselvitystä laaditaan.
Korkea työllisyysaste
(>75% 18-64-v.
on työllisiä)
•
Työllisten määrä/koko väestö
•
Vaasan työllisyysaste on 72 % (2013) ja 4. korkein 20 suurimman kaupungin joukossa. Kaupungin
työllisyysaste oli 68 % v.2000.
Toimiva joukkoliikenne
•
•
Käyttöaste
Asiakastyytyväisyys
•
Matkustajien määrä 1 037 657 matkustajaa vuonna 2014, matkustajamäärässä lievää laskua
vuodesta 2012.
TAVOITTEET
MITTARIT
MITTARIN TOTEUTUMINEN
HYVINVOINTI
Väestön hyvinvointi
Asiakkaan osallisuuden
ja autonomian
edistäminen
Peruspalveluiden hyvä
saatavuus
•
•
Koettu onnellisuus
Sairastavuusindeksi
Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä
Nuorisotyöttömät, % 18-24 -vuotiaasta työvoimasta
Työttömät, (<7 % 18-64-v. työvoimasta)
Mielenterveyden ongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64v, % vastaavanikäisestä väestöstä
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä
•
•
Henkilöstöresursseja vaativien palvelutapahtuminen määrä
Hoito- ja palvelusuunnitelmat
•
•
•
Asiakas-/potilastyytyväisyys
•
•
•
•
Määräajat toteutuvat
Käyttöaste
Henkilömitoitus palveluittain
Asiakas-/ potilastyytyväisyys
•
•
•
Määräajat ovat säädösten mukaiset.
Ei löydy tietoa tässä vaiheessa. Mittaria kehitetään.
Henkilöstötiedot löytyvät sosiaali- ja terveystoimen
vuosittaisesta henkilöstökertomuksesta.
•
•
•
•
Velan määrä/asukas
Kaavatalouslaskelmat
Tilamäärän kehitys
Toimitilakustannukset/ vapaat markkinat
•
•
3.177 €/as. v. 2014
Uusien asuinalueiden aluevertailu tehdään MATOohjelmassa ja kustannuslaskenta tarkentuu kunkin alueen
asemakaavan laadinnan yhteydessä.
Tilamäärä 391 406 m2 v.2014, toimitilakustannukset,
vapaat markkinat
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Vaasalaiset kokevat hyvinvointinsa varsin hyväksi. Puolet
kuntalaista kokee itsensä onnelliseksi suurimman osan
aikaa, hieman suurempi osuus kokee elämänlaadun hyväksi
tai erittäin hyväksi. Sairastavuusindeksissä ei muutosta.
Vaasan työttömyysaste on 3. alhaisin 20 suurimman
kaupungin joukossa, nuorisotyöttömyys alhaisin,
työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus kolmanneksi alhaisin.
Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus
lapsiperheistä 10%, kotona yksin asuvien 75 vuotiaiden
89,5%.
Ei löydy tietoa tässä vaiheessa. Mittaria kehitetään.
Mittari poistetaan epätarkoituksenmukaisena. Laki vaatii
nykyään, että suunnitelmat laaditaan.
Terveysasemien asiakastyytyväisyys 82,6%,
hammashoitoloiden 76,4%.
TALOUDEN TASAPAINO
Järkevä ja tehokas
omaisuuden hallinta
•
Tulojen kasvattaminen
•
Tulot/v/ edellinen vuosi, omaisuuden myynti, maksut
•
Omaisuuden myynnin toimenpiteet ovat suunnitteilla.
Henkilöstörakenteen
optimointi
•
Henkilöstömäärä/ tuotetut palvelut/ muut kunnat
•
•
•
Itseoikaisujen määrä 0
Valitusten määrä alle 1 % päätösten lukumäärästä
•
Luotettava vertailu muihin kuntiin vaatii mittarien
yhtenäistämistä. Vaasan kokonaishenkilöstömäärä
kasvanut 0,8% vuosina 2009-2014.
Vuonna 2014 ja 2013 ei tehty itseoikaisuja. Valitusten määrä
Sisäinen valvonta
52
Kaupunkistrategiassa asetettujen mittareiden saavuttaminen on perustunut talousarviovuotena
eräisiin päätoimenpiteisiin (46 kappaletta), joiden tämän hetkinen tilanne on listattuna alla:
Vetovoimaisuus
•
Alueen markkinointi energia-alan keskittymänä, energiaklusterin näkyminen katukuvassa.
(Uusi seutuportaali avattu, Energy Lab ja wasa Station –hankkeet energia-alan
showcaseina. Painopistealueen huomioiminen näkyvästi kaupungin tiedotuslehdessä.)
•
Alueen energia-alan diplomi-insinöörikoulutuksen vahvistaminen.
•
Energia-alan osaamisen näkyvä hyödyntäminen osana kaupungin kehittämistä.
(Energiaklusterin merkitys erityisesti Smart Cities ja NCN –verkostoissa, teknisen toimialan
uusiin energiaratkaisuihin pohjautuvat hankkeet.)
•
Panostetaan ruotsin, englannin, venäjän, kiinan, espanjan ja muiden kielten opetukseen
kaikilla tasoilla.
•
HR- verkoston luominen kaupungin ja alueen muiden organisaatioiden välille. (Aloitettu
koulutusyhteistyöllä.)
•
Yritysten alueelle etabloitumisen mahdollistavan iskuryhmän perustaminen. (Iskuryhmä ei
toteutunut, toiminta on tapauskohtaista ja Vasekin kanssa yhteistyössä tapahtuvaa.)
•
Hyvinvointi osaksi Vaasan liikemerkkiä ”Vaasassa elät 5 vuotta pidempään kuin muualla”.
(Teema Onnellisuus osana Vasekin Vaasan seutua koskevaa markkinointia.)
•
INKA- ohjelman toteuttaminen, kasvusopimus. (Molemmat toteutettu.)
•
Monipuolisen kaupunkikulttuurin edistäminen: positiivisen pöhinän aikaansaanti. (Uusia
pysyviä tapahtumia kuten Polar Soundin Winter Vaasa Festival ja LoudN Promotionsin
Vaasa Open Air. Useita suuria ja vuosittain kiertäviä tapahtumia on myös saatu Vaasaan.
Tapahtumajärjestäjien infotilaisuudet ja tapahtuma-avustukset.)
•
Kaupunkikeskustan viihtyisyyden ja tapahtumatarjonnan kehittäminen.
(Kehittämistoimenpiteet on aloitettu kaupungin, Vaasan seudun Matkailun ja Vaasan
Liikekeskustan kanssa.)
•
Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen. (Uusi seutuportaali avattu, elinkeinoelämän
ja yliopistojen vuorovaikutus lisääntynyt. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikka,
opetusterveyskeskushanke, tutkijakoulun käynnistyminen ja sosiaalityön koulutuksen
rahoitus, henkilöstön ruotsin- ja englanninkielinen koulutus.)
•
Lentoliikenteen kehittäminen.
•
Päätös liike- ja teollisista tonteista kolmessa kuukaudessa.
53
•
Tehokas kaavoitus ja aktiivinen tonttitarjonta : Asunto-ohjelmassa pysyminen. (Soten
tulosalueiden palveluverkkoselvitykset toteutettu, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
palveluverkkoselvityksiä päivitetty.)
•
Maankäytön toteuttamisohjelman laadinta. (MATO-ohjelma on laadittu.)
•
Yhteistyön tiivistäminen: kaupunkikehitys, kiinteistötoimi, VASEK, Merinova, VaasaParks .
(Epävirallisen yhteistyöryhmän säännölliset kokoontumiset.)
•
Elinkaariajattelun huomioiva palveluverkkoselvitys.
•
Konserniohjauksen selkeyttäminen USO2 –hankkeen avulla. (Ei ole toteutunut.)
•
Säästövelvoitteet myös kuntayhtymille ja yhtiöille.
•
Kehittämishankkeiden prosessijohtaminen. (Toteutetaan osana tukipalveluiden
selvitysprosessia.)
•
Tietojärjestelmien kehittäminen koskien poikkihallinnollisia järjestelmiä. (Sähköisen
asioinnin alusta hankittu. Uuden asiakirjahallintojärjestelmän käyttöönotto aloitettu.)
•
Yritysten toiminta- ja rekrytointimahdollisuuksien pitkäjänteinen ja monialainen edistäminen.
•
Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyö. (Elinkeinoelämän ja yliopistojen vuorovaikutus
lisääntynyt. Yhteismarkkinointitoimenpiteet opiskelijamarkkinoinnissa toteutettu.)
•
Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen opetuksessa. (TVT- hankkeen toteuttaminen)
•
Palveluverkkoselvitys.
•
Uusiutuvan energian hyödyntäminen.
Hyvinvointi
•
Sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönotto. (Otettu käyttöön, mittariston kehittäminen
jatkuu.)
•
Ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuuden lisääminen. (Kesken, edellyttää pitkää seurantaaikaa.)
•
Nuorisotakuun toteuttaminen. (Sote mukana monialaisen viranomaistyöryhmän
työskentelyssä, kesätyö- ja harjoittelupaikkojen tarjoaminen.)
•
Yhteistoimintamallit soten ja sivistyksen välillä.
•
Laitoshuollon uudistaminen: painopisteinä tehostettu palveluasuminen , palveluiden kotiin
vieminen. (Palvelurakennemuutos avohoidossa ja kotiin annettavissa palveluissa jatkuu.
Yksi palvelutalo avattu, yhtä rakennetaan, kahta suunnitellaan. Osastot B ja D suljettu,
54
osasto G siirretty kotihoitoon. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus 90,3%.
Kuntoutussairaalan konseptia suunnitellaan. Mielenterveyspalveluiden rakennemuutoksia
toteutettu, oppilas- ja opiskelijahuollon johtoryhmä.)
•
Sähköiset palvelut. (Liitytty kansalliseen sähköiseen terveysarkistoon, sähköinen
terveystarkastus ja –valmennus.)
•
Tietojärjestelmien kehittäminen. (Sotelan päätös asiakasosallisuuden kehittämisestä.
Nettiklaara, hammashuollon esitietolomake. Sähköinen ajanvaraus sisältäen
tekstiviestimuistutuksen.)
•
Osallistava demokratia. (Maahanmuuttajien World cafe, vammaisneuvoston toimet koskien
erityislapsia ja perheitä. KH: päätösten viittomakieliset yhteenvedot verkossa.)
•
Määräajoissa pysyminen. (Toteutunut.)
•
Organisaatiorakenteiden madaltaminen. (Toteutetaan tukipalvelu-uudistuksen yhteydessä,
poistamalla erilliset hallintorakenteet ja väliportaat. Luottamushenkilöorganisaation
kehittäminen on käynnissä.)
•
Resurssien uudelleenkohdennus. (Tukipalveluselvitys on käynnissä.)
Talouden tasapaino
•
Toimitilojen tehokas käyttö.
•
Maaomaisuuden jalostaminen. (Uusien asuinalueiden aluevertailu toteutuu MATOohjelmassa.)
•
Resurssisuunnittelun kehittäminen.
•
Tilojen järkevä ja monipuolinen käyttö.
•
Maksujen ja taksojen korottaminen.
•
Tonttien myynti.
•
Ennakoiva henkilöstösuunnittelu. (Tukipalveluselvitys on käynnissä. Ennakoivan
henkilöstösuunnittelun ohjeistus laadittu ja jalkautettu.)
•
Palvelurakenteen kehittäminen. (Tukipalveluselvitys on käynnissä.)
•
Organisaatioiden uudistaminen, hallinnon keventäminen ja poikkihallinnollisten prosessien
tehostaminen (Tukipalveluselvitys on käynnissä. Luottamushenkilöorganisaation
kehittäminen.)
55
2. TALOUDEN TOTEUTUMINEN
Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Toteutumisvertailussa noudatetaan samaa rakennetta.
2.1 Käyttötalouden toteutuminen
Valtuusto on talousarviossa vahvistanut määrärahat ja tuloarviot tulosaluetasolla.
Tulosaluekohtaiset määrärahat alkuperäisen ja muutetun talousarvion mukaan ja toteutuma tulosalueittain on esitetty hallintokuntien toimintakertomuksissa sivuilla 56-142. Toteutumavertailu on
tehty suhteessa muutettuun talousarvioon. Toimintakertomuksissa on myös esitetty perusteluja
suurimmille poikkeamille.
Määrärahan sitovuustaso on bruttoyksiköillä toimielintaso, nettobudjetointiyksiköille on vahvistettu
sitova nettomeno. Yhteenveto käyttötalouden määrärahojen toteutumasta sitovuustasoittain on
esitetty sivuilla 148-151.
Poikkeama – sarakkeessa on toteutumaa verrattu muutettuun talousarvioon
• +merkkinen poikkeama = tulojen toteutuminen yli ja menojen toteutuminen alle talousarvion
• - merkkinen poikkeama = menojen toteutuminen yli budjetoidun ja tulojen jääminen alle
talousarvion
56
KÄYTTÖTALOUS
Toimielin
Tulosalue
Sivu
Keskusvaalilautakunta
101 Vaalit
58
Tarkastuslautakunta
110 Tarkastustoimi
58
Kaupunginvaltuusto
120 Kaupunginvaltuusto
59
Kaupunginhallitus
130 Kaupunginhallitus
131 Hallintopalvelut
133 Henkilöstöpalvelut
134 Taloustoimi
135 Kaupunkikehitys
136 Kaavoitus
140 Avustukset
141 Jäsenmaksut
142 Osuudet
143 Varausmäärärahat
144 Keskitetysti hallinnoitavat kustannukset
145 Työllistäminen
146 Osuudet eriytetyssä kirjanpidossa oleviin liikelaitoksiin sekä liike- ja maksupalvelutoimintaan kohdistettavat kustannukset
60
62
66
67
68
71
72
73
73
74
74
75
150 Aluelautakunta
151 Yhteispalvelupiste Vähäkyrö
152 Arpeeti
77
77
77
200 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto ja talous
210 Sosiaalityö ja perhepalvelut
220 Koti- ja laitoshoito
230 Terveyspalvelut
239 Erikoissairaanhoito
240 Yhteistoiminta-alue/Laihia
79
79
81
86
88
90
91
300 Kasvatus- ja opetustoimen hallinto
302 Varhaiskasvatus
303 Perusopetus
305 Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset
308 Kuulaopisto
94
94
95
99
101
101
310 Toisen asteen yhteinen hallinto
312 Vaasan Lyseon lukio
313 Vasa Gymnasium & Vasa Svenska Aftonläroverk
315 Vaasan ammattiopisto
318 Vaasan aikuiskoulutuskeskus
103
104
104
105
107
108
Oppisopimustoimen johtokunta
320 Oppisopimuskoulutus
110
Vaasan työväenopiston johtokunta
330 Vaasa-opisto
110
Direktionen för Arbis
340 Vasa arbetarinstitut
112
Vähänkyrön aluelautakunta
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta
Toisen asteen koulutuslautakunta
76
57
Toimielin
Vapaa-aikalautakunta
Tulosalue
350 Vapaa-aikalautakunnan hallinto ja talous
351 Liikuntaosasto
352 Liikuntapaikkaosasto
355 Nuoriso-osasto
Museolautakunta
361 Pohjanmaan museo
362 Tikanojan taidekoti ja Kuntsin modernin taiteen
museo
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta
119
119
121
370 Hallinto- ja talouspalveluyksikkö
371 Kulttuurikeskus
372 Kirjastotoimi
123
124
124
126
380 Vaasan kaupunginorkesteri
381 Vaasan kaupunginteatteri
127
127
128
500 Rakennusvalvonta
501 Ympäristönsuojelu
502 Ympäristölaboratorio
503 Terveysvalvonnan yhteistoiminta-alue
504 Eläinlääkintähuollon yhteistoiminta-alue
129
129
131
131
132
132
510 Yhteispalvelut
511 Kiinteistötoimi
512 Kuntatekniikka
515 Vaasan Tekniset palvelut
516 Vaasan Siivouspalvelut
517 Vaasan Ruokapalvelut
133
134
135
137
138
139
141
580 Vaasan seudun jätelautakunta
142
Teatteri- ja orkesterilautakunta
Rakennus- ja ympäristölautakunta
Tekninen lautakunta
Vaasan seudun jätelautakunta
114
114
115
117
118
58
101 VAALIT
Toiminta-ajatus
Kunnan keskusvaalilautakunta toimittaa ne tehtävät, mitkä sille vaalilain mukaan erikseen kuuluvat.
Valtiollisissa vaaleissa keskusvaalilautakunnan huolehtii kaikista vaalien käytännöllisistä valmistelutöistä sekä ennakkoäänestyksen toimittamisesta ja ennakkoäänestyksen tarkastamisesta. Kunnallisvaaleissa kunta hoitaa myös ehdokasasettelun ja vaalien tuloksen vahvistamisen.
Tavoitteiden toteutuminen
Keskusvaalilautakunta järjesti vuonna 2014 europarlamenttivaalit.
Äänestysaktiivisuus vaaleissa 2014
Koko maa
Vaasa
Äänioikeutetut
Europarlamenttivaalit
4 218 081
50 729
Ennakkoon
äänestäneet
732 133 (17,4 %)
8 601 (17,0 %)
Vaalipäivänä
äänestäneet
996 474 (23,6 %)
13 705 (27,0 %)
Äänestäneet
yhteensä
1 728 607 (41,0 %)
22 306 (44,0 %)
Äänestysprosentti Vaasassa oli korkeampi kuin koko maassa, kun otetaan huomioon Suomessa
asuvat suomalaiset ja muut EU -kansalaiset.
Talouden toteutuminen
Valtio korvasi europarlamenttivaalien ennakkoäänestyksestä aiheutuneita kuluja 101 458 € eli 2,00
€/äänioikeutettu.
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
135
94
-41
Talousarviomuutokset
1000 €
-
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
135
94
-41
Tilinpäätös
2014
1000 €
135
101
-34
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+7
+7
Keskusvaalilautakunnalla ei ole vakituista henkilöstöä vaan se valitsee itselleen vaalia varten sihteerin. Lisäksi ennakkoäänestykseen ja äänestyspäivän äänestykseen palkataan tarvittavaa tilapäistä henkilökuntaa.
TARKASTUSLAUTAKUNTA
110 Tarkastustoimi
Toiminta-ajatus
Kaupunginvaltuuston alainen tarkastuslautakunta huolehtii valtuuston toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä ja valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastustoimi arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista ja kaupungin palvelutoiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä.
59
Tavoitteiden toteutuminen
Tarkastustoimi arvioi vuosittain valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden
toteumista tarkastuslautakuntaan nähden sitovien tavoitteiden mukaisesti. Tarkastustoimelle asetetut tavoitteet toimintavuodelle 2014 ovat toteutuneet. Vaasan kaupungin tarkastuslautakunta on
toimintavuoden aikana voittanut vuoden arviointikertomus kilpailun sarjassa kunnat yli 20 000 asukasta.
Tavoitteet 2014
Arviointikriteeri/mittari
Arviointikertomus vuodelta 2013
Arviointisuunnitelma
Henkilöstöriskien hallinta
Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
Tavoitteen toteutuma
Toteutunut
Toteutunut
Toteutunut
Toimintamenot ja –tulot
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
274
-274
Talousarviomuutokset
1000 €
--
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
274
-274
Tilinpäätös
2014
1000 €
268
-268
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
+6
+6
Toimintavuonna 2014 tarkastuslautakunta järjesti yhteensä 9 kokousta. Toimintoja on voitu edelleen kehittää niin, että taloudellisia menoja kyettiin rajaamaan yhdistyneessä tarkastustoimessa
erittäin hyvin. Toimintakulujen toteuma on 97,8 % talousarviosta. Vaikka toimintavuoden 2014 aikana on ulkoisia palveluita ollut huomattavasti vuotta 2013 enemmän, ovat vuoden 2013 tilinpäätöksestä toimintamenot kasvaneet vain 0,4 %.
Lakisääteisiä tilintarkastuspalveluita on vuoden 2014 aikana laskutettu 92,15 pv (sopimus 1.6.2013
alkaen 80 pv, toimintavuonna 2013 laskutus 72,7 pv). Tilintarkastuspalveluita on toimintavuoden
2014 aikana lisätty tilapäisesti kaupungin laskentajärjestelmästä johtuvien ongelmien vuoksi.
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Kokoaikaiset
2
Osa-aikaiset
-
Yhteensä
2
KAUPUNGINVALTUUSTO
120 KAUPUNGINVALTUUSTO
Toiminta-ajatus
Kaupunginvaltuusto toimii kaupungin ylimpänä päätöksentekoelimenä, päättää Vaasan toiminnan
suuntalinjoista sekä kuntalaisille järjestettävien palveluiden määrästä ja laadusta. Valtuusto hyväksyy talousarviossa ja -suunnitelmassa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungin toimialoille
sekä päättää toiminnan rahoituksesta. Kaupunginhallitus vastaa kaupunginvaltuuston päätösten
valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Kaupunginvaltuuston valitsemat lautakunnat järjestävät palvelut valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Valtuusto vuosina 2013 – 2016 on 67 jäseninen.
Tavoitteiden toteutuminen
Valtuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan päivitetyn kaupunkistrategian. Marraskuun kokouksessa vahvistettiin talousarvio ja taloussuunnitelma sekä niihin liittyvät sitovat tavoitteet toimialoille
ja palveluille.
60
Keskeiset talouden tunnusluvut
Tunnusluku
Valtuuston kokoukset ja seminaarit lkm
Päätökset lkm
Kustannukset € / kokous
Kustannukset € / asukas
TP 2013
15
174
58 794
8,95
TA 2014
16
180
23 986
5,84
TP 2014
14
134
29 844
6,30
Vaasan kaupunginvaltuustoon nähden sitovien toiminnan tavoitteiden toteutumat on esitetty sivuilla
49-54.
Toimintamenot ja -tulot
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
379
0
-379
Talousarviomuutokset
1000 €
66
0
-66
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
445
0
-445
Tilinpäätös
2014
1000 €
418
1
-417
28
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
+27
+1
+28
KAUPUNGINHALLITUS
Keskushallinnon henkilöstömäärä 31.12.
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Määräaikaiset
Työllistetyt
Kokoaikaiset
187
18
3
Osa-aikaiset
15
2
1
Yhteensä
202
20
4
130 KAUPUNGINHALLITUS
Toiminta-ajatus
Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten
valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin
etua sekä hoitaa kaupungin ulkoisia suhteita. Kaupunginhallitus reagoi aktiivisesti toimintaympäristön muutoksiin.
Tavoitteiden toteutuminen
Kaupunginhallitus joutui vuoden aikana paneutumaan talouden säästöjen aikaansaamiseen heikentyvästä taloustilanteesta johtuen. Sekä talousraportointi että henkilöstöraportointi saatiin käyttöön tilikauden aikana. Kaikissa toimintamenoissa pyrittiin myös säästöihin ja nämä yhdessä toivatkin tulosta kaupungin omassa toiminnassa. Alijäämä kasvoi huomattavasti tilikauden aikana
johtuen erikoissairaanhoidon menokehityksestä. Myös korkea investointitaso ja poistosuunnitelman
muutos kasvattivat merkittävästi suunnitelman mukaisia poistoja. Rakenteellisia muutoksia valmisteltiin ja mm. vanhustenhoidon rakennemuutos ja tukipalvelu-uudistus etenivät tilikauden aikana.
Tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti, vaikka epävarma taloustilanne heijastui vahvasti myös
kaupungin toimintaan. INKA-ohjelman toteutus alkoi tilikauden aikana. Kuntajakoselvityksen loppu-
61
raportti luovutettiin selvitysalueen kunnille joulukuussa ja päätökset kuntarakenteesta tehdään
vuoden 2015 aikana.
PR-toiminnan tilaisuuksien (63) ja osallistujien (6735) määrä jatkoi vähentymistään.
Keskeiset taloudelliset tunnusluvut
Tunnusluku
Hallituksen kokoukset lkm
Päätökset lkm
Kustannukset €/asukas
Muut tavoitteet 2014
Kaupungin ja kaupunkikonsernin johtaminen
siten, että kaupunginvaltuuston asettamat
toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuvat.
TP 2013
57
976
17,93
Arviointikriteeri/mittari
Päätöksenteossa huomioidaan
- toiminnalliset ja taloudelliset
tavoitteet,
- päätösten yhdensuuntaisuus
strategian kanssa,
- pääprosessien kehittäminen,
- talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin
- tavoitteiden toteutumista seurataan 2 kertaa vuodessa.
TA 2014
60
1000
15,27
TP 2014
51
858
15,37
Tavoitteen toteutuma
Kaupungin kehitystavoitteiden toteutumisen seuranta
Kaupunkistrategia päivitettiin valtuustossa toukokuussa.
Kaupungin pääprosesseja ja organisaatiota on kehitetty mm. luottamushenkilöorganisaatiotoimikunnan ja kaupunginhallituksen linjauksilla. Myös sivistystoimen organisaatioselvitykset valmistuivat
vuoden lopulla.
Tukipalveluiden laaja kehittäminen aloitettiin ja päätökset linjauksista tehtiin
vuoden lopussa.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuma
raportoidaan toimintakertomuksessa.
Talouden toteutumaa on seurattu kuukausittain kesäkuusta lähtien. Talousjärjestelmän käyttöönoton viivästyminen on
vaikeuttanut talousseurantaa tilikauden
alussa.
Johtamista tukevien ohjaus- ja
tietojärjestelmien kehittäminen.
Tiedonohjauksen järjestelmistä otettu
käyttöön exreport-sovellus talouden,
henkilöstöhallinnon ja terveydenhoidon
osalta.
Omistajaohjauksen kehittäminen
suhteessa konserniyhtiöihin, liikelaitoksiin ja kuntayhtymiin.
Omistajapoliittiset linjaukset on hyväksytty valtuustossa. Yhteistyötä kuntayhtymien ja keskeisten tytäryhtiöiden kanssa on
tiivistetty toimintavuoden aikana.
Merkittävimpien kilpailutusten
koordinointi.
Keskitettyä hankintaohjausta on kehitetty
tilikauden aikana ja kaupunginhallituksen
yleisjaosto on käsitellyt uuden hankintaohjeen suuntaviivoja 17.12.2014.
Talousarviolaadinnan ja raportoinnin tietojärjestelmien kehittäminen.
Kaupungin talousarvioprosessin uudistamista on jatkettu ja kaupunginvaltuusto
hyväksyi rakenteeltaan uudistetun talousarvion 10.11.2014. Raportointijärjestelmän kehittäminen on jatkuva prosessi,
62
joka jatketaan hyödyntämällä uutta laskentajärjestelmää.
Konserniohjauksen ja
johtamisen kehittäminen
Henkilöstörakenteen optimointi
Konserniohjauksen selkeyttäminen USO2 –hankkeen avulla.
Kuntaliiton ja FCG:n vetämä kaksivuotinen USO2 (Uuden sukupolven organisaatiot) –hanke saatiin päätökseen. Uusi
konserniohje valmistui, ja sen käsittely
alkoi valtuustossa 15.12.2014.
Säästövelvoitteet myös kuntayhtymille ja yhtiöille.
Talouden tasapainottamistyössä asetettiin myös tavoitteet kuntayhtymille.
Kehittämishankkeiden prosessijohtaminen.
Organisaatioiden uudistaminen,
hallinnon keventäminen ja poikkihallinnollisten prosessien tehostaminen.
Kehittämishankkeiden johtamisen muutos sisältyy tukipalvelu-uudistukseen.
Toimialajohtajamallin kehittäminen ja
virastorakenteen purku. Hallinnon tukipalvelu-uudistus (Kh 8.12.2014). Palkkahallinnon prosessien tehostaminen=auditointi 12/2014, jatkuu 2015.
Ennakoiva henkilöstösuunnittelu
Palvelurakenteen kehittäminen.
Ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun
laadittu ohjeistus ja jalkautettu esimiespassissa ja johtoryhmissä, jatkuu 2015.
Toimintamenot ja -tulot
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
1 256
18
-1 238
Talousarviomuutokset
1000 €
419
324
-95
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
1 676
342
-1 334
Tilinpäätös
2014
1000 €
1 668
245
-1 422
42
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+8
-97
-89
Kaupunginhallituksen talousarviota on muutettu varausmäärärahojen siirroilla käyttösuunnitelman
yhteydessä. Tilinpäätöksen menoihin sisältyvät kaupunginhallituksen varsinaisen toiminnan kustannusten lisäksi myös kuntalain edellyttämistä yhtiöittämisistä (mm. satama) aiheutuneet kustannukset sekä Merenkurkun EU-hankkeen (Midway Alignment of the Bothnian Corridor-hanke) kustannukset ja vuoden aikana saatu rahoitus.
131 HALLINTOPALVELUT
Toiminta-ajatus
Hallintopalvelut huolehtii kaupunginvaltuuston ja –hallituksen sekä kaupunginjohdon ja asiantuntijoiden sihteeripalveluista ja valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä. Hallintopalveluiden tehtävänä on myös huolehtia eräiden kaupungin hallinnolle keskitetysti tuotettavien palvelujen ja kaupunkilaisille tarjottavien yhteispalveluiden järjestämisestä.
63
Tavoitteiden toteutuminen
Kaupunginkanslia
Kaupunginkanslian tehtävänä on valtuuston, kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan, toimialajohtajien sekä asiantuntijoiden sihteeri-, valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät. Kaupunginkanslian
tehtävänä on myös koko kaupungin hallintoa koskevien tukipalveluiden kehittäminen mahdollisimman tehokkaaksi. Tukipalvelu-uudistuksen toteuttaminen onkin ollut selkeä painopistealue v. 2014.
Kirjattujen asioiden määrä kasvu johtuu kirjaamistoimintojen keskittämisestä keskuskirjaamoon.
Tunnusluvut
Järjestetyt työkokoukset lkm
Kokouksiin osallistuneet henkilöt yht.
Julkaisujen määrä
Tiedotustilaisuuksien määrä
Keskuskirjaamo; kirjatut asiat
TP 2012
882
11 374
5
35
1 063
TP 2013
851
11 297
3
43
943
TA 2014
860
10 800
3
35
900
TP 2014
935
12 522
3
45
1 439
Kirjattujen asioiden lisäys johtuu kirjaustoiminnan keskittämisestä keskuskirjaamoon vuoden 2014
aikana.
Talous- ja velkaneuvonta
Vaasanseudun talous- ja velkaneuvontapalvelut järjestetään Vaasanseudun kuntien yhteistyönä.
Keskimääräinen jonotusaika on ollut noin 22 päivää, joka alittaa selvästi valtakunnallisen 60 päivän
tavoitteen.
Tunnusluvut
Jonotusaika
TA 2014
42 päivää
TP 2014
22 päivää
Atk-osasto
Atk-osasto on turvannut hallinnon ja palvelusektorien tarvitsemat tietotekniikka- ja tietoverkkopalvelut riittävällä toimintatasolla ja –varmuudella. Uusien kehittämishankkeiden suunnittelu, resursointi ja käynnistäminen sekä käytön tuki (help desk) ovat toteutuneet pääosin suunnitellusti. Tiera
Oyltä on hankittu palveluita palvelustrategian linjausten mukaisesti, merkittävimpinä verkkosivuihin
liittyvät hankinnat ja sähköisen asioinnin alusta.
Tunnusluvut
Palvelimien määrä
Virtuaalipalvelimien määrä
Työasemien määrä
TP 2012
99
130
3 980
TP 2013
108
190
5 034
TA 2014
120
160
5 500
TP 2014
98
170
6 053
Graafiset palvelut
Tulosalueeseen sisältyy nettobudjetointiyksikkönä toimiva graafiset palvelut, jolle on asetettu valtuustoon nähden sitova taloudellinen tavoite.
Valtuustoon nähden
sitovat tavoitteet
Graafisten palveluiden
taloudellinen tavoite
Tavoitetaso talousarviovuonna
Tavoitteen toteutuminen
Tuloslaskelma tasapainossa.
Graafisten palveluiden toteutunut nettotulo on
Graafisten palveluiden vuoden 2014 18 113 €.
tavoitteena on nettotulo 9 590 €
Nettolaskelmat on esitetty sivuilla 154.
64
Kaupungin kriittisestä
menestystekijästä johdettu toiminnan tavoite/periaate
Tukipalvelujen kehittäminen
tehokkaiksi
Kaupunginvaltuuston ja
-hallituksen valmisteluprosessin kehittäminen
sekä sujuvuuden turvaaminen
Tietotekniikan toimivuuden
korkeasta tasosta huolehtiminen.
Tavoitteet 2014
Arviointikriteeri/mittari
Tavoitteen toteutuma
Puhelinvaihteen, kielenkääntämön,
postituksen ja asiakirjahallinnon kehittäminen vastaamaan paremmin ydinprosessien tarpeita.
Puhelinvaihteen ja kielenkääntämön
palvelutaso on ollut hyvää. Postitus
siirtyi kuljetustoimiston hoidettavaksi. Asiakirjahallinnossa otettiin käyttöön uusi asiakirjahallinnon järjestelmä ja kirjaamistoiminnot keskitettiin keskuskirjaamoon.
Atk-osaston palvelutason kehittäminen
Atk-osasto vaihtoi internet-liittymän
operaattoria. Toinen aste ja opetuspuoli sekä hallinto saivat omat internetliittymät.
Samanaikaisesti vaihdettiin palomuurijärjestelmä.
Sähköisen asioinnin kehittäminen
Sähköisten palvelun alustan käyttöönotto tapahtui vuoden 2015
alussa. Sähköiset palvelut liitetään
tähän alustaan vuoden 2015 aikana.
Graafisten palveluiden palveluvalikoima
pidetään monipuolisena.
Graafisen alan palvelujen tuotannon ja
hankinnan keskittäminen/koordinointi.
Kehitetään sähköistä päätöksentekoprosessia, asiointia ja tiedonvälitystä.
Tulos on 19 527 €.
Asiakastyytyväisyyttä on kartoitettu
graafisissa palveluissa ja saatu
palaute on ollut erinomaista.
Kaupunginhallituksen valmisteluprosessia uudistettiin ja luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia lisättiin.
Jatketaan puhelin ja dataliikenteen
yhdistämistä ns. VoiP -ratkaisun avulla.
Luottamushenkilöille tarkoitettu
Extranet otettiin käyttöön.
Puhelinliikennettä ohjataan edelleen
VoiP- järjestelmän kautta.
Tietotekniikan toiminnan on ollut
sujuvaa eikä häiriötilanteita ei ole
ollut. Internet operaattorin vaihdon
yhteydessä ilmeni joitakin tilapäisiä
häiriöitä.
Siirrytään puhelinliikenteessä yhä
enemmän yhden päätelaitteen käyttöön.
Puheliittymien kokonaismäärä on
vähentynyt. Päätelaitteiden kartoitus
aloitettu tavoitteena vähentää sekä
puhelinliittymien että -koneiden
määrää.
Ohjataan ja tuetaan uusien tietojärjestelmien käyttöönottoa (mm. taloushallinto, asiakirjahallinto, terveystoimi).
Help-desk tikettien määrä 6145
seuranta. Asiakaspalautteita ei ole
kerätty.
Taloushallinnon kokonaisjärjestelmän ohjelmisto vaihdettiin. Asiakirjahallinnon sovelluksen osista otettiin käyttöön diaari ja viranhaltijapäätökset.
65
Tiedotuksen hoitaminen
siten, että kuntalaiset ja eri
sidosryhmät saavat riittävästi ja ajantasaisesti tosiasioihin perustuvaa tietoa
kaupungin toiminnasta ja
palveluista.
Julkaistaan tiedotuslehti 3 kertaa vuodessa, sekä järjestetään n. 35 tiedotustilaisuutta.
Tiedotuslehti ilmestyi 3 kertaa. Kaupungin strategian teemat sidottiin
lähemmin tiedotuslehden aihevalintoihin ja sisältöön. Tiedotuslehti
uudistettiin sisällöltään ja ulkonäöltään nro 3/2014 lähtien.
45 tiedotustilaisuutta järjestettiin.
Kehitetään yhteispalvelua osana tukipalveluiden tuotantoa.
Palveluvalikoima laajentui Welcome
Office –toiminnan siirtyessä osaksi
Kansalaisinfon toimintaa. Kassatoiminnan osalta yhteistyö laajentui
opistojen kurssimaksujen vastaanottamiseen myös Kansalaisinfon
kassalla
Internetsivujen, intranetin ja extranetin
uudistaminen Tiera Oy:n kanssa.
Erityisryhmät huomioidaan viestinnässä
paremmin.
www-sivuilla julkaistiin 245 suom. ,
229 ruots. ja 13 englanninkielistä
tiedotetta.
Sosiaalisen median käytön tehostaminen ja interaktiivisuuden kehittäminen
verkkoviestinnässä.
Päätösviestinnän kehittäminen yhdessä
virkamiesten ja luottamushenkilöiden
kanssa.
Hallintokuntien viestintävastaavien tietotaidon parantaminen.
Mediaseuranta käytössä. Vaasa
otsikossa osumia: 4537
Extranet otettiin käyttöön. Valmisteltiin uusien www-sivujen käyttöönottoa.
Kaupunginhallitus päätti –
juttusarjaan tehtiin 28 juttua.
Kaupunginhallituksen päätöksistä
tehtiin vuoden 2014 vuoden aikana
20 viittomakielistä videota.
Kriisiviestinnän parempi suunnittelu ja
harjoittelu.
Sisäinen valvonta ja riskien
hallinta
Hallintotalon turvallisuusriskin ja asiakaspalvelutilojen turvallisuuden parantaminen.
Tietojärjestelmäriskien vähentäminen
hyväksytyn tietotekniikan varautumissuunnitelman avulla.
Järjestettiin 2 suomenkielistä Kriisiviestintäkoulusta ja 1 ruotsinkielinen
tilaisuus.
Tietopalvelun turvallisuutta parannettiin. Valmisteltiin tukipalveluuudistuksen yhteydessä tehtäviä
turvallisuuden parannuksia.
Tietojärjestelmä riskejä on pienenetty mm. uuden palomuurin avulla.
Talouden toteutuminen
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
5 452
1 926
- 3 526
Talousarviomuutokset
1000 €
352
0
-352
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
5 805
1 926
-3 879
Tilinpäätös
2014
1000 €
5 577
1 981
-3 596
510
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+228
+55
+283
Toimintamenot ja -tulot sisältävät myös nettobudjetoinnissa olevan graafiset palvelut –yksikön,
jonka nettovaikutus on 18 113 €.
66
Muun Hallintopalvelun osalta säästöä on syntynyt täyttämättömistä toimista, viivytetyistä täytöistä
ja palkattomista lomista sekä säästöistä esim. kaluston hankinnan, koulutuksen ja toimistotarvikkeiden hankinnan yms. menoissa.
133 HENKILÖSTÖPALVELUT
Toiminta-ajatus
Vaasa kaupunki on oikeudenmukainen työnantaja. Kaupungin henkilöstöpalveluiden toimintaajatuksena on huolehtia siitä, että kaupungilla on osaava, hyvinvoiva ja oikein mitoitettu henkilökunta, joka tuottaa ja järjestää laadukkaita ja luotettavia hr-palveluja riittävästi ja taloudellisesti.
Henkilöstöpalveluiden asiantuntijapalvelut mahdollistavat hyvän työn tekemisen ja tukevat laadukkaiden palveluiden tuottamista kuntalaisille.
Tavoitteiden toteutuminen
Hr-raportointia on kehitetty tukemaan kaupungin johtamisjärjestelmää. Kehitystyö jatkuu.
Ennakoivan henkilöstösuunnittelun käyttöönotto varmistaa optimaalisen henkilöstörakenteen siten,
että Vaasan kaupungilla työskentelee oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö. Henkilöstösuunnitteluohjeistus on laadittu ja strategia-, talous- ja HR-prosesseja on synkronoitu.
Hr-organisaatiota kehitetään osana keskushallinnon tukipalveluiden uudistusta ja työ jatkuu yhdessä muiden keskushallinnon tukipalveluyksiköiden kanssa.
Muut tavoitteet 2014
Ennakoiva henkilöstösuunnittelu
Arviointikriteeri/mittari
Otetaan ennakoiva henkilöstösuunnittelu käyttöön.
Hr-palvelurakenteen kehittäminen
Hr-prosessien kehittäminen.
Osaavan työvoiman saatavuuden
edistäminen
Keskitetyn rekryn perustaminen.
Tavoitteen toteutuma
Ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun on laadittu ohjeistus ja
jalkautettu esimiespassissa ja
johtoryhmässä. Avainhenkilön
siirtyminen toiseen yksikköön on
hidastanut tavoitteen toteuttamista.
Uusi hr-palvelurakenne käyttöön
vuoden 2015 aikana, Hrprosessien kehittäminen jatkuu.
Keskitetyn rekry-yksikön suunnittelu aloitettu osana tukipalvelu-uudistusta. Käyttöönotto
vuonna 2015.
1.3. Toimintamenot ja –tulot
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
5 265
1 631
-3 634
Talousarviomuutokset
2014
1000 €
237
0
-237
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
5 503
1 631
-3 872
Tilinpäätös
2014
1000 €
5 432
1 977
-3 454
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
+71
+346
+418
Toimintatuloissa ovat työterveyshuoltoon saatavat Kelan korvaukset toteutuneet budjetoitua suurempana.
67
134 TALOUSTOIMI
Toiminta-ajatus
Taloustoimen toiminta-ajatuksena on tukea kaupunkikonsernin johtamista ja ohjausta, päätöksentekijöitä ja palveluntuottajia huolehtimalla kaupungin talousohjauksesta, taloushallinto- ja hankintapalveluista, rahoituksesta ja sijoittamisesta, konserniohjauksesta sekä ohjaus- ja seurantajärjestelmien toimivuudesta ja kehittämisestä.
Toimintaympäristö
Taloustoimi on seurannut valtakunnallisen kuntarakennehankkeen edistymistä ja kehittymistä. Taloustoimi on osallistunut Valtiovarainministeriön asettamaan kuntajakoselvitykseen. Taloustoimi on
valmistautunut kuntarakennemuutoksiin tiivistämällä yhteistyötä kuntien, kuntayhtymien ja kuntien
omistamien yhtiöiden kanssa.
Toimintaprosessien ja tietojärjestelmien kehittäminen on useampana vuonna ollut taloustoimen
talousarviotavoitteina. Laskentajärjestelmän käyttöönottoa jatkettiin ja käyttöönottoprojekti päättyi
maaliskuussa 2015. Laskentajärjestelmä on siten tuotantokäytössä ja koko tilikauden 2014 laskenta on suoritettu uudella järjestelmällä. Järjestelmää laajennettiin myös erillisellä raportointityökalulla, jonka kehittäminen jatkuu vuonna 2015.
Tavoitteiden toteutuminen
Tietojärjestelmien kehittämistyötä on jatkettu toimintavuoden aikana. Laskentajärjestelmän lisäksi
hankintapalvelukeskus otti käyttöön erillisen kilpailutusjärjestelmän.
Konserniohjauksen kehittämistyötä on jatkettu. Kaupunginhallituksen asettama toimikunta valmisteli uutta konserniohjetta ja kuntalain yhtiöittämisvelvoitteen toimenpiteitä. Konserniohje käsiteltiin
valtuustossa joulukuussa 2014 ja ohje palautettiin. Valmistelu jatkuu tältä osin uuden kuntalain
vahvistamisen jälkeen. Uusia perustettuja yhtiöitä ovat Merenkurkun Satamat Oy ja BotniaLab Oy.
Kuntalain muutoksen myötä on käynnistetty myös uusia yhtiöittämisselvityksiä eräillä toimialoilla
siirtymäsäännösten mukaisesti. Talouspalvelukeskus on laajentanut taloushallinnon palvelut Vaasanseudun matkailu Oy:lle ja BotniaLab Oy:lle.
Hankintapalvelukeskus on keskittynyt kasvattamaan sopimuskattavuutta ja ohjeistamaan hallintokuntia hyvissä hankintakäytännöissä. On myös kehitetty uudenlaista auditointiprosessia palveluhankinnoille. Myös yhteistyötä Vaasan Yrittäjien kanssa on pyritty syventämään. Vuoden aikana
toteutettiin kuljetuspalveluihin liittyviä selvityksiä ja sairaanhoitopiirin kanssa on tehty varastotoimintoihin kohdistuvaa yhteistyöselvitystä. Kaupunginhallituksen yleisjaoston 29.8.2013 hyväksymä
logistisen optimoinnin projektia jatkettiin toimintavuoden aikana. Määrärahat työlle oli varattu vuonna 2013 mutta aikataulusyistä pääosa työstä suoritettiin vuoden 2014 aikana. Kulut vuonna 2014
olivat 99 348,14 euroa ja pääosa työstä kohdistui kotihoitoon.
Taloustoimi osallistui myös Midway Alignment TEN-T-hankkeeseen.
Kaupungin strategiasta
johdettu toiminnan
tavoite
Järkevä ja tehokas
omaisuuden hallinta
Hallintokunnan keskeiset
tavoitteet vuodelle 2014
Mittari
Toteuma
Toimintaprosessien kehittäminen
Palveluiden tuotteistus ja
kustannuslaskennan
kehittäminen
Palveluiden tuotteistus ei ole edennyt.
Kehittämistoiminnassa
on keskitytty laskentajärjestelmän kehittämiseen.
68
Tietojärjestelmien kehittäminen
Laskentatoimen tietojärjestelmien käyttöönoton
jatkaminen
Toiminnan ja talouden
raportoinnin kehittäminen
Hankintaprosessin laajentaminen, selkiyttäminen ja sähköistäminen
Konserniohjauksen ja
johtamisen kehittäminen
Konserniohjauksen tiivistäminen ja avoimuuden lisääminen
Konserniraportoinnin ja
yhteistyön lisääminen
Laskentajärjestelmän
käyttöönotto saatiin
päätökseen maaliskuussa 2015. Käyttöönoton jälkeen työ
jatku järjestelmän
kehitystyöllä mm.
raportoinnin parantamiseksi.
Hankintojen sopimuskattavuutta on lisätty.
Kilpailutusjärjestelmä
on otettu käyttöön ja
extranetpalvelua on
suunniteltu.
Raportointia on laajennettu ja valmistelun
sisältöä on kehitetty.
Yhteistyön jatkuvuutta
on parannettu.
Talouden toteutuminen
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Rahoitustulot
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1 000 €
4 567
392
-4 175
38
Talousarviomuutokset
1 000 €
107
0
107
-
Muutettu
talousarvio
2014
1 000 €
4 674
392
-4 282
38
Tilinpäätös
2014
1 000 €
4 644
516
-4 128
33
-248
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1 000 €
+ 30
+124
+154
-5
135 KAUPUNKIKEHITYS
Toiminta-ajatus
Kaupunkikehityksen tehtävänä on ennakoida ja hoitaa aktiivisesti seudullista elinvoimapolitiikkaa,
huolehtia aluekehitys- ja seutuyhteistyöstä sekä osallistua alue- ja kaupunkipolitiikkaan liittyviin
ohjelmiin. Lisäksi kaupunkikehitys huolehtii kaupunkistrategiaan ja hallinnon kehittämiseen liittyvistä tehtävistä, tuottaa tieto- ja tilastomateriaalia. Uutena tehtävänä on EU-rahoituslähteiden seuranta, arviointi sekä tiedottaminen niistä.
Tavoitteiden toteutuminen
Kertomusvuonna jatkettiin aiemmin luotujen toimintatapojen seudullista ja valtakunnallista toteuttamista. Vaasa on mukana esimerkiksi seudun ja valtion välisessä kasvusopimuksessa ja Innovatiiviset kaupungit –ohjelmassa (INKA). Näiden ohjelmien kautta Vaasan rooli varteenotettavana
kansallisena kasvukeskuksena on vahvistunut ja yhteistyötavat kaupungin, elinkenoelämän sekä
yliopistojen välillä ovat edelleen kehittyneet.
Osana kasvusopimusta aloitettiin myös kansallisen maailmanperintöstrategian kehittäminen, mutta
pääasiallisesti toimintavuoden resurssit kohdistuivat TEM:n puolelta kasvusopimusten arvioimiseen
ja mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin.
69
INKA -ohjelmassa tavoitteena on synnyttää korkeatasoista osaamista, uutta liiketoimintaa ja uusia
yrityksiä ja tätä kautta luoda uusia työpaikkoja. Ohjelma haastaa kaupunkiseutuja luomaan osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Lähtökohta on
tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivis paikallinen yhteistyö ja voimavarojen
kokoaminen. Sundom Smart Grid hanke on ensimmäinen INKA-ohjelman hanke, jolle saatiin rahoitus. Wasa Stationin ja Energy Labin rahoitusneuvottelut Tekesin kanssa ovat edelleen kesken ja
jatkuvat vuonna 2015.
Midway Alignment of the Bothnian Corridor -hankkeen tavoitteena on parantaa Pohjois-Ruotsin ja
Länsi-Suomen välisiä liikenneyhteyksiä uusien mallien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen kautta
sekä hyödyntämällä eri logistiikkamuotoja. Euroopan komissio on myöntänyt 6,129 miljoonaa euroa hankkeen ensimmäiselle vaiheelle. Valmistelut toisen vaiheen hakemusta varten jatkuvat.
Valtiovarainministeriö päätti kuntarakennelain nojalla 20.3.2014 määrätä toimitettavaksi erityisen
kuntajakoselvityksen Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kuntien
sekä Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupunkien välillä. Kuntajakoselvittäjiksi
asetettujen Jan-Erik Enestamin ja Ossi Revon tehtävänä oli laatia selvitys, jonka perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi
kunnaksi. Selvittäjät totesivat lain mukaisten liitosedellytysten olevan olemassa ja tekivät ehdotuksen kymmenen kunnan kuntaliitoksesta. Loppuraportti valmistui 30.12.2014, joten sen käsittely
kunnissa siirtyi vuoden 2015 puolelle.
Vuorovaikutteisen strategiaprosessin edelleen kehittäminen on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyn strategian vuodelle 2015 marraskuussa 2014. Strategiaprosessin sovittaminen budjettiaikatauluun on toteutunut osittain. Työskentely tämän asian sekä
uuden kuntalakiehdotuksen asettamien vaatimusten osalta jatkuu edelleen. Myös tukipalveluprosessia on kehitetty. Kaupunkikehitys on osallistunut työhön muiden keskushallinnon yksiköiden
kanssa.
Vaasan seudun kunnat ja VASEK ovat alkuvuonna 2014 käynnistäneet Vaasan seudun elinvoimastrategian 2015–2020 suunnittelun. Elinvoimastrategian tavoitteena on vahvistaa seudun kilpailukykyä. Vaasan seudun elinvoimastrategiatyöhön osallistuvat Vaasa, Mustasaari, Vöyri, Maalahti,
Korsnäs, Laihia ja Isokyrö. Elinvoimastrategian työryhmä koostuu kunnanjohtajista, kehitysjohtajista sekä viranhaltijoista.
Kaupunkikehitys edustaa kaupunkia kansainvälisissä verkostoissa kuten Nordic City Network
(NCN), Smart Cities ja Union of Baltic Cities (UBC). EU-tasoisen Smart Cities and Communities –
verkoston tarkoituksena on vastata kaupungistumisen haasteisiin kehittämällä esimerkiksi kaupunkien infrastruktuuria ja palveluita energiatehokkaampaan, innovatiivisempaan ja kilpailukykyisempään suuntaan. Kaupunki ilmoittautui mukaan myös Innovaatiokumppanuusverkostoon (EIP Smart
Cities), joka tarjoaa tilaisuuden oppia, löytää partnereita, verkostoitua ja saada näkyvyyttä omille
projekteille. Tässä yhteydessä nostettiin esiin myös suunnitteilla oleva Energy Education Strategy
ja Energy Run. Tämän lisäksi kaupunki on allekirjoittanut EU-tasoisen kaupunginjohtajien energiaja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors), jonka myötä kaupunki sitoutuu vähentämään energiankäytöstä aiheutuvia CO2-päästöjä vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Sitoumus koskee
energiankäyttöä, johon kaupungin on mahdollista vaikuttaa. Toukokuussa 2014 järjestettiin Vaasassa ja Uumajassa yhteinen NCN-konferenssi, jonka teemana oli Vaasa-Umeå Twin Cities 2054.
Konferenssissa kehitettiin uusia malleja Vaasan ja Uumajan yhteistyön tiivistämiseksi.
Uutena toimintana kaupunkikehitys ryhtyi kartoittamaan suoran EU-rahoituksen kanavia ja hyödyntämismahdollisuuksia kaupungin sisäisten kehittämistarpeiden kannalta.
Tilastotuotannon osalta kaupunkikehitys laatii ja ylläpitää ajankohtaisia tilastoja kaupungin ja seudun kehityksestä sekä tiedottaa niistä laajasti. Tilastotuotannon kautta osallistutaan kaupungin
70
maankäytön toteuttamisohjelman laadintaan. Kaupunkikehityksen tuottamat väestöennusteet ovat
olennainen osa esimerkiksi kaupungin palveluverkkoselvityksiä. MAL-yhteistyön merkeissä laadittiin vuosina 2013-2014 seudullinen rakennemalli, jossa hyödynnettiin kaupunkikehityksen tuottamaa tilasto- ja kartta-aineistoa.
Kaupungin strategiasta
Hallintokunnan keskeijohdetut tavoitteet 2014
set arviointikriteerit
Alueen vetovoimaisuuden kehittäminen
Tavoitteen toteutuma/mittari
Vaasanseudun kasvusopimuksen jatkojalostus ja
seuraaminen.
Kasvusopimuksen arviointi.
Kestävät energiaratkaisut
INKA kokonaisuuden kehittäminen ja toteuttaminen.
Hankkeet priorisoitu seudun avaintoimijoiden
kanssa
Kuntarakenneuudistuksen
aktiivinen edistäminen ja
siihen liittyvien selvitysten
laatiminen.
Seudun elinvoimastrategian
laadinta.
Kuntajakoselvitys etenee
sovitun aikataulun mukaisesti.
Kasvusopimuksessa mainittuja hankkeita
on seurattu aktiivisesti. Kaupunkipoliittisesta ohjausmekanismista on tehty valtakunnallinen arviointi.
Vaasaan myönnettiin ensimmäinen INKA rahoituspäätös ja palkinto hyvästä hakemuksesta. Isoimmista ja tärkeimmistä
hankkeista on jätetty hakemuksia yhteistyössä korkeakoulujen ja yritysten kanssa,
mutta päätöksenteko Tekesissä on vielä
kesken.
Kuntajakoselvittäjien loppuraportti ja yhdistymissopimusluonnos sekä alatyöryhmien
loppuraportit valmistuivat 30.12.2014.
Elinvoimastrategia etenee sovitun aikataulun
mukaisesti.
Elinvoimastrategia on laadittu yhteistyössä
VASEKin ja seudun kuntien kanssa.
Strategiatyön hyväksyminen tapahtuu
vuonna 2015.
Edullinen ja kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne
Yhteistyön tiivistäminen
kaupunkikehityksen, kiinteistötoimen, VASEKin, Merinovan, Vaasa Parksin kanssa
Yhteistyöfoorumi perustettu ja toiminta käynnistynyt
Epävirallinen työryhmä (yritystonttitiimi),
missä kaikki avaintoimijat (kaupunkikehitys,
kiinteistötoimi, kaavoitus Vaasan Vesi, VASEK, Merinova, Vaasa Parks) ovat edustettuina kokoontuu säännöllisesti.
Konserniohjauksen ja johtamisen kehittäminen
Vuorovaikutteisen strategiaprosessin edelleen kehittäminen.
Strategiaprosessia on
kehitetty yhdessä toimialojen kanssa. Mittareiden määrä on vähennetty.
Kansainvälisten rahoituskanavien hyödyntäminen.
Aluekehitykseen ja elinkeinotoimintaan liittyvien EUrahoituslähteiden seuranta,
arviointi ja hankkeiden valmistelu
Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
Ennakoiva rekrytointi kauHenkilöstön jatkuvuus
punkikehityksessä.
turvattu.
Mittareiden lukumäärä vähennetty ja toimialojen työskentelytapaa on yhdenmukaistettu. Ketterä strategia projekti päättynyt.
Eu-rahoituslähteiden kartoitus on tehty ja
sisäisten kehittämistarpeiden kartoitus on
aloitettu.
Täyttölupia ei ole saatu.
71
Talouden toteutuminen
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1 000 €
743
0
-743
Talousarviomuutokset
1 000 €
899
315
-585
Muutettu talousarvio
2014
1 000 €
1 643
315
-1 328
Tilinpäätös
2014
1 000 €
1 291
285
-1 006
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1 000 €
+352
-30
+322
Kaupunkikehityksen tulosalueelle kirjataan varsinaisen toiminnan menot, kaupungin omien tai muiden toimijoiden toteuttamien kehittämishankkeiden vastinrahat sekä alueellisen kehittämisen että
elinkeinojen kehittämisen menot. Talousarviomuutokset johtuvat hankkeiden ja alueellisen kehittämisen määrärahojen siirrosta tulosalueelle tilivuoden aikana. Varsinaisista toimintamenoista jäi
säästöön 56 000 €, joka pääasiallisesti johtuu säästyneistä palkkamenoista ja ulkoisista ostopalveluista. Alueellisesta kehittämisestä säästyi 69 000 €. EAKR-vastinrahoista säästyi 108 000 €, joka
johtuu siitä, että vastinrahoitusta tarvitsevia ulkopuolisia hankkeita ei vielä käynnistynyt. Elinkeinojen kehittämisestä säästyi 108 000 €. Tämä johtui siitä, että Kestävät energiaratkaisut INKA –
hankkeen sekä Ketterä Strategia –hankkeen omarahoitusosuudet alittuivat, tulojen alittuminen
johtuu samasta syystä.
136 KAAVOITUS
Toiminta-ajatus
Kaavoituksen ydintehtävänä on tuottaa kaupungin strategisia tavoitteita toteuttavia kaupunkisuunnitelmia ja kaavoja sekä niihin liittyviä selvityksiä. Vuorovaikutteisella suunnittelulla ja suuntaa antavalla ohjauksella luomme edellytyksiä ekologisesti kestävien, toimivien, turvallisten ja viihtyisien
elinpiirien rakentamiselle kaupungin ja kaupunkiseudun asukkaille, yritykselle ja eri toimijoille.
Tavoitteiden toteutuminen
Kaavoituksen tehtävänä on luoda edellytyksiä ja ohjata kaupungin kehitystä yhteisesti sovittuihin
tavoitteisiin. Vaasan seudun rakennemallityö sekä maankäytön toteuttamisohjelma saatiin valmiiksi
päätöksentekoa varten. Yleiskaavallisesti vuosi 2014 oli poikkeuksellinen, Vaasan yleiskaava 2030
sekä Laatukäytävän osayleiskaava saivat lainvoiman. Keskustan osayleiskaava, Vähänkyrön keskustan osayleiskaava sekä Merkkikallion tuulivoiman osayleiskaava etenivät selvitysaineistojen
täydentämisellä.
Tärkeitä keskustan täydennysrakentamisen kohteita linjattiin arkkitehtikilpailujen kautta. Raviradan
yleisessä arkkitehtikilpailussa valittiin jatkokaavoituksen pohjaksi Inside Outside ehdotus ja kilpailuehdotuksen jatkojalostus tarkemmaksi yleissuunnitelmaksi yhdessä voittajan kanssa alkoi.
Flickskolanin kutsukilpailun kautta valittu ehdotus eteni kaavallisesti kohti toteutusta. Linjaautoaseman aukion alueen kehittäjäkumppani valittiin ja suunnittelutyö jatkui hankekaavamaisesti
yhdessä Lemminkäisen kanssa.
Asemakaavoituksessa edettiin kaavoitusohjelman mukaisesti. Palosaaren salmen alueen, Keskussairaalan ja Hietalahden villan, Palosaaren kampusalueen ja Yhdystien alueiden asemakaavoitukset alkoivat. Höstveden, Meijerinkatu 2-4, Vanhan sataman ja Vaskiluodon tornin alueen asemakaavat etenivät luonnosvaiheeseen. Flickskolanin, Kivihaantie 16, Onkilahden puiston, Klemettilän
laitosalueen, Suvilahden teollisuusalueen, Valkolinnan, Nummen koulun ja Hiiripellontien asemakaavamuutokset olivat julkisesti nähtävillä ja etenivät loppuprosessiin. Karran, Pukinkulman, Terva-
72
joen koulun, Länsiniityn (Böle II:sen), Hietalahden monitoimiviheriön ja Eilon kolmion asemakaavat
saivat vuoden 2014 aikana lainvoiman.
Hallintokunnan keskeiset tavoitteet 2014
Kehitetään tiedottamista ja vuorovaikutusta kaava- hankkeissa.
Tiivistetään käytännön yhteistyötä
yhteistyö- kumppaneiden kanssa.
Arviointikriteeri/mittari
Tavoitteen toteutuma
Asiakaspalautteet, projekti- ja
työryhmien tuloksellinen työtapa,
karttapohjaisen vuorovaikutuskanavan käyttöönotto
Toteutetaan kh:n hyväksymää
kaavoitusohjelmaa, laadukkaan
kaupunkiympäristön vaaliminen
Edetty kaavoitusohjelman mukaisesti, rakennemallityö vahvistunut,
toteutettu maankäytön toteuttamisohjelmaa ja energiapoliittista
ohjelmaa. Arkkitehtuuripoliittinen
ohjelma, keskustan, aluekeskusten, Hietalahden rantavyöhykkeen
ja vesijärjestelmän kehittämisiin
liittyvät suunnitelmat ovat edenneet
Toimintakäsikirjan jatkuva päivittäminen, ohjeistuksessa pysyminen
Toimintakäsikirjan noudattaminen,
toiminnan ja projektien riskienarviointi tehty
Edetty suunnitelmien mukaan.
Paikka.fi ja sähköinen palaute
järjestelmä on käytössä ja vuoden 2014 aikana hyödynnetty
mm. Vähänkyrön ja Sundomin
keskustassa.
On edetty suunnitellun mukaisesti
ja hankemäärä pysynyt samana.
Viiden hankkeen kohdalla on
jouduttu priorisoimaan joko uusi
hanke edelle tai sopimuksellisista
tai maaomistuksellisista syistä ei
ole voitu vielä edetä. Maton loppuun saattaminen vei enemmän
resursseja mitä mitoitettiin jolloin
arkkitehtuuripoliittinen ohjelma
siirtyi vuodelle 2015.
Toteutunut
Talouden toteutuminen
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
2 377
46
-2 331
Talousarviomuutokset
1000 €
12
-
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
2 388
46
-2 342
Tilinpäätös
2014
1000 €
1 812
72
-1 740
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
+576
+26
+602
Kaavoitukseen kuuluu kaksi tulosyksikköä; 1218 kaavoitus ja 1219 kaavoituksen konsulttipalvelut.
Kokonaissäästö on 576 000 e, josta noin 250 000 tulee henkilöstömenojen säästöistä. Säästöä
syntyi täyttämättömistä viroista, erityyppisistä palkattomista lomista ja vapaista sekä pitkistä sairaslomista. Konsulttipalvelujen palveluostoista jäi säästöön 252 000 e. Määrällisesti enempää sijaismentorointia tai palvelujen ostoja ei pystytty jäljellä olevilla resursseilla hoitamaan. Käyttötalouden
puolelta 72 000 e jäi toteutumatta yksittäisten säästöjen johdosta. Tulojen lisääntyminen johtui lähennä rakennemallityön laskutuksesta muilta kunnilta sekä kaavoitusmaksujen budjetointia suuremmista tuloista.
140 AVUSTUKSET
Avustuksia maksettiin vuoden aikana yhteensä 1 174 129 euroa. Avustusmäärärahaa käytettiin toiminta-avustuksiin yhteisöille ja yhdistyksille 536 737 euroa sekä lahjoitusvirkoihin ja osaamisperustan vahvistamiseen 637 393 euroa.
Vuoden 2014 talousarviossa toteutettiin kaupunginhallituksen 29.4.2013 päättämä muutos avustusten myöntämisessä. Kaupunginhallituksen päättämiin avustuksiin jäivät pääosin sopimusluonteiset avustukset, muiden avustusten myöntäminen siirrettiin niille toimielimille, joille avustukset
toimintansa puolesta kuuluvat.
73
Suurimmat toiminta-avustusten saajat ovat Vaasan yliopistosäätiö 87 000 euroa, Högskolestiftelsen i Österbotten 42 000 euroa, IB-opetus 57 318 euroa, Vaasan kesäyliopisto 50 000 euroa, Vaasan Oopperasäätiö 40 000 euroa sekä Mustasaaren musiikkijuhlat 40 000 euroa. Vaasassa vuoden aikana järjestettyjä tapahtumia tuettiin 45 000 eurolla.
Lahjoitusvirkoihin käytettiin voimassa olevien päätösten mukaisesti 437 000 euroa. Osaamisperustan vahvistamiseen varatun 200 000 euron määrärahan käytöstä päätti kaupunginhallitus
10.3.2014. Korkeakoulukonsortion raportti vuoden 2014 määrärahan käytöstä on ollut kaupunginhallituksessa 19.1.2015 ja valtuustossa 26.1.2015.
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
1 184
38
-1 146
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Talousarviomuutokset
2014
1000 €
35
45
10
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
1 219
83
-1 136
Tilinpäätös
2014
1000 €
1 174
45
-1 129
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
+45
-38
+7
141 JÄSENMAKSUT
Jäsenmaksuja maksettiin vuoden aikana 453 849 euroa. Suurimmat jäsenmaksut olivat Suomen
Kuntaliitto 197 432 euroa, Kunnallinen työmarkkinalaitos 45 787 euroa ja Pohjanmaan kauppakamari 29 553 euroa.
Vuoden 2014 talousarviossa varattiin Pohjanmaan matkailun jäsenmaksuun 88 000 euroa. Valtuusto päätti 16.9.2013 Vaasan seudun Matkailu Oy:n perustamisesta ja Pohjanmaan matkailun
toiminta päättyi. Päätöksen mukaan Pohjanmaan matkailun jäsenmaksuun varattu määräraha
osoitettiin Vaasan seudun Matkailu Oy:lle.
Toimintamenot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
455
Talousarviomuutokset
2014
1000 €
-
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
455
Tilinpäätös
2014
1000 €
454
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
+1
142 OSUUDET
Osuuksiin, yhteensä 4,177 milj. euroa, sisältyvät suurimpina Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä
(1,06 milj. euroa), Pohjanmaan liitto (1,23 milj. euroa), Svenska Österbottens förbund för utbildning
och kultur (911 973 euroa), Vaasanseudun Kehitys Oy Vasek (928 998 euroa) sekä Oy Vaasa
Parks Ab (222 000 euroa).
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
4 433
47
-4 387
Talousarviomuutokset
2014
1000 €
-
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
4 433
47
-4 387
Tilinpäätös
2014
1000 €
4 465
47
-4 418
416
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
-32
-32
74
143 VARAUSMÄÄRÄRAHAT
Tulosalueen määräraha sisältää pääosin määrärahoja, jotka eri päätöksillä siirretään toiminnan
toteuttaville hallintokunnille.
Toimintamenot (ilman
sairausvak.korvauksia)
Sairausvakutuskorvaukset
Toimintatulot
Toimintakate
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
Talousarviomuutokset
2014
1 000 €
Muutettu
talousarvio
2014
1 000 €
Tilinpäätös
2014
1 000 €
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
€
5 065
-1 653
3 412
-75
+3 487
2 880
3 033
848
-2 787
276
-858
93
3 309
-10
2 381
2 455
-93
-928
+2 465
Toimintamenoista siirrettiin päätösten perusteella hallintokunnille 1,6 milj. euroa, siirtoihin sisältyvät
mm.
- kiinteistötoimelle kaupungin vastuulla olevilla kiinteistöillä suoritettuihin pilaantuneiden maiden
puhdistukseen ja maakauppojen yhteydessä tulleiden rakennusten ja rakennelmien ylläpito-, korjaus- ja purkukustannuksiin yhteensä 427 000 euroa
-keskushallinnon kehittämisprojekteihin varatun määrärahan, 626 000 euroa, siirto kaupunginhallitukselle ja keskushallinnon virastoille
-kaupunkikehitykselle INKA-ohjelmaan ja projektien, mm. Euroopan Aluekehitysrahaston LänsiSuomen toimenpideohjelman (EAKR) vastinrahoihin 600 000 euroa
-vuoden aikana käyttöönotetun Purolan päiväkodin toimintamenoihin 320 000 euroa.
Toteutuneisiin toimintamenoihin sisältyy lomapalkkajaksotuksen muutos. Talousarviossa varauduttiin sen lisäykseen 600 000 eurolla, toteutunut muutos oli n. 280 000 euroa vähennystä.
Tulosalueen määrärahaan sisältyy varaus erikoissairaanhoidon menoihin. Erikoissairaanhoidon
toteutuma on esitetty sivuilla 90-91.
Sairausvakuutuskorvaukset budjetoidaan talousarviossa tälle tulosalueelle. Saadut korvaukset
kirjataan vuoden aikana suoraan hallintokunnille, joille siirretään vastaavan suuruinen tuloarvio.
Toteutuneisiin toimintatuloihin sisältyy suurimpana eränä kuntaliitokseen liittyvät yhdistymiskorvaus
ja korvaus valtionosuuden vähenemisestä, yhteensä 1,97 milj. euroa.
Toimintatulojen toteutuma jää alle budjetoidun. Alkuperäisessä talousarviossa tulosalueelle budjetoitiin myynti- ja maksutuloja, joiden toteutuma tilinpäätöksessä sisältyy hallintokuntien toteutuneisiin tuloihin.
144 KESKITETYSTI HALLINNOITAVAT KUSTANNUKSET
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1 000 €
8 897
-8 897
Talousarviomuutokset
2014
1 000 €
-1 027
1 027
Muutettu
talousarvio
2014
1 000 €
7 870
-7 870
Tilinpäätös
2014
1 000 €
6 931
132
-6 799
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
€
+939
+132
+1 071
75
Suurimpana eränä toteutuneissa menoissa on eläkemenoperusteinen eläkemaksu 7,65 milj. euroa.
Talousarviomuutos sisältää mm. varhaiseläkkeisiin budjetoitujen määrärahojen siirron (984 000
euroa) niiden hallintokuntien talousarvioihin, joihin toteutuneet kustannukset on kirjattu.
Toteutunut toimintatulo on tuki, joka perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta.
145 TYÖLLISTÄMINEN
Toiminta-ajatus
Työllistämisen toiminta-ajatuksena on vaasalaisten pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöllistäminen
sekä koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistäminen sekä siviilipalveluspaikkojen tarjoaminen
vaasalaisille siviilipalveluvelvollisille. Työllistämistoimenpiteet kohdistuvat palkkatukityöllistämiseen
ja kuntouttavaan työtoimintaan.
Tavoitteiden toteutuminen
Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ylittyi sekä määrärahojen että työllistämiskuukausien suhteen.
Tavoitteena oli 1000 kk/v ja toteuma oli 1506 kk. Tähän vaikutti palkkatuen saannin helppous
vuonna 2014, Kokkolan kaupungin lomautusten myötä saadut Kokkolan palkkatukimäärärahat ja
hallintokuntien aktiivinen asenne palkkatukityöllistämiseen alkuvuonna, kun Vaasan kaupungilla oli
lomautusuhka. Lomautusuhasta johtuen alkuvuonna työllistettiin palkkatuella paljon. Valtuusto
myönsi vuoden aikana työllistämiseen lisämäärärahaa 336 000 €. Ely-keskuksen maksamat palkkatuet maksetaan jälkikäteen, saatavaa on tilinpäätösvaiheessa n. 270 000 €.
2-4 kk työsopimuksen jatkoja myönnettiin 33 kappaletta, perusteina hakijan taloudellinen tilanne
sekä työnkohteen erittäin suuri tarve työntekijän työllistämiseen.
Muut projektit ja hankkeet etenivät tavoitteiden mukaan. Jupiter säätiön asettamat tavoitteet ylittyivät. Jupiter säätiölle on myönnetty tukea alkuperäisessä talousarviossa varattu 1,2 milj. euroa,
minkä lisäksi valtuusto myönsi 282 000 euron lisämäärärahan säätiön toimintaan.
Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyömääräraha saatiin pysymään budjetissa. Nuoria työllistyi 555
kk edestä ja kesäduunisetelillä avustettiin 52 nuoren kesätyöllistymistä.
Kaupungin kriittisestä menes- Tavoitteet / tavoitetaso vuodel- Tavoitteiden toteutuminen
tystekijästä johdettu toiminle 2014
2014
nan tavoite
Pitkäaikaistyöttömien ja nuorTyöllistetään kaupungin yksiköi- Kaupungin virastoihin ja laitoksiin
ten alle 25-vuotiaiden työllistähin ½ vuoden työsuhteeseen
työllistettiin palkkatuella 1506 kk
minen.
pitkäaikaistyötöntä mahdolliKaupungin oma jatko 2-4 kk myönsimman tasaisesti pitkin vuotta
nettiin 33 henkilölle.
n. 1000 kk ajaksi sisältäen 2 kk
jatkot.
Muut projektit ja hankkeet
Ostopalvelusopimuksin tukea
pitkäaikaistyöttömien, vajaakuntoisten, nuorten ja muiden
vaikeasti työllistettävien osallistumista projekteihin ja työvalmennukseen Jupiter-säätiössä.
Jupiter järjestää kuntoutumista
Edesauttaa muiden projektien ja
hankkeiden työllistämistä edistävää toimintaa.
Vuosittain tehtävien
ostopalvelusopimuksien
tavoitteet sekä
työvalmennuspäivät hankkeiden
kautta.
Jupiter säätiön kanssa laaditaan
Projektien ja hankkeiden tavoitteet
ovat täyttyneet arvioidulla tavalla.
Jupiter-säätiössä oli projekteissa ja
työvalmennukssa yhteensä 470
henkilöä.
Valmennuspäiviä kertyi 18 810.
76
tukevan työtoiminnan pidempi
kestoisia (2-3v.) paikkoja myös
niille pitkäaikaistyöttömille,
jotka eivät tule autetuiksi kuntouttavan työtoiminnan normaalein toimenpitein. Paikkoja
voidaan hankkia myös muilta
toimijoilta.
Kesätöiden järjestäminen koululaisille ja opiskelijoille.
ostopalvelusopimukset, joissa
määritellään tavoitteet,
kustannukset enintään
1.200.000 €
Siviilipalvelupaikkojen turvaaminen
Siviilipalvelupaikkoja 10 kpl hallintokuntien omien paikkojen
lisäksi.
Järjestetään kesätyöpaikkoja
koululaiselle ja opiskelijalle n.
500 kk ajaksi
Kesätyömäärärahalla järjestettiin
koululaisille ja opiskelijoille kesätöitä 550 kk kaupungin virastoihin ja
laitoksiin.
Kesäduunisetelillä avustettiin 52
nuoren kesätyöllistymistä kuukauden ajaksi.
Siviilipalveluvelvollisia on ollut 18
joista neljän palvelus jatkui vuodelta 2013 ja kymmenen palvelusvelvollisuus jatkui vuodelle 2015
Toimintamenot ja –tulot
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
4 175
600
-3 575
Talousarviomuutokset
1000 €
-2 289
664
2 953
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
1 886
1 264
-622
Tilinpäätös
2014
1000 €
1 910
60
-1 850
Työllistämismäärärahaa siirretään tilinpäätöksessä niille hallintokunnille, jotka ovat vuoden aikana
työllistäneet työttömiä henkilöitä. Toimintamenojen talousarviomuutoksiin sisältyvät sekä lisämäärärahat että siirrot hallintokunnille.
Toimintatuloissa on toteutuneet työllistämistuet kirjattu hallintokunnille, mikä selittää poikkeaman
talousarvion ja toteutuman välillä.
Työllistämisen tulosalueella on sitovana nettomeno. Toteutuminen on esitetty sivulla 154.
146 OSUUDET ERIYTETYSSÄ KIRJANPIDOSSA OLEVIIN LIIKELAITOKSIIN SEKÄ
LIIKE- JA MAKSUPALVELUTOIMINTAAN KOHDISTETTAVAT KUSTANNUKSET
Talouden toteutuminen
Vaasan osuus pelastustoimen menoista 2014 oli 4,7 milj. euroa. Tulosalue sisältää lisäksi mm.
johtokeskuksen menot sekä palovesilaitteiden huollosta ja rakentamisesta Vaasan Vedelle maksettavan korvauksen 40 000 euroa.
Tulot koostuvat yleishallinnon ja muiden kustannusten kohdistamisesta liikelaitoksille, tuotannollisille tukipalveluyksiköille sekä normirahoitteisille oppilaitoksille.
Tulojen jääminen alle talousarvion johtuu muutoksesta toisen asteen koulutuslautakunnan vuoden
2014 säästötoimenpiteiden toteuttamistavassa. Säästö otetaan huomioon toisen asteen nettolaskelmissa (laskelmat sivuilla 157-160), mutta sitä ei ole kohdistettu sisäisenä laskutuksena toisen
asteen yksiköille.
77
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1 000 €
5 236
3 110
-2 126
Talousarviomuutokset
1000 €
-155
-155
Muutettu
talousarvio
2014
1 000 €
5 236
2 955
-2 281
Tilinpäätös
2014
1 000 €
4 822
2 480
-2 342
2
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1 000 €
+414
-475
-61
VÄHÄNKYRÖN ALUELAUTAKUNTA
Toiminta-ajatus
Aluelautakunta valvoo Vähänkyrön alueen kehittämistä ja edunvalvontaa yhdistymissopimuksen
mukaisesti. Aluelautakunta turvaa alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuudet, kehittää lähipalveluja ja asuinympäristön toimivuutta. Aluelautakunta seuraa, arvioi ja kehittää alueen palvelujen toimivuutta, saatavuutta ja laatua.
Tavoitteiden toteutuminen
Aluelautakunta toteuttaa osaltaan kuntaliitossopimusta. Kuntaliitossopimusta on noudatettu.
VÄHÄKYRÖN ALUEHALLINTO
150 Aluelautakunta
151 Yhteispalvelupiste
152 Arpeeti
Toiminta-ajatus
Vahvistetaan Vähänkyrön alueen elinvoimaa ja kasvua sekä sovitetaan yhteen organisaatiokulttuureita ja toimintatapoja, levitetään hyviä käytäntöjä. Sopeutetaan asiakaslähtöinen palvelutuotanto
käytettävissä oleviin resursseihin.
Tavoitteiden toteutuminen
Aluelautakunta toteutti säännöllisesti erilaisia kansalaisfoorumeja ja vuorovaikutteisia tilaisuuksia.
Lähivaikuttamisen toimintatavoista ei kuitenkaan ole keskusteltu riittävästi.
Yhteispalvelupisteen toimintaa, asiakasneuvontaa ja ohjausta kehitettiin suunnitelmien mukaisesti.
Kehittämistyö jatkuu.
Työpaja Arpeetin toiminnan jatkuvuus on avoinna. Toiminta on määräaikaista kuntien sopimuksen
mukaisesti.
Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut
Suorite, tunnusluku
Järjestettyjen tilaisuuksien lkm
Palvelu- ja neuvontatapahtumat (henkilökohtainen, puhelin,
sähköposti, muu)
TA 2014
5
6600
Tot. 2014
5
6701
78
Työpajatoimintaan osallistuvat ja työpäivät, lkm
70 henkilöä
4200 työpäivää
57 henkilöä
3414 työpäivää
TA 2014
99,9 %
94 %
alle 50 €/pv
Tot. 2014
97,9 %
93,4 %
53,35 €/pv
Keskeiset talouden tunnusluvut
Tunnusluku
Talousarvion toteuma
Vuokratalojen käyttöaste
Työpajapäivän kustannus
Keskeiset tavoitteet vuodelle 2014
Alueen asiantuntemusta hyödynnetään
palveluja kehitettäessä.
Kehitetään monialaista yhteistyötä ja
palvelu-prosesseja tavoitteena
”yhden luukun”-periaate.
Mittari
Annettavien lausuntojen
merkitys päätöksenteossa.
Asiakaspalautteet.
Työpaja Arpeetin uuden toimintamallin
käyttöönotto.
Toiminnan vakiinnuttaminen.
Varmistetaan sisäisen valvonnan ohjeiden noudattaminen, kartoitetaan riskit.
Laaditaan riskienhallintaa ja valvonnan tilaa ja kehittämis-tarpeita koskeva arviointi (selonteko).
Tavoitteen toteutuma
Voidaan arvioida vasta
myöhemmin.
Kehitystyö aloitettu ja sitä
jatketaan.
Asiakaspalautteen kerääminen jäi aikeeksi,
siirtyy vuodella.
Toiminnan vakiinnuttaminen jäi toteutumatta, neuvottelut kesken.
Aloitettu, dokumentointi
kesken.
Toimintamenot ja –tulot
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Määräaikaiset
Työllistetyt
Alkuperäinen talousarvio
2014
1000 €
955
383
-572
Talousarviomuutokset
1000 €
60
0
-60
Kokoaikaiset
4
7
2
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
1 015
383
-631
Tilinpäätös
2014
1000 €
994
407
-587
Osa-aikaiset
1
-
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+21
+24
+45
Yhteensä
4
8
2
79
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
Toiminta-ajatus
Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on järjestää vaasalaisille ja yhteistoimintasopimuksen mukaan myös Laihian alueen asukkaille hyvän elämän edellyttämät sosiaalija terveyspalvelut sekä ennaltaehkäistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymistä yhdessä asiakkaiden, eri hallintokuntien sekä muiden toimijoiden kanssa.
