Pöytäkirja 13.4.2015 - Koulutuskeskus Salpaus

Transcription

PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
Aika
13.04.2015 klo 08:30 - 11:50
Paikka
Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos
7/2015
1
Osallistujat
Läsnä
Nimi
Salmi Kari
Vahter Merja
Aaltonen Kalle
Alonen Aino
Hilkemaa Juhani
Ijäs Paula
Maattola Helena
Perkiö Irmeli
Tonteri Jukka
Virtanen Seppo
Poissa
Nordström Harry
Muu
Tokola Martti
Saarelainen Päivi
Launiemi Reija
Kangasaho Tommi
Salmela Risto
Toivonen Hannu
Tuutti Kari
Heinonen Hannu
Katajisto Seija
Kilpinen Tuula
Mikkonen Arja
Siikaniemi Lena
Kallioinen Outi
Golnick Teija
Klo
8:30 - 11:50
8:45 - 11:50
8:45 - 11:50
8:30 - 10:55
8:30 - 11:50
8:40 - 11:05
8:30 - 11:50
8:30 - 11:50
8:30 - 11:50
8:30 - 10:55
Tehtävä
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
Lisätiedot
jäsen
8:30 - 11:50
8:30 - 11:50
8:30 - 11:50
8:30 - 8:55
9:00 - 9:10
9:10 - 9:40
9:10 - 10:30
10:55 - 11:40
11:05 - 11:40
11:05 - 11:40
11:05 - 11:40
8:55 - 11:40
8:55 - 9:00
8:55 - 9:00
toimitusjohtaja, esittelijä
rehtori, esittelijä
pöytäkirjasihteeri
tietohallintojohtaja
opetusalajohtaja
rakennuttajapäällikkö
kiinteistöjohtaja
vararehtori
vararehtori
viestintä- ja markkinointijohtaja
rehtorin sihteeri
henkilöstöjohtaja
rehtori, Lamk Oy
henkilöstöpäällikkö, Lamk Oy
§ 78, 79
§ 80
§ 81
§ 81, 82, 83, 88
§ 85, 86
§ 86
§ 86
§ 86
§ 86, 87
§ 87
§ 87
Allekirjoitukset
Kari Salmi
puheenjohtaja
Käsitellyt asiat
Reija Launiemi
pöytäkirjanpitäjä
75-80 ja 82-92 §
Martti Tokola
pöytäkirjanpitäjä
81 §
Helena Maattola
86-92 §
Juhani Hilkemaa
75-92 §
75 - 92
Pöytäkirjan tarkastus
____ /____ ______
Aino Alonen
75-85 §
Pöytäkirja yleisesti nähtävillä
Lahdessa ____ /____ _____
Reija Launiemi, hallintosihteeri
Pöytäkirja
7/2015
2
KÄSITELLYT ASIAT
§
Otsikko
Sivu
75
Kokouksen avaus
3
76
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4
77
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
5
78
Liittyminen KL-kuntahankintojen kilpailuttamaan IT-laitteiden
hankintaan ja niihin liittyvien palveluiden puitesopimukseen
6
79
Liittyminen Lahden kaupunkiseudun hankintapalveluiden
kilpailuttamaan tietoliikennepalveluiden hankintaan
tietoliikenteen osalta
8
80
Koulutuskeskus Salpauksen auto,- kuljetus- ja logistiikka-alan
ajoneuvokaluston hankinta, investointitalousarvion muutos
vuodelle 2015
9
81
Koulutuskeskus Salpauksen Jokimaan maneesin
uudisrakennuksen (Jokimaankuja 10) ja juoksutarhojen
(Jokimaankuja 8) muutostöiden suunnitelmien hyväksyntä ja
urakoitsijoiden valinta
14
82
Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8 osakkeiden siirto PäijätHämeen koulutuskonsernilta Lahden kaupungille
peruspääoman ja ylijäämien palautuksena kuntayhtymästä
16
83
Tilannekatsaus kuntayhtymässä myytävänä tai luovutettavissa
olevista kiinteistöistä
18
84
Kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen ja
suojatyötoiminnan (Tuoterenkaan) toiminnan päättäminen
Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymässä
19
85
AduSal Oy:n toiminnan lopettaminen
24
86
Koulutuskeskus Salpauksen strategia vuosille 2016 - 2020,
valmistelu, perustehtävän ja vision määrittely
26
87
Lausunnon antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle, valitus
14/5305/4 hallinto-oikeuden päätöksestä 12.12.2014 dnro
00550/13/KO/2207
29
88
Teinintie 4:n kiinteistön ostotarjouksen hyväksyminen
47
89
Päätöspöytäkirjojen ja -luetteloiden täytäntöönpano
48
90
Ilmoitusasiat
49
91
Muut asiat
50
92
Muutoksenhakuohjeet
51
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 75
Kokouksen avaus
Hallitus § 75
Toimitusjohtaja:
Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen.
Päätös:
Puheenjohtaja avasi kokouksen.
7/2015
3
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 76
7/2015
4
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Hallitus § 76
Toimitusjohtaja:
Hallituksen puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Päätös:
Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 77
7/2015
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Hallitus § 77
Toimitusjohtaja:
Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi jäsentä tarkastamaan tästä
kokouksesta laadittavan pöytäkirjan.
Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat hallituksen jäsenet
Paula Ijäs ja Aino Alonen.
Päätös:
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin hallituksen jäsenet Aino Alonen ja
Juhani Hilkemaa.
Aino Alonen poistui kokouksesta § 85 jälkeen. Helena Maattola toimi
toisena pöytäkirjan tarkastajana § 86 alkaen.
5
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 78
7/2015
6
Liittyminen KL-kuntahankintojen kilpailuttamaan IT-laitteiden hankintaan ja niihin liittyvien palveluiden
puitesopimukseen
Hallitus § 78
Päijät-Hämeen koulutuskonsernilla on voimassa oleva puitesopimus PC- ja
MAC-tietokoneiden ja IT-pientarvikkeiden hankinnasta 31.3.2015 asti.
Asiasta on konsernihallituksen päätös 7.3.2011 § 38.
Puitesopimustoimittajien (Businessforum Oy ja Humac Oy) kanssa on
sovittu nykyisen sopimuksen jatkamisesta siihen asti, kunnes PäijätHämeen koulutuskonserni on tehnyt uuden päätöksen, koskien ko.
hankintoja.
Hankinnan kokonaishinnaksi ilman arvonlisäveroa on arvioitu n. 1 000 000
€/vuosi.
Tietohallintopalveluiden tekemän kartoituksen perusteella järkevin ja
taloudellisin ratkaisu on olla itse kilpailuttamatta ko. hankintaa uudelleen,
koska yleistrendinä on tiedossa jopa 30 %:n laitehintojen nousu, johtuen
dollarin kurssista euroon nähden.
Kartoituksen perusteella on tässä vaiheessa kokonaistaloudellisesti
järkevintä siirtyä KL-kuntahankintojen kilpailuttamaan puitesopimukseen,
jolloin hintojen nousu tulee olemaan maltillisempi, arviolta n. 10 %.
KL-Kuntahankinnat Oy on hankintalain 11 §:n tarkoittama Suomen
Kuntaliitto ry:n omistama yhteishankintayksikkö. Kuntahankinnat toteuttaa
hankintalain 31 §:n mukaisia puitejärjestelykilpailutuksia, huolehtii
puitesopimusten tekemisestä sekä niiden ylläpidosta asiakkaittensa
puolesta. Kuntahankintojen asiakkaita voivat olla suomalaiset kunnat,
kuntayhtymät, hankintarenkaat, kunnalliset liikelaitokset sekä kuntien
omistamat konserniyhtiöt. Kuntahankinnat kilpailuttaa puitejärjestelyjä ns.
avoimina kilpailutuksina, joka mahdollistaa sen, että puitejärjestelyyn voi
liittyä edellä mainittuja asiakkaita koko sopimuskauden aikana.
Yhtiön tavoite on tuoda volyymietua, laatua, hinta- ja prosessisäästöjä sekä
monipuolista hankintaosaamista kaikkien kunta-asiakkaiden ulottuville. Yhtiö
keskittyy kilpailutuksiin, joissa saadaan selvää mittakaavaetua
hintasäästöinä ja prosessihyötyinä ja joissa paikallista tarjontaa ei yleensä
ole.
KL Kuntahankintojen sopimus on voimassa 2.11.2013 – 1.11.2017,
toimittajana Businessforum Oy. Hinnoittelu ja tuotteet perustuvat
kilpailutuksen voittaneeseen tarjoukseen.
Kuntahankintojen palvelumaksu on 1,5 % ostojen verottomasta arvosta.
Palvelumaksu sisältyy toimittajan tarjouksen hintoihin.
Päijät-Hämeen koulutuskonserni liittyy em. KL-kuntahankintojen
puitesopimukseen ajalle 1.4.2015 - 31.3.2016. Lisäksi hallitus valtuuttaa
toimitusjohtajan päättämään tarpeen vaatiessa sopimuksen jatkamisesta
KL-kuntahankintojen kanssa aina sopimuskauden loppuun asti 1.11.2017.
Eri hankintavaihtoehtoja on tarpeen tarkastella 31.3.2016 mennessä, mm.
mahdollisesti vuoden 2016 alusta käynnistyvää ammattikorkeakoulujen
yhteistä kilpailutusta koskien tietokoneiden hankintoja.
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 78
7/2015
7
Puitesopimuksessa ovat mukana myös Lamk Oy ja Valma Oy, joille
palvelusopimuksen kautta tuotetaan laitehankintapalveluita.
Tarjousvertailu esitellään kokouksessa. Asiantuntijana kokouksessa on
tietohallintojohtaja Tommi Kangasaho.
Toimitusjohtaja:
Konsernin hallitus päättää, että PC- ja MAC-tietokoneiden ja ITpientarvikkeiden hankintojen osalta liitytään KL-kuntahankintojen
kilpailuttamaan puitesopimukseen ajalle 1.4.2015 – 31.3.2016. Lisäksi
hallitus valtuuttaa toimitusjohtajan päättämään tarpeen vaatiessa
sopimuksen jatkamisesta KL-kuntahankintojen kanssa aina sopimuskauden
loppuun asti 1.11.2017.
Hallitus valtuuttaa toimitusjohtajan allekirjoittamaan sopimusasiakirjat KLkuntahankintojen kanssa.
Päätös:
Päätösesitys hyväksyttiin.
Lisätietoja tarvittaessa antaa tietohallintojohtaja Tommi Kangasaho,
tommi.kangasaho[at]salpaus.fi
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 79
7/2015
8
Liittyminen Lahden kaupunkiseudun hankintapalveluiden kilpailuttamaan tietoliikennepalveluiden
hankintaan tietoliikenteen osalta
Hallitus § 79
Päijät-Hämeen koulutuskonsernilla on voimassa oleva
tietoliikennepalveluiden toimittamissopimus DNA Oy:n kanssa. Varsinainen
sopimus on alkanut 1.1.2010 ja päättynyt 31.12.2012, jonka jälkeen on
otettu käyttöön vielä mahdolliset kolme erillistä optiovuotta vuosille 2013,
2014 ja viimeisenä vuosi 2015, jossa on kuukausittainen
irtisanomismahdollisuus.
Päijät-Hämeen koulutuskonserni sitoutui 6.3.2014 optiona
tietoliikennepalveluiden (tietoliikenne runkoverkko, toimipisteyhteydet,
internet-yhteys sekä yritystasoiset ADSL-liittymät) osalta Lahden
kaupunkiseudun hankintapalveluiden toteuttamaan tietoliikenne- ja
viestintäratkaisuiden kilpailutukseen. Kilpailu käynnistettiin keväällä 2014.
Kilpailutuksen teki mm. puhe- ja tietoliikennekilpailutuksiin erikoistunut
konsulttitoimisto Learnpoint Oy. Sopimusaika on 5 vuotta, jonka jälkeen
sopimus jatkuu toistaiseksi voimassaolevana niin, että asiakkaan
irtisanomisaika on 3 kk ja toimittajalla 9 kk.
Kilpailutuksen perusteella tietoliikenne- ja viestintäratkaisuiden toimittajaksi
valittiin DNA Oy. Kilpailutuksen hintatietojen perusteella Päijät-Hämeen
koulutuskonsernin Tietohallintopalveluiden tekemän vertailujen mukaan ko.
sopimukseen on taloudellisesti järkevää lähteä mukaan. Nykyiset PHKKn
tietoliikenne kustannukset ovat olleet koko nykyisen sopimuskauden ajan jo
vuodesta 2010 alkaen seudullisesti erittäin kilpailukykyiset ja uuden
kilpailutuksen myötä kustannukset eivät tule mainittavasti nousemaan.
Nykyiset PHKKn tietoliikennekustannukset ovat n. 147 100 €/vuosi.
Uudessa sopimuksessa vastaavilla palveluilla kustannukset ovat n.154 000
€/vuosi, eli viiden vuoden sopimuksella nykyistä vastaavalla palvelusisällöllä
kokonaiskustannukset ovat n. 770 000 €.
Sopimus sisältää myös nykyisten LAMK Oy:n ja Valma Oy:n
tietoliikenneyhteydet, jotka PHKK toimittaa palvelusopimuksen mukaisesti.
Toimipisteyhteyksiä voidaan vapaasti poistaa tai lisätä sopimuskauden
aikana, kaikki toimipisteyhteydet kustannuksineen on eriteltynä omina
liittymäsopimuksinaan.
Asiantuntijana kokouksessa on tietohallintojohtaja Tommi Kangasaho.
Toimitusjohtaja:
Konsernin hallitus päättää, että solmitaan sopimus PHKKn
tietoliikennepalveluiden osalta Lahden kaupunkiseudun hankintapalveluiden
toteuttaman kilpailutuksen perusteella valitun toimittajan kanssa alkaen
1.6.2015 viiden (5) vuoden ajaksi. Toimittajan (DNA Oy) kanssa tehdään
oma sopimus.
Hallitus valtuuttaa toimitusjohtajan allekirjoittamaan tarvittavat
sopimusasiakirjat DNA Oy:n kanssa.
Päätös:
Lisätietoja tarvittaessa antaa tietohallintojohtaja Tommi Kangasaho,
tommi.kangasaho[at]salpaus.fi
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 80
7/2015
9
Koulutuskeskus Salpauksen auto,- kuljetus- ja logistiikka-alan ajoneuvokaluston hankinta,
investointitalousarvion muutos vuodelle 2015
122/02/08/00/2015
Hallitus § 80
Yhtymähallitus on käsitellyt asiaa aiemmin kokouksssa 28.4.2014 § 108
seuraavasti:
"Koulutuskeskus Salpaus on käynnistänyt prosessin kuljetuskaluston
uusimiseksi. Auto-, kuljetus- ja logistiikka-alan koulutusta järjestetään
nuorten opetussuunnitelmaperusteisena koulutuksena sekä
aikuiskoulutuksena. Vuotuinen opiskelijamäärä on 200 – 350 opiskelijaa.
Tästä määrästä opiskelee noin 130 opiskelijaa
opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa.
Aikuisille järjestetään koulutusta perustutkintona, ammattitutkintona sekä
täydennyskoulutuksena. Lisäksi järjestetään maksullista
ammattipätevyyskoulutusta ja jatkokoulutuspäiviä. Aikuisille järjestettävä
koulutus on pääsääntöisesti ELY-keskuksen hankkimaa työvoimapoliittista
aikuiskoulutusta. Lisäksi järjestetään koulutusta oppisopimusmuotoisena
sekä OKM:n lisäkoulutuksena.
Nykyinen, uudella leasinghankinnalla korvattava Koulutuskeskus
Salpauksen auto-, kuljetus- ja logistiikka-alan opetuskalusto sisältää 4 kpl
vetoautoja, 1 kpl kuorma-auto, 4 kpl perävaunukalustoa.
Nykyinen kalusto on hankittu leasingrahoituksen kautta. Uudet
leasingsopimukset korvaavat nykyisin voimassaolevat sopimukset.
Nykyinen kalusto on suurimmaksi osaksi 1990-luvun kalustoa,
poikkeuksena 2004 hankittu yhdistelmän vetoauto. Kaluston korkea ikä
näkyy merkittävinä korjauskuluina ja häiriöinä opetuksessa. Yhden
kouluauton puuttuminen päivittäisestä opetuksesta siirtää pakollisia
ajotunteja myöhemmäksi ja vaikeuttaa opetuksen suunnittelua ja toteutusta.
Lisäksi nykyinen kalusto on tekniikaltaan vanhanaikaista ja monin paikoin
kalusto ei täytä nykyaikaisen opetuksen vaatimuksia. Nykyisten
yhdistelmien ajokilometrimäärät vaihtelevat 800 000 – 1 000 000 kilometrin
välillä.
Leasingrahoituksella hankittavaksi esitettävä ajoneuvokalusto
Esitettävän hankinnan kohteena on kuorma-autoja, perävaunukalustoa,
kevyt jakeluauto sekä pikkubussi. Vetoautoissa on huomioitu ajanmukaiset
koukku- ja perälautalaitteistot sekä perävaunukalustoissa tarvittavat
lastausvaihtoehdot. Hankittavaksi esitetty kalusto tulee täyttämään
nykyaikaisen kuljetuskaluston vaatimukset mm. robottivaihteiston, uudet
tehovaatimukset, koukkujärjestelmät, monipuoliset lastausvaihtoehdot sekä
muut direktiivien edellyttämät vaatimukset. Opetuksen ohella jakeluautoa ja
pikkubussia tullaan hyödyntämään organisaation sisäisissä kuljetuksissa.
Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuuluu osaksi Lahden kaupungin
hankintarengasta, joka on kilpailuttanut ajoneuvoleasingien rahoittajaksi
EasyKM Oy:n.
Perustelu esitettävälle ajoneuvokaluston leasinghankinnalle
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 80
7/2015
10
Nykyisen kaluston korkea ikä, vanhentunut tekniikka, joka ei täytä nykyajan
opetuksen vaatimuksia, nykyisen ajoneuvokaluston merkittävät korjauskulut
