Hoiva-asumisen myöntämisperusteet 1.1.2016 alkaen

Hoiva-asumisen
myöntämisperusteet
1.1.2016 alkaen
Ikäihmisten lautakunta 28.10.2015
Hoiva-asumisen palvelut
Kouvolan kaupungin ikääntyneiden palvelujen hoiva-asumisen palveluun sisältyy palvelusetelillä järjestettyä
palveluasumista, jossa hoitohenkilökunta on tavoitettavissa klo 7.00–21.00 välisenä aikana ja
asiakastarpeen mukaan tarvittaessa klo 22.00 saakka sekä ympärivuorokautista hoiva-asumista, jossa
hoitohenkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautinen hoiva-asuminen voi olla
tehostettua palveluasumista tai laitoshoitoa. Tehostettua palveluasumista voidaan järjestää myös
palvelusetelillä.
Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen perustuu sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 §:ään.
Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät
asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-,
vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät
palvelut. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti
ympärivuorokautisesti.
Laitoshoidon järjestäminen sosiaalihuollon toimintayksikössä perustuu sosiaalihuoltolain (1301/2014) 22
§:ään. Sosiaalihuollon laitospalveluilla tarkoitetaan hoidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä
jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Ikääntyneiden laitoshoidossa toteutettava
hoito ja hoiva on sisällöltään samanlaista kuin tehostetussa palveluasumisessa.
Sosiaalihuoltolain (1301/2014) lisäksi hoiva-asumisen/asumispalvelujen toimintaa, sisältöä ja
hoitohenkilöstön mitoitusta ohjaavat mm. seuraavat keskeiset lait ja säädökset:
Kansanterveyslaki (66/1972) ja -asetus (802/1992)
Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009)
Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011)
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yksityisistä sosiaalipalveluista (1053/2011)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
Henkilötietolaki (523/1999)
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007)
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
(980/28.12.2012)
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994), asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä
(564/1994)
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005)
Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992)
Pelastuslaki (379/2011) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011)
Elintarvikelaki (23/2006 ja 1137/2008)
Kielilaki (6.6.2003/423)
Arkistolaki (831/1994)
Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM julkaisuja 2013:11)
Ravitsemussuositukset ikääntyneille (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010)
Suomalaiset ravitsemussuositukset (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014)
Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010)
Asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden jakelusta (1363/2011)
Apuvälinepalveluiden laatusuositus (STM oppaita 2003:7)
Lääkehoitosuunnitelma (Turvallinen lääkehoito, STM:n opas 2005:32)
Lääkehoidon toteuttaminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä (Valviran ohje
7/2013)
Jätelaki (646/2011)
Omavalvonta yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valviran ohje 7/2012
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira): Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten
vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 1/2014
Hoiva-asumista ohjaavat toimintaperiaatteet
Hoiva-asumisen tehtävänä on tarjota kodinomaista asumista turvallisessa ympäristössä elämän loppuun
saakka. Hoidon ja hoivan tarkoituksena on, että asukas voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi
ja arvokkaaksi ja, että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen,
hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Asukkaan läheisten ja
omaisten osallisuus turvataan hänen elämäänsä silloin, kun hän itse sitä haluaa.
Hoiva-asumisen arvot





asiakaslähtöisyys
osallisuus ja toimijuus
yksilöllisyys
yhteisöllisyys
turvallisuus
Hoiva-asumisen paikan myöntämisen perusteet
Vanhuspalvelulaki (980/2012) linjaa kotiin annettavat palvelut ensisijaisiksi iäkkään henkilön pitkäaikaisen
hoidon ja huolenpidon toteuttamisen muodoksi. Hoiva-asumisen paikan hakeminen tulee ajankohtaiseksi,
mikäli yksityiskotiin järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut tukipalvelut todetaan
riittämättömiksi. Palveluiden tarve arvioidaan laaja-alaisesti yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä
sekä hoitoon osallistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä koostuvan moniammatillisen
työryhmän kanssa. Arvioinnin tukena käytetään Rava-toimintakykymittaria ja MMSE-muistitestiä. Mikäli
asiakkaan toimintakyky on arvioitu RAI-mittarilla, sen tulos määrittelee asiakkaan palveluntarpeen.
Kouvolan kaupunki ostaa tehostettua palveluasumista yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestää palvelua
palvelusetelillä. Lisäksi kaupunki myöntää palvelusetelejä palveluasumisen järjestämiseksi. Tehostetun
palveluasumisen osto- ja palvelusetelipalveluihin sovelletaan samoja myöntämisen kriteereitä kuin omaan
tuotantoon. Myös toimintojen palvelukuvaukset ovat yhteneväiset. Kaupungin oman palveluasumisen
tuotanto on päättynyt vuoden 2015 lopussa. Edellä mainittu palvelu on siirtynyt kotihoidon palveluksi.
Hoiva-asumisen paikan myöntämistä ohjaavat seuraavat kriteerit:
Palveluasumisen palvelusetelin myöntämisperusteet
-
asiakas tarvitsee jokapäiväisistä henkilökohtaisista toimista selviytyäkseen useita hoivakäyntejä
vuorokaudessa
asiakas selviytyy pääsääntöisesti yhden hoitajan avustettavana
asiakas ei tarvitse ympärivuorokautista valvontaa
asiakas hyötyy itsenäisestä asumisesta ja liikkuu apuvälineen kanssa tai ilman
asiakkaan muisti voi olla alentunut, mutta hänellä ei ole taipumusta karkailla
asiakkaalla on voimakas turvattomuuden tunne, joka estää asumisen hänen omassa
yksityiskodissaan
asiakkaalla voi olla hallittavissa olevia käytösoireita
asiakkaan yöavun saanti voidaan turvata turvapuhelimella ja tarvittaessa säännöllisillä yökäynneillä
asiakkaalle on tehty muistitesti (MMSE) ja toimintakyky on arvioitu RAI- tai Rava-mittareilla
Ympärivuorokautisen hoiva-asumisen myöntämisperusteet
Ympärivuorokautiseen hoiva-asumiseen siirtymisen lähtökohtana on, että kaikki kotona asumista tukevat
palvelut on todettu riittämättömiksi.
-
Asiakas ei kykene fyysisen tilansa/toimintakykynsä heikentymisen tai muiden syiden perusteella
selviytymään millään avohoidon keinoin tuettuna (järjestämällä tehostettua kotihoitoa,
omaishoitoa, säännöllistä intervallihoitoa, yöpartiotoimintaa). Asiakkaalla on karkailua tai vaikeita
harhoja aiheuttava keskivaikea tai vaikea muistisairaus.
Hoiva-asumisen paikan hakeminen
SAS-hakemuksen tekee aina sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. Asiakkaan/ hänen omaisensa on
oltava tietoinen hoiva-asumispaikan hakemisesta. Hoiva-asumiseen sisältyviä asumispalveluita haetaan
sähköisellä hakemuksella SAS-ohjelman kautta.
-
Kotihoidon asiakkaan asumispalveluhakemuksen tekee arviointijakson jälkeen kotiutusyksikön
palveluohjaaja tai kotihoidon asiakasvastaava sairaanhoitaja.
Marjoniemen terveyskeskussairaalassa ja kotiutusyksiköissä hakemuksen tekemisestä vastaa
kunkin yksikön palveluohjaaja.
Palveluasumisen yksikössä asuvan asiakkaan asumispalveluhakemuksen tekee
asumispalveluohjauksen palveluohjaaja yhteistyössä asiakkaan omahoitajan kanssa.
Päätöksen hoiva-asumispaikan myöntämisestä tekee asumispalveluohjauksen palveluohjaaja. Myönteinen
päätös kirjataan SAS-ohjelmaan ja hakija rekisteröityy hoiva-asumisen paikkaa odottavaksi henkilöksi.
Asiakkaalle/hänen omaiselleen lähetetään kirjallinen viranhaltijapäätös asumispalvelupaikan
myöntämisestä. Samassa yhteydessä lähetetään tuloselvityslomake, jonka tiedoilla selvitetään asiakkaan
aravakelpoisuutta ARA-lainoitettuun palvelutaloon (Ympäristöministeriön ohjauskirje 28.1.2014:
Poikkeaminen varallisuuden määrää koskevasta asukasvalintaperusteesta valtion tuella rakennetuissa
palveluasunnoissa sekä Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin, ARA:n oppaita
12.2.2014). Mikäli aravakelpoisuutta ei saada selvitettyä, asiakas ei voi odottaa aravalainoitettua
palveluasumispaikkaa. Päätöskirjeeseen liitetään myös tiedote palvelusetelistä tehostetun
palveluasumisen järjestämisen mahdollisuutena.
Hoiva-asumisen paikan vastaanottaminen
Hoiva-asumisen paikan järjestämisessä pyritään ottamaan huomioon asiakkaan sosiaalisten suhteiden ja
elinympäristön säilyminen sekä aravakelpoisuus. Asukkaan ja/tai hänen omaisensa tulee vastaanottaa
osoitettu asumispalvelupaikka välittömästi. Mikäli asukas tai hänen omaisensa kieltäytyy vastaanottamasta
hänelle osoitettua hoiva-asumisen paikkaa, ei ole mahdollista odottaa vaihtoehtoista paikkaa. Kyseisessä
tapauksessa hakemus raukeaa ja asiakas palaa takaisin yksityiskotiinsa tarvittaessa kotihoidon palveluiden
turvin.
Välittömässä hoiva-asumisen paikan tarpeessa oleva asiakas ohjataan vapaana olevalle asukaspaikalle tai
ellei vapaata asumispalvelun paikkaa ole osoitettavissa, niin hänelle järjestetään tilapäinen hoitopaikka
senhetkisen kokonaistilanteen mukaisesti tai kotiutetaan kotihoidon palveluiden turvin.
Hoivan tarpeen muuttuminen
Mikäli asiakkaan hoivan/hoidon tarve muuttuu, niin ympärivuorokautisen hoiva-asumisen paikan tarve
arvioidaan uudelleen. Hoiva-asumisen paikkaa odottavan henkilön myönteinen asumispalvelupäätös
raukeaa, mikäli voidaan osoittaa, että asiakas selviytyy päivittäisistä toiminnoistaan muiden hänelle
järjestettyjen palveluiden turvin. SAS-listalta poistetun asiakkaan terveydentilan/toimintakyvyn
heikentyessä hakemusta ei tarvitse tehdä enää uudelleen vaan se aktivoidaan SAS-ohjelmassa.
Hoiva-asumisen paikan vapautuessa/ uuden asukkaan muuttaessa
Asumispalveluyksikön henkilökunta auttaa tarvittaessa asunnon tyhjentämisessä, jotta uuden asukkaan
muutto ei viivästy. Asumispalveluyksikössä on sovitut järjestelyt asukkaiden kalusteiden ja tavaroiden
lyhytaikaiseen varastointiin asuinhuoneen tyhjentämisen yhteydessä.
Asumispalveluyksiköllä on valmius auttaa huoneen tilapäisessä kalustamisessa, mikäli asukkaan muutto
muutoin viivästyisi. Tällöin peruskalustukseen kuuluu sängyn lisäksi peitto, tyyny ja liinavaatteet, yöpöytä,
tuoli ja ikkunaverhot.