docTyömarkkinatuki
download 
Report Transcription
Työmarkkinatuki
Työmarkkinatuki 21.09.2016 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje ................................................................................................................................................... 1 1.1 Hyvä hallinto ....................................................................................................................................... 1 1.2 Tavoite ................................................................................................................................................ 2 1.3 Etuuden osat ...................................................................................................................................... 1.3.1 Työmarkkinatuki ........................................................................................................................ 1.3.2 Lapsikorotus .............................................................................................................................. 1.3.3 Korotusosa ................................................................................................................................ 1.3.4 Kulukorvaus .............................................................................................................................. 1.3.5 Korotettu kulukorvaus ............................................................................................................... 1.3.6 Ulkomaan kulukorvaus .............................................................................................................. 2 2 2 3 6 6 6 1.4 Oikeus ja edellytykset ........................................................................................................................ 7 1.4.1 Työvoimapoliittiset edellytykset ................................................................................................. 7 1.4.1.1 Työtön työhakija ..................................................................................................................... 7 1.4.1.2 Työmarkkinoilla olon esteet ................................................................................................... 8 1.4.1.3 Päätoiminen yritystoiminta ..................................................................................................... 8 1.4.1.3.1 Kuka on yrittäjä? ................................................................................................................. 9 1.4.1.3.2 Yritystoiminnan alkaminen ja päättyminen ........................................................................ 13 1.4.1.4 Päätoiminen opiskelu ........................................................................................................... 16 1.4.1.4.1 Opiskelun keskeytyminen ja päättyminen ......................................................................... 16 1.4.1.5 Työmarkkinoilta poissaolo .................................................................................................... 17 1.4.1.6 Korvauksettomat määräajat ja työssäolovelvoitteet ............................................................. 17 1.4.1.7 Odotusaika ........................................................................................................................... 18 1.4.1.8 Koulutusta vailla olevat nuoret ............................................................................................. 18 1.4.2 Yleiset edellytykset ................................................................................................................. 20 1.4.2.1 Suomessa asuminen ........................................................................................................... 20 1.4.2.2 Ikä ........................................................................................................................................ 20 1.4.2.3 Työmarkkinoilla olon esteet ................................................................................................. 21 1.4.2.4 Työkyvyttömyys .................................................................................................................... 22 1.4.2.4.1 KEL 12 § 4 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke ..................................................... 23 1.4.2.4.2 Ulkomaan työkyvyttömyyseläke ........................................................................................ 23 1.4.2.4.3 Enimmäisaika sairauspäivärahaa ..................................................................................... 24 1.4.2.4.4 Sairauspäivärahan omavastuuaika ................................................................................... 25 1.4.2.5 Työ- ja virkasuhteesta johtuvat rajoitukset .......................................................................... 27 1.4.2.5.1 Irtisanomisajan palkka ...................................................................................................... 27 1.4.2.5.2 Vuosiloma-ajan palkka ...................................................................................................... 28 1.4.2.5.3 Lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuva työajan lyhentäminen ........................ 28 1.4.2.6 Jaksotukset .......................................................................................................................... 29 1.4.2.6.1 Lomakorvaus ..................................................................................................................... 29 1.4.2.6.2 Taloudellinen etuus ........................................................................................................... 31 1.4.2.6.3 Työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen perusteeton päättäminen ................................... 32 1.4.2.6.4 Lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden jaksotusmenettely ......................................... 38 1.4.2.6.5 Rahakorvaus ..................................................................................................................... 39 1.4.2.6.6 Rahakorvauksen jaksotusmenettely ................................................................................. 39 1.4.2.6.7 Yritysomaisuuden myyntivoitto .......................................................................................... 40 i KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.4.2.6.7.1 Milloin myyntivoitto jaksotetaan? ................................................................................... 40 1.4.2.6.7.2 Milloin myyntivoittoa ei jaksoteta? ................................................................................. 41 1.4.2.6.7.3 Myyntivoiton selvitys ...................................................................................................... 43 1.4.2.6.7.4 Tasetarkastelu ................................................................................................................ 44 1.4.2.6.7.5 Myyntivoiton määrittely .................................................................................................. 45 1.4.2.6.7.6 Myyntivoiton jaksotusmenettely ..................................................................................... 47 1.4.2.6.7.7 Jaksotuksen alkamisajankohta ...................................................................................... 47 1.4.2.6.7.8 Jaksotuksen enimmäisaika ............................................................................................ 48 1.4.2.7 Työriita ................................................................................................................................. 48 1.4.3 Erityiset edellytykset ............................................................................................................... 49 1.4.3.1 Oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen ................................................................. 49 1.4.3.2 Työmarkkinatuen odotusaika ............................................................................................... 49 1.4.3.2.1 Odotusajan tutkiminen ...................................................................................................... 49 1.4.3.2.2 Odotusajan asettaminen alkamaan .................................................................................. 51 1.4.3.2.3 Odotusajan keston laskeminen ......................................................................................... 54 1.4.3.2.4 Odotusajan kuluminen ...................................................................................................... 56 1.4.3.2.5 Odotusajan asettaminen ja työllistymistä edistävä palvelu ............................................... 57 1.4.3.2.6 Odotusajan yhteenveto ..................................................................................................... 57 1.4.3.3 Työllistymistä edistävät palvelut .......................................................................................... 58 1.4.3.3.1 Oikeus etuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta .................................................. 61 1.4.3.3.2 Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta ................................................................. 66 1.4.3.3.2.1 Oma sairaus ................................................................................................................... 67 1.4.3.3.2.2 Lapsen sairaus ............................................................................................................... 70 1.4.3.3.2.3 Muu syy ......................................................................................................................... 72 1.4.3.3.3 Työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset .............................................................. 75 1.4.3.4 Kulukorvaukset ..................................................................................................................... 76 1.4.3.4.1 Kulukorvaus ...................................................................................................................... 76 1.4.3.4.2 Korotettu kulukorvaus ....................................................................................................... 78 1.4.3.4.3 Ulkomaan kulukorvaus ...................................................................................................... 79 1.4.3.5 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 31.12.2014 asti ............................................................... 80 1.4.3.5.1 Kotoutumissuunnitelma ..................................................................................................... 80 1.4.3.5.2 Kotoutumistuki ................................................................................................................... 81 1.4.3.6 Matka-avustus ...................................................................................................................... 84 1.4.3.7 Työllistymisrahakokeilu ........................................................................................................ 88 1.4.3.8 Omavastuuaika .................................................................................................................... 94 1.4.3.8.1 Omavastuuajan alkaminen ............................................................................................... 95 1.4.3.8.2 Omavastuuajan täyttyminen .............................................................................................. 95 1.4.3.8.3 Omavastuuaikaan luettavat päivät .................................................................................... 96 1.4.3.8.4 Päivät, joita ei lueta omavastuuaikaan ............................................................................. 98 1.4.3.8.5 Omavastuuajan voimassaolo ............................................................................................ 99 1.4.3.8.6 Ei omavastuuaikaa .......................................................................................................... 101 1.4.3.9 Enimmäismaksuaika .......................................................................................................... 101 1.5 Suhde muihin etuuksiin .................................................................................................................. 1.5.1 Estävät etuudet ..................................................................................................................... 1.5.2 Vähennettävät etuudet .......................................................................................................... 1.5.2.1 Etuoikeutetut etuudet ......................................................................................................... 1.5.3 Lasten kotihoidon tuki ........................................................................................................... 1.5.3.1 Esimerkkejä ........................................................................................................................ 102 102 103 105 106 107 ii KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.5.3.2 Puoliso ............................................................................................................................... 108 1.5.4 Ulkomailta maksettavat etuudet ............................................................................................ 110 1.6 Hakeminen ..................................................................................................................................... 1.6.1 Vireilletulo .............................................................................................................................. 1.6.1.1 Lähettäjän vastuu ............................................................................................................... 1.6.1.2 Asiakirjan siirto ................................................................................................................... 1.6.2 Kuka voi hakea etuutta? ....................................................................................................... 1.6.2.1 Henkilö itse ........................................................................................................................ 1.6.2.2 Edunvalvoja ........................................................................................................................ 1.6.2.3 Edunvalvontavaltuutettu ..................................................................................................... 1.6.2.4 Asiamies eli valtuutettu ...................................................................................................... 1.6.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö ............................................................................................. 1.6.2.6 Kunta .................................................................................................................................. 1.6.2.7 Kuolinpesä ......................................................................................................................... 1.6.3 Hakuaika ............................................................................................................................... 1.6.4 Lisäselvitysten pyytäminen ................................................................................................... 1.6.4.1 Lisäselvitykset työmarkkinatuessa ..................................................................................... 1.6.4.2 Työttömyyspäivien suullinen ilmoittaminen ........................................................................ 1.6.5 Hakemuksen peruminen ....................................................................................................... 111 111 113 113 113 113 114 115 115 115 116 116 116 117 119 120 120 1.7 Määrä ............................................................................................................................................. 1.7.1 Työmarkkinatuki .................................................................................................................... 1.7.2 Lapsikorotus .......................................................................................................................... 1.7.3 Korotusosa ............................................................................................................................ 1.7.4 Kulukorvaus .......................................................................................................................... 1.7.5 Korotettu kulukorvaus ........................................................................................................... 1.7.6 Ulkomaan kulukorvaus .......................................................................................................... 121 121 121 121 121 121 121 1.8 Määräytymisperusteet .................................................................................................................... 1.8.1 Vähennettävät sosiaalietuudet .............................................................................................. 1.8.1.1 Lasten kotihoidon tuki ........................................................................................................ 1.8.2 Tarveharkinta ........................................................................................................................ 1.8.2.1 Tarveharkinnan tulot .......................................................................................................... 1.8.2.1.1 Puoliso ............................................................................................................................ 1.8.2.2 Tulojen vaikutus ................................................................................................................. 1.8.2.3 Tarveharkinta ja vähennettävä sosiaalietuus ..................................................................... 1.8.2.4 Työmarkkinatuki ilman tarveharkintaa ............................................................................... 1.8.3 Työ- ja muiden ansiotulojen sovittelu ................................................................................... 1.8.3.1 Sovitteluperusteet .............................................................................................................. 1.8.3.1.1 Osa-aikatyö ..................................................................................................................... 1.8.3.1.2 Lomauttaminen/työtaistelutoimenpide ............................................................................. 1.8.3.1.2.1 Viikoittaisen työajan lyhentäminen ............................................................................... 1.8.3.1.3 Satunnainen kokoaikatyö ................................................................................................ 1.8.3.1.4 Yritystoiminnasta saatu tulo ............................................................................................ 1.8.3.2 Sovittelujakso ..................................................................................................................... 1.8.3.2.1 Tavanomainen sovittelujakso .......................................................................................... 1.8.3.2.2 Erityinen sovittelujakso ................................................................................................... 1.8.3.3 Työaikatarkastelu ............................................................................................................... 122 122 122 122 122 123 125 125 125 130 130 131 133 134 139 141 143 143 143 144 iii KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.8.3.3.1 Työaika ............................................................................................................................ 1.8.3.3.2 Työajan tarkastelujakso .................................................................................................. 1.8.3.3.2.1 Osa-aikatyö ja satunnainen kokoaikatyö ..................................................................... 1.8.3.3.2.2 Työajan lyhentäminen lomautuksella ........................................................................... 1.8.3.3.2.3 Jaksotyö ....................................................................................................................... 1.8.3.4 Soviteltava tulo ................................................................................................................... 1.8.3.4.1 Tulo tavanomaisella sovittelujaksolla .............................................................................. 1.8.3.4.2 Tulo erityisellä sovittelujaksolla ....................................................................................... 1.8.3.5 Tulojen kohdentaminen ...................................................................................................... 1.8.3.5.1 Ansaintaperiaate ............................................................................................................. 1.8.3.5.2 Maksuperiaate ................................................................................................................. 1.8.3.5.3 Tulojen jakaminen kahdelle sovittelujaksolle .................................................................. 1.8.3.6 Määrän laskenta ja suojaosa ............................................................................................. 1.8.3.7 Työttömyysetuuden ennakkomaksu ................................................................................... 1.8.4 Osittainen työmarkkinatuki .................................................................................................... 1.8.4.1 Vanhemmat ........................................................................................................................ 1.8.4.2 Vanhempien taloudessa asuminen .................................................................................... 1.8.4.3 Vanhempien muut huollettavat .......................................................................................... 1.8.4.4 Vanhempien tulot ............................................................................................................... 1.8.4.5 Vanhempien tulojen vaikutus ............................................................................................. 1.8.4.6 Toimitettavat selvitykset ..................................................................................................... 1.8.4.7 Työmarkkinatuki ilman ositusta .......................................................................................... 1.8.5 Tulot ja vähennykset ............................................................................................................. 1.8.5.1 Palkkatulot .......................................................................................................................... 1.8.5.2 Elinkeinotoiminnan tulot ..................................................................................................... 1.8.5.2.1 Elinkeinotoiminnan tulojen huomioon ottaminen ............................................................. 1.8.5.2.2 Tulojen selvittäminen ...................................................................................................... 1.8.5.2.2.1 Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa ................................................................. 1.8.5.2.3 Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin ............................................ 1.8.5.2.4 Elinkeinotoiminnan tulojen tarkistaminen ........................................................................ 1.8.5.2.5 Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi ................................................................................. 1.8.5.2.6 Uusi hakemus ja yrittäjä ................................................................................................. 1.8.5.3 Maatalouden tulot .............................................................................................................. 1.8.5.4 Metsätalouden tulot ............................................................................................................ 1.8.5.5 Osinkotulot ......................................................................................................................... 1.8.5.6 Talletusten korot ................................................................................................................ 1.8.5.7 Korkotulot ........................................................................................................................... 1.8.5.8 Vuokratulot ......................................................................................................................... 1.8.5.9 Kuolinpesä ja perintö ......................................................................................................... 1.8.5.10 Sosiaalietuudet ................................................................................................................. 1.8.5.11 Muut työmarkkinatuen määrässä huomioon otettavat tulot ............................................. 1.8.5.12 Tarveharkinnan tulojen ja vanhempien tulojen huomioon ottaminen ............................... 1.8.5.12.1 Tarveharkinnan tuloista tehtävät vähennykset .............................................................. 1.8.5.12.2 Etuoikeutetut tuotot ....................................................................................................... 1.8.5.13 Tiedot rahalaitoksilta ........................................................................................................ 145 146 147 147 147 148 148 149 149 149 150 152 152 155 156 156 156 156 157 157 157 158 158 159 160 160 161 162 166 170 170 172 172 174 175 177 178 178 179 180 181 185 186 187 188 1.9 Ratkaiseminen ................................................................................................................................ 189 1.9.1 Käsittelypaikka ...................................................................................................................... 189 1.9.1.1 Kv-asioiden käsittelypaikka ................................................................................................ 192 iv KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.9.2 Esteellisyydestä .................................................................................................................... 1.9.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto .................................................................................................. 1.9.2.2 Esteellisyyden toteaminen ................................................................................................. 1.9.3 Työvoimapoliittiset lausunnot ja tiedotteet ............................................................................ 1.9.3.1 Lausunnon piiriin kuuluvat asiat ........................................................................................ 1.9.3.2 Lausunnon voimassaolo .................................................................................................... 1.9.3.3 Lausuntoihin liittyviä erityistilanteita ................................................................................... 1.9.3.4 Tiedotteet ........................................................................................................................... 1.9.4 Lisäselvitykset ....................................................................................................................... 1.9.5 Kuuleminen ........................................................................................................................... 1.9.5.1 Milloin asiakasta on kuultava? ........................................................................................... 1.9.5.2 Miten kuullaan? .................................................................................................................. 1.9.6 Päätöksen antaminen ........................................................................................................... 1.9.6.1 Käsittelytakuu ..................................................................................................................... 1.9.6.2 Päätöksensaajat ................................................................................................................. 195 196 196 196 197 198 198 202 203 204 204 205 205 206 206 1.10 Ilmoitusvelvollisuus ....................................................................................................................... 207 1.11 Tarkistaminen ............................................................................................................................... 1.11.1 Muutokset perhesuhteissa .................................................................................................. 1.11.2 Muutokset työ- ja muissa ansiotuloissa .............................................................................. 1.11.3 Muutokset yritystoiminnan tuloissa ..................................................................................... 1.11.4 Muutokset muissa sosiaalietuuksissa ................................................................................. 1.11.5 Muutokset tarveharkinnan tuloissa ..................................................................................... 1.11.6 Muutokset vanhempien tuloissa ......................................................................................... 1.11.7 Muita tarkistustilanteita ....................................................................................................... 208 209 209 209 210 211 211 212 1.12 Liikamaksu .................................................................................................................................... 1.12.1 Takaisinperintä .................................................................................................................... 1.12.2 Regressimenettely .............................................................................................................. 1.12.2.1 Sairauspäiväraha ............................................................................................................. 1.12.2.2 Kuntoutusraha .................................................................................................................. 1.12.2.3 Kansaneläke ja työeläkkeet ............................................................................................. 1.12.2.4 Sukupolvenvaihdoseläke, luopumiseläke, luopumiskorvaus ja luopumistuki ................... 1.12.2.5 Tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke ..................................... 1.12.2.6 Työttömyyskassan myöntämät etuudet ........................................................................... 1.12.2.7 Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki .................................................................................. 1.12.2.8 Pienin perittävä määrä ..................................................................................................... 1.12.2.9 Palautusten valvonta ja virheellisten palautusten oikaiseminen ...................................... 1.12.2.10 Liian suuret palautukset ................................................................................................. 1.12.2.11 Liian pienet palautukset ................................................................................................. 215 215 215 216 216 216 218 218 220 221 221 221 221 221 1.13 Maksaminen ................................................................................................................................. 1.13.1 Maksuosoite ........................................................................................................................ 1.13.1.1 Ulkomaan maksuosoite .................................................................................................... 1.13.1.2 Kuolinpesä ....................................................................................................................... 1.13.2 Etuuspäivien määrä viikossa .............................................................................................. 1.13.3 Maksujaksot ........................................................................................................................ 1.13.4 Ennakkomaksumenettely .................................................................................................... 222 222 222 223 223 224 224 v KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.13.5 Maksaminen muulle kuin hakijalle ...................................................................................... 1.13.5.1 Edunvalvoja ...................................................................................................................... 1.13.5.2 Edunvalvontavaltuutettu ................................................................................................... 1.13.5.3 Kunta ................................................................................................................................ 1.13.5.3.1 Elatuksen turvaaminen ................................................................................................. 1.13.5.3.2 Ennakkona myönnetty toimeentulotuki ......................................................................... 1.13.5.3.3 Maksaminen kunnalle asiakasmaksulain perusteella ................................................... 1.13.5.4 Kela .................................................................................................................................. 1.13.5.4.1 Perittävän määrän laskeminen ..................................................................................... 1.13.5.5 Työttömyyskassa ............................................................................................................. 1.13.6 Maksaminen ulosottoviranomaiselle ................................................................................... 1.13.7 Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet ............................................................................... 1.13.7.1 Ennakonpidätyksen perusteet .......................................................................................... 1.13.7.2 Tietojen saanti ja käyttöönotto ......................................................................................... 1.13.7.2.1 Suorasiirtotiedot ............................................................................................................ 1.13.7.2.2 Tiedot maksunsaajalta .................................................................................................. 1.13.7.2.3 Ennakonpidätyksen tallennus ....................................................................................... 1.13.7.2.4 Kelan selvitettävä .......................................................................................................... 1.13.7.3 Toimittaminen ................................................................................................................... 1.13.7.3.1 Työttömyysturva ja koulutusetuudet ............................................................................. 1.13.7.4 Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus .......................................................................... 1.13.7.5 Takaisin maksetut etuudet ............................................................................................... 1.13.7.6 Regressisuoritukset .......................................................................................................... 1.13.7.7 Vuosi-ilmoitukset .............................................................................................................. 1.13.7.8 Kuukausivalvonta ............................................................................................................. 225 225 226 226 226 228 230 230 232 233 233 233 234 236 236 236 237 237 238 238 238 239 239 240 240 1.14 Päätöksen oikaisu ja poistaminen ................................................................................................ 240 1.15 Keskeyttäminen ............................................................................................................................ 241 1.16 Lakkauttaminen ............................................................................................................................ 241 1.17 Muutoksenhaku ............................................................................................................................ 242 vi KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet • päätöksen oikaisu ja poistaminen • takaisinperintä • muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. 1.1. Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus • saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä • tulla kuulluksi • saada perusteltu päätös ja • hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös • hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. • asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. • käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. • selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin 1 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 • hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa • etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003). 1.2. Tavoite Työmarkkinatuen tavoitteena on korvata työttömyydestä aiheutuneita taloudellisia menetyksiä ja samalla turvata työnhakijan toimeentulo sinä aikana, jona hän hakee työtä tai parantaa työllistymisedellytyksiään. 1.3. Etuuden osat Perusetuutena maksettavaan työmarkkinatukeen voidaan liittää lapsikorotus, työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettava korotusosa sekä kulukorvaus. 1.3.1. Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki on Kelan työttömälle työnhakijalle maksama työttömyysetuus. 1.3.2. Lapsikorotus Työnhakijalle, jolla on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi, työttömyysetuus maksetaan korotettuna lapsikorotuksella. (TTL 6 luku 6§) Huollettavana lapsena pidetään työttömyysetuuden saajan biologista lasta. Huollettavana lapsena pidetään myös: • • • • saajan adoptiolasta; lasta, jonka saaja on antanut kasvattilapseksi; lasta, joista saaja on velvollinen maksamaan elatusapua; tai avio- tai avopuolison lasta, jos tämä asuu saajan kanssa samassa taloudessa. Adoptiolapsella tarkoitetaan lasta, jonka adoption tuomioistuin on vahvistanut. (Adoptiolaki 22/2012 51 §) Adoptiolapsi rinnastetaan biologiseen lapseen ja lapsikorotus maksetaan kuten biologisesta lapsesta. Kasvattilapsella tarkoitetaan yksityisesti sijaiskotiin sijoitettua lasta.Kasvattilapsen kasvattivanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/2007 81 §) Lapsen katsotaan olevan vanhempiensa huollettavana myös silloin, kun sosiaalihuollon toimielin on huostaanottanut lapsen. Huostaan otetun perhehoidossa olevan lapsen sijaisvanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/2007 40 §) Lapsen huostaanotto tai kasvattilapseksi antaminen eivät automaattisesti katkaise elatusvelvollisuutta. Näissä tilanteissa lapsikorotus maksetaan sille, joka on elatusvelvollinen eli lähtökohtaisesti vanhemmalle. 2 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Tuomioistuimen määräämälle oheishuoltajalle ei lähtökohtaisesti makseta lapsikorotusta, koska oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. Jos molemmat huoltajat ovat työttömyysetuuden saajia, lapsikorotus maksetaan kummallekin. Lapsikorotus maksetaan myös lapsen syntymä- ja kuolinpäivältä sekä siltä päivältä, jona lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsikorotus voidaan maksaa myös ulkomailla asuvasta lapsesta, jos hakijan elatusvelvollisuus on selvitetty, riippumatta siitä, asuuko lapsi EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa vai ns. kolmannessa maassa. Ohjeen kohdassa Perheenjäsen huomioon ottaminen) kerrotaan lisää lapsikorotuksen myöntämisestä muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa asuvista huollettavista lapsista. Lapsikorotuksen hakeminen/lapsi asuu ulkomailla Kun hakija hakee ensimmäistä kertaa lapsikorotusta ulkomailla asuvasta lapsesta, lapsikorotus myönnetään työttömyysturvalaissa säädetyn hakuajan puitteissa (kolmen kuukauden takautuva hakuaika, erityisen painavasta syystä pidemmältä) siitä lukien, kun elatusvelvollisuus on luotettavasti selvitetty. Kun hakijan oikeus ulkomailla asuvasta lapsesta maksettavaan lapsikorotukseen on aikaisemmin hylätty ja hakija esittää sellaista uutta selvitystä, jonka perustella aikaisemmin annettua päätöstä voidaan oikaista hakijan eduksi, hakijalle myönnetään lapsikorotus takautuvasti siitä lukien, kun asia voidaan oikaista uuden selvityksen perusteella. Hakijan on aina esitettävä luotettava selvitys elatusvelvollisuudestaan, esim. pelkkä syntymätodistus ei osoita elatusvelvollisuutta. Esimerkki Etuudensaajan lapsikorotushakemus on hylätty 1.6.2013 annetulla päätöksellä, koska hän ei ole esittänyt luotettavaa selvitystä elatusvelvollisuudestaan ulkomailla asuvasta lapsestaan. Etuudensaaja toimittaa 1.6.2014 Kelaan ulkomaan tuomioistuimen päätöksen, jonka mukaan hänet on määrätty maksamaan lapselle elatusta 1.1.2014 alkaen. Päätöstä, joka on annettu 1.6.2013, voidaan oikaista 1.1.2014 lukien ja myöntää etuudensaajalle lapsikorotus ulkomailla asuvasta lapsesta 1.1.2014 alkaen. 1.3.3. Korotusosa Työmarkkinatukeen voidaan maksaa korotusosaa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta (TTL 7 luku 5 §). Työllistymistä edistävällä palvelulla tarkoitetaan 1.1.2013 alkaen: • • • • • • • työvoimakoulutusta työnhakijan omaehtoista opiskelua maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua työnhakuvalmennusta uravalmennusta kokeilua eli työkokeilua ja koulutuskokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään 31.12.2012 alkanutta työkokeilua, työelämävalmennusta, työharjoittelua ja työ- ja koulutuskokeilua sekä viimeistään 31.8.2011 3 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun. Korotusosaa maksetaan myös työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen väliseltä ajalta, jos näiden palvelujen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Palvelujen väliseltä ajalta korotusosaa voidaan maksaa vain, jos henkilöllä on oikeus työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen. Korotusosaa maksetaan myös esimerkiksi koulutuksen tai opiskelun lomajaksoilta. Jos työvoimakoulutus, työnhakijan omaehtoinen opiskelu tai maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työllistymistä edistävässä palvelussa. Siten jaksojen väliseltä ajalta ei makseta myöskään työmarkkinatuen korotusosaa, paitsi jos jaksojen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Työmarkkinatuen korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta koskeva lainmuutos tulee voimaan 1.1.2014, minkä johdosta korotusosaa voidaan maksaa 1.1.2014 lukien riippumatta siitä, miten pitkään henkilö on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella. Korotusosan maksamisen edellytyksenä on, että palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mitä työllistymissuunnitelmasta on säädetty, sovelletaan myös työnhakusuunnitelmaan ja työllistymisohjelmaan. Työllistymissuunnitelmaa korvaavalla suunnitelmalla tarkoitetaan aktivointisuunnitelmaa ja kotoutumissuunnitelmaa. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa enintään 200 päivältä. Korotusosan maksaminen aloitetaan alusta, kun henkilö on tullut työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisajan jälkeen uudelleen oikeutetuksi työmarkkinatukeen. Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa palvelun sisältymisestä suunnitelmaan työvoimapoliittisessa lausunnossa. Jos lausunnossa on tieto, ettei palvelu sisälly suunnitelmaan, maksa etuus ilman korotusosaa. Etuuden saaja saa tiedon puuttuvasta korotusosaoikeudestaan päätökseen lisättävällä fraasilla, jossa kerrotaan, ettei oikeutta korotusosaan ole, koska palvelusta ei ole sovittu suunnitelmassa. Maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua koskevassa lausunnossa G2 ei kuitenkaan erikseen oteta kantaa opiskelun sisältymisestä suunnitelmaan, koska lausunto G2 voidaan antaa ainoastaan silloin, kun omaehtoisesta opiskelusta on sovittu kotoutumissuunnitelmassa. Maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta korotusosaa ei siten voi hylätä sillä perusteella, ettei opiskelusta ole sovittu suunnitelmassa. Oikeus työmarkkinatuen korotusosaan -31.12.2013 TTL 7 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan, joka on (ollut sellaisenaan) voimassa (1.1.2010-) 31.12.2013 saakka, korotusosaa voidaan maksaa henkilölle, joka aloittaessaan työllistymistä edistävän palvelun on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella: • enintään 500 päivältä; • enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt työttömyyspäivärahan 500 päivänä enimmäisajan täyttymisen vuoksi; tai • enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt lisäpäivien päättymisen vuoksi. Ratkaisevaa on se, onko työllistymistä edistävä palvelu alkanut ennen kuin työmarkkinatukea on maksettu työttömyyden perusteella enemmän kuin 500 päivältä tai työttömyyspäivärahan enimmäisajan jälkeen 180 päivältä. 500/180 päivän kertymiin lasketaan vain työttömyyden perusteella maksetut päivät; sen sijaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetut tai matka-avustuksena maksetut päivät eivät kerrytä 500/180 päivän kertymiä. 