sekä sitä kautta opetukseen heijastuvat häiriöt.
Lisäksi elinkeinoelämä sekä Opetusministeriö ovat edellyttäneet
linjauksissaan, että kuljetusalan koulutusta olisi lisättävä toisen asteen
koulutuksen uudistamisessa. Tämä luo osaltaan painetta ajantasaistaa
kuljetuskalustoa.
Ammattipätevyyskoulutuksen direktiivit edellyttävät, että linja-auton
kuljettajilla olisi oltava ammattipätevyyskoulutus ajan tasalla vuoden 2013
syyskuussa ja yhdistelmä ajoneuvon kuljettajilla tämän vuoden syyskuuhun
mennessä. Vuoden 2013 alussa voimaan tullut ajokorttilakiuudistus
edellyttää ammattipätevyyskoulutuksen suorittamista ammatillisessa
oppilaitoksessa opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Nämä
ammattipätevyysvaatimukset ja ajokorttilaki ovat tuoneet lisäystä
koulutuksen kysyntään merkittävissä määrin.
Hämeen Rykmentti on ollut merkittävä kuljettajakoulutuksen järjestäjä
Päijät-Hämeen alueella varusmieskoulutuksen kautta. Hämeen Rykmentin
kuljettajakoulutuksen loppuessa vuonna 2014, syntyy alueelle
kuljettajakoulutuksen vajetta. Tämän kautta Koulutuskeskus Salpaukselle
syntyy mahdollisuus kuljettajakoulutuksen tarjonnan laajentamiseen.
Esitettävän leasing-hankinnan kokonaisarvo (alv 0%) on 971 967 euroa (60
kk) sisältäen Volvo Gold ylläpitosopimuksen. Varsinaisen
leasingsopimuksen päättymisen jälkeen EasyKM Oy:n kanssa voidaan
ajoneuvokohtaisesti neuvotella jatkosopimuksesta tai ajoneuvon
lunastuksesta erikseen. Ajoneuvokaluston jäännösarvoriskistä vastaa
Päijät-Hämeen koulutuskonserni.
Hankinta esitetään jaksotettavaksi vuosien 2014 ja 2015 aikana
seuraavasti:
Vuonna 2014 hankittava kalusto
− 1 umpikorillinen takalaitanostimella varustettu kevyt 2-akselinen kuormaauto (C1-ajokorttiluokka)
− 1 koukkulavalaitteistolla varustettu 3-akselinen kuorma-auto, jossa
mukana rahti- ja soralava
− 1 tasonostolaitteilla varustettu 3-akselinen kuorma-auto
− 1 rahtikorilla varustettu vaihtokuormatila (yhteensopiva
tasonostolaitekuorma-auton kanssa)
− 1 neliakselinen rahtiperävaunu varustettuna lämpökorilla (yhteensopiva 3akselisten kuorma-autojen kanssa)
kokonaisuuden arvo
436.741 €
− 1 koukkulavalaitteistolla varustettu 3-akselinen kuorma-auto
− 1 maahan laskettava vaihtokuormatila koukkutartunnalla (edelliseen
yhteensopiva)
− 1 neliakselinen vaihtolavaperävaunu (yhteensopiva 3-akselisten kuormaautojen kanssa)
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 80
7/2015
11
− 1 vaihtokuormatila seisontajaloilla ja rahtikorilla (vaihtolavaperävaunun
päälle laitettava)
− 1 sähköhydraulisella tasonostolaitteella varustettu 3-akselinen kuormaauto
− 1 vaihtokuormatila seisontajaloilla ja rahtikorilla (edellisen päälle
laitettava)
− 1+16-paikkainen linja-auto
kokonaisuuden arvo
535 226 €
Vuoden 2015 hankinnan laajuus tarkentuu myöhemmin. Lopullisen
hankintakokonaisuuden laajuudessa huomioidaan mahdollinen
aikuiskoulutuksen kuljetusalan myynnin supistuminen ja nuorten
koulutuksen laajuuden kasvattaminen. Vuoden 2015 hankkinnasta tehdään
hallitukselle päätösesitys erikseen.
Riskien arviointi
Riskejä arvioitaessa voidaan todeta, että Opetusministeriön keskeneräiset
linjaukset uudistuvasta toisen asteen rahoitusjärjestelmästä ovat
taloudellinen riski. Kuljetusalan valtakunnalliset linjaukset tukevat
koulutuksen määrällistä kasvua sekä yhteiskunnallista merkitystä, jolloin
riskin voidaan olettaa olevan pieni, mutta se on otettu huomioon.
Riskien arvioinnissa toisena huomioitavana seikkana on kilpaillun
aikuiskoulutuksen määrällinen muutos. Tämän hetken tilausten valossa
kustannusten lisäys leasing-maksuissa on otettu huomioon. KaakkoisSuomen ELY-keskus kilpailuttaa tämän alueen kuljettajakoulutukset
vuosittain. Näihin kauppoihin sisältyy myös optiohankinnat. Tämänkin riskin
kohdalla Päijät-Hämeen alueen kuljettajatarve on valtakunnallisesti niin
merkittävä, että uskomme koulutuksen jatkuvan vähintään yhtä suurena ja
jopa kasvavan kuljettaja tarpeen kasvaessa.
Leasinghankinta omaan taseeseen hankittuihin ajoneuvoihin verrattuna
vapauttaa kuntayhtymän kassavaroja ja rahoitustarvetta.
Vaihtoehtoiskustannus leasinghankintaan verrattuna olisi ajoneuvojen
hankintahinta ja rahoituskustannukset käyttöaikana. Molempiin
vaihtoehtoihin on saatavissa Volvo Gold ylläpitosopimus.
Leasingrahoituksen kokonaiskustannusta arvioitaessa tulee ottaa huomioon
ajoneuvon jäännösarvo leasingkauden lopussa. Jos ajoneuvosta luovutaan
leasingkauden lopussa, mahdollisesti toteutuva myyntituotto, joka ylittää
leasingvuokrissa käytetyn jäännösarvon (37,5 prosenttia) tuloutuu
vuokraajan hyväksi. Lisäksi leasinghankinnan käyttäminen sisältää
hankintalain mukaisen kilpailuttamistyön mikä näin laajassa hankinnassa on
merkittävä. Lisäksi leasingvuokraus antaa käyttöön ajoneuvojen
ylläpitorekisterin ja kilpailutetut polttoainehankinnat.
Mikäli sopimus puretaan Koulutuskeskus Salpauksen puolelta ennen
vuokra-ajan päättymistä, kaluston myynnissä sovitaan kustannukset ja
myyntihinnan ja kirjanpitoarvon ero tulee asiakkaan eduksi tai
lisäkustannukseksi. Muilta osin ei ole sopimuksen keskeytyssakkoa.
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 80
7/2015
12
Vuokrakautta voidaan jatkaa sopimalla uudesta jäännösarvosta ja
jatkovuokrakauden pituudesta.
Asiantuntijana kokouksessa on opetusalajohtaja Risto Salmela.
Toimitusjohtaja:
Hallitus päättää hankkia leasingrahoituksella EasyKM Oy:tä Koulutuskeskus
Salpauksen auto-, kuljetus- ja logistiikka-alan opetuksen käyttöön seuraavat
ajoneuvokokonaisuudet
− 1 umpikorillinen takalaitanostimella varustettu kevyt 2-akselinen kuormaauto (C1-ajokorttiluokka)
− 1 koukkulavalaitteistolla varustettu 3-akselinen kuorma-auto, jossa
mukana rahti- ja soralava
− 1 tasonostolaitteilla varustettu 3-akselinen kuorma-auto
− 1 rahtikorilla varustettu vaihtokuormatila (yhteensopiva
tasonostolaitekuorma-auton kanssa)
kokonaisuuden arvo
436.741 €
Hallitus hyväksyy edellä esitetyn leasinghankinnan ja valtuuttaa
toimitusjohtajan allekirjoittamaan sopimukset.
Lisäksi hallitus päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Päätös:
Päätösesitys hyväksyttiin."
Hallituksen kokous 13.4.2015
Alkuperäisen ajoneuvokalustohankinnan rahoitusmalliin on tullut muutoksia
Easy Km Oy:n sulautuessa ALD Automotiveen. Yhtiön uuden strategian
mukaisesti heidän toimintansa keskittyy jatkossa yritysten henkilö- ja
pakettiautotarjontaan. Tästä syystä raskaankaluston ja työkoneiden
leasingtoiminnot lopetettiin vuoden 2015 alussa.
Ajoneuvokokonaisuus esitetään rahoitettavaksi investointimäärärahalla,
johon esitetään investointitalousarvion muutos vuodelle 2015. Hankittava
kokonaisuus edellyttää hankinnan kilpailuttamista.
Vuodelle 2015 kilpailutettava ja hankittavaksi esitettävä kokonaisuus
sisältää seuraavat ajoneuvot
− 1 kpl 3-akselinen kuorma-auto koko sivun aukeavalla korilla
− 1 kpl 4-akselinen perävaunu kiinteällä koko sivun aukeavalla korilla
(yhteensopiva 3-akselisten kuorma-autojen kanssa)
− 1 kpl 3-akselinen kuorma-auto kiinteällä koko sivun aukeavalla korilla
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 80
7/2015
13
− 1 kpl 4-akselinen perävaunu kiinteällä koko sivun aukeavalla korilla
(yhteensopiva 3-akselisten kuorma-autojen kanssa)
− 1 linja-auto (50 paikkaa), puolituristimalli
Arvio ajoneuvokokonaisuuden hankintahinnasta 709 600 €.
Kilpailutus sisältää optiona seuraavat ajoneuvot
−
−
−
−
1 kpl puoliperävaunun vetoauto, 3-akselinen
1 kpl puoliperävaunu, edelliseen sopiva
1 kpl 2-akselinen välivaunu, Dolly
2 kpl vaihtolavoja, koukkulavalaitteelle yhteensopivat soralava ja
umpikorinen rahtilava (koko sivun aukeava)
Optiona hankittavien ajoneuvojen hankintahinta-arvio on 275 000 €.
Myöhemmin hankittava optiokokonaisuus tuodaan hankinnan toteutuksen
osalta tarvittaessa hallitukselle erikseen päätettäväksi. Option
määrärahatarve esitetään osaksi irtaimistoinvestointien
talousarviomuutosta.
Hankittavaksi esitettävä kokonaisuus on sopeutettu arvioituun
koulutusvolyymiin ja koulutuksen toteutuksessa käytettävään
ajoneuvokalustotarpeeseen.
Ajoneuvohankinnan määräraha esitetään lisättäväksi
talousarviomuutoksena kalusto- ja laiteinvestointien (irtaimistoinvestoinnit)
540 000 euron määrärahaan vuodelle 2015. Muutoksen jälkeen kalusto- ja
laiteinvestointien määräraha on 1 524 600 euroa.
Hankinnan toteuttaminen investointihankintana vähentää leasingvuokrien
määrää. Vuonna 2015 leasingvuokrien määrä vähenee 85 000 euroa ja
vuoden 2016 talousarvioesitykseen leasingvuokrien määrärahatarve
vähenee 121 000 eurolla.
Asiantuntija kokouksessa on opetusalajohtaja Risto Salmela.
Toimitusjohtaja:
Hallitus hyväksyy osaltaan ja päättää esittää yhtymäkokoukselle kalusto- ja
laiteinvestointien (irtaimistoinvestoinnit) 540 000 euron määrärahan
lisäämistä ajoneuvohankinnan 984 600 eurolla vuodelle 2015. Muutoksen
jälkeen kalusto- ja laiteinvestointien määräraha on 1 524 600 euroa.
Samalla leasingvuokrien määrärahaa pienennetään 85 000 euroa vuodelle
2015.
Samalla hallitus päättää käynnistää ajoneuvohankinnan kilpailutuksen
esitetyn hankintakokonaisuuden (ml. optio-osuuden) mukaisesti.
Hankintapäätös tehdään yhtymähallituksessa kilpailutuksen valmistuttua.
Päätös:
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 81
7/2015
14
Koulutuskeskus Salpauksen Jokimaan maneesin uudisrakennuksen (Jokimaankuja 10) ja
juoksutarhojen (Jokimaankuja 8) muutostöiden suunnitelmien hyväksyntä ja urakoitsijoiden valinta
192/10/03/2015
Hallitus § 81
Yhtymähallitus hyväksyi kokouksessaan 6.5.2013 periaatteet
Koulutuskeskus Salpauksen hevosalan koulutuksen oppimisympäristön
kehittämiselle Jokimaan ravikeskukseen. Edelleen yhtymähallitus hyväksyi
teorialuokkatilojen vuokrauksen ravikeskuksen katsomorakennuksesta
kokouksessaan 10.6.2013.
Suunniteltu tallin uudisrakennus toteutettiin ostamalla naapuritontin
tallirakennus, joka peruskorjattiin vastaamaan koulutuksen tarpeita.
Yhtymähallitus hyväksyi tallirakennuksen oston kokouksessaan 9.12.2013.
Hevosalan koulutuksen oppimisympäristön kehittäminen jatkui
yhtymähallituksen hyväksyessä 10.11.2014 periaatteen maneesin
uudisrakennukselle, joka tullaan sijoittamaan kuntayhtymän hallitsemalle
omalle tontille. Maneesirakennukseen ei tässä vaihtoehdossa sijoiteta lisää
tallipaikkoja, vaan niiden rakentamisesta jo olevien tallien yhteyteen
päätetään sen jälkeen, kun ratsastustoiminnan volyymin kehitys on
todettavissa.
Maneesin lisäksi kuntayhtymän omistamalle tontille on tarpeen rakentaa
uudet juoksutarhat, imeytyskentät, lantalatilat sekä sosiaalitilat. Maneesin
ratsastusala tulee olemaan 24 m x 80 m, jonka pitkällä sivulla on
terapiaratsastuksen käyntitaso ja kaksirivinen katsomo sekä esteiden
säilytystilaa ja rakennuksen päädyssä on sosiaalitilat. Maneesirakennuksen
kokonaismitat ovat 28 m x 84,3 m.
Rakennustyö toteutetaan kokonaisurakkana, jossa talotekniset asennustyöt
on sisällytetty pääurakkaan. Urakoitsijat voivat tarjota A) Maneesin
kokonaisurakan tai B) Juoksutarhat + lantalan kokonaisurakan tai
yhdistelmätarjouksen A + B. Hankinta on ilmoitettu julkisten hankintojen
HILMA-kanavassa 2.3.2015. Valintaperusteena on halvin hinta.
Yhdistelmätarjousta verrataan positioiden A ja B halvimpaan
yhteenlaskettuun hintaan. Tarjousten jättöaika päättyy 7.4.2015 klo 12:00
Tarjouskooste esitellään kokouksessa.
Rakennustyöt on perusteltua aloittaa suunnitelman mukaisesti maneesin
puolella toukokuussa 2015 ja Juoksutarhojen ja lantalan puolella
kesäkuussa 2015. Hankeen valmistumistavoite on vaiheittainen elokuussa
2015, jotta maneesi on opetuskäytössä syyslukukaudella 2015.
Hanke sisältyy kuntayhtymän talousarvioon 2015. Hankkeen rahoituksen
täydennys sisältyy Päijät-Hämeen koulutuskonsernin vuoden 2015
rakennusinvestointitalousarvion muutosesitykseen 11.5.2015 pidettävälle
yhtymäkokoukselle. Hankkeelle esitetty kokonaismääräraha on
1 630 612 euroa.
Yhtymähallituksen 16.3.2015 hyväksymässä talousarviomuutosesityksessä
perusteena on Jokimaan maneesin rakentamisen siirtyminen vuodelta 2014
vuodelle 2015, jolloin 780 000 euroa vähennettiin hankkeen määrärahoista
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 81
7/2015
15
vuodelta 2014. Juoksutarhojen rakentaminen oli suunniteltu talousarvion
2015 laadintavaiheessa toteutettavaksi myöhemmin. Sekä maneesin että
juoksutarhojen rakentaminen on kuitenkin perusteltua samanaikaisesti,
jolloin määrärahatarve Hevosalan koulutuksen oppimisympäristön
kehittämiselle tälle tilikaudelle on 1,03 miljoonaa euroa alkuperäistä
talousarviota suurempi. Vastaavasti muita hankemäärärahoja on
pienennetty, joten yhtymäkokoukselle tehty investointimäärärahojen
muutosesitys vastaa kokonaissummaltaan, sitovuutasolla, alkuperäistä
kiinteistöinvestointien talousarviota vuodelle 2015 lisättynä vuonna 2014
säästyneellä 80 612 euron määrärahan siirtoesityksellä.
Tarjoukset avattiin 7.4.2015 välittömästi tarjousajan umpeuduttua.
Tarjousvertailu osoitti kokonaisurakan A+B kustannuksen ylittyvän niin, että
käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa vain maneesi voidaan
toteuttaa. Kokouksessa annetaan selvitys ylityksen syistä.
Asia on valmisteltu Kiinteistöpalveluissa. Rakennuttajapäällikkö Hannu
Toivonen ja kiinteistöjohtaja Kari Tuutti toimivat kokouksessa
asiantuntijoina.
Toimitusjohtaja:
Hallitus hyväksyy Koulutuskeskus Salpauksen Jokimaan maneesin
suunnitelman (Jokimaankuja 10) ja valitsee hankkeen urakoitsijaksi:
− maneesin kokonaisurakoitsijaksi Skanska Talonrakennus Oy:n
1 442 300 euron (ALV 0%) tarjoushinnalla.
Hallitus päättää, että juoksutarhojen suunnitelmat palautetaan valmisteluun.
Suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäristöluvan muutos.
Juoksutarhojen rakentaminen päätetään myöhemmin.
Hallitus valtuuttaa toimitusjohtajan allekirjoittamaan urakasta laadittavan
urakkasopimuksen.
Merkittiin, että hallituksen pöytäkirjasihteeri ilmoitti esteellisyytensä ja poistui
kokoushuoneesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Toimitusjohtaja
toimi pöytäkirjanpitäjänä tämän pykälän osalta.
Lisäksi hallitus päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Päätös:
Lisätietoja tarvittaessa antaa rakennuttajapäällikkö Hannu Toivonen, puhelin