Toimintamenot ja –tulot
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
248 676
39 085
-209 591
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Määräaikaiset
Työllistetyt
Talousarviomuutokset
1000 €
715
348
-367
Kokoaikaiset
1 554
416
6
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
249 391
39 433
-209 959
Osa-aikaiset
122
72
16
Tilinpäätös
2014
1000 €
260 214
38 813
-221 401
738
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
-10 823
-620
-11 443
Yhteensä
1 676
488
22
200 HALLINTO JA TALOUS
Toiminta-ajatus
Hallinnon, talouden sekä strategiatyön ja kehittämisen palvelualueiden tehtävänä on tukea, ohjata
ja koordinoida tulosalueita niiden johtamisessa, kehittämisessä ja suunnittelussa. Nämä palvelualueet hoitavat tehtäväjakonsa mukaisesti viraston keskitetyt hallinto- ja muut tukipalvelut.
Tavoitteiden toteutuminen
Hallinnon ja talouden alueella laatutyötä jatkettiin SHQS-menetelmällä, tavoitteena oli ulkoinen
auditointi. Se toteutui toukokuun lopulla 2014, ja sen jälkeen lokakuussa viraston koko hallinto sai
yhteisen laatusertifikaatin koti- ja laitoshoidon kanssa kolmeksi vuodeksi.
Hallinnossa jatkettiin rakenteiden selkeyttämistä ja toiminnan kehittämistä. HR-tuen henkilöstö
muutti fyysisesti samaan kiinteistöön muun viraston hallinnon kanssa. Tavoitteena oli myös kehittää työhyvinvointia ja rekrytointia resurssien puitteissa henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden
turvaamiseksi. Tätä vaikeutti normaalitoiminnan oheen tulleet suuret lisätehtävät, poikkeava rekrytointi ja mahdollisten lomautusten suunnittelu. Henkilöstösäästöjen läpivienti tarkoitti mm. koulutusmäärärahojen vähentämistä, rekrytointien lykkäämistä tai niistä luopumista, tehtävien uudelleenjärjestelyjä, sijaisten käytön vähentämistä, palkattomia vapaita ja henkilöstöetujen heikennyksiä.
Sähköisten sovellusten käyttöönottoa lisättiin ja tietojärjestelmiä kehitettiin yhdessä keskushallinnon ja toiminnallisten tulosalueiden kanssa. Käyttöön otettiin mm. kuntalaskutus, Nettiklaara ja
ITTE-itseilmoittautumisautomaatti pilottihankkeena. Hammashuollossa otettiin käyttöön eEsitietolomake, tekstiviestimuistus ja tiettyjen ryhmien ajanvaraus. Suurimpana hankkeena oli valtakunnallinen potilastiedon ykkösvaiheen arkistoprojekti. Potilastiedon arkisto otettiin käyttöön lokakuun
80
lopussa. Arkistotoimen ja asiakirjahallinnon ohjeistus sekä arkistonmuodostussuunnitelma saatiin
ajantasaisiksi ja hyväksyttiin lautakunnassa.
Sosiaali- ja terveystoimen nettisivuille perustettiin sähköiset palvelut -osio, johon joulukuussa 2014
tuotiin uusia palveluja kuntalaisille. Sivustolla lanseerattiin sähköinen terveystarkastus ja terveysvalmennus, jotka on tuotettu yhteistyössä Kustannus Oy Duodecim`n kanssa. Sähköinen terveystarkastus antaa tietoa kuntalaiselle hänen oman terveysprofiilinsa mukaisista riskeistä sairastua
elinikää lyhentäviin ja elämänlaatua heikentäviin sairauksiin. Sähköisen terveysvalmennuksen
myötä kuntalainen saa halutessaan säännöllisesti neuvoja liikunnan, ravinnon ja painonhallinnan,
tupakoinnin sekä useiden muiden hyvinvoinnin teemojen alueilta, ja hän voi seurata omaa edistymistään terveysvalmennuksessa. Nämä sähköiset palvelut ovat saatavilla molemmilla kotimaisilla
kielillä sekä englanniksi, ja ne tarjotaan kuntalaisille ilmaiseksi.
Maksutoimistossa on maksupäätöksiä (kotihoito ja tukipalvelut, asumispalvelut ja laitoshoito) tehty
yhteensä 7094 kpl. Näistä alennuspäätöksiä on 133 kpl. Palveluasumisessa asumispalvelumaksua on alennettu 94 asiakkaalle. Päätöksiä poistettavista laskuista on tehty 64 kpl, pääsyinä kuolinpesän varattomuus tai toimeentulon turvaaminen ja sosiaaliset syyt.
Laskutustietoja v:lta 2014:
-kotihoito ja palveluasuminen
-laitoshoito
laskuja keskimäärin/kk
2012 kpl
437 kpl
maksutuotot keskimäärin/kk
639 098 €
295 815 €
Toimitila- ja palveluverkkoselvitys saatiin valmiiksi koko viraston osalta (koti- ja laitoshoidossa tehty
aiemmin erillinen tilakartoitus). Se on hyväksytty lautakunnassa ja lähetetty Talotoimeen täydennettäväksi ja tulevien tilatarve-esitysten pohjaksi. Turvallisuuden takaaminen toimipisteissä on ollut
yksi tärkeimmistä tavoitteista, turvallisuusuhat ovat myös toinen suurimmista hallintokunnan riskeistä. Käytännössä työ- ja asiakas/potilasturvallisuudesta ovat vastanneet vahtimestarit. Viraston
Turvatiimi on käsitellyt kaikki turvallisuuteen liittyvät viraston hankinnat keskitetysti. Hälytysjärjestelmiä, henkilöturvalaitteita ja valvontakameroita on hankittu tarpeen mukaan ja resurssien puitteissa eri kohteisiin.
Lautakuntaan nähden sitovat
tavoitteet 2014
Tavoitetaso vuodelle 2014
Tavoitteen toteutuma
Oikea-aikaiset ja laadukkaat
palvelut
Sähköisten palvelujen ja tietojärjestelmien kehittäminen
Sähköisiä palveluja tuodaan
verkkoon
Seuraavat sähköiset palvelut otettiin
käyttöön:
1. Sähköinen terveystarkastus
2. Sähköinen terveysvalmennus
3. Nuorisoasema Klaara
4. Hammashuollon eEsitietolomake, ajanvaraus ja tekstiviestimuistus
Potilastiedon arkisto otettiin käyttöön
Laatuauditointia jatketaan hallinnossa
Kansallisen terveysarkiston
käyttöönoton valmisteluprojekti
Ulkoisen auditoinnin toteuttaminen hallinnon palveluissa
Asiakas/potilastyytyväisyyden
seurannan laajentaminen
Seurannan laajentaminen
verkkoon käynnistetään
Ulkoinen auditointi toteutettu ja
SHQS-laatusertifikaatti saatu 3 vuodeksi
Ei toteutunut
81
Toimiva- ja monipuolinen
palvelurakenne
Väestön hyvinvoinnin edistäminen
Sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönotto
Vaasassa on käytössä versio 0.3.
Olemme mukana kehittämisryhmässä, joka testaa seuraavaa versiota.
Tarvittavan koulutuksen järjestäminen
Koulutustiedot selviävät henkilöstökertomuksesta 2014(tulee lautakuntaan III/2015)
Osaava, uudistava ja motivoitunut henkilöstö
Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen
Talouden toteutuminen
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
6 587
924
-5 663
Talousarviomuutokset
1000 €
-503
-352
151
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
6 084
572
-5 513
Tilinpäätös
2014
1000 €
6 120
692
-5 428
21
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
-36
+120
+85
Talousarviomuutokset (sekä tulot että menot) johtuvat pääosin organisaatiomuutoksista; mm. hoitotarvikevaraston yhdistyminen kaupungin keskusvarastoon ja kuljetustoiminnan siirtyminen osaksi
kuljetustoimistoa v.2014 alusta alkaen. Muut menomäärärahasiirrot liittyvät mm. sairausvakuutuskorvauksiin, varhaiseläkemaksuihin sekä hankintojen siirtoihin investointiosasta käyttötalouteen.
Toimintatulot toteutuivat v.2014 n. 120 000 € yli muutetun talousarvion. Poikkeama sisältää mm.
eri toimintojen myyntituottojen ylityksiä talousarvioon nähden. Toimintamenojen toteutuma muutettuun talousarvioon nähden oli 100,6 %.
210 SOSIAALITYÖ JA PERHEPALVELUT
Toiminta-ajatus
Tulosalueen tehtävänä on vahvistaa yksilön ja perheen elämänhallintaa, osallisuutta, omatoimisuutta, sosiaalista hyvinvointia, kotoutumista ja yhteisöllisyyttä asiakkaan tarpeista lähtevillä palveluilla ja toimenpiteillä.
Tavoitteiden toteutuminen
Vuonna 2014 tulosalueen toiminnassa korostuivat tuleviin lainsäädäntömuutoksiin valmistautuminen: pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen liittyvät tehtävät ja sosiaalihuoltolain säätäminen. Yhteistyössä henkilöstöpalvelukeskuksen kanssa haettiin ratkaisuja työllistämistoiminnan laajentamiseen. V.2014 päästiin lähemmäksi lakisääteisiä määräaikoja, mm. lastensuojelun ja sosiaalityön
palvelualueilla oli edelleen pulmia. Osasyinä olivat ongelmat saada päteviä sosiaalityöntekijöitä
sekä suuret asiakasmäärät. Eri toimipisteissä ilmeni edelleen sisäilmaongelmista johtuvaa vakavaa
oireilua ja sairastelua. Palvelujen tuottamisessa oli vaikeuksia, kun työntekijäresurssit eivät siis
olleet täysimääräisesti käytettävissä. Sisäilmaongelmiin etsittiin aktiivisesti ratkaisuja Talotoimen ja
Vaasan Aluetyöterveyden kanssa. Henkilöstön rekrytoinneissa ilmeni haasteita erityisesti esimiesten ja psykologien vakanssien täyttämisessä sekä pätevien sijaisten saamisessa. Sosiaalityön palvelualueella kaikilla sosiaalityöntekijöiden vakansseilla oli pätevä työntekijä.
82
Lastensuojelun palvelualueen kaikissa eri toiminnoissa asiakkaiden määrät ovat hienoisessa nousussa. Vuoden aikana on pyritty vastaamaan asiakastyöhön parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka
työntekijäresurssit ovat liian vähäiset. Keskimääräinen asiakasmäärä oli 60 lasta/sosiaalityöntekijä,
kun lastensuojelun laatusuositus on enintään 20 - 30 lasta. Määräaikoihin ei ylletty edelleenkään.
Kustaalan osasto Kortteeri sai uusissa tiloissa kaksi paikkaa lisää, ja lisäksi kaksi tukiasuntoa nuorille. Aluehallintovirasto on tehnyt valvontakäynnit kaikkiin lastenhuollon yksiköihin.
Sosiaalityön palvelualueella oli mahdollista kehittää työmenetelmiä hyvän sosiaalityöntekijätilanteen vuoksi. Suunnitelmalliseen työhön panostettiin, ja suunnitelmien määrä kasvoi huomattavasti,
samoin kuin kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivien ja asiakkaiden määrä. Palvelualueella kehitettiin myös uutta ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa, joka tuotti hyvää tulosta. Toimeentulotukityössä määräajat saavutettiin melko hyvin, vaikka toimeentulotukea saaneiden määrä kasvoi.
Toimeentulotukiyksikössä käynnistettiin organisaatiomuutos, jonka tavoitteena oli mm. hakemusten
käsittelyaikojen lyhentäminen. Toimeentulotukilain uudet soveltamisohjeet otettiin käyttöön.
Psykososiaalisissa palveluissa panostettiin vahvasti vuoden alussa palvelualueelle siirtyneiden
mielenterveyskuntoutujien asumis- ja muiden tukipalveluiden toteuttamiseen. Loppuvuodesta 2014
palvelualueella käynnistettiin organisaatiomuutos, jonka tavoitteena on saada lisää tehokkuutta
mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tukipalveluihin, ja alentaa erikoissairaanhoidon kustannuksia.
Aaltokodin yhteyteen sijoitettu selviämishoito päätettiin keskeyttää toistaiseksi mm. asiakasvolyymin pienuuden ja tilaongelmien vuoksi.
Vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun palvelussa selvitettiin vammaisten työnantajatehtävien
hoitamiseen liittyviä ongelmia. Harva vammainen selviää kaikista työnantajan velvoitteista itsenäisesti ja tästä aiheutuu paljon selvitystyötä jälkikäteen. Vaasan kaupunki toimii palkkojen sijaismaksajana. Asunnon muutostöiden, kuljetuspalvelujen ja henkilökohtaisten avustajien tarpeet lisääntyivät, mikä näkyi määrärahojen ylittymisenä. Kuljetuspalveluissa yli 65-vuotiaiden osuus on 76 %.
Kuljetuspalvelujen uudelleenjärjestämisen selvittely aloitettiin keväällä yhteistyössä kaupungin
muiden palvelujen kanssa. Omaishoidontuen kysyntä ylitti määrärahat ja hoitajien tilapäishoidon
tarve kasvoi.
Maahanmuuttajatyössä ulkomaalaistoimiston kokonaisasiakasmäärä väheni jonkin verran. Ulkomaalaistoimiston hallinnoima ja Pohjanmaan liiton rahoittama Welcome Office -hanke päättyi kesäkuun lopussa. Hankkeessa kehitetty kaikkien maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontakeskustoiminta jatkuu keskushallinnon alaisuudessa kansalaisinfossa. Ulkomaalaistoimisto teki yhteistyötä
THL:n Vaasan toimipisteen kanssa nuorille maahanmuuttajille kohdennetussa Solid Youth hankkeessa, joka päättyi 30.6.2014. Vastaanottokeskuksen paikkamäärä laskettiin väliaikaisesti
sataan paikkaan ajalla 1.4. - 30.9. Vastaanottokeskuksen käyttöaste oli 107 %.
Pohjanmaan tulkkikeskuksen osalta päätettiin, ettei sen toimintaa yhtiöitetä, vaan toiminta sopeutetaan uuden kuntalain mukaiseksi. Tulkkauspalvelujen kysyntä kasvoi, koska Pohjanmaan maakuntaan vastaanotettiin kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä suurin määrä tähän mennessä.
Tulosalueella jatkettiin suunnittelutyötä kaksikielisen sosiaalityön koulutuksen järjestämiseksi sosiaalityöntekijöiden saatavuuden parantamiseksi. Vaasassa aloitettiin uusi ruotsinkielinen sosiaalityöntekijäkoulutus yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa valtuuston myöntämän määrärahan
turvin. Vuoden aikana jatkettiin Vaasan seudun sosiaali- ja terveysalan opetus- ja tutkimusklinikkatoimintaa kokeiluvaiheella. Hankkeessa järjestettiin yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskusten
SONet BOTNIAn ja FSKC:n sekä alueen korkeakoulujen kanssa käytännönopettaja-koulutus (osallistujia 23) ja suunniteltiin praksistoimintaa Vaasaan, Mustasaareen ja Maalahteen.
Tulosalue oli mukana kansalliseen Kaste-ohjelmaan kuuluvissa Väli-Suomen kehittämishankkeissa
(hallinnoijana SONet BOTNIA): aikuissosiaalityön S.O.S. 2:ssa ja lastensuojelun palveluja kehittävässä LasSe-hankkeessa, jossa kehitetään yhteisiä käytäntöjä lastensuojelutarpeen selvityksiin.
83
Keskeisimpänä tavoitteena oli erilaisten asiakkaan osallisuutta ja kuulemista parantavien työmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto.
Suoritetietoja painopistealueittain
Suorite, tunnusluku
Nuorisoasema Klaara (käyntikertoja)
Perheneuvola (käyntikertoja)
Päihdeasema (hoitovuorokausia)
Polikliininen hoito (korvaushoitokäyntejä)
Nuorten päihdepysäkki Haavi (käyntejä)
Mielenterveyskuntoutujien asuminen (asiakkaita)
Aikuissosiaalityö ja sosiaaliohjaus (käyntejä)
Aikuissosiaalityö (asiakassuunnitelmia)
Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet
Toimeentulotukihakemukset
Maksettu toimeentulotuki € /asukas
Kuntouttava työtoiminta (toimintapäiviä)
Lastensuojeluasian vireille tulot
Lastensuojelutarpeen selvitykset
Lastensuojeluasiakkaat avohuollossa (ls-lapset)
Pohjanmaan sosiaalipäivystys (toimenpiteet)
Vammaispalvelun kuljetuspalvelu (voimassaolevia päätöksiä)
Henkilökohtainen apu (asiakkaita)
Vammaispalvelun asumispalvelut (asiakkaita)
oma toiminta
ostopalvelu
Vammaispalvelun päivä- ja työtoiminta-asiakkaita
oma toiminta
ostopalvelu
Ulkomaalaistoimistossa: asiakkaita vuoden aikana
uusia asiakkaita vuoden aikana
- kotitaloudet yhteensä
Vastaanottokeskuksen majoitusvuorokaudet
Tulkkikeskuksen kuukausipalkkaiset tulkit/freelancer-tulkit
Lautakuntaan nähden sitovat
tavoitteet 2014
Oikea-aikaiset ja laadukkaat
palvelut
Asiakkaiden osallisuuden ja kuulemisen parantaminen
TP 2013
TP 2014
4 874
4 718
2 056
2 796
582
59
8 195
733
3 083
19 166
126
6 121
1 090
368
682
2 310
1 545
190
4 261
3 918
1 397
2 954
588
68
9 545
945
3 224
20 118
136
8 183
1071
341
706
2 260
1 681
196
88
103
87
84
152
58
575
124
342
59 027
6/100
156
54
539
141
327
47 891
6/100
Tavoitetaso vuodelle 2014
Tavoitteen toteutuma
Asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden mukaan ottaminen
palvelun suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin
Asiakkaiden edustajia ollut mukana
suunnittelemassa toimintoja
Erikoissairaanhoidosta siirtyvien
kuntoutuskodin ja päivä- ja työtoiminnan asiakkaiden ja heidän
omaistensa kuulemistilaisuudet
Ulkomaalaistoimisto järjesti Kotomajassa kaksi kurssia naisille, kaksi
suomenkielen kurssia vasta kuntaan muuttaneille sekä kaksi nuorten ja neljä miesten ryhmää. Ulkomaalaistoimisto järjesti viisi pakolaistaustaisen ryhmän World Cafe –
keskustelu-tilaisuutta.
84
Sähköisen asioinnin käyttöönotto
NettiKlaara ja sähköinen toimeentulohakemus käytössä
NettiKlaaran palvelusivuston käyttöönotto loppuvuonna 2014, sähköisen toimeentulotukihakemuksen
valmistelu keskeytetty.
Pohjanmaan tulkkikeskus osallistui
videotulkkauspilottiin, jotta voitaisiin
jatkossakin tarjota asiakkaille kustannus-tehokkaita ja ajanmukaisia
tulkkauspalveluita.
Palvelujen sisällön ja työmenetelmien kehittäminen
Osallistuminen suunnitelmien
mukaisesti Kaste-hankkeisiin:
S.O.S. 2 -Pohjanmaa
LasSe
Edetty suunnitelmien mukaisesti.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Toimitaan määrärahojen puitteissa suunnitelmaa noudattaen, suunnitelman päivittäminen
Suunnitelmaa päivitetty ennaltaehkäisevän neuvolatoiminnan osalta
Kotoutumisen tukeminen moniammatillisessa yhteistyössä
Kotoutumisohjelma hyväksytty valtuustossa 6/2014
Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne
Lainmukaisissa määräajoissa
pysyminen
Määräajat ovat lainmukaisissa
rajoissa
Lastensuojelussa vireille tulot 96 %,
lastensuojelun tarpeen selvitykset
(3 kk) 71 %. Toimeentulotuessa
päästiin määräaikoihin keskimäärin
98 prosenttisesti. Muissa palveluissa pääsääntöisesti määräajoissa.
Painopisteen siirtäminen laitoshoidosta avohoitoon
Laitospaikkojen vähentäminen
vammaispalveluissa
Alueellinen asumisen suunnitelma
valmistunut, Vaasan osalta kesken.
Laitoshoidossa on yhdeksän henkilöä.
Nuoret ”kärkiasiakasryhmäksi”
Tehostetaan palvelujen suunnitelmallista järjestämistä
Sosiaalityön palvelualueella kaikki
nuoret uudet asiakkaat tavataan
henkilökohtaisesti. Loppuvuodesta
aloitettiin neuvottelut nuorisopoliklinikan palvelujen ostamisesta Folkhälsan Botnia Ab:ltä.
Palveluverkosto- ja tilaselvityksen
tekeminen tulosalueen palveluista
Kustaalan toimitilojen suunnittelu, Meritähden tilojen suunnittelu, Päihdeaseman tilojen
suunnittelu
Tulosalueen palvelu- ja tilaverkkoselvitys valmistunut., Kustaalan
osasto Kortteeri siirtynyt Alkulaan
Meritähden suunnitelma valmistelussa
Mielenterveysasiakkaiden
asumispalvelujen palveluverkkoselvityksen tekeminen
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluita koskenut tarveselvitys valmistui. Vaasan keskussairaalalta kaupungin järjestettäväksi siirtyvät kuntoutuskotipalvelut päätettiin hankkia ostopalveluna.
Kotouttamisohjelma
Tavoitteiden, voimavarojen ja
toiminnan tasapaino
Henkilöstömitoituksen kehittäminen
Henkilöstömitoitus suhteessa
suosituksiin on määritelty
Lastensuojelun laatusuositus 2014
julkaistu ja käsitelty sotelassa, ei
konkreettisia toimenpiteitä
85
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen
organisointi toteutetaan
Palvelujen organisointi on
tehty ja prosessit on mallinnettu ja käytössä. Tiimit toimivat
tehtyjen suunnitelmien mukaisesti
Palveluiden toteuttaminen siirtyi
ko.palvelualueen vastuulle. Organisaation rakenteellisiin muutoksiin
tähtäävää työtä jatkettiin.
Laatujärjestelmän käyttöönotto
SHQS-laatujärjestelmän mukainen itsearviointi tehty kaikilla palvelualueilla
Ei vielä käytössä tulosalueella
Osaamiskartoitukset valmiina
12/2014
Koulutussuunnitelma vuodelle 2014
tehty
Täydennyskoulutusta annetaan
suositusten mukaisesti
Täydennyskoulutusta on saatu
suositusten mukaisesti
Koulutuspäivistä pääosa toteutunut
suunnitelman mukaisesti
Työnohjauksen järjestäminen
tarpeiden mukaisesti
Työnohjaukset on toteutettu
suunnitelmien mukaisesti
Toteutettu työnohjaus suunnitelmien mukaisesti
Vaasan seudun sosiaali- ja
terveysalan opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan kehittäminen
Kokeiluvaiheen toteutuminen
suunnitelman mukaisesti
Kokeiluvaihe käynnistynyt 3/2014
Osaava, uudistuva ja motivoitunut henkilöstö
Henkilöstön osaamiskartoitukset
Talouden toteutuminen
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
53 306
13 557
- 39 749
Talousarviomuutokset
1000 €
46
0
46
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
53 260
13 557
- 39 703
Tilinpäätös
2014
1000 €
54 465
14 004
- 40 461
80
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
- 1 205
+ 447
- 758
Toimintatulot
Toimintatuotot toteutuivat 447 000 € yli muutetun talousarvion. Myyntituotot ylittyivät 166 000 €,
kun v. 2014 saatiin Ely-keskukselta vuosien 2012 ja 2013 valtionkorvaukset maahanmuuuttajatyöhön. Tuet ja avustukset ylittyivät 140 000 €:lla; suurin erä oli perustoimeentulotuen valtionosuus,
jota saatiin 90 000 € arvioitua enemmän. Muut toimintatuotot toteutuivat 140 000 € yli talousarvion.
Toimintamenot
Toimintakulut ylittyivät 1,2 milj. eurolla muutettuun talousarvioon verrattuna. Henkilöstökulujen
172 000 euron ylitys koostui vakinaisten palkoista ja erilliskorvauksista. Palvelujen ostot toteutuivat
510 000 € yli talousarvion; mm. asiakaspalvelujen ostot ylittyivät 275 000 € ja vammaispalvelun
henkilökuljetukset 300 000 €. Tuet ja avustukset ylittyivät 855 000 €. Sosiaalityön palvelualueella
työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi 600 000 €, toimeentulotuet 125 000 € ja vammaispalvelun henkilökohtainen apu 220 000 €. Vuokrakulut (ulkoiset ja sisäiset) toteutuivat alle talousarvion 230 000
€ ja muut toimintakulut 95 000 €.
86
220 KOTI- JA LAITOSHOITO
Toiminta-ajatus
Koti- ja laitoshoidon palveluilla tuetaan tarpeen mukaan ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten vaasalaisten itsenäistä ja turvallista, hyvää elämää sekä heidän toimintakykynsä ylläpitämistä ja parantamista.
Tavoitteiden toteutuminen
Valtuusto hyväksyi lokakuussa vanhuspalvelulain mukaisen Vaasan kaupungin suunnitelman
ikääntyneen väestön tukemiseksi vuosina 2014–2016. Laki asettaa kunnille kolmen kuukauden
määräajan tuottaa ikääntyneen tarvitseman kiireettömän sosiaalipalvelun. Jonotusajat on julkaistu
kahdesti vuodessa, ja ne ovat suosituksen mukaiset.
Vanhustenhuollon palvelurakenteen muutosta toteutetaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä
aikataulutetun suunnitelman vanhusten palvelutalojen rakentamisesta sekä aiesopimusehdotuksen, jonka kaupunki ja Kiinteistö Oy Pikipruukki olivat laatineet toteutusohjelmasta. Länsi- ja SisäSuomen aluehallintoviraston valvonta saatiin näin päätökseen. Kaupunginsairaalan uudistamista
kuntoutuskeskukseksi suunniteltiin.
Palvelutalo Kotiranta Sorsantiellä otettiin käyttöön kesäkuussa, ja samassa yhteydessä kaupunginsairaalan osastot B ja D suljettiin. Osasto G siirrettiin kotihoitoon kotikuntoutusyksiköksi ja pitkäaikaishoito siellä lopetettiin. Vakanssimuutoksin saatiin kotihoitoon toimintaterapeutin ja fysioterapeutin vakansseja. Himalajankadun palvelutalon rakentaminen aloitettiin; se valmistuu syksyllä
2015. Taitokadun palvelutalon ja Fyrrykartanon palvelukeskuksen suunnittelutyöt käynnistyivät.
Molempiin uudisrakennuskohteisiin saatiin ARA:n investointiavustus.
Palvelutalojen lääkäripalvelut ulkoistettiin 24/7-etälääkäripalveluna. Tämän myötä sekä ambulanssin tilaaminen akuuttitilanteissa että kaupunginsairaalan paikkojen käyttö ovat molemmat vähentyneet 60 %. Yhteispäivystykseen siirtymisen myötä on sairaalan virka-ajan ulkopuolinen konsultaatio toteutettu myös etänä. Järjestelmään on oltu tyytyväisiä. 208 konsultaatiotilanteesta 199 tapauksessa potilaan hoitoa voitiin jatkaa omalla osastolla.
Keskussairaalan laskuttamien siirtoviivepäivien määrä oli vuonna 2012 3010, vuonna 2013 2196
ja vuonna 2014 2194 (vuoden 2014 laskutus 1,64 M€). Vanhusten palveluketju on kuvattu, mutta
toiminnassa on edelleen kehitettävää. Kotihoidosta puuttuu toimiva palveluohjausjärjestelmä.
Akuuttitilanteissa selviytyminen ja hoitosuunnitelmien laatiminen (mm. lääkitys) on puutteellista,
kun kotihoitoon ei riitä tarvittavaa lääkäriresurssia.
Suosituksen mukaan tulisi omaishoidon 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrän olla 6,0-7,0%
tästä ikäluokasta. Määräraha (TA 2014 noin 1, 52 M€ ) on loppunut kesken vuosina 2013 ja 2014.
Tästä syystä jätettiin molempien vuosien syksyllä uudet päätökset jonoon odottamaan toimeenpanoa ja maksatuksen aloittamista. Vuoden 2014 em. peittävyys oli 4,9% ja toteutuma noin 1, 8 M€.
Laatutyö on jatkunut, ulkoisen auditoinnin jälkeen saatiin Labquality Oy:n SHQS-laaduntunnustus
taas jatkumaan kolme vuotta eli syksyyn 2017 asti. Kotihoidon ja palveluasumisen ostopalvelujen
auditointien tulokset sekä oman ostopalvelun asiakaspalautteet on raportoitu lautakunnalle. Koti- ja
laitoshoito on mukana valtionvarainministeriön kuntakokeilussa, kokeilukohteena on Himalajankadun palvelutalo.
87
Lautakuntaan nähden sitovat
tavoitteet 2014
Oikea-aikaiset ja laadukkaat
palvelut
Laatujärjestelmän ylläpito ja kehittäminen
Tavoitetaso vuodelle 2014
Tavoitteen toteutuma
Laaduntunnustuksen uusiminen keväällä 2014
Laaduntunnustus voimassa
syksyyn 2017
Valvontaviranomaisten valvontakriteerien ja muiden suositusten
täyttäminen
Laatupoikkeamien tunnistaminen ja
korjaavat toimenpiteet
AVI:n valvontakierros saatu
päätökseen
Keskimääräiset odotusajat palvelukohtaisesti
Odotusajat ovat suosituksen
mukaiset (keskim. alle 3 kk).
Geriatrisen potilaan palveluketju valmiiksi keväällä 2014 yhdessä mm.
VKS:n kanssa
Geriatrista palveluketjua on
implementoitu.
Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne
Palvelurakenteen muutostyö jatkuu
Palveluja kehitetään niin, että yhä
useampi ikääntynyt voisi asua
kotona
Kv:n hyväksymän muutossuunnitelman
toteuttaminen aikataulun mukaan
Kotona asuu 89,5% 75 vuotta täyttäneistä
Uusi palvelutalo avattu, yhtä
rakennetaan, kahta suunnitellaan.
Osastot B ja D suljettu, os. G
siirretty kotihoitoon.
Kuntoutussairaalan konseptia
suunnitellaan.
Kotona asuu 90,3 % 75 vuotta täyttäneistä.
Kotikuntoutus käynnistynyt
Kotikuntoutuksen käynnistäminen
ja lyhytaikaishoidon lisääminen
Omaishoidon lisääminen ja
omaishoitajien tukeminen
Tavoitteiden, voimavarojen ja
toiminnan tasapaino
Henkilöstömitoitus on suositusten
mukainen, ja työvuoroissa on riittävä miehitys
Kuntouttavaa henkilöstöä lisää
Osaava, uudistava ja motivoitunut henkilöstö
Työtavat ja osaaminen kunnossa
Hankitaan/ työstetään aiempaa
kevyempi osaamiskartta
Henkilöstömitoituksen ja -menojen
toteutuminen
AVI on tarkastanut ja hyväksynyt 24/7-yksiköiden mitoituksen
Fysio- ja toimintaterapeuttien lukumäärä
Vakansseja muutettu ja saatu
toiminta- ja fysioterapeutteja
Uuden osaamiskartan käyttöönotosta
suunnitelmat
Oman henkilöstön työmotivaatio
kunnossa
Lyhyiden sairaslomien määrä yksiköittäin
Käynnistynyt kaupunkitasolla
henkilöstön kehittämissuunnittelu
Suunniteltua kotipalvelun
pilottihanketta ei kaupungissa
hyväksytty.
Esimiespassi- ja muuhun koulutukseen osallistuminen
Esimiespassikoulutukseen osallistuneiden määrä
Koulutuspäivät ammattiryhmittäin
Pääsääntöisesti kaikki osallistuneet esimiespassikoulutukseen
88
Talouden toteutuminen
Alkuperäinen
talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
67 840
13 001
-54 839
Talousarviomuutokset
1000 €
926
0
-926
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
68 766
13 001
-55 765
Tilinpäätös
2014
1000 €
69 690
12 812
-56 878
231
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
-924
-189
-1 113
Toimintatulot
Tulosalueen tulot jäivät alle muutetun talousarvion 189 000 €, lähinnä maksutuottojen ja myyntituottojen (valtionkorvaus) vuoksi. Maksutuotot ovat pienentyneet, kun rakennemuutoksen myötä on
painopiste siirtynyt laitoshoidosta palveluasumiseen ja kotihoitoon. Valtionkorvausten väheneminen vuosittain johtuu sotainvalidien määrän jatkuvasta pienenemisestä.
Toimintamenot
Tulosalueen menot toteutuivat n. 0,9 milj. euroa yli muutetun talousarvion. Henkilöstömenot ylittyivät n.1,4 milj. euroa. Suurimmat ylitykset olivat työsuhteisten kuukausipalkoissa sekä erilliskorvauksissa. Palvelujen ostot toteutuivat 530 000 € alle budjetoidun, säästöä syntyi mm. henkilöstön
koulutuspalveluissa sekä ateria- ja siivouspalveluissa. Avustukset kokonaisuutena jäivät 178 000 €
alle muutetun talousarvio, säästö syntyi kotihoidon palveluseteleissä.
230 TERVEYSPALVELUT
Toiminta-ajatus
Terveyspalvelujen tulosalueen tehtävänä on tuottaa hyvää elämää tukevia, kuntalaisten tarvitsemia
terveydenhuollon asiantuntijapalveluita. Tavoitteena on sairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja vajaakykyisen toimintakyvyn parantaminen yhteistyössä potilaan, eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa.
Tavoitteiden toteutuminen
Omalääkärille päästiin v. 2014 keskimäärin 6,8 viikossa (hoitotakuun raja on 12 viikkoa). Työssä
olevien omalääkäreiden määrä vaihteli kuukausittain siten, että lääkäripula oli keskimäärin 8,3 lääkäriä. Omalääkärin virkoja oli yhteensä 32,5.
Hammaslääkärille odotus oli noin 20 viikkoa (hoitotakuun raja on 24 viikkoa) ja suuhygienistille oli
12 viikon odotus. Hammashuollon työvoimatilanne oli hyvä, mutta palveluiden kysyntä kasvaa
edelleen.
Hoitohenkilökuntaa riitti vakituiseen työsuhteeseen, mutta sijaisten saanti oli vaikeaa.
Perusterveydenhuollon päivystys siirtyi Vaasan sairaanhoitopiirin toiminnaksi 1.10.2014. Päivystysyksikön vakansseista 9 lakkautettiin ja 10 siirrettiin muualle terveyspalveluihin, pääasiassa terveysasemille.
Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelusta muutettiin omaksi toiminnaksi yksi puheterapeutin ja
yksi lasten toimintaterapeutin vakanssi.
89
Kantakaupungin kuuden terveysaseman vastaanottotoiminnan, opetusterveyskeskuksen ja diabetesosaamiskeskuksen yhdistämistä yhdelle isolle terveysasemalle valmisteltiin. Kaupungin tilahallintoryhmä hyväksyi tarveselvityksen 25.6.2014.
Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman
20.10.2014.
Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut
Suorite, tunnusluku
Päiväajan käynnit lääkärin vastaanotolla
Päivystyskäynnit lääkärin vastaanotolla
Käynnit hoitajan vastaanotolla
Hammashuollon käynnit
Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 2014
Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut
Hyvä palveluiden saatavuus
ja peittävyys
Terveyden edistäminen
Toimiva ja monipuolinen
palvelurakenne
Nk. neuvola-asetuksen mukainen toiminta
Uuden terveydenhuoltolain
mukaisen toiminnan suunnittelu
Tavoitteiden, voimavarojen
ja toiminnan tasapaino
Asukkaiden palvelujen saamisen parantaminen
Terveyspalvelujen toimitilojen kartoitus palveluverkkosuunnitelmaa varten
Osaava, uudistava ja motivoitunut henkilöstö
Henkilöstön hyvinvoinnin
parantaminen
TP 2011
72 685
25 255
172 609
61 298
TP 2012
66 776
24 233
134 819
60 091
TP 2013
60 709
23 086
136 651
60 059
TP 2014
62 917
17712
113 802
66 881
Tavoitetaso vuodelle 2014
Tavoitteen toteutuma
Kiireetön jono lääkärille ja hammaslääkärille 2 - 4 viikkoa.
(Asemakohtainen minimi 1,4 vk
ja maksimi 8,5 vk.)
Lääkärille keskimäärin 5,1 viikkoa.
Hammaslääkärille yli 5 kk.
Ylipainoisten koululaisten määrän vähentäminen
1., 5. ja 8. luokan laajoista tarkastuksista koottujen tietojen perusteella kouluikäisten ylipainoisuus on lisääntynyt
1-2 %.
Nuorten tupakanpolton vähentäminen
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan perusopetuksessa ja
ammatti-opistossa on edelleen tapahtunut positiivista kehitystä.
Terveystarkastusten toteuttaminen asetuksen mukaisesti.
Lääkärin tarkastukset opiskeluterveydenhuollossa lisääntyivät edell. vuoteen verrattuna. Hoitajan tarkastukset
toimivat asetuksen mukaisesti.
Suunnitelma käsitelty lautakunnassa
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma hyväksyttiin lautakunnassa
13.11.2012 §169.
Asukkaiden määrä / omalääkärivakanssi = 1900
Asukkaiden määrä / hoitajan
vakanssi (terveysasemat) = 780
2032 as / virka
Terveyspalvelujen tilakartoitus
on tehty.
Tilakartoitus on valmistunut osana viraston yhteistä selvitystä.
Työilmapiirikyselyn tulos kaupungin keskiarvoa.
Terveyspalveluissa kyselyn tuloksen
keskiarvo v. 2014 oli 3,59 / 5 ; huonoin
oli palkkaus 2,83 ja paras oli tasa-arvo
3,93. Koko kaupungin keskiarvosta ei
saatu tietoa.
770 as / toimi
90
Henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehtiminen
Asetuksen mukainen täydennyskoulutus annetaan suositusten
mukaisesti.
Koulutus toteutui suunnitellusti.
Talouden toteutuminen
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000€
29 602
5 367
-24 235
Talousarviomuutokset
1000€
- 362
0
362
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
29 240
5 367
-23 873
Tilinpäätös
2014
1000 €
29 793
4 567
-25 226
351
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
-553
-800
- 1 353
Toimintatulot
Toimintatulot toteutuivat noin 800 000 € alle arvioidun; tästä myyntituottojen osuus oli n. 676 000 €.
Suurimmat myyntituottojen alitukset olivat: kiintiöpakolaisten erityiskustannusten korvaukset n.
146 000 € ja kotikuntakorvaukset n. 266 000 €. Kotikuntakorvaukset ja sisäiset myyntituotot (Laihian yhteistoiminta-alueelta budjetoitu n. 96 000 € toteutumaa enemmän) eivät toteutuneet budjetoidusti, koska päivystys siirtyi 1.10. alkaen VKS:n yhteispäivystykseen. Samasta syystä maksutuotot jäivät alle budjetoidun n. 145 000 €:lla.
Toimintamenot
Toimintamenot ylittyivät noin 553 000 €. Palkat ja palkkiot toteutuivat n. 207 000 € alle muutetun
arvion. Vakinaisten viranhaltijoiden palkoissa säästyi n. 480 000 € johtuen täyttämättömistä lääkärin- ja hammaslääkärin vakansseista. Työsuhteisten kuukausipalkat ylittyivät n. 623 000 €:lla. Sairaus- ja vuosilomasijaisten palkat alittuivat yhteensä n. 126 000 € ja erilliskorvaukset n. 119 000 € .
Palvelujen ostot ylittyivät n. 923 000 €. Suurin ylitys oli asiakaspalvelujen ostoissa kunnilta ja kuntayhtymiltä, yhteensä n. 1,1 milj. euroa (vaasalaisten käynnit muualla); tästä summasta VKS:n yhteispäivystyksen osuus on n. 1, 013 milj. euroa. Muita ylityksiä olivat lääkinnällisen kuntoutuksen
terapiaostot n. 92 000 ja hammaslääkäripäivystyksen ostot n. 74 000 €.
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -menot jäivät noin 190 000 € alle arvion. Suurimpia menoeriä näissä
olivat hoitotarvikkeet (toteutuma n. 750 800 €) ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet (n.
353 000 €).
239 ERIKOISSAIRAANHOITO
Toiminta-ajatus
Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää kuntayhtymän jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja ratkaista ensisijaisesti oman alueen väestön erikoissairaanhoitoa vaativat terveysongelmat. Kunnat maksavat asukkaidensa erikoissairaanhoidosta käytön mukaan.
91
Tavoitteiden toteutuminen
Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut (Vaasalaisten osuus sairaanhoitopiirin
sairaaloissa
Suorite, tunnusluku
TP 2010
TP 2011
TP 2012
TP 2013
TP 2014
Poliklinikkakäynnit
Hoitopäivät
Drg-paketit, lkm
92 252
33 059
9 630
93 144
27 339
9 391
100 555
25 480
10 121
110 529
24 238
10 427
113 146
24 884
10 652
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1 000 €
85 105
0
85 105
Talousarviomuutokset
Muutettu
talousarvio
2014
1 000 €
85 805
700
-85 105
Tilinpäätös
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1 000 €
-8 306
2
-8 308
Talouden toteutuminen
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
1 000 €
700
700
0
2014
1 000 €
94 111
698
-93 412
55
Varausmäärärahoihin sisältyy 1 milj. euron varaus erikoissairaanhoidon menoihin. Varaus huomioon ottaen on määrärahaylitys 7,3 milj. euroa.
Tulot ovat Vanhan Vaasan sairaalan potilaiden entisten kotikuntien korvauksia. Nämä henkilöt ovat
lakimuutoksen oikeuttamina vaihtaneet kotikunnakseen Vaasan vuosina 2011 – 2013, ja VSHP on
laskuttanut näistä aluksi Vaasaa.
Ensihoidon osuus Vaasan sairaanhoitopiirin maksuosuudesta, 94,1 milj. eurosta, on 2 774 995 €.
240 YHTEISTOIMINTA-ALUE LAIHIA
Toiminta-ajatus
Laihian tulosalueella toteutetaan Vaasan kaupungin ja sosiaali- ja terveystoimen toimialan strategisten tavoitteiden sekä kaupungin ja Laihian kunnan yhteistoimintasopimuksen mukaisia sosiaalija terveyspalveluita.
Tavoitteiden toteutuminen
Toiminnan keskeisimpänä tavoitteena toimintavuodella 2014 on ollut järjestää lainsäädännön velvoittamat terveydenhuollon palvelut lähipalveluperiaatteella laadukkaasti, taloudellisesti ja määräaikojen puitteissa. Toiminnassa on korostettu asiakaslähtöisyyttä, hoidon oikea-aikaisuutta sekä
oikeaa hoidonporrastusta. Erityistä huomiota on kiinnitetty ikäihmisiin ja erityisesti kotona asumisen
tukemiseen, lasten ja nuorten palveluihin sekä hyvinvointiin varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen periaatteilla.
Lautakuntaan ja aluejaostoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisessa on onnistuttu pääsääntöisesti hyvin. Virka-aikainen päivystys omalla terveysasemalla ohjaa akuuttipainotteisten käyntien määrää sekä hoitajalle että lääkärille. Kontrollikäyntien ja määräaikaistarkastusten
lisäksi tarvitaan akuuttikäyntejä. Merkittävä osa vastaanottotoiminnasta hoidetaan hoitajavastaanottotoimintana.
92
Kotisairaanhoidon ennaltaehkäisevien kotikäyntien toteutus aloitettiin loppuvuonna. Myös työaikakokeilu käynnistettiin loppuvuodesta. Kotiuttamishoitajatoiminta käynnistettiin.
Fysioterapiaa ja fysioterapeuttien tekemiä kotikäyntejä on pystytty kehittämään ja lisäämään suunnitelman mukaisesti. 70-vuotialle suunnatut terveyskunnon kartoitukset on nähty toimivana palveluna. Ostopalveluissa mm. puheterapian ja toimintaterapian tarve ja käyttö on edelleen kasvussa.
Puheterapiassa ei määrärahan käyttöä pystytty ohjaamaan virkatyönä tehtävään toimintaan, kuten
oli suunniteltu. Ylitys pystyttiin kattamaan muun toiminnan säästöinä.
Sairaanhoitopiirin kunnalta laskuttamat siirtoviivepotilaspäivät ovat vähentyneet merkittävästi
(85pv/2014 ja 368pv/2013). Tähän on päästy hyvässä yhteistyössä mm. vuodeosaston, lääkärivastaanoton, kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja kunnan vanhuspalveluiden kanssa, kun palveluketjua
ja toimintoja on yhdessä saatu yhä toimivimmiksi.
Hammashuollossa hoitoon pääsyn määräaikojen toteutuminen on ollut haasteellista, ja työkuormaa
on jouduttu purkamaan ostopalvelun avulla. Avoinna olleeseen osa-aikaiseen hammaslääkärin
toimeen ei saatu virkalääkäriä.
Neuvolapalvelut ovat toimineet hyvin koko toimintavuoden. Verkostoitumista erityisesti sosiaalipalveluihin on lisätty mm. perhetyössä. Aikuisneuvola on linkittynyt entistä tiiviimmin lääkäri- ja sairaanhoitovastaanottotoimintaan vastaten erityisesti diabetes- ja verenpaineasiakkaiden vuositarkastuksista.
Psykologin toiminnassa osa työajasta on kohdistunut edelleen Vaasan Vähänkyrön alueelle sovitun mukaisesti. Vaasalta ostettujen psykososiaalisten palvelujen käyttö on vakiintunut kustannustasolle n. 100 000 €/v.
Lautakuntaan ja aluejaostoon
nähden sitovat tavoitteet 2014
Oikea-aikaiset ja laadukkaat
palvelut
Terveyden edistäminen
Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne
Neuvola-asetuksen toteutuminen
Tavoitetaso vuodelle 2014
Tavoitteen toteutuma
Käyntimäärät lääkärillä, hoitajalla
ja hammashuollossa
Akuuttihoitopainotteisuuden vähentäminen
Hoitoon pääsy on toteutunut
määräajoissa, ajoittain hammashuollossa hoitotakuu on ylittynyt.
Terveystarkastusten toteutuminen
Koululaisten ylipainon väheneminen
Neuvola-asetuksen velvoitteet
toteutuneet Erityistä huomioita on
kiinnitetty ylipainoon.
Toimintaa on edelleen kehitetty,
mm.tarkastuksia ja kartoituksia
lisäämällä
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen
Tavoitteiden, voimavarojen ja
toiminnan tasapaino
Hoito oikea-aikaista ja oikeassa
paikassa
Määrärahojen optimaalinen kohdentuminen
Osaava, uudistava ja motivoitunut henkilöstö
Täydennyskoulutuksista huolehtiminen
Vuodeosastopaikkojen käyttö
lääketieteelliseen tarpeeseen
Hoitopäivien ja -jaksojen määrä
vähentynyt, yhteistyötä kehitetty
yli yksikkö- ja toimialarajojen
Puheterapian määrärahojen kohdentamista virkatyöhön ostopalvelun sijasta
Edelleen ostopalveluna, ja tarve
kasvussa
Koulutuspäivien toteumaseuranta
Koulutukset on pystytty toteuttamaan suunnitellusti, tarkempi
raportti viraston henkilöstökerto-
93
Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
muksessa 2014 ( ltk:aan III/15)
*
*
*Sisäinen valvonta ja riskien hallinta: raportoidaan toimialatasolla keskitetysti
Talouden toteutuminen
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate/
vaikutus Vaasalle
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
6 236
6 236
Talousarviomuutokset
Tilinpäätös
1000 €
0
0
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
6 236
6 236
0
0
0
0
2014
1000 €
6 035
6 035
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
201
-201
0
Kokonaisuudessaan tulosalueen talousarvion toteutuma alittaa talousarvion n. 201 000 €. Vaasan
kaupungille tulosalueen kustannusvaikutus on 0 €.
Kuntaosuus (tulosyksikköjen nettomenot yhteensä) on 5 362 273,92 €. Tämän lisäksi käyttötalousarvion ulkopuolelta on toteutunut investointeja yhteensä 21 623,59 €. Kunnalta on toimintavuoden
aikana peritty ennakkona kuntaosuutta kuukausittain yhteensä n. 5,602 milj. euroa. Kunnalle on
näin ollen palautettava liikaa ennakkoon laskutettua kuntaosuutta n. 218 000 €.
Yhteistoiminta-alueen sopimuksen mukaan on kuntalaskutuksen tasauslasku laskutettava tai liikaa
peritty osuus palautettava viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Toimintatulot
Toimintatulot vastaavat suuruudeltaan toimintamenoja, koska muiden tulojen huomioimisen jälkeen
kuntaosuuksilla katetaan toteutuneet nettomenot. Toimintatuotot ilman kuntaosuuksia ylittyivät n.
24 000 € (toteuma n.104 %). Tulojen ylityksiä toteutui eri tulolajeissa, mutta maksutuotot alittuivat
n. 33 000 €.
Toimintamenot
Menojen toteutuma oli yhteensä 96,8 % talousarviosta. Säästöjä syntyi budjettiin verrattuna henkilöstömenoissa yhteensä n. 201 000 €, mm. lomapalkkajaksotus- ja yleiskorotusmäärärahat alittuivat yhteensä n. 87 000 €. Vakituisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkamenot alittivat talousarvion n. 232 000 €, mutta sijaisten palkkamenot taas ylittivät sen n.143 000 €.
Sairaanhoitopiiriin 1.10.2014 alkaen siirtyneen yhteispäivystyksen käytön VKS laskutti suoraan
kunnalta (3 kk:n laskutus n. 76 400 €), mikä vähensi vastaavasti kaupungin päivystyslaskutusta ja
menoja yhteistoiminta-alueelta. Palvelujen ostojen määräraha ylittyi n. 37 000 €, syynä erityisesti
terapiapalvelujen ostot.
94
VARHAISKASVATUS- JA PERUSOPETUSLAUTAKUNTA
Toiminta-ajatus
Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta huolehtii johtosäännön mukaan niistä tehtävistä, jotka
lasten päivähoidosta sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetuissa laeissa sekä
perusopetuslaissa ja näihin liittyvissä muissa laeissa ja asetuksissa on säädetty kunnan tehtäväksi.
Lisäksi lautakunta vastaa musiikkioppilaitoksessa tapahtuvasta musiikin- ja tanssinopetuksesta.
Jaostot käyttävät kaupunginvaltuuston myöntämien ja lautakunnan päättämien resurssien puitteissa itsenäistä päätösvaltaa kieliryhmäänsä koskevissa opetushallinnollisissa asioissa. Esiopetuksen
osalta jaostot käsittelevät omaa kieliryhmäänsä koskevat opetukseen ja sen kehittämiseen liittyvät
asiat ja hyväksyvät opetussuunnitelmat ja niihin liittyvät muut suunnitelmat. Lautakunnan tavoitteena on luoda tuloksellisen ja taloudellisen toiminnan edellytykset ja seurata tavoitteiden toteutumista. Lautakunta on säännöllisesti seurannut toiminnan ja talouden kehitystä. Lisäksi se on tunnusluvuin arvioinut toimintaa. Lautakunnan alaisuudessa on kasvatus- ja opetusvirasto.
Toimintamenot ja –tulot
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
102 844
9 052
-93 791
Talousarviomuutokset
1000 €
725
601
124
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
103 568
9 653
-93 915
Tilinpäätös
2014
1000 €
102 619
10 367
-92 252
910
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+949
+714
+1 663
Myyntitulot ja saadut tuet ovat suuremmat kuin budjetoidut. Palveluiden ja materiaali- ja aineiden
menot ovat toteutuneet huomattavasti budjetoitua pienempinä.
Henkilöstö
Vuosi
Vakituiset
Määräaikaiset
Työllistetyt
Kokoaikaiset
2013
2014
1 148
1 144
221
242
1
1
Osa-aikaiset
2013
2014
127
112
190
198
19
7
Yhteensä
2013
2014
1 275
1 256
411
440
20
8
300 VARHAISKASVATUS- JA PERUSOPETUSTOIMEN SEKÄ KUULA-OPISTON
HALLINTO
Toiminta-ajatus
Virastolla on yhteinen hallinto- ja talousyksikkö, joka käsittää yleishallinnon ja henkilöstö- ja talousyksiköt. Yhteisiä palveluja tarjoavat myös suomenkieliseen perusopetusosastoon sijoitettu palveluyksikkö ja ruotsinkieliseen perusopetusosastoon sijoitettu kehittämisyksikkö. Yhteisen hallinnon
tehtävänä on avustaa viraston johtajaa ja osastojen johtajia johtamis- ja kehittämistyössä.
Tavoitteiden toteutuminen
Lautakuntaan nähden sitovat
tavoitteet
Tulosalueen keskeiset tavoitteet
vuodelle 2014
Tavoitteen toteutuma
Taata kaupungissa riittävät,
laadukkaat, monipuoliset ja
tasapuoliset varhaiskasvatus-
Kehittämissuunnitelman 2013-2016
toteuttaminen ja uuden strategian toteutuksen käynnistäminen
Kehittämissuunnitelman
tavoitteiden ja strategian toteutus käynnistetty suunnitel-
95
ja perusopetuspalvelut, sekä
turvata myönteinen, edistyksellinen kasvun ilmapiiri.
Laatukriteerien ja arvioinnin käytännön
toteutus
man mukaisesti
Laatukriteerit ovat olemassa ja
arviointi toteutetaan joka toinen
vuosi.
Henkilöstön saatavuuden turvaaminen
Henkilöstösuunnittelutyön jatkuva tehostaminen
Täyttölupamenettely vaatii jatkuvaa suunnittelua
Uudelleensijoitustoiminnan kehittäminen
Hepake vastaa toiminnasta
Henkilöstön pätevyyden kehittäminen
Työssä jaksamisen turvaaminen
On osalle henkilöstöstä tehty
Osaamiskartoitus ja henkilökohtaiset
koulutussuunnitelmat
Sairauspoissaolojen syiden selvittäminen
Työhyvinvointia tukeva koulutus
Sisäinen valvonta ja riskien
hallinta.
Kaupunki on oikeudenmukainen, vastuullinen ja kilpailukykyinen työnantaja
Seurataan. Sairauspoissaolojen
määrä oli keskimäärin 14,2
pv/henk v 2014 (13,49 pv /
henk v 2013)
Vartu-keskusteluja on tehostettu
Ei järjestetä hallintokunnan
toimesta
Riskikartoitus on tehty
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
hallinnon palkat saatetaan vertailukelpoiseksi muiden hallintokuntien kanssa.
Ei ole toteutunut. Hepakkeen
vastuulla
Talouden toteutuminen
Toimintamenot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
Talousarviomuutokset
978
Toimintatulot
0
Toimintakate
-978
Tilinpäätös
1000 €
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
2014
1000 €
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
10
987
891
+97
0
28
+28
-10
-987
-863
+125
302 VARHAISKASVATUS
Toiminta-ajatus
Subjektiivinen oikeus kunnan järjestämään päivähoitopaikkaan alkaa vanhempainrahakauden päätyttyä, jatkuen siihen saakka kunnes lapsi oppivelvollisena siirtyy perusopetukseen. Se toteuttaa
alle kouluikäisen lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeutta saada lapselleen
päivähoitopaikka, mikä mahdollisuuksien mukaan tulisi järjestää myös vanhempien toivomassa
muodossa. Päiväkodit ja perhepäivähoito, leikkitoiminta, kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki ovat
perheille vaihtoehtoisia toimintamuotoja.
Varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön uusi organisaatiomalli elokuusta 2014. Sen mukaan varhaiskasvatus on jaettu neljään maantieteelliseen alueeseen: Keskusta, Pohjoinen, Itäinen ja Vähäkyrö. (Tilastoluvuissa vuodesta 2013 alkaen luvut sisältävät myös Vähänkyrön tiedot.)
Vaasassa esiopetus toteutetaan varhaiskasvatuksen yksiköissä. Kuusivuotiaiden ilmaista esiopetusta on annettu 4 h/pv ja 724 tuntia/v, työpäiviä 2014-2015 yhteensä 181.
Tukea tarvitseville lapsille järjestetään heidän tarpeitaan vastaavasti tukea erityisvarhaiskasvatuksen piirissä. Käytössä on kolmiportaisen tuen malli, jossa tuki on jaettu kolmeen osaan: yleinen,
96
tehostettu ja erityinen tuki. Lisäksi tulee huomioida suomi/ruotsi toisena kielenä opetus varhaiskasvatuksessa/esiopetuksessa.
Vuonna 2014 jatkettiin kotona hoidettavien pienten lasten tuen maksamista (Täsmälisä). Tukea
maksetaan 2 ikävuoteen ja maksettava summa on 250 euroa kuukaudessa. Lähtökohtana on perheiden valinta. Leikkipuistot ja avoimet päiväkodit tukevat kotona hoidettavien lasten vanhempia
kasvatustyössä.
Kunnallisen päivähoidon kysyntä / 0 – 6-vuotiaat
Kunnallisessa päivähoidossa 0–6-vuotiaita suhteessa ikäryhmään (%)
- joista päiväkodeissa (%)
- joista perhepäivähoidossa (%)
Kunnallisessa päivähoidossa 0–6-vuotiaita suhteessa hoidon tarpeeseen
- kokopäivähoidossa (%)
- osapäivähoidossa(%)(- pelkästään esiopetuksessa(4t) 3,6 %)
0-6-v. lapsia päivähoidossa 31.12. yhteensä
0-6-v. lapsia päiväkodeissa 31.12.
- joista ostopalvelupäiväkodeissa
Tukea vaativat lapset (resurssi)*
0-6-v. lapsia perhepäivähoidossa 31.12.
Tukea vaativat lapset (resurssi)*
Perhepäivähoitajia
-joista kotona hoitavia perhepäivähoitajia
Lapsia esiopetuksessa
Tukea vaativat lapset (resurssi)*
Lapsia erityisvarhaiskasvatuksessa
Lapsia leikkitoiminnassa
- leikkipuistoissa (lapsia keskim./toimintapäivä)
- kerhotoiminnassa
”
- avoimissa päiväkodissa (lapset /toimintapäivä)
”
(aikuiset/toimintapäivä)
Lasten kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tukea saaneita
perheitä keskim./kk
- joista yksityisen hoidon tukea saaneita perheitä
- joista osittaista tukea saaneita perheitä
- täsmälisää saaneita perheitä keskimäärin kuukausittain
2011
61
2012
61
2013
61
2014
62
84
16
85
15
85
15
85
15
92
8
2 916
2461
381
131
455
12
143
82
630
17
452
93
7
2 932
2502
387
169
430
16
123
70
622
28
445
93
7
3 188
2703
392
101
485
6
144
83
715
27
402
93
7
3 281
2798
374
87
483
5
121
82
720
22
422
30
52
56
40
855
25
52
50
40
843
14
133
60
39
958
11
136
59
39
954
4
177
191
5
177
228
11
200
234
9
238
225
*Lisäresurssia vaativat, tukea (kolmiportainen tuki) tarvitsevien lasten määrä.
Huom! Toimintavuoden aikana lasten määrä vaihtelee, tammi- toukokuussa lapsia on määrällisesti eniten hoidossa.
Kesällä lomien vuoksi määrä laskee (kesä-, heinä ja elokuu). Syys- joulukuussa lapsimäärä kasvaa, mutta ei saavuta
kevään lukemia. Tilastopäivä 31.12 antaa sen hetkisen tilanteen eikä näytä vuoden aikana tapahtuvia vaihteluja
hoidossa olevien lasten määrästä. Alkaen vuodesta 2013 on luvuissa mukana myös Vähänkyrön tiedot.
97
Tavoitteiden toteutuminen
Lautakuntaan nähden sitovat
tavoitteet
Tulosalueen keskeiset tavoitteet
vuodelle 2014
Tavoitteen toteuma
Varhaiskasvatus- ja esiopetuspalvelujen saatavuuden ja riittävyyden takaaminen koko kaupungissa
ja alueellisesti suomen- tai ruotsinkieli huomioiden.
Päivähoitopaikka järjestetään
mahdollisuuksien mukaan perheiden toiveen mukaisesti.
Paikat on järjestetty kaikille niitä
tarvitseville.
Täsmälisän maksamista jatketaan
kahteen ikävuoteen saakka (250
euroa/kk).
Täsmälisää saavan lapsen kotona
hoidettavasta, alle
esikouluikäisestä sisaruksesta
maksetaan 50 euroa/kk.
Korotettu Täsmälisä (250) ei ole
lisännyt hakijoiden määrää merkittävästi.
Täsmälisän sisarmaksu ei toteutunut.
Avointa leikkitoimintaa tarjotaan
vaihtoehtona päivähoidolle.
Lisätään ja kehitetään avoimen
päiväkodin kerhoja tarpeen mukaan, myös 2-3-vuotiaille. Avointa
leikkitoimintaa laajennetaan kaupungin eri asuinalueille.
Avoimen leikkitoiminnan kerhoja
lisättiin.
Turvataan riittävät päivähoitopalvelut eri asuinalueilla.
Bölen alueen lapset sijoitettu eri
puolille kaupunkia.
Asiakastyytyväisyyden arvioinnin
tulos 2,8 tai suurempi.
Vuosittaisen asiakastyytyväisyyskyselyn/arvioinnin tulos 3,68
(asteikko 1-4).
Kaikille hakijoille järjestetään ko.
palvelut lain määrittelemän ajan
puitteissa ja perheiden tarpeet
huomioon ottaen.
Tarjonnan alueellinen kohtaaminen ensisijaisesti lähipalveluperiaatteella
Turvata jokaisen lapsen oikeus
laadultaan hyvään ja monipuoliseen varhaiskasvatukseen ja
esiopetukseen sekä tasa-arvoiset
mahdollisuudet kehittyä omien
edellytystensä mukaisesti.
Asiakastyytyväisyyden arviointi
uudistetaan.
Turvataan riittävä määrä koulutettua ja ammattitaitoista henkilökuntaa.
Kasvatuskumppanuuskoulutus
jatkuu.
Toiminnan laadun seuranta jatkuvan arvioinnin avulla.
Arviointitulosten käsittely yksiköissä sekä raportointi vuosittain
osastolle ja jaostoille/ lautakunnalle.
Oppimisympäristön ja toimintakulttuurin kehittäminen siten, että toimiminen pienryhmissä on mahdollista.
Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy.
Maahanmuuttajataustainen lasten
kasvun, kehityksen ja oppimisen
tukeminen.
Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan
käsin saada tukea kasvulleen ja
oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan.
Kotouttamisen tukeminen päivähoidon keinoin.
Tuetaan lasten kielen kehitystä
(S2/R2-kieli).
Kielitaitotason jatkuva arviointi/
seuranta jatkuu.
Tukea tarvitsevien lasten hoidon,
kasvatuksen ja oppimisen sekä
tukimuotojen ja dokumentaation
kehittäminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
Erityisvarhaiskasvatuksen tilastoinnin ja seurannan kehittäminen.
Asiantuntijoiden lausunnot lisätuen tarpeista.
Tukea tarvitsevien lasten määrän ja lisäresurssien määrän
seuranta; yleinen tuki, tehostettu
tuki, erityinen tuki, avustajat,
kahden/kolmen paikalle sijoitukset, kelton asiakaskäynnit/vuosi.
Koulutetaan henkilöstöä atktaidoissa.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuk-
Henkilöstölle järjestetty jatkuvia
Effica-, Läsnä- ja Titania koulutuksia.
R2-kielen tuki ei ole toteutunut.
Lapsella on oikeus saada kasvuun
ja oppimiseen riittävä tuki.
Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen varhaiskasvatuksessa.
Kaikilla yksiköillä on verkkoyhteys
98
ja asianmukainen, riittävä laitteisto. Jokaisella yksikön henkilökuntaan kuuluvalla on mahdollisuus
käyttää tietokonetta työssään.
sen opetusohjelmien käytön lisääminen.
Selvitetään perhepäivähoitajien
työpuhelinten käyttöä.
Tukea tarvitsevien lasten tietojen
sähköinen dokumentointi.
Esikoululaisten tietojen sähköinen
dokumentointi.
Henkilöstön työssä jaksamisen
tukeminen.
Esiopetusohjelmia ei vielä otettu
laajaan käyttöön.
Perhepäivähoitajille ei ole otettu
työpuhelimia käyttöön.
Tukea tarvitsevien lasten osalta
sähköistä dokumentointia ei ole
otettu käyttöön.
Esikoululaisten osalta sähköistä
dokumentointia ei ole otettu
käyttöön.
Henkilöstölle annetaan mahdollisuus työnohjaukseen.
Työnohjausta tarjottu tarpeiden
mukaisesti.
Koko henkilöstölle järjestetään
täydennyskoulutusta.
Täydennyskoulutusta tarjottu
koko henkilöstölle.
Säännölliset kehityskeskustelut.
Henkilöstön ihmisenkokoinen
työmäärä.
Varajohtajatoiminnan kehittäminen.
Tyky -toiminta; mahdollistetaan
liikuntailtapäivän toteuttaminen.
Kehityskeskusteluja pidetty
Sairauslomien seuranta
kuukausittain.
Varhaiskasvatuksen uudelleen
organisointi 1.8. alkaen
Toteutunut, mutta ei koko henkilökunnalle. Tyky -toiminta on
tapahtunut pääsääntöisesti työajan ulkopuolella.
Talouden toteutuminen
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
Talousarviomuutokset
Tilinpäätös
1000 €
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
43 801
5 288
- 38 513
641
249
392
44 441
5 537
-38 905
44 303
5 885
-38 418
172
2014
1000 €
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
+138
+348
+486
Varhaiskasvatuksen toimintatulot ovat noin 600.000 e suuremmat kuin alkuperäinen talousarvio.
Maksutuottojen osuus tästä on noin 200.000 e. Valtion työllistämistuki ja täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset ovat 244.000e. Lisäksi kaupunki sai Päiväkoti Paxin siirtymisen myötä
Päiväkotiyhdistykseltä 74.900 euron suuruisen avustuksen.
Päiväkotien sekä ryhmäperhepäivähoitokotien osalta on jatkettu kartoitusta päivähoitopaikoista.
Joihinkin ryhmiin on vuoden 2014 aikana tehty rakenteellisia muutoksia, johtuen tiloista tai henkilökunnan määrästä. Purolan päiväkodin valmistumisen yhteydessä on tarkistettu päivähoitopaikkatilannetta ja päädyttiin lakkauttamaan Teerenpesän päiväkoti sekä Teeriniemen päiväkodin alaisuudessa toiminut päiväkotiryhmä Kivitaskut (30.6.2014).
Ennen ostopalvelupäiväkotina toiminut päiväkoti Pax siirtyi kaupungille 1.8.2014 ja sai uuden nimen Taikametsän päiväkoti. Myös Vähänkyrön osalta on tarkistettu varhaiskasvatuksen päivähoitorakennetta ja päädyttiin lakkauttamaan viikonloppuhoito.
Leikkipuistotoiminta lopetettiin kaupungin omana toimintana kokonaan kesällä 2014 vähäisen käytön vuoksi. Leikkipuistotoiminta siirtyi Setlementin toiminnan piiriin syksyllä 2014. Vuonna 2014 on
toiminut 10 avoimen päiväkodin kerhoryhmää, joista lämmin aterian on tarjottu seitsemässä kerhoryhmässä.
99
Ostopalvelupäiväkotien hoitopaikat kilpailutettiin ja uudet sopimukset astuivat voimaan alkaen
1.8.2014. Kilpailutuksessa uusien paikkojen hankinnassa oli pääpaino pienten lasten (alle 3 –v.)
paikoissa. Uusia sopimuksen mukaisia paikkoja hankittiin yhteensä 367 paikkaa. Hankittuja paikkoja on jonkin verran määrällisesti vähemmän kuin aikaisemmalla sopimuskaudella, mutta koska
pääpaino hankinnalla oli enemmän resurssia vaativissa pienten lasten paikoissa suhteessa yli 3 –
vuotiaiden paikkoihin, on hankitut paikat määrärahallisesti lähes entisen sopimuksen tasolla.
Kesäajan maksuttomuutta lasten poissaolojen ajalta toteutettiin edellisten kesien tapaan kesä-heinäkuussa sekä lisäksi elokuun poissaoloa ajalla 1.-15.8, mahdollisuutta käytti yhteensä 1648 lasta.
303 PERUSOPETUS
Toiminta-ajatus
Peruskoulutoiminnan toiminta-ajatus on tarjota korkealuokkaista peruspalvelua kasvatuksen, oppimisen ja opetuksen alalla sekä huolehtia siitä, että palvelut ovat suomen- ja ruotsinkielisten
asukkaiden saatavilla.
Peruskoulutuksen omaan toimintaan kuuluvat opetus ja pedagogiset palvelut, maahanmuuttajien
valmistava opetus ja tukiopetus, kansainvälinen toiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta, oppilashuolto,
kiinteistönhoito, sisäinen hallinto sekä palvelut ulkopuolisille.
Oppilasmäärä/vuosi
TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014
3247
3266
3286
3344
3779
3827
Luokkien 1-6 oppilaat ja esioppilaat
Luokkien 7-9 oppilaat ja lisäoppilaat
1743
1687
1656
1644
1803
1823
Yhteensä (ilman valmentavaa opetusta)
4990
4953
4942
4988
5582
5650
- joista erityisen tuen päät. saaneet, ei pid. opv
466
453
378
294
253
223,5
- joista vaikeimmin kehitysvammaisia,pid. opv
23
30
33
30
31
31,5
- joista muita vammaisoppilaita, pid. opv
96
103
109
113
128
135
Valmistava opetus
52
69
76
67
61
69
Luvut ovat keskiarvoja. TP 2013 = Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön alueen oppilasmäärä 20.9.2012 ja
20.9.2013
Keskimääräiset pedagogiset resurssit / oppilas
Vuosi
TP 2009
TP 2010
TP 2011
TP 2012
TP 2013
TP 2014
Yleisopetus, luokat 1-6
1,61
1,69
1,70
1,68
1,77
1,63
Yleisopetus, luokat 7-9
2,09
2,18
2,21
2,41
2,5
2,42
Luokkamuotoinen erityisopetus
2,82
3,06
3,50
3,88
3,96
4,48
Vammaisopetus
4,66
4,52
4,24
4,37
4,71
4,92
Perusopetus keskimäärin
1,89
1,96
1,99
2,03
2,09
2,0
Resurssit sisältävät opetushallituksen avustuksella rahoitetut opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetut tunnit .Kerhotunnit ja stipendi- ja kehittämisrahaston varoin rahoitetut kerho- ja tukitunnit eivät enää ole mukana
tilastoissa 2014. Sairaalaopetusta ei ole huomioitu.
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Koululaisten määrä
Kaupungin omissa yksiköissä
- Perusopetuksen yksiköt
- Varhaiskasvatuksen yksiköt
Yhteistyökumppaneiden järjestämä
Yhteensä
Kevät
2011
Syksy
2011
Kevät
2012
Syksy
2012
Kevät
2013
Syksy
2013
Kevät
2014
Syksy
2014
673
29
165
867
715
711
691
695
693
652
646
122
837
122
833
130
821
133
828
141
834
137
789
202
848
100
Tavoitteiden toteutuminen
Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet
Tulosalueen keskeiset tavoitteet
vuodelle 2014
Tavoitteen toteutuma
Johtajuuden vahvistaminen
Rehtoreiden/apulaisrehtoreiden
tehtäväkuvat ja ajankäyttö kartoitetaan
Apulais- ja vararehtoreiden
työnkuvaukset ovat osittain määrätty
koulujen vuosisuunnitelmissa.
Rehtoreiden viikkotyöaikaa
seurataan säännöllisesti
Henkilöstön työhyvinvointi
Osaamiskartoitukset / seurantakartoitukset tehdään rehtoreille,
opettajille sekä ohjaajille.
Luodaan osaamisen kehittämisen
malli, joka sisältää kartoituksen,
kehityskeskustelun ja yksilölliset
koulutussuunnitelmat
Osaamiskartoitukset ovat vielä kesken johtuen ohjelman puutteesta
Koulutukset osittain kartoituksien
pohjalta
Koulutusten järjestäminen kartoitusten pohjalta
Arvioinnin kehittäminen
Laatukriteereihin pohjautuvan arviointijärjestelmän käyttöönotto
Oppi-ja laatutyöryhmän perustaminen
Arviointijärjestelmä osittain otettu
käyttöön. Laatutyöryhmä perustettu
Opetus ja opetusjärjestelyt
Perusopetuksen tuntiresurssi 2
vvh/oppilas
Riittävät resurssit laadukkaaseen
oppimiseen ja opettamiseen
Oppimisen tuen uudelleenresursointi
Tuntiresurssi 2,04vvh/oppilas
Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki
Oppimisympäristöjen kehittäminen
Kodin ja koulun yhteistyön
kehittäminen
Alueellisen ja moniammatillisen
oppilashuoltotyön kehittäminen
Oppilashuolto järjestetty uuden oppilas-ja opiskelijahuoltolain mukaisesti
Talotoimen ja perusopetuksen
yhteinen fyysisten olosuhteiden
arviointi sekä kartoituksessa esiin
tulleiden epäkohtien korjaustoimenpiteet ja vuosikorjausesitykset
Eivät toteutuneet
Uusien tieto- ja viestintäteknisten
oppimisympäristöjen kehittäminen
ja käyttöönotto 2013-2020
Laitekannan ja ohjelmistojen
päivittäminen
Opetustilan varustus
Jokaisella opettajalla on
käytettävissä työasema
Tvt-tuen kehittäminen ja tvtkeskuksen perustaminen.
Pilvipalveluiden kehittäminen ja
vahvistaminen
Osittain toteutuneet
Kodin ja koulun yhteistyön
toimintatapojen määrittely
Viihtyvyyskysely tehty
101
Talouden toteutuminen
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
Talousarviomuutokset
Tilinpäätös
1000 €
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
51 324
134
51 458
50 730
+728
2 062
344
2 406
2 763
+357
Toimintakate
-49 262
-210
-49 052
Poistot
2014
1000 €
-47 967
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+1 085
675
Toimintatuloja kertyi noin 350 000 € budjetoitua enemmän.
Toimintamenot ovat alle budjetoidun. Henkilöstömenot alittavat budjetoidut menot täyttämättä olevien vakanssien takia, esim. psykososiaalisen oppilashuollon osalta. Merkittävin alitus on asiakaspalveluiden ostoissa.
Suomenkielisten peruskoulujen osalta käytettiin stipendi- ja kehittämisrahaston tuottoa koulujen toimintaan. Vuoden aikana toimintaan käytettyjä varoja katettiin em. rahaston tuotoilla yhteensä
184 695,99 €. Ruotsinkielisen stipendi- ja kehittämisrahaston 4 220 €:n tuottoa on käytetty lähinnä
stipendejä ja virkistystä varten.
Hankerahaa on käytetty yhteensä 915 072,08 €. Lisäksi on saatu muita avustuksia, yhteensä
175 830,88 €. Kaikkiaan on ulkopuolisilta saaduilla tuloilla rahoitettu toimintaa 1 090 902,96 eurolla.
305 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOTIKUNTAKORVAUKSET
Tulosalueen menoksi kirjataan korvaukset muissa kuin kaupungin esi- ja peruskouluissa
opiskelevista vaasalaisista oppilaista ja tuloksi korvaus muiden kuntien oppilaista, jotka ovat
oppilaina kaupungin peruskouluissa.
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
Talousarviomuutokset
Tilinpäätös
1000 €
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
2014
1000 €
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
Toimintamenot
4 713
-77
4 636
4 636
0
Toimintatulot
1000
-9
991
991
0
Toimintakate
- 3 713
69
- 3 645
-3 645
0
308 KUULA-OPISTO
Toiminta-ajatus
Kuula-opisto on taideoppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää musiikin ja tanssin sekä niihin liittyvien taidemuotojen opetusta. Opetuksen tulee kehittää valmiuksia luovaan ja monipuoliseen musiikin ja tanssin harrastamiseen ja esittämiseen sekä alan ammattiopintoihin. Keskeisenä tavoitteena
on myönteisen musiikki- ja tanssisuhteen luominen.
Tavoitteiden toteutuminen
Kuula-opiston 62. toimintavuoden sisäisen toiminnan stabilisointi on jatkunut. Toiminnan tehostamistyössä arvioidaan oppituntien pituus oppilaan oman motivaation ja tavoitteiden mukaan. Soitin-
102
valmennusmenetelmä uusille nuorille pyrkijöille on todettu hyväksi testien tilalla ja toiminta jatkuu
soitinstartti-nimen alla. Yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa on jatkunut vilkkaana. Kurssien
hyväksi lukeminen toisella asteella on uusittu Taikonakatemiaksi. Yhteistyössä Mustasaaren musiikkiopiston kanssa on palkattu ruotsinkieliselle muskaritoiminnalle yhteinen opettaja. Kuulaopiston tanssiopetus keskittyy lastentanssiin ja baletin opetukseen. Oppilasmäärä on pysynyt hyväksytyllä tasolla kovasta kilpailusta huolimatta. Henkilökunnan kanssa solmittiin paikallissopimus
muun työn sisällöstä ja raportoinnista. Tilat ovat olleet vilkkaassa käytössä ja Toivo Kuula salissa
oli vuoden aikana 66 muuta käyttökertaa.
Lautakuntaan nähden sitovat
tavoitteet
Oppilaat
Tyytyväiset ja osaavat oppilaat
Uusien opetusmenetelmien kehittäminen
Musiikki- ja tanssi
Elävä ja vireä musiikki- ja
tanssikulttuuri.
Henkilökunta
Osaava, sitoutunut, motivoitunut
ja kannustava henkilökunta.
Koulutus
Toimiva työnjako
Työilmapiiri
Perehdyttäminen
Organisaatio
Toimiva organisaatio
Tulosalueen keskeiset tavoitteet
vuodelle 2014
Tavoitteen toteutuma
Oppilasrekrytointi
Yhteistyö koulujen kanssa
Musiikkileikkikouluoppilaiden
ohjaaminen soitinopetukseen
Musiikin perusteiden kehittäminen
Musiikki: 217 pyrk., 176 sijoit.
Tanssi: 23 pyrk., 23 sijoitet.
Soitinkaruselli, 23 oppilasta
Yhteissoiton jaksottaminen
Kehittämishanke OPH:n rahoilla
naapurioppilaitosten kanssa
Kokeilu: Buranat
Konsertti- ja esitystoiminnan kehittäminen
Konserttien määrä 96
Yleisömäärä 8 350
Tuntiopettajien ja yhteisten opettajien sitoutuminen
Osaamisen kartoituksen seuranta
=> koulutussuunnitelma
Työkuvien ja vastuualueiden
selkeyttäminen
Ikääntymisen huomioiminen
Tyky-toiminnan kehittäminen
Opettajan opas
Pedagogisia teemakeskusteluja
Kehityskeskustelut
Wilma-ohjelman kehittäminen
Kuula-opiston tarpeisiin
Virvatuli-arviointijärjestelmän käyttöönotto
Wilma otettu käyttöön => haaste,
resurssi kehittämistyölle
Kahden arviointikohteen arviointi/vanhemmat ja oppilaat
suoritettu
Konserttityöryhmä
Sisäisen yhteistyön parantaminen
Yhteistyö
Hedelmällinen yhteistyö muiden
toimijoiden kanssa
Eri osastojen keskinäinen yhteistyö
Koulut ja päiväkodit
Päiväkotimuskarit
Kehitetään edelleen yhteismuotoja
koulujen kanssa
Yhteiskonsertti (tuttikonsertti)
Hankkeita yhteistyösopimuksen
mukaan
Kunnallisen tanssiopetuksen kehittäminen
Toiminta Vähässäkyrössä/ Merikaarto
Laihian sivutoimipiste
Isokyrön sivutoimipiste
Mustasaari / tanssi
Vaasan kaupunginorkesteri
Vaasan kaupunginteatteri
Vaasa opisto/Arbis
Lähikunnat
Kehityskeskustelut
Koulutussuunnitelma
Kehityskeskustelut
Pidetty 2 tyky-tilaisuutta
Työn alla. Tulee nettiin.
Henkilöstökokoukset sekä yksi
koulutuspäivä
14 päiväkotia mukana, 4 koulua
Toteutuu 2016
Tanssiesitykset 15.-16.4. 4 es.
Raportti tehty
Siirtyy vuodelle 2015
Oppilasmäärä 78
Oppilasmäärä 28
Yhteinen lastentanssiopettaja
1.8.lukien
103
Talous
Kestävä ja vakaa talous
Tilat
Tarkoituksenmukaiset tilat
Hyvä julkisuuskuva ja arvostus
Maltillinen maksupolitiikka
Ulkopuolista rahoitusta hankkeisiin
Talouden seurantaraportit
Uusien tilojen kapasiteetin
hyödyntäminen
Salin ulkopuolisia var. 66 kpl
Tiedotus- ja markkinointistrategian
sekä kotisivun päivitys
Uusittujen kotisivujen suunnittelu
Talouden toteutuminen
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
2 028
703
-1 325
Talousarviomuutokset
1000 €
17
17
-1
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
2 046
720
-1 326
Tilinpäätös
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
-14
-19
-33
2014
1000 €
2 059
701
-1 359
63
Kuulaopisto on pystynyt säästämään palveluista mutta henkilöstömenot ylittävät talousarvion noin
40 000 eurolla.