4 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Esimerkki 1 A on saanut työmarkkinatukea työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan täyttymisen jälkeen työttömyysajalta tarveharkinnattomana 180 päivää. Koska A:n tarveharkinnan tulot ovat suuret, ei työmarkkinatukea makseta työttömyysajalta 180 päivän täyttymisen jälkeen. Työttömyyden jatkuessa A osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Koska työmarkkinatukea on maksettu enintään 180 päivältä ennen palvelun aloittamista, A:lla on oikeus työmarkkinatuen korotusosaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Esimerkki 2 B on aloittanut jaksotetun työvoimakoulutuksen saatuaan työmarkkinatukea työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen 170 päivältä. B:lle maksetaan työmarkkinatukeen korotusosaa koulutuksen ajalta. Koska B:n työvoimakoulutus järjestetään jaksotettuna koulutuksena eivätkä koulutusjaksot liity yhdenjaksoisina toisiinsa, B ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työvoimakoulutuksessa. Koulutusjaksojen välisenä aikana työmarkkinatuki maksetaan työttömyyden perusteella. Ensimmäisen ja toisen koulutusjakson välillä on 20 päivää. Kun B aloittaa toisen koulutusjakson, hänelle on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 190 päivältä. Koska B:lle oli koulutuksen ensimmäisen jakson alkaessa maksettu työmarkkinatukea enintään 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen, korotusosan maksamista koulutuksen ajalta jatketaan koulutuksen loppuun saakka. Työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa myös henkilölle, joka saatuaan enimmäisajan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työttömyyspäivärahan korotusosaa tai muutosturvalisää tulee työmarkkinatuen saajaksi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä. Työmarkkinatuen korotusosan maksaminen edellyttää tällöin, että henkilö aloittaa työllistymistä edistävän palvelun ennen kuin on saanut työmarkkinatukea yli 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen. Esimerkki 3 C osallistuu ansiopäivärahalla ollessaan työllistymistä edistävään palveluun, jonka perusteella hänelle maksetaan korotettua ansio-osaa. Palvelun yhä jatkuessa C:n ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Tällöin työttömyyskassa on ehtinyt maksaa korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävän palvelun perusteella 150 päivältä. C siirtyy työmarkkinatuen saajaksi. Koska työllistymistä edistävä palvelu edelleen jatkuu eikä C ole työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen saanut työmarkkinatukea yli 180 päivältä, on C:llä oikeus työmarkkinatuen korotusosaan enintään 200 päivältä työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Kassan maksama korotettu ansio-osa ei vaikuta työmarkkinatuen korotusosaoikeuteen tai korotusosan maksamisen kestoon. Työmarkkinatuen korotusosaa koskeva lainmuutos tuli voimaan 1.1.2010. Työmarkkinatuen korotusosaa koskevaa sääntelyä sovelletaan työmarkkinatukeen, joka kohdistuu aikaan 1.1.2010 alkaen. Jos henkilö on työllistymistä edistävässä palvelussa, joka on alkanut ennen 1.1.2010, hänelle maksetaan työmarkkinatuen korotusosaa palvelun ajalta 1.1.2010 alkaen, jos hän palvelun aloittaessaan oli saanut työmarkkinatukea enintään 500 päivältä tai enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan täyttymisen vuoksi. 5 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos työllistymistä edistävää palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu ennen 1.1.2010, korotusosan maksamiseksi ei edellytetä, että palveluista on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mikäli palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu lain voimassa ollessa 1.1.2010 tai sen jälkeen, korotusosan maksaminen edellyttää palvelusta sopimista suunnitelmassa. 1.3.4. Kulukorvaus Ylläpitokorvauksen nimi muuttuu kulukorvaukseksi 1.1.2013 alkaen. Kulukorvauksen ja ylläpitokorvauksen myöntämisedellytykset ovat pääosin yhteneväiset. Kulukorvauksesta säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvussa. Kulukorvausta maksetaan työttömyysetuutta saavalle työnhakijalle työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden kustannusten korvaamiseksi. Kulukorvausta voidaan maksaa työvoimakoulutuksen, työnhakijan omaehtoisen opiskelun, maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun, työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen ja kokeilun eli työkokeilun ja koulutuskokeilun ajalta. Jos ylläpitokorvaukseen oikeuttava työllistymistä edistävä palvelu tai ryhmäpalveluna järjestettävä työnhakuvalmennus on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen, maksetaan palvelun tai työnhakuvalmennuksen ajalta ylläpitokorvausta 31.12.2012 asti voimassa olevien säännösten mukaisesti palvelun tai työnhakuvalmennuksen loppuun saakka. Ylläpitokorvaus ei siten muutu kulukorvaukseksi kesken palvelun. 1.3.5. Korotettu kulukorvaus Korotettua kulukorvausta maksetaan henkilölle, joka osallistuu työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävään työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun, maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli työkokeiluun tai koulutuskokeiluun. Korotettuun kulukorvaukseen on oikeus myös henkilöllä, joka osallistuu työssäkäyntialueellaan, mutta kotikuntansa ulkopuolella järjestettävään työllistymistä edistävään palveluun ja hänelle aiheutuu palveluun osallistumisesta majoituskustannuksia. Jos työllistymistä edistävä palvelu on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen, henkilölle maksetaan palvelun ajalta korotettua ylläpitokorvausta. 1.3.6. Ulkomaan kulukorvaus Ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen osallistuvalla opiskelijalla on oikeus saada koulutuksen ajalta aiheutuvien yöpymis- ja muiden kustannusten korvauksena 50 prosenttia valtion virkamiesten kyseisen maan ulkomaanpäivärahasta. Jos henkilö osallistuu muuhun ulkomailla järjestettävään työllistymistä edistävään palveluun kuin työvoimakoulutukseen, hänelle maksetaan palvelun ajalta korotettua kulukorvausta. 6 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle maksetaan omaa kulukorvausta. 1.4. Oikeus ja edellytykset Saadakseen oikeuden työmarkkinatukeen työnhakijan on täytettävä samanaikaisesti sekä työttömyysetuuden työvoimapoliittiset että muut edellytykset. 1.4.1. Työvoimapoliittiset edellytykset Työnhakijan tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää etuuden työvoimapoliittiset saamisedellytykset. Edellytykset tutkii työ- ja elinkeinotoimisto, joka antaa Kelalle työnhakijaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunto on Kelaa sitova. Tietyissä tilanteissa työvoimapoliittisen lausunnon voi antaa myös Työlinja-puhelinpalvelu. TEtoimisto antaa kuitenkin lausunnot kaikissa niissä tilanteissa, joihin sisältyy työvoimapoliittista harkintaa. 1.4.1.1. Työtön työhakija Peruspäivärahaan on oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva työnhakija voi halutessaan hakea vain osa-aikatyötä. Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työ- tai virkasuhteessa ja joka ei työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään. Työttömänä pidetään myös kokoaikaisesti lomautettua ja soviteltuun peruspäivärahaan oikeutettua henkilöä sekä henkilöä, jonka työnteko ja palkanmaksu ovat kokonaan keskeytyneet lomautukseen rinnastettavasta syystä. Lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Lisäksi lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työsopimuksen ehdon takia tai virasta pidättämisen tai muun sitä vastaavan työnantajan yksipuolisen toimen vuoksi. Lomautukseen ei kuitenkaan rinnasteta tilannetta, jossa virasta pidättäminen johtuu virkasuhteessa olevan kieltäytymisestä hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista tai terveydentilatietojensa antamisesta. 1.1.2015 lukien lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään perhepäivähoitajan työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä kokonaan sen vuoksi, ettei hänellä ole lainkaan lapsia hoidettavanaan hänen itsestään riippumattomasta syystä (esim. koulujen loma-ajat, jolloin lapset usein hoidetaan kotona) työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lisäksi lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään itse haettua työ- tai muuta vastaavaa vapaata, kun henkilön tarkoitus oli olla vapaan aikana muussa kokoaikatyössä, mutta hän on jäänyt työttömäksi ilman omaa syytään. Työnhakijana pidetään henkilöä, joka on rekisteröitynyt työnhakijaksi työhallinnon tietojärjestelmään, pitänyt työnhakunsa voimassa, ilmoittanut työ- ja elinkeinotoimistolle yhteystietonsa ja joka asioi työ- ja elinkeinotoimistossa toimiston edellyttämällä tavalla. 7 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.4.1.2. Työmarkkinoilla olon esteet Työnhakija ei ole oikeutettu peruspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla • • • • • asevelvollisuuden; siviilipalveluksen; vapausrangaistuksen; sairaala- tai muun laitoshoidon; tai muun näihin rinnastettavan syyn takia. Jos työmarkkinoilla olon este alkaa 1.1.2015 tai sen jälkeen, Kela ratkaisee työmarkkinoilla olon esteiden vaikutuksen työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta. Yleiset edellytykset/ työmarkkinoilla olon esteet TE-toimisto ratkaisee työnhakijan oikeuden työttömyysetuuteen työmarkkinoilla olon esteen ajalta, jos este on alkanut viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014. Se, onko henkilö estynyt olemasta työmarkkinoilla, ratkaistaan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella. Lausunnon voi antaa myös Työlinja-puhelinpalvelu. 1.7.2012 asti myös ulkomaanmatka on ollut työmarkkinoilla olon este. Työnhakijan on kuitenkin katsottu olevan työmarkkinoilla ennakkoon työ- ja elinkeinotoimistolle ilmoittamansa, lyhytaikaisen ja satunnaisen ulkomaanmatkan aikana. Tällaisen matkan aikana oikeus työttömyysetuuteen on säilynyt. 1.7.2012 alkaen ulkomaanmatka ei enää ole työmarkkinoilla olon este. TE-toimisto ei anna ulkomaanmatkoista työvoimapoliittista lausuntoa eikä seuraa matkojen lukumäärää tai kestoa. Ulkomaanmatka ei kuitenkaan ole pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta, vaan työnhakijalle voidaan ulkomaanmatkankin aikana tehdä työ- tai palvelutarjouksia normaaliin tapaan. Vaikka ulkomaille matkustamisella ei ole enää vaikutusta henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta, työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on edelleen, että työnhakijaa pidetään Suomessa asuvana. Työnhakija on velvollinen ilmoittamaan Kelalle, jos Suomessa asumisessa tapahtuu muutoksia. Suomessa asumista ei kuitenkaan edellytetä viimeksi Suomessa työskentelynsä perusteella vakuutetulta EU-työntekijältä, jolle maksetaan työttömyyspäivärahaa. Jos asiakas ilmoittaa työttömyysetuushakemuksessaan olevansa ulkomaanmatkalla, matkapäiviä ei 1.7.2012 jälkeen saa vähentää maksussa. Lyhytaikaista ulkomailla oleskelua ei tarvitse seurata. Jos ulkomailla olo kuitenkin jatkuu ilman tietoa päättymisestä, kirjaa tästä lisätieto cics:iin, jotta on mahdollista seurata, aiheuttaako ulkomailla oleskelu muutoksia henkilön Suomessa asumiseen. Jos matka on aloitettu ennen lain voimaantuloa 1.7.2012, on henkilö siirtymäsäännöksen mukaan estynyt olemasta työmarkkinoilla matkan loppuun asti, vaikka matka päättyisi vasta lain voimaantulon jälkeen. Näissä tilanteissa vähennä työnhakijan ilmoittamat matkapäivät maksussa ja pyydä TE-toimistolta työvoimapoliittinen lausunto päätöksen antamista varten. 1.4.1.3. Päätoiminen yritystoiminta Yritystoiminnassa työskentelevä henkilö voi olla päätoiminen, sivutoiminen, kausiluontoinen tai palkansaajaan rinnastettava yrittäjä. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa yritystoiminnassa työllistymisestä Kelaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Päätoimisella yrittäjällä voi kuitenkin olla oikeus työttömyysetuuteen työvoimakoulutuksen ajalta (katso työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset). 8 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Sivutoiminen yritystoiminta ei estä työttömyysetuuden saamista, mutta siitä saatu tulo sovitellaan. (TTL 1290/2002 4 luku 1 § 4 kohta) 1.1.2014 lukien yritystoimintaa harjoittava tai omaa työtä tekevä voi osoittaa toimintansa sivutoimisuuden työskentelemällä yritystoimintaan liittymättömässä työssä entistä lyhyemmän kauden. Aiempi päätoiminen työllistyminen yritystoiminnassa ei estä työttömyysetuuden saamista, jos henkilöllä on riittävä yritystoiminnan tai omassa työssä työllistymisen aikainen muu työhistoria. Yritystoiminnan keskeyttämisellä ei ole työttömyysturvalain soveltamisen kannalta merkitystä 1.1.2013 lukien. Jos asiakas vetoaa yritystoiminnan keskeyttämiseen( esim. pöytälaatikkoyritykseen), on ratkaisutoiminnassa selvitettävä, onko yritystoimintaa olemassa (TTL 2 luku 5§) vai onko yritystoimintaa pidettävä lopetettuna (TTL 2 luku 6-8 §). (Yritystoiminnan aloittaminen ja lopettaminen) Yritystoiminta tai siihen rinnastettavalla tavalla oman työn tekeminen on päätoimista, jos sen vaatima työmäärä estää kokoaikaisen työn vastaanottamisen. Ratkaisevaa on siis työmäärä eikä se, miten paljon tai vähän tuloja toiminnasta on. TE -toimisto antaa estävän lausunnon Y2, jos hakijalle ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa. Estävä lausunto Y3 annetaan, jos hakija työllistyy päätoimisesti omassa työssään. Yritystoimina on sivutoimista, jos sen edellyttämä työmäärä ei estä kokoaikaisen työn vastaanottamista. Yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi esimerkiksi silloin, jos asiakas on vähintään 6 kuukautta harjoittanut yritystoimintaa muun kokoaikatyön ohella ja jää tästä päätyöstään työttömäksi yritystoiminnan jatkuessa entisen laajuisena. Yritystoiminta maataloudessa voidaan katsoa sivutoimiseksi esimerkiksi silloin, jos tuotantosuunta tilalla muuttuu. Tuotantosuunnan muuttumisesta voi olla kyse silloin, kun karja myydään ja pellot vuokrataan tai vain osa niistä jätetään omaan viljelyyn. Myös alkava yritystoiminta voi joskus olla työ määrältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää sivutoimisena. TE-toimisto antaa esteettömän lausunnon Y4, jos hakijan yritystoiminta tai oma työ on sivutoimista. Kausiluontoinen yrittäjä on henkilö, joka harjoittaa yritystoimintaansa luonnonolosuhteista johtuen vain osan vuotta. Kausiluontoisena pidetään yritystoimintaa, jota on keskimäärin mahdollista harjoittaa yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Yritystoiminnasta saatavilla tuloilla ei ole enää 1.1.2013 lukien merkitystä yritystoiminnan kausiluonteisuutta arvioitaessa. Kausiluontoisia yrittäjiä voivat olla esimerkiksi eräät torikauppiaat, puutarhaviljelijät ja kalastajat. TE-toimisto ratkaisee yritystoiminnan kausiluontoisuuden ja antaa henkilön oikeudesta työttömyysturvaan Kelalle sitovan lausunnon. Omaa työtä ei ole tarkemmin määritelty lainsäädännössä. Omaa työtä voivat olla erilaiset itsenäisen työskentelyn muodot, joita varten ei ole velvollisuutta ottaa YEL- tai MYEL -vakuutusta, ja joita ei muutoinkaan tehdä työttömyysturvalain mukaisessa yrittäjäasemassa eikä työ- tai virkasuhteessa. Tyypillisesti omaa työtä voivat olla tieteen ja taiteen harjoittaminen ja muu sellainen itsenäinen omaan lukuun työskentely, jota ei tehdä minkään yhtiömuodon kautta tai yksityisenä elinkeinonharjoittajana rekisteröidyllä toiminimellä. Omassa työssä työllistyviä henkilöitä ovat usein esimerkiksi kielenkääntäjät, tulkit ja freelancerit. (TTL 1290/2002 1 luku 6 §) 1.4.1.3.1. Kuka on yrittäjä? Yrityksen osaomistajat Perheenjäsenet yrittäjinä Yrittäjä vai palkansaaja Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä Työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä määritellään, ketä pidetään työttömyysturvalakia sovellettaessa yrittäjänä. 9 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Pelkkä yrittäjämääritelmän täyttäminen ei ratkaise henkilön työttömyysturvaoikeutta vaan se toimii ”esikysymyksenä” työttömyysturvalain säännösten valitsemiselle ja soveltamiselle. TE-toimisto tutkii aina työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. TE-toimisto arvioi, onko henkilö yrittäjä ja työllistyykö hän yritystoiminnassa pää- vai sivutoimisesti. Myös Kela voi joutua välillä selvittämään, onko henkilöä pidettävä työttömyysturvalaissa tarkoitettuna yrittäjänä vai onko hän palkansaaja. Näin voi käydä esimerkiksi ratkaistaessa henkilön oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen tai selvitettäessä työssäoloehdon täyttymistä tai myyntivoiton jaksottamista. Yrittäjämääritelmä Yrittäjäksi katsotaan yrittäjän eläkelain 3§:ssä tai maatalousyrittäjän eläkelain 3—5 §:ssä tarkoitettu henkilö. Jos henkilöllä on velvollisuus ottaa yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus, hän on aina (MYEL-vakuutettuja apurahansaajia lukuun ottamatta) yrittäjä. Yrittäjänä pidetään yrittäjän eläkelakia koskevan viittauksen perusteella myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa. Tällaisia ovat esimerkiksi aiemmin voimassa olleen työttömyysturvalain mukaiset ansaintatarkoituksessa omaa työtä tekevät henkilöt. Esimerkki A toimii freelancerina tekemällä toimeksiantosopimuksia eri toimeksiantajien kanssa. Koska A tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa, hänet katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi. 31.12.2015 asti voimassa olleen suppeamman työttömyysturvalain yrittäjämääritelmän mukaan yrittäjäksi katsottiin henkilö, joka oli yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen YEL- tai MYEL-vakuutuksen. Tarkennuksia Jos asiakas on elinkeinonharjoittaja tai jos asiakkaalla on yhtiömuotoinen yritys (KY, AY, OY) tai toiminimi, hän kuuluu pääsääntöisesti YEL-vakuutuksen piiriin. MYEL-vakuutettuja ovat maatilatalouden harjoittajien lisäksi ammattikalastajat ja poronomistajat. MYEL-vakuutuksen ottanutta apurahansaajaa ei pidetä MYEL-vakuutuksen perusteella yrittäjänä. Asiakkaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen voimassaoloajan sekä vakuutuksen työtulon määrän näet valitsemalla asiakkaan HEKY:ltä jatkotoiminnon 'Työeläkkeet ja korvaukset' -> YEL/MYEL-työtulot. Yrittäjäksi katsotaan myös työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan vakuutettu asiakas, jos hänellä on asemansa tai oman tai perheenjäsentensä omistuksen kautta määräysvaltaa yrityksessä niin, että hän voi merkittävästi vaikuttaa työllistymiseensä yrityksessä. Yrityksen osaomistajat Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain mukaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään henkilöä, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 % tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. 10 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Samoin osaomistajaksi katsotaan asiakas, joka ei ole johtavassa asemassa, mutta työskentelee osakeyhtiössä tai muussa yhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 50 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Esimerkki 1 Raili työskenteleeOY:ssä palkanlaskijana eikä näin ollen ole johtavassa asemassa. Hän kuitenkin omistaa yhtiön osakkeista 50 % ja hänet katsotaan tällä perusteella yrittäjäksi. Asiakasta pidetään yrittäjänä vain siinä tapauksessa, että hän tosiasiallisesti työskentelee yrityksessä. Pelkkä omistaminen tai samassa taloudessa yrityksen omistajan kanssa asuminen ei tee henkilöstä yrittäjää, jos hän todistettavasti ei työskentele yrityksessä. Asiakasta ei voida pitää yrittäjänä esimerkiksi silloin, kun hän omistaa 100 % osakeyhtiöstä, mutta esittää selvityksen siitä, että kyseessä on ns. pöytälaatikkoyritys, jolla ei ole minkäänlaista toimintaa. Toisaalta asiakas, jolla itsellään ei ole lainkaan omistusosuutta yrityksestä, mutta joka työskentelee siinä, katsotaan yrittäjäksi, jos hänen perheenjäsenellään on yrityksessä edellä kerrottu omistusosuuteen perustuva määräämisvalta. Johtavassa asemassa osakeyhtiössä ovat ainakin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Kommandiittiyhtiössä määräysvaltaa käyttää vastuunalainen yhtiömies ja avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet yhdessä. Esimerkki 2 Liisa työskentelee OY:ssä talousjohtajana. Liisa omistaa 49 % yhtiön osakkeista ja on yrityksen hallituksen varajäsen. Liisa ei osallistu säännöllisesti yrityksen hallituksen kokouksiin. Liisaa ei pidetä yrittäjänä. Esimerkki 3 Tuomas työskentelee OY:ssä , jonka osakkeista hän omistaa 15 %. Tuomas on OY:n toimitusjohtaja. Tuomas on yrittäjä, koska hän on työttömyysturvalain tarkoittamalla tavalla johtavassa asemassa, jolloin yrittäjyyden määritelmä täyttyy 15 prosentin omistusosuudella. Perheenjäsenet yrittäjinä Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso sekä samassa taloudessa asuva lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi. Aviopuolisoon rinnastetaan myös avopuoliso sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävä henkilö. Jos lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi muuttaa eri talouteen, ei häntä enää pidetä tässä tarkoitettuna perheenjäsenenä. Aviopuolisoita, jotka välien rikkoontumisen vuoksi asuvat pysyvästi erillään, ei pidetä puolisoina. Avopuolisoita, jotka ovat muuttaneet eri osoitteisiin, ei pidetä puolisoina, jolleivät he itse ilmoita avoliiton jatkuvan. Lue lisää siitä, keitä työttömyysturvalakia sovellettaessa on pidettävä puolisoina kappaleesta Puoliso. Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysetuusoikeuteen on tullut muutoksia 1.1.2013. Muulla kuin YEL- tai MYEL-vakuutetulla perheenjäsenellä voi olla oikeus työttömyysetuuteen lomautuksen 11 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 tai työnteon ja palkanmaksun keskeytyksen ajalta. Lue lisää yrittäjän perheenjäsenen etuusoikeudesta ohjeen kohdasta Yritystoiminnan alkaminen ja päättyminen. Yrittäjä omaa työtä tekevä vai palkansaaja Aina ei ole selvää, pidetäänkö asiakasta palkansaajana vai yrittäjänä tai omaa työtä yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla tekevänä. Perinteisen yritystoiminnan ja palkkatyön välillä on harmaa alue, jolla työskentelevät voivat olla joko itsenäisiä yrittäjiä tai ammatin¬harjoittajia taikka vaihtoehtoisesti palkansaajia. Oman työn erottaa yritystoiminnasta ja palkkatyöstä siitä, ettei sitä lähtökohtaisesti tehdä ansaintatarkoituksessa (esim. omaishoito). Yrittäjänä toimivan henkilön erottaminen palkansaajasta on tärkeää, koska pienimuotoinen yrittäjänä toimiminen ei kerrytä yrittäjän tai palkansaajan työssäoloehtoa. Lisäksi yritystoiminnassa saadun tulon sovittelussa soviteltua työttömyyspäivärahaa koskeva enimmäistyöaika ja edellytys työajan valvomisesta koskevat vain palkansaajaa, eivät yrittäjää (ja omaa työtä tekeviä). Jos asiakkaalla on YEL- tai MYEL-vakuutus, ei tulkintaongelmaa ole, vaan asiakas on yrittäjä. Muussa tapauksessa pitää selvittää, tekeekö asiakas ansiotyötä olematta työ-, virka- tai toimisuhteessa. Arvioitaessa, onko kyseessä työsopimussuhteinen työ, huomiota kiinnitetään ensinnäkin siihen, onko työnantajalla direktio-oikeus eli mahdollisuus työntekijän johtoon ja valvontaan. Direktiooikeuden puuttumisesta voi olla osoituksena esimerkiksi se, ettei kiinteästä työajasta ole sovittu. Palkansaajiksi katsotaan esimerkiksi ravintola-alalla toimivat ekstraajat sekä taksirengit. Tällöin työnantajalla katsotaan olevan direktio-oikeus. Ekstraajat tekevät työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisina tämän toimipaikassa edeltä käsin laadittujen työvuorolistojen perusteella. Myös taksinkuljettajien kohdalla työnantajan valvontamahdollisuus on yleensä selvä. Merkitystä on myös palkan ennakonpidätyksen ja sivukulujen maksamisella. Työnantajan hoitamaa ennakonpidätystä ja varsinkin palkan sivukulujen maksamista voidaan yleensä pitää osoituksena palkkatyöstä. Asiakkaan oleminen ennakkoperintärekisterissä tai alv-velvollisten rekisterissä ovat merkkejä mahdollisesta yritystoiminnan harjoittamisesta. Sitä, että henkilö käyttää omia tai itse vuokraamiaan työvälineitä, voidaan kokonaisharkinnassa pitää viittauksena siihen, että henkilö on yrittäjä. Näin on etenkin silloin, kun kyse on arvokkaista työvälineistä. Yksistään tällä perusteella rajanvetoa ei kuitenkaan voida tehdä, koska tietyillä aloilla on tavallista, että työsuhteisetkin työntekijät käyttävät omia kalliitakin työvälineitään. Taiteilijoiden, kääntäjien ja toimittajien kohdalla on usein kyse siitä, että asiakas myy oman, itsenäisesti valmistamansa suoritteen olematta työsuorituksen aikana mitenkään työnantajan työnjohdollisen määräysvallan alaisena. Kun toiminnassa yleensä vielä käytetään omia työvälineitä, edellä mainittujen henkilöiden on yksittäistapauksissa usein katsottu olevan yritystoimintaa harjoittavia. Yrittäjänä tai omassa työssään työllistyneen henkilön työvoimapoliittiset edellytykset saada työttömyysetuutta ovat muuttuneet 1.1.2013. Yritystoiminnassa tai omassa työssään työllistyneen katsotaan työllistyvän ko. toiminnassa yritystoiminnan aloittamisesta sen kokonaan lopettamiseen saakka. Toiminnan keskeyttämisellä ei ole merkitystä työttömyysturvaetuuden kannalta. Epäselvissä tilanteissa ratkaisu siitä, onko kysymyksessä oma työ vai palkansaajana tehty työ vai yrittäjyys, on tehtävä kokonaisharkinnan perusteella. 12 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Huomiota tulee kiinnittää muun muassa työsopimuslain mukaiseen työnantaja-asemaan ja työn johto- ja valvontavaltaan. On kuitenkin huomattava, että tietyt työt ovat sellaisia etteivät ne edellytä päivittäistä työn johto- ja valvontavallan käyttämistä ja tämän työsuhteen tunnusmerkin täyttymiseksi riittää mahdollisuus tosiasialliseen työn johtamiseen ja valvontaan. Työsopimuslain mukaan työsuhteen olemassa oloa ei estä sekään, että työ tehdään työtekijän kotona ja hänen työvälineillään (kotityöntekijä). Palkan ennakonpidätystä, otettuja työntekijän lakisääteisiä vakuutuksia ja palkan sivukulujen maksamista voidaan pitää osoituksina työsuhteesta ja palkkatyöstä, mutta ne eivät yksin ratkaise asiaa. (linkki Palkanmaksu omasta työstä osuuskunnan tai muun yrityksen kautta) Se, että henkilö on verottajan ennakkoperintä- tai alv-rekisterissä, viittaa puolestaan yritystoimintaan. Jos työnsuorittaja kantaa itse yrittäjänriskin (maksaako asiakas vaiko ei), solmii tilaajan kanssa erillisiä toimeksiantosopimuksia omaan lukuunsa, hallitsee tai omistaa itse työvälineet ja/tai työtilat (vaikka ei ole kotityöntekijä), järjestää työnsä ja työaikansa itsenäisesti, tai päättää työn tilaajalta perimästään vastikkeesta itsenäisesti (hinnoittelu), puhuvat ko. seikat sen puolesta, että työnsuorittaja ei ole palkansaaja, vaan pikemminkin yrittäjä. Näitä kriteerejä voidaan käyttää kokonaisharkintaa tehtäessä. TE-toimisto harkitsee, täyttääkö henkilö työttömyysturvalain 2 luvun 5–9 §:ssä mainitut työvoimapoliittiset edellytykset. Mikäli taas on kyse yrittäjänä työllistyneen henkilön työttömyysetuuden sovittelusta tai myyntivoiton jaksottamisesta, harkinnan tekee Kela. Epäselvissä tilanteissa voidaan pyytää työvoimapoliittinen lausunto TE-toimistolta, jotta voidaan ratkaista onko henkilö palkansaaja, vaiko päätoimisesti (Y2 tai Y3) vai sivutoimisesti (Y4) omaa työtä tekevä tai yrittäjä. Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä Palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä pidetään yrittäjää, • • • • joka itse osallistuu työsuoritukseen toimeksiantajan määräämällä tavalla jolla on vain harvoja toimeksiantajia jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa yritystoiminnan harjoittamista varten ja jolla ei työnhakijaksi ilmoittautumista edeltäneen vuoden aikana ole ollut palkattuja työntekijöitä muuten kuin satunnaisesti. Määritelmällä on merkitystä arvioitaessa, onko henkilön työskentely yrityksessä päättynyt ja hän hakee työttömyysetuutta. Jos henkilöä on pidettävä palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä, ja hän vetoaa työskentelynsä päättymiseen, hänen täytyy esittää selvitys toimeksiantosuhteen päättymisestä. Hän ei myöskään saa työllistyä päätoimisesti mahdollisten muiden toimeksiantojen tekemiseksi, jotta saisi työttömyysetuutta. ( TTL 2 luvun 6 § 1 momentti ja 6 § 3 momentti) 1.4.1.3.2. Yritystoiminnan alkaminen ja päättyminen Henkilön katsotaan työllistyvän yritystoiminnassa tai omassa työssä siitä lähtien, kun yritystoiminta tai oma työ on aloitettu, aina siihen saakka, kun henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt tai yritystoiminta tai oma työ on todistettavasti lopetettu. Yritystoiminnan keskeyttämiselle ei 1.1.2013 alkaen anneta merkitystä. Yritystoiminta/oma työ katsotaan aloitetuksi pääsääntöisesti silloin, kun yritys on • • • • aloittanut varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toimintansa merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty ennakkoperintärekisteriin tai merkitty Verohallinnon työnantajarekisteriin. 13 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä siihen ajankohtaan asti, jona henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt tai yritystoiminta tai oma työ on lopetettu 6-9 §:ssä tarkoitetulla tavalla taikka henkilö osoittaa, että hänellä on riittävä yritystoiminnan tai omassa työssä työllistymisen aikainen muu työhistoria. (TTL 2 luku 5 § 4 momentti) Työttömyysetuuden maksamiselle ei ole yritystoiminnasta johtuvaa estettä enää sen jälkeen, kun henkilön työskentelyn yrityksessä katsotaan päättyneen. Yritystoiminnan lopettamista ei tällöin edellytetä. Henkilön työskentelyn yrityksessä katsotaan päättyneen (ellei muuhun arvioon ole aihetta), jos 1. henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti; 2. henkilö on palkansaajaan rinnastettava yrittäjä, jonka toimeksiantosuhde on päättynyt ja jonka ei katsota työllistyvän 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla päätoimisesti mahdollisten muiden toimeksiantojen tekemiseksi; tai 3. yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena ja toimintakausi on päättynyt. Henkilön työkyvyn katsotaan alentuneen pysyvästi ja olennaisesti, jos hän on saanut enimmäisajan sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista päivärahaa, hänen katsotaan edelleen olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä yrityksessä ja hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota luonnonolosuhteista johtuen on mahdollista harjoittaa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn päättyminen yrityksessä (TTL 2 luku 7 §) Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn yrityksessä katsotaan päättyneen, ellei muuhun arvioon ole aihetta, jos 1) henkilö täyttää 6 §:n 1 momentin 1 tai 3 kohdassa säädetyt edellytykset (työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti; tai yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena ja toimintakausi on päättynyt) 2) henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt ja hän on työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa enintään kuuden kuukauden ajan kahden vuoden tarkastelujakson aikana; 3) henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt ja työskentely on johtunut yksinomaan työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta tai muihin omaehtoisiin opintoihin liittyvästä harjoittelusta; 4) henkilön työ on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta; 5) henkilö on lomautettu kokoaikaisesti ja yrityksestä on lomautettu taikka irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä vuoden tarkastelujakson aikana vähintään yksi työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen; 6) henkilön työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet kokonaan siksi, että työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi (TSL 2 luku 12 §:n 2 momentin 1 virke) ja yrityksessä on myös vähintään yksi muu työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen ja jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet samasta syystä; tai 7) (voimassa 31.12.2014 saakka): henkilön työ on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta ja yritystoiminnasta siinä työskentelevää henkilöä 14 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 kohti syntyvä tulo on vähemmän kuin 5 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu yritystoiminnan olennaisuutta osoittava työtulon määrä eikä yrityksessä työskentele muita kuin yrittäjän perheenjäseniä. 7) (sovelletaan 1.1.2015 alkaen): henkilön työ on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta ja yritystoiminnasta siinä työskentelevää henkilöä kohti syntyvä tulo on vähemmän kuin 1000 euroa kuukaudessa eikä yrityksessä työskentele muita kuin yrittäjän perheenjäseniä. 7-kohdassa mainittua määrää tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella (palkkakerroin). (TTL 14 luku 1 a §) Vuonna 2016 sovellettava enimmäismäärä on näin ollen tosiasiassa 1 035 euroa. Yrittäjän perheenjäsen voi työllistyä yrityksessä aidosti palkansaajan asemassa. Perheenjäsen on palkansaajan asemassa, jos hän ei ole YEL- tai MYEL-vakuutettu eikä hän omista vähintään 15 % yrityksen osakkeista tai muutoin omaa vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä. Palkansaajan asemassa olevan perheenjäsenen osalta olisi kohtuutonta vaatia samoja työskentelyn päättymisen edellytyksiä kuin varsinaisen yrittäjän kohdalla. Yrittäjän perheenjäsenellä voikin olla oikeus työttömyysetuuteen esimerkiksi lomautusajalta tai työnteon ja palkanmaksun keskeydyttyä esimerkiksi työpaikkaa kohdanneen tulipalon vuoksi. Edellytyksenä työttömyysetuuden maksamiselle kuitenkin on, että yrityksessä on myös muita samassa asemassa olevia työntekijöitä, jotka eivät ole yrittäjän perheenjäseniä. Yritystoiminnan lopettaminen Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, jos henkilö ilmoittaa tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan lakanneeksi, ja hän on jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamisesta ennakkoperintärekisteristä ja työnantajarekisteristä. Yrittäjä on voinut tehdä myös ALV-rekisterin keskeyttämisilmoituksen. (TTL 1290/2002 2 luku 8 §) Yksin kaupparekisterimerkinnät eivät ratkaise asiaa. Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, ellei muuhun arvioon ole aihetta, jos: 1. 2. 3. 4. tuomioistuin on velallisen tai velkojan aloitteesta tehnyt päätöksen konkurssiin asettamisesta; osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan; muun yhtiön kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty kaikkien yhtiömiesten kesken sopimus; tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja henkilö on • luopunut yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta; • jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä; • jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä; ja • jättänyt Verohallinnolle joko ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä; tai 5. muiden 1–4 kohdassa mainittuihin verrattavien seikkojen perusteella on ilmeistä, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on kokonaan päättynyt. (TTL 2 luku 8 §) Jos kyse on yksityisestä elinkeinonharjoittajasta, hänen kohdallaan yritystoiminnan lopettamiseen sovelletaan lievempiä vaatimuksia. Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan lopetetuksi (ellei muuhun arvioon ole aihetta) kun: 1) tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa; ja 15 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 2) henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta. Työ- ja elinkeinotoimisto toteaa taloudellisen ja tuotannollisen toiminnan päättymisen lähtökohtaisesti henkilön oman ilmoituksen perusteella. Jos yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoimintaa pidetään päättyneenä, hän voi etsiä uusia työmahdollisuuksia ilman, että hän menettää oikeutensa työttömyysetuuteen. Jos mahdollinen uusi toimeksianto suoritettaan yrittäjänä, työ- ja elinkeinotoimisto ratkaisee yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuuden 5 §:n mukaisesti uuden toimeksiannon alkamisesta lukien. Päätoimisesti omassa työssään työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän siinä siihen ajankohtaan asti, jona työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen perusteella tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa. (TTL 2 luku 9 §) Yritystoiminnan keskeyttämisellä ei ole enää merkitystä työttömyysturvalain kannalta, vaan yritystoimintaa tai omaa työtä tarkastellaan joko toiminnassa olevana taikka lopetettuna, sen mukaan täyttyvätkö lopettamisen edellytykset (TTL 2 luku 8 §). Myyntivoittolaskelman jättämistä ei 1.1.2013 alkaen edellytetä työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisena edellytyksenä. Kelan ei tarvitse 1.1.2013 jälkeen antaa asiakkaalle todistusta myyntivoittolaskelman vastaanottamisesta TE-toimistoa varten. Kela tarvitsee myyntivoittolaskelman kuitenkin myyntivoiton jaksottamista varten. 1.4.1.4. Päätoiminen opiskelu Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen. Oikeutta työmarkkinatukeen ei ole myöskään opiskelun välisiltä lomajaksoilta. TE-toimisto arvioi opintojen päätoimisuuden tutkintotavoitteellisuuden ja opintojen laadun perusteella. 1.1.2013 alkaen opintojen päätoimisuutta ei enää arvioida kokonaisharkinnan perusteella. Päätoimisia opintoja ovat tutkintoon tähtäävät korkeakoulu- tai ammattikorkeakouluopinnot, vähintään 75 kurssia sisältävät lukio-opinnot ja muut opinnot, joiden keskimääräinen laajuus on vähintään viisi opintopistettä, kolme opintoviikkoa tai (1.8.2015 alkaen) 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti sekä muut opinnot, joiden opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin 25 tuntia viikossa. Muut kuin edellä luetellut opinnot ovat sivutoimisia. Sivutoimiset opinnot eivät estä työmarkkinatuen saamista. Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos hän kykenee osoittamaan vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella, että opiskelu ei ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana jaksotetun työvoimakoulutuksen, työnhakijan omaehtoisen opiskelun tai maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun jaksojen välisenä aikana. Jotta henkilölle voidaan maksaa työttömyysetuutta jaksojen väliseltä ajalta, hänen tulee täyttää muut työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. 1.4.1.4.1. Opiskelun keskeytyminen ja päättyminen Päätoimiset opinnot estävät työmarkkinatuen saamisen, kunnes henkilö on todisteellisesti päättänyt opintonsa. Opintojen päättyminen osoitetaan joko tutkintotodistuksella tai erotodistuksella oppilaitoksesta. 16 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Lukio-opintojen tai perusopetuksen koko oppimäärää suorittavaa pidetään päätoimisena opiskelijana lukukauden loppuun asti. Muut kuin lukio-opinnot katsotaan yleensä päättyneiksi, kun opiskelija on valmistunut, eronnut tai erotettu oppilaitoksesta tai menettänyt opinto-oikeutensa tai kun opinnot ovat olleet todisteellisesti keskeytyneenä vähintään vuoden. Henkilöä, joka on todisteellisesti keskeyttänyt opintonsa vähintään vuodeksi, ei pidetä päätoimisena opiskelijana. Henkilön opinnot voidaan katsoa päättyneiksi TTL 2 luvun 11 §:n 3 momentin 6 kohdan mukaan, kun opinnot ovat olleet keskeytyneenä vähintään vuoden. Säännös koskee kaikkia opintoja oppilaitoksesta riippumatta eikä keskeytymisen syyllä ole merkitystä. 31.12.2012 asti voimassa olleen lain mukaan yliopisto-opiskelijaa, joka on todisteellisesti keskeyttänyt opintonsa vähintään vuodeksi, ei pidetä päätoimisena opiskelijan keskeytysaikana. Poikkeussäännös kumottiin 1.1.2013 lukien. Työvoimakoulutuksena suoritetut opinnot ovat päättyneet, kun koulutus päättyy, eikä henkilö jatka opintojaan. 1.4.1.5. Työmarkkinoilta poissaolo Työttömyysturvalain 2 luvun 11 §:n säännös työmarkkinoilta poissaolon seurauksena asetettavasta 60 päivän korvauksettomasta määräajasta kumotaan 1.1.2013 lukien. Kela tutkii mahdollisen työmarkkinoilta poissaolon kuitenkin edelleen, sillä aiheeton työmarkkinoilta poissaolo johtaa työssäoloehdon menettämiseen TTL 5 luvun 10 §:n perusteella. Korvaukseton määräaika on 31.12.2012 asti voitu asettaa työnhakijalle, joka on työnhakijaksi rekisteröitymistä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana ollut työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa eikä ole esittänyt poissaololleen hyväksyttävää syytä. Työnhakija on tällöin menettänyt oikeutensa työmarkkinatukeen 60 päivän ajalta rekisteröitymisestä alkaen. Työnhakijan katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä, ollut työttömänä työnhakijana työja elinkeinotoimistossa tai osallistunut muuhun työllistymistä edistävään palveluun kuin kuntouttavaan työtoimintaan. 1.4.1.6. Korvauksettomat määräajat ja työssäolovelvoitteet Työ- ja elinkeinotoimisto voi evätä työnhakijan oikeuden peruspäivärahaan määräajaksi asettamalla hänelle korvauksettoman määräajan. Määräaika voidaan antaa, jos työnhakija on ilman pätevää syytä: • • • • • eronnut tai erotettu työstä (määräaika 90 tai 30 päivää); kieltäytynyt työstä (60 tai 30 päivää); eronnut, erotettu tai kieltäytynyt koulutuksesta (60 päivää); kieltäytynyt työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimisesta (60 päivää); laiminlyönyt työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toteuttamisen (60 päivää); • kieltäytynyt työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttänyt palvelun (60 päivää) Tietyissä tilanteissa työnhakija voi itse vaikuttaa korvauksettoman määräajan kestoon. Jos työnhakija ilman hyväksyttävää syytä jättää saapumatta työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen, hänellä ei ole oikeutta etuuteen 15 17 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 päivän ajalta. Etuusoikeus palautuu kuitenkin aikaisintaan siitä päivästä, jona suunnitelma on laadittu tai tarkistettu, ellei viivästyminen johdu TE-toimistosta. Vastaavasti, jos työnhakija ilman pätevää syytä kieltäytyy työllistymissuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 30 päivän ajalta kieltäytymisen jälkeen. Oikeus etuuteen palautuu tällöinkin aikaisintaan siitä päivästä, jona suunnitelma on laadittu tai tarkistettu, jollei suunnitelman laatimisen tai tarkistamisen viivästyminen johdu TE-toimistosta. Työ- ja elinkeinotoimisto voi evätä työnhakijan oikeuden peruspäivärahaan myös toistaiseksi asettamalla hänelle työssäolovelvoitteen. Velvoite voidaan antaa, jos työnhakija on toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta tai muuten menetellyt työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti. Oikeus etuuteen alkaa uudestaan vasta, kun työnhakija on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä tai koulutuksessa, osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin tai työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä yhteensä vähintään 12 kalenteriviikon ajan. Kun työnhakija on menetellyt toistuvasti työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti, hänen myöhempää mahdollisesti moitittavaa menettelyään ei selvitetä eikä menettelystä aseteta korvauksettomia määräaikoja tai uusia työssäolovelvoitteita. 1.4.1.7. Odotusaika Kela asettaa odotusajan 1.1.2015 lukien (TTL 7 luku 2 §). Työmarkkinatuen odotusaika. TE-toimisto asettaa odotusajan 31.12.2014 asti Henkilölle, joka ei ole täyttänyt työssäoloehtoa ja jolla ei ole peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta, työmarkkinatuki maksetaan 21 viikon odotusajan jälkeen. Odotusaika alkaa työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitymisestä, korvauksettoman määräajan päättymisestä tai työssäolovelvoitteen täyttymisestä lukien taikka siitä ajankohdasta lukien, jona koulutusta vailla olevan nuoren oikeus työttömyysetuuteen palautuu. Odotusaika täyttyy, kun henkilö on työnhakijaksi rekisteröidyttyään ollut yhteensä 21 viikon ajan: • • • • palkansaajan työssäoloehtoon luettavassa työssä työllistynyt yritystoiminnassa ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa tai ollut muussa työllistymistä edistävässä palvelussa kuin kuntouttavassa työtoiminnassa. 1.4.1.8. Koulutusta vailla olevat nuoret Alle 25-vuotiaan nuoren, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, on tullut 1.1.2013 alkaen hakea syyslukukaudella alkavia opintoja koskevassa haussa vähintään kahta opiskelupaikkaa, jonka opiskelijaksi ottamisen perusteet nuori täyttää. Koulutus voi olla muutakin kuin yhteishakuun kuuluvaa koulutusta. Velvollisuus hakea koulutukseen laajentui 1.1.2013 lukien koskemaan myös työttömyyspäivärahaa saavia koulutusta vailla olevia alle 25-vuotiaita nuoria. 18 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos nuori laiminlyö hakuvelvollisuuden tai itse aiheuttaa sen, ettei tule valituksi koulutukseen, taikka kieltäytyy koulutuksesta, hän menettää oikeutensa työttömyyden perusteella maksettavaan työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan. Oikeus työttömyysetuuteen evätään tällöin syyslukukauden alkamisesta eli 1.9. lukien. Hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä annetaan lausunto K6. Vaikka koulutusta vailla olevalla nuorella ei olisi oikeutta työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen ammatillista koulutusta koskevan rajoituksen vuoksi, hänellä voi olla kuitenkin oikeus työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Ammatilliseen koulutukseen liittyvä rajoitus syrjäytyy työllistymistä edistävien palvelujen ajalta kuitenkin vain silloin, kun este maksamiselle oli olemassa jo palvelun alkaessa. Jos työvoimapoliittinen este syntyy vasta palvelun alkamisen jälkeen, estää se työttömyysetuuden maksamisen palvelun ajalta työvoimakoulutusta ja työnhakijan omaehtoista opiskelua lukuun ottamatta (ks. seuraava poikkeus!). Ratkaisevaa on esteen syntymisen ajankohta. Lainmuutoksesta 1.1.2015 johtuen, jos nuori on syyslukukauden alkaessa työllistymistä edistävässä palvelussa, hän ei aina menetä oikeutta etuuteen 1.9. alkaen, vaan vasta työllistymistä edistävän palvelun päättymisestä lukien. Tämä poikkeus koskee kahta tilannetta: 1) nuori on jättänyt hakematta opiskelupaikkaa tai 2) hän on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei tullut valituksi koulutukseen (ks. esimerkki 2). Työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa voidaan sopia opiskelupaikan hakemisesta edellä kerrotusta poiketen. Jos nuori laiminlyö hakea opiskelupaikkaa suunnitelmassa sovitulla tavalla, hän menettää oikeutensa työttömyyden perusteella maksettavaan työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan laiminlyönnistä lukien. Laiminlyönnin johdosta annetaan tällöin lausunto K8. Jos koulutusta vailla oleva nuori keskeyttää aloittamansa opinnot, hänellä ei ole oikeutta työttömyyden perusteella maksettavaan työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan keskeyttämisestä lukien. Koulutuksen keskeyttämisestä annetaan jatkossa lausunto K7. Koulutusta vailla olevan nuoren oikeus työttömyysetuuteen palautuu, kun hän on täyttänyt 25 vuotta, suorittanut tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen tai ollut työssä, osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin, opiskellut tai työskennellyt yrittäjänä tai omassa työssä vähintään 21 kalenteriviikon ajan. Jos henkilö on menettänyt työttömyysetuusoikeutensa laiminlyötyään hakuvelvollisuuden tai kieltäydyttyään tai keskeytettyään koulutuksen, hänen mahdollisesti myöhemmin tapahtuvaa työvoima-poliittisesti moitittavaa menettelyään ei tutkita. Jos koulutusta vailla olevalla nuorella on voimassa toistuvasta työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä annettu työssäolovelvoite, hänen myöhempää mahdollisesti moitittavaa menettelyään ei tutkita. Alle 18-vuotiaalla nuorella, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, ei ole ollenkaan oikeutta saada työmarkkinatukea työttömyyden perusteella. Rajoitus ei kuitenkaan koske työttömyyspäivärahaan oikeutettuja eli työssäoloehdon täyttäneitä nuoria. Työttömyysaikaisen työmarkkinatukioikeuden epäämisestä annetaan lausunto K1. Esimerkki 1 A on ammatillista koulutusta vailla oleva alle 25-vuotias nuori. A on työllistymistä edistävässä palvelussa ajalla 15.9.-31.10.2013. A laiminlyö hakea opiskelupaikkaa syyslukukaudella alkavaan koulutukseen. A:lle annetaan lausunto K6 1.9.2013 lukien. Koska este etuuden maksamiselle oli olemassa jo palvelun alkaessa, A:lle voidaan maksaa peruspäivärahaa palvelun alusta alkaen. Esimerkki 2 19 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 B on ammatillista koulutusta vailla oleva alle 25-vuotias nuori. B on palvelussa ajalla 1.2.-30.11.2015. B laiminlyö hakea opiskelupaikkaa syyslukukaudella alkavaan koulutukseen. B:lle annetaan lausunto K6 1.9.2015 lukien. Koska B on menettänyt työttömyysetuusoikeuden palvelun aikana, estää K6-lausunto etuuden maksamisen vasta palvelun päättymisestä. Jos koulutusta vailla oleva nuori syyllistyy muuhun työvoimapoliittisesti moitittavaan menettelyyn, hänelle asetetaan sanktio TTL 2 a luvun perusteella samoin perustein kuin muillekin etuuden saajille. 1.4.2. Yleiset edellytykset Työnhakijan tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää etuuden yleiset saamisedellytykset. Nämä edellytykset tutkii Kela. 1.4.2.1. Suomessa asuminen Työttömyysetuudet ovat osa asumisperusteista sosiaaliturvaa ja niitä maksetaan Suomessa asuville henkilöille. Jos työttömyysturvalakia sovellettaessa tulee ensin ratkaistavaksi kysymys siitä, onko henkilöä pidettävä Suomessa asuvana, asia ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) perusteella. Soveltamisalalaissa tarkoitettua vakinaista Suomessa asumista ei kuitenkaan voida edellyttää, kun ratkaistaan viimeksi Suomessa työskennelleen ns. EU-työntekijän oikeus peruspäivärahaan EYasetusten 1408/71 ja 883/2004 perusteella. Työmarkkinatuki on EY-asetusten soveltamisalaan kuuluva etuus, mutta se on listattu ns. maksuihin perustumattomaksi erityisetuudeksi, jota voidaan maksaa vain soveltamisalalaissa tarkoitetulla tavalla vakinaisesti Suomessa asuvalle henkilölle. Viimeksi Suomessa työskennellyt EU-työntekijä ei siten ole oikeutettu työmarkkinatukeen, ellei hänen katsota asuvan vakinaisesti Suomessa. Kun viimeksi Suomessa työskennellyt EU-työntekijä ei soveltamisalalain mukaan asu Suomessa vakinaisesti, hylätään työmarkkinatuki -hakemus käyttämällä fraaseja RYBAL ja RYBBO. 1.4.2.2. Ikä Työttömyysetuutta voidaan maksaa 17 vuotta täyttäneelle henkilölle. Työttömyysetuutta maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 65 vuotta. Jos työttömyysetuuden saaja kuolee, etuuden viimeinen maksupäivä on kuolinpäivä. Työttömyysetuutta maksetaan kuitenkin 65–68-vuotiaalle henkilölle ajalta, jona: • hänen työntekonsa on estynyt lomautukseen rinnastettavasta syystä; • hän on kokonaan lomautettu; • hänen päivittäistä tai viikoittaista työaikaansa on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan syyn johdosta; • työnteko on estynyt sääesteen takia; tai • työnteko on estynyt toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia. Työttömyysetuutta maksetaan em. tilanteissa enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 68 vuotta. 20 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.4.2.3. Työmarkkinoilla olon esteet Työnhakija ei ole oikeutettu peruspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla • asevelvollisuuden (varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus sekä osallistuminen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden tarkastukseen); • siviilipalveluksen; • vankeusrangaistuksen; • sairaala- tai muun laitoshoidon; tai • muun näihin rinnastettavan syyn takia (esim. tutkintavankeus). TE-toimisto ratkaisee työnhakijan oikeuden työttömyysetuuteen työmarkkinoilla olon esteen ajalta, jos este on alkanut viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014. Se, onko henkilö estynyt olemasta työmarkkinoilla, ratkaistaan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella. Jos työmarkkinoilla olon este alkaa 1.1.2015 tai sen jälkeen, Kela ratkaisee työmarkkinoilla olon esteiden vaikutuksen työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta itsenäisesti ilman työvoimapoliittista lausuntoa. Ratkaisu tehdään työnhakijan työttömyysetuushakemuksessa ilmoittamien objektiivisesti havaittavien seikkojen perusteella arvioimatta sitä, onko työnhakijan ilmoittama seikka myös tosiasiallisesti esteenä työmarkkinoilla ololle (esimerkiksi työn vastaanottamiselle tai työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiselle). Työnhakija ei ole estynyt olemasta työmarkkinoilla silloin, kun hän toimii käräjäoikeuden lautamiehenä tai hoitaa muuta vastaavaa luottamustehtävää. Myöskään avomuotoisen kuntoutuksen aikana työnhakija ei ole estynyt olemasta työmarkkinoilla. Asevelvollisuus tai siviilipalvelus Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen hänen suorittaessaan asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta. Asevelvollisuuslain (1438/2007) 2 §:n mukaan asevelvollisuuden suorittamiseen kuuluu varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus sekä osallistuminen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden tarkastukseen. Asevelvollisuus on este työmarkkinoilla ololle, eikä henkilöllä ole asevelvollisuuden aikana oikeutta työttömyysetuuteen. Siviilipalveluslain (1446/2007) 3 §:n mukaan siviilipalvelukseen kuuluu peruskoulutusjakso, yhteiskunnalle hyödyllinen siviililuonteinen työpalvelu, täydennyspalvelus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus. Työpalvelu suoritetaan lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon, opetus- ja kulttuuritoimen, pelastustoimen, väestönsuojelun tai ympäristönsuojelun tehtävissä. Siviilipalvelus on este työmarkkinoilla ololle eikä henkilöllä ole siviilipalveluksen aikana oikeutta työttömyysetuuteen. Vankeusrangaistus Työnhakijalla ei ole etuusoikeutta hänen suorittaessaan vankeusrangaistusta. Vankeus voidaan suorittaa joko suljetussa vankilassa tai avovankilassa. Suljetun vankilan vanki sekä avolaitoksen vanki voivat ilmoittautua vankeusaikana työttömäksi työnhakijaksi, mutta suljetun vankilan tai avolaitoksen vanki ei voi saada työttömyysetuutta, sillä he ovat työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla estyneet olemasta työmarkkinoilla. Tutkintavankeus ja sakon muuntorangaistus ovat lain 4-kohdan mukaisia vankeusrangaistukseen rinnastettavia syitä eikä henkilöllä ole niiden ajalta oikeuta etuuteen. Sen sijaan yhdyskuntaseuraamukset (nuorten ehdollisen vankeuden valvonta, nuorisorangaistus, yhdyskuntapalvelu), valvontarangaistus, valvottu koevapautus tai ehdonalainen vapauttaminen eivät ole työmarkkinoilla olon esteitä. Vankilailmoitusten ja vankikeskeytysten käsittely on keskitetty Kelassa Länsi-Uudenmaan vakuutuspiirin. Keskittämisyksikkö hoitaa useimmissa tapauksissa ilmoitusten perusteella vankilaan joutuvan henkilön maksussa olevien 21 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 etuuksien keskeyttämisen, lakkauttamisen ja näihin liittyvän takaisinperinnän sekä vapautumisen yhteydessä etuuden maksuunpanon. Ulkomailla asuvien henkilöiden vankeuteen liittyvät asiat hoidetaan Ulkomaan yksikössä. Sairaala- tai muu siihen verrattava laitoshoito Henkilöllä ei ole oikeutta etuuteen sairaala- tai muun siihen verrattavan laitoshoidon ajalta, sillä sairaala- tai laitoshoito on este työmarkkinoilla ololle. Sairaalahoitoon rinnastettavaa laitoshoitoa on esimerkiksi päihdekuntoutuksen laitosjakso. Sairaala- tai muusta laitoshoidosta on erotettava esimerkiksi sairaalassa tapahtuvat tutkimukset, joiden ajalta henkilöllä voi olla oikeus työttömyysetuuteen. Sairaalahoito tai muu siihen verrattava laitoshoito ei kuitenkaan estä työttömyysetuuden myöntämistä sairauspäivärahan omavastuuajalta, jos työttömyysetuuden myöntämiselle 3 luvun 3 §:n 4 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Esimerkki 2 Henkilö sairastuu ja joutuu sairaalaan hoidettavaksi 1.-15.4.2015. Sairauspäivärahan omavastuuaika on 1.-10.4.2015. Sairaalassa tai siihen verrattavassa laitoshoidossa olo on työmarkkinoilla olon este, mutta se ei estä työttömyysetuuden maksua asiakkaalle sairauspäivärahan omavastuuajalta. Henkilölle voidaan maksaa etuus ajalta 1.-10.4.2015. 11.-15.4.2015 asiakas on estynyt olemasta työmarkkinoilla. Työmarkkinoilla olon esteet ja työllistymistä edistävä palvelu Työvoimakoulutuksen ja työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun aikana ei sovelleta työmarkkinoilla olon esteitä koskevaa TTL:n 3 luvun 1 §:n 3 momenttia. Näin ollen jos asiakas on työvoimakoulutuksessa tai työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa, hänelle voidaan maksaa etuus vaikka hänellä olisi jokin työmarkkinoilla olon este. Esimerkki 3 Henkilö on työvoimakoulutuksessa 1.2.2015-31.5.2015. Hän suorittaa asepalveluksen kertausharjoituksen 1.4.-15.4.2015. Henkilölle voidaan maksaa työttömyysetuus, vaikka hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla tänä aikana. Muiden työllistymistä edistävien palvelujen aikana sen sijaan sovelletaan työmarkkinoilla olon esteitä koskevaa työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n 3 momenttia. 1.4.2.4. Työkyvyttömyys Työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työkyvyttömyyden arvioi Kela. Työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka saa: • sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa; • kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea; tai • muuhun lakiin perustuvaa etuutta täyden työkyvyttömyyden perusteella. Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, joka on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi, mutta jolle etuutta ei ole myönnetty tai maksettu. Työkyvyttömänä pidetään siten esimerkiksi henkilöä, jolle sairauspäiväraha on myönnetty, mutta sitä ei, päivärahan perusteena olevien työtulojen vähäisyyden vuoksi ole jäänyt maksettavaksi. 22 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Työkyvyttömyys ei estä työttömyysetuuden maksamista ajalta, jolta henkilö ei saa sairauspäivärahaa tai muuta työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä etuutta. Jos työnhakija ilmoittaa hakemuslomakkeella olevansa sairas, hänen työttömyysetuutensa maksetaan normaalisti. Etuuden maksaminen lakkaa vasta sitten, kun hänelle myönnetään estävä työkyvyttömyysetuus tai hänet todetaan sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi. Esimerkki A on ilmoittanut työttömyysaikaa koskevassa ilmoituksessa (TT2) olleensa sairas ajalla 3.– 31.3.2004. A odottaa päätöstä sairauspäivärahasta. Koska A:n oikeutta sairauspäivärahaan ei ole ratkaistu, peruspäivärahan maksamista jatketaan A:n ilmoittamasta sairaudesta huolimatta. Sairauspäiväraha myönnetään 8.4.2004 annetulla päätöksellä takautuvasti omavastuuajan jälkeen 17.3.2003 alkaen. A:lle aiheettomasti maksettu peruspäiväraha ajalta 17.3.–8.4.2004 peritään sairauspäivärahasta regressinä TTL 11 luvun 14 §:n 1 momentin mukaisesti. Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, joka on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi, mutta jolle etuutta ei ole myönnetty esim. sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisen vuoksi. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen ei estä työttömyysetuuden saamista. 1.1.2010 alkaen työkyvyttömyyseläke voidaan jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi, jos eläkkeensaaja aloittaa työn ja ansaitsee yli 600 euroa kuukaudessa. Työttömyysturvajärjestelmässä henkilöä ei pidetä työkyvyttömänä sinä aikana, kun hänen työkyvyttömyyseläkkeensä on lepäämässä. Jos henkilö täyttää työttömyysetuuden työvoimapoliittiset ja muut edellytykset, hänellä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen lepäävän työkyvyttömyyseläkkeen ajalta. 1.4.2.4.1. KEL 12 § 4 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke Työttömyysetuus voidaan myöntää työkyvyttömyyden estämättä henkilölle, joka saa työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin perusteella. Eläkettä maksetaan mm. pysyvästi liikuntakyvyttömille tai näkövammaisille henkilöille, jotka rajoitteestaan huolimatta pystyvät toimimaan työelämässä. (KEL 568/2007 12 § 4 momentti) Eläkettä saavan henkilön tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää muut työttömyysetuuden saamisedellytykset (esim. työnhakijaksi rekisteröityminen ja työmarkkinoiden käytettävissä oleminen). 1.4.2.4.2. Ulkomaan työkyvyttömyyseläke Työttömyysetuus voidaan myöntää työkyvyttömyyden estämättä henkilölle, joka saa toisen valtion lainsäädännön perusteella myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä. Muun maan maksama työkyvyttömyyseläke vaikuttaa kuitenkin vähentävästi Suomen työttömyysetuuteen. Työttömyysetuusoikeus edellyttää, ettei henkilö ole hakenut työkyvyttömyyseläkettä Suomesta tai että hakemus on hylätty. Ulkomaan työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää muut työttömyysetuuden saamisedellytykset (esim. työnhakijaksi rekisteröityminen ja työmarkkinoiden käytettävissä oleminen). 23 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.4.2.4.3. Enimmäisaika sairauspäivärahaa Henkilöllä, joka on saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa ja joka on lääkärinlausunnossa katsottu edelleen työhönsä kykenemättömäksi, on oikeus työttömyysetuuteen edellyttäen, että hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Säännöksen tarkoitus on turvata henkilön toimeentulo aikana, jona sairauspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt, mutta oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole vielä ratkaistu. Jos työttömyysetuutta on maksettu eläkehakemuksen vireilläoloajalta ja hakemus sittemmin hylätään, henkilö katsotaan lääkärinlausunnoista riippumatta työkykyiseksi ja työttömyysetuuden maksamista jatketaan normaalisti. Jos eläke myönnetään, peri aiheettomasti maksettu työttömyysetuus takautuvasta eläkkeestä. (TTL 1290/2002 11 luku 14 §) Mikäli henkilö on lääkärinlausunnon mukaan työkyvytön määräajan, ja hän haluaa vedota työkyvyttömyyteen, hänen tulee esittää uusi lääkärinlausunto siitä, onko hän edelleen työkyvytön vaiko ei. Vaikka henkilö olisi työkyvytön, hänelle voidaan maksaa työttömyysetuutta ( muiden edellytysten täyttyessä) jos hän ei saa sairauspäivärahaa tai muuta työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä etuutta. Voimassa oleva työsuhde Jos enimmäisajan sairauspäivärahaa saaneella henkilöllä on voimassa oleva työ- tai virkasuhde, hänen tulee paitsi rekisteröityä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon, myös selvittää, onko hänen työnantajallaan tarjota hänen terveydentilaansa nähden soveliasta työtä. Hakijan tulee esittää Kelalle asiasta työnantajan todistus. Jos enimmäisajan sairauspäivärahaa saanut henkilö, jolla on voimassa oleva työsuhde, saa työnantajalta kokoaikatyöhön perustuvaa sairausajan palkkaa tai muuta vastaavaa korvausta, oikeutta työttömyysetuuteen ei ole. Osa-aikatyöhön perustuva sairausajan palkka tai sitä vastaava korvaus ei estä työttömyysetuuden maksamista, mutta se otetaan huomioon soviteltavana tulona. Työnhakijaksi ilmoittautuminen Riippumatta siitä onko työsuhde voimassa vai ei, henkilön tulee työttömyysetuutta saadakseen rekisteröityä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Hakijaa informoidaan mahdollisuudesta saada työttömyysetuutta sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymistä koskevan päätöksen perusteluissa. Muista informoida hakijaa muutenkin tästä mahdollisuudesta ja korosta erityisesti työ- ja elinkeinotoimistoon rekisteröitymisen tärkeyttä. Jos eläkehakemus laitetaan vireille vasta työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen, työttömyysetuus maksetaan hakemuksen tultua vireille takautuvasti siitä ajankohdasta, jona oikeus työttömyysetuuteen sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen on alkanut. Työsuhteessa olevan työnhakijan ilmoittaessa työvoimaviranomaiselle saaneensa enimmäisajan sairauspäivärahaa, TE-toimisto antaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon F5, jossa kerrotaan henkilön olevan työnhakijana, mutta työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset eivät täyty, koska työnhakija ei ole 2 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla työtön. Kelan tehtävänä on ratkaista, voidaanko työttömyysetuutta maksaa sairauspäivärahan päättymisen ja työkyvyttömyyden jatkumisen perusteella. Näiden edellytysten täyttyessä työttömyysetuutta voidaan maksaa voimassaolevaa kokoaikaista työsuhdetta koskevasta etuuden maksamisen estävästä työvoimapoliittisesta lausunnosta (”ei työtön”) huolimatta. Jos estävä työvoimapoliittinen 24 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 lausunto on annettu jollakin muulla perusteella (esimerkiksi päätoimisten opintojen tai yritystoiminnan perusteella), työttömyysetuutta ei voida maksaa. Työvoimapoliittinen lausunto F5 annetaan hakijan ilmoittamien tietojen perusteella. Työnhakijalta ei pyydetä päätöstä 300 pv täyttymisestä, eläkehakemusta eikä kielteistä eläkepäätöstä eikä työnantajan selvitystä siitä, ettei muuta työtä ole tarjolla. Kela pyytää tarvittavat selvitykset ja ratkaisee oikeuden etuuteen. 1.4.2.4.4. Sairauspäivärahan omavastuuaika Jos työnhakija tulee työkyvyttömäksi työttömänä ollessaan, hänelle maksetaan työttömyysetuutta siltä työkyvyttömyysajalta, jolta hän ei sairauspäivärahan omavastuuajan (yleisimmin työkyvyttömyyden alkamispäivä + 9 arkipäivää) johdosta saa sairauspäivärahaa. Henkilöllä on oikeus saada työttömyysetuutta sairauspäivärahan omavastuuajalta siitäkin huolimatta, että hän ei tänä aikana ole työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa tai työmarkkinoiden käytettävissä. Henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen sairauspäivärahan omavastuuajalta myös silloin, jos hän sairauden takia ei hae kokoaikatyötä tai on estynyt olemasta työmarkkinoilla. Siten esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimiston sairaalahoidon johdosta antama lausunto A5 (estynyt olemasta työmarkkinoilla) tai A2 (ei hae kokoaikatyötä) ei estä työttömyysetuuden maksamista sairauspäivärahan omavastuuajalta. Jotta henkilö voi saada työttömyysetuutta sairauspäivärahan omavastuuajalta ilman, että hän on työnhakijana tai työmarkkinoiden käytettävissä tai jos hän on sairauden takia estynyt olemasta työmarkkinoilla tai hakemasta kokoaikatyötä, hänen tulee hakea sairauspäivärahaa ja saada päätös, jossa sairauspäivärahan omavastuuaika todetaan. Työttömyysetuuden maksaminen sairauspäivärahan omavastuuajalta edellyttää kuitenkin aina sitä, että henkilö on välittömästi ennen sairauspäivärahan omavastuuajan alkamista ollut työttömänä työnhakijana ja lisäksi täyttää muut työttömyysetuuden saamisen normaalit edellytykset. Esimerkiksi lomakorvauksen jaksotusajalta tai työttömyysetuuden omavastuuajalta ei voida maksaa työttömyysetuutta, vaikka kyseinen aika olisikin sairauspäivärahan omavastuuaikaa. Työttömyysetuuden maksamista välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista ei sen sijaan edellytetä. Henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen edellä mainituin edellytyksin myös sairauspäivärahan omavastuuaikaa lyhyemmän sairauden ajalta. Mikäli henkilö on sairauspäivärahan omavastuuaikaa lyhyemmän sairauden aikana sairaalahoidossa ja saa tällä perusteella estävän työvoimapoliittisen lausunnon A5, sairauspäivärahan hakemista ei kuitenkaan edellytetä, koska omavastuuaikaa lyhyemmältä ajalta sairauspäivärahaa ei voida myöntää ja hakeminen olisi siten turhaa. Esimerkki 1 A ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi maanantaina ja hänelle asetetaan seitsemän päivän omavastuuaika. A tulee työkyvyttömäksi keskiviikkona, ja hänelle asetetaan sairauspäivärahan omavastuuaika torstaista alkaen. A:lle ei voida maksaa peruspäivärahaa sairauspäivärahan omavastuuajalta ennen kuin työttömyyspäivärahan seitsemän päivän omavastuuaika on kulunut loppuun. Työttömyyspäivärahan omavastuuaika täyttyy seuraavan viikon tiistaina, joten A:lle voidaan alkaa maksaa peruspäivärahaa sairauspäivärahan lopuilta omavastuupäiviltä seuraavan viikon keskiviikosta alkaen. Työttömyysetuutta ei voida maksaa sairauspäivärahan omavastuuajalta, jos henkilö saa tänä aikana muuta vastaavaa lakisääteistä etuutta tai työnantajaltaan kokoaikatyöhön perustuvaa sairausajan palkkaa. Sairauspäivärahaa vastaava muu lakisääteinen etuus on esimerkiksi 25 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 maatalousyrittäjien eläkelain mukaan maatalousyrittäjille sairausajalta maksettava päiväraha (MELA-päiväraha). Työnhakijan työnantajaltaan saama osa-aikatyöhön perustuva sairausajan palkka ei estä työttömyysetuuden maksamista sairauspäivärahan omavastuuajalta. Tällöin työttömyysetuus maksetaan soviteltuna. Esimerkki 2 A on osa-aikaisessa työsuhteessa työnantaja B:hen saaden soviteltua työttömyysetuutta. A sairastuu ja B jatkaa palkan maksamista sairauspäivärahan omavastuuajalta. Koska kyse ei ole työkyvyttömyysajalta maksettavasta kokoaikatyöhön perustuvasta sairausajan palkasta, se ei estä työttömyysetuuden maksamista omavastuuajalta. Omavastuuajalta työttömyysetuus maksetaan soviteltuna. Jos hakijan työkyvyttömyys jatkuu kestettyään 10 arkipäivää, selvitä, onko hänellä lääkärintodistusta työkyvyttömyydestään ja onko sairauspäivärahaa haettu. Maksa työttömyysetuus kuitenkin normaalisti. Etuuden maksaminen lakkaa vasta sitten, kun henkilölle myönnetään estävä työkyvyttömyysetuus tai hänet todetaan sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi. Jos henkilö ei hae tai hänelle ei myönnetä sairauspäivärahaa eikä häntä todeta sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi, ei kyse ole työkyvyttömästä henkilöstä. Työttömyysetuutta voidaan maksaa, mikäli muut saamisen edellytykset täyttyvät. Tällöin edellytetään, että henkilö on normaalisti työnhakijana ja työmarkkinoiden käytettävissä. Sairauspäivärahan omavastuuaika ja työllistymistä edistävät palvelut Työnhakijalla on oikeus kulukorvaukseen työvoimakoulutuksen, työnhakijan omaehtoisen opiskelun ja maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta kaikilta päiviltä, myös sairaus- tai muiden poissaolojen ajalta. Työkyvyttömäksi todetulla henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen eikä kulukorvausta puolestaan voida maksaa työkyvyttömyysajalta, koska henkilö ei tällöin saa työttömyysetuutta. Sairauspäivärahan omavastuuajalta voidaan sekä koulutusaikainen perusetuus että kulukorvaus maksaa normaalisti. Jos henkilö työttömyysajan ilmoituksessaan kertoo olevansa sairas yli sairauspäivärahan omavastuuajan ja tiedossa on, että hän on hakenut sairauspäivärahaa tai aikoo varmuudella sitä hakea, voidaan kulukorvauksen maksaminen tarvittaessa lopettaa sairauspäivärahan omavastuuajan päätyttyä. Tällöin maksetaan pelkkä perusetuus siihen asti, että sairauspäiväraha myönnetään. Maksettavan määrän vähentämisestä tulee ilmoittaa asiakkaalle. Päätös annetaan kuitenkin vasta, kun henkilön työkyvyttömyys on ratkaistu. Kulukorvauksen vähentäminen perustuu työttömyysturvalain 11 luvun 6 §:ään, jonka mukaan maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää tai maksettavaa määrää vähentää, jos on ilmeistä, ettei hakijalla olosuhteiden muuttumisen takia ole oikeutta etuuteen tai maksettavaa määrää tulisi vähentää. Ilmeisyyden vaatimuksen voidaan katsoa täyttyvän, jos on tiedossa, että henkilö hakee sairauspäivärahaa. Tällöin on ilmeistä, että olosuhteiden muuttumisen takia henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen tai kulukorvaukseen sairauspäivärahan omavastuuajan ylittävältä ajalta. Kulukorvauksen vähentämisellä voidaan tarvittaessa estää mahdollinen takaisinperintätilanteen syntyminen, jos kulukorvauksen ja perusetuuden yhteenlaskettu määrä ylittää sairauspäivärahan määrän. Kun sairauspäiväraha myönnetään, tulee työttömyysetuudesta ja kulukorvauksesta antaa hylkäävä päätös. Jos sairauspäivärahaa ei myönnetä eikä henkilöä muutoinkaan todeta sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain perusteella työkyvyttömäksi, tulee asiakkaalle niin ikään antaa päätös ja maksaa kulukorvaus vähennetyltä ajalta. Työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen, työkokeilun, koulutuskokeilun ja kuntouttavan työtoiminnan ajalta työnhakijalla on oikeus kulukorvaukseen vain osallistumispäiviltä. Työnhakijalla 26 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 ei ole oikeutta myöskään perusetuuteen niiltä päiviltä, joina hän on poissa toimenpiteestä ilman hyväksyttävää syytä. Työkyvyttömyys on hyväksyttävä syy olla pois palvelusta. Kela voi ratkaista asian ilman työvoimapoliittista lausuntoa. Tarvittaessa asiakasta pyydetään toimittamaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Jos työnhakija ilmoittaa tt2-lomakkeessa olevansa muun työllistymistä edistävän palvelun kuin koulutuksen tai opiskelun aikana sairas, vähennetään kulukorvaus maksussa. Päätöstä ei tällöin tarvitse erikseen antaa. Jos sairauspoissaolo kestää enemmän kuin kolme palvelun järjestämispäivää, etuus maksetaan kolmelta ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ilman kulukorvausta. Lopuilta sairauspoissaolopäiviltä sekä etuus että kulukorvaus vähennetään maksussa, ja asiakasta pyydetään toimittamaan sairaudesta lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Lausunnon saavuttua asiakkaalle annetaan päätös ja maksetaan vähennetty perusetuus poissaolon ajalta. Kulukorvausta ei makseta sairauspäiviltä. Kun sairauspäiväraha lopulta myönnetään, tulee työttömyysetuuden lakkauttamisesta niin ikään antaa päätös ja kuitata liikaa maksettu perusetuus regressinä sairauspäivärahasta. 1.4.2.5. Työ- ja virkasuhteesta johtuvat rajoitukset Tietyt työ- tai virkasuhteeseen perustuvat, työnantajan työntekijälle maksamat palkat ja korvaukset estävät työttömyysetuuden myöntämisen. Työttömyysetuusoikeutta ei synny myöskään sellaisissa tilanteissa, joissa henkilö työstä poissaolo perustuu lain tai työehtosopimuksen säännöksiin eikä kyse ole lomautuksesta tai työsuhteen osa-aikaistamisesta. 1.4.2.5.1. Irtisanomisajan palkka Työttömyysetuutta ei makseta siltä ajalta, jolta henkilöllä on oikeus saada työnantajalta lain, työtai virkaehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaista irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta. Irtisanomisajan palkalla tarkoitetaan palkkaa, jonka työnantaja on joko työsopimuslain tai työ- tai virkaehtosopimuksen nojalla velvollinen maksamaan työntekijälle tämän työsuhteen päättyessä. Työttömyysetuuden maksamisen estää sekä työnantajan maksama, että palkkaturvana maksettu irtisanomisajan palkka. Jos työnhakija on työsuhteen päättyessä sopinut lain tai työehtosopimuksen edellyttämää irtisanomisaikaa lyhyemmästä irtisanomisajasta ja siten luopunut oikeudestaan myös irtisanomisajan palkkaan, oikeutta työttömyysetuuteen ei ole työsopimuslain mukaiselta irtisanomisajalta. Jos lyhyemmästä irtisanomisajasta on kuitenkin sovittu jo työsuhteen alkaessa siten, ettei sillä ole ollut tarkoitusta vaikuttaa henkilön työttömyysetuusoikeuteen, työttömyysetuus evätään pääsäännön mukaisesti vain siltä ajalta, jolta henkilö saa irtisanomisajan palkkaa. Jos työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaan lyhyemmästä irtisanomisajasta sopiminen on kielletty, työnantajan ja työntekijän lyhyemmästä irtisanomisajasta tekemällä sopimuksella ei ole merkitystä. Tällöin oikeus työttömyysetuuteen evätään työehtosopimuksen mukaiselta irtisanomisajalta. Silloin, kun irtisanomisajan palkkaa maksetaan kokoaikatyöstä, henkilöllä ei ole työttömyysturvalain 3 luvun 5 §:n 1 kohdan perusteella oikeutta työttömyysetuuteen. Kun irtisanomisajan palkkaa maksetaan sovittelun piirissä olleelle henkilölle, soviteltua työttömyysetuutta maksetaan irtisanomisajaltakin, jolloin irtisanomisajan palkka kuuluu soviteltavaan tuloon. 27 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos työntekijälle maksetaan irtisanomisajalta muuta korvausta (esimerkiksi korvausta henkisestä kärsimyksestä), ei se ole sellaista palkkaa joka otettaisiin sovittelussa huomioon. Irtisanomisajan palkkaa vastaavana työttömyysetuuden maksamisen estävänä korvauksena pidetään korvausta, jonka työnantaja maksaa: • päätettyään työsuhteen noudattamatta irtisanomisaikaa (TSL 55/2001 6 luku 4 §); • työntekijän irtisanottua työsuhteensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää (TSL 55/2001 5 luku 7 § 3 mom); tai • irtisanottuaan työntekijän lomautuksen aikana (valtion virkamieslaki 750/1994 29 § 3 mom), (Laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 32 § 3 mom). TSL 6 luvun 4 §:ssä tarkoitettu korvaus tulee erottaa työnantajan työ- tai virkasuhteen suhteen perusteettoman päättämisen johdosta maksamasta vahingonkorvauksesta (katso "Korvaus työsuhteen tai kunnallisen virkasuhteen perusteettomasta päättämisestä"). Vahingonkorvaus perusteetta aiheutetun työttömyyden vuoksi johtuvasta ansionmenetyksestä ei estä työttömyysetuuden maksamista. (Työsopimuslaki 55/2001 12 luku 2 § ja 3 § sekä Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 44 §) Irtisanomisajan palkkana tai sitä vastaavana korvauksena ei pidetä työsuhteen päättymiseen liittyvän palkan myöhästyessä työnantajan maksamaa odotusajan palkkaa tai virkasuhteessa olevalle henkilölle laittoman irtisanomisen johdosta takautuvasti maksettavaa palkkaa. Jos henkilö saa irtisanomisajan palkkaa vastaavaa korvausta, työttömyysetuus evätään siltä ajalta, jolta se olisi evätty, jos irtisanomisajan palkkaa olisi maksettu. 1.4.2.5.2. Vuosiloma-ajan palkka Henkilö ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen siltä ajalta, jolta hänellä on oikeus saada kokoaikatyön palkkaan perustuvaa vuosiloma-ajan palkkaa. Työttömyysetuutta ei tällöin makseta vuosiloman keston ajalta. Vuosiloma-ajan palkalla tarkoitetaan työsuhteen kestäessä vuosiloman ajalta maksettua palkkaa. Jos vuosiloman ajalta maksetaan osa-aikatyön palkkaa, se ei estä työttömyysetuuden myöntämistä, vaikka loma olisi ansaittu kokoaikatyöstä. Tällöin henkilölle maksetaan vuosiloman ajalta soviteltua työttömyysetuutta, jos sovitellun etuuden edellytykset muutoin täyttyvät. Myöskään kokonaan lomautetulla henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos hänellä on lomautuksen kestäessä oikeus kokoaikatyön palkkaan perustuvaan vuosiloma-ajan palkkaan. 1.4.2.5.3. Lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuva työajan lyhentäminen Työttömyysetuutta ei makseta sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautukseen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan työajan lyhentämiseen. Lakiin perustuva työajan lyhentäminen on esimerkiksi osittainen hoitovapaa. Kela maksaa alle kolmivuotiaan tai ensi- tai toisluokkalaisen lapsen vanhemmalle osittaista hoitorahaa, kun tämä tekee lapsen hoidon vuoksi lyhennettyä työaikaa. Osittaisen hoitovapaan ajalta ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työehtosopimukseen perustuvasta lyhentämisestä on kyse esim. ns. Pekkas-vapaapäivissä. Jos työajan lyhentäminen perustuu lomautukseen tai työsuhteen osaaikaistamiseen, sovelletaan, mitä sovitellusta työttömyysetuudesta säädetään. (TTL 1290/2002 4 luku 1 § 1 ja 2 kohdat) 28 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Myös työsopimuksessa on mahdollista sopia työnteon ja palkanmaksun lyhytaikaisesta keskeyttämisestä, ja henkilöllä voi olla tästä huolimatta etuusoikeus. Tällaisia työsopimuksia on erityisesti koulunkäyntiavustajilla ja tuntiopettajilla, joiden työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät koulujen loma-ajoiksi. Jos työnteon ja palkanmaksun keskeyttämisestä on sovittu työsopimuksessa riittävällä tarkkuudella, määriteltynä esimerkiksi koulujen loma-ajaksi, työnteon ja palkanmaksun katsotaan keskeytyneen lomautukseen rinnastettavasta syystä, ja työnhakijalla on tällöin oikeus työttömyysetuuteen muiden edellytysten täyttyessä. Työnteon ja palkanmaksun keskeytymisen katsotaan johtuvan lomautukseen rinnastettavasta syystä vain silloin, kun asiasta on sovittu työsuhteen alkaessa ja keskeytys johtuu työnantajan vakiintuneista vuotuisista toimintaajoista. TE-toimisto tutkii, onko työnhakijan työnteko ja palkanmaksu keskeytynyt lomautukseen rinnastettavasta syystä, ja antaa maksajalle asiaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. 1.4.2.6. Jaksotukset Tietyt työnhakijan työsuhteen päättyessä työnantajalta saamat etuudet jaksotetaan. Myös työaikapankista nostettu rahakorvaus jaksotetaan tietyin edellytyksin. Oikeus työttömyysetuuteen voi alkaa vasta jaksotusajan kuluttua. 1.4.2.6.1. Lomakorvaus Lomakorvauksen jaksottamisesta luovutaan 1.1.2013 lukien. Jos asiakas on ollut kokoaikaisessa työsuhteessa, joka on päättynyt 1.1.2013 tai sen jälkeen, työstä maksettua lomakorvausta ei jaksoteta. Sen sijaan aikaisempia säännöksiä lomakorvauksen jaksottamisesta sovelletaan, jos asiakkaan kokoaikainen työsuhde päättyy 31.12.2012 tai sitä ennen. Lomakorvauksella tarkoitetaan työnantajan työsuhteen päättyessä tai myöhemmin vuosilomalain perusteella maksamaa korvausta työ-, virka- tai muusta palvelussuhteesta ansaitusta, käyttämättä jääneestä lomasta. Jaksotettavasta lomakorvauksesta voidaan käytännössä käyttää muitakin nimikkeitä. Esim. rakennusalan lomapalkka katsotaan lomakorvaukseksi ja jaksotetaan. Lomakorvaus työsuhteesta, joka päättyy 31.12.2012 tai sitä ennen Vuoden 2012 loppuun asti voimassa olevan TTL 3 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan yli 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden maksamisen ajalta, jolle lomakorvaus jaksotetaan. Lomakorvaus jaksotetaan, jos työsuhde päättyy viimeistään 31.12.2012. Jaksotus voidaan tehdä myös 1.1.2013 tai sen jälkeen maksetun lomakorvauksen perusteella, jos lomakorvaus perustuu 31.12.2012 tai sitä ennen päättyneeseen työsuhteeseen. Enintään kahden viikon kestoisen kokoaikatyön tai osa-aikatyön (työaika enintään 80 %) päättyessä maksettu lomakorvaus ei estä työttömyysetuuden saamista, mutta se otetaan huomioon etuuden viimeisen sovittelujakson tulona. Jaksottaminen ei koske lomarahaa, lomaltapaluurahaa tai käyttämättömistä lomarahavapaista maksettua korvausta. Rakennusalan lomapalkkaan sisältyy 1/3 lomaltapaluurahaa. Lomaltapaluurahan osuutta ei jaksoteta. Lomakorvaus jaksotetaan vain silloin, kun se on maksettu yli kahden viikon kestoisen kokoaikatyön päätyttyä. Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työtä: • joka tehdään työ- tai virkasuhteessa ja 29 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 • jossa työaika ylittää 80 % (31.12.2011 asti 75 %) alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. (TTL 1290/2002 1 luku 5 § 4 kohta) Jos alalla ei ole määritelty kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaa, työaikaa verrataan työsopimuslain mukaiseen enimmäistyöaikaan, joka on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Henkilön viikoittaisen työajan ylittäessä 80 % (31.12.2011 asti 75 %) 40 tunnista, kyseessä on kokoaikatyö. Opetusalalla enimmäistyöaikana pidetään yleensä opetusvelvollisuuden määrää. Opetusvelvollisuus vaihtelee opetusalasta ja oppilaitoksesta riippuen tavallisimmin 16– 25 viikkotunnin välillä. Opetusvelvollisuuden määrä selviää yleensä joko kunnallisesta opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta (OVTES) tai yksityisen opetusalan työehtosopimuksesta. Jos opetusalalla ei ole opetusvelvollisuutta, työaikaa verrataan työaikalain mukaiseen 40 viikkotuntiin. Tällöin henkilön tekemään työaikaan luetaan myös muut, kuin varsinaiset opetustunnit. Enintään kahden viikon kestoisen kokoaikatyön tai osa-aikatyön (työaika enintään 80 %, 31.12.2011 asti 75 %) päättyessä maksettu lomakorvaus ei estä työttömyysetuuden saamista, mutta se otetaan huomioon etuuden viimeisen sovittelujakson tulona. (TTL 1290/2002 4 luku 1 § 1 ja 3 kohta) Arvioitaessa, onko työ osa-aikainen vai kokoaikainen ja tuleeko lomakorvaus siten jaksotettavaksi vai ei, lähtökohtana pidetään työsopimuksessa sovittua työaikaa. Osa-aikaiseksi sovittua työsuhdetta ei pidetä työttömyysturvajärjestelmässä kokoaikaisena pelkästään sillä perusteella, että työaika lisätöiden vuoksi väliaikaisesti vastaa kokoaikatyön työaikaa. Eräiden työehtosopimusten mukaan lomakorvausta maksetaan jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Näissä tapauksissa jaksotetaan vain viimeisen palkanmaksun yhteydessä maksettu lomakorvaus. Jos menettely ei kuitenkaan perustu työehtosopimukseen, vaan esim. työntekijän ja työnantajan välisen sopimukseen, palkanmaksun yhteydessä maksetut lomakorvaukset on laskettava yhteen ja jaksotettava työsuhteen päättymisestä lukien. Jaksottaminen ei edellytä sitä, että lomakorvausta olisi tosiasiassa maksettu. Vaikka henkilö luopuisi lomakorvauksestaan, oikeutta työttömyysetuuteen ei ole siltä ajalta, jolle henkilölle vuosilomalain tai työehtosopimuksen mukaan kuuluva lomakorvaus voidaan jaksottaa. Myös palkkaturvana maksettu lomakorvaus jaksotetaan normaaliin tapaan. Jaksotus tehdään tällöin maksamisesta lukien. Joskus lomautetulle henkilölle maksetaan lomakorvausta tai etuutta lomakorvauksen nimellä. Jos kokonaan lomautetulle henkilölle maksetaan lomakorvausta lomautuksen aikana, lomakorvausta ei jaksoteta, koska lomautetun henkilön työsuhde ei ole päättynyt. Näin menetellään riippumatta siitä, perustuuko lomakorvauksen maksaminen työehtosopimukseen vai ei. Lomakorvauksen jaksottaminen tehdään yleensä jokaisesta työsuhteesta erikseen. Joskus työnhakija ottaa lomakorvauksen jaksotusaikana kuitenkin vastaan uuden työn, jonka päättyessä hänelle maksetaan lomakorvausta. Tällöin lasketaan uusi jaksotuspalkka myöhemmän työsuhteen perusteella ja myöhemmästä työsuhteesta saatu lomakorvaus jaksotetaan tämän työsuhteen päättymisestä lukien. Kahdesta tai useammasta eri työsuhteesta saatujen lomakorvausten jaksotusajat voivat siis kulua päällekkäin, jos aiemman työsuhteen jaksotusaika ei ole vielä päättynyt silloin, kun myöhemmän työsuhteen perusteella tapahtuva jaksotus alkaa. Lomakorvaus työsuhteesta, joka päättyy 1.1.2013 tai sen jälkeen Jos työsuhde päättyy 1.1.2013 tai sen jälkeen, sen perusteella maksettua lomakorvausta ei jaksoteta. Tällöin työttömyysetuutta voidaan maksaa työttömyyden alusta lukien omavastuuajan jälkeen myös niille henkilöille, joille on työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvausta. 30 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Työnantajan maksama taloudellinen etuus, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen, työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, estää työttömyysetuuden maksamisen ajalta, jolle taloudellinen etuus jaksotetaan. (Ks. jäljempänä kohta Taloudellinen etuus) 1.1.2013 ja sen jälkeen päättyvän työsuhteen perusteella maksettavaa lomakorvausta ei myöskään lasketa yhteen mahdollisen työnantajalta saadun, työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen perustuvan taloudellisen etuuden kanssa. Esimerkki 1 Henkilön työsuhde päättyy 31.12.2012. Lomakorvaus estää etuuden maksamisen 1.1.2013 alkaen. Esimerkki 2 Henkilön työsuhde päättyy 30.11.2012. Lomakorvaus maksetaan 15.1.2013. Lomakorvaus jaksotetaan, koska työsuhde on päättynyt ennen lain voimaantuloa. Jaksotus voidaan tehdä joko työsuhteen päättymisestä tai lomakorvauksen maksamisesta lukien, edellyttäen, että henkilö on maksuhetkellä edelleen työttömyysetuuden hakijana. Esimerkki 3 Työsuhde päättyy 15.12.2012. Lomakorvauksen jaksotusaika on 16.12.2012–13.1.2013. Lomakorvaus estää etuuden maksamisen koko jaksotusajalta. 1.4.2.6.2. Taloudellinen etuus Työnantajan maksama taloudellinen etuus, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen, työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, estää työttömyysetuuden maksamisen ajalta, jolle taloudellinen etuus jaksotetaan. Etuuksille on tyypillistä, ettei niiden maksaminen perustu lakiin, vaan joko työnantajan tahtoon tai työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Etuutta kutsutaan usein esim. tukipaketiksi, erorahaksi tai kultaiseksi kädenpuristukseksi ja se voi olla rahaa, esine tai muuta omaisuutta. Jaksotettavan etuuden tulee liittyä työsuhteen päättymiseen. Esimerkiksi provisio, bonus tai tulospalkkio, joka olisi maksettu työsuhteen aikana (sen päättymisestä riippumatta) vaikka se olisi maksettu työsuhteen päättyessä tai sen jälkeen, ei ole jaksotettava etuus. Se olisi maksettu vaikka työsuhde olisi jatkunutkin. Ainoastaan etuuden nimeäminen vahingonkorvaukseksi ei ratkaise sitä, onko kysymyksessä jaksotettava vai jaksottamatta jätettävä etuus. Sisältö ratkaisee. Taloudellisen etuuden jaksottaminen tehdään yleensä jokaisesta työsuhteesta erikseen. On mahdol-lista, että työnhakija ottaa taloudellisen etuuden jaksotusaikana kuitenkin vastaan uuden työn, jonka päättyessä hänelle maksetaan uudestaan taloudellista etuutta. Tällöin lasketaan uusi jaksotuspalkka myöhemmän työsuhteen perusteella ja myöhemmästä työsuhteesta saatu taloudellinen etuus jakso-tetaan tämän työsuhteen päättymisestä lukien. Kahdesta tai useammasta eri työsuhteesta saatujen taloudellisten etuuksien jaksotusajat voivat siis kulua päällekkäin, jos aiemman työsuhteen jaksotus-aika ei ole vielä päättynyt silloin, kun myöhemmän työsuhteen perusteella tapahtuva jaksotus alkaa. 31 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jaksotettavana etuutena ei pidetä työnantajan työsuhteensa päättävälle henkilölle hankkimaa tai järjestämää koulutusta. Jos työnantaja ei itse hanki tai järjestä koulutusta, vaan antaa henkilölle rahaa, jotta tämä voisi itse hankkia koulutuksen, kyseessä on jaksotettava taloudellinen etuus. Jaksotettavana etuutena ei myöskään pidetä korvausta, joka työnantaja velvoitetaan tai sopimuksella sitoutuu maksamaan vahingonkorvauksena työntekijälle siksi, että työnantaja on päättänyt työsuhteen ilman työsopimuslain mukaisia perusteita. ( ks. Työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen perusteeton päättäminen. ) 1.4.2.6.3. Työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen perusteeton päättäminen Työsuhde ja korvaus sen perusteettomasta päättämisestä (TSL 12 luvun 2 – 3 §) Työsopimuslain TSL 12 luvun 2 §:n mukaan tuomioistuimen on määrättävä työnantajan maksamaan työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä silloin, kun työnantaja on päättänyt työsuhteen työsopimuslain vastaisesti Mikäli työnantaja on päättänyt työsuhteen työsopimuslain vastaisesti, korvauksena on yleensä suoritettava 3–24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Työsopimuslain mukaan korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon – työsopimuksen päättämisen syystä riippumatta työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, määräaikaisen työsopimuksen jäljellä ollut kestoaika, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.(TSL 12 luku 2 §) Työsuhteen perusteettoman päättämisen johdosta maksettava korvaus voi perustua tuomioistuimen tuomioon, tuomioistuimen vahvistamaan sovintoon, työsuhteen osapuolia edustavien järjestöjen väliseen neuvotteluun taikka työsuhteen osapuolten väliseen sopimukseen. Työnantajan TSL 12 luvun 2 §:n perusteella maksettavaksi määrätty korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ei ole jaksotettava taloudellinen etuus vaan vahingonkorvausta. Vahingonkorvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ei jaksoteta. Henkilöllä on oikeus saada työttömyysetuutta korvauksen maksamisesta huolimatta. Tuomioistuimen päätös tai osapuolia edustavien järjestöjen välinen sopimus on aina riittävä osoitus siitä, että kyse ei ole jaksotettavasta etuudesta vaan Työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta vahingonkorvauksesta. Muuta selvitystä korvauksen luonteesta ei tällöin tarvita. Sen sijaan, jos kyseessä on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus tai tuomioistuimen vahvistama sovinto, ei pelkkä asian sopiminen riitä: Vahvistaessaan osapuolten tekemän sopimuksen tuomioistuin ei tutki sopimuksen perusteita, vaan ainoastaan toteaa asian tulleen sovituksi, ja vahvistaa osapuolten yhteisen tahdon. Myös työnantajan ja työntekijän välisten sopimusten osalta tulee varmistaa vahingonkorvauksen tai maksettavaksi sovitun suorituksen perusteet. Hakijan tulee jaksottaminen välttääkseen esittää riittävä selvitys siitä, että työnantaja todella on päättänyt työsuhteen työsopimuslain vastaisesti ja että hakija on tällä perusteella oikeutettu TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen työttömyyden aiheuttaman ansion menetyksestä. Pelkkä työnhakijan oma väite siitä, että työsuhteen päättämisen peruste ei ole ollut lainmukainen tai että asia on riitainen, ei riitä perusteeksi sen jaksottamatta jättämiselle. (Ks.Vakuutusoikeuden ratkaisujen kommentit jäljempänä). 32 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Lähtökohtaisesti korvauksen jaksottamatta jättäminen edellyttää, että tuomioistuimen vahvistamassa sovinnossa tai osapuolten tekemässä sovintosopimuksessa ilmenee työnantajan laiton menettely. Toisaalta selvästi työsopimuslain vastaisesti menetelleen työnantajan perusteeton kiistäminen ei voi johtaa aina korvauksen jaksottamiseen. Kelan asia ei ole kuitenkaan tutkia työsuhteen päättämisperusteiden lainmukaisuutta vaan ratkaista, jaksotetaanko etuus vai ei. Oikeuskäytännössä on kokonaisharkintaan perustuen tarkasteltu seikkoja, joiden perusteella on riittävästi viitteitä työsopimuslain vastaisen menettelyn perusteella maksetusta korvauksesta, joka tulee jättää jaksottamatta. Vakuutusoikeus on tuoreissa ratkaisuissaan linjannut perusteita, joissa työsuhteen päättämisen johdosta maksettu vahingonkorvaus on tullut jättää jaksottamatta. Vakuutusoikeus Dnro 505/2011/1781: Osapuolet ovat tehneet sovintosopimuksen työsopimuslaissa säädetyssä muodossa, sopimuksella jolla on päättynyt pitkän ajan jatkunut ja selvä erimielisyys siitä, oliko työsuhteen päättämisen peruste lainmukainen. Käräjäoikeus on vahvistanut sovintosopimuksen. Kokonaiskorvauksesta osa on korvausta menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, osa aineettomasta vahingosta. Asiaa kokonaisuutena arvioiden sopimuksen mukaisen määrän on katsottava olleen työsopimuksen perusteettoman päättämisen vuoksi maksettavaa korvausta, jota ei tule jaksottaa TTL 3 luvun 6 § 1 momentin perusteella. (samoin Vakuutusoikeus Dnro 7041/2010/308 ja Dnro 1142/2012/323.) Vakuutusoikeus Dnro 1142/2012/323: Työntekijä oli irtisanottu henkilökohtaisilla perusteilla ja hän oli riitauttanut irtisanomisen. Työntekijän ja työnantajan välillä on ollut selvä erimielisyys työsuhteen päättämisen perusteen lainmukaisuudesta. Riitaisuus on päätetty noin neljä kuukautta irtisanomisen jälkeen solmitulla sovintosopimuksella. Työnantaja on myöntänyt irtisanomisprosessiin ja –perusteisiin liittyvän puutteellisuuksia. Asiaa kokonaisuutena arvostellen kyse on ollut korvauksesta, jota ei jaksoteta. Jos työnantaja on tuomiossa määrätty tai sopimuksella velvoitettu maksamaan vahingonkorvausta aineettomasta vahingosta (henkinen kärsimys) työsuhteen perusteettoman päättämisen vuoksi, ei korvausta jaksoteta. Aineettomasta vahingosta suoritettavan korvauksen peruste ei ole ansionmenetys, joten siltä osin korvauksesta ei myöskään vähennetä työttömyysetuutta (eikä työnantajalle muodostu maksuvelvoitetta). Vakuutusoikeus Dnro 809/2011/308 Työntekijä oli irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, ja hän oli riitauttanut työsuhteen päättämisen perusteen. Osapuolten välinen selvä erimielisyys on päätetty yli puoli vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen solmitulla sovintosopimuksella työsopimuslaissa säädetyssä muodossa. Kokonaiskorvauksesta osa on korvausta menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, osa aineettomasta vahingosta. Työttömyysetuuden maksamisesta johtuva vähennys on jätetty kokonaan tekemättä. Asiaa kokonaisuutena arvioiden kyse on korvauksesta, jota ei jaksoteta. Sopimuspuolilla saattaa olla intressi käyttää sopimusta irtisanomisajan palkan tai ns. kultaisen kädenpuristuksen maksamiseen. Mikäli kyse onkin todellisuudessa irtisanomisajan palkasta tai muusta taloudellisesta etuudesta, henki¬lön oikeutta työttömyysetuuteen harkitaan samalla tavalla kuin yleensäkin erilaisten työsuhteiden päättymiseen liittyvien oikeustoimien luonnetta arvioitaessa.( Ks. edellä) Tuomioistuin vähentää pääsäännön mukaisesti Kelan maksamat työttömyysetuudet (80 % peruspäivärahasta ja 100 % työmarkkinatuesta) siitä vahingonkorvauksesta, jonka työnantaja määrätään maksamaan työsuhteen perusteettomaan päättämisen vuoksi. Vähennys tehdään 33 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 työttömyyden johdosta maksettavasta korvauksesta siltä osin, kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista työttömyyden johdosta aiheutuneesta palkkaetujen menetyksestä ( ei siltä osin kuin se olisi korvausta aineettomasta vahingosta). Korvauksesta vähennetään työntekijälle kyseiseltä ajalta maksettu työmarkkinatuki tai 80 % kyseiseltä ajalta maksetusta peruspäivärahasta. Vähennyksen tekee tuomioistuin, joka voi harkintavaltansa nojalla myös sovitella vähennystä tai jättää sen kokonaan tekemättä, jos se on työntekijän taloudelliset olosuhteet ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista. Myös sopimukseen perustuvasta korvauksesta on tehtävä mainittu vähennys. Työnantaja on veloitettava sopimuksessa maksamaan työntekijälle ko. ajalta maksettu työttömyysetuus Kelalle. (TSL 12 luvun 3 § 4 mom.) Hakijalla on oikeus työttömyysetuuteen, vaikka vähennys olisi jätetty suorittamatta tai vähennys olisi tehty säädettyä pienempänä. Menettely Vakuutuspiiri huolehtii tuomion tai sovinnon hankkimisesta Kelalle seuraavasti: Kun työsuhteen perusteetonta päättämistä koskeva riita-asia on vireillä tuomioistuimessa, tuomioistuin pyytää viran puolesta Kelan vakuutuspiiriltä lausuntoa Kelan maksamista työttömyysetuuksista, jotta tuomioistuin voi määrätä oikean suuruisen vähennyksen. Jos asia ei ole vireillä tuomioistuimessa, mutta työsuhteen päättämisen perusteesta on riitaa, osapuolet voivat sopia TSL 12 luvun 2 §:n mukaisesta, työnantajan maksettavasta vahingonkorvauksesta. Tällöin Kelalle tulee toimittaa sovintosopimusluonnos asian arvioimiseksi ja mahdollisten työttömyysetuuksien ilmoittamiseksi. Vakuutuspiiri ilmoittaa lausunnossaan työttömyysetuudet eriteltyinä: • maksetut peruspäivärahat ja työmarkkinatuet (cics > maksetut etuudet vuosittain työsuhteen päättymisestä lukien euromäärineen sekä bruttona ja nettona) • ilmoitus toimiston tiedossa olevista mahdollisesti olevista seikoista, jotka saattavat johtaa etuuden epäämiseen ajalta, jolle se on aiemmin myönnetty (esim. vireillä oleva eläkehakemus, esteellinen työvoimapoliittinen lausuntoa tms.), ja • ilmoitus toimiston tiedossa olevista seikoista, jotka saattavat johtaa etuuden myöntämiseen ajalle, jolta se on aiemmin evätty (esim. vireillä oleva muutoksenhaku tms.). Vakuutuspiiri pyytää tuomioistuinta toimittamaan päätöksensä ja tekemään päätökseen merkintä lainvoimaisuudesta. Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan tuomioistuimen on velvoitettava työnantaja maksamaan korvaus työttömyysetuuden maksajalle. Jos osapuolet neuvottelevat sopimuksesta, vakuutuspiiri pyytää / osapuolia / työttömyysetuuden saajaa / työnantajaa toimittamaan sille sopimusluonnos lausunnon antamista varten. Tuomioistuimen/ sopimus osapuolten tulee lähettää lopullinen ratkaisu / päätös / sovintosopimus vakuutuspiiriin. Vakuutuspiiri ilmoittaa lausumassaan työnantajalle välitettävänä tietona mahdollisen saatavan maksamista varten Kelan Perintäkeskuksen yhteystiedot: (Kelan Perintäkeskus, PL 31, 00232 Helsinki, puh. 020 634 4940). Salassapitosäännökset tulee ottaa huomioon, jos työnantaja pyytää lausuntoa Kelalta, eikä etuutta ole maksettu kenellekään. EOA on 2.12.2009 todennut: ”Julkisuuslaissa ei ole nimenomaisesti säädetty, että jo pelkkä tieto Kelan asiakkuudesta olisi itsessään salassa pidettävä.” Koska ulkopuoliselle ei voida ilmaista edes siitä, onko henkilö Kelan (työttömyysturva-)asiakas, taikka Kela-asiakkuuden puuttumista, voidaan työnantajalle lausua ainoastaan, että Kelalla ei ole vaatimuksia asiassa (tai että Kela ei lausu asiasta). 34 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Sopimuksessa on erikseen mainittava sovittu kokonaiskorvaus ja kokonaiskorvaukseen sisältyvä työntekijälle työttömyydestä johtuvista, ennen sopimuksen tekemistä menetetyistä palkkaeduista maksettava (ansiomenetyksen) korvaus. Työnantaja vastaa siitä, että korvauksesta vähennetty rahamäärä (työttömyysetuudet) suoritetaan Kelalle ja että sopimusjäljennös toimitetaan sille tiedoksi. (TSL 12 luku 3 § 4 mom.) Kelassa arvioidaan, onko sopimusluonnoksessa tai lopullisessa sopimuksessa mainittu vahingonkorvaus korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä (ansion¬menetyksestä tai aineettomasta vahingosta joita ei jaksoteta) vai jaksotettavaa taloudellista etuutta (esim. kultainen kädenpuristus tms.) Kela ottaa myös kantaa, jos osapuolet pyytävät, että Kela vapauttaa työnantajan suorittamasta työmarkkinatukea tai 80 % osuutta peruspäivärahasta. Lähtökohtaisesti pyyntöihin ei tule suostua. Jos osapuolet ovat jo tehneet sitovan sopimuksen (sopimusvapaus), sitoo se heitä, vaikka osapuolten järjestöt tai tuomioistuin eivät olisi sitä vahvistaneetkaan. Kela ei yleensä vaadi muutoksia valmiisiin sopimuksiin. Kela lausuu näkemyksensä sopimuksen luonteesta ja jaksotukseen sekä ilmoittaa työnantajan maksuvelvoitteen täyttämiseksi Kelalle suoritettavien työttömyysetuuksien määrän. Seuranta Vakuutuspiiri huolehtii siitä, että sille toimitetaan tuomioistuimen ratkaisu, vahvistettu sovinto, tai järjestöjen tai pelkästään osapuolten välinen sovintosopimus. Oiwaan luodaan työttömyysetuuden saajalle Seuranta -työ: Etuus: peruspäiväraha tai työmarkkinatuki, Tarkenne: Perinnän seuranta, Tarkenteen lisätieto:TSL 12 luku 3 §. Seuranta -työ pidetään Oiwassa voimassa niin kauan kunnes ratkaisu tai sovintosopimus on toimitettu Kelaan (tai osapuolet ovat ilmoittaneet, että asia on rauennut.) Seuranta -työlle tulee asettaa riittävän pitkä määräaika. Vakuutuspiiri tiedustelee ratkaisua tarvittaessa tuomioistuimelta tai työnantajalta. Seuranta -työ pidetään voimassa kunnes ratkaisu/päätös/sopimus saapuu Kelaan. Jos henkilö on saanut työsuhteen perusteettoman päättämisen jälkeen työttömyysturvaa, tuomioistuin vähentää vahingonkorvauksesta henkilölle maksetusta peruspäivärahasta 80 % ja maksetun työmarkkinatuen kokonaan (100 %). Työnantajan tulee suorittaa korvauksen työntekijälle vähennettynä em. työttömyysetuuksilla. Jos asia ratkaistaan tuomioistuimen päätöksellä, tuomioistuin toimittaa Kelalle lainvoimaisen päätök-sen tiedoksi. ( Päätös tai tuomio) Vakuutuspiirin tehtävä on pyytää tuomioistuimelta päätös, jollei sitä ole automaattisesti lähetetty. Jos asia ratkaistaan sopimuksella, työnantajalla on velvollisuus toimittaa sopimusjäljennöksen Kelaan. ( Näin myös jos kyseessä on tuomioistuimessa vahvistettu tai järjestöjen välinen sopimus.) Asia on seurannassa Kelassa, kun sopimusneuvottelut ovat tulleet Kelan tietoon. Vakuutuspiirin tehtävä on pyytää työnantajalta sopimusjäljennös, jollei työnantaja sitä lähetä. Kun maksuun velvoittava tuomio tai sopimus tulee Kelalle, lopputulos kirjataan Seuranta –työn kommenttiin ja tuomio tai sopimus skannataan työn asiakirjoihin. Vakuutuspiiri siirtää asian Perintäkeskukseen muuttamalla työtyypiksi Toimeksianto -työn (Tarkenne: Selvitettävä asia, Tarkenteen lisätietona TSL 12:3 §) sekä siirtämällä työn Perintäkeskuksen Tuomiolla perittävät saatavat -työjonoon. Toimeksianto -työn kommenttiin kirjataan tuomion tai sovinnon sisältö ja työhön lisätään kaikki jutun asiakirjat. Helsingin käräjäoikeus 15.10.2013, Työsopimuslain mukainen perintä, Työnantaja: xxx xxx Oy,Xxxxxtie xx, 00xxx HKI,– Työmarkkinatuki 1000,00 e 35 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä on todettu, että kanne on rauennut, hylätty tai että työnantajaa ei muuten ole velvoitettu suorittamaan vahingonkorvausta TSL 12:3 §:n perusteella Seuranta –työ suljetaan Oiwassa. (Samoin toimitaan järjestöjen välisen sopimuksen suhteen.) Jos asia on sovintosopimuksella päätetty, Kelassa arvioidaan sopimuksen sisältö ja mahdollisesti sovitun vahingonkorvauksen luonne sen suhteen, onko kyseessä todellisuudessa jaksotettava korvaus ja olisiko työnantaja velvollinen suorittamaan Kelalle työttömyysetuutta sopimuksen sanamuodosta huolimatta. ( Ks. edellä kohta Vahingonkorvauksen luonteen arviointi) Perintäkeskus perii Kelan saatavat työnantajalta: Perintäkeskus huolehtii valtakunnallisesti TSL 12 luvun 3 §:n mukaisten saatavien perinnästä ja yhteydenotoista ulosottoon, työnantajiin jne. ja huolehtii asianmukaisista tilityksistä vakuutuspiirille. Työnantajan Kelalle maksama suoritus ei anna aihetta etuuspäätökseen puuttumiseen eikä sitä kirjata henkilölle etuuden palautuksena. Jos vakuutuspiiriin tulee samasta asiasta vielä yhteydenottoja asiasta, ne välitetään Perintäkeskukselle. Tarvittaessa Perintäkeskus pyytää tarkennusta vakuutuspiiristä tuomion sisällöstä tai saatavien määristä. Perintä alkaa, kun Toimeksianto –työ saapuu Tuomiolla perittävät saatavat -työjonolle ja Perintäkeskus lähettää perintäkirjeen työnantajalle ilmoittaen yhteystietonsa ja käytettävän tilinumeron. Työnantajan maksamat rahaerät kirjataan Kelassa LM-järjestelmään lajille TT9, Takautumissuoritukset työnantajilta. Lajissa on yksi tili, jolle tilitetään sekä työnantajien suorittamat työmarkkinatuet että peruspäivärahat. Maksu ohjataan tilille FI60 8000 1401 3750 77. Käsittelijä informoi etukäteen tekemällä Toimeksianto-työn (tarkenteena Selvitettavä asia ja tarkenteen lisätietoja TSL 12:3 ja työnantajan nimi) Palautusten käsittelytiimin Etuuspalautukset-työjonolle. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia työttömyysetuuden suorittamisesta ja yhteydenotosta Kelan perintäkeskukseen. Jos työnantaja ei suorita perittävää työttömyysetuutta Kelalle, menettely jatkuu Perintäkeskuksessa perintäprosessin mukaisesti. Ne saatavat, joiden perintää vakuutuspiirit ovat tähän saakka hoitaneet, siirretään myös Perintäkeskuksen perittäväksi edellä kerrotulla tavalla, jos tuomio tai sovinto on jo saatu Kelaan. Työn kommenttiin kirjataan tuomion tai sovinnon sisältö, perinnässä toteutetut vaiheet sekä siihenastiset tulokset. Lisäksi työhön lisätään kaikki jutun asiakirjat. Kunnallinen virkasuhde ja vahingonkorvaus sen perusteettomasta päättämisestä Kunnallisen virkasuhteen ja valtion virkasuhteen perusteeton päättäminen eroavat osittain seurauksiltaan osittain toisistaan. Kunnallinen viranomainen (työnantajana) voidaan määrätä maksamaan kunnalliselle viranhaltijalle korvausta virkasuhteen perusteettomasta päättämisestä silloin, kun virkasuhteen irtisanominen tai purkaminen on lainvoimaisen päätöksen mukaan tapahtunut ilman laissa säädettyä irtisanomistai purkamisperustetta. Kunnallinen virkasuhde jatkuu katkeamattomana. (Laki kunnallisesta viranhaltijasta 44 § (11.4.2003/304). Virkasuhteen perusteettoman päättämisen johdosta maksettava korvaus voi perustua lainvoimaiseen tuomioistuimen päätökseen (hallinto-oikeus tai KHO), tuomioistuimen vahvistamaan sovintoon, osapuolia edustavien järjestöjen väliseen neuvotteluun taikka virkasuhteen osapuolten väliseen sopimukseen. Myöskään kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 44 §:n mukaan maksettavaksi määrätty vahingonkorvaus ei ole jaksotettava taloudellinen etuus. Henkilöllä on oikeus saada työttömyysetuutta vahingonkorvauksen maksamisesta huolimatta. 36 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Kunnallinen viranomainen on viran puolesta velvollinen korvaamaan viranhaltijalle virkasuhteen lainvastaisen päättämisen johdosta saamatta jäänyt säännöllinen työajan ansio. Ansiosta vähennetään viranhaltijan mahdollisesti saamat muut sellaiset ansiotulot, joita hän ei olisi ansainnut, jos hän olisi hoitanut virkaansa, Kelan maksama peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, molemmat kokonaisuudessaan (100%) sekä sairauspäiväraha sekä äitiysraha. Toisin kuin työsuhteen osalta, tuomioistuin ei kysy Kelalta maksettujen etuuksien määrää, vaan korvausta saava viranhaltija velvollinen esittämään työnantajalle viipymättä luotettavan selvityksen saamistaan muista ansiotuloista, ansiopäivärahasta, peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta sekä sairausvakuutuskorvauksista, jotta vähennys voidaan tehdä. Kunnallisen viranhaltijan saamien ansiotulojen ja (mm. Kela maksamien työttömyys-) etuuksien määrä vähennetään kokonaan (100 %) viranhaltijalle maksettavasta korvauksesta. Kunnallinen viranomainen (työnantaja) on velvollinen viipymättä ja viran puolesta maksamaan Kelalle viranhaltijalle maksetun työmarkkinatuen tai peruspäivärahan taikka sairauspäivärahan ja äitiysrahan kokonaisuudessaan. (Laki kunnallisesta viranhaltijasta 44 §) Kunnallisen viranomaisen (työnantajan) maksamat rahaerät kirjataan Kelassa LM-järjestelmään lajille TT9, Takautumissuoritukset työnantajilta. Lajissa on yksi tili, jolle tilitetään sekä työnantajien suorittamat työmarkkinatuet että peruspäivärahat. Maksu ohjataan tilille FI60 8000 1401 3750 77. Käsittelijä informoi etukäteen tekemällä Toimeksianto-työn (tarkenteena Selvitettavä asia ja tarkenteen lisätietoja TSL 12:3 ja työnantajan nimi) Palautusten käsittelytiimin Etuuspalautuksettyöjonolle. Kunnan velvollisuutena työnantajana on huolehtia työttömyysetuuden suorittamisesta ja yhteydenotosta Kelaan. Tarvittaessa kuntatyönantaja ohjataan ottamaan yhteyttä Perintäkeskukseen, joka huolehtii saatavan perinnästä edellä kerrotulla tavalla. Valtion virkasuhde ja vahingonkorvaus virkasuhteen perusteettomasta päättämisestä Valtion virkamieslain 55 §:n mukaan virkasuhteen perusteetonta päättäminen on muutoin säännelty kuin kunnallisen virkasuhteen päättäminen perusteetta, mutta työttömyysetuutta ei ole säädetty vähennettäväksi mahdollisista korvauksista. (Valtion virkamieslaki 55a §) Mikäli on kyse siitä, että valtio on työnantajana päättänyt virkasuhteen perusteettomasti, ja sittemmin lainvoimaisella ratkaisulla on todettu menettelyn olleen valtion virkamieslain perusteiden vastainen, jatkuu virkamiehen virkasuhde katkeamatta. Tuomioistuimen ratkaisu riittää nytkin osoitukseksi virkasuhteen päättämisen perusteettomuudesta ja korvauksen syystä, eikä mahdollista vahingonkorvausta jaksoteta. Menettely eroaa työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen menettelystä siten, että mahdollisesti maksettua työttömyysetuutta ei vähennetä siitä vahingonkorvauksesta, jota maksetaan valtion virkasuhteen perusteettomasta päättämisestä aiheutuvasta ansionmenetyksen korvauksesta. (Valtion virkamieslaki (19.8.1994/750) 55 § ja 55a §) Jos virkamieheltä on jäänyt saamatta säännöllistä työajan ansiota, maksetaan se virkamiehelle viipymättä, sitten kun siitä on vähennetty samalta ajalta saadut ansiotulot, sairauspäiväraha ja äitiys-raha. Työttömyysetuutta ei ole mainittu vähennettävänä eränä. Vähennettävät ansiotulot ovat voineet syntyä muissa palvelussuhteissa, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä tulona, jota virkamies ei olisi saanut virkaa hoitaessaan. Maksetut sairauspäiväraha ja äitiysraha vähennetään vastaavalta ajalta, siltä osin kuin työnantajalla on oikeus kyseiseen etuuteen Sairausvakuutuslain 7 luvun 4 §:n nojalla. 37 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.4.2.6.4. Lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden jaksotusmenettely Lomakorvaus/taloudellinen etuus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman palkan perusteella. Lomakorvaus jaksotetaan kuitenkin vain, jos se perustuu 31.12.2012 tai sitä ennen päättyneeseen kokoaikaiseen työsuhteeseen. Sen sijaan 1.1.2013 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella maksettavaa lomakorvausta ei jaksoteta. Jos lomakorvaus/taloudellinen etuus maksetaan vasta työsuhteen päättymisen jälkeen, se voidaan jaksottaa myös maksamisajankohdasta lukien. Jos lomakorvaus/taloudellinen etuus maksetaan työsuhteen päättymisen jälkeen siinä tarkoituksessa, että jaksotukselta vältyttäisiin, se tulee kuitenkin jaksottaa työsuhteen päättymisestä lukien. Palkkaturvana maksettu lomakorvaus jaksotetaan maksamishetkestä lukien. Jaksotus tehdään jakamalla lomakorvaus/taloudellinen etuus henkilön päiväpalkalla. Päiväpalkka saadaan jakamalla viimeisimmän työsuhteen kuukausipalkka luvulla 21,5 ja lyhyemmältä ajalta maksettu palkka laskennallisten työpäivien määrällä (5 päivää/viikko). Palkkaan ei lueta lomarahaa, eikä korvausta pitämättä jääneestä vuosilomasta. Jaksotus tehdään vastaamaan täysiä työttömyysetuuspäiviä, jolloin tarvittava pyöristys suoritetaan alaspäin. Kalenteriviikkoon voi sisältyä enintään viisi jaksotuspäivää. Esimerkki 1 A on työsuhteessa ajalla 1.8.2002–31.1.2004. Hänen kuukausipalkkansa on 1 505 euroa. Työsuhteen päättyessä A saa irtisanomisajan palkkaa ajalta 1.–31.1.2004 ja lomakorvausta 1 000 euroa. A:n päiväpalkka on 1 505 : 21,5 = 70 euroa. Jaettaessa lomakorvaus (1 000 euroa) päiväpalkalla (70 euroa) saadaan jaksotusajaksi 14,28 päivää. Jaksotusaika pyöristetään alaspäin, joten oikeutta työttömyysetuuteen ei ole 14 päivältä. Jaksotusajan ensimmäinen päivä on 2.2.2004. Koska jaksotuspäiviä kuluu kalenteriviikossa viisi, jaksotusajan viimeinen päivä on 19.2.2004. Esimerkki 2 A on työsuhteessa ajalla 1.8.2002–31.1.2004. Hänen kuukausipalkkansa on 1 505 euroa. Työsuhteen päättyessä A saa irtisanomisajan palkkaa ajalta 1.–31.1.2004 ja työnantajaltaan 1 200 euron arvoisen tietokoneen. A:n päiväpalkka on 1 505 : 21,5 = 70 euroa. Jaettaessa saadun etuuden arvo (1 200 euroa) päiväpalkalla (70 euroa) saadaan jaksotusajaksi 17,14 päivää. Jaksotusaika pyöristetään alaspäin, joten oikeutta työttömyysetuuteen ei ole 17 päivältä. Jaksotusajan ensimmäinen päivä on 2.2.2004. Koska jaksotuspäiviä kuluu kalenteriviikossa viisi, jaksotusajan viimeinen päivä on 24.2.2004. Jos henkilö on saanut sekä työnantajan maksamaa taloudellista etuutta että lomakorvausta, etuudet lasketaan ennen päiväpalkalla jakamista yhteen ja muodostetaan yksi jaksotusaika. Esimerkki 3 A on työsuhteessa ajalla 1.8.2002–31.1.2004. Hänen kuukausipalkkansa on 1 505 euroa. Työsuhteen päättyessä A saa irtisanomisajan palkkaa ajalta 1.–31.1.2004. A saa lisäksi lomakorvausta 1 000 euroa ja 1 200 euron arvoisen tietokoneen. 38 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 A:n päiväpalkka on 1 505 : 21,5 = 70 euroa. Jaettaessa lomakorvaus ja taloudellinen etuus(1 000 + 1 200 euroa) päiväpalkalla (70 euroa) saadaan jaksotusajaksi 31,43 päivää. Jaksotusaika pyöristetään alaspäin, joten oikeutta työttömyysetuuteen ei ole 31 päivältä. Koska jaksotuspäiviä kuluu kalenteriviikossa viisi, jaksotusajan viimeinen päivä on 15.3.2004. Jaksotusaika kuluu samanaikaisesti korvauksettoman määräajan tai muun työvoimapoliittisen esteen aikana. Jos asiakas jättää työttömyysetuushakemuksensa palkkatietoineen heti työttömäksi jäätyään siten, että lomakorvauksen/taloudellisen etuuden jaksotus kohdistuu reilusti hakemuksessa ilmoitettuja päiviä pidemmälle, voit antaa jaksotusajasta asiakkaalle hylkäävän päätöksen. Lähetä päätöksen mukana asiakkaalle tt2-lomake omavastuuajalle. Kerro asiakkaalle päätöksessä, että päätöstä tullaan tarkistamaan jaksotuksen päättymisestä lukien hakijan toimitettua työttömyysajan ilmoituksen omavastuuajalta. Tämä lyhentää käsittelyaikaa. Jos lomakorvauksen jaksotus kohdistuu takautuvaan aikaan tai vain joitakin päiviä hakemuksessa ilmoitettua aikaa pidemmälle ajalle, ei erillistä hylkäävää päätöstä jaksotusajasta tule tehdä. Pyydä tällöin asiakasta täyttämään seuraava tt2-lomake omavastuuajan määrittämiseksi ja myönnön aloittamiseksi. Ilmoita samalla asiakkaalle, että päätös työttömyysetuudesta annetaan, kun työttömyysajan ilmoitus on toimitettu. Esimerkki 4 A jää työttömäksi 7.6.2010 lukien ja jättää työttömyysetuushakemuksen Kelalle heti ilmoittauduttuaan työttömäksi työnhakijaksi. Hakemuksen liitteinä olevista palkkatodistuksista käy ilmi työssäoloehdon täyttyminen ja lomakorvauksen määrä sekä päiväpalkka. Lomakorvauksen jaksotusajaksi tulee 22 päivää eli aika 7.6. – 6.7.2010. Hakemus otetaan työjonolta käsittelyyn 10.6. Käsittelijä antaa lomakorvauksesta hylkäävän päätöksen jaksotusajalle ja lähettää päätöksen liitteenä tt2-lomakkeen omavastuuajalle. 1.4.2.6.5. Rahakorvaus Kahden kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen lomautuksen alkamista tai sen aikana työaikapankista maksettu rahakorvaus estää työttömyysetuuden myöntämisen ajalta, jolle rahakorvaus jaksotetaan. Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista rahana nostettua suoritusta, jota vastaavaa vapaaaikaa ei ole pidetty. Rahanoston lisäksi rahakorvauksena pidetään sitä osaa nostetusta vapaa-ajasta, joka ylittää alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajan. Jos esimerkiksi työntekijä, jonka viikkotyöaika on 40 tuntia, pitää viikon työaikapankkivapaata ja nostaa työaikapankista 60 tuntia aikaa ja sitä vastaavan palkan, katsotaan 20 tunnin palkka jaksotettavaksi rahakorvaukseksi. Rahakorvauksena pidetään myös vapaa-aikaa ja sitä vastaavaa palkkaa silloin, kun vapaaaikaa nostetaan ajalle, jolle työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Jos työntekijä on esim. kokoaikaisesti lomautettu, hänen lomautuspäivinään pitämäänsä vapaata ja sitä vastaavaa palkkaa pidetään rahakorvauksena. 1.4.2.6.6. Rahakorvauksen jaksotusmenettely Työaikapankista nostettu rahakorvaus jaksotetaan henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman päiväpalkan perusteella. 39 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Päiväpalkka saadaan jakamalla viimeisimmän työsuhteen kuukausipalkka luvulla 21,5 ja lyhyemmältä ajalta maksettu palkka laskennallisten työpäivien määrällä (5 päivää/viikko). Palkkaan ei lueta lomarahaa, eikä korvausta pitämättä jääneestä vuosilomasta. Jaksotus tehdään vastaamaan täysiä työttömyysetuuspäiviä, jolloin tarvittava pyöristys suoritetaan alaspäin. Jaksotus kohdennetaan lomautusilmoituksen mukaisille lomautuspäiville. Jos työntekijä on esim. joka toinen viikko työssä ja joka toinen viikko lomautettuna, kohdistetaan jaksotettavat päivät lomautusajoille, mutta ei työviikkojen ajalle. Jos rahakorvaus on maksettu lomautuksen aikana, jaksotus voidaan tehdä rahakorvauksen maksamisajankohdasta lukien. Jos jaksotettavia päiviä on enemmän kuin lomautuspäiviä, nämä päivät eivät siirry jaksotettaviksi mahdollisen uuden lomautuksen aikana, ellei rahakorvausta ole nostettu kahden kuukauden kuluessa uudesta lomautuksesta. Jaksotusaika kuluu samanaikaisesti korvauksettoman määräajan tai muun työvoimapoliittisen maksamisen esteen aikana. 1.4.2.6.7. Yritysomaisuuden myyntivoitto Päätoimista yritystoimintaa harjoittaneella henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ajalta, jolle yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan (TTL 1290/2002 3 luku 7 § ja työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annettu asetus 1330/2002 3 luku). Siitä, ketä pidetään työttömyysturvalain tarkoittamassa mielessä yrittäjänä ja milloin yritystoiminta on päätoimista, kerrotaan kappaleessa Päätoiminen yritystoiminta. 1.4.2.6.7.1. Milloin myyntivoitto jaksotetaan? Myyntivoitto jaksotetaan päätoimista yritystoimintaa harjoittaneiden henkilöiden lopettaessa yritystoimintansa tai myydessä yritystoiminnan lopettamiseen liittyen yrityksensä omaisuutta. Myyntivoitto jaksotetaan silloin, kun: • • • • yritysomaisuus on myyty osuus yrityksestä on myyty koko maatila on luovutettu (myös sukupolvenvaihdokset) yritystoiminta on lopetettu, vaikka yritysomaisuutta ei ole myyty. Myyntivoitto jaksotetaan myös tilanteessa, jossa yhtiön osakas tai yhtiömies myy osuutensa yrityksen jatkaessa toimintaansa. Maatalousyrityksen osalta myyntivoitto jaksotetaan vain siinä tapauksessa, että koko yritystoiminta eli tila luovutetaan. Myyntivoiton jaksottaminen liittyy aina yritystoiminnan lopettamiseen. Yritystoiminnan lopettamisen edellytykset ovat muuttuneet 1.1.2013 lukien. Yritystoimintaa tarkastellaan työttömyysturvalain näkökulmasta joko toiminnassa olevana (aloitettu tuotannollinen ja taloudellinen toiminta jatkuu) taikka lopetettuna. Vaikkakin edellytykset ovat luonteeltaan työvoimapoliittisia, niitä voidaan käyttää hyväksi myös arvioitaessa, onko yrittäjän työskentelyä ja yritystoimintaa pidettävä lopetettuna. (TTL 2 luku 6–9 §) 40 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Yritystoiminta katsotaan pääsääntöisesti lopetetuksi, ellei muuhun arvioon ole aihetta, jos • • • • tuomioistuin on velallisen tai velkojan aloitteesta tehnyt päätöksen konkurssiin asettamisesta; osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan; muun yhtiön kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty kaikkien yhtiömiesten kesken sopimus; tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja henkilö on: a) luopunut yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta; b) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä; c) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä; ja d) jättänyt Verohallinnolle joko ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä; tai • muiden edellä mainittuihin verrattavien seikkojen perusteella on ilmeistä, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on kokonaan päättynyt. (TTL 2 luku 6 §) Omaa työtä yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla tekevän toiminnan lopettamisen edellytykset ovat väljemmät, koska omaa työtä tekevä ei ole välttämättä velvollinen rekisteröitymään Verohallinnon rekistereihin eikä ottamaan eläkevakuutusta. Päätoimisesti omassa työssään työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän siinä siihen ajankohtaan asti, jona työnhakijan esittämän selvityksen perusteella tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa. (TTL 2 luku 9 §) 1.4.2.6.7.2. Milloin myyntivoittoa ei jaksoteta? Myyntivoittoa ei jaksoteta, kun kyseessä on: • • • • • • maatilan osamyynti konkurssiin päättynyt yritystoiminta (paitsi jos tulee jaettavaa omaisuutta) avioerotilanne, jos yritystä ei myydä kolmannelle osapuolelle yritystoiminta, joka on kestänyt enintään 18 kuukautta myyntivoitto joka on saatu ennen yrityksen lopettamista edeltävää 6 kuukauden aikaa tai tilanne, jossa yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään 20 000 euroa, kun yritystoiminta päättynyt ja yrittäjän työttömyys alkanut 1.1.2014 tai sen jälkeen (31.12.2013 saakka raja-arvo on enintään 10 000 euroa, kun yritystoiminta päättynyt ja yrittäjän työttömyys alkanut 31.12.2013 tai sitä ennen; ks. jäljempänä uuden raja-arvon voimaantulosäännöksestä). Myytäessä ainoastaan osa maatilasta, esim. karja- tai maitokiintiöt, myyntituloa ei jaksoteta, vaan se otetaan työttömyysetuudessa huomioon soviteltavana tulona edellyttäen, että henkilöllä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Maatalousyrityksen osittaiseen luovuttamiseen liittyviä muita soviteltavia tuloja voivat olla esim. luovutuskorvaukset sekä peltojen vuokratulot. Jos yritystoiminta on päättynyt konkurssiin, ei yleensä ole jaksotettavaa myyntivoittoa eikä asiakkaalta edellytetä myyntivoittolaskelman tekemistä. Konkurssituomion jälkeen saattaa tulla sellaista jaettavaa omaisuutta, joka tulee ottaa huomioon jaksotuksessa, jolloin tehdään jaksotus konkurssituomion antamisajankohdasta lukien. Myyntivoittoa ei jaksoteta tilanteessa, jossa puolisot ovat yhdessä omistaneet yrityksen ja toinen puoliso lähtee yrityksestä (esim. maatila) saaden avioeron yhteydessä tasinkoa. Mikäli yrityksestä lähtevä puoliso myy osuutensa kolmannelle henkilölle, myyntivoiton jaksotus tehdään. Jos yritys on ollut avoliitossa olevien yhteisomistuksessa ja puoliso myy osuutensa erotilanteessa, myyntivoitto tulee jaksotettavaksi. 41 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Myyntivoiton jaksotusta ei suoriteta, jos yritystoiminta on kestänyt alle 18 kuukautta. Arvioitaessa yritystoiminnan kestoa, yritystoiminnan katsotaan alkaneen, kun varsinainen taloudellinen ja tuotannollinen toiminta on alkanut. Jos yritystoiminnan valmisteluun liittyy poikkeuksellisen työllistäviä seikkoja, yritystoiminnan voidaan katsoa olevan päätoimista jo ennen varsinaisen yritystoiminnan alkamista. Myyntivoittoa ei jaksoteta myöskään silloin, kun yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään 20 000 euroa. Taseen loppusumma tarkoittaa yrityksen lopettamista edeltäneen viimeisen tilikauden taseen loppusummaa. Tästä loppusummasta vähennetään yritystoimintaan kohdistuvat velat. Tasevertailussa ei oteta huomioon käyttöomaisuudesta tai muista pitkäaikaisista sijoituksista kuuden kuukauden aikana ennen lopettamista tai todisteellista keskeytymistä saatua myyntivoittoa. 31.12.2013 saakka voimassa ollutta enintään 10 000 euron raja-arvoa sovelletaan, jos yritystoiminta on päättynyt ja yrittäjän työttömyys on alkanut viimeistään 31.12.2013 tai sitä ennen. Se, koska hakijan yritystoiminta on päättynyt, ilmenee TE- toimiston antamasta työvoimapoliittisesta lausunnosta. Jos yritystoiminta on loppunut ja työttömyys alkanut 1.1.2014 tai sen jälkeen, sovelletaan korkeampaa 20 000 euron rajaa. Myyntivoittoa ei silloin jaksoteta, mikäli yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään 20 000 euroa. Korkeampaa rajaa sovelletaan aina silloin, kun yritystoimintaa harjoittaneen työnhakijan yritystoiminnan on työvoimapoliittisessa lausunnossa katsottu päättyneen aikaisintaan 1.1.2014 alkaen. Jos yritystoiminnan päättymisajankohta ei ilmene työvoimapoliittisesta lausunnosta, Kelan tulee tiedustella sitä TE-toimistolta. Voimaantulosäännöksessä puhutaan yritystoiminnan päättymisestä ja työttömyyden alkamisesta, jotka eivät ole sama asia kuin työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityminen. Siten tosiasiassa aiemmin yritystoimintansa lopettanut työnhakija ei voi tulla uusien säännösten piiriin siirtämällä työnhakijaksi rekisteröitymistään uuden lain voimaan tuloon asti. Yrityksen osaomistajan saaman myyntivoiton tasevertailu 1.1.2014 lukien suoritetaan siten, että jaksotettavan myyntivoiton rajana pidetään osaomistajuutta vastaavaa suhteellista osuutta 20 000 euron enimmäismäärästä. (ks. esimerkit 3 ja 5) Esimerkki 1 Työttömyysetuuden hakija on aloittanut yritystoimintansa 1.1.2010 ja lopettanut sen 20.3.2011. Yritystoiminta on kestänyt alle 18 kuukautta, joten mahdollista myyntivoittoa ei jaksoteta, eikä myyntivoittolaskelmaa tehdä. Esimerkki 2 Työttömyysetuuden hakija on aloittanut yritystoimintansa (toiminimi A) 1.9.2010. Hän poistaa toiminimen kaupparekisteristä 31.8.2011 ja jatkaa yrittämistä kommandiittiyhtiön muodossa 1.9.2011 lähtien. Yritystoiminta lopetetaan 15.4.2012. Henkilön yritystoiminta on kestänyt yli 18 kuukautta, joten mahdollisen myyntivoittojaksotuksen selvittämiseksi on suoritettava tasetarkastelu eli selvitettävä jääkö viimeisen tilikauden taseen loppusumma enintään 20 000 euroa. Esimerkki 3 Työttömyysetuuden hakija on toiminut yrittäjänä yli 18 kk työskentelemällä johtavassa asemassa osakeyhtiössä, josta hän on omistanut 50 %. Osakeyhtiö on myyty 15.3.2012. Tilikaudelle 1.1.–31.12.2011 vahvistetun taseen loppusumma on 37 000 euroa. Taseesta ilmenee, että yrityksellä on lyhyt- ja pitkäaikaisia velkoja yhteensä 17 000 euroa. Kun taseen loppusummasta vähennetään velkojen määrä, saadaan tulokseksi 20 000 euroa. Hakijan omistusosuuden (50 %) mukainen osuus taseen loppusummasta on 10 000 euroa, mikä on samansuuruinen 42 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 kuin hänen suhteellinen osuutensa (50 %) 20 000 euron enimmäismäärästä (10 000 euroa), joten mahdollista myyntivoittoa ei jaksoteta eikä myyntivoittolaskelmaa tarvitse tehdä. Esimerkki 4 A on lopettanut pitkäaikaisen ja päätoimisen yritystoimintansa 15.4.2014 ja hakenut työttömyysetuutta 15.5.2014 alkaen. Viimeisen vahvistetun tilikauden 1.1.- 31.12.2013 taseen loppusumma on 18 000 euroa. Yrityksen pitkäaikaiset velat ovat 6 000 euroa. Erotus 12 000 euroa ei ylitä raja-arvoa 20 000 euroa, eikä yritystoiminnan myyntivoittoa jaksoteta. Esimerkki 5 B omistaa 30 % X Oy:n osakekannasta. Yritystoiminta lopetetaan. Yrityksen viimeisen vahvistetun tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on 30 000 euroa. Myyntivoitto on selvitettävä. B:n omistusoikeuden (30%) mukainen jaksotettava myyntivoitto on 9 000 euroa. 1.4.2.6.7.3. Myyntivoiton selvitys Myyntivoiton selvityslomaketta tarvitaan myyntivoiton jaksottamisen selvittämiseen. Myyntivoiton selvityksen tekeminen on 31.12.2012 asti edellytys myös sille, että TE-toimisto voi katsoa henkilön työttömäksi, joten saadakseen työttömyysetuutta hakijan on tehtävä myyntivoiton selvitys, vaikka mitään myyntivoittoa ei muodostuisikaan. Kelan on aina otettava vastaan myyntivoiton selvityslomake ja annettava asiakkaalle todistus lomakkeen vastaanottamisesta. 1.1.2013 alkaen myyntivoittolaskelman jättämistä ei edellytetä työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisena edellytyksenä. Kelan ei siten tarvitse 1.1.2013 jälkeen antaa asiakkaalle todistusta myyntivoittolaskelman vastaanottamisesta TE-toimistoa varten. Myyntivoittolaskelma on kuitenkin jätettävä etuuden maksajalle silloin, kun myyntivoitto voi tulla jaksotettavaksi. Laskelmaa tarvitaan myyntivoiton jaksottamisen selvittämiseen. Kun henkilö hakee työttömyysetuutta yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä, pyydä asiakkaalta myyntivoiton selvityslomake riippumatta siitä, onko yritysomaisuus myyty vai ei. Jos Kelassa olevista tiedoista käy kuitenkin ilmi, että yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta tai päättynyt konkurssiin, ei myyntivoiton selvityslomaketta tarvitse pyytää. Jos em. seikat eivät käy ilmi Kelan tiedoista tai työvoimapoliittisesta lausunnosta, pyydä asiakasta toimittamaan myyntivoiton selvityslomake yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä. Myyntivoiton selvityslomakkeen lisäksi voit tarvita myyntivoiton jaksottamista varten muitakin asiakirjoja. Pyydä selvitykset asiakkaalta vain, mikäli ne eivät selviä Kelassa olevista tai Kelan saatavissa olevista tiedoista, tai asiaa täytyy muuten selvittää tarkemmin. Myyntivoiton selvittämiseksi tarvittavia asiakirjoja ovat: • • • • • • • myyntivoiton selvityslomake konkurssihakemuksen kopio viimeisimmän täyden päättyneen tilikauden tuloslaskelma ja tase viimeisimmän tilikauden (vajaa) tuloslaskelma ja tase kauppakirja yrityksen tai yritysomaisuuden myynnistä selvitys mahdollisista omaisuuden myyntikuluista (jos asiakas haluaa ne esittää) luotettava selvitys omaisuuden reaaliarvosta (tarvittaessa) 43 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 • eläkelaitoksen todistus YEL-/MYEL-vakuutuksen päättymisestä (YEL-/MYEL-vakuutuksen vuositulo on nähtävissä järjestelmästä) • selvitys yritystoiminnan kestosta (ei tarvita välttämättä, jos selviää esim. YTJ-rekisteristä) • selvitykset lopettamistoimenpiteistä (tarvittaessa voidaan pyytää selvitys, esim. että yritys poistettu ennakonperintä-, kauppa- tai alv-rekisteristä) • selvitys hakijan vastattavaksi jääneistä yritystoimintaan kohdistuvista veloista (osakeyhtiössä ei ole välttämättä taseessa oleva velka) • verottajan kiinteistöverotiedot (maatalousyrittäjät lähinnä) Lisäksi avoimesta, kommandiitti- tai osakeyhtiöstä pyydetään tarpeen mukaan • • • • selvitys, jossa näkyy hakijan osuus yhtiöstä (yhtiösopimus, verolomake 35, veroilmoitus) kauppakirja yhtiöosuuden/osakkeiden myynnistä selvitys palkasta, jos on ollut TEL-vakuutettu selvitys osakkeiden hankintahinnasta ja myyntikuluista (asiakkaan halutessa). 1.4.2.6.7.4. Tasetarkastelu Tasetarkastelussa selvitetään yritystoiminnan laajuus viimeisen täyden tilikauden taseen perusteella. Hakija toimittaa myyntivoiton selvityslomakkeen liitteinä tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelman ja taseen avulla lomakkeen tietojen paikkansapitävyyttä voidaan epäselvissä tilanteissa arvioida. Lomakkeella ilmoitettuja tietoja verrataan esim. silloin, kun yritysomaisuutta ei ole myyty ja jaksotus tehdään netto-omaisuuden perusteella. Taseesta voidaan tällöin varmistaa poistamattoman hankintamenon määrä. Taseesta voidaan yleensä määrittää myös se, onko yritysomaisuutta edelleen myymättä ja tulisiko tämä huomioida myyntivoiton ohella. Myös yrityksen velkojen määrä voidaan tarkistaa taseen "vieraasta pääomasta". Tuloslaskelma kertoo, mitä tilikauden aikana on myyty ja ostettu, sekä sen, onko yrityksen tulos ollut voitollinen vai tappiollinen. Myös myyntivoitto kirjataan tuloslaskelmaan. Taseesta voidaan todeta, mitä omaisuutta ja velkoja yrityksellä on tilikauden päättyessä. Taseen "vastaavaa puolelle" on kirjattu varallisuus, joka yrityksellä on käytössään. Taseen "vastattavaa puolelle" on kirjattu ne menot, joista yritys on vastuussa varallisuudellaan sekä oma pääoma. Jos yrityksellä ei ole tasetta sen vuoksi, että yrityksellä ei ole velvollisuutta pitää kahdenkertaista kirjanpitoa (esim. ammatinharjoittajat ja maatalousyrittäjät), tai tasetta ei muusta syystä ole tosiasiallisesti laadittu, taseen loppusumma tarkoittaisi yrityksen omaisuusluettelosta vastaavana ajankohtana ilmeneviä varoja. Omaisuusluettelo laaditaan viimeisimmän tilikauden päättyessä vallinneiden olosuhteiden mukaisena. Esim. jos tilikausi on kalenterivuosi ja yritystoiminta loppuu toukokuun alussa, käytetään edellisen vuoden 31.12. tilanteen mukaan vahvistettua tasetta. Tarkastelu tehdään vähentämällä varoista yritystoiminnan senhetkiset velat. Kun yritys myy omaisuuttaan, mahdollinen myyntivoitto kirjataan tuloslaskelmaan joko "liiketoiminnan muihin tuottoihin" tai "satunnaisiin tuottoihin". Tuloslaskelmaan kirjattu myyntivoitto on laskettu vähentämällä kauppahinnasta omaisuuden poistamatta oleva hankintameno. Taseessa yrityksen omaisuus on kirjattu "vastaavaa puolelle". "Käyttöomaisuudella" ja muilla pitkäaikaisilla sijoituksilla tarkoitetaan samaa kuin taseen pysyviin vastaaviin kuuluvalla omaisuudella. "Käyttöomaisuus" sisältää mm. yrityksen liikearvon, rakennukset, koneet sekä kaluston. "Vaihto-omaisuuteen" on kirjattu yrityksen varaston arvo. "Rahoitusomaisuus" sisältää mm. yrityksen myyntisaamiset, jotka kertovat paljonko yritys on vielä saamassa asiakkailtaan sekä rahatilit (ei jaksotettavaa). Taseen "vastattavaa puolelle" on kirjattu yrityksen vastuut; eli 44 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 ne sitoumukset, jotka yritystoiminnan päättyessä on katettava ennen kuin yrityksen varallisuus voidaan jakaa osakkaiden kesken. "Oma pääoma" sisältää osakkaiden yritykseensä sijoittamat varallisuuserät, joilla ei ole merkitystä myyntivoiton määrittämisessä. "Vieraspääoma" sisältää yrityksen lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset velat. Jos taseen loppusumman ja velkojen erotus on enintään 20 000 euroa, katsotaan yritystoiminta niin vähäiseksi, ettei yrityksen lopettamiseen liittyvää myyntivoittoa oteta huomioon eikä laskelmaa tarvit-se tarkemmin tehdä. Asiakkaan on kuitenkin vahvistettava antamansa tiedot oikeiksi allekirjoittamal¬la myyntivoiton selvityslomake. Liitteenä tulee toimittaa viimeisen täyden tilikauden tase tai jos sellaista ei ole tehty, oikeaksi vahvistettu sen hetkinen omaisuusluettelo. (ks. raja-arvon voimaantulon soveltamisohje.) 1.4.2.6.7.5. Myyntivoiton määrittely Kun omaisuus on myyty, myyntivoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta: • oletettuna hankintamenona 50 %; tai • omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta aiheutuneiden kulujen yhteismäärä, jos se on suurempi kuin hankintameno-olettama. Käyttöomaisuudesta tai muista pitkäaikaisista sijoituksista saatua myyntivoittoa pidetään yritystoiminnan lopettamiseen liittyvänä tulona myös silloin, kun se on saatu yritystoiminnan lopettamista edeltävien kuuden kuukauden aikana. Näin on myös silloin, kun omistaja on nostanut myyntivoiton yksityiskäyttöön. Jos käyttöomaisuuden myynnistä saatu tulo sisältyy yrityksen rahoitusomaisuuteen, sitä ei oteta huomioon myyntivoittoa laskettaessa, jotta myydyn omaisuuden arvo ei tule otetuksi huomioon kahteen kertaan. Myös verovapaat myyntivoitot esim. sukupolvenvaihdosluovutukset jaksotetaan myyntivoittona. Myyntivoittona ei kuitenkaan oteta huomioon yrittäjän- tai maatalousyrittäjän omana asuntona käyttämän rakennuksen arvoa. Jaksotettavana yritysomaisuutena ei pidetä yrityksen rahoitusomaisuutta. Rahoitusomaisuutta ovat rahat, pankki- ja tilisaamiset, saamavekselit sekä muut vastaavat rahoitusvarat. (Laki elinkeinotulon verottamisesta 360/1968 9 §) Saadusta myyntivoitosta vähennetään myyjän vastattaviksi jäävät yritystoimintaan kohdistuvat velat ja velkojen erääntyneet korot. Velat voidaan vähentää myös siinä tapauksessa, että yrittäjä on henkilökohtaisesti joko velka- tai takaussitoumuksen perusteella vastuussa yritystoimintaan liittyvästä velasta. Velan luonteesta yritystoiminnan velkana on tällöin kuitenkin esitettävä luotettava selvitys esim. pankin todistus velan käyttötarkoituksesta. Yrityksen taseesta ilmenevää velkaa voidaan yleensä pitää yritystoiminnan velkana. Myyntivoitto jaksotetaan myös tilanteessa, jossa yhtiön osakas tai yhtiömies myy osuutensa yrityksen jatkaessa toimintaansa. Kun koko yritys myydään ja omistajia on useampia, myyntivoitto jaetaan omistajien kesken heidän omistusosuuksiensa suhteessa. Yhtiömiehen tai osakkaan myydessä osuutensa pidetään myyntihintana kauppahintaa. Jos henkilö myy osuuksia ja osakkeita yrityksen jatkaessa toimintaansa, myyntivoitto lasketaan hankintameno-olettaman avulla, ellei todellinen hankintahinta ja myynnistä aiheutuvat kustannukset ole suuremmat kuin hankintamenoolettaman mukainen määrä. Esimerkki 1 Henkilöt myyvät puoliksi omistamansa avoimen yhtiön sekä sen käyttöomaisuuden 100 000 eurolla. Yritystoiminta on aloitettu vuonna 1980. Taseesta ilmenevä käyttöomaisuuden 45 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 verotuksessa poistamatta oleva määrä on 8 500 euroa. Myyntihinnasta vähennetään hankintameno-olettaman mukainen määrä, koska tämä johtaa hakijalle edullisempaan tulokseen eli 100 000 – (100 000 x 50 %) = 50 000. Saatu myyntivoitto puolitetaan omistajien kesken. Esimerkki 2 Henkilöt myyvät puoliksi omistamansa avoimen yhtiön sekä sen käyttöomaisuuden 100 000 eurolla. Yritystoiminta on aloitettu vuonna 1980. Käyttöomaisuuden taseesta ilmenevä verotuksessa vielä poistamatta oleva määrä on 8 500 euroa. Hakijoilla on yritystoiminnasta aiheutunutta velkaa, jonka suorittamisesta he ovat henkilökohtaisesti sitoutuneet vastaamaan yhteensä 50 000 eurolla. Myyntivoitto lasketaan seuraavasti: 100 000 – (100 000 x 50 %) = 50 000 – 50 000 = 0 euroa. Esimerkki 3 Henkilö lopettaa yritystoiminnan. Käyttöomaisuutta (metsätyökoneita) ei saada myydyksi heti. Käyttöomaisuuden taseesta ilmenevä poistamatta oleva hankintameno on 60 000 euroa. Hakija esittää koneet myyneen maahantuojan selvityksen koneiden takaisinostohinnasta, jonka mukainen arvo on enintään 43 000 euroa. Reaaliarvosta voidaan vähentää omaisuuden poistamatta oleva hankintahinta tai hankintameno-olettama. Koska poistamatta oleva hankintameno johtaa hakijalle edullisempaan tulokseen, voidaan tätä määrää käyttää. Myyntivoittoa ei muodostu, koska poistamatta oleva hankintameno on suurempi kuin reaaliarvo. Esimerkki 4 Henkilö lopettaa yritystoiminnan. Hän myy yrityksen käyttöomaisuuteen kuuluvan pakettiauton 5 000 eurolla. Yrityksen varastoa, arvoltaan 17 500 euroa, ei myydä. Myyntivoitto lasketaan siten, että sekä myyntivoitto myydystä omaisuudesta että myymättä olevan omaisuuden nettoarvo jaksotetaan. Myytäessä osakkeita tai osuuksia myyntivoitto lasketaan hankintamenoolettaman avulla, elleivät hankintahinta ja myynnistä aiheutuneet todelliset kustannukset ole suuremmat, kuin hankintameno-olettaman mukainen määrä. Esimerkki 5 Henkilö myy 50 %:n osuutensa osakeyhtiön osakepääomasta 50 000 eurolla osayhtiön jatkaessa toimintaansa. Henkilölle on aiheutunut kuluja myynnistä 1 700 euroa. Osakkeiden hankintahinta on ollut 10 000 euroa. Yritystoiminta on aloitettu 1990. Myyntihinnasta vähennetään hankintameno-olettaman mukainen määrä, koska tämä johtaa hakijalle edullisempaan loppu-tulokseen eli: 50 000 – (50 000 x 50 %) = 25 000 euroa. Kun omaisuutta ei ole myyty tai jos se on myyty vain osittain, myyntivoitto lasketaan nettoomaisuuden perusteella. Netto-omaisuus saadaan vähentämällä omaisuuden reaaliarvosta joko hankintameno-olettaman mukainen määrä taikka omaisuuden poistamatta oleva hankintameno. Omaisuuden reaaliarvolla tarkoitetaan todellista, esim. kirjanpitäjän arvioon perustuvaa, määrää. Hakijan tulee esittää luotettava selvitys omaisuuden arvosta. Netto-omaisuudesta vähennetään yritystoimintaan kohdistuvat velat ja velkojen erääntyneet korot. 46 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.4.2.6.7.6. Myyntivoiton jaksotusmenettely Myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella tai täysimääräisen peruspäivärahan määrän perusteella, jos sen määrä on kuukaudessa suurempi kuin työtulo. Työtulona pidetään henkilön yritystoimintaa koskevan eläkevakuutuksen perusteena olevaa työtuloa. Jos henkilöllä ei ole yritystoimintaa koskevaa eläkevakuutusta, tai jos eläkevakuutuksen suuruus on ollut ilmeisessä epäsuhteessa yritystoiminnan suuruuteen, käytetään jaksotuksessa sitä työtuloa, jonka perusteella henkilön olisi tullut eläkevakuutus ottaa. Jos eläkevakuutuksen ottaminen on laiminlyöty, voidaan yleensä käyttää vakuutusmuodon vähimmäismääriä. YEL-työtulon alaraja vuonna 2013 on 7 303,99 euroa vuodessa (vuonna 2012 7105,84 €/v, vuonna 2011 6 896,69 €/v ja vuonna 2010 6 775,60 €/v). Esimerkki 1 Henkilön eläkevakuutus on lakannut vuonna 2009, koska hänelle on myönnetty vapautus vakuuttamisvelvollisuudesta sillä perusteella, että vakuutusturva on ollut riittävä TEL:n mukaisen eläkevakuutuksen perusteella. Hakija myy palkkatyön ohella hoitamansa yrityksen ja saa myyntivoittoa 12 000 euroa. Yrityksestä hakijalle kertynyt tulo on ollut keskimäärin 1 200 euroa kuukaudessa. Saatu myyntivoitto voidaan jaksottaa tämän tulon perusteella. Esimerkki 2 Henkilön eläkevakuutus on 840 euroa/kk. Hän esittää selvityksen siitä, että vakiintunut tulotaso on ollut 2 500 euroa/kk. Myyntivoitto voidaan jaksottaa esitetyn selvityksen perusteella. Myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella ja lasketaan, kuinka monen kuukauden työtuloa myyntivoitto vastaa. Jos jaksotuksen jälkeen jää jakojäännöstä, kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää. Jaksotus tehdään siten, että myyntivoitto jaetaan vakuutuksen kuukausimäärällä. Erotukseksi jäävä vajaan kuukauden myyntivoitto muunnetaan päiviksi jakamalla määrä eläkevakuutuksen päiväkohtaisella määrällä. Jaksotus tehdään vastaamaan täysiä työttömyyspäivärahapäiviä, jolloin tarvittava pyöristys tehdään alaspäin. Esimerkki 3 Henkilö lopettaa yritystoiminnan. Hän myy yrityksensä käyttöomaisuuden 1.10.2011 saaden tästä myyntivoittoa 12 000 euroa. Henkilön yritystoimintaan liittyvän eläkevakuutuksen määrä on 740 euroa kuukaudessa. Myyntivoitto jaksotetaan 1.10.2011 lukien siten, että henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 16 kuukauteen. 1.4.2.6.7.7. Jaksotuksen alkamisajankohta Myyntivoitto jaksotetaan yrityksen lopettamisesta lukien. Jos yritystoiminnan laatu tai muut erityiset seikat sitä puoltavat eikä yritysomaisuutta ole saatu myytyä, voidaan jaksotus hakijan pyynnöstä luotettavan selvityksen perusteella suorittaa myyntihetkestä lukien. Erityisenä syynä voidaan yleensä pitää esim. myymättä olevan omaisuuden korkeaa arvoa, jonka johdosta oikeudeton aika muodostuisi kohtuuttoman pitkäksi. Yritystoiminta katsotaan pääsääntöisesti lopetetuksi, ellei muuhun arvioon ole aihetta, jos 1. 2. 3. 4. tuomioistuin on velallisen tai velkojan aloitteesta tehnyt päätöksen konkurssiin asettamisesta; osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan; muun yhtiön kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty kaikkien yhtiömiesten kesken sopimus; tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja henkilö on: 47 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 a) luopunut yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta; b) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä; c) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä; ja d) jättänyt Verohallinnolle joko ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä; tai 5. muiden edellä mainittuihin verrattavien seikkojen perusteella on ilmeistä, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on kokonaan päättynyt. (TTL 2 luku 8 §) Myös hakijan oma ilmoitus ja ajankohta, josta työ- ja elinkeinotoimisto katsoo yritystoiminnan päättyneeksi, ovat viitteitä lopettamishetkestä, josta myyntivoiton jaksotus voidaan aloittaa. Jos yritystoiminta on päättynyt konkurssiin ja työttömyysetuuden saajalle tulee konkurssituomion jälkeen sellaista jaettavaa omaisuutta, joka tulee ottaa huomioon jaksotuksessa, tehdään jaksotus konkurssituomion antamisajankohdasta lukien, ei yrityksen lopettamisajankohdasta lukien. 1.4.2.6.7.8. Jaksotuksen enimmäisaika Yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan enintään 24 kuukauden ajalle. Jos hakija täyttää palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon myyntivoiton jaksotusaikana, hän saa oikeuden työttömyyspäivärahaan. Jaksotus ei siten estä työttömyyspäivärahan saamista työssäoloehdon täyttymisestä lukien. Palkansaajan työssäoloehdon täyttyminen kumoaa aikaisemmin vahvistetun myyntivoiton jaksotuksen. Myyntivoiton jaksotus ei keskeydy vaan sitä ei tässä tapauksessa enää jatketa. Esimerkki X Oy:n toimitusjohtaja A myy 14.6.2012 kaikki omistamansa yrityksen osakkeet, yhteensä 30 % osakekannasta B:lle ehdoin, että omistus- ja hallintaoikeus siirtyy kun kauppahinta on kokonaan maksettu. Samalla A sitoutuu toimimaan edelleen yrityksen toimitusjohtajana 31.12.2013 saakka. B saa maksettua kauppahinnan A:lle 31.12.2012, mistä lähtien A:lla ei ole enää yrittäjän asemaa. A jää työskentelemään yrityksessä toimitusjohtajana ja hänen palkansaajan työssäoloehtonsa täyttyy 1.1.2013 – 30.8.2013. A saamaa myyntivoittoa ei jaksoteta, koska hän on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon, vaikka hän jäisi 1.1.2014 lukien työttömäksi. 1.4.2.7. Työriita Työriidan aikana työttömyysetuutta ei makseta työnhakijalle, joka on: • joutunut työttömäksi välittömästi työlakon tai työsulun johdosta; tai • joutunut työttömäksi välillisesti työlakon tai työsulun johdosta, jos voidaan päätellä, että työriidan tarkoituksena on aikaansaada muutoksia myös hänen työ- ja palkkasuhteisiinsa. Välittömästi lakon tai työsulun johdosta työttömäksi joutunut on henkilö, joka kuuluu lakon tai työsulun osapuolena olevaan työntekijäjärjestöön. Välillisesti työttömäksi joutunut on esimerkiksi henkilö, joka tekee samaa työtä kuin lakossa olijat kuulumatta kuitenkaan samaan työntekijäjärjestöön. 48 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Esimerkki A työskentelee rakennustyömaalla, jossa työnteko on keskeytynyt työnseisauksen vuoksi. A ei kuulu työriidan osapuolena olevaan työntekijäjärjestöön, mutta hän tekee samaa työtä, kuin lakossa olevat työntekijät. A:n voidaan katsoa joutuneen työttömäksi sellaisen työlakon johdosta, jonka tarkoituksena on saada muutoksia myös hänen työ- ja palkkaussuhteisiinsa. A ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen työnteon estymisen ajalta. Jos henkilö on ennen työsuhteisiinsa vaikuttavan lakon alkamista ollut kokonaan lomautettu, työttömyysetuutta maksetaan myös lakon ajalta edellyttäen, että lomautusilmoitus on annettu ennen lakkovaroitusta tai työsulkuilmoitusta. Jos henkilön työnteko estyy sellaisen lakon takia, jolla ei ole välitöntä eikä välillistä vaikutusta hänen työ- tai palkkasuhteisiinsa, työttömyysetuus maksetaan lakon ajalta tilanteesta riippuen joko täytenä tai soviteltuna. Omavastuuaikaa ei oteta. 1.4.3. Erityiset edellytykset Työvoimaviranomaisen tutkimien työvoimapoliittisten edellytysten ja Kelan tutkimien yleisten saamisedellytyksien (esim. työkykyisyys, estävät etuudet) lisäksi työmarkkinatuen hakijan tulee täyttää työmarkkinatuelle asetetut erityiset saamisedellytykset. 1.4.3.1. Oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen Työmarkkinatukeen on oikeus työttömällä työnhakijalla: • joka ei täytä työssäoloehtoa; tai • jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt työttömyyspäivärahan enimmäismaksuajan täyttymisen tai lisäpäivien päättymisen vuoksi; ja • joka on taloudellisen tuen tarpeessa (tarveharkinta) 1.4.3.2. Työmarkkinatuen odotusaika 1.4.3.2.1. Odotusajan tutkiminen Kela asettaa työmarkkinatuen odotusajan 1.1.2015 lukien (TTL 7 luku 2 §). Työmarkkinatukea maksetaan enintään 21 viikon odotusajan jälkeen, jos henkilö muutoin täyttää työmarkkinatuen saamisen edellytykset. TE-toimisto asettaa viimeistään 31.12.2014 alkavan odotusajan ja odotusajasta pyydetään TEtoimistolta lausunto. Odotusaika. Esimerkki 1 Henkilö on työkokeilussa 1.8.2014-27.5.2015. Kelaan saapuu myöhemmin tieto, että K6-lausunnon mukainen rajoitus poistui jo 28.12.2014 (henkilö kerrytti seuraamuksen täyteen 21 kalenteriviikon ajan eli etuusoikeus on palautunut 2 49 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla). Odotusaika tulee tutkittavaksi 29.12.2014 alkaen ja odotusajan asettaa TE-toimisto. Odotusajan asettamista ei tarvitse tutkia, kun: 1. henkilö on suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeisen tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen 2. henkilön oikeus työmarkkinatukeen alkaa välittömästi työttömyysturvalain 6 luvun 7 tai 9 §:ssä tarkoitetun työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä 3. henkilö on saanut vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuollon palveluja ja suorittanut hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaiset opinnot (ns. mukautetut opinnot). Kela saa lähtökohtaisesti tiedon henkilön koulutuksesta työvoimapoliittisen lausunnon koulutuskoodista. Jos henkilö on suorittanut vaadittavan koulutuksen, hänen koulutuskoodinsa on muu kuin 00-30- tai 90-99- alkuinen. Jos henkilön koulutuskoodin alku on 00-30 tai 90-99 mutta hän esittää Kelalle todistuksen tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen suorittamisesta (tutkintotodistus tai muu vastaava asiakirja), odotusaikaa ei tutkita ja henkilöä kehotetaan toimittamaan tieto koulutuksestaan myös TE-toimistolle. Uutta työvoimapoliittista lausuntoa ei pyydetä, koska koulutuskoodi ei ole työvoimapoliittinen edellytys eikä siten sitova osa työvoimapoliittista lausuntoa. Jos henkilön suorittaman koulutuksen laadusta on epäselvyyttä, häntä voi pyytää selvittämään koulutuksen sisältöä tarkemmin itse tai, jos henkilö on esittänyt vieraskielisen tutkintotodistuksen, pyytää häntä selvittämään tutkinnon sisältöä sekä tarvittaessa tiedustella TE-toimiston näkemystä asiassa. Jos henkilö toimittaa ulkomaisen tutkintotodistuksen, jonka sisällöstä ei ole mahdollista saada selvää, häntä voi pyytää esittämään siitä luotettavan käännöksen. Kela ei tutki ulkomailla suoritetun tutkinnon hyväksyttävyyttä Suomessa eikä asiakkaalta edellytetä vastaavuustodistuksen esittämistä. Jos henkilö on hakenut muutosta odotusajasta annettuun päätöksen ja hän vetoaa suorittamaansa koulutukseen, TE-toimistolta ei pyydetä lausuntoa koulutuksesta muutoksenhakua varten. Henkilö on voinut päättää opintonsa niin, että hän ei ole enää työttömyysturvalaissa tarkoitettu päätoiminen opiskelija, mutta hän ei ole vielä saanut tutkintotodistusta. Hänelle tulee tällöin odotusaika tutkittavaksi, sillä hän ei ole suorittanut tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Henkilön suoritettua tutkinnon ja esitettyä siitä Kelalle tutkintotodistuksen, työmarkkinatukea voidaan alkaa maksamaan tutkinnon suorittamispäivää seuraavasta päivästä alkaen, jos hän täyttää tällöin muut työmarkkinatuen saamisen edellytykset. Muun muassa vammaisilla ei välttämättä ole edellytyksiä suorittaa koko ammatillisia valmiuksia antavaa tutkintoa. Vammainen voi kuitenkin suorittaa esimerkiksi osia tutkinnosta (ns. mukautetut opinnot). Tällaisessa tilanteessa vammaisen suorittamia opintoja voidaan pitää verrannollisena muiden työnhakijoiden suorittamiin tutkintoihin, eikä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisten opintojen suorittaneelle sen vuoksi aseteta odotusaikaa. Odotusaika tutkitaan myös silloin, kun henkilö on joskus täyttänyt työssäoloehdon, mutta työssäoloehto ei ole enää voimassa eikä kyse ole peruspäivärahaan oikeutetusta henkilöstä. 50 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.4.3.2.2. Odotusajan asettaminen alkamaan Odotusaika alkaa kaikilla työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitymisestä, sitä myöhemmästä päätoimisten opintojen päättymisestä, korvauksettoman määräajan päättymisestä, tai työssäolovelvoitteen täyttymisestä. Työvoimakoulutus ja työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu ei ole odotusaika-säännöksessä mainittua päätoimista opiskelua. Jos kyse on koulutusta vailla olevasta alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka on menettänyt etuusoikeutensa, koska 1) hän ei ole hakenut opiskelupaikkaa, 2) on omalla menettelyllään aiheuttanut, ettei tule valituksi opiskelupaikkaan tai 3) on kieltäytynyt opiskelupaikasta (ns. nuoria koskeva rajoitus), odotusaika asetetaan nuoren toimittua 21 kalenteriviikkoa työttömyysturvalain 2 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Jos nuoren työttömyysetuusoikeus palautuu edellä mainitulla tavalla työllistymistä edistävän palvelun aikana, odotusaika alkaa vasta työllistymistä edistävän palvelun päättymisestä (mukaan lukien työvoimakoulutus ja työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu). Tämä poikkeus koskee ainoastaan alle 25-vuotiasta nuorta, joka on menettänyt etuusoikeutensa nuorten rajoituksen takia. Jos nuori on menettänyt etuusoikeutensa esimerkiksi korvauksettoman määräajan takia, hänelle asetetaan odotusaika normaalisti korvauksettoman määräajan päättymisestä. Mikäli työvoimapoliittisessa lausunnossa henkilön koulutuskoodin alku on 00-30 tai 90-99, odotusajan asettaminen tutkitaan. Odotusajan asettaminen tutkitaan ja odotusaika alkaa, kun: 1. henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi tai sitä myöhemmästä päätoimisten opintojen päättymisestä. Henkilön tulee olla työttömyysturvalain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettu työtön kokoaikatyötä hakeva työnhakija. Aikana, jolloin työnhakija ei hae kokoaikatyötä (A2-lausunto) tai jolloin työnhakija ei ole työtön (A3-lausunto), odotusaikaa ei tutkita eikä odotusaikaa aseteta alkamaan. 2. korvaukseton määräaika päättyy. Odotusajan asettaminen tutkitaan myös, jos korvaukseton määräaika päättyy kesken työllistymistä edistävän palvelun (poislukien omaehtoinen opiskelu ja työvoimakoulutus), jolloin odotusaika estää etuuden maksamisen palvelun ajalta. Tämä koskee myös alle 25-vuotiasta koulutusta vailla olevaa nuorta. 3. työssäolovelvoite täyttyy. Odotusajan asettaminen tutkitaan myös, jos työssäolovelvoite täyttyy kesken työllistymistä edistävän palvelun (poislukien omaehtoinen opiskelu ja työvoimakoulutus), jolloin odotusaika estää etuuden maksamisen palvelun ajalta. Tämä koskee myös alle 25-vuotiasta koulutusta vailla olevaa nuorta sekä R-lausunnon mukaisen työssäolovelvoitteen täyttymistä. 4. siitä ajankohdasta, kun koulutusta vailla olevan alle 25-vuotiaan nuoren oikeus työttömyysetuuteen palautuu työttömyysturvalain 2 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Koulutusta vailla olevat nuoret (K6-K8-lausunnot) (ks. lisää alta) tai; 5. jos koulutusta vailla olevan alle 25-vuotiaan nuoren oikeus työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen palautuu työttömyysturvalain 2 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla työllistymistä edistävän palvelun aikana (K6-K8-lausuntojen mukainen rajoitus poistuu), odotusaika tutkitaan ja asetetaan vasta työllistymistä edistävän palvelun päättymisestä (mukaan lukien työvoimakoulutus ja työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu) (ks. lisää alta). Esimerkki 2 51 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi torstaina 8.1.2015. Odotusajan viimeinen päivä on keskiviikko 3.6.2015, jonka jälkeen hänelle maksetaan työmarkkinatukea, jos muut työmarkkinatuen saamisen edellytykset täyttyvät. Esimerkki 3 Henkilö ilmoittautuu 1.2.2015 työttömäksi työnhakijaksi erottuaan työstä ilman pätevää syytä. Hänelle asetetaan korvaukseton määräaika, jonka päätyttyä hänelle asetetaan odotusaika. Esimerkki 4 TE-toimisto on asettanut henkilölle odotusajan ajalle 5.8.2014 – 29.12.2014 ja myöhemmin ajalle 27.10.2014 – 8.1.2015. Lisäksi henkilölle on 13.11.2014 annettu työvoimapoliittinen lausunto A2 (ei hae kokoaikatyötä) 13.11.2014 lukien. Hän ilmoittaa 7.1.12015 hakevansa kokoaikatyötä, minkä johdosta hän saa lausunnon 7.1.2015 lukien ja Kela tutkii odotusajan asettamisen 7.1.2015 lukien. Esimerkki 5 Työllistymistä edistävän palvelun päättymisen jälkeen henkilö saa A1lausunnon. Hänellä ei ole peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Odotusaikaa ei aseteta, koska kyseessä ei ole mikään odotusajan alkamisen tilanteista. Esimerkki 6 Henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi 1.6.2015 alkaen ja aloittaa samana päivänä työkokeilun ajalla 1.6.-31.7.2015. Henkilölle asetetaan odotusaika työttömäksi työnhakijaksi reikisteröitymisestä 1.6.2015 alkaen. Odotusaika kuitenkin syrjäytyy palvelun ajalta, eikä estä etuuden maksua. Pavelun päätyttyä odotusaika estää etuuden maksamisen. Vain TE-toimisto voi tutkia ja antaa lausunnon korvauksettoman määräajan, työssäolovelvoitteen ja nuoria koskevan rajoituksen poistumisen ajankohdasta. Esimerkki 7 Henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi 1.6.2015 alkaen ja aloittaa samana päivänä työ-kokeilun ajalla 1.6.-31.7.2015. Henkilölle on asetettu korvaukseton määräaika 1.6.-30.6.2015. Korvaukseton määräaika syrjäytyy palvelun ajalta, eikä estä etuuden maksua. Korvauksettoman määräajan päätyttyä henkilölle asetetaan odotusaika kesken työkokeilun. Odotusaika estää etuuden maksun työkokeilun loppuajalta. Odotusajan asettaminen tutkitaan aina, kun jokin odotusajan alkamisen tilanne (edellä 1-5 kohdat) on kyseessä. Siten esimerkiksi työnhaun voimassaolon lakattua ja henkilön rekisteröidyttyä uudelleen työttömäksi työnhakijaksi hänelle asetetaan uusi odotusaika, vaikka edellisen kerran asetettu odotusaika kohdistuisi samaan aikaan kuin mistä uudelleen asetettava odotusaika alkaa. Kerran alkamaan asetetun odotusajan kuluminen jatkuu riippumatta myöhemmistä tapahtumista (esimerkiksi työnhaun voimassaolon lakattua ja henkilön ilmoittauduttua uudelleen työnhakijaksi), ellei kyse ole työttömyysturvalain 7 luvun 2 §:n 4 momentissa tarkoitetuista odotusajan kulumisen keskeytystilanteista Esimerkki 8 Henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi torstaina 8.1.2015 ja hänelle asetetaan odotusaika siitä lähtien. Odotusajan viimeinen päivä on keskiviikko 52 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 3.6.2015. Henkilön työnhaku katkeaa keskiviikkona 15.4.2015 ja hän rekisteröityy uudelleen työttömäksi työnhakijaksi perjantaina 14.8.2015, josta lukien hänelle asetetaan uudestaan odotusaika. Työvoimakoulutuksen ja työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun aikana ei sovelleta 2 ja 2 a luvun säännöksiä eikä 7 luvun 2 §:ää eli odotusaika ei voi tulla asetettavaksi työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen opiskelun aikana. Tämä ei koske kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaista omaehtoista opiskelua. Odotusajan asettaminen 25-vuotiaalle koulutusta vailla olevalle nuorelle Odotusaika asetetaan koulutusta vailla olevalle alle 25-vuotiaalle nuorelle, joka on menettänyt oikeutensa työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen, työttömyysetuusoikeuden palautumisesta. Jos henkilö on etuusoikeuden palautuessa työllistymistä edistävässä palvelussa, odotusaika alkaa vasta palvelun päättymisestä. Työttömyysetuusoikeuden on palauduttava nimenomaisesti työttömyysturvalain 2 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla eli esimerkiksi henkilön työskenneltyä tai oltua palvelussa 21 viikkoa lain vaatimalla tavalla. Jos koulutusta vailla oleva nuori täyttää 25 vuotta ja hänelle asetettu rajoitus poistuu ainoastaan 25 vuotta täyttämisen johdosta, ei hänelle aseteta odotusaikaa 25 vuotta täyttämisestä. Tämä on sen takia, että TE-toimisto ei tällöin poista nuoren rajoitusta työttömyysturvalain 2 luvun 16 §:n 1 momen-tissa tarkoitulla tavalla vaan ainoastaan 25 vuotta täyttämisen takia. Jos nuori täyttää 25 vuotta palvelun aikana, mutta vasta sen jälkeen kun hänelle asetettu rajoitus (K6-K8-lausunnot) on poistunut 2 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, odotusajan asettaminen tutkitaan palvelun päättymisestä mukaan lukien työvoimakoulutus ja työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu. Esimerkki 9 a Alle 25-vuotias koulutusta vailla oleva nuori on menettänyt oikeutensa työttömyyden perusteella maksettavaan etuuteen hänen jätettyä hakematta opiskelupaikkaa. Nuori menee työllistymistä edistävään palveluun ajalle 5.1.2015-30.6.2015. TE-toimisto poistaa hänen rajoituksensa 1.6.2015 alkaen hänen oltua 21 viikkoa työkokeilussa. Nuori täyttää 25 vuotta 15.6.2015. Odotusaika asetetaan työllistymistä edistävän palvelun päättymisestä, sillä henkilön oikeus työttömyysetuuteen on palautunut 2 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla työllistymistä edistävän palvelun aikana. Esimerkki 9b Henkilö on saanut R2-lausunnon (alle 25-vuotiaan työssäolovelvoite) 5.6.2013 alkaen ja K7-lausunnon (nuoren rajoite) 22.4.2014 alkaen. Hän täyttää 25 vuotta 22.5.2015 ja saa A1-lausunnon 22.5.2015 alkaen. Kun R2-lausunnon mukainen työssäolovelvoite poistuu sen vuoksi, että henkilö täyttää 25 vuotta, kyse ei ole työssäolovelvoitteen täyttymisestä lukien alkavasta odotusajasta (tulkinta on sama kuin K6K8-lausuntojen osalta). Odotusaikaa ei aseteta 25 vuotta täyttämisen perusteella annetusta A1-lausunnosta alkaen. Odotusajan asettaminen alle 18-vuotiaalle Odotusaikaa koskevaa työttömyysturvalain 7 luvun 2 §:ää sovelletaan myös alle 18-vuotiaaseen. Odotusaika voidaan siten asettaa alle 18-vuotiaalle henkilölle jo työnhakijaksi rekisteröitymisestä 17-vuotiaana edellyttäen, että hän on työttömyysturvalain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettu työtön kokoaikatyötä hakeva työnhakija. TE-toimisto antaa tässä tilanteessa henkilölle K1-lausunnon, 53 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 koska alle 18-vuotias koulutusta vailla oleva nuori ei voi saada työmarkkinatukea työttömyyden perusteella. Alle 18-vuotiaalla henkilöllä on kuitenkin K1-lausunnosta huolimatta oikeus saada työmarkkinatukea työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella. Jos alle 18-vuotiaan odotusaika alkaa ja päättyy alle 18-vuotiaana, ei odotusaikaa ole tarpeen asettaa, koska K1-lausunto estää joka tapauksessa etuuden maksamisen alle 18-vuotiaalle työttömyyden perusteella. Mikäli alle 18-vuotiaana alkanut odotusaika päättyy vasta, kun henkilö on jo täyttänyt 18 vuotta, on odotusaika asetettava. Mikäli päätöstä tehtäessä on jo tiedossa aika, jolloin odotusaika ei kulu (päätoiminen opiskelu lomajaksoineen, karenssi, työssäolovelvoite, nuoren rajoitus), odotusaika päättyy tällaisen ajanjakson alkamiseen. Asetettu odotusaika kuluu K1-lausunnosta huolimatta. Sen sijaan aika, jolloin asiakkaalle ei ole maksettu työmarkkinatukea K1-lausunnon vuoksi samanaikaisesti odotusajan aikana, ei ole aikaa, jota voidaan vähentää seuraavan kerran asetettavasta odotusajasta. (Ks. esimerkki 14 ) Esimerkki 10 Alle 18-vuotias henkilö keskeyttää lukion 31.5.2015 ja rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi 1.6.2015. Odotusaika asetetaan alkamaan 1.6.2015. Myöhemmin käy ilmi, että hän aloittaa opinnot ammatillisessa oppilaitoksessa 12.8.2015. Aika 1.6.-11.8.2015 on oppilaitosten välistä loma-aikaa, jolloin asetettu odotusaika ei kulukaan eikä myöhemmin asetettavasta odotusajasta vähennetä kyseistä aikaa. 1.4.3.2.3. Odotusajan keston laskeminen Odotusajasta vähennetään Odotusajasta vähennetään täydet kalenteriviikot, jolloin: • henkilö on tehnyt palkansaajan työssäoloehtoon luettavaa työtä, millä tarkoitetaan työssäoloehtoa kerryttävää viikkoa (ns. toe-viikko), vaikka työtä ei olisi tehty 5 päivänä viikossa (tieto tulee järjestelmästä). • henkilö on tehnyt yrittäjän työssäoloehtoon luettavaa työtä, millä tarkoitetaan työssäoloehtoa kerryttävää vähintään neljän kuukauden työskentelyjaksoa (tieto tulee järjestelmästä) • henkilö on saanut työttömyysetuutta odotusajan alkamista lähinnä edeltävän kahden vuoden aikana (etuutta on maksettu 5 päivältä viikossa, tai jos maksupäiviä on vähemmän kuin viisi, muilta päiviltä etuutta ei ole maksettu odotusajan, tarveharkinnan tai omavastuuajan vuoksi) • henkilölle ei ole maksettu työmarkkinatukea odotusajan alkamista lähinnä edeltävän kahden vuoden aikana odotusajan, tarveharkinnan tai omavastuuajan takia (päiviä tulee olla 5 päivänä viikossa, tai jos näitä päiviä on vähemmän, muilta päiviltä etuutta on maksettu). Odotusajasta vähennettävien kalenteriviikkojen aikana henkilön katsotaan olevan työmarkkinoilla. Odotusajan lähtökohtana olevasta 21 viikon kestosta voidaan vähentää sellainen työssäolo ja yritystoiminnan harjoittamisen aika, joka tosiasiallisesti voidaan lukea työnhakijan työttömyyspäivärahan työssäoloehtoon. Tällöin palkansaajan työssäoloehdon tarkastelujakso on 28 kuukautta ja yrittäjän työssäoloehdon tarkastelujakso on 48 kuukautta. Ulkomailla tehty työ lyhentää odotusajan pituutta, jos työ on työssäoloehtoon luettavaa työtä Vakuutus- ja työskentelykaudet. 54 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos henkilölle ei ole maksettu työmarkkinatukea TE-toimiston asettaman odotusajan vuoksi lähinnä edeltävän kahden vuoden aikana, ei edellytetä, että henkilö olisi hakenut työmarkkinatukea odotusaika-lausunnon perusteella. Jos henkilölle ei ole maksettu työmarkkinatukea tarveharkinnan vuoksi lähinnä edeltävän kahden vuoden aikana, tarveharkintatulojen vuoksi annettu ns. nollapäätös vaikuttaa siihen asti, kunnes työnhaku katkeaa tai etuutta tarkistetaan. Työmarkkinatukea maksetaan 21 viikon odotusajan jälkeen. Viikolla tarkoitetaan 7 päivää, esim. tiistaista seuraavan viikon maanantaihin. Esimerkki 11 Henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi 8.1.2015 ja odotusaika alkaa kulua. Hän on saanut työmarkkinatukea ajalla pe 10.10.2014 - ke 12.11.2014. Sen jälkeen hän on ollut työssäoloehtoon hyväksyttävässä työssä ma 17.11.2014 - ke 17.12.2014. Odotusajasta vähennetään ne kalenteriviikot, joilta henkilö on saanut työttömyysetuutta viitenä päivänä viikossa tai kyseessä on viikko, joka kerryttää asiakkaan työssäoloehtoa (ns. toe-viikko). Työmarkkinatuen saamisen aikaa vähennetään yhteensä 4 viikkoa (viikot 42–45). Viikkoa 41 (pe 10.10.2014 - su 12.10.2014) ei vähennetä, koska se ei ole ns. täysi kalenteriviikko eli etuutta ei ole maksettu viideltä päivältä kyseisen kalenteriviikon aikana. Työssäoloajasta työssäoloehtoon hyväksytään 17.11.2014–17.12.2014, joten työssäoloaikaa vähennetään odotusajasta yhteensä 5 viikkoa. Yhteenlaskettuna odotus¬ajasta vähennettäviä viikkoja on 9, ja odotusaika asetetaan ajalle to 8.1.2015 - ke 1.4.2015 (12 viikkoa). Esimerkki 12 Henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi torstaina 8.1.2015. Odotusajan viimeinen päivä on keskiviikko 3.6.2015. Henkilön työnhaku katkeaa perjantaina 5.6.2015. Hän rekisteröityy uudelleen työnhakijaksi perjantaina 14.8.2015, josta lukien hänelle asetetaan uudestaan odotusaika 1 viikon ajalle (vähennetään täydet 20 kalenteriviikkoa odotusajan ajalta 8.1.–3.6.2015). Esimerkki 13 Henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi torstaina 8.1.2015 ja hänelle asetetaan odotusaika siitä lähtien. Odotusajan viimeinen päivä on keskiviikko 3.6.2015. Henkilön työnhaku katkeaa keskiviikkona 15.4.2015 ja hän rekisteröityy uudelleen työttömäksi työnhakijaksi perjantaina 14.8.2015, josta lukien hänelle asetetaan uudes¬taan odotusaika. Odotusajasta vähennetään aika 8.1.-14.4.2015, jolloin työmarkkinatukea ei tosiasiallisesti ole maksettu odotusajan takia. Ajalta 15.4.2015 alkaen henkilöllä ei ole ollenkaan oikeutta työmarkkinatukeen, joten tätä aikaa ei vähennetä 14.8.2015 alkaen asetettavasta odotusajasta. Esimerkki 14 Alle 18-vuotias henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi 29.6.2015, mistä lukien hän saa K1-lausunnon. Hän täyttää 18 vuotta 31.8.2015, mistä lukien hän saa A1-lausunnon ja hakee työmarkkinatukea. Odotusaika alkaa 29.6.2015 ja päättyy 22.11.2015 (odotusajan pituus 21 viikkoa). Alle 18-vuotiaana alkanut odotusaika estää työmarkkinatuen maksamisen työttömyyden perusteella 55 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 odotusajan jäljellä olevalla ajalla 31.8.2015-22.11.2015. Henkilö keskeyttää työnhakunsa 25.11.2015, rekisteröityy uudelleen työttömäksi työnhakijaksi 1.12.2015 alkaen ja hakee työmarkkinatukea. Henkilölle asetetaan uusi odotusaika 1.12.2015 alkaen, josta ei vähennetä aikaa 29.6.-30.8.2015 sen vuoksi, että kyse ei ole ajasta, jolloin työmarkkinatukea ei ole maksettu odotusajan takia, vaan kyse on ajasta, jolloin työmarkkinatukea ei ole maksettu työttömyyden perusteella 18-vuotiaalle. Uudesta odotusajasta vähennetään aika 31.8.-22.11.2015 (12 viikkoa), jolloin työmarkkinatukea ei ole maksettu odotusajan takia. Odotusajasta ei vähennetä Odotusajasta ei vähennetä edellä olevasta poiketen työmarkkinoilla oloa, jos: • henkilö on samanaikaisesti opiskellut päätoimisesti, myös lomajaksot sekä eri oppilaitosten väliset lomajaksot (vinkkitietoa hakemuksesta, lausunnoista, HEKYn opiskelu- ja opintotukitiedoista) • samalle ajalle kohdistuu korvaukseton määräaika • samalle ajalle kohdistuu työssäolovelvoite • alle 25-vuotiaan koulutusta vailla olevan nuoren oikeus työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen ei ole palautunut • henkilö on saanut työttömyysetuutta palvelun ajalta ja palvelun ajaksi on väistynyt korvaukseton määräaika, työssäolovelvoite tai aika, jona koulutusta vailla olevalla nuorella ei ole oikeutta työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen. Esimerkki 15 Henkilö ilmoittautuu 1.2.2015 työttömäksi työnhakijaksi erottuaan työstä ilman pätevää syytä. Hänelle asetetaan korvaukseton määräaika, jonka aikana hän työskentelee työssäoloehtoon luettavassa työssä. Määräajan jälkeen hänelle asetetaan uusi odotusaika, josta ei vähennetä työssäoloehtoon luettavaa työtä, koska työtä on tehty korvauksettoman määräajan aikana. Kun henkilölle asetettu korvaukseton määräaika väistyy työllistymistä edistävään palveluun osallistu-misen ajaksi, henkilölle annetaan määräaikainen myöntöpäätös korvauksettomalle määräajalle käyt-tämällä fraasia RTB22, jossa hänelle kerrotaan, että määräajan päätyttyä Kela tutkii, tuleeko odotus-aika asetettavaksi. Työssäolovelvoitteen ja alle 25-vuotiaan rajoituksen täyttymisestä Kela saa tiedon TE-toimiston lausunnosta yleensä vasta jälkikäteen. 1.4.3.2.4. Odotusajan kuluminen Odotusaika ei kulu Henkilölle asetettu odotusaika ei kulu päätoimisen opiskelun aikana, päätoimiseen opiskeluun liittyvän lomajakson tai eri oppilaitosten välisen lomajakson aikana, korvauksettoman määräajan aikana, työssäolovelvoitteen aikana ja aikana, jona koulutusta vailla olevalle nuorelle ei makseta työmarkkinatukea. Keskeytyksen päätyttyä odotusajan asettaminen tutkitaan uudelleen. Esimerkki 16 Henkilö rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi torstaina 8.1.2015. Odotusajan viimeinen päivä olisi ollut keskiviikko 3.6.2015, mutta koska 56 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 työnhakijalle asetetaan 30 päivän korvaukseton määräaika 1.2.2015 lukien, odotusaika ei kulu määräajan aikana ja odotusaika asetetaan uudelleen määräajan päätyttyä 19 viikon ajalle (vähennetään täydet 2 kalenteriviikkoa ajalta 8.1.–31.1.2015) 1.4.3.2.5. Odotusajan asettaminen ja työllistymistä edistävä palvelu Työttömyysetuutta voidaan maksaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta, vaikka henkilöllä ei olisi työttömänä ollessaan oikeutta etuuteen odotusajan takia. Odotusajan on tullut alkaa ennen palvelun aloittamista tai samana päivänä kuin palvelu, jotta se ei estä etuuden maksamista palvelun ajalta. Oikeus etuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Jos henkilölle tulisi odotusaika asetettavaksi hänen jo ollessa palvelussa, odotusajan asettaminen määräytyy sen mukaan, missä työllistymistä edistävässä palvelussa henkilö on. Työvoimakoulutuksen ja työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun aikana ei sovelleta odotusaikaa koskevaa säännöstä eli odotusaika ei voi tulla asetettavaksi työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen opiskelun aikana. Odotusajan asettaminen tutkitaan vasta työvoimakoulutuksen ja työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun päätyttyä, mikäli tulee jokin odotusajan alkamisen tilanne (ks. edellä ohjeen kohta ”Odotusajan asettaminen alkamaan”). Näin ollen esimerkiksi työssäolovelvoitteen täyttyminen työvoimakoulutuksen aikana ei johda odotusajan asettamiseen koulutuksen aikana eikä myöskään koulutuksen päättymisestä. Kotoutujan omaehtoisten opintojen aikana odotusaika voi kuitenkin tulla asetettavaksi. Muiden työllistymistä edistävien palvelujen aikana (myös kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisen omaehtoisen opiskelun aikana) odotusaika voidaan asettaa alkamaan kesken palvelun lukuun ottamatta koulutusta vailla olevia alle 25-vuotiaita nuoria koskevaa rajoitusta (TTL 7 luvun 2 §:n 1 mom 5 kohta). Jos asiakkaalle on palvelun aloittaessaan korvaukseton määräaika (joka on syrjäytynyt eikä ole estänyt etuuden maksua), jonka kesto Kelalle on tiedossa, asiakkaalle annetaan myönteinen päätös ainoastaan korvauksettoman määräajan päättymiseen asti ja päätökseen lisätään fraasi RTB22. Jos kyse on alle 25-vuotiaasta ammatillista koulutusta vailla oleva nuoresta, joka on menettänyt etuusoikeutensa nimenomaisesti työttömyysturvalain 13 §:n 2 momentissa tai 14 §:n 3 momentissa säädettyjen rajoitusten takia (esimerkiksi jättänyt hakematta opintoihin), hänelle voidaan antaa myönteinen etuuspäätös koko palvelun ajalle. Vaikka asiakkaan oikeus työttömyysetuuteen palautuisi työttömyysturvalain 2 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla työllistymistä edistävän palvelun aikana, odotusaika asetetaan kuitenkin alkamaan vasta työllistymistä edistävän palvelun päättymisestä mukaan lukien työvoimakoulutus ja työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu (ks. lisää kohdasta odotusajan asettaminen 25-vuotiaalle koulutusta vailla olevalle nuorelle). 1.4.3.2.6. Odotusajan yhteenveto • Päätoimisen opiskelun aika (ja siihen liittyvä lomajakson aika tai eri oppilaitosten välisen lomajakson aika), • korvaukseton määräaika, • työssäolovelvoitteen voimassaolon aika sekä 57 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 • aika, jolloin alle 25-vuotiaalla koulutusta vailla olevalla nuorella ei ole oikeutta työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen (K6-K8-lausunnot) ovat ajanjaksoja, • jolloin työmarkkinoilla oloa ei vähennetä odotusajasta, • joiden ajaksi odotusaikaa ei voi asettaa alkamaan ja • joiden ajaksi jo asetetun odotusajan kuluminen keskeytyy (eli odotusaika ei kulu). 1.4.3.3. Työllistymistä edistävät palvelut TTL 10 luvussa säädetään henkilön oikeudesta työttömyysetuuteen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Työllistymistä edistävät palvelut määritellään TTL 1 luvun 5 §:n 15-kohdassa. Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuvan työnhakijan toimeentulo turvataan työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Työllistymistä edistävillä palveluilla tarkoitetaan 1.1.2013 lukien: 1. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvussa tarkoitettua työvoimakoulutusta 2. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvussa tarkoitettua työttömyysetuudella tuettua työnhakijan omaehtoista opiskelua 3. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:ssä tarkoitettua työhakuvalmennusta 4. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:ssä tarkoitettua uravalmennusta 5. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitettua kokeilua (työkokeilu ja koulutuskokeilu) 6. kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22–24 §:ssä tarkoitettua maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua; sekä 7. kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) tarkoitettua kuntouttavaa työtoimintaa. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään 31.12.2012 alkanutta JTPL 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettua työkokeilua, työelämävalmennusta ja työharjoittelua sekä JTPL 6 luvussa tarkoitettua työ- ja koulutuskokeilua. Lisäksi työllistymistä edistävänä palveluna pidetään viimeistään 31.8.2011 alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun. Työvoimakoulutus Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen nimi muuttuu 1.1.2013 alkaen työvoimakoulutukseksi. Työvoimakoulutuksella parannetaan aikuisväestön ammattitaitoa sekä edistetään työllistymis- ja työssäpysymisvalmiuksia. Työvoimakoulutus on pääasiassa ammatillisia valmiuksia parantavaa koulutusta. Koulutus voi olla myös yleissivistävää, jos sen puute on työllistymisen esteenä. Työvoimakoulutuksen tuottajia ovat perus- ja lisäkoulutusta järjestävät yhteisöt, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut vastaavat koulutuksen järjestäjät. TE-toimisto antaa työvoimakoulutuksenaikaisesta etuusoikeudesta maksajalle E-sarjan lausunnon (lausunnot E1, E7, E8). Työnhakijan omaehtoinen opiskelu 58 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukemisella parannetaan aikuisväestön ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä turvataan ammattitaitoisen työvoiman saantia. Työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukeminen työttömyysetuudella edellyttää, että henkilö on työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa ja täyttänyt 25 vuotta viimeistään opiskelujen alkamishetkellä. Lisäksi edellytetään, että työnhakijalla on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve, että opiskelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa ja että opinnot ovat päätoimisia. Työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, voidaanko opintoja pitää työnhakijan omaehtoisena koulutuksena ja antaa asiasta maksajalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Työnhakijan omaehtoista opiskelua voidaan tukea työttömyysetuudella opintojen muodostamaa kokonaisuutta kohti enintään 24 kuukauden ajan. Työ- ja elinkeinotoimisto seuraa enimmäisajan kulumista. TE-toimisto antaa työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukemisesta maksajalle D-sarjan lausunnon (lausunnot D1. D2, D3 ja D4). Työnhakijan omaehtoista opiskelua on 31.12.2009 asti voimassa olleiden säännösten mukaan tuettu koulutuspäivärahalla. Koulutuspäivärahaa koskevista siirtymäsäännöksistä kerrotaan koulutuspäivärahan ohjeessa. Työnhakuvalmennus Työnhakuvalmennus on työllistymistä edistävä palvelu 1.1.2013 alkaen. Työnhakuvalmennuksen tavoitteena on tukea ja ohjata asiakasta työn hakemisessa. TE-toimisto antaa työnhakuvalmennuksesta maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon BA. Jos työnhakuvalmennus on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen, kyseessä ei ole työllistymistä edistävä palvelu, mutta valmennuksen ajalta voidaan tietyin edellytyksin maksaa ylläpitokorvausta. Uravalmennus Uravalmennus on työllistymistä edistävä palvelu 1.1.2013 alkaen. Uravalmennuksen tavoitteena on selkiyttää asiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja, kehittää työelämävalmiuksia sekä tukea ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa. TE-toimisto antaa uravalmennuksesta maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon BB. Työkokeilu Työkokeilun tavoitteena on selvittää asiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea paluuta työmarkkinoille. Työkokeilu tapahtuu aina työpaikalla. TE-toimisto antaa työkokeilusta maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon BC, jos työkokeilu on alkanut 1.1.2013 tai sen jälkeen. Jos työkokeilu on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen, TE-toimisto antaa lausunnon B3. Koulutuskokeilu Koulutuskokeilun tavoitteena on selvittää asiakkaan soveltuvuus tiettyyn koulutukseen tai tietylle alalle. Koulutuskokeilussa asiakas pääsee kokeilemaan koulutusalaa oppilaitoksessa. TE-toimisto antaa koulutuskokeilusta maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon BBD. Palvelut 31.12.2012 asti 59 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Työllistymistä edistäviin palveluihin tulee muutoksia 1.1.2013 alkaen. Jos työllistymistä edistävä palvelu on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen ja jatkuu yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna 1.1.2013 jälkeen, sovelletaan 31.12.2012 asti voimassa olleita säännöksiä palvelun loppuun asti. Edellä mainittujen palvelujen lisäksi työllistymistä edistävänä palveluna pidetään siten viimeistään 31.12.2012 alkanutta JTPL 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettua työkokeilua, työelämävalmennusta ja työharjoittelua (työmarkkinatoimenpiteet) sekä JTPL 6 luvussa tarkoitettua työ- ja koulutuskokeilua. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään 31.8.2011 alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun. Jos työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu tai työ- ja koulutuskokeilu on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen, TE-toimisto antaa maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon B1, B2, B3 tai B4. Kotoutumista edistävien toimenpiteiden rinnastamismahdollisuudesta on luovuttu 1.9.2011 voimaan tulleella lainmuutoksella. Muut maahanmuuttajan kotoutumista edistävät toimenpiteet kuin koulutus toteutetaan työllistymistä edistäviä palveluita koskevien normaalisäännösten mukaisesti. Kotoutumiskoulutus järjestetään työvoimakoulutuksena tai maahanmuuttajan omaehtoisena opiskeluna. Viimeistään 31.8.2011 aloitettujen rinnasteisten kotoutumistoimenpiteiden osalta noudatetaan vanhaa sääntelyä toimenpiteiden loppuun saakka. Näistä toimenpiteistä TE-toimisto ilmoittaa maksajalle H-sarjan lausunnoilla. Rinnastetun toimenpiteen ajalta henkilöllä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin hänellä olisi silloin, jos hän osallistuisi työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työmarkkinatoimenpiteeseen. Rinnastettu kotoutumiskoulutus tai työmarkkinatoimenpiteeseen rinnastettu kotoutumistoimenpide voi jatkua ja kotoutumistukea voidaan maksaa rinnastetun toimenpiteen ajalta 1.9.2011 jälkeenkin, jos rinnasteinen toimenpide on alkanut viimeistään 31.8.2011. Uusia rinnasteisia toimenpiteitä ei enää aloiteta 1.9.2011 tai sen jälkeen. Maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu Kotoutumiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Kotoutumiskoulutus voidaan 1.9.2011 alkaen kuitenkin järjestää myös maahanmuuttajan omaehtoisena opiskeluna, josta säädellään kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010). Maahanmuuttajalla, joka opiskelee omaehtoisesti, on oikeus kotoutumistukena maksettavaan työmarkkinatukeen 31.12.2014 asti. Maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua voidaan tukea myös työttömyyspäivärahalla 1.1.2015 lukien. Maahanmuuttajalla tulee olla jos hänellä on TEtoimiston toteama koulutustarve, TE-toimisto arvioi koulutuksen tukevan hänen kotoutumistaan, opinnoista on sovittu kotoutumissuunnitelmassa ja muut opinnoilta vaadittavat edellytykset täyttyvät. Opintojen tukeminen edellyttää lisäksi, että kyse on suomen tai ruotsin kiellä järjestetystä opiskelusta. Opiskelun tukemisen edellytykset tutkii ja arvioi TE-toimisto, joka antaa Kelalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua voidaan tukea opintojen muodostamaa kokonaisuutta kohti enintään 24 kuukauden ajan. Enimmäisajan kulumista seuraa TE-toimisto samalla tavalla kuin JTYPL 6 luvun mukaisen työnhakijan omaehtoisen opiskelun osalta. Myös omaehtoisesta opiskelusta sopiminen, opintojen etenemisen seuranta, maahanmuuttajan opintojenaikaiset velvollisuudet sekä tiedonantovelvollisuus määräytyvät samoin kuin työnhakijan omaehtoisissa opinnoissa. TE-toimisto antaa maahanmuuttajan omaehtoisista opinnoista maksajalle G-sarjan lausunnon. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on parantaa pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön mahdollisuuksia työllistyä avoimilla 60 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 työmarkkinoilla. Kuntouttavaan työtoimintaan voi osallistua myös työttömyyspäivärahan saaja. Kuntouttavan työtoiminnan järjestää henkilön kotikunta. Kuntouttavan työtoiminnan sisältö määritellään aktivointisuunnitelmassa. Työtoimintaa voivat olla avustavat tehtävät esim. sairaaloissa, päiväkodeissa tai kiinteistönhuollossa. Kaikkiin työllistymistä edistäviin palveluiin osallistuvien, myös kuntouttavaan työtoimintaan osallistu¬van katsotaan olevan työmarkkinoilla, jos palvelu alkaa 1.1.2013 tai sen jälkeen. Työtoimintajakson pituudeksi voidaan sopia 3–24 kuukautta. Jakson aikana henkilö osallistuu työtoimintaan vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä kalenteriviikossa (30.6.2015 asti enintään viitenä päivänä viikossa). Työtoimintapäivän pituus on vähintään neljä tuntia. Henkilöllä on velvollisuus osallistua kuntouttavaan työtoimintaan, jos sellaista hänen aktivointisuunnitelmaansa sisällytetään. Työnhakijalla, joka pitkään jatkuneen työttömyytensä perusteella on oikeutettu työmarkkinatukeen, on oikeus yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan kanssa laadittavaan aktivointisuunnitelmaan. Aktivointisuunnitelma on laadittava alle 25-vuotiaalle työmarkkinatukeen oikeutetulle henkilölle, joka on saanut: • työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 180 päivältä viimeisen 12 kalenterikuukauden aikana; tai • työttömyyspäivärahaa 500 päivältä. Aktivointisuunnitelma on laadittava 25 vuotta täyttäneelle työmarkkinatukeen oikeutetulle henkilölle, joka on saanut: • Työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä; tai • 500 työttömyyspäivärahapäivän tai lisäpäivien jälkeen työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 180 päivältä • Aktivointisuunnitelma voidaan pyynnöstä laatia myös työttömyyspäivärahan saajalle. Kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia ei sovelleta maahanmuuttajaan, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumistuen saajalle ei siten laadita aktivointisuunnitelmaa eikä häntä ohjata kuntouttavaan työtoimintaan. Aktivointisuunnitelman laatimisen edellytyksenä olevia työttömyysaikaisia työmarkkinatukipäiviä laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon myös kotoutumistukena maksettu työmarkkinatuki. Aktivointisuunnitelmaan voidaan sisällyttää eri toimenpiteitä, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja sekä viimesijaisena toimenpiteenä kuntouttavaa työtoimintaa. Oikeudesta etuuteen kuntouttavan työtoiminnan ajalta annetaan lausunto BE tai BF (31.12.2012 asti B5 ja B6). 1.4.3.3.1. Oikeus etuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta Työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon henkilöllä olisi työttömänä ollessaan oikeus. Tämä tarkoittaa, että henkilölle maksetaan joko ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Työttömyysetuutta työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksetaan vain siltä ajalta, jona henkilö on työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Vaatimus työnhaun voimassaolosta työttömyysetuuden maksamisen edellytyksenä koskee kaikkia työllistymistä edistäviä palveluita. 61 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Oikeus etuuteen työvoimapoliittisten esteiden, omavastuuajan ja tarveharkinnan estämättä TTL 10 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan työttömyysetuutta maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta, vaikka työnhakijalla ei ole työttömänä ollessaan oikeutta etuuteen, jos se johtuu: 1. 2. 3. 4. 5. 6. korvauksettomasta määräajasta työssäolovelvoitteesta työmarkkinatuen odotusajasta ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen omavastuuajasta tai työmarkkinatuen tarveharkinnasta. Työttömyysetuutta ei kuitenkaan makseta 31.12.2012 tai sitä ennen alkaneen kuntouttavan työtoiminnan ajalta, jos se, että oikeutta työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen ei ole, johtuu työssäolovelvoitteesta, ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta tai odotusajasta. Tällöin TE-toimisto antaa estävän lausunnon B6. Jos kuntouttava työtoiminta on alkanut 1.1.2013 tai sen jälkeen, työssäolovelvoite, ammatilliseen koulutukseen liittyvä rajoitus ja odotusaika eivät estä etuuden maksamista työtoiminnan ajalta. Korvaukseton määräaika, työssäolovelvoite, ammatilliseen koulutukseen liittyvä rajoitus tai odotusaika syrjäytyvät työllistymistä edistävien palvelujen ajalta vain silloin, kun maksamisen este oli olemassa jo palvelun alkaessa (koskee myös palvelun kanssa samana päivänä alkavaa maksamisen estettä, esimerkiksi karenssi alkaa samana päivänä kuin palvelu, jolloin karenssi syrjäytyy). Jos este syntyy vasta palvelun alkamisen jälkeen, estää se työttömyysetuuden maksamisen palvelun ajalta työvoimakoulutusta ja työnhakijan omaehtoista opiskelua lukuun ottamatta. Ratkaisevaa on esteen syntymisen ajankohta. Lue yleisen hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä kohdasta Koulutusta vailla olevat nuoret. (Peruspäiväraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Työvoimapoliittiset edellytykset > Koulutusta vailla olevat nuoret). Jos henkilöllä on voimassa jokin sellainen työvoimapoliittinen este, joka ei väisty palvelun alkaessa, ei TE-toimiston tule antaa Kelalle esteetöntä lausuntoa vaan ainoastaan tiedote F2 palvelun aloittamisesta. Tällainen este voi olla esimerkiksi se, että hakija ei ole työtön (lausunto A3) tai hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla (lausunto A5). Teknisistä syistä TE-toimisto joutuu kuitenkin aina antamaan lausunnon E1 työvoimakoulutuksen alkaessa, vaikkei henkilöllä olisikaan etuusoikeutta koulutuksen ajalta. Tällaisen lausunnon perusteluihin on kirjattu "Tekninen lausunto". Teknisen lausunnon E1 jälkeen TE-toimiston tulee antaa maksatuksen estävä, ko. tilannetta koskeva työvoimapoliittinen lausunto, jonka perusteluissa ilmoitetaan teknisen E1-lausunnon kumoamisesta. Työvoimakoulutuksen ja työnhakijan omaehtoisen opiskelun aikana ei sovelleta TTL 2 ja 2 a luvun työvoimapoliittisia säännöksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilön on oltava työnhakijana saadakseen koulutusajalta työttömyysetuutta, mutta työnhakijan työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä ei tänä aikana aseteta esimerkiksi korvauksetonta määräaikaa tai työssäolovelvoitetta eikä hän menetä oikeuttaan etuuteen koulutusaikana mahdollisesti aloittamansa yritystoiminnan tai muiden opintojen takia. Muiden työllistymistä edistävien palveluiden eli työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen, työkokeilun, koulutuskokeilun, maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ja kuntouttavan työtoiminnan aikana sovelletaan TTL 2 ja 2 a luvun työvoimapoliittisia säännöksiä normaalisti. Jos työmarkkinaoikeuden menettämisen aiheuttanut rike on tapahtunut palvelun alkamisen jälkeen, kesken palvelun annettu esteellinen työvoimapoliittinen lausunto estää etuuden maksamisen palvelun ajalta. Sen sijaan jos rike on tapahtunut kokonaan ennen palvelua, rike ei estä etuuden maksamista. 62 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Lue yleisen hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä kohdasta Koulutusta vailla olevat nuoret (Peruspäiväraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Työvoimapoliittiset edellytykset > Koulutusta vailla olevat nuoret). Esimerkki 1 Ennen työllistymistä edistävän palvelun alkamista asetettu työssäolovelvoite ei estä työttömyysetuuden maksamista palvelun ajalta (poikkeuksena 31.12.2012 tai sitä ennen alkanut kuntouttava työtoiminta). Jos työssäolovelvoite asetetaan alkavaksi kesken palvelun, se estää etuuden maksamisen kaikkien muiden palveluiden kuin työvoimakoulutuksen ja työnhakijan omaehtoisen opiskelun ajalta. Esimerkki 2 A on alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori. A:lle on asetettu 60 päivän korvaukseton määräaika työstä kieltäytymisen perusteella 5.2.2013 alkaen. A aloittaa 6 kuu-kautta kestävän työkokeilun 10.3.2013 alkaen. Koska este etuuden maksamiselle oli olemassa jo kokeilun alkaessa, A:lle voidaan maksaa peruspäivärahaa kokeilun alusta lukien. Työkokeilussa ollessaan A laiminlyö hakea opiskelupaikkaa syyslukukaudella alkavaan koulutukseen. TE-toimisto antaa A:lle lausunnon K6. A menettää peruspäivärahaoikeutensa syyslukukauden alusta eli 1.9.2013 alkaen. Koska A on menettänyt peruspäivärahaoikeuden palvelun aikana, estää K6-lausunto peruspäivärahan maksamisen 1.9.2013 alkaen. Lue yleisen hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä kohdasta Koulutusta vailla olevat nuoret. (Peruspäiväraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Työvoimapoliittiset edellytykset > Koulutusta vailla olevat nuoret). Esimerkki 3 B on maahanmuuttaja ja hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. B osallistuu maahanmuuttajan omaehtoiseen koulutukseen 1.10.2012 alkaen. Koulutuksen aikana TE-toimisto antaa B:lle työvoimapoliittisen lausunnon A5 (estynyt olemasta työmarkkinoilla) ajalle 14.–28.12.2012. Lausunto estää kotoutumistuen maksamisen maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta 14.–28.12.2012. Esimerkki 4 C on maahanmuuttaja ja hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. C osallistuu työvoimakoulutuksena järjestettävään suomen kielen koulutukseen ajalla 1.10.2012–28.2.2013. Koulutuksen aikana C on estynyt olemasta työmarkkinoilla ajalla 14.–28.12.2012. Koska työvoimakoulutuksen aikana ei sovelleta TTL 2 ja 2 a luvun työvoimapoliittisia säännöksiä, ei TE-toimisto anna lausuntoa A5 (estynyt olemasta työmarkkinoilla). Esimerkki 5 C on 17-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori. Hän on keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen ja ilmoittautunut työnhakijaksi 25.2.2013. TE-toimisto on antanut C:lle lausunnon K1, jonka mukaan C:llä ei ole työmarkkinatukioikeutta työttömyysajalta. C aloittaa työkokeilun 2.5.2012. C:lle voidaan maksaa työmarkkinatukea työkokeilun ajalta K1-lausunnosta huolimatta. C täyttää 18 vuotta 14.8.2013, kun työkokeilu on edelleen kesken. Koska C on 17-vuotiaana keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen, antaa TE-toimisto C:lle lausunnon K7 18-vuotispäivästä lukien. Koska 63 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 työmarkkinatukioikeuden menettämisen aiheuttanut rike on tapahtunut ennen työkokeilun alkamista, ei kesken työkokeilun annettu K7 lausunto kuitenkaan estä työmarkkinatuen maksamista kokeilun ajalta. Rikkeen ajankohta on ratkaiseva. TE-toimisto kirjoittaa lausunnon perusteluihin tiedon siitä, ettei lausunto estä maksamista työkokeilun ajalta. Työttömyysetuutta voidaan maksaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta omavastuuajan estämättä. Työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen omavastuuaikaan luetaan ne päivät, joina työnhakijalle maksetaan työttömyysetuutta työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella. Työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei ole oikeutta, jos henkilö ottaa vastaan yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. Oikeutta työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei ole myöskään silloin, jos työttömyysaikaisen työttömyysetuuden maksaminen on estynyt hakemuksen myöhästymisen tai etuuden sovittelun tai vähentämisen takia. Työllistymistä edistävien palvelujen aikana sovelletaan normaaliin tapaan myös TTL 3 luvun yleisiä rajoituksia, eli esimerkiksi taloudellisen etuuden jaksotus, irtisanomisajan tai vuosiloma-ajan palkka taikka estävä sosiaalietuus estävät työttömyysetuuden maksamisen myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Työssäoloehdon täyttyminen palvelun aikana Työnhakijan omaehtoisen opiskelun ja työvoimakoulutuksen aikana ei sovelleta TTL 6 luvun 8 §:n säännöksiä päivärahaoikeuden alkamisesta alusta. Työttömyyspäivärahan enimmäisaika ei siten ala alusta, eikä päivärahan tasoa määritellä uudelleen, vaikka henkilö olisi työttömyyspäivärahaoikeuden alkamisen jälkeen täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon uudelleen koulutuksen aikana. Jos henkilö on koulutuksen päätyttyä työtön ja työttömyyspäivärahaan oikeutettu, 500 päivän enimmäisaika alkaa alusta vasta koulutuksen päätyttyä. Jos työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaika täyttyy kesken koulutuksen, henkilölle maksetaan koulutuksen loppuajalta työmarkkinatukea, vaikka hän olisi täyttänyt uuden työssäoloehdon koulutuksessa ollessaan. Koulutuksen loputtua etuus vaihtuu taas työttömyyspäivärahaksi ja 500 päivän enimmäismaksuaika alkaa alusta. Kun työvoimakoulutus on järjestetty jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työvoimakoulutuksessa. Jaksojen väliseltä ajalta etuutta maksetaan työttömyyden perusteella. Jos henkilö on jaksotetussa työvoimakoulutuksessa perus- tai ansiopäivärahalla ja täyttää työssäoloehdon uudelleen koulutusjaksojen välisenä aikana, alkaa työttömyyspäivärahan enimmäisaika tällöin normaalisti alusta. Jos työssäoloehto täyttyy jaksotetussa koulutuksessa koulutusjakson aikana, enimmäisaika alkaa alusta vasta kyseisen koulutusjakson päätyttyä, kun henkilön päivärahaoikeus perustuu jälleen työttömyyteen. Myös työnhakijan omaehtoinen opiskelu voidaan järjestää jaksotettuna. Jos omaehtoinen opiskelu on TE-toimiston kanssa sovittu järjestettäväksi jaksoissa siten, ettei jaksojen välinen aika ole opiskeluaikaa ja jaksojen välillä etuusoikeus perustuu työttömyyteen, menetellään jaksotetussa omaehtoisessa opiskelussa enimmäisajan laskemisen osalta samalla tavalla kuin jaksotetussa työvoimakoulutuksessa. Jos henkilö, joka on aloittanut työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen opiskelun työmarkkinatuella, täyttää koulutuksen aikana työssäoloehdon, tulee hän oikeutetuksi työttömyyspäivärahaan työssäoloehdon täyttymisestä lukien, vaikka koulutus olisikin kesken. Samaa sovelletaan muissa työllistymistä edistävissä palveluissa. Työssäoloehdon täyttymisestä lukien työmarkkinatuen sijasta aletaan maksaa työttömyyspäivärahaa. Työttömyyspäivärahaan asetetaan omavastuuaika, mutta omavastuuajalta voidaan koulutuksen aikana kuitenkin maksaa työttömyyspäivärahaa, koska kyse on työllistymistä edistävästä palvelusta. 64 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Myös peruspäivärahalla opintonsa aloittanut voi saavuttaa ansiopäivärahaoikeuden opiskelun aikana, jos hän kesken opintojen täyttää työttömyyskassan vakuutusehdon. Maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun 1.1.2015 lukien sovelletaan TTL 6 luvun 8:n säännöksiä päivärahakauden alkamisesta alusta. Samoin, jos henkilö, joka on aloittanut maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun työmarkkinatuella, täyttää koulutuksen aikana työssäoloehdon, tulee hän oikeutetuksi työttömyyspäivärahaan työssäoloehdon täyttymisestä lukien, vaikka koulutus olisikin kesken. Esimerkki 6 A on saanut peruspäivärahaa 260 päivältä työttömyyden perusteella ja sen jälkeen aloittanut omaehtoisen opiskelun. Kun A on saanut peruspäivärahaa omaehtoisen opiskelun ajalta 140 päivältä, hän täyttää työssäoloehdon uudelleen. Koska koulutus on kesken, peruspäivärahan enimmäisaika ei ala alusta työssäoloehdon täyttymisestä huolimatta. Työssäoloehdon täyttymisen jälkeen omaehtoinen opiskelu jatkuu vielä 160 päivän ajan. A:lla on oikeus saada peruspäivärahaa koulutuksen ajalta kuitenkin enää vain 100 päivältä, ja tämän jälkeiseltä koulutusajalta A:lle voidaan maksaa työmarkkinatukea. Kun omaehtoiset opinnot päättyvät, A on edelleen työtön. Tällöin peruspäivärahan enimmäisaika alkaa alusta ja A:lle asetetaan omavastuuaika. Esimerkki 7 B on työkokeilussa ja hänelle maksetaan peruspäivärahaa muutosturvalisällä korotettuna. Työkokeilun ollessa vielä kesken B täyttää työssäoloehdon. Koska kyseessä ei ole työnhakijan omaehtoinen opiskelu tai työvoimakoulutus, peruspäivärahan 500 päivän ja muutosturvalisän 200 päivän enimmäisaika alkavat alusta normaalisti. B:lle asetettava omavastuuaika ei estä peruspäivärahan maksamista työkokeilun ajalta. Esimerkki 8 Peruspäivärahan saaja C osallistuu työvoimakoulutukseen, joka järjestetään jaksotettuna koulutuksena siten, että koulutus on jaettu kahteen erilliseen koulutusjaksoon. Koulutusjaksojen välisellä ajalla C työllistyy ja hänen työssäoloehtonsa täyttyy. Koska työssäoloehto täyttyy koulutusjaksojen välisenä aikana, alkaa peruspäivärahan enimmäisaika alusta ja C:lle asetetaan omavastuuaika. Jos omavastuuaika ajoittuu koulutusjaksojen väliselle ajalle, estää se etuuden maksamisen omavastuupäiviltä. Siltä osin kuin omavastuuaika ajoittuu koulutusjakson ajalle, maksetaan etuutta koulutuksen ajalta omavastuuajan estämättä. Esimerkki 9 D aloittaa omaehtoisen opiskelun työmarkkinatuella. D työskentelee koulutuksen aikana ja hänen työssäoloehtonsa täyttyy. D saa työssäoloehdon täyttymisestä lukien oikeuden joko perus- tai ansiopäivärahaan riippuen siitä, onko hän kassan jäsen ja täyttääkö hän jäsenyysehdon. Työttömyyspäivärahaan asetetaan omavastuuaika, mutta se ei estä etuuden maksamista koulutuksen ajalta. Esimerkki 10 Peruspäivärahan saaja E osallistuu jaksotettuun työvoimakoulutukseen. E työskentelee ensimmäisen koulutusjakson aikana ja työssäoloehto täyttyy uudelleen. Peruspäivärahan enimmäisaika ei kuitenkaan ala alusta kesken 65 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 koulutusjakson. Kun ensimmäinen koulutusjakso päättyy, E on edelleen työtön ja peruspäivärahaan oikeutettu. Peruspäivärahan enimmäisaika alkaa alusta ja E:lle asetetaan omavastuuaika. Esimerkki 11 F osallistuu työvoimakoulutukseen peruspäivärahalla. Hän työskentelee opintojensa ohella ja täyttää työssäoloehdon kesken koulutuksen. Peruspäivärahan enimmäisaika ei kuitenkaan ala alusta, koska koulutus on kesken. Työvoimakoulutus päättyy, ja koulutuksen päättymistä seuraavana päivänä F aloittaa heti uuden työvoimakoulutuksen. Peruspäivärahan enimmäisaika alkaa alusta, vaikka uusi koulutus alkaakin heti edellisen koulutuksen päättymistä seuraavana päivänä. 1.4.3.3.2. Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta Työttömyysetuutta maksetaan muiden edellytysten täyttyessä työllistymistä edistävän palvelun ajalta kaikilta päiviltä, myös niiltä kyseiseen ajanjaksoon sisältyviltä päiviltä, joina palvelua ei järjestetä. Etuutta maksetaan siten palveluun osallistumisen perusteella viideltä päivältä viikossa, vaikka palvelua järjestettäisiin viikossa tätä vähemmän. TTL 10 luku 3 §:ssä säädetään työttömyysetuuden maksamisesta silloin, kun henkilö on poissa työllistymistä edistävästä palvelusta silloin, kun palvelua on järjestetty ja siellä olisi pitänyt olla läsnä. Työllistymistä edistävästä palvelusta poissaolo tarkoittaa siten vain sellaista päivää, jona palvelua järjestetään ja jona työnhakijan olisi tullut osallistua palveluun. Poissaolopäiviä eivät ole esimerkiksi sellaiset päivät, joina palvelua ei järjestetä, eivätkä arkipyhät. Arkipyhä voi olla poissaolopäivä vain, jos palvelua jostain syystä järjestetään arkipyhänä. Tämä on kuitenkin harvinaista. Jos työnhakija osallistuu työllistymistä edistävään palveluun vain osan päivästä, ei kyseistä päivää pidetä poissaolopäivänä. Työllistymistä edistävän palvelun järjestäjä ja työnhakija voivat myös sopia osallistumispäivän siirtämisestä siten, että työnhakija korvaa poissaolonsa saman kalenteriviikon sisällä. Tällöin ei ole kyse poissaolosta. Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen niiltä päiviltä, joina hän ei osallistu palveluun, jos palvelua järjestetään kyseisenä päivänä, ellei poissaolo johdu: 1. 2. 3. 4. työkyvyttömyydestä; kerrallaan enintään neljän työpäivän ajalta alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta; tai työhaastattelusta tai muusta tähän rinnastettavasta työllistymiseen liittyvästä syystä; tai julkisen luottamustoimen hoitamisesta. Luettelo hyväksyttävistä poissaolosyistä on tyhjentävä. Hyväksyttäviä poissaolosyitä ovat työhaastattelujen lisäksi esimerkiksi työnhakuun ja opiskeluun liittyviin soveltuvuuskokeisiin osallistuminen sekä oppilaitosten pääsy- ja valintakokeet. Asiakasta voi tarvittaessa pyytää esittämään selvitys poissaolon syystä, esimerkiksi kutsu valintakokeeseen. Työllistymiseen liittyvä syy voi olla myös esimerkiksi lyhytkestoinen, enintään kaksi viikkoa kestävä työ joko palvelun järjestäjän tai muun työnantajan palveluksessa, tai avomuotoiseen kuntoutukseen osallistuminen. Julkisella luottamustoimella tarkoitetaan kunnallista, kirkollista, valtiollista tai muuta julkisoikeudellista luottamustoimea (esim. käräjäoikeuden lautamies), ei yksityisoikeudellista luottamustoimea.. Jos työnhakija on poissa palvelusta muusta syystä kuin siksi, ettei palvelua järjestetä jonakin päivänä, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen palveluun osallistumisen eikä työttömyyden 66 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 perusteella, ellei hänellä ole luettelossa tarkoitettua syytä poissaololle. Jos työnhakijalla on poissaololle luettelossa tarkoitettu syy, hänelle maksetaan työttömyysetuutta työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella. Tällöin hän on oikeutettu poissaolon ajalta myös mahdolliseen korotusosaan tai muutosturvalisään. Lisäksi esimerkiksi korvaukseton määräaika ja muut TTL 10 luvun 2 §:n 3 momentissa luetellut maksamisen esteet syrjäytyvät poissaolon ajalta kuten työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Osallistumispäiviin sidottua ylläpitokorvausta ei kuitenkaan voida maksaa poissaolon ajalta, vaikka poissaololle olisikin hyväksyttävä syy. Poissaolosäännös koskee työnhakuvalmennusta, uravalmennusta, kokeilua eli työkokeilua ja koulutuskokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Poissaolosäännöstä sovelletaan myös 31.12.2012 tai sitä ennen alkaneeseen työkokeiluun, työelämävalmennukseen, työharjoitteluun ja työ- ja koulutuskokeiluun sekä 31.8.2011 tai sitä ennen alkaneeseen työmarkkinatoimenpiteeseen rinnastettuun maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteeseen Poissaolosäännöstä ei sovelleta työvoimakoulutukseen eikä työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun. Poissaolosäännöstä ei sovelleta myöskään maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun eikä työvoimakoulutukseen rinnastetun maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteen ajalta. 1.1.2015 alkaen TE- toimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon 1.1.2015 jälkeen alkavista työllistämistä edistävistä palveluista vain palvelun aloittamisesta ja palvelun päättymisestä. TE- toimisto ei anna lausuntoa poissaoloista, vaan asiakas ilmoittaa itse poissaoloistaan työttömyysetuuden maksajalle hakiessaan etuutta. Etuus maksetaan maksajan harkinnan mukaan asiakkaan ilmoittamien tietojen perusteella. Työllistymistä edistävän palvelun järjestäjällä on velvollisuus ilmoittaa poissaoloista työttömyysetuuden maksajalle. 1.1.2013 alkaen TE-toimisto ei anna sitovaa työvoimapoliittista lausuntoa poissaolosta silloin, kun poissaolon syynä on hakijan oma työkyvyttömyys tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaus. Muissa tilanteissa poissaolon hyväksyttävyyden arviointi kuuluu TE-toimistolle, joka antaa Kelalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon poissaolon vaikutuksesta henkilön etuusoikeuteen. Uutta menettelyä sovelletaan poissaoloon, joka ajoittuu 1.1.2013 tai sen jälkeiseen aikaan riippumatta palvelun alkamisajankohdasta. Palvelun järjestäjä on velvollinen ilmoittamaan TE-toimistolle, jos asiakas on ollut pois palvelusta. JTYPL 4 luvun 10 §:n mukaan TE-toimisto tekee päätöksen valmennuksen tai kokeilun keskeyttämisestä poissaolojen perusteella, jos henkilöasiakas on ollut luvatta poissa yhdenjaksoisesti viisi valmennus- tai kokeilupäivää tai jos poissaoloja muutoin on niin paljon, etteivät valmennukselle tai kokeilulle asetetut tavoitteet täyty. Luvattoman poissaolon lisäksi myös sinänsä hyväksyttävästä syystä (esimerkiksi pitkä sairausloma) johtuva poissaolo on peruste valmennuksen kokeilun keskeyttämiselle. 1.4.3.3.2.1. Oma sairaus Poissaolon syynä on asiakkaan oma sairaus Jos asiakas ilmoittaa hakemuslomakkeella olleensa pois palvelusta ja että poissaolon syynä on hänen oma työkyvyttömyytensä, TE-toimistolta ei pyydetä lausuntoa poissaolon hyväksyttävyydestä. Näin toimitaan, jos poissaolo ajoittuu 1.1.2013 tai sen jälkeiseen aikaan, riippumatta siitä, milloin palvelu on alkanut. Kela ratkaisee asiakkaan etuusoikeuden sairauspoissaolon ajalta tällöin itsenäisesti. Jos asiakas on oman sairautensa vuoksi pois palvelusta enintään kolmena peräkkäisenä palvelun järjestämispäivänä, on asiakkaan oma ilmoitus lähtökohtaisesti riittävä selvitys poissaolon hyväksyttävyydestä. Etuus maksetaan ilman kulukorvausta sairauspoissaolopäiviltä. Päätöstä sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa erikseen. Jos päätös tulee annettavaksi muusta syystä, todetaan siinä etuusoikeus myös sairauspoissaolojen ajalta. 67 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Kolmella peräkkäisellä palvelun järjestämispäivällä tarkoitetaan päiviä, jona palvelua järjestetään ja jona asiakkaan olisi tullut osallistua palveluun, mutta jona hän oli poissa palvelusta. Kyseessä ei siis välttämättä ole kolme peräkkäistä kalenteripäivää. Jos asiakas on ensin poissa palvelusta sairauden vuoksi, sen jälkeen osallistuu palveluun ja sitten on uudelleen poissa sairauden vuoksi, katsotaan työkyvyttömyyden katkenneen ja kyseessä olevan eri sairaudet. Tällöin kolmen ensimmäisen sairauspoissaolopäivän laskeminen alkaa alusta. Sillä, että asiakas kahden peräkkäisen sairauspoissaolon välisenä aikana, jona palvelua ei järjestetä, ilmoittaa olevansa työssä, ei ole merkitystä laskettaessa kolmea peräkkäistä poissaolopäivää. Jos asiakas on poissa palvelusta sairauden vuoksi pidempään kuin kolme peräkkäistä palvelun järjestämispäivää, asiakkaan tulee toimittaa poissaolon syystä lääkärin tai terveydenhoitajan todistus, jos poissaolo jatkuu. Etuus voidaan kuitenkin aina maksaa kolmelta ensimmäiseltä sairaudesta johtuvalta poissaolopäivältä ilman todistusta. Jos asiakas ei toimita lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta oma-aloitteisesti työttömyysajan ilmoituksen yhteydessä, asiakasta pyydetään toimittamaan todistus. Pyyntö tehdään ensisijaisesti suullisesti, noudattaen, mitä lisäselvitysten pyytämistä koskevasta menettelystä on ohjeistettu. Todistuksen toimittamiselle asetetaan normaali 14 päivän määräaika. Pyyntö tulee dokumentoida huolellisesti. Asiakkaalle kerrotaan, että jos hän ei toimita pyydettyä todistusta määräajassa, etuus voidaan joutua hylkäämään poissaolopäivien ajalta neljännestä poissaolopäivästä lukien. Etuus voidaan tällöinkin maksaa kolmelta ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä, vaikkei todistusta sairaudesta ole vielä toimitettu. Kulukorvausta ei makseta poissaolopäiviltä. Lopuilta sairauspoissaolopäiviltä sekä etuus että kulukorvaus vähennetään maksussa. Asia ratkaistaan vasta, kun asiakas toimittaa todistuksen tai todistuksen toimittamiselle varattu määräaika on umpeutunut. Kun asiakas toimittaa lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen, hänelle annetaan päätös, jossa etuus myönnetään sairauspoissaolopäiviltä ilman kulukorvausta. Jos asiakas ei toimita todistusta pyynnöstä huolimatta, etuus ja kulukorvaus hylätään poissaolopäiviltä neljännestä sairauspoissaolopäivästä lukien. Päätöksessä kerrotaan, että poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä, koska asiakas ei ole pyynnöstä huolimatta toimittanut lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta. Esimerkki 1 A on työkokeilussa, jota järjestetään maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. A ilmoittaa tt2:ssa olevansa sairaana koko viikon ja siksi poissa palvelusta maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Seuraavana maanantaina A ilmoittaa osallistuvansa työkokeiluun. Koska A on ollut pois palvelusta sairauden vuoksi enintään kolmena päivänä, ei sairaudesta tarvita todistusta. Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta maanantain, keskiviikon ja perjantain poissaolopäiviltä A:n oman ilmoituksen perusteella. Sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa päätöstä erikseen. Tt2:sta ei tarvitse lähettää skannattavaksi. Esimerkki 2 B on työkokeilussa, jota järjestetään maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. B ilmoittaa työttömyysajan ilmoituksessa olevansa sairaana maanantaista seuraavan viikon tiistaihin asti ja siksi poissa palvelusta maanantaina, keskiviikkona, perjantaina ja maanantaina. B ei toimita lääkärintodistusta tt2:n mukana. 68 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta maanantain, keskiviikon ja perjantain poissaolopäiviltä. Jälkimmäisen maanantain osalta maksaja vähentää etuuden ja kulukorvauksen maksussa ja lähettää tt2:n skannattavaksi. Tt2 tulee työjonolle maksuedellytysten selvittäminen -työnä etuuskäsittelijän käsiteltäväksi lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen pyytämistä varten. Etuuskäsittelijä muuttaa maksuedellytysten selvittäminen -työn hakemustyöksi, koska asiakkaalle tullaan antamaan päätös poissaolopäivistä. Etuuskäsittelijä pyytää B:tä toimittamaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen. Pyyntö tehdään ensisijaisesti suullisesti noudattaen, mitä lisäselvitysten pyytämistä koskevasta menettelystä on ohjeistettu. Todistuksen toimittamiselle annetaan normaali 14 päivän määräaika. Pyyntö dokumentoidaan yhteydenottona. Jos asiakas ilmoittaa jo puhelimessa, ettei aio toimittaa pyydettyä todistusta, asiakkaalle annetaan päätös ja etuus hylätään poissaolopäiviltä neljännestä sairauspoissaolosta lukien. Jos asiakas lupaa toimittaa todistuksen, häntä pyydetään merkitsemään todistuksen oikeaan yläkulmaan teksti ’työttömyysturva’, jotta yksittäisenä saapuva lääkärintodistus ohjautuu indeksoinnissa työttömyysturvan työjonolle. Ilman merkintää todistus ohjautuu sairauspäivärahojen työjonolle, mikä viivästyttää asian ratkaisua. Sairauspäivärahan käsittelijöitä on ohjeistettu, kuinka toimitaan ko. tilanteessa. Jos B ei vastaa puhelimeen, etuuskäsittelijä pyytää lääkärintodistusta asiakaskirjeellä. Pyyntö kirjataan työn kommenttiin. Asiakaskirje liitetään ko. työhön. Työ laitetaan odottamaan lisäselvitystä. Jos B toimittaa todistuksen sairaudestaan, etuuskäsittelijä antaa B:lle päätöksen, jonka mukaan poissaoloille on sairaudesta johtuva hyväksyttävä syy, mutta poissaolopäiviltä ei ole oikeutta kulukorvaukseen. Etuus maksetaan ilman kulukorvausta myös jälkimmäiseltä maanantailta. Jos B ei pyynnöstä huolimatta toimita todistusta sairaudesta, etuuskäsittelijä antaa päätöksen, jossa etuus ja kulukorvaus hylätään jälkimmäisen maanantain osalta, koska poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä. Edellisen maanantain, keskiviikon ja perjantain osalta päätöksessä todetaan, että poissaololle on hyväksyttävä syy, mutta poissaolopäiviltä ei ole oikeutta kulukorvaukseen. Esimerkki 3 C on työkokeilussa, jota järjestetään maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. C ilmoittaa työttömyysajan ilmoituksessa olevansa sairaana koko viikon ja vielä seuraavan viikon maanantain. C on siksi poissa palvelusta maanantaina, keskiviikkona, perjantaina ja vielä maanantaina. C lähettää tt2:n mukana terveydenhoitajan todistuksen sairaudesta. Tt2 ja terveydenhoitajan todistus lähtee skannattavaksi ja indeksoitavaksi. Indeksoinnissa tt2:n tarkenteen lisätietoon merkitään tt2:n aika ja iso Akirjain, jotta kyseiset tt2:t pystytään erottelemaan muista maksuedellytysten selvittäminen -töistä. Tällöin kyseiset A-kirjaimella merkityt työt voidaan hakea työjonolta lisätarkenteella ’*A’ esimerkiksi maksajan maksettavaksi. Etuuskäsittelijä tai maksaja maksaa etuuden poissaolopäiviltä ilman kulukorvausta. Sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa päätöstä erikseen. Maksuedellytysten selvittäminen -työ suljetaan. Esimerkki 4 69 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 D on työkokeilussa, jota järjestetään maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin. D ilmoittaa työttömyysajan ilmoituksessa olevansa sairauden vuoksi pois palvelusta maanantain ja tiistain. Keskiviikkona D osallistuu työkokeiluun. D on jälleen poissa kokeilusta seuraavan viikon maanantaina. Koska D on kahden sairauspoissaolon välillä osallistunut kokeiluun, voidaan katsoa, ettei hänen sairautensa ole kestänyt yli kolmea peräkkäistä osallistumispäivää, vaan jälkimmäisen maanantain poissaolon osalta kyse on eri sairaudesta. Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta sairauspoissaolopäiviltä pelkän D:n oman ilmoituksen perusteella. Sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa päätöstä erikseen. Tt2:sta ei tarvitse lähettää skannattavaksi. Esimerkki 5 E on työkokeilussa, jota järjestetään viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin. E palauttaa tt2:n ajalta maanantai 4.3.2013 – sunnuntai 31.3.2013. E ilmoittaa olevansa sairauden vuoksi pois palvelusta perjantaina 29.3. Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta perjantain poissaolopäivältä E:n oman ilmoituksen perusteella. Maksaja kirjaa cicsin lisätietoriville tiedon siitä, että E on ollut poissa palvelusta sairauden takia työttömyysajan ilmoituksen viimeisenä osallistumispäivänä. Tt2:sta ei tarvitse lähettää skannattavaksi. Kun E palauttaa seuraavan tt2:n ajalta 1.4.–28.4.2013, tulee maksajan tarkistaa, onko sairaudesta johtuva poissaolo jatkunut. E ilmoittaa olevansa poissa palvelusta sairauden vuoksi vielä maanantaista keskiviikkoon 1.–3.4. Maksaja maksaa etuuden maanantain ja tiistain poissaolopäiviltä ilman kulukorvausta, vähentää keskiviikon poissaolon ajalta etuuden ja kulukorvauksen maksussa ja lähettää tt2:n skannattavaksi. Etuuskäsittelijä pyytää E:tä toimittamaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen ja antaa päätöksen. Jos on perusteltua syytä epäillä, että asiakkaan toistuvissa lyhyissä sairauspoissaoloissa on kyse väärinkäytöksestä, voidaan asiakkaalta poikkeuksellisesti edellyttää lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta jo alle kolme päivää kestäneestä sairauspoissaolosta. Asiakkaalle tulee ilmoittaa etukäteen, jos näin aiotaan jatkossa menetellä. Kyseistä menettelyä tulee kuitenkin käyttää vain hyvin poikkeuksellisesti. 1.4.3.3.2.2. Lapsen sairaus Poissaolon syynä on alle 10-vuotiaan lapsen sairaus Palvelusta poissaololle on hyväksyttävä syy alle 10-vuotiaan lapsen sairauden vuoksi kerralla enintään 4 peräkkäisen palvelun järjestämispäivän ajalta (arvioidaan lapsikohtaisesti). Asia voidaan lähtökohtaisesti aina ratkaista asiakkaan oman ilmoituksen perusteella: lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta lapsen sairaudesta ei tarvita. Jos asiakas on pois palvelusta lapsen sairaudesta johtuen enemmän kuin neljä peräkkäistä palvelun järjestämispäivää, ei poissaololle ole viidennestä poissaolopäivästä lukien hyväksyttävää syytä, vaikka asiakas toimittaisikin todistuksen lapsen sairaudesta. 70 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Neljällä peräkkäisellä palvelun järjestämispäivällä tarkoitetaan päiviä, jona palvelua järjestetään ja jona asiakkaan olisi tullut osallistua palveluun, mutta jona hän oli poissa palvelusta. Kyseessä ei siis välttämättä ole neljä peräkkäistä kalenteripäivää. Jos asiakas on poissa palvelusta lapsen sairauden takia enintään neljänä peräkkäisenä palvelun järjestämispäivänä, maksaja vähentää kulukorvauksen maksussa poissaolopäivien osalta. Päätöstä poissaoloista ei tarvitse antaa erikseen. Jos asiakas on poissa palvelusta lapsen sairauden takia enemmän kuin neljä palvelun järjestämispäivää, maksaja vähentää maksussa kulukorvauksen ensimmäisen neljän poissaolopäivän ajalta. Viidennestä poissaolopäivästä lukien maksaja vähentää poissaolopäiviltä sekä etuuden että kulukorvauksen ja lähettää tt2:n skannattavaksi. Etuuskäsittelijä antaa asiakkaalle päätöksen, jolla etuus ja kulukorvaus hylätään poissaolopäiviltä viidennestä poissaolopäivästä lukien, koska poissaololle ei tältä osin ole hyväksyttävää syytä. Lapsen sairaudesta ei lähtökohtaisesti tarvitse missään tilanteessa pyytää lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta. Vain, jos on perusteltua syytä epäillä, että asiakkaan toistuvissa lapsen sairaudesta johtuvissa poissaoloissa on kyse väärinkäytöksestä, asiakkaalta voidaan poikkeuksellisesti edellyttää lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta lapsen sairaudesta. Asiakkaalle tulee ilmoittaa etukäteen, jos näin aiotaan jatkossa menetellä. Kyseistä menettelyä tulee kuitenkin käyttää vain hyvin poikkeuksellisesti. Jos asiakas, joka on viimeistään 31.12.2014 alkaneessa palvelussa, ilmoittaa poissaolon johtuvan lapsen sairaudesta, mutta lapsi ei ole alle 10-vuotias, poissaolon syystä tulee pyytää lausunto TE-toimistolta. Tällöin maksaja vähentää poissaolopäiviltä maksussa sekä etuuden ja ylläpitokorvauksen ja lähettää tt2:n skannattavaksi. Etuuskäsittelijä pyytää TE-toimistolta lausunnon poissaolon hyväksyttävyydestä. TE-toimisto antaa tällöin estävän lausunnon BG. Lähtökohtaisesti asiakkaan ilmoitukseen lapsen iästä kuitenkin luotetaan, eikä lapsen ikää tarvitse normaalitilanteessa tarkistaa asiakkaan perhetiedoista. Esimerkki 1 A on työkokeilussa, jota järjestetään viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin. A ilmoittaa olevansa alle 10-vuotiaan lapsen sairauden vuoksi poissa palvelusta koko viikon. A:lla on hyväksyttävä syy poissaololle maanantaista torstaihin. Perjantaina lapsen sairaudesta johtuva poissaolo on kestänyt jo yli 4 päivää, eikä poissaololle ole siten hyväksyttävää syytä, vaikka A toimittaisikin todistuksen lapsen sairaudesta. Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta maanantaista torstaihin. Perjantain osalta maksaja vähentää maksussa etuuden ja kulukorvauksen. Tt2 lähetetään skannattavaksi. Tt2 tulee työjonolle maksuedellytysten selvittäminen -työnä etuuskäsittelijän käsiteltäväksi. Etuuskäsittelijä muuttaa maksuedellytysten selvittäminen -työn hakemustyöksi, koska asiakkaalle tullaan antamaan päätös poissaolopäivistä. Etuuskäsittelijä antaa A:lle päätöksen, jossa etuus ja ylläpitokorvaus hylätään perjantain osalta, koska poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä. Aiempien poissaolopäivien osalta päätöksessä todetaan, että poissaololle on hyväksyttävä syy, mutta kulukorvaukseen ei ole oikeutta. 71 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.4.3.3.2.3. Muu syy Poissaolo johtuu muusta syytä tai asiakas ei ilmoita poissaolon syytä Jos asiakas, joka on viimeistään 31.12.2014 alkaneessa palvelussa, ei hakemuksessaan il-moita poissaolon syytä tai ilmoittaa poissaolon johtuvan jostain muusta kuin omasta tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta, maksaja vähentää poissaolopäivät maksussa TE-toimisto selvittää poissaolon syyn kuulemalla asiakasta. 1.1.2015 lukien TE- toimisto ei anna lausuntoa poissaoloista, vaan asiakas ilmoittaa itse poissaoloistaan työttömyysetuuden maksajalle hakiessaan etuutta. Etuus maksetaan maksajan harkinnan mukaan asiakkaan ilmoittamien tietojen perusteella. 1.1.2014 lukien voimaan tulleen lainmuutoksen johdosta TTL 12 luvun 4 b §:n mukaan asiakkaalta ei tarvitse pyytää suostumusta asian oikaisemiseen eikä päätöstä tarvitse hakea poistettavaksi siinä tapauksessa, että hakija on virheellisesti ilmoittanut olleensa työllistymistä edistävässä palvelussa, vaikka hänellä onkin poissaoloja, joille ei ole hyväksyttävää syytä. Tätä menettelyä sovelletaan, kun etuuden aiheeton maksaminen johtuu hakijan antamasta ilmeisen virheellisestä tiedosta koskien palvelussa oloa. TE-toimisto antaa tiedotteen BI (palvelu alkanut viimeistään 31.12.2014) Jos TE-toimisto saa selville, että poissaolo johtuu asiakkaan omasta työkyvyttömyydestä tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta, se ilmoittaa asiasta tiedotteella BI työttömyysetuuden maksajalle. Jos asiakas on toimittanut TE-toimistolle lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen sairaudesta, TE-toimisto ilmoittaa tästä lausunnon BI perusteluissa. Tällöin Kelan ei enää tarvitse pyytää lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta erikseen, vaan asia voidaan ratkaista heti myös yli 3 päivää kestäneen sairauspoissaolon ajalta. Sinänsä TE-toimisto ei ota kantaa poissaolon hyväksyttävyyteen tai erikseen pyydä asiakkaalta todistusta sairaudesta, vaan lausunto BI on pelkästään tiedottava. Etuusoikeuden ratkaiseminen ja mahdollinen lääkärintodistuksen pyytäminen poissaolon ajalta kuuluu Kelalle. Kun tiedote BI saapuu, lausuntojen käsittelijä tarkistaa, onko tt2 ko. ajalta jo tullut Kelaan. Jos tt2 on tullut ja tiedotteessa mainitun poissaolopäivän osalta on jo vähennetty maksussa kulukorvaus ja maksettu pelkkä perusetuus, on asia jo ratkaistu ja lausunto voidaan kuitata käsitellyksi. Jos tt2 on jo saapunut Kelaan ja poissaolopäiviltä on ehditty vähentää maksussa sekä etuus että kulukorvaus, koska asiakas ei ole ilmoittanut Kelalle poissaolon syytä, toimitaan seuraavasti: • Jos omasta tai lapsen sairaudesta johtuva poissaolo on kestänyt enintään 3 tai 4 peräkkäistä palvelun järjestämispäivää tai jos lausunnon BI perusteluista käy ilmi, että asiakas on toimittanut TE-toimistolle lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen, lausuntojen käsittelijä antaa poissaoloista asiakkaalle kirjallisen päätöksen ja maksaa etuuden poissaolopäiviltä ilman kulukorvausta. • Jos asiakkaan omasta sairaudesta johtuva poissaolo on kestänyt yli 3 järjestämispäivää, lausuntojen käsittelijä ei tee päätöstä tai laita etuutta maksuun, vaan pyytää asiakasta toimittamaan todistuksen sairaudestaan. Päätös annetaan vasta sen jälkeen, kun todistus on toimitettu tai sen toimittamiselle varattu määräaika umpeutunut. • Jos alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta johtuva poissaolo on kestänyt yli 4 järjestämispäivää, lausuntojen käsittelijä antaa asiakkaalle kirjallisen päätöksen, jolla se myöntää etuuden 4 ensimmäiseltä poissaolopäivältä ilman kulukorvausta ja epää etuuden 5. poissaolopäivästä lukien. Samalla lausuntojen käsittelijä maksaa etuuden ilman kulukorvausta 4 ensimmäisen poissaolopäivän ajalta. 72 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos tt2 ei ole vielä saapunut Kelaan eikä poissaolopäiviä ole siten vielä ehditty vähentää maksussa, toimitaan seuraavasti: Lausuntojen käsittelijä rekisteröi poissaolopäivät ei kulukorvausta -päiviksi tarkistusratkaisulla ilman kirjallista päätöstä, jos • sairauspoissaolo kestää enintään 3 peräkkäistä palvelun järjestämispäivää • sairauspoissaolo kestää yli 3 päivää, mutta lausunnon BI perusteluista käy ilmi, että asiakas on toimittanut TE-toimistolle lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen • alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta johtuva poissaolo kestää enintään 4 peräkkäistä palvelun järjestämispäivää. Tällöin lausunnon tekijän on hyvä kirjoittaa cics:n lisätietoriville, mitkä päivät hän on vähentänyt merkinnällä ”väh. päivät xx.xx-xx.xx/BI”. Tämä helpottaa maksajan työtä. Jos sairauspoissaolo kestää yli kolme päivää eikä tiedotteen BI perusteluissa ole mainintaa siitä, että todistus olisi toimitettu TE-toimistoon, lausuntojen käsittelijä pyytää asiakasta toimittamaan todistuksen sairaudesta. Pyyntö dokumentoidaan yhteydenottona sekä silloin, kun pyyntö tehdään suullisesti että silloin, kun asiakkaalle joudutaan lähettämään kirje. Tällöin yhteydenottoon lisätään maininta siitä, että pyyntö on tehty kirjeellä. Kirje löytyy asiakaskirjeistä. Lausuntojen käsittelijä kirjaa cics:n lisätietoriville maksajaa varten BI-lausunnossa ilmoitetut sairauspäivät ”xx.xx-xx.xx Atod. pyydetty, saa maksaa 3 sairauspoissaolopäivää”. Jos tt2 saapuu ennen todistusta, maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta kolmelta ensimmäiseltä poissaolopäivältä ja vähentää etuuden ja kulukorvauksen maksussa 4. poissaolopäivästä lukien. Tt2 menee skannaukseen. Päätös annetaan vasta sen jälkeen, kun todistus on toimitettu tai sen toimittamiselle varattu määräaika umpeutunut. Jos tt2 ja todistus saapuvat samaan aikaan, ne menevät skannattaviksi. Indeksoinnissa tt2:n tarkenteen lisätietoon merkitään tt2:n aika ja iso A-kirjain, jotta kyseiset tt2:t pystytään erottelemaan muista maksuedellytysten selvittäminen -töistä. Etuuskäsittelijä tai maksaja maksaa etuuden poissaolopäiviltä ilman kulukorvausta. Sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa päätöstä erikseen. Jos alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta johtuva lausunnolla BI ilmoitettu poissaolo kestää yli 4 peräkkäistä palvelun järjestämispäivää, lausuntojen käsittelijä antaa asiakkaalle kirjallisen päätöksen, jolla etuus myönnetään 4 ensimmäisen poissaolopäivän ajalta mutta hylätään 5. poissaolopäivästä lukien. Tällöinkin lausunnon tekijän on hyvä kirjoittaa maksajalle vinkiksi cics:n lisätietoriville, mitkä päivät hän on vähentänyt merkinnällä ”väh. päivät xx.xx-xx.xx /BI”. TE-toimisto antaa sitovan lausunnon BG tai BH (palvelu alkanut viimeistään 31.12.2014) Jos TE-toimisto selvittää poissaolon johtuvan jostain muusta syystä kuin asiakkaan omasta tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta, TE-toimisto antaa maksajalle sitovan lausunnon BG tai BH henkilön etuusoikeudesta poissaolon ajalta. Kela antaa lausunnon perusteella asiakkaalle päätöksen poissaolopäivästä alkaen aina, kun poissaolopäivä on ehditty vähentää maksussa ennen lausunnon saapumista tai kun poissaololle ei ole ollut hyväksyttävää syytä. Jos poissaolo on tapahtunut etuuspäätöksen antamishetken jälkeen eikä muutos ulota vaikutustaan etuuden alkamisajankohtaan, kyseessä on etuuden tarkistaminen. Tällöin asiakkaalta ei tarvitse pyytää suostumusta. Jos poissaolo on tapahtunut jo ennen etuuspäätöksen antamista, mutta poissaolo ei ole ollut päätöksen antamishetkellä tiedossa, kyseessä on päätöksen oikaisu. Oikaisu etuuden saajan vahingoksi edellyttää suostumusta. Jollei asiakas anna suostumusta, pyydetään päätöksen poistamista työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta. Jos poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä eikä henkilöllä siten ole oikeutta työttömyysetuuteen eikä kulukorvaukseen poissaolon ajalta, on kyse aina vahingoksi oikaisusta. Jos taas poissaololle 73 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 on lausunnon mukaan hyväksyttävä syy ja maksussa jo vähennetyt päivät voidaan lausunnon antamisen jälkeen maksaa, ei kyseessä ole vahingoksi oikaisu, vaikka poissaolopäiviltä ei makseta kulukorvausta. Alkuperäisenkin etuuspäätöksen mukaan kulukorvaus maksetaan ainoastaan osallistumispäiviltä, joten päätöstä ei kulukorvauksen osalta oikaista eikä suostumusta muun päätöksen oikaisuun tarvitse pyytää. Jos poissaololle on lausunnon BH mukaan hyväksyttävä syy, eikä tt2 ole vielä saapunut eikä poissaolopäiviä ole vähennetty maksussa, ei asiakkaalle tarvitse antaa uutta päätöstä poissaolon johdosta. Tällöin etuutta maksetaan edelleen työllistymistä edistävän palvelun ajalle annetun päätöksen perusteella. Päätöstä ei tarvitse tällöin antaa myöskään sillä perusteella, että poissaolon ajalta vähennetään maksussa kulukorvaus, koska jo alkuperäisessä etuuspäätöksessä on todettu, että kulukorvaukseen on oikeus vain osallistumispäiviltä. Lausuntojen käsittelijä rekisteröi poissaolopäivät ei kulukorvausta -päiviksi tarkistusratkaisulla ilman kirjallista päätöstä. Tällöin lausunnon tekijän on hyvä kirjoittaa cics:n lisätietoriville, mitkä päivät hän on vähentänyt merkinnällä ”väh. päivät xx.xx-xx.xx/BH”. Jos tt2 on jo saapunut Kelaan ja poissaolopäivät on ehditty vähentää maksussa, lausuntojen käsittelijä antaa poissaoloista asiakkaalle kirjallisen päätöksen BH-lausunnon perusteella ja maksaa etuuden poissaolopäiviltä ilman kulukorvausta. Jos hakija ei ole ilmoittanut poissaolosta hakemuksessaan ja hänelle on ehditty maksaa poissaolon ajalta sekä perusetuus että kulukorvaus, asiasta tulee antaa työvoimapoliittisen lausunnon saavuttua päätös, vaikka poissaololle olisikin ollut hyväksyttävä syy. Liikaa maksettu kulukorvaus aiheuttaa liikamaksun. Jos poissaolo johtuu omasta sairaudesta, joka kestää yli 3 poissaolopäivää, lausuntojen käsittelijän tulee pyytää asiakkaalta lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Päätös annetaan vasta, kun todistus on saapunut tai todistuksen toimittamiselle annettu määräaika umpeutunut. Päätöksessä tulee todeta, ettei henkilöllä ole oikeutta kulukorvaukseen poissaolopäivältä ja että aiheutuneen liikamaksun mahdollisesta takaisinperinnästä päätetään myöhemmin. Se, onko kysymyksessä oikaisu vai tarkistus, riippuu normaaliin tapaan siitä, onko poissaolo tapahtunut ennen vai jälkeen etuuspäätöksen antamisen. Kyseessä ei kuitenkaan ole vahingoksi oikaisu, koska jo alkuperäisessä etuuspäätöksessä on todettu, että oikeus kulukorvaukseen on vain osallistumispäiviltä. Etuuden saajan suostumusta oikaisuun ei siten tarvita. Poissaolosta tulee antaa päätös aina, kun TE-toimiston lausunnon mukaan poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä (lausunto BG). Poissaolotilanteet voivat aiheuttaa useita määrältään vähäisiä liikamaksuja. Takaisinperintää harkittaessa lähtökohtana on, että liikaa maksetun määrän ollessa vähäinen takaisinperinnästä voidaan luopua. Liikamaksua pidetään vähäisenä, jos se on enintään 150 euroa. Liikamaksun määrän vähäisyydestä huolimatta sen perinnästä ei kuitenkaan luovuta, jos etuudensaajalle on hänestä johtuvasta syystä toistuvasti maksettu liikaa etuuksia tai jos asiassa käynnistetään väärinkäytösasian selvittely. TTL 11 luvun 2 §:n mukaan etuuden saajan on annettava Kelalle etuuden myöntämiseksi tai maksamiseksi tarvittavat tiedot. Pykälän 18-kohdan mukaan etuuden saajan on välittömästi ilmoitettava maksajalle päivät, joina hän on osallistunut työllistymistä edistävään palveluun. Koska liikamaksu poissaolotilanteissa johtuu yleensä siitä, että hakija on vastoin hänelle säädettyä tiedonantamisvelvollisuutta jättänyt ilmoittamatta poissaolosta, on liikamaksun syy tällöin hakijasta johtuva. Jos liikamaksu lisäksi on toistuvaa, ei perinnästä luovuta, vaikka liikamaksu jäisi alle 150 euron. Toistuvana voidaan pitää kahta kertaa. Eroa ei ole sillä, vaihtuuko palvelu liikamaksutilanteiden välissä, vaan kaksi eri palveluiden ajalle kohdistuvaa poissaoloista johtuvaa liikamaksutilannetta voidaan katsoa toistuvaksi liikamaksuksi. Jos poissaoloista johtuvien liikamaksujen välinen aika on pitkä, voidaan kuitenkin katsoa, ettei kyseessä ole toistuva liikamaksu. 74 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Palvelusta poissaolo ja soviteltu työttömyysetuus Jos henkilö, joka on työllistymistä edistävän palvelun aikana sovittelun piirissä, ilmoittaa hakemuksessaan palvelusta poissaolosta, riippuu etuuden määrä ja käytettävä sovittelujakso siitä, onko poissaololle hyväksyttävä syy vai ei. Jos poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä, henkilöllä ei ole oikeutta etuuteen poissaolopäiviltä. Lisäksi joudutaan käyttämään erityistä sovittelujaksoa ja tulo muuttamaan laskennalliseksi, koska sovittelujaksolle sisältyy ajanjaksoja, jolloin henkilöllä ei ole oikeutta etuuteen. Poissaolopäiviltä mahdollisesti ansaittua palkkaa ei oteta tällöin sovittelussa huomioon. Jos taas poissaolopäiviltä on oikeus etuuteen, käytetään tavanomaista sovittelujaksoa eikä tuloa muuteta laskennallisesti. Työssäolo on työhaastatteluun rinnastettava työllistymiseen liittyvä hyväksyttävä syy palvelusta poissaololle. Koska etuuden määrä myös muilta kuin poissaolopäiviltä riippuu poissaolopäivien etuusoikeudesta, voidaan niissä tilanteissa, joissa henkilö on työllistymistä edistävän palvelun aikana sovittelun piirissä ja jaksoon sisältyy hakijan ilmoittamia poissaoloja, käyttää TTL 11 luvun 8 §:n mukaista ennakkomaksumenettelyä, mikäli asian ratkaisemiseksi tarvitaan työvoimapoliittinen lausunto eikä lausuntoa poissaolopäivien etuusoikeudesta ei ole vielä käytettävissä. Tällöin etuuden maksaminen ei viivästy siitä syystä, että lausunnon saaminen poissaoloista viipyy. Lisäksi ennakkomaksun käyttämisellä vältetään mahdollinen asiakkaan suostumusta edellyttävä oikaisumenettely tai, jos suostumusta ei saada, poistomenettelyyn ryhtyminen. Ennakkomaksumenettelyä voidaan tarvittaessa käyttää myös silloin, kun asian ratkaisemiseksi tarvitaan asiakkaan toimittama lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. TTL 11 luvun 8 §:n mukaan työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle voidaan maksaa ilman päätöstä hänen hakemuksensa perusteella työttömyysetuutta ennakkona. Maksaminen edellyttää, että hakija ilmoittaa hakemuksessaan ennakon maksamiseksi tarvittavat tiedot (selvitys sovittelujakson palkoista), joiden perusteella voidaan riittävän luotettavasti selvittää etuuden todennäköinen määrä. Lisäksi henkilöllä tulee olla esteetön työvoimapoliittinen lausunto etuuden maksamiseksi työllistymistä edistävän palvelun ajalta muiden kuin poissaolopäivien osalta. Ennakkomaksu on aina mahdollista, kun maksaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi, ja maksajalla on aina päätösvalta siitä, maksetaanko ennakkoa ja kuinka paljon. Ennakkomaksusta tulee aina sopia asiakkaan kanssa. Kun työvoimapoliittinen lausunto poissaolon ajalta tulee, annetaan asiasta lopullinen päätös. Maksettu ennakko vähennetään myöhemmin myönnettävästä työttömyysetuudesta etuutta maksettaessa. Jos ennakkomaksua on maksettu liikaa, voidaan se kuitata myöhemmin maksettavasta työttömyysetuudesta ilman hakijan suostumusta. 1.4.3.3.3. Työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset Työvoimakoulutukseen osallistuvalle maksetaan koulutuksen ajalta työttömyysetuutta, vaikka: • hänet on katsottava päätoimiseksi yrittäjäksi; tai • hän ei ole työtön tai lomautettu, jos hän on työttömyysuhanalainen. Jotta päätoiminen yrittäjä tai työttömyysuhan alainen henkilö voi saada työttömyysetuutta työvoimakoulutuksen ajalta, tulee hänen täyttää muut 10 luvun 2 §:ssä säädettävät 75 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 etuuden saamisen edellytykset, eli oltava oikeutettu työttömyysetuuteen muiden kuin työttömän määritelmästä johtuvien esteiden osalta. Hänen on oltava työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Häneen sovelletaan myös mitä TTL 10 luvun 2 §:n 3 momentissa säädetään eräistä työttömyysetuuden saamisen esteistä, eli hänellä on oikeus työttömyysetuuteen työvoimakoulutuksen ajalta, vaikka hänelle olisi asetettu esim. korvaukseton määräaika. Yritystoiminnasta tai työstä saatu tulo sovitellaan koulutuksen aikana normaaliin tapaan. Henkilön päätoiminen yritystoiminta tai työttömyysuhan alaisuus sekä oikeus työttömyysetuuteen tästä huolimatta käyvät ilmi työvoimapoliittisesta lausunnosta. Työvoimakoulutus voidaan järjestää myös jaksotettuna. Silloin, jos työvoimakoulutus järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhdenjaksoisina toisiinsa, opiskelija ei ole jaksojen välisenä aikana työvoimakoulutuksessa eikä jaksojen väliseltä ajalta voida maksaa työttömyysetuutta työllistymistä edistävään toimenpiteeseen osallistumisen perusteella. Siten työnhakija, jolla on oikeus työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen, saa työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa myös koulutusjaksojen väliseltä ajalta. Sen sijaan työnhakija, jolla ei ole oikeutta työttömyysaikaiseen etuuteen esimerkiksi työssäolovelvoitteen takia, ei saa työttömyysetuutta koulutusjaksojen välisiltä ajoilta. 1.4.3.4. Kulukorvaukset Ylläpitokorvauksen nimi muuttuu 1.1.2013 alkaen kulukorvaukseksi. Kulukorvauksesta säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (JTYPL) 9 luvussa. Kuntouttavan työtoiminnan ajalta maksettavasta kulukorvauksesta säädetään TTL 10 luvun 6 §:ssä. Kulukorvaus on korvausta matka- ja muista ylläpitokustannuksista, joita aiheutuu matkoista, majoittumisesta ja aterioinnista kodin ulkopuolella työllistymistä edistävän palvelun aikana. TE-toimisto toimittaa Kelalle kulukorvauksen maksamiseksi tarvittavia tietoja. TE-toimiston Kelalle ilmoittamat tiedot eivät kuitenkaan sido Kelaa. Kela ratkaisee itsenäisesti, täyttyvätkö kulukorvauksen maksamisen edellytykset. Kulukorvauksen maksamisen edellytysten selvittäminen kuuluu kokonaisuudessaan Kelan toimivaltaan. 1.4.3.4.1. Kulukorvaus Työvoimakoulutus, työnhakijan omaehtoinen opiskelu ja maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu Työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoisiin opintoihin tai maahanmuuttajan omaehtoisiin opintoihin osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvauksena työnhakijalla on oikeus saada kulukorvausta 9 euroa päivältä. Kulukorvausta maksetaan koko koulutusajalta viideltä päivältä viikossa, eli sitä maksetaan myös muilta kuin osallistumispäiviltä. Oikeutta kulukorvaukseen ei ole työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun tai maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun osallistuvalla opiskelijalla, joka ei saa työttömyysetuutta. Siten esimerkiksi työvoimakoulutukseen osallistuvalla opiskelijalla, joka ei saa työttömyysetuutta taloudellisen etuuden jaksotuksen tai sovittelun vuoksi, ei ole oikeutta kulukorvaukseen. Opiskelijalle ei makseta kulukorvausta koulutuksen lomajaksoilta, jollei opiskelija lomajakson aikana osallistu koulutukseen kuuluvaan työssä oppimiseen tai harjoitteluun. Kulukorvaus evätään vain nimenomaisilta lomajaksoilta, jolloin opiskelu ei ole mahdollista. Kulukorvausta sen sijaan maksetaan esim. yliopistojen opetuksettomilta jaksoilta. 76 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Työnhakuvalmennus, uravalmennus ja kokeilu Oikeus kulukorvaukseen on myös työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli työkokeiluun tai koulutuskokeiluun osallistuvalla työttömyysetuuden saajalla. Kulukorvauksen maksaminen työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen tai kokeilun ajalta edellyttää, että henkilö saa työttömyysetuutta. Siten työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun osallistuvalla työnhakijalla, joka ei saa työttömyysetuutta esimerkiksi taloudellisen etuuden jaksotuksen tai sovittelun vuoksi, ei ole oikeutta kulukorvaukseen. Alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori voi saada kulukorvausta työkokeilun ajalta vain, jos hän on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan tai työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä. Ammatillista koulutusta vailla olevalla alle 25-vuotiaalla nuorella ei siten koskaan ole oikeutta kulukorvaukseen työkokeilun ajalta, jos hänelle edelleen maksetaan peruspäivärahaa eli peruspäivärahan enimmäisajan kertymä on kesken. Työkokeilua koskeva rajoitus koskee vain alle 25-vuotiasta nuorta. Rajoitusta ei voida soveltaa sen jälkeen, kun henkilö täyttää 25 vuotta. 25-vuotissyntymäpäivästä lukien henkilölle voidaan alkaa maksaa kulukorvausta, vaikkei hänellä olisi ammatillista koulutusta. TE-toimiston antamasta työkokeilua koskevasta lausunnosta käy ilmi, jos työkokeiluun osallistuva henkilö on ammatillista koulutusta vailla oleva alle 25-vuotias nuori. Esimerkki A on alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori, joka on oikeutettu peruspäivärahaan. A aloittaa työkokeilun ollessaan 24-vuotias. A:lla ei ole oikeutta kulukorvaukseen työkokeilun ajalta. A täyttää 25 vuotta työkokeilun aikana. A tulee oikeutetuksi kulukorvaukseen syntymäpäivästään lukien. Kulukorvausta työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen tai kokeilun ajalta maksetaan vain osallistumispäiviltä eli niiltä päiviltä, jolloin palvelua tosiasiallisesti järjestetään ja työnhakija myös osallistuu palveluun. Koska kulukorvauksen tarkoituksena on korvata ylimääräisiä kustannuksia, ei kulukorvausta ole tarkoituksenmukaista maksaa päiviltä, joina henkilö ei osallistu toimenpiteisiin, eikä ylimääräisiä kustannuksia synny. TE-toimiston antamasta työnhakuvalmennusta, uravalmennusta tai kokeilua koskevasta lausunnosta tulee ilmetä, kuinka monena päivänä viikossa ja mahdollisuuksien mukaan myös tieto minä päivinä (esim. ma–ke) palvelua järjestetään. Kulukorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työttömyysetuuden saajalle maksetaan kulukorvausta 9 euroa aktivointisuunnitelman mukaiselta osallistumispäivältä. Aktivointisuunnitelman mukainen osallistumispäivä tarkoittaa osallistumispäivää, joka on aktivointisuunnitelman mukainen ja jona henkilö on myös todellisuudessa ottanut osaa kuntouttavaan työtoimintaan. Kulukorvaukseen oikeuttavana osallistumispäivänä pidetään päivää, jona henkilö on osallistunut kuntouttavaan työtoimintaan vähintään 4 tuntia. Ylläpitokorvaukset Ylläpitokorvauksen nimi muuttuu kulukorvaukseksi 1.1.2013 alkaen. Kulukorvauksen myöntämisedellytykset vastaavat suurimmaksi osaksi ylläpitokorvauksen myöntämisedellytyksiä. Jos työllistymistä edistävä palvelu tai ryhmäpalveluna järjestetty työnhakuvalmennus on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen, maksetaan sen ajalta ylläpitokorvausta 31.12.2012 asti voimassa olleiden säännösten mukaisesti palvelun tai työnhakuvalmennuksen loppuun saakka. Näin toimitaan vaikka, palvelu tai työnhakuvalmennus jatkuu yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna 1.1.2013 jälkeenkin. Ylläpitokorvaus ei siten kesken palvelun muutu kulukorvaukseksi. Ylläpitokorvausta 77 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 ryhmäpalveluna järjestettävän työnhakuvalmennuksen ajalta voidaan tietyin edellytyksin maksaa myös henkilölle, jolle ei makseta työttömyysetuutta. Kulukorvauksen myöntäminen ja päätöksen antaminen Kela myöntää kulukorvauksen viran puolesta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea hakevalle työnhakijalle ilman, että hakijan erikseen hakee kulukorvausta. Kelan tulee antaa kulukorvauksen myöntämistä, epäämistä, tarkistamista, lakkauttamista ja takaisinperintää koskevassa asiassa asiakkaalle kirjallinen, valituskelpoinen päätös. Kun kulukorvausta myönnetään, päätöksestä tulee käydä ilmi oikeus kulukorvaukseen, kulukorvauksen määrä sekä aika, jolta kulukorvaukseen on oikeus. Jos jo myönnetty kulukorvaus myöhemmin evätään, tulee epäämisestä antaa päätös. Kulukorvauksesta tulee antaa valituskelpoinen päätös aina silloin, jos asiakas vaatii kulukorvausta maksettavaksi. Päätös tulee antaa myös silloin, kun asiakas osallistuu sellaiseen työllistymistä edistävään palveluun, jonka ajalta kulukorvaus voi periaatteessa tulla maksettavaksi, mutta kulukorvauksen maksamiselle on olemassa jokin este. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi silloin, kun • työttömyysetuutta ei jää sovittelun vuoksi maksettavaksi, jolloin oikeutta kulukorvaukseenkaan ei ole • alle 25-vuotias osallistuu työkokeiluun, mutta ei ole saanut riittävän pitkään työttömyysetuutta • kyse opintojen loma-ajasta. Päätös tulee antaa myös, jos asiakas on esittänyt selvitystä majoituskustannuksia tai vaatinut korkeampaa kulukorvausta, mutta hänelle myönnetään vain 9 euroa päivältä. Määrältään korkeamman 18 euron kulukorvauksen maksaminen edellyttää jatkossakin tietyissä tilanteissa selvitystä majoituskustannuksista. 1.4.3.4.2. Korotettu kulukorvaus Jos työnhakija osallistuu työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävään työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoisiin opintoihin, maahanmuuttajan omaehtoisiin opintoihin, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli työkokeiluun tai koulutuskokeiluun, maksetaan kulukorvausta korotettuna 18 euroa päivältä. Korotetun kulukorvauksen maksaminen työssäkäyntialueen ulkopuolella järjestettävän palvelun ajalta ei edellytä toteutuneita kustannuksia, joten selvitystä mahdollisista kuluista ei edellytetä. Korotettuna maksettavaan kulukorvaukseen on oikeus myös työnhakijalla: • joka osallistuu työssäkäyntialueellaan, mutta kotikuntansa ulkopuolella järjestettävään työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun, maahanmuuttajan omahtoiseen opiskeluun, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli työkokeiluun tai koulutuskokeiluun • jolle toimenpiteeseen osallistumisesta aiheutuu todistettavia majoituskustannuksia ja • joka esittää vuokrasopimuksen tai muun luotettavan selvityksen majoituksesta aiheutuvista kustannuksista. Luotettavana selvityksenä aiheutuneista majoituskustannuksista voidaan pitää esimerkiksi kuittia hotelli- tai matkustajakotimajoituksesta. Kuntouttavan työtoiminnan ajalta ei makseta korotettua kulukorvausta. 78 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Palvelun järjestämispaikka Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa Kelan toimistolle siitä, järjestetäänkö palvelu kotikunnan tai työssäkäyntialueen ulkopuolella. Asia ei välttämättä ole vaivatta todettavissa, koska palvelua voidaan järjestää useassa järjestämispaikassa tai työnhakija voi samankin päivän aikana osallistua palveluun sekä työssäkäyntialueellaan että sen ulkopuolella. Jotta kulukorvauksen määrään vaikuttava järjestämispaikka on ratkaistavissa yhdenmukaisesti, palveluun osallistuminen työssäkäyntialueella tai sen ulkopuolella ratkaistaan sen mukaan, missä palvelu pääasiallisesti järjestetään. Pääasiallisena järjestämispaikkana pidetään paikkaa, jossa palvelusta järjestetään arviolta yli 60 prosenttia. TE-toimisto tekee arvion palvelun alkamisajankohtana käytettävissä olevien tietojen perusteella, eivätkä myöhemmät muutokset vaikuta asiaan, ellei siihen ole erityistä syytä. Erityinen syy voi olla esimerkiksi järjestämispaikan muuttuminen henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen perusteella. Kulukorvaus maksetaan siten lähtökohtaisesti tasasuuruisena koko palvelun ajan. Tämä voi tarkoittaa sitä, että työnhakija saa kulukorvausta 18 euroa päivässä myös siltä ajalta, jona hän osallistuu palveluun työssäkäyntialueellaan, tai että hän saa kulukorvausta ainoastaan 9 euroa päivässä myös ajalta, jona hän osallistuu palveluun työssäkäyntialueensa ulkopuolella. Jos työllistymistä edistävän palvelun pääasiallinen järjestämispaikka ei ole ratkaistavissa eli jos palvelua ei järjestetä yli 60 %:sti työssäkäyntialueella tai sen ulkopuolella, kulukorvausta maksetaan sen mukaan, osallistuuko työnhakija palveluun tosiasiallisesti työssäkäyntialueellaan vai sen ulkopuolella. Kulukorvauksen määrä voi tällöin vaihdella päiväkohtaisesti. Jos työnhakija esimerkiksi käy osallistumispäivän aikana työssäkäyntialueeltaan sen ulkopuolella tai toisinpäin, palvelu on kyseisenä päivänä järjestetty lähtöpaikassa. Esimerkki 1 A osallistuu työkokeiluun viitenä päivänä viikossa. Kokeilu järjestetään maanantaista torstaihin A:n työssäkäyntialueella ja perjantaisin työssäkäyntialueen ulkopuolella. Koska kokeilu järjestetään yli 60 %:sti A:n työssäkäyntialueella, maksetaan kulukorvausta 9 euroa päivässä koko työkokeilun ajalta eli myös niiltä päiviltä (perjantait), joina kokeilua järjestetään työssäkäyntialueen ulkopuolella. Esimerkki 2 B osallistuu työkokeiluun viitenä päivänä viikossa. Kokeilu järjestetään siten, että joka toinen viikko järjestämispaikka on B työssäkäyntialueella ja joka toinen viikko työssäkäyntialueen ulkopuolella. Koska kokeilun pääasiallinen järjestämispaikka ei ole ratkaistavissa, kulukorvausta maksetaan 9 euroa päivässä niiltä viikoilta, jona B osallistuu kokeiluun työssäkäyntialueellaan. Niiltä viikoilta, joina kokeilu järjestetään B:n työssäkäyntialueen ulkopuolella, kulukorvausta maksetaan korotettuna 18 euroa päivältä. 1.4.3.4.3. Ulkomaan kulukorvaus Työttömyysetuutta saavan henkilön osallistuessa ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen hänelle maksetaan ylläpito- ja majoituskustannusten korvauksena 50 % virkamiehille maksettavasta kyseisen maan ulkomaanpäivärahasta. Ulkomaan kulukorvaus maksetaan myös ajalta, jona henkilö on Suomessa järjestettävään työvoimakoulutukseen liittyvässä, ulkomailla toteutettavassa työharjoittelussa tai opinto- tai tutustumismatkalla. 79 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Ulkomailla työvoimakoulutukseen osallistuvalle voidaan maksaa kulukorvausta enintään seitsemältä päivältä kalenteriviikossa. Jos henkilö majoittuu koulutuksen aikana kotonaan, hänelle maksetaan korvausta viideltä päivältä viikossa, muuten seitsemältä päivältä viikossa. Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle työmarkkinatukeen oikeutetulle henkilölle maksetaan ylläpitokustannusten korvauksena omaa kulukorvausta. Majoitus koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle opiskelijalle on maksuton. Koulutuksen ajalta ylläkuulukorvaus on 16,82 euroa päivältä. Jos Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutukseen osallistuva työnhakija asuu koulutuksen aikana Suomessa, hänelle maksetaan kulukorvausta 5 päivältä. Henkilön osallistuessa ulkomailla toteutettavaan työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun, maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun, kulukorvauksena maksetaan korotettu kulukorvaus. 1.4.3.5. Maahanmuuttajan kotoutumistuki 31.12.2014 asti Kotouttamisen tarkoituksena on edistää maahanmuuttajan kotoutumista Suomeen ja tukea yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamisessa. Kotoutumisaikaisen toimeentulon turvaamiseksi maahanmuuttajalle voidaan maksaa työmarkkinatukea kotoutumistukena. Kotoutumisen edistämiseksi maahanmuuttajalle laaditaan kotoutumissuunnitelma ja TE-toimisto voi ohjata maahanmuuttajan erilaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin. Kotoutumistukeen ja kotoutumissuunnitelmaan tuli muutoksia 1.9.2011 alkaen. 1.1.2015 lukien kotoutumistukena maksettavasta työmarkkinatuesta luovutaan. Maahanmuuttajalle maksetaan joko työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa sen mukaan, kumpaan hänellä on työttömyysturvalain perusteella oikeus. 1.4.3.5.1. Kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalla, joka on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, on oikeus maahanmuuttajan kotikunnan ja TE-toimiston kanssa yhteistyössä laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan. TE-toimisto järjestää työnhakijaksi rekisteröityneelle maahanmuuttajalle alkukartoituksen, jossa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan palvelutarve. Alkukartoituksessa arvioidaan myös se, tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelmaa. Kaikissa tapauksissa kotoutumissuunnitelmaa ei laadita. Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan maahanmuuttajan tarvitsemista kotoutumista tukevista toimenpiteistä sekä työllistymistä edistävistä palveluista. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluessa ensimmäisen oleskeluluvan myöntämisestä. 1.9.2011 alkaen ensimmäinen kotoutumissuunnitelma laaditaan enintään yhden vuoden ajaksi. Kotoutumissuunnitelman kesto määräytyy yksilöllisesti, mutta kotoutumissuunnitelmaan oikeuttava enimmäisaika on kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta. Aikaa, jona maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, voidaan pidentää enintään kahdella 80 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 vuodella yhteensä viiteen vuoteen, jos se on perusteltua sen vuoksi, että maahanmuuttaja tarvitsee kotoutuakseen erityistoimenpiteitä esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidon hankkimiseksi. Jos kotoutumissuunnitelmaa ei tilapäisesti voida toteuttaa esimerkiksi sairauden tai lapsen syntymän vuoksi, voidaan kotoutumissuunnitelmaan oikeuttavaa enimmäisaikaa pidentää tätä vastaavasti. Maahanmuuttaja on velvollinen noudattamaan kotoutumissuunnitelmaa. Jos maahanmuuttaja kieltäytyy kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta taikka osallistumasta siinä sovittuihin toimenpiteisiin, hänen oikeuttaan kotoutumistukena maksettavaan työmarkkinatukeen voidaan rajoittaa TE-toimiston määräämillä työvoimapoliittisilla sanktioilla. TE-toimisto antaa kotoutumissuunnitelmaa koskevat työvoimapoliittiset lausunnot siten, että viimeistään 31.8.2011 laadituista kotoutumissuunnitelmista ja toimenpiteistä ilmoitetaan työttömyysetuuden maksajalle H-sarjan työvoimapoliittisilla lausunnoilla. 1.9.2011 tai sen jälkeen laadituista suunnitelmista ilmoitetaan G-sarjan lausunnoilla. Siirtymäsäännöksen mukaan 31.8.2011 tai sitä aiemmin tehtyjä kotoutumissuunnitelmia noudatetaan niiden määräajan loppuun. Siksi viimeistään 31.8.2011 laaditut kotoutumissuunnitelmat ilmoitetaan lausunnolla H1 myös 1.9.2011 jälkeen. Kotoutumissuunnitelman laatimista edeltävää lausuntoa H2 (ei oikeutta työmarkkinatukeen kotoutumistukena, koska kotoutumissuunnitelmaa ei ole tehty) ei käytetä 1.9.2011 tai sen jälkeistä aikaa koskevana, koska 1.9.2011 alkaen maahanmuuttajalla voi olla oikeus työmarkkinatukeen muiden edellytysten täyttyessä, vaikka kotoutumissuunnitelmaa ei olisi tehty. Jos kotoutumissuunnitelma on laadittu 1.9.2011 tai sen jälkeen, annetaan tiedottava lausunto G1. Tiedotteessa ei oteta kantaa maahanmuuttajan oikeuteen saada työmarkkinatukea eikä tiedotteen perusteella ei makseta etuutta, vaan työnhakijan oikeudesta työmarkkinatukeen annetaan aina erillinen joko maksatuksen salliva tai estävä työvoimapoliittinen lausunto. 1.4.3.5.2. Kotoutumistuki Kotoutumistuki 1.9.2011 alkaen 1.9.2011 voimaan tulevan lainmuutoksen mukaan työmarkkinatuki maksetaan maahanmuuttajalle kotoutumistukena sinä aikana, jona hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. Kotoutumistuki on työmarkkinatukea ja siihen sovelletaan samoja säännöksiä kuin tavalliseen työmarkkinatukeen. Siten myös kotoutumistuki on tarveharkintainen ja siihen sovelletaan osittaista työmarkkinatukea koskevia säännöksiä. Työmarkkinatuki maksetaan kotoutumistuen nimellä sinä aikana, kun henkilöllä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. Kotoutumistuen maksamisen kesto riippuu kotoutumissuunnitelman kestosta eikä kotoutumistuen maksamiselle ole säädetty mitään enimmäis- tai vähimmäisaikaa. Kotoutumissuunnitelman ja siten kotoutumistuen maksamisen kesto voi vaihdella alle yhdestä vuodesta yli viiteen vuoteen. Pääsääntöisesti kotoutumissuunnitelman ja kotoutumistuen maksamisen kesto on kuitenkin kolme vuotta. Siltä ajalta kun kotoutumissuunnitelma ei ole voimassa, maahanmuuttajalle maksetaan tavallista työmarkkinatukea, jos hän muutoin täyttää työmarkkinatuen maksamisen edellytykset. Jos toisiaan seuraavien kotoutumissuunnitelmien väliin jää aikaa, jolloin henkilöllä ei ole voimassaolevaa kotoutumissuunnitelmaa, maksetaan tältä ajalta niin ikään tavallista työmarkkinatukea. 81 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Myös kotoutumissuunnitelman voimassaolon päätyttyä maahanmuuttaja palaa tavallisen työmarkkinatuen piiriin. Joissain tapauksissa kotoutumissuunnitelmaa ei laadita ollenkaan. Tällöin maahanmuuttajalle ei makseta kotoutumistukea vaan tavallista työmarkkinatukea normaalien säännösten mukaisesti, jos hän täyttää työvoimapoliittiset ja muut etuuden saamisen edellytykset. Jos maahanmuuttaja on täyttänyt työssäoloehdon, hänellä on oikeus työttömyyspäivärahaan työvoimapoliittisten edellytysten ja muiden edellytysten täyttyessä. 31.8.2011 asti maahanmuuttajalla on oikeus työmarkkinatukeen vain kotoutumistukena ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemistä seuraavan kolmen vuoden aikana. Koska kotoutumistuen maksaminen edellyttää voimassa olevaa kotoutumissuunnitelmaa, maahanmuuttajalle on voitu myöntää vain toimeentulotukea kotoutumissuunnitelman laatimista edeltävältä ajalta. Työmarkkinatuen maksaminen ennen kotoutumissuunnitelman laatimista ei 31.8.2011 asti ole ollut mahdollista. 1.9.2011 alkaen tätä rajoitusta ei enää ole, vaan maahanmuuttajalle voidaan maksaa kolmen ensimmäisen maassaolovuoden aikana myös tavallista työmarkkinatukea. Muutos merkitsee sitä, että työnhakijaksi rekisteröityvä maahanmuuttaja voi 1.9.2011 alkaen saada työmarkkinatukea heti työnhaun alusta lukien, vaikkei kotoutumissuunnitelmaa olekaan laadittu, jos hän muutoin täyttää työmarkkinatuen maksamisen edellytykset. Jos kotoutumissuunnitelman laatiminen aikanaan arvioidaan maahanmuuttajan kohdalla tarpeelliseksi, kotoutumissuunnitelman voimassaolon ajalta työmarkkinatuki maksetaan kotoutumistuen nimellä. Kun kotoutumissuunnitelman voimassaolo lakkaa, maahanmuuttajalle aletaan maksaa taas työmarkkinatukea, mikäli hän ei ole täyttänyt työssäoloehtoa. Koko ajan kyse kuitenkin on työmarkkinatuesta, joka kotoutumisaikana maksetaan kotoutumistuen nimellä. Esimerkki 1 Maahanmuuttaja A ilmoittautuu työnhakijaksi ja täyttää työmarkkinatuen maksamisen työvoimapoliittiset edellytykset 2.9.2011 alkaen. TEtoimisto antaa asiasta sitovan työvoimapoliittisen lausunnon A1. A:lle laaditaan kotoutumissuunnitelma 29.9.2011. TE-toimisto antaa tiedotteen G1, johon merkitään suunnitelman laatimis- ja päättymispäivä. Ensimmäisen kotoutumissuunnitelman päättymispäivä on 30.3.2012. Uusi kotoutumissuunnitelma laaditaan 10.4.2012. TE-toimisto ilmoittaa uudesta kotoutumissuunnitelmasta tiedotteella G1. Aiemmin annettu lausunto A1 on koko ajan voimassa. A:lle maksetaan työmarkkinatukea omavastuuajan jälkeen ajalta 9. – 28.9.2011. Kotoutumissuunnitelman ajalta 29.9.2011 – 30.3.2012 työmarkkinatuki maksetaan kotoutumistukena. Kotoutumissuunnitelmien väliseltä ajalta 31.3. – 9.4.2012 maksetaan "tavallista" työmarkkinatukea. Kun uusi kotoutumissuunnitelma on laadittu 10.4.2012 alkaen, työmarkkinatukea aletaan jälleen maksaa kotoutumistukena. Kotoutumissuunnitelman päättymisen jälkeen maksetaan jälleen "tavallista" työmarkkinatukea. Jos tieto työmarkkinatukea saavalle maahanmuuttajalle laaditusta kotoutumissuunnitelmasta tulee Kelalle jälkikäteen, täytyy arvioida, onko aiempi työmarkkinatukipäätös virheellinen ja tuleeko sitä oikaista. Se, onko kyseessä oikaisu- vai tarkistamistilanne, määräytyy normaalien oikaisu- ja tarkistamissäännösten mukaisesti. Jos kyse on siitä, että kotoutumistuen sijasta on virheellisesti maksettu työmarkkinatukea tai työmarkkinatuen sijasta kotoutumistukea, ei kyseessä kuitenkaan ole vahingoksi oikaisu. Tästä syystä asiakkaan suostumusta päätöksen oikaisuun tai päätöksen poistoa ei tarvita. Jos päätös on virheellinen myös jostain muusta syystä, tulee pohtia, onko kyse vahingoksi oikaisusta. 82 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos henkilölle on maksettu työmarkkinatukea ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti kotoutumissuunnitelman laatimishetkestä lukien kotoutumistuki, katsotaan aiemmin maksettu työmarkkinatuki kotoutumistuen osasuoritukseksi. Samoin toimitaan kulukorvausten suhteen esimerkiksi silloin, jos henkilölle on maksettu ennen kotoutumissuunnitelman laatimista työmarkkinatukea ja kulukorvausta toimenpiteen ajalta ja myöhemmin käykin ilmi, että henkilölle olisi tullut maksaa kotoutumistukea ja kulukorvausta. Tällöin kulukorvaukset katsotaan toisensa osasuorituksiksi. Koska kotoutumistuki on työmarkkinatukea, ei kotoutumistuesta oteta omavastuuaikaa, jos työmarkkinatuesta on jo otettu omavastuuaika. 1.1.2014 lukien omavastuu on voimassa kunnes henkilö täyttää työssäoloehdon. Samoin toimitaan, jos kotoutumistuesta on otettu omavastuuaika ja kotoutumistuki sittemmin vaihtuu työmarkkinatueksi: työmarkkinatuesta ei oteta omavastuuaikaa, jos se on otettu kotoutumistuesta. Jos kotoutumissuunnitelma on laadittu 1.9.2011 tai sen jälkeen, TE-toimisto antaa tästä tiedottavan lausunnon G1. Tiedotteessa ei oteta kantaa henkilön oikeuteen saada työmarkkinatukea eikä tiedotteen perusteella makseta etuutta. Työnhakijan oikeudesta työmarkkinatukeen annetaan aina erillinen joko maksatuksen salliva tai estävä työvoimapoliittinen lausunto. Tiedotteesta G1 käy ilmi se aika, jona työmarkkinatuki maksetaan kotoutumistukena. Lausuntoon ei merkitä kotikunnan väestötietokirjausta, koska tällä ei ole vaikutusta oikeuteen saada työmarkkinatukea. TE-toimisto antaa G-sarjan työvoimapoliittisen lausunnon myös maahanmuuttajan oikeudesta kotoutumistukeen maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta sekä opiskelun tukiajasta, maahanmuuttajan velvollisuuksista sekä opintojen seurannasta ja keskeytymisestä. Kotoutumistuki 31.8.2011 asti 31.8.2011 asti voimassa olevan lain mukaan maahanmuuttajalla on kolmen ensimmäisen maassaolovuoden aikana oikeus työmarkkinatukeen ainoastaan kotoutumistukena. Koska kotoutumistuen maksaminen edellyttää voimassaolevaa kotoutumissuunnitelmaa, 31.8.2011 asti työttömälle maahanmuuttajalle voidaan myöntää vain toimeentulotukea ennen kotoutumissuunnitelman laatimista. Työmarkkinatuen maksaminen ennen kotoutumissuunnitelman laatimista ei ole mahdollista. Työmarkkinatuen maksaminen kotoutumistukena edellyttää 31.8.2011 asti myös, että maahanmuuttajan ensimmäinen kotikunta Suomessa on merkitty väestötietojärjestelmään. Lisäksi edellytetään, että maahanmuuttaja on taloudellisen tuen tarpeessa ja täyttää muutoinkin työmarkkinatuen saamisen edellytykset sekä noudattaa kotoutumissuunnitelmaa. Kotoutumistukena maksettavaan työmarkkinatukeen sovelletaan samoja säännöksiä, kuin tavalliseen työmarkkinatukeen. Siten kotoutumistukeenkin tulevat sovellettavaksi esimerkiksi tarveharkintaa ja osittaista työmarkkinatukea koskevat säännökset. Tavallisesta työmarkkinatuesta kotoutumistuki poikkeaa siinä, että sitä voidaan maksaa paitsi työllistymistä edistävien palvelujen, myös niihin rinnastettujen muiden kotoutumistoimenpiteiden ajalta. Rinnastetun toimenpiteen ajalta kotoutumistukena maksettavaan työmarkkinatukeen sovelletaan samoja säännöksiä, kuin maksettaessa tavallista työmarkkinatukea sen työllistymistä edistävän palvelun ajalta, johon kotoutumistoimenpide on rinnastettu. Myös rinnastetun kotoutumistoimenpiteen ajalta henkilö on oikeutettu ylläpitokorvaukseen ja korotusosaan normaalein edellytyksin. Kotoutumista edistävien toimenpiteiden rinnastamismahdollisuudesta luovutaan 1.9.2011 voimaan tulevalla lainmuutoksella. Muut maahanmuuttajan kotoutumista edistävät toimenpiteet kuin koulutus toteutetaan jatkossa työmarkkinatoimenpiteitä koskevien normaalisäännösten mukaisesti. Kotoutumiskoulutus järjestetään jatkossa työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena tai maahanmuuttajan kotoutumista ja työllistymistä edistävänä omaehtoisena opiskeluna. 83 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Viimeistään 31.8.2011 aloitettujen rinnasteisten kotoutumistoimenpiteiden osalta noudatetaan vanhaa sääntelyä toimenpiteiden loppuun saakka. Rinnasteinen koulutus tai työmarkkinatoimenpiteeseen rinnastettu kotoutumistoimenpide voi jatkua ja kotoutumistukea voidaan maksaa rinnasteisen toimenpiteen ajalta myös 1.9.2011 jälkeenkin, jos rinnasteinen toimenpide on alkanut viimeistään 31.8.2011. Uusia rinnasteisia toimenpiteitä ei enää aloiteta 1.9.2011 tai sen jälkeen. TE-toimisto ilmoittaa viimeistään 31.8.2011 laaditut kotoutumissuunnitelmat ja toimenpiteet lausunnolla H1, koska 31.8.2011 tai tätä ennen tehtyjä kotoutumissuunnitelmia noudatetaan niiden määräajan loppuun. Kotoutumissuunnitelman laatimista edeltävää lausuntoa H2 (ei oikeutta työmarkkinatukeen kotoutumistukena, koska kotoutumissuunnitelmaa ei ole tehty) ei käytetä 1.9.2011 tai sen jälkeistä aikaa koskevana. Tämä johtuu siitä, että 1.9.2011 alkaen maahanmuuttajalla voi olla oikeus työmarkkinatukeen muiden edellytysten täyttyessä, vaikka kotoutumissuunnitelmaa ei olisi tehty. Jos työnhakija on aloittanut toimenpiteen viimeistään 31.8.2011 ja toimenpide on kesken 1.9.2011, toimenpidettä koskevat työvoimapoliittiset lausunnot annetaan jatkossakin koodeilla H3, H5 ja H9. Esimerkki 2 A on työttömänä työnhakijana oleva, vanhempiensa taloudessa asuva maahanmuuttaja. Hänelle maksetaan kotoutumistukena osittaista työmarkkinatukea vanhempien taloudessa asumisen perusteella. TEtoimiston ilmoituksen mukaan A aloittaa kotoutumissuunnitelman mukaisen, työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen rinnastettavan suomenkielen opiskelun 15.8.2011. Maahanmuuttajan kotoutumistoimenpide, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työmarkkinatoimenpiteisiin, on työllistymistä edistävä palvelu ja sen ajalta sovelletaan TTL 10 luvun säännöksiä. Koska A:n suomenkielen opiskelu on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, hänelle myönnetään 15.8.2011 alkaen täysimääräinen työmarkkinatuki ja ylläpitokorvaus. Mikäli A:lle on maksettu kotoutumistukea enintään 500 päivältä, hänellä on oikeus myös työmarkkinatuen korotusosaan koulutuksen ajalta. Koska rinnastettu toimenpide on alkanut viimeistään 31.8.2011, toimenpide jatkuu ja kotoutumistukea voidaan maksaa rinnasteisen toimenpiteen ajalta myös 1.9.2011 jälkeenkin. 1.4.3.6. Matka-avustus Työmarkkinatuki voidaan maksaa myös matka-avustuksena. Matka-avustuksen tarkoituksena on tukea työmarkkinatukeen oikeutetun henkilön työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja samalla turvata työvoiman saatavuutta. Matka-avustuksen myöntämisestä päättää työ- ja elinkeinotoimisto, mutta matka-avustuksen maksaa Kela. TE-toimisto antaa matka-avustuksen saamisedellytyksistä sitovan työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella Kela antaa hakijalle päätöksen. Oikeus matka-avustukseen Matka-avustusta voidaan maksaa henkilölle, joka ottaa vastaan työssäkäyntialueensa ulkopuolella sijaitsevan, vähintään kaksi kuukautta kestävän kokoaikatyön (31.7.2006 asti kuusi kuukautta), ja jolle työn vastaanottamisesta aiheutuu huomattavia kustannuksia (TTL 7 luku 3 §). Matka-avustusta maksettaessa työmarkkinatukeen oikeutettuna pidetään henkilöä, joka saa työmarkkinatukea tai jolle ei makseta työmarkkinatukea 10 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta syystä. Näitä syitä ovat korvaukseton määräaika, työssäolovelvoite, omavastuuaika, ammatilliseen 84 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 koulutukseen liittyvät rajoitukset, odotusaika ja tarveharkinta. Kysymyksen siitä, täyttääkö henkilö matka-avustuksen saamisedellytykset, ratkaisee TE-toimisto. Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työaika on yli 80 % (31.12.2011 asti 75 %) alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän kokonaistyöajasta. Kyseessä voi olla joko henkilön itsensä hankkima tai TE-toimiston hänelle tarjoama työ. Työsopimuksen ei tarvitse olla toistaiseksi voimassaoleva, mutta sen on kestettävä vähintään kaksi kuukautta. Työn tulee sijaita työssäkäyntialueen ulkopuolella. Työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin etäisyydelle henkilön tosiasiallisesta asuinpaikasta. TE-toimisto tutkii, täyttääkö työ matka-avustukselle asetetut edellytykset. Matka-avustusta voidaan myöntää myös sellaisen työsuhteen perusteella, jossa työtä tehdään ulkomailla. Matka-avustuksen maksaminen edellyttää tällöin kuitenkin sitä, että henkilöä pidetään myös työsuhteen aikana Suomessa asuvana. TE-toimisto ei ota matka-avustusta koskevassa työvoimapoliittisessa lausunnossa kantaa henkilön Suomessa asumiseen, vaan Kela ratkaisee itsenäisesti kussakin yksittäistapauksessa, pidetäänkö henkilöä Suomessa asuvana. TE-toimiston tulee kuitenkin lausunnossa mainita, jos kyse on ulkomailla tehtävästä työstä. Matka-avustusta ei voida myöntää sellaisen työsuhteen ajalta, jonka palkkauskustannuksiin työnantajalle on myönnetty palkkatukea. Jos kuitenkin palkkatukipäätös on tehty viimeistään 31.12.2014, matka-avustus voidaan myöntää palkkatuella palkattavalle, jos palkkatuki rahoitetaan joko osittain tai kokonaan työmarkkinatukimäärärahoista. Asian tutkii TE-toimisto. Työmarkkinatukeen oikeutetulla henkilöllä ei ole subjektiivista oikeutta saada matka-avustusta, vaan TE-toimisto ratkaisee henkilön oikeuden matka-avustukseen tarkoituksenmukaisuusharkintaa käyttäen. Matka-avustuksen hakeminen ja päätöksen antaminen Matka-avustusta on haettava työ- ja elinkeinotoimistolta ennen työsuhteen alkamista. Sillä, onko työsuhde alkanut ennen matka-avustusta koskevan työvoimapoliittisen lausunnon antamista, ei ole merkitystä. Työsuhde voi alkaa myös ennen kuin Kela on antanut matka-avustuspäätöksen. Matka-avustusta haetaan Matka-avustushakemus-lomakkeella. Hakemus jätetään yleensä TE-toimistoon, mutta se voidaan jättää myös Kelan toimistoon. Jos hakija jättää matkaavustushakemuksensa Kelan toimistoon, ota hakemuksesta liitteineen kopio ja toimita alkuperäinen hakemus välittömästi TE-toimistoon ratkaistavaksi. Kela antaa päätöksen matka-avustuksen myöntämisestä työvoimapoliittisen lausunnon perusteella. Jos kyseessä on hakija, jolle ei ole aikaisemmin maksettu työmarkkinatukea esimerkiksi tarveharkinnan takia, pyydä TE-toimistolta jäljennös matka-avustushakemuksesta ennen päätöksen tekemistä. Matka-avustusta koskevassa hakulomakkeessa hakijaa pyydetään ilmoittamaan tilitietonsa kirjallisesti Kelan toimistolle, jos hän haluaa matka-avustuksensa maksettavaksi muulle kuin peruspäiväraha- tai työmarkkinatukihakemuksessa ilmoitetulle tilille tai jos hän ei ole aikaisemmin toimittanut tilitietojaan Kelalle. Jos hakija ei ilmoita uutta tilinumeroa, maksa matka-avustus työttömyysetuushakemuksessa ilmoitetulle tilille. Matka-avustuksen määrä ja enimmäisaika Matka-avustuksena maksettava työmarkkinatuki on aina täysimääräinen. Matka-avustukseen maksetaan myös lapsikorotus. Matka-avustukseen ei sovelleta tarveharkintaa tai osittaista työmarkkinatukea koskevia säännöksiä eli puolison tai vanhempien tulot tai omat pääomatulot eivät vaikuta matka-avustuksen 85 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 määrään. Myöskään hakijan omat palkkatulot tai sosiaalietuudet eivät vähennä matka-avustuksen määrää. TTL 4 luvun sovittelua tai vähentämistä koskevia säännöksiä ei siis sovelleta. Matkaavustuksen maksamista eivät estä myöskään sosiaalietuudet, jotka estäisivät työttömyysaikaisen työmarkkinatuen saamisen. Matka-avustusta voidaan maksaa enintään neljän kuukauden ajalta työsuhteen alkamisesta lukien, kuitenkin enintään työsuhteen ajan (TTL 7 luku 12 § 2 mom.). Jos henkilön työsuhde päättyy, lopetetaan matka-avustuksen maksaminen. Työn keskeytyminen esimerkiksi sairauden tai palkattoman vapaan vuoksi ei keskeytä matka-avustuksen maksamista. Matka-avustus maksetaan viideltä päivältä viikossa. Matka-avustuksen seuranta ja takaisinperintä Henkilön työnhaun ei tarvitse olla voimassa työsuhteen aikana, jotta matka-avustusta voidaan maksaa. Jos työhallinnon tietojärjestelmä lähettää matka-avustusjakson aikana automaattisen työnhaun päättymistä koskevan työvoimapoliittisen lausunnon (A4), jatketaan matka-avustuksen maksamista A4-lausunnosta huolimatta. Uutta matka-avustusta koskevaa maksatuksen sallivaa lausuntoa ei tarvita. Henkilöllä ei ole oikeutta matka-avustukseen, jos hän jättää aloittamatta avustuksen perusteena olleen työn tai jos hän lopettaa työn. Tämä perustuu TTL 7 luvun 12 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan matka-avustusta maksetaan enintään työsuhteen ajalta. Oikeus matka-avustukseen säilyy kuitenkin tilapäisen, esimerkiksi sairaudesta johtuvan, keskeytyksen aikana. Jos henkilö ei ollenkaan aloita työtä, jonka perusteella hänelle on myönnetty matka-avustusta, matka-avustus hylätään myönnön alusta lukien. Matka-avustus peritään lähtökohtaisesti takaisin, jos henkilö eroaa työstä tai omalla menettelyllään aiheuttaa työsuhteen päättymisen kahden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta, kun työsuhde on alkanut 1.1.2015 tai sen jälkeen. Jos matka-avustuksen saaja eroaa tai muuten omalla menettelyllään aiheuttaa matkaavustuksen perusteena olevan, viimeistään 31.12.2014 alkaneen työsuhteen päättymisen ennen kuin työsuhde on kestänyt kuusi kuukautta, matka-avustus peritään lähtökohtaisesti takaisin, jollei takaisinperintää voida pitää kohtuuttomana (TTL 11 luku 12 §). Se, ryhdytäänkö takaisinperintämenettelyyn vai ei, riippuu siitä, onko henkilöllä ollut hyväksyttävä syy työsuhteen päättymiseen. Matka-avustusta ei kuitenkaan peritä takaisin, jos työnhakijalla on työpaikan sijaintiin liittyvien seikkojen (työ sijaitsee työssäkäyntialueen ulkopuolella) perusteella pätevä syy erota työstä työsuhteen kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Matka-avustus ei siten yleensä voi tulla takaisinperittäväksi, jos matka-avustuksen perusteena oleva työsuhde kestää enintään kolme kuukautta. Jos työsuhde kestää yli kolme mutta enintään kuusi kuukautta, tulee matka-avustuksen takaisinperintä harkittavaksi, jos henkilö on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen. Tutki tällöin, onko henkilöllä ollut eroamiseen pätevä syy ja onko takaisinperintä kohtuutonta. Jos työsuhde päättyy ennen kuin se on kestänyt kolme kuukautta, mutta henkilöllä ei kuitenkaan ole TEtoimiston mukaan pätevää syytä työstä eroamiselle esim. siitä syystä, että henkilö on muuttanut työpaikkansa läheisyyteen, tutki takaisinperinnän edellytykset normaalisti. Jos työsuhde päättyy matka-avustusjakson aikana ja henkilöllä on hyväksyttävä syy työsuhteen päättämiseen tai jos työsuhde on päättynyt hänestä riippumattomasta syystä, matka-avustuksen maksaminen lakkautetaan työsuhteen päättymisestä lukien. Työsuhteen ajalta maksettua matkaavustusta ei peritä takaisin. Jos työsuhde päättyy matka-avustusjakson aikana tai matka-avustusjakson jälkeen, mutta ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut työsuhteen alkamisesta, eikä työsuhteen päättymiseen ole 86 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 hyväksyttävää syytä, matka-avustus hylätään myönnön alusta lukien ja peritään pääsääntöisesti kokonaisuudessaan takaisin. Henkilöllä on aina hyväksyttävä syy työsuhteen päättämiseen, jos se on päättynyt toisen, välittömästi alkavan kokoaikaisen työn johdosta. Myös päätoimisten opintojen aloittaminen on hyväksyttävä syy erota työstä. Lisäksi henkilöllä on hyväksyttävä syy työsuhteen päättymiseen esimerkiksi silloin, kun työnantaja laiminlyö palkanmaksuvelvollisuutensa tai kun työsuhteen jatkamista ei muusta vastaavasta syystä voida pitää kohtuullisena. Jos työsuhde on päättynyt matka-avustusjakson aikana, henkilön tulee ilmoittaa asiasta Kelalle ja toimittaa Kelan toimistolle sekä oma että työnantajan selvitys siitä, miksi työsuhde päättyi. Arvioi saadun selvityksen perusteella, onko työsuhteen päättymiselle ollut hyväksyttävä syy vai ei. Jos työsuhde päättyy matka-avustusjakson jälkeen ja matka-avustuksen saaja ilmoittautuu uudelleen työnhakijaksi, Kelan toimisto saa tiedon asiasta työvoimapoliittisesta lausunnosta. Kyseessä ei ole matka-avustuslausunto, vaan työnhakijaksi ilmoittautuneelle henkilölle normaaliin tapaan annettava joko esteetön tai esteellinen työmarkkinatuki- tai peruspäivärahalausunto. Vaikka lausunto ei koske matka-avustusta, voit käyttää sitä hyväksi harkitessasi matka-avustuksen takaisinperintää. Jos lausunto on esteetön, voit katsoa, että henkilöllä on ollut hyväksyttävä syy työsuhteen päättämiseen, eikä asia anna matka-avustuksen osalta aihetta toimenpiteisiin. Jos lausunto on esteellinen ja TE-toimisto on todennut, että työsuhteen päättämiseen ei ole ollut työvoimapoliittisesti hyväksyttävää syytä, peri matka-avustus pääsääntöisesti takaisin. Jos työsuhde on matka-avustusjakson jälkeen päättynyt ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut sen alkamisesta eikä henkilö ole ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon, ei TE-toimiston lausuntoa työsuhteen päättymisen syistä ole käytettävissä. Pyydä työsuhteen päättymisestä tiedon saatuasi asiakkaalta selvitys työsuhteen päättymisen syistä. Tee takaisinperintäharkinta saatujen selvitysten perusteella. Pyydä takaisinperintää varten TE-toimistolta jäljennös matka-avustushakemuksesta, jollei kopio hakemuksesta ole jo Kelan käytettävissä. Matka-avustuksesta annettavat työvoimapoliittiset lausunnot TE-toimisto antaa matka-avustuksen maksamisesta Kelalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon (J1). Kela saa tästä lausunnosta myös tiedon hakijan työttömyyden päättymisestä, joten erillistä työttömyyden perusteella maksettavan työmarkkinatuen maksamisen lakkauttavaa lausuntoa ei tarvita. Matka-avustuksesta annetaan kielteinen lausunto, jos hakija ei ole ennen työsuhteen alkamista työmarkkinatukeen oikeutettu tai työsuhde ei oikeuta matka-avustukseen (J2), avustusta ei ole haettu ennen työsuhteen alkamista (J3) tai TE-toimisto ei pidä kustannusten tai hakijan olosuhteiden perusteella matka-avustuksen myöntämistä tarkoituksenmukaisena (J4). Sovitun työn aloittamatta jättämisestä tai lopettamisesta ei anneta työvoimapoliittista lausuntoa. Jos henkilö ei aloita työtä, jonka perusteella matka-avustus on myönnetty, TE-toimisto käsittelee asian työstä kieltäytymisenä. Jos henkilö, jolle on myönnetty matka-avustus, ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi matkaavustusjakson aikana tai kuuden kuukauden kuluessa matka-avustuksen alkamispäivästä lukien ja työsuhteen päättymisen syy on muu kuin taloudelliset ja tuotannolliset perusteet tai työsuhteen määräaikaisuus, TE-toimisto selvittää työsuhteen päättymisen vaikutuksen henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta. TE-toimisto merkitsee työvoimapoliittisen lausunnon perusteluihin muiden perustelujen lisäksi, että työsuhteeseen on myönnetty matka-avustusta ja että työsuhde on päättynyt kuuden kuukauden kuluessa sen alkamisesta. Jos henkilön työssäoloehto on täyttynyt 87 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 työsuhteen aikana ja TE-toimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalle, TEtoimisto ilmoittaa työsuhteen päättymisestä Kelalla tiedotteella F2. 1.4.3.7. Työllistymisrahakokeilu Työllistymisrahakokeilu on alueellinen ja määräaikainen, ja se toteutetaan ajalla 1.1.2013– 31.12.2015. Työllistymisraha voidaan maksaa sellaisen työsuhteen perusteella, joka alkaa viimeistään 31.12.2015. Työllistymisrahakokeilun tarkoituksena on kannustaa pitkäaikaistyöttömiä työllistymään. Työmarkkinatuki maksetaan työllistymisrahana yhden kuukauden ajalta pitkään työttömänä olleelle henkilölle, joka työllistyy vähintään 3 kuukaudeksi. TE-toimisto tutkii työllistymisrahan edellytykset ja antaa Kelalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon henkilön oikeudesta työllistymisrahaan. Kela antaa hakijalle päätöksen työllistymisrahasta aina lausunnon perusteella. Työllistymisrahasta säädetään väliaikaisesti voimaan tulevassa TTL 9 luvussa (linkki). Työllistymisrahan myöntämisen edellytykset Työttömyysturvalain 9 luvun 1 §:n mukaan työllistymisrahaan on oikeus henkilöllä, joka 1. ottaa vastaan vähintään 3 kuukautta kestävän palkansaajan työssäoloehtoon luettavan työn 2. on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä tai hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan täyttymisen tai lisäpäiväoikeuden päättymisen johdosta 3. saa työmarkkinatukea tai hänelle ei makseta työmarkkinatukea 10 luvun 2 §:n 3 momentissa mainitusta syystä 4. ei ole työsuhteessa, työllisty yrittäjänä tai omassa työssä eikä ole päätoiminen opiskelija 5. asuu työsuhteen alkaessa kuntakokeiluun kuuluvassa kokeilukunnassa. Kaikkien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä, jotta työllistymisraha voidaan myöntää. TE-toimisto tutkii työllistymisrahan myöntämisen edellytykset Kelan tai työttömyyskassan sille toimittamien kertymätietojen sekä työsopimuksen perusteella. Työllistymisrahaa voidaan maksaa vähintään 3 kuukautta kestävän työsuhteen perusteella. Työn tulee olla palkansaajan työssäoloehtoon luettavaa. Työajan tulee siten olla (alakohtaisia poikkeuksia lukuun ottamatta) vähintään 18 tuntia viikossa ja palkan työehtosopimuksen mukaista tai vähintään 1165 euroa kuukaudessa (v. 2015). Lisäksi työn tulee olla vakuutuksen alaista. Työn ei tarvitse olla kokoaikaista eikä työsuhteen vakituinen, vaan työllistymisraha voidaan maksaa myös osa-aikaisen tai määräaikaisen työsuhteen perusteella. Työllistymisrahaa voidaan maksaa henkilölle, joka saa työmarkkinatukea tai jolle ei makseta työmarkkinatukea, jos tämä johtuu TTL 10 luvun 2 §:n 3 momentissa mainitusta syystä eli 1. 2. 3. 4. 5. 6. korvauksettomasta määräajasta työssäolovelvoitteesta odotusajasta ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta omavastuuajasta tai tarveharkinnasta. 88 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos se, ettei työmarkkinatukea makseta, johtuu jostain muusta syystä, henkilöllä ei ole oikeutta työllistymisrahaan. Jos henkilö esimerkiksi saa työllistymisrahan myöntämishetkellä jotain estävää etuutta, TE-toimisto antaa työllistymisrahasta estävän lausunnon. Työllistymisrahan tarkoituksena ei ole tukea osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtymistä, vaan kokonaan työttömien työllistymistä. Työllistymisrahan maksamisen edellytyksenä onkin, että henkilö ei työllistymisrahaan oikeuttavan työn aloittaessaan ole työsuhteessa, työllisty yrittäjänä tai omassa työssä eikä ole päätoiminen opiskelija. Oikeutta työllistymisrahaan ei ole esimerkiksi silloin, kun työllistynyt henkilö on työllistyessään jo toisessa osa-aikatyössä, lomautettuna tai saa tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Kokeilukunnat Työllistymisrahakokeilu toteutetaan alueellisena kokeiluna. Työllistymisrahan myöntäminen edellyttää, että henkilö asuu työsuhteen alkaessa jossakin seuraavista kokeilukunnista: 1) Espoo 2) Hamina, Kotka 3) Helsinki; 4) Hämeenlinna, Hattula, Janakkala; 5) Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala sekä Lappeenranta, Taipalsaari, Lemi, Savitaipale, Luumäki; 6) Joensuu, Outokumpu; 7) Jyväskylä, Jämsä, Muurame; 8) Kajaani, Kuhmo; 9) Kemi; 10) Keuruu; 11) Kokkola; 12) Kuopio, Maaninka, Nilsiä, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tuusniemi; 13) Lahti, Hollola, Nastola, Heinola, Hartola, Sysmä, Orimattila; 14) Lieksa; 15) Mikkeli; 16) Oulu; 17) Pori, Merikarvia, Pomarkku, Ulvila; 18) Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki, Vihanti; 19) Rovaniemi, Ranua; 20) Savonlinna, Punkaharju, Kerimäki; 21) Seinäjoki; 22) Tampere; 23) Turku; 24) Valkeakoski, Akaa, Urjala; 25) Varkaus, Leppävirta; 26) Vantaa. Henkilön asuinkuntana pidetään sitä kuntaa, jossa henkilön TE-toimiston asiakastietojärjestelmään merkitty osoite sijaitsee, jollei tätä tietoa ole pidettävä ilmeisen vääränä. Työllistymisrahan myöntämisen rajoitukset Työllistymisrahaa ei voida myöntää sellaisen työsuhteen perusteella, jonka palkkauskustannuksiin maksetaan JTYPL 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua palkkatukea. Työllistymisrahaa ei voida maksaa myöskään silloin, kun henkilöllä on oikeus matka-avustukseen. Matka-avustus voidaan myöntää henkilölle, joka ottaa vastaan vähintään kaksi kuukautta kestävän kokoaikatyön työssäkäyntialueensa ulkopuolella ja jolle työn vastaanottamisesta aiheutuu 89 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 huomattavia kustannuksia. Matka-avustusta voidaan maksaa neljän kuukauden ajan, joten se on kestoltaan työllistymisrahaa edullisempi. TE-toimisto tutkii, estävätkö em. rajoitukset työllistymisrahan myöntämisen. Työllistymisrahan määrä Työllistymisrahana maksetaan täysimääräinen työmarkkinatuki yhdeltä kuukaudelta. Työllistymisrahakauden ajalta ansaittu palkka ei vaikuta työllistymisrahan määrään. Jos työllistymisrahaan oikeuttava työsuhde on osa-aikainen, jatketaan työmarkkinatuen maksua soviteltuna vasta työllistymisrahakauden jälkeen. Työllistymisrahaan maksetaan lapsikorotusta samoin edellytyksin kuin tavalliseenkin työmarkkinatukeen. Työllistymisrahaan voidaan maksaa myös korotusosaa tai kulukorvausta, jos henkilö aloittaa osaaika- tai kokoaikatyön ollessaan työllistymistä edistävässä palvelussa. Korotusosaa maksetaan lausuntoon merkittyyn palvelun päättymisajankohtaan asti, kuitenkin enintään korotusosan 200 päivän enimmäisajan täyttymiseen asti. Koska työllistymisraha maksetaan etukäteen jo työsuhteen alkaessa, mahdolliset palvelusta poissaolot eivät vaikuta työllistymisrahajakson ajalta maksettavan etuuden tai kulukorvauksen määrään. Kulukorvaus maksetaan sen mukaisesti, kuinka monena päivänä viikossa palvelua työvoimapoliittisen lausunnon mukaan järjestetään. Kulukorvausta voidaan maksaa lausuntoon merkittyyn palvelun päättymisajankohtaan asti. Työllistymisrahan määrä ratkaistaan sen ajankohdan mukaan, jolloin oikeus työllistymisrahaan alkaa. Kesken työllistymisrahakauden tai työllistymisrahakauden jälkeen tapahtuneilla työmarkkinatuen määrään vaikuttavilla muutoksilla ei ole vaikutusta työllistymisrahan määrään tai henkilön työllistymisrahaoikeuteen. Jos työllistymisrahan myöntämisen ja maksamisen jälkeen tulee ilmi jokin työllistymisrahan määrään vaikuttava seikka, joka oli jo olemassa työllistymisrahaoikeuden alkamishetkellä ja joka vaikuttaisi etuuden määrään korottavasti, Kela oikaisee työllistämisrahapäätöksen. Jos seikka, joka on ollut olemassa jo työllistymisrahaoikeuden alkamishetkellä ja olisi vaikuttanut etuuden määrään vähentävästi, tulee ilmi vasta työllistämisrahan myöntämisen ja maksamisen jälkeen, ei työllistymisrahaa oikaista. Esimerkkejä A hakee työllistymisrahaa ajalla 3.3.–2.4.2013. a) A:lle syntyy lapsi 15.3.2013. Koska työllistymisrahan määrä määräytyy sen ajankohdan mukaan, jolloin oikeus työllistymisrahaan alkaa, ei 15.3. syntyneen lapsen perusteella makseta työllistymisrahaan lapsikorotusta. b) A:n kanssa samassa taloudessa asunut puolison alle 18-vuotias lapsi muuttaa pois 10.3. Koska työllistymisrahan määrä määräytyy sen ajankohdan mukaan, jolloin oikeus työllistymisrahaan alkaa, maksetaan työllistymisraha koko ajalta lapsikorotuksella korotettuna. c) A:lle on myönnetty työkyvyttömyyseläke täyden työkyvyttömyyden perusteella 15.2. annetulla päätöksellä 1.3. lukien. Koska A ei työllistymisrahakauden alkamishetkellä ole työmarkkinatukeen oikeutettu, ei työllistymisrahaa myönnetä. TE-toimisto antaa lausunnon C9 (ei oikeutta työllistymisrahaan). d) Työllistymisraha ajalta 3.3.–2.4.2013 on maksettu 5.4. Kelalle tulee 3.5. tieto, että A:lle on 27.4. annetulla päätöksellä myönnetty takautuvasti 90 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 työkyvyttömyyseläke täyden työkyvyttömyyden perusteella 1.3.2013 lukien. Takautuvasti myönnetty estävä etuus ei vaikuta A:n työllistymisrahaoikeuteen. Työllistymisrahan kesto Työmarkkinatuki maksetaan työllistymisrahana yhden kuukauden ajalta työsuhteen alkamisesta lukien. Ensimmäinen työllistymisrahapäivä on työsuhteen alkamispäivä. Työllistymisrahakauden aika käy ilmi työllistymisrahaa koskevasta työvoimapoliittisesta lausunnosta. Esimerkki Työsuhteen ensimmäinen päivä on 15.2.2013. Työmarkkinatuki maksetaan työllistymisrahana ajalta 15.2.–14.3.2013. Työllistymisraha ja omavastuuaika Työllistymisrahaa voidaan maksaa omavastuuajan estämättä. Työmarkkinatuen omavastuuaika voi kulua työllistymisrahan aikana. Jos henkilö täyttää työssäoloehdon työllistymisrahan aikana, myös työttömyyspäivärahan omavastuuaika voi kulua työllistymisrahan estämättä. Oikeus työttömyyspäivärahaan ei kuitenkaan ala ennen kuin työllistymisrahan maksaminen on päättynyt. Omavastuuajan kuluminen edellyttää, että henkilö on työllistymisrahan aikana työnhakijana TE -toimistossa ja että työllistymisrahakauden aikana kertyy työtöntä aikaa. Jos työllistymisrahaan oikeuttava työ on kokoaikatyötä, ei omavastuuaika kulu työllistymisrahan aikana. Omavastuuajan vahvistami¬seksi tulee selvittää henkilön todelliset tehdyt työtunnit työllistymisrahakauden ajalta. Jos todelliset tehdyt työtunnit eivät ilmene asiakkaan toimittamasta palkkatodistuksesta, asiakkaalta tulee pyytää TT2 -ilmoitus, jolloin ilmoitus pyydetään ainoastaan työllistymisrahakaudelta ja ainoastaan omavastuuajan tutkimiseksi. Omavastuuaika täyttyy, kun henkilö on ollut työnhakijana yhteensä 5/7 täyttä työpäivää vastaavan ajan työllistymisrahakauden aikana tai sitä edeltävänä taikka sen jälkeisenä työttömyysaikana yhteensä. Työllistymisrahan hakeminen ja ratkaiseminen Työllistymisrahaa haetaan TE-toimistosta. Hakemuksen voi tehdä aikaisintaan kaksi viikkoa ennen työsuhteen alkamista. Kun henkilön työsuhde on alkanut, TE-toimisto antaa Kelalle työllistymisrahaoikeudesta työvoimapoliittisen lausunnon. Päätös työllistymisrahasta tulee pyrkiä antamaan mahdollisimman pian lausunnon saapumisen jälkeen. Jos kyseessä on kokoaikatyö, TE-toimisto antaa lausunnon C7. Lausunnon perusteella Kela myöntää työllistämisrahan ja samalla hylkää työttömyysaikaisen työmarkkinatuen, koska henkilö ei ole työtön. Lausuntoa A3 ei tarvita erikseen. Jos kyseessä on osa-aikatyö, TE-toimisto antaa lausunnon C8. Kela myöntää työllistämisrahan lausunnon perusteella. Oikeudesta soviteltuun työmarkkinatukeen työllistymisrahan jälkeiseltä ajalta annetaan päätös erikseen, kun henkilö on toimittanut tt2-lomakkeen sekä tiedot työajasta ja palkasta. Työllistämisrahapäätöksen liitteenä hakijalle lähtee tt2-lomake työllistymisrahakauden jälkeiseltä ajalta. Lausuntoa A1 ei tarvita erikseen. Jos työllistymisrahan edellytykset eivät täyty, TE -toimisto antaa asiasta estävän lausunnon C9. Lisäksi TE-toimisto antaa lausunnon A1/F2 tai A3 työsuhteen vaikutuksesta henkilön työttömyysaikaiseen etuusoikeuteen. Jos kyseessä on osa-aikatyö, TE-toimisto antaa lausunnon A1 tai tiedotteen F2. Jos kyseessä on kokoaikatyö, TE-toimisto antaa estävän lausunnon A3. Kela antaa lausunnon C9 perusteella työllistymisrahasta hylkäävän päätöksen. Jos kyseessä on osa-aikatyö, että sovitellun työmarkkinatuen maksamisesta annetaan päätös erikseen, kun henkilö on toimittanut työttömyysajan ilmoituksen sekä todistuksen maksetusta palkasta ja työajasta. 91 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Työllistymisrahaa koskevan hylkäävän päätöksen yhteydessä asiakkaalle lähtee tt2 työsuhteen alusta lukien. Jos työ on kokoaikatyö, Kela hylkää työllistämisrahan lisäksi myös työttömyysaikaisen työmarkkinatuen lausunnon A3 perusteella. Työllistymisrahaa koskevasta päätöksestä voi valittaa työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja sen antamasta päätöksestä edelleen vakuutusoikeuteen. Jos työllistymisrahan edellytykset täyttävä henkilö ottaa myöhemmin vastaan uuden työllistymisrahaan oikeuttavan työn, työllistymisraha voidaan myöntää samalle henkilölle uudelleen. Tällöin TE-toimisto antaa työllistymisrahaoikeudesta uuden lausunnon. Maksaminen Työllistymisraha voidaan muusta työttömyysturvasta poiketen maksaa etukäteen. Työllistymisraha maksetaan aina päätöksenteon yhteydessä. Päätös työllistymisrahasta tulee pyrkiä antamaan ja työllistymisraha maksamaan mahdollisimman pian TE-toimiston lausunnon saapumisen jälkeen. Työllistymisraha maksetaan kerralla koko kuukauden mittaiselta jaksolta työsuhteen alusta lukien. Asiakkaan ei tarvitse täyttää tt2-lomaketta työllistymisrahakauden ajalta. Asiakas voi palauttaa tt2-lomakkeen työllistymisrahaa edeltävältä ajalta jo heti työsuhteen alettua, vaikka ajankohta poikkeaisi tt2-lomakkeeseen merkitystä palautuspäivästä. Näin työmarkkinatuki työllistymisrahaa edeltävältä ajalta saadaan maksuun mahdollisimman pian. Jos asiakas on työllistynyt osa-aikatyöhön ja jatkaa työllistymisrahan jälkeen sovitellun työmarkkinatuen hakijana, hänen tulee palauttaa tt2 työllistymisrahan jälkeiseltä ajalta normaaliin tapaan. Työllistymisrahapäätöksen liitteenä asiakkaalle lähtee tt2-lomake työllistymisrahakauden jälkeiseltä ajalta. Samalla asiakasta pyydetään toimittamaan selvitys työllistymisrahajaksolla tehdystä työstä työssäoloehdon täyttymisen seuraamiseksi. Työllistymisraha voidaan maksaa kunnalle sen vaatimuksesta joko elatuksen turvaamiseksi tai TOTUL 23 §:n mukaisena ennakkona maksetun toimeentulotuen kattamiseksi. Työllistymisrahaan sisältyvä lapsikorotus voidaan maksaa Kelalle elatusapuvelan kuittaamiseksi. Esimerkki 1 A:lle maksetaan tarveharkintaista työmarkkinatukea. Hänelle on lähetetty tt2-lomake ajalta maanantai 14.1.2013 – sunnuntai 10.2.2013. A aloittaa kokoaikatyön 1.2.2013. A voi hakea työllistymisrahaa TE-toimistosta aikaisintaan 2 viikkoa ennen työn alkamista. TE-toimisto tutkii työllistymisrahan edellytykset. Kun työsuhde on alkanut 1.2.2013, TE-toimisto antaa lausunnon C7 työllistymisrahasta ajalta 1.2.–28.2.2013. Lausunnossa C7 todetaan lisäksi, että A:lla ei ole oikeutta työttömyysajalta maksettavaan työmarkkinatukeen, koska hän ei ole työtön. Samalla TE- toimisto neuvoo A:ta palauttamaan tt2-lomakkeen ajalta 14.1.2013–31.1.2013. Lausunto C7 saapuu Kelaan 2.2.2013. Lausunnon käsittelijä myöntää 2.2.2013 A:lle työllistymisrahan ajalle 1.2.–28.2.2013 ja samalla hylkää työttömyysaikaisen työmarkkinatuen 1.2.2013 alkaen, koska A ei ole työtön. Työllistymisrahana maksetaan täysimääräinen työmarkkinatuki. Työllistymisraha maksetaan heti päätöksen teon yhteydessä lausunnon saapumispäivänä. Työllistymisraha on A:n tilillä 4.2.2013. Esimerkki 2 B on työkokeilussa, jota järjestetään kolmena päivänä viikossa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Palvelun ajalta maksetaan korotusosalla 92 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 korotettua työmarkkinatukea. B:lle on lähetetty tt2 ajalta 11.3.2013–7.4.2013. B aloittaa osa-aikaisen työn 1.4.2013. TE-toimisto tutkii työllistymisrahan myöntämisen edellytykset. Kun työsuhde on alkanut 1.4.2013, TE-toimisto antaa työllistämisrahasta lausunnon C8 ajalta 1.– 30.4.2013. Lausunnossa todetaan lisäksi, että työmarkkinatuen maksamiselle työllistymisrahakauden jälkeen ei ole estettä, koska kyseessä on osa-aikatyö. Samalla TE-toimisto neuvoo B:tä palauttamaan tt2-lomakkeen ajalta 11.3.– 31.3.2013 jo 1.4.2013, jolloin työ alkaa. Lausunto C8 saapuu Kelaan 2.4.2013. Lausunnon käsittelijä myöntää B:lle työllistymisrahan ajalle 1.4.–30.4.2013. Päätös tehdään heti lausunnon saapumispäivänä. Päätöksen liitteenä B:lle lähetetään tt2-lomake 1.5.2013 alkaen. Samalla B:tä pyydetään toimittamaan selvitys maksetusta palkasta ja työajasta sekä työllistymisrahakauden että tt2:n ajalta Työllistymisrahana maksetaan täysimääräinen työmarkkinatuki korotusosalla korotettuna. Kulukorvausta maksetaan lausunnon mukaisilta osallistumispäiviltä eli 3 päivältä viikossa toteutuneista osallistumispäivistä riippumatta. Työllistymisraha maksetaan heti päätöksenteon yhteydessä ja se on B:n tilillä 4.4.2013. Päätös sovitellusta työmarkkinatuesta 1.5.2013 alkaen annetaan, kun B on palauttanut tt2-lomakkeen ja selvityksen työajasta ja palkasta. Työssäoloehdon seurantaa varten tallennetaan tiedot työstä myös työllistymisrahakauden ajalta. Työllistymisrahan takaisinperintä Työllistymisraha peritään takaisin, jos henkilö kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta eroaa työstä tai omalla menettelyllään aiheuttaa työsuhteen päättymisen. TE-toimisto tutkii, onko työsuhde päättynyt henkilön omasta syystä. Jos työsuhde on päättynyt henkilöstä riippumattomista syistä tai työsuhteen päättymiselle on hyväksyttävä syy, henkilö säilyttää oikeutensa työllistymisrahaan eikä työllistymisrahaa peritä takaisin. Jos henkilö on itse aiheuttanut työsuhteensa päättymisen ennen kuin työsuhde on kestänyt kolme kuukautta, TE-toimisto antaa takautuvasti estävän työvoimapoliittisen lausunnon työllistymisrahasta (lausunto C9) koko työllistymisrahajakson ajalta. Lausunnon perusteella Kela oikaisee työllistämisrahapäätöksen, hylkää työllistymisran alusta lukien ja perii työllistymisrahan lähtökohtaisesti kokonaan takaisin. Jos asiakas ei suostu päätöksen oikaisuun, Kelan tulee hakea päätöksen poistamista. Jos takaisinperittävä työllistämisraha on perustunut kokoaikatyöhön, TE-toimisto antaa estävän lausunnon C9 ja lisäksi lausunnon A3, koska henkilö ei ole työtön. Liikaa maksettu työllistymisraha peritään takaisin. Jos työllistymisrahaan oikeuttava työ on osa-aikatyö ja jos työllistymisraha tulee takaisinperittäväksi, henkilöllä säilyy oikeus soviteltuun etuuteen työsuhteen alkamisesta lukien (ts. työllistymisrahan maksamisen ajalta), jos muut työmarkkinatuen edellytykset täyttyvät. TEtoimisto antaa näissä tilanteissa estävän lausunnon C9 ja lisäksi lausunnon A1/F2. Tällöin takaisinperittäväksi tulee työllistymisrahan ja sovitellun työmarkkinatuen erotus. Asiakkaalta pyydetään tt2 työllistymisrahakaudelta sovitellun työmarkkinatuen ratkaisemiseksi. Työllistymisrahan oikaisuun ja takaisinperintään sovelletaan TTL 11 ja 12 luvun takaisinperintää, kohtuullistamisharkintaa ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä. Päätöksen oikaiseminen 93 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 asiakkaan vahingoksi edellyttää asiakkaan suostumusta tai päätöksen poistoa. Lähtökohtaisesti työllistymisraha peritään takaisin kokonaisuudessaan. Työllistymisrahan takaisinperinnässä on kuitenkin tehtävä normaali kohtuullistamisharkinta, jonka perusteella takaisinperinnästä voidaan luopua kokonaan tai osittain. Jos työsuhde päättyy kestettyään yli kolme kuukautta, ei henkilö menetä oikeuttaan työllistymisrahaan. Tällöin TE-toimisto voi asettaa hänelle korvauksettoman määräajan työn päättymisestä lukien, jollei työn päättymiselle ole hyväksyttävää syytä. Työllistymisraha voidaan joutua perimään takaisin myös silloin, jos työllistymisrahan myöntämisen ja maksamisen jälkeen käy ilmi, ettei henkilöllä alunperinkään olisi ollut oikeutta työllistymisrahaan. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun henkilö on antanut TE-toimistolle virheellistä tietoa työsuhteesta tai asuinkunnastaan. Tällöin TE-toimisto antaa lausunnon C9. Lausunnon perusteella Kela oikaisee työllistymisrahapäätöksen ja perii liikaa maksetun työllistymisrahan takaisin. Esimerkki 3 C:lle on myönnetty ja maksettu työllistymisraha osa-aikatyön perusteella ajalta 1.–31.5.2013. C:lle on maksettu soviteltua työmarkkinatukea 1.6.2013 alkaen. C eroaa työstä 15.7.2013. TE-toimisto antaa työllistymisrahasta estävän lausunnon C9. Lisäksi TE-toimisto antaa lausunnon A1 osa-aikatyöstä 1.5.2013 alkaen. C:ltä pyydetään suostumusta virheellisen työllistymisrahapäätöksen oikaisuun. C suostuu oikaisuun, ja Kela hylkää työllistymisrahan ajalta 1.–31.5.2013. Samalla C:lle lähetetään tt2-lomake 1.5.2013 lukien. Kun C palauttaa tt2-lomakkeen, hänelle myönnetään soviteltu työmarkkinatuki ajalle 1.–31.5.2013. C:ltä peritään takaisin työllistymisrahan ja sovitellun työmarkkinatuen välinen erotus. Takaisinperinnästä annetaan päätös erikseen. Takaisinperinnässä käytetään normaalia kohtuullistamisharkintaa. TE-toimisto antaa C:lle korvauksettoman määräajan 15.7.2013 tapahtuneen työstä eroamisen perusteella 16.7.2013 lukien. Työllistymisrahakokeilun kesto Työllistymisraha toteutetaan määräaikaisena kokeiluna. Työllistymisrahaa koskeva TTL 9 luku on voimassa 1.1.2013–31.12.2015. Työllistymisrahaa voidaan maksaa sellaisen työsuhteen perusteella, joka alkaa lain voimaantulon jälkeen tai viimeistään 31.12.2015. Esimerkki Työllistymisrahaan oikeuttava työsuhde alkaa 15.12.2015. Työllistymisrahaa maksetaan ajalta 15.12.2015–14.1.2016. 1.4.3.8. Omavastuuaika Työmarkkinatukea maksetaan omavastuuajan täyttymisen jälkeen. Omavastuuaika täyttyy, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä viittä täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana (tarkastelujakso). 94 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.4.3.8.1. Omavastuuajan alkaminen Omavastuuajan laskeminen alkaa siitä päivästä, jona henkilö on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Jos ilmoittautuminen on tapahtunut ennen työttömyyden alkamista ja henkilö on tämän ilmoittautumisen perusteella ensimmäisenä työttömyyspäivänään edelleen työnhakijana, aloitetaan omavastuuajan laskeminen ensimmäisestä työttömyyspäivästä. Omavastuuaika alkaa aikaisintaan 17 vuoden iän täyttämistä seuraavasta päivästä. 1.4.3.8.2. Omavastuuajan täyttyminen Työmarkkinatuen omavastuupäivien, työpäivien sekä työttömyysetuus- ja muiden korvauspäivien lukumäärä saa kunakin kalenteriviikkona olla yhteensä enintään viisi. Esimerkki 1 A on työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa maanantaista perjantaihin. Lauantaina ja sunnuntaina hän on työssä. Koska työ- ja omavastuupäivien määrä kalenteriviikon aikana voi olla yhteensä enintään viisi, omavastuupäiviä kertyy kyseiseltä kalenteriviikolta kolme päivää. Esimerkki 2 B ilmoittautuu työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi maanantaina. Hän on työssä 12 tuntia päivässä tiistaista torstaihin, yhteensä 36 tuntia. Perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina hän on jälleen työtön. Yli 8 tunnin päivässä meneviä työtunteja ei kohdisteta työttömille päiville, joten omavastuuaikaa kertyy kyseiseltä kalenteriviikolta kaksi päivää. Jokainen täysin työtön päivä kerryttää omavastuuaikaa yhdellä päivällä. Vajaata työaikaa tekevän henkilön työttömyysaika lasketaan vähentämällä työalalla sovellettavan työ-, toimitai virkaehtosopimuksen mukaisesta enimmäistyöajasta kalenteriviikolla tehdyt työtunnit. Kun näin laskettu työttömyysaika vastaa seitsemää täyttä työpäivää, omavastuuaika on täyttynyt. Mahdollisia enimmäistyöajan ylittäviä työtunteja ei kuitenkaan kohdisteta muille päiville, eli yhdeltä päivältä otetaan omavastuuajan laskemisessa huomioon enintään alan enimmäistyöajan verran työtunteja. Varallaoloajasta otetaan omavastuuaikaa laskettaessa työtunteina huomioon vain se osuus, jolta henkilölle maksetaan palkkaa varallaolosta. Esimerkki 1 A:n palkka varallaolon ajalta on 50 % hänen normaalista palkastaan. A:n työttömyysaika lasketaan vähentämällä työehtosopimuksen mukaisesta enimmäistyöajasta kalenteriviikolla tehdyt työtunnit. Varallaolotunneista otetaan työtunteina huomioon vain puolet, koska varallaolokorvaus on 50 % normaalista palkasta. Kun näin laskettu työttömyysaika vastaa seitsemää täyttä työpäivää, omavastuuaika on täyttynyt. Opetusalalla enimmäistyöaikana pidetään yleensä opetusvelvollisuuden määrää. Opetusvelvollisuus vaihtelee opetusalasta ja oppilaitoksesta riippuen tavallisimmin 16– 25 viikkotunnin välillä. Opetusvelvollisuuden määrä selviää yleensä joko kunnallisesta opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta (OVTES) tai yksityisen opetusalan työehtosopimuksesta. Jos opetusalalla ei ole opetusvelvollisuutta, työaikaa verrataan työaikalain 95 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 mukaiseen 40 viikkotuntiin. Tällöin henkilön tekemään työaikaan luetaan myös muut, kuin varsinaiset opetustunnit. Esimerkki 3 C on työtön maanantaina. Tiistaina hän työskentelee kuusi tuntia, keskiviikkona jälleen työtön, torstaina työssä kuusi tuntia, perjantaina työtön, lauantaina työssä 7,5 tuntia ja sunnuntaina työssä 3,5 tuntia. Enimmäistyöajan ollessa 40 tuntia viikossa kertyy omavastuuaikaa (40 tuntia – viikon tehdyt työtunnit 23 tuntia =) 17 tuntia eli kaksi päivää ja 1 tunti. Esimerkki 4 D ilmoittautuu keskiviikkona työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon, mutta saa samana päivänä osa-aikatyön siten, että hän työskentelee kolme tuntia päivässä kuutena päivänä (ma–la) viikossa. Enimmäistyöajan ollessa 40 tuntia viikossa omavastuuaikaa kertyy ensimmäisellä viikolla keskiviikosta perjantaihin 12 tuntia (3 x 5 tuntia – lauantaityö 3 tuntia). Seuraavan viikon aikana omavastuuaikaa kertyy 22 tuntia (40 tuntia – 6 x 3 tuntia). Sitä seuraavan viikon maanantaina ja tiistaina omavastuuaikaa kertyy kumpanakin päivänä viisi tuntia. Tällöin omavastuuaikaa on kertynyt yhteensä 44 tuntia ja soviteltua työmarkkinatukea aletaan maksaa keskiviikosta lukien. Esimerkki 5 F ilmoittautuu työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi maanantaina. Alalla sovellettava enimmäistyöaika on 40 tuntia. F on työssä 12 tuntia päivässä tiistaina ja keskiviikkona ja 4 tuntia perjantaina, yhteensä 28 tuntia. Torstaina, lauantaina ja sunnuntaina hän on työtön. Yli kahdeksan tunnin päivässä meneviä työtunteja ei kohdisteta muille päiville, joten omavastuuaikaa laskettaessa huomioon otetaan yhteensä 20 työtuntia (8 h + 8 h + 4 h = 20 h). Omavastuuaikaa kertyy kyseiseltä kalenteriviikolta 20 tuntia (40 h – 20 h). Tilanteessa, jossa asiakas jättää työttömyysetuushakemuksen, johon hän on merkinnyt työttömyyspäiviä alle omavastuuajan, hakemusta ei lähtökohtaisesti tule suoraan hylätä sen vuoksi, ettei omavastuuaika täyty. Hylkäämisen sijaan pyydä asiakasta toimittamaan työttömyysajan ilmoitus lopuistakin omavastuupäivistä. Tämän jälkeen anna asiakkaalle päätös, jossa toteat omavastuuajan täyttymineen ja myönnät työttömyysetuuden. Jos omavastuuaika kohdistuu tulevaan aikaan esimerkiksi lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden pitkän jaksotusajan vuoksi, voit antaa asiakkaalle myös suoraan hylkäävän päätöksen jaksotusajalta. Lähetä päätöksen mukana asiakkaalle tt2-lomake omavastuuajalle. 1.4.3.8.3. Omavastuuaikaan luettavat päivät Työttömyysturvalain 7 luvun 10 §:n sanamuoto ja pykäläjärjestys muuttuvat 1.1.2014. Säännöksen sisältö ei sen sijana muutu. Edelleen omavastuuaikaan luetaan työttömyyspäivät, joina henkilö on työtön työnhakija ja täyttää muut työmarkkinatuen saamisen edellytykset. Työttömyyspäivä luetaan omavastuuaikaan, vaikka työmarkkinatukea ei etuuden sovittelun, tarveharkinnan tai siitä vähennettävän sosiaalietuuden johdosta jää maksettavaksi. Koska osa-aikatyöstä ansaittu vuosiloma-ajan palkka ei estä työttömyysetuuden saamista, omavastuuaika voi kulua myös osa-aikatyön perusteella ansaitun vuosiloman aikana. Omavastuuaika kuluu tällöin samalla tavoin, kuin se kuluisi sen osa-aikatyön aikana, jonka perusteella loma on ansaittu. 96 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Arkipyhäpäivät luetaan omavastuuaikaan. Jos henkilöllä on voimassa oleva työsuhde (esim. lomautus) edellytetään arkipyhäpäivän omavastuuaikaan lukemiselle, ettei työnantaja ole velvollinen maksamaan henkilölle kyseiseltä arkipyhäpäivältä palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta. Esimerkki A lomautetaan kokoaikaisesti ja hän ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi. Lomautusjakson alkuun osuu arkipyhäpäivä. A:n työnantaja ei maksa hänelle kyseiseltä arkipyhäpäivältä arkipyhäkorvausta. Arkipyhäpäivä voidaan lukea A:n omavastuuaikaan. Uudistetun TTL 7 luvun 10 § 3 momentin mukaan omavastuuaikaan luetaan kuitenkin sairausvakuutuksen päivärahan ja kuntoutusrahan omavastuuaika. Henkilöllä, joka tulee työttömyyden alkamisen jälkeen työkyvyttömäksi, omavastuuaikaan luetaan sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan omavastuuaikaan sisältyvät päivät edellyttäen, ettei henkilö saa kyseiseltä ajalta muuta vastaavaa lakisääteistä korvausta tai työnantajaltaan työkyvyttömyysajan palkkaa. Omavastuuaikaan luettavista työkyvyttömyyspäivistä henkilön on esitettävä lääkärintodistus, ellei hän ole ollut työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Uudistetun TTL 7 luvun 10 § 3 momentin toisen virkkeen mukaan omavastuuaikaan luetaan myös ne päivät, joilta henkilölle on maksettu työmarkkinatukea TTL 10 luvun työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen perusteella. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat 1.1.2013 lukien: • • • • • • • työvoimakoulutus työnhakijan omaehtoinen opiskelu maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu työnhakuvalmennus uravalmennus kokeilu eli työkokeilu ja koulutuskokeilu kuntouttava työtoiminta. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään 31.12.2012 alkanutta työkokeilua, työelämävalmennusta, työharjoittelua ja työ- ja koulutuskokeilua sekä viimeistään 31.8.2011 alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun. Omavastuuaika ei estä työttömyysetuuden saamista työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Lisäksi omavastuuaika kuluu ajalta, jolta henkilölle maksetaan työmarkkinatukea työllistymistä edistävien palveluihin osallistumisen perusteella. (TTL 7 luku 10 § 3 momentti) Jos henkilön osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin kestää vähemmän kuin omavastuuaikaan vaadittavat viisi työpäivää, henkilön palvelun jälkeen työttö¬myyden perusteella saama työmarkkinatuki tulee evätä päiviltä, joita omavastuuajasta on jäljellä. Omavastuuajan kuluminen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta edellyttää sitä, että henkilölle on maksettu työmarkkinatukea työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella. Ty¬markkinatukea voidaan TTL 10 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan maksaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta, vaikka työnhakijalla ei työttömänä ollessaan olisi oikeutta etuuteen, jos se johtuu korvauksettomasta määräajasta, työssäolovelvoitteesta, omavastuuajasta, ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta, odotusajasta tai tarveharkinnasta. Omavastuuaika kuluu myös tänä aikana. Työmarkkinatukea ei kuitenkaan makseta 31.12.2012 tai sitä ennen alkaneen kuntouttavan työtoiminnan ajalta, jos oikeutta työmarkkinatukeen ei ole johtuen työssäolovelvoitteesta, ammatillista koulutusta vailla olevia nuoria koskevasta rajoituksesta tai odotusajasta. Esimerkki 97 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 A:lle on hänen työttömäksi jäädessään asetettu korvaukseton määräaika, joka ei ole ehtinyt kulua loppuun ennen työharjoittelun aloittamista. A:lle voidaan maksaa työttömyysetuutta työharjoittelun ajalta korvauksettomasta määräajasta ja omavastuuajasta huolimatta, ja palvelun ajalta maksetut päivät voidaan lukea A:n omavastuuaikaan. 1.4.3.8.4. Päivät, joita ei lueta omavastuuaikaan Uudistetun TTL 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan omavastuupäiviksi ei lueta niitä päiviä 1. joina henkilö ei täytä TTL 2 luvussa säädettyjä työvoimapoliittisia edellytyksiä; 2. joilta henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen TTL 2 a luvussa säädetyn (työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn) tai TTL 3 luvun rajoitusten vuoksi (ikä, työkyvyttömyys, estävä sosiaalietuus, työ- ja virkasuhteesta joht. rajoitukset, yritysomaisuuden myyntivoiton vaikutus, työriita); 3. jolta henkilöllä ei ole oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen (TTL 4 luvun 3 §:n työaikarajojen ylittymisen vuoksi); 4. joilta henkilöllä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen odotusajan vuoksi (TE-toimisto asettaa odotusajan 31.12.2014 asti, Kela asettaa odotusajan 1.1.2015 alkaen). Omavastuuaika alkaa aikaisintaan esteen päättymistä seuraavasta päivästä. Omavastuuajan kuluminen edellyttää pääsääntöisesti, että henkilö on työttömänä työnhakijan työ- ja elinkeinotoimistossa ja täyttää muutkin työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. Omavastuuaikaan ei siten lueta odotusaikaan, korvauksettomiin määräaikoihin tai työssäolovelvoitteisiin sisältyviä työttömyyspäiviä. Sen sijaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta odotusaikaan, korvauksettomiin määräaikoihin ja työssäolovelvoitteisiin sisältyvät päivät voidaan lukea omavastuuaikaan, mikäli henkilölle maksetaan työmarkkinatukea näiltä päiviltä. 31.12.2012 tai sitä ennen alkaneen kuntouttavan työtoiminnan ajalta työmarkkinatukea ei kuitenkaan makseta, jos oikeutta työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen ei ole johtuen työssäolovelvoitteesta, ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta tai odotusajasta, joten myöskään omavastuuaika ei tällöin kulu. Omavastuu ei kulu myöskään sinä aikana, jona henkilöllä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen TTL 3 luvun rajoitusten takia. Omavastuuaikaan ei siten lueta päiviä, joina etuutta ei voida maksaa esimerkiksi irtisanomisajan palkan, kokoaikatyöstä ansaitun vuosiloma-ajan palkan tai estävän sosiaalietuuden vuoksi. Myöskään lomakorvauksen, taloudellisen etuuden tai myyntivoiton jaksotusaikaa ei voida lukea omavastuuaikaan. Omavastuuaikaan ei lueta myöskään aikaa, jona 80 % / 75 % työaikarajan ylittyminen estää sovitellun työmarkkinatuen maksamisen. Sovittelun työaikaraja on 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla sovittelujaksoilla 80 %. Jos sovittelujakso alkaa viimeistään 31.12.2011, työaikaraja on 75 %. Työaikaa tarkastellaan osa-aikatyössä sovittelujakson ajalta ja lomautustilanteessa kalenteriviikoittain. Jos osa-aikatyössä 80 % / 75 % työaikaraja ylittyy neljän viikon tai kuukauden sovittelujakson ajalta, ei omavastuuaikaan voida lukea sovittelujaksolta yhtään päivää, vaikka työaikaraja jonain viikkona alittuisi. Työaikarajan ylittyminen osa-aikatyössä yksittäisellä viikolla ei puolestaan estä omavastuuajan kulumista tältä viikolta, jos työaikaraja alittuu koko neljän viikon tai kuukauden sovittelujakson ajalta. Lyhennetylle työviikolle lomautetun henkilön työaikarajaa tarkastellaan siis kalenteriviikoittain. 1.1.2010–31.12.2011 voimassa olevan väliaikaisen lainmuutoksen mukaan niissä tilanteissa, joissa työntekijän työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla 98 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 kokonaisella päivällä viikossa, työttömyysetuutta ei makseta soviteltuna, vaan kokonaan työttömiltä päiviltä maksetaan täysi työttömyysetuus (TTL 4 luku 4 a §). Edellytyksenä työttömyysetuuden maksamiselle tällöin on se, ettei työntekijän työaika kalenteriviikon tarkastelujaksolla ylitä 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan. Niissä tilanteissa, joissa henkilön työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta kokonaisilla päivillä, sovelletaan siten 75 % työaikarajan sijasta 80 % rajaa. Tätä väliaikaista säännöstä sovellettaessa 4 luvun 3 §:ssä mainittu 75 % työaikaraja ei siten estä omavastuuajan kulumista. Omavastuuaika voi kulua, jos henkilöllä olisi 4 luvun 4 a §:n 80 % työaikaraja huomioiden oikeus peruspäivärahaan. Väliaikaista lainmuutosta sovelletaan lomautuksiin, jