Osavuosikatsaus Q1 - Koulutuskeskus Salpaus

Transcription

Osavuosikatsaus Q1 - Koulutuskeskus Salpaus
17.4.2015
Osavuosikatsaus 1.1. – 31.3.2015
Raportointi jäsenkuntiin
Katsaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni –kuntayhtymän ja
Koulutuskeskus Salpauksen toimintaan
Talouden raportit
– tuloslaskelma
– rahoituslaskelma
– tase
Osavuosikatsaus Q1
ajalta 1.1. – 31.3.2015
1 (8)
17.4.2015
Koulutuskeskus Salpaus osavuosikatsaus 1/2015
Vuoden 2015 alusta Koulutuskeskus Salpaus ja Yhteiset palvelut organisoitiin yhdeksi toiminnalliseksi
kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta muodostuu koko kuntayhtymän toiminta.
Kuntayhtymä eli Koulutuskeskus Salpaus on jatkossakin Päijät-Hämeen suurimpia työnantajia ja
suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Suomessa. Vuosittain Salpauksessa opiskelee yli 20
000 nuorta ja aikuista opiskelijaa. Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan laajuus toimintatuotoilla
mitattuna talousarviossa 2015 on noin 79 milj. miljoonaa euroa. Henkilöstöä Salpauksessa on vuonna
2015 henkilötyövuosina noin 850, josta opettajia ja opiskelijapalveluhenkilöstöä on henkilötyövuosina
noin 615 ja noin 236 muuta henkilöstöä.
Opiskelijatilanne
Koulutuskeskus Salpauksessa oli opiskelijoita laskentapäivänä 20.1.2015 nuorten
yksikköhintarahoitteisessa koulutuksessa 4444 ja aikuisten yksikköhintarahoitteisessa koulutuksessa
530 (yhteensä 4974 opiskelijaa). Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijoita oli yhteensä 1 441
(peruskoulutus 516, lisäkoulutus 925). Työvoimakoulutuksessa oli laskentapäivänä 551 opiskelijaa,
omaehtoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa 376 opiskelijaa ja yritysten henkilöstökoulutuksessa
233. Nuorille tarkoitettuja oppisopimuksia oli voimassa yhteensä 14, joista 12 on suoraan peruskoulun
jälkeen solmittua oppisopimusta ja kaksi toteutuu lisäkoulutuksena Nuorten aikuisten
osaamisohjelmassa. Oppisopimuskoulutuksen tietopuoliseen koulutukseen osallistui alkuvuonna 226
opiskelijaa. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa oli 90
opiskelijaa ja Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen -ohjelmassa perustutkintoon valmistavassa
koulutuksessa yhdeksän (9) opiskelijaa. Kaarisillan kanssa yhteistyönä järjestettävässä ammatillisessa
erityisopetuksessa opiskelijoita oli yhteensä 29. Lukiokoulutuksessa oli laskentapäivänä 145
opiskelijaa.
Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Salpauksessa aloitti opetussuunnitelmaperusteisessa
koulutuksessa 147 uutta opiskelijaa. Perinteisen sosiaali- ja terveysalan lisäksi opintoja aloitettiin mm.
kulttuurialalla, tekniikan ja liikenteen alalla, matkailu- ja ravitsemisalalla sekä ammatilliseen
peruskoulutukseen valmistavissa ja valmentavissa koulutuksissa. Valmistuneita ensimmäisen
vuosineljänneksen aikana nuorten koulutuksessa oli 93 ja aikuiskoulutuksessa eri rahoitusmuodoilla
267.
Kevään yhteishaku päättyi 17.3. ja se oli kohdistettu OKM:n päätöksen mukaisesti pääsääntöisesti vain
peruskoulusta valmistuville. Ammatillisen koulutuksen 1800 opiskelupaikkaa haki 1971 ensisijaista
hakijaa eli keskimäärin 1,12 hakijaa kutakin opiskelupaikkaa kohden. Tutkintokohtainen vaihtelu oli
suurta ja ensisijaisten hakijoiden määrä opiskelupaikkaa kohden vaihteli välillä 0,17–3,26. Suosituimpia
aloja olivat musiikkialan perustutkinto (3,62 ensisijaista hakijaa/aloituspaikka) ja sirkusalan
perustutkinto (3,26 ensisijaisia hakijaa/aloituspaikka). Myös auto- ja logistiikka-ala sekä
kauneudenhoitoala keräsivät paljon hakijoita. Salpauksen lukioon Nastolaan haki yhteensä 50
ensisijaista hakijaa, joista 12 tekniikkalinjalle.
Osavuosikatsaus Q1
ajalta 1.1. – 31.3.2015
2 (8)
17.4.2015
Taulukko 1. Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkojen määrään koulutusaloittain
kevään yhteishaussa vuosina 2009–2015
Poimintoja koulutusaloilta
Perinteisissä Salpausselän kisoissa Salpauksen kokki- ja tarjoilijaopiskelijat, opettajat ja ohjaajat tekivät
pitkää päivää huolehtiessaan osaltaan urheilijoiden, huoltajien ja toimitsijoiden ravitsemispalveluista.
Päivittäin palveltiin yli 600 asiakasta. Ensi vuonna uudelleen ja sen jälkeen onkin jo vuoden 2017 MMkisat.
Valtakunnallisten kokki- ja tarjoilijaopiskelijoiden SM-kisojen semifinaalit järjestettiin Kulinaaritalossa 25.
- 26.3. Kaikissa lajeissa kilpailtiin pareittain. Tarjoilijaopiskelijoiden ja matkailualan opiskelijoiden
kilpailuun osallistui kumpaankin yhdeksän paria, kokkien kilpailussa mitteli 11 paria. Kilpailijat saapuvat
Lahteen ammatillisista oppilaitoksista eri puolilta Suomea. Suomessa on järjestetty
ammattitaitokilpailuja kokki- ja tarjoilijaopiskelijoille jo 1980-luvun alkupuolelta asti. Matkailualan
opiskelijoiden SM-joukkuekilpailu järjestettiin nyt ensimmäisen kerran. SM-kilpailujen voittajajoukkueet
pääsevät edustamaan Suomea keväällä 2016 järjestettäviin pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin.
Sirkusartistikoulutus on muuttanut Hollolasta keskustan kampukselle ja keväällä valmistuvat
sirkusartistiopiskelijat toivat itse valmistamansa sooloesitykset Lahden kaupunginteatterin Eeronäyttämölle. Näyttämöllä esiintyi 17 kolmannen vuosikurssin sirkusartistiopiskelijaa. Sirkusesitys
Kynnys esitettiin kolme kertaa ajalla 31.3.–1.4.2015.
Uutta aikuiskoulutuksessa on tänä keväänä alkanut Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, jossa on
kolme ryhmää (yhteensä 75 tutkinnon suorittajaa). Tämän koulutuksen tavoitteena on kehittää julkisen
talouden esimiehiä omaksumaan yrittäjämäinen ajattelu- ja toimintatapa johtaessaan omaa
vastuualuettaan. Tutkinto on herättänyt paljon kiinnostusta samoin kuin tuotekehittäjän
erikoisammattitutkinto, jota suorittaa parhaillaan lähes 450 henkilöä. Suurin osa heistä suorittaa
tutkintoa oppisopimuksella ja tutkinnon suorittajia on myös Päijät-Hämeen ulkopuolelta. Tutkinto on
saanut erityisen hyvän vastaanoton ja suosion kuntien sosiaali- ja terveystoimissa. Koulutuksen
tavoitteena on kehittää tutkinnon suorittajan omaa työtä ja koko työyhteisön toimintoja.
Aava-kuntayhtymä koulutti merkittävän joukon vanhusten palveluhenkilöstöään ja sen esimiehet
kertoivat palautteessaan prosessien kehittyneen niin paljon, että se nosti taloudellista tulosta.
Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto (eat) koostuu kahdesta tutkinnon osasta. Ensimmäisessä
otetaan haltuun tuotekehityksen menetelmät ja tietopuolinen osaaminen sekä tehdään pienimuotoinen
harjoituskehitystyö. Toisessa osassa tehdään varsinainen omaa työtä kehittävä tuotekehitystyö.
Osavuosikatsaus Q1
ajalta 1.1. – 31.3.2015
3 (8)
17.4.2015
Mainitsemisen arvoista on sekin, että suurin osa tutkinnon suorittajista toimii esimiestehtävissä ja heillä
on taustalla useimmiten korkeakoulututkinto.
ESR-rahoitteinen Opintie-hanke alkoi 1.1.2015. Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat 16–29 –
vuotiaat päijäthämäläiset nuoret, jotka tarvitsevat yksilöllisiä opintopolkuja, koulutuksellisia matalan
kynnyksen ohjauspalveluja, jotka ovat vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa, opiskelu- tai
työpaikkaa sekä nuoret, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa tai jotka ovat vaarassa keskeyttää
ammatilliset opintonsa. Hankkeen kesto on 2,5 vuotta ja se tukee Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa
2014–2017 asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä. Hanke on Salpauksen, Heinolan kaupungin sekä
Sysmän ja Hartolan kuntien yhteishanke. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä Lahden kaupungin
Nuorisopalvelujen Ohjaamo-hankkeen kanssa, joka liittyy nuorisotakuun kuntakokeilun toteuttamiseen.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on koulutuksellisten ohjauspalvelujen kehittäminen Päijät-Hämeen
alueella.
Siirtymävaiheissa ja opiskeluun kiinnittymisessä tehdään yhteistyötä mm. perusopetuksen ja lukioiden
opinto-ohjauksen sekä etsivän nuorisotyön kanssa. Toinen tavoite on vakinaistaa ammatillinen
opinpajatoiminta Koulutuskeskus Salpauksessa. Pajatoiminnalla voidaan osaltaan ennalta ehkäistä
opiskelijan opintojen keskeyttämistä tai mahdollista opiskeluista eroamista. Lisäksi tavoitteena on
vakiinnuttaa toiminta, jolla ilman koulutuspaikkaa olevalla nuorella on mahdollisuus suorittaa
opinpajajaksolla ammatillisia opintoja.
Uudet tutkintojen perusteet (TUTKE2) tulevat opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti
voimaan 1.8.2015 alkavassa opetuksessa kaikille opiskelijoille ja uusien opetussuunnitelmien yhteisen
osan ja tutkintokohtaisten osien valmistelu on käynnissä aloilla. Tutkintojen toteutuksessa tulee
huomioida erityisesti osaamisperusteisuus ja työelämävastaavuus. Opintojen toteutus tulee järjestää
aiempaa enemmän opiskelijoiden henkilökohtaset tavoitteet huomioiden. Tämä edellyttää aiemmin
hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on vähentää
opintojen päällekkäisyyttä ja nopeuttaa tutkintojen suorittamista mm. kesäaikaa hyödyntämällä.
Teknologia-yksikön tekniikan alojen opetusalapäällikön virkaan valittiin Jarno Pöntinen (insinööri AMK)
ja Luonto ja asuminen -yksikön luonnonvara-alan opetusalapäällikön virkaan Heikki Tuomainen
(iktyonomi AMK). Uudet opetusalapäälliköt aloittavat tehtävissään huhtikuun aikana.
Salpauksen toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan arviointi
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) tavoitteeksi on asetettu, että kaikilla
ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa tukeva
järjestelmä. Salpauksen toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan itsearviointi toteutettiin kansallisen
kriteeristön pohjalta helmi-maaliskuussa arviointitilaisuuksissa, joihin osallistui laajasti eri
henkilöstöryhmien, työelämän ja muiden sidosryhmien edustajia. Opiskelijoiden näkemyksiä kuultiin
opiskelijoille järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa 21. ja 22.1. Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin mm.
opiskelija- ja työelämäpalautteita.
Salpauksen toimintajärjestelmän itsearvioinnin tuloksia ja kehittämiskohteita käsiteltiin 18.3. yhdessä
eri arviointialueiden vastuuhenkilöiden kanssa. Arvioinnin tulosten pohjalta nostettiin kolme keskeistä
kehittämisen painopistettä: 1) ammatillisen perustutkintojen uudistuksen toimeenpano ja
tulosperusteiseen rahoitukseen valmistautuminen, 2) opiskelijoiden osallistuminen toiminnan
suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen ja 3) Salpauksen aluevaikuttavuuden vahvistaminen
työelämä- ja sidosryhmäyhteistyötä kehittämällä. Läpäisevinä teemoina ovat yhteisöllisen
toimintakulttuurin rakentaminen, henkilöstön osaamisen varmistaminen sekä opiskelija- ja
työelämäpalautteen hyödyntäminen.
Osavuosikatsaus Q1
ajalta 1.1. – 31.3.2015
4 (8)
17.4.2015
Itsearvioinnin lisäksi Salpaus valikoitui yhdeksi 35:stä koulutuksen järjestäjästä, joihin tehdään ulkoinen
arviointikäynti. Salpauksen ulkoinen arviointikäynti toteutui 9.–10.4. Arviointikäynnin toteutti Kansallinen
koulutuksen arviointikeskus (Karvi). Ulkoisen arviointikäynnin aikana arviointiryhmä haastatteli n. 175
henkilöä: opiskelijoiden, henkilöstön, työelämän ja sidosryhmien edustajia. Lisäksi arviointiryhmä
tutustui Salpauksen sähköiseen toimintajärjestelmään ja dokumentteihin.
Ulkoisen arviointiryhmän mukaan Salpauksessa on vahva salpauslainen henki ja yhteinen tahtotila.
Arvioijat näkivät Salpauksen laatukulttuurin ominaispiirteinä yhteisöllisyyden, yhteen hiileen
puhaltamisen ja sitoutumisen. Salpauksen organisaatio ja toimintamalli on dynaaminen,
tulevaisuusorientoitunut ja systemaattisuuteen pyrkivä. Salpauksessa on kehittämismyönteinen ilmapiiri
ja toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti.
Kehittämiskohteina arviointiryhmä esitti eri koulutusalojen välisen tasalaatuisuuden kehittämisen sekä
hyvien käytäntöjen levittämisen ja vakiinnuttamisen. Lisäksi opiskelijoiden osallistumista Salpauksen
toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan menettelyjen kehittämiseen tulisi lisätä. Koulutuksen
arviointikeskus toimittaa tarkemman arviointiraportin kesäkuussa.
Itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin tulosten pohjalta Salpauksen johtoryhmä priorisoi
kehittämiskohteet, jotka otetaan huomioon Salpauksen uuden strategian ja kehitysohjelmien
valmistelussa kevään aikana.
Salpauksen strategian 2016–2020 valmistelu
Salpauksen strategiavalmistelu vuosille 2016–2020 käynnistyi keväällä 2014 hallituksen
lähetekeskustelulla. Salpauksessa strategia tarkoittaa Salpauksen tietä kohti haluttua tulevaisuutta.
Syksyllä 2014 on toteutettu arvoprosessi ja arvot vahvistettiin hallituksen kokouksessa 6.11.2014. Arvot
ovat: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne ja sloganimme ”Me muutamme maailmaa”.
Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle: opiskelijoille,
henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Arvoprosessi on osa Salpauksen toimintakulttuurin
vahvistamista.
Helmi-huhtikuussa toimintaympäristöanalyysiprosessi etenee yksikkökohtaisilla sisäisen toiminnan
arvioinneilla ja kilpailija-analyysillä. Toimintaympäristöanalyysissä hyödynnetään Päijät-Hämeen liiton
johdolla valmisteilla olevaa Päijät-Hämeen tulevaisuuden toimintaympäristön kuvausta.
Perustehtävän (missio) määrittely tehtiin yhtymähallituksessa maaliskuussa. Perustehtäväksi
määriteltiin ’Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen.’ Vision määrittämiseksi tehtiin kysely koko
henkilöstölle helmi-maaliskuussa. Hallitus määrittelee vision huhtikuussa.
Huhti-toukokuussa 2015 on varsinainen strategian laatimisvaihe. Uusi strategiakokonaisuus on
tarkoitus saada yhtymähallituksen käsittelyyn alkukesästä 2015. Strategiavalmisteluprosessissa on
hyödynnetty laajasti opiskelija-, asiakas- ja sidosryhmiltä sekä henkilöstöltä saatua tietoa.
Koulutuskeskus Salpauksen brändilinjausten valmisteluun on nimetty brändityöryhmä joulukuussa
2014. Brändityöryhmä koordinoi ja suunnittelee brändin kehittämistyötä.
Osavuosikatsaus Q1
ajalta 1.1. – 31.3.2015
5 (8)
17.4.2015
Henkilöstö
Salpauksen keskeiset henkilöstöä kuvaavat luvut 31.3.2015 on esitetty alla olevissa taulukossa.
Henkilöstömäärät läsnäolevat 31.3.2015 ilman sivutoimisia.
Yksikkö
hlö
Hyvinvointi
Luonto ja asuminen
Palvelualat
Teknologia
Opiskelijapalvelut
Oppimisen kehittämispalvelut
Rehtorintoimisto ja hallinto
Työelämäpalvelut Oppisopimustoimisto
Työelämäpalvelut Viestintä ja markkinointi
Oppilaitospalvelut Kiinteistöpalvelut
Oppilaitospalvelut Ravintolapalvelut
Oppilaitospalvelut Tietohallintopalvelut
Yhteensä
htv
96
118
219
101
111
20
34
13
8
53
71
44
888
89,4
116,3
206,4
98,9
103,7
19,4
33,6
13,0
8,0
50,0
68,3
44,0
850,8
OVTES(hlö) KVTES(hlö) TS(hlö)
87
7
2
96
16
6
190
29
92
9
52
59
2
18
1
33
13
8
42
11
71
44
520
349
19
Sairauspäivien määrä
Sairauspäivät/kalenteripäivää
Yhteensä kalenteripäiviä
Kalenteripäivää/hlö*
2 172
2,44
Koulutuspäivien määrä
Koulutuspäivät/tunneista
Yhteensä tunneista
Koulutuspäivää/hlö*
527,22
0,6
Rekrytointipäätösten henkilömäärä työehtosopimuksittain
OVTES
Toistaiseksi
Määräaikainen
Palkkionsaajat
Yhteensä
KVTES
10
84
0
94
TS
8
21
13
42
Yhteensä
2
2
0
4
20
107
13
140
Salpauksen henkilöstö tuottaa palveluja myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle taloushallinto- ja
palkanlaskentapalveluissa sekä ravintola- ja tietohallintopalveluissa.
Salpauksen henkilöstöjohtamista ohjaa 1.1.2015 alkaen henkilöstöasioiden toimintasääntö.
Toimintasäännöllä määrätään hallintosäännön mukaisen toimi- ja päätösvallan siirtämisestä
viranhaltijoille henkilöstöasioissa. Toimintasäännössä on lisäksi määritetty hallintosäännön ulkopuolisia
työnjohdolliseen määräysvaltaan kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia.
Helmi-maaliskuussa 2015 toteutettiin johtamis- ja hyvinvointikysely koko henkilöstölle. Kyselyn tuloksia
hyödynnetään yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistamisessa osana strategiaprosessia. Kyselyyn
vastasi 590 hlöä ja vastausprosentti oli 64,5 %. Kyselyn tulokset ovat kaikilla osa-alueilla yli kolmen,
joten voimme olla niistä iloisia. Tuloksia käsitellään yksiköissä ja koulutusaloilla kevään aikana
myöhemmin ilmoitettavan aikataulun mukaisesti. Yhteinen keskustelu tuloksista ja
kehittämistavoitteiden asettaminen on tärkeää johtamisen, esimiestyön ja työhyvinvoinnin
kehittämiseksi.
Osavuosikatsaus Q1
ajalta 1.1. – 31.3.2015
6 (8)
17.4.2015
Toimitilat
Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategian päivittäminen aloitettiin maaliskuussa 2014 yhteistyössä
Haahtela yhtiöiden kanssa. Tavoitteena on löytää tavoitetila toimitilojen määrälle ja toimintojen
sijoittamiselle siten, että Lahdessa Salpaus toimisi kahdella kampukselle keskustassa ja
Vipusenkadulla. Strategian toteutusaika olisi noin 10 vuotta.
Kuntayhtymän tavoitteena on toimitilojen määrän vähentäminen osana toiminnan sopeuttamista
niukkenevaan rahoitukseen. Samalla oppimisympäristöjä tulisi kehittää vastaamaan uudistuvan
opetuksen tarpeita. Kiinteistöjen tekniset tarpeet edellyttävät myös peruskorjauksia. Salpauksella on
merkittäviä toimitilojen peruskorjaustarpeita Lahdessa Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksilla
sekä Heinolassa Opintiellä. Kokonaisuuteen liittyy toimipisteiden määrän vähentäminen Lahdessa
kuudesta kahteen sekä Opintie 2:n kiinteistöstä luopuminen Heinolassa. Hankkeiden toteutuksesta
päätettäessä tulee huomioida rahoituksellisesta ja projektijohdollisesta näkökulmasta toteutuksien
vaiheistus ja aikataulutus.
Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun aloitusta esitetään siirrettäväksi yhdellä tai kahdella vuodella ja
Heinolan toimipisteen vielä saneeraamattoman A-osan aikataulutusta aikaistaa vastaavasti. Tästä
muutoksesta on tehty talousarviomuutosesitys toukokuun yhtymäkokoukselle. Esitettävä 1,150 milj.
euron määräraha on Opintie 1 saneeraamisen ensimmäinen vaihe, A-osan peruskorjauksesta, jonka
kokonaiskustannusarvio on noin 5,5 miljoona euroa. Hankkeen seuraavien vaiheiden toteutus ja
rahoitus on riippuvainen osaltaan Opintie 2:n jatkokäytöstä. Asiasta on käyty neuvotteluja Heinolan
kaupungin kanssa. Opintie 2 on osana Heinolan kaupungin kouluverkkoselvitystä ja lukion yksi
mahdollinen sijoituspaikka.
Opintien kampuksen näin mittava kehittäminen ei ole voimassa olevassa taloussuunnitelmassa ja tältä
osin se merkitsisi tuntuvaa lisäpanostusta lähivuosina Heinolan toimipisteen kehittämiseen.
Toteutukseen liittyvä tekijä on Opintie 2 kiinteistöstä luopuminen. Opintie 1 investointihankkeen
panostus olisi merkittävä, mutta mahdollistaisi sen, että näiden töiden jälkeen koko Opintie 1:n
rakennusmassa on peruskorjattu ja hyvässä käyttökunnossa pitkälle tulevaan.
Toimitilastrategian valmistelua jatketaan. Tilastrategian toteuttaminen edellyttää tutkintojen uudistuksen
kautta todellista opetuksen toteutuksen muutosta. Iso kuva Salpaus-tasolla valmistelussa on se, että
kun lähtötilanne Salpauksen vastuulla olevien tilojen määrässä v. 2013 oli noin 163 000 m2, olisi
tavoitetila 2025 noin 100 000 m2 (-39 prosenttia). Maaliskuussa saatiin Opetus- ja kulttuuriministeriöstä
ennakkotietokirje koulutuksen järjestämislupahausta, jossa OKM:n arvio ammatillisen koulutuksen
rahoituksesta vuonna 2017 eri koulutusmuodoissa oli keskimäärin -20 prosenttia verrattuna 2013
tasoon. Rahassa Salpaukselle tämä olisi noin -14 milj. euroa, ja josta vuoteen 2015 mennessä on
toteutunut noin puolet (-7 milj. euroa). Tieto ei tullut yllätyksenä, siksi myös toimitilastrategian
”väljemmät” versiot eivät ole valmistelua tyydyttäneet.
Olemme pyytäneet Lahden kaupungilta kannanottoa seuraaviin kysymyksiin:
- täytetäänkö keskustakampus ja supistetaan Vipusenkadun kiinteistöjen ja toiminnan määrää
tarvittavilta osin vai
- sijoitetaanko Vipusenkadulle toimintoja siten, että Pikku-Vesijärven puoleisesta päästä lukien
keskusta-kampuksen tiloja vapautuu muuhun käyttöön, ml. LAMKilta vapautuvat tilat?
Jos isossa kuvassa keskustakampuksen suojelullinen tilanne ja muu käyttötarkoituksen muutos
ammatillisesta koulutuksesta muuhun toimintaan nähdään epätarkoituksenmukaisena, on
keskustakampuksen täyttäminen mahdollista ottamalla toimitilastrategian valmistelussa asia huomioon
ja jättämällä Vipusenkadulle lähinnä isoa logistiikkaa vaativia toimintoja kuten metalliala, kuljetusala ja
rakentaminen.
Osavuosikatsaus Q1
ajalta 1.1. – 31.3.2015
7 (8)
17.4.2015
Koulutuskonsernilla on myynti- ja poistolistalla kiinteistöjä tai kiinteistöyhtiön tiloja yhteensä 29 210 m2.
Myynti- ja luovutustoimia jatketaan kevään aikana ja vuonna 2015 tulee arvioida Salpauksen
toiminnasta tyhjentyneiden kiinteistöjen mahdollisten lisäpoistokirjauksien tarvetta ennakoiden
todennäköisiä tulevia tappiota. Kertapoistot heikentävät tältä osin vuoden 2015 tulosta ja asiasta
tehdään syksyn yhtymäkokoukseen talousarviomuutosesitys.
Talouden toteuma 1.1.–31.3.2015
Talouden näkökulmasta Koulutuskeskus Salpauksen ensimmäinen vuosineljännes ei tuonut suuria
muutoksia. Kahtena edellisenä vuonna toteutetut ja aloitetut sopeuttamistoimet näkyvät, mutta tilanne
on jatkossakin erityisesti koulutusaloilla haasteellinen. Tämä edellyttää opetuksen ja ohjauksen
toimintatapojen kehittämistä tutkintojen uudistuksen suuntaisesti. Vaikka koko ammatillisen
koulutuksen rahoitusjärjestelmää koskeva uudistus tällä kertaa kariutui, on koulutuksenjärjestäjiä
kehotettu jatkamaan sopeutustoimia ja varautumista edelleen tiukkenevaan talouteen.
OKM:n aiempi päätös opiskelijapaikkojen vähennyksestä asteittain -380 vuoteen 2016 mennessä ja
yksikköhintarahojen leikkaukset vähentävät tänä vuonna Salpauksesta 160 opiskelijapaikkaa. Tämä ja
edelleen tiukka aikuiskoulutuksen myynti- ja kannattavuustilanne edellyttävät jatkuvaa
opiskelijapaikkojen ja toimitilojen sijoittumissuunnittelua sekä tarkkaa toiminnan ohjausta.
Aikuiskoulutuksen myynti on kokonaisuudessaan laskenut edellisen vuoden maaliskuun tilanteeseen
verrattuna -3,3 %. Suurimmat muutokset on tapahtunut henkilöstö- ja työvoimakoulutuksessa sekä
tietopuoleisen oppisopimuksen myynnissä. Vastaava lasku heijastuu myös koulutuksen myynnin
tilauskantaan. Uusina aikuiskoulutuksen toteutus- ja rahoitusmuotoina on Nuorten aikuisten
osaamisohjelma (20–29 -vuotiaat) ja Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen -ohjelma (30–50 vuotiaat).
Osavuosikatsauksen talousraporteista on poistettu Tuoterenkaan vielä vuoden 2015 talousarviossa
oleva osuus. Talousarviomuutosesitys tästä muutoksesta on tehty yhtymäkokouksen 11.5.2015
kokoukseen.
Tuotot ovat kertyneet 27,0 prosenttia talousarvion tavoitteesta. Vertailu edellisvuoteen osoittaa
rakennemuutoksen vaikutuksen kuntayhtymän talouteen. Tuotoista ja kuluista on poistunut noin yksi
kolmasosa (33 %).
Koulutuskeskus Salpauksen yksikköhintatuotot (perusrahoitus) ovat laskeneet -6,5 % ja aikuiskoulutus
-3,3 prosenttia edellisvuoteen. Kulut ovat kertyneet 26,4 prosenttisesti talousarviosta. Tilikauden
tulokseksi muodostuu -76 458 euroa, jossa Tuoterenkaan yhtiöittämisen kustannuksia on -7 706,03
euroa. Nämä kustannukset, jotka huomioidaan Tuoterenkaan toiminnan lopputilityksessä
yhtymäkokouksen päättäessä asiasta toukokuussa.
Henkilöstökulujen toteumaprosentti on 26,4 %. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista on 58,8
prosenttia, kun se vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana oli 62,2 prosenttia. Uuden Salpauksen
(Salpaus + Yhteiset palvelut) henkilöstökulut ovat alentuneet -8,9 prosenttia, -1 209 601 euroa.
Henkilötyövuosien (htv) määrä on laskenut vuoden 2014 maaliskuusta -89,95, josta noin 40
henkilötyövuotta selittyy Lahden ammattikorkeakoulu Oy:ön siirtyneet Yhteisten palveluiden henkilöt.
Talouden toteumissa näkyvät opiskelijamäärien ja -työpäivien muutos edellisvuoteen.
Yksikköhintarahoitteinen ammatillinen peruskoulutus -253 opiskelijaa, yksikköhintarahoitteinen
oppisopimuskoulutus +160 opiskelijaa, koulutuksen myynti -12 205 opiskelijatyöpäivää.
Osavuosikatsaus Q1
ajalta 1.1. – 31.3.2015
8 (8)
17.4.2015
Rakennemuutoksen vaikutus 1-3/2015 talouden tarkastelussa
Satunnaiset erät tuloslaskelmassa ja pysyvien vastaavien luovutustulot ja oman pääoman muutokset
rahoituslaskelmassa ovat Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle siirtyneen apporttiomaisuuden ja Lahden
kaupungille myytävien Työhönvalmennus Valma Oy:n osakkeiden kirjauksia.
Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle siirretty kassavarojen osuus heti vuoden ensimmäisinä
pankkipäivinä oli 6,7 miljoonaa euroa, joka vaikuttaa kuntayhtymän kassavarojen muutokseen.
Edelleen kuntayhtymän 31.3.2015 tilanteen kassavaroista Lamk Oy:lle kuuluu 5,8 milj. euroa.
Kuntayhtymän omien kassavarojen osuus on noin 19,5 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon myös
Lahden kaupungille takaisin maksettavan Tuoterenkaan laina 455 647,87 euroa. Lamk Oy:lle ja Valma
Oy:lle maksettavat lopputilitykset toteutetaan päätösten mukaisessa aikataulussa siirtopäätösten
saatua lainvoiman.
Kuntayhtymän maksuvalmiutta arvioitaessa tulee edellä mainitut siirtovelat ottaa huomioon. Maksu on
kasvanut 111 päivään, mutta quick ratio -tunnusluvulla (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat)
tarkasteltuna se on 1,14. Maksuvalmius vuotta aiemmin oli 72 päivää, mutta quick ratio 1,30.
Rakennemuutos näkyy taseen erien pienemisenä ja erityisesti osakkuusyhteisöjen osuudet ja osakkeet
rivillä, jossa muutos tilinpäätöksestä 2014 on -4,770 miljoonaa euroa, joka vastaa Osaamiskiinteistöt
Oy:n osakkeiden luovutusta Lamk Oy:lle. Muissa osakkeissa ja osuuksissa merkittävin muutos on
1,512 milj. euron osakemerkintä Lamk Oy:stä kuntayhtymän suoraan luovuttamalla
apporttiomaisuudella kahdeksan (8) omistajakunnan puolesta. Lahden ammattikorkeakoulun
apporttiomaisuuden luovutus vaikutti lisäksi erityisesti rahoihin ja pankkisaamisiin sekä edellisten
tilikausien ylijäämiin. Lyhytaikaiset velat ovat kasvaneet edellä selitetyistä syistä osana yhtiöittämisten
toteutusta. Suhteellinen velkaantuneisuus on sitä kautta kasvanut.
Lisätietoja tarvittaessa antavat
-
toimitusjohtaja Martti Tokola,
sähköposti martti.tokola[at]salpaus.fi , puhelin 050 526 5917
rehtori Päivi Saarelainen, Koulutuskeskus Salpaus,
sähköposti päivi.saarelainen[at]salpaus.fi , puhelin 0500 716 751
henkilöstöjohtaja Lena Siikaniemi,
sähköposti lena.siikaniemi[at]phkk.fi , puhelin 050 526 5997
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TULOSLASKELMA
TA 15 sis. TA
muutoksen
TOT 1-3 / 15
1.1.- 31.3.2015
(3 kk = 25 %)
Tot-% 15
TP 14
Euro
TOT 1-3 / 14
Tot-% 14
Toimintatuotot
Myyntituotot valtiolta
Myyntituotot kunnilta
Myyntituotot kuntayhtymi
Myyntituotot muilta
Opetus- ja kultt.toimen
Muut palvelumaksut
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
78 469 591
66 174 061
699 281
25 000
6 992 064
15 800
1 775 885
2 787 500
-
21 203 201
16 994 432
224 832
29 920
1 624 900
26 401
879 096
1 422 897
723
27,0
25,7
32,2
119,7
23,2
167,1
49,5
51,0
-
128 970 259
105 820 545
2 693 422
1 105 761
10 477 628
237 703
13 999
7 217 533
1 226 341
177 326
31 633 758
26 902 828
511 963
129 381
2 209 516
62 685
3 719
1 552 896
246 713
14 056
24,5
25,4
19,0
11,7
21,1
26,4
26,6
21,5
20,1
7,9
Valmistus omaan käyttöön
-
-
-
64 317
-
0,0
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Ostot tilikauden aikana
Varaston lisäys/vähennys
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
- 71 722 079
- 47 141 580
- 12 216 192
- 8 662 558
571 000
- 962 599
- 1 845 631
- 1 464 519
- 18 917 464
- 12 464 055
- 3 167 488
- 2 305 866
58 566
- 237 908
- 440 432
- 360 280
26,4
26,4
25,9
26,6
10,3
24,7
23,9
24,6
- 115 999 681
- 76 769 035
- 19 019 347
- 12 193 703
506 322
- 1 432 463
- 5 514 617
- 1 576 838
- 28 380 790
- 19 672 440
- 3 819 805
- 3 249 482
188 061
- 343 377
- 1 335 103
- 148 642
24,5
25,6
20,1
26,6
37,1
24,0
24,2
9,4
6 747 512
2 285 737
33,9
13 034 895
3 252 968
25,0
35 000
- 277 500
- 16 300
1 045
1 901
- 38 180
- 5 127
3,0
13,8
31,5
118 661
18 859
- 168 376
- 22 606
10 884
1 564
- 420
- 6 199
9,2
8,3
0,2
27,4
6 488 712
2 245 376
34,6
12 981 433
3 258 797
25,1
- 9 312 200
-
- 2 322 206
3 442 279
- 3 441 907
24,9
-
- 9 966 559
1 060 204
- 385 119
- 2 530 750
-
25,4
0,0
0,0
- 2 823 488
- 76 458
2,7
3 689 960
728 047
19,7
712 298
-
193 403
-
27,2
-
712 299
- 13 158
-
-
0,0
0,0
-
- 2 111 190
116 945
-5,5
4 389 101
728 047
16,6
10,6 %
15 600 788
26,0
10,1 %
98 607 948
10,3 %
24 877 433
25,2
Toimintakate
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Suunnitelman mukaiset
poistot
Kertaluonteiset poistot
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Tilikauden tulos
Poistoeron lisäys ja väh
Varausten lisäys ja vähe
Rahastojen lisäys ja väh
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Vuosikate %
8,3 %
60 048 628
Perusrahoitus
Perusrahoituksen osuus
toimintatuotoista %
76,5 %
Henkilöstökulut /
toimintotuotot %
60,1 %
73,6 %
76,5 %
78,6 %
58,8 %
59,5 %
62,2 %
Talousarviomuutoksessa (yhtymäkokous 11.5.2015) Tuoterengas poistetaan kuntayhtymän talousarviosta.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TULOSLASKELMAVERTAILU
TP 12
TP 13
TP 14
Toimintatuotot
Myyntituotot valtiolta
Myyntituotot kunnilta
Myyntituotot kuntayhtymi
Myyntituotot muilta
Opetus- ja kultt.toimen
Muut palvelumaksut
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
131 560 173
109 708 843
2 214 734
821 298
9 149 335
183 321
10 924
8 709 177
666 226
96 313
131 406 608
109 713 559
2 333 063
826 853
9 474 674
206 067
13 237
7 762 653
751 951
324 551
128 970 259
105 820 545
2 693 422
1 105 761
10 477 628
237 703
13 999
7 217 533
1 226 341
177 326
Valmistus omaan käyttöön
-
260 558
64 317
- 120 647 834
- 84 152 178
- 17 904 669
- 12 210 463
- 118 209 977
- 80 597 796
- 17 741 025
- 12 383 487
- 115 999 681
- 76 769 035
- 19 019 347
- 12 193 703
489 459
- 1 494 863
- 3 950 933
- 1 424 187
- 373 755
- 1 555 732
- 4 145 538
- 1 412 643
10 912 339
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Ostot tilikauden aikana
Varaston lisäys /
vähennys
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
Toimintakate
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Suunnitelman mukaiset
poistot
Kertaluonteiset poistot
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Tilikauden tulos
Poistoeron lisäys ja väh
Varausten lisäys ja vähe
Rahastojen lisäys ja väh
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
1.1.- 31.3.2015
(3 kk = 25 %)
Muutos %
TOT 1-3 / 15
Muutos %
31 633 758
26 902 828
511 963
129 381
2 209 516
62 685
3 719
1 552 896
246 713
14 056
21 203 201
16 994 432
224 832
29 920
1 624 900
26 401
879 096
1 422 897
723
-
-
-1,9
-4,8
7,2
-1,5
- 28 380 790
- 19 672 440
- 3 819 805
- 3 249 482
- 18 917 464
- 12 464 055
- 3 167 488
- 2 305 866
-33,3
-36,6
-17,1
-29,0
506 322
- 1 432 463
- 5 514 617
- 1 576 838
-235,5
-7,9
33,0
11,6
188 061
- 343 377
- 1 335 103
- 148 642
58 566
- 237 908
- 440 432
- 360 280
-68,9
-30,7
-67,0
142,4
13 457 189
13 034 895
-3,1
3 252 968
2 285 737
-29,7
160 456
39 962
- 294 448
- 1 161
73 037
18 188
- 200 453
- 22 960
118 661
18 859
- 168 376
- 22 606
62,5
3,7
-16,0
-1,5
10 884
1 564
- 420
- 6 199
1 045
1 901
- 38 180
- 5 127
-90,4
21,5
8980,4
-17,3
10 817 148
13 325 000
12 981 433
-2,6
3 258 797
2 245 376
-31,1
- 6 761 842
5 000
-
- 10 253 222
- 8 773
406 155
-
- 9 966 559
1 060 204
- 385 119
-2,8
-100,0
161,0
-
- 2 530 750
-
- 2 322 206
3 442 279
- 3 441 907
-8,2
-
4 060 305
3 469 159
3 689 960
6,4
728 047
- 76 458
-110,5
512 299
- 20 104
-
512 299
- 14 199
-
712 299
- 13 158
-
39,0
-7,3
-
-
193 403
-
-
4 552 500
3 967 260
4 389 101
10,6
728 047
116 945
-83,9
10,1 %
102 297 670
10,1 %
98 607 948
-3,6
10,3 %
24 877 433
10,6 %
15 600 788
-37,3
77,8 %
76,5 %
78,6 %
73,6 %
61,3 %
59,5 %
62,2 %
58,8 %
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Vuosikate %
8,2 %
101 108 252
Perusrahoitus
Perusrahoituksen osuus
toimintatuotoista %
76,9 %
Henkilöstökulut /
toimintotuotot %
64,0 %
-1,9
-3,5
15,4
33,7
10,6
15,4
5,8
-7,0
63,1
-45,4
TOT 1-3 / 14
Euro
-33,0
-36,8
-56,1
-76,9
-26,5
-57,9
-100,0
-43,4
476,7
-94,9
KOULUTUSKONSERNIN RAHOITUSLASKELMA
Euro
TA 2015 sis.
TA muutoksen
1.1.- 31.3.2015
1.1.- 31.3.2014
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoitukseen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien kassavirta
6 488 712
2 245 376
372
-372
3 258 797
-4 281 000
-1 732 830
-1 876 032
2 207 712
7 065 660
1 382 765
2 500 000
-1 807 000
-117 732
-134 550
-10 822 000
-15 409 230
6 553 115
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahoituksen rahavirta
RAHAVAROJEN MUUTOS
-345 443
-52 179
1 244 491
1 954 322
-5 345
-188 061
2 439 464
-121 772
-10 129 000
-12 725 771
1 989 736
-7 921 288
-5 660 111
3 372 501
25 713 067
31 373 177
24 522 970
21 150 469
152 %
130 %
174 %
107 %
4
-
121 %
15
111
162 %
24
73
Rahavarat 31.3.
Rahavarat 1.1.
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 31.3.
Investointien tulorahoitus %
Pääomamenojen tulorahoitus %
Lainahoitokate
Kassan riittävyys (pv)
Investointien tulorahoitus, % =
100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno
Pääomamenojen tulorahoitus % =
100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainalyhennykset)
Lainahoitokate =
(Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainalyhennykset)
Kassan riittävyys (pv) =
90 pv x Rahavarat 31.3. / Kassasta maksut ajalta 1.1.- 31.3.2015
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TASE
Euro
Hiltr
Muuto
s -%
31.3.2014
Muutos
-%
TP 2012
TP 2013
TP 2014
31.3.2015
111 065 131
109 445 051
103 940 371
-5,0
108 790 334
96 798 253
-11,0
462 661
462 661
413 592
413 592
243 162
243 162
-41,2
-41,2
355 356
355 356
184 430
184 430
-48,1
-48,1
100 186 797
3 621 698
84 773 358
130 678
5 283 133
45 335
6 332 596
10 415 672
30 000
10 142 435
239 487
3 750
-
98 943 222
3 503 658
86 955 400
98 008
5 093 518
45 335
3 247 303
10 088 237
72 000
9 425 827
488 920
3 250
98 240
93 163 387
3 249 867
85 055 256
65 037
4 378 480
45 335
369 412
10 533 822
529 271
9 425 827
440 450
3 250
135 024
-5,8
-7,2
-2,2
-33,6
-14,0
0,0
-88,6
4,4
635,1
0,0
-9,9
0,0
37,4
98 346 740
3 503 658
85 014 012
91 904
4 568 495
45 335
5 123 335
10 088 237
72 000
9 785 418
129 330
3 250
98 240
89 815 246
3 249 867
83 092 457
61 174
2 824 033
587 716
6 798 577
72 000
4 655 827
1 932 476
3 250
135 024
-8,7
-7,2
-2,3
-33,4
-38,2
-100,0
-88,5
-32,6
0,0
-52,4
1394,2
0,0
37,4
B TOIMEKSIANTOJEN VARAT
33 050
33 050
33 050
0,0
33 050
25 681
-22,3
Muut toimeksiantojen varat
33 050
33 050
33 050
0,0
33 050
25 681
-22,3
31 567 071
31 662 952
39 440 731
24,6
32 784 050
32 588 308
-0,6
I Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet
2 725 539
703 110
1 688 861
333 568
2 351 784
633 512
1 499 161
219 111
2 344 140
371 000
1 896 140
77 000
-0,3
-41,4
26,5
-64,9
2 539 845
592 711
1 718 696
228 438
2 396 319
371 000
1 954 707
70 612
-5,7
-37,4
13,7
-69,1
II Saamiset
7 830 788
8 160 699
5 723 414
-29,9
5 721 235
4 478 923
-21,7
7 830 788
2 313 902
909 487
4 607 399
8 160 699
2 602 844
522 933
5 034 921
5 723 414
2 771 843
427 434
2 524 137
-29,9
6,5
-18,3
-49,9
5 721 235
1 314 777
605 186
3 801 272
4 478 923
1 459 180
1 083 439
1 936 303
-21,7
11,0
79,0
-49,1
16 000 000
16 000 000
9 000 000
-43,8
19 500 000
5 010 744
5 150 469
22 373 177
334,4
5 022 970
25 713 067
411,9
142 665 252
141 141 053
143 414 152
1,6
141 607 433
129 412 242
-8,6
VASTAAVAA
A PYSYVÄT VASTAAVAT *)
I Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
II Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset han.
III Sijoitukset
Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet
Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet
Muut osakkeet ja osuudet
Muut pysyvät lainasaamiset
Muut pysyvät saamiset muilta
C VAIHTUVAT VASTAAVAT
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset (alv, valtionosuus)
Siirtosaamiset
III Rahoitusarvopaperit
Sijoitukset
rahamarkkinainstrumentteihin
IV Rahat ja pankkisaamiset
*) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin.
-
-100,0
Muuto
s -%
31.3.2014
31.3.2015
Muutos
-%
TP 2012
TP 2013
TP 2014
A OMA PÄÄOMA
94 514 209
96 073 869
98 931 461
3,0
96 801 916
83 639 175
-13,6
I
II
IV
V
50 183 111
15 351 855
24 379 714
4 599 529
50 183 111
12 944 255
28 979 243
3 967 259
50 183 111
11 412 747
32 946 502
4 389 101
0,0
-11,8
13,7
10,6
50 183 111
12 944 255
32 946 502
728 047
47 829 200
11 412 747
24 280 284
116 945
-4,7
-11,8
-26,3
-83,9
18 512 897
18 000 599
17 288 300
-4,0
18 000 599
17 094 897
-5,0
8 008 168
8 495 870
7 783 571
-8,4
8 495 870
7 590 168
-10,7
10 504 729
9 504 729
9 504 729
0,0
9 504 729
9 504 729
0,0
D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
957 367
944 465
955 925
1,2
939 120
603 112
-35,8
Muut toimeksiantojen pääomat
957 367
944 465
955 925
1,2
939 120
603 112
-35,8
28 680 779
26 122 121
26 238 466
0,4
25 865 798
28 075 057
8,5
I Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
8 504 087
8 122 973
381 114
6 979 545
6 732 982
246 564
5 471 823
5 342 991
128 832
-21,6
-20,6
-47,7
6 979 545
6 732 982
246 564
5 471 823
5 342 991
128 832
-21,6
-20,6
-47,7
II Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
20 176 692
1 524 541
3 963 181
2 853 382
11 835 588
19 142 575
1 389 991
134 550
3 387 489
2 760 494
11 470 051
20 766 644
1 389 991
573 379
2 886 390
2 947 729
12 969 155
8,5
0,0
326,1
-14,8
6,8
13,1
18 886 253
1 389 991
245 000
1 572 141
2 116 667
13 562 454
22 603 234
1 389 991
455 648
700 224
1 875 446
18 181 925
19,7
0,0
-100,0
-55,5
-11,4
34,1
142 665 252
141 141 053
143 414 152
1,6
141 607 433
129 412 242
-8,6
VASTATTAVAA
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
Investointivaraukset
E VIERAS PÄÄOMA
TASEEN TUNNUSLUVUT
Suhteellinen velkaantuneisuus %
Lainakanta %
21,8 %
7,0 %
21,8 %
6,0 %
21,8 %
5,2 %
20,2 %
5,9 %
33,1 %
5,7 %