TOISEN ASTEEN KOULUTUSLAUTAKUNTA
Toiminta-ajatus
Toimialaan kuuluvat lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetuissa laeissa ja niihin liittyvissä asetuksissa määritellyt tehtävät.
Toimintamenot ja –tulot
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
40 545
9 295
-31 250
Talousarviomuutokset
1000 €
177
0
-177
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
40 722
9 295
-31 427
Tilinpäätös
2014
1000 €
40 792
10 200
-30 592
856
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
-70
+905
+835
Talousarviomuutokset aiheutuvat käyttösuunnitelmassa tehdyistä muutoksista, joilla talousarviot
oikaistiin vastaamaan vahvistettuja oppilaskohtaisia valtionosuuksia.
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Määräaikaiset
Kokoaikaiset
Toisen asteen yhteinen
hallinto
Lukiot
Ammattiopisto,
Aikuiskoulutuskeskus
Toisen asteen yhteinen
hallinto
Lukiot
Osa-aikaiset
17
59
163
78
2
11
Yhteensä
Toisen asteen yhteinen hallinto
5
Lukiot
5
Ammattiopisto,
18
Aikuiskoulutuskeskus
6
351
142
Lukiot
7
104
Ammattiopisto,
Aikuiskoulutuskeskus
30
37
397
Yhteensä
Ammattiopisto,
Aikuiskoulutuskeskus
17
38
96
493
luku sisältää 1 työllistetyn
310 TOISEN ASTEEN YHTEINEN HALLINTO
Toiminta-ajatus
Toisen asteen yhteinen hallinto toimii oppilaitosten koordinoivana toimintona, josta johdetaan koko
toista astetta koskevia tiedotus-, markkinointi- ja viestintä-, kirjasto-, atk-, varasto- ja hallintopalveluita. Toisen asteen yhteiseen hallintoon on budjetoitu koko toisen asteen yhteiset toiminnot.
Tavoitteiden toteutuminen
Yhteinen hallinto tarjoaa toiselle asteelle erilaisia keskitettyjä palveluja tehokkaasti.
Lautakuntaan nähden sitovat
tavoitteet
Arviointikriteeri/mittari
Tavoitteen toteutuma
Toisen asteen hallinto- ja tukipalvelujen toimintaa tehostetaan
Henkilöstön määrä
Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
Hallinto- ja tukipalvelujen
toimivuutta mitataan kyselyjen avulla
Eläköitymiset tehostivat henkilöstöresurssien käyttöä, mutta henkilöstöresurssien poistuminen heikensi
myös osaltaan toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista.
Vuoden aikana ei ehditty toteuttamaan kyselyjä.
Talouden toteutuminen
Alkuperäinen
talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
1 464
0
-1 464
Talousarviomuutokset
1000 €
-3
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
1 460
3
-1 460
Tilinpäätös
2014
1000 €
1 439
1
-1 438
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+21
+1
+22
312 VAASAN LYSEON LUKIO
Toiminta-ajatus
Lukio-opintojen tavoitteena ovat lukion päättötodistus ja ylioppilastodistus. Yleissivistävänä kouluna lukio antaa jatko-opintokelpoisuuden yliopistoon ja korkeakouluun. Aikuislinja tarjoaa vaihtoehtoisena opiskelumuotoja aikuisväestön opiskelutarpeiden tyydyttämiseksi.
Tavoitteiden toteutuminen
Päivälukiossa opiskelijamäärä on ollut hieman laskussa. Aikuislinjan osalta vuosittainen vaihtelu on
ollut vähäistä. Suuressa yksikössä läpäisyyn vaikuttaa ikäryhmien heterogeenisyys. Eri vuosikurssien osalta siinä voi olla merkittäviä eroja. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden lukumäärä on
jonkun verran kasvanut, samoin erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden määrä on kasvanut.
105
Opiskelijamäärät
TP 2012
729
57
786
2
Vuosi
Päivälukiot
Aikuislukiot
Vakituiset opiskelijat
Aineopiskelijat 1.1.2009 alkaen
Tavoitteet 2014
Opiskelijamäärä
Turvataan nykyinen opiskelijavolyymi rekrytointialueella
Läpäisy
Lukion oppimäärä suoritetaan
enintään 3 vuodessa lukioopintojen aloittamisesta
Opiskelijatyytyväisyys
TP 2013
742
52
794
0,4
TP 2014
770
43
814
2
Arviointikriteeri/mittari
Vähintään 780 + 50 opiskelijaa
Tavoitteen toteutuma
761,5 + 52
90 % päivälukion aloittaneesta
suorittaa lukion oppimäärän
kolmessa vuodessa
Toteutuma 83,39 %
Toteuma 3,6 %
Opiskelijaterveydenhuolto
Vuosittain suoritettava arviointi.
Tavoite 3,6
Jokaiselle toisen asteen koulutuksen opiskelijalle taataan
vastaanotto 1 krt/ vuosi
Sisäinen valvonta ja riskien
hallinta
Työvoiman saanti,
Opiskelijapohja
Ei saatavissa. Kaikki lukion aloittaneet ovat päässeet terveydenhoitajan tarkastukseen ensimmäisen lukuvuoden aikana
Tarve on arvioitu henkilöstösuunnitelmassa. Ennakointi on tehty
ajoissa. On huomioitu erityisen
tuen tarve.
Talouden toteutuminen
Lukion toiminta resursoidaan yksikköhintaperusteisesti. Toimintaan sovelletaan ylivuotista nettobudjetointia.
Valtuustoon nähden sitova
talouden tavoite
Arviointikriteeri/mittari
Tavoitteen toteutuma
Valtionosuusnormin mukaiset
kustannukset
Päivälukio 5 861,77 €/opiskelija
Aikuislukio 3 501,88 €/opiskelija
Päivälukio 5 722,81 €/opiskelija
Aikuislukio 3 493,56€/opiskelija
Lukiotoiminnan nettolaskelma on
esitetty s. 157-158.
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
5 392
207
-5 185
Talousarviomuutokset
1000 €
-377
0
377
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
5 015
207
-4 808
Toteutuma
2014
1000 €
4 922
193
-4 729
83
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+93
-14
+79
313 VASA GYMNASIUM JA VASA SVENSKA AFTONLÄROVERK
Toiminta-ajatus
Vasa gymnasium tarjoaa nuorille hyvää yleissivistävää teoreettista koulutusta turvallisessa ympäristössä, joka tukee heitä heidän jatko-opinnoissaan kolmannella asteella. Vasa svenska aftonläroverk antaa aikuisille ja nuorille mahdollisuuden suorittaa henkilökohtaista suunnitelmaa noudattavia
106
lukiokursseja etäopiskeluna, omien tarpeiden ja oman aikataulun pohjalta, aikuislukion opetussuunnitelman mukaan.
Tavoitteiden toteutuminen
Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet 2014 alla olevan taulukkotietojen mukaisesti. Jokainen Vasa
gymnasiumin opiskelija käy kuraattorin ja terveydenhoitajan luona vähintään kerran lukuvuodessa.
VG/VSA:n opettajakunta on pätevä. Kouluihin pyrkineiden määrä on ollut tasainen ja myös osoittanut taipumusta nousuun. Vasa gymnasiumissa muiden kuntien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt
Vaasan kaupungin huippu-urheilupainotuksen johdosta.
Tavoitteet 2014
Arviointikriteeri/mittari
Tavoitteen toteutuma
Opiskelijoiden määrä
Vasa gymnasium 145
Vasa svenska aftonläroverk 62
Läpäisy, opiskelija suorittaa
tutkinnon kolmessa vuodessa
Oppilaiden viihtyvyys
Opiskelijahuolto
90 % opiskelijoista
Vasa gymnasium 141,3
Vasa svenska aftonläroverk
73,3
94 %
Sisäinen valvonta ja riskien
hallinta
4,0
Jokaiselle opiskelijalle taataan
vähintään yksi käynti opiskelijaterveydenhuollossa lukuvuosittain.
Pätevän henkilöstön/pätevien opettajien saatavuus. Opiskelijoiden
/opintomateriaalin saatavuus
3,8 %
100 %
100 %
Talouden toteutuminen
Lukion toiminta resursoidaan yksikköhintaperusteisesti. Toimintaan sovelletaan ylivuotista nettobudjetointia.
Valtuustoon nähden sitova
talouden tavoite
Normihinta, valtionosuus/opisk.
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
1 449
155
-1 294
Arviointikriteeri/mittari
Tavoitteen toteutuma
Vasa gymnasium 6 940,34 €
/opiskelija
Vasa svenska aftonläroverk
3 501,88 €/opisk.
Vasa gymnasium 6 889,87 €
/opisk.
Vasa svenska aftonläroverk
3 253,49€/opisk.
Lukiotoiminnan nettolaskelmat on
esitetty s.157-158.
Talousarviomuutokset
1000 €
-80
80
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
1 368
155
-1 212
Tilinpäätös
2014
1000 €
1 553
212
-1 342
29
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
-185
+57
-130
Opiskelijamäärät
Vuosi
Päivälukiot
Aikuislukiot
Vakituiset opiskelijat
Aineopiskelijat 1.1.2009 alkaen
TP 2012
140
73
213
6,9
TP 2013
142
70
212
3,5
TP 2014
158
57
215
6,7
107
315 VAASAN AMMATTIOPISTO
Toiminta-ajatus
Vaasan ammattiopiston toiminta-ajatuksena ja yleisenä koulutuksellisena tavoitteena on kouluttaa
ammattitaitoista, laaja-alaisen pätevyyden omaavaa henkilöstöä elinkeino- ja työelämän sekä yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Tämän lisäksi tavoitteena on antaa opiskelijoille jatkoopiskeluvalmiudet ylemmälle koulutusasteelle. Vaasan ammattiopisto on kaksikielinen oppilaitos,
joka antaa opetusta suomen, ruotsin ja englannin kielellä.
Opiskelijamäärät koulutusaloittain ja asteittain (rahoituslain mukaisesti)
OPISKELIJAMÄÄRÄT
- tekniikan ala
- turvallisuusala
- kulttuuri, artesaani
- kulttuuri, viestintä
- yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
- luonnontieteiden ala
- matkailu- ja ravitsemis- ja talousala
- sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
- maahanmuuttajien koulutus
- vammaisten valmentava ja kuntouttava koul.
- ammatilliseen perusk. valmentava koulutus
Yhteensä
TP 2011
619
76
40
102
206
96
326
419
27
14
24
1 949
TP 2012
619
85
39
90
212
89
325
446
24
8
17
1 954
TP 2013
614
84
39
81
216
83
296
454
27
6
16
1 916
TP 2014
603
82
35
74
213
83
263
472
22
2
14
1 863
Tavoitteiden toteutuminen
Tavoitteet 2014
Työllisyysmittari
Keskeyttämismittari
Arviointikriteeri/mittari
75%
6%
Tavoitteen toteutuma
68,5%
7,18%
Jatko-opiskelumittari
20%
10,9%
Läpäisymittari
Opiskelijatyytyväisyys
Opiskelijaterveydenhuolto
70%
3,8 (asteikko 1-5)
Jokaiselle toisen asteen koulutuksen
opiskelijalle taataan vastaanotto
1krt/vuosi. Käytössä oma lääkäri.
Pätevän opetushenkilöstön saaminen
tietyille koulutusaloille.
73,6%
3,9
Opiskelijoille tehdyt terveystarkastukset vuosittain ovat
toteutuneet.
Henkilökohtainen pätevöitymisohjelma.
Sisäinen valvonta ja riskien
hallinta
Talouden toteutuminen
Vaasan ammattiopiston toimintaa resursoidaan yksikköhintaperusteisesti. Vaasan ammatti-opisto
on tehnyt rakenteellisia muutoksia toimintaansa saavuttaakseen nollatuloksen. Rakenteelliset muutokset on toteutettu mm. 4-jaksojärjestelmään siirtymisellä. Tämä on mahdollistanut yksilöllisten
opintopolkujen paremman huomioimisen sekä käytännössä mahdollistanut opintoajan lyhentymisen ja läpäisyn tehostamisen. Myös käytännön työssäoppimista on lisätty ja ryhmiä on mahdollisuuksien mukaan yhdistetty yli tutkintorajojen. Sopeutuminen niukempiin resursseihin on tehty asteittain, jotta opetuksen laatu ei ole kärsinyt. Vuoden 2014 aikana on opiskelijapaikkoja leikattu ja
yksikköhinta laskenut.
108
Valtuustoon nähden sitova
talouden tavoite
Resurssit
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
20 375
1 765
-18 610
Arviointikriteeri/mittari
Tavoitteen toteutuma
Valtionosuusnormin mukaiset
kustannukset 9 941,93 €/opiskelija.
Kustannuksiin sisältyy 250 000 €
takuusumma.
10 023,26 €/opiskelija
Nettolaskelma on esitetty
s.158-160
Talousarviomuutokset
1000 €
-213
0
213
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
20 162
1 765
-18 398
Tilinpäätös
2014
1000 €
19 824
1 738
-18 086
459
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
+338
-26
+311
318 VAASAN AIKUISKOULUTUSKESKUS
Toiminta-ajatus
Vaasan aikuiskoulutuskeskus – Vasa vuxenutbildningscenter – oppilaitoksen tehtävänä on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen koulutuksen ja sitä tukevien työelämän kehittämispalvelujen tuottaminen. Tehtävänä on kouluttaa käytännön osaajia alueen työelämän tarpeisiin sekä tuottaa yrityksille ja muille työyhteisöille niiden tarvitsemia koulutus- ja kehittämispalveluja. Aikuiskoulutuskeskuksen toiminta-ajatus perustuu kumppanuuteen.
Tavoitteiden toteutuminen
Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen toiminta suuntautui vuonna 2015 Vaasan alueen kannalta keskeisten elinkeinojen – sähkö-, metalli- sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan alan – tarvitseman työvoiman aikuiskoulutukseen sekä maahanmuuttajakoulutukseen. Aikuiskoulutuksen avulla on tuettu
työuran eri vaiheissa olevien osaamisen kehittämistä siten, että osaaminen vastaa muuttuvien
työmarkkinoiden sekä yksilöiden urakehityksen tarpeita.
Opiskelijarekrytointi onnistui vuonna 2014 yli tavoitteiden. Tavoitteena ollut opiskelijatyöpäivien
määrä ylitettiin selkeästi (toteuma: 229 144 opisktpv, tavoite: 194 916 opisktpv). Koulutustoiminnan
kokonaisliikevaihto toteutui n. 2,2 milj.e budjetoitua suurempana. Syynä kasvuun olivat erityisesti
perustutkinto-opiskelijoiden määrän kasvu sekä nuorten aikuisten osaamisohjelmaan saatu erillisrahoitus. Maksullisen palvelutoiminnan tavoite jäi toteutumatta, joskin se oli suuruudeltaan vuoden
2013 tasoa. Lisääntynyt liikevaihto ei lisännyt samassa suhteessa koulutustoiminnan kustannuksia,
mikä näkyy kertyneenä ylijäämänä.
Opiskelijatyytyväisyys oli hyvä. Koulutuksen keskeyttämisessä ei päästy tavoitteeseen ja kehitys
edelliseen vuoteen verrattuna oli negatiivista. Tämä edellyttää sekä ohjaustoiminnan että seurannan jatkokehittämistä. Suoritettujen tutkintojen määrä pysyi vuoden 2013 tasolla. Suoritettujen osatutkintojen määrä kasvoi, mikä voidaan katsoa positiiviseksi kehitykseksi uudistuvaa rahoitusmallia
silmällä pitäen.
Koulutusten toteutusmallien kehittämistä jatkettiin eri hankkeiden avulla. Tavoitteena on luoda sellaiset toteutusmallit, joilla pystytään vastaamaan sekä tuleviin ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistuksiin ja – leikkauksiin sekä tutkintojärjestelmän uudistumiseen.
109
Opiskelijatyöpäivien määrä
Työvoimapoliittinen koulutus
Ammatillinen lisäkoulutus
Ammatillinen peruskoulutus
Nuorten aikuisten osaamisohjelma
Muu koulutus (oppisopimus, yritysten henkilöstökoulutus, lyhytkurssit)
TP 2011
98 686
38 728
60545
-
TP 2012
94 647
41 884
68 421
-
TP 2013
93 216
43 469
71 877
-
TP 2014
92 659
38 991
79 387
5 805
15 119
9 032
12 170
12 302
Tavoitteet 2014
Arviointikriteeri/mittari
Tavoitteen toteutuma
Suoritetut tutkinnot
Suoritettuja tutkintoja yhteensä 710
Keskeyttäminen
Opiskelijatyytyväisyys
Keskeyttämisprosentti korkeintaan 8 %
Opiskelijapalautteiden keskiarvo:
OPAL 4,1
AIPAL 4,1
Yrityskoulutukset 4,5
Maksullisen palvelutoiminnan liikevaihto 7 %:a koulutustoiminnan liikevaihdosta
Koulutusmenot 2,8 %:ia henkilöstömenoista
Henkilöstö-, tila ja laiteresurssit tasapainossa käytössä olevaan rahoitukseen,
%-osuus liikevaihdosta
1966 tutkintoa, joista
313 koko tutkintoa ja 1653
osatutkintoa
9,8 %
Maksullisen palvelutoiminnan
osuus
Henkilöstön kehittäminen
Sisäinen valvonta ja riskien
hallinta, toiminnan sopeuttaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusleikkauksiin
OPAL 4,1
AIPAL 4,2
Yrityskoulutukset 4,4
4%
2,1 %
Toiminnan kustannukset
tasapainossa suhteessa
saatuun rahoitukseen:
Henkilöstökustannukset 56,4
% liikevaihdosta
Vuokrat 8,1 % liikevaihdosta
Poistot 2,0 % liikevaihdosta
Talouden toteutuminen
Tulos- ja rahoituslaskelma oli tasapainossa. Perustutkintojen osalta valtionosuusnormin mukainen
kustannus on pysynyt tasapainossa. Ylijäämällä varaudutaan vuosien 2015 – 2016 aikana tapahtuviin ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksiin.
Valtuustoon nähden sitova
talouden tavoite
Arviointikriteeri/mittari
Tavoitteen toteutuma
Tulos- ja rahoituslaskelma tasapainossa
Tulos- ja rahoituslaskelma
Valtionosuusnormin mukaiset
kustannukset 9 514,20 € / perustutkinto-opiskelija
€/perustutkinto-opiskelija
Tilikauden tulos + 890 748 €
Rahoitusjäämä + 1 175 782 €
Laskelma on esitetty sivulla 160.
Toteutuneet kustannukset 8 092,94
€ / perustutkinto-opiskelija
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
-11 864
7 168
-4 697
Talousarviomuutokset
1000 €
851
0
-851
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
12 715
7 168
-5 548
Tilinpäätös
2014
1000 €
13 052
8 056
-4 997
285
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
-337
+888
+551
110
OPPISOPIMUSTOIMEN JOHTOKUNTA
320 OPPISOPIMUSKOULUTUS
Toiminta-ajatus
Vaasan kaupungin oppisopimustoimen tehtävänä on johtaa ja valvoa oppisopimuksiin perustuvaa
koulutusta Vaasan kaupungin ja Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur`in toimialueella 1.7.1999 voimaan tulleen ja 1.1.2009 muutetun yhteistyösopimuksen mukaan.
Tavoitteiden toteutuminen
Vuoden 2014 painopistealueena on ollut tukea opiskelijoita saavuttamaan tavoitteensa, suorittaa
tutkinnon, ja työllistyä. Koulutuksen järjestäjille osoitetuista oppisopimusten enimmäismäärästä
Pohjanmaalla 30 % on osoitettu ensisijaisesti ruotsinkielistä oppisopimuskoulutusta varten.
Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet
Tavoitteena on järjestää koulutus
työpaikalla täydennettynä tietopuolisilla opinnoilla siten, että opiskelijasta tulee ammattitaitoinen työntekijä
siinä ammatissa, mihin hän oppisopimusteitse valmistuu.
Tavoitetaso vuonna 2014
Tavoitteen toteutuminen
Tavoitteena oli, että suurin
osa opiskelijoista suorittaa
ammatillisen tutkinnon ja työllistyy.
Vuoden 2014 aikana oppisopimusopiskelijoita oli 783, joista 284 solmi
oppisopimuksen vuoden 2014 aikana.
Suomenkielisiä opiskelijoita oli 465
ja ruotsinkielisiä 271 ( 34,6 %) sekä
muunkielisiä 47.
Opiskelijoista 214 suoritti tutkinnon.
Kaikista vuonna 2014 opiskelunsa
päättäneistä työllistyi noin 90,5 %
Infotilaisuuksia pidettiin 2014 aikana
n. 70 kpl oppisopimustoimistolla ja
yhteistyötahoille lähes 600 henkilölle.
Toimintamenot ja -tulot
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
2 491
Talousarviomuutokset
1000 €
-101
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
2 390
-2 491
101
-2 390
Tilinpäätös
2014
1000 €
2 391
-2 391
Poikkeama
1000 €
-1
-1
Oppilaskohtainen valtionosuus kirjataan rahoitusosaan.
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Kokoaikaiset
9
Osa-aikaiset
-
Yhteensä
9
TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA
330 VAASA-OPISTO
Toiminta-ajatus
Työväenopiston tavoitteena on edesauttaa kaikenikäisten kaupunkilaisten aktiivista ja hyvää
elämää tietoyhteiskunnassa. Tavoitteensa toteuttamiseksi opisto tarjoaa lain edellyttämällä tavalla
laadukasta ja monipuolista opetusta kohtuulliseen hintaan. Toiminnan perusajatuksia ovat elini-
111
käinen oppiminen ja tasa-arvo. Niistä juontuvat opiston toiminnassaan vaalimat luovuuden,
omaehtoisuuden ja osallistuvuuden arvot.
Tavoitteiden toteutuminen
Toiminnan painopistealueet
1. Laadukkaan ja aikaansa seuraavan vapaan sivistystyön opetustarjonnan takaaminen Vaasassa
ja Kyrönmaan alueella
2. Taiteen perusopetuksen kehittäminen, arviointi ja verkostoyhteistyö
3. Uuden organisaation synnyttäminen ja yhteisen asiantuntijuuden vahvistaminen – osaaminen,
yhteistyö ja kumppanuus
4. Osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen: nuorten maahanmuuttajien perusopinnot, monikulttuurisuus, erityisryhmät huomioiva toiminta ja kulttuuri
Kyrönmaan opiston toiminta siirtyi Vaasa-opiston alaisuuteen 1.8.2014 alkaen. Samalla yhdistyi
yksityinen ja kunnallinen, haja-asutusalueella ja urbaanissa ympäristössä toimiva opisto. Henkilöstösiirtosopimuksella opiston palvelukseen siirtyi kolme kokoaikaista työntekijää ja kymmeniä
tuntiopettajia. Uusi organisaatio on lähtenyt käyntiin hyvin ja opisto myy palvelut Isollekyrölle ja
Laihialle.
Taiteen perusopetus laajeni Vähäänkyröön. Virvatuli-arviointihanke toteutettiin yhteistyössä Kuulaopiston ja arbiksen kanssa. TaiKonin kesäleiritoiminta siirtyi arbiksen järjestettäväksi vuosiksi
2014-2015. Nuorten maahanmuuttajien perusopetus on vakiintunut ja se toteutetaan perusopetuksen valtionosuusrahoituksella.
Tavoitteet 2014
Arviointikriteeri/mittari
Tavoitteen toteutuma
Luoda puitteet ja toimintakulttuuri kansalaisopistotoiminnan
harjoittamiselle ja johtamiselle
yli kuntarajojen
kurssien ja osallistujien määrä lv.
2014-2015
Toiminta käynnistynyt
Vähässäkyrössä, Laihialla ja
Isossakyrössä 1.8.2014
asukkaiden osallistumisaktiivisuus
kyselyihin ja keskusteluihin
Kurssilaisten määrä alueella sl.
1863
Tiedotus aktiivista
Asukaskysely 6/2014, 170
vastausta; avoimet ovet em. kunnissa vko 48, 150 kävijää
Loppuunmyyty hyväntekeväisyyskonsertti nuorisoseuralla
Nuorisoluokka vakiintuu
Taiteen perusopetuksen laadun
kehittäminen ja tunnetuksi
tekeminen
Sisäisen valvonnan tavoitteet
Kiinteistön turvallisuuden ja
terveellisyyden parantaminen
Suorite, tunnusluku
Kurssien määrä
Opetustuntien määrä
peruskoulun päättötodistusten
määrä
ja opiskelijoiden sijoittuminen jatko-opintoihin
Virvatuli-arviointi
Uusien osallistujien määrä
18/19 oppilasta sai päättötodistuksen ja jatko-opiskelupaikan
Valvonnan parantaminen
Opistotalon muutostöiden loppuunsaattaminen
Ilmanvaihtoremontti
Valvontakamerajärjestelmä asennettu ja otettu käyttöön
Muutostyöt saatettu päätökseen
Ilmanvaihtoremontti ei toteudu
TP 2013
582
x) 14 785
arviointi on suoritettu
76 uutta oppilasta
TaiKon-akatemia käynnistyi
TA 2014
600
13 150
*TP 2014
733
xx)18 902
112
Valtionosuuteen oikeutt. tuntien määrä
12 800
12 800
17 195
Myönnetyt valtionosuustunnit
10 939
10 916
15 622
Kurssilaisten määrä
9 294
9 600
10 694
x) sisältää 800 tuntia nuorten maahanmuuttajien perusopetusta, uutta toimintaa
xx) sisältää 1.485 tuntia nuorten maahanmuuttajien perusopetusta sekä Eteenpäin –koulutusta 222 tuntia
*) Vähänkyrön, Isonkyrön ja Laihian kansalaisopistotoiminta mukana luvuissa 1.8.2014 lukien
Talouden toteutuminen
- uutena toimintana 1.8.2014 lukien on Vähänkyrön, Isonkyrön ja Laihian kansalaisopistotoiminta
- Opetushallituksen myöntämät 11 450 euron opintoseteliavustukset käytettiin eläkeläisten/senioreiden ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kurssimaksualennuksiin, 500 euroa
uudelleen budjetoitiin vuodelle 2015
- muut kurssialennukset (työttömät) olivat yhteensä 12.020 €.
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
1 653
270
-1 383
Talousarviomuutokset
1000 €
451
233
-217
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
2 103
503
-1 600
Tilinpäätös
TP 2013
564 662
TA 2014
804 970
718 259
10,8
77,3
601 030
9
62,6
2014
1000 €
2 081
530
-1 550
56
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
+22
+27
+50
Keskeiset talouden tunnusluvut
Tunnusluku
Valtionosuus €
Valtionosuus € (nuorten maahanmuuttajien perusopinnot)
Yhteensä
Nettomenot €, valtionosuus huomioitu
Nettomenot € / asukas
Nettomenot € / kurssilainen
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Määräaikaiset
Työllistetyt
Kokoaikaiset
17
1
1
Osa-aikaiset
1
98
1
TP 2014
804 970
252 590
1 057 560
492 800
5,76
43,0
Yhteensä
18
99
2
DIREKTIONEN FÖR VASA ARBETARINSTITUT
340 VASA ARBETARINSTITUT
Toiminta-ajatus
Toiminnan tarkoituksena on vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisesti:
-
toimia ruotsinkielisenä ja monikulttuurisena koulutuskeskuksena ja yhdessäolon paikkana
tarjota kohderyhmille mahdollisuuden osallistua monipuoliseen ja laadukkaaseen toimintaan, joka tukee yksilöllistä kehitystä ja myötävaikuttaa elämänlaatuun
toimia yhteiskuntavaikuttajana hyvin toimivassa verkostossa muiden toimijoiden kanssa.
Vuoden 2014 painopistealueet ja niiden toteutuminen:
Varsinaista toimintaa kehitetään vastaamaan paremmin kasvavien kohderyhmien eli maahanmuuttajien ja senioreiden kiinnostusta ja tarpeita. Toimintaa on kehitetty niin, että sekä brutto- että net-
113
to-osallistujamäärä on kasvanut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Talouden tasapainottaminen.
Toimintavuosi antaa hyvän taloudellisen tuloksen. TaiKons-arviointihanke toteutetaan ja markkinointiin panostetaan edelleen. Arviointihankkeita on toteutettu ja markkinoinnin panostamisen tuloksena osallistujamäärät kasvavat. Hanketoimintaa ylläpidetään ulkopuolisen rahoituksen ja kehittämismahdollisuuksien lisäämiseksi. Hanketoiminta on ollut kattava sekä tuonut taloudellista voittoa ja kehittämismahdollisuuksia.
Tavoitteiden toteutuminen
Tulosalueen tavoitteet 2014
Osallistujamäärän pitäminen
samalla tasolla kuin vuonna
2012 (3371 netto-osallistujaa,
5477 brutto-osallistujaa) vuoden 2013 ja 2014 säästöistä
huolimatta.
Arviointikriteeri/mittari
Kurssirekisterin osallistumistilastoja.
Tavoitteen toteutuminen
Vuonna 2014 järjestettiin 8724 h ja sen
lisäksi 316 h toimeksiantokoulutusta.
Osallistujamäärä 6870 – suurin opiston
historiassa.
Osallistujamäärä netto 4164.
Osallistujista 19 % oli eläkeläisiä, 4 %
työttömiä ja 26 % osallistujista oli miehiä.
Osoittaa, että Arbiksen kursille osallistuvat kokevat saavansa paremman elämänlaadun ja hyvinvoinnin.
Tämän toiminnan näkökulman
arviointi kurssiarviointien yhteydessä.
Vuonna 2014 76 % kurssiarvioinnin
täyttäneistä ilmoitti, että olivat kokeneet
saavansa paremman elämänlaadun
osallistumalla kurssille.
Järjestetyt opetustunnit.
Kurssimaksutuloja.
Valtiontukeen oikeutettujen opetustuntien määrä on vähentynyt hieman vuodesta 2014 ja 2015. Vakiintuu vuodesta
2016 lakimuutosten myötä.
Kurssimaksuista saadut tulot ovat kasvaneet 20 000 eurolla vuonna 2014
vuoteen 2014 verrattuna.
Sisäisen valvonnan tavoite
Säästövelvoite johtaa opetustuntien vähenemiseen, mikä
vuorostaan vähentää valtiontukea ja maksutuottoja.
Toimintamenot ja –tulot
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Määräaikaiset
Työllistetyt
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1 000 €
Talousarviomuutokset
Tilinpäätös
1 000 €
Muutettu
talousarvio
2014
1 000 €
944
238
-706
51
30
-21
995
268
-727
1030
332
-698
9
Kokoaikaiset
9
1
1
Osa-aikaiset
47
-
2014
1000 €
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
-34
+64
+29
Yhteensä
9
49
1
114
VAPAA-AIKALAUTAKUNTA
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
8 346
1 735
-6 610
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Määräaikaiset
Työllistetyt
Talousarviomuutokset
1000 €
458
0
-458
Kokoaikaiset
66
17
1
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
8 804
1 735
-7 068
Osa-aikaiset
4
11
6
Tilinpäätös
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+94
+200
+294
2014
1000 €
8 710
1 935
-6 774
984
Yhteensä
70
28
7
350 HALLINTO-OSASTO
Toiminta-ajatus
Hallinto-osaston tehtävänä on hoitaa vapaa-aikaviraston toimisto-, henkilöstö- ja taloushallinnolliset
toimistopalvelut sekä koordinoida ja kehittää näitä tiiviissä yhteistyössä kolmen toiminnallisen
osaston kanssa. Hallinto-osasto toimii vapaa-aikalautakunnan yleisenä valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. Sen keskeisimpiä asiakkaita ovat oman viraston henkilökunta sekä liikunta- ja nuorisoyhdistykset. Tulosalueen alaisuudessa on vapaa-aikalautakunnan avustusmääräraha, jota jaettiin vuonna 2014 78 liikunta- ja nuorisoyhdistykselle yhteensä n. 205 000 €.
Tavoitteiden toteutuminen
Tavoitteet 2014
Talouden seuranta, ennustaminen ja raportointi. Toimistopalveluiden koordinointi ja kehittäminen.
Jaetut avustukset yhdistyksille
€/asukas
Sisäinen valvonta ja riskien
hallinta
Henkilöstöriskit
Arviointikriteeri/mittari
Seuranta- ja raportointiselvitykset lautakunnalle, taloustoimeen ja keskushallinnolle.
Tavoitteen toteutuma
Tavoite toteutunut
TP 2014
TP 2014 3,09 €
Hallinto-osasto on asettanut riskienkartoituksessa tavoitteekseen ammattitaitoisen, motivoituneen ja määrältään
riittävän henkilökunnan. Työntekijöiden
muutosvalmiudet korostuvat kaupungin
tukipalvelu-uudistuksessa, jotta työtehtävät ja niiden tekijän osaaminen kohtaavat ja työstä selviäminen toteutuu.
Muutosmyönteinen henkilökunta
Oikeat henkilöt oikeissa työtehtävissä
Oikein mitoitetut henkilötyövuodet
Koulutustaso
Talouden toteutuminen
Hallinto-osasto on pysynyt sille annetussa budjettikehyksessä. Säästöjä saatiin sisäisillä tehtäväjärjestelyillä ja hyödyntämällä palkkatukea sekä tarkastelemalla kriittisemmin tarvittavia tavara- ja palveluhankintoja.
115
Alkuperäinen
talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
493
0
-493
Talousarviomuutokset
1000 €
25
0
-25
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
518
0
-518
Tilinpäätös
2014
1000 €
481
12
-469
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+37
+12
+49
351 LIIKUNTAOSASTO
Toiminta-ajatus
Liikuntaosasto tuottaa liikunta- ja vapaa-aikapalveluja ottaen erityisesti huomioon liikuntamahdollisuuksien tarjoamisen myös yhdistystoiminnan ulkopuolelle jääville sekä luo edellytyksiä urheiluseurojen ja muiden liikunta- ja vapaa-aikatoimintoja järjestävien tahojen toiminnalle.
Painopistealueita ovat:
- Terveysliikuntatoiminnan järjestäminen aktivoimaan väestöä eri ikäkausina
- Erityisliikunnan organisointi vastaamaan vammais- ja muun sovelletun liikunnan tarpeita, sekä ikääntyvien ja maahanmuuttajien liikuntapalveluiden kehittäminen
- Urheiluseurayhteistyö, valtakunnalliset ja alueelliset liikuntakampanjat
- Liikuntatila- ja aluevarausten hallinnointi
- Kuntosalitoimintojen ylläpito ja kehittäminen
- Lasten ja nuorten liikuntatoiminnan saatavuuden turvaaminen ja iltapäivätoiminnan tehostaminen
- Uinninopetuksen organisointi eri ikäisille kohderyhmille
Tavoitteiden toteutuminen
Toiminta toteutui tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Monipuolisia liikunnan harrastus- ja kilpailumahdollisuuksia pystyttiin tarjoamaan varsin kattavasti kaikkien vaasalaisten ja Vaasassa asuvien
käyttöön ja näin voitiin edesauttaa monin tavoin vaasalaisten hyvää elämää elämänkaaren eri vaiheissa. Liikuntaosasto tuotti omin ohjaajavoimin ja yhteistyössä yhdistysten kanssa monipuolisia
liikunnan harrastusmahdollisuuksia. Vaasan mestaruuksista kilpailtiin yleisurheilussa, jousiammunnassa ja bocciassa.
Action Power-toiminta kohdistettiin ensisijaisesti 1-6-luokkalaisiin lapsiin, joiden kokonaisliikuntamäärä on alle 2h/päivässä, ja lapsiin joilla ei ole mitään liikunnallista harrastusta. Toimintaa järjestettiin yhteistyössä kasvatus- ja opetusviraston kanssa. Muita yhteistyötahoja olivat sosiaali- ja
terveyspalvelut, paikalliset urheiluseurat ja oppilaitokset.
Uimahallissa oli 270 764 asiakasta. Viikko-ohjelma sisälsi 21 ohjattua vesivoimistelua, yhden venyttelyryhmän, neljä ohjattua kuntosalitoimintaa sekä uintiklinikan. Sotaveteraaneille pidettiin kerran viikossa vesivoimistelua sekä Tyky-tapahtumia, lapsille suunnattuja vesidiscoja ja lasten vesiliikuntakerho. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto (SUH) valitsi Vaasan uimahallin Vuoden 2014 uimahalliksi.
”Vireä Vaasa”- terveysliikuntaohjelma toimii Vaasan kaupungin työntekijöiden ja kaikkien vaasalaisten työikäisten liikunnalliseksi aktivoimiseksi ja terveyttä edistävän liikuntatietouden edistämiseksi.
Sovelletussa liikunnassa järjestettiin säännöllistä liikuntatoimintaa kaikille erityisryhmiin kuuluville
(mm. kehitysvammaisille, liikunta- ja CP-vammaisille, aistivammaisille sekä erityislapsille ja – nuorille).
116
Tavoitteet 2014
Liikuntapalvelujen tuottaminen
painopisteenä oleville kohderyhmille
Arviointikriteeri/mittari
Liikuntaryhmien määrä
Osallistuja- ja kävijämäärät
Tavoitteena PMuimataitomääritelmän mukainen uimataito. Uinninopetuksen järjestäminen alakoulun
oppilaille siten, että 90% yläkouluun siirtyvistä olisi uimataitoisia
Tilojen käytön maksimoiminen
ja mahdollisten lisätilojen toteuttaminen ja käyttöönotto
sekä lähiliikuntapaikkojen kehittäminen
Uimataitoisten% osuus yläkouluun siirryttäessä
Sisäinen valvonta ja riskien
hallinta
Turvallisuusriski liikuntatoimintojen tuottamisessa
Tavoitteen toteutuma
Action liikuntakerhoja oli 17 eri koululla (1-3
ryhmää/koulu), yht. 58 ryhmää. Osallistujia
1173.
Seurojen kanssa yhteistyössä lajikouluja 12
kpl, joissa 233 lasta. Loma-aikoihin sijoittuvia
liikuntaleirejä 12 kpl, joissa 246 lasta. Suurimmassa yksittäisessä tapahtumassa, koko
perheen liikuntariehassa n. 6 000 osallistujaa.
Sovelletun liikunnan ryhmiä järjestettiin
n.40/vko ja niihin osallistui noin 950 hlö/vko.
Senioriliikuntakortteja oli ostanut 534 hlöä.
Vireä Vaasan ryhmätoimintoihin on osallistunut n. 400 hlö/vko. Tapahtumiin on osallistunut noin 4 500 hlöä. Terveysliikuntakortteja
osti 455 hlöä. Hietalahden kuntotalolle myytiin vuosikortteja 333 kpl ja lyhyempiä kuntoilujaksoja 989 kpl. Uusia asiakkaita oli 201
kpl.
Uimahallissa kirjattiin 270 764 käyntiä, kesäuimakouluihin (20 kpl) osallistui 346 lasta.
Vaasalaisten yläkouluun siirtyvien uimataito% oli keväällä 2014 yli asetetun tavoitteen
eli 91%.
Liikuntatila- ja alueluovutusten määrien seuraaminen
Timmi varausohjelmaan tehtiin yht. 86 109 h
varauksia. Uimahallin tiloja (radat, ryhmäpäädyn saunat ja kokoustilat) varattiin vuoden aikana 22 311 h.
Vähäinen henkilöstömäärä ja
sijaisresurssien puute tekee
toimintojen tuottamisesta
haavoittuvaa ja on joissakin
olosuhteissa turvallisuusriski.
Mahdollisuus palkata lyhyellä varoitusajalla
ammattitaitoisia sijaisia. Henkilökunnan
ammattitaidon ylläpitäminen.
Talouden toteutuminen
Liikuntaosasto pysyi annetussa budjettikehyksessä ja säästöjä saavutettiin tarkalla työvuorosuunnittelulla ja kiinnittämällä erityistä huomiota sijaisten palkkaamistarpeeseen. Lisäksi säästöjä syntyi
tilapäisesti vuokrattavien tilojen vuokrauskuluissa. Action toiminnan järjestämiseen saatiin ulkopuolista rahoitusta yhteensä 27 000 € vuodelle 2014.
Alkuperäinen
talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
4 088
1 465
-2 623
Talousarviomuutokset
1000 €
115
0
-115
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
4 203
1 465
-2 738
Tilinpäätös
2014
1000 €
4 114
1 506
-2 608
60
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+89
+42
+130
117
352 LIIKUNTAPAIKKAOSASTO
Toiminta-ajatus
Liikuntapaikkaosasto on huolehtinut liikuntapaikkojen harjoitus- ja kilpailukuntoon saattamisesta.
Tavoitteena on, että liikuntapaikat ovat kuntalaisten ja seurojen käytössä ympäri vuoden, sääolosuhteet huomioiden.
Tavoitteiden toteutuminen
Talvi 2014 oli vähäluminen - hiihtolatujen osalta ei saatu koko talvena perinteistä latua tehtyä. Jääalueet olivat ainoastaan käytössä 1 kuukauden ajan, jonka jälkeen jäät sulivat. Vähäkyrön Saarenpäässä latujen osalta tilanne oli parempi. Öjbergetin talviurheilukeskus oli auki ainoastaan 48 päivää eli se avattiin 29.1.2014 ja suljettiin 17.3.2014. Jäälatuja ei saatu tehtyä laisinkaan huonon talven takia. Kesän 2014 osalta edustuskentät Hietalahden jalkapallostadionin, Kaarlen kentän ja Raviradan nurmi olivat hyvässä kunnossa. Monitoimiviheriön nurmet olivat hyvässä kunnossa. Uimarannat hoidettiin kesätyöntekijöiden ja oman väen kanssa hyvin.
Isolahden tekonurmi saatiin toteutettua Vaasan junioripalloilijoille. Pesäpallostadionin myyntipiste
uusittiin ja Kyrölän yleisurheilukentän ajanottorakennus toteutettiin omien miesten toimesta. Öjbergetin hissin ala-aseman peruskorjaus toteutettiin loppuvuodesta.
Tavoitteet 2014
Liikuntapaikat pidetään kunnossa siten,
että ne ovat turvallisesti kuntalaisten ja
seurojen käytettävissä olemassa olevien
resurssien puitteissa.
Liikuntapaikkojen pitkän aikavälin perusparannusohjelma on laadittu.
Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
Henkilöriskit
Arviointikriteeri/mittari
Asiakaspalautteet
Kuntoarviot
Tavoitteen toteutuma
Isolahden tekonurmen toteutus.
Öjbergetin hissin ala-aseman
peruskorjaus tehty.
Liikuntapaikkaosaston keski-ikä
on varsin korkea, lähemmäksi
50 vuotta. Sairauspoissaolot
ovat lisääntyneet vuosi vuodelta.
Uusien nuorien koulutettujen
liikuntapaikkahoitajien palkkaamista eläkkeelle lähtevien
tilalle.
Talouden toteutuminen
Liikuntapaikkaosaston budjetti ylittyi tavara- ja palveluhankintojen osalta, vaikka henkilöstösäästöjä
saatiinkin tarkalla työvuorosuunnittelulla ja kiinnittämällä huomioita ylityömääräyksiin. Tulojen alitus
oli seurausta Öjbergetin laskettelukeskuksen lyhyeksi jääneestä, sääoloista johtuvasta, toimintakaudesta.
Alkuperäinen
talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
1 988
86
-1 902
Talousarviomuutokset
1000 €
21
0
-21
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
2 010
86
-1 924
Tilinpäätös
2014
1000 €
2 037
79
-1 958
924
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
-27
-7
-34
118
355 NUORISO-OSASTO
Toiminta-ajatus
Nuoriso-osaston toiminnan tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäistä
syrjäytymistä, edistää nuorten osallistumista omien tavoitteiden toteuttamisessa ja yhteiskuntaan
kasvamisessa.
Tavoitteiden toteutuminen
Vaasalaiset nuoret käyttivät aktiivisesti nuoriso-osaston palveluita. Toiminnalle asetetut tavoitteet
toteutuivat pääsääntöisesti.
Taloudellisten säästötoimenpiteiden vaikutukset nuorisolain mukaisiin nuorisotyön peruspalveluihin
korvattiin hankerahoituksella. Viidellä erillisellä hankkeella tuotettiin; yksilö- ja ryhmäohjausta, kerhoja, monikulttuurinen nuorisotyö sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden, alueellisen nuorisotiedotuksen ja etsivän nuorisotyön palvelut (OKM:n rahoitus 75%).
Uutena palveluna tuotettiin nuorille suunnattu ohjelmatuottaja kurssi, minkä päätteeksi nuoret tuottivat musiikkitapahtuman. Nuoriso-osasto osallistui sosiaalipalveluiden nuorten aikuisten ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan toteuttamiseen tarjoamalla tilat ja toisen ohjaajan yhteen
ryhmistä. Toiminta toteutettiin moniammatillisesti sosiaalipalveluiden, nuoriso-osaston ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Molempia palveluita jatketaan hyvien tulosten vuoksi myös 2015.
Tavoitteet 2014
Nuorten sosiaalisten taitojen
ja osallisuuden edistäminen
sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisy tarjoamalla nuorille
ajanmukaisia matalankynnyksen harrastus- ja toimintamahdollisuuksia, tiloja ja
ohjausta sekä erityisnuorisotyön palveluita.
Arviointikriteeri/mittari
-Nuorisotalot:
-kävijöiden määrä
-nuorisotalotyön laadun arviointi auditoimalla
-Kävijöiden määrät:
- skeittihallissa
- nuorisotapahtumissa
- kerhoissa, kursseilla
- leireillä, retkillä
- nuorten tieto- ja neuvontapalvelu
Reimarissa
- monikulttuurisessa nuorisotyössä
- etsivässä nuorisotyössä
- nuorisovaltuuston osallisuus
Tavoitteen toteutuma
-Nuorisotaloissa käyntikertoja 28 695
nuorisotalot olivat auki ka. 3 - 4 pv/vko.
-Skettihalli oli auki ma - la, käyntikertoja n.
4 820.
-Nuorisotapahtumissa kävijöitä 3 452, tapahtumia ka. 1 / kk.
-Kerhoissa, (iltapäivä-, kulttuuri-, monikulttuuristen nuorten-, +18-vuotiaiden kerhoja),
kursseilla, retkillä ja leireillä nuoria yht.701.
-Reimarin palvelupisteessä kävijöitä 2 521
ja internetsivuilla käyntejä 59 432.
-Monikulttuuriseen nuorisotyöhön sisältyi
yksilöohjausta sekä erillisiä ja integroituja
kerhoja ja tapahtumia yht. 400 nuorta.
-Nuorisovaltuusto kokoontui 11 kertaa,
toimintakausi 1.9.2013–31.8.2014,kuusi
lautakuntapaikkaa puhe- ja läsnäolooikeudella, edustus kahdessa aluetoimikunnassa sekä eri asiantuntijatyöryhmissä.
-Etsivässä nuorisotyössä asiakkaita 367,
jonotusaika ka. 1kk, ikä ka. 18-20 vuotta.
Kolme etsivää työparia; 1 nuoriso- osasto,
1 Jupiter-Säätiö ja 1 Föregångarna.
- Yhteistyöhankkeet:
- VAO:n oppilaiden ryhmäyttäminen
(osa uusista oppilaista)
- JOPO:ssa kaksi (50% ) nuoriso-ohjaaja
- Perhekeskuspalvelujen koordinointi ja
nuorille suunnattujen palveluiden tuottaminen.
119
Sisäinen valvonta ja riskien
hallinta
Henkilöstöriskit
Riittävästi ammattitaitoista
henkilöstöä
Henkilöstö määrässä ajoittain puutteita,
yksintyöskentely lisääntyi.
Talouden toteutuminen
Nuoriso-osasto pysyi hyvin annetussa budjetissa. Nuorisopalveluiden järjestämiseen oli käytettävissä ulkopuolista rahoitusta yhteensä n. 145 000 € vuonna 2014 Ahaa-hankkeeseen myönnetyn
85 000 €:n avustuksen lisäksi.
Alkuperäinen
talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
1 776
185
-1 591
Talousarviomuutokset
1000 €
297
0
-297
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
2 073
185
-1 888
Tilinpäätös
2014
1000 €
2 078
339
-1 739
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
-5
+155
+149
MUSEOLAUTAKUNTA
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
3 485
197
- 3 289
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Määräaikaiset
Työllistetyt
Talousarviomuutokset
1000 €
322
208
-113
Kokoaikaiset
35
7
-
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
3 807
405
- 3 402
Osa-aikaiset
2
3
3
Tilinpäätös
2014
1000 €
3 576
459
- 3 117
-
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+231
+55
+286
Yhteensä
37
10
3
361 POHJANMAAN MUSEO
Toiminta-ajatus
Pohjanmaan museo vaalii Vaasan kaupungin ja Pohjanmaan aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä. Pohjanmaan museo toimii aluetaidemuseona ja maakuntamuseona sekä vastaa Museoviraston kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin liittyvistä viranomaistehtävistä. Pohjanmaan museoon kuulu Terranova – Merenkurkun luontokeskus, jota ylläpidetään yhteistyössä Metsähallituksen kanssa.
Tavoitteiden toteutuminen
Pohjanmaan museon vuoden 2014 toiminnan painopistealueita olivat sisäinen kehittämistyö sekä
museoiden organisaatiouudistuksen valmistelu. Päätös Vaasan kaupungin museoiden hallinnollisesta yhdistämisestä ja uudesta organisaatiosta tehtiin joulukuussa 2014.
Vaihtuvia näyttelyitä järjestettiin Pohjanmaan museossa ja Vaasan taidehallissa yhteensä 17. Lisäksi esillä oli 5 pysyväisluonteista perusnäyttelyä. Näyttelytoiminnan toimintamallien kehittämi-
120
seen kiinnitettiin erityistä huomiota. Museopedagogisen toiminnan päähanke oli Vaasan kaupungin
museoiden saavutettavuus- ja esteettömyyshanke, joka jatkuu vuonna 2015.
Keskeistä kehittämishanketta, museokokoelmien säilytystilaa, koskevaa tarveselvitystä päivitettiin
ja käsiteltiin tilahallintaryhmässä vuoden aikana.
Terranova – Merenkurkun luontokeskusta koskeva kehittämishanke ei edennyt toimintavuonna.
Wildlife Vaasa -luontoelokuvafestivaali järjestettiin suunnitelmien mukaisesti lokakuussa. Luontoelokuvakilpailuun osallistui 163 elokuvaa 47 maasta, kävijöitä oli 4 850.
Tavoitteet 2014
Museot arvioivat toimintaansa
hyvinvointipalveluiden tuottamisen
näkökulmasta. Museot ylläpitävät
laadukkaita kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja esittelyyn liittyviä
palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten kokemaa hyvinvointia.
Museo kehittää toimintaansa ja
palveluitaan tapahtumatuotannon
näkökulmasta. Museon palveluita
tarjotaan myös museorakennusten ulkopuolella. Lisäksi näyttelyiden näkyvyyttä kasvatetaan.
Toimenpiteinä museon palvelutuotannon keskittäminen, ydintehtävän kirkastaminen osana organisaation ja toiminnan kehittämistyötä sekä osallistuminen museotoimen hallinnon uudistamiseen.
Museo asettaa tavoitteekseen olla
palvelutasoltaan ja sisällöiltään
luotettava toimija. Luotettavuus
näkyy kokoelmatyön määrässä ja
tasossa.
Museo keskittyy saavutettavuuden parantamiseen ja ohjaa maakunnallisena toimijana saavutettavuuden toteutumista toimintaalueensa museoissa.
Museot osallistuvat organisaatiomuutoksensa osana Vaasan
kaupungin tilankäytön tehostamisohjelmaan sekä keskittyvät
tärkeimpien museokohteiden tilojen kehittämiseen. Lisäksi toimintavuoden aikana laaditaan museoiden kirjalliset toimintaprofiilit.
Museo ottaa toimintansa suunnitteluun ja kehittämiseen mukana
kolmannen sektorin, erityisesti
museon kokoelmatoiminnan sidosryhmät, sekä parantaa sidosryhmäyhteistyötä.
Arviointikriteeri/mittari
Pohjanmaan museo solmii valtakunnallisen kumppanuuden museoiden
toiminnan vaikuttavuuden arvointiin.
(k/e)
Tavoitteen toteutuma
Museoiden valtakunnallisen
arviointimallin toimintatapoja
uudistetaan. Museot solmivat
valtakunnallisen kumppanuuden vaikuttavuuden arviointiin
kehitystyön (ei)
Museo toteuttaa yhteistyöhankkeita
sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä
kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. (lkm)
- opastusten ja työpajojen lkm (250)
- muiden yleisötapahtumien lkm (100)
- näyttelyt, lkm (13)
- kävijämäärä (20 000)
Museo on edistänyt saavutettavuushankkeen puitteissa
yhteistyötä sosiaali- ja kolmannen sektorin kanssa. (1)
- opastusten ja työpajojen lkm
(309)
- muiden yleisötapahtumien
lkm (46)
- näyttelyt, lkm (17)
- kävijämäärä (23 143)
- kokoelmalainojen ja tilausten lkm 161
- digitoitujen objektien lukumäärä (3881)
- sisäinen arviointi
- kokoelmalainojen ja -tilausten lkm
(50), käsittelyaika (90 % 4 viikossa)
- kokoelmatyöhön käytetyt htv:t
- digitoitujen objektien lukumäärä (4
000)
Saavutettavuuskartoituksen sekä
saavutettavuuden ja esteettömyyden
toimenpideohjelman laatiminen. (k/e)
Erityisryhmille suunnattavat palvelut.
(tapahtumakerrat ja lukumäärä)
Sisäinen arviointi.
Sisäinen arviointi.
Osittainen toteuma: hanke on
edennyt ja jatkuu 2015.
Erityisryhmille suunnattavat
palvelut. (tapahtumakerrat ja
lukumäärä)
Osittainen toteuma.
Kokoelmatoiminnan sidosryhmien kanssa on neuvoteltu
yhteistyöstä ja täsmennetty
yhteistyön muotoja.
121
Toiminnassa keskitytään asiantuntijuuden jakamiseen sekä valtakunnallisiin kehittämisryhmiin ja
hankkeisiin osallistuminen. Museo
määrittelee ja hinnoittelee asiantuntijapalvelunsa. Museo antaa
lausunnot määräaikojen puitteissa.
- valtakunnalliset kehittämishankkeet
/ työryhmät (lkm)
- asiantuntijapalveluiden määrittely
(k/e)
- rakennettuun kulttuuriympäristöön ja
muinaismuistoihin liittyvät lausunnot
annetaan 4 viikossa (90 %)
- valtakunnalliset kehittämishankkeet: 3
- kyllä
- 190 lausuntoa
Sisäisen valvonnan tavoitteet
Talousarviossa vuodelle 2014 ei esitetty sisäisen valvonnan tavoitteita. Vuoden 2013 selonteossa
sisäisen valvonnan järjestämisestä asetettiin seuraavat päätavoitteet:
Sisäinen valvonta ja riskien
hallinta
Kokoelmien epätarkoituksenmukaiset säilytysolosuhteet
Epäselvät toimivalta- ja vastuukysymykset
Tavoitteenasettelun puutteet
sekä tavoitteiden ja toiminnan
ohjauksen välillä.
Organisaatiouudistuksen valmisteluun liittyvät riskit.
Tilatarveselvitys
Toimintaohjeiden täsmentäminen ja jalkauttaminen, talousohjauksen täsmentäminen sekä hankintaohjeistusten noudattaminen.
Tavoitteiden päivittäminen.
Tavoitteiden jalkauttaminen toimintaan.
Muutostuki.
Työhyvinvoinnin kehittämisen priorisointi, osaamisen kehittämisen suunnitelma.
Koulutukset.
Toteutunut: tarveselvitystä
päivitetty ja käsitelty tilatarveryhmässä
Toteutunut.
Laadittu hallintokunnan sisäinen ohjeistus hankinnoista.
Toteutunut.
Toteutunut.
Talouden toteutuminen
Alkuperäinen talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
2 083
120
-1 963
Talousarviomuutokset
1000 €
256
208
-48
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
2 339
328
-2 011
Tilinpäätös
2014
1000 €
2 260
330
-1 930
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
+79
+1
+81
Toimintatuotot ylittivät alkuperäisen talousarvion 210 000 €:lla. Ylityksen suurin selittäjä ovat ulkoiset avustukset. Myös pääsymaksutuotot ylittivät tavoitteen pääsymaksujen korotuksen ansiosta.
Toimintamenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 177 000 €:lla ja alittivat muutetun talousarvion
79 000 €:lla. Ero johtuu ulkoisten avustusten määrästä. Toimintamenojen alitus selittyy näyttely- ja
muun toiminnan kulukurilla. Myös täyttämättä jätetyt vakanssit vaikuttavat taloudelliseen tulokseen.
362 TIKANOJAN TAIDEKOTI JA KUNTSIN MODERNIN TAITEEN MUSEO
Toiminta-ajatus
Tikanojan taidekoti ja Kuntsin modernin taiteen museo ovat ammatillisesti hoidettuja taidemuseoita, joiden toiminta painottuu vaihtuviin näyttelyihin ja niihin liittyvään yleisötyöhön, jonka tavoitteena
on syventää taiteen ja katsojan kohtaamista sekä vahvistaa väestön ymmärrystä taide- ja kulttuuriperinnöstään. Tikanojan taidekodissa esitellään lahjoituskokoelman lisäksi tyyli- ja taidehistoriallisia
122
teemanäyttelyitä. Kuntsin modernin taiteen museo esittelee talletuskokoelmiensa ohella modernin
ja nykytaiteen näyttelyitä. Taidemuseot tuottavat kulttuuripalveluita kuntalaisille ja matkailijoille.
Tavoitteiden toteutuminen
Näyttelyitä toteutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti 10, joista viisi oli valtakunnallisia yhteistyönäyttelyitä ja kaksi kokoelmanäyttelyä. Näyttelyiden ja museoiden oheistapahtumien kävijämäärä
vuonna 2014 oli 20 409 henkilöä. Museo järjesti pedagogista toimintaa (opastukset, työpajat, luennot, vauvojen värikylvyt, museon ulkopuolelle tilattava Museo matkalaukussa -palvelu) 586 kertaa.
Kokoelmista lainattiin 13 teosta ja kokoelmateoksia konservoitiin 31 kpl. Kokoelmatutkimuksia valmistui vuoden aikana yksi ja kokoelmien tunnettuutta lisättiin järjestämällä Pop-up taidetapahtuma
Rewell centerissä. Museo osallistui valtakunnalliseen Suomen museoliiton pilottihankkeeseen
(Mobiili-opastus) ja julkaisi Frithjof Tikanojasta kertova Fritsin kyydissä -mobiiliopastuksen, joka on
tavoittanut 1 542 käyttäjää. Kokoelmien hallintaa on parannettu tarkentamalla toimintaohjeita ja
ohjaamalla henkilöstöresursseja kokoelmatyöhön. Mediaosumien määrä oli printtimedian osalta
272 ja muun median osalta 212. Museoiden www-sivuilla oli 30 430 käyntiä. Vuoden aikana valmisteltiin museoiden organisaatiouudistusta ja käynnistettiin Vaasan museoiden yhteinen saavutettavuus- ja esteettömyyshanke.
Tavoitteet 2014
1) Museoiden näyttely-, kokoelma-, julkaisu- ja tutkimustoiminta sekä pedagoginen
toiminta ja yleisötyö ovat vaikuttavia, tasokkaita ja valtakunnallisesti näkyviä.
2) Museoiden toiminta on
suunnitelmallista, tehokasta ja
asianmukaisesti resursoitua.
1) Museot arvioivat toimintansa vaikuttavuutta.
2) Museot laativat toimintaansa ohjaavia dokumentteja.
Arviointikriteeri/mittari
1) – näyttelyiden kävijämäärän ja sekä
muiden palveluiden käyttäjämäärän kasvu 3 %
- valtakunnallisiin hankkeisiin osallistuminen, 3
- näyttelyistä tehdään sisäinen arviointi
(k/e)
- kokoelmalainojen vaikuttavuuden seuranta (k/e)
1) - museot toteuttavat kävijätutkimuksen
(k/e)
2) - museot laativat näyttelystrategian
(k/e)
- museot päivittävät kokoelmiinsa liittyvät
sopimukset (5 kpl)
3) Museoiden palvelut tuotetaan molemmilla kotimaisilla
kielillä ja tarpeen mukaan
muilla kielillä.
Tavoitteen toteutuma
1) - näyttelyiden kävijämäärän
kasvu 3,4 %
- valtakunnallisiin hankkeisiin
ja yhteistyöhankkeisiin osallistuminen (k)
- näyttelyiden sisäinen arviointi (k)
2) - kokoelmalainojen vaikuttavuuden arviointi (e)
1) museoiden kävijätutkimus
(ei)
2) museoiden näyttelystrategia (ei)
- kokoelmasopimusten uusimista on valmisteltu
3) palvelut on tuotettu molemmilla kotimaisilla kielillä ja
näyttelytekstit myös englanniksi
Sisäisen valvonnan tavoitteet
Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
STRATEGISEN OHJAUKSEN
PUUTE
- toimintaa ohjaavien dokumenttien
puute
- epäselvä tavoitteenasettelu
* tehoton ja huonosti ohjautuva
organisaatio
* valtionosuuden lasku
* profiilin lasku
KOKOELMATOIMINNAN RISKIT
- kokoelman säilyminen, kunto ja
käyttö
- teosten heikot säilytysolosuhteet,
- laaditaan toimintaa ohjaavia dokumentteja
- parannetaan sisäisiä prosesseja
- kokoelmien uudet säilytystilat
- uudistetaan kokoelmien hallintaan
liittyvät sopimukset
- määritellään teosten vakuutusarvot
-laadittu ohje museoiden
asiantuntijapalveluiden myymisestä
-yhtenäistetty sisäisiä toimintamalleja, laadittu yleisiä toimintaohjeita ja sisäisiä työkaluja
-selkeytetty ja lisätty työryhmätyöskentelyä
- tilatarveselvitys on valmistunut ja edennyt tilahallintaryhmään
- laadittu ohjeet kokoelmien
123
puutteelliset inventoinnit ja virheellisesti määritellyt vakuutusarvot
- kokoelmatyön laiminlyönti
- puutteelliset sopimukset
* valtionosuuden vähentyminen
* teosvahingot, teosten tuhoutuminen
* vakuutus- ja konservointikustannusten kasvu
* tärkeimmän resurssin vajaakäyttö
- suunnataan toimintaresursseja kokoelmatyöhön
vastaanottamiselle ja valmisteltu kokoelmien hallintaan
liittyviä sopimuksia
- kokoelmapoliittista ohjelmaa
ja kokoelmien vakuutusarvojen määrittelytyötä on jatkettu
- kokoelmatyöhön on suunnattu henkilöstöresursseja
Talouden toteutuminen
Tikanoja Kuntsin toimintatulot ylittyivät arvioidusta, erityisesti sisäänpääsymaksujen osalta. Tähän
vaikuttivat alkuvuoden suosittu Linnan aarteet -näyttely sekä pääsylippuhintojen korotus 1.6.2014
lähtien. Lisäksi museot saivat ulkopuolisia tukia ja avustuksia 31 760 euroa ja näitä tuloja ei ole
arvioitu vuoden 2014 käyttösuunnitelmaan.
Toimintamenot alittivat talousarvion menokehyksen 152 000 eurolla. Tähän vaikuttivat mm. se, että
museoiden näyttelyiden määrää on vähennetty aikaisemmista vuosista ja muiden palveluiden osalta on keskitytty museoiden ydinpalveluihin. Lisäksi henkilöstömenoja on karsittu. Toimintamenoista
henkilöstökulujen osuus oli 49,0 %, kiinteistökulujen 22,6 % ja yleisten toimintakulujen 28,4 %.
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Alkuperäinen
talousarvio 2014
Talousarviomuutokset
1000 €
1 402
76
-1 326
1000 €
65
-65
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
1 468
76
-1 391
Tilinpäätös
2014
1000 €
1 316
130
-1 186
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+152
+53
+205
KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA
Toiminta-ajatus
Alueellisen, paikallisen ja valtakunnallisen yhteistyön kehittäminen kulttuuri- ja kirjastosektorilla –
yhteinen tekemisen ilon löytäminen fyysisiä ja virtuaalisia rajoja ylittämällä.
Toimintamenot ja –tulot
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Määräaikaiset
Työllistetyt
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
5 357
695
-4 662
Talousarviomuutokset
1000 €
279
99
-180
Kokoaikaiset
60
3
-
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
5 636
794
-4 842
Osa-aikaiset
5
7
5
Tilinpäätös
2014
1000 €
5 398
809
-4 588
120
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+238
+15
+253
Yhteensä
65
10
5
124
370 HALLINTO- JA TALOUSPALVELUYKSIKKÖ
Toiminta-ajatus
Hallinto- ja talouspalveluyksikkö tuottaa hallinnon ja talouden tukipalveluita kulttuurikeskukselle ja
kaupunginkirjastolle. Tulosalue sisältää kirjaston virastomestaripalvelut ja kiinteistöihin liittyvät hallinnolliset tehtävät.
Tavoitteiden toteutuminen
Hallintokunnan keskeiset tavoitteet 2014
Koulutettu, työhönsä sitoutunut ja
motivoitunut henkilökunta
Toimiva talousseuranta
Arviointikriteeri/mittari
Tavoitteen toteutuma
Koulutuspäivien ja osallistujien määrä
Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
Ammattitaitoinen henkilökunta
Koulutus
Lukumäärät sisältyvät kirjaston lukuihin.
Jatkuva talousseuranta on
toimiva.
Henkilökunta on osallistunut
aktiivisesti erilaisiin sisäisiin
ja ulkoisiin koulutuksiin
kyllä/ei
Talouden toteutuminen
Alkuperäinen
talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
277
0
-277
Talousarviomuutokset
1000 €
0
0
0
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
277
0
-277
Tilinpäätös
2014
1000 €
256
0
-256
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+21
0
+21
Toimintamenoissa syntyi säästöä 21 000 €, pääasiassa henkilöstömenoissa.
371 KULTTUURIKESKUS
Toiminta-ajatus
Kulttuurikeskuksen tehtävänä on vastata yleisen kulttuuritoiminnan kehittämisestä, toteuttamisesta
ja koordinoinnista, toteuttaa osaltaan laissa säädettyjä kunnan kulttuuritoiminnan tehtäviä luomalla
edellytyksiä monimuotoiselle kulttuurityölle sekä edistämällä monipuolista kulttuuritarjontaa. Tarkoituksena on luoda yhdessä kaupunkilaisten ja kulttuuritoimijoiden kanssa elinikäinen kulttuurisuhde
jokaiselle vaasalaiselle sekä korostaa kulttuuripalveluiden merkitystä osana ihmisen arkea ja
hyvinvointia.
Tavoitteiden toteutuminen
Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti suunnitelmien mukaisesti.
Avustuksia jaettiin 37 kpl (66 400 €). Lisäksi jaettiin itsenäisyyspäivän juhlassa vuoden 2014 Kulttuuripalkinto (2 000€) sekä Nuori kulttuuritekijä –stipendi (1 000 €). Myöntöprosentti hakemusmäärään nähden oli 48,6 % ja haettuun summaan nähden 34 %.
Vaasan XXII Kuorofestivaaleille osallistui tänä vuonna 74 kuoroa ja lauluyhtyettä, joista kahdeksan
oli pääartisteja; n. 1 500 esiintyjää ja yleisöä n. 20 500. Ulkomailta kuoroja osallistui viidestä eri
maasta.
125
Taiteiden yö jatkoi suosiotaan vaasalaisten ja lähialueiden asukkaiden keskuudessa. Tapahtuman
käyntimäärä vuonna 2014 oli noin 113 000 eli kävijöitä oli n. 35 000.
Kulttuurikeskuksen muuta toimintaa oli mm. Senioreille suunnattua kulttuuritoimintaa Kulttuurikarusellin kautta, lapsiperheille suunnattu festivaali Villa dei Misteri, Illallinen senaatilla, Vaasan jokaviikkoinen kesätapahtuma Vaasa Picnic ja Valoa!- tapahtuma ovat rikastuttaneet Vaasan kaupungin kulttuuritarjontaan ja tuonut pöhinää kaupunkilaisille.
Tavoitteet 2014
Koulutettu, työhönsä sitoutunut ja
motivoitunut henkilökunta
Arviointikriteeri/mittari
Koulutuspäivien määrä, koulutusmäärä-raha (% henkilöstökuluista), yksikön
sisäinen strategia, selkeät tehtäväkuvat
Ulkopuoliset rahoituslähteet
Ulkopuolisten saatujen avustusten
määrä
Budjetoitu toimintamääräraha, myönnetyt avustukset alueen kulttuuritoimijoille, toimijatyöryhmän ja ohjausryhmän kokousmäärä, alueen tapahtumat
Kulttuurikasarmin kehittäminen ja
tukeminen
Tavoitteen toteutuma
3 koulutuspäivää ja 4 seminaaria (0,3% henkilöstökuluista). Yksikön sisäinen kehittämissuunnitelma on tehty
ja tehtävänkuvia sekä nimikkeitä on muutettu vastaamaan tehtävien sisältöjä.
Ulkopuolista rahoitusta on
saatu 35 000 €
Kulttuuritoimijat kasarmilla
ovat itse aktivoituneet järjestämään erilaisia tapahtumia
alueella. Toimijatyöryhmät
ovat kokoontuneet omatoimisesti, ohjausryhmä ei ole kokoontunut.
Kulttuurikeskuksen kustantamat tapahtumat olivat Taiteiden yö sekä Joulubasaari.
Kulttuuritapahtumien tuottaminen
ja tukeminen
Tapahtumien määrä
Tuottajana tai osatuottajana
27 tapahtumassa.
Kulttuurisen ajattelun edistäminen, kulttuurikasvatus ja hyvinvoinnin lisääminen
Kulttuurikarusellin toiminta, koulu- ja
päiväkotiyhteistyö
Sisäinen valvonta ja riskien
hallinta
Ammattitaitoinen henkilökunta
Koulutus
Kulttuurikarusellin toiminta on
jatkunut tarjoten kulttuuritoimintaa senioreille. Koulu- ja
päiväkodeille on tarjottu esityksiä.
Henkilökunta on osallistunut
erilaisiin sisäisiin ja ulkoisiin
koulutuksiin ja verkostotapaamisiin.
Talouden toteutuminen
Alkuperäinen
talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
1 044
257
-787
Talousarviomuutokset
1000 €
6
-7
0
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
1 050
250
-799
Tilinpäätös
2014
1000 €
1 016
237
-779
27
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+34
-13
+20
Toimintamenoissa säästettiin 34 000 €, pääasiassa henkilöstömenoissa. Toimintatuloja oli 14 000
€ arvioitua vähemmän. Myynti- ja maksutuotot olivat noin 41 000 € budjetoitua pienemmät, johtuen
Kuorofestivaalin, KultTour-lehden ja myyntipalveluiden odotettua vähäisemmästä myynnistä. Avus-
126
tuksia taas saatiin arvioitua enemmän. Ulkopuolista rahoitusta on saatu avustuksina lähinnä Kuorofestivaalin järjestämiseen (35 000 €).
372 KIRJASTOTOIMI
Toiminta-ajatus
Toiminnan keskeinen ajatus on taata tasapuolisesti kansalaisille pääsy tiedon ja elämysten lähteille. Verkostoitunut kirjasto mahdollistaa tämän perusoikeuden. Kirjasto huomioi toiminnassaan alueelliset tarpeet ja tukee kansalaisten sivistyksellisiä ja kielellisiä oikeuksia. Kaupunginkirjaston visiona on olla vastustamaton sivistyksen ja elämysten keskus sekä kohtaamispaikka – näköalapaikka, jonne kaipaa takaisin.
Tavoitteiden toteutuminen
Tavoitteet 2014
Koulukirjastoyhteistyön edelleen
kehittäminen: kirjaston monipuolinen käyttö koulutyössä osana
TVT-hanketta
Arviointikriteeri/mittari
Tiedonhakuopetus ja kirjavinkkaus, kpl
ja oppilaita.
Opettajien tiedonhaun taitotason päivitys, tilaisuudet kpl ja osallistujat, verkkoaineistot kpl
Tavoitteen toteutuma
Opastus 52 kertaa, 1084
osallistujaa.
Vinkkaus 180 kertaa, 3886
osallistujaa.
Lainauskäyntejä 864, 13809
osallistujaa.
Ryhmäkäyntejä 730 kertaa,
9765 osallistujaa.
Satutunteja 132 kertaa, 1947
osallistujaa.
Merenkurkun maailmanperinnön
tietokeskus
Vastustamaton sivistyksen ja
elämysten keskus sekä kohtaamispaikka
Yhteistyöprojektin kehittäminen
Terranova -projekti ei ole
edennyt.
511 tapahtumaa ja 13158
osallistujaa.
Kirjaston verkkopalvelujen kehittäminen
Tarjotut vinkit, artikkelit kpl
Artikkeleita 27 kpl,
Vinkkejä 23 kpl.
E-aineiston käyttö
Käyttö/lainat
Käyttökerrat:
tietokannat 45224 kpl,
e-kirjat 3156 kpl,
e-lehdet 1638 kpl.
Fyysisten palvelupisteiden muotoilu
Saatu palaute
Aineiston löydettävyyden kehittäminen
Saatu palaute
Henkilöstön täydennyskoulutus:
sisältöjen tuntemus
Koulutuspäivien ja osallistujien määrä
Pääkirjastossa alakerran kokoelmien ja palvelun siirto
toiseen kerrokseen.
Asiakaspalaute myönteistä,
siirretyn kokoelman käyttö
vilkastunut.
Omatoimikirjastopalvelun
suunnittelu käynnistyi.
Hyllynpäätyopasteet uusittu
2014. Tilamuutokset jatkuvat
pääkirjastossa, aineiston löydettävyyttä edistetään edelleen, mm. opasteet koko talossa.
Koulutustilaisuuksia 70 kpl,
osallistujia 334.
Järjestettyjen tapahtumien määrä:
osallistujat/tapahtumat
127
Sisäinen valvonta ja riskien
hallinta
Ammattitaitoinen henkilökunta
Koulutus
Henkilökunta on osallistunut
aktiivisesti erilaisiin sisäisiin
ja ulkoisiin koulutuksiin.
Talouden toteutuminen
Alkuperäinen
talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
4 037
438
-3 599
Talousarviomuutokset
1000 €
273
+106
-167
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
4 310
544
-3 766
Tilinpäätös
2014
1000 €
4 126
572
-3 554
93
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+184
+28
+212
Toimintamenoissa syntyi säästöä 184 000 €, mistä suurin osa henkilöstömenoissa. Kaupunginkirjaston toimintamenoista noin 55 % muodostui henkilöstömenoista. Toimintatuloja saatiin 28 000 €
arvioitua enemmän. Kaupunginkirjaston toimintatuloista 60 % oli erilaisia avustuksia: OKM:n myöntämä maakuntakirjastoavustus (107 000 €) sekä kirjastotoimen kehittämishankkeisiin (172 438 €)
ja Littfestin toimintaan (14 500 €) tarkoitetut avustukset.
TEATTERI- JA ORKESTERILAUTAKUNTA
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
5 987
1 076
-4 911
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Määräaikaiset
Työllistetyt
Talousarviomuutokset
1000 €
91
87
-4
Kokoaikaiset
72
14
-
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
6 078
1 163
-4 915
Tilinpäätös
2014
1000 €
6 179
1 329
-4 850
169
Osa-aikaiset
10
1
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
-101
+167
+65
Yhteensä
72
24
1
380 VAASAN KAUPUNGINORKESTERI
Toiminta-ajatus
Vaasan kaupunginorkesteri tuottaa taiteellisesti korkeatasoisia ja monipuolisia musiikkielämyksiä ja
luo yhtenä keskeisenä kulttuurilaitoksena osaltaan kuvaa Vaasasta vetovoimaisena ja merkittävänä kulttuurikaupunkina. Orkesterin toimintaa ohjaa työ taidelaitoksena.
Tavoitteiden toteutuminen
Kaupunginorkesterilla on ollut vuoden aikana talousarviokirjoissa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti
monipuolista, korkeatasoista ja asiakkaat huomioonottavaa konserttitoimintaa sekä yhteistyöprojekteja:
- Sinfonia-, viihde-, kamari-, koululais-, päiväkoti- ja laitoskonsertteja
- Yhteiskonsertteja Seinäjoen kaupunginorkesterin, Korsholman musiikkijuhlien ja
Vaasan kamarimuusikoiden kanssa
- Tilausesiintymisiä mm. Ilmajoen musiikkijuhlilla ja Vaasan Kuorofestivaalilla
128
-
Oopperayhteistyö Vaasan kaupunginteatterin ja Vaasan Oopperasäätiön kanssa
Yleisölle avoimet konserttiesittelyt ja taiteilijatapaamiset
Tavoitteet 2014
Monipuolinen, korkeatasoinen ja
asiakkaat huomioonottava konserttitoiminta
Kustannustehokkuus
Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
Toimintamäärärahojen riittävyys
Arviointikriteeri/mittari
Konserttien määrä ja
kuulijamäärä
Tavoitteen toteutuma
87 esiintymistä
22 092 kuulijaa
Rahoituksen määrä
Konserttikohtaiset kustannukset saatu
minimoitua ja ulkopuolista rahoitusta haettu aktiivisesti.
Avustuksia yhteensä 56 600 €.
Kustannukset / konsertti
Vuoden aikana onnistuttu pitämään toiminta korkeatasoisena ja monipuolisena
budjettia noudattaen.
Talouden toteutuminen
Vuoden 2014 toteuma sisältää tilin 4309 ”Muu erityiskatteinen toiminta”, jossa toimintamenot olivat
- 99 657 € ja toimintatulot 99 657 €.
Alkuperäinen
talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
2 000
158
-1 842
Talousarviomuutokset
1000 €
-15
+15
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
1 985
158
-1 827
Tilinpäätös
2014
1000 €
2 016
195
-1 822
13
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
-31
+37
+5
381 VAASAN KAUPUNGINTEATTERI
Toiminta-ajatus
Kaupunginteatteri tuottaa taiteellisesti korkeatasoisia ja monipuolisia teatteriesityksiä ja luo yhtenä
keskeisenä kulttuurilaitoksena osaltaan kuvaa Vaasasta vetovoimaisena ja merkittävänä kulttuurikaupunkina. Teatterin toimintaa ohjaa työ taidelaitoksena.
Tavoitteiden toteutuminen
Teatteri teki vuonna 2014 kaikkien aikojen katsojaennätyksen: yhteensä 59 716 katsojaa. Kuluneen vuoden ohjelmistossa panostettiin erityisesti musiikkiteatteriin, mutta myös puhenäytelmiin,
lastenteatteriin ja uusiin näytelmäteksteihin.
Monipuolinen ja korkeatasoinen ohjelmisto yhdessä tehokkaan markkinoinnin ja myynnin kanssa
on kasvattanut teatterin yleisöpohjaa ja lisännyt teatterin tunnettavuutta myös maakuntaan. Tämä
osaltaan auttaa vetovoimaisen kulttuurikaupungin kuvan luomisessa.
Tavoitteet 2014
Kaupunginteatteri tuottaa korkeatasoisia suomenkielisiä ammattiteatteriesityksiä
Arviointikriteeri/mittari
Ensi-iltojen määrä
Tavoite 8 ensi-iltaa
Tavoitteen toteutuma
Ensi-iltoja 8: Ihmemaa Oz, Badding – rokkiin ja takaisin, Tarkastaja, Kolmen tähden Allullinen,
129
Välimatka, Taikatalvi, Lepakko,
The Amazing 60ies
Esitysten määrä
Tavoite 270 esitystä
Esityksiä yhteensä 281
Kävijämäärä tavoite 52 000 katsojaa
Kokonaiskatsojamäärä: 59 716
Sisäinen valvonta ja riskien
hallinta
Henkilöstöön liittyvät riskit
Henkilöstöbudjetin toteutuminen
Henkilöstöbudjetti ylittyi 2,2%
(suurempi esitysmäärä, tuotantojen laajuus)
Toimitilojen ja toiminnallisen varustuksen vanheneminen
Suunniteltujen investointien ja
hankintojen toteutuminen
Tilatarveselvitys tehty, esitystekniset hankinnat toteutuneet
suunnitellusti.
Talouden toteutuminen
Toimintakuluja kertyi 70 000€ enemmän kuin muutetussa talousarviossa. Ylitys selittyy muun muassa runsaamman tuotannon tuomista kuluista ja särkyneen kaluston uusimisesta.
Teatterin toimintatuottoja kertyi 130 000€ muutettua budjettia enemmän. Suurin toimintatuottojen
ylitys tapahtui maksutuotoissa (sisältäen mm. pääsylipputulot), jossa tuloja kertyi 160 000€ muutettua talousarviota enemmän.
Alkuperäinen
talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
3 987
918
-3 069
Talousarviomuutokset
1000 €
106
87
-19
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
4 093
1 005
-3 088
Toteutuma
2014
1000 €
4 163
1 135
-3 028
156
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
-70
+130
+60
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
2 879
1 680
-1 199
Talousarviomuutokset
1000 €
37
28
-9
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
2 916
1 708
-1 208
Tilinpäätös
2014
1000 €
3 003
1 955
-1 048
20
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
-87
+247
+160
500 RAKENNUSVALVONTA
Toiminta-ajatus
Rakennusvalvonta palvelee kaupunkilaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta sekä
käsittelee rakentamiseen tarvittavat luvat, suorittaa lupiin liittyvät tarkastukset ja antaa ohjeita rakentajille. Toimisto tukee teknistä tointa edistämällä, opastamalla ja valvomalla laadukkaan rakennuskannan ja viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä.
130
Tavoitteiden toteutuminen
Rakennusvalvontapalvelujen tarve on sidoksissa rakennustuotannon, uudis- ja korjausrakentamisen määrään ja siten edelleen vallitsevaan taloustilanteeseen. Lupia myönnettiin yht. 790 kpl ja
kerrosalaneliöitä 73 330 m2 (v. 2013 oli 862 kpl ja 94 666 m2), joista uusia asuinkerrostaloja 8 kpl
(2013: 10 kpl), rivitaloja 6 kpl (2013: 12 kpl) ja omakotitaloja 93 kpl (2013: 114 kpl).
Suorite, tunnusluku
Vireille jätetyt lupahakemukset
TP 2013
887
TA 2014
800
TP 2014
849
Lupien käsittelyajan keskiarvo
13,2 työpv
20
14,6 työpv
Katselmukset ja tarkastukset
2 790 kpl
2 200 kpl
2 323 kpl
Tavoitteet 2014
Ennakoiva laadunohjaus osaksi
viranomaistoimintaa
Henkilöstön osaamisen ja muutosvalmiuden kasvattaminen
Arviointikriteeri/mittari
Asiakaspalautteet
Keskiarvo asteikko 1-5
Jatko- ja täydennyskoulutuspäivien lukumäärä
Tasapainoinen talous
Omarahoitteisuusosuus kolmen vuoden keskiarvona on
85-90 %.
Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
Riskinkartoitusraportti
Tavoitteen toteutuma
Palautteita 13 kpl
Keskiarvo 4,50
Koulutuspäivät 4,5 pv/hlö
Omarahoitteisuusosuus kolmen
vuoden keskiarvona on 101,03 %
(2012: 98,6 %, 2013: 98,57 %,
2014 105,9 %)
Toteutui. Todetaan toteutuminen
vuosittain raportoinnin yhteydessä
Talouden toteutuminen
Rakennusvalvonnan toimintamenojen säästöt ovat henkilöstön palkkojen ja henkilösivukulujen
säästöjä. Tulot kasvoivat yli arvion osaksi siksi, että muutos-/ laajennushankkeet olivat suurempia
kuin aikaisemmin ja rakennusvalvontataksaa korotettiin 1.1.2014 n. 3 %.
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
828
698
-130
Talousarviomuutokset
1000 €
44
27
-17
Kokoaikaiset
9
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
872
725
-147
Osa-aikaiset
-
Tilinpäätös
2014
1000 €
-826
87
49
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
+45
+150
+196
Yhteensä
9
YMPÄRISTÖTOIMI
Toiminta-ajatus
Toiminta-ajatuksena on edistää elinympäristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä sekä luonnon ekologista monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä. Toimialaan kuuluvat viranomaistehtäviä suorittavat
ympäristönsuojelu- ja terveysvalvonta, eläinlääkintähuolto sekä laboratoriopalveluita tuottava ympäristölaboratorio.
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Määräaikaiset
Kokoaikaiset
29
4
Osa-aikaiset
-
Yhteensä
29
4
131
501 YMPÄRISTÖNSUOJELU
Toiminta-ajatus
Ympäristönsuojelu huolehtii kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelutehtävistä kuten ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilain mukaisista tehtävistä.
Tavoitteiden toteutuminen
Yksikkö tekee päätöksiä lupa- ja ilmoitusasioissa, tekee tarkastuksia sekä antaa neuvontaa ja
opastusta ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman mukaisesti. Ilmanlaadun seurantaa jatkettiin
yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa.
Tavoitteet 2014
Valvonta toteutetaan ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman 2014 mukaisesti
Tehdään ympäristöraportti 2013
Energia- ja ilmasto-ohjelma valmistuu
Ilmanlaadun jatkuvatoiminen
seuranta
Arviointikriteeri/mittari
Toteutumisaste
Tavoitteen toteutuma
Toteutumisaste 85 %
Raportin valmistuminen
Ilmastostrategian ja toimintaohjelman valmistuminen
Mittausten ajallinen kattavuus
vähintään 85 %
Raportti valmistui
Energia- ja ilmasto-ohjelma valmistui
Mittausten ajallinen kattavuus oli 95
%
Talouden toteutuminen
Alkuperäinen
talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
408
102
-306
Talousarviomuutokset
1000 €
-
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
408
102
-306
Tilinpäätös
2014
1000 €
383
120
-263
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+25
+18
+43
502 YMPÄRISTÖLABORATORIO
Toiminta-ajatus
Ympäristölaboratorio tuottaa analyysi-, näytteenotto- ja asiantuntijapalveluja, jotka liittyvät ympäristöalaan ja terveydensuojeluun.
Tavoitteiden toteutuminen
Tutkittujen näytteiden määrä oli 5868 kpl. Näytemäärä pieneni jonkin verran vuoden 2013 tasosta.
Jätevesiin liittyviä näytteitä oli vähemmän, muut näytemäärät olivat samaa tasoa kuin edellisenä
vuotena. Sisäilma- ja rakennusmateriaalitutkimuksia tehtiin 311 kpl. Aikaa tutkimustyöltä veivät laboratorion yhtiöittämistoimenpiteet. Ympäristölaboratorio aloittaa osakeyhtiönä 1.1.2015.
Talouden toteutuminen
Toimintamenot ylittyivät n. 218 000 eurolla. Ylitys aiheutui päällekkäisistä henkilöstökuluista (uudelleensijoitus, määräaikainen projektipäällikkö ja uuden kemistin palkkaaminen). palveluiden ostoista
(huolto- ja kunnossapitokustannukset, uusien henkilöiden koulutus, laboratorio-ohjelman lisä- ja
muutostyöt, mittatekniikan keskuksen ylimääräinen tarkastuskäynti) ja tarvikehankinnoista.
132
Tulot ylittivät arvion n. 98 500 eurolla. Tutkittujen näytteiden määrä ei lisääntynyt mutta muiden tutkimus- ja näytteenottopalveluiden määrä lisääntyi selvästi.
Alkuperäinen
talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Talousarviomuutokset
1000 €
-4
-
783
630
-153
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
779
630
-149
Toteutuma
2014
1000 €
1007
728
-279
15
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
-228
+98
-130
503 TERVEYSVALVONTA YHTEISTOIMINTA-ALUE
Toiminta-ajatus
Terveysvalvonta vastaa terveydensuojelu-, elintarvike-, tuoteturva-, ja tupakkalaissa kunnalle säädetyistä tehtävistä Vaasan ja Laihian muodostamalla yhteistoiminta-alueella.
Tavoitteiden toteutuminen
Toiminta perustuu vuosittain laadittavaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan, joka
pohjautuu valtion asettamiin valvontatavoitteisiin. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tehtäviin kuuluu mm. ilmoitusten ja hakemusten käsittely, lausuntojen antaminen, valitusten käsittely, epidemioiden selvittäminen, asumisterveysasiat sekä asiakkaiden neuvonta ja ohjaus.
Tavoitteet 2014
Valvonta toteutetaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman 2014 mukaisesti.
Arviointikriteeri/mittari
Valvontasuunnitelman toteutumisaste
Tavoitteen toteutuma
Toteutumisaste 62 %
Talouden toteutuminen
Alkuperäinen
talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
511
132
-379
Talousarviomuutokset
1000 €
-
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
511
132
-379
Tilinpäätös
2014
1000 €
500
122
-378
5
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+11
-10
+1
504 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO YHTEISTOIMINTA-ALUE
Toiminta-ajatus
Eläinlääkintähuolto vastaa peruseläinlääkäripalveluiden ympärivuorokautisesta saatavuudesta
Vaasan ja Laihian muodostamalla yhteistoiminta-alueella. Päivystysaikana (klo 16-08) palvelut järjestetään Vaasan, Mustasaaren, Vöyrin ja Laihian muodostamalla päivystysalueella.
Eläinlääkintähuolto vastaa myös eläinsuojelulain valvonnasta, ennaltaehkäisevästä eläinlääkintätyöstä, tarttuvien tautien vastustuksesta, kunnan velvollisuudesta huolehtia irrallaan tavattujen
lemmikkieläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä.
133
Tavoitteiden toteutuminen
Vaasan toimipisteessä pieneläinkäyntien määrä oli 2257 ja hoidettuja potilaita oli 4100. Maatiloille
ja talleille tehtiin 25 sairaskäyntiä. Eläinsuojelutarkastuskäyntejä tehtiin yksikössä 5 kpl, joista 2
epäilyyn perustunutta eläinsuojelukäyntiä ja muut ns. rutiinitarkastuksia talleihin, hoitoloihin jne.
Luonnonvaraisia loukkaantuneita eläimiä tarkastettiin tai lopetettiin vastaanotolla 50 kpl. Laihian
toimipisteessä pieneläinkäyntien määrä oli 1214 kpl ja hoidettuja potilaita oli 1336 kpl, suureläinkäyntejä oli 263 kpl ja hoidettuja potilaita oli 347 kpl. Eläinsuojelutarkastuskäyntejä oli 11 kpl, joista
3 oli Eviran määräämiä.
Tavoitteet 2014
Peruseläinlääkäripalveluiden
saatavuus ympäri vuorokauden
Arviointikriteeri/mittari
Poikkeamat
Tavoitteen toteutuma
Ei poikkeamia
Talouden toteutuminen
Toimintakulut jäivät alle arvion 60 000 euroa. Pääosin johtui siitä, että valvontaeläinlääkärin virka
oli täytettynä vain 6 kk. Kulujen alitus vaikutti myös tuloihin jotka jäivät alle arvion 10 000 eurolla,
koska yhteistoimintakorvauksia saadaan toteutuneiden menojen ja tulojen mukaan.
Alkuperäinen
talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Talousarviomuutokset
349
119
-230
1000 €
-3
+3
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
346
119
-227
Tilinpäätös
2014
1000 €
286
108
-178
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+60
-10
+50
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Toiminta-ajatus
Tekninen lautakunta huolehtii, mikäli ei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin yhdyskuntarakentamisen edellytyksistä, kuten maa- ja vesialueiden hallinnasta, hankinnasta ja luovutuksesta,
paikkatieto- ja kiinteistöinsinöörin palveluista sekä asuntoasioista, yleisten alueiden, liikenteen,
maa- ja vesirakenteiden sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, viheralueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä jätehuollon, vesihuollon ja
joukkoliikenteen viranomaistehtävistä, keskitetyistä ruokapalveluista sekä keskitetyistä siivouspalveluista. Lisäksi tekninen lautakunta toimii tielautakuntana.
Tavoitteiden toteutuminen
Tulosalueet ovat omissa tilinpäätöksissään esittäneet painopistealueensa ja toteutumat. Lautakunnan yhteisiä painopistealueita vuonna 2014 olivat seuraavat:
Tavoitteet 2014
Talouden tasapaino ja tuottavuuden kasvattaminen
Ydintoimintojen ja rakenteiden selkeyttäminen sekä toimintatapojen kehittäminen
Henkilöstörakenteen ja – määrän optimointi
ennakoivilla toimenpiteillä ja suunnittelulla
Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen
Tavoitteen toteutuma
Talouden tasapaino ja tuottavuus selviää tulosaluekohtaisista toteumista.
Teknisen toimen organisaatiomuutostyö odotti kaupungin
toimialajohtajamallin ja keskushallinnon tukipalveluiden kehittämistyön etenemistä.
Tekninen toimi jatkoi talousarvion laadinnassa henkilöstösuunnitelman ja tietojärjestelmän kehittämistä yhteistyössä
Henkilöstöpalveluiden ja Talouspalveluiden kanssa. HTVsäästövelvoite toteutui.
Työyhteisökyselyn tulosten perusteella on laadittu kehittä-
134
ja sairauspoissaolojen vähentäminen
missuunnitelmat. Henkilömäärältään suurimmalla tulosalueella Vaasan Ruokapalveluissa on käynnissä TYKkuntoutus yhteistyössä Kelan kanssa. Teknisen lautakunnan alaisten yksiköiden sairauspoissaolot / hlö olivat 2014
20,8 pv (2013: 18,6).
Sisäisen valvonnan tavoite
Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan menetelmien käytäntöön vieminen
Kaikki tulosalueet päivittivät riskienkartoitukset, totesivat
tehdyt toimenpiteet ja laativat riskienhallintasuunnitelmat
vuodelle 2015
Toimintamenot ja –tulot
Poikkeamat on selvitetty tulosaluekohtaisissa toimintakertomuksissa. Luvuissa ovat mukana sekä
kehykseen sisältyvät että sen ulkopuoliset tulosyksiköt. Merkittävin poikkeama on kiinteän omaisuuden myyntituoton jääminen 3,3 milj. € alle budjetoidun.
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
40 391
39 665
-727
Talousarvio- muutokset
1000 €
2 403
1 755
-648
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
42 795
41 420
-1 375
Tilinpäätös
2014
1000 €
42 657
38 318
-4 339
9 365
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+137
-3 102
-2 964
510 YHTEISPALVELUT
Toiminta-ajatus
Yhteispalvelut kehittää ja koordinoi toimintoja teknisen toimen vision ja sitä tukevien strategioiden
toteuttamiseksi sekä antaa laadukasta hallintopalvelua.
Tavoitteiden toteutuminen
Tavoitteet 2014
Ennakoivan henkilöstösuunnittelun
pilotin loppuun saattaminen ja käytäntöön vieminen toimialalla.
Uuden henkilöstösuunnitelmamallin edelleen kehittäminen.
Arviointikriteeri/mittari
Ennakointityön loppuraportti on
tehty ja tulokset käsitelty toimialalla.
Henkilöstösuunnitelman kehitystoimenpiteet tehty.
Ollaan mukana sähköisten palveluiden kehittämisessä. Jatketaan
sähköisten asiakaspalvelujärjestelmien hankintaa.
Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan menetelmien käytäntöön
vieminen
Meneillään olevien sähköisten
asiakaspalvelujärjestelmien hankinnan ja käyttöönoton toteutuminen.
Todetaan toteutuminen vuosittaisen raportoinnin yhteydessä.
Tavoitteen toteutuma
Toteutui.
Henkilöstösuunnitelman kehitystoimenpiteitä tehty, kehittäminen
jatkuu edelleen yhteistyössä keskushallinnon kanssa.
Teknisen toimen sähköinen palautejärjestelmä otettiin käyttöön 12 /
2014.
Toteutui
Talouden toteutuminen
Toimintatuotot jäivät alle talousarvion Yhteispalveluiden toiminnan supistuessa toimintamenoista
siirrettiin henkilöstösiirtojen myötä määrärahoja muille tulosalueille.
135
Alkuperäinen
talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
895
124
771
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Työllistetyt
Talousarviomuutokset
1000 €
- 20
0
-45
Kokoaikaiset
10
1
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
874
124
751
Tilinpäätös
Osa-aikaiset
-
2014
1000 €
849
96
753
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+ 26
-28
-2
Yhteensä
10
1
511 KIINTEISTÖTOIMI
Toiminta-ajatus
Kiinteistötoimen toiminta-ajatuksena on luoda edellytykset toiminnallisesti ja yhdyskuntataloudellisesti kilpailukykyiselle kaupunkirakenteelle huolehtimalla kaupungin maapolitiikan ja asunto-olojen
kehittämisestä, maa- ja vesialueiden hallinnasta, hankinnasta ja luovutuksesta, paikkatiedon hallinnan kehittämisestä ja kartastotehtävistä, kiinteistönmuodostus- ja mittaustehtävistä sekä kiinteistörekisterin pidosta. Kiinteistötoimi jakaantuu seuraaviin tulosyksiköihin:
• Tonttipalvelut
• Kiinteistö- ja mittauspalvelut
• Paikkatietopalvelut
• Asumispalvelut
Tavoitteiden toteutuminen
Valtuuston hyväksymää maapoliittista ohjelmaa on toteutettu maanhankinnan, tontinluovutuksen ja
muun maapolitiikan osa-alueilla. Kaupunki omisti vuoden lopussa maa-alueita n. 6040 ha ja vesialueita n. 2084 ha. Kaupungin omistamiin alueisiin kohdistuvia maanvuokrasopimuksia oli vuoden
lopussa 3705 kpl. Uutta raakamaata hankittiin 113 ha. Uusia omakotitontteja oli haettavana 80 kpl.
Lisäksi jatkuvassa haussa on noin 65 tonttia. Tontteja myytiin 12 ja vuokrattiin 60. Vuoden aikana
on tutkittu 7 pilaantunutta maa-aluetta ja kunnostettu 2 kohdetta. Tuloja maakaupoista, maanvuokrista ja maankäyttösopimuksista kaupunki sai yhteensä noin 9,6 milj. €.
Asuntoasioissa ovat työllistäneet koko vuoden hoivakoti- ja muut erityisasumishankkeet. Hissiprojekti on edennyt hyvin. Vaasa on mukana valtakunnallisessa hissiprojektissa ja päässyt hyvällä
toiminnallaan esimerkkikaupungiksi, sillä useita hissirakentamishankkeita on käynnistynyt. Korjausja energia-avustuksia on myös jaettu. Valvontatoimenpiteinä on erityisesti tehostettu erityisasumisen asukasvalvontaa ja informoitu yhteistyökumppaneita. Asumispalveluista on osallistuttu myös
aktiivisesti Mato-ohjelman laadintaan asumisen ja yhdyskuntapalveluiden näkökulmasta.
Vaasan itäiset osat ja Sepänkylä ilmakuvattiin ja laserkeilattiin helikopterista pistetiheydellä 10 korkeuspistettä/neliömetri. Sen lisäksi yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa laserkeilattiin koko
Vaasa ja Vähäkyrö. Aineistot otettiin käyttöön syksyn aikana ja niitä alettiin hyödyntää projektissa,
jossa uudistetaan pohjakartan tuotantoprosessi ja laaditaan 3D-kaupunkimalli. Vakituisesta henkilökunnasta kolme aloitti syksyllä kouluttautumisen uuden prosessin mukaisiin tehtäviin. Esri Kuntalisenssiin kuuluvasta ArcGIS-ohjelmistosta järjestettiin perus- ja jatkokoulutusta kaupungin eri hallintokunnille. Vaasan Taiteiden Yötä varten kehitettiin mobiilikarttasovellus, joka perustuu Esrin
Story Maps –teknologiaan.
136
Kiinteistönmuodostuksen merkittävimpiä kehityskohteita on ollut toimitustuotantoprosessin tehostaminen ja laadun parantaminen sekä kiinteistörekisteritietojen perusparannus etenkin rakennusrasitteiden osalta. Mittauspalvelut on suorittanut rakennusvalvontamittauksia, tontinmittauksia ja
kartoituksia sekä kevään aikana ilmakuvauksien ja laserkeilausalueiden signaloinnit.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Tavoitteet 2014
Päätös yritystonteista kolmessa kuukaudessa.
Arviointikriteeri/mittari
Toteutumisaste.
Tavoitteen toteutuma
Yritystonttien varaushakemukset on käsitelty tavoitteen mukaisesti.
Aktiivinen raakamaahankinta.
Aktiivinen tonttitarjonta.
Yhteistyön tiivistäminen yritystonttiasioissa.
Hankittu raakamaa (tavoite 100 ha/v).
Luovutettujen tonttien
lukumäärä.
Yhteisprojektit.
Kaavatalouslaskelmat.
Vuokra- ja myyntitulojen
kasvattaminen.
Prosessin oikeaaikaisuus suunnitteluun
nähden.
Hankittu 113 ha raakamaata.
Luovutettu 74 tonttia.
Perustettu yritystonttitiimi yhdessä muiden
hallintokuntien, Vasekin ja Vaasa Parksin
kanssa.
Laskelmia on kehitetty. Maanvuokratulojen
nousu noin 7 %. Myyntitulot laskeneet voimakkaasti taloustaantuman vuoksi.
Käynnissä olevien hankkeiden kartoitukset
on suoritettu oikea-aikaisesti.
Tietojärjestelmien ja ennakoinnin parantaminen.
Paikkatietopohjainen hallintajärjestelmä kehitetty.
Maaomaisuuden tuoton parantaminen.
Pohjakartan tuotantoprosessin
ja maastomittauksen yhteensovittaminen.
Sisäinen valvonta ja riskien
hallinta
Pilaantuneiden maa-alueiden
riskienhallinnan kehittäminen.
Talouden toteutuminen
Tulosalueen muutetun budjetin mukaisista menoista toteutui noin 97,6 % ja tuloista noin 73,3 %.
Teknisen lautakunnan hyväksymässä alkuperäisessä talousarviossa kiinteistötoimi ennusti toimintatuloiksi n. 9,5 milj.€ (toteutunut n. 9,2 milj.€). Talousarvion jatkokäsittelyssä toimintatuloihin tehtiin
2,0 milj.€ lisäys, mikä jäi lähes kokonaan toteutumatta.
Maanvuokratulot ylittivät budjettitavoitteen noin 0,65 milj.€ (toteutunut 7,3 milj.€). Kiinteän omaisuuden myyntituotto jäi tavoitteesta noin 3,3 milj.€, toteuman ollessa noin 1,2 milj.€. Tilannetta on
vaikeuttanut heikentynyt suhdannetilanne ja siitä johtuva yritysten ja kotitalouksien varovaisuus.
Maankäyttösopimustuloja kirjattiin noin 150 000 €. Muiden tulosyksiköiden tulot toteutuivat lähes
budjetoidusti.
Toimintamenojen säästöistä suurin osa koostui henkilöstökuluista mm. eläköitymisten ja työtehtävien uudelleen organisoinnin ansiosta sekä tonttipäällikön rekrytoinnin viivästymisestä. Säästöjä
syntyi myös mm. palveluiden ostoista.
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Määräaikaiset
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
2 446
11 521
+ 9 075
Talousarviomuutokset
1000 €
490
1050
+560
Kokoaikaiset
30
2
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
2 936
112 571
+ 9 634
Osa-aikaiset
4
-
Tilinpäätös
2014
1000 €
2 865
9 213
+ 6 347
217
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
+ 71
- 3 358
- 3 287
Yhteensä
34
2
137
512 KUNTATEKNIIKKA
Toiminta-ajatus
Kuntatekniikka huolehtii liikenteen, liikenneväylien, viheralueiden, metsien, yleisten alueiden ja venesatamien suunnittelusta, maaperätutkimuksista, rakennuttamisesta, rakentamisesta ja ylläpidon
järjestämisestä. Lisäksi Kuntatekniikka toimii sekä joukkoliikenne- että vesihuoltoviranomaistehtävissä. Poliisipiirin päällikön alaisena toimiala huolehtii kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta. Toimialan tehtävänä on myös vuokrata katualueita rakentamistarkoitukseen ja myöntää kaivulupia.
Kuntatekniikka jakaantuu seuraaviin yksiköihin:
– Liikennesuunnittelu
– Kunnallistekniikan suunnittelu
– Rakentaminen
– Alueiden ylläpito
– Viranomais- ja erillistehtävät
– Viheralueyksikkö
Tavoitteiden toteutuminen
Tavoitteet 2014
Arviointikriteeri/mittari
Tavoitteen toteutuma
Pysytään sovitussa aikataulussa
Valmistuneet suoritemäärät
Liikenneturvallisuussuunnitelman
toteutus
Kunnossapito- ja hoitoluokitusten
mukaiset toimenpiteet ja laadukas
rakentaminen
Henkilövahinkoonnettomuudet/kpl
Asiakaspalautteet
8,7 km kevyen liikenteen väyliä ja
katuja 5,8 km.
52 kpl (Viimeisin tilasto vuodelta
2013)
ka. 4,21 (2013 4,09)
Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
Riskienkartoituksessa ilmenneiden
oleellisten riskien (1-3 kpl) poistaminen tai vähentäminen
Toteutuma
Liikenneturvallisuussuunnitelma on
päivitetty
Korjausvelka laskettu
Oma sisäinen tarkastus
Tarkastus tehty
Jatkuvaa toimintaa
Talouden toteutuminen
Kuntatekniikan menot toteutuivat 99 % ja tulot 105 %. Investointeihin käytettiin 9,7 milj. € (12,0 milj.
€ vuonna 2013), joista uusinvestoinnit 6,1 milj. €. saneeraukset 2,1 milj. € ja muut 1,5 milj. €. Katuomaisuuden arvo on 290 molj. € ja laskennallinen kuntovaje on 57,6 milj. €.
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Määräaikaiset
Työllistetyt
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
15 831
6 235
- 9 596
Talousarviomuutokset
1000 €
1 479
705
- 774
Kokoaikaiset
104
8
4
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
17 310
6 940
-10 370
Osa-aikaiset
8
7
Tilinpäätös
2014
1000 €
17 107
7 289
- 9 818
8 739
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+ 203
+ 349
+ 552
Yhteensä
112
8
11
138
515 VAASAN TEKNISET PALVELUT
Toiminta-ajatus
Tulosalue vastaa Vaasan kaupungin omistaman ajoneuvo- ja työkonekaluston hankinnasta, hallinnasta ja vuokrauksesta, huollosta ja korjauksesta. Lisäksi tulosalueelle on annettu hoidettavakseen
erityisryhmien oppilaskuljetus sekä varastotoiminta. Perusajatuksena on tuottaa asiantuntevaa ja
hinnaltaan kilpailukykyistä sekä asiakkaan prosessia tukevaa korjaamo-, kuljetus- ja varastopalvelua. Tulosalue jakaantuu seuraaviin yksiköihin: keskuskorjaamo, kuljetustoimisto, keskusvarasto
sekä hallinto.
Tavoitteiden toteutuminen
Valtuustoon nähden sitovana taloudellisena tavoitteena oli tasapainoinen talous. Vaasan Tekniset
palvelut toimii ylivuotisessa netossa. Toiminta on omarahoitteista siten, että tulorahoituksella katetaan toimintamenot, korkokulut ja nettoinvestoinnit. Investointimäärärahalla hankittiin imulakaisuauto sekä kolme pakettiautoa. Toimintavuosi oli työllisyysasteeltaan hyvä.
Tavoitteet 2014
Tyytyväinen asiakas
Arviointikriteeri/mittari
Tyytyväisyysaste; tulosalueen ka vähintään 4,4
(asteikko 1–5)
Työhyvinvoinnin ylläpi- Työyhteisökyselyn 2012 perusteella laaditun ketäminen, tuottavuuden hittämissuunnitelman läpivienti; onko toimenpiteet
turvaaminen
suoritettu (kyllä / ei)
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Keskeytyksettömän toi- Rekrytointijärjestelmän kehittäminen ja yhdenmuminnan turvaaminen
kaistaminen; nettoyksiköillä yhdenmukainen rekrytointijärjestelmä (kyllä / ei)
Osaamisen varmistamiRiskin pienentäminen; riskitaso < 16 (v.2013)
nen (tietty osaaminen
keskittynyt yksittäisille
henkilöille)
Tavoitteen toteutuma
Tyytyväisyysaste 4,0
Kyllä
Kyllä
Riskitaso 6
Talouden toteutuminen
Valtuustoon nähden
sitovat tavoitteet
Talous tasapainossa
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Arviointikriteeri/mittari
Tavoitteen toteutuma
Tulos- ja rahoituslaskelma
Vuosikate 468 372 €
Tilikauden tulos 91 290 €
Kalustoinvestoinnit 467 918 €
Rahoitusjäämä 15 574 € (kumulat. 80 744 €)
Nettolaskelmat on esitetty sivulla 156.
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
3 525
4 095
+570
Talousarviomuutokset
1000 €
129
0
-129
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
3 654
4 095
+441
Tilinpäätös
2014
1000 €
3 784
4 262
+478
377
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
-130
+167
+37
Muutoksia toiminnassa ja talousarviossa aiheutti vuoden vaihteessa varastojen ja kuljetusten keskittäminen sosiaali- ja terveystoimen hoitotarvikevaraston sekä postikuljetusten osalta. Menojen
alittuminen johtui pääasiassa säästöistä henkilöstömenoissa. Säästöä syntyi myös tarvikehankinnoissa ja kaluston korjauskustannuksissa.
139
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Määräaikaiset
Työllistetyt
Kokoaikaiset
37
8
-
Osa-aikaiset
1
Yhteensä
37
8
1
516 VAASAN SIIVOUSPALVELUT
Toiminta-ajatus
Vaasan Siivouspalvelut vastaa kaupungin kiinteistöjen ja toimitilojen siivouksesta tuottaen siivousja oheispalveluja omana työnä ja ostopalveluna eri hallintokunnille.
Tavoitteiden toteutuminen
Vaasan Siivouspalvelut on nettoyksikkö, johon sovelletaan ylivuotista nettositovuutta. Tulosalue
panosti vuonna 2014 asiakaspalveluun ja henkilöstön työtyytyväisyyden parantamiseen, kuntayhteistyön kehittämiseen sekä kustannustehokkuuteen. Kohteiden siivoustyömäärämitoitusten siirtämistä uudelle mitoitusohjelmalle jatkettiin. Samalla aloitettiin projekti siivoustyömäärämitoitusohjelman ja laskutusohjelman yhteenliittämisestä kaupungin taloustoimen kanssa. Toinen painopistealue oli ryhmäyttäminen, jonka avulla pyritään parantamaan Siivouspalvelujen sisäistä tiedonkulkua, työhyvinvointia, yhteisöllisyyttä sekä kevyempien työmenetelmien käyttöönottoa.
Haasteena oli säästöjen toteuttaminen Siivouspalveluissa vuonna 2014. Siivouspalvelujen säästömahdollisuus on säästää siivoojien sairaus- ja vuosilomien lomituksien työajoista. Tämä aiheutti
työtyytymättömyyttä ja heijastui kasvaviin sairauspoissaolopäiviin. Samoin Siivouspalvelujen asiakkaat kokivat tason alennuksen huonona.
Yhteistyö Varhaiskasvatuksen päiväkotien puhtaanapidossa on jatkunut. Toimintavuonna siirtyi
neljän päiväkodin siivous Siivouspalvelujen alaisuuteen, jolloin henkilöstö kasvoi 5 työntekijän verran. Vuoden 2015 alussa siirtyy varhaiskasvatukselta vielä kahden ison päiväkodin puhtaanapito
Siivouspalvelujen alaisuuteen. Ulkopuolisiin palveluntarjoajiin verrattuna Vaasan Siivouspalvelut on
kilpailukykyinen yksikkö, kun ylläpidetään realistinen siivoustehokkuus ja huomioidaan tilankäyttäjien hyvinvointi. Yhteistyötä ulkopuolisten siivouspalveluliikkeiden kanssa on jatkettu tilaamalla työ
palveluliikkeiltä silloin, kun se on ollut kaupungin kannalta taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää.
Siivouspalvelut toimii tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja on mukana yli kuntarajojen toimivassa mentorointihankkeessa -”POMO”. Hankkeeseen kuuluvat Isonkyrön, Laihian, Kauhavan,
Vaasan, Pietarsaaren ja Mustasaaren siivouspalvelujen esimiehet. Siivouspalvelut osallistui myös
”Pelkkää puhdasta hoitoa” –projektin sekä LEAN-projektin ohjausryhmiin.
Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut
Tavoitteet 2014
Turvallisuuden, viihtyvyyden ja
ympäristön laadun kehittäminen.
Siivouspalvelujen palvelustrategia painottaa puhtaan ja turvallisen työ- sekä asiointiympäristön
tärkeyttä kaupungin työntekijöille
ja asukkaille. Siivoojan toimenkuvaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa kuuluu puhtaanapidon
lisäksi oheiskasvattajan rooli.
Palvelut toteutetaan kustannus-
Arviointikriteeri/mittari
Palvelukuvausten, siivoussopimusten ja siivoustyömäärämitoituksen kehittäminen.
Tavoitteen toteutuma
Päivitetyt palvelusopimukset asiakkaiden kanssa.
Osa siivouskohteista mitoitettu uudella ohjelmalla, mitoitusta jatketaan.
Isoa asiakaspalautekyselyä ei tehty,
käytiin yksittäisiä asiakaspalautekeskusteluja.
Siivouksen kustannusten vertai-
Siivoustehokkuus (ka m²/h)
140
tehokkaasti.
lu valtakunnallisesti sekä alueellisesti.
Henkilöstösuunnitelma tehty
Päivitetty henkilöstöstrategia,
perustuu siivoustyömäärämitoitukseen
Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
Yhteistyö oppilaitosten kanssa
ja oppisopimuskoulutus.
- koulut (yleissivistävät) 242 m²/h
(mukana perussiivous)
- amm. oppilaitokset 424 m²/h
- toimistot 303 m²/h
- päiväkodit 111 m²/h
Kustannukset neliötä kohti (€/m²/v)
- koulut (yleissivistävät) 18,61€/m²/v
- amm. oppilaitokset 8,53 €/m²/v
- toimistot 12,68 €/m²/v
- päiväkodit 38,52 €/m²/v
Aikuiskoulutuskeskuksesta oli työharjoittelijoita erilaisissa siivouskohteissa ja yhteistyötä tehdään tutkintojen kehittämisessä.
Oppisopimuskoulutus vuonna 2014:
Laitoshuoltajan ammattitutkintoa
suorittaa 7 siivoojaa, siivoustyönohjaajan erikoisammatti-tutkintoa suorittaa 5 siivooja ja
siivousteknikon erikoisammattitutkintoa suorittaa 2 palveluesimiestä.
Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen
Työyhteisökyselyn tulos 3,9
Henkilöstölle järjestetty koulutuspäivä Hietalahden Villassa ja syksyllä
osallistuttiin Finnclean-messuille
Tampereella.
Ryhmäyttämistä on kehitetty
Riskisuunnitelma päivitetty.
Talouden toteutuminen
Valtuustoon nähden sitova
tavoite
Talous tasapainossa
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Arviointikriteeri/
mittari
Tuloslaskelma
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
5 304
5 304
0
Talousarviomuutokset
1000 €
185
-185
Tavoitteen toteutuma
Toteutunut tulos 39 700€
Nettolaskelma on esitetty sivulla 155-156.
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
5 489
5 304
-185
Tilinpäätös
2014
1000 €
5 427
5 435
+8
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
+61
+132
+193
Palkkakuluissa säästöjä ja tulot ylittivät budjetoidun.
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Määräaikaiset
Työllistetyt
Kokoaikaiset
102
11
-
Osa-aikaiset
28
5
2
Yhteensä
130
16
2
141
517 VAASAN RUOKAPALVELUT
Toiminta-ajatus
Vaasan Ruokapalvelut tuottaa tarkoituksenmukaisella ja taloudellisella tavalla hyvää, maistuvaa ja
asiakkaan terveyttä edistävää ruokaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositusten
mukaisesti. Ruokapalvelut antaa virtaa päivittäin vaasalaisten hyvän elämän arkeen.
Vaasan Ruokapalveluiden arvot ovat turvallisuus ja luotettavuus. Vaasan Ruokapalvelut tarjoaa
maukasta energiaa lautasella.
Tavoitteiden toteutuminen
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Ruokapalvelut vastaa lähes kaikkien kaupungin hallintokuntien toimintayksiköiden ruokapalveluiden järjestämisestä. Vuonna 2014 tarjottiin vaasalaisille yli 3,5 miljoonaa laskennallista ateriaa.
Suoritemäärät eivät lisääntyneet edellisvuoteen verrattuna. Toisella asteella aterioiden kirjauksen
käytäntöjä muutettiin. Ateriat kirjataan toteuman, ei tilauksen mukaisesti. Ruokalistaa on muutettu
asiakaskyselyiden toiveiden mukaisesti ja elintarvikkeiden hinnannousun johdosta. Kaupunkitasolla
neljä valmistuskeittiöitä muutettiin palvelukeittiöiksi syksyn 2014 aikana.
Muut tavoitteet 2014
Asiakaslähtöiset palvelut
asiakastyytyväisyys
Arviointikriteeri/mittari
Asiakastyytyväisyyskyselyiden keskiarvo asteikolla 1-5 on 3,75 tai sitä
parempi
Työtyytyväisyys
Työyhteisökyselyn tuloksen keskiarvo asteikolla 1-5 on 3,6 tai sitä parempi
2 913 000
16 183
180
Laskennalliset ateriat
Ateriamäärä, lasken./ htv
Henkilötyövuosi (Ilman työllistämistukihenkilöitä)
Tavoitteen toteutuma
Asiakastyytyväisyyskyselyiden keskiarvo oli asteikolla 1-5
Fyrrykartanon palveluasumisyksikkö
4,44
Välipalat iltapäiväkerhoissa 3,69
Työyhteisökyselyn tulos oli 3,45
3 597 815
22 975
156,6
Henkilöstön määrä vakituiset
määräaikaiset
Liikevaihto / htv €
141,5
87 803
135
48
79 052
Toimintakulut / ateria (lask) €
Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
Henkilöstön työssä jaksaminen
4,26
3,44
Sairauspoissaolot
2013
2014
30,9 pvä/ henkilö
30 pvä/ henkilö
Talouden toteutuminen
Valtuustoon nähden sitovana tavoitteena oli tasapainoinen talous. Vaasan Ruokapalvelut toimii
ylivuotisessa netossa ja rahoittaa tuloksellaan poistot. Ruokapalveluiden tulos oli alijäämäinen
557 555 €. Nettolaskelma on esitetty sivulla 155.
Kaksi aluetta on siirtynyt toteumalaskutukseen, toinen aste -218 000 € ja Vaasan Terveyskeskuksen vuodeosastot -222 000 €. Ulkoisia tuloja (henkilöstöruokailu) arvioidaan kertyvän enemmän
kuin talousarviossa on oletettu.
142
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Poistot
Alkuperäinen
talousarvio
2014
1000 €
12 391
12 387
-5
Henkilöstö 31.12.
Vakituiset
Määräaikaiset
Työllistetyt
Talousarviomuutokset
1000 €
141
-141
Kokoaikaiset
120
12
-
Muutettu talousarvio
2014
1000 €
12 532
12 387
-145
Tilinpäätös
2014
1000 €
12 625
12 023
-602
33
Osa-aikaiset
38
11
9
Poikkeama
(vaikutus tulokseen)
1000 €
-94
-363
-457
Yhteensä
158
23
9
VAASAN SEUDUN JÄTELAUTAKUNTA
580 VAASAN SEUDUN JÄTELAUTAKUNTA
Sopimus yhteisestä jätelautakunnasta sekä lautakunnan johtosäännöt hyväksyttiin kuntien, Isokyrö, Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri, kesken alkuvuodesta 2014. Jätelain mukaan
kunnilla, joilla on yhteinen jätteenkäsittely-yhtiö, olisi pitänyt olla yhteinen jätehuoltoviranomaisen
tehtäviä hoitava elin toukokuun loppuun mennessä vuonna 2013. Tähän ei Vaasan seudulla päästy.
Jätelautakunnan ensimmäinen kokous pidettiin 13.3.2014 ja alun järjestäytymisen jälkeen keskityttiin jätelautakunnan tehtäviin sekä jätehuoltolainsäädäntöön. Vuoden aikana laadittiin uudet yhteiset jätehuoltomääräykset sopijakunnille ja nämä vahvistetaan vuoden 2015 aikana. Jätteenkuljetusyrityksiltä on pyydetty tietoja jätehuoltoviranomaisen kuljetusrekisterin perustamista varten. Jätelautakunta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa.
Talouden toteutuminen
Alkuperäinen
talousarvio 2014
1000 €
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
-
Talousarviomuutokset
1000 €
120
120
0
Muutettu
talousarvio
2014
1000 €
120
120
0
Toteutuma
2014
1000 €
115
115
0
Poikkeama
(vaikutus
tulokseen)
1000 €
+5
-5
0
Lautakunnan kulut katetaan sopimuksen mukaisesti ns. ekomaksuista, jotka Ab Stormossen Oy
laskuttaa.
Henkilöstö
Jätelautakunnan tehtäviä on hoidettu kuntatekniikan henkilöstön laskutustyönä ja lautakunnan
omana resurssina aloitti toimistosihteeri 24.11.2014. Syksyn aikana oli jätehuoltopäällikön rekrytointiprosessi vireillä ja lautakunta suoritti valinnan 18.12.2014.
143
2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia)
Käyttötalousosaan budjetoidut tulot ja menot summataan tuloslaskelmaosaan. Tuloslaskelmaosaan
budjetoitavia ja siinä seurattavia eriä ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja –menot sekä satunnaiset erät.
Alla oleva toteutumistaulukko sisältää valmistuksen omaan käyttöön siltä osin kuin se sisältyy talousarvioon. Taulukko ei sisällä liikelaitosten tuloja eikä menoja. Liikelaitosten tilinpäätökset sisältäen
toteutumavertailun on esitetty kohdassa V Liikelaitosten tilinpäätökset.
Liikelaitosten kaupungille tulouttamat korvaukset peruspääomasta sisältyvät tuloslaskelmaosaan rahoitustuottoihin.
Tuloslaskelma
Kaupunki ilman liikelaitoksia
Alkuperäinen ta
Ta-muutokset Muutettu ta
TP 2014
Poikkeama
menot: +alle, -yli
tulot: +yli, -alle
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Peruspääoman k orvauk set
liik elaitok silta
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
114 304 300
57 022 690
26 724 170
10 808 400
10 441 960
9 307 080
-511 567 420
-232 289 740
-181 129 760
-40 831 210
-10 328 770
-193 630 880
-21 072 310
-29 559 690
-31 420 720
-3 594 080
-397 263 120
270 000 000
100 907 300
4 979 219 119 283 519
1 378 772 58 401 462
1 366 250 28 090 420
2 054 862 12 863 262
36 000 10 477 960
143 335
9 450 415
115 894 334
57 039 054
26 883 613
14 931 102
11 323 023
5 717 542
-3 389 185
-1 362 408
-1 206 807
2 067 840
845 063
-3 732 873
-517 301 094
-233 883 303
-182 662 540
-40 901 004
-10 319 759
-196 013 697
-21 875 200
-30 337 637
-31 586 575
-3 604 683
-398 017 575
-520 685 576
-231 734 065
-180 608 756
-41 628 038
-9 497 271
-203 595 320
-19 948 771
-31 197 414
-31 787 733
-2 422 272
-404 791 242
-3 384 481
2 149 238
2 053 784
-727 034
822 488
-7 581 624
1 926 429
-859 777
-201 158
1 182 411
-6 773 667
0 270 000 000
106 044 101 013 344
274 069 813
100 371 835
4 069 813
-641 509
-5 733 674
-1 593 563
-1 532 780
-69 794
9 011
-2 382 817
-802 890
-777 947
-165 855
-10 603
-754 455
16 498 340
858 200
12 126 000
0
0
0
16 498 340
858 200
12 126 000
15 897 606
800 513
12 038 890
-600 734
-57 687
-87 110
6 349 240
-2 765 100
-70 000
-9 857 480
0
0
-648 411
6 349 240
-2 765 100
-70 000
-10 505 891
6 478 676
-3 359 360
-61 113
-14 451 988
129 436
-594 260
8 887
-3 946 097
-12 350 000
-12 350 000
0
1 190
1 190
0
-12 348 810
-12 348 810
0
-14 501 839
-14 496 495
-5 345
Tilikauden tulos
-22 207 480
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys
0
Varausten lisäys (-) tai vähennys (
0
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys
0
-647 221
0
0
0
-11 657 611
0
0
0
-28 953 827
1 020 100
420 000
200 566
Tilikauden alijäämä
-647 221
-11 657 611
-27 313 160
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Kertaluonteiset poistot
-22 207 480
144
Toimintatulot ja –menot
Toimielin- ja tulosaluekohtaiset toimintakertomukset on esitetty sivuilla 56-142. Niissä on selvitetty tarkemmin hallintokuntien toimintamenojen ja -tulojen toteutumista 2014.
Kaupunginhallitus käsitteli 2014 käyttösuunnitelmaa 10.2.2014, jolloin hyväksyttiin talousarvion tasoon
laaditut hallintokuntien käyttösuunnitelmat. Osa hallintokunnista oli käyttösuunnitelmissaan esittänyt
määrärahan ylityspaineita ja muutostarpeita, joita käsiteltiin valtuustossa 17.3.2014. Hallintokuntien
esittämistä määrärahan ylityspaineista suurin oli erikoissairaanhoidossa; valtuusto myönsi siihen
700 000 euroa tulolla katettua lisämäärärahaa, mutta muusta erikoissairaanhoidon lisämäärärahasta ei
vielä siinä yhteydessä tehty päätöstä vaan kattamiseen päätettiin palata myöhemmin talousarviovuoden aikana.
Toimintamenoihin päätettiin vuoden aikana lisäyksiä yhteensä 5,7 milj. euroa ja toimintatuloihin 5 milj.
euroa. Lisämäärärahoista suuri osa oli tuloilla katettuja ja ne liittyivät ulkopuoliseen, vuoden aikana
saatuun tilaustyö-, hanke- ja projektirahoitukseen.
Vuoden aikana päätettiin mm. seuraavista lisämäärärahoista ja määrärahamuutoksista:
- työllistämisen tulosalueelle varsinaiseen työllistämiseen lisää nettomääräisenä 336 000 euroa (määrärahan lisäys 1 milj. euroa, työllistämistuen lisäys 664 000 euroa) ja Jupiterin toimintaan 282 000 euroa
- joukkoliikenteeseen lisämäärärahaa 400 000 euroa, siitä 200 000 euroa voitiin kattaa pysäköintitulojen lisäyksellä
- toisen asteen koulutuksen määrärahat oikaistiin vastaamaan vahvistettuja valtionosuuksia, lukioiden
ja ammattiopiston määrärahaa pienennettiin yhteensä 528 400 euroa, aikuiskoulutuskeskuksen menomäärärahaa lisättiin 890 000 euroa. Nettolisäys 361 500 euroa katettiin valtionosuuden lisäyksellä.
Toimintakate alkuperäisessä talousarviossa on 397,3 milj. euroa, muutetussa 398,0 milj. euroa. Toteutunut toimintakate 404,8 milj. euroa oli 6,8 milj. euroa budjetoitua huonompi. Talousarviota huonompaan toteutumaan vaikuttivat sekä toimintatuottojen toteutuminen alle arvioidun (3,4 milj. euroa) että
toimintamenojen toteutuminen yli budjetoidun (3,4 milj. euroa). Toimintatuotoissa suurin poikkeama oli
muissa toimintatuotoissa, mm. myyntivoitot jäivät 3,2 milj. euroa alle arvioidun. Toimintamenoissa palvelujen osto ylitti 7,6 milj. euroa budjetoidun; palveluihin sisältyvät erikoissairaanhoidon menot, joiden
toteutuma ylitti talousarvion 7,3 milj. eurolla. Henkilöstömenot toteutuivat 2,1 milj. euroa budjetoitua
pienempänä, myös aineet ja tarvikkeet jäivät 1,9 milj. euroa alle talousarvion.
Toimintakate kasvoi n. 13,5 milj. euroa, 3,5 %, edellisvuodesta. Toimintamenot kasvoivat 6 milj. euroa
(1,2 %), toimintatulot vähenivät 7,5 milj. euroa (6,1 %). Toimintatulojen vähenemiseen vaikuttivat vuoden 2013 toimintatuloihin sisältyneet kertaerät.
Yhteenveto käyttötalousosan talousarvion toteutumisesta sitovuustasoittain on esitetty sivuilla 148-151.
Toimintatulot ja - menot toiminnoittain (ulkoiset ja sisäiset menot ja tulot) milj. euroa sekä osuus kaupungin toimintatuloista ja –menoista ovat:
toimintamenot
osuus
osuus
%
toimintatulot
milj. €
milj. €
22,2
4,3
5,6
4,8
19,7
3,8
5,1
4,4
260,2
50,0
38,8
33,5
102,6
19,7
10,4
9,0
43,2
8,5
8,3
1,6
10,2
1,7
8,8
1,5
%
Keskushallinto (kv, kh, tarkastustoimi, keskushallinnon
virastot)
Varausmäärärahat, keskitetysti hallinnoitavat kustannukset, osuudet, avustukset, jäsenmaksut
Sosiaali- ja terveyslautakunta, sis. erikoissairaanhoito
Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta, sis. kotikuntakorvaukset
Toisen asteen koulutus ja oppisopimus
Kulttuuri- ja kirjasto sekä työväenopistot
145
toimintamenot
osuus
osuus
1,7
1,9
toimintatulot
1,9
1,8
8,7
9,8
45,8
8,8
40,4
34,9
520,7
100,0
115,9
100,0
1,6
1,6
Vapaa-aikalautakunta
Kaupunginteatteri, -orkesteri ja museot
Rakennus- ja ympäristölautakunta, tekninen lautakunta,
jätelautakunta
Toiminnot yhteensä
Verotulojen erittely
TP 2013
TA 2014
TP 2014
Poikkeama
Muutos %
€
€
€
+yli/-alle
2013-2014
Kunnallisvero
220 512 488
223 000 000
225 524 179
2 524 179
2,3
Kiinteistövero
14 191 586
16 000 000
16 777 766
777 766
18,2
Osuus yhteisöverosta
Yhteensä
38 149 497
31 000 000
31 767 869
767 869
-16,7
272 853 571
270 000 000
274 069 814
4 069 814
0,4
Talousarviomuutoksia ei vuoden aikana tehty.
Veroprosentti on vuodesta 2010 alkaen 19,5. Kiinteistöveroa kannettiin vakituisista asunnoista 0,40 %
ja muista asuinrakennuksista 1,0 %, yleinen kiinteistövero oli 1,05 %, voimalaitokset 2,65 % ja rakentamattoman rakennusmaan 3,0 %.
Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 35,56 %.
Maksuunpantu kunnallisvero ja maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot Vaasassa
2009-2013:
Vuosi
maksuunpantua
muutos
vero-%
maksuunpantu
muutos
kunnallisveroa vast.
%
kunnallisvero
%
verotettava tulo,
milj. €
milj. €
2009
939,4
0,6
19,0
178,5
0,6
2010
946,8
0,8
19,5
184,6
3,4
2011
985,4
4,1
19,5
192,2
4,1
2012
1 016,9
3,2
19,5
198,3
3,2
2013
1 128,8
4,2
19,5
220,1
3,7
vuoden 2013 muutos-% on laskettu Vaasan ja Vähänkyrön vuoden 2012 yhdistetyistä luvuista
Maksuunpantua kunnallisveroa vastaava verotettava tulo 2013 kasvoi koko maassa 3,1 %.
Maksuunpannun kunnallisveron 2013 muutos edellisestä vuodesta koko maassa oli 3,9 %.
Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot asukasta kohti vuosina 2006-2013:
Vuosi
€/asukas
Vaasa
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
14 005
15 075
16 102
16 032
16 000
16 538
16 836
17 188
muutos
Vaasa
%
+ 4,1
+ 7,6
+ 6,8
- 0,4
- 0,2
+ 3,4
+1,8
+ 2,1
€/asukas
koko maa
13 679
14 608
15 404
15 260
15 413
15 964
16 385
16 819
muutos
koko maa
%
+ 4,8
+ 6,8
+ 5,4
- 0,9
+ 1,0
+ 3,6
+2,6
+ 2,6
146
Valtionosuuksien erittely
Alkuperäinen
talousarvio
2014
Talousarvio
2014
muutoksineen
€
98 178 329
€
97 100 000
€
97 100 000
-17 786 493
-18 184 000
-18 184 000
-18 018 698
165 302
1,3
274 283
274 300
274 300
274 344
44
0,0
21 895 760
21 717 000
21 823 044
22 243 867
420 823
1,6
101 013 344 100 371 835
-641 509
-2,1
TP 2013
Peruspalvelujen valtionosuus
Verotuloperusteinen valtionosuuksien oikaisu
Järjestelmämuutoksen tasaus
Opetus- ja kulttuuritoimen
muut valtionosuudet
Yhteensä
102 561 879 100 907 300
TP 2014
Poikkeama
+yli /- alle
€
€
95 872 322 -1 227 678
Muutos
20132014
%
-2,3
Valtionosuuksia saatiin yhteensä 100,3 milj. euroa. Määrä on 2,2 milj. euroa, 2,1 %, pienempi kuin
vuonna 2013.
Verorahoitus yhteensä (verotulot ja valtionosuudet) vuonna 2014 oli 374,4 milj. euroa. Toimintakate
(kaupunki liikelaitoksineen) oli 380,9 milj. euroa, joten verorahoitus ei täysin riittänyt kattamaan toiminnan nettomenoa. Verorahoitus v. 2014 oli n. 1 milj. euroa edellisvuotta pienempi, toimintakate kasvoi
13,9 milj. euroa.
Rahoitustulot ja -menot
Muihin rahoitustuottoihin sisältyy suurimpana eränä Vaasan Sähkö Oy:n osinkotuotto, yhteensä 11 milj.
euroa. Liikelaitosten kaupungille tulouttamat tuottovaatimukset ovat 6,478 milj. euroa.
Korkokulujen toteutuma on 3,36 milj. euroa, toteutuma ylitti budjetoidun 0,5 milj. euroa. Nettolainanotto
alkuperäisessä talousarviossa oli 30 milj. euroa (lainojen lisäys 54 milj. euroa, vähennys 24 milj. euroa).
Vuoden aikana kaupunginhallituksen lainanottovaltuutta nostettiin 1 milj. eurolla (kv 5.5.2014 §41).
Lainakanta tilinpäätöksessä 2014 on 212,9 milj. euroa, kasvua vuodesta 2013 on 36,6 milj. euroa.
2. 3 Investointiosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia)
Investointien toteutuma kohteittain on sivuilla 151-153.
Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma
INVESTOINTIMENOT
Poikkeama
talousarvio
muutokset
muutosten
2 014
2 014
jälkeen
2 014
+ alle/ - yli
€
€
€
€
€
Kiinteät rakenteet ja laitteet
9 540 000
416 898
9 956 898
9 855 684
101 295
Poistonalainen irtain omaisuus
4 853 000
144 000
4 997 000
4 237 058
759 942
Kiinteä omaisuus
5 500 000
-1 600 000
3 900 000
4 682 449
-782 449
Osakkeet ja osuudet
Peruspääoman sijoitukset
omiin liikelaitoksiin
MENOT YHTEENSÄ
3 820 000
-150 000
3 670 000
13 219 170
-9 549 170
6 060 000
29 773 000
0
-1 189 102
6 060 000
28 583 898
3 145 521
35 139 882
2 914 479
-6 555 984
Valtuusto käsitteli investointien käyttösuunnitelmaa 17.3.2014 § 24. Käyttösuunnitelmassa hyväksyttiin
mm. seuraavia muutoksia vahvistettuun talousarvioon:
- kiinteän omaisuuden hankintamäärärahaa pienennettiin 1,4 milj. euroa, kun vuodelle 2014 budjetoitu
Palosaaren kampuskiinteistön hankinta toteutui jo 2013
- myönnettiin lisämäärärahaa vuoden 2013 lopussa kesken olleisiin hankkeisiin n. 1 milj. euroa, suurimpina uimahallin tulosjärjestelmä, talouden tietojärjestelmät ja Sorsantien palvelukeskuksen kalusteet
147
- pienennettiin poistonalaisen irtaimen hankintamäärärahoja n. 740 000 euroa, mm. kaupunginteatterin
suuren näyttämön pistenostinremontti toteutui jo 2013
- kuntayhtymäosuuksien määrärahaa pienennettiin 1,7 milj. euroa. Vaasan Sairaanhoitopiirin investointiosuuteen varattu määräraha tarkentui 0,7 milj. euroa talousarviota pienemmäksi ja Vaasanseudun
Areenat Kuntayhtymän investointeihin varattua määrärahaa pienennettiin 1 milj. eurolla kaupunginhallituksen päätöksen 10.2.2014 § 61 mukaisesti.
Osakkeet ja osuudet, toteutunut meno 13,2 milj. euroa, sisältää suurimpina
- Kiinteistö Oy Vaasan Teatteriparkin kassalainan 6 milj. euroa muuttamisen pääomasijoitukseksi, valtuuston päätös 16.6.2014 § 65
- pääomasijoituksen Kiinteistö Oy Vaasan Teatteriparkkiin, valtuusto 17.6.2013 § 99
- osakepääomasijoituksen 1,6 milj. euroa satamayhtiöön, valtuusto 16.6.2014 § 59
Peruspääoman sijoitukset omiin liikelaitoksiin ovat 3,1 milj. euroa.
Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma
Poikkeama
talousarvio
muutokset
muutosten
2 014
2 014
jälkeen
2 014
- alle/ + yli
€
€
€
€
€
30 000
30 000
0
-30 000
63 000
18 000
81 000
147 275
66 275
Kiinteä omaisuus
3 500 000
0
3 500 000
Osakkeet ja osuudet
TULOT YHTEENSÄ
2 500 000
6 063 000
0
48 000
2 500 000
6 111 000
472 895
0
620 169
-2 500 000
-5 490 830
INVESTOINTITULOT
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Poistonalainen irtain omaisuus
-3 027 105
Käyttöomaisuuden myyntituloa budjetoitiin alkuperäiseen talousarvioon yhteensä 10,5 milj. euroa, mistä myyntivoiton osuudeksi arvioitiin 4,5 milj. euroa ja investointiosaan kirjattavaksi tasearvon osuudeksi
6 milj. euroa. Toteutunut myyntitulo oli 2,1 milj. euroa, mistä myyntivoittoa oli 1,486 milj. euroa ja investointiosaan kirjattu tasearvo 0,6 milj. euroa.
2.4. Rahoitusosan toteutuminen
Rahoituslaskelmaa (kaupunki liikelaitoksineen) on selvitetty sivuilla 30-31.
Alla olevassa toteutumavertailussa ovat mukana rahoituslaskelman eristä anto- ja ottolainaus, joiden
määrä on suunniteltu talousarviossa.
Muut maksuvalmiuden muutokset – ryhmään sisältyy useita eriä, kuten toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset, joiden muutoksia on talousarviossa vaikea ennakoida.
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Talousarvio
€
150 000
-100 000
250 000
Ottolainauksen muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
30 000 000
54 000 000
-24 000 000
Muutokset
€
-
1 000 000
Muutettu ta
€
150 000
-100 000
250 000
Toteutuma
€
194 291
-17 506
211 797
31 000 000
55 000 000
-24 000 000
30 646 258
55 000 000
-24 353 742
Pitkäaikaisten lainojen nostovaltuuksia korotettiin vuoden aikana 1 milj. eurolla (kv 5.5.2014 § 41).
Muutetun budjetin mukainen nettolainaus on 31 milj. euroa, toteutunut 30,6 milj. euroa.
Lyhytaikaisten lainojen lisäys oli 6 milj. euroa.
148
Lainakanta vuoden lopussa oli 212,9 milj. euroa, 3177 euroa/asukas (2 657 euroa/asukas v. 2013).
Lainasaamisten määrä vuoden lopussa oli 17,8 milj. euroa (18 milj. € 2013)
Rahavarojen määrä tilinpäätöksessä oli 8,7 milj. euroa, v. 2013 13,6 milj. euroa. Rahavarojen muutoksen arvioitiin talousarviossa olevan n. + 100 000 euroa, toteutunut -4,8 milj. euroa. Suurin poikkeama
talousarvioon oli investointien rahavirrassa, jossa pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitulot jäivät
alle talousarviossa ennakoidun.
2.5 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumistaulukot
2.5.1 Käyttötalousosa
Hallintokuntien selvitykset talouden toteutumisesta on esitetty sivuilla 58-142.
Poikkeama: menot yli ja tulot alle -/ menot alle ja tulot yli +
KÄYTTÖTALOUSOSA
Keskusvaalilautakunta
Menot
Tulot
Sitovuus
Alkuperäinen Muutokset
talousarvio
Muutettu
talousarvio
Toteutuma Poikkeama
B
135 520
94 500
0
0
135 520
94 500
135 166
101 458
354
6 958
B
274 270
0
274 270
268 309
5 961
B
378 780
100
65 841
444 621
100
417 818
686
26 803
586
B
1 256 210
17 600
419 499
324 450
1 675 709
342 050
1 667 690
245 260
8 019
-96 790
Keskushallinnon virastot (ilman graafisia palveluja)
Menot
B
17 983 770
Tulot
3 602 110
Rahoitustulot ja -menot
38 000
1 611 162
314 850
0
19 594 932
3 878 960
38 000
18 436 397
4 493 532
28 987
1 158 535
614 572
-9 013
-3 318
417 592
430 500
12 908
319 809
337 922
18 113
97 783
-92 578
Tarkastuslautakunta
Menot
Kaupunginvaltuusto
Menot
Tulot
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus
Menot
Tulot
Graafiset palvelut
Menot
Tulot
Netto
N
(2
420 910
430 500
9 590
Avustukset, jäsenmaksut, osuudet,keskitetysti hallinnoitavat kustannukset
Osuudet eriytetyssä kirjanpid. oleviin liikelaitoksiin sekä liike- ja maksupalvelutoimintaan kohdist. kustannukset
Menot
B
20 205 490
-991 830
19 213 660 17 846 849
1 366 811
Tulot
3 194 900
-109 600
3 085 300
2 704 481
-380 819
Varausmäärärahat
Menot
Sairausvakuutuskorvaukset
Tulot
5 064 890 -1 652 840
2 880 000 -2 787 299
3 032 600
276 100
3 412 050
92 701
3 308 700
-74 866
0
2 380 595
x) toteutumat ovat hallintokuntien toteutumissa, niihin on myös siirretty vastaavat tuloarviot
3 486 916
(x
-928 105
149
Työllistäminen
N
Menot
4 175 210 -2 289 161
1 886 049
1 910 219
Tulot
600 000
664 000
1 264 000
59 609
Netto
-3 575 210
Työllistämisen määrärahat, menot ja työllistämiskorvaukset on siirretty ao. hallintokunnille
Selvitys työllistämisen nettomenon toteutumisesta kohdassa 2.6. Nettoyksiköiden taloudellinen toteutuma
Vähänkyrön aluelautakunta
Menot
B
Tulot
955 000
383 200
59 693
0
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Menot
B
Tulot
248 676 370
39 084 530
Varhaiskasvatus-ja perusopetuslautakunta
Menot
B
102 843 600
Tulot
9 052 470
1 014 693
383 200
993 697
407 188
20 996
23 988
714 845
348 000
249 391 215 260 214 031
39 432 530 38 812 542
-10 822 816
-619 988
724 303
600 862
103 567 903 102 618 797
9 653 332 10 367 251
949 106
713 919
Toisen asteen koulutuslautakunta
Toisen asteen yhteinen
hallinto
Menot
1 463 740
-3 266
1 460 474
1 439 251
Tulot
0
0
1 413
Lukiokoulutus, ammattiopisto ja aikuiskoulutuskeskus kattavat menot sitovuutensa puitteissa
Lukiokoulutus
Menot
Tulot
normi (1
Vaasan ammattiopisto
Menot
Tulot
normi (1
6 841 090
362 640
-457 655
6 383 435
362 640
6 475 753
404 876
-92 318 (1
42 236
20 375 360
1 764 800
-212 891
0
20 162 469
1 764 800
19 824 486
1 738 311
337 983 (1
-26 489
850 785
12 715 315
7 167 630
13 052 234
8 055 600
64
-4 996 698
285 034
6 555 198
-336 919 (2
887 970
2 390 919
-939
Vaasan aikuiskoulutuskeskus
N
(2
Menot
11 864 530
Tulot
7 167 630
Rahoitusmenot
Vuosikate
-4 696 900
Poistot
Valtionosuudet, kirjattu rah.osaan
-5 547 685
Oppisopimustoimen johtokunta
Menot
N
2 490 790
-100 810
Sitovuus: toiminta omarahoitteista (sis. valtionosuuden)
Valtionosuus, kirjattu rahoitusosaan
Työväenopiston johtokunta
Menot
Tulot
B
Arbetarinstitutet`n johtokunta
Menot
B
Tulot
21 223
1 413
2 389 980
-551 987
2 390 875
1 652 690
269 730
450 538
233 272
2 103 228
503 002
2 080 805
530 437
22 423
27 435
943 760
237 700
51 450
30 000
995 210
267 700
1 030 023
331 949
-34 813
64 249
150
Vapaa-aikalautakunta
Menot
Tulot
B
8 345 690
1 735 420
458 078
0
8 803 768
1 735 420
8 710 049
1 935 677
93 719
200 257
Museolautakunta
Menot
Tulot
B
3 485 360
196 500
321 594
208 125
3 806 954
404 625
3 575 877
459 182
231 077
54 557
5 357 040
694 690
279 154
99 360
5 636 194
794 050
5 397 672
808 963
238 522
14 913
105 858
87 000
4 092 978
1 005 000
-3 087 978
4 163 086
1 134 652
-3 028 434
-70 108
129 652
59 544
1 999 920
157 600
-14 829
0
1 985 091
157 600
2 016 250
194 645
-31 159
37 045
2 878 950
1 680 340
36 987
27 800
2 915 937
1 708 140
3 002 888
1 955 108
-86 951
246 968
Tekninen lautakunta
Yhteispalvelut, kiinteistötoimi, kuntatekniikka
Menot
B
19 171 890
Tulot
17 879 700
1 948 657
1 755 000
21 120 547
19 634 700
20 820 426
16 597 209
300 121
-3 037 491
3 524 750
4 094 850
70 100
500 000
129 011
3 653 761
4 094 850
70 100
370 989
3 784 122
4 261 829
69 740
407 967
-130 361
166 979
360
36 978
12 391 230
12 386 690
0
-4 540
140 335
12 531 565
12 386 690
0
-144 875
12 625 091
12 023 499
4 060
-605 652
-93 526
-363 191
-4 060
-460 766
5 303 490
5 303 500
10
185 186
5 488 676
5 303 500
-185 176
5 427 414
5 435 365
7 951
61 262
131 865
0
0
120 000
120 000
120 000
120 000
115 314
115 314
4 686
-4 686
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta
Menot
B
Tulot
Kaupunginteatterin ja -orkesterin johtokunta
Kaupunginteatteri
N
(2
Menot
3 987 120
Tulot
918 000
Netto
-3 069 120
Kaupunginorkesteri
Menot
Tulot
B
Rakennus- ja ympäristölautakunta
Menot
B
Tulot
Nettoyksiköt:
Vaasan Tekniset palvelut
Menot
Tulot
Rahoitusmenot
Vuosikate (nettotulo)
N
Vaasan Ruokapalvelut
Menot
Tulot
Rahoitusmenot
Vuosikate
N
Vaasan Siivouspalvelut
Menot
Tulot
Toimintakate
N
Vaasan seudun jätelautakunta
Menot
Tulot
(2
(2
(2
(2
N
151
1) Käyttötalousosan toteutumavertailutaulukossa on oppilaitoksista, joiden määrärahan sitovuustaso on valtionosuusnormi, esitetty bruttomääräisten määrärahojen ja tulojen toteutuma. Näiden valtionosuusnormin mukaisten
kustannusten toteutumat ovat seuraavat:
• Lukiot, sitova normi 6 037,73 euroa/opiskelija, toteutuma 5 912,63 euroa/opiskelija
• Ammatillinen perusopetus, sitova normi 9 941,93 euroa/opiskelija, toteutuma 10 023,26 euroa/opiskelija
• Lukiokoulutuksen ja ammatillisen opetuksen nettolaskelmat on esitetty sivuilla 157-160.
2). Nettoyksiköiden toteutuma suhteessa sitovaan nettomenoon on esitetty sivuilla 154-160.
2.5.2 Investointiosa
SiAlkuperäinen Talousarviototalousarvio
muutokset
vuus
Muutettu
talousarvio
Toteutuma
Poikkeama
+alle arvion
- yli arvion
INVESTOINTIMENOT
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Tekninen lautakunta
8200 Uusi kunnallistekniikka
8201 Muu kunnallistekniikka
8202 Valtion tiehankkeet
8204 Kaupunkikeskustan kehittäminen
8205 Teollisuusalueet
8209 Suunnitteluttaminen
8210 Katuvalaistuksen saneeraus
8211 Venesatamat
8212 Viheralueet
8213 Hulevesityöt
8214 Onkilahden kunnostus
Yhteensä
Vapaa-aikalautakunta
8250 Vapaa-aikatoimen investoinnit
Yhteensä
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
4 600 000
1 700 000
650 000
50 000
500 000
90 000
800 000
500 000
200 000
100 000
50 000
9 240 000
280 898
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
280 898
4 880 898
1 700 000
650 000
50 000
500 000
90 000
800 000
500 000
200 000
100 000
50 000
9 520 898
5 148 847
1 732 751
505 580
102 036
105 921
127 253
766 977
587 397
199 948
99 769
49 707
9 426 186
-267 949
-32 751
144 420
-52 036
394 079
-37 253
33 023
-87 397
52
231
293
94 712
B
120 000
120 000
136 000
136 000
256 000
256 000
249 743
249 743
6 257
6 257
180 000
180 000
0
0
180 000
180 000
179 756
179 756
244
244
9 540 000
416 898
9 956 898
9 855 685
101 213
60 000
60 000
192 000
0
0
0
60 000
60 000
192 000
34 467
58 991
163 968
25 533
1 009
28 032
100 000
0
0
0
0
260 000
100 000
0
98 694
2 138
34 769
717 253
1 306
-2 138
-34 769
-57 253
Keskushallinto / Kaupunginhallitus
8270 Tietoliikenneverkot
B
Yhteensä
Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä
Poistonalainen irtain omaisuus
8309
8311
8312
8313
8314
8315
8326
Kaupunginhallitus
Kh:n varausmääräraha investointeihin
Puhelinvaihteen kehittäminen
Tietojärjestelmien uusiminen
Atk-osasto/Konehuoneen turvall. parantaminen
Kaupunkikorttijärjestelmä
ATK-osasto ohjelmat ja lisenssit
Talouden tietojärjestelmän uusi-
400 000
660 000
152
minen
Yhteensä
812 000
260 000
1 072 000
1 110 280
-38 279
116 000
61 000
138 000
135 000
460 000
375 000
10 000
0
0
-10 000
491 000
71 000
138 000
135 000
450 000
425 714
51 184
72 670
60 269
245 707
65 286
19 816
65 330
74 731
204 293
63 000
973 000
0
375 000
63 000
1 348 000
21 624
877 168
41 376
470 832
Varhaiskasvatus ja perusopetus ltk
8381 Perusopetus irtaimisto ja ohjelmat
8382 Perusopetus ensikert. kalustaminen
8384 Varhaiskasvatus ensikert. kalustaminen
Yhteensä
B
210 000
140 000
180 000
530 000
0
0
0
0
210 000
140 000
180 000
530 000
207 960
136 953
141 884
486 797
2 040
3 047
38 116
43 203
Toisen asteen koulutus lautakunta
8406 Vaasan ammattiopisto
8410 Aikuiskoulutuskeskus
Yhteensä
B
537 000
100 000
637 000
-40 000
-20 000
-60 000
497 000
80 000
577 000
281 518
0
281 518
215 482
80 000
295 482
Työväenopiston johtokunta
8430 Työväenopiston poistonalainen irtain
Yhteensä
B
85 000
85 000
0
0
85 000
85 000
84 759
84 759
241
241
B
150 000
150 000
158 000
158 000
308 000
308 000
373 441
373 441
-65 441
-65 441
Museolautakunta
8461 Pohjanmaan museo
Yhteensä
B
10 000
10 000
0
0
10 000
10 000
10 000
10 000
0
0
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta
8473 Kirjastojärjestelmän uusiminen
Yhteensä
B
83 000
83 000
0
0
83 000
83 000
77 255
77 255
5 745
5 745
Kaupunginteatterin ja -orkesterin johtokunta
8480 Kaup. teatterin kalusto ja laitteet
530 000
8485 Kaup.orkesteri, instrumentit
10 000
Yhteensä
540 000
B
-489 000
0
-489 000
41 000
10 000
51 000
70 199
0
70 199
-29 199
10 000
-19 199
8350
8351
8353
8354
8355
8356
B
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Ensikertainen kalustaminen
Hallinto ja talous/laitteet ja kalusto
Koti- ja laitoshoito / laitteet ja kalusto
Terveyspalvelut / laitteet ja kalusto
Atk-laitteet ja tietojärjestelmät
Laihian yhteistoiminta-alue, kalusto ja
laitteet
Yhteensä
B
Vapaa-aika lautakunta
8451 Liikuntatoimen laitteet
Yhteensä
Rakennus ja ympäristölautakunta
8496 Ympäristölaboratorion laitteet
Yhteensä
B
45 000
45 000
0
0
45 000
45 000
46 500
46 500
-1 500
-1 500
Tekninen lautakunta
8501 Kiinteistötoimi poistonalainen irtain
10 000
0
10 000
10 000
0
153
8502
8510
8511
8519
8540
8520
Kiinteistötoimi tietojärjestelmät
Pysäköintimittarit
Liikennevalojen ohjauslaitteet
Kuntatekniikan laitteet
Ruokapalvelut, kalusto ja laitteet
Tekniset palvelut, koneet ja
kulj.välineet
Yhteensä
93 000
20 000
50 000
130 000
210 000
-30 000
50 000
0
0
-120 000
63 000
70 000
50 000
130 000
90 000
70 304
60 282
49 813
128 363
32 459
-7 304
9 718
187
1 637
57 541
N
B
475 000
988 000
0
-100 000
475 000
888 000
467 918
819 139
7 082
68 861
Poistonalainen irtain omaisuus yhteensä
4 853 000
144 000
4 997 000
4 237 056
759 944
Kiinteä omaisuus
8600 Kiinteän omaisuuden hankinta
Kiinteä omaisuus yhteensä
B
5 500 000
5 500 000
-1 600 000
-1 600 000
3 900 000
3 900 000
4 682 448
4 682 448
-782 448
-782 448
B
B
0
3 820 000
1 600 000
-1 750 000
1 600 000
2 070 000
11 150 052
2 069 119
-9 550 052
881
B
6 060 000
9 880 000
-150 000
6 060 000
9 730 000
3 145 521
16 364 692
2 914 479
-6 634 692
29 773 000
-1 089 102
28 583 898
35 139 881
-6 555 983
Osakkeet ja osuudet
8700 Osakkeet
8710 Kuntayhtymät
8720 Peruspääoman sijoitus liikelaitoksiin
Osakkeet ja osuudet yhteensä
MENOT YHTEENSÄ
INVESTOINTITULOT
Kiinteät rakenteet ja laitteet
8250 Vapaa-aika-alueiden kehittäminen
Yhteensä
+ yli arvion
- alle arvion
0
0
30 000
30 000
30 000
30 000
0
0
-30 000
-30 000
63 000
0
0
63 000
0
18 000
0
18 000
63 000
18 000
0
81 000
21 624
76 000
49 651
147 275
-41 376
58 000
49 651
66 275
Kiinteä omaisuus ja osakkeet ja osuudet
8600 Kiinteän omaisuuden myynti
8700 Osakkeet
Yhteensä
3 500 000
2 500 000
6 000 000
0
0
0
3 500 000
2 500 000
6 000 000
472 895
0
472 895
-3 027 105
-2 500 000
-5 527 105
TULOT YHTEENSÄ
6 063 000
48 000
6 111 000
620 170
-5 490 830
Poistonalainen irtain omaisuus
8356 Laihian yhteistoiminta-alue
8451 Liikuntatoimen laitteet
8480 Kaup. teatterin kalusto ja laitteet
Yhteensä
154
2.6. Nettoyksiköiden taloudellinen toteutuma 2014
Työllistäminen
Sitova nettomeno, alkuperäinen talousarvio
- Lisämääräraha, kv 16.6.2014 (nettolisäys)
- Lisämääräraha, kv 15.12.2014
Sitova nettomeno muutosten jälkeen
-3 575 210
-336 000
-282 000
-4 193 210
Toteutuma 2014
Toimintatulot
- tulosalue 145 Työllistäminen
- hallintokunnat
Toimintatulot
59 609
1 171 618
1 231 226
Toimintamenot
- tulosalue 145 Työllistäminen
- hallintokunnat
Toimintamenot
-1 910 219
-3 559 343
-5 469 562
Sitova nettomeno
Toteutunut nettomeno
Toteutuma yli sitovan nettomenon
-4 193 210
-4 238 335
-45 125
Graafiset palvelut
Rahoittaa tulorahoituksella käyttömenot ja investoinnit. Tasapainoa tarkastellaan kolmen vuoden jaksolla. Sitovana tavoitteena on toimintamenojen kattaminen toimintatuloilla eli toimintakate 0 €.
V. 2014 toteutuma
Toimintatulot
Toimintamenot
Tilikauden ylijäämä
Vuosi
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
€
337 922
-319 809
18 113
Vuotuinen
toteutuma
€
Kumulatiivinen
toteutuma
€
-22 506
-22 138
-33 576
28 210
55 910
66 741
88 306
102 670
131 761
91 072
42 363
18 113
-63 385
-85 523
-119 099
-90 889
-34 979
31 762
120 068
222 738
354 499
445 571
487 934
506 047
Vuoden 2014 toteutuma on 18 113 € ylijäämäinen.
Kokonaisylijäämä vuoden 2014 lopussa on 506 047 €.
155
Vaasan Ruokapalvelut
Rahoittaa tuloksellaan poistot. Tasapainoa tarkastellaan kolmen vuoden jaksolla.
Tunnusluvut
Laskennallisia aterioita
Henkilöstö keskimäärin
Henkilötyövuodet (ei sis.
työllistettyjä)
Liikevaihto / htv, €
2013
3 132 042
180
165
2014
3 597 815
183
156,6
76 691
79 052
18 982
4,04
22 975
3,44
Ateriamäärä / htv
Toimintakulut / ateria, €
V. 2014 toteutuma
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Rahoitusmenot
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
€
12 023 499
-12 551 523
-528 024
-4 060
-25 472
-557 555
Tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin menoihin sisältyvät varhaiseläkemaksut 73 568 euroa, jotka
talousarviossa budjetoidaan keskitetysti hoidettavien tehtävien tulosalueelle ja tilinpäätöksessä siirretään toteutumien perusteella hallintokunnille. Erä on vähennetty nettolaskelmassa toimintamenoista.
Vuoden 2013 tilinpäätöksessä poistettiin 2013 lopussa ollut kumulatiivinen alijäämä 540 399 € ja päätettiin, että ylivuotisen neton seuranta aloitetaan vuodesta 2014.
Vuoden 2014 toteutuma on 557 555 euroa alijäämäinen. Alijäämään vaikuttaneita tekijöitä on selvitetty
Vaasan Ruokapalvelujen toimintakertomuksessa sivuilla 141-142.
Vaasan Siivouspalvelut
Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma tasapainossa kolmen vuoden jaksolla.
V. 2014 toteutuma
Toimintatulot
Toimintamenot
Tilikauden tulos
€
5 435 365
-5 395 665
39 700
Tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin menoihin sisältyvät varhaiseläkemaksut 31 749 euroa, jotka
talousarviossa budjetoidaan keskitetysti hoidettavien tehtävien tulosalueelle ja tilinpäätöksessä siirretään toteutumien perusteella hallintokunnille. Erä on vähennetty nettolaskelmassa toimintamenoista.
Vuosi
2003
2004
2005
2006
2007
Vuotuinen
toteutuma
€
-23 122
-13 913
55 849
31 119
17 142
Kumulatiivinen
toteutuma
€
-27 841
-41 754
14 095
45 214
62 356
156
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
-106 299
34 595
17 100
77 309
159 196
263 053
39 700
-43 943
-9 348
7 752
85 061
244 257
507 310
547 010
Vuoden 2014 toteutuma on 39 700 € ylijäämäinen.
Kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa 547 010 €.
Tekniset palvelut
Rahoittaa tuloksellaan kalustoinvestoinnit. Tulosta seurataan tulos- ja rahoituslaskelmalla.
Ylivuotista nettobudjetointia sovelletaan vuodesta 2009.
V.2014 tuloslaskelma
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Rahoitusmenot
Vuosikate
Poistot
Tilikauden tulos
€
4 261 829
-3 723 717
538 112
-69 740
468 372
-377 082
91 290
Tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin menoihin sisältyvät varhaiseläkemaksut 60 405 euroa, jotka
talousarviossa budjetoidaan keskitetysti hoidettavien tehtävien tulosalueelle ja tilinpäätöksessä siirretään toteutumien perusteella hallintokunnille. Erä on vähennetty nettolaskelmassa toimintamenoista.
Investointimääräraha koneisiin ja kuljetusvälineisiin oli talousarviossa 475 000 € .
V.2014 rahoituslaskelma
Vuosikate
Investointimenot
Investointitulot
Rahoitusjäämä
Vuosi
2009
2010
2011
2012
2013
2014
€
468 372
- 467 918
15 120
15 574
Vuotuinen
rahoitusjäämä
€
14 493
265 120
-63 825
-146-156
-4 462
15 574
Kumulatiivinen
rahoitusjäämä
€
14 493
279 613
215 788
69 632
65 170
80 744
Vuoden 2014 rahoitusylijäämä on 15 574 €. Kumulatiivinen rahoitusylijäämä vuoden lopussa 80 744 €.
157
Kaupunginteatteri
Sitova nettomeno alkuperäisessä talousarviossa 3 069 120 €. Muutetun talousarvion mukaan nettomeno on 3 087 978 €, mikä vahvistetaan vuoden 2014 sitovaksi nettomenoksi.
V.2014 toteutuma
Toimintatulot
Toimintamenot
Rahoitusmenot
Toteutunut nettomeno
Sitova nettomeno
v.2014 toteutuma alle sitovan nettomenon
Vuosi
2011
2012
2013
2014
Vuotuinen
toteutuma
€
12 088
24 822
7 201
59 414
€
1 125 696
-4 163 086
-130
-3 027 564
-3 087 978
59 414
Kumulatiivinen
toteutuma
€
12 088
36 910
44 111
103 525
Kaupunginhallituksen päätöksen 19.3.2012 mukaan on ylivuotisen neton seuranta aloitettu vuodesta
2011. Vuoden 2014 toteutuma on 59 414 € ylijäämäinen, kokonaisylijäämä vuoden 2014 lopussa on
103 525 €.
Toisen asteen koulutuslautakunta
Lukiot, opetustoiminta
Sitova tavoite: kustannukset €/opiskelija korkeintaan valtionosuusnormin suuruiset
V.2014 toteutuma
Kustannukset, käyttötalous
Poistonalainen irtain
Kustannukset yhteensä
Valtionosuus
+ alle/-yli valtionosuuden
Yhteensä
€
- 5 871 968
0
- 5 871 968
6 006 422
+ 134 455
Valtionosuuden perustana oleva opiskelijamäärä:
alle 18v. 928,3 + yli 18 v. (114,8x0,58) 66,6,
yhteensä 994,90
Valtionosuusnormi €/op.
6 037,73
Kustannukset €/op
5 912,63
Kumulatiivinen toteutuma
2006-2014
2006
2007
2008
2009
Vuotuinen
toteutuma
€
28 824
0
295 737
141 310
Kumulatiivinen
toteutuma
€
28 824
28 824
324 561
465 871
158
2010
2011
2012
2013
oikaisut v. 2014:
-lukioiden osuus 2014 säästöstä, katetaan kumulatiivisesta ylijämästä
-oppilashuoltolain muutos (kuraattorit)
2014
149 378
- 488 021
185 344
29 482
615 248
127 227
312 571
342 053
- 87 802
+ 20 408
134 455
409 114
2011 käytettiin lukioiden peruskorjauksen jälkeiseen ensikertaiseen kalustamiseen 603 074 euroa,
minkä johdosta 2011 tulos jäi 488 021 euroa alijäämäiseksi. Alijäämä katettiin aikaisempien vuosien
ylijäämällä.
Vuoden 2014 toteutuma on 134 455 € ylijäämäinen. Kumulatiivinen ylijäämä 2014 lopussa on oikaisujen jälkeen 409 114 €.
Lukiot, maksupalvelutoiminta
Sitova tavoite: toimintakulujen kattaminen toimintatuotoilla.
V.2014 toteutuma
€
Toimintatuotot
Toimintakulut
Tilikauden alijäämä
265 467
- 298 703
- 33 236
Kumulatiivinen toteutuma
2006-2014
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Vuotuinen toteutuma
€
7 310
2 001
147
- 8 356
385
-16 090
-17 343
34 920
-33 236
Kumulatiivinen toteutuma
€
7 310
9 311
9 458
1 102
1 487
-14 603
-31 946
2 974
-30 262
Vuoden 2014 toteutuma on 33 236 euroa alijäämäinen.
Kokonaisalijäämä 2014 lopussa on 30 262 euroa.
Vaasan ammattiopisto, opetustoiminta
Sitova tavoite: valtionosuusnormin mukaiset kustannukset ovat korkeintaan valtionosuusnormin suuruiset. Kustannuksiin sisältyy 250 000 € takuusumman laskutusta.
V.2014 toteutuma
Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset
Valtionosuus
Tilikauden alijäämä
Opiskelijamäärä
Valtionosuus €/op.
toteutuneet kustannukset €/op.
2014 alijäämä €/op.
€
- 18 675 338
18 523 804
- 151 534
1 863,2
9 941 93
10 023,26
- 81,33
159
Ammatillisen peruskoulutukseen saatu valtionosuus yhteensä v. 2014 on 2371,1 opisk. x 9 851,47
€/op., 23 358 656 euroa. Siitä on ammattiopistolle kohdistettu 18 523 804 euroa ja aikuiskoulutuskeskukselle 4 834 852 euroa.
Kumulatiivinen toteutuma
2003-2014
Vuotuinen
toteutuma
€
2003
298 932
2004
93 188
2005 (sisältää maksupalvelutoiminnan alijäämän kattamisen)
-170 427
2006
381 744
2007
-501 785
2008
724 408
Kv 30.11.2009 § 168, hallintokäytävähanke rahoitetaan ylijäämästä
2009
1 104 455
hallintokäytävän rahoitus 2010
2010
298 627
2011
685 647
2012
593 481
2013
4 889
oikaisut v. 2014:
- ammatillisen opetuksen osuus 2014 säästöstä katetaan kumulatiivisesta ylijäämästä
-230 640
- oppilashuoltolain muutos (kuraattorit)
59 626
2014
- 151 534
Kumulatiivinen toteutuma
€
298 932
392 120
221 793
603 537
101 752
826 160
- 102 500
1 828 115
- 56 308
2 070 434
2 756 081
3 349 562
3 354 451
3 031 903
Vuoden 2014 tulos on 151 534 € alijäämäinen, kokonaisylijäämä on oikaisujen jälkeen 3 031 903 €.
Kumulatiivisella ylijäämällä varaudutaan tulossa oleviin mahdollisiin yksikköhintojen leikkauksiin ja muihin valtion asettamiin säästötoimiin.
Vaasan ammattiopisto, maksupalvelutoiminta
Sitova tavoite: toimintakulujen kattaminen toimintatuotoilla
V.2014 toteutuma
€
Toimintatuotot
Toimintakulut
Rahoituskulut
Poistot
Tilikauden alijäämä
847 156
- 917 659
- 1 775
- 18 130
- 90 408
Kumulatiivinen toteutuma
2006-2014
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Ravintola Silverian alijäämän
Vuotuinen toteutuma
€
-14 497
-25 834
35 866
12 565
3 901
43 386
- 40 125
Kumulatiivinen
toteutuma
€
-14 497
- 40 331
- 4 465
8 100
12 001
55 387
15 262
160
kattamiseen (x
2012
Ravintola Silverian alijäämän
kattamiseen (x
2013
Ravintola Silverian alijäämän
kattamiseen (x
2014
38 831
54 093
-50 000
22 998
4 093
27 091
- 13 388
- 90 408
13 703
- 76 705
2014 toteutuma 90 408 euroa alijäämäinen, kokonaisalijäämä vuoden lopussa on 76 705 euroa.
Alijäämä on katettava kolmen vuoden kuluessa.
x) Valtuuston päätöksen 15.8.2011 mukaisesti lakkautettiin Ravintola Silverian toiminta kunnallisena
liikelaitoksena 1.9.2011 ja toimintaa jatketaan osana oppilaitoksen toimintaa. Silverian alijäämä 2011
lopussa oli 207 026 euroa. Alijäämästä puolet eli 103 513 euroa katetaan kolmen vuoden aikana maksullisen palvelutoiminnan ylijäämällä. Alijäämä on katettu 2013 lopussa.
Vaasan aikuiskoulutuskeskus
Tulosta seurataan tulos- ja rahoituslaskelmalla.
Tuloslaskelma 2014
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus yhteisen hallinnon kuluista
Toimintakate
Rahoituskulut
Valtionosuus
Vuosikate
Poistot
Tilikauden tulos
Rahoituslaskelma 2014
Vuosikate
Investoinnit, netto
Rahoitusjäämä
Käytettävissä oleva omarahoitus 31.12.2013
Säästöosuus 2014 katetaan rahoitusylijäämästä
€
8 055 364
- 13 052 234
- 382 482
- 5 379 352
- 64
6 555 198
1 175 782
- 285 034
890 748
1 175 782
0
1 175 782
3 648 820
- 160 927
2014 rahoitusylijäämä
1 175 782
Käytettävissä oleva
omarahoitus 31.12.2014
4 663 675
Ammatillisen peruskoulutukseen saatu valtionosuus yhteensä v. 2014 on 2371,1 opisk. x 9 851,47
€/op., 23 358 656 euroa. Siitä on ammattiopistolle kohdistettu 18 523 804 euroa ja aikuiskoulutuskeskukselle 4 834 852 euroa. Aikuiskoulutuskeskuksen valtionosuus sisältää lisäksi ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuden 1 613 295 euroa ja nuorten aikuisten osaamisohjelman valtionosuudesta
107 051 euroa.
2014 rahoitusjäämä on ylijäämäinen 1 175 782 euroa. Kokonaisylijäämä 2014 lopussa on 4 663 675
euroa.
Ylijäämällä varaudutaan ennakoitaviin ammatillisen koulutuksen ja työvoimakoulutuksen rahoitusleikkauksiin.
161
2.7. Yhteenveto määrärahan ylityksistä
Käyttötalous
1. Bruttohallintokunnat
Ylitys €
Sitovuus toimielintaso
Sosiaali- ja terveyslautakunta
10 822 816
Hallinto ja talous
35 801
Sosiaalityö ja perhepalvelut
1 205 049
Koti- ja laitoshoito
923 691
Terveyspalvelut
552 906
Erikoissairaanhoito
8 305 590
1. Sosiaali- ja terveyslautakunta esitti 18.11.2014 § 154 lisämäärärahaa 3 milj. euroa kattamaan muiden tulosalueiden kuin erikoissairaanhoidon ylityksiä. Kaupunginhallitus käsitteli lisämäärärahaesitystä 8.12.2014 § 480 ja
palautti sen selvityspyynnöin sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Sosiaalilautakunta antoi vastineen 16.12.2014 §
169 sekä pienensi samassa yhteydessä lisämäärärahaesitystä 2,7 milj. euroon.
2. Erikoissairaanhoidon menoihin sisältyy varausmäärärahoissa 1 milj. euron määräraha, mikä huomioon ottaen
ylitys on 7,3 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyslautakunta esitti 16.12.2014 § 168 7 milj. euron lisämäärärahaa erikoissairaanhoitoon.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan 16.12.2014 tekemiä esityksiä ei ollut mahdollista käsitellä kaupunginhallituksessa
ja valtuustossa talousarviovuoden aikana esitysten myöhäisen ajankohdan vuoksi (kh:n viimeinen kokous v. 2014
oli 18.12. ja valtuuston 15.12.)
Direktion för arbetarinstitut
34 813
Toimielimen tulot ylittyvät 64 249 €, menoylitys on katettavissa tulojen ylityksellä.
Teatteri- ja orkesterilautakunta
Kaupunginorkesteri
31 159
Kaupunginorkesterin tulot ylittyvät 37 045 €, menoylitys on
katettavissa tulojen ylityksellä
86 951
Ylitys on ympäristölaboratorion määrärahoissa. Toimielimen
tulot ylittävät 246 968 € budjetoidun, määrärahaylitys on katettavissa tulojen ylityksellä
2. Nettoyksiköt
Työllistäminen
45 125
Ylitys on katettavissa kaupunginhallituksen varausmäärärahoissa syntyneellä säästöllä
Lukiot
Maksupalvelutoiminta
33 236
Ylitys on katettava nettoyksikköjen sääntöjen mukaan kolmen
vuoden kuluessa
Rakennus- ja ympäristölautakunta
Vaasan ammattiopisto
Varsinainen opetustoiminta
Maksupalvelutoiminta
241 942
151 534 Ylitys katetaan aikaisempien vuosien ylijäämällä.
90 408 Ylitys on katettava nettoyksikköjen sääntöjen mukaan kolmen
vuoden kuluessa
Vaasan Ruokapalvelut
557 555
Katettava sääntöjen mukaan kolmen vuoden kuluessa
Ylitys €
Sitovuus tulosyksikkötaso
Investoinnit
1. Kiinteät rakenteet ja laitteet
Tekninen lautakunta
Ylittyvät tulosyksiköt:
Uusi kunnallistekniikka
Muu kunnallistekniikka
Kaupunkikeskustan kehittäminen
Suunnitteluttaminen
Venesatamat
267 949
32 751
52 036
37 253
87 397
162
yhteensä
477 386
Teknisen lautakunnan kiinteät rakenteet ja laitteet – investointimääräraha kokonaisuudessaan jää 94 712 € alle
talousarvion.
Tekninen lautakunta on 17.12.2014 esittänyt määrärahan käyttötarkoituksen muutoksia teollisuusalueisiin varatutusta määrärahasta uuteen kunnallistekniikkaan 170 000 €, muuhun kunnallistekniikkaan 100 000 € sekä venesatamiin 90 000 €. Esitystä ei ollut mahdollista käsitellä kaupunginhallituksessa talousarviovuoden aikana esityksen
myöhäisen ajankohdan vuoksi.
2. Poistonalainen irtain
Kaupunginhallitus
Ylitys €
38 280
Sitovuus toimielintaso
Toteutumaan sisältyy 34 780 € atk-ohjelmien ja lisenssien
hankintoja, joiden määräraha on budjetoitu käyttötalouteen,
mutta jotka sääntöjen mukaan kuuluvat investointiosaan.
Vapaa-aikalautakunta
65 441
Liikuntatoimen laitteisiin budjetoitu tulo ylittyy 58 000 € (avustus ja vaihtohyvitys). Kattamattomaksi ylitykseksi jää 7 441
€.
Kaupunginteatterin ja –
orkesterin johtokunta
29 199
Kalustoon saatu budjetoimatonta valtionavustusta 49 651 €.
Menomäärärahan ylitys on katettavissa tulon ylityksellä.
3. Osakkeet ja osuudet
Kaupunginhallitus
Osakkeet
Ylitys €
Sitovuus tulosyksikkötaso
9 550 052
Kiinteistö Oy Teatteriparkki:
- kassalaina (6 milj. euroa) muutettu pääomasijoitukseksi kv:n
päätöksen 16.6.2014 § 65 mukaisesti
- pääomasijoitus 3,1 milj. euroa kv:n päätöksen 17.6.2013 §
59 mukaisesti
163
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
164
TULOSLASKELMA
01.01.-31.12.2014
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Kertaluonteiset poistot
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
Tilikauden tulos
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys(+)
Tilikauden yli- / alijäämä
61 017 209,76
26 738 615,27
15 204 946,94
11 965 834,50
5 007 638,53
01.01.-31.12.2013
119 934 245,00
2 428 662,05
62 887 668,92
28 254 128,61
13 797 336,54
11 308 493,81
10 276 748,83
-198 954 340,62
-200 500 339,88
-45 637 164,24
-10 643 488,35
-178 748 997,59
-29 402 447,87
-31 299 720,94
-6 512 060,90
-2 076 007,98
-45 651 413,38
-10 960 385,75
-171 195 864,12
-29 892 144,23
-29 914 853,08
-6 937 765,72
-1 761 139,51
-503 274 228,49
-380 911 321,44
274 069 812,83
100 371 835,00
728 859,94
12 044 049,16
772 071,00
12 298 411,49
-3 144 418,49
-1 748 777,14
-61 630,36
-30 613 510,95
-5 344,68
9 566 860,25
3 097 186,64
-30 618 855,63
200 000,00
-27 321 668,99
1 020 100,36
420 000,00
200 566,40
-25 681 002,23
-912 902,69
-27 118 795,36
-2,50
126 524 376,71
3 300 380,96
-496 813 905,67
-366 989 148,00
272 853 571,28
102 561 879,65
10 408 802,66
18 835 105,59
-27 118 797,86
0,00
-8 283 692,27
1 253 202,75
120 000,00
18 179,68
-6 892 309,84
165
RAHOITUSLASKELMA
01.01.-31.12.2014
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
3 097 186,64
Satunnaiset tulot
200 000,00
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot
-1 486 038,98
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappio
168 563,40
Pakollisten varausten lisäys / vähennys
-368 484,27
Muut tulorahoituksen korjauserät
4 922,03 1 616 148,82
Investointien rahavirta
Investointimenot
46 707 579,69
Rahoitusosuudet investointimenoihin
-720 762,59
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot -2 104 872,94 -43 881 944,16
Toiminnan ja investointien rahavirta
-42 265 795,34
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäys
-17 506,00
Antolainasaamisten vähennys
211 796,78
194 290,78
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
55 000 000,00
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
-24 353 741,56
Lyhytaikaisten lainojen muutos
5 985 400,00 36 631 658,44
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
232 482,32
Vaihto-omaisuuden muutos
-297 699,59
Saamisten muutos
4 044 190,11
Korottomien velkojen muutos
-3 371 231,46
607 741,38
Rahoituksen rahavirta
37 433 690,60
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12
Rahavarat 1.1
01.01.-31.12.2013
18 835 105,59
0,00
-6 881 473,56
0,00
-488 121,02
11 211,35 11 476 722,36
54 106 799,14
-2 400 071,44
-9 244 464,37 -42 462 263,33
-30 985 540,97
-94 234,94
227 815,97
49 100 000,00
-22 516 916,28
-5 705 000,00 20 878 083,72
92 851,26
-398 176,04
-8 822 303,67
4 473 690,44 -4 653 938,01
16 357 726,74
-4 832 104,74
8 725 786,71
13 557 891,45 -4 832 104,74
133 581,03
-14 627 814,23
13 557 891,45
28 185 705,68 -14 627 814,23
166
VAASAN KAUPUNGIN TASE
VASTAAVAA
A
PYSYVÄT VASTAAVAT
I
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
II
III
B
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
C
VAIHTUVAT VASTAAVAT
I
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet
III
IV
2013
14 675 063,38
447 063,76
15 122 127,14
11 055 698,48
1 500 573,25
12 556 271,73
42 619 297,96
122 537 919,74
186 419 586,36
87 645 460,81
17 170 252,97
3 118 439,29
459 510 957,13
38 198 932,93
121 644 469,74
188 109 789,50
89 970 302,95
16 914 109,37
3 536 892,32
458 374 496,81
83 112 102,23
613 999,63
17 796 885,86
2 071 815,75
0,00
103 594 803,47
71 345 325,88
613 999,63
18 005 193,64
2 055 368,75
0,00
92 019 887,90
5 721,70
20 912 386,18
231 589,76
21 149 697,64
17 829,49
20 044 412,20
272 719,53
20 334 961,22
623 828,67
1 772 553,10
10 421,62
2 406 803,39
658 680,76
1 439 118,88
11 304,16
2 109 103,80
0,00
0,00
19 881,97
1 977 087,00
2 000,00
0,00
141 627,59
2 930 225,28
14 259 879,78
4 820 000,00
8 835 044,04
2 234 785,51
32 146 678,30
14 298 055,07
6 803 700,00
10 080 671,64
1 934 588,83
36 190 868,41
2 186 099,44
0,00
2 186 099,44
2 137 041,33
0,00
2 137 041,33
6 539 687,27
11 420 850,12
642 656 853,78
635 143 481,32
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
Muut toimeksiantojen varat
II
2014
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahoitusarvopaperit
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin
Joukkovelkakirjalainasaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
167
VASTATTAVAA
A
OMA PÄÄOMA
I
II
III
IV
V
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien yli- / alijäämä
Tilikauden yli- / alijäämä
B
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
Kertynyt poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
C
191 910 065,82
123 151 919,37
10 751 010,08
21 965 916,41
-25 681 002,23
322 097 909,45
191 910 065,82
122 258 469,37
10 951 576,48
28 858 226,25
-6 892 309,84
347 086 028,08
5 023 390,10
2 460 000,00
7 483 390,10
6 043 490,46
2 880 000,00
8 923 490,46
1 299 567,27
2 971 084,56
4 270 651,83
1 519 100,00
3 120 036,10
4 639 136,10
136 412,06
21 238 458,13
290 046,85
21 664 917,04
130 350,26
20 160 753,91
326 594,13
20 617 698,30
170 262 988,16
1 750 000,00
3 580 660,47
175 593 648,63
138 163 462,12
2 312 500,00
3 800 950,53
144 276 912,65
38 900 473,96
562 500,00
1 381 000,00
2 433 478,34
20 355 083,61
9 381 724,85
38 532 075,97
111 546 336,73
33 678 741,56
675 000,00
1 395 600,00
2 186 906,73
23 421 166,54
8 901 278,37
39 341 522,53
109 600 215,73
642 656 853,78
635 143 481,32
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
Muut toimeksiantojen pääomat
E
VIERAS PÄÄOMA
I
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Liittymismaksut ja muut velat
II
2013
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
D
2014
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Lainat muilta luotonantajilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
168
KONSERNITULOSLASKELMA
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuoto ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Satunnaiset erät
Tilikauden tulos
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
2014
2 013
374 233 421,59
-722 744 034,41
1 093 951,84
-347 416 660,98
272 561 901,20
124 536 115,58
382 916 751,36
-724 567 480,56
942 599,35
-340 708 129,85
271 656 506,32
127 881 233,52
422 394,49
2 907 933,53
-8 683 684,09
-240 213,05
44 087 786,68
453 250,32
1 865 345,19
-7 834 070,84
-1 516 226,62
51 797 908,04
-54 447 737,65
0,00
200 000,00
-10 159 950,97
131 995,91
-143 989,13
-10 171 944,19
-46 457 276,40
-5 000,00
-1 155 730,48
4 179 901,16
-609 581,04
-262 026,69
3 308 293,43
169
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA
2 014
Toim innan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Pakollisten varausten lisäys / vähennys
Myyntivoitot
Myyntitappiot
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo
Toim innan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäys
Antolainasaamisten vähennys
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Maksetut osingot
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahoituksen rahavirta
44 087 786,68
200 000,00
1 435 003,21
-385 768,36
-1 589 677,01
169 634,00
-110 868 703,66
3 070 503,41
3 230 234,56
-7 158,46
59 902,16
99 349 495,56
-58 372 875,64
5 751 961,04
22 149,42
-7 220,00
334 219,58
-440 866,11
592 354,86
-4 340 430,58
Rahavarojen m uutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
2 013
43 916 978,52
-104 567 965,69
-60 650 987,17
52 743,70
46 728 580,96
22 149,42
-3 861 942,26
42 941 531,82
51 793 921,41
-1 155 730,48
-4 368 978,70
-453 841,51
-3 522 245,35
5 890,36
-145 515 988,14
5 390 541,05
4 266 980,05 -135 858 467,04
-93 559 451,31
-25 521,82
75 921,35
110 988 557,28
-42 668 769,82
8 846 548,70
-7 337,40
101 323,75
467 763,76
3 717 729,34
3 758 270,40
-17 709 455,34
25 537 278,83
43 246 734,17
-17 709 455,34
42 299 015,73
50 399,53
77 166 336,16
882 850,00
8 037 749,85
86 137 335,54
-7 422 115,77
43 104 718,97
50 526 834,74
-7 422 115,77
170
VAASAN KAUPUNGIN KONSERNITASE 31.12.2014
VASTAAVAA
2014
2013
2 676 195,45
15 066 184,67
27 808,67
447 063,76
18 217 252,55
1 855 205,88
11 823 193,66
26 600,46
1 500 573,25
15 205 573,25
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset
Rakennukset
Rakennusten arvonkorotukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Liittymismaksut
Yhteensä
57 150 913,57
124 624 517,06
448 864 573,15
1 439 277,22
195 087 420,85
30 117 677,52
4 404 576,30
8 546 486,16
5 163,37
870 240 605,20
52 515 759,07
123 732 844,50
385 689 502,27
1 453 177,93
194 838 914,03
29 457 295,87
4 346 712,96
46 378 377,19
5 163,37
838 417 747,19
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyhteisöissä
Muut osakkeet ja osuudet
Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
Yhteensä
122 557 973,11
55 191 382,75
1 348 056,54
3 625 915,70
228 650,73
182 951 978,83
104 865 106,55
54 596 962,35
1 361 077,25
3 682 328,86
221 684,92
164 727 159,93
22 459 592,77
21 742 980,43
7 834 667,69
7 395 350,50
2 828 467,07
72 499 161,13
4 104 470,58
71 810 205,43
17 362,04
16 838,51
Rahat ja pankkisaamiset
25 658 314,56
43 210 468,42
VASTAAVAA YHTEENSÄ
1 202 707 401,84
1 166 630 794,24
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Liittymismaksut
Ennakkomaksut
Yhteensä
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
Rahoitusarvopaperit
171
VASTATTAVAA
2 014,00
2 013,00
191 910 065,82
126 253 257,41
13 311 718,83
57 649 654,34
-10 171 944,19
378 952 752,21
191 910 065,82
125 388 005,27
13 459 180,70
68 824 164,24
3 308 293,43
402 889 709,46
3 374 232,99
3 290 298,47
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Kertynyt poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
Yhteensä
75 089 757,16
20 391 439,85
95 481 197,01
58 883 289,94
19 643 052,90
78 526 342,84
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
Yhteensä
1 315 787,67
8 866 758,82
10 182 546,49
1 535 320,40
9 032 994,45
10 568 314,85
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
23 177 167,12
22 126 507,25
427 072 751,69
70 480 812,32
70 946 718,25
123 039 223,76
385 123 747,05
69 670 357,23
66 260 845,77
128 174 671,32
1 202 707 401,84
1 166 630 794,24
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien yli- / alijäämä
Tilikauden yli- / alijäämä
Yhteensä
VÄHEMMISTÖOSUUS
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
172
TULOSLASKELMA-yhdistely
Kaupunki
tuloslaskelma
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Kertaluonteiset poistot
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
Tilikauden tulos
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Tilikauden yli- / alijäämä
31
26
14
9
4
242
794
931
809
708
612
2 707 476,96
0,00
0,00
532 330,37
31 130,62
0,00
15 103 190,49
0,00
3 332,23
11 105,60
102 807,64
313 821,42
4 437 633,33
32 657,42
3 726,00
0,00
130 567,97
0,00
615 736,80
0,00
0,00
32 170 107,19
18 929,81
658 181,93
-180 608 756,00
-9 726 823,07
-633 916,09
-2 659 280,03
-2 350 267,68
-2 975 297,75
-198 954 340,62
-41
-9
-177
-19
-31
-30
-1
-404
274
100
-1 839
-657
-2 020
-1 369
-102
-1 397
-10
1 171
-432
-129
-1 090
-162
-823
-168
-4 386
-5 800
037,86
229,62
335,80
174,68
414,34
925,32
423,45
841,88
812,83
835,00
17 495
319
268
17
195
953,39
207,75
909,65
577,15
306,60
347,35
499,54
096,31
0,00
0,00
-208
-35
-712
-238
624,84
127,84
622,14
141,89
0,00
-249 899,03
-42 737,08
1 149 869,04
0,00
0,00
-705
-151
-2 515
-2 581
098,88
298,93
103,32
225,39
0,00
-102 445,43
-53 731,92
6 766 073,48
0,00
0,00
728 859,94
18 517 565,85
-3 285 106,54
-61 113,24
-14 451 988,04
68 305,92
5,03
0,00
-25,58
1 239 381,68
43 111,29
0,00
0,00
-400 000,00
792 980,33
-14 496 494,58
-5 344,68
-612 274,97
0,00
0,00
-28 953 827,30
1 020 100,36
420 000,00
200 566,40
-27 313 160,54
0,00
627 106,71
0,00
0,00
0,00
627 106,71
1)
2)
3)
-2 361 434,61
-184 302,82
-974 944,37
-124 330,88
42 182,36
71
27
15
42
5
1
601
146
206
539
187
584
873,17
822,25
640,84
847,63
645,11
082,78
148,10
765,02
280,55
720,32
0,00
-349 737,12
-19 422,95
70 242,98
0,00
0,00
301,17
859,19
008,04
858,89
0,00
-4 413 064,13
-170 327,93
14 725 238,63
0,00
0,00
-45
-10
-188
-30
-31
-37
-2
-380
274
100
637
643
451
045
299
046
100
911
069
371
164,24
488,35
259,50
698,32
720,94
418,38
142,87
321,44
812,83
835,00
25 048,35
5 129,28
0,00
-1 390 127,95
5 406 123,16
24 960,95
25,00
0,00
-22 160,81
73 068,12
0,00
0,00
-20 738,46
-4 666 878,78
10 037 621,39
18
-3
-6
3
890
522
305
540
097
286,45
725,16
845,00
306,36
186,64
-366 972,40
0,00
-4 807 939,88
0,00
-98 124,02
-10 231 705,10
0,00
-30 613 510,95
-5 344,68
200 000,00
626 007,93
0,00
0,00
0,00
626 007,93
0,00
598 183,28
0,00
0,00
0,00
598 183,28
0,00
-25 055,90
0,00
0,00
0,00
-25 055,90
0,00
-194 083,71
0,00
0,00
0,00
-194 083,71
200 000,00
-27 321 668,99
1 020 100,36
420 000,00
200 566,40
-25 681 002,23
Eliminointi- ja oikaisukirjaukset
Kaupunki
Pelastuslaitos Satama
Vaasan Vesi
Aluetyöterv.
tuloslaskelma
tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma
Toimintatuotot
Myyntituotot
1)
Maksutuotot
1)
Tuet ja avustukset
1)
Vuokratuotot
1)
Muut toimintatuotot
1)
Valmistus omaan käyttöön
1)
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
1)
Aineet tarvikkeet ja tavarat
1)
Avustukset
1)
Vuokrat
1)
Muut toimintakulut
1)
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
2)
Muut rahoitustuotot
3)
Korkokulut
2)
Muut rahoituskulut
3)
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Kertaluonteiset poistot
Satunnaiset erät
Satunnaiset kulut
Tilikauden tulos
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Tilikauden yli- / alijäämä
Vaasan TalotoimEliminoimaton
tuloslaskelma
tuloslaskelma
459,78
463,66
480,73
094,09
222,55
0,00
628
501
726
893
197
533
803
793
069
371
375,81
701,17
101,88
210,38
986,52
079,43
Pohj.pelastusl. Satama
Vaasan Vesi
Aluetyöterveys
tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma
-4 676 595,25
-223 904,16
-1 693,90
-756 746,32
-2 532 749,40
-4 067,00
-10 160,00
Kaupungin
Vaasan Talotoimtuloslaskelma
tuloslaskelma
tilinpäätöksessä
-257 137,83
-29 595 001,76
-45 515,70
692 244,95
1 845,06
108 306,90
61
26
15
11
5
2
017
738
204
965
007
428
209,76
615,27
946,94
834,50
638,53
662,05
-198 954 340,62
7 672 863,12
125 254,40
275 188,27
4 177,08
323 276,81
36 204,58
482 703,81
1 746,96
120 293,14
86,00
827 936,76
475 781,43
28 912 477,03
3 614,46
383 223,78
992,77
152,00
387,06
4 964,93
7 598,84
283 711,55
9 016,84
949 828,19
2 524,92
-68 305,92
-43 111,29
-25 048,35
-24 960,95
400 000,00
1 390 000,00
22 100,00
-6 478 676,00
161 426,51
Sisäisten ostojen ja myyntien eliminointi
Sisäisen koron eliminointi
Liikelaitosten peruspääoman tuoton eliminointi
4 666 576,00
-45
-10
-178
-29
-31
-6
-2
-380
274
100
637
643
748
402
299
512
076
911
069
371
164,24
488,35
997,59
447,87
720,94
060,90
007,98
321,44
812,83
835,00
728 859,94
12 044 049,16
-3 144 418,49
-61 630,36
3 097 186,64
-30 613 510,95
-5 344,68
200 000,00
-27 321 668,99
1 020 100,36
420 000,00
200 566,40
-25 681 002,23
40 904 004,73
161 426,51
6 478 676,00
173
RAHOITUSLASKELMA-yhdistely
Kaupunki
rahoituslask.
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset tulot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot
Pakollisten varausten lisäys / vähennys
Muut tulorahoituksen korjauserät
Toiminnan rahavirta yhteensä
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Investointien rahavirta yhteensä
Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä
-14 451 988,04
0,00
-1 344 405,95
149 060,09
-368 484,27
0,00
-16 015 818,17
73 068,12
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
73 068,12
266,71
488,00
970,90
807,81
313,40
-359 536,53
0,00
135 796,39
-223 740,14
757 612,88
-3 014 741,38
0,00
45 241,94
-2 969 499,44
2 391 381,78
-31 450,64
0,00
0,00
-31 450,64
41 617,48
-4 668,00
211 796,78
207 128,78
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-2 918,00
0,00
-2 918,00
0,00
0,00
0,00
000
332
556
223
000,00
762,00
136,23
374,23
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-15
-516
-532
27
0,00
767,60
273,05
040,65
705,08
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
232
-273
7 637
-2 667
4 928
44 359
482,32
259,96
137,86
842,80
517,42
020,43
0,00
0,00
079,79
393,19
313,40
313,40
0,00
0,00
895,05
282,17
612,88
612,88
-24
-2 029
169
-1 884
-2 391
0,00
439,63
490,83
802,25
128,21
381,78
0,00
0,00
240,69
858,17
617,48
617,48
55
-24
8
39
-1 332
126
74
-1 130
43
104
-147
-43
-43
792
200
-31
19
Aluetyöterveys Talotoimi
rahoituslask. rahoituslask.
5 406 123,16
0,00
-45 241,94
0,00
0,00
0,00
5 360 881,22
882,79
274,59
301,20
307,00
125,17
1 239 381,68
0,00
-65 260,47
0,00
0,00
0,00
1 174 121,21
Vaasan Vesi
rahoituslask.
980,33
000,00
130,62
503,31
0,00
0,00
981 353,02
-35 139
129
1 835
-33 175
-49 191
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäys
Antolainasaamisten vähennys
Antolainauksen muutokset yhteensä
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Lainakannan muutokset yhteensä
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä
Rahoituksen rahavirta
Pohj. pelastusl Satama
rahoituslask. rahoituslask.
-786
29
-757
-757
20
-61
-41
-41
10 037 621,39
0,00
0,00
0,00
0,00
4 922,03
10 042 543,42
-9 975
465
13
-9 496
545
Eliminoimaton
rahoituslask.
3 097
200
-1 486
168
-368
4
1 616
186,64
000,00
038,98
563,40
484,27
922,03
148,82
222,65 -49 853 100,70
000,00
720 762,59
562,51
2 104 872,94
660,14 -47 027 465,17
883,28 -45 411 316,35
-9 920,00
0,00
-9 920,00
-17 506,00
211 796,78
194 290,78
0,00 55 000 000,00
-5 211,96 -24 353 741,56
0,00
8 039 863,18
-5 211,96 38 686 121,62
3 117 815,93
3 145 521,01
-395
-3 253
-3 648
-545
0,00
0,00
001,04
566,21
567,25
883,28
232
-297
4 550
-5 931
-1 446
40 579
482,32
699,59
071,42
575,95
721,80
211,61
Rahavarojen muutos
-4 832 104,74
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-4 832 104,74
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12
Rahavarat 1.1
Muutos
8 725 786,71
13 557 891,45
-4 832 104,74
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
8 725 786,71
13 557 891,45
-4 832 104,74
Eliminointi- ja oikaisukirjaukset
Kaupunki
Pohjanmaan Satama
pelastuslaitos
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
1)
Satunnaiset tulot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot
Pakollisten varausten lisäys / vähennys
Muut tulorahoituksen korjauserät
Toiminnan rahavirta yhteensä
Investointien rahavirta
Investointimenot
2)
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Investointien rahavirta yhteensä
Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäys
Antolainasaamisten vähennys
Antolainauksen muutokset yhteensä
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Lainakannan muutokset yhteensä
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä
Rahoituksen rahavirta
26 794 129,20
-4 317 077,33
712 842,16
Vaasan Vesi
1 751 949,12
Aluetyöterveys Talotoimi
-2 120 657,76
-22 821 185,39
3 145 521,01
Kaupungin
rahoituslaskelm
tilinpäätöksessä
3 097
200
-1 486
168
-368
4
1 616
186,64
000,00
038,98
563,40
484,27
922,03
148,82
-46 707
720
2 104
-43 881
-42 265
579,69
762,59
872,94
944,16
795,34
-17 506,00
211 796,78
194 290,78
3)
-2 570 736,23
516 273,05
2)
3)
3)
55
-24
5
36
-27 705,08
-3 076 617,54
474 145,83
488 625,82
1 670 772,06
000
353
985
631
000,00
741,56
400,00
658,44
0,00
232
-297
4 044
-3 371
607
37 433
482,32
699,59
190,11
231,46
741,38
690,60
-3 117 815,93
-62 807,48
2 560 344,49
Rahavarojen muutos
-4 832 104,74
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12
Rahavarat 1.1
Muutos
8 725 786,71
13 557 891,45
-4 832 104,74
1)
2)
Sisäisten ostojen ja rahoituserien eliminointi
Oman pääoman lisäyksen eliminointi
40 904 004,73
3 145 521,01
174
TASE-yhdistely
VASTAAVAA
Kaupungin
tase
A
PYSYVÄT VASTAAVAT
I
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
II
III
B
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
C
VAIHTUVAT VASTAAVAT
I
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet
III
IV
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahoitusarvopaperit
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin
Joukkovelkakirjalainasaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
55 267,46
0,00
55 267,46
1 403 788,27
0,00
1 403 788,27
42 525 732,46
118 593 076,30
33 871,66
55 855 923,13
12 038 422,06
15 752,33
229 062 777,94
0,00
0,00
887,86
357,71
913,07
0,00
158,64
0,00
3 944 843,44
1 008 613,64
4 571 254,05
0,00
0,00
9 524 711,13
0,00
0,00
414,05
925,92
873,24
473,95
687,16
0,00
0,00
0,00
0,00
31 418,52
0,00
31 418,52
93 565,50
0,00
178 897 799,15
0,00
9 626,08
2 302 213,01
181 303 203,74
0,00
0,00
0,00
1 200,00
0,00
1 200,00
0,00
0,00
0,00
74 442,55
0,00
74 442,55
0,00
0,00
0,00
191 422,61
0,00
191 422,61
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
5 184 633,18
0,00
0,00
1 735 429,43
0,00
6 920 062,61
275 075
613
17 796
2 218
269 891
613
17 796
215
133,30
999,63
885,86
588,54
0,00
288 517 607,33
46
35
4 798
4 881
6 432
27 182
291
800
34 707
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
42
122
186
87
17
3
459
619
537
419
645
170
118
510
297,96
919,74
586,36
460,81
252,97
439,29
957,13
766,48
999,63
885,86
083,13
0,00
295 704 735,10
721,70
386,18
589,76
697,64
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
5
20 912
231
21 149
721,70
386,18
589,76
697,64
462
1 772
10
2 245
970,67
553,10
421,62
945,39
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
160 858,00
0,00
0,00
160 858,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
623
1 772
10
2 406
828,67
553,10
421,62
803,39
0,00
0,00
0,00
1 977 087,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
19 881,97
0,00
942,76
598,96
010,91
147,84
700,47
320 071,62
2 458 038,60
556 159,90
0,00
3 334 270,12
3 761 024,16
1 670 772,06
0,00
0,00
5 431 796,22
198 785,88
1 468 000,88
16 143,12
487,84
1 683 417,72
181 273,85
0,00
963 411,58
0,00
1 164 567,40
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
6 539 687,27
10 634 013,06 12 933 423,80
41 031 783,81
1 770 103,70
190 791 622,02
863 739 499,66
128
820
638
202
766
781,51
000,00
622,28
149,83
640,62
669
4 329
707
32
5 738
Satama
Vaasan Vesi
Aluetyöterveys
Talotoimi
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
1)
Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
3)
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
0,00
0,00
19 881,97
1 977 087,00
14
14
27
2
61
259
746
881
234
119
879,78
410,50
347,79
785,51
392,55
2 186 099,44
0,00
2 186 099,44
Kaupungin tase
tilinpäätöksessä
14 675 063,38
447 063,76
15 122 127,14
42
122
186
87
17
3
459
-191 963 664,25
-5 000,00
-141 267,38
619
537
419
645
170
118
510
297,96
919,74
586,36
460,81
252,97
439,29
957,13
83 112
613
17 796
2 071
102,23
999,63
885,86
815,75
0,00
103 594 803,47
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
Muut toimeksiantojen varat
C
VAIHTUVAT VASTAAVAT
I
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet
IV
14 675 063,38
447 063,76
15 122 127,14
5
20 912
231
21 149
Eliminointi- ja oikaisukirjaukset
Kaupunki
Pohj.pel.laitos
PYSYVÄT VASTAAVAT
III
Eliminoimaton
tase
92 956,06
447 063,76
540 019,82
6 539 687,27
I
II
Talotoimi
tase
0,00
0,00
0,00
606 578 553,27
A
B
Aluetyöterveys
tase
12 953,95
0,00
12 953,95
2 186 099,44
0,00
2 186 099,44
VASTAAVAA
III
Vaasan Vesi
tase
13 110 097,64
0,00
13 110 097,64
9
4
25
2
43
VASTAAVAA YHTEENSÄ
II
Sataman
tase
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
Muut toimeksiantojen varat
II
Pohj. pel.laitos
tase
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahoitusarvopaperit
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin
Joukkovelkakirjalainasaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
5
20 912
231
21 149
721,70
386,18
589,76
697,64
623
1 772
10
2 406
828,67
553,10
421,62
803,39
0,00
0,00
19 881,97
1 977 087,00
2)
2)
-4 329 598,96
-19 046 303,75
-2 458 038,60
-1 670 772,06
-1 468 000,88
14
4
8
2
32
259
820
835
234
146
879,78
000,00
044,04
785,51
678,30
2 186 099,44
0,00
2 186 099,44
6 539 687,27
175
VASTATTAVAA
A
OMA PÄÄOMA
I
III
IV
V
VI
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien yli- / alijäämä
Tilikauden yli- / alijäämä
B
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
Kaupungin
tase
191 910 065,82
119 207 075,93
10 751 010,08
-5 005 068,46
-27 313 160,54
289 549 922,83
Kertynyt poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
C
Vaasan Vesi
tase
220 000,00 4 960 000,00 29 293 919,88
0,00 3 944 843,44
0,00
0,00
0,00
0,00
5 962 571,11 3 100 302,09 6 502 241,44
627 106,71
626 007,93
598 183,28
6 809 677,82 12 631 153,46 36 394 344,60
Aluetyöterveys
tase
Talotoimi
tase
Eliminoimaton
tase
355 000,00
0,00
0,00
784 097,15
-25 055,90
1 114 041,25
157 134 744,37
0,00
0,00
10 621 773,08
-194 083,71
167 562 433,74
383 873 730,07
123 151 919,37
10 751 010,08
21 965 916,41
-25 681 002,23
514 061 573,70
5 023 390,10
2 460 000,00
7 483 390,10
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
5 023 390,10
2 460 000,00
7 483 390,10
1 299 567,27
2 971 084,56
4 270 651,83
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
1 299 567,27
2 971 084,56
4 270 651,83
136 412,06
21 238 458,13
290 046,85
21 664 917,04
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
136 412,06
21 238 458,13
290 046,85
21 664 917,04
168 743 428,00
1 750 000,00
939 672,36
171 433 100,36
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
2 787 255,49
2 787 255,49
0,00
0,00
0,00
0,00
1 519 560,16
0,00
0,00
1 519 560,16
170 262 988,16
1 750 000,00
3 726 927,85
175 739 916,01
38 895 262,00
10 488 910,50
1 381 000,00
2 159 201,81
17 306 226,60
8 068 635,23
33 877 334,97
112 176 571,11
0,00
0,00
0,00
269 750,87
654 413,02
400 477,92
2 499 693,43
3 824 335,24
0,00
0,00
0,00
0,00
96 115,58
40 088,04
166 066,72
302 270,34
0,00
0,00
0,00
0,00
552 414,31
640 864,87
656 904,54
1 850 183,72
0,00
0,00
0,00
0,00
78 760,13
94 333,64
482 968,68
656 062,45
5 211,96
0,00
0,00
4 525,66
1 667 153,97
19 183 628,90
849 107,63
21 709 628,12
38 900 473,96
10 488 910,50
1 381 000,00
2 433 478,34
20 355 083,61
28 428 028,60
38 532 075,97
140 519 050,98
10 634 013,06 12 933 423,80 41 031 783,81
1 770 103,70
190 791 622,02
863 739 499,66
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
Muut toimeksiantojen pääomat
E
VIERAS PÄÄOMA
I
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Liittymismaksut ja muut velat
II
Sataman
tase
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
D
Pohj. pel.laitos
tase
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Lainat muilta luotonantajilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
606 578 553,27
VASTATTAVAA
A
OMA PÄÄOMA
I
III
IV
V
VI
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien yli- / alijäämä
Tilikauden yli- / alijäämä
B
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
Eliminointi- ja oikaisukirjaukset
Kaupunki
Pohj.pel.laitos
1)
Satama
Vaasan Vesi
-220 000,00 -4 960 000,00 -29 293 919,88
Aluetyöterveys
-355 000,00
Talotoimi
-157 134 744,37
Kertynyt poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
C
PAKOLLISET VARAUKSET
1 299 567,27
2 971 084,56
4 270 651,83
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
Muut toimeksiantojen pääomat
E
VIERAS PÄÄOMA
I
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Liittymismaksut ja muut velat
II
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Lainat muilta luotonantajilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
136 412,06
21 238 458,13
290 046,85
21 664 917,04
3)
-108 052,50
2)
-9 926 410,50
2)
Peruspääomasijoituksen eliminointi
Yhdystilin eliminointi
170 262 988,16
1 750 000,00
3 580 660,47
175 593 648,63
-38 214,88
-19 046 303,75
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
1)
2)
191 910 065,82
123 151 919,37
10 751 010,08
21 965 916,41
-25 681 002,23
322 097 909,45
5 023 390,10
2 460 000,00
7 483 390,10
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
D
Kaupungin tase
tilinpäätöksessä
38 900 473,96
562 500,00
1 381 000,00
2 433 478,34
20 355 083,61
9 381 724,85
38 532 075,97
111 546 336,73
642 656 853,78
191 963 664,25
28 972 714,25
176
177
LIITETIEDOT
178
179
TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT
Pysyvien vastaavien arvostus
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä rahoitusosuuksilla ja suunnitelman
mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginvaltuuston 6.11.2006 § 130
hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt poistosuunnitelman
muutoksen 17.3.2014 § 31, joka on huomioitu tilikaudella 2013 uusien hyödykkeiden poistojen laskennassa.
Tilikauden 2014 alusta poistosuunnitelman muutosta on noudatettu kaikkien hyödykkeiden poistojen
laskennassa. Alle 10 000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi.
Maa-alueiden arvonkorotukset on tehty kaupunginvaltuuston 6.11.2006 § 130 päätöksen mukaisesti.
Kuntayhtymäosuuksiin tehty arvonkorotus vastaa Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän peruspääoman
korotusta.
Pohjanmaan museon ja Tikanojan taidekodin taideomaisuus on luetteloitu ko. laitoksissa, eikä niillä ole
kirjanpitoarvoa taseessa.
Sijoitusten arvostus
Pysyvien vastaavien osakkeet ja osuudet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon.
Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan
todennäköiseen luovutushintaan.
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen joko keskihinta-periaatteen mukaisesti, hankintamenon, sitä
alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä.
Saamisten ja rahoitusarvopapereiden arvostus
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.
Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen
luovutushintaan. Vastikkeetta saadut rahoitusarvopaperit luetteloidaan erikseen.
Johdannaissopimusten käsittely
Johdannaiset sisältävät koron- ja valuutanvaihtosopimuksia. Kaikki koron- ja valuutanvaihtosopimukset on
tehty suojaamistarkoituksessa.
Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus
Tilikauden avaavassa taseessa valtion tiehankkeet on siirretty aineettomien hyödykkeiden ryhmään muiden
pitkävaikutteisten menojen erään. Tilikaudella 2013 valtion tiehankkeet on esitetty aineellisten hyödykkeiden
ryhmässä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden erässä. Siirrettyjen valtion tiehankkeiden tasearvo tilikauden
alussa oli 642 003,28 euroa. Taseen vertailutietoja ei ole valtion tiehankkeiden osalta muutettu.
Aikaisempia tilikausia koskevan virheen käsittely tilinpäätöksessä
Tilikauden tilinpäätöksessä on oikaistu tilikaudella 2013 virheellisesti liian pienenä käsitellyt rakennusten
poistot. Oikaisu koskee Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen rakennuksia, joiden menojäännöspoisto
poistosuunnitelman mukaan on 5 %. Tilikauden tilinpäätöksessä on rakennusten tasearvoihin tehty 1 185
571,48 euron vähennys ja vastaava oikaisu on merkitty Edellisten tilikausien ylijäämään. Taseen,
tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoja on muutettu vastaavasti.
180
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
2. TOIMINTATUOTOT TEHTÄVITTÄIN
2014
Sosiaali- ja terveystoimi
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Ammatilliset koulut ja lukiot
Muu kulttuuri- ja sivistystoimi
Pelastustoimi
Tekninen toimi
Tukipalvelut
Liiketoiminta
Muut
Yhteensä
37
10
7
4
13
15
4
19
5
119
3. VEROTULOJEN ERITTELY
502
136
625
922
383
986
697
756
923
934
2013
503,95
841,38
062,59
110,40
367,50
261,82
256,84
880,21
960,31
245,00
37
9
7
4
14
20
4
19
8
126
2014
Kunnan tulovero
Osuus yhteisöveron tuotosta
Kiinteistövero
Yhteensä
225
31
16
274
4. VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY
524
767
777
069
178,59
868,61
765,63
812,83
220
38
14
272
2014
Satunnaiset tuotot
Satamatoiminnan yhtiöittäminen
200 000,00
512
149
191
853
488,25
497,35
585,68
571,28
2013
95 872 322,00
-18 018 698,00
274 344,00
22 243 867,00
100 371 835,00
5. SATUNNAISTEN TUOTTOJEN ERITTELY
309,03
086,98
100,17
057,56
820,85
897,03
420,36
850,46
834,27
376,71
2013
2014
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia)
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus
Järjestelmämuutoksen tasaus
Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet
Valtionosuudet yhteensä
786
695
274
767
108
554
659
151
526
524
98 178 329,65
-17 786 493,00
274 283,00
21 895 760,00
102 561 879,65
2013
0,00
6. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA
Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta
arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat:
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Rakennukset
Rakennukset / Vaasan Satama
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Poistonalainen irtain omaisuus
4-5
5 - 20
15 - 50
20 - 30
15 - 30
4 - 20
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
vuotta
tasapoisto
tasapoisto
menojäännöspoisto
tasapoisto
menojäännöspoisto
tasapoisto
5 - 20 %
10 - 20 %
Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euron, on kirjattu vuosikuluksi.
7. KESKIMÄÄRÄISTEN POISTOJEN JA INVESTOINTIEN
VASTAAVUUS
2014
v. 2013 - 2017
Keskimääräinen poisto
Keskimääräinen omahankintameno
Poikkeama €
Poikkeama %
27 146 461,76
40 443 010,07
-13 296 548,31
-32,88
2013
v. 2012 - 2016
25 889 979,86
45 177 022,01
-19 287 042,15
-42,69
Taloussuunnitelmakauden investointitaso on korkea. Investointien keskimääräinen omahankintameno
laskee kuitenkin 4 734 011,94 euroa (10,5 %) vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna.
Poistosuunnitelmaa on muutettu tilikaudella 2013 poistojen ja investointien vastaavuuden
parantamiseksi. Kaupungin toiminnan ja talouden tasapainottamistavoitteena on vuosikatteen
nostaminen 30 miljoonaan euroon ja investointien rajoittaminen 40 miljoonaan euroon,
jolloin kaupungin rahoitusalijäämä pienenee ja velanottotarve supistuu kestävälle tasolle suhteessa
kasvavan kaupungin palvelurakenteeseen.
-4 734 011,94
-10,47880477
181
8. PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET
2014
2013
Eläkevastuuvaraus 1.1.
Lisäykset tilikaudella
Vähennys tilikaudella
Eläkevastuuvaraus 31.12.
1 519 100,00
0,00
-219 532,73
1 299 567,27
1 836 734,48
0,00
-317 634,48
1 519 100,00
Suvilahden kaatopaikan maisemointivaraus 1.1
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Suvilahden kaatopaikan maisemointivaraus 31.12
2 019 741,51
0,00
-148 951,54
1 870 789,97
2 190 228,05
0,00
-170 486,54
2 019 741,51
Alueiden puhdistamisvelvollisuudet 1.1
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Alueiden puhdistamisvelvollisuudet 31.12
1 100 294,59
0,00
0,00
1 100 294,59
1 100 294,59
0,00
0,00
1 100 294,59
9. PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT
JA MYYNTITAPPIOT
Muut toimintatuotot
Osakkeet ja osuudet
Maa-alueet
Irtain omaisuus
Yhteensä
Muut toimintakulut
Maa-alueet
Rakennukset
Irtain omaisuus
10. OSINKOTUOTTOJEN JA PERUSPÄÄOMAN KORKOTUOTTOJEN ERITTELY
Osinkotuotot muista yhteisöistä
Peruspääoman korot kuntayhtymiltä
Yhteensä
2014
2013
119 966,03
1 209 319,21
156 753,74
1 486 038,98
3 448 983,55
3 369 151,93
63 338,08
6 881 473,56
36 856,97
105 954,62
25 751,81
168 563,40
0,00
0,00
0,00
0,00
2014
11 208 824,10
363 955,81
11 572 779,91
2013
11 204 220,00
602 384,46
11 806 604,46
182
TASEEN LIITETIEDOT
11. ARVONKOROTUKSET
Arvonkorotuksissa noudatetaan kaupunginvaltuuston (kv 6.11.2006§130) päättämiä periaatteita.
Maa-alueiden arvostus perustuu arvioituun aluekohtaiseen todennäköiseen luovutushintaan.
2014
2013
Maa-alueet
Arvonkorotukset
Arvonkorotusten
Arvonkorotusten
Arvonkorotukset
1.1
vähennys / myynnit
lisäys
31.12.
121 644
-169
1 063
122 537
Osakkeet ja osuudet
Arvonkorotukset 1.1.
Arvonkorotus 31.12.
Arvonkorotukset yhteensä 31.12
469,74
832,00
282,00
919,74
120 119
-355
1 880
121 644
772,74
519,00
216,00
469,74
613 999,63
613 999,63
613 999,63
613 999,63
123 151 919,37
122 258 469,37
12. KUNTAYHTYMÄOSUUKSIEN ARVONMUUTOKSET
KUNTAYHTYMÄOSUUKSIEN ARVONMUUTOKSET
Tasearvo
1.1.2014
Vaasan sairaanhoitopiirin ky
Eskoon sosiaalipalvelujen ky
- arvonkorotus
Pohjanmaan liitto
Svenska österbottens förbund
för utbildning och kultur
Vaasanseudun Areenat ky
Kårkulla samkommun
29 327
316
613
55
2 491
Lisäys/vähennys Tasearvo
tilikaudella
31.12.2014
035,43
437,84
999,63
095,53
784,70
1 568 598,96
5 305 528,00
521 265,13
-1 059 609,27
107 769,00
13. VAIHTUVIEN VASTAAVIEN SAAMISET
SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset tytäryhteisöiltä
Muut saamiset
30 895
316
613
55
2 599
634,39
437,84
999,63
095,53
553,70
30 268 051,51
930 437,47
627 582,88
0,00
75 707,17
2 525 250,00
-20 611,64
74 303,70
4 245 918,73
521 265,13
4 245 918,72
521 265,13
0,01
0,00
2014
19 881,97
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset tytäryhteisöiltä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
969
500
68
16
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
916 455,64
0,00
26 184,99
441 257,88
Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
14. SIIRTOSAAMISET
Pitkäaikaiset
Maankäyttösopimukset
Lyhytaikaiset
Siirtyvät korot
Ennakkomaksut
Muut siirtosaamiset
Kunna osuus
kuntayhtymän
Ero
peruspääomasta
180
4 000
335
83
380,41
000,00
436,45
947,38
053,75
000,00
796,39
850,61
2014
2013
28 628,59
1 327 955,11
5 333 700,00
45 174,36
79 108,73
607
300
32
173
418,68
000,00
306,45
674,77
224 216,65
1 000 000,00
0,00
59 667,04
2013
1 977 087,00
1 977 087,00
2 930 225,28
2 930 225,28
5
585
1 643
2 234
54
816
1 063
1 934
833,16
123,09
829,26
785,51
220,28
823,42
545,13
588,83
15. VASTIKKEETTA SAADUT RAHOITUSARVOPAPERIT
2014
Markkina-arvo
31.12.
Aktia osakkeita 12.845 kpl
125 495,65
2013
Markkina-arvo
31.12.
104 044,50
183
16. PYSYVÄT VASTAAVAT
Kaupunki yhteensä
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkäEnnakkomaksut Yhteensä
vaikutteija keskeneräiset
set menot
hankinnat
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Rahoitusosuudet tilikauden aikana
Vähennykset tilikauden aikana
Siirrot erien välillä
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
11 697 701,76
2 527 730,94
-21 623,59
0,00
2 470 337,46
-1 999 083,19
14 675 063,38
1 500 573,25
32 376,27
0,00
0,00
-1 085 885,76
0,00
447 063,76
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.
14 675 063,38
447 063,76
13 198 275,01
2 560 107,21
-21 623,59
0,00
1 384 451,70
-1 999 083,19
15 122 127,14
Maa-alueet
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja
kalusto
Ennakkomaksut Yhteensä
ja keskeneräiset
hankinnat
38 198 932,93 188 109 789,48
4 691 606,25
7 317 198,19
0,00
0,00
-271 241,22
-357 994,16
2 200 452,14
-10 849 859,31
42 619 297,96 186 419 586,34
89 328 299,67
12 078 184,79
0,00
0,00
107 517,73
-13 868 541,38
87 645 460,81
16 914 109,37
4 237 394,94
-234 139,00
-158 128,01
312 387,42
-3 901 371,75
17 170 252,97
3 536 892,32 336 088 023,77
2 996 668,72 31 321 052,89
-465 000,00
-699 139,00
-4 922,03
-792 285,42
-2 945 199,72
-324 842,43
0,00 -28 619 772,44
3 118 439,29 336 973 037,37
122 537 919,74
15 122 127,14 165 157 217,70 186 419 586,34
87 645 460,81
17 170 252,97
122 537 919,74
3 118 439,29 459 510 957,11
Pysyvien vastaavien sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Osakkeet
Osakkeet
tytäryhteisöt
omistusyht.
yhteisöt
Kuntayhtymäosuudet
Muut
osakkeet ja
osuudet
Yhteensä
Jvk-, muut laina- ja muut saamiset
Saamiset
Saamiset muut Yhteensä
tytäryhteisöt
yhteisöt
Hankintameno 1.1
Lisäykset
Siirrot erien välillä
Vähennykset
Hankintameno 31.12.
23 292 956,71
9 401 132,00
0,00
0,00
32 694 088,71
3 991 773,62
1 748 919,63
0,00
-33,97
5 740 659,28
38 017 146,63
1 676 367,96
-1 059 609,27
0,00
38 633 905,32
6 043 448,92
0,00
0,00
0,00
6 043 448,92
71 345 325,88
12 826 419,59
-1 059 609,27
-33,97
83 112 102,23
16 550 765,04
17 506,00
0,00
-152 953,62
16 415 317,42
3 509 797,35
0,00
0,00
-56 413,16
3 453 384,19
20 060 562,39
17 506,00
0,00
-209 366,78
19 868 701,61
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.
32 694 088,71
5 740 659,28
613 999,63
39 247 904,95
6 043 448,92
613 999,63
83 726 101,86
16 415 317,42
3 453 384,19
19 868 701,61
184
17. OMA PÄÄOMA
2014
2013
Peruspääoma 1.1.
Muutokset tilikaudella
Peruspääoma 31.12.
191 910 065,82
0,00
191 910 065,82
191 910 065,82
0,00
191 910 065,82
Arvonkorotusrahasto 1.1.
Arvonkorotusten lisäykset tilikaudella
Arvonkorotusten vähennykset tilikaudella
Arvonkorotusrahasto 31.12.
122 258
1 063
-169
123 151
120 733
1 880
-355
122 258
Muut omat rahastot
Vahinkorahasto 1.1.
Siirrot rahastosta tilikaudella
Siirrot rahastoon tilikaudella
Vahinkorahasto 31.12
Oppisopimustoimen rahasto 1.1.
Siirrot rahastosta tilikaudella
Siirrot rahastoon tilikaudella
Oppisopimustoimen rahasto 31.12.
Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 1.1
Lisäys/vähennys tilikauden aikana
Edellisen tilikauden virheen oikaisu
Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 31.12
469,37
282,00
832,00
919,37
772,37
216,00
519,00
469,37
7 491 480,05
0,00
0,00
7 491 480,05
7 491 480,05
0,00
0,00
7 491 480,05
3 460 096,43
-200 566,40
0,00
3 259 530,03
3 478 276,11
-18 179,68
0,00
3 460 096,43
28
-5
-1
21
858
706
185
965
226,25
738,38
571,46
916,41
30 742 198,33
-1 883 972,08
0,00
28 858 226,25
Tilikauden yli- /alijäämä 1.1
Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään
Tilikauden yli-/alijäämä
Tilikauden yli- /alijäämä 31.12
-5
5
-25
-25
706
706
681
681
738,38
738,38
002,23
002,23
-1
1
-5
-5
Oma pääoma yhteensä
322 097 909,45
18. PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevastuuvaraus
Kaatopaikan maisemointivaraus
Varaus alueiden puhdistamisvelvollisuuksiin
19. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ
Pitkäaikainen vieras pääoma
Velat tytäryhteisöille
Muut velat
Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä
Muut velat
Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille
Muut velat
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat tytäryhteisöille
Lainat
Ostovelat
Siirtovelat
Velat kuntyhtymille
Lainat
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Saadut ennakot
Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille
Ostovelat
299
870
100
270
567,27
789,97
294,59
651,83
2014
972,08
972,08
738,38
738,38
348 271 599,54
2014
1
1
1
4
883
883
706
706
2013
1
2
1
4
519
019
100
639
100,00
741,51
294,59
136,10
2013
35 093,87
35 093,87
728 698,42
949 863,73
56 199,00
56 199,00
1 181 000,00
1 219 256,45
50 487,12
795 600,00
1 170 093,45
6 540,43
200
8 153
747
182
272
000,00
748,53
825,90
205,44
437,51
600 000,00
9 728 064,24
0,00
729 646,53
0,00
3 072,32
6 632,76
185
20. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA, JOKA
ERÄÄNTYY MYÖHEMMIN KUIN 5 VUODEN KULUTTUA
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Yhteensä
21. SEKKILIMIITTI
Luotollisen sekkitilin limiitti 31.12.
22. LIITTYMISMAKSUT JA MUUT VELAT
Pitkäaikaiset
Liittymismaksut
Muut velat
Yhteensä
23. SIIRTOVELAT
Lomapalkkajaksotukset
Henkilösivukulut
Siirtyvät korot
Siirtovelat /ostolaskut
Tuloennakot ja muut lyhytaikaiset siirtovelat
Yhteensä
24. HUOLLETTAVIEN VARAT
Sosiaali- ja terveystoimi
Asiakkaiden käteisvarat
2014
2013
77 800 000,00
250 000,00
78 050 000,00
2014
37 515 000,00
500 000,00
38 015 000,00
2013
3 522 818,90
2014
3 522 818,90
2013
2 853 516,80
727 143,67
3 580 660,47
2014
2 851 086,80
949 863,73
3 800 950,53
2013
32 737 976,19
565 746,40
296 938,24
792 916,83
4 138 498,31
38 532 075,97
33 024 770,53
899 093,25
322 986,34
243 146,19
4 851 526,22
39 341 522,53
2014
2013
8 334,50
5 337,80
186
VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
26. LEASINGVASTUUT
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
27. VASTUUSITOUMUKSET
Tytäryhteisöjen puolesta annetut
Takaukset
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
Täytetakaukset
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
Osakkuus- ja muiden omistusyhteysyhteisöjen
puolesta annetut
Takaukset
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
Muiden puolesta annetut
Takaukset
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista
Osuus takausvastuusta 31.12
Mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen
rahastosta 31.12
Sopimusvastuut
Vuokravakuus, sosiaali- ja terveystoimi
Vuokravakuus, Jupiter-säätiö
vastuu voimassa 31.5.2021 asti.
Vuokrariskin takaus, Oy Vaasa Parks Ab
Pysäköintipaikkojen rakentamisvelvollisuus, Rantamylly
Teatterikorttelin asemakaavoitukseen liittyen on solmittu
puitesopimus, jossa kaavan mukaiset velvoiteautopaikat on osoitettu kaupungin omistamaan pysäköintilaitokseen.
Tytäryhtiöille myönnettyjen kassalainojen limiitti 31.12
Maankäyttösopimuksista kaupungille aiheutuvat velvoitteet
Tulospalkkioiden määrä sopimusten mukaan
Stormossen Oy:n kanssa solmitut yhteistyösopimus ja
biokaasun toimitussopimus kymmeneksi vuodeksi.
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimus I
Jäljellä oleva lainan pääoma 31.12.
Sopimuksen päättymispäivä 23.7.2017
Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa)
Kiinteä korko: 1,48 % (kaupunki toimittaa)
Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan)
Koronvaihtosopimus II
Jäljellä oleva lainan bullet-pääoma 31.12.
Sopimuksen päättymispäivä 16.10.2017
Vaihtuva korko: 6 kk euribor (pankki toimittaa)
Kiinteä korko: 2,4 % (kaupunki toimittaa)
Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan)
Koronvaihtosopimus III
Jäljellä oleva lainan pääoma 31.12.
Sopimuksen päättymispäivä 11.11.2020
Vaihtuva korko: 1 kk euribor + 0,49 % (pankki
toimittaa)
Kiinteä korko: 2,64 % (kaupunki toimittaa)
Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan)
2014
554 822,48
676 488,61
1 231 311,09
2014
2013
490 048,50
849 812,46
1 339 860,96
2013
92 422 512,89
74 397 933,78
82 081 877,12
68 403 378,82
4 804 769,13
3 590 044,39
4 804 769,13
3 713 636,57
21 301 000,00
17 564 993,20
21 226 000,00
17 944 561,40
42 326 735,13
31 709 188,15
42 222 209,11
35 609 481,15
302 644 367,97
-209 239,73
286 176 740,82
-191 925,80
142 062,34
130 817,52
166 890,94
130 817,52
200 000,00
841 000,00
200 000,00
841 000,00
4 820 000,00
2 479 034,84
640 674,21
9 020 000,00
2 479 034,84
640 674,21
10 000 000,00
10 000 000,00
386 450,00
15 000 000,00
15 000 000,00
-1 000 308,75
-907 323,14
9 000 000,00
10 500 000,00
187
Koronvaihtosopimus IV
Jäljellä oleva lainan pääoma 31.12.
Sopimuksen päättymispäivä 25.9.2022
Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa)
Kiinteä korko: 1,223 % (kaupunki toimittaa)
Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan)
Koronvaihtosopimus V
Jäljellä oleva lainan bullet-pääoma 31.12.
Sopimuksen päättymispäivä 15.3.2023
Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa)
Kiinteä korko: 1,595 % (kaupunki toimittaa)
Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan)
Koronvaihtosopimus VI
Jäljellä oleva lainan bullet-pääoma 31.12.
Sopimuksen päättymispäivä 2.1.2027
Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa)
Kiinteä korko: 1,164 % (kaupunki toimittaa)
Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan)
Koronvaihtosopimus VII
Jäljellä oleva lainan bullet-pääoma 31.12.
Sopimuksen päättymispäivä 2.1.2028
Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa)
Kiinteä korko: 1,332 % (kaupunki toimittaa)
Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan)
Koron- ja valuutanvaihtosopimus I
Jäljellä oleva lainan pääoma 31.12.
Sopimuksen päättymispäivä 10.10.2021
Kiinteä korko: 1 kk stibor + 0,58 % (pankki toimittaa)
Kiinteä korko: 6 kk euribor + 0,28 % (kaupunki
toimittaa)
Vaihdetun valuutan pääoma: SEK (pankki toimittaa)
Vaihdetun valuutan pääoma: EUR (kaupunki
toimittaa)
Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan)
Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu
v. 2013 - 2023
Arvonlisäverojen palautusvastuu
12 000 000,00
13 500 000,00
-460 560,07
25 247,04
20 000 000,00
20 000 000,00
-1 809 511,00
12 500 000,00
-198 263,00
12 500 000,00
-207 244,00
7 000 000,00
8 000 000,00
64 680 000,00
70 872 800,00
7 000 000,00
-188 474,00
8 000 000,00
5 769 526,00
5 943 297,77
5 315,32
6 644,15
188
HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT
27. HENKILÖSTÖKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Yhteensä tuloslaskelman mukaan
Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen
Pakollisia varauksia tuloutettu henkilöstökuluihin
Yhteensä henkilöstökulut
28. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TEHTÄVÄALUEITTAIN
2014
2013
198 954 340,62
200 500 339,88
45 637 164,24
10 642 506,09
255 234 010,95
45 651 413,38
10 960 385,75
257 112 139,01
1 359 604,03
1 748 942,06
288 647,76
404 095,44
256 882 262,74
259 265 176,51
2014
Sosiaali- ja terveystoimi
Sosiaalipalvelut / avustajat
Varhaiskasvatus ja perusopetus*
Ammatilliset koulut ja lukiot
Muu kulttuuri- ja sivistystoimi*
Pelastustoimi *
Tekninen toimi
Tukipalvelut
Liiketoiminta
Muut
Yhteensä
2013
2186
4
1704
502
508
189
223
489
140
239
6 184
2207
4
1706
521
476
186
230
503
136
243
6 212
*
lisäksi sivutoimisia puolivakinaisia palomiehiä
510
* pvkoti Pax:n koko toiminta siirtyi kaupungille, yht. 7 hlöä
* Kyrönmaan Opiston koko toiminta siirtyi kaupungille, määräaikaisia yht. 49 + 3 vakituista
29. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
BDO Audiator Oy
Tilintarkastuspalkkiot
Tilintarkastajan lausunnot
Palkkiot yhteensä
2014
38 226,65
7 384,50
45 611,15
509
2013
34 076,69
3 223,50
37 300,19
189
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2014
1. LAATIMISTA KOSKEVAT PERIAATTEET
Konsernitilinpäätöksen laajuus
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät sekä tytäryhteisöt. Uutena tytäryhteisönä konserniin on
yhdistelty Vaasan Matkailu Oy.
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot, kulut sekä saamiset ja velat ja kiinteistöverot
on vähennetty. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Osakkuusyhteisöistä on yhdistelty
kunnan omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta.
Rahoituslaskelma on laadittu yhteisöjen rahoituslaskelmien yhdistelmästä eliminoimalla siitä yhtiöiden väliset
liiketapahtumat. Kuntayhtymistä Vaasanseudun Areenojen omistusosuus kasvoi ja Svenska Österbottens förbund för
utbildning och kultur omistusosuus pieneni.
Keskinäisen omistuksen eliminointi
Kunnan, kuntayhtymien ja tytäryhteisöjen keskinäinen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä.
Vähemmistöosuudet
Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta
pääomasta konsernitaseessa.
Suunnitelmapoistojen oikaisu
Suurin osa yhtiöistä aloitti vuonna 2004 suunnitelmapoistojen tekemisen kirjanpidossaan. Näiden yhtiöiden edellisten
vuosien poisto-oikaisuna käytetään vuoden 2003 tilinpäätökseen kirjattua poistoa, jota poistetaan tulevina vuosina
samalla %:lla kuin yhtiö tekee suunnitelmapoistoja. Niiden tytäryhteisöjen, jotka eivät tee suunnitelmanmukaisia poistoja,
aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu
konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa
edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Poistoprosenttina on käytetty 4 %, kaupungin poistoprosentti on 5 %,
yhden prosenttiyksikön eron vaikutus on n. 180 000 €
Osakkuusyhteisöt
Osakkuusyhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Kiinteistö Oy Vaasan Ylioppilastalon
poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi.
Vapaaehtoiset varaukset
Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan.
Arvostus- ja jaksotusmenetelmät
Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin Vaasan kaupungin
tilinpäätöksessä.
Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus
Edellisen vuoden vertailutase on oikaistu vastaamaan muuttunutta 2013 tasetta, siihen on lisätty mm. Vaasan Ekolämmön
eliminoitu vuoden 2013 tase.
190
2. YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ
Yhdistelty konsernitilinpäätökseen
yhdistelty (kpl)
ei yhdistelty (kpl)
Tytäryhteisöt
Yhtiöt
Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt
Kunnallista liiketoimintaa
harjoittavat yhtiöt
Muut yhtiöt
Kuntayhtymät
Osakkuusyhteisöt
Muut omistusyhteysyhteisöt
Yhteensä
15
1
8
6
9
4
43
0
191
3. Tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhtiöt
Kuntakonsernin osuus (1 000 €)
Nimi
Tytäryhteisöt
Kiinteistö Oy Klemetinkaari
Kiinteistö Oy Myllynranta
Kiinteistö Oy Cargo Apron
Palosaaren Yrityskeskus Oy
Kiinteistö Oy Pikipruukki
As. Oy Pitkälahdenkatu 31-35
As. Oy Vaasan Asemakatu 43
Kiinteistö Oy Sekahaku
Kiinteistö Oy Teerinimenkatu 8
Vähänkyrön vuokratalot Oy
Vaasan Asumisoikeus Oy
Asunto Oy Kråklundinkatu
Kiinteistö Oy Mäntyhovi
Vaasan Ekolämpö Oy
Vaasan Sähkö konserni
Vaasanseudun Kehitys Oy
Vaasan Ammattikorkeakoulu Oy
Palosaaren Kampus Oy
Kova Login Oy
Vaasan Pysäköinti Oy
Stormossen Oy
Teatteriparkki Oy
Vaasanseudun Matkailu Oy
Kuntayhtymät
Eskoon sosiaalipalvelujen
kuntayhtymä
Vaasanseudun Areenat ky
Kårkulla Samkommun
Pohjanmaan Liitto
Vaasan Sairaanhoitopiiri
Svenska Österbottens Förbund för
Utbildning och Kultur
Osakkuusyhteisöt
NLC Ferry Oy
Tutkimuskeskus Conradi Oy
Pohjanmaan Expo Oy
Kiint. Oy Ajurinkatu 14
As.oy Koppelonkatu 2
Oy Merinova Ab
Oy Vaasa Parks Ab (konserni)
Koy Palosaaren Laboratoriot
As.oy Perämiehenkatu 26
Asunto Oy Vaasan Asemakatu 44
Kiint. Oy Vaasan Ylioppilastalo
Kiinteistö Oy Ritz
Kyrönmaan jätevesi Oy
Kunnan
Kotipaikka omistusosuus
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Mustasaari
Vaasa
Vaasa
61,90 %
100,00 %
80,80 %
100,00 %
100,00 %
Konsernin
vieraasta tilikauden
omistusomasta
pääomast voitosta/
osuus
pääomasta
a
tappiosta
53,00 %
100,00 %
100,00 %
100,00 %
100,00 %
70,00 %
65,00 %
99,93 %
58,10 %
74,00 %
100,00 %
60,00 %
100,00 %
54,35 %
100,00 %
54,07 %
61,90 %
100,00 %
80,80 %
100,00 %
100,00 %
100,00 %
100,00 %
53,00 %
100,00 %
100,00 %
100,00 %
100,00 %
70,00 %
82,49 %
99,94 %
58,10 %
74,00 %
100,00 %
60,00 %
100,00 %
54,35 %
100,00 %
54,07 %
501
0
728
3 918
5 879
534
338
51
1 493
477
2 379
84
8
330
158 066
289
3 389
3 182
2 119
2
982
9 104
22
1 599
67
0
3 727
147 523
3 604
1 566
3 930
5
4 281
16 273
904
595
3
169 144
440
2 355
18 884
-3
0
5 085
197
97
0
0
0
0
0
0
25
0
0
0
0
0
0
-24
23 124
45
148
-164
-11
0
45
-35
16
Seinäjoki
Mustasaari
Parainen
Vaasa
Vaasa
15,58 %
70,77 %
5,92 %
40,85 %
54,07 %
15,58 %
70,77 %
5,92 %
40,85 %
54,07 %
1 381
4 509
573
231
38 500
1 492
967
1 055
221
32 459
47
35
-44
72
3 800
Vaasa
21,81 %
21,81 %
6 700
3 428
237
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
Vaasa
50,00 %
50,00 %
30,20 %
38,00 %
31,11 %
22,47 %
33,30 %
43,01 %
22,18 %
24,16 %
50,00 %
50,00 %
30,20 %
38,00 %
31,11 %
39,64 %
40,78 %
43,01 %
22,18 %
24,16 %
50,00 %
19,50 %
25,07 %
50,00 %
50,00 %
Yhteensä
707
7
196
83
316
603
3 970
4 448
10
16
2 427
822
918
260 291
4 827
0
71
1
1
160
12 511
21
0
11
49
60
867
438 480
-644
0
16
-1
0
4
295
11
0
0
-76
21
-95
26 847
192
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
3. ARVONKOROTUKSET
Maa- ja vesialueet
Arvo 1.1.
Arvonkorotukset
Arvonkorotusten purku
Arvo 31.12.
Rakennukset
Arvo 1.1.
Arvonkorotusten purku
Arvo 31.12.
Osakkeet ja osuudet
Arvo 1.1.
Arvonkorotukset
Arvonkorotusten purku
Arvo 31.12.
Arvonkorotukset yhteensä 31.12.
4. MAA- JA VESIALUEET ERITTELY
Maa- ja vesialueet
Kiinteistöjen liittymismaksut
Muut maa- ja vesialueet
Maa- ja vesialueet yhteensä
5. SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT
Pitkäaikaiset siirtosaamiset
Maankäyttösopimukset
Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Vakuutusmaksujaksotus
Vuokrasaamiset
Myyntisaamiset
Palkkojen siirtosaamiset
Korkosaamiset
Verosaamiset
Avustushakemukset ja jaksotukset
Siirtosaamiset EU:lta
Kelan työterveyshuolto
Ennakkomaksut
Muut siirtosaamiset
Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä
6. SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT
Lyhytaikaiset siirtovelat
Tuloennakot
Menojäämät
Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset
Korkojaksotukset
Verot
Muut menojäämät
Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä
Siirtovelat yhteensä
2 014
2 013
123 731 567,06
1 063 282,00
-169 832,00
124 625 017,06
122 400 862,48
1 687 501,02
-355 519,00
123 732 844,50
1 439 277,22
0,00
1 439 277,22
2 579 197,15
-1 126 019,22
1 453 177,93
1 348 057,54
0,00
0,00
1 348 057,54
127 412 351,82
1 361 077,25
0,00
0,00
1 361 077,25
126 547 099,68
2 014
2 013
1 163 318,55
56 113 092,49
57 276 411,04
3 026 814,34
50 248 870,73
53 275 685,07
2 014
2 013
1 977 087,00
1 977 087,00
2 930 225,28
2 930 225,28
10 912,91
28 284,25
2 420 920,00
40 018,48
30 366,02
5 812,46
1 847 767,68
0,00
30 792,33
2 311 756,05
3 576 981,58
10 303 611,76
0,00
0,00
2 625 993,00
99 423,63
82 159,78
1 297 104,49
1 675 581,09
7 106,04
38 129,72
2 421 683,41
2 449 900,73
10 697 081,89
2 014
2013
1 858 914,55
1 038 596,59
47 266 700,13
1 138 261,97
521 323,95
6 405 358,66
55 331 644,71
57 190 559,26
47 457 046,24
1 321 098,36
313 790,00
6 795 552,14
55 887 486,75
56 926 083,34
193
7. PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevastuu
Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu
Suvilahden kaatuopaikan maisemointi
Alueiden puhdistusvelvollisuus
Kaatopaikkojen jälkihoito, Stormossen
Muut pakolliset varaukset yhteensä
8. PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET
Eläkevastuu 1.1.
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Eläkevastuu 31.12.
Potilasvastuuvakuutus VSHP
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Potilasvastuuvakuutus 31.12.
Alueiden puhdistusvelvollisuus 1.1.
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Alueidenpudistusvelvollisuus 31.12.
Suvilahden kaatopaikan maisemointi 1.1.
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Suvilahden kaatopaikan maisemointi 31.12.
Kaatopaikan jälkihoitovaraus Stormossen 1.1.
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Kaatopaikan jälkihoitovaraus Stormossen 31.12.
9. MUIDEN VELKOJEN ERITTELY
Muut velat
Liittymismaksut
Muut velat
Muut velat yhteensä
10. PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT
JA TAPPIOT
Muut toimintatuotot
Maa- ja vesialueiden myyntivoitot
Rakennusten myyntivoitot
Muut myyntivoitot
Myyntivoitot yhteeensä
Muut toimintakulut
Kiinteistön myyntitappio
Muut myyntitappiot
Myyntitappiot yhteensä
11. TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN
Sosiaali- ja terveystoimi
Varhaiskasvatus- ja perusopetus
Ammatilliset koulut ja lukiot
Muu kulttuuri- ja sivistystoimi
Pelastustoimi
Tekninen toimi
Tukipalvelut
Liiketoiminta
Muut
Toimintatuotot yhteensä
2 014
1 315 787,67
3 315 851,49
2 041 276,51
1 100 294,59
2 579 822,77
10 353 033,03
2013
1 535 320,40
3 046 112,18
2 019 741,51
1 100 294,59
2 866 846,17
10 568 314,85
2 014
1 535 320,40
0,00
219 532,73
1 315 787,67
3 046 112,18
269 739,30
0,00
3 315 851,49
1 100 294,59
0,00
0,00
1 100 294,59
2 190 228,05
0,00
148 951,54
2 041 276,51
2 866 846,17
87 284,00
374 307,40
2 579 822,77
2013
1 855 658,28
0,00
320 337,88
1 535 320,40
2 375 644,17
670 468,02
0,00
3 046 112,18
1 100 294,59
0,00
0,00
1 100 294,59
2 190 228,05
0,00
170 486,54
2 019 741,51
2 592 752,75
405 788,67
131 695,25
2 866 846,17
2 014
2013
57 185 027,56
3 260 976,02
60 446 003,58
54 143 069,55
1 092 715,27
55 235 784,82
2 014
2013
1 291 466,68
2 924,28
371 377,93
1 665 768,89
3 369 151,93
0,00
3 562 920,01
6 932 071,94
143 288,30
26 345,70
169 634,00
0,00
5 890,36
5 890,36
2 014
113 697 319,61
10 136 841,38
9 244 127,83
6 573 283,67
13 383 367,50
12 737 963,80
4 647 715,32
194 116 221,79
9 696 580,69
374 233 421,59
2013
115 629 940,83
9 683 546,98
10 294 094,25
6 240 662,94
11 573 362,43
16 141 666,03
4 315 658,01
199 450 453,70
9 563 139,20
382 892 524,36
194
Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely
Satunnaiset tuotot
Muut satunnaiset tuotot
Satunnaiset tuotot yhteensä
Satunnaiset kulut
Valtionosuudet
Satunnaiset kulut yhteensä
200 000,00
200 000,00
0,00
0,00
0,00
0,00
1 173 221,41
1 173 221,41
2 014
2013
VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIDOT
12. VELAT, JOIDEN VAKUUDEKSI ANNETTU KIINNITYKSIÄ
- Kiinteistöihin
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
Lainat julkisyhteisöiltä
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
Lainat muilta luotonantajilta
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
- Yrityskiinnitykset
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä
VAKUUDET
13. OMASTA PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET
Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset
Yhteensä
Muiden puolesta annetut vakuudet
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
Yhteensä
Vakuudet yhteensä
14. LEASINGVASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
15. VASTUUSITOUMUKSET
Takaukset muiden puolesta
Alkuperäinen pääoma
Jäljelläoleva pääoma
Kuntien takauskeskus
Osuus takausvastuusta 31.12
Mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta
16. MUUT TALOUDELLISET VASTUUT
Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet
Vuokravakuudet
Tytäryhtiöille myönnettyjen kassalainojen limiitti
Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet
Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu - 2023
Rantamylly, pysäköintipaikkojen rakentamisvelvollisuus
Ns. Raatopakan kaatopaikan pilaantuneiden maiden poisto
Arvonlisäveron palautusvastuu
Muut vastuut
Sopimusvastuut yhteensä
Johdannaissopimukset Vaasan Sähkö
Johdannaissopimukset Vaasan kaupunki
Johdannaissopimukset Pikipruukki
Johdannaissopimukset Asemakatu 43
Johdannaissopimukset Stormossen Oy
62
92
92
210
330
688
044
614
184,86
729,61
340,83
114,67
70
93
95
210
408 600,00
533
025
823
614
35
408
488,71
017,54
982,15
114,67
647,24
600,00
588 657,74
840 939,63
304 552 383,91
588 657,74
840 939,63
304 888 671,84
2 014
40 260 659,08
40 260 659,08
2013
48 526 872,08
48 526 872,08
4 000 000,00
4 000 000,00
4 000 000,00
4 000 000,00
44 260 659,08
2 014
937 185,37
1 354 238,67
2 291 424,04
2 014
52 526 872,08
2013
1 096 329,75
1 415 761,00
50 618 485,13
39 869 222,15
50 848 753,07
44 180 430,79
302 644 367,97
-209 239,73
286 176 740,82
-191 925,80
2 479
272
4 820
186
5 769
841
3
24
43
39
98
838
876
085
369
000
547
1 546
1 021
034,84
879,86
000,00
991,42
526,00
000,00
0,00
994,32
983,00
409,44
231,00
000,00
514,69
875,00
109,00
2 512 090,75
2013
9
5
25
41
37
77
1
297
020
132
943
841
150
6
289
831
676
000
565
588
0,00
708,46
000,00
570,80
297,77
000,00
000,00
644,15
991,00
212,18
923,13
000,00
176,77
125,00
1 081 179,00
195
17. OMAN PÄÄOMAN ERITTELY
Peruspääoma 1.1.
Peruspääoma 31.12.
Arvonkorotusrahasto 1.1.
Lisäykset tilikaudella
Vähennykset tilikaudella
Arvonkorotusrahasto 31.12.
Muut omat rahastot
Vararahasto
Rahaston pääoma 31.12.
Vahinkorahasto
Siirrot rahastoon
Siirrot rahastosta
Rahaston pääoma 31.12.
Oppisopimustoimenrahasto
Siirrot rahastosta
Rahaston pääoma 31.12.
Muut omat rahastot
Siirrot rahastoon
Siirrot rahastosta
Rahaston pääoma 31.12.
Muut omat rahastot yhteensä 31.12.
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
Oma pääoma yhteensä 31.12.
2 014
191 910 065,82
191 910 065,82
125 359 807,41
1 063 282,00
169 832,00
126 253 257,41
2013
191 910 065,82
191 910 065,82
125 343 205,57
1 880 216,00
1 835 416,29
125 388 005,27
722 601,77
722 601,77
7 491 480,05
0,00
0,00
7 491 480,05
3 460 096,43
200 566,40
3 259 530,03
1 838 106,98
0,00
0,00
1 838 106,98
13 311 718,83
57 649 654,34
-10 171 944,19
378 952 752,21
831 979,50
831 979,50
7 491 480,05
0,00
0,00
7 491 480,05
3 478 276,11
18 179,68
3 460 096,43
1 632 774,73
45 900,00
3 050,01
1 675 624,72
13 459 180,70
68 824 164,24
3 308 293,43
402 889 709,46
196
LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA
Tilinpäätös
Päiväkirja
Pääkirja
Ostoreskontra
Myyntireskontrat
Pysyvät vastaavat
Palkkakirjanpito
Maksuliikenne
Anto- ja ottolainat
Konsernikirjanpito
Varastokirjanpito
Tase-erittelyt
Käteiskassat 18 kpl
Käteiskassat 16 kpl
erikseen sidottuna
sähköinen arkistointi
mikrokortit
sähköinen arkistointi
sähköinen arkistointi
atk-tuloste
sähköinen arkistointi
sähköinen arkistointi
atk-tuloste
atk-tuloste
atk-tuloste
erillisinä lomakkeina
sähköinen arkistointi
kassanauhat/tilityslomakkeet
202
LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET
202
VAASAN ALUETYÖTERVEYS
VASA REGI ONALA FÖRETAGSHÄLSOVÅRD
VAASAN KAUPUNKI
VAASAN ALUETYÖTERVEYS –LIIKELAITOS
TILINPÄÄTÖS 2014
Sisällysluettelo
1. Ylilääkärin katsaus ja olennaiset tapahtumat
2
2. Hallinto ja tilivelvollisuus
4
3. Henkilöstö ja tunnusluvut
3.2. Tuloksen muodostuminen ja tunnusluvut
3.3. Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut
3.4. Tasetarkastelu ja tunnusluvut
5
6
7
8
4. Talousarvion toteutuminen
Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen
Toimintatiedot
5. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
9
10
11
12
Tilinpäätöslaskelmat
Tuloslaskelma
Rahoituslaskelma
Tase
14
15
16
Liitetiedot
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Tuloslaskelman liitetiedot
Taseen liitetiedot
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Käytetyt kirjanpitokirjat
18
20
1
1. YLILÄÄKÄRIN KATSAUS JA OLENNAISET TAPAHTUMAT
Vuosi 2014 oli Vaasan Aluetyöterveyden yhdeksäs toimintavuosi liikelaitoksena. Toimintavuotta
leimasi talouden heikkeneminen edelleen, jatkuen jo kolmatta vuotta. Kuntatalouden tila johti
Vaasan kaupungin osalta vaatimuksiin henkilöstösäästöistä. Toimintojen uudelleenarviointi ja
kulujen säästäminen tekemällä rakenteellisia muutoksia korostuivat. Vuoden 2013 aikana tehty
kuntalain muutos aiheutti pohdintaa, kuinka Vaasan Aluetyöterveyden toimintaa tulisi jatkaa.
Kuntalain muutosten keskeinen sisältö on, että kunnan hoitaessa tehtäviä kilpailutilanteessa
markkinoilla, sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai
säätiön hoidettavaksi. Laissa rajattiin näitä tehtäviä, joita ei katsota hoidettavan kilpailutilanteessa
markkinoilla. Työterveyshuollon kannalta oleellista lainsäädännössä on, että tuotettaessa
työterveyshuoltolain velvoittavaa työterveyshuoltoa, sitä voitaisiin tuottaa liikelaitosmuodossa.
Mikäli myös sairaanhoidon palveluita tuotettaisiin, se tulisi tuottaa osakeyhtiön, osuuskunnan,
yhdistyksen tai säätiön muodossa. Muutos nojautuu pitkälti EU-oikeuden velvoitteisiin.
Asiasta käytiin keskustelua pitkin vuotta 2014. STM teki loppuvuodesta 2014 esityksen kuntalain
muuttamisesta ja siirtymäkauden pidentämisestä. Tätä esitystä ei kuitenkaan ehditty käsitellä
eduskunnassa vuoden 2014 aikana. Esityksen ollessa kuitenkin vireillä, ei katsottu
tarkoituksenmukaiseksi tehdä muutoksia Vaasan Aluetyöterveyden organisaatiomuodossa, etenkin
kun sosiaali- ja terveydenhuollon koko järjestämislainsäädäntö oli myös valmisteluvaiheessa.
Lisäksi rahoituspohjasta käytiin aktiivista keskustelua ja lopullisesta päätöksestä ei ollut tietoa.
Tältä osin katsottiin tarkoituksenmukaiseksi jäädä odottamaan ja seurata minkälaisen muodon
sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntö sekä rahoituspohja jatkossa saanee.
Vaasan Aluetyöterveys on edelleen osallistunut Työ- ja Terveys ry:n toimintaan yhtenä
jäsenorganisaationa, minkä kautta mm. lainsäädäntötyön valmistelua ja vaikutuksia on seurattu.
Verkoston arvopohja on edelleen toiminnan eettisyydessä ja tarpeenmukaisuudessa ja tarjoaa
vaihtoehdon muille alalla toimijoille. Verkosto toimii noin 120 kunnan alueella ja palvelee noin
530 000 työntekijää ja yrittäjää, toiminta-alueen kattaessa koko maan.
Vaasan Aluetyöterveys on osallistunut vuoden aikana BotniaSEITTI- kehittämisohjelmaan, joka
päättyi keväällä 2014. Päätösseminaari pidettiin 13.6.2014. Projektin tarkoituksena oli kehittää
kunnallista työterveyshuoltoa alueellisesti verkostoitumalla. Verkostoituminen projektin
päättymisestä huolimatta on jatkunut, yhteistyö on keskittynyt erityisesti Laatu-käsikirjan
valmisteluun sekä Hyvä työterveyshuolto käytäntö –ohjeistuksen käyttöönottoon.
Mustasaaren kunta liittyi Vaasan Aluetyöterveyden toimintaan 1.1.2014. Yhdistymistä oli
valmisteltu jo vuoden 2013 aikana. Toimitilat sijaitsevat Mustasaaren terveyskeskuksen
päätoimipisteessä Sepänkylässä. Tarvittavat tietoliikenneyhteydet ja ohjelmistomuutokset
toteutettiin vuodenvaihteessa 2013/2014. Työterveyshuollon käyttöön tuleviin tiloihin tehtiin kevyt
saneeraus, lähinnä maalaus- ja pinnoitustöitä, sekä kalusteiden uusimista. Vihkiäiset pidettiin
20.10.2014. Vihkijänä toimi kuntajakoselvittäjänä Vaasan alueella toiminut valtiotieteiden maisteri
Jan-Erik Enestam.
Johtokunta päätti noin 2 % keskimääräisestä hinnankorotuksesta kokouksessaan 6.11.2014.
Korotukset ovat olleet maltillisia ja vastaavat toteutunutta kulukehitystä.
Vaasan Aluetyöterveyden talousarvio oli laadittu lievästi ylijäämäiseksi. Edellinen vuosi oli lievästi
alijäämäinen. Alijäämää pystyttiin selvästi korjaamaan, pystyttiin toteuttamaan lähes 0 tulos, mikä
oli tavoitteena.
Tuottavuuden kohentamiseen on kuitenkin syytä kiinnittää edelleen huomiota, rakenteelliset
muutostarpeet tulevat pohdittaviksi, erityisesti toimipisteverkostoa tulee tarkastella tuottavuuden
näkökulmasta.
2
Näkymät vuodelle 2015 ovat epävarmat, erityisesti toteutetut lainsäädäntömuutokset ja
keskeneräiset lainsäädäntöhankkeet, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntö,
(millaiseksi se jatkossa muotoutuu?) tulee ottaa huomioon Vaasan Aluetyöterveydenhuolloin
toimintaa jatkossa suunniteltaessa.
Keskustelu työterveyshuollon rahoituspohjasta tullee olemaan vireää vuoden 2015 aikana.
Nykyisin työterveyshuolto rahoitetaan työtulovakuutuksella, joka on osa sairausvakuutusta.
Sairasvakuutuksen rahoitus jaettiin vuonna 2006 kahtia siten, että työtulovakuutus irrotettiin
sairaanhoitovakuutuksesta. Työtulovakuutusosiosta maksetaan sairaus-, vanhempain- ja
kuntoutuspäivärahat sekä työterveyshuollon korvaukset.
Asko Martikainen
työterveysylilääkäri
3
2. VAASAN ALUETYÖTERVEYS -LIIKELAITOKSEN HALLINTO
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Johtokunta
Ylilääkäri
Tiimi I
Tiimi II
Tiimi III
Toimisto
Laihia
Vähäkyrö Mustasaari
VAASAN ALUETYÖTERVEYS - LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA
Vaasan Aluetyöterveyden – liikelaitoksen johtokuntaan kuului seitsemän (7) jäsentä ja
heidän varajäsenensä. Lisäksi Vaasan Sairaanhoitopiirillä, Laihian – ja Mustasaaren
kunnilla sekä kaupunginhallituksella oli edustajansa johtokunnassa.
Varsinaiset jäsenet
Vesa Isomöttönen, puheenjohtaja
Helena Boucht
Kai Kleemola
Maija Alasalmi
Tuija Kuivinen
Joonas Kevari
Varajäsenet
Matti Raudaskoski
Marianne Buss
Susanna Jokinen
Christer Westerback
Sirpa Suonperä
Jari Wikman 10.8.2014 saakka ja
Vesa-Matti Rantanen 11.8.2014 alkaen
Tapio Lehto
Leena Kaunisto
Sairaanhoitopiirin edustaja
Olle Gull, varapuheenjohtaja
Laihian kunnan edustaja
Raimo M J Kinnari
Mustasaaren edustaja
Mikael Gädda
Kaupunginhallituksen edustaja
Marjatta Kiviranta
Ann-Charlott Gröndahl
Pauli Ylihärsilä
Ulla-Maj Salin
Vaasan Aluetyöterveyden -liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajana toimi Vesa
Isomöttönen ja varapuheenjohtajana Olle Gull. Asioiden esittelijänä toimi Asko
Martikainen ja johtokunnan sihteerinä Anneli Huhtala ja varalla Marjo Ala-Reini.
Johtokunta kokoontui vuoden 2014 aikana seitsemän (7) kertaa.
TILIVELVOLLISUUS
Vaasan Aluetyöterveys – liikelaitoksen tilivelvollisuus on työterveysylilääkäri Asko
Martikaisella.
4
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet vuonna 2014
Varsinaiset jäsenet
Bernt Fagerroth
(KOK)
Susanna Koski
(KOK)
Thomas Öhman
(RKP)
Gun Väkeväinen
(RKP)
Patrik Ehnström
(RKP)
May-Gret Axell
(KD)
Toivo Ikonen
(KESK)
Virve Airaksinen
(SDP)
Kurt Jäntti
(SDP)
Raimo Mäenpää
(PS)
Tea Laaksoharju-Elpren
(PS)
Liisa Laaksonen
(VAS)
Laihian kunnan edustaja
Päivi Lapiolahti
(KESK)
Nuorisovaltuuston edustaja
Atte Hautala
Kaupunginhallituksen edustaja
Marjatta Kiviranta
Varajäsenet
Milla Paunula
Laura Välimäki
Reinhold Klockars
Helena Boucht
Kenneth Haglund
Jussi Perttola
Juha Tuomikoski
Erik Cederholm
Markku Saari
Rauno Niemi
Marja-Leena Mäkynen
Marketta Semi
(KOK)
(KOK)
(RKP)
(RKP)
(RKP)
(KOK)
(VIHR)
(SDP)
(SDP)
(PS)
(PS)
(VAS)
Anne Marttila
(KOK)
Lotta Storbacka
Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana toimi Thomas Öhman,
varapuheenjohtajana Virve Airaksinen ja sihteerinä Christine Nyholm
3. HENKILÖSTÖ
Tilanne 31.12.
Vakinaiset/ Kokoaik.
Vakinaiset/ Osa-aik.
Määräaik./ Kokoaik.
Määräaik./Osa-aik.
Henkilötyövuosia/htv
Henkilök. keski-ikä/v
Sairauslomia/pv/hlö
Koulutus/pv/hlö
Koulutuks. kustan./€
2006
25
1
1
1
23,04
46,6
5
2,5*
22642
2007
29
1
2
1
25,74
47,2
10
4,5*
38500
2008
31
3
3
1
30,92
46,9
14
7,5
49168
2009
38
4
1
3
40,80
50,3
11
6,5
63850
2010
41
4
1
2
39,42
47,9
9
7
69386
2011
43
5
1
3
43,60
49,0
5
7
54650
*)Vuosien 2006 ja 2007 koulutuspäivissä vain ulkoiset koulutukset.
Palkat ja palkkiot kokonaissumma vuonna 2014 oli 2 350 267,68 euroa.
5
2012
31
17
1
2
45,94
50,1
7
6
43363
2013
32
17
1
1
44,3
51,6
10,7
6,5
55827
2014
32
21
4
1
47,0
50,2
8,0
4,7
42714
.
3.2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN
Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Vuokrat
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
2014
1 000 €
2013
1 000 €
4 438
167
4 289
99
-163
-1 090
-124
-1 058
-2 350
-432
-130
-2 285
-419
-129
-98
-350
-19
-28
-145
-333
-10
-115
25
0
-22
0
-25
26
0
-22
0
-111
-0,26
-7,46
-0,26
-0,56
-7,46
-2,59
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman
tuotto, %
Voitto, %
Sijoitetun pääoman tuotto, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut +
Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma +
Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)
Kunnan sijoittaman pääoman
tuotto, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus
peruspääomasta)/Oma pääoma + Lainat kunnilta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)
Voitto, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto)
Tuloslaskelman sisältö
Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta
aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin
ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut.
Vaasan Aluetyöterveyden toimintatuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2014 4,6 milj.euroa.
Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 0,22 milj.euroa (5,0%). Vastaavana
ajankohtana toimintakulujen kokonaismäärä oli 4,53 milj.euroa ja kasvu edellisestä vuodesta
oli 0,18 milj.euroa (4,0%).
Vaasan Aluetyterveyden tilikauden tulos oli 25 tuhatta euroa alijäämäinen vuonna 2014
(111 tuhatta euroa alijäämäinen vuonna 2013). Tilikaudentulos parani 86 tuhatta euroa
(77,5 prosenttia) edelliseen tilikauteen verrattuna.
6
3.3. TOIMINNAN RAHOITUS
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
2014
1 000 €
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Korvaus peruspääomasta
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Yhdystilin saldo
Saldo 31.12
Saldo 1.1
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien rahavirran
kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Kassan riittävyys, pv
Quick ratio
Current ratio
2013
1 000 €
-28
98
-22
25
-115
145
-22
26
-31
42
0
33
63
-43
-62
-42
0
-116
42
40
-33
0
1 468
1 531
1 531
1 415
46 407,92
232,33
122
2,57
2,57
169 140,62
128
2,37
2,37
Investointien tulorahoitus, %
= 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien
omahankintameno
Kassan riittävyys (pv)
= 365 pv * Yhdystilin saldo 31.12 / Kassasta maksut tilikaudella
Quick ratio
= (Yhdystilin saldo 31.12 + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) /
(Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)
Current ratio
= (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Yhdystilin saldo 31.12) /
(Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)
Rahoituslaskelman sisältö
Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana.
Rahoituslaskelma kuvaa tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin.
Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin varoihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan
yhdystilin avulla.
Toiminnan ja investointien rahavirran vaikutus rahavaroihin vuonna 2014 oli 42 tuhatta euroa.
Vuonna 2013 vastaava määrä oli 33 tuhatta euroa. Tilikauden aikana liikelaitoksen yhdystilillä
seurattava saatava kaupungilta väheni 63 tuhatta euroa.
7
3.4. TASE TARKASTELU
Tase ja sen tunnusluvut
VAASAN ALUETYÖTERVEYS TASE
VASTAAVAA
2014
1 000
€
2013
1 000 €
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTATTAVAA
55
55
116
116
31
31
38
38
199
161
1 468
16
0
1 683
1 531
12
0
1 703
1 770
1 857
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisten tilikausien yli- /
alijäämä
Tilikauden yli- / alijäämä
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA
YHTEENSÄ
2014
2013
1 000 €
1 000 €
355
355
784
-25
1 114
895
-111
1 139
79
94
483
656
126
99
493
717
1 770
1 857
VASTAAVAA YHTEENSÄ
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuus, %
62,94
61,34
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
14,25
16,36
Kertynyt ylijäämä, 1 000 €
759
784
Omavaraisuusaste, %
= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
= 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot
Kertynyt ylijäämä
= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Lainakanta 31.12
= Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)
Lainasaamiset 31.12
= Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset
Taseen sisältö
Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitoksen omaisuus ja pääomaerät
tilikauden lopussa. Merkittävimmät muutokset taseen vastaavissa tapahtui pysyvissä vastaavissa -68 tuhatta euroa
ja saamisissa +74 tuhatta euroa. Taseen vastattavissa oma pääoma väheni tilikauden tuloksen määrän -25 tuhatta euroa
vieras pääoma väheni -61 tuhatta euroa.
Tilikauden tuloksen käsittely:
Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden alijäämä 25 055,90 € siirretään taseeseen oman
pääoman tilikauden yli/-alijäämään.
8
4. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Vaasan Aluetyöterveys toimii kirjanpidollisesti eriytettynä liikelaitoksena, joka huolehtii
tulorahoituksellaan kaikista menoistaan.
Vaasan Aluetyöterveyden tehtävänä on tuottaa ja kehittää laadukkaita työterveyshuollon
asiantuntijapalveluita, koulutusta, merimiesterveydenhuollon palveluita sekä suorittaa
lainsäädännön edellyttämiä erilaisia tarkastuksia.
Vuosi 2014 oli liikelaitoksen yhdeksäs toimintavuosi. Toiminta laajentui, Mustasaaren kunnan
työterveyshuolto yhdistyi Vaasan Aluetyöterveyteen 1.1.2014. Toimipisteen vihkiäiset pidettiin
lokakuussa 2014. Kansalliseen terveysarkistoon (Kanta) liittymisen valmistelu aloitettiin.
BotniaSEITTI–verkostoitumisprojekti
päätettiin
kesäkuussa
2014.
Kirjallisen
Laatujärjestelmän valmistelu aloitettiin 2014, lainsäädäntö edellyttää kirjallista
laatujärjestelmää vuoden 2016 alusta. Työterveysyhteistyö on korostunut voimakkaasti
toiminnassa, tämä tulee esille muuttuneissa työterveyshuollon toimintasuunnitelmissa ja
runsaasti lisääntyneissä työterveysneuvotteluissa.
Tavoitteiden toteutuminen
Kaupunginvaltuustoon nähden sitova tavoite
Sitova tavoite
Mittaamis/seurantatapa
Sijoitetun pääoman
tuloutustavoite
Korvaus
peruspääomasta
Toiminnallinen
ylijäämä
(liikealijäämä
+poistot)
Investointien
kokonaismäärä
Tavoitteet/tavoitetaso vuodelle
2014
22 100 €
31.12.2014
erotus
22 100 €
-
- 27 881,04 € +
- 98 124,02 € =
70 242,98 €
309 357,02 €
379 600 €
40 000 €
31 451 €
8 549 €
Investoinnit €
netto
Vaasan Aluetyöterveyden –liikelaitoksen johtokuntaa nähden sitovat tavoitteet
Tavoitteet
Oikea-aikaiset ja
laadukkaat palvelut
Tavoitetaso
talousarviovuonna
Palvelutyytyväisyys
Toimiva ja monipuolinen
palvelurakenne
Aluetyöterveyden jatkuva
kehittäminen nykyisissä
tiloissa.
Tavoitteiden, voimavarojen
ja toiminnan tasapaino
1300-1500
työntekijää/lääkäri
800-1000
työntekijää/hoitaja
Oma työhyvinvointiin liittyvä
kysely tehtiin
Osaava, uudistuva ja
motivoitunut henkilöstö
9
Tavoitteen toteutuminen
Lääkärien rekrytoinnissa onnistuttiin.
Kirjallisen Laatujärjestelmän valmistelu
aloitettiin.
Aluetyöterveyden toiminta vakiintunutta
ja alueellista.
Mustasaaren kunnan työterveyshuolto
yhdistyi Aluetyöterveyteen.
Työterveyshuollon
toimintasuunnitelmien rakenne
uudistettiin.
1300-1500 työntekijää/lääkäri
700-1000 työntekijää/hoitaja
Kyselyn pohjalta tehtiin tarvittavat
toimenpiteet jatkuvan kehityksen
periaatteella.
MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN
TOTEUTUMINEN
TP 2013
Alkuperäinen Talousarvio- Muutettu
talousarvio
muutokset
Toteutuma Poikkeama
talousarvio
Käyttötalous
Toimintatulot
4 504
207
4 388
793
Toimintakate
-115 414
Toimintamenot
5 860 920
0
5 860 920
4 632 466
6 090 520
0
6 090 520
4 604 585 -1 485 935
229 600
0
229 600
-27 881
1 228 454
-257 481
Toimintamenot ja -tulot ovat toteutuneet arvioitua pienempinä. Erityisesti lääkäripalvelujen osalta on palvelutarjonta
jäänyt arvioitua pienemmäksi.
Rahoitus
TP 2013
Rahoitusmenot
22 089
23 100
0
23 100
22 161
939
Rahoitustulo
26 428
20 000
0
20 000
24 986
4 986
4 339
-3 100
0
-3 100
2 825
5 925
0
40 000
31 451
8 549
Rahoitus yhteensä
Rahoitustulot ylittyvät yhdystililtä saatujen korkojen osalta.
Investoinnit
Investointimenot
0
40 000
10
VAASAN ALUETYÖTERVEYDEN TOIMINTATIEDOT 2013 - 2014
Toimipisteittäin eriteltynä
A. Lakisääteinen työterveyshuolto
Ammattihenkilöt:
Lääkärit
Terveydenhoitajat
Asiantuntijat:
Fysioterapeutit
Psykologi
Erikoislääkärit
(ostopalvelu)
Muut asiantuntijat
(ostopalv.)
Ammattihenkilöt:
Lääkärit
Terveydenhoitajat
Asiantuntijat:
Fysioterapeutit
Psykologi
Erikoislääkärit
(ostopalvelu)
Muut asiantuntijat
(ostopalv.)
Vaasa
Työympäristöön ja työyhteisöön kohdistunut toiminta
Tietojen antaminen ja ohjaus (h)
Työpaikkaselvitykset (h)
2013
2013
Laihia Vähäkyrö
Yhteensä Vaasa
Laihia Vähäkyrö
Yhteensä
Työntekijään kohdistunut toiminta
Terveystarkastukset (kpl)
2013
Vaasa
Laihia Vähäkyrö
Yhteensä
404,15
954,15
33,00
142,75
17,15
99,45
437,15
1196,35
193,45
905,30
12,00
40,75
4,15
33,15
209,60
979,20
2336
3441
244
555
122
371
2702
4367
791,45
34,15
90,30
-
45,30
-
927,05
34,15
177,30
146,30
26,00
-
10,30
-
203,30
146,30
2496
836
574
-
120
-
3190
836
8
57 opt.
1 opt.
Terveystarkastukset (kpl)
2014
Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä
5.00 agrologi
Vaasa
Työpaikkaselvitykset (h)
2014
Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä
Tietojen antaminen ja ohjaus (h)
2014
Vaasa
Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä
Vaasa
418,00
768,15
27,30
129,45
10,45
100,30
9,00
88,30
464,75
1086,20
171,15
919,00
11,00
66,15
3,00
43,00
12,00
136,00
197,15
1164,15
2108
3849
218
561
109
326
76
854
2511
5590
730,15
12,15
84,30
39,15
100,45
954,05
12,15
204,30
113,30
36,15
7,30
39,45
287,20
113,30
2306
888
60
517
131
468
4
1
3422
888
65
Puhelut + kons. KL II (kpl)
2013
Laihia Vähäkyrö
Yhteensä
18.30 agrologi
40opt.
B. Työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito
A. Lakisääteinen työterveyshuolto
Vaasa
Ammattihenkilöt:
Lääkärit
Terveydenhoitajat
Asiantuntijat:
Fysioterapeutit
Psykologi
Erikoislääkärit
(ostopalvelu)
Ammattihenkilöt:
Lääkärit
Terveydenhoitajat
Asiantuntijat:
Fysioterapeutit
Psykologi
Erikoislääkärit
(ostopalvelu)
58
670
2361
Puhelut + kons. KL I (kpl)
2013
Laihia Vähäkyrö
90
66
Vaasa
Laihia
836
2528
103
40
108
109
Yhteensä
Vaasa
Sairaanhoitokäynnit (kpl)
2013
Laihia Vähäkyrö
868
2536
5678
8065
738
1445
763
56
Vaasa
Laihia
4818
7902
567
1506
715
872
286
561
6386
10841
723
74
131
31
959
2014
VähäkyröMustasaari Yhteensä
49
94
14
826
1002
3488
C. Tutkimukset
770
889
Yhteensä
Vaasa
7186
10399
4662
9496
683
372
Vaasa
Laihia
4305
7128
256
368
127
946
2014
VähäkyröMustasaari Yhteensä
346
503
5691
10371
2014
VähäkyröMustasaari Yhteensä
247
476
200
1252
5008
9224
Työterveyshuoltosopimukset
Laboratorio
Radiologia
Vaasa
29694
2335
Laihia
5210
239
Laboratorio
Radiologia
Vaasa
28463
1448
Laihia
5052
62
2013
Vähäkyrö
3581
223
Yhteensä
38452
2797
Vuoden aikana solmitut uudet sopimukset
Kaikki sopimukset yhteensä
2014
VähäkyröMustasaari Yhteensä
2865
2573
38953
Vuoden aikana solmitut uudet sopimukset
100
75
1685 Acute
Kaikki sopimukset yhteensä
Pegasos
118
11
Vaasa
44
269
Vaasa
32
236
Sopimukset (kpl)
2013
Laihia Vähäkyrö
Yhteensä
5
5
54
140
89
498
Sopimukset (kpl)
2014
Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä
2
9
24
67
140
87
179
642
5. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA
Vaasan Aluetyöterveyden valvovana elimenä toimii johtokunta, jota informoidaan säännöllisesti
toiminnan ja talouden tilasta, toiminnan lainmukaisuudesta ja tuottavuudesta sekä hyvän
hallintotavan toteutumisesta. Toteutumista valvotaan säännöllisesti. Laskujen asiatarkastajina ja
laskujen hyväksyjinä toimivat eri henkilöt. Tuottavuuden parantamiseen paneuduttiin erityisesti
vuonna 2014.
Itsearviointina on käytetty Vaasan kaupungin lomaketta ja Vaasan Alueyöterveyden johtoryhmä
katsoo, että sisäinen valvonta on hyvällä tasolla. Kehittämistä tarvitaan sisäisen valvonnan
mieltämisessä osaksi johtamista ja riskienhallinnan toimenpiteiden huomioimista jokapäiväisessä
toiminnassa.
Erityisesti on huomioitu:
-
hyvän hallintotavan noudattaminen
tavoitteiden asettaminen ja toteutuminen
riskikartoitus
tiedonhallinta ja –välitys
seurannan jatkuvuus
Riskien kartoituksessa tulevat esille erityisesti henkilöriskit, henkilöstön pysyvyyteen ja ns. hiljaisen
tiedon siirtoon kiinnitetään huomiota.
Riskikartoituksessa on huomioitu:
- strategiset riskit
- operatiiviset riskit
- taloudelliset riskit
- vahinkoriskit
Vartiointi on järjestetty ja henkilökohtainen hälytysjärjestelmä on jokaisella henkilökuntaan
kuuluvalla käytössä ja testattu asianmukaisesti.
Lääkehoidon suunnitelma on tehty ja sitä päivitetään vuosittain. Vastuuhenkilöt ja heidän
sijaisensa on määritelty. Vanhentuneet lääkkeet hävitetään ohjeiden mukaisesti.
12
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
13
VAASAN ALUETYÖTERVEYS TULOSLASKELMA
01.01.-31.12.2014
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Vuokrat
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
01.01.-31.12.2013
4 437 633,33
166 951,39
-162 720,32
-1 090 280,55
-1 253 000,87
4 289 416,15
99 377,27
-124 278,47
-1 058
688,55
-2 350 267,68
-2 284
560,73
-432 148,10
-419 091,61
-129 765,02
-2 912 180,80
-129 057,33
-98 124,02
-349 737,12
-19 422,95
-27 881,04
24 960,95
25,00
-22 100,00
-60,81
14
2 825,14
-25 055,90
-1 182
967,02
-2 832
709,67
-144 541,73
-333 497,42
-10 491,13
-115 413,55
26 427,65
0,00
-22 000,00
-88,61
4 339,04
-111 074,51
VAASAN ALUETYÖTERVEYS RAHOITUSLASKELMA
01.01.-31.12.2014
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Korvaus peruspääomasta
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
-27 881,04
98 124,02
-22 100,00
24 925,14
31 450,64
62 807,48
-42 566,79
-61 858,17
Rahavarojen muutos
Yhdystilin saldo
Saldo 31.12
Saldo 1.1
01.01.-31.12.2013
73 068,12
-31 450,64
41 617,48
-41 617,48
-41 617,48
-115 413,55
144 541,73
-22 000,00
26 339,04
0,00
-115 819,08
42 482,50
39 869,36
0,00
1 468 000,88
1 530 808,36
15
-62 807,48
33 467,22
0,00
33 467,22
-33 467,22
-33 467,22
0,00
1 530 808,36
1 414 989,28
115 819,08
VAASAN ALUETYÖTERVEYS TASE
VASTAAVAA
A
I
II
2014
2013
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineellinen
Koneet ja kalusto
C
VAIHTUVAT VASTAAVAT
II
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
A
OMA PÄÄOMA
I
IV
V
Peruspääoma
Edellisten tilikausien yli- / alijäämä
Tilikauden yli- / alijäämä
D
VIERAS PÄÄOMA
II
Lyhytaikainen
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
55 267,46
55 267,46
115 559,22
115 559,22
31 418,52
31 418,52
37 800,14
37 800,14
198 785,88
1 468 000,88
16 143,12
487,84
1 683 417,72
160 948,37
1 530 808,36
11 901,68
0,00
1 703 658,41
1 770 103,70
1 857 017,77
2014
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
16
2013
355 000,00
784 097,15
-25 055,90
1 114 041,25
355 000,00
895 171,66
-111 074,51
1 139 097,15
78 760,13
94 333,64
482 968,68
656 062,45
126 234,16
99 130,70
492 555,76
717 920,62
1 770 103,70
1 857 017,77
LIITETIEDOT
17
TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT
Käyttöomaisuuden arvostus
Käyttöomaisuus on merkitty taseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti.
Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman
liitetiedoissa.
Rahoitusomaisuuden arvostus
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
2. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA
Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta
arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat:
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Poistonalainen irtain omaisuus
4 - 5 vuotta
5 - 20 vuotta
4 - 20 vuotta
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euron, on kirjattu vuosikuluksi.
TASEEN LIITETIEDOT
3. VAIHTUVIEN VASTAAVIEN SAAMISET SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ
2014
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset tytäryhteisöiltä
Myyntisaamiset
6 772,22
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä
Myyntisaamiset
58 332,95
4. PYSYVÄT VASTAAVAT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET
Aineettomat
hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset
menot
2013
10 240,04
75 901,13
Aineelliset
hyödykkeet
Koneet
ja kalusto
Poistamaton hankintameno 1.1
Lisäykset tilikauden aikana
Tilikauden poistot
Poistamaton hankintameno 31.12
Kirjanpitoarvo 31.12
18
115 559,22
0,00
-60 291,76
55 267,46
37 800,14
31 450,64
-37 832,26
31 418,52
55 267,46
31 418,52
5. OMA PÄÄOMA
Peruspääoma 1.1
Muutokset tilikaudella
Peruspääoma 31.12
Edellisten tilikausien yli- /
alijäämä 1.1
Lisäys/vähennys tilikauden
aikana
Edellisten tilikausien yli- /
alijäämä 31.12
Tilikauden yli- /alijäämä 1.1
Siirto edellisten tilikausien yli/alijäämään
Tilikauden yli-/alijäämä
Tilikauden yli- /alijäämä 31.12
Oma pääoma yhteensä
2014
355 000,00
0,00
355 000,00
2013
355 000,00
0,00
355 000,00
895 171,66
1 156 440,17
-111 074,51
-261 268,51
784 097,15
895 171,66
-111 074,51
-261 268,69
111 074,51
-25 055,90
-25 055,90
261 268,69
-111 074,51
-111 074,51
1 114 041,25
1 139 097,15
6. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ
2014
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat kuntayhtymille
Ostovelat
2013
19 686,90
24 879,62
7. SIIRTOVELAT
2014
Henkilösivukulut
Lomapalkkajaksotus
Muut siirtovelat
2013
6 583,55
468 476,14
7 908,99
482 968,68
4 157,31
483 326,40
5 072,05
492 555,76
HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT
8. HENKILÖSTÖKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Yhteensä tuloslaskelman mukaan
Henkilöstökuluja aktivoitu
käyttöomaisuuteen
Yhteensä henkilöstökulut
2014
2013
2 350 267,68
2 284 560,73
432 148,10
129 765,02
2 912 180,80
419 091,61
129 057,33
2 832 709,67
0,00
0,00
2 912 180,80
2 832 709,67
19
LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA
Tilinpäätös
Päiväkirja
Pääkirja
Myyntireskontra
Ostoreskontra
Pysyvät vastaavat
Palkkakirjanpito
sidottu
sähköinen arkistointi
mikrokortit
sähköinen arkistointi
sähköinen arkistointi
atk-tuloste
sähköinen arkistointi
20
21
Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta
Affärsverket Österbottens räddningsverks direktion
Liite/Bilaga: § 2/18.3.2015 - Nro/Nr 1
Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitos
TILINPÄÄTÖS 2014
jäsenkunnat
Isonkyrön kunta
Kaskisten kaupunki
Korsnäsin kunta
Kristiinankaupungin kaupunki
Laihian kunta
Maalahden kunta
Mustasaaren kunta
Närpiön kaupunki
Pedersören kunta
Uudenkaarlepyyn kaupunki
Vaasan kaupunki
Vöyrin kunta
LIIKELAITOS POHJANMAAN PELASTUSLAITOS 2014
1. Pelastusjohtajan katsaus
Valtioneuvosto esitteli rakenneuudistuspaketin marraskuussa 2013, jossa pelastustoimelle
asetettiin säästövelvoite, johon pyrittäisiin vähentämällä pelastuslaitosten määrää 22:sta 11:ta
mukaillen poliisilaitosalueita vuoteen 2016 mennessä. Kunnilta ja eri tahoilta pyydettyjen
lausuntojen sekä Kuntaliiton ja pelastusjohtajien yhteisen selvityksen pohjalta
aluerakennemuutoksesta luovuttiin.
Kehysriihestä 25.3. tuli asiaan vahvistettu päätös, mikä perustui niin selvitykseen kuin kuntien
vastakkaisiin näkemyksiin aluerakenteesta ja sen järjestelyistä. Härmässä 26.3.2014
kansliapäällikkö totesi kolmen pelastusalueiden luottamushenkilöiden seminaarissa, että
rakenne ei toteudu. Tavoite muuttui pelastustoimen alueiden yhteisiksi säästötoimenpiteiksi,
joiden tavoitteeksi asetettiin 7 M€ vuoteen 2017 mennessä.
Pohjanmaan pelastuslaitoksen 10-vuotistaivalta juhlistettiin johtokunnan juhlaseminaarilla
vuoden viimeisen johtokunnan kokouksen yhteydessä ja sähköisellä vuosijulkaisulla kuvattiin
toiminnan kehittymistä näihin päiviin saakka.
Pelastuslaitoksen talous on kehittynyt suotuisesti jäsenkuntien odotusten mukaisesti.
Pelastustoiminnan tehtävien määrän lasku, yhteistoiminnan tuotot ja henkilöstöresurssien
tiukka ohjaus vaikutti tulokseen positiivisesti siihen, että kuntien maksuosuudet pysyvät
ennallaan 2015.
Asuinrakennusten palotarkastuksissa otettiin omavalvonta käyttöön, minkä avulla tavoitettiin
asukkaat paremmin. Oma valvonta nousi yli 80%:n, mikä mukailee valtakunnallisia tuloksia.
Lisäksi erityiskohteiden tarkastuksissa siirryttiin auditoiviin palotarkastuksiin. Kouluttautuminen
vaati aikaa ja siitä huolimatta tarkastusprosentti oli yli 90. Kiireellisissä tehtävissä ensimmäinen
yksikkö saavutti onnettomuuspaikan keskimäärin 8.46 minuutissa.
Toimintaympäristössä muutoksista vaikuttavin oli sairaanhoitopiirin kenttäjohtajajärjestelmän
käyttöönotto, joka vähensi ensivastetehtävien määrän 60%:lla edellisvuodesta. Pohjanmaan
hätäkeskus sai uuden nimen Vaasan hätäkeskus ja siihen liitettiin Keski-Suomen
hätäkeskusalue mukaan. Vaasan kaupungin tukipalvelu-uudistuksen suunnittelu sai
myönteisen päätöksen joulukuussa ja toimeenpano päätettiin vuoden 2015 keväälle. Uudistus
tulee koskettamaan myös pelastuslaitosta.
Tero Mäki, pelastusjohtaja
2
2. Hallinto
2.1.
Toiminta-ajatus
Pohjanmaan pelastuslaitos huolehtii alueen onnettomuuksien ehkäisystä ja pelastustoiminnasta
tavoitteena hyvä turvallisuuskulttuuri, vähemmän onnettomuuksia, ja pienemmät vahingot, nopea
ja tehokas apu onnettomuuksissa ja poikkeusoloissa sekä aktiivinen yhteistoiminta.
2.2.
Visiona ”Hyvän elämän turvallinen arki”
Pelastuslaitoksen vision mukaan Pohjanmaalla on hyvä turvallisuuskulttuuri, jossa jokainen ottaa
vastuuta toimintaympäristön turvallisuudesta ja ehkäisee jo ennakolta onnettomuuksia yhteiskunnan tukiverkoston avulla.
2.3.
Pelastuslaitoksen organisaatio
Pohjanmaan pelastuslaitoksen jäsenkunnat ovat yhteistoimintasopimuksessa sopineet
kuntien vastuulla olevien pelastustoiminnan ja öljyntorjunnan lakisääteisten tehtävien
hoitamisesta vuodesta 2004 alkaen. Tämä on myös mahdollistanut, että pelastuslaitos
on hoitanut ensihoitopalveluita sekä ensivastetoimintaa. Vuodesta 2013 pelastuslaitos on Vaasan
sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan hoitanut ensihoitoa koko alueella, paitsi
Isossakyrössä ja Pedersöressä. Lisäksi on joitakin sopimuksia turvapuhelintoimintaan
osallistumisesta. Pelastuslaitoksen toiminnot ovat jaettu neljään tulosalueeseen: pelastustoiminta,
öljyntorjunta, maksullinen palvelutoiminta sekä ensihoitopalvelut.
Pelastuslaitoksen organisaatio on jaettu kahteen toiminta-/vastuualueeseen sekä tukitoimintoihin:
- toiminta-alue 1: Isokyrö, Laihia, Mustasaari ja Vaasa,
- toiminta-alue 2: Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki,
Maalahti, Närpiö sekä Mustasaaresta Sulvan ja Helsingbyn palokunnat,
- tukitoiminnot: mm johtokunta, henkilöstö- ja taloushallinto sekä hankinnat ja huolto.
2.4.
Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta 2013-2016
Vaasan kaupungin organisaatiossa pelastuslaitos on sijoitettu keskushallintoon, kaupunginjohtaja
Tomas Häyryn alaisuuteen. Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnan kokouksissa on ollut
Seppo Rapo.
Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Anita
Niemi-Iilahti Vaasasta sekä varapuheenjohtajana Tapio Nyysti Laihialta. Esittelijänä on ollut
pelastusjohtaja Tero Mäki ja sihteerinä Peter Dahlström. Pelastuslaitoksen johtokunta on
kokoontunut neljä kertaa ja käsitellyt 19 pykälää. Kuntakierros toteutettiin tänä vuonna toukokesäkuun aikana kolmella paikkakunnalla.
Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokuntaan kuuluu 15 jäsentä.
Kunta
Pedersöre:
Uusikaarlepyy:
Vöyri:
Vaasa:
Laihia:
Mustasaari:
Varsinainen jäsen
Guy Käcko
Gunnar Backlund
Karita Ohlis
Anita Niemi-Iilahti
Stefan Asplund
Leena Tulimaa
Terttu Harakka
Tapio Nyysti
Torbjörn Lang
Varajäsen
Eivor Back
Gustav Rönnqvist
Sigfrid Hannus
Harri Hyvönen
Robert Grönblom
Helena Nurmikoski
Heikki Pienimäki
Heikki Latva-Nikkola
Anders Svahn
3
Isokyrö:
Kaskinen:
Maalahti:
Korsnäs:
Närpiö:
Kristiinankaupunki:
Mauno Hölsö
Timo Onnela
Carola Bengs-Lattunen
Olli Uotinen
Carola Backholm
Nicklas Pärus
Päivi Komsi
Meri Markkanen
Sture Skinnar
Annika Nyfors
Olav Sjögård
Sebastian Ingves
Vaasan kaupungin ja samalla pelastuslaitoksen tilintarkastuksesta on vastannut BDO Audiator Oy,
jonka vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana toimii Minna Ainasvuori.
2.5.
Henkilöstö
Henkilöstötaulukko on liitteessä, kohta 11. Taulukkoon on merkitty täytetyt virat ja toimet,
vakinaiset, määräaikaiset ja sivutoimiset. Talouden tasapainotuksen, henkilöstön vaihtuvuuden ja
saatavuuden takia joitakin virkoja on ollut täyttämättä.
”Sivutoimiset” ovat pelastuslaitoksen sivutoimisia pelastushenkilöitä, joilla on työsopimus
pelastuslaitoksen kanssa. Henkilöstöresurssiin kuuluu myös n. 387
vapaaehtoispalokuntayhdistysten jäsentä, joiden kanssa pelastuslaitoksella on sammutussopimus.
Näitä VPK-yhdistyksiä on Pedersöressä (Ähtävässä ja Purmossa), Vöyrillä, Kristiinankaupungissa
(Lapväärtissä), Mustasaaressa sekä Vaasassa. Lisäksi on sopimus ABB tehdaspalokunnan
kanssa.
2.6.
Toimitilat
Pelastuslaitos vuokraa tilojansa kunnilta ja lisäksi joiltakin yksityisiltä vuokranantajilta.
Vuokrakohteita oli vuoden lopussa 57 kpl, joissa yhteensä n. 19.668 m2. Pelastuslaitos hallinnoi
myös joitakin varastoja, lähinnä öljyntorjuntavarastoja. Vuoden aikana ei ole tapahtunut suurempia
muutoksia kiinteistöjen osalta.
3. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa
Vuonna 2014 aluepelastustoiminta täytti 10 vuotta. Vuoden oleellisimmat asiat on esitetty
pelastusjohtajan katsauksessa. Pelastuslaitosten odotettu rakennemuutos vaihtui
säästöohjelmaksi ja pelastuslaitoksille asetettiin valtiohallinnon toimesta 7 M€:n säästötavoite,
mikä on saavutettava vuoteen 2017 mennessä. Pohjanmaan pelastuslaitoksen osuus tästä on n
200-300.000 €. Esitetty säästötavoite on suhteutettu kustannuskehitykseen, joten kustannuksia
hidastamalla tai pysäyttämällä saavutetaan säästötavoite. Isäntäkunnan asettamat
säästötoimenpiteet ovat samansuuntaisia. Vuodelle 2014 ei saatu lisää kuntarahoitusta, vaan tämä
pysyi vuoden 2013 tasolla. Pieni osa vähennyksestä saadaan tavallaan katettua toisena vuotena
käytössä olevalla laitos- ja erityiskohteiden palotarkastusmaksulla.
Valtionosuudet investointeihin päättyivät ja tukea pelastustoimen hankintoihin saa enää vain
Palosuojelurahastolta. Tämä näkyy siinä, että avustukset riittävät vain yhteen raskaaseen
paloautoon ja mahdollisesti väestönhälytinjärjestelmiin. Valtionosuuksien loppumisen takia myös
sopimuspalokunnat saavat avustuksia enää vain pienhankintoihin.
Pohjanmaan hätäkeskus muuttui Vaasan hätäkeskukseksi ja sai hoitaakseen myös Jyväskylän
alueen. Tämä ei välittömästi vaikuttanut pelastuslaitoksen toimintaan, mutta pidemmällä
tähtäimellä pelastuslaitos saa itselleen tehtäviä, mitkä hätäkeskus hoitaa tänä päivänä.
Ensihoitotoiminnassa yhteistoiminta sairaanhoitopiirin kanssa jatkuu! Sairaanhoitopiiri käynnisti
kenttäjohtajajärjestelmän, mikä huolehtii operatiivisesta toiminnasta. Pelastuslaitos huolehtii, kuten
ennenkin, henkilöstö- ja taloushallinnosta. Talous ja toiminta ovat kehittyneet myönteisesti.
4
3.1.
Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
Kuntarahoitus ei todennäköisesti kasva tulevien vuosien aikana, ei pelastustoiminnan eikä
ensihoidon puolella. Näillä näkymin kuntarahoitus pysyy ensi vuonna samansuuruisena kuin
edellisinä vuosina. Kuntien epävarma taloustilanne voi aiheuttaa sen, että talousarviota voidaan
joutua arvioimaan uudelleen vaikka kesken vuoden. Kuntatalouden huonontuessa myös
pelastustoimen ja ensihoidon rahoitus voi pienentyä. Asia mikä helpottaa tilannetta on, että palkkaja kustannuskehitys on myös hidastunut.
4. Tilikauden tuloksen muodostuminen
4.1.
Pelastuslaitoksen tuloslaskelma
2014
1 000 €
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Vuokrakulut
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muille maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
4.2.
2013
1 000 €
17 455
840
0
18 118
1 020
2
-1 370
-2 021
-1 159
-1 901
-9 727
-1 840
-657
-9 754
-1 797
-640
-612
-1 397
-113
559
-493
-1 362
-190
1 845
68
0
0
0
0
627
69
0
0
0
0
1 914
Tuloslaskelman tunnusluvut
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
2014
9,65
9,65
3,47
2013
36,63
36,63
10,56
Sijoitetun pääoman tuotto, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut
korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / ( Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma +
Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset)
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus
peruspääomasta) / ( Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)
5
Voitto, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto)
4.3.
Tuloslaskelman sisältö
Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden
kulujen kattamiseen. Tuotot koostuvat pelastustoimessa suurimmaksi osaksi kuntien
maksuosuuksista ja ensihoitopalveluissa yhteistoimintakorvauksesta. Pelastuslaitoksen suurimmat
kulut ovat henkilöstö- ja kiinteistökulut.
Pelastuslaitoksen tuottojen kokonaismäärä oli 18.295.720,81 € (19.140.621,16 €). Tuottojen määrä
väheni edellisestä tilikaudesta -844.900,35 € (-4,41 %). Vastaavasti kustannusten kokonaismäärä
oli 17.736.899,47 € (17.294.926,86 €) ja kasvu edeltävästä vuodesta oli 441.972,61 € (+2,56 %).
Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen tilikauden tulos (rahoitustuotot ja –kulut mukaan
laskettuna) oli 627.106,71 € ylijäämäinen (1.913.923,94 €).
5. Toiminnan rahoitus
5.1.
Pelastuslaitoksen rahoituslaskelma
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäys muilta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
2014
1 000 €
559
612
68
-65
1 846
493
68
-24
-1 332
126
75
43
-1 685
331
24
1 053
0
0
-474
578
-147
-43
-1 616
-720
1 283
-1 053
0
0
Rahavarojen muutos
Yhdystilin saldo
Saldo 31.12
Saldo 1.1
2013
1 000 €
2014
1 000 €
4 330
3 855
2013
1 000 €
3 855
2 240
6
5.2.
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirran
kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Kassan riittävyys, pv
Quick ratio
Current ratio
2014
2013
2 317 059,70
102,79
91
1,61
1,61
2 892 158,33
177,74
76
1,47
1,47
Investointien tulorahoitus, %
= 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / (Investointien
omahankintameno)
Pääomamenojen tulorahoitus, %
= 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / ( Investointien
omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset)
Kassan riittävyys (pv)
= 365 pv * Yhdystilin saldo / Kassasta maksut tilikaudella.
Quick ratio
= (Yhdystilin saldo 31.12. + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / ( Lyhytaikainen vieras
pääoma – Saadut ennakot)
Current ratio
= (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Yhdystilin saldo 31.12.) /
(Lyhytaikainen vieras pääoma – Saadut ennakot)
5.3.
Rahoituslaskelman sisältö
Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana.
Rahoituslaskelma kuvaa tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin.
Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin rahavaroihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa
seurataan yhdystilin kautta.
Toiminnan ja investointien rahavirran vaikutus rahavaroihin oli n. 43 t €. Vuonna 2013 vastaava
summa oli n. 1.053 t €. Tilikauden aikana tilanne liikelaitoksen yhdystilillä muuttui niin, että saldo
kasvoi edelleen 3.855 t €:sta 4.330 t €:ksi.
5.4.
Pelastuslaitoksen rahoitustilanteen kehitys vuosina 2004-2014
Pelastuslaitoksen rahoitustilanteen kehitys antaa kuvan tuottojen riittävyydestä kustannusten
kattamiseen. Alkuvuosina toiminta oli rahoituksellisesti alijäämäinen. Vuodesta 2008
pelastustoimen rahoitus on riittänyt toiminnan kustannusten kattamiseen. Vuonna 2010 alijäämä oli
katettu. Maksullinen palvelutoiminta on myös ollut ylijäämäinen vuodesta 2008. Vuonna 2012
saatiin alijäämä katettua. Ylijäämä, 2.290,15 €, siirrettiin pelastustoimen tulokseen.
Pohjanmaan pelastuslaitos liikelaitoksella on vuoden 2014 jälkeen yhteensä 1.676.589,12 euron
rahoitusylijäämä. Sopimusmuutoksista johtuen ensihoitopalvelut ovat vuoden 2013 jälkeen omana
tulosalueena, ja pelastustoimintaan kuuluu öljyntorjunnan lisäksi myös turvapuhelintoiminta ja
ensivaste. Ensihoitopalvelujen sopimuksen mukaan rahoitustulos on 0 €.
7
Vuodet
Aloittavat
2004 - 2012
saldot
yhteensä
PELASTUSTOIMINTA
Toiminnan rahoitus yli-/alijäämä (+/-)
Investointien rahoitus yli-/alijäämä (+/-)
Tilikauden toiminnan vaikutus rahoitukseen
2014 rahoitus
1.1.2013
984 425,44 986 715,59
-166 953,45 -166 953,45
817 471,99 819 762,14
ENSIHOITOPALVELUT
Kokonais2013
31.12.2014
1 158 333,58
-239 665,13
918 668,45
101 148,63
-162 990,10
-61 841,47
2 246 197,80
-569 608,68
1 676 589,12
*)
Toiminnan rahoitus yli-/alijäämä (+/-)
1 510 576,06
0,00
0,00
0,00
0,00
-1 508 285,91
2 290,15
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
2 495 001,50
986 715,59
1 158 333,58
101 148,63
2 246 197,80
Investointien rahoitus yli-/alijäämä (+/-)
-1 675 239,36 -166 953,45
-239 665,13
-162 990,10
Tilikauden toiminnan vaikutus rahoitukseen
819 762,14 819 762,14
918 668,45
-61 841,47
*) = Vuosina 2004-2012 Tulosalueeseen kuului ensihoitopalveluiden lisäksi ensivastetoiminta ja turvapuhelinpalvelut
-569 608,68
1 676 589,12
Investointien rahoitus yli-/alijäämä (+/-)
Tilikauden toiminnan vaikutus rahoitukseen
TOIMINTA YHTEENSÄ
Toiminnan rahoitus yli-/alijäämä (+/-)
6. Tasetarkastelu
6.1.
Pelastuslaitoksen tase
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaks ja keskeneräiset hank.
Sijoitukset
Muut saamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
2014
1000 €
2013
1000 €
VASTATTAVAA
13
13
20
20
47
35
4 799
0
4 881
0
44
4 015
232
4 291
1
1
1
1
670
4 330
707
32
5 739
1 128
3 855
700
160
5 842
10 634
10 154
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisten tilikausien yli- / alijäämä
Tilikauden yli- / alijäämä
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
2014
1000 €
2013
1000 €
220
5 963
627
6 810
220
4 049
1 914
6 183
270
654
400
2 500
3 824
0
591
442
2 939
3 972
10 634
10 154
6.2. Taseen tunnusluvut
Omavaraisuus, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä, 1 000 €
2014
65,70
19,43
6 590
2013
60,89
20,75
5 963
8
Omavaraisuusaste,%
= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
= 100 * (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot
Kertynyt ylijäämä
= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä).
6.3.
Taseen sisältö
Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää
liikelaitoksen omaisuus- ja pääomaerät tilikauden lopussa. Taseen vastaavaa puolella
”Aineettomat hyödykkeet” vähenivät n. 7 t €, ”Aineelliset hyödykkeet” kasvoivat n. 590 t € ja
”Saatavat” vähenivät n. 103 t €. Taseen vastattava-puolella ”Oma pääoma” kasvoi tilikauden
tuloksen verran, n. 627 t € ja ”Vieras pääoma” pieneni n. 148 t €.
7. Tilikauden tuloksen käsittely
Tilikauden ylijäämä, 627.106,71 € (1.913.923,94 €), siirretään taseen oman pääoman, tilikauden
yli-/alijäämätilille.
8
Toteutumisvertailut
8.1. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014
Valtuustoon nähden sitova
tavoite
Taloudelliset, tehokkaat ja
alueellisesti optimaaliset
peruspalvelut
Arviointikriteeri/mittari
Toteutuma
Pelastustoimi:
Pelastustoimen valtuustoon
nähden sitova nettomeno on
11.145.386 €, johon sisältyy
investointien sitovana nettomenona vähintään 630.000 €.
Nettomeno jaetaan asukasluvun
1.1.2013 mukaan pelastustoimen
sopimuskuntien kesken
kuntakohtaisiin maksuosuuksiin.
Pelastustoimi:
Maksuosuuksista palautettiin
600.000 €. Pelastustoiminnan
rahoitusylijäämä oli tämän jälkeen
101.148,63 €.
Pelastustoimen investointien
rahoitusalijäämä on -162.990,10 €.
Rahoitustulos on yhteensä 61.841,47 €.
Ensihoitopalvelut:
Toiminta on omarahoitteista siten,
että tulorahoituksella katetaan
toimintamenot ja nettoinvestoinnit.
Ensihoitopalvelut:
Rahoitustulos on 0 €.
Menettelytavat hallinnossa ja
talousosaaminen ovat
henkilöstöllä hyviä
Virheelliset toimenpiteet ovat
vähäisiä.
Tavoite on saavutettu.
Pohjanmaan pelastuslaitos
Alkuperäinen
talousarvio, €
Muutettu
talousarvio, €
Tilinpäätös, €
Pelastustoimi
Kuntaosuudet
Korvaus peruspääomasta
11 145 386
11 145 386
10 545 386
0
0
0
9
Liikeylijäämä + poistot
630 000
630 000
731 148,63
Investoinnit netto
630 000
630 000
754 905,28
0
0
0
Liikeylijäämä + poistot
330 000
330 000
508 233,05
Investoinnit netto
330 000
330 000
403 078,18
Ensihoitopalvelut
Korvaus peruspääomasta
8.2.
Pelastustoiminta ja öljyvahinkojen torjunta
8.2.1. Tulosalueet Pelastustoiminta, öljyvahinkojen torjunta sekä turvapuhelintoiminta ja
ensivastetoiminta
Pelastuslain (379/2011) mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa
valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi), siten kuin siitä säädetään
pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) 4 §:ssä.
Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan:
1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena
on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien
torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja
onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa;
2) pelastustoimen valvontatehtävistä;
3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta
hälytysjärjestelmästä;
4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä.
Edellä säädetyn lisäksi pelastuslaitos:
1) voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä
yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on
sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 §:n 2 momentin perusteella;
2) tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan
kanssa sovittu;
3) huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä
tehtävistä.
Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä
valtioneuvoston asetuksella.
Pohjanmaan pelastuslaitos ylläpitää pelastustoimen palveluita Pohjanmaalla. Pelastuslaitoksen
jäsenkuntia olivat vuonna 2014: Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Isokyrö,
Laihia, Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki.
8.2.2. Pohjanmaan pelastustoimen maksuosuudet vuonna 2014
Pelastuslaitos toimii yhteistoimintasopimuksen mukaan Vaasan kaupungin organisaatiossa
kirjanpidollisesti eriytettynä liikelaitoksena, joka on verovaroin rahoitettu. Yhteistoimintasopimuksen
mukaan jäsenkunnat maksavat pelastustoimen kustannuksia asukaslukuun perustuvina
maksuosuuksina. Kuntien maksuosuuksiin sisältyy investointien rahoitusosuus. Pelastuslaitos voi
hankkia muita tuottoja harjoittamalla toiminnan yhteyteen soveltuvien palveluiden tuottamista ja
myymistä. Pelastuslaitoksen talousarviosta ja kuntien maksuosuudesta pelastustoimintaan päättää
Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta ja vahvistaa Vaasan kaupunginvaltuusto.
10
Vaasan kaupungin valtuusto päätti, että pelastustoimen vuoden 2014 jäsenkuntien maksuosuus
olisi: 11.145.386 €. Maksuosuus jaettiin jäsenkuntien kesken kuntien talousarviovuoden edeltävän
vuoden alun asukasluvun suhteessa (1.1.2013). Vuoden 2014 talousarvion mukainen maksuosuus
oli 75,13 €/asukas kun alueella oli 148 351 asukasta. Vuoden 2014 tilinpäätöskäsittelyn
yhteydessä johtokunta päätti palauttaa 600.000 € maksuosuuksista. Palautus huomioituna kuntien
lopullinen maksuosuus pelastustoimelle oli 71,08 €/asukas.
Kuntaosuus 2013 / Kommunandel 2013:
Muutos / Förändring
Kuntaosuus 2014 / Kommunandel 2014:
Kunta
Isokyrö
Kaskinen
Mustasaari
Korsnäs
Kristiinankaupunki
Laihia
Maalahti
Uusikaarlepyy
Närpiö
Pedersöre
Vaasa
Vöyri
10 845 386 €
-300 000 €
10 545 386 €
Asukasluku* Osuus % :ssa
Osuus
Kommun
Invånarantal*
Andel i %
Andel
Storkyro
4 886
3,293540 %
347 317 €
Kaskö
1 382
0,931574 %
98 238 €
Korsholm
19 012
12,815552 %
1 351 449 €
Korsnäs
2 232
1,504540 %
158 660 €
Kristinestad
7 055
4,755613 %
501 498 €
Laihela
7 993
5,387898 %
568 175 €
Malax
5 586
3,765394 %
397 075 €
Nykarleby
7 531
5,076474 %
535 334 €
Närpes
9 380
6,322842 %
666 768 €
Pedersöre
10 940
7,374403 %
777 659 €
Vasa
65 674
44,269334 %
4 668 372 €
Vörå
6 680
4,502834 %
474 841 €
148 351
100,00000 %
10 545 386 €
Asukasluku / Invånarantal * = Maistraatti / Magistraten, 1.1.2013
-2,77 %
/asukas
/ inv.
71,08 €
71,08 €
71,08 €
71,08 €
71,08 €
71,08 €
71,08 €
71,08 €
71,08 €
71,08 €
71,08 €
71,08 €
71,08 €
8.2.3. Johtokuntaa nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen 2014
8.2.3.1.
Ennaltaehkäisevän työn prosessi
8.2.3.1.1. Toiminta-ajatus
Onnettomuuksien ehkäisyllä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on
pienentää onnettomuuden todennäköisyyttä ja ennalta varautumalla vähentää
onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja
8.2.3.1.2. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Pelastuslain 42§ liittyvien ilmoitusten
käsittelyprosessin tehostamiseen sekä tärkeillä pohjavesialueilla olevien maan-alaisten
öljysäiliöiden määräaikaistarkastusvelvoitteen valvonnan seurantajärjestelmän
kehittymiseen liittyvät toimenpiteet eivät kaikilta osin ole saatettu loppuun. Yritys- ja
laitoskohteiden valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset ovat toteutuneet 94:sti
vaikka vaatimus palvelutasopäätöksessä on 100 %.
Muut tavoitteet 2014
Tavoitteena on, että
onnettomuuksien määrä ja
seuraukset suhteessa
asukaslukuun vähenevät
Pohjanmaan pelastuslaitoksen
alueella
Arviointikriteeri/mittari
Onnettomuuksien määrän
kehitys / PRONTO
Pelastustoimen resurssi- ja
tehtävätilasto. Tiedot
verrataan 5 edellisen vuoden
keskiarvoon
Tavoitteen toteutuma
Tavoite on toteutunut.
Onnettomuuksia (tehtävien
kokonaismäärä) on alle
keskiarvon. Palovahinkojen
määrät ovat kaikissa ryhmissä
paitsi metsäpaloissa (kuiva
kesä) alle keskiarvon. Yli
11
keskiarvon olevissa ryhmissä
tehtävät liittyvät vahingontorjuntatehtäviin (ukkosmyrskyt)
ja erilaisiin tarkistus ja
varmistustehtäviin. ERHE
tehtävät ovat alle keskiarvon
(automaattisten paloilmoittimen
erheelliset paloilmoitukset).
Palvelutasopäätöksen (PTP
2014-17) toimeenpanossa
tarkastellaan onnettomuusehkäisyn prosessiin kohdistuvien vaatimusten ja
toimintaympäristömuutoksien
hallintaa seuraavista näkökulmista: Uusi palvelutasopäätös, organisointi, henkilöstöresurssit ja –osaaminen.
Palvelutasopäätöksen
jalkauttamiseen liittyvät
toimenpiteet liittyen
organisointiin,
henkilöstöresursseihin ja
osaaminen
Tavoite on toteutunut. Vuoden
2015 talousarviokäsittelyyn
liittyvän päätöksenteon tueksi
on selvitetty turvallisuuspalveluihin (onnettomuuksien
ehkäisy) tarvittavaa työpanosta
ja kustannuksia tavoitteena
organisaation ja henkilöstörakenteen kehittäminen.
Päivitetään
valvontasuunnitelma
huomioiden muutokset
toimintaympäristössä ja
riskeissä, uudessa
palvelutasopäätöksessä ja
valtakunnallisessa
ohjeistuksessa.
Tarkastus- ja valvontatehtävät
tehdään vahvistetun
valvontasuunnitelman
mukaisesti
Todetaan vuoden 2014
valvontasuunnitelman
valmistuminen ja
hyväksyminen sekä valvonnan
tulokset huomioiden
palvelutasopäätös.
Tavoite on pääosin toteutunut.
Vuoden 2014 valvontasuunnitelma on hyväksytty ja
toimitettu tiedoksi AVI:in.
Valvontasuunnitelman mukaiset
yleiset palotarkastukset yritys- ja
laitoskohteissa ovat toteutuneet
94 %, asuinrakennuksissa 100
% ja omavalvontatoimenpiteet
omavalvontakohteina olevissa
pientaloissa 80 %.
Muut tarkastukset ja asiantuntijapalvelut on toteutettu
valvontasuunnitelman
mukaisesti ”tarpeen mukaan”,
yhteensä 443 suoritetta. Vain
yritys- ja laitoskohteiden
tarkastukset eivät ihan ole
toteutuneet tavoitteiden ja
palvelutasopäätöksen
mukaisesti.
Päivitetään turvallisuusviestintäsuunnitelma
huomioiden paikalliset riskit,
uusi palvelutasopäätös ja
valtakunnallinen strategia.
Laaditaan turvallisuusviestinnän
vuosikello jota toteutetaan
suunnitelman mukaisesti
Todetaan turvallisuusviestintäsuunnitelman ja
vuosikellon valmistumien sekä
toteutunut viestintä huomioiden
palvelutasopäätös
Tavoite on toteutunut.
Turvallisuusviestintäsuunnitelma
on päivitetty ja ”vuosikello”
laadittu jota on noudatettu.
Turvallisuusviestintätilaisuuksilla
on saavutettu 21 % alueen
väestöstä. Median avulla on
laskennallisesti saavutettu
kuudella aiheella 99 942
henkilöä.
Pelastusviranomainen
osallistuu pelastustoimen
asiantuntemusta vaativiin
neuvonpitoihin, antaa lausunnot
palvelutasopäätöksen
mukaisesti ja osallistuu
viranomaistarkastuksiin
Osallistuminen ao.
neuvonpitoihin ja
viranomaistarkastuksiin sekä
lausuntojen antaminen
valvontasuunnitelman
edellyttämässä laajuudessa /
PRONTO
Tavoite on toteutunut.
Pelastusviranomainen on
toiminut asiassa palvelutasopäätöksen ja valvontasuunnitelman mukaisesti.
Palotarkastusjärjestelmään on
rekisteröity 298 suoritetta.
12
palvelutasopäätöksen ja
valvontasuunnitelman
edellyttämässä laajuudessa.
Otetaan käyttöön omatoimisen
varautumisen auditointimalli
yritys- ja laitoskohteiden
määräaikaisten
palotarkastusten
toimintamallina.
Todetaan onko auditointimalli
käytössä yritys- ja laitoskohteiden pääsääntöisenä
tarkastusmallina
Tavoite on toteutunut.
Auditointimalli on käytössä
yritys- ja laitoskohteiden
tarkastuksissa.
Pilotoidaan pientalojen
valvonnassa
omavalvontamallia.
Todetaan onko
omavalvontamalli käytössä
pientalojen valvonnassa.
Tavoite on toteutunut.
Omavalvontamalli on käytössä
pientalojen valvonnassa.
Suoritteet on raportoitu
kohdassa ”tarkastus ja
valvontatehtävät tehdään
vahvistetun valvontasuunnitelman mukaisesti”.
Asiakirjavalvontaa tehostetaan
kuvaamalla asiakirjojen
käsittelyprosessit ja
tarkastelemalla toimintamallit
kriittisesti.
Todetaan onko
käsittelyprosessit kuvattu ja
tarkastelu tehty.
Tavoite on toteutunut.
Asiakirjojen käsittelyprosessit on
kuvattu ja kriittinen tarkastelu
suoritettu. Käsittelyprosessit
eivät kuitenkaan kaikilta osin ole
käytössä.
Tehostetaan pelastuslain 42§
mukaisten ilmoitusten käsittely
pelastuslaitoksessa
ohjeistamalla toimintamalli.
Pelastuslain 42§ velvoittaa
muita viranomaisia
salassapitosäännösten
estämättä ilmoittamaan
ilmeisestä palovaarasta tai
muusta onnettomuusriskistä.
Todetaan pelastuslain 42§
mukaisten ilmoitusten
toimintamalli laitoksessa
ohjeistettu.
Tavoite ei ole kokonaisuudessaan toteutunut. Projekti on
käynnistetty. Alustava
käsittelyprosessi kuvattu sekä
ohjeita että lomakkeita
valmistellaan. Työ jatkuu 2015.
Tärkeillä pohjavesialueilla
olevien maanalaisten
öljysäiliöiden
määräaikaistarkastusvelvoitteen
valvonnan seurantajärjestelmä
kehitetään edelleen
yhteistyössä
ympäristöviranomaisten ja
kuntien kanssa.
Seurantajärjestelmän
kehittyminen.
Tavoite ei kokonaisuudessaan
ole toteutunut. Merlot palotarkastusohjelmaan on luotu
(hankittu) karttasovellus jota
hyödyntäen voidaan rekisteritietojen perusteella, jos ajantasaisia, paikallistaa tärkeillä
pohjavesialueilla olevia maanalaisia öljysäiliöitä. Tietojen
hyödyntäminen valvonnassa
ohjeistetaan 2015.
Palontutkintaa kehitetään
Pohjanmaan pelastuslaitoksen
laaditun palontutkintaohjeen
mukaan.
Todetaan onko noudatettu
valtakunnallista sekä
pelastuslaitoksen omia ohjeita
palontutkintaselosteiden
laadinnassa. Pelastuslaitosten
verkoston palontutkintatyöryhmä -2014 on antanut
ohjeita neljästä eri teematutkinnasta vuodelle 2014.
Tavoite on toteutunut. Vuoden
aikana on tehty yhteensä 11
palontutkintaraporttia.
Kolme näistä koskee tutkintaa,
joissa henkilöitä on menehtynyt
tulipaloissa, kaksi joissa on
esiintynyt suuria
omaisuusvahinkoja ja yksi jossa
yksi henkilö on vahingoittunut
vakavasti. Viisi tutkintaa liittyy
Seurataan valtakunnallisen
palontutkintatyöryhmän -2014
antamia ohjeita ja suosituksia.
13
palontutkintatyöryhmän -2014
antamiin teematutkintoihin.
Tehostetaan poistumisturvallisuusselvitysten käsittelyä
keskittämällä selvitysten
käsittely nimetyille henkilöille ja
prosessoimalla toimintamalli.
Poistumisturvallisuusselvitys
hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja
tukiasumisessa on laadittava ja
toimitettava pelastusviranomaiselle 1.7.2012 mennessä
tai päivitettävä 1.7.2014
mennessä. Alueen pelastusviranomaisen arvioi poistumisturvallisuusselvityksen ja ryhtyy
pelastuslain edellyttämiin
toimenpiteisiin jos poistumisturvallisuus ei ole lakisääteisellä
tasolla.
Poistumisturvallisuusselvitysten
käsittelyn tehostuminen
tavoitteen mukaisesti.
Tavoite on toteutunut.
Poistumisturvallisuusselvitysten
käsittelystä on laadittu prosessi
(toimintakaavio) ja henkilöt on
nimetty. Selvitykset käsitellään
kaavion mukaisesti.
Uudisrakentamisen
valvonnassa huomioidaan
erityisesti hoitolaitoksien sekä
palvelu- ja tukiasumisen
poistumisturvallisuusselvityksen
laadinta siten, että kohteen
poistumisturvallisuus on riittävä.
Poistumisturvallisuusselvitysten
laadintavelvoitteen huomioiminen uudisrakentamisessa.
Tavoite on toteutunut.
Huomioidaan rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen välisessä
yhteistyössä niin, että ao.
rakennusten suunnitellut
turvallisuus järjestelyt täyttävät
osaltaan myös pelastuslain
vaatimukset.
Turvallisuus- ja
varautumiskoulutusta
järjestetään yritysten, laitosten
ja taloyhtiöiden
turvallisuushenkilöille.
Mittarina käytetään
palvelutasopäätöksen
tavoitteiden toteutumista ja
arviointikriteerinä koulutuksista
saatua kirjallista palautetta.
Tavoite on toteutunut:
Yhteistyössä SPEK
Pohjanmaan kanssa on
järjestetty Asuinkiinteistön
turvallisuuden peruskurssi ja
jatkokurssi (suomen- ja
ruotsinkielisenä), väestönsuojan
hoitajan kurssi sekä pidetty
asumisen turvallisuudesta
infotilaisuus isännöitsijöille.
Yhdessä Vaasan kaupungin
henkilöstöpalveluiden kanssa on
järjestetty 2 suomenkielistä ja 1
ruotsinkielinen infotilaisuus
esimiehille turvallisuusjohtamisesta ja pelastussuunnitelmasta sekä 2
suomenkielistä ja 1 ruotsinkielinen koulutustilaisuus
kriisiviestinnästä.
Pelastussuunnitelmaan ja
valmiussuunnitelmaan liittyviä
neuvontatilaisuuksia
kaupungin/kunnan toimialoille,
yhdistyksille, yrityksille ja
kouluille on pidetty useita.
14
Seurataan nuohouksen
esiselvityshankkeen ja
mahdollisen
lainsäädäntöhankkeen
etenemistä ja valmistellaan
asiaa tarvittaessa johtokunnan
päätöksentekoa varten.
8.2.3.2.
Nuohouksen
esiselvityshankkeen
etenemisen seuranta ja
mahdolliset toimenpiteet.
Tavoite on toteutunut. On
seurattu nuohousta koskevan
esiselvityshankkeen etenemistä.
Esiselvitys on valmistunut ja SM
on pyytänyt selvityksestä
lausunnon 31.1.2015
mennessä. Johtokuntaa
informoitiin asiassa 17.12.2014
jonka jälkeen lausuntoa on
valmisteltu.
Varautumisen prosessi
8.2.3.2.1. Toiminta-ajatus
Varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman
häiriötön hoitaminen kaikissa turvallisuustiloissa, joita ovat normaaliolot, häiriötila ja
poikkeusolot, sekä erityistilanteissa. Väestönsuojelu on ihmisten ja omaisuuden
suojaamista ja pelastustoiminnan tehtävien hoitamista poikkeusoloissa sekä niihin
varautumista. Varautumistoimenpiteitä ovat mm valmiussuunnittelu,
etukäteisvalmistelut, koulutus sekä valmiusharjoitukset. Materiaalinen varautuminen
tarkoittaa varautumista materiaalien saatavuusongelmiin. Valmiussuunnittelu on
normaalioloissa tapahtuvaa varautumisen suunnittelua. Väestönsuojelu on ihmisten ja
omaisuuden suojaamista ja pelastustoiminnan tehtävien hoitamista poikkeusoloissa
sekä niihin varautumista.
Varautumiseen liittyvien tehtävien osalta pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan
kuntien valmiussuunnittelun tukemisesta ja laatia oman toiminnan jatkuvuuden
turvaamiseksi suunnitelmia varautumisesta erilaisiin häiriötiloihin ja erityistilanteisiin.
Lisäksi pelastuslaitos huolehtii väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteissa
sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä.
8.2.3.2.2. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet on pääosiltaan saavutettu. Yhteistyö kuntien
valmiussuunnittelun tukemiseksi jatkuu ja pelastuslaitoksen omien suunnitelmien
päivitystyö on edelleen käynnissä.
Muut tavoitteet 2014
Pelastuslaitos vahvistaa
sopimuksella varautumisen
/valmiussuunnittelun yhteistoimintaa kuntien kanssa
Arviointikriteeri/mittari
Suunnitelmien määrää.
Tavoitteen toteutuma
On tuettu kuntia niiden
valmiussuunnitelmien ja toimialakohtaisten valmiussuunnitelmien päivitystyössä. Työ
jatkuu edelleen.
Uusien hälyttimien hankinta
ja asentaminen.
Uusia väestöhälyttimiä on
asennettu Mustasaareen
(Lintuvuori) ja Oravaisiin. Lisäksi
Vaasan Vaskiluodon vanha
väestöhälytin on vaihdettu
uuteen.
Tarkistetaan ja päivitetään
pelastuslaitoksen evakuointisuunnitelma.
Evakuointisuunnitelman
tarkistus.
Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelman tarkistaminen alueen
Valmiussuunnitelman
valmistuminen.
Pelastuslaitoksen evakuointisuunnitelman tarkistus on tehty ja
parhaillaan laaditaan
suunnitelmaa sen päivittämiseksi.
Väestöhälyttimien
toteuttamissuunnitelmaa jatketaan
kiinteillä/liikuteltavilla laitteilla.
Pelastuslaitoksen
15
kuntien valmiussuunnittelun
kontekstissa.
valmiussuunnitelman
tarkistaminen on vielä kesken.
Työ jatkuu.
Väestönsuojien käyttöönottotarkastuksia ja tilattuja määräaikaistarkastuksia on suoritettu
sekä lausuntoja rakennusvalvontaviranomaisille on
annettu.
8.2.3.3.
Pelastustoiminnan prosessi
8.2.3.3.1. Toiminta-ajatus
Pelastuslaitos vastaa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo,
muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai
terveyden omaisuuden tai ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi eivätkä
toimenpiteet ole onnettomuuden tai sen uhan kohteeksi joutuneen omin toimin
hoidettavissa tai kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettavaksi
Pelastuslain 32 §:n mukaan pelastustoimintaan kuuluu:
1. hälytysten vastaanottaminen,
2. väestön varoittaminen,
3. uhkaavan onnettomuuden torjuminen,
4. onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden
suojaaminen ja pelastaminen,
5. tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen,
6. em. mainittujen tehtäviin liittyvät johtamis‐, viestintä‐, huolto‐ ja muut tukitoiminnat.
8.2.3.3.2. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Pelastuslain 42§ liittyvien ilmoitusten
käsittelyprosessin tehostamiseen sekä tärkeillä pohjavesialueilla olevien maanalaisten
öljysäiliöiden määräaikaistarkastusvelvoitteen valvonnan seurantajärjestelmän
kehittymiseen liittyvät toimenpiteet eivät kaikilta osin ole saatettu loppuun. Yritys- ja
laitoskohteiden valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset ovat toteutuneet 94:sti
vaikka vaatimus palvelutasopäätöksessä on 100 %.
Muut tavoitteet 2014
Uuden palvelutasopäätöksen
2014-17 jalkauttaminen koko
pelastusalueen henkilöstölle.
Arviointikriteeri/mittari
Palvelutasopäätöksen sisältö on
tehty tunnetuksi.
Tavoitteen toteutuma
Aluepalopäälliköt ja asemaryhmien
vastaavat tuntevat
palvelutasopäätöksen sisällön.
PRONTO:n
toimintavalmiusraportit.
Ensimmäisen yksikön osalta
toimintavalmiusaikatavoitteen
täyttymisprosentti on 87 % (mitattu
1083 tehtävässä).
Pelastustoiminnan
toimintavalmiusaikatavoitteen
täyttymisprosentti on 94 % (mitattu 595
tehtävässä).
Pelastuslaitos seuraa ja reagoi
toimintavalmiuden
vaatimuksiin, lisäämällä
henkilöstön toimintakyvyn ja
osaamisen seurantaa
Riskiruutujen I-III tehtävien
tavoittamiseksi
pelastusyksiköllä asetetaan
tavoitteeksi 80%:a ja lisäksi
pelastustoiminnan
toimintavalmius toteutuu
80%:sesti kuitenkin siten, että
molemmat tavoitteet toteutuvat
16
vähintään 50%:sesti.
Riskiruutukohtaisesti tarkasteltuna
toimintavalmiusaikatavoitteet
(molemmat 50 %) eivät täyttyneet 7 eri
riskiruudussa (kyseisissä ruuduissa 622 tehtävää). Tehtäviä 2014 yht. 634
eri riskiruudussa.
Henkilöstön toimintakyvyn
seuranta uudella FireFit ohjelmalla.
FireFit ohjelma pelastussukellustyöhön
osallistuvien osalta on saatu käyttöön
koko alueella. Yhdenmukainen
testaustoiminta koko henkilöstön osalta
saadaan päätökseen aikataulusta
edellä jo vuoden 2015 aikana.
Asemaluokituksella
kohdennetaan talousarvion
mukaisia henkilöstö-,
materiaali- ja kalustoresurssien
uusimista ja täydentämistä
Asemaluokituksen laatiminen.
Pelastustoimen suunnitelmat
tarkistetaan ja päivitetään
tarvittaessa.
Pelastustoimen suunnitelmat ja
niiden ajankohtaisuus sekä
sisältö.
Viisi eri suunnitelmapakettia on
päivitetty tiettyjä suuria onnettomuuksia
varten.
Yleisötapahtumien
pelastussuunnitelmat ja niihin
liittyvät tarkastukset hoidetaan
Merlot palotarkastusohjelman
tilasto yleisötapahtumien
pelastussuunnitelmien
arvioinnista.
Merlot palotarkastusohjelmaan on
kirjattu 18 kpl yleisötapahtumien
pelastussuunnitelmaa.
Yhteistoimintaa
tilannekeskustilojen ja
toiminnan osalta kehitetään
sairaanhoitopiirin kanssa.
Tilavaatimukset ja työjärjestys
suunnitellaan vastaamaan
häiriötilanteiden ja
suuronnettomuuksien
johtamisen tarpeita.
Vuonna 2012 laadittua
asemaluokitusversiota (vrs. 1.3) on
noudatettu kalustoresurssien osalta.
Johtokeskuksen rakentaminen.
Pelastuslaitoksen johtokeskus on
rakennettu Vaasan paloasemalle.
Käyttöönotto 2015.
Johtokeskuksen tilojen
varaaminen suojatiloista,
suunnitelma tilojen
käyttöönotosta
Varaus ja suunnitelma tehty.
Tilat on varattu.
Seurataan ja osallistutaan
MIRG -toimintaan
valtakunnallisen ohjausryhmän
ohjauksessa.
MIRG-toimintaan osallistuminen.
Ohjausryhmän toimintaa on seurattu.
Öljyntorjuntaa kehitetään
erikseen laaditun / hyväksytyn
suunnitelman mukaan
Suunnitelman mukaiset
toimenpiteet.
Hankinnat ja koulutus on toteutettu
voimassa olevan suunnitelman
mukaisesti. Öljyntorjuntasuunnitelman
päivitystyö on tehty 2014 vuoden
aikana ja valmistuu hyväksyttäväksi
2015.
Pelastustoimen tehtävät vuosittain
Yhteensä
2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä
3 036 2 984 2 819 3 312 2 619
14 770
Ensivaste- ja turvapuhelintoiminta
Ensivastetoimintaa toteutettiin kaikissa pelastuslaitoksen jäsenkunnissa. Turvapuhelintoimintaan
osallistuttiin Vaasassa, Närpiössä sekä Kaskisissa.
17
Ensivastetoimintaa jatketaan
pelastustoimen ylläpitämänä
osana ensihoitopalvelua ja sitä
kehitetään yhteistyössä
sairaanhoitopiirin kanssa.
Ensihoidon palvelutasopäätös
2014–2017
Toiminta jatkuu nykyisellään ja
toteutunut sopimusten mukaisesti.
Toiminnan mahdollinen
laajentaminen tarvekartoituksen
perusteella yhteistyössä
sairaanhoitopiirin kanssa.
Riskianalyysit ja riskienhallinta
Riskianalyysin pohjalta tarvetta
uudelle yksikölle Kaskisessa.
Keskustelua käyty ja
resurssikartoitusta tehty
paikallisesti, mutta riittäviä määriä
henkilöresursseja ei löydy tässä
vaiheessa. Kaupunki tietoinen
tilanteesta.
Täydennyskoulutusryhmä
Henkilöstön ylläpito- ja
täydennyskouluttaminen
suunnitelmallisesti.
Koulutuksen toteutuminen
suunnitelmallisesti.
Toteutunut koulutussuunnitelman
mukaisesti etelässä ja pohjoisessa,
Heikommin keskisellä alueella.
Turvapuhelintoimintaa jatketaan
osana ensihoitopalvelun
sosiaali- ja terveydenhuollon
päivystystoiminnan yhteistyötä
sairaanhoitopiirin kanssa
sovittavan toimintamallin
mukaisesti. Tarvittaessa
turvapuhelinhälytyksissä
voidaan tukeutua myös
pelastustoimen
päivystysvalmiuteen.
Sopimuksen alainen toiminta
toteutuu Vaasan kaupungin sekä
alueen muiden kuntien kanssa.
Toiminta jatkuu kuten aikaisemmin.
Vähäkyrö liittynyt mukaan Vaasan
sopimukseen keväällä 2014.
Turvapuhelintoimintaa
kehitetään sisällöltään yhtenä
keskeisenä yhteistyömuotona
kuntien sosiaali- ja
terveystoimen kanssa.
Sopimuksen ja laatukriteereiden
tarkistaminen.
Vaasan kaupungin sote:n kanssa
sopimus ja laatukriteerit päivitetty.
Palavereita ollut 3 kpl vuoden
aikana.
Palvelun tuottamiseen on
varattu oikeat resurssit ja
toimintatavat.
Palautekeskustelut keskeisten
henkilöiden kanssa.
Toiminnan ja strategian sisäinen
tarkistaminen.
Raportit asiakasmääristä, hälytystehtävistä ja huoltotehtävistä.
Toimintaa arvioitu sisäisesti
aktiivisesti ja sitä jatketaan.
Henkilöresurssit kohdillaan 2014
syyskaudesta lähtien.
Kattavat raportit saatavissa.
Asiakasmäärä koko alueella 670
kpl ja hälytystehtäviä koko alueella
1440 kpl.
Ensivaste- ja turvapuhelintoimintojen tehtävämäärät
2010 2011 2012 2013 2014
Hallinnoitavat turva-puhelimet (koko alue)
660
681
750
780
844
Turvapuhelintehtävät*
970 1112 1102 1316 1442
Ensivastetoiminta
818
755
792 1214
504
* = turvapuhelintehtävissä huomioitu vain operatiiviset ambulanssin suorittamat tehtävät
8.2.4. Pelastustoimen tulosalueen tuloksen toteutuminen
Tarkoituksena on, että tulot riittävät palvelutasopäätöksen tason toiminnan toteuttamiseen. Menot
ovat kuitenkin säästötoimista johtuen pienemmät kuin arvioitu.
18
Alkuperäinen
TalousarvioMuutettu
Toteutuma
Poikkeama
talousarvio
muutokset
talousarvio
-10 748 770,46 -11 617 010,00
516 000,00 -11 101 010,00 -11 238 426,64
-137 416,64
12 164 565,08 12 078 010,00
-347 000,00
11 731 010,00
11 523 878,44
-207 131,56
1 415 794,62
461 000,00
169 000,00
630 000,00
285 451,80
-344 548,20
Tilinpäätös 2013
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
8.3.
Tulosalue: Ensihoitopalvelut
8.3.1. Ensihoidon prosessi
8.3.1.1.
Toiminta-ajatus
Pohjanmaan pelastuslaitos tuottaa laadukkaasti, potilasturvallisesti sekä tehokkaasti
ensihoitopalvelut yhteistyössä Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa. Ensihoitopalvelu pyrkii
olemaan inhimillinen ja oppiva organisaatio sekä huomioi toimintaympäristön
muutokset.
8.3.1.2.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Pääsääntöisesti vuonna 2014 päästiin asetettuihin toiminnallisiin tavoitteisiin. Osa
toiminnallisista tavoitteista on edelleen kesken.
Muut tavoitteet 2014
Pohjanmaan pelastuslaitos
toimii luotettavana ja
laadukkaana ensihoitopalveluiden tuottajana, joka
täyttää terveydenhuoltolain ja
ensihoidon asetuksen toimijalle
asettamat vaatimukset.
Ensihoitopalvelua jatketaan ja
toimintaa ylläpidetään ja
kehitetään yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Vaasan
sairaanhoitopiirin kanssa.
Pyritään saamaan
pelastuslaitoksen
ensihoitopalvelu asteittain
mukaan sairaanhoitopiirin
potilasturvallisuus- ja
laatujärjestelmään.
Hyödynnetään aiempaa
tehokkaammin sairaanhoitopiirin
koulutus – ja
materiaalihankintapalveluita.
Palvelurakennetta kehitetään
tarvepohjaisesti ja
kokonaishyödyn perusteella
yhteistyössä sairaanhoitopiirin ja
kuntien sote-yksiköiden kanssa.
Tiivistetään yhteistyötä alueen
muiden pelastuslaitosten ja
ensihoitokeskuksien kanssa.
Yhteistyö on sujuvaa ja aktiivista
sidosryhmien sekä
sopimuskumppaneiden välillä.
Arviointikriteeri/mittari
Ensihoidon palvelutasopäätös
2014–2017
Vshp hallitus / valtuusto arvio
Palautteiden määrä asiakkailta,
potilailta, sidosryhmiltä jne.
Yhteistoimintasopimus liitteineen.
Haipro haitta- ja potilasturvallisuusjärjestelmä.
Sähköinen Love-tentti (turvallinen
lääkehoito)
Ensihoitokeskuksen koulutukset ja
osaamisen arvioiminen.
Keskitetty happi-, lääke- ja
materiaalihankintapalvelut (VKS)
Ensihoitopalvelun, erikoissairaanhoidon yksiköiden ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon yksiköiden välinen
yhteistyö.
Pelastustoimen
kumppanuusverkosto.
Toteutuneet yhteiset tapaamiset
alueen ensihoidon ja
pelastustoimen kanssa.
Yhteistyön toteutuminen muiden
viranomaisten kanssa sekä
Tavoitteen toteutuma
Voimassa toistaiseksi.
Vshp valtuusto/hallitus tyytyväinen.
Haipro-ilmoituksia vuonna 2014
yhteensä 15 kpl, joista 4 kpl
teknisiä ongelmia. Tehtäviä ollut
19.111 kpl. Negatiiviset palautteet
suoraan asiakkailta noin 10 kpl.
Yhteistoimintasopimus ja liitteet
päivitetty.
Toteutettu.
Love-tentti toteutuu ad. 2013
alkaen.
Toteutunut koulutussuunnitelman
mukaisesti
Toteutuu kokonaisuudessaan 2013
alkaen.
Ensihoitokeskus ohjaa ja käy
dialogia perusterveydenhuollon
yksiköiden kanssa tarvittaessa.
Toteutunut 3 krt 2014
Toteutunut.
Toteutunut.
19
mahdolliset yhteiset projektit.
Ylläpidetään ja vahvistetaan
vallitseva henkilöstörakenne ja
osaaminen. Kiinnitetään erityistä
huomiota uusiin työntekijöihin.
Pyritään ennakoimaan
häiriötilanteet.
Huomioidaan henkilöstön
kuormittuminen ja reagoidaan
mahdollisuuksien mukaan
työyksiköitä vaihtaen.
Henkilöstömäärä ja rakenne
vastaavat toiminnan tavoitteita.
Ensihoitoyksiköiden
tehtäväsidonnaisuustieto.
Opiskelijoille ja sijaisille
annetaan hyvä työnantajakuva.
Opiskelijoiden harjoittelujaksojen
volyymit.
Pyritään turvaamaan
kilpailukyky alueella ja
kansallisesti.
Onnistuminen rekrytoinnissa
määrällisesti ja laadullisesti.
Henkilöstömäärä vakiintunut sekä
rakenne lähes tavoitteissa.
Hoitotason ensihoitajia tarvitaan
edelleen nostaa sisäisesti
perustasolta.
Seurataan aktiivisesti ja tilanne
hallinnassa. Yksiköiden
käyttöasteet hallinnassa.
Syys- ja kevätkausi vilkas
opiskelija-ajanjakso. Monet
haluavat ensihoitopalveluun
harjoittelemaan.
Kesäsijaisten rekrytointi onnistunut
kesällä 2014 - 65 hakijaa.
Rekrytoinnin muu tarve ollut
vähäistä 2014.
Ensihoitopalvelun tehtävämäärät
2010
2011
2012
2013*
2014
Ensihoitotoiminta
16790
17096
16631
19765
19111
* = Vuodesta 2013 luku ei ole suoraan vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa. Ensihoitopalvelu on
laajentunut Mustasaareen, Maalahteen, Korsnäsiin ja Kristiinankaupunkiin. Isokyrö siirtyi Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirin alaisuuteen.
8.3.2. Ensihoitopalvelujen tuloksen toteutuminen
Yhteistoimintasopimus on laadittu siten, että Vaasan sairaanhoitopiiri kattaa toiminnasta ja
investointihankinnoista aiheutuvat kustannukset, siltä osin kuin toiminnan omat tulot niitä ei kata.
Alkuperäinen
TalousarvioMuutettu
Toteutuma
Poikkeama
talousarvio
muutokset
talousarvio
-6 546 156,40 -7 173 770,00
826 300,00
-6 347 470,00
-6 498 472,83
-151 002,83
6 976 056,08
7 273 770,00
-483 300,00
6 790 470,00
6 771 842,37
-18 627,63
429 899,68
100 000,00
343 000,00
443 000,00
273 369,54
-169 630,46
Tilinpäätös 2013
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
20
8.4.
Investointien toteutuminen
Pelastustoimi ja öljyntorjunta
Talousarvio
Tulot yhteensä
Toteuma
Poikkeama
151 000,00
174 283,25
23 283,25
Menot yhteensä
-781 000,00
-929 188,53
-148 188,53
Nettomeno
-630 000,00
-754 905,28
124 905,28
Ensihoito
Talousarvio
Tulot yhteensä
Toteuma
Poikkeama
110 000,00
0,00
-110 000,00
Menot yhteensä
-440 000,00
-403 078,18
36 921,82
Nettomeno
-330 000,00
-403 078,18
73 078,18
Investoinnit yhteensä
Talousarvio
Tulot yhteensä
Menot yhteensä
Nettomeno
261 000,00
Toteuma
Poikkeama
174 283,25
-86 716,75
-1 221 000,00 -1 332 266,71
-111 266,71
-960 000,00 -1 157 983,46
-197 983,46
21
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
22
Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen tuloslaskelma
Koko toiminta
01.01.-31.12.2014
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Vuokrakulut
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muille maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
01.01.-31.12.2013
17 455 397,56
840 323,25
0,00
-1 369 577,15
-2 020 909,65
-3 390 486,80
18 118 124,80
1 020 496,36
2 000,00
-1 159 480,69
-1 901 010,31
-3 060 491,00
-9 726 823,07
-9 753 540,62
-1 839 953,39
-657 207,75 -12 223 984,21
-1 796 582,81
-639 916,81 -12 190 040,24
-612 274,97
-1 397 347,35
-112 806,14
558 821,34
-492 873,91
-1 361 695,81
-189 825,90
1 845 694,30
68 305,92
5,03
0,00
0,00
-25,58
68 285,37
627 106,71
68 611,07
23,57
0,00
0,00
-405,00
68 229,64
1 913 923,94
Pelastustoimi ja öljyvahinkojen torjunta
01.01.-31.12.2014
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Vuokrakulut
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muille maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
01.01.-31.12.2013
10 828 002,80
695 875,64
0,00
-1 061 917,16
-1 786 442,69
-2 848 359,85
-5 217 115,98
-1 062 896,16
-351 353,07
11 300 882,63
861 682,45
2 000,00
-808 962,02
-1 670 789,92
-5 191 834,52
-6 631 365,21
-1 033 865,46
-332 312,57
-377 416,49
-1 277 536,24
-103 748,85
285 451,80
68 305,92
0,00
0,00
0,00
-25,58
-2 479 751,94
68 280,34
353 732,14
-6 558 012,55
-304 313,08
-1 237 021,61
-169 671,28
1 415 794,62
68 611,07
19,81
0,00
0,00
-405,00
68 225,88
1 484 020,50
Pelastustoimen tulosalue sisältää öljyntorjunnan sekä turvapuhelin- ja ensivastetoiminnan.
23
Ensihoitopalvelut
01.01.-31.12.2014
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Vuokrakulut
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
01.01.-31.12.2013
6 627 394,76
144 447,61
0,00
-307 659,99
-234 466,96
-542 126,95
-4 509 707,09
-777 057,23
-305 854,68
6 817 242,17
158 813,91
0,00
-350 518,67
-230 220,39
-580 739,06
-4 561 706,10
-5 592 619,00
-762 717,35
-307 604,24
-234 858,48
-119 811,11
-9 057,29
273 369,54
5,03
-5 632 027,69
-188 560,83
-124 674,20
-20 154,62
429 899,68
3,76
0,00
5,03
273 374,57
3,76
429 903,44
Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen rahoituslaskelma
01.01.-31.12.2014
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoituosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäys muilta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
558 821,34
612 274,97
68 285,37
-65 260,47
1 174 121,21
1 332 266,71
-126 488,00
-74 970,90 -1 130 807,81
43 313,40
0,00
-474 145,83
578 225,62
-147 393,19
Rahavarojen muutos
Yhdystilin saldo
Saldo 31.12
Saldo 1.1
01.01.-31.12.2013
4 329 598,96
3 855 453,13
0,00
1 845 694,30
492 873,91
68 229,64
-24 232,93
2 382 564,92
1 684 602,62
-330 518,23
-24 232,93 -1 329 851,46
1 052 713,46
0,00
0,00
-43 313,40
-43 313,40
-1 615 714,02
-719 807,00
1 282 807,56 -1 052 713,46
-1 052 713,46
0,00
0,00
474 145,83
3 855 453,13
2 239 739,11
1 615 714,02
24
Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen taselaskelma
VASTAAVAA
A
I
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
II
Aineellinen
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kuljetusvälineet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
III
Sijoitukset
Muut saamiset
C
II
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
2014
2013
12 953,95
12 953,95
19 712,52
19 712,52
46 887,86
35 357,71
4 798 913,07
0,00
4 881 158,64
0,00
44 197,14
4 014 516,81
231 892,81
4 290 606,76
1 200,00
1 200,00
1 200,00
1 200,00
669 942,76
4 329 598,96
707 010,91
32 147,84
5 738 700,47
1 128 108,86
3 855 453,13
699 638,92
159 579,35
5 842 780,26
10 634 013,06
10 154 299,54
VASTATTAVAA
2014
2013
A
I
IV
220 000,00
220 000,00
5 532 667,67
429 903,44
4 048 647,17
0,00
353 732,14
273 374,57
6 809 677,82
1 484 020,50
429 903,44
6 182 571,11
269 750,87
654 413,02
400 477,92
2 499 693,43
3 824 335,24
0,00
590 540,99
442 482,82
2 938 704,62
3 971 728,43
V
D
II
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisten tilikausien yli- / alijäämä
Pelastustoiminta 1)
Ensihoito
Tilikauden yli- / alijäämä
Pelastustoiminta 1)
Ensihoito
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
10 634 013,06
10 154 299,54
Pelastustoiminnan ylijäämä on yhteensä 5 886 399,81 €. Tästä investointien rahoitusosuuksia 3 340 602,21 €.
Toiminnan ylijäämä vuoden 2014 lopussa on 2 545 797,60 € .
1)
25
LIITETIEDOT
26
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
1. Arvostus- ja jaksotusperusteet sekä -menetelmät
Pysyvien vastaavien arvostus
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä rahoitusosuuksilla ja
suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun
poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen
laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Alle 10.000 euron hankinnat on kirjattu
vuosikuluiksi.
Rahoitusomaisuuden arvostus
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.
Tuloslaskelman liitetiedot
2. Toimintatuotot toimialoittain
2014
Pelastustoimi
2013
2012
10 895 122,01
11 159 706,92
11 008 176,51
6 771 842,37
6 976 056,08
3 913 216,87
Öljyntorjunta
275 961,80
494 777,62
177 430,70
Turvapuhelintoiminta
244 694,63
230 860,54
219 722,67
Ensivastetoiminta
108 100,00
279 220,00
169 034,98
0,00
0,00
9 594,35
18 295 720,81
19 140 621,16
15 497 176,08
Ensihoito
Muu maksullinen palvelutoiminta
Toimintatuotot yhteensä
3. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista
Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta
arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat:
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Poistonalainen irtain omaisuus
4 - 5 vuotta
5 - 20 vuotta
15 vuotta
15 vuotta
6 - 20 vuotta
tasapoisto
tasapoisto
menojäännöspoisto
menojäännöspoisto
tasapoisto
30 - 35 %
15 - 30 %
20 %
20 %
15 - 27 %
Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euron, on kirjattu vuosikuluksi.
27
4. Keskimääräisten poistojen ja investointien vastaavuus
2014
Keskimääräinen poisto
Keskimääräinen omahankintameno
Poikkeama €
Poikkeama %
2013
551 029,78
1 191 572,62
-640 542,84
-53,76
497 498,01
1 163 210,09
-665 712,08
-57,23
Vastikkeetta saadun irtaimen omaisuuden uusiminen korottaa omahankintamenon poistoja suuremmaksi.
5. Pysyvät vastaavat
Pysyvien vastaavien hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkäYhteensä
vaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset
Kiinteät raken- Koneet ja
teet ja laitteet kalusto
Ennakkomaksut Yhteensä
ja keskeneräiset
hankinnat
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Rahoitusosuudet tilikauden aikana
Vähennykset tilikauden aikana
Siirrot erien välillä
Tilikauden poisto
Arvonalentumiset ja niiden palautukset
Poistamaton hankintameno 31.12.
19 712,52
0,00
0,00
0,00
0,00
-6 758,57
19 712,52
0,00
0,00
0,00
0,00
-6 758,57
0,00
50 648,67
0,00
0,00
0,00
-3 760,81
44 197,14
0,00
0,00
0,00
0,00
-8 839,43
4 014 516,81
1 281 618,04
-126 488,00
-9 710,43
231 892,81
-592 916,16
231 892,81
0,00
0,00
0,00
-231 892,81
0,00
4 290 606,76
1 332 266,71
-126 488,00
-9 710,43
0,00
-605 516,40
12 953,95
12 953,95
46 887,86
35 357,71
4 798 913,07
0,00
4 881 158,64
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.
12 953,95
12 953,95
46 887,86
35 357,71
4 798 913,07
0,00
4 881 158,64
Pysyvien vastaavien sijoituksetet
Jvk-, muut laina- ja muut saamiset
Saamiset muut Yhteensä
yhteisöt
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Hankintameno 31.12.
1 200,00
0,00
0,00
1 200,00
1 200,00
0,00
0,00
1 200,00
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 200,00
1 200,00
6. Vaihtuvien vastaavien saamiset saman konsernin yhteisöiltä
Saamiset tytäryhteisöiltä
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
Saamiset kuntyhtymiltä
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
2014
2013
897,08
2 888,52
36 603,75
0,00
270 999,58
152 510,58
28
7. Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset
Ennakkomaksut
Muut siirtosaamiset
2014
2013
3 561,09
28 586,75
32 147,84
6 726,77
152 852,58
159 579,35
8. Oma pääoma
2014
Peruspääoma 1.1
Muutokset tilikaudella
Peruspääoma 31.12
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1
Vähennys/lisäys tilikaudella
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12
Tilikauden yli-/alijäämä 1.1.
Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään
Tilikauden yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä 31.12
Oma pääoma yhteensä
2013
220 000,00
0,00
220 000,00
220 000,00
0,00
220 000,00
4 048 647,17
1 913 923,94
5 962 571,11
3 470 042,31
578 604,86
4 048 647,17
1 913 923,94
-1 913 923,94
627 106,71
627 106,71
578 604,86
-578 604,86
1 913 923,94
1 913 923,94
6 809 677,82
6 182 571,11
9. Velat saman konsernin yhtiöille
2014
2013
Lyhytaikaiset
Saadut ennakot
Kuntayhtymille
269 750,87
0,00
Ostovelat
Tytäryhteisöille
Kuntyhtymille
1 772,94
159,97
2 093,14
1 373,25
Siirtovelat
Kuntayhtymille
0,00
660 928,23
10.
Siirtovelat
Lyhytaikaiset
Lomapalkkajaksotukset
Henkilösivukulut
Muut siirtovelat
2014
1 663 263,56
234 688,08
601 741,79
2 499 693,43
2013
1 519 626,92
248 404,08
1 170 673,62
2 938 704,62
29
11.
Henkilöstö
2014
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Yhteensä tuloslaskelman mukaan
2013
9 726 823,07
9 753 540,62
1 839 953,39
657 207,75
12 223 984,21
1 796 582,81
639 916,81
12 190 040,24
Määrä 31.12.2014
Vakituiset
Määräaikaiset Sivutoimiset
Yhteensä
Toiminta-alue 1
Isokyrö, Laihia, Mustasaari ja Vaasa
1.1.2014
66
7
108
181
muutokset
-13
0
-18
-31
31.12.2014
53
7
90
150
Toiminta-alue 2
Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Kaskinen, Kristiinankaupunki,
Korsnäs, Maalahti ja Närpiö
1.1.2014
23
5
418
446
muutokset
-4
1
-25
-28
31.12.2014
19
6
393
418
Ensihoitopalvelut
1.1.2014
87
13
100
muutokset
-5
-5
-10
31.12.2014
82
8
90
Tukitoiminnot
1.1.2014
18
3
21
muutokset
0
-2
-2
31.12.2014
18
1
19
Yhteensä 1.1.2014
muutokset
Yhteensä 31.12.2014
12.
194
-22
172
28
-6
22
526
-43
483
748
-71
677
Käytetyt kirjanpitokirjat 2014
Tilinpäätös
Päiväkirja
Pääkirja
Myyntireskontra
Ostoreskontra
Maksuliikenne
Pysyvät vastaavat
Palkkakirjanpito
nidottu
sähköinen arkistointi
mikrokortit
sähköinen arkistointi
sähköinen arkistointi
sähköinen arkistointi
atk-tuloste
sähköinen arkistointi
30
Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta ja pelastusjohtaja
Vaasa, 18.3.2015
____________________
Anita Niemi-Iilahti, pj
Harri Hyvönen
____________________
Timo Onnela
Meri Markkanen
____________________
Nicklas Pärus
Sebastian Ingves
____________________
Olli Uotinen
Annika Nyfors
____________________
Carola Bengs-Lattunen
Sture Skinnar
____________________
Carola Backholm
Olav Sjögård
____________________
Torbjörn Lang
Anders Svahn
____________________
Tapio Nyysti, vpj
Heikki Latva-Nikkola
____________________
Leena Tulimaa
Helena Nurmikoski
____________________
Stefan Asplund
Robert Grönblom
____________________
Terttu Harakka
Heikki Pienimäki
____________________
Mauno Hölsö
Päivi Komsi
____________________
Gunnar Backlund
Gustav Rönnqvist
____________________
Guy Käcko
Eivor Back
____________________
Karita Ohlis
Sigfrid Hannus
____________________
Tero Mäki
pelastusjohtaja
31
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen
Vaasa, ___.___.2015.
BDO Audiator Oy Ab
JHTT yhteisö
-----------------------------------------------Minna Ainasvuori
JHTT
32
SISÄLLYSLUETTELO
Toimintakertomus
1
Toimitilajohtajan katsaus
2
2
Vaasan Talotoimi –liikelaitoksen hallinto
2.1
Hallinto ja tilivelvollisuus
2.2
Organisaatio
2.3
Henkilöstö
3
3
3
4
3
Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa
3.1 Vasan Talotoimi-liikelaitoksen rahoituksellinen asema
3.2 Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen
3.3 Rakennusten arvojen ja korjausvelan kehitys
3.4 Vaasan Talotoimi – liikelaitoksen peruspääoman muutokset 2014
3.5 Vaasan Talotoimi – liikelaitoksen hallinnassa olevat toimitilat
4
5
6
7
8
9
Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta
Tilikauden tuloksen muodostuminen ja tunnusluvut
Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut
Tase ja tunnusluvut
Tilikauden tuloksen käsittely
4
4
4
5
5
6
6
7
7
10
12
13
Talousarvion toteutuminen
10 Talousarvion toteutuminen
10.1 Tavoitteiden toteutuminen
10.2 Käyttötalouden toteutuminen
10.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen
10.4 Rahoitusosan toteutuminen
10.5 Investointien toteutuminen
14
14
15
15
16
17
Tilinpäätöslaskelmat
Tuloslaskelma
Rahoituslaskelma
Tase
20
21
22
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot
Tasetta koskevat liitetiedot
Vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista
24
24
25
27
27
28
Liitetiedot
1
1. Toimitilajohtajan katsaus
Vaasan Talotoimen taloudellinen tulos vuonna 2014 oli tappiollinen, -194 t€, mutta valtuustoon
nähden sitova käyttötalouden tavoite oli hyvä suhteessa budjetoituun tavoitteeseen, joka ylitettiin
1,5 milj. eurolla. Tilikauden alijäämä aiheutuu yksinomaan poistosuunnitelman muutoksesta, jota ei
oltu budjetissa huomioitu. Poistot olivat kokonaisuudessaan 2,2 milj. € budjetoitua suuremmat.
Vuonna 2014 investointiohjelma oli huomattavasti pienempi kuin muutamana edellisenä vuonna.
Vuonna 2014 talonrakennusinvestoinnit olivat yhteensä 10,0 milj. €, joihin saatiin valtion investointiavustuksia yhteensä 0,465 milj.€. Nettoinvestointien määräksi muodostui 9,4 milj. €, joista uudisrakentamisen osuus oli 3,0 milj. € ja peruskorjauksien 6,4 milj. €.
Vaasan Talotoimi on useita vuosia osallistunut alansa valtakunnallisiin vertailututkimuksiin. Nämä
erilaiset vertailututkimukset toimivat yhtenä toimitilavarallisuuden johtamisen välineenä. Talotoimi
on mukana mm. seuraavissa vertailuissa: asiakastyytyväisyys, tilankäytön tehokkuus, kiinteistöjen
käyttökustannukset, rakennusten kunto ja korjausvelka sekä sisäisten vuokrien taso.
Vuoden 2014 aikana on saatu tulokset seuraavista vertailututkimuksista: korjausvelkaindeksi 2013
ja Tilainfo 2014 –sisäiset vuokrat.
Vuonna 2014 julkaistussa valtakunnallisessa vertailussa Vaasan omistaman rakennuskannan suhteellinen korjausvelka vuoden 2013 lopussa oli vertailukaupunkien pienin. Korjausvelalla kuvataan
rakennuskannan taloudellista tilaa. Korjausvelan määrään voidaan vaikuttaa oikea-aikaisten peruskorjausinvestointien kautta sekä myymällä/purkamalla huonokuntoista rakennuskantaa. Tilinpäätöksessä 2014 korjausvelka oli 31,0 milj. euroa (85,9 €/m²).
Tilainfo 2014 oli järjestyksessään 4. vuokravertailu (v. 2004, 2006, 2010 ja 2014) ja vertailu osoitti,
että vuokrien laskentatapa ja määrittely on selvästi yhtenäistynyt. Sisäisten vuokrien vertailu toteutettiin 17 kaupungin kesken. Pääomavuokra oli keski-määrin 7-9 €/m²/kk ilman maanvuokraa, Vaasassa pääomavuokra oli 3,64 €/m²/kk. Ylläpitovuokran sisällössä on paljon eroja kaupungeittain, ja
siksi ylläpitovuokran vaihteluväli on suuri. Bruttovuokran vaihteluväli 7,5 - 14 €/m²/kk välillä, johtuen
pääomavuokran määrityksestä ja ylläpitovuokran sisällöstä. Bruttovuokran keskiarvo oli 11,41
€/m²/kk, Vaasassa bruttovuokran määrä oli vertailun pienin 7,48 €/m²/kk. Vertailututkimus osoitti,
että valtakunnallisella tasolla vuokrajärjestelmää ei vielä täysin tunnisteta koko kaupunkitason
omaisuuden hallinnan ja tilojen käytön johtamisjärjestelmänä.
Vuoden 2014 aikana saatiin päätökseen sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden uudistustyö, jonka merkittävimmät muutokset ovat siirtyminen vuokrien tasausjärjestelmästä kohdekohtaiseen
vuokran määritykseen sekä pääomavuokran laskentaperiaatteiden muutos. Sisäisten vuokrien
laskentaperiaatteiden uudistaminen on käsitelty ja hyväksytty Vaasan Talotoimen johtokunnassa
7.5.2014 sekä Vaasan kaupunginhallituksessa 9.6.2014.
Uudet sisäiset vuokrat astuvat voimaan 1.1.2015. Huomioitavaa on, että muutos ei lisää kaupungin
ulkoisia menoja, vaan sen vaikutus näkyy kaupunki konsernin sisäisessä laskennassa.
Vaasan Talotoimessa on kaupungin käyttötalouden säästötoimenpiteiden mukaisesti vähennetty
henkilötyövuosia vuosittain. Vuonna 2014 henkilötyövuosia kertyi yhteensä 99,6 (2013: 105,5 ja
2012: 105,7).
Per Strömman
Toimitilajohtaja
2
2. Vaasan Talotoimi –liikelaitoksen hallinto
2.1 Hallinto ja tilivelvollisuus
Vaasan Talotoimi –liikelaitoksen johtokuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä.
Varsinaiset jäsenet
Puolue
Varajäsenet
Puolue
Johanna Ahopelto, pj.
Pasi Keskinen, vpj.
Kaj Smeds
Nina Stubb
Peter Remahl
Kai Kleemola
Maarit Kujala
Kullervo Ketolainen
Pirjo Hokkanen
KOK
KESK
SFP
SFP
KOK
SDP
SDP
PS
KD
Salla Rundgren
Pekka Heinola
Roy Syring
Elisabet Rantschkoff
Katariina Pukkila-Palmunen
Helinä Jyrkiäinen
Kristian Toikka
Risto Dufva
Tomi Kaunismäki
KOK
VAS
SFP
SFP
KOK
SDP
SDP
PS
KD
Johtokunta on kokoontunut vuoden aikana kymmenen kertaa ja käsitellyt 65 pykälää. Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa on toiminut Mauri Ollila (PS) ja hänen varahenkilönään Ville
Jussila (PS). Teknisen toimen toimialajohtaja Markku Järvelä ja teknisen toimen lakimies Sebastian Rönnlund ovat osallistuneet kokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Esittelijänä on toiminut toimitilajohtaja ja sihteerinä toimistopäällikkö.
Vaasan Talotoimi –liikelaitoksessa tilivelvollisia ovat johtokunnan jäsenet sekä toimitilajohtaja.
2.2.Organisaatio
3
2.3 Henkilöstö
Henkilökunnan määrä
1.1.2014
Nettomuutokset
31.12.2014
Vakituiset
106
-7
99
Määräaikaiset
2
-1
1
Yhteensä
108
-8
100
Henkilökunnan jakaantuminen toiminnoittain on esitetty liitetiedoissa.
Henkilötyövuosia kertyi vuonna 2014 yhteensä 99,6 (vuonna 2013: 105,5). Henkilöstökulujen kokonaissumma vuonna 2014 oli 4 572 608,03 euroa sisältäen investointeihin aktivoidun osuuden
(vuonna 2013: 4 944 260,41 €).
Henkilötyövuosien vähentyminen on ollut mahdollista koko organisaatiota koskevien töiden ja tehtävien uudelleen järjestelyillä sekä siirtämällä joidenkin avoimien vakanssien täyttämistä.
Vuoden 2014 aikana eläkkeelle siirtyi viisi henkilöä. Poissaoloja (sairaus/työ- ja vapaa-ajan tapaturmat) oli keskimäärin 12,5 päivää/henkilö (vuonna 2014: 13,6 pvää/hlö). Työtapaturmien osuus
poissaoloista oli 2,9 päivää/henkilöä (vuonna 2013: 1,2 pvää/hlö).
3. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa
3.1. Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen rahoituksellinen asema
Vaasan Talotoimen rahoituksellinen asema on edelleen heikko, vaikka korottoman velan määrä
kaupungille pieneni vuonna 2014. Yhdystilin saldo oli 31.12.2014 19,0 milj. euroa (31.12.2013 21,6
milj. euroa). Vuonna 2014 investointiohjelma oli huomattavasti pienempi kuin muutamana edellisenä vuonna. Tämä vaikutti osaltaan positiiviseen muutokseen yhdystilin saldossa. Suurimmat tekijät
olivat toiminnan rahavirta 10,0 milj. € ja investointien -9,5 milj. €. Lisäksi kaupungin sijoitus peruspääomaan oli n. 3,1 milj. euroa.
Sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden uudistustyö oli jo vuoden 2013 tavoitteena, mutta uudistusta jouduttiin kesäkuussa 2013 lykkäämään vuodella eteenpäin Vaasan Talotoimesta riippumattomista syistä. Kuluvan vuoden aikana sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden uudistaminen on
käsitelty ja hyväksytty Vaasan Talotoimen johtokunnassa 7.5.2014 sekä Vaasan kaupunginhallituksessa 9.6.2014. Uudet vuokrat astuvat voimaan 1.1.2015.
Uudistuksen merkittävimmät muutokset ovat siirtyminen vuokrien tasausjärjestelmästä kohdekohtaiseen vuokran määritykseen sekä pääomavuokran laskentaperiaatteiden muutos. Uusien laskentaperiaatteiden ansiosta Vaasan Talotoimi –liikelaitoksella on mahdollisuus noudattaa yhtä toiminnan perusperiaatetta: peruskorjausinvestointien omarahoitusta pitkällä aikavälillä. Suurin osa Talotoimen tuloista koostuu sisäisistä vuokrista, ja tämän vuoksi on tärkeää, että sisäisten vuokrien
sisältämästä pääomavuokran osuudesta riittää rahoitus vuotuisiin peruskorjausinvestointeihin.
3.2. Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen
Kaupungin toimitilavarallisuuden johtamisstrategian mukaan omaisuutta tulee hoitaa siten, että sen
arvo säilyy. Kiinteistöomaisuuden kuntoa voidaan mitata korjausvelalla. Korjausvelka vuoden 2014
lopussa oli 31,0 milj. euroa eli 85,9 €/m². Verrattuna vuoteen 2013 korjausvelan määrä kasvoi 3,1
milj. euroa. Korjausvelan määrään voidaan vaikuttaa ainoastaan oikea-aikaisilla peruskorjausinvestoinneilla sekä myymällä/purkamalla huonokuntoista rakennuskantaa.
4
3.3. Rakennusten arvojen ja korjausvelan kehitys
3.4. Vaasan Talotoimi –liikelaitoksen peruspääoman muutokset 2014
Vaasan Talotoimen peruspääoman nettomuutos kasvatti peruspääomaa 3,1 milj. eurolla. Vaasan
kaupunki rahoittaa uudisrakennusinvestoinnit peruspääoman sijoituksilla Talotoimeen. Talotoimi
maksoi kaupungille peruspääoman sijoituksesta tuottoa 3 % avaavan taseen mukaisesta peruspääomasta vähennettynä kaupungin rahoittamien tilinpäätöshetkellä keskeneräisten hankkeiden
arvolla. Vuonna 2014 maksettu korko oli 4,7 milj. euroa.
5
3.5. Vaasan Talotoimi – liikelaitoksen hallinnassa olevat toimitilat
Vaasan Talotoimella oli vuoden 2014 lopussa hallinnassaan toimitiloja yhteensä 391 406 hum².
Näistä tiloista kaupungin oman palvelutuotannon käytössä oli noin 88 %, ulosvuokrattuja tiloja noin
8 % ja noin 4 % muita tiloja (mm. vapaat tilat, vuokralle kelpaamattomat tilat).
Vuonna 2014 merkittävin lisäys tilakantaan oli Purolan päiväkodin uudisrakennukset (yhteensä
1 188 hum²). Talotoimen hallinnassa olevia kohteita purettiin vuoden 2014 aikaa noin 3 270 hum².
Ulkoavuokrattujen tilojen osalta nettovähennys oli 1 100 hum².
Vaasan Talotoimessa siirryttiin vuonna 2014 sisäisen vuokrausjärjestelmän vahvistamisen myötä
käyttämään pääasiallisena tilakäsitteenä huonealoja (hum²) huoneistoalojen (htm²) sijasta. Tilakäsitteen muutos pienentää koko tilakantaa noin 5 prosentilla. Rakennuskohtaisesti muutos voi olla
>< kuin 5 %.
Hallinnassa olevien tilojen käytön raportointia on myös muutettu siten, että vuoden 2014 osalta
rakennusten yhteiskäyttö- ja tekniset tilat sisältyvät joko kaupungin omassa käytössä oleviin tiloihin
tai ulosvuokrattuihin tiloihin. Aikaisemmin yhteiskäyttö- ja tekniset tilat sisältyivät muihin tiloihin.
Yhteiskäyttö- ja teknisten tilojen osuus on noin 33 250 hum².
TP 2013 (htm²)
TP2014 (hum²)
377 075
25 335
402 410
368 887
22 519
391 406
Kaupungin sisäiset vuokratulot €/m2/kk
325 810
29 310
47 290
402 410
7,61
343 143
31 768
16 495
391 406
7,26
Kaupungin ulkoiset vuokratulot €/m2/kk
6,97
6,35
8,27
9,94
Hallinnassa oleva tilakanta
Omat tilat
Ulkoa vuokratut tilat
Hallinnassa olevat tilat yhteensä
Hallinnassa olevien tilojen käyttö
Kaupungin omassa käytössä olevat tilat
Ulosvuokratut tilat
Muut tilat (mm. vapaat, epäkurantit)
Tilat yhteensä
2
Ulkoa vuokrattujen tilojen menot €/m /kk
Sekä tilakäsitteen muutoksella että yhteiskäyttö- ja teknisten tilojen raportoinnilla on vaikutus myös
vuokrauksen neliöhintoihin. Tästä syystä vuoden 2013 ja 2014 tiedot eivät ole vertailukelpoisia
keskenään.
4. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
Talotoimen perustehtävänä on kaupungin omistaman rakennus- ja tilakannan laadukas kiinteistönpito. Kiinteistönpitoon sisältyy mm. kiinteistön ylläpidon tuottaminen, toimitilojen vuokraaminen ja
isännöinti sekä erillisinvestointien rakennuttaminen. Kaupungin palvelutuotannon tarvitsemat toimitilat tuotetaan omasta tilakannasta tai ulkoa vuokratuista tiloista.
Merkittävä osa kiinteistönpidon kustannuksista muodostuu menoeristä, joiden hinnankorotuksiin ei
pystytä vaikuttamaan. Tällaisia menoja ovat mm. kaukolämpö, sähkölämmitys, kiinteistösähkö,
vesi ja jätevesi. Toisaalta taas ennakoimatonta kustannusten nousua voidaan minimoida pitkäaikaisilla sopimuksilla mm. jätehuolto, ulkoalueiden kunnossapito.
Toimitilatehokkuuden kasvattaminen ja toimitilojen monikäyttöisyyden lisääminen ovat Vaasan
kaupungin keskeisiä tavoitteita. Mitä tehokkaammin jatkossa pystytään hyödyntämään olemassa
olevaa omaa rakennuskantaa ja vähentämään ulkovuokrattuja toimitiloja, sitä suurempaa taloudel-
6
lista etua saavutetaan. Lähivuosina joudutaan myös etsimään uudenlaisia rahoitusratkaisuja toimitilahankinnan osalta. Myös tämä kehitys tuo muutoksia jatkossa Talotoimen toimintaan niin rakennuttamiseen kuin kiinteistöjen ylläpitoon sekä talouteen.
Uusien sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden yhtenä keskeisenä tavoitteena on myös, että kaupungin toimialat hahmottavat käyttämistään toimitiloista aiheutuvat aidot kustannukset. Tämä puolestaan osaltaan kannustaa ja ohjaa toimialoja tilankäytön tehostamiseen. Uuteen kohdekohtaiseen vuokraan siirtymisen kautta ohjataan toimialoja kriittiseen investointihankkeiden kustannusten
tarkasteluun sekä selkeytetään kaupungin toimitilakantaan liittyviä vastuukysymyksiä ja päätöksentekoprosessia.
5. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta on yksi Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen toiminnan painopisteistä ja strategisista tavoitteista. Talotoimen vuosittainen riskienhallintaprosessi noudattaa vuonna
2009 hyväksyttyä Talotoimen omaa riskienhallintapolitiikkaa. Riskienarviointi on osa organisaation
sisäistä valvontaa.
Talotoimessa riskienhallinnan prosessi pohjautuu Vaasan kaupungin riskienhallintapolitiikkaan
sekä omaan vuonna 2009 määriteltyyn riskienhallintapolitiikkaan. Vuoden 2013 aikana Talotoimi oli
mukana teknisessä toimessa toteutetussa kehittämishankkeessa, jossa toteutettiin toimialan yhteinen riskikartoitusmalli. Tätä mallia on edelleen noudatettu vuoden 2014 arvioinnissa.
Sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa Vaasan
kaupungissa kaupunginhallitus. Tämän lisäksi Vaasan Talotoimi –liikelaitoksen johtokunnalla on
vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Vaasan Talotoimessa toimitilajohtaja
vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta koko organisaation osalta. Sisäisen
valvonnan tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus siitä, että organisaatiolle asetetut tavoitteet
saavutetaan. Sisäinen valvonta ei ole erillinen prosessi vaan se on Talotoimessa yhdistetty osaksi
normaalia jokapäiväistä toimintaa ja se vaikuttaa organisaation jokaisella tasolla. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja sen tilan arviointi perustuu COSO -viitekehikkoon, jota pidetään yleispätevänä
sisäisen valvonnan käsitemallina.
Sisäisen valvonnan raportissa vuodelta 2014 arvioitiin valvonnan toteutuminen. Raportissa todettiin, että mm. edelleen vuoden 2014 aikana taloudellista valvontaa on hankaloittanut ongelmat liittyen kaupungin kirjanpitojärjestelmän käyttöönottoon. Myös Talotoimen omaan toiminnanohjausjärjestelmään saatiin tietoja sisäänluettua vasta loppuvuodesta. Huolimatta siitä, että tulospalkkiosopimuksia ei Vaasan kaupungissa edelleenkään tehdä, Talotoimessa laaditaan totuttuun tapaan
yhteinen tuloskortti vuosittain, josta tulosyksiköt soveltavat omiin yksikköihinsä sopivat toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet. Sisäistä valvontaa kehitetään edelleen Talotoimessa johdonmukaisesti
osana jokapäiväistä organisaatio-ohjausta.
Vaasan Talotoimi –liikelaitoksen riskienhallinta 2014 ja riskienhallintasuunnitelma 2015 –raportissa
riskien kartoituksessa nousi esiin kaksi tuntuvaa riskiä: sisäilmastotaso/normikuntoisten rakennusten kelpoisuus ja henkilöstöriskeistä vakavat työtapaturmat. Talotoimen riskit ovat pääasiassa pysyneet samoina vuodesta 2009. Riskeihin vastataan tapauskohtaisesti joko välttämällä, pienentämällä, jakamalla tai kantamalla. Olennaista on riskien tunnistaminen ja että niiden hallinta on osa
Talotoimen jokapäiväistä toimintaa.
6. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja tunnusluvut
Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut.
7
Talotoimen tuotot olivat yhteensä 33,5 milj. euroa, josta liikevaihdon osuus oli 33,0 milj. euroa. Liikevaihdosta 90 % muodostui sisäisistä vuokratuotoista. Tilikauden tilinpäätöksessä on oikaistu
tilikaudella 2013 virheellisesti liian pienenä käsitellyt rakennusten poistot. Oikaisu koskee Vaasan
Talotoimi -liikelaitoksen rakennuksia, joiden menojäännöspoisto poistosuunnitelman mukaan on 5
%. Tilikauden tilinpäätöksessä on rakennusten tasearvoihin tehty 1 185 571,48 euron vähennys ja
vastaava oikaisu on merkitty Edellisten tilikausien ylijäämään. Taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoja on muutettu vastaavasti.
1 000 €
Toimintatuotot
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalennukset
Vuokrakulut
Liiketoiminnan muut kulut
Rahoitustuotot ja -kulut
2014
33 463
10 187
3 967
10 232
4 413
170
4 688
2013
33 528
10 045
4 150
9 297
4 829
199
4 523
Muutos €
-61
117
-183
935
-416
-29
165
Muutos -%
- 0,2 %
+1,4 %
- 4,4 %
10,05 %
- 8,6 %
- 14,30 %
+ 3,6 %
8
Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
2014
1 000 €
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Muut kertaluonteiset poistot
Vuokrat
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Muille maksetut korkokulut
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
2013
1 000 €
32 784
658
20
0
32 714
803
4
7
-5 801
-4 386
-5 815
-4 231
-2 975
-823
-169
-3 093
-909
-149
-10 232
0
-4 413
-170
4 494
-9 297
0
-4 829
-199
5 007
0
-21
-4 667
0
-194
0
-6
-4 516
0
485
2,68
2,69
-0,59
3,77
3,08
1,48
Sijoitetun pääoman tuotto, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut +
Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma +
Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut +
Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero
ja vapaaehtoiset varaukset)
Voitto, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto)
9
7. Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut
Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana.
Rahoituslaskelma kuvaan tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin. Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin varoihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan yhdystilin avulla.
Toiminnan rahavirta vuonna 2014 oli 10,0 milj. euroa. Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin
Vaasan Talotoimi pystyy tilikauden aikana toimintansa kautta tuottamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen, peruspääoman korvauksen maksamiseen, peruskorjausinvestointien toteuttamiseen ja mahdollisiin ulkopuolisten lainojen takaisinmaksuun.
Investointien rahavirta oli 9,5 milj. euroa. Investointien rahavirta osoittaa sen rahavarojen käytön,
jonka Vaasan Talotoimi käyttää palvelutuotannon edellytyksien järjestämiseen ja tulevan rahavirran kerryttämiseksi pitkällä aikavälillä. Summa sisältää kaupungin rahoittaman uudisinvestointien ja
muiden pääoman sijoitusten osuuden 3,6 milj. euroa.
Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä 0,5 milj. euroa ylijäämäinen. Ylijäämä osoittaa,
että investointimenot kokonaisuudessaan olivat toiminnan rahavirtaa pienemmät vuonna 2014.
Rahoituksen rahavirta oli 0,5 milj. euroa. Rahoituksen rahavirta osoittaa antolaina- ja muiden saamisten, toimeksiantojen varojen ja pääomien sekä oman ja vieraan pääoman muutokset tilikauden
aikana. Kaupunki sijoitti peruspääoman sijoituksena Talotoimeen vuonna 2014 3,1 milj. euroa. Korottoman lainan määrä Vaasan kaupungilta pieneni 2,6 milj. €.
10
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
2014
1 000 €
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Korvaus peruspääomasta
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut tulorahoituksen oikaisuerät
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset muilta
Antolainasaamisten vähennys
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta
Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Yhdystilin saldo
Saldo 31.12
Saldo 1.1
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien rahavirran
kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
2013
1 000 €
4 494
10 232
-4 667
-21
5
0
5 007
9 297
-4 516
-7
11
0
-9 975
465
14
546
-18 485
570
0
-8 122
-10
0
-72
0
0
-5
3 118
1100
-1
3 630
-395
-2 560
-693
-546
590
3 517
-641
8 122
0
0
-19 046
-21 607
-21 607
-18 090
-41 027 817
105,55
-48 482 454
54,60
11
8. Tase ja tunnusluvut
Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitoksen omaisuus- ja pääomaerät tilikauden lopussa.
Rakennusten osalta nettomuutos vähensi tasearvoa 0,6 milj. euroa. Keskeneräisistä talonrakennushankkeista vuonna 2014 valmistui Savilahden koulu, Purolan päiväkoti ja Opistotalon muutostyöt.
Talotoimen oma pääoma kasvoi 2,9 milj. eurolla. Omaan pääomaan sisältyvä peruspääoma lisääntyi 3,1 milj. euroa. Vieras pääoma pieneni 3,3 milj. euroa.
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank
2014
2013
1000 €
1000 €
1 404
0
1 404
716
540
1 256
94
178 898
10
2 302
181 303
84
179 520
17
2 569
182 191
5 185
1 735
6 920
5 185
1 726
6 910
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut saamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisten tilikausien yli- / alijäämä
Tilikauden yli- / alijäämä
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Korottomat velat kunnalta
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
2 014
2013
1000 €
1000 €
157 135
10 622
-194
167 562
154 017
10 137
485
164 639
1 520
1 520
1 525
1 525
5
5
1 667
19 046
137
849
21 710
5
1
2 256
21 607
142
952
24 963
190 792
191 127
Pitkäaikaiset saamiset
Muut pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
Muut saamiset
20
20
142
142
181
963
0
1 145
91
529
8
628
190 792
191 127
87,83
70,80
10 428
86,14
80,94
10 622
VASTAAVAA YHTEENSÄ
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuus, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä, 1 000 €
Omavaraisuusaste, %
= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
= 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot
Kertynyt ylijäämä
= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
12
9. Tilikauden tuloksen käsittely
Johtokunta esittää, että tilikauden tulos -194 803,71 euroa siirretään tilikauden yli-/alijäämä -tilille.
13
10. Talousarvion toteutuminen
Vaasan Talotoimen johtokunta on 18.12.2013 vahvistanut vuoden 2014 talousarvion, joka on kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymän talousarvion mukainen.
10.1 Tavoitteiden toteutuminen
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Tavoite 2014
Korvaus peruspääomasta
Liikeylijäämä ilman
poistoja
Investoinnit *
TA 2014
4 747 140
Muutokset 2014
-
Yhteensä
4 747 140
Toteuma 2014
4 666 576
Ero
-80 564
13 264 980
-
13 264 980
14 725 239
1 460 259
13 190 000
829 000
14 019 000
9 506 580
4 512 420
*Talonrakennusinvestoinnit
Päätökset talousarviomuutoksista vuoden 2014 aikana
-
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.3.2014 investointien käyttösuunnitelman 2014, jossa talonrakennushankkeiden käyttämättä jäänyttä rahoitusta siirrettiin vuodelta 2013 vuodelle 2014
yhteensä 479 000 € ja investointien takuukorjaukset –rahoitus 400 000 € poistettiin.
-
Valtuusto hyväksyi 5.5.2014 750 000 euron lisämäärärahan seuraavasti: Bölen koulu ja
päiväkoti 50 000 €, keskustan uusi terveysasema 100 000 € ja Hietalahden jalkapallostadion 600 000 €.
Toiminnalliset tavoitteet
Lyhyen aikavälin tavoitteet ja mittarit määritellään Talotoimessa vuosittain tulosyksikkökohtaisesti
tuloskorttien avulla. Tavoitteet ja mittarit johdetaan Vaasan Talotoimen strategisista tavoitteista.
Vuoden 2014 painopistealueet olivat:
Painopisteet 2014
Kustannustehokkaasti tuotetut turvalliset ja terveelliset
toimitilat
Kiinteistöomaisuuden arvon
säilyttäminen
Arviointikriteeri/mittari
Ylläpitomenot / m²
Tavoitteen toteutuma 2014
Ylläpitomenot 2014: noin 3,75
€/m²/kk
Korjausvelkaindeksin muutos
Osaava motivoitunut henkilöstö
Työyhteisökyselyn tulos
Korjausvelka 2014: 31,0 milj. €,
87,5 €/m²
Korjausvelan muutos 2013->2014:
+3,1 milj. €, +9,2 €/m²
Työyhteisökyselyn kokonaiskeskiarvo 2014: 3,45 (2011: 3,72)
Talotoimessa erityisenä painopisteenä on koko kaupungin mukainen tavoite parantaa toimitilojen
tehokasta käyttöä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä erityisesti kaupungin
ylimmän johdon kanssa. Uusien sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden vaikutukset sisäisiin
vuokriin tulee ohjaamaan osaltaan toimitilojen tehokasta käyttöä. Uudistus astuu voimaan vuoden
2015 alusta.
14
10.2. Käyttötalouden toteutuminen
Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sisältävät Talotoimen sisäiset tulot ja menot talousarvion ja toteuman vertailtavuuden varmistamiseksi.
Alkuperäinen
talousarvio
Toimintamenot
-20 365 820,00
Muutettu
talousarvio
Talousarviomuutokset
0,00
-20 365 820,00
Toteuma
-19 031 064,50
Poikkeama
1 334 755,50
Toimintatulot
33 630 800,00
0,00
33 630 800,00
33 756 303,13
125 503,13
Toimintakate
13 264 980,00
0,00
13 264 980,00
14 725 238,63
1 460 258,63
10.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen
TULOSLASKELMA
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Kertaluonteiset poistot
Vuokrakulut
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Muille maksetut korkokulut
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-)
Alkuperäinen TalousarvioMuutettu
Toteuma
talousarvio
muutokset talousarvio
33 118 900,00
0,00 33 118 900,00 33 077 844,24
500 000,00
0,00
500 000,00
658 181,93
1 900,00
0,00
1 900,00
20 276,96
10 000,00
0,00
10 000,00
0,00
Poikkeama Poikkeama -%
-41 055,76
158 181,93
18 376,96
-10 000,00
-0,1 %
31,6 %
967,2 %
-100,0 %
-6 590 020,00
-4 126 350,00
0,00 -6 590 020,00
0,00 -4 126 350,00
-5 800 858,89
-4 386 008,04
789 161,11
-259 658,04
-12,0 %
6,3 %
-3 451 860,00
0,00 -3 451 860,00
-2 975 297,75
476 562,25
-13,8 %
-823 301,17
-168 859,19
57 648,83
29 040,81
-6,5 %
-14,7 %
-8 027 000,00
0,00 -8 027 000,00 -10 231 705,10
-2 204 705,10
27,5 %
-4 846 770,00
-271 970,00
5 237 980,00
0,00 -4 846 770,00
0,00
-271 970,00
0,00 5 237 980,00
-4 706 411,53
-170 327,93
4 493 533,53
140 358,47
101 642,07
-744 446,47
-2,9 %
-37,4 %
-14,2 %
-23 000,00
-4 747 140,00
-23 000,00
0,00 -4 747 140,00
0,00
0,00
467 840,00
-20 738,46
-4 666 576,00
-302,78
-194 083,71
2 261,54
80 564,00
-302,78
-661 923,71
-880 950,00
-197 900,00
467 840,00
0,00
0,00
-880 950,00
-197 900,00
-1,7 %
-141,5 %
Talotoimen henkilöstökuluista aktivoitiin talorakennuskohteiden hankintamenoon 0,15 milj. euroa
budjetoitua enemmän. Liikevaihtoon sisältyvät kaupungin sisäisten vuokrien vuokratuotot toteutuivat lähes budjetoidun mukaisesti.
Toimintakuluissa kokonaisuudessaan syntyi säästöä budjetoituun määrään nähden 1,3 milj. euroa.
Materiaalien ja palveluiden toteuma oli yhteensä 10,2 milj. euroa. Toteutuneet kustannukset alittivat budjetoidun 0,5 milj. eurolla. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osalta toteuma oli merkittävästi budjetoitua pienempi (-12 %). Säästöt aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa muodostuivat pääasiassa energiakuluista. Kaukolämpökustannukset olivat 0,5 milj. euroa budjetoitua pienemmät.
Kiinteistösähkön osalta säästö oli 0,2 milj. euroa.
Henkilöstökuluissa budjettiin nähden syntyi säästöä n. 560 000 € johtuen pääosin henkilövaihdoksista joiden tilalle ei ole palkattu uusia. Lisäksi lomapalkkavelka sivukuluineen pieneni henkilövaihdoksien myötä n. 100 000 €.
Tilikauden tilinpäätöksessä on oikaistu tilikaudella 2013 virheellisesti liian pienenä käsitellyt rakennusten poistot. Oikaisu koskee Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen rakennuksia, joiden menojäännöspoisto poistosuunnitelman mukaan on 5 %. Tilikauden tilinpäätöksessä on rakennusten tasearvoihin tehty 1 185 571,48 euron vähennys ja vastaava oikaisu on merkitty Edellisten tilikausien ylijäämään. Taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoja on muutettu vastaavasti.
Näin ollen poistojen suurta kasvua ei ollut myöskään tiedossa vuoden 2014 budjettia laatiessa.
15
10.4 Rahoitusosan toteutuminen
Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu
Toiminta ja investoinnit
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Korvaus peruspääomasta
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut tulorahoituksen oikaisuerät
Rahoitusjäämä
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointeihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Kaupungin rahoitettavat (netto)
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset kunnalta
Antolainasaamisten lisäykset muilta
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Yhdystilin saldo
Saldo 31.12.
Saldo 1.1.
Alkuperäinen Talousarviotalousarvio
muutokset
5 237 980,00
8 027 000,00
-4 747 140,00
-23 000,00
0,00
8 494 840,00
13 190 000,00
-5 915 000,00
1 219 840,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
Muutettu
talousarvio
Toteuma
5 237 980,00 4 493 533,53
8 027 000,00 10 231 705,10
-4 747 140,00 -4 666 576,00
-23 000,00
-21 041,24
0,00
4 922,03
8 494 840,00 10 042 543,42
829 000,00 14 019 000,00
0,00
0,00
-901 800,00 -6 816 800,00
72 800,00 1 292 640,00
Poikkeama
744 446,47
-2 204 705,10
-80 564,00
-1 958,76
-4 922,03
-1 547 703,42
9 975 222,65
-465 000,00
-13 562,51
-3 117 815,93
3 663 699,21
4 043 777,35
465 000,00
13 562,51
-3 698 984,07
-2 371 059,21
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-9 920,00
0,00
9 920,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-5 211,96
3 117 815,93
0,00
5 211,96
-3 117 815,93
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
1 219 840,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
72 800,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
1 292 640,00
-395 001,04
-2 560 344,49
-693 221,72
-545 883,28
3 117 815,93
0,00
395 001,04
2 560 344,49
693 221,72
545 883,28
-1 825 175,93
-19 046 303,75
-21 606 648,24
2 560 344,49
Toiminnan rahavirta vuonna 2014 oli 1,5 milj. € talousarviota korkeampi. Poikkeama selittyy budjetoitua paremmalla toimintakatteella.
Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä oli n. 2,4 milj. euroa budjetoitua parempi. Investointien rahavirtojen poikkeamat suhteessa budjetoituun on selvitetty kappaleessa 10.5. Investointien
toteutuminen.
16
10.5 Investointien toteutuminen
Vaasan kaupungissa liikelaitoksilla sitovana investointimäärärahana on valtuuston myöntämä kokonaismääräraha. Kuitenkin niin, että talonrakennusinvestoinneissa rahoituksen sitovuus on hanketasolla.
INVESTOINTIOSA
Alkuperäinen
talousarvio
Talousarviomuutokset
Muutettu
talousarvio
Toteuma
Poikkeama
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
250 000,00
85 000,00
130 000,00
13 562,51
478 562,51
250 000,00
85 000,00
130 000,00
13 562,51
478 562,51
Menot
Uudisrakennuskohteet
8019 Bölen koulu ja päiväkoti
8023 Purolan päiväkoti
8026 Vähänkyrön terveysasema
8027 Tervajoen koulu
8031 Uusi terveysasema
Yhteensä
0,00
1 760 000,00
1 900 000,00
2 100 000,00
0,00
5 760 000,00
50 000,00
22 000,00
94 000,00
32 000,00
100 000,00
298 000,00
50 000,00
1 782 000,00
1 994 000,00
2 132 000,00
100 000,00
6 058 000,00
0,00
1 297 303,29
1 362 521,81
692 090,08
0,00
3 351 915,18
-50 000,00
-484 696,71
-631 478,19
-1 439 909,92
-100 000,00
-2 706 084,82
Peruskorjauskohteet
8014 Opistotalon muutostyöt/Keskusvaraston kehittämishanke
8020 VAO, Sepänkylänt.14-16 pk loppuunsaattaminen
8025 Savilahden koulu ja Vähänkyrön koulukeskus
8198 Rakennusten peruskorjaus
Yhteensä
0,00
250 000,00
950 000,00
5 600 000,00
6 800 000,00
204 000,00
15 000,00
32 000,00
0,00
251 000,00
204 000,00
265 000,00
982 000,00
5 600 000,00
7 051 000,00
203 489,65
46 942,42
563 283,12
5 543 376,92
6 357 092,11
-510,35
-218 057,58
-418 716,88
-56 623,08
-693 907,89
150 000,00
50 000,00
0,00
200 000,00
70 000,00
10 000,00
600 000,00
680 000,00
220 000,00
60 000,00
600 000,00
880 000,00
128 918,46
28 106,13
119 110,77
276 135,36
-91 081,54
-31 893,87
-480 889,23
-603 864,64
12 760 000,00
1 229 000,00
13 989 000,00
9 985 142,65
-4 003 857,35
30 000,00
0,00
30 000,00
0,00
-30 000,00
Menot yhteensä
12 790 000,00
1 229 000,00
14 019 000,00
9 985 142,65
-4 033 857,35
Kaikki investoinnit netto
12 790 000,00
1 229 000,00
14 019 000,00
9 506 580,14
-4 512 419,86
Tulot
8026 Vähänkyrön terveysasema, valtionosuus AVI
8027 Tervajoen koulu, valtionosuus OKM
8027 Tervajoen koulu, valtionosuus AVI
8199 Käyttöomaisuuden myynnit
Tulot yhteensä
Kohteet, joissa sekä uudisrakentamista että peruskorjausta
8024 Nummen koulun laajennus
8030 Mussor skola
8180 Hietalahden jalkapallostadion
Yhteensä
Talonrakennusinvestointimenot yhteensä
8680 Koneet ja laitteet
Investointitulot
Investointien rahoitusosuuksia kirjattiin 0,465 milj. euroa. Erä koostui Vähänkyrön terveysasemalle
AVI:n myöntämästä valtionavustuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon sisäilma- ja kosteusvauriohankkeeseen yhteensä 707 500 €, josta 250 000 € kirjattiin vuodelle 2014 ja loput kirjataan vuodelle 2015. Tervajoen koululle myönnettiin OKM:n sisäilma- ja kosteusvauriohanke avustusta yhteensä 140 000 €, josta 55 000 € kirjattiin vuodelle 2014. Samalla hankkeella rakennettavalle päiväkodin osuudelle myönnettiin myös OKM:n avustusta 80 000 €, josta vuodelle 2014 kirjattiin
30 000 €. Lisäksi AVI myönsi Tervajoen koululle valtionavustusta 500 000 €, josta 130 000 € kirjattiin vuodelle 2014.
Investointimenot
Talotoimen talonrakennushankkeisiin oli vuonna 2014 varattu rahoitusta yhteensä 14,0 milj. euroa,
josta uudisrakentamisen osuus oli 6,8 milj. € ja peruskorjauksen 7,2 milj. €. Muihin investointeihin
oli varattu yhteensä 0,03 milj. euroa.
Investointien osalta kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.3.2014 vuoden 2013-2014 vaihteessa olevien
keskeneräisten talonrakennuskohteiden uudelleenbudjetoitavaksi summaksi 0,479 milj. euroa.
Tämän lisäksi valtuusto hyväksyi 5.5.2014 0,75 milj. euron lisämäärärahan Bölen koulu ja päiväkoti
(0,05 milj. €), keskustan uusi terveysasema (0,1 milj. €) ja Hietalahden jalkapallostadion (0,6 milj.
€) hankkeille.
Talonrakennus menojen toteuma oli yhteensä 10 milj. euroa, josta uudisrakentamisen osuus oli 3,6
milj. euroa ja peruskorjauksen osuus 6,4 milj. €. Muita investointimenoja ei toteutunut.
17
Budjetoiduista investointirahoituksesta jäi käyttämättä 4,0 milj. euroa. Suurin poikkeama (1,4 milj.
euroa) koostui Tervajoen koulu –hankkeesta, joka viivästyi hieman alkuperäisestä aikataulusta
suunnitelmien muuttumisen ja tarkentamisen vuoksi. Vähänkyrön terveysasemasta rahoitusta jäi
käyttämättä 0,6 milj. €, Hietalahden jalkapallostadionista sekä vuonna 2014 valmistuneesta Purolan päiväkodista jäi molemmista rahoitusta käyttämättä 0,5 milj. €. Myös vuonna 2014 valmistuneesta Savilahden koulu hankkeesta rahoitusta jäi n. 0,4 milj. € käyttämättä.
Talonrakennushankkeista Bölen koulu ja päiväkoti, Tervajoen koulu, Nummen koulun laajennus,
Mussor skola, VAO:n Sepänkyläntie 14-16 peruskorjauksen loppuunsaattaminen, Vähänkyrön terveysasema, keskustan uusi terveysasema ja Hietalahden jalkapallostadion jatkuvat vuonna 2015.
18
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
19
VAASAN TALOTOIMI TULOSLASKELMA
01.01.-31.12.2014
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Muut kertaluonteiset poistot
Vuokrakulut
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Muille maksetut korkokulut
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
01.01.-31.12.2013
32 784 496,84
658 181,93
20 276,96
0,00
-5 800 858,89
-4 386 008,04
-10 186 866,93
-2 975 297,75
-823 301,17
-168 859,19
32 713 831,88
803 129,00
3 994,63
6 884,38
-5 814 825,73
-4 230 620,77
-3 092 712,01
-3 967 458,11
-908 766,71
-148 759,82
-10 231 705,10
0,00
-4 413 064,13
-170 327,93
4 493 533,53
-20 738,46
-4 666 576,00
-302,78
-10 045 446,50
-4 687 617,24
-194 083,71
-4 150 238,54
-9 296 643,38
-2,5
-4 829 344,64
-198 711,96
5 007 452,37
0,00
-6 329,76
-4 516 056,00
-273,80
-4 522 659,56
484 792,81
20
VAASAN TALOTOIMI RAHOITUSLASKELMA
01.01.-31.12.2014
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Korvaus peruspääomasta
Rahoitustuotot ja - kulut
Muut tulorahoituksen korjauserät
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset muilta
Antolainasaamisten vähennys muilta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta
Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
4 493 533,53
10 231 705,10
-4 666 576,00
-21 041,24
4 922,03
0,00
9 975 222,65
-465 000,00
-13 562,51
-9 920,00
0,00
0,00
-5 211,96
-395 001,04
-2 560 344,49
-693 221,72
Rahavarojen muutos
Yhdystilin saldo
Saldo 31.12
Saldo 1.1
01.01.-31.12.2013
10 042 543,42
-9 496 660,14
545 883,28
-9 920,00
-5 211,96
3 117 815,93
-3 648 567,25
-545 883,28
5 007 452,37
9 296 645,88
-4 516 056,00
-6 603,56
11 211,35
0,00
18 484 880,74
-570 012,00
0,00
-72 008,94
0,00
1 100 000,00
-1 471,96
590 254,46
3 516 767,17
-641 031,37
0,00
-19 046 303,75
-21 606 648,24
2 560 344,49
9 792 650,04
-17 914 868,74
-8 122 218,70
-72 008,94
1 098 528,04
3 629 709,34
3 465 990,26
8 122 218,70
0,00
-21 606 648,24
-18 089 881,07
-3 516 767,17
21
VASTAAVAA
A
PYSYVÄT VASTAAVAT
I
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
II
III
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut saamiset
C
VAIHTUVAT VASTAAVAT
II
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Muut pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
A
OMA PÄÄOMA
I
II
IV
Peruspääoma
Edellisten tilikausien yli- / alijäämä
Tilikauden yli- / alijäämä
D
VIERAS PÄÄOMA
I
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
II
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Korottomat velat kunnalta
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
2014
2013
1 403 788,27
0,00
716 118,76
540 051,62
1 403 788,27
1 256 170,38
93 565,50
178 897 799,15
9 626,08
2 302 213,01
181 303 203,74
84 408,00
179 520 077,22
16 798,47
2 569 470,96
182 190 754,65
5 184 633,18
1 735 429,43
6 920 062,61
5 184 667,15
1 725 509,43
6 910 176,58
19 881,97
141 627,59
181 273,85
963 411,58
0,00
1 144 685,43
90 683,47
529 348,32
7 906,98
627 938,77
190 791 622,02
191 126 667,97
2014
2013
157 134 744,37
10 621 773,08
-194 083,71
167 562 433,74
154 016 928,44
10 136 980,27
484 792,81
164 638 701,52
1 519 560,16
1 519 560,16
1 524 772,12
1 524 772,12
5 211,96
4 525,66
1 667 153,97
19 046 303,75
137 325,15
849 107,63
21 709 628,12
5 211,96
1 159,66
2 255 853,78
21 606 648,24
142 069,63
952 251,06
24 963 194,33
190 791 622,02
191 126 667,97
22
LIITETIEDOT
23
TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET JA MENETELMÄT
Pysyvät vastaavat
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä rahoitusosuuksilla ja
suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginvaltuuston
17.3.2014 § 31 hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Alle 10.000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluiksi.
Sijoitusten arvostus
Pysyvien vastaavien osakkeet ja sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon.
Saamisten arvostus
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.
Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin
Edellisen tilikauden laskelmat on muutettu vastaamaan kuluneen tilikauden ryhmittelyä.
Aikaisempia tilikausia koskevan virheen käsittely tilinpäätöksessä
Tilikauden tilinpäätöksessä on oikaistu tilikaudella 2013 virheellisesti liian pienenä käsitellyt rakennusten poistot. Oikaisu koskee rakennuksia, joiden menojäännöspoisto poistosuunnitelman mukaan on 5 %. Tilikauden tilinpäätöksessä on rakennusten tasearvoihin tehty 1 185 571,48 euron
vähennys ja vastaava oikaisu on merkitty Edellisten tilikausien ylijäämään. Taseen, tuloslaskelman
ja rahoituslaskelman vertailutietoja on muutettu vastaavasti.
TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT
2. LIIKETOIMINNAN TOIMINTATUOTOT
Toimintatuotot
Vuokratuotot, kaupungin yksiköt
Vuokratuotot, ulkoiset asiakkaat
Tilaustyöt
Sisäiset siirrot
Muut tuotot
Yhteensä
2014
2013
29 595 001,76
2 575 105,43
614 389,65
658 181,93
20 276,96
33 462 955,73
29 384 235,37
2 684 733,40
602 426,87
803 129,00
53 315,25
33 527 839,89
3. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA
Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät:
Aineettomat oikeudet
Liikearvo
Muut pitkävaikutteiset menot
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Poistonalainen irtain omaisuus
5-20 vuotta
2-5 vuotta
2-5 vuotta
20-50 vuotta
10-30 vuotta
5-20 vuotta
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto, menojäännöspoisto
tasapoisto, menojäännöspoisto
tasapoisto
5-20 %
10-25%
24
4. KESKIMÄÄRÄISTEN POISTOJEN JA INVESTOINTIEN VASTAAVUUS
Ilman peruspääoman sijoitusta Peruspääoman sijoitus huomioitu
2014
2013
2014
2013
Keskimääräinen poisto
8 867 529,70 7 840 622,11
8 867 529,70
7 840 622,11
Keskimääräinen omahankintameno 18 388 618,28 19 616 874,59 10 236 664,38
11 783 457,49
Poikkeama €
-9 521 088,58 -11 776 252,48
-1 369 134,68
-3 942 835,38
Poikkeama %
-51,78
-60,03
-13,37
-33,46
Talotoimen hallinnassa olevan rakennusomaisuuden korjausvelka oli vuoden 2014 lopussa 31,0
milj. euroa, jotta korjausvelka pysyisi pitkällä aika välillä samalla tasolla, on olemassa olevaa rakennuskantaa peruskorjattava vuosittain noin 15-16 milj. eurolla.
TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
5. PYSYVÄT VASTAAVAT
Pysyvien vastaavien hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Muut pitkä-
Ennakkomaksut Yhteensä
Maa- ja vesi-
vaikuttei-
ja keskeneräiset
alueet
set menot
hankinnat
Poistamaton hankintameno 1.1.
716 118,76
Lisäykset tilikauden aikana
291 648,03
Rakennukset
Koneet ja
Ennakkomaksut
kalusto
ja keskeneräiset
hankinnat
540 051,62
1 256 170,38
291 648,03
84 408,00 179 520 077,20
9 157,50
16 798,47
2 569 470,96 182 190 754,63
7 266 549,52
Rahoitusosuudet tilikauden aikana
Vähennykset tilikauden aikana
Siirrot erien välillä
544 803,00
Tilikauden poisto
-148 781,52
-540 051,62
4 751,38
-148 781,52
Arvonalentumiset ja niiden palautukset
Poistamaton hankintameno 31.12.
Yhteensä
2 407 867,60
9 683 574,62
-465 000,00
-465 000,00
-4 922,03
-18 450,57
-13 528,54
2 200 452,14
-10 075 751,19
-7 172,39
-10 082 923,58
-2 205 203,52
-4 751,38
0,00
0,00
1 403 788,27
0,00
1 403 788,27
93 565,50 178 897 799,13
9 626,08
2 302 213,01 181 303 203,72
1 403 788,27
0,00
1 403 788,27
93 565,50 178 897 799,13
9 626,08
2 302 213,01 181 303 203,72
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.
Pysyvien vastaavien sijoitukset
Hankintameno 1.1.
Osakkeet ja osuudet
Osakkeet/
Osakkeet
tytäryhteisöt Omistusyht.
yhteisöt
2 052 250,44
447 283,91
Jvk-, muut laina- ja muut saamiset
auut osakkeet
ja osuudet
2 685 132,80
2 052 250,44
-33,97
447 249,94
2 685 132,80
2 052 250,44
447 249,94
2 685 132,80
5 184 633,18
VäOennykset
Saamiset
YOteensä
tytäryOteisöt
5 184 667,15
0,00
-33,97
5 184 633,18
Lisäykset
Hankintameno 31.12.
Yhteensä
1 725 509,43
1 725 509,43
9 920,00
9 920,00
1 735 429,43
1 735 429,43
1 735 429,43
1 735 429,43
0,00
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.
6. VAIHTUVAT VASTAAVAT
VAIHTUVIEN VASTAAVIEN SAAMISET SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset tytäryhteisöiltä
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta
on jäsenenä
Myyntisaamiset
2014
2013
0,00
8 746,62
24 108,58
7 906,98
385,46
11 091,08
25
7. OMA PÄÄOMA
2014
Peruspääoma 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Peruspääoma 31.12.
2013
154 016 928,44 150 387 219,10
3 117 815,93
3 629 709,34
157 134 744,37 154 016 928,44
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1.
Lisäys/vähennys tilikauden aikana
Edellisen tilikauden virheen oikaisu
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12.
10 136 980,27
1 670 364,27
-1 185 571,46
10 621 773,08
7 509 558,40
2 627 421,87
0,00
10 136 980,27
Tilikauden yli-/alijäämä 1.1.
Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään
Tilikauden yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä 31.12.
1 670 364,27
-1 670 364,27
-194 083,71
-194 083,71
2 627 421,87
-2 627 421,87
1 670 364,27
1 670 364,27
Oma pääoma yhteensä
167 562 433,74 165 824 272,98
8. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ
Lyhytaikainen vieras pääoma
2014
2013
Ostovelat
Siirtovelat
749 558,54
4 737,06
737 753,86
0,00
Ostovelat
0,00
1 636,50
2014
2013
1 480 918,86
1 491 036,18
Velat tytäryhteisöille
Velat kuntayhtymille
9. PITKÄAIKAINEN VIERASPÄÄOMA, JOKA ERÄÄNTYY
MYÖHEMMIN KUIN 5 VUODEN KULUTTUA
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
10. SIIRTOVELAT
Siirtyvät korot
Lomapalkkajaksotukset
Henkilösivukulut
Siirtovelat/ostolaskut
Tuloennakot ja muut lyhyt aik.
Yhteensä
2014
3 848,92
769 261,26
24 673,41
1 319,93
50 004,11
849 107,63
2013
1 389,53
870 005,11
28 110,58
3 576,71
49 169,13
952 251,06
26
VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
11. ARVONLISÄVERON PALAUTUSVASTUU
Arvonlisäveron palautusvastuu
2014
2013
5 315,32
6 644,15
2014
2013
12. PERUSTAMISHANKKEIDEN VALTIONOSUUDEN PALAUTUSVASTUU
Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu
5 769 526,00 5 943 297,77
13. TULOSPALKKION MÄÄRÄ
Tulospalkkion määrä vuodelta 2013 on sopimuksen mukaan 193 553,00 euroa.
HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT
14. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TULOSYKSIKÖITTÄIN
Henkilöstön määrä
31.12.2014
Kiinteistöhallinto
Rakennuttaminen
Rakennustekniikka
Talotekniikka
Kiinteistönhoito
Yhteensä
Vakinaiset
2014
7
9
29
13
38
96
2013
8
11
30
13
39
101
Osaaikaiset
2014 2013
2
1
3
1
1
3
5
Määräaikaiset
Työllistetyt
Yhteensä
2014
1
2014
2013
0
0
2014
8
9
31
13
39
100
2013
1
1
1
2
2013
9
11
31
15
42
108
15. HENKILÖSTÖKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan
Aktivoidut palkat
Aktivoidut eläkekulut
Aktivoidut muut henk. sivukulut
Henkilöstökulut, joita aktivoitu pysyviin vastaaviin
Henkilöstökulut yhteensä
2014
2013
2 975 297,75
823 301,17
168 859,19
3 967 458,11
3 092 712,01
908 766,71
148 759,82
4 150 238,54
496 058,67
82 085,90
27 005,35
605 149,92
683 775,14
81 728,37
28 518,36
794 021,87
4 572 608,03
4 944 260,41
16. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
Muut palkkiot
2014
0,0
2013
518,50
27
KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT
Tilinpäätös
Päiväkirja
Pääkirja
Myyntireskontra
Ostoreskontra
Pysyvät vastaavat
Palkkakirjanpito
sidottu
sähköinen arkistointi
mikrokortit
sähköinen arkistointi
sähköinen arkistointi
atk-tuloste
sähköinen arkistointi
28
VAASAN TALOTOIMEN JOHTOKUNNAN JA VAASAN TALOTOIMEN TOIMITILAJOHTAJAN
ALLEKIRJOITUKSET
Vaasassa____/____ 2015
___________________________________
Per Strömman
Toimitilajohtaja
___________________________________
___________________________________
___________________________________
___________________________________
___________________________________
___________________________________
___________________________________
___________________________________
___________________________________
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen
Vaasassa____/____ 2015
BDO Audiator Oy
JHTT yhteisö
Minna Ainasvuori
JHTT
29
VAASAN SATAMA -LIIKELAITOS
Tilinpäätös 2014
Vaasan Satama -liikelaitoksen johtokunnan hyväksymä 25.3.2015 § 2
SISÄLLYSLUETTELO
SATAMAJOHTAJAN KATSAUS
1
TOIMINTAKERTOMUS
HALLINTO
Vaasan Satama -liikelaitoksen organisaatio ja tilivelvolliset
Vaasan Satama -liikelaitoksen johtokunta
Henkilöstö
2
2
3
OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA
3
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen
Investointiosa
Rahoitusosa
Käyttötalousosa
5
SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN
Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä
5
ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
6
TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY
6
TILIKAUDEN TOIMINTA JA TALOUS
Tuloksen muodostuminen
Tuloslaskelma ja tunnusluvut
Toiminnan rahoitus
Rahoituslaskelma ja tunnusluvut
Tase ja tunnusluvut
Tasetarkastelu ja tunnusluvut
7
8
9
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
Tuloslaskelma
Rahoituslaskelma
Tase
10
11
12
LIITETIEDOT
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Tuloslaskelman liitetiedot
Taseen liitetiedot
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Käytetyt kirjanpitokirjat
13
13
14
15
16
TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
17
17
SATAMAJOHTAJAN KATSAUS
Vaasan Sataman tavaravolyymi oli vuonna 2014 jälleen nousujohteinen. Tavaravolyymi nousi
edellisvuoteen verrattuna 7 %. Suurimmat nousuun vaikuttaneet tuotteet olivat kivihiili, öljy, metallituotteet, paperi, vilja, eläinten rehu, ja energiateollisuuden komponentit. Kivihiili ja öljytuotteet olivat
edelleen määrältään sataman suurimmat tavaralajit. Kivihiilen osuus sataman kokonaisvolyymistä oli
31 % ja öljytuotteiden 29 %.
Sataman kokonaisvolyymi vuonna 2014 oli 1,58 miljoonaa tonnia, josta viennin osuus 242 426 tonnia,
joka on noin 18 % kokonaisvolyymistä. Vienti lisääntyi 2 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna.
TEN-T-statuksen kannalta vuosi 2014 oli loistava, sillä vaadittu 1,5 miljoonaa tonnia ylittyi reilusti (+80
000 t). Yli 1,5 miljoonan tonnin vuotuinen volyymi takaa sataman näkyvyyden EU:n kartalla.
Merkittävimmät, määrällisesti eniten kasvaneet vientiartikkelit olivat seuraavat: Alueen metalli- ja
energiateollisuuden erityyppiset komponentit 15 259 tonnia, +82 %, vilja 116 000 tonnia, +132 %,
Tärkeimpien tuontiartikkeleiden nousijat olivat paperi 90 271 tonnia, +19 %, metallit/metalliseokset 66
659 tonnia, +61 %, kivihiili 498 055 tonnia, +18 %, eläinten rehu 146 129 tonnia, +12 % ja öljytuotteet
467 307 tonnia, +4 %.
Vuoden aikana satamassa kävi 620 alusta. Risteilyaluksia ei Vaasassa kuluneen vuoden aikana
vieraillut. Wasa Express kävi satamassa 391 kertaa, lisäystä edellisvuoteen 2 %. Alus kuljetti rahtia yli
265 000 tonnia. +4 %. Rahti kulki 13 580 rekan, irtoperävaunujen ja kasettien kuljettamina. Wasaline:n
rahdin osuus koko sataman tavaravolyymistä on n. 17 %. Matkustajia vuoden aikana kulki yli 160 000
henkilöä. Lisäystä edellisvuoteen n. 4 %. Henkilöautoja linjalla kuljetettiin 32 418 kappaletta.
Vaasan meriväylän syventämisestä 11 metriin on aloitettu neuvottelut Liikenneviraton kanssa.
Syventäminen palvelisi ensisijaisesti hiili-, öljy-, ja bulk-kuljetuksia. Syynä on alusten kulkusyvyyden
kasvattaminen suuremman lastikapasiteetin saavuttamiseksi. Suunnittelun mitoitusaluksena on käytetty
bulk-alusta, jonka mitat ovat seuraavat: Pituus: 200 m, leveys: 29 m, syväys 11 m ja kantavuus (kuollut
paino) 40 000 tonnia. Tämä mahdollistaisi yli kaksi kertaa suuremmat yksikkökuljetukset, joilla on
välittömät positiiviset vaikutukset, niin luontoon, kuin myös kuljetuskustannuksiin.
Rahtisataman kenttäalueella suoritettiin vuoden aikana useita parannuksia pitkien ja raskaiden
komponenttien kuljetusten mahdollistamiseksi. Rahtisataman kentän, lähes metrin suuruisia korkeuseroja tasattiin, tielinjauksia oikaistiin, jotta yli 60 metriä pitkät kuljetusyksiköt pääsevät ongelmitta ulos
satama-alueelta. Korjaukset jouduttiin suorittamaan pikaisesti, sillä Kristiinankaupungin ja Vähänkyrön
tuulivoimaloiden komponentit oli päätetty kuljettaa Vaasan Sataman kautta. Kuljetuspäätös perustui
sataman toimivaan erikoiskomponenttien käsittelyn hallintaan, joka puolestaan perustuu riittävään ja
monipuoliseen nostokapasiteettiin, sekä varastointialueisiin.
Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 16.6.2014 Vaasan ja Uumajan yhteissataman,
Kvarkenports Ltd:n perustamisen. Kvarkenports Ltd:n omistavat Vaasan ja Uumajan kaupungit (50 - 50
%). Yhteissatama aloitti toimintansa 1.1.2015 toimitusjohtaja Matti Eskon johdolla. Yhteissataman
perustaminen oli merkittävä tapahtuma, sillä maailmassa on ainoastaan yksi vastaava satamafuusio
tapahtunut yli valtion rajojen. Ensimmäinen yhdistyminen tapahtui Ruotsin Malmön ja Tanskan
Kööpenhaminan välillä. Yhteissataman perustaminen osoittaa vahvaa sitoutumista kehittämään ja
ylläpitämään Vaasan ja Uumajan satamia. Yhteistyö vahvistaa edelleen E12 väylän merkitystä itä- ja
länsisuuntaisessa kuljetuskäytävässä, jossa kaupunkien yhteisesti omistama NLC Ferry Oy toimii
loistavana tavaroiden ja matkustajien kuljetuslinkkinä.
Satamien yhdistäminen toi, niin Vaasan, kuin Uumajan satamat vahvasti EU:n kartalle, joka puolestaan
antaa tulevaisuudessa hyvät edellytykset hakea EU-tukea infraan liittyvään suunnitteluun, sekä
investointeihin.
Näissä merkeissä haluan esittää lämpimät kiitokset kuluneista vuosista sataman henkilökunnalle,
yhteistyökumppaneille ja asiakkaillemme, sekä toivottaa myötätuulta uudelle satamayhtiölle ja sen koko
henkilökunnalle.
Teijo Seppelin
satamajohtaja
Vaasan Satama -liikelaitos
Sivu 1
HALLINTO
Vaasan Satama -liikelaitos toimii kaupunginhallituksen alaisena kunnallisena liikelaitoksena, jonka
tehtävänä on hallita satama-aluetta sekä hoitaa ja kehittää satamaa ja satamaliikennettä.
TOIMINTA-AJATUS
Vaasan Satama auttaa yrityksiä lisäämään kilpailukykyään palvelemalla raskasta ja projektiteollisuutta
tarjoamalla satamapalveluja kannattavasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.
Visio
Vaasan Satama – Laadukas joustavan palvelun täsmäsatama.
Vaasan satamasta kehittyy vuoteen 2015 mennessä valtakunnallisesti keskeinen raskasta ja
projektiteollisuutta palveleva, tehokas ja moderni täsmäsatama
TILIVELVOLLISET
Vaasan Satamassa tilivelvollisia ovat Vaasan Satama -liikelaitoksen johtokunnan jäsenet sekä
satamajohtaja.
VAASAN SATAMA -LIIKELAITOKSEN ORGANISAATIO
VAASAN SATAMA –LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA
Vaasan Satama–liikelaitoksella on kaupunginhallituksen alainen johtokunta, johon kuuluu 9
kaupunginvaltuuston toimikauttaan vastaavaksi ajaksi valitsemaa jäsentä ja varajäsentä.
Kertomusvuoden aikana johtokunta kokoontui 8 kertaa. Johtokunnassa asioiden esittelijänä toimi
satamajohtaja Teijo Seppelin ja johtokunnan sihteerinä Tiina Lahtinen.
Johtokunta osallistui Suomen Satamaliiton Satamapäiville 9.-10.9.2014 Kotkassa. Johtokunta tutustui
toimintaan satamassa, joka sijaitsee kahden eri valtion alueella, opintomatkallaan Copenhagen Malmö
Port Ab –yhtiöön 19.-20.11.2014.
Vaasan Satama -liikelaitos
Sivu 2
Vaasan Satama -liikelaitoksen johtokunnan jäsenet
Varsinainen jäsen
Ahonpää Markku
Mäkinen Pekka
Hamberg Satu
Törnroos Mikael
Möuts Jan-Erik
Munkki Marianne
Jokinen Susanna
Suni Risto
Hietamäki Tea
Kh:n edustaja
PJ
VPJ
Varajäsen
Tammi Pirkko
Käkelä Iivari
Nordgren Benita
Pellfolk Göran
Jungerstam Dick
Pukkila-Palmunen Katariina
Wallius Hannu
Ö Mikael
Leppäkorpi Minna
Ahlnäs Anna-Lena
HENKILÖSTÖ
Vakinaisen henkilökunnan
määrä 31.12.
Henkilötyövuodet
Henkilökunnan keski-ikä 31.12
Sairauslomia
Tapaturmia
Koulutus
Koulutuksen kustannukset
2014
13
2013
13
2012
13
2011
13
13,5
49,9
5,4
1
3,4
6 442
13,3
48,9
11,4
0
1,7
1 258
13,99
47,46
7,7
0
1,23
11 098
14,32
47,57
1,93
1
2,43
14 360
2010
14 kpl
13,97
48,86
9,5
0
1,75
7 928
HTV
vuotta
pv/työntekijä
kpl
pv/työntekijä
€
Kesätyöntekijöitä Vaasan Satamassa oli 2 henkilöä, kumpikin satamatoiminnan alueella.
OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA
Vuosi 2014 oli Vaasan Satamassa kiireinen ja toiminnallisesti merkittävä. Tilastollisesti tarkasteltuna
sataman liikenteessä oli jonkin verran kasvua verrattuna edelliseen vuoteen ja kokonaistonnimäärä
tavaraliikenteen osalta ylsi lähes 1,6 miljoonaan tonniin. Kivihiilen, rehutuotteiden ja öljyn kuljetukset
kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Myös matkustajaliikenteen osalta saavutettiin kasvua 160 000
matkustajamäärällä.
Turvallisuuteen liittyvien asioiden osalta 2014 oli Vaasan Satamalle merkittävä vuosi. Turvallisuuteen
liittyviin asioihin kiinnitettiin erityistä huomiota ja harjoituksia järjestettiin sekä sataman sisäisesti, että
viranomaisten kanssa yhteistyönä. Toiminnallisesti merkittävimpänä harjoituksena voidaan mainita
Vaasan Sataman toimesta järjestetty öljysataman pelastusharjoitus, jossa harjoiteltiin toimintaa
mahdollisen öljyvuodon varalle. Tämä harjoitus toteutettiin viranomaisten kanssa yhteistyössä ja siihen
osallistui kaikki Vaasan Satamassa öljytuotteita käsittelevät tahot. Harjoituksessa käytiin läpi ja
harjoiteltiin öljyvuodon torjunnan kannalta oleellisia asioita kuten vaahdottamista sekä vuodon
rajaamista maalla ja merellä. Samalla testattiin uudet öljyntorjunta puomit, jotka osoittautuivat erittäin
toimiviksi vaativissa meriolosuhteissa.
Edellä mainittujen turvallisuusnäkökohtien lisäksi Vaasan Sataman ISPS turvallisuus sai merkittävän
päivityksen vuoden 2014 aikana kun turvallisuussuunnitelman päivitystyö käynnistettiin keväällä.
Vaasan Satamalle laadittiin turva-arvio, jonka pohjalta laadittiin täysin uudistettu satamaturvallisuussuunnitelma, joka myös auditoitiin. Myös ISPS turvaorganisaatio muuttui ja Vaasan
Sataman turvapäällikön (Port Facility Security Officer) tehtävät siirtyivät liikennepäällikkö Kristian MäkiJussilalle. Lisäksi Vaasan Satama osallistui Perämeren satamien ISPS yhteistoimintaharjoitukseen,
joka pidettiin tänä vuonna Kemissä. Harjoitus osoittautui jälleen kerran oikein hyödylliseksi ja
yhteisharjoituksen tuomat synergiaedut puoltavat toimintamallin jatkamista myös tulevaisuudessa.
Seuraava yhteistoimintaharjoitus järjestetään Oulussa. Näiden lisäksi vaarallisten aineiden kuljetusten
turvallisuutta pohdittiin VAK tarkastuksissa, joita järjestettiin yhteistyössä viranomaisten kanssa.
Vaasan Satama -liikelaitos
Sivu 3
Sataman infrastruktuuri koki myös paljon pieniä parannuksia vuoden 2014 aikana. Parannuksia tehtiin
muun muassa kenttäalueisiin, joita parannettiin ja kunnostettiin pinnoitteiden sekä sadevesien hallinnan
osalta. Myös erikoiskuljetusten toimintamahdollisuuksia parannettiin satama-alueella vuoden 2014
aikana. Lisäksi Vaasan Sataman väylän syventämisestä laadittiin esisuunnitelma, joka toteutuessaan
mahdollistaa aluksille suuremman syväyksen ja näin ollen parantaa sataman edellytyksiä palvella
alueen teollisuutta entistä paremmin ja tehokkaammin.
Kokonaisuudessaan vuosi 2014 oli Vaasan Satamassa kiireinen, mikä näkyi niin alusmäärissä kuin
myös kuljetetuissa tonneissa. Positiivista oli projektilastien kuten tuulivoimala komponenttien merkittävä
lisääntyminen, joiden myötä myös sataman nostokapasiteettiä on päästy hyödyntämään. Sataman
uudet mobiilinosturit ovatkin osoittautuneet erittäin hyviksi työkaluiksi painavien projektilastien sekä
pitkien tuulivoimalakomponenttien käsittelyssä.
Liikenne
Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut
Liikennemäärät
Tuonti tonnia
Vienti tonnia
Tavaraliikenne yhteensä tonnia
Aluskäynnit yhteensä
matkustaja-alukset
rahtialukset
muut alukset
Alusliikenteen nettotonnit
yhteensä
matkustaja-alukset
rahtialukset
muut alukset
Matkustajamäärä matkustajaa
2010
2011
2012
2013
Kehitys
edelliseen
vuoteen
verrattuna %
2014
1 172 906 1 399 769 1 004 857 1 239 472
209 316
201 242
194 209 242 367
1 382 222 1 601 011 1 199 066 1 481 839
525
509
533
597
348
319
346
386
169
183
170
201
8
7
7
10
1 338 057
242 426
1 580 483
620
391
216
13
1 588 907 1 561 971 1 552 231 2 633 509
2 712 112
3,0 %
1 075
507
5
57
2 024
685
1
160
2,3
4,9
0,0
4,1
271
967
669
135
987 438 1 078 535 1 978 301
573 672
473 269 653 708
861
427
1 500
47 359
77 116 153 868
8,0
0,0
6,7
3,9
1,3
7,5
30,0
598
727
787
158
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
Tavoitteiden toteutuminen
Sitovat tavoitteet
Toteutuma 31.12.2014
Valtuustoon nähden sitova
Mittaamistavoite
/seurantatapa
Sijoitetun pääoman tuloutustavoite Korvaus
peruspääomalle
Liikeylijäämä
Toiminnan tuottavuuden ja
ilman poistoja
taloudellisuuden kasvattamisen
tavoite
Investointien kokonaismäärä
Investoinnit €
netto
Johtokuntaan nähden sitova
Mittaamistavoite
/seurantatapa
Asiakas-ohjautuvuuden
Kumppanuuskehittäminen
palaverien määrä
kpl
Uudet kumppanit
kpl
Toiminnalla katetaan toimintakulut Liikevaihto
ja investoinnit
€/henkilö
Tavoitteet/
Toteutuma
erotus
tavoitetaso
400 000 €
400 000 €
Vaasan Satama -liikelaitos
Sivu 4
0€
1 099 970 €
1 149 869 €
49 899 €
500 000 €
254 871 €
245 129 €
Tavoitteet/
tavoitetaso
Liikevaihto
140 000 €/
henkilö
Toteutuma
erotus
16
22
6
2
2
0
238 147 €
98 147 €
MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN
TP 2013
Käyttötalous
Toimintamenot
Toimintatulot
Toimintakate
Alkuperäinen Talousarvio- Muutettu
talousarvio
muutokset talousarvio
2 328
3 119
791
2 360
3 080
720
386
386
38
-348
Investoinnit
Investointimenot yhteensä
Poistonalainen irtain omaisuus
Laitureiden korjaus
Kentät
Nosturinsiirtoreitti
Matkustajasilta
Satamanosturit
Investointitulot yhteensä
Satamakenttä
Poistonalainen irtain omaisuus
Investoinnit nettomeno
Rahoitus
Rahoitusmenot yhteensä
Korvaus peruspääomasta
Rahoitustulo
Rahoitus yhteensä
Toteutuma Poikkeama
20
20
2 360
3 100
740
2 489
3 271
782
-129
171
42
400
400
10
-390
0
400
400
10
-390
400
400
43
-357
0
0
33
33
727
0
0
403
185
94
45
500
0
200
300
0
0
0
0
0
-100
0
0
0
100
500
0
100
300
0
0
100
360
0
0
184
90
10
76
140
0
100
116
-90
-10
24
185
185
0
542
0
0
0
500
0
0
0
0
0
500
105
0
105
255
-105
0
-105
245
0
SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JA RISKIENHALLINTA
Vaasan Satama luo, ylläpitää ja kehittää markkinaehtoisesti edellytyksiä Merenkurkun
matkustajaliikenteelle ja kansainväliselle rahtiliikenteelle. Vaasan Sataman päätehtävä on tuottaa
kotimaisille ja ulkomaisille asiakkailleen laadukkaita satamapalveluja kilpailukykyiseen hintaan. Vaasan
Satama toimi kuntalain 10 a §:n mukaisena liikelaitoksena muodostaen tulonsa asiakkailtaan
keräämillä yksityis- ja julkisoikeudellisilla maksuilla.
Vaasan Satama toimi Vaasan Satama –liikelaitoksen johtosäännön mukaisesti, jonka perusteella
vastuut ja valtuudet on selkeästi määritelty.
Sataman toimintaprosessit on kuvattu. Sataman strategiatyön yhteydessä toteutettiin liiketoiminnan
nelikenttäanalyysi (SWOT-analyysi). Sataman strateginen johtamisjärjestelmä perustuu BSCtuloskorttiin, josta valitaan vuosittain liikelaitoksen johtokuntaan nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet.
Vaasan Satama –liikelaitoksen johtokunta hyväksyy vuosittain tuloskortit ja niiden toteutumaa
seurataan vähintään kahdesti vuodessa.
Talouden ja toiminnan toteutumista seurataan esittämällä toteutumisvertailut johtokunnalle ja
kaupunginhallitukselle talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden edellyttämällä tavalla. Satamajohtaja
esittelee johtokunnalle kokouksen alussa satamatoiminnan ja sataman kehittämisen ajankohtaiset
asiat.
Vaasan Satama –liikelaitoksen johtokunta hyväksyy vuosittain asiakirjan sisäisestä valvonnasta ja sen
toteutumisen arvioinnista. Asiakirjassa arvioidaan riskienhallinta ja asiakirjan liitteenä esitetään
Vaasan Satama -liikelaitos
Sivu 5
riskienkartoituksen tuloksena syntyvä riskimatriisi. Samassa asiakirjassa määritellään sisäisen
valvonnan tavoitteet seuraavalle vuodelle.
Vaasan Satamalla on lukuisia lakisääteisiä menettelyasiakirjoja, joiden toimeenpanoa ja toteutumista
valvovat mm. liikennevirasto, liikenteen turvallisuusvirasto (TRAFI) ja ympäristöviranomaiset. Nämä
asiakirjat, niitä koskevat arvioinnit ja niiden perusteella tehdyt suunnitelmat ovat ajantasaisia.
ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 16.6.2014 Vaasan ja Uumajan yhteissataman,
Kvarken Ports Ltd:n perustamisen. Yhtiö ottaa vastaan satamatoiminnot 1. tammikuuta 2015. Vaasan
Satama –liikelaitos on lakkautettu 1.1.2015 lukien.
TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY
Tilikauden tulos on 626 007,93 € ylijäämäinen. Tilikauden ylijäämä siirretään taseen omaan pääomaan
tilikauden ylijäämä-tilille.
Vaasan Satama -liikelaitos
Sivu 6
TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN
Tuloslaskelman sisältö
Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta
aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin
ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut.
Vaasan Sataman toimintatuottojen kokonaismäärä v 2014 oli 3,27 milj.euroa. Tuottojen määrä
kasvoi edellisestä vuodesta 0,15 milj.euroa (4,9%). Vastaavana ajankohtana toimintakulujen
kokonaismäärä ilman poistoja oli 2,12 milj.euroa ja kasvu edellisestä vuodesta
oli 0,13 milj euroa (6,7%).
Vaasan Sataman tilikauden tulos oli 626 tuhatta euroa ylijäämäinen vuonna 2014
(444 tuhatta euroa vuonna 2013). Tilikauden ylijäämä kasvoi 41,0 prosenttia edelliseen
tilikauteen verrattuna.
Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
2014
1 000 €
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Korvaus peruspääomasta
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
Satunnaiset tuotot ja kulut
Satunnaiset tuotot
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
2013
1 000 €
3 096
175
-238
-713
2 980
139
-263
-583
-634
-209
-35
-617
-223
-30
-367
-293
783
-339
-273
792
43
-400
426
38
-386
444
200
626
0
444
6,71
6,71
20,22
7,04
7,04
14,90
Sijoitetun pääoman tuotto, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut +
Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma +
Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut +
Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero
ja vapaaehtoiset varaukset)
Voitto, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto)
Vaasan Satama -liikelaitos
Sivu 7
TOIMINNAN RAHOITUS
Rahoituslaskelman sisältö
Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana.
Rahoituslaskelma kuvaa tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin.
Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin varoihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan
yhdystilin avulla.
Toiminnan ja investointien rahavirran vaikutus rahavaroihin vuonna 2014 oli +758 tuhatta euroa. Vuonna
2013 vastaava määrä oli +241 tuhatta euroa. Tilikauden aikana liikelaitoksen yhdystilillä seurattava
saatava kaupungilta kasvoi 489 tuhatta euroa.
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
2014
1 000 €
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Korvaus peruspääomasta
Rahoitustuotot ja -kulut
Satunnaiset tuotot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
2013
1 000 €
783
367
-400
43
200
-31
20
792
339
-386
38
0
0
0
-360
0
136
758
-727
185
0
241
-489
-298
29
-758
-468
232
-4
-241
0
0
2 456
1 969
1 969
1 501
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5
vuodelta, €
2 224 785,06
220,56
Investointien tulorahoitus, %
311
Kassan riittävyys, pv
11,03
Quick ratio
11,03
Current ratio
1 751 751,27
144,47
232
9,33
9,33
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
Saamisten muutos muilta
Korottomien velkojen muutos muilta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Yhdystilin saldo
Saldo 31.12
Saldo 1.1
Investointien tulorahoitus, %
= 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien
omahankintameno
Kassan riittävyys (pv)
= 365 pv * Yhdystilin saldo 31.12 / Kassasta maksut tilikaudella
Quick ratio
= (Yhdystilin saldo 31.12 + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) /
(Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)
Current ratio
= (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Yhdystilin saldo 31.12) /
(Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)
Vaasan Satama -liikelaitos
Sivu 8
TASETARKASTELU
Taseen sisältö
Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitoksen omaisuus- ja pääomaerät
tilikauden lopussa. Merkittävimmät muutokset taseen vastaavissa tapahtui pysyvissä vastaavissa -131 tuhatta euroa ja saamisissa
+787 tuhatta euroa. Saamiset kunnalta kasvoi 489 tuhatta euroa ja muut saamiset vähentyi 298 tuhatta euroa. Taseen
vastattavissa oma pääoma kasvoi tilikauden tuloksen määrän 626 tuhatta euroa. Vieras pääoma lisääntyi 30 tuhatta euroa.
Tase ja sen tunnusluvut
VAASAN SATAMA
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesial arvonkorotukset
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaks ja keskener.hankinnat
Sijoitukset
Muut saamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuus, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä, 1 000 €
2014
1 000 €
2013
1 000 €
3 945
1 009
4 571
0
0
9 525
3 945
1 088
4 481
17
126
9 656
74
74
74
74
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Edellisten tilikausien yli- / alijäämä
Tilikauden yli- / alijäämä
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
320
2 458
556
3 334
359
1 969
219
2 547
12 933
12 278
97,66
9,24
3 726
97,78
8,75
3 100
Omavaraisuusaste, %
= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
= 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot
Kertynyt ylijäämä
= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Vaasan Satama -liikelaitos
Sivu 9
2014
1 000 €
2013
1 000 €
4 960
3 945
3 100
626
12 631
4 960
3 945
2 656
444
12 005
96
40
166
303
84
37
151
273
12 933
12 278
Tilinpäätöslaskelmat
VAASAN SATAMA -LIIKELAITOS
TULOSLASKELMA
01.01.-31.12.2014
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
01.01.-31.12.2013
3 095 914,55
2 980 085,05
175 023,40
139 344,30
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-238 141,89
Palvelujen ostot
-712 622,14
-262 883,83
-950 764,03
-583 179,87
-846 063,70
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
-633 916,09
-616 690,54
-208 624,84
-222 527,28
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
-35 127,84
-877 668,77
-30 384,40
-869 602,22
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
-366 972,40
-338 657,50
Liiketoiminnan muut kulut
-292 636,11
-272 686,29
Liikeylijäämä (-alijäämä)
782 896,64
792 419,64
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Korvaus peruspääomasta
43 111,29
37 578,60
-400 000,00
-386 000,00
Muut rahoituskulut
0,00
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
-356 888,71
-43,29
426 007,93
-348 464,69
443 954,95
Satunnaiset tuotot ja -kulut
Satunnaiset tuotot
200 000,00
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Vaasan Satama -liikelaitos
200 000,00
626 007,93
Sivu 10
0,00
0,00
443 954,95
RAHOITUSLASKELMA
01.01.-31.12.2014
01.01.-31.12.2013
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
782 896,64
792 419,64
Poistot ja arvonalentumiset
366 972,40
338 657,50
-400 000,00
-386 000,00
43 111,29
0,00
Satunnaiset tuotot
200 000,00
0,00
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot
-31 130,62
0,00
Korvaus peruspääomasta
Rahoitustuotot ja -kulut
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot
19 503,31
981 353,02
37 535,31
782 612,45
Investointien rahavirta
Investointimenot
359 536,53
726 963,88
0,00
-185 240,32
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
-135 796,39
Toiminnan ja investointien rahavirta
-223 740,14
0,00
757 612,88
-541 723,56
240 888,89
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos kunnalta
-488 625,82
-468 226,51
Saamisten muutos muilta
-298 269,23
231 685,16
Korottomien velkojen muutos muilta
29 282,17
-757 612,88
-4 347,54
-240 888,89
Rahoituksen rahavirta
-757 612,88
-240 888,89
Rahavarojen muutos
0,00
0,00
Yhdystilin muutos
Yhdystili 31.12
2 458 038,60
Yhdystili 1.1
1 969 412,78
Vaasan Satama -liikelaitos
Sivu 11
1 969 412,78
488 625,82
1 501 186,27
468 226,51
TASE
VASTAAVAA
2014
A
PYSYVÄT VASTAAVAT
II
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
III
Sijoitukset
Muut saamiset
C
VAIHTUVAT VASTAAVAT
II
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Muut saamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
A
OMA PÄÄOMA
I
III
IV
V
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Edellisten tilikausien yli- / alijäämä
Tilikauden yli- / alijäämä
D
VIERAS PÄÄOMA
II
Lyhytaikainen
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Vaasan Satama -liikelaitos
3 944 843,44
1 008 613,64
4 571 254,05
0,00
0,00
9 524 711,13
3 944 843,44
1 087 775,12
4 480 667,97
17 254,57
125 774,98
9 656 316,08
74 442,55
74 442,55
74 442,55
74 442,55
320 071,62
2 458 038,60
556 159,90
3 334 270,12
358 546,45
1 969 412,78
219 415,84
2 547 375,07
12 933 423,80
12 278 133,70
2014
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Sivu 12
2013
2013
4 960 000,00
3 944 843,44
3 100 302,09
626 007,93
12 631 153,46
4 960 000,00
3 944 843,44
2 656 347,14
443 954,95
12 005 145,53
96 115,58
40 088,04
166 066,72
302 270,34
84 360,94
37 361,06
151 266,17
272 988,17
12 933 423,80
12 278 133,70
Liitetiedot
VAASAN SATAMA -LIIKELAITOS
TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT
Pysyvien vastaavien jaksotus
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä rahoitusosuuksilla ja suunnitelman mukaisilla
poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti.
Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Alle
10.000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluiksi.
Rahoitusomaisuuden arvostus
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
2. LIIKETOIMINNAN TUOTOT
Liikevaihto
Sataman tavaramaksut
Sataman alusmaksut
Maa- ja vesialueiden vuokrat
Rakennusten vuokrat
Sataman nosturimaksut
Sataman kiinnitysmaksut
Jätehuoltomaksut
Vesimaksut
Muut myyntitulot
Yhteensä
2014
1 824 004,24
407 914,30
283 842,31
248 488,06
117 842,36
114 108,00
57 554,53
32 248,43
9 912,32
3 095 914,55
2013
1 752 550,76
392 359,34
256 703,42
249 573,44
114 862,67
114 308,25
51 718,97
36 475,51
11 532,69
2 980 085,05
Liiketoiminnan muut tuotot
Öljypitoisten jätteiden vastaanottomaksu
Käyttöomaisuuden myyntivoitto
Aterioiden myyntitulot
Muut tuotot
Yhteensä
2014
141 460,53
31 130,62
2 432,25
0,00
175 023,40
2013
133 469,62
0,00
2 514,50
3 360,18
139 344,30
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset tuotot
2014
200 000,00
200 000,00
2013
0,00
0,00
3. POISTOSUUNNITELMA
Tilikaudesta 1.1.2006 alkaen
Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun
taloudellisen käyttöiän mukaan.
Poisto-menetelmä /
%
Poistoaika
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Irtain omaisuus
Muut aineelliset hyödykkeet
4-5 vuotta
enintään 20 vuotta
20 - 50 vuotta
15- 30 vuotta
8 - 20 vuotta
käytönmukainen poisto tai ei poistoa
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot
2014
Liiketoiminnan muut tuotot
Irtain omaisuus
Yhteensä
Liiketoiminnan muut kulut
Irtain omaisuus
Yhteensä
Vaasan Satama -liikelaitos
2013
31 130,62
31 130,62
0,00
0,00
19 503,31
19 503,31
0,00
0,00
Sivu 13
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
TASEEN LIITETIEDOT
TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
5. ARVONKOROTUKSET
2014
2013
Maa- ja vesialueet
Arvonkorotukset 1.1.
Arvonkorotusten muutos/alueen pienennys
Arvonkorotukset 31.12.
3 944 843,44
0,00
3 944 843,44
3 944 843,44
0,00
3 944 843,44
6. PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja
vesialueet
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Vähennykset tilikauden aikana
Siirrot erien välillä
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12.
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.
3 944 843,44
3 944 843,44
Rakennukset
1 087 775,12
0,00
0,00
0,00
-79 161,48
1 008 613,64
0,00
1 008 613,64
Kiinteät
rakenteet ja
laitteet
Koneet ja
kalusto
4 480 667,97
17 254,57 125 774,98
283 201,53
76 335,00
0,00
0,00 -124 169,08
0,00
81 165,98
44 609,00 -125 774,98
-273 781,43 -14 029,49
0,00
4 571 254,05
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
4 571 254,05
0,00
0,00
Pysyvien vastaavien sijoitukset
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Siirrot erien välillä
Vähennykset
Tilikauden poisto
Hankintameno 31.12.
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.
Jvk-, muut laina- ja muut saamiset
Saamiset
Yhteensä
tytäryhteisöt
74 442,55
74 442,55
74 442,55
74 442,55
74 442,55
74 442,55
7. VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihtuvien vastaavien saamiset saman konsernin yhteisöiltä
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä
Vaasan Satama -liikelaitos
Sivu 14
Ennakkomaksut ja
keskener.
hankinnat
2014
57 913,63
335 796,39
393 710,02
2013
99 101,15
99 101,15
Yhteensä
5 711 472,64
359 536,53
-124 169,08
0,00
-366 972,40
5 579 867,69
3 944 843,44
9 524 711,13
TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
8. OMA PÄÄOMA
Peruspääoma 1.1.
Muutokset tilikaudella
Peruspääoma 31.12.
2014
4 960 000,00
0,00
4 960 000,00
2013
4 960 000,00
0,00
4 960 000,00
Arvonkorotusrahasto 1.1.
Vähennykset tilikaudella
Arvonkorotusrahasto 31.12.
3 944 843,44
0,00
3 944 843,44
3 944 843,44
0,00
3 944 843,44
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1.
Lisäys/vähennys tilikauden aikana
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12.
2 656 347,14
443 954,95
3 100 302,09
2 148 212,21
35 063,11
2 656 347,14
443 954,95
-443 954,95
626 007,93
626 007,93
35 063,11
-35 063,11
443 954,95
443 954,95
12 631 153,46
12 005 145,53
9. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat
2014
25 945,80
2013
19 040,13
10. SIIRTOVELAT
Lyhytaikaiset
Henkilösivukulut
Lomapalkkajaksotukset
Palkkajaksotukset sosiaalikuluineen
Siirtovelat, ostoreskontra
Muut siirtovelat
Yhteensä
2014
12 736,40
113 508,19
674,67
29 107,25
10 040,21
166 066,72
2013
9 373,64
116 145,06
0,00
17 400,00
8 347,47
151 266,17
11. LEASINGVASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ (ARVONLISÄVEROINEEN)
2014
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
312 050,00
Myöhemmin maksettavat
454 669,00
Yhteensä
766 719,00
2013
312 050,00
766 719,00
1 078 769,00
Tilikauden yli-/alijäämä 1.1.
Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään
Tilikauden yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä 31.12.
Oma pääoma yhteensä
VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
MUUT SOPIMUSVASTUUT
Tulospalkkion määrä v. 2013 sopimuksen mukaan
2014
35 838,02
2013
35 838,02
2014
635 390,15
2013
620 846,02
208 624,84
35 127,84
-1 474,06
877 668,77
222 527,28
30 384,40
-4 155,48
869 602,22
HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT
12. HENKILÖSTÖKULUT
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät
Yhteensä tuloslaskelman mukaan
13. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TEHTÄVÄ-ALUEITTAIN
Hallinto ja talous
Alusliikennepalvelut
Yhteensä
2014
4
9
13
14. TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA KOSKEVA LIITETIETO
BDO Audiator Oy
2014
Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät
545,60
Vaasan Satama -liikelaitos
Sivu 15
2012
4
9
13
2013
446,40
LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA
Tilinpäätös
Päiväkirja
Pääkirja
Myyntireskontra
Ostoreskontra
Maksuliikenne
Pysyvät vastaavat
Palkkakirjanpito
Vaasan Satama -liikelaitos
nidottu
sähköinen arkistointi
mikrokortit
sähköinen arkistointi
sähköinen arkistointi
sähköinen arkistointi
atk-tuloste
sähköinen arkistointi
Sivu 16
VAASAN KAUPUNKI
VAASAN VESI – Liikelaitos
TILINPÄÄTÖS 2014
Sisällysluettelo
Johtokunnan kertomus vuodelta 2014
Vaasan Veden hallinto ja tilivelvollisuus
Selonteko Vaasan Vesi-liikelaitoksen sisäinen valvonnan järjestämisestä
Toiminnan ja talouden kehitys
- Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa
- Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
- Henkilöstö
Tilikauden tuloksen muodostuminen
- Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
Toiminnan rahoitus
- Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
Tasetarkastelu
- Tase ja sen tunnusluvut
Esitys tuloksen käsittelystä
Talousarvion toteutuminen
- Tavoitteiden toteutuminen
- Käyttötalousosa
- Rahoitusosa
- Investointiosa
3
4
5
8
8
8
9
10
10
11
11
13
13
14
15
15
16
16
16
Tilinpäätöslaskelmat
17
Tuloslaskelma
Rahoituslaskelma
Tase
18
19
20
Liitetiedot
21
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Tuloslaskelman liitetiedot
Taseen liitetiedot
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista
Allekirjoitukset
22
22
23
26
26
27
2
Johtokunnan kertomus 2014
Vaasan Vesi–liikelaitoksen johtokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa ja käsitteli muun
muassa veden hankintaan liittyviä kysymyksiä.
Vaasan Veden vuodesta tuli taloudellisesti hyvä, liikevaihto oli 15,09 milj. € (2013 14,87 milj. €) ja
tilikauden ylijäämäksi muodostui 0,60 milj. € (2013 0,45 milj. €). Vaasan kaupungin
talousjärjestelmäuudistuksen ongelmat jatkuivat ja talouden seuranta on ollut haastavaa ja epävarmaa,
joten taloudellisia päätöksiä on tehty erityisen varovaisesti. Kokonaisinvestoinnit olivat 3,01 milj. € (2013
5,10 milj. €), joista pääosa kohdistui verkostoiden saneeraus- ja uudisrakentamiseen sekä yleisesti
vesihuollon ylläpitoon ja kehittämiseen. Vaasan Vesi maksoi kaupungille tuottovaatimuksen, joka oli 1,39
milj. € (2013 1,32 milj. €).
Kyrönjoen huono veden laatu aiheutti merkittäviä ongelmia ja 2013 jouduttiin raakavesialtaan toiminta
varmistamaan siten, että jälkiflokkaustila erotettiin varsinaisesta Pilvilammesta. Jälkiflokkaustila oli
täyttynyt Kyrönjoen kuormituksesta ja tyhjennettiin imuruoppaamalla vuoden 2014 aikana.
Lieteongelmien ratkaisuksi on vedenpuhdistukseen suunniteltu esikäsittelylaitoksen käyttöönottoa
Båskakseen ja eri tekniikoita on tutkittu ja testattu. Esikäsittelylaitoksen ongelmana on kuitenkin edelleen
rejektivesien ja prosessista irtoavan kiintoaineen kohtalo. GTK:n ja ELY:n kanssa aloitettu hanke
syväpohjavesien käyttämiseksi Vaasan vedenhankinnassa on edennyt hyvin ja Kurikan alueella on päästy
jo merkittäviin koepumppauksiin.
Kurikan Vesihuolto Oy:n ja Vaasan Veden yhteinen vedenhankintayhtiö on työn alla ja mahdollisesti
tulevaisuudessa koko Vaasan tarvitsema vesimäärä tullaan saamaan Kurikan syväpohjavesistä. Nykyisen
vedenpuhdistuksen vesimäärät olivat seuraavat: Kyrönjoesta pumpattiin 4,85 milj. m3, laitoksen
raakavesimäärä 6,07 milj. m3 ja verkostoon pumpattu 5,40 milj. m3
Vesihuoltoverkostoja rakennettiin ja saneerattiin vuoden aikana 27,2 km (2013 40,3 km). Verkostojen
yhteispituus oli 1 819 km vuoden lopussa. Vesijohtoja oli yhteensä 961 km, jätevesiviemäreitä 528 km ja
hulevesiputkia 330 km. Uutta kunnallistekniikkaa tehtiin Yttersundomiin ja Himalajankadun alueelle.
Påttin saneeratun puhdistamon toiminta on ollut erinomaista. Puhdistetun jäteveden laatu on niin hyvä,
että Vaasan sisäsaariston rehevyystasoissa on jo nyt nähtävissä merkittävä muutos parempaan ja
purkuputken siirto kauemmas merialueelle on menettänyt lopullisenkin mielekkyyden. Puhdistamolla
käsiteltiin 7,13 milj. m3 jätevettä, joka on 5,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna.
Vuosi 2014 oli jälleen työn täyteinen monin tavoin haastavakin, mutta asiat joihin Vaasan Vesi on itse
pystynyt vaikuttamaan, on hoidettu hyvin ja tehokkaasti! Hyvä meidän joukkue!
3
VAASAN VEDEN HALLINTO JA TILIVELVOLLISUUS
Vaasan Veden
johtokunta
9 jäsentä
toimitusjohtaja
Pertti Reinikainen
Talous ja hallinto
talouspäällikkö Henrik Vehkaoja
6 henkilöä
Pilvilammen vesilaitos
käyttöpäällikkö Per-Eric Lindh
15 henkilöä
Asiakaspalvelu ja laskutus
talouspäällikkö Henrik Vehkaoja
4 henkilöä
Påttin puhdistamo
käyttöpäällikkö Tarja Karlsson
18 henkilöä
Tekniset palvelut
verkostopäällikkö Jari Jantunen
25 henkilöä
Vaasan Vesi-liikelaitoksen johtokunta
Johtokunnan jäsenet:
Varsinaiset jäsenet
Varajäsenet
Karhu Pauli, pj
Risberg Pentti, vpj
Ontto-Panula Terhi
Laitalainen Ari-Pekka
Syring Roy
Kukkonen Ulla
Huovari Pentti
Yli-Heikkuri Piia
Niemi Heli
Sirén Liisa
Pukkila-Palmunen Katariina
Nurmikoski Helena
Wahlström Liisa
Jungerstam Dick
Wiander Veronica
Mustonen Heikki
Teppo Kari
Ristilä Jouko
Kh:n edustaja Ollila Mauri
Vaasan Vesi-liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja toimii Pauli Karhu ja varapuheenjohtajana
Pentti Risberg.
4
SELONTEKO VAASAN VESI-LIIKELAITOKSEN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ
Vaasan Veden toiminta-ajatuksena on kestävän kehityksen vaatimusten mukaisesti huolehtia toimintaalueellaan häiriöttömästä vesihuollosta. Laitos toimii omakustannusperiaatteella tulevat uus- ja saneerausinvestoinnit ja kehittämistarpeet huomioon ottaen.
Vaasan Vesi -liikelaitos toimii kuntalain mukaisena liikelaitoksena. Vaasan Vedellä on johtokunta, joka vastaa
liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Vaasan Veden
toimitusjohtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen
hallinnosta ja taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä.
Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen
Vaasan Vesi on toimialastaan johtuen monien lakien ja asetusten ohjaama ja samoista syistä myös monien
viranomaisten valvonnassa. Toiminnan luonteesta ja sen valvonnasta johtuen lakien, asetusten ja määräysten
noudattaminen on hyvin vahvasti sisäänrakennettu koko Vaasan Veden toimintaan.
Kuntalain mukaisena liikelaitoksena toimiminen ja siihen kuuluvien määräysten yhteensovittaminen kaupungin
hallinto- ja taloussääntöihin ja erityisesti käytäntöihin sen sijaan on hyvin raskasta ja hankalaa määräysten ja
odotusten ristiriitaisuuksien vuoksi. Kehittämistoimia lakien, asetusten, johtosääntöjen ja kaupungin muiden
sääntöjen yhteensovittamiseksi ja ristiriitojen poistamiseksi on käynnistetty jo vuoden 2010 aikana, mutta
lopullista selvyyttä asioihin ei ole vieläkään saatu.
Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus
Vaasan Vesi on saavuttanut sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja rahoittanut
vesimaksutuloillaan hyvin merkittävän lupaehtoihin liittyvän investoinnin jätevedenpuhdistamolla. Investointi
onnistui erittäin hyvin, puhdistustulokset ovat olleet erinomaisia ja lopputulos palvelee koko kaupunkia.
Investointien tehokas rakentaminen ja hyödyntäminen, käyttöpuolen varojen tehokas käyttö ja valvonta sekä
arviointien pätevyys ja luotettavuus ovat avainasemassa myös Vaasan Veden lähivuosien vedenhankintaan
liittyvissä ratkaisuissa.
Talouden kokonaishallinnan parantamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi Vaasan Vedessä käynnistettiin
vuonna 2010 vesihuollon kokonaistietojärjestelmän kehittämishanke. Hankkeen tarkoituksena oli kytkeä koko
vesihuolto yhteen järjestelmään, jolloin sekä toiminnan että talouden ketjut ovat aukottomia ja todettavissa.
Järjestelmähanke olisi mahdollistanut luotettavamman arvioinnin ja sitä kautta oikeamman ja nopeamman
reagoinnin toiminnan ja talouden muutoksiin. Hankkeen eteneminen on kuitenkin kaupungin keskushallinnon
toimesta estetty ja samaan aikaan kaupungin keskusjohtoisesti suoritettu taloushallinnon järjestelmäuudistus
on ollut huomattavissa ongelmissa, joten Vaasan Vedenkin varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden
arvioinnin pätevyys ja luotettavuus on ollut myös vuonna 2014 haastavaa. Jatkossa tilanne on todennäköisesti
vain heikkenemässä, sillä myös vesihuollon tietojärjestelmähankkeita ollaan viemässä kaupunkijohtoisesti
eteenpäin ja lisäksi kaupunki on hyvin vahvasti keskittämässä kaikkea ns. tukipalveluhenkilöstöä
keskushallinnon matriisiorganisaatioon. Tällainen keskusjohtoinen hallinnointi ei mitenkään palvele
vesihuollon erityistarpeita ja tulee ajan myötä rapauttamaan vesihuollon toimintaedellytyksiä ja sitä myöten
koko vesihuoltoa.
Riskien hallinnan järjestäminen
Vesihuollon toimintakenttä on laaja ja potentiaaliset riskit ovat suuria. Toimiala ja sen tuomat lait ja asetukset
kuitenkin kontrolloivat riskejä niin tehokkaasti, että riskien hallinta, sisäinen ja ulkoinen valvonta ovat, ja on
pakko olla, hyvin tiiviisti osa toimintaa. Vesihuolto vaatii kuitenkin erityisosaamista ja alan resursseja on oltava
riittävästi ja saatavissa. Resurssien ylläpito ja pitkäjänteinen kehittäminen voi olla hankalaa, kun toimintaan
itsessään kohdistuu lainsäädännöllisiä, taloudellisia (mm. investointien muodossa) paineita ja samalla
peruskunnan henkilöstö-, talous- ym. ristiriitaisia tulkintoja ja ohjeistuksia vaaditaan noudatettavaksi. Jatkossa
5
tilanne on todennäköisesti vain heikkenemässä, sillä kaupunki on hyvin vahvasti keskittämässä kaikkea ns.
tukipalveluhenkilöstöä keskushallinnon matriisiorganisaatioon. Tällainen keskusjohtoinen hallinnointi ei
mitenkään palvele vesihuollon erityistarpeita riskien hallinnassa ja tulee poistamaan vesihuollosta
merkittävästi substanssiosaamista.
Vesihuollossa on nähtävissä asiakaskohtaisten kulutusten (eli myös tulojen) määrän aleneminen ja samaan
aikaan vaatimusten jatkuva kiristyminen niin asiakkaiden, ympäristön, energiasäästön ym. osalta. Tällainen
yhtälö on riski, johon ei voida enää vastata vain perinteisillä hinnankorotusten ja tehokkuuden lisäämisillä.
Vesihuollon pitää valjastaa toiminnan sivuvirrat (lämmöntuotanto, biokaasu ym.) myös hyödyntämään
vesihuoltoa. Tällainen toiminta vaatii myös kunnalta uudenlaista ajattelua ja joustavaa päätöksentekoa
mahdollistaessa erilaisten kumppanuuksien ja yritysjärjestelyiden tekemistä. Tulevissa kuntaliitoksissa
vesihuollot on pidettävä omina erillisinä yhtiöinään, erillisellä rahoituspohjallaan, kunnes ne todellisuudessa
ovat toimintavarmuudeltaan ja käytännöiltään yhdistettävissä.
Vesihuollon vedenhankintajärjestelyt ja huoltovarmuus ovat myös sellaisia ratkaistavia kysymyksiä ja hyvin
merkittäviä riskejä, joiden kriittisyys tiedostetaan Vaasan Vedessä, mutta ne eivät tunnu saavan riittävää
painoarvoa kaupungin hallinnossa. Vaasan Veden johtokunta ja johto on useissa yhteyksissä esittänyt
kaupungin tuottovaatimuksen pienentämistä tai tilapäistä tuottovaatimuksesta luopumista, jotta vesihuollon
tulot voidaan kohdistaa kriittisen vedenhankinnan ja huoltovarmuuden ongelmien ratkaisuun.
Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta
Vesihuolto on erittäin pääomavaltaista toimintaa. Toiminnan tärkeydestä johtuen vesihuollon hankintoja
käsitellään erityisalojen hankintalain mukaan, mikä mahdollistaa alalle tarpeellisen hieman joustavamman
hankintakäytännön.
Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta on yksiselitteisesti liikelaitoksen johtokunnan ja
johtajan vastuulla. Toiminnan pääomavaltaisuuden vuoksi ja myös siitä seuraavien taloudellisten vaikutusten
myös omaisuuden parempi kokonaishallinta on eräänä merkittävänä tekijänä Vaasan Vedessä käynnistetylle
vesihuollon kokonaistietojärjestelmän kehittämishankkeelle. Kokonaistietojärjestelmän käyttöönotto on nyt
kuitenkin kaupungin epäselvien vaatimusten vuoksi viivästynyt.
Sopimustoiminta
Vesihuolto perustuu laitoksen ja asiakkaan väliseen sopimukseen. Toisaalta vesihuolto on luonnollinen
monopoli ja vesihuoltoon liittyminen on vesihuollon toiminta-alueella pääsääntöisesti pakollista, joten
sopimusosapuolet eivät ole täysin tasavertaisessa asemassa. Asiakkaan asemaa on turvattu vesihuoltolain ja
kuluttajansuojalain myötä ja näiden lakien perusteella Vesilaitosyhdistys yhteistyössä kuluttajaviranomaisten
kanssa on laatinut alalle tulkinnat ja suositukset sopimus- ja toimitusehdoiksi, joita myös Vaasan Vesi
noudattaa.
Vesihuoltolaki ja kuluttajan asema ovat muuttuneet viimeisten vuosien aikana, eikä kaikista muutoksista ole
täysin onnistuttu viestimään asiakkaille. Joitakin sopimuserimielisyyksiä käsitellään vuosittain.
Sopimusmuutokset ja niistä viestiminen on määritelty melko tarkasti, mutta niiden valmistelussa yhdessä
asiantuntijoidenkin kanssa täytyy noudattaa erityistä huolellisuutta.
Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä
Vaasan Vesi –liikelaitos on osa Vaasan kaupunkia ja on oman sisäisen valvontansa lisäksi näin myös kaupungin
sisäisen tarkastuksen piirissä.
Vaasan Veden toiminta perustuu selkeään päämäärään (vesihuollon toteuttamiseen) ja lakien ja asetusten
perusteella pystyy melko itsenäisesti hoitamaan vaativaa tehtäväänsä. Lakien ja asetusten perusteella
6
vesihuollon toiminta on myös monella tavoin ulkopuolisessa tarkastuksessa ja valvonnassa. Ulkopuolisestakin
kontrolloinnista johtuen sisäisen tarkastuksen ja valvonnan tulee olla, ja on, toimintaan sisäänrakennettua.
Kuitenkin kuntalain mukaisena liikelaitoksena toimiminen vesihuoltoalalla ja niihin erityislakeihin kuuluvien
määräysten yhteensovittaminen kaupungin hallinto- ja taloussääntöihin ja erityisesti käytäntöihin sen sijaan on
hyvin raskasta ja hankalaa määräysten ja odotusten ristiriitaisuuksien vuoksi ja johtaa joskus väistämättä
joidenkin kunnan hallinto- ja taloussääntöjen rikkomiseen.
Vaasan Veden toimintaa tarkkaillaan, seurataan ja valvotaan jatkuvasti sekä sisäisesti että ulkoisesti ja näiden
perusteella korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä välittömästi.
Jatkuviin seurantatoimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi:
-
-
Tavallisten johtamistoimien kautta saatu näyttö siitä, että sisäinen valvonta toimii (toiminnan ja
talouden seurantaraportit)
Ulkoisilta osapuolilta saatu tieto vahvistaa omaa arviota tai voi viestittää tulevista ongelmista
(viranomaiset, asiakaspalautteet, asiakasvalitukset, seurantatutkimustiedot)
Tietojärjestelmien tuottamaa tietoa voidaan verratta muista tietolähteistä saatuihin tietoihin tai
manuaalisesti tehtyihin laskelmiin
Sisäiset ja ulkoiset tarkastajat sekä toimielimet antavat suosituksia sisäisten valvontatoimien
vahvistamiseksi
7
TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS
OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA
Vuonna 2014 Vaasan Veden toiminnassa tai taloudessa ei tapahtunut erityisen olennaisia muutoksia.
Vaasan Veteen 2013 liitetty Vähänkyrön kunnan vesihuoltolaitos vaatii edelleen erityishuomiota ja paljon
työtä, vuotoja korjataan, verkostoja saneerataan ja vesihuoltoa pyritään liittämään sekä automaatio- että
karttajärjestelmiin.
Vaasan ja seudun vedenhankinnan ongelmiin ja huoltovarmuuskysymykseen on pyritty löytämään ratkaisua.
Vaikka Kurikan syväpohjavesistä jatkossa, jollain aikavälillä, saataisiinkin kaikki Vaasan ja seudun tarvitsema
vesi, joudutaan kuitenkin nykyistäkin Kyrönjoen veteen perustuvaa vedentuotantojärjestelmää kehittämään,
rakentamalla esikäsittelylaitos. Jos Kyrönjokeen perustuva järjestelmä jää varavedeksi, selvitään kuitenkin
pienimmillä investointikustannuksilla.
ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Vedenhankinnan ongelmien ja huoltovarmuuskysymyksen ratkaisu ovat pitkällisiä ja kalliita hankkeita ja
vesihuollon tulorahoituksella tulisikin ehdottomasti varautua näiden ongelmien ratkaisuun, sen sijaan, että
kunnille maksetaan tuottovaatimuksia.
Vesihuoltoalalla on myös nähtävissä selkeämmin muutos, jossa asiakaskohtainen vedenkulutus ei ainakaan
kasva ja toisaalta vaatimustaso asiakkaiden, ympäristön ja esimerkiksi energiansäästön suhteen kiristyy
edelleen. Muutenkin erittäin pääomavaltaisella alalla näihin haasteisiin, tuleviin kuntaliitoksiin ja niiden
rahoittamiseen ei voida vastata pelkästään hinnankorotuksilla. Jatkossa tarvitaan tehokkuuden ja
joustavuuden lisäksi myös uudenlaisia menetelmiä niin toimintoihin kuin niiden rahoittamiseen.
Vähänkyrön kuntaliitoksen kokemusten perusteella tulisi tulevissa kuntaliitoksissa Vaasan Veteen liitettävät
vesihuoltolaitokset ehdottomasti pitää erillisinä yhtiöinä ja omalla taksapolitiikalla, kunnes laitokset ja niiden
verkostot on todellisuudessa saatu vastaamaan Vaasan Veden toimintavarmuutta ja laatutasoa. Muuten
vaasalaisten vedenkuluttajien kustannustaso nousee perusteettoman korkeaksi.
Tunnusluvut
Laskutettu vesimäärä 1000 m3
Naapurikuntien osuus
Laskutettu jätevesim. 1000 m3
Naapurikuntien osuus
Vesijohtoverkoston pituus km
Viemäriverkoston pituus km
Vesimaksutaksa €/m3
Jätevesimaksu taksa €/m3
2010
4240
300
4480
700
615
734
€ 1,02
€ 1,25
2011
4291
336
4528
808
625
747
€ 1,02
€ 1,45
2012
4350
340
4710
900
634
762
€ 1,02
€ 1,65
2013
4370
50
4730
800
913
823
€ 1,02
€ 1,65
2014
4260
60
4790
840
961
858
€ 1,10
€ 1,65
Vaasan Vesi maksoi kaupungille vuonna 2014 tuottovaatimuksen, jonka suuruus oli 1,39 milj. euroa.
Investointeihin käytettiin vuonna 2014 kokonaisuudessaan 3,01 milj. €, josta jäteveden puhdistukseen 0,16
milj. €, haja-asutusalueiden viemäröintiin 0,08 milj. €, verkostoihin 1,73 milj. €, laitoksiin 0,53 milj. €,
pumppaamo 0,20 milj. € ja 0,33 milj. € vesihuollon yleiseen kehittämiseen.
8
HENKILÖSTÖ
Henkilökunnan määrä 31.12.
Vakinaiset
Määrä-aikaiset
Henkilötyövuodet
Henkilökunnan keski-ikä 31.12
Sairauslomia
Tapaturmia
Koulutus
Koulutuksen kustannukset
Kokoaikaiset
Osa-aikaiset
Kokoaikaiset
Palkat ja palkkiot kokonaissumma vuonna 2014
2014
2013
69
65
0
4
68,7
47,00
16,49
4
1,19
19 474
72
68
0
4
72,6
46,75
14,64
3
1,82
33 113
2012
66
kpl
60
kpl
0
kpl
6
kpl
67,4
HTV
45,15
vuotta
8,48 pv/työntekijä
2
kpl
2,96 pv/työntekijä
44 316
€
2 659 280,03 €
9
TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN
Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Vuokrat
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Korvaus peruspääomasta
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
2014
1 000 €
2013
1 000 €
15 087
314
133
14 865
352
93
-2 581
-2 515
-2 573
-2 365
-2 659
-705
-151
-2 818
-773
-146
-4 808
-102
-54
1 958
-4 675
-107
-79
1 774
25
5
0
-1 390
598
0
5
-12
-1 320
447
5,47
5,51
3,96
4,92
4,97
3,01
Sijoitetun pääoman tuotto, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut
korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma +
Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)
Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto)
Tuloslaskelman sisältö
Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta
aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin
ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut
Vaasan Veden tuottojen kokonaismäärä oli 15,5 milj. € vuonna 2014. Tuottojen määrä kasvoi
0,2 milj. € (1,46 %) edellisestä tilikaudesta. Tilikauden kulujen kokonaismäärä
oli 13,58 milj. € ja kasvu edellisestä vuodesta oli 0,04 milj. € (+0,30 %). Kulut kasvoivat hieman
palveluiden ostoissa, poistoissa ja kaupunki korotti tuottovaatimusta, mutta henkilöstökulut
alenivat vastaavasti. Vaasan Veden tilikauden tulos oli 0,60 milj. € ylijäämäinen (+0,45 milj. €
vuonna 2013). Ylijäämän 33 % kasvu perustuu lisääntyneisiin tuottoihin ja kulujen hallintaan.
10
TOIMINNAN RAHOITUS
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Korvaus peruspääomasta
Rahoitustuotot ja -kulut
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäys muilta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta
Lyhytaikaisten lainojen vähennys
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos muilta
Saamisten muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Yhdystilin saldo
Saldo 31.12
Saldo 1.1
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Quick ratio
Current ratio
2014
1 000 €
2013
1 000 €
1 958
4 808
-1 390
30
-45
1 774
4 675
-1 320
-7
-6
-3 015
0
45
2 391
-5 104
87
6
105
-3
-2
-16
-516
28
-16
-710
521
-24
-359
-1 671
172
-2
-2 391
-15
301
0
0
-184
-105
0
0
1 671
-516
-516
-1 227
-2980
179,32
342,86
47
3,8
3,9
-5371
102,08
183,72
-13
1,5
1,6
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, €
11
Investointien tulorahoitus, %
= 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien
omahankintameno
Lainanhoitokate
= (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tuloverot) /
(Korkokulut + Lainanlyhennykset)
Kassan riittävyys (pv)
= 365 pv * Yhdystilin saldo 31.12 / Kassasta maksut tilikaudella
Quick ratio
= (Yhdystilin saldo 31.12 + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) /
(Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)
Current ratio
= (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Yhdystilin saldo 31.12) /
(Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)
Rahoituslaskelman sisältö
Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana.
Rahoituslaskelma kuvaan tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin.
Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin varoihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan
yhdystilin avulla.
12
TASETARKASTELU
Tase ja sen tunnusluvut
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
2 014
2 013
1000 € 1000 €
93
96
447
540
415
511
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset
6 432 7 099
Kiinteät rakenteet ja laitteet
27 183 28 865
Koneet ja kalusto
292
312
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
800
254
34 708 36 530
Sijoitukset
Muut saamiset
191
189
191
189
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
161
136
161
136
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
3 761 3 382
Saamiset kunnalta
1 671
0
Siirtosaamiset
0
20
5 432 3 402
VASTAAVAA YHTEENSÄ
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuus, %
Suhteellinen velkaantuneisuus,
%
Kertynyt ylijäämä, 1 000 €
Lainakanta 31.12
VASTATTAVAA
2 014
2 013
1000 € 1000 €
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
29 294 29 266
Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 6 502 6 055
Tilikauden yli- / alijäämä
598
447
36 394 35 768
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Korottomat velat kunnalta
Liittymismaksut ja muut velat
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslait.
Lainat kunnalta
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
38
2 749
2 787
41
2 747
2 787
0
0
552
641
657
1 850
16
516
419
553
708
2 212
41 032 40 768
41 032 40 768
88,70
87,74
30,47
7 100
0
33,42
6 502
532
Omavaraisuusaste, %
= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
= 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot
Kertynyt ylijäämä
= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
13
Lainakanta 31.12
= Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)
Taseen sisältö
Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää
liikelaitoksen omaisuus- ja pääomaerät tilikauden lopussa.
ESITYS TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ
Johtokunta esittää, että valtuusto siirtää tilikauden tuloksen 598 183,28 € tilikauden ylijäämä-tilille.
14
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
VALTUUSTON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
Talous tasapainossa
Korvaus peruspääomasta
Liikeylijäämä ilman poistoja
Investoinnit, netto
Tavoitteet vuodelle 2014
Toteutuma 31.12.2014
Toiminta omarahoitteista
1 390 000 €
6 157 630 €
3 500 000 €
Toiminta omarahoitteista
1 390 000 €
6 766 073 €
3 014 742 €
TOIMINNALLISET TAVOITTEET
Vesi- ja jätevesimaksut eivät poikkea ympäristökuntien ja vertailukaupunkien tasosta: Toteutunut
JOHTOKUNNAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
Johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja tilinpäätöksen, eikä muita sitovuuksia niihin ole määritelty.
Johtokunta päättää liikelaitoksen toimintaan liittyvät asiat.
15
MENO- JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN
Kunnallisen liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu
TP 2013
Käyttötalous
Toimintamenot
Toimintatulot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakate
Rahoitus
Rahoitusmenot yhteensä
Korvaus peruspääomasta
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Muut rahoitusmenot
Rahoitustulot yhteensä
Peruspääoman lisäys
Korkotuotot
Muut rahoitustulot
Rahoitus netto
Investoinnit
Vesijohdot
Viemärit
Haja-asutus
Veden puhdistus
Jäteveden puhdistus
Pumppaamot
Vesilaitoksen kehittäminen
Rahoitusosuudet ja myynnit
Investoinnit yhteensä
Alkuperäinen
talousarvio
2014
Talousarvio- Muutettu
muutokset talousarvio
2014
2014
9 037 074
15 133 965
351 673
6 448 564
9 162 370
14 980 000
250 000
6 067 630
0
0
1 348 069
1 320 000
15 768
12 301
Toteutuma
Poikkeama
2014
2014
0
9 162 370
14 980 000
250 000
6 067 630
8 929 462
15 381 714
313 821
6 766 073
-232 908
401 714
63 821
698 443
1 405 768
1 390 000
15 768
0
0
0
0
0
1 405 768
1 390 000
15 768
0
1 405 896
1 390 000
15 768
128
128
0
0
128
526 601
521 109
0
5 492
6 000
0
0
6 000
0
0
0
0
6 000
0
0
6 000
57 883
27 705
25 048
5 129
51 883
27 705
25 048
-871
-821 468
-1 399 768
0
-1 399 768
-1 348 013
51 755
1 408 576
1 007 471
706 287
1 077 654
381 655
317 120
205 482
1 000 000
1 000 000
100 000
500 000
250 000
250 000
400 000
0
0
0
0
0
0
0
1 000 000
1 000 000
100 000
500 000
250 000
250 000
400 000
946 003
780 776
76 756
526 613
156 834
195 535
332 224
-53 997
-219 224
-23 244
26 613
-93 166
-54 465
-67 776
87 093
0
0
0
0
0
5 017 152
3 500 000
0
3 500 000
3 014 742
-485 258
Käyttötalouden arviot toteutuivat Vaasan Veden kannalta hyvin, toimintamenot alittivat hieman arvioidun
ja toimintatulot ylittivät arvion, toimintakate toteutui näin 0,7 milj. € arviotua parempana.
Investointeja tehtiin varovaisesti, mutta tehokkaasti, kokonaisinvestoinnit olivat 3,0 milj. €,
mikä oli 0,5 milj. € budjetoitua vähemmän.
Johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja tilinpäätöksen, eikä muita sitovuuksia ole määritelty.
16
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
17
TULOSLASKELMA
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Vuokrat
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
01.01.-31.12.2014
01.01.-31.12.2013
15 086 950,43
313 821,42
133 485,53
-2 581 225,39
-2 515 103,32
-5 096 328,71
-2 659 280,03
-705 098,88
-151 298,93
14 865 122,62
351 673,06
93 535,42
-2 572 604,52
-2 364 904,67
-2 818 478,22
-3 515 677,84
-773 025,52
-145 935,47
-4 807 939,88
-102 445,43
-53 731,92
1 958 133,60
25 048,35
5 129,28
0,00
-1 390 000,00
-127,95
-4 937 509,19
-1 359 950,32
598 183,28
-3 737 439,21
-4 674 700,71
-107 428,54
-79 389,98
1 773 863,47
0,00
5 491,50
-12 176,47
-1 320 000,00
-124,58
-1 326 809,55
447 053,92
18
RAHOITUSLASKELMA
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Korvaus peruspääomasta
Rahoitustuotot ja -kulut
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäys
Antolainasaamisten vähennys
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta
Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos muilta
Saamisten muutos kunnalta
Korottomien velkojen muutos muilta
Korottomien velkojen muutos kunnalta
Rahoituksen rahavirta
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
1 958 133,60
4 807 939,88
-1 390 000,00
30 049,68
-45 241,94
1 773 863,47
4 674 700,71
-1 320 000,00
-6 809,55
-6 052,24
3 014 741,38
0,00
-45 241,94
-2 918,00
0,00
-15 767,60
-516 273,05
2 969 499,44
2 391 381,78
-2 918,00
-532 040,65
27 705,08
-24 439,63
-358 718,77
-1 670 772,06
172 232,25
-2 430,00 -1 884 128,21
-2 391 381,78
Rahavarojen muutos
Yhdystilin saldo
Saldo 31.12.
Saldo 1.1.
5 360 881,22
5 104 244,71
-87 093,31
-6 052,24
-1 751,00
401,97
-15 767,62
-710 410,65
-14 511,07
300 714,66
0,00
0,00
-184 388,93
5 115 702,39
5 011 099,16
104 603,23
-1 349,03
-726 178,27
521 109,41
101 814,66
-104 603,23
0,00
1 670 772,06
-516 273,05
2 187 045,11
0,00
-516 273,05
-1 226 683,70
710 410,65
19
TASE
VASTAAVAA
A
I
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
II
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
III
Sijoitukset
Muut saamiset
B
I
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
II
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset kunnalta
Siirtosaamiset
2014
2013
92 956,06
447 063,76
540 019,82
96 136,25
414 687,49
510 823,74
6 432 414,05
27 182 925,92
291 873,24
800 473,95
34 707 687,16
7 099 334,09
28 864 586,67
312 384,07
253 776,91
36 530 081,74
191 422,61
188 504,61
191 422,61
188 504,61
160 858,00
160 858,00
136 418,37
136 418,37
3 761 024,16
1 670 772,06
0,00
5 431 796,22
3 382 149,81
0,00
20 155,58
3 402 305,39
41 031 783,81
40 768 133,85
29 293 919,88
6 502 241,44
598 183,28
36 394 344,60
29 266 214,80
6 055 187,52
447 053,92
35 768 456,24
38 214,88
2 749 040,61
2 787 255,49
40 644,88
2 746 610,61
2 787 255,49
0,00
0,00
552 414,31
640 864,87
656 904,54
15 767,60
516 273,05
418 564,62
553 417,90
708 398,95
1 850 183,72
2 212 422,12
41 031 783,81
40 768 133,85
6)
5)
VASTAAVA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
A
OMA PÄÄOMA
D
VIERAS PÄÄOMA
I
IV
V
I
II
Peruspääoma
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli- / alijäämä
Pitkäaikainen
Korottomat velat kunnalta
Liittymismaksut ja muut velat
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat kunnalta
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
7)
9)
9)
8)
10)
20
LIITETIEDOT
21
TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT
Pysyvät vastaavat arvostus
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti.
Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman
liitetiedoissa. Sähkö- ja kaukolämpöliittymät sisältyvät pysyvien vastaavien sijoituksiin.
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskihinta-periaatteen mukaisesti hankintamenoon tai sitä alempaan
todennäköiseen hankintamenoon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä.
Rahoitusomaisuuden arvostus
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.
Tulospalkkio
Tulospalkkiosopimusta vuodelle 2014 ei ole tehty.
Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin
Edellisen tilikauden laskelmat on muutettu vastaamaan kuluneen tilikauden ryhmittelyä.
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
2. LIIKETOIMINNAN TUOTOT
LIIKEVAIHTO
Vesimaksut
Jätevesimaksut
Hulevesimaksut
Vesihuollon perusmaksut
Tulot laskutustöistä
Liittymismaksut (siirtokelpoiset)
Muut myyntitulot
YHTEENSÄ
LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
KAIKKI YHTEENSÄ
2014
2013
4 632 947,99
6 826 711,44
14 400,00
2 477 802,89
483 223,03
608 582,12
43 282,96
15 086 950,43
4 398 627,18
6 780 999,57
14 400,00
2 466 836,56
486 902,17
680 662,45
36 694,69
14 865 122,62
133 485,53
93 535,42
15 220 435,96
14 958 658,04
22
3. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA
Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua
poistosuunnitelmaa.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat:
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Poistonalainen irtain omaisuus
4 - 5 vuotta
5 - 20 vuotta
15 - 60 vuotta
15 - 30 vuotta
4 - 20 vuotta
tasapoisto
tasapoisto
menojäännöspoisto
menojäännöspoisto
tasapoisto
30 - 35 %
15 - 30 %
4 - 20 %
10 - 20 %
15 - 35 %
Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euron, on kirjattu
vuosikuluksi.
4. KESKIMÄÄRÄISTEN POISTOJEN JA INVESTOINTIEN VASTAAVUUS
Keskimääräinen poisto
Keskimääräinen omahankintameno
Poikkeama €
Poikkeama %
2014
2013
v. 2013 – 2017
v. 2012 - 2016
4 624 928,12
4 306 378,56
318 549,56
7,40
4 221 043,84
4 727 444,79
-506 400,95
-10,71
Suunnitelmakauden investointien omahankintameno on vuositasolla keskimäärin 318 549,56 €
pienempi kuin suunnitelmapoistot. Aiempien vuosien hyvin suurista investoinneista ja niiden kasvattamista
poistoista. 2014 oli myös investointien suhteen talouden tasapainotus-vuosi.
TASEEN LIITETIEDOT
5. VAIHTUVIEN VASTAAVIEN SAAMISET SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset tytäryhteisöiltä
Myyntisaamiset
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa
kunta on jäsenenä
Myyntisaamiset
Saamiset osakkuus- sekä muilta
omistusyhteisöiltä
Myyntisaamiset
2014
2013
306 928,43
299 731,94
258 025,69
181 628,22
113 897,72
122 731,94
23
24
447 063,76
414 687,49
32 376,27
0,00
0,00
0,00
447 063,76
188 504,61
2 918,00
191 422,61
191 422,61
Hankintameno 1.1
Lisäykset
Hankintameno 31.12
Kirjanpitoarvo 31.12.
191 422,61
188 504,61
2 918,00
191 422,61
Jvk-, muut laina- ja muut saamiset
Saamiset
Yhteensä
tytäryhteisöt
92 956,06
Kirjanpitoarvo 31.12
PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET
96 136,25
40 571,25
0,00
0,00
-43 751,44
92 956,06
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkäEnnakkovaikutteiset
maksut ja
menot
keskeneräiset
hankinnat
Poistamaton hankintameno 1.1
Lisäykset tilikauden aikana
Rahoitusosuudet tilikauden aikana
Siirrot erien välillä
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno 31.12
6. PYSYVÄT VASTAAVAT
540 019,82
510 823,74
72 947,52
0,00
0,00
-43 751,44
540 019,82
Yhteensä
6 432 414,05
7 099 334,09
0,00
0,00
0,00
-666 920,04
6 432 414,05
27 182 925,92
28 864 586,67
2 311 624,15
0,00
26 351,75
-4 019 636,65
27 182 925,92
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet
291 873,24
312 384,07
57 120,92
0,00
0,00
-77 631,75
291 873,24
Koneet ja
kalusto
800 473,95
253 776,91
573 048,79
0,00
-26 351,75
0,00
800 473,95
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset
hankinnat
34 707 687,16
36 530 081,74
2 941 793,86
0,00
0,00
-4 764 188,44
34 707 687,16
Yhteensä
7. OMA PÄÄOMA
2014
2013
29 266 214,80
27 705,08
29 293 919,88
28 745 105,39
521 109,41
29 266 214,80
6 055 187,52
447 053,92
6 502 241,44
4 914 333,86
1 140 853,66
6 055 187,52
447 053,92
-447 053,92
598 183,28
598 183,28
1 289 138,51
-1 289 138,51
447 053,92
447 053,92
36 394 344,60
35 768 456,24
2014
2013
7 395,00
7 395,00
1 554,75
1 554,75
56 199,00
56 199,00
200 587,69
178 536,60
0,00
0,00
0,00
0,00
2014
2013
Liittymismaksut, ulkoiset
Liittymismaksut, kaupunki
2 749 040,61
38 214,88
2 746 610,61
40 644,88
Yhteensä
2 787 255,49
2 787 255,49
Peruspääoma 1.1
Muutokset tilikaudella
Peruspääoma 31.12
Edellisten tilikausien yli- /alijäämä 1.1
Lisäys/Vähennys tilikaudella
Edellisten tilikausien yli- /alijäämä 31.12
Tilikauden yli-/alijäämä 1.1.
Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämän
Tilikauden yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä 31.12
Oma pääoma yhteensä
8. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ
Pitkäaikainen vieras pääoma
Velat tytäryhteisöille
Liittymismaksut ja muut pitkäaikaiset velat
Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä
Liittymismaksut ja muut pitkäaikaiset velat
Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille
Liittymismaksut ja muut pitkäaikaiset velat
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat tytäryhteisöille
Ostovelat
Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille
Ostovelat
Velat kuntayhtymille
Ostovelat
9. LIITTYMISMAKSUT JA MUUT VELAT
25
10. SIIRTOVELAT
Lomapalkkajaksotukset
Muut palkkajaksotukset
Muut siirtovelat
Yhteensä
2014
2013
577 966,76
36 784,55
42 153,23
656 904,54
627 488,02
35 641,29
45 269,64
708 398,95
HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT
11. HENKILÖSTÖKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Yhteensä tuloslaskelman mukaan
Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen
Yhteensä henkilöstökulut
2014
2013
2 659 280,03
2 818 478,22
705 098,88
151 298,93
3 515 677,84
773 025,52
145 935,47
3 737 439,21
47 490,23
92 355,92
3 563 168,07
3 829 795,13
2014
2013
7
4
25
15
18
69
7
5
26
16
18
72
12. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TULOSYKSIKÖITTÄIN
Talous ja hallinto
Asiakaspalvelu ja laskutus
Tekniset palvelut
Pilvilammen vesilaitos
Påttin puhdistamo
Yhteensä
LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA
Tilinpäätös
Päiväkirja
Pääkirja
Myyntireskontra
Ostoreskontra
Maksuliikenne
Pysyvät vastaavat
Palkkakirjanpito
Varastokirjanpito
sidottu
sähköinen arkistointi
mikrokortit
sähköinen arkistointi
sähköinen arkistointi
sähköinen arkistointi
atk-tuloste
sähköinen arkistointi
atk-tuloste
26
VAASAN VEDEN JOHTOKUNNAN JA VAASAN VEDEN TOIMITUSJOHTAJAN ALLEKIRJOITUKSET
Vaasassa 31.3.2015
Pertti Reinikainen
Toimitusjohtaja
_____________________
_____________________
_____________________
_____________________
_____________________
_____________________
_____________________
_____________________
_____________________
_____________________
_____________________
_____________________
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen
Vaasa
/
2015
BDO Audiator Oy
JHTT yhteisö
Minna Ainasvuori
JHTT
27