050 502 0645, sähköposti [email protected]
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 82
7/2015
16
Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8 osakkeiden siirto Päijät-Hämeen koulutuskonsernilta Lahden
kaupungille peruspääoman ja ylijäämien palautuksena kuntayhtymästä
98/02/07/2015
Hallitus § 82
Lahden kaupunki ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni ovat neuvotelleet
Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8 kiinteistön uudesta käytöstä ja
luovutuksesta Lahden kaupungille Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden
ammattikorkeakoulu Oy:n luovuttua tilojen käytöstä.
Järjestely on osa Koulutuskeskus Salpauksen toimitilavision mukaista tilojen
vähentämistä sekä Lahdessa sijaitsevien toimintojen keskittämistä
Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksille. Lahden
ammattikorkeakoulu Oy luopuu tilojen käytöstä Muotoilu- ja Taideinstituutin
taideopetuksen loputtua.
Lahden kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.1.1996 sen 21 §:ssä
perustaa Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8 –nimisen
kiinteistöosakeyhtiön. Perustamiskokouksessa 9.2.1996 Lahden kaupunki
merkitsi yhtiön kaikki 12407 osaketta itselleen.
Sopimuksella 9.2.1996 Lahden kaupunki luovutti Paavolan kaupunginosan
korttelissa 47 sijaitsevalla tonttiin 2a kuuluvalla alueella sijaitsevan
teollisuusrakennuksen yhtiölle apporttiomaisuutena osakepääoman
maksuksi sitä vastaan, että kaupunki sai mainitun yhtiön koko
osakepääoman ja osakkeet omistukseensa. Maapohjasta, jolla rakennus
sijaitsee, tehtiin erillinen vuokrasopimus.
Lahden kaupunki luovutti 9.2.1996 päivätyllä luovutuskirjalla Kiinteistö Oy
Lahden Sammonkatu 8 –nimisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeet nrot 393112407 (B osakkeet) Päijät-Hämeen koulutuskonserni –kuntayhtymälle.
Yhtiöjärjestyksen mukaisesti jokainen A osake
(nrot 1-3930) tuottaa yhtiökokouksessa kymmenen ääntä, B osakkeiden
tuottaessa yhden äänen. Yhtiöjärjestyksessä on lunastuslauseke, jonka
mukaisesti A-osakkeiden omistajalla on oikeus lunastaa osakkeet.
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kirjanpidossa kiinteistön osakkeiden ja
tiloihin tehtyjen perusparannusten tasearvo 31.12.2014 on 4 753 499,33
euroa, josta osakkeet 4.204.698,16 euroa ja tiloihin tehdyt
perusparannukset 548 801,17 euroa.
Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8 omistama rakennus on rakennettu
kolmessa vaiheessa vuosina 1935, 1955 ja 1962. Kokonaisuudessaan tiloja
on 12 407 m2, joista Lahden kaupungin hallinnassa on 3 930 m2 ja PäijätHämeen koulutuskonsernin 8 477 m2. Lahden kaupungin tiloissa on
nuorisokeskuksen toimintoja sisältäen Kasisalin. Konsernin puolella tiloja
ovat käyttäneet Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden
ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutti, sekä lasten ja nuorten
kuvataidekoulu Taika. Koulutuskeskus Salpauksen siirryttyä
Ståhlberginkadun kampukselle on osa tiloista tällä hetkellä tyhjänä. Lahden
kaupungin selvitys tulevien tilojen käytöstä on meneillään.
Tarkoituksena on siirtää edellä mainitut Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu
8:n B-osakkeet Lahden kaupungille. Lahden kaupunki ei maksaisi erillistä
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 82
7/2015
17
korvausta osakkeista, vaan maksu suoritetaan alentamalla Lahden
kaupungin peruspääomaa ja Lahden kaupungin osuutta kertyneistä
ylijäämistä.
Edellä kuvatun järjestelyn toteuttaminen edellyttää jäsenkuntien käsittelyssä
olevan kuntayhtymän perussopimuksen muutoksen hyväksymistä sekä
yhtymäkokouksen päätöstä peruspääoman ja ylijäämän palauttamisesta ja
osakkeiden luovuttamisesta.
Esityslistan liitteenä nro 1 on luovutussopimus sekä liitteenä nro 2 laskelma
käsiteltävän luovutuksen vaikutuksista kuntayhtymän peruspääoman ja
ylijäämien omistusosuuksiin.
Asiantuntijana kokouksessa toimitusjohtajan lisäksi kiinteistöjohtaja Kari
Tuutti.
Toimitusjohtaja:
Hallitus hyväksyy osaltaan ja päättää esittää yhtymäkokoukselle Kiinteistö
Oy Lahden Sammonkatu 8:n B-osakkeiden luovuttamisen Lahden
kaupungille alentamalla Lahden kaupungin peruspääomaa ja Lahden
kaupungin osuutta kertyneistä ylijäämistä. Osakkeiden omistus- ja
hallintaoikeus siirtyisi Lahden kaupungille 1.8.2015.
Päätös:
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 83
7/2015
18
Tilannekatsaus kuntayhtymässä myytävänä tai luovutettavissa olevista kiinteistöistä
98/02/07/2015
Hallitus § 83
Koulutuskeskus Salpauksen päivitettävän toimitilastrategian
valmistelutilanne esiteltiin hallituksen kokouksessa 16.3.2015, jolloin hallitus
merkitsi tilanteen tiedokseen.
Vuoden 2013 toimitilastrategian mukaisesti esitettiin luovuttavaksi
seuraavista kiinteistöistä ja rakennuksista:
−
−
−
−
−
−
−
Kujalan kiinteistöt, Lahti
Heinämaantie kiinteistö, Orimattila
Koy Toimistokartanon osakkeet, Lahti
Koy Sammonkatu 8 osakkeet, Lahti
Opintie 2 kiinteistö, Heinola
Kukonkannus kiinteistöt, Hollola
Teinintie kiinteistö, Lahti
Päivitetyn toimitilastrategian mukaisesti lisäksi Katsastajankadun
toimipisteen kiinteistö lisättiin luovuttaviin kiinteistöihin.
Tämänhetkinen tilanne eri kohteiden osalta esitellään hallituksen
kokouksessa.
Asiantuntijana kokouksessa on kiinteistöjohtaja Kari Tuutti.
Toimitusjohtaja:
Hallitus merkitsee annetun selvityksen tiedokseen.
Päätös:
Merkittiin tiedoksi.
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
Yhtymähallitus
19.01.2015
13.04.2015
§9
§ 84
7/2015
19
Kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen ja suojatyötoiminnan (Tuoterenkaan) toiminnan
päättäminen Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymässä
82/00/01/00/2015
Hallitus 19.01.2015 § 9
Kuntayhtymän yhtymäkokous on kokouksessa 27.10.2014 § 38 päättänyt
Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittämisestä. Tuoterenkaan toiminta on siirretty
31.12.2014 Työhönvalmennus Valma Oy:lle, jonka osakkeet on luovutettu
1.1.2015 Lahden kaupungille.
Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän jäsenkunnista
aikuispalvelutoiminnan (myöhemmin Tuoterenkaan) omistajakuntia ovat
kuntayhtymässä Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola,
Orimattila ja Padasjoki.
Yhtiöitymisen ja osakkeiden luovuttamisen toteuduttua tulee kuntayhtymän
jäsenkuntien hyväksyä perussopimuksen muutos
1) suojatyötoiminnan poistamisesta kuntayhtymän tehtävistä.
Jotta Tuoterenkaan osajäsenyyteen liittyvät ylijäämät ja peruspääoma
voitaisiin maksaa kerralla, tulee kuntayhtymän jäsenkuntien hyväksyä
perussopimuksen muutos
2) jolla mahdollistetaan ylijäämän maksaminen sekä peruspääomaosuuden
maksaminen myös muutoin kuin kolmen vuoden aikana.
Jotta Tuoterenkaan osajäsenyyteen liittyvät vastuut voidaan päättää, tulee
osajäseninä olevien kuntayhtymän jäsenkuntien hyväksyä
3) menettely eläkemaksujen käsittelystä.
Perussopimuksen muuttaminen
Kuntayhtymän perussopimuksen 3 § 1. mom.
"Kuntayhtymän tehtävänä on toimia lainsäädännön mukaisena koulutuksen
ylläpitäjänä ja tässä tarkoituksessa johtaa ja koordinoida sen jäsenkuntien
puolesta joko suoraan tai tytäryhteisöjensä kautta ammattikorkeakoulutusta
ja toisen asteen koulutusta sekä aikuisten ammatillista koulutusta,
oppisopimuskoulutusta ja invalidien suojatyötoiminta.”
Jäsenkunnille esitetään, että kuntayhtymän tehtävistä poistetaan
invalidien suojatyötoiminta.
Peruspääoman ja ylijäämien palauttaminen
30 § Jäsenkunnan eroaminen
”Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, siirtyy osajäsenyyteen tai
aikaisempaa suppeampaan osajäsenyyteen, sille suoritetaan osuus
peruspääomasta tai osa siitä, siten kuin yhtymäkokous päättää. Mikäli muut
kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
Yhtymähallitus
19.01.2015
13.04.2015
§9
§ 84
7/2015
20
peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta maksetaan
tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
Jäsenyys päättyy yhtymäkokouksen päätöstä seuraavan kalenterivuoden
lopussa ellei yhtymäkokous päätä toisin.”
Jäsenkunnille esitetään, että 30 § 1 mom. täydennetään seuraavasti:
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, siirtyy osajäsenyyteen tai
peruspääomasta ja ylijäämästä tai osa siitä, siten kuin yhtymäkokous
päättää. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan
pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus
peruspääomaosuudesta ja ylijäämästä maksetaan tasasuuruisina erinä
kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien ellei yhtymäkokous
päätä toisin.
Eläkemaksujen kohdistaminen
Yhtymäkokous päätti kokouksessa 27.10.2014 § 38 eläkemaksuista
seuraavaa:
"Tuoterenkaan yhtiöittämisjärjestelyssä tulee sopia eläkemaksujen
kohdistumisesta aiempaa esitystä tarkemmin.
Valma Oy hakee Kevan jäsenyyttä. Kunnallisen eläkelain nojalla
henkilökunnan eläke-etuudet eivät muutu liikkeenluovutuksen yhteydessä.
Työnantaja vastaa palkkaperusteisista, eläkemenoperusteisista ja
varhaiseläkemenoperusteisista maksuista. Tuoterenkaan toiminnan
yhtiöityessä ja suojatyötoiminnan poistuessa Päijät-Hämeen
koulutuskonserni kuntayhtymän tehtävistä tulee sopia eläkemaksujen
kohdistumisesta Valma Oy:lle ja Tuoterenkaan nykyisille omistajakunnille.
Palkkaperusteisen eläkemaksun maksaa palkkaa maksava työnantaja eli
maksu tulee Valma Oy:n maksettaviksi. Palkkaperusteinen maksu vuonna
2014 on 16,850 % palkkasummasta.
Eläkemenoperusteinen maksu. Tuoterenkaan toimintaan vuonna 2013
kohdistuneet eläkemenoperusteiset maksut olivat noin 280 000 euroa, josta
noin 187 000 euroa muodostuu kuntayhtymään liittyneistä palvelussuhteista
ja noin 93 000 euroa muodostuu kuntayhtymän omista palvelussuhteista.
Tuoterenkaan toiminnan yhtiöityessä ja suojatyötoiminnan poistuessa
Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän tehtävistä nämä
eläkemenoperusteiset maksut jäävät Tuoterenkaan omistajakuntien
vastuulle ja tullaan veloittamaan osakaskunnilta.
Tuoterenkaan eläkemenoperusteset maksut, lopullinen 2013
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
Yhtymähallitus
19.01.2015
13.04.2015
§9
§ 84
7/2015
21
Varhaiseläkemenoperusteinen maksu. Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän yhtymäkokous päätti 12.5.2003, että Tuoterenkaan
toiminnasta aiheutuvat työttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeiden
omavastuuosuudet (nykyään varhaiseläkemenoperusteiset eli varhemaksut) kohdistetaan suoraan kuntien maksettavaksi
aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Päätöksen perusteella kuntayhtymä on
veloittanut osakaskunnilta varhaiseläkemenoperusteiset maksut niiden
aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.
Varhaiseläkemenoperusteiset maksut 2010 – 2014
Jos varhaiseläkkeelle jäävä työntekijä on viimeisinä työssäolovuosinaan
ollut useamman kuntatyönantajan palveluksessa, eläkkeeseen liitettävä
tuleva aika perustuu useamman kuntatyönantajan palvelukseen. Tällöin
eläkkeestä aiheutuva varhe-maksu jaetaan näiden työnantajien kesken
kultakin saatujen ansioiden suhteessa. Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymälle voidaan siis määrätä varhe-maksuja myös yhtiöittämisen
jälkeisistä työsuhteiden päättymisistä. Nämä maksut tullaan veloittamaan
osakaskunnilta aiemman periaatteen mukaisesti osajäsenyyden
päättymisestä huolimatta.
Toimitusjohtaja
Hallitus esittää yhtymäkokoukselle, että se hyväksyy täydennetyn esittelyn
mukaisesti
− Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittämisen esittelyssä kuvatulla menettelyllä,
− Tuoterengas-tulosalueen toiminnan varojen ja velkojen siirtämisen Valma
Oy:lle sen antamia osakkeita vastaan (apporttisijoitus),
− Valma Oy:n osakekaupan Lahden kaupungin kanssa ja
− 2 (kahden) miljoonan euron lainan noston Lahden kaupungilta.
Lisäksi hallitus valtuutetaan tarvittaessa tarkentamaan Valma Oy:n
osakekaupan lopullisen kauppahinnan määräytymisperustetta yhdessä
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
Yhtymähallitus
19.01.2015
13.04.2015
§9
§ 84
7/2015
22
Lahden kaupungin kanssa (esityslistan liite nro 2.2, esisopimuksen liite 2,
Kauppasopimus Valma Oy, kohta 4.2. Kauppahinta).
Päätös:
Jäsenkuntia pyydetään hyväksymään edellä kuvattu eläkemaksujen
käsittelymenettely, joka on edellytyksenä Tuoterenkaan osajäsenyyksien
päättämiselle Päijät-Hämeen koulutuskonserni –kuntayhtymässä.
Tuoterenkaan toiminnan päättäminen kuntayhtymässä käsitellään
kuntayhtymän yhtymäkokouksessa 11.5.2015.
Jäsenkuntia pyydetään toimittamaan pyydetyt päätöspöytäkirjaotteet
31.3.2015 mennessä reija.launiemi[at]salpaus.fi. Päätösesitysmallit kuntien
käsittelyyn toimitetaan omistajakuntiin.
Lisäksi kuntia pyydetään varmistamaan, että yhtymäkokousedustajilla on
11.5.2015 kokouksessa mahdollisuus päättää Tuoterenkaan toiminnan
päättämisestä ja eläkemenoperusteisten maksujen kohdistamisesta
Tuoterenkaan omistajakuntiin sekä Tuoterenkaaseen liittyvän
peruspääoman ja ylijäämän maksamisesta lopputilityksen mukaisesti.
Toimitusjohtaja:
Hallitus esittää
1) että kaikki kuntayhtymän jäsenkunnat hyväksyvät perussopimuksen
muutoksen esittelyn mukaisesti
2) Tuoterenkaan toiminnassa olevat jäsenkunnat (Asikkala, Hollola,
Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila ja Padasjoki) hyväksyvät
eläkemaksujen kohdentamisen esitetyn mukaisesti Tuoterenkaan toiminnan
päättyessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymässä.
Jäsenkuntia pyydetään toimittamaan pyydetyt päätöspöytäkirjaotteet
31.3.2015 mennessä kuntayhtymään.
Päätös:
Hallitus § 84
Yhtymähallitus merkitsee tiedokseen kokouspäivän tilanteen
omistajakunnilta saaduista päätösotteista (liite nro 3).
Toimitusjohtaja:
Hallitus esittää yhtymäkokouksellle, että
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
Yhtymähallitus
19.01.2015
13.04.2015
§9
§ 84
7/2015
23
1)
se kirjaa tiedokseen kuntayhtymän perussopimuksen 3 § 1 mom.
seuraavasti suojatyötoiminnan poistuessa kuntayhtymän tehtävistä:
"Kuntayhtymän tehtävänä on toimia lainsäädännön mukaisena koulutuksen
ylläpitäjänä ja tässä tarkoituksessa johtaa ja koordinoida sen jäsenkuntien
puolesta joko suoraan tai tytäryhteisöjensä kautta ammattikorkeakoulutusta
ja toisen asteen koulutusta sekä aikuisten ammatillista koulutusta ja
oppisopimuskoulutusta.”
sekä
30 § Jäsenkunnan eroaminen:
”Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, siirtyy osajäsenyyteen tai
peruspääomasta ja ylijäämästä tai osa siitä, siten kuin yhtymäkokous
päättää. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan
pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus
peruspääomaosuudesta maksetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden
aikana eron voimaantulosta lukien, ellei yhtymäkokous päätä toisin.
Jäsenyys päättyy yhtymäkokouksen päätöstä seuraavan kalenterivuoden
lopussa ellei yhtymäkokous päätä toisin.”
Edellä esitetty tulee voimaan, kun kuntayhtymän jäsenkunnat ovat
hyväksyneet perussopimuksen muutoksen kuntalain 79 §:ssä säädetyllä
tavalla ja toimittaneet päätösotteen kuntayhtymään.
2)
Yhtymäkokous päättää Tuoterenkaan (invalidien suojatyötoiminta)
osajäsenyyksien päättymisen sekä sen peruspääoman ja ylijäämän
palauttamisen niille jäsenkunnille, jotka ovat olleet Tuoterenkaan jäseninä.
Päätöksen toimeenpano edellyttää, että kaikki 8 Tuoterenkaan jäsenkuntaa
Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila ja
Padasjoki) ovat hyväksyneet eläkemaksujen kohdistamisen Tuoterenkaan
omistajakunnille Tuoterenkaan toiminnan päättyessä kuntayhtymässä.
Peruspääoman ja ylijäämän palautuksen lopputilitys kunnille on esitetty
liitteessä nro 4.
Tuoterenkaan osajäsenyyksien päättyminen ja peruspääoman ja ylijäämien
palauttaminen tulevat voimaan, kun kuntayhtymän jäsenkunnat ovat
hyväksyneet perussopimuksen muutoksen kuntalain 79 §:ssä säädetyllä
tavalla ja toimittaneet päätösotteen kuntayhtymään. Lopputilitys toiminnan
päättämisestä tehdään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös
saa lainvoiman.
Päätös:
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 85
7/2015
24
AduSal Oy:n toiminnan lopettaminen
193/00/01/2015
Hallitus § 85
Hallitus käsitteli asiaa edellisen kerran kokouksessaan 15.9.2014 § 183
seuraavasti:
"AduSal Oy:n toiminnan lopettaminen
AduSal Oy perustettiin konsernin hallituksen päätöksellä vuonna 2011 ja se
merkittiin kaupparekisteriin 11.4.2011. Koulutuskeskus Salpaus on yhtiön
ainoa osakas. Yrityksen toimialana on tuottaa monipuolisia ammatilliseen ja
henkilöstökoulutukseen, verkko-oppimiseen ja alan huipputeknologian
käytännön sovelluksiin liittyviä tuotteita ja palveluja.
Kahden viime toimintavuoden aikana yritys on keskittynyt ammatillisen
koulutuksen kehittämishankkeisiin ja osin siitä syystä Salpaus on päättänyt
jatkaa ko. kehittämistoimintaa omana työnään osana verkko-oppimisen
kehittämistoimintaan ja ajaa yrityksen hallitusti alas.
Yrityksen tämänhetkiset sitoumukset suoraan eri hanketoimijoiden kanssa
sekä osana Salpauksen hankekumppanuuksia ulottuvat vuoden 2015
loppuun. AduSalin henkilöstöstä kaksi siirtyi Salpauksen palvelukseen
1.9.2014 alkaen eikä yrityksellä ole tällä hetkellä vakituista henkilökuntaa.
Yrityksen vero- ja muiden vastaavien velvoitteiden hoitaminen vaatii
kassavarannon varmistamiseksi väliaikaista lisärahoitusta ja
konsernihallitukselle esitetään 20.000 euron takauksen myöntämistä AduSal
Oy:n tilille Danske Bank Oyj:ssä.
Asiantuntijoina kokouksessa ovat vararehtori Hannu Heinonen ja
suunnittelija Georges Segura.
Toimitusjohtaja:
Hallitus hyväksyy AduSal Oy:n toiminnan lopettamisen kokouksessa
esiteltävän suunnitelman mukaisesti ja päättää takauksen myöntämisestä
AduSal Oy:n Danske Bank Oyj:ssä olevan tilin 20.000 euron luottolimiittiin
31.12.2015 asti.
Päätös:
Hallituksen kokous 13.4.2015
AduSal Oy:n elokuussa 2014 pidettyjen yhteistoimintaneuvottelujen
tuloksena sen kolmelle työntekijöille tarjottiin mahdollisuus siirtyä
Koulutuskeskus Salpauksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Heistä
kaksi hyväksyi tarjouksen ja yksi irtisanoutui.
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 85
7/2015
25
Yhtiö ei ole sen jälkeen markkinoinut palvelujaan, vaan toimintoja on ajettu
alas tavoitteena lopettaa yrityksen toiminta meneillään olevan tilikauden
päättyessä 31.12.2015. Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä toimintaa. Yhden
vuodelle 2015 kohdistuvan palvelukokonaisuuden neuvottelut ovat kesken.
Yritykselle myönnetyn luotollisen tilin limiitti riittää Danske Bankin lainan
jäljellä olevat lyhennykset ja korkokulut. Yhtiön toiminnan lakkauttamisesta
Koulutuskeskus Salpaukselle aiheutuvat lisäkulut muodostuvat edellä
mainitun luottolimiitin poismaksusta, noin 22 000 euroa, lisättynä yhtiön
toiminnan päättämisestä aiheutuneilla kuluilla, sekä yhtiöön sijoitetun 72
000 euron oman pääoman menettämisestä.
Asiantuntijana kokouksessa on vararehtori Hannu Heinonen.
Toimitusjohtaja:
Hallitus merkitsee tilannekatsauksen tiedokseen.
Päätös:
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
Yhtymähallitus
Yhtymähallitus
Yhtymähallitus
Yhtymähallitus
02.02.2015
16.02.2015
09.03.2015
16.03.2015
13.04.2015
§ 21
§ 33
§ 59
§ 70
§ 86
7/2015
26
Koulutuskeskus Salpauksen strategia vuosille 2016 - 2020, valmistelu, perustehtävän ja vision
määrittely
93/00/01/2015
Hallitus 02.02.2015 § 21
Salpauksen strategiavalmistelu vuosille 2016 - 2020 käynnistyi keväällä
2014 hallituksen lähetekeskustelulla. Salpauksessa strategia tarkoittaa
Salpauksen tietä kohti haluttua tulevaisuutta.
Syksyllä 2014 on toteutettu arvoprosessi ja arvot vahvistettiin hallituksen
kokouksessa 6.11.2014. Arvoiksi vahvistettiin: oppimisen rohkeus,
tekemisen ilo ja reilu asenne ja sloganiksi: ”Me muutamme maailmaa”. Arvot
ohjaavat päätöksentekoa ja muodostavat perustan koko Salpauksen
toiminnalle: opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Arvot
liittyvät strategiavalmisteluun 2016 - 2020, mutta otetaan käyttöön vuoden
2015 alusta alkaen.
Arvoprosessi on osa Salpauksen toimintakulttuurin vahvistamista.
Helmikuussa 2015 toteutetaan johtamis- ja hyvinvointikysely koko
henkilöstölle.
Lokakuussa toteutettiin sidosryhmäanalyysi ja nykystrategian arviointi sekä
käynnistettiin toimintaympäristöanalyysien valmistelu. Helmikuussa
toimintaympäristöanalyysiprosessi etenee yksikkökohtaisilla sisäisen
toiminnan arvioinneilla ja kilpailija-analyysillä. Toimintaympäristönalyysissä
hyödynnetään Päijät-Hämeen liiton johdolla valmisteilla olevaa
toimintaympäristön kuvausta.
Koulutuskeskus Salpauksen brändilinjausten valmisteluun on nimetty
brändityöryhmä joulukuussa 2014. Brändityöryhmä koordinoi ja suunnittelee
brändin kehittämistyötä.
Kuntakierros omistajakunnissa Salpauksen strategian suuntaamisesta
aloitettiin joulukuussa 2014.
Perustehtävän (missio) määrittely tehdään hallituksessa helmikuussa.
Vision määrittämiseksi tehdään kysely koko henkilöstölle helmimaaliskuussa. Aineisto tulee hallituksen käsittelyyn maaliskuussa.
Keväällä 2015 on varsinainen strategian laatimisvaihe. Uusi strategia on
tarkoitus saada yhtymähallituksen käsittelyyn alkukesästä 2015.
Hallitukselle annetaan tilannekatsaus strategiaprosessin etenemisestä.
Asiantuntijoina kokouksessa ovat vararehtorit, henkilöstöjohtaja, viestintä- ja
markkinointijohtaja ja rehtorin sihteeri.
Rehtori:
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
Yhtymähallitus
Yhtymähallitus
Yhtymähallitus
Yhtymähallitus
02.02.2015
16.02.2015
09.03.2015
16.03.2015
13.04.2015
§ 21
§ 33
§ 59
§ 70
§ 86
7/2015
27
Hallitus merkitsee tilannekatsauksen tiedokseen ja käy keskustelun
strategiaprosessista ja perustehtävän määrittämisestä.
Päätös:
Hallitus 16.02.2015 § 33
Hallitus kävi 2.2.2015 kokouksessa lähetekeskustelun ja pohti pienryhmissä
perustehtävää.
Hallitus käy keskustelun perustehtävän määrittelystä ja vahvistaa
perustehtävän luonnoksen. Perustehtävä vahvistetaan osana koko
strategian vahvistamista kesäkuussa 2015.
Kokouksessa on asiantuntijana strategiavalmisteluryhmä.
Rehtori:
Hallitus vahvistaa Koulutuskeskus Salpauksen perustehtävän luonnoksen.
Perustehtäväluonnos kirjataan kokouksessa.
Päätös:
Päätettiin jatkaa asian valmistelua.
Hallitus 09.03.2015 § 59
Hallitus jatkaa Koulutuskeskus Salpauksen perustehtävän ja vision
määrittelyä.
Rehtori:
Hallitus jatkaa asian valmistelua.
Päätös:
Hallitus jatkoi asian valmistelua.
Hallitus 16.03.2015 § 70
Hallitus jatkaa Koulutuskeskus Salpauksen perustehtävän ja vision
määrittelyä.
Rehtori:
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
Yhtymähallitus
Yhtymähallitus
Yhtymähallitus
Yhtymähallitus
02.02.2015
16.02.2015
09.03.2015
16.03.2015
13.04.2015
§ 21
§ 33
§ 59
§ 70
§ 86
7/2015
28
Päätös:
Hallitus määritti Koulutuskeskus Salpauksen perustehtäväksi:
"Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen".
Vision määrittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa.
Hallitus § 86
Hallitus määritti edellisessä kokouksessa Koulutuskeskus Salpauksen
perustehtäväksi: "Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen".
Vision määrittelyä jatketaan tässä kokouksessa. Visio kertoo millainen
Salpaus haluaa olla 2020.
Salpauksen strategiatyössä valmistellaan varsinaisen strategia-osan lisäksi
toimintakulttuurin vahvistamisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Salpauksen
tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen. Yhteisöllisen
toimintakulttuurin piirteitä ovat esimerkiksi osaamisen jakaminen,
opiskelijoiden osallistaminen, sitoutuminen, avoin vuorovaikutus, luottamus,
kannustus ja kehittäminen sekä onnistunut esimiestyö ja johtaminen.
Salpauksen toimintakulttuuria tarkastellaan seuraavista näkökulmista:
− opetussuunnitelman tavoitteet, opetus- ja ohjausmenetelmät,
opetusmateriaali, opetuksen sisällöt, säännöt ja ohjeet,
− koko henkilöstön vuorovaikutus oppimistilanteessa ja sen ulkopuolella,
− tilat, kampus kokonaisuutena.
Yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistamisen tavoitteet ja toimenpiteet
määritellään huhti-toukokuussa toiminnanohjausryhmässä ja
johtoryhmässä. Johtamis- ja työhyvinvointikysely, yksiköissä ja
koulutusaloilla toteutettavat sisäisen toiminnan arvioinnit, OPS-työ ja
toimintajärjestelmän itsearviointi tuottavat tietoa toimintakulttuurin
vahvistamisen tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittämiseen.
Hallitus jatkaa Koulutuskeskus Salpauksen vision määrittelyä.
Rehtori:
Päätös:
Hallitus määritti Koulutuskeskus Salpauksen visioksi 2020:
"Salpaus - enemmän kuin koulu – opiskelijoiden ja työelämän
kohtaamispaikka".
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
29
Lausunnon antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle, valitus 14/5305/4 hallinto-oikeuden
päätöksestä 12.12.2014 dnro 00550/13/KO/2207
Hallitus § 87
Yhtymähallituksen käsittely 27.5.2013 § 116 (oikaisuvaatimus irtisanomisesta)
Lehtori Jorma Koljoselta on saapunut 13.5.2013 oikaisuvaatimus
(esityslistan liite nro 2.1). Koljonen esittää, että Koulutuskeskus Salpauksen
apulaisrehtori Keijo Makkosen viranhaltijapäätös (20130353/ 26.4.2013,
esityslistan liite nro 2.2) Koulutuskeskus Salpauksen Teollisuus- ja
rakennusalan tulosyksikön tuntiopettajan tehtävästä tulee kumota.
Jorma Koljosen mukaan päätös irtisanoa hänet nykyisestä tietotekniikan
lehtorin tehtävästä on lainvastainen ja epätarkoituksenmukainen. Koljosen
mukaan hänen tehtävänsä eivät ole vähentyneet tai ne eivät tule
muuttumaan vaan ne on siirretty muille henkilöille. Hänen mukaansa työt
eivät myöskään jatkossa tule vähenemään ja työnantaja ei ole hänen
mukaansa tehnyt tarvittavia toimenpiteitä määräaikaisten opettajien
tehtävien siirtämisessä hänelle.
Jorma Koljosen uudelleensijoittaminen irtisanomisen välttämiseksi
Jorma Koljosta ei ole irtisanottu. Työnantaja on 12.3.2013 päättyneiden
yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen tarkistanut Päijät-Hämeen
koulutuskonsernissa avoimia tehtäviä, joihin hänet oltaisiin kohtuudella voitu
sijoittaa. Koljoselle tarjottiin 13.3.2013 tuotannollis-taloudellisen
irtisanomisen välttämiseksi Koulutuskeskus Salpauksen Teollisuus- ja
rakennusalan tulosyksikön tuntiopettajan toistaiseksi voimassa olevaa
tehtävää 1.8.2013 alkaen kirjallisesti. Koljonen on ilmoittanut 18.3.2013
kirjallisesti vastaanottavansa tehtävän.
Tuotannolliset ja taloudelliset syyt
Konsernihallitus päätti kokouksessaan 21.1.2013 (§11) käynnistää PäijätHämeen koulutuskonserni- kuntayhtymässä yhteistoimintaneuvottelut Laki
työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007)
annetun lain mukaisesti. Yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävinä olivat
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kaikki tulosalueet ja toiminnot, ja
neuvottelut koskivat koko henkilöstöä Koulutuskeskus Salpauksessa,
Lahden ammattikorkeakoulussa ja Yhteisissä palveluissa. Tuoterenkaassa
neuvottelut koskivat ainoastaan valmennus- ja tukipalveluhenkilöstöä.
Konsernitason toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttää
keskimäärin 12,5 milj. euron eli 10 prosentin kulujen karsintaa 2015 loppuun
mennessä.
Neuvottelutavasta sovittiin 14.12.2012 yhteistyötoimikunnassa ja
neuvotteluesitys annettiin henkilöstön edustajille 21.1.2013. Ensimmäinen
neuvottelu pidettiin 29.1.2013, seuraavat neuvottelut 6.2.2013, 13.2.2013,
22.2.2013, 6.3.2013 ja viimeinen neuvottelu pidettiin 12.3.2013. Ilmoitus
työvoimaviranomaiselle tehtiin 21.1.2013. Neuvottelujen taloudellisista ja
tuotannollisista perusteista oltiin neuvotteluissa yksimielisiä.
Neuvotteluesityksessä esitettiin taloudellisesta tilanteesta esitettiin laskemat
tuottoennusteesta ja sopeuttamistarpeista vuosille 2013-2016.
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
30
Tuottoennuste 2013 – 2016
Sopeuttamistarve 2013-2016
Lahden ammattikorkeakoulun perusrahoituksen arvioidaan olemassa
olevien tietojen ja syksyn 2012 sopimusneuvotteluihin pohjaten vähentyvän
noin 4 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2014. Vuodesta 2014 vuoteen
2015 vähennys on myös noin 4 prosenttia ja vuodesta 2015 vuoteen 2016
vähennys on noin 3 prosenttia. Inflaatiovaikutukset huomioon ottaen
sopeuttamistarve on vastaavasti 6,6 %, 6,8 % ja 5,3 %. Vuositasolla
vaikutukset ovat tuottojen väheneminen 1,8–2,5 M€. Lisäksi vuonna 2013
tulee saada noin 1,4 M€ säästöt.
Huhtikuun 4.2013 pidetyssä OKM:n seminaarissa nousi esille vuoden 2014
indeksijäädytykset. Tämä tarkoittaa valtion rahoituksessa 8,6 miljoonan
euron säästöosuutta jo tehtyjen ammattikorkeakouluihin kohdistuvien
säästöjen lisäksi. Säästöjen yhteisvaikutuksessa liikutaan aiemmin
ilmoitetun 15 prosentin sijasta noin 18 prosentin tasolla. Samalla kun
rahoitusta leikataan, nousevat kustannukset, niin palkat kuin muut kulut.
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
31
Edellä esitettyjen tuottojen vähenemisestä johtuen työtehtävät ja toiminta
tulevat Lahden ammattikorkeakoulussa vähenemään oleellisesti ja
pysyvästi. Toimintaa ja työtehtäviä joudutaan lisäksi organisoimaan
uudelleen kustannusten alentamiseksi. Työtehtäviä on tarkasteltu ja
uudelleenjärjestelyjä on tehty kaikissa ammattikorkeakoulun yksiköissä.
Kunnallisen viranhaltijalain 37 §:n mukaan virkasuhde voidaan irtisanoa,
kun viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi
taloudellisista syistä, työnantajan tai asianomaisen yksikön tehtävien
uudelleenjärjestelyn vuoksi.
Lahden ammattikorkeakoulun ja Tekniikan alan taloudellinen ja
toiminnallinen tilanne
Lahden ammattikorkeakoululle tuli edellisessä rahoituslain muutoksessa,
vuonna 2006, erittäin suuret toiminnalliset haasteet perusrahoituksen
vähentyessä. Vahva kulttuuripainotteisuus ja monialaisuus (useat eri
koulutusalat) aiheuttivat haasteita rahoituksen osalta koko Lahden
ammattikorkeakoululle.
Vuonna 2014 käynnistyvä rahoitusmalli perustuu tuloksellisuuteen ja
kaikkien koulutusalojen toiminnan laajuus mitoitetaan siten, että ne tulevat
toimeen perusrahoituksellaan. Tämä asettaa kaikille aloille, myös Tekniikan
alalle, toiminnan näkökulmasta erityiset haasteet. Muun muassa tutkintojen
määrä on saatava nopeasti kasvamaan ja läpäisy paranemaan. Lisäksi TKItoimintaa on kehitettävä ja integroitava sitä jatkossa entistäkin
tehokkaammin osaksi opetusta.
Rahoitukseen vaikuttavien mittaritulosten kehittämisen lisäksi Lahden
ammattikorkeakoulun Tekniikan alalla säästötarpeisiin vastataan mm.
kohdentamalla opettajien työaikaa uudelleen sekä toteuttamalla uusia
tilajärjestelyjä. Nämä mahdollistavat esimerkiksi suuremmat ryhmäkoot ja
sitä kautta myös rinnakkaistoteutusten vähentämisen. Aikaisemmin
ryhmäkokoihin on ollut vaikeata vaikuttaa, koska käytössä olleet tilat ovat
olleet mm. tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan sekä tietokoneelektroniikan opetuksen osalta selvästi pienempiä.
Tietotekniikan aikuiskoulutukseen ei oteta uusia opiskelijoita vuonna 2014,
mikä osaltaan vähentää alan opetustehtäviä Tekniikan alalla. Vuodelle 2014
oli suunniteltu aloitettavaksi uusi tietotekniikan YAMK-koulutus, nykyisen
taloustilanteen vuoksi päätettiin, että koulutusta ei kuitenkaan aloiteta
vuonna 2014.
Jorma Koljosen työtehtävien uudelleenjärjestely
Työ vähenee koko Lahden ammattikorkeakoulun tietotekniikan
koulutuksessa ja tietoliikennetekniikan opetus järjestetään kohdentamalla
opetus entistä tehokkaammin tietoliikennetekniikan opettajille. Se, että joku
opettaja on aiemmin opettanut jotain aihetta, ei merkitse sitä etteikö joku
muukin opettaja voisi hallita ja opettaa tätä aihetta.
Jorma Koljosen työaikasuunnitelmassa määritellyt tehtävät syksyn 2013
osalta on uudelleenjärjestelty ja jaettu nykyiselle henkilöstölle pienemmillä
kustannuksilla. Vuoden 2014 suunnittelutyö on vielä kesken ja alustavat
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
32
työaikasuunnitelmat valmistuvat 15.6.2013 mennessä. Opettajien
työaikasuunnitelmiin viedään tunnit kalenterivuositasoisesti. Jatkossa osa
työtehtävistä jätetään tekemättä ja osa toteutetaan pienemmillä
kustannuksilla nykyisellä vakituisella henkilöstöllä.
Jorma Koljosen työaikasuunnitelmasta vuodelta 2013 jää pois 668 tuntia,
joista 538 on opetustunteja, joista taas lähiopetusta on 284 tuntia. Vuoden
2014 resurssien kokonaisarvioinnissa on käytetty vuoden 2013 resursointia,
joka kokonaisresurssista 1600 tuntia on 1251 opetustuntia, joka on taas 670
lähiopetustuntia, minkä suuruiset tehostamiset toteutuvat jatkamalla samoja
resursointiperiaatteita kuin syksyllä 2013.
Jorma Koljonen mainitsee oikaisuvaatimuksessaan väittämiä, jotka
koskevat Tekniikan alan eri toimintoja. Työnantaja on toimittanut Koljoselle
erillisen tarkemman selvityksen näihin väittämiin liittyen.
Asiantuntijoina kokouksessa ovat rehtori Outi Kallioinen ja henkilöstöjohtaja
Lena Siikaniemi.
Toimitusjohtaja:
Edellä olevaan selvitykseen perustuen hallitus hylkää Jorma Koljosen
oikaisuvaatimuksen. Edelleen hallitus katsoo työnantajan toimineen
neuvotteluesityksessä todettujen taloudellisten ja tuotannollisten
perusteiden mukaisesti ja kaikilta osin laillisesti ja tarkoituksenmukaisesti
sekä yhteistoimintaneuvotteluissa esillä olleita periaatteita noudattaen.
Päätös:
Yhtymähallituksen käsittely 2.9.2013 § 170 (lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle)
Kouvolan hallinto-oikeus on lähettänyt 19.6.2013 päivätyn lausuntopyynnön,
asia nro 00550/13/2207, Jorma Koljosen valitus Kouvolan hallintooikeudelle Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallituksen päätöksestä
§116/27.5.2013 (esityslistan liite nro 1.1).
Jorma Koljonen on jättänyt Kouvolan hallinto-oikeudelle kunnallisvalituksen
apulaisrehtori Keijo Makkosen tekemästä viranhaltijapäätöksestä
20130353/26.4.2013 (esityslistan liitteenä nro 1.2) koskien Koulutuskeskus
Salpauksen Teollisuus- ja rakennusalan tulosyksikön tuntiopettajan valintaa
1.8.2013 alkaen sekä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallituksen
tekemään päätöstä § 116/27.5.2013 (käsittely edellä) hylätä Koljosen
tekemä oikaisuvaatimus.
Jorma Koljosen vaatii, että päätös irtisanoa hänet nykyisestä tietotekniikan
lehtorin tehtävästä pitää kumota, koska päätös on lainvastainen. Jos
kunnallisvalitusta ei hyväksytä, Koljonen haluaa ottaa vastaan hänelle
tarjotun tuntiopettajan tehtävän Koulutuskeskus Salpauksessa.
Hallituksen lausunto
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
33
Jorma Koljosta ei ole irtisanottu ja kyseistä päätöstä ei ole olemassa.
Työnantaja on 12.3.2013 päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen
tarkistanut Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa avoimia tehtäviä, joihin
Koljonen oltaisiin kohtuudella voitu sijoittaa irtisanomisen välttämiseksi.
Koljoselle tarjottiin 18.3.2013 tuotannollis-taloudellisen irtisanomisen
välttämiseksi Koulutuskeskus Salpauksen Teollisuus- ja rakennusalan
tulosyksikön tuntiopettajan tehtävää 1.8.2013 alkaen kirjallisesti. Koljonen
on 18.3.2013 kirjallisesti ilmoittanut vastaanottavansa tehtävän.
Jorma Koljoselle on toimitettu vastaus 27.5.2013 sähköpostilla hänen
työnantajalle esittämiinsä kysymyksiin koskien hänen työtehtäviään Lahden
ammattikorkeakoulussa. Koljosen esittämiin kunnallisvalituksen väittämiin
on vastattu suurelta osin jo näissä työnantajan vastauksissa.
Vastaukset Jorma Koljosen esittämiin väittämiin:
1. Minun työni ei ole vähentynyt eikä laskelmien mukaan tule
vähentymään.
Työ vähenee koko tietotekniikan koulutuksessa Lahden
ammattikorkeakoulussa ja tietoliikennetekniikan opetus järjestetään
kohdentamalla sen opetus entistä tehokkaammin tietoliikennetekniikan
opettajille. Se, että joku opettaja on aiemmin opettanut jotain asiaa, ei
merkitse sitä ettei joku muukin opettaja voisi hallita ja opettaa tätä.
1. Koska muiden työt lisääntyvät niin paljon, että he joutuvat tekemään
1291 tuntia ylitöitä. Vertailu tulee tehdä tietotekniikan osaston
työaikasuunnitelmiin.
Jorma Koljosen vuoden 2013 työaikasuunnitelmasta jää pois 668 tuntia,
joista 538 on opetustunteja, joista taas lähiopetusta on 284 tuntia. Ensi
vuoden 2014 resurssien kokonaisarvioinnissa on käytetty tämän vuoden
resursointia, joka kokonaisresurssista 1600 tuntia on 1251 opetustuntia,
joka on taas 670 lähiopetustuntia, minkä suuruiset tehostamiset
toteutuvat jatkamalla samoja supistettuja resursointiperiaatteita kuin
syksyllä 2013.
osalta on uudelleenjärjestelty ja jaettu nykyiselle henkilöstölle
pienemmillä kustannuksilla. Vuoden 2014 suunnittelutyö on vielä kesken
ja lopulliset työaikasuunnitelmat valmistuvat 10.10.2013 mennessä.
Jatkossa osa työtehtävistä jätetään tekemättä ja osa toteutetaan
pienemmillä kustannuksilla nykyisellä vakituisella henkilöstöllä.
Opettajien työaikasuunnitelmiin viedään tunnit kalenterivuositasoisesti.
Tietotekniikan kokonaisopetustustuntimäärä vähenee vuodelle 2014
siten, että sekä Jorma Koljosen opetustunnit että muiden opettajien
tekemät ylityötunnit poistuvat. Opetusryhmiä on järjestelyiden vuoksi
vähemmän, mikä vähentää näin työtunteja.
1. Cisco CCNA vaatii erikoisen koulutuksen ja erittäin paljon käytännön
osaamista, jotta sitä voi opettaa. Erityisesti tämä Cisco CCNA:n opetus
vaatii vuosien käyntännön kokemuksen erilaisista laitteista.
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
34
Lehtori Marianne Matilainen on suunnitellun mukaisesti suorittamassa
Ciscon tutkintoja, jolloin hänellä on syksyllä 2013 CCNA 1
koulutuspätevyys ja keväällä 2014 edistyneempien osien
koulutuspätevyys. Lisäksi lehtori Jari Utriaisella on näiden kaikkien osien
pätevyys. Marianne Matilaisen virka on tietoliikennetekniikan lehtorin
virka, jonka viran hoitoon hän keskittyy nyt enemmän, kun häneltä
poistuu mm. johtamisen ja markkinoinnin opetusta.
1. Irtisanomisen syyksi ilmoitetut tehtävien uudelleen järjestelyt eivät
tosiasiallisesti vähennä työnantajalla tarjolla olevien tehtävien määrää.
Informaatioteknologian tuntien väheneminen (noin 2257 tunnin
vähennys 2012-2013 vs vuonna 2014) ja tarjolla olevien tehtävien
määrän väheneminen tulee suuremmista Monitoriryhmistä, jolloin
opetusryhmien ja tuntien määrä vähenee ryhmäkokojen kasvaessa.
Esimerkiksi yksi 35 op opetusryhmän väheneminen merkitsee 805 h
opettajan työaikasuunnitelmassa eli puolet opettajan vuotuisesta
työajasta. Vuonna 2014 aikuiskoulutuksen aloittamatta jättäminen
vastaa vähenevää opettajien ylituntimäärää. Lisäksi tunteja vähenee
2012 aloittaneen aikuiskoulutusryhmän ryhmäjakojen vähenemisestä,
muista opetuksen tehostamistoimista kuten suuremmat opetusryhmät
useissa opintojaksoissa sekä jo aiemminkin toteutetusta
opetussuunnitelmien kehittämisestä.
Aikuisten opetuksen uudelleen kohdentamiset käsittävät tietotekniikan ja
mekatroniikan opetuksen yhdistämistä joiltain osin sekä Ciscokoulutusten keskittämistä perjantai-iltoihin ja venyttämällä koko
lukukauden mittaisiksi myös nuorilla. Cisco-koulutuksessa järjestetään
aikuisten etäopetusresurssin vastineeksi myös arkiviikkoisin
ohjaustunteja.
1. Suoraa opetustyötä minulta jäi 1291 tuntia, eli siis tietotekniikan
opetuksessa tulee olemaan tälle vuodelle uuden ves:n tunteja 2117
tuntia enemmän kuin resursseja on käytettävissä.
Jorma Koljosen tältä vuodelta (2013) työaikasuunnitelmasta jää pois 668
tuntia, joista 538 on opetustunteja, joista taas lähiopetusta on 284 tuntia.
Ensi vuoden 2014 resurssien kokonaisarvioinnissa on käytetty tämän
vuoden resursointia, joka kokonaisresurssista 1600 tuntia on 1251
opetustuntia, joka on taas 670 lähiopetustuntia, minkä suuruiset
tehostamiset toteutuvat jatkamalla samoja resursointiperiaatteita
jatkamalla samoja supistettuja resursointiperiaatteita kuin syksyllä 2013.
pienemmillä kustannuksilla. Vuoden 2014 suunnittelutyö on vielä kesken
ja alustavat työaikasuunnitelmat valmistuvat 10.10.2013 mennessä.
Jatkossa osa työtehtävistä jätetään tekemättä ja osa toteutetaan
pienemmillä kustannuksilla nykyisellä vakituisella henkilöstöllä.
Opettajien työaikasuunnitelmiin viedään tunnit kalenterivuositasoisesti.
Tietotekniikan kokonaisopetustustuntimäärä vähenee vuodelle 2014
siten, että sekä Jorma Koljosen opetustunnit (1291h) että muiden
opettajien tekemät ylityötunnit (2117h-1291h) poistuvat. Opetusryhmiä
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
35
on järjestelyiden vuoksi vähemmän, mikä vähentää näin työtunteja.
Edellisessä kohdassa 4 on tarkempi selvitys em. tunneista.
1. Koska työmäärä ei ole viranhaltijalain 37§ mukaisesti olennaisesti
vähentynyt, vaan työtä on niin paljon että vanhassa sopimuksessa
olevat joutuvat tekemään paljon ylitöitä ja uudessa sopimuksessa olevat
tekevät jo nyt talkoilla osan työstä.
Lisätöinä tai talkoilla ei tehdä yhtään opintojaksoa vaan
työaikasuunnitelman muutokset tehdään kohdentamalla resursseja
uudelleen. Lisäresursointitarvetta ovat aiemmin vuonna 2012
aiheuttaneet mm. kahden opettajan suhteellisen pitkät sairauslomat,
jolloin lisätyömääräyksiltä ei ole voitu välttyä. Taloudellisen tilanteen
ollessa nykyistä ja tulevaa parempi on voitu paremmin vastata
lisäresursoinnin tarpeeseen lisätyömääräyksellä, mutta tällöinkään se ei
ole ollut automaatti vaan tapauskohtainen harkinta. Nykyisessä
tilanteessa tällaisiin äkillisiin lisäresurssien tarpeisiin on vastattava
pääosin kohdentamalla olemassa olevia resursseja uudelleen.
Tällaisia resurssien uudelleen kohdentamisia on ollut mahdollista tehdä,
kun uuden Lahden ammattikorkeakoulun 1.1.2013 käynnistyneen
organisaatiomallin toimintaa on saatu täsmennettyä ja tekniikan alan
yhteisiä tiimiresurssien käyttöä on voitu tehostaa. Lisäksi siirtymällä
syksyllä 2013 isompiin luokkakokoihin saadaan vähennettyä ryhmiä mm.
Monitoriopetuksessa, joka on suurelta osin tekniikan alan antamaa
opetusta. Nämä samat asiat sekä aikuiskoulutuksen opetuksen
uudelleen kohdentamiset vaikuttavat myös muiden opettajien resurssien
uudelleen kohdentamiseen. Opettajilta ei resurssien uudelleen
kohdentamisella vähennetä peruskehittämistehtäviä.
1. Määräaikaisilta opettajilta palvelussuhteiden päätyttyä tulee
määräaikaisten opettajien työtehtävät ja opetustunnit siirtää vakituisille
viranhaltijoille, mikäli heillä on kelpoisuus opettaa näitä aineita.
Kuntayhtymä ei ole antanut selvitystä, kuka nämä tehtävät ja
opetustunnit tulee hoitamaan määräaikaisten virkasuhteiden päätyttyä.
Työnantaja ei ole antaunut selvitystä, keitä määräaikaisia tuntiopettajia
Lamkissa on ja milloin näiden määräaikaisten virkasuhde päättyy ja
mitkä näistä tunneista ovat sellaiset joita minulla on kelpoisuus ja
osaaminen opettaa. Tiedän, että minulla on kelpoisuus opettaa mm. Ari
Vesikon tunnit.
Tietotekniikan koulutusohjelmassa on yksi määräaikainen opettaja, Ari
Vesikko, joka hoitaa vakituisen viranhaltijan tehtäviä. Hänen
määräaikaisuutensa päättyy 31.12.2013. Hänen tehtäviinsä kuuluu
tietotekniikan opetuksen lisäksi merkittäviltä osin mm.
lukujärjestyssuunnittelu sekä opetusteknologian kehittäminen ja ylläpito,
joihin hänellä on tarvittava erityisosaaminen.
Työaikasuunnitelmat eivät ole vielä valmiit, vaan ne valmistuvat
10.10.2013 mennessä. Työaikasuunnitelmatyö on edistynyt sen verran,
että nähdään laskennallisten säästöjen vuodelle 2014 toteutuvan.
1. Syksyn 2013 osalta minulle on tarjottu (TAS on tehtynä vuodelle 2013),
että jatkan aikuisille ja nuorille, mm. Cisco CCNA Semester 3 Lan
Switching and Wireless (kolme ryhmää), Accessing WAN (yksi ryhmä)
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
36
sekä mm. Langattomat verkot ja tietoliikenen (yksi ryhmä). Kuntayhtymä
ei ole antanut selvitystä, kuka nämä tunnit tulee hoitamaan syksyllä
2013.
pienemmillä kustannuksilla.
Jorma Koljosen työtehtävät Lahden ammattikorkeakoulussa ovat
vähentyneet pysyvästi ja olennaisesti. Työnantaja on toiminut
neuvotteluesityksessä todettujen taloudellisten ja tuotannollisten
perusteiden mukaisesti ja kaikilta osin laillisesti ja tarkoituksenmukaisesti
sekä yhteistoimintaneuvotteluissa esillä olleita periaatteita noudattaen.
Kaikki edellä lausuttu huomioon ottaen koulutuskonserni katsoo, että Jorma
Koljosen valitus tulee kokonaisuudessaan perusteettomana hylätä.
Kouvolan hallinto-oikeuden lausuntopyyntö liitteineen on kokouksessa
nähtävillä.
Asiantuntijoina kokouksessa ovat rehtori Outi Kallioinen ja henkilöstöjohtaja
Lena Siikaniemi.
Toimitusjohtaja:
Konsernihallitus päättää antaa edellä esityslistalla olevan lausunnon
Kouvolan hallinto-oikeudelle Jorma Koljosen tekemään kunnallisvalitukseen
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Päijät-Hämeen koulutuskonsernin
hallituksen tekemästä päätöksestä § 116/27.5.2013 ja Koulutuskeskus
Salpauksen apulaisrehtorin tekemästä viranhaltijapäätöksestä 20130353/
26.4.2013.
Päätös:
Yhtymähallituksen käsittely 13.10.2014 § 221 (lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle, vastine ja
lisäselvitys)
Itä-Suomen hallinto-oikeus on lähettänyt konsernihallitukselle 19.8.2014
lausuntopyynnön dnro 00550/13/2207, (liite nro 4) Jorma Koljosen hallintooikeudelle 23.9.2013 lähettämään kunnallisvalituksen vastineeseen ja
lisäselvitykseen liittyen.
Jorma Koljosen katsoo, että hänen Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan
alan virkasuhde on irtisanottu kunnallisen viranhaltijalain 37 §:n vastaisesti.
Jorma Koljonen on uudistanut Kouvolan hallinto-oikeudelle 23.9.2013
lähettämässään vastaselityksessä kaiken aikaisemmin esittämänsä ja
lausuu vastineessa ja lisäselvityksessä seuraavaa:
1) Päijät-Hämeen koulutuskonserni (2.9.2013 § 170) ei Jorma Koljosen
mukaan ole tuonut lausunnossaan esille sinällään mitään sellaisia uusia
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
37
seikkoja, joilla se voisi osoittaa, että Koljosen irtisanominen olisi
perusteeton.
Päijät-Hämeen koulutuskonserni toteaa lausunnossaan, ettei Jorma
Koljosta ole irtisanottu, vaan hänelle on tuotannollis-taloudellisen
irtisanomisen välttämiseksi tarjottu töitä Koulutuskeskus Salpauksen
Teollisuus- ja rakennusalan tulosyksiköstä. Koljosen mukaan hänet on
kuitenkin irtisanottu Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan koulutusalan
lehtorin tehtävistä. Koljosen mukaan hän on irtisanomisen välttämiseksi
ottanut vastaan Koulutuskeskus Salpauksen teollisuus- ja rakennusalan
tulosyksiköstä tuntiopettajan tehtävän, huomattavasti heikommilla
palvelussuhteen ehdoilla.
2) Jorma Koljonen katsoo, että Lahden ammattikorkeakoululla olisi ollut
tarjota hänelle koulutusta vastaavaa työtä irtisanomisen välttämiseksi.
Koljosen virkasuhde Lahden ammattikorkeakouluun on päättynyt 31.7.2013.
Kunnallisen viranhaltijalain 37 §:n mukaan perustetta irtisanomiseen ei
katsota olevan silloin, kun irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden
henkilön ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä työnantajan
toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia.
Irtisanominen edellyttää lisäksi, ettei viranhaltijaa voida ammattitaitoonsa ja
kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa toiseen virkasuhteeseen, jonka
tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä.
Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista on säädetty
ammattikorkeakoulun opettajan kelpoisuusvaatimuksista. Jorma Koljosen
mukaan hän täyttää ammattikorkeakouluasetuksessa säädetyt opettajan
kelpoisuusvaatimukset. Koljosen mukaan Lahden ammattikorkeakoulu on
palkannut useita määräaikaisia tuntiopettajia tehtäviin, joihin Koljosella olisi
ollut laissa säädetty kelpoisuus opettaa Lahden Ammattikorkeakoulussa.
Koljosen mukaan tuntiopettajien tehtäviä ei ole hänelle tarjottu, vaan on
palkattu uusia tuntiopettajia näihin tehtäviin (Tamminen, Lassheikki, Sassi,
Kuusi, Parkkinen, Lahtinen, Raitanen, Ollanketo, Vesikko). Etenkin Ari
Vesikon ja Mikko Ollankedon tunnit Koljonen olisi mielestään pystynyt
opettamaan.
3) Jorma Koljosen mukaan irtisanomisen peruste ei ole ollut tuotannolliset ja
taloudelliset syyt, kuten työtodistuksessa on mainittu, vaan hänen neljä
pitkää sairaslomaa.
4) Jorma Koljosen mukaan Torsti Rantapuska on otettu takaisin töihin,
vaikka hänet oli irtisanottu samasta työpaikasta kuin Koljonen.
Jorma Koljosen vastineessa ja lisäselvityksessä olevia asioita on käsitelty
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallituksen aiemmissa päätöksissä
(27.5.2013 § 116 ”Oikaisuvaatimuksen käsittely, lehtori Jorma Koljonen” ja
2.9.2013 § 170 ”Lausunnon antaminen Kouvolan hallinto-oikeudelle, lehtori
Jorma Koljosen valitus Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallituksen
päätöksestä 27.5.2013 § 116”). Konsernihallitus uudistaa kaiken aiemmin
esittämänsä ja lausuu vielä seuraavaa.
Tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomisperuste
Lahden ammattikorkeakoulun toimintaa ja työtehtäviä on organisoitu
uudelleen kustannusten alentamiseksi. Ammattikorkeakoulujen uusi
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
38
rahoitusmalli perustuu tuloksellisuuteen ja koulutusalojen toiminnan laajuus
mitoitetaan siten, että ne tulevat toimeen perusrahoituksellaan.
Tietotekniikan kokonaisopetustuntimäärä on vähentynyt vuonna 2014.
Opetusta on järjestetty kohdentamalla sitä entistä tehokkaammin
tietoliikennetekniikan opettajille. Tietotekniikan aikuiskoulutukseen ei ole
otettu uusia opiskelijoita tämän vuoden aikana, mikä osaltaan vähentää alan
opetustehtäviä tekniikan alalla. Myös perusopetus, jota Jorma Koljonen olisi
voinut opettaa, on vähentynyt. Opetusryhmiä on järjestelyiden vuoksi
vähemmän, mikä vähentää työtunteja.
Muun työn tarjoaminen irtisanomisen välttämiseksi
Työnantaja on 12.3.2013 päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen
tarkistanut Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa avoimia tehtäviä, joihin
Jorma Koljonen olisi kohtuudella voitu sijoittaa irtisanomisen välttämiseksi.
Koljoselle tarjottiin 13.3.2013 tuotannollis-taloudellisen irtisanomisen
välttämiseksi Koulutuskeskus Salpauksen Teollisuus- ja rakennusalan
tulosyksikön tuntiopettajan tehtävää. Koljonen on 18.3.2013 kirjallisesti
ilmoittanut vastaanottavansa tehtävän. Tähän tehtävään Koljonen on
nimitetty 1.8.2013 alkaen toistaiseksi.
Jorma Koljosta ei ole irtisanottu eikä irtisanomispäätöstä ole tehty. Koljosen
virkasuhde Lahden ammattikorkeakouluun päättyi, kun hän vastaanotti
hänelle tarjotun tuntiopettajan tehtävän. Lehtorin virkasuhde päättyi
31.7.2013 tuotannollisista ja taloudellisista syistä, mutta jatkuu
Koulutuskeskus Salpauksessa tuntiopettajan virkasuhteena. Virkasuhde on
toistaiseksi voimassa oleva, jonka vuoksi Koljonen ei ole enää
sijoitusvelvollisuuden piirissä muihin avoinna oleviin tehtäviin. Tästä syystä
Koljoselle ei ole enää tarjottu muita tehtäviä Lahden ammattikorkeakoulusta
tai muualta Päijät-Hämeen koulutuskonsernista.
Jorma Koljonen on vastineessa ja lisäselvityksessä nimennyt henkilöitä,
jotka on palkattu määräaikaisina ja joiden tehtävien hoitamiseen Koljosella
olisi ollut laissa säädetty kelpoisuus. Kyseiset henkilöt ovat palkattu eri
aloille ja erilaisiin osaamisiin, jolloin niillä ei ole yhteyttä Koljosen tehtävään
kohdistuneeseen irtisanomisuhkaan. Rekrytoinnit on pääosin tehty sen
jälkeen kun Koljonen on aloittanut uudessa tehtävässään Koulutuskeskus
Salpauksessa. Lisäksi, nimettyjen henkilöiden tehtävät ovat toisistaan
erillisiä kokonaisuuksia, ilmenneet osittain yllättäen (esimerkiksi
irtisanoutuminen), ovat pääosin vähäisillä tuntimäärillä ja niihin sisältämiä
opintojaksoja on toteutettu samanaikaisesti vuoden 2014 syyslukukaudella
tai sen jälkeen. Tästä johtuen tehtäviä ei olisi voitu yhdistää isommaksi
kokonaisuudeksi tai tarjota Koljoselle.
Lisäksi edellä mainittuihin tehtäviin palkattujen henkilöiden virkamääräyksiin
liittyvät oikaisuvaatimusajat ovat umpeutuneet, jolloin niiden osalta ei voi
enää valitusoikeutta.
Edellä mainituista perusteluista johtuen Jorma Koljosen vastineessa ja
lisäselvityksessä nimettyjen henkilöiden rekrytointeja ei tule ottaa huomioon
Koljosen tehtävään kohdistuneen irtisanomisperusteen arvioinnissa. Vaikka
tämä tehtäisiin, ei Koljosella ole osaamista tai osaaminen ei ole vähintään
edellytettävällä tasolla seuraavien tehtävissä edellytettävien osaamisten
osalta:
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
39
Vesa Tamminen
− Osaamisalue opintojaksolla: typografia ja painotuotteet
− Koljosen puutteellinen osaaminen tehtävässä: painotuotteiden
suunnittelu ja Adobe InDesign-ohjelmiston käyttö
Päivi Lassheikki
− Osaamisalue opintojaksolla: kuvallinen ilmaisu
− Koljosen puutteellinen osaaminen tehtävässä: kuvataiteilija, kuvallinen
ilmaisu ja plastinen sommittelu
Ari Sassi
− Osaamisalue opintojaksolla: 3D Modelling II, 3D-mallintaminen III ja 3Danimaatio II
− Koljosen puutteellinen osaaminen tehtävässä: 3D-mallinnuksen,
animaation ja teknisen visualisoinnin osaaminen
Tapani Kuusi
− Osaamisalue opintojaksolla: algebra, geometria ja trigonometria
− Koljosen puutteellinen osaaminen tehtävässä: matematiikan opetuksen
integrointi mekatroniikan koulutusalalla
Teemu Parkkinen
− Osaamisalue opintojaksolla: www-multimedia
− Koljosen puutteellinen osaaminen tehtävässä: javascript- ja jQueryohjelmoinnin hyödyntäminen grafiikan käsittelyssä
Timo Lahtinen
− Osaamisalue opintojaksolla: tehdassuunnittelu ja valmistusmenetelmät
− Koljosen puutteellinen osaaminen tehtävässä: VisualComponentsohjelmalla ja Siemens-plc-ohjelmointi
Elmeri Raitanen
− Osaamisalue opintojaksolla: multimedia
− Koljosen puutteellinen osaaminen tehtävässä:
multimediasisällöntuotanto ja peliorientoitunut sisällöntuotanto
Mikko Ollanketo
− Tietokoneen käytön opettaminen opintojakso on toteutettu 49 tunnin
sivutoimisuudella syksyllä 2013. Mikko Ollankedon sivutoimisuus päättyi
31.12.2013.
− Koljosen puutteellinen osaaminen tehtävässä: yritysyhteistyöosaaminen,
englanninkielen taito, liiketalousosaaminen ja taloushallinto-osaaminen
Ari Vesikko
− Asiaa on käsitelty jo Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallituksen
aikaisemmassa päätöksessä 2.9.2013 § 170
− Koljosen puutteellinen osaaminen tehtävässä: järjestelmäosaaminen
(esimerkiksi lukujärjestykset), opetusteknologiaosaaminen ja webosaaminen
Jorma Koljonen on toiminut tietotekniikan koulutusohjelman opettajana
tietoliikennetekniikan suuntautumisessa tekniikan alalla. Edellä mainitut
henkilöt puolestaan ovat toimineet mediatekniikan, kone- ja
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
40
tuotantotekniikan (tekniikan koulutusala) sekä tietojenkäsittelyn
(liiketalouden koulutusala) koulutusohjelmissa ja erilaisilla osaamisalueilla.
Koljonen ei olisi saanut hankittua edellä mainittuja puutteellisia osaamisia
edes kohtuullisella kouluttamisella.
Sairauslomat
Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa on käytössä ohje sairauspoissaolojen
käsittelystä 19.12.2011. Lisäksi käytössä on sopimus työterveyshuollon
järjestämisestä ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Käytössä on myös
työkykyarviointi ja aktiivisen aikaisen puuttumisen malli, joilla pyritään
ennakoiden tukemaan henkilöstön työkykyä.
Jorma Koljosen kohdalla ei ole havaittu työkyvyn heikentymiseen liittyvää
asiaa, joka olisi edellyttänyt edellä kerrottujen toimintatapojen käyttöä.
Koljosta ei ole irtisanottu hänen sairauslomiensa takia.
Torsti Rantapuska
Yliopettaja Torsti Rantapuskaa ei koskaan irtisanottu, kuten Jorma Koljosen
väittää. Rantapuskan tehtävään kohdistunut irtisanomisuhka peruuntui kun
jatkoselvityksessä kävi ilmi, että irtisanomisperustetta ei ole. Tämän
johdosta Rantapuskan jatkaa yliopettajan tehtävissä Lahden
ammattikorkeakoulussa.
Konsernihallitus toteaa, että Jorma Koljosen työtehtävät Lahden
ammattikorkeakoulussa ovat vähentyneet pysyvästi ja olennaisesti.
Työnantaja on toiminut yhteistoimintaneuvotteluesityksessä todettujen
taloudellisten ja tuotannollisten perusteiden mukaisesti, kaikilta osin
laillisesti ja tarkoituksenmukaisesti sekä yhteistoimintaneuvotteluissa esillä
olleita periaatteita noudattaen.
Kaikki edellä lausuttu huomioon ottaen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin
hallitus katsoo, että Jorma Koljosen valitus tulee kokonaisuudessaan
perusteettomana hylätä.
Kaikki Itä-Suomen hallinto-oikeuden lähettämät asiakirjat ovat nähtävillä
konsernihallituksen kokouksessa.
Asiantuntijoina kokouksessa ovat Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Outi
Kallioinen ja henkilöstöpäällikkö Teija Golnick.
Toimitusjohtaja:
Konsernihallitus päättää antaa edellä olevan lausunnon Itä-Suomen hallintooikeudelle Jorma Koljosen tekemään kunnallisvalitukseen Päijät-Hämeen
koulutuskonsernin hallituksen tekemästä päätöksestä 2.9.2013 § 170.
Päätös:
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
41
Yhtymähallituksen käsittely 13.4.2015 (selityksen antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle)
Korkein hallinto-oikeus on lähettänyt konsernihallitukselle 25.2.2015
selityspyynnön dnro 0043/3/15, (esityslistan liite nro 5) Jorma Koljosen
korkeimmalle hallinto-oikeudelle 5.1.2015 lähettämään valitukseen liittyen.
Jorma Koljosen katsoo, että 14/5305/4 hallinto-oikeuden päätös 12.12.2014
dnro 00550/13/KO/2207 on kumottava lainvastaisena.
Jorma Koljonen on uudistanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle 5.1.2015
lähettämässään valituksessa kaiken aikaisemmin esittämänsä ja lausuu
seuraavaa:
Päijät-Hämeen koulutuskonserni toteaa lausunnossaan, ettei 31.7.2013
jälkeen Lahden ammattikorkealla ole ollut velvollisuutta tarjota minulle
ammatti korkeakoulussa vapaana olleita tehtäviä. On huomioitava, että
palvelussuhteen ehtoni heikkenivät olennaisesti sen jälkeen, kun siirryin
irtisanomisen välttämiseksi Koulutuskeskus Salpauksen palvelukseen.
Tästä syystä työnantajan olisi tullut tarjota ammattikorkeakoulun puolelta
vapaana ollut opettajan työtä myös 1.8.2014 jälkeen. Työnantajalla on
täytynyt olla tietoinen tarpeesta palkata uusia opettajia irtisanoessaan minut.
Allekirjoitin irtisanomiseni 14.3.2013. Vastaavassa tapauksessa LAMK:n
Torsti Rantapuska ei allekirjoittanut kyseistä paperia, eikä ottanut mitään
tehtävää vastaan. Kohta hänet otettiinkin yllättäen takaisin LAMK:n töihin.
Rantapuska ehti olla noin kaksi viikkoa irtisanottuna. Koulutus LAMK:n
järjestelmiin mm. lukujärjestys käyttöön ei ole monimutkainen eikä se kestä
kuin n. viikon verran. Vastaavasti Marianne Matilaisen kouluttaminen Cisco
CCNA kouluttajaksi kestää vähintään yhden vuoden. Omaksuminen Cisco
CCNA opetukseen vaatii paljon työtä, myös käytännön kokemusta sekä
laitteiden konfigurointi osaamista, huomattavasti enemmän kuin
lukujärjestys tekeminen sovelluksella. Cisco CCNA:ssa opettajalla tulee olla
työkokemusta laitteiden konfiguroinnista sekä laitteiden ylläpidosta.
Hallinto-oikeuden päätös on lainvastainen, koska hallinto-oikeus ja entinen
työnantajani pitävät minua täysin ammattitaidottomana opettajana. Heidän
mielestään minä en edes kohtuullisella koulutuksella pysty oppimaan
käyttämään nykyisin Ari Vesikon käyttämää lukujärjestysohjelmaa. Eli
minulla ei ole järjestelmäosaamista eikä web-osaamista. Itse olen kuitenkin
opettanut järjestelmiä ja laitteistoja sekä web-osaamista LAMK:ssa ja
muissa oppilaitoksissa. Lisäksi hallinto-oikeus ja Päijät-Hämeen
koulutuskonserni toteavat, että minulla ei ole yritysyhteistyökumppaneita,
liiketalousosaamista eikä taloushallinto osaamista. Kyseessä oli
tietotekniikan perusteiden opettamisesta liiketalouden opiskelijoille (Mikko
Ollanketo). Yksi yhteistyöyritys työstäni josta on todistus liitteenä (Liite 1).
Olen aikaisemminkin opettanut tietotekniikan ja tietoliikenne tekniikan
perusteita liiketalouden opiskelijoille. Yritysyhteistyötä tein useamman
yrityksen kanssa. Sain LAMK:n tietoliikennelaboratorioon mm.
laitelahjoituksia Cabletron yritykseltä useita kytkimiä (arvo n. 15 000 euroa)
mm. Matrix E5 kytkimen, Soneralta reitittimiä sekä kytkimiä (arvo n. 5 000
euroa).
Vastaavasti entinen työnantajani pitää tietoliikennetekniikan lehtoria
Marianne Matilaista täysin ammattitaitoisena opettajana, koska hän oppii
kohtuullisella koulutuksella mm. Cisco CCNA-koulutuksen edellyttämät
taidot. Minulla on tähän alueeseen usean vuoden työkokemus sekä usean
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
42
koulutuksen antama kokemus. Cisco CCNA-koulutuksen opettaminen on
ammattitaitoa vaativaa opettamista. Minä olen hankkinut kyseisen
koulutuksen usean vuoden harjoittelulla ja työkokemuksella. Vuonna 2013
keväällä tietotekniikan lehtorina toimiva Marianne Matilainen ei ollut tehnyt
yhtään tietoliikennetekniikan opetus työtä (reititinverkot, lähiverkot,
datasiirto, verkonhallinta, Cisco CCNA jne.) eikä varsinaista
tietoliikennetekniikan työtä tähän asiaan liittyen. Marianne Matilaisen
opetusaineina olivat mm. markkinointi, projektityö, tutkimusprojektit,
langattomien siirtotekniikka.
Minä pystyisin hoitamaan Ari Vesikon työt mukaan lukien lukujärjestysten
tekemisen siilä minulla järjestelmäosaaminen sekä web-osaamista. Ari
Vesikon tunnit ja LAMK:n palkkaamien määräaikaisten tunnit olisivat olleet
minun opetusalaani. Ari Vesikon nykyisistä tunneista näkee suoraan, että
hänet palkattiinminun tilalleni lehtorin virkaan.
Lisäksi minä pystyn hoitamaan Marianne Matilaisen tietoliikennetekniikan
tunnit (Cisco CCNA, Reititinverkot jne.), vaikka työnantaja väittää että ne
tunnit keskitetään tietoliikennetekniikan lehtoreille. Näistä tunneista olisi
minulle kertynyt kokoaikaisen opettajan kokonaisuus. Siirtoni nykyiseen
tehtävään tapahtui työnantajan painostuksella, sillä jos en olisi ottanut
tehtävää vastaan olisin jäänyt ilman työtä. Otin tehtävän vastaan nopealla
aikataululla, silläkin uhalla että nettopalkkani aleni noin tuhannella eurolla.
Tehtävän vastaanottaminen oli minusta pakollista, koska pelkäsin jääväni
työttömäksi.
Hallituksen lausunto
Jorma Koljosen valituksessa olevia asioita on käsitelty Päijät-Hämeen
koulutuskonsernin hallituksen aiemmissa päätöksissä (27.5.2013 § 116
”Oikaisuvaatimuksen käsittely, lehtori Jorma Koljonen”, 2.9.2013 § 170
”Lausunnon antaminen Kouvolan hallinto-oikeudelle, lehtori Jorma Koljosen
valitus Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallituksen päätöksestä 27.5.2013
§ 116” ja (13.10.2014 § 221) ”Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallintooikeudelle, asia 00550/13/2207, Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan
alan lehtorin valitus Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallituksen
päätöksestä 2.9.2013 § 170, lausunto vastineeseen ja lisäselvitykseen
23.9.2013”. Yhtymähallitus uudistaa kaiken aiemmin esittämänsä ja lausuu
vielä seuraavaa.
Itä-Suomen hallinto-oikeus on päätöksessään 12.12.2014 (liitteessä 5)
todennut oikein, että Koljosta ei ole irtisanottu. Työnantaja on 12.3.2013
päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen tarkistanut Päijät-Hämeen
koulutuskonsernissa avoimia työtehtäviä, joihin Koljonen olisi voitu
kohtuudella sijoittaa. Koljoselle tarjottiin 13.3.2013 tuotannollis-taloudellisen
irtisanomisen välttämiseksi Koulutuskeskus Salpauksen Teollisuus- ja
rakennusalan tulosyksikön tuntiopettajan toistaiseksi voimassa olevaa
tehtävää 1.8.2013 alkaen kirjallisesti. Koljonen on ilmoittanut 18.3.2013
kirjallisesti vastaanottavansa tehtävän. Koljonen on siis irtisanomisen
välttämiseksi sijoitettu toistaiseksi voimassa olevaan tuntiopettajan
tehtävään Koulutuskeskus Salpaukseen. Työnantaja on näin täyttänyt
työsopimuslain 7. luvun 4 §:n mukaisen työn tarjoamisvelvoitteen, kun se on
löytänyt Koljoselle hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä.
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
43
Ensisijaisesti Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymähallitus vaatii Jorma
Koljosen valituksen hylkäämistä sillä perusteella, että työsopimuslain 6.
luvun 6 §:n mukainen takaisinottovelvoite ei tule sovellettavaksi Koljosen
tapauksessa, koska työnantaja ei ole häntä irtisanonut, vaan löytänyt
hänelle muita työtehtäviä, mitkä Koljonen on ottanut vastaan. PäijätHämeen koulutuskonsernin yhtymähallituksen käsityksen mukaan edellä
todettua työsopimuslain säännöstä on tulkittava suppeasti sanamuodon
mukaisesti: tarjottava työtä irtisanomalleen. Koska Koljosen työsopimusta ei
ole irtisanottu, takasinottosäännös ei tule sovellettavaksi.
Työnantajan käsityksen mukaan on aiemmin tässä asiassa lausutun
mukaisesti selvää ja riidatonta se, että työnantajalla on ollut työsopimuslain
7. luvun 3 §:n mukainen taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste.
Jorma Koljosen ja monen muun työtehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja
pysyvästi valtiovallan toteuttamien ammattikorkeakouluihin kohdistuneitten
merkittävien rahoitusleikkausten takia taloudellisista syistä sekä työnantajan
tehtävien uudelleen järjestelyjen vuoksi. Tästä syystä työnantaja on etsinyt
koko konsernista kaikille irtisanomisuhan alaisille henkilöille korvaavia
työtehtäviä, niin kuin siitä määrätään työsopimuslain 7. luvun 4 §:ssä. Tämä
etsintä on Koljosen kohdalla tuottanut tulosta. Häntä ei ole tarvinnut
irtisanoa, vaan hänelle on löytynyt opettajan työtä toistaiseksi voimassa
olevaan virkasuhteeseen.
Työnantaja ei ole ollut eikä ole voinut olla tietoinen kaikista eteen tulleista ja
tulevista muutoksista siinä tilanteessa, kun etsittiin ratkaisua Jorma Koljosen
irtisanomisen välttämiseksi. Koljosen uusien työtehtävien löytymisen jälkeen
on tapahtunut monia muutoksia, muun muassa yllättävä eläköityminen
(Johanna Halonen), mutta siitäkään vapautuvat työtehtävät eivät olleet
Koljosen osaamisalueella. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallitus on
lausunut Itä-Suomen hallinto-oikeudelle 13.10.2014, että Koljosen uusien
työtehtävien löytymisen jälkeen esille tulleet Koljosen osaamisalueen
työtehtävät Lahden ammattikorkeakoulussa olisivat muodostaneet
sirpaleisen ja sivutoimisen kokonaisuuden, mistä Koljonen tuskin olisi ollut
kiinnostunut ja mihin työtehtäviin Koljosen palkkaaminen olisi työnantajan
kannalta ollut kokonaisuus huomioon ottaen epätarkoituksenmukaista.
Jorma Koljonen on valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle
vedonnut edelleen siihen, että häntä ei olisi tarvinnut siirtää vastaaviin
työtehtäviin Koulutuskeskus Salpaukseen, koska hänelle olisi löytynyt
hänen osaamisalueensa työtehtäviä myös Lahden ammattikorkeakoulusta.
Koljonen uskoo, että jos hän ei olisi ottanut vastaan työnantajan hänelle
tarjoamaa muuta työtä, hänen työsuhteensa Lahden
ammattikorkeakoulussa jatkuisi edelleen kuten Rantapuskalla. Erityisesti
Koljonen vetoaa siihen, että Marianne Matilainen ei ole kelpoinen Cisco
CCNA kouluttaja kuten Koljonen itse ja että hän olisi voinut hoitaa
Matilaisen tietoliikennetekniikan tunnit. Koljonen väittää, että hän olisi
oppinut käyttämään lukujärjestysohjelmaa ja lukujärjestyksen teko olisi voitu
siirtää hänen tehtäviinsä Ari Vesikolta. Koljonen toteaa, että hän olisi
pystynyt hoitamaan Ari Vesikon tunnit ja että Vesikon tunneista näkee
suoraan, että hänet palkattiin Koljosen tilalle lehtorin virkaan. Koljonen
väittää edelleen, että hän olisi voinut opettaa tietotekniikan perusteet
liiketalouden opiskelijoille, jolloin Mikko Ollankedon tunnit olisi voitu siirtää
hänelle.
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
44
Toissijaisesti, jos korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, että työnantajalla
olisi ollut takaisinottovelvoite, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin
yhtymähallitus vaatii Jorma Koljosen valituksen hylkäämistä sillä
perusteella, että Koljosen valituksessa mainitsemien henkilöiden työtehtävät
eivät olleet sellaisia, joihin työantajalla olisi ollut taksinottovelvollisuus.
Aiemmin tässä selityksessä todetuin tavoin, Koljosen uusien työtehtävien
löytymisen jälkeen Lahden ammattikorkeakoulussa esille tulleet Koljosen
osaamisalueen työtehtävät olisivat muodostaneet sirpaleisen ja sivutoimisen
kokonaisuuden, mistä Koljonen tuskin olisi ollut kiinnostunut ja mihin
työtehtäviin Koljosen palkkaaminen olisi työnantajan kannalta ollut
kokonaisuus huomioon ottaen epätarkoituksenmukaista.
Torsti Rantapuska
Yliopettaja Torsti Rantapuskaa ei koskaan irtisanottu. Rantapuskan
tehtävään kohdistunut irtisanomisuhka peruuntui kun jatkoselvityksessä kävi
ilmi, että irtisanomisperustetta ei enää ole. Tämän johdosta Rantapuska
jatkaa yliopettajan tehtävissä Lahden ammattikorkeakoulussa.
Marianne Matilainen ja Cisco CCNA koulutus
Lahden ammattikorkeakoulussa Cisco CCNA –koulutuksessa pääkouluttaja
on Jari Utriainen. Marianne Matilainen on suunnitellun mukaisesti
suorittamassa Ciscon tutkintoja, jolloin hänellä on syksyllä 2013 CCNA 1
koulutuspätevyys ja keväällä 2014 edistyneempien osien koulutuspätevyys.
Lisäksi Utriaisella on näiden kaikkien pätevyys. Matilaisen virka on
tietoliikennetekniikan lehtorin virka. Sekä Utriaisella että Matilaisella on
toistaiseksi voimassa olevat lehtorin virat. Cisco CCNA-koulutuksessa
pääkouluttaja on Utriainen ja Marianne Matilainen opettaa Ciscosta osaa.
Matilainen on kelpoinen ammattikorkeakoulun lehtorin virkaan. Kun
työtehtävät vähenevät taloudellisista ja tuotannollisista syistä, työnantajalla
on harkintavalta siinä, kenelle kelpoiselle toistaiseksi voimassa olevassa
palvelussuhteessa olevalle opettajalle jäljelle jääneet työtehtävät jaetaan ja
keihin irtisanomisuhka kohdistuu.
Mikko Ollanketo
Mikko Ollankedon opettama Tietokoneen käytön opettaminen opintojakso
on toteutettu 49 tunnin sivutoimisuudella syksyllä 2013. Liiketaloudessa on
aluksi vain muutamia tietotekniikan alaan kuuluvia opintojaksoja ja siten
vähäisiä tuntimääriä. Ei ollut oletettavaa, että Jorma Kojonen olisi ottanut
vastaan työtehtävää Lahden ammattikorkeakoulusta, jossa hänelle olisi
tarjottu sivutoimisuutta. Koljosen opettamista liiketalouden koulutuksessa
työnantaja ei pitänyt mahdollisena myöskään siksi, että Koljosella ei ole
osaamista liiketalouden koulutuksessa: yritysyhteistyöosaamisessa,
liiketalousosaamisessa ja taloushallinto-osaamisessa. Liiketalouden alalla
tarvitaan kaupallis-hallinnollista osaamista. Ei voi olettaa, että tämä
osaaminen voitaisiin hankkia nopeasti. On huomattava, että tietotekniikka
on teknistä osaamista. Tietotekniikka ja tietojenkäsittely ovat eri asioita.
Tietojenkäsittely on soveltavaa, ei tarvita teknistä osaamista, väline ei ole se
asia. Ohjelma on väline, jonka avulla toteutetaan substanssin opettamista:
esim. kirjanpito-ohjelma, toiminnanohjausjärjestelmä. Liiketaloudessa
käsitellään tietoa, ei tekniikkaa. Ollanketo hoiti vielä 1.1.-30.6.2014
sivutoimisena yllättäen eläköityneeltä Johanna Haloselta jääneitä tunteja
yhteensä 65,6 tuntia.
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
45
Ari Vesikko
Ari Vesikko toimi määräaikaisena päätoimisena tuntiopettajana silloin kun
Jorma Koljosen irtisanomisuhka oli tiedossa. Vesikolla oli myös samaan
aikaan toistaiseksi voimassa oleva suunnittelijan työsuhde, josta hän oli
työlomalla hoitamassa tuntiopettajan tehtävää. Osa Vesikon tuntiopettajan
työtehtävistä olivat sellaisia, jotka oli aiemmin tehty suunnittelijan
työsuhteessa (mm. lukujärjestyssuunnittelu ja
opetusteknologiakehittäminen). Nämä työtehtävät olivat Vesikon toistaiseksi
voimassa olevan suunnittelijan työsuhteeseen kuuluvia tehtäviä, joten ne
kuuluivat ensisijaisesti Vesikolle. Osa opetustehtävistä perustui
suunnittelijan työssä hankittuun osaamiseen (mm. web-suunnittelu).
Jorma Koljosen osaaminen Ari Vesikon tehtäviin kattoi noin 183 tuntia
kokoaikaisen lehtorin työmäärän ollessa 1600 tuntia. Tätä 183 tunnin
muodostamaa sivutoimisuutta tarjottiin Koljoselle ennen kuin Koljonen
vastaanotti Koulutuskeskus Salpauksen tuntiopettajan tehtävän ja Vesikko
valittiin lehtorin virkaan. Koljonen ei vastaanottanut 183 tunnin
sivutoimisuutta. Vesikon suunnitteluosaamiseen perustuvia Koljonen ei olisi
pystynyt hoitamaan edes ottaen huomioon kohtuullisen kouluttamisen.
Lukujärjestysohjelman mekaaniseen käyttöön voidaan kouluttaa nopeasti ja
se voidaan auttavasti ottaa käyttöön. Ari Vesikon tehtävään sisältyy koko
lukujärjestyssuunnittelun hallinta ja kehittäminen. Ohjelma on pelkästään
työkalu tehtävän hoitamiseksi. Tehtävän kehittäminen on merkittävä
osaamisalue ja toiminnankehittämisjärjestelmä. Lisäksi on huomattava, että
on yksin työnantajan harkinnassa se, kenellä se teettä esimerkiksi
lukujärjestystyöt, mitkä eivät ole opetustehtäviä.
Ari Vesikko palkattiin toistaiseksi voimassa olevaan lehtorin virkaan
1.2.2014 eli noin melkein vuosi sen jälkeen kun Koljosen lehtorin virkaan
kohdistui irtisanomisuhka. Vesikon nykyinen lehtorin virka ei ole sama kuin
mistä Koljonen irtisanottiin, vaan Vesikon lehtorin virka sisältää merkittävän
osan Vesikon suunnittelijan työsuhteen tehtäviä.
Ari Vesikon suunnittelijan tehtävää ei täytetty hänen siirryttyään lehtorin
virkaan. Vesikkoa ei siis palkattu Koljosen tilalle. Huomioitavaa on myös se,
että Jorma Koljonen ei hakenut julkisesti haussa ollutta lehtorin virkaa,
johon Vesikko valittiin. Koljonen ei myöskään tehnyt oikaisuvaatimusta
Vesikon valinnasta tehdystä viranhaltijapäätöksestä sen
oikaisuvaatimusaikana.
Jorma Koljosen kokema painostus
Jorma Koljosen kokeman työn tarjoamiseen liittyvän painostuksen osalta
todetaan, että työnantaja ei ole painostanut Koljosta. Koljoselle tarjottiin
nykyistä Koulutuskeskus Salpauksen tuntiopettajan tehtävää irtisanomisen
välttämiseksi ja hänelle annettiin vaihtoehdoiksi vastaanottaa tarjottu
tehtävä tai kieltäytyä siitä. Koljosella oli siis mahdollisuus valita näistä
vaihtoehdoista kun tarjottua sivutoimisuutta lukuun ottamatta muita
vaihtoehtoja ei ollut tarjolla. Työn tarjoamisessa irtisanomisen välttämiseksi
meneteltiin kuten muiden vastaavassa tilanteessa olevien osalla.
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 87
7/2015
46
Yhtymähallitus toteaa, että Jorma Koljosen työtehtävät Lahden
ammattikorkeakoulussa ovat vähentyneet pysyvästi ja olennaisesti.
Työnantaja on toiminut yhteistoimintaneuvotteluesityksessä todettujen
taloudellisten ja tuotannollisten perusteiden mukaisesti, kaikilta osin
laillisesti ja tarkoituksenmukaisesti sekä yhteistoimintaneuvotteluissa esillä
olleita periaatteita noudattaen.
Kaikki edellä lausuttu huomioon ottaen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin
hallitus katsoo, että Jorma Koljosen valitus tulee kokonaisuudessaan
perusteettomana hylätä.
Kaikki korkeimman hallinto-oikeuden lähettämät asiakirjat ovat nähtävillä
yhtymähallituksen kokouksessa.
Asiantuntijoina kokouksessa ovat Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n rehtori
Outi Kallioinen ja henkilöstöpäällikkö Teija Golnick sekä kuntayhtymän
henkilöstöjohtaja Lena Siikaniemi.
Toimitusjohtaja:
Yhtymähallitus päättää antaa edellä olevan lausunnon korkeimmalle
hallinto-oikeudelle Jorma Koljosen tekemään valitukseen 14/5305/4 hallintooikeuden päätökseen 12.12.2014 dnro 00550/13/KO/2207 liittyen.
Päätös:
Lisätietoja tarvittaessa antavat
− rehtori Outi Kallioinen, Lamk Oy, outi.kallioinen[at]lamk.fi
− henkilöstöpäällikkö Teija Golnick, Lamk Oy, teija.golnick[at]lamk.fi
− henkilöstöjohtaja Lena Siikaniemi, Päijät-Hämeen koulutuskonserni,
lena.siikaniemi[at]salpaus.fi
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 88
7/2015
47
Teinintie 4:n kiinteistön ostotarjouksen hyväksyminen
98/02/07/2015
Hallitus § 88
Teinintie 4:n kiinteistö siirtyi kuntayhtymän omistukseen Lahden kaupungilta
kuntayhtymän perustamisen yhteydessä vuonna 1996.
Koulurakennus sisältää 5.192 m2 suuruiset tilat. Rakennusvuosi on 1964.
Tontin pinta-ala on 8.859 m2. Asemakaavassa tontti on osoitettu julkisten
rakennusten käyttöön tonttitehokkuusluvun ollessa 0,7. Päijät-Hämeen
koulutuskonserni on jättänyt asemakaavan muutoshakemuksen, jossa
esitetään Kiveriön kentän palauttamista koulukiinteistön alueeseen.
Muutosanomuksen käsittely on toistaiseksi jätetty odottamaan mahdollisen
maakaupan syntymistä ja tulevan käyttötarkoituksen varmistumista.
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimitilavision mukaisesti kohde kuuluu
luovuttaviin kiinteistöihin. Kuntayhtymän oma käyttö tiloissa loppui vuoden
2013 kesällä, jolloin hallinnon toiminnot siirrettiin Ståhlberginkadun
kampusalueelle. Tilat on tällä hetkellä pääosin vuokrattu määräaikaisilla
vuokrasopimuksilla opetus- ja päiväkotikäyttöön.
Kiinteistö on ollut myynnissä syksystä 2014 lähtien. Lehti-ilmoitus julkaistiin
22.10.2014, josta lähtien myynti-ilmoitus on ollut myös kuntayhtymän omilla
nettisivuilla. Kohteesta on solmittu välityssopimus kiinteistönvälitysyrityksen
kanssa. Kiinteistöä on myös tarjottu sen nykyisille vuokralaisille sekä
Lahden kaupungille ostettavaksi.
Kohteesta on saatu ostotarjous, joka on voimassa 17.4.2015 saakka.
Tarjous esitellään kokouksessa.
Asiantuntijana kokouksessa on kiinteistöjohtaja Kari Tuutti.
Toimitusjohtaja:
Hallitus hyväksyy Kiinteistöyhtymä Juha ja Mikko Ruokosalmen
ostotarjouksen Teinintie 4:ssä sijaitsevan kiinteistön (kiinteistötunnus 398-5928-9) myynnistä 650.000 euron kauppahinnasta esitetyn
kauppakirjaluonnoksen mukaisesti.
Samalla hallitus oikeuttaa toimitusjohtajan allekirjoittamaan kauppakirjan.
Päätös:
Hallitus hyväksyi päätösesityksen käydyn keskustelun jälkeen.
Lisätietoja tarvittaessa antaa toimitusjohtaja Martti Tokola,
martti.tokola[at]salpaus.fi
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 89
7/2015
48
Päätöspöytäkirjojen ja -luetteloiden täytäntöönpano
Hallitus § 89
Toimitusjohtaja:
Hallitus merkitsee tiedokseen kuntayhtymän viranhaltijoiden päätökset ajalta
1.3. - 31.3.2015 ja päättää, että otto-oikeutta ei käytetä. Päätösluettelot ovat
kokouksessa sihteerillä nähtävillä.
Päätös:
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 90
7/2015
49
Ilmoitusasiat
84/00/01/01/2015, 195/00/01/01/2015
Hallitus § 90
Toimitusjohtaja:
Hallitus merkitsee ilmoitetut asiat tiedoksi ja hyväksyy esitetyt toimenpiteet.
1. Yhtymähallituksen syksyn 2015 kokousaikataulu:
ma 10.8.2015
klo 8.30 – 11.00
Hallituksen kokous
ma 31.8.
klo 8.30 – 11.00
Hallituksen kokous
ma 21.9.
ma 28.9.
klo 8.30 – 11.00
klo 8.30 – 11.00
Hallituksen kokous
Hallituksen kokous
ma 5.10.
ma 26.10.
ma 26.10.
marraskuussa
ma 9.11.
ma 30.11.
ma 14.12.
klo 8.30 – 11.00
klo 8.00 – 9.00
klo 9.00 – 13.00
Hallituksen kokous
Hallituksen kokous
YHTYMÄKOKOUS
Seminaari
Hallituksen kokous
Hallituksen kokous
Hallituksen kokous
klo 8.30 – 11.00
klo 8.30 – 11.00
klo 8.30 – 12.00
TA 2016 kehitysohjelmien
esittely
TA 1. käsittely,
lausuntopyynnöt kuntiin
TA 3. käsittely,
kuntalausuntojen käsittely
TA 2016
2. Lahden ja Nastolan yhdistymissopimuksessa tavoitteeksi on asetettu
lukiotoiminnan kokoaminen yhdistyvän kaupungin ylläpidettäväksi. 1.4.2015
pidettiin Lahden, Nastolan ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin edustajien
ensimmäinen valmistelutapaaminen Koulutuskeskus Salpauksen Nastolan
yksikössä sijaitsevan lukiotoiminnan mahdollisesta siirtämisestä uuden
kaupungin ylläpidettäväksi.
3. Hallituksen kokouksessa 19.1.2015 § 5 käsiteltiin asia 'Luvan hakeminen
1.8.2015 käynnistettävien ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan
koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen
järjestämiseen'. Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajilta on saatu suullinen
tieto, että VALMA-koulutuksen hakemus on hyväksytty, hakemuksen
mukaisena ja toistaiseksi voimassa olevana.
Päätös:
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 91
7/2015
50
Muut asiat
191/00/01/03/2015
Hallitus § 91
Rehtori:
1. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU)
tavoitteeksi on asetettu, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on
vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa tukeva järjestelmä.
Salpauksen toimintajärjestelmän itsearviointi toteutettiin kansallisen
kriteeristön pohjalta helmi-maaliskuussa arviointitilaisuuksissa, joihin
osallistui laajasti eri henkilöstöryhmien, työelämän ja muiden sidosryhmien
edustajia. Opiskelijoiden näkemyksiä kuultiin opiskelijoille järjestetyissä
keskustelutilaisuuksissa 21. ja 22.1. Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin mm.
opiskelija- ja työelämäpalautteita.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on käynnistänyt koulutuksen
järjestäjien laadunhallintajärjestelmien ulkoisen arvioinnin. Arviointi perustuu
koulutuksen järjestäjän tekemiin itsearviointeihin ja otantana tehtäviin
arviointikäynteihin. Arviointikäyntejä tehdään itsearviointitulosten
luotettavuuden varmistamiseksi.
Karvi on päättänyt pääarvioijien esityksestä arviointikäyntikohteet, jotka on
valittu systemaattisen otannan periaatteita noudattaen. Salpaus valittiin
yhdeksi 35:tä koulutuksen järjestäjästä, joihin ulkoinen arviointikäynti
tehdään.
Salpauksen ulkoinen arviointikäynti toteutui 9.–10.4.2015.
Ulkoisen arviointikäynnin aikana arviointiryhmä haastatteli yli 200 henkilöä:
opiskelijoiden, henkilöstön, työelämän ja sidosryhmien edustajia. Lisäksi
arviointiryhmä tutustui Salpauksen sähköiseen toimintajärjestelmään ja
dokumentteihin.
Hallitukselle annetaan tarkempi raportti arvioinnista seuraavassa
kokouksessa.
Päätös:
Pöytäkirja
Yhtymähallitus
13.04.2015
§ 92
Muutoksenhakuohjeet
Hallitus § 92
Muutoksenhakuohjeet ovat pöytäkirjan liitteenä nro 1.
7/2015
51
Pöytäkirja
7/2015
Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus
Pöytäkirjan liite nro 1
Yhtymähallitus
13.4.2015
52
§ 92
MUUTOKSENHAKUKIELLOT
Kieltojen perusteet
Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä
kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa
Pykälät:
75 - 77, 80, 82 - 87, 89 - 91
Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 §:n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus,
seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla
Pykälät:
78, 79, 81, 88
Hallintolainkäyttölaki 5 §:n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa
hakea muutosta valittamalla
Pykälät ja valituskieltojen perusteet:
OIKAISUVAATIMUSOHJEET
Oikaisuvaatimusviranomainen ja –
aika
Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen osoitteella
Pykälät:
78, 79, 81, 88
Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, hallitus
Paasikivenkatu 7
15110 Lahti
[email protected]
puhelinnumero 03 828 10
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on
toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle viimeistään oikaisuvaatimuksen tekemiselle säädetyn
määräajan viimeisenä päivänä kello 15.00 riippumatta tavasta, jolla se toimitetaan. .
Oikaisuvaatimuksen
sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta
muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:
päätös, johon haetaan oikaisua
se, millaista oikaisua vaaditaan, sekä
millä perusteella oikaisua vaaditaan.
Pöytäkirja
7/2015
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
ja valitusaika
Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen
johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt
oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen
hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen.
Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite
Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
Puhelin 029 56 42200, faksi 029 56 42269
Sähköposti hameenlinna.hao(at)oikeus.fi
Kunnallisvalitus, pykälät:
Valitusaika 30
päivää
Hallintovalitus, pykälät:
Valitusaika
päivää
Valitusaika
päivää
Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista.
Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite
Pykälät:
Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista.
Valituskirjelmä
Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
− valittajan nimi, ammatti, asuinkunta, postiosoite ja puhelinnumero
− päätös, johon haetaan muutosta
− miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi
− muutosvaatimuksen perusteet.
Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava.
Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan
ammatti, asuinkunta, postiosoite ja puhelinnumero.
Valituskirjelmään on liitettävä
− päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
− todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen
ajankohdasta.
− asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen on tarvittaessa liitettävä valtakirja (HLL 21 §).
Valitusasiakirjojen
toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.
Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat
on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.
Valitusasiakirjat voi toimittaa myös:
Nimi, osoite ja postiosoite
Pykälät
Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle):
Nimi, osoite ja postiosoite
Pykälät
Lisätietoja
Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.
53

Pöytäkirja 13.4.2015 - Koulutuskeskus Salpaus

Transcription

Similar documents

Pöytäkirja 16.3.2015 - Koulutuskeskus Salpaus

Pöytäkirja 25.5.2015 - Koulutuskeskus Salpaus

Winha-opetushallintojärjestelmä

Pöytäkirja 16.2.2015 - Koulutuskeskus Salpaus

Päiki-Pörriäis –pelin julkaisutilaisuus Tervetuloa!

PROSESSIOPPI 1 Prosessien kuvaamisen perusteet Päijät

Osavuosikatsaus Q1 - Koulutuskeskus Salpaus

Päijät-Hämeen Reservipiiri ry

JÄSENTIEDOTE 1/2015

LAHDEN KAUPUNGIN MAAHANMUUTTAJAOPAS

Pöytäkirja PDF-muodossa - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio