TYÖLLISYYSOHJELMA - Sastamalan kaupunki

SASTAMALAN KAUPUNGIN
JA PUNKALAITUMEN KUNNAN
TYÖLLISYYSOHJELMA
Elokuu 2015
SASTAMALAN KAUPUNKI Aarnontie 2 A, PL 23, 38201 SASTAMALA, puh. (03) 521 31, faksi (03) 5213 4099
[email protected], [email protected], Y-tunnus 0144411-3, www.sastamala.fi
SISÄLLYS
sivu
Kuntien muuttuva rooli työllisyyden edistämisessä
3
Työllisyystilanne
3
Työttömyydestä aiheutuvat kustannukset /Työmarkkinatuen kuntaosuus
6
Kaupunkistrategia ja työllisyyden edistäminen
7
Keskeiset tavoitteet työllistämisessä
7
Palvelut ja kohderyhmät
9
Resurssit
12
LIITTEET
Työllisyydenhoidon käsitteet
14
Lainsäädäntöä kunnan lakisääteisistä tehtävistä
15
2
KUNTIEN MUUTTUVA ROOLI TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISESSÄ
Suomen Kuntaliiton työpoliittisessa ohjelmassa todetaan, että koko yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta työllisyyden parantaminen on keskeisessä asemassa. Pelkällä julkisella
työpolitiikalla ei ongelmia pystytä ratkaisemaan, vaan ratkaisevassa roolissa on maamme
kilpailukyvyn ja yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen. Kuntien näkökulmasta
kuntien elinvoimapolitiikan rooli korostuu.
Kuntien työnantajarooli suurimpana suomalaisena toimialana on myös muuttumassa: kuntien
henkilöstön määrä on kääntynyt laskuun, ostopalveluiden kasvu on hidastumassa, kuntien
toiminnan tehostuminen vaikuttaa syvällisesti kunta-alaan. Erityisen suuri muutos aiheutuu
sote-uudistuksesta, kun merkittävä osa kuntatyöntekijöistä vaihtaa työnantajaa. Kuntatyö on
muutenkin vahvassa muutoksessa: osaamisvaatimukset ja työnkuvat muuttuvat.
Tulevien vuosien aikana Suomessa työpolitiikkaan kohdistuu hyvin erilaisia paineita. Työttömyys jatkuu korkealla tasolla, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa ja samaan aikaan työvoiman rekrytointiongelmat lisääntyvät. Työvoiman kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen on entistä tärkeämpää.
Rakennemuutokset jatkuvat ja niihin pitäisi hakea uusia vaikuttavampia toimintamalleja. Molempiin edellä kuvattuihin ongelmaryhmiin on haettava ratkaisuja osaamisperustaamme vahvistamalla. Tarvitsemme toimivaa koulutuksen ennakointia sekä erikseen aikuiskoulutuksen
uudistamista. Aikuiskoulutuksessa painopistettä tulee siirtää eri tavoin hankitun osaamisen
tunnustamiseen ja työllistymisen kannalta tarvittavan osaamisen hankkimiseen kokonaisten
tutkintojen sijasta.
Kuntien rooli julkisessa työpolitiikassa vahvistuu työmarkkinatukiuudistuksen myötä. Tärkeää
on uudistaa kuntien, työ- ja elinkeinohallinnon ja Kelan sekä paikallisten toimijoiden yhteistyötä siten, että toiminnan tuloksellisuutta kyetään parantamaan.
Tärkeää on myös uudistaa sosiaaliturvaa työllistymistä ja työmarkkinakelpoisuuden parantamista tukevaksi. Työvoiman palvelukeskuksien toiminta on vakiintumassa lain myötä kuntien,
TE-hallinnon ja Kelan yhteistyölle. ( Suomen Kuntaliiton työpoliittinen ohjelma 2014)
TYÖLLISYYSTILANNE
Työmarkkinoilla on menossa laaja rakennemuutos. Teollisuuden työpaikat ovat merkittävästi
vähentyneet vuoden 2008 jälkeen. Työpaikkojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla lähinnä
palveluissa. Työelämän rakennemuutoksesta johtuen yhä useampi joutuu kouluttautumaan
työuransa aikana kokonaan uusiin tehtäviin ja uusille aloille. Nopean rakennemuutoksen
myötä työttömyysjaksot yleistyvät ja riskit niiden pitkittymiseen kasvavat.
TE-hallinto on muokannut viime vuosina palveluprosessiaan radikaalisti (organisaatiouudistus vuoden 2013 alusta). TE-hallinto on keskittänyt palvelujaan merkittävästi ja palvelujen
saatavuus ja saavutettavuus on heikentynyt selvästi. Asiakaspalveluresurssit ovat vähentyneet TE-toimistoissa työttömyyden voimakkaasta kasvusta huolimatta. Henkilökohtaisen palvelun saatavuus TE-palveluissa on heikentynyt, kun palvelut on ohjattu verkkoon. Vaarana
on, että asiakkaan omatoimisuuden vaade on liian suuri ja työllistymisessä tukea tarvitsevat
3
henkilöt uhkaavat syrjäytyä palveluista. Ohjaukseen ja neuvontaan liittyvä palveluvaje vaikuttaa suoraan kunnan aktiivipalveluihin ohjautumiseen ja työttömyyden pitkittymiseen.
4
Työttömyyden rakenteessa on tapahtunut huolestuttava käänne. Sastamalan alueella tilanne
on heikentynyt TE-hallinnon organisaatiouudistuksen jälkeen erityisesti rakenne- ja pitkäaikaistyöttömien määrässä sekä nuorisotyöttömyydessä. Henkilökohtaisen palvelun puuttuminen heijastuu suoraan työttömyysjaksojen pitkittymiseen. Työttömien työnhakijoiden palveluvastuuta on siirretty enenevässä määrin kunnille. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
julkaiseman Pirkanmaan työllisyyskatsauksen (Kesäkuu 2015) tilastoista palveluvastuun siirtyminen kunnille näkyy konkreettisesti. Asiakkaiden osallistumiset palveluihin ovat vähentyneet kaikissa TE-hallinnon tarjoamissa työllistymistä edistävissä palveluissa. Kasvua on ainoastaan kunnan järjestämissä/rahoittamissa palveluissa, kuten kuntouttavassa työtoiminnassa (kasvu 49,2 %) ja omaehtoisessa koulutuksessa (kasvu 27,0 %).
5
TYÖTTÖMYYDESTÄ AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET / TYÖMARKKINATUEN KUNTAOSUUS
Kuntien rooli työllisyydenhoidossa on kasvanut merkittävästi vuoden 2006 jälkeen. Tällöin
kunnille asetettiin ensimmäistä kertaa rahoitusvastuu, jonka mukaan kunnat vastaavat puolesta yli 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työmarkkinatuen rahoituksesta. Vuoden 2015 alusta alkaen kuntien rahoitusvastuun piiriin on
siirrytty jo 300 työmarkkinatukipäivän jälkeen 50 %:n osuudella ja 1000 päivää työmarkkinatukea saaneista kunnan maksuosuus on 70 %.
Rahoitusvastuun lisäksi kuntien lakisääteisenä tehtävänä on järjestää kuntouttavaa työtoimintaa ja tarjota palkkatyötä velvoitetyön piirissä oleville. Työttömyys lisää myös kuntien järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja siten edelleen kasvattaa kuntien kustannuksia. Työttömät eivät kuulu työterveyshuollon palvelujen piiriin, joten kunnallisten terveyspalvelujen tarve kasvaa työttömyyden myötä. Vuonna 2011 uudistettuun terveydenhuoltolakiin sisällytettiin kunnille velvoite järjestää työttömien terveystarkastukset.
Pitkittyvä työttömyys johtaa myös muiden kuntoutus- ja sosiaalipalvelujen tarpeen lisääntymiseen. Toimeentulotukimenojen kasvuun työttömyyden pitkittymisellä on suora yhteys. Syrjäytymisen, eriarvoistumisen ja köyhyyden kasvulla on suoria yhtymäkohtia työttömyyteen. Syrjäytymisen ehkäisy toteutuu parhaiten, kun kaikessa päätöksenteossa otetaan edellä mainitut
seikat huomioon. Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulee olla kaikkien yhteinen tehtävä.
Työmarkkinatukiseuranta (Lähde: Kelasto, Kelan tilastotietokanta)
Kunnan maksuosuudet työmarkkinatuesta
Sastamala
Vuosi
2014
2013
2012
2011
Vuoden 2015 maksuosuudet
tammi-kesäkuu
Kunnan maksuosuus
275 022 €
213 032 €
171 379 €
126 665 €
2015 / 1-6
2015 / 1-5
2015 / 1-4
2015 / 1-3
2015 / 1-2
2015 / 1
215 164 €
183 434 €
153 030 €
113 032 €
72 303 €
36 498 €
2015 / 1-6
2015 / 1-5
2015 / 1-4
2015 / 1-3
2015 / 1-2
2015 / 1
27 879 €
25 932 €
23 372 €
16 582 €
9 453 €
5 278 €
Punkalaidun
Vuosi
2014
2013
2012
2011
Kunnan maksuosuus
36 630 €
32 451 €
22 834 €
29 340 €
6
KAUPUNKISTRATEGIA JA TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN
Sastamalan kaupungin toiminta-ajatuksena on edistää asukkaidensa hyvinvointia, alueen
elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä. Kaupungin visiona on olla edelläkävijä ja osaava uudistaja. Yhtenä strategisena valintana on elämänhallinnan edistäminen. Kunnan aktiivisella
työvoimapolitiikalla on merkitystä myös muiden strategisten valintojen toteutumiseen, kuten
yritystoiminnan edellytysten kehittämiseen ja vetovoimaisuuden lisäämiseen. Yritysten sijoittumiseen vaikuttaa mm. osaavan työvoiman saatavuus. Menestyvä elinkeinoelämä tuo kuntaan työtä ja työpaikat houkuttelevat uusia asukkaita.
Sastamalassa uskomme rohkeaan realismiin, osaavaan uudistumiseen, yhteistyön voimaan,
elinvoimaisuuteen ja asukkaiden hyvinvointiin.
Työllisyydenhoito ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden hoito on yksi keskeisistä strategisista
painopistealueista kaupungin vuoden 2015 toiminnassa kaikkien prosessien yhteisten tehtävien osalta (Talousarvio 2015). Työllisyyden hoito edellyttää laaja-alaista yhteistyötä kaupungin, TE-hallinnon, Kelan, oppilaitosten, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä elinkeinoelämän
kesken.
KESKEISET TAVOITTEET TYÖLLISTÄMISESSÄ
Sastamalan kaupungin talousarviossa 2015 edellytetään jokaisen kaupungin yksikön osallistuvan kunnan lakisääteisten palveluiden / tehtävien järjestämiseen työllisyydenhoidon osalta
ja nimeämään yksikkökohtaiset vastuuhenkilöt. Tavoitteena on, että jokainen yksikkö tarjoaa
työttömille mahdollisuuksia osallistua työtoimintaan ja järjestää velvoitetyöllistettäville työtä.
Rakenteellisia uudistuksia on jo tehty vuoden 2015 alussa. Työllisyyspalvelut siirrettiin konsernihallinnon alaisuuteen ja maaliskuun 2015 alussa etsivät nuorisotyöntekijät siirtyivät
osaksi työllisyyspalveluja. Rakenteellisilla uudistuksilla tavoitellaan kuntalaisille aukottomia
palveluketjuja ja mahdollistetaan moniammatillisten palvelujen saumattomat palveluketjut.
Uudistuksilla pyritään lisäämään työn tuottavuutta ja parantamaan palvelujen laatua.
Toiminnallisesti vuodet 2015-2016 tulevat olemaan valtakunnallisesti ja paikallisesti rakenteellisten muutosten aikaa. Valtakunnallisesti muutoksia on odotettavissa uuden hallitusohjelman puitteissa mm. sote-palveluiden järjestämiseen ja työvoimapalvelujen uudelleen organisoimiseen sekä sosiaalietuisuuksiin (aktivoiva sosiaaliturva).
Tavoitteet:
1) Selvitetään mahdollisuudet yhteistyön laajentamiseen työllisyydenhoidossa Sastamalan
ja Punkalaitumen osalta.
2) Arvioidaan nykyrakenteiden toimivuutta ja selvitetään lisäuudistusten tarvetta esim. seinättömän toiminnan suuntaan tai mahdollisesti jopa esim. kaupungin varastotoiminnan
hoitamiseen osana työllisyystoimia.
3) Työllisyyttä edistävien palvelujen / toimintojen keskittäminen vuoden 2015 aikana siten,
että luovutaan ylimääräisistä tiloista myös etsivän nuorisotyön osalta.
Tulevien vuosien tavoitteena on työllisyydenhoidon lisäksi edistää osallisuutta ja ehkäistä
syrjäytymistä järjestämällä kuntalaisille työllistymistä edistäviä palveluja yhteistyössä muiden
toimijoiden kanssa. Sastamala ja Punkalaidun ovat yhteistyössä aloittaneet toimet, joiden
7
avulla kehitetään elämänhallintaa tukevia ja osallisuutta edistäviä palveluja, mm. nuorisotakuuseen liittyvä seutukunnallinen nuorisopalvelu- ja ohjausverkosto (Nupave), Sastamalassa
käynnistetty perhepalveluverkoston toimintaan liittyvä kehittämishanke ”Osallisuus ja työ” ja
osallistuttu sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseen Kaste-hankkeen kautta. Kuntien omista
toiminnoista on yhteistyössä työllisyyspalveluiden kanssa haettu uusia mahdollisuuksia kuntalaisten osallisuuden ja työllisyyden edistämiseen niin Sastamalassa kuin Punkalaitumellakin. Tiedonkulkua kuntien työllisyydenhoidon yksiköiden välillä tulee tehostaa ja ulottaa jatkossa entistä laajemmin kuntien muihin yksiköihin.
Tavoitteet:
4) Toiminnan laadun kehittämiseen liittyviä toimia jatketaan perhepalveluverkosto-konseptin
mukaisesti ja etsitään uusia innovaatioita arkityöhön.
5) Asiakkaiden mukaan ottaminen kehittämistyöhön - asiakasraatitoiminta.
Uuden TYP-lain mukaiset työllistymistä edistävät monialaiset palvelut tuotetaan yhteistyössä
Pirkanmaan TE-toimiston, Kelan ja läntisen alueen kuntien kanssa (Kihniö, Parkano, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Punkalaidun ja Sastamala). Monialaisen yhteispalvelun järjestämisessä
on keskeinen rooli myös sosiaali- ja terveyspalveluilla. Monialaisessa TYP-verkostossa työskentelee laaja asiantuntijajoukko kunnan työntekijöitä (palveluohjaajat, sosiaalityöntekijät,
kuntoutuslääkäri, terveydenhoitaja, etsivät nuorisotyöntekijät jne.). Uudet TYPit aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2016. Tavoitteena on auttaa monialaisen tuen tarpeessa olevia asiakkaita takaisin työmarkkinoille.
Tavoitteet:
6) TYP-verkoston käynnistämistyö ja aktiivinen rooli läntisen alueen verkostossa.
7) Kunnat nimeävät edustajansa perustettavaan TYP- johtoryhmään.
Sastamalan ja Punkalaitumen tavoitteena on tehdä kokonaisselvitys ja suunnitelma tuleville
vuosille kuntien työllisyydenhoitoon liittyen ottaen huomioon valtakunnalliset ja seudulliset
muutokset. Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulee todennäköisesti edelleen kasvamaan ja
uudistuksilla pyrimme varautumaan tuleviin muutoksiin hyvissä ajoin ja samalla etsitään uusia kustannustehokkaampia toimintatapoja ja hillitään työttömyydestä aiheutuvia kuluja kaikilla sektoreilla. Kartoitetaan kuntien omista toiminnoista ne osa-alueet / työtehtävät, joista olisi
löydettävissä sopivia työtehtäviä työllistymisessä tukea tarvitseville kuntalaisille.
Rakennetyöttömistä on tilastojen mukaan 80 % vailla ammatillista koulutusta. Osaamisen
kehittäminen edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa. Panostetaan henkilöstön asiantuntijuuden kehittämiseen ja verkostojen hyödyntämiseen asiakkaiden urasuunnittelussa ja koulutuspoluille ohjaamisessa. Työvalmennuksen keinoin tehostetaan uuden oppimisen merkitystä ja luodaan mahdollisuuksia osaamisen kehittymiseen. Kuntien työllisyyspalveluissa nostetaan keskiöön osaamista kehittävä työvalmennustoiminta.
Panostetaan nuoriin tarjoamalla uudenlaisia toiminnallisia mahdollisuuksia kuntoutumisen ja
harrastamisen parissa. Tavoitteena on käynnistää toiminnallisiin menetelmiin pohjautuvia
osallistumismahdollisuuksia etsivän nuorisotyön asiakkaille syksyllä 2015. Työllisyyspalvelut
tarjoavat työllistymistä edistäviä ryhmäpalveluja sekä aikuisille että nuorille työnhakijoille.
8
Sosiaalisen kuntoutuksen sisältöä ja tarjontaa kehitetään kolmannen sektorin toimijoiden
kanssa. Tavoitteena on, että kaupunki saa kolmannen sektorin toimijoista vahvan toimijan
julkisten palvelujen rinnalle.
Velvoitetyön järjestämisessä Sastamalan osalta tavoitteena on, että tulevina vuosina velvoitetyön järjestämistä helpotetaan kuntien yksiköiden näkökulmasta katsottuna siten, että lakisääteisen tehtävän hoitamista varten varataan erillinen määräraha.
Kuntien työllisyyspalveluiden työntekijät ovat aktiivisia toimijoita myös yritysten suuntaan. Yhteistyön tavoitteena on löytää yrityksiin sopivaa ja osaavaa työvoimaa.
Tavoite:
8) Kustannustehokkuuden lisääminen ja työmarkkinatukimenojen hillitseminen
- ennakointityö tulevista muutoksista
- kuntien yksiköiden välinen yhteistyö (kartoitus sopivista työkohteista työllisyystoimin Sastamalassa esim. Tilakeskuksen kanssa tehtävä yhteistyö)
- uudistetaan palveluvalikoimaa vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin
myös sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta, erityisesti mielenterveys- ja päihdekuntoutuspalvelut
- aktiivinen yhteistyö koulutuksenjärjestäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa
- selkeä työnjako päällekkäisten toimintojen / palvelujen purkamiseksi
- osaamisen kehittämiseksi ja kansalaistaitojen vahvistamiseksi kansalaisopistojen tehokkaampi hyödyntäminen
- parannetaan kokonaiskoordinaatiota ja tiedonkulkua (viestintäsuunnitelma, työllisyystyöryhmä ja perhepalveluverkosto-konsepti).
PALVELUT JA KOHDERYHMÄT
Sastamalan kaupungin työllisyyspalvelut koostuvat
1) työllistymistä edistävistä monialaisista yhteispalveluista (TYP-palvelut),
2) työvalmennuspalveluista / tuetusta työllistämisestä, kuntouttavasta työtoiminnasta / sosiaalisesta kuntoutuksesta ja
3) etsivästä nuorisotyöstä.
Työllistymistä edistävät monialainen yhteispalvelu = TYP-palvelut
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden määrä on kasvanut viime vuosina.
Työttömyyden kasvusta ja pitkittymisestä johtuen kuntien maksuosuudet työmarkkinatuesta
ovat kasvaneet huomattavasti ja vuoden 2015 alusta voimaan tullut uusi rahoitusvastuu kasvattaa niitä entisestään.
Vuoden 2015 alusta voimaan tuleva ns. TYP-laki velvoittaa TE-toimiston, kunnat ja Kelan
hoitamaan lakisääteisiä tehtäviään yhdessä. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu tarjoaa yksilöllisiä ja räätälöityjä, asiakkaan palvelutarpeen mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja . Asiakas saa tarvitsemansa palvelut joko
suoraan palvelukeskuksesta tai ne järjestetään hänelle taustaorganisaatioiden toimesta. Yh-
9
teispalvelu vastaa asiakkaan työllistymisprosessin etenemisestä ja sen tehtävänä on auttaa
asiakasta etenemään kohti työmarkkinoita.
TYP-palveluita ohjaa laki työllistymistä edistävistä monialaisista palveluista (1369/2014), joissa palvelua tuottavat kunnan lisäksi TE-toimisto ja Kela. Palvelu on kohdennettu monialaista
tukea tarvitseville asiakkaille, jotka kuuluvat seuraaviin kohderyhmiin
- 300 päivää työmarkkinatukea saaneet
- 12 kuukautta työttömänä olleet yli 25-vuotiaat
- 6 kuukautta työttömänä olleet alle 25-vuotiaat.
Yksilöllinen palvelutarve arvioidaan kasvokkain tehtävän monialaisen työllistymissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Suunnitelmaan kirjatut palvelut tuotetaan asiakkaille kunkin toimijan emo-organisaation toimesta ja suunnitelman toteutumisesta / seurannasta vastaa asiakkaan lisäksi monialaisen työllistymissuunnitelman laatinut asiantuntijaryhmä.
Kuntouttava työtoiminta / sosiaalinen kuntoutus, työvalmennus ja velvoitetyöllistäminen
Sastamalan kaupunki ja Punkalaitumen kunta järjestävät yhdessä kuntouttavaa työtoimintaa.
Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on



ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn
vahvistaa asiakaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä
ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin.
Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen
Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka TEtoimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomainen laativat asiakkaan kanssa.
Asiakkaalle suunnitellaan palvelukokonaisuus, joka kirjataan aktivointisuunnitelmaan. Suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaan henkilökohtainen tilanne, joka määrittelee sen, mitä
palveluita asiakkaalle palvelukokonaisuudessa tarjotaan.
Kuntien on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille,
jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea ja jotka eivät työ- ja toimintakykynsä takia
kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin.
Kuntouttava työtoimintaa järjestetään asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan osa- tai kokopäiväisesti 1-5 päivänä viikossa 3-24 kuukauden ajan (1.7.2015 alkaen 1-4 päivää/vko). Toiminnan on oltava tavoitteellista siten, että se parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta hän voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua TE-hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin.
Sastamalan kaupunki ja Punkalaitumen kunta järjestävät kuntouttavaa työtoimintaa työvalmennus-, ryhmä- ja yksilövalmennuspalveluina. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvilla on
nimetty henkilökohtainen ohjaaja/ohjaajat. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kunnan
työllisyyspalveluyksikössä ja muissa kunnan yksiköissä. Kunta organisoi kuntouttavaa työ10
toimintaa myös kolmannen sektorin toimijoiden, kuntayhtymien, seurakuntien ja valtion yksiköihin.
Velvoitetyön järjestäminen
Laissa julkista työvoima- ja yrityspalveluista (luku 11, 1§) säädetään kunnan työllistämisvelvoitteesta. Työllistämisvelvoitteella työttömälle työnhakijalle turvataan mahdollisuus työllistymistä edistävään kuntoutukseen tai työvoimakoulutukseen, jos hänen oikeutensa palkansaajan työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 vuotta, mutta ennen kuin hän täyttää 60 vuotta. Ensisijaisesti TE-toimiston tulee järjestää tällaiselle henkilölle mahdollisuus työttömyysturvalaissa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun tai
palkkatuettuun työhön muualla kuin kunnassa tai kuntoutukseen. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on kunnan järjestettävä hänelle TE-toimiston osoituksesta työntekomahdollisuus kuuden kuukauden ajaksi. Velvoitetyöllistettävän kanssa ei kuitenkaan saa sopia tehtävästä, josta kunta on lomauttanut työntekijänsä tai josta se on antanut työntekijälleen lomautusilmoituksen.
Sastamalan kaupunki ja Punkalaitumen kunta tarjoavat velvoitetyöllistettäville kokoaikaisen
palkkatyön siten, että työllistettävän työssäoloehto täyttyy (max 6 kk). Työn järjestämisessä
huomioidaan työllistettävän koulutus, työkokemus ja omat toiveet mahdollisuuksien mukaan.
Velvoitetyö koordinoidaan Sastamalassa työllisyyspalveluiden kautta kaikkiin kaupungin yksiköihin tai jälleensijoituspaikkoihin koko kaupunkikonsernin osalta. Punkalaitumen kunta hoitaa omien kuntalaisten velvoitetyön järjestämisen.
Etsivä nuorisotyö
Sastamalan kaupunki ja Punkalaitumen kunta järjestävät yhdessä etsivää nuorisotyötä. Kunnilla on yhteinen lakisääteinen nuorisopalveluverkosto (Nupave), joka toimii etsivän nuorisotyön ohjausryhmänä. Nupave seuraa ja koordinoi nuorisotakuuseen liittyviä asioita. Nupavessa on edustettuna useat eri viranomaistahot, kuten kuntien viranomaisia koulutus-, kasvatus-, työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluista, valtion viranomaisia poliisista ja TE-palveluista
sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen edustajia.
Etsivä nuorisotyö tukee niitä nuoria, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai joilla ei ole suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Etsivä nuorisotyö perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja tarjoaa tukea vain, jos nuori sitä itse haluaa ottaa vastaan. Toiminnan avulla nuori saa mahdollisuuden
löytää ne tarjolla olevat palvelut, joiden avulla hän pääsee eteenpäin. Tavoite on, että nuori saa
elämänhallintansa kuntoon.
Etsivä nuorisotyöntekijä on erityisnuorisotyöntekijä, jonka tehtävänä on auttaa ja ohjata nuoria eteenpäin heidän tarvitsemiinsa palveluihin. Etsivän nuorisotyöntekijän tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka tarvitsevat tukea päästäkseen tarvitsemiinsa palveluihin.
Nuori voi itse suoraan ottaa yhteyttä etsivään nuorisotyöhön joko soittamalla, sähköpostilla
tai muuten jättämällä yhteydenottopyynnön.
Etsivästä nuorisotyöstä säädetään nuorisolaissa (72/2006). Viranomaisille on säädetty oikeus
ilmoittaa nuoren yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite) nuoren koti-
11
kunnan etsivälle nuorisotyölle silloin, kun viranomainen arvioi nuorella olevan tarvetta etsivän
nuorisotyön tarjoamaan palveluun.
Sastamala / Punkalaidun etsivän nuorisotyön tilastotietoa:
Etsivään nuorisotyöhön
ohjatut nuoret
Tavoitetut nuoret
31.8.2013
31.12.2013
30.6.2014
31.12.2014
81
70
141
115
92
70
148
126
Nuorisotakuu
Nuorisotakuu on EU:ssa käytössä oleva järjestelmä. Nuorisotakuu on uusi keino nuorisotyöttömyyden torjumiseen. Sen avulla varmistetaan, että kaikille alle 25-vuotiaille nuorille, jotka
joutuvat työttömiksi tai jotka eivät löydä töitä perusopintojen jälkeen, tarjotaan neljän kuukauden sisällä laadukasta työtä tai koulutusta. Tämä koskee myös nuoria, jotka eivät ole ilmoittautuneet työnhakijoiksi.
Tarjous voi koskea työ-, oppisopimus-, harjoittelu- tai jatkokoulutuspaikkaa, ja se on mukautettava kunkin nuoren yksilölliseen tilanteeseen ja tarpeisiin. Lisätietoja: www.nuorisotakuu.fi
ja www.tietoanuorista.fi
RESURSSIT
Henkilöresurssit
TYP:ssä palvelua tuottavat 2 TE-toimiston asiantuntijaa moniammatillisesti tuetun työllistämisen palvelulinjalta, kunnan 3 palveluohjaajaa, kunnan työllisyyspalvelupäällikkö 25 %:n työajalla, kunnan sosiaalityöntekijät yhteensä 2 päivää viikossa, terveydenhoitaja ja lääkäri asiakaspalvelutarpeen mukaan.
Sastamalan kaupungin työllisyyspalveluissa työvalmennuksessa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa työtoiminnan ohjaajana toimii yhteensä 5 ohjaajaa vakituisissa työsuhteissa sekä määräaikaisina työnsuunnittelijoina palkkatuetussa työsuhteessa 6-7 henkilöä. Osa-aikainen palvelusihteeri 3 päivää viikossa sekä työllisyyspalvelupäällikkö 75 %:n työajalla. Työllisyyspalvelupäällikkö vastaa koko kaupungin osalta velvoitetyöllistettävien palvelujen koordinoinnista
ja sijoituspaikkojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
Punkalaitumen kunnan työllisyysasioista vastaa sivistystoimi, missä vapaa-aikatoimen tehtäväalueen alaisuudessa on työllistämisen osasto. Vapaa-aikatoimensihteeri toimii tehtäväalueen
esimiehenä ja hänen työajastaan 40 % kuluu työllistämiseen, loput nuoriso- ja liikuntatoimeen.
Haukankoskella kunnan työpajalla ja uimahallilla on tällä hetkellä yksi vakituinen työtoiminnan
ohjaaja ja yksi määräaikainen työpajaohjaaja. Lisäksi on 1-3 henkilöä määräaikaisena työsuunnittelijana palkkatuetussa työsuhteessa.
12
Kaupungilla on yhteistoimintasopimus TYP-palveluiden kunta-asiantuntijoista sekä etsivistä
nuorisotyöntekijöistä Punkalaitumen kunnan kanssa. Etsiviä nuorisotyöntekijöitä on kaksi.
Etsivään nuorisotyöhön kunnat saavat merkittävää avustusta työntekijöiden palkkaamiseen
valtiolta (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto).
Kunnan sosiaali- ja terveystoimi järjestää lisäksi muita sosiaali- ja terveyspalveluita, kuten
työttömien terveystarkastukset, aikuissosiaalityönpalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut
jne.
Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kaikissa kaupungin yksiköissä ja lisäksi kuntouttavan
työtoiminnan paikkoja ovat tarjonneet mm. seurakunnat, järjestöt, yhdistykset, kuntayhtymät
ja valtion palvelupisteet. Kunta organisoi kuntouttavan työtoiminnan myös muihin julkisen
sektorin toimijoiden työyksiköihin ja kolmannelle sektorille.
Tilat
Sastamalan kaupungin työllisyyspalvelut toimivat osoitteessa Asemakatu 15 sijaitsevassa
toimipisteessä yhdessä TYP-palveluiden kanssa. Sosiaalisen kuntoutuksen yksiköitä on kaksi, joista toinen on Asemakadun toimipisteessä ja toinen Punkalaitumentien varressa (ent.
Hyrkin alue). Syksyllä 2015 luovutaan Punkalaitumentien tiloista ja sosiaalisen kuntoutuksen
yksikkö siirtyy Asemakadun tiloihin ja osa työllisyyspalveluiden toiminnoista siirtyy Asemakadulla sijaitsevan entisen rautatieaseman kiinteistöön. Etsivän nuorisotyön tiloista keskustassa
luovutaan vuodenvaihteeseen mennessä ja etsivät muuttavat Asemakadun tiloihin.
Punkalaitumen työllisyydenhoitoon liittyvä työpaja toimii Punkalaitumella Haukankoskella.
Talous
Kunnat varaavat vuosittain talousarvioon / taloussuunnitelmaan työllisyydenhoitoon määrärahat. Sastamalan kaupungin talousarvioon varataan määrärahoja myös Punkalaitumen kunnan palvelujen järjestämiseen ja yhteistoimintasopimuksen mukaisesti laskutetaan Punkalaitumen kuntaa palvelujen järjestämisestä.
13
LIITTEET
KÄSITTEET
Aktivointisuunnitelma määritellään kuntouttavan työtoiminnan laissa - pitkään työttömänä olleelle henkilölle
työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan parantamiseksi laadittava suunnitelma, jonka työ- ja elinkeinotoimisto
ja kunta laativat yhdessä henkilön kanssa.
Kuntouttava työtoiminta määritellään kuntouttavan työtoiminnan laissa - kunnan järjestämää toimintaa, jonka
tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille.
Nuorisotyöttömyys tarkoittaa työnvälitystilastoissa alle 25-vuotiaiden työttömyyttä.
Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle
tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittaudutaan TE-toimistoon.
Pitkäaikaistyötön on työtön henkilö, jonka työttömyys on yhdenjaksoisesti kestänyt 12 kuukautta tai pidemmän
ajan.
Rakennetyöttömyys - rakennetyöttömiin lasketaan pitkäaikaistyöttömien lisäksi toistuvaistyöttömät (16 kuukauden aikana työttömyysjaksot yhteen laskien yli 12 kuukautta työttömänä olleet) sekä 3 kuukautta työhallinnon toimenpiteiden jälkeen työttömänä tai uudelleen toimenpiteissä olevat (ns. palveluilta palveluille siirtyvät).
Työtön - on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on
etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden
viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit.
Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko
väestön työttömyysaste lasketaan 15-74 -vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.
Työllisyysaste - työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 1564 -vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.
TYP = Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (ent. työvoiman palvelukeskus)
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat heille työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessiin etenemisestä ja seurannasta.
14
LAINSÄÄDÄNTÖÄ KUNNAN LAKISÄÄTEISISTÄ TEHTÄVISTÄ
Työttömyysturvalaki 30.12.2002 / 1290 (kuntien rahoitusosuus työmarkkinatukimenoista)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290#L14P3a (laki kokonaisuudessaan)
14 LUKU
Työmarkkinatuen rahoitus
3 a § (30.12.2014/1370)
Työmarkkinatuen rahoitus
Työmarkkinatuki ja siihen liittyvä lapsikorotus rahoitetaan:
1) valtion varoista sen maksukauden loppuun, jonka aikana henkilölle on tullut maksetuksi työttömyytensä perusteella työmarkkinatukea yhteensä 300 päivältä;
2) puoliksi valtion ja työmarkkinatuen saajan kotikunnan varoista 1 kohdassa tarkoitetun maksukauden jälkeiseltä työttömyysajalta sen maksukauden loppuun, jonka aikana henkilölle on tullut maksetuksi työttömyytensä perusteella työmarkkinatukea yhteensä 1 000 päivältä; ja
3) 2 kohdassa tarkoitetun maksukauden jälkeiseltä työttömyysajalta siten, että työmarkkinatuen saajan kotikunta
vastaa 70 prosentilla ja valtio 30 prosentilla työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi maksetun työmarkkinatuen rahoituksesta.
Työmarkkinatuen 300 maksupäivän laskeminen alkaa uudelleen alusta sen jälkeen, kun henkilö on tullut työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen uudelleen oikeutetuksi työmarkkinatukeen. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettu työmarkkinatuki ja siihen liittyvä lapsikorotus, 7 luvun
4 §:ssä tarkoitettu korotusosa sekä 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu matka-avustus rahoitetaan kuitenkin aina valtion
varoista, eikä niiden ajalta maksettua työmarkkinatukea lasketa mukaan työmarkkinatuen 300 maksupäivään.
TYP-laki = Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 1369/2014
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141369 (laki kokonaisuudessaan)
2§
Ohjaus monialaiseen yhteispalveluun
Työttömällä on monialaisen yhteispalvelun tarve, jos hänen työllistymisensä edistäminen edellyttää työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulle kuuluvien 1 §:n 2 momentissa tarkoitettujen palvelujen yhteensovittamista.
Työ- ja elinkeinotoimisto, kunta tai Kansaneläkelaitos arvioi, onko työttömällä monialaisen yhteispalvelun tarve,
kun työtön on:
1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella;
2) täyttänyt 25 vuotta ja hän on ollut julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 1 luvun 3
§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu työtön yhtäjaksoisesti 12 kuukautta; tai
3) alle 25-vuotias ja hän on ollut julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 3
kohdassa tarkoitettu työtön yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta.
15
Työ- ja elinkeinotoimisto, kunta tai Kansaneläkelaitos ohjaa monialaiseen yhteispalveluun 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttävän työttömän, jolla on monialaisen yhteispalvelun tarve.
Kansaneläkelaitoksella on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä
oikeus antaa työ- ja elinkeinotoimistolle ja kunnan sosiaalihuollon tehtäviä hoitavalle viranomaiselle monialaisen
yhteispalvelun tarpeen arvioimiseksi tieto 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle työttömälle maksetuista työmarkkinatukipäivistä. Kansaneläkelaitos voi luovuttaa tiedot konekielisessä muodossa tai teknisen käyttöyhteyden
avulla
4§
Monialaisen työllistymissuunnitelman laatiminen, seuranta ja tarkistaminen
Työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja työtön laativat 3 §:ssä tarkoitetun kartoitusjakson aikana yhdessä monialaisen
työllistymissuunnitelman, jossa sovitaan työttömän palvelutarpeen mukaisista työvoima-, sosiaali-, terveys- ja
kuntoutuspalveluista ja niiden toteutumisen seurannasta.
Työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan on seurattava työllistymissuunnitelman toteutumista. Työllistymissuunnitelmaa on tarkistettava työttömän palvelutarpeen edellyttämällä tavalla, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden
välein, sekä työttömän sitä erikseen pyytäessä, jollei suunnitelman tarkistaminen asiakkaan tilanne huomioon
ottaen ole ilmeisen tarpeetonta.
Jos työttömän palvelutarve edellyttää Kansaneläkelaitoksen tarjoamia kuntoutuspalveluja, Kansaneläkelaitos
osallistuu suunnitelman laatimiseen, seurantaan ja tarkistamiseen.
Monialaisen työllistymissuunnitelman laatimisesta, seurannasta ja tarkistamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta ( 2.3.2001/189)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010189 (laki kokoknaisuudessaan)
Kuntouttavan työtoiminnan laissa (1 luku 3§) säädetään aktivointisuunnitelman laatimisesta työttömille.
3 § Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen työttömälle alle 25-vuotiaalle työmarkkinatukeen oikeutetulle tai toimeentulotukea saavalle:
1) jolle on laadittu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 2 luvun 6 §:ssä tarkoitettu
työllistymissuunnitelma ja joka on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä
viimeisen 12 kalenterikuukauden aikana;
2) jolle on laadittu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 6 §:ssä tarkoitettu työllistymissuunnitelma ja joka on saanut työttömyysturvalain 6 luvun 7 §:n mukaisen työttömyyspäivärahakauden ajan
työttömyyspäivärahaa; taikka
3) jolle on tehty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettu työnhakijan haastattelu ja jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen neljän kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen.
(28.12.2012/937)
Tätä lakia sovelletaan lisäksi aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen
työttömälle 25 vuotta täyttäneelle työmarkkinatukeen oikeutetulle tai toimeentulotukea saavalle, jolle on aiemmin
16
laadittu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 6 §:ssä tarkoitettu työllistymissuunnitelma
ja:
1) joka on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä;
2) joka on työttömyysturvalain 6 luvun 7 tai 9 §:n mukaisen työttömyyspäivärahakauden jälkeen saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä; taikka
3) jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen.
Laki julkisista työvoima- ja yrityspalvelusta 2012/916
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120916 (laki kokonaisuudessaan)
11 LUKU
Työllistämis- ja aluevelvoitteet sekä kunnalle myönnettävä lisätuki
1§
Kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuuden järjestäminen (velvoitetyö)
Työttömälle työnhakijalle turvataan mahdollisuus työllistymistä edistävään kuntoutukseen tai työvoimakoulutukseen, jos hänen oikeutensa palkansaajan työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 vuotta, mutta ennen kuin hän täyttää 60 vuotta. (30.12.2014/1366)
Työ- ja elinkeinotoimiston tulee järjestää 60 vuotta täyttäneelle työttömälle työnhakijalle mahdollisuus työttömyysturvalaissa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön muun kuin kunnan
palveluksessa ennen kuin hänen oikeutensa palkansaajan työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan takia.
Työllistymistä edistävä palvelu tai palkkatuettu työ on järjestettävä kestoltaan vähintään sellaisena, että työnhakija täyttää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon. (30.12.2014/1366)
Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu työtön työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille eikä hänelle voida järjestää soveltuvaa työttömyysturvalaissa tarkoitettua työllistymistä edistävää palvelua, kuntoutusta tai palkkatuettua työtä muun kuin kunnan palveluksessa 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, hänen kotikuntansa on työja elinkeinotoimiston osoituksesta järjestettävä hänelle työntekomahdollisuus kuuden kuukauden ajaksi (työllistämisvelvoite). Kunnan on järjestettävä työntekomahdollisuus siten, että työllistettävä voi aloittaa työn työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyessä. Kunnan oikeudesta saada palkkatukea niistä työntekijöistä, jotka se
on työllistämisvelvoitteen nojalla työllistänyt, säädetään 7 luvun 9 §:n 2 momentissa. (30.12.2014/1366)
Työllistämisvelvoitteen perusteella järjestettävän työn tulee olla alan säännöllisen työajan mukaista kokoaikatyötä. Työkyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä saavalle järjestetään hänen työkykyään vastaavaa työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon täyttävää osa-aikatyötä.
Työllistämisvelvoitteen toimeenpanosta ja siihen liittyvistä ilmoituksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella
17
Nuorisolaki 27.01.2006/72
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060072 (laki kokonaisuudessaan)
3 LUKU
7 a § (20.8.2010/693)
Monialainen yhteistyö
Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat
voivat koota myös yhteisen verkoston. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita.
Nuorille suunnattujen palvelujen keskinäisen toimivuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi nuorten ohjaus- ja
palveluverkoston tehtävänä on:
1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi;
2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys,
laadukkuus ja saavutettavuus;
3) suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta
toiseen siirtymiseksi;
4) edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken.
7 b § (20.8.2010/693)
Etsivä nuorisotyö
Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja
muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen
omaan arvioonsa tuen tarpeesta.
Kun kunta järjestää etsivää nuorisotyötä, sen tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsopimussuhteessa oleva henkilö. Etsivällä nuorisotyöntekijällä on oltava riittävä
koulutus ja kokemus nuorten kanssa tehtävästä työstä. Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai useammat
kunnat yhdessä. Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä hankkimalla palveluja myös nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti
18
Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 (laki kokonaisuudessaan)
2 LUKU
13 §
Terveysneuvonta ja terveystarkastukset
Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä
tukevaa terveysneuvontaa. Terveysneuvonta on sisällytettävä kaikkiin terveydenhuollon palveluihin.
Kunnan on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on tuettava työ- ja toimintakykyä
ja sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä myös opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Kunnan
on järjestettävä alueensa asukkaille myös ehkäisyneuvontaa ja muita seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistäviä palveluja.
Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on muodostettava toiminnallinen kokonaisuus muiden kunnan järjestämien palvelujen kanssa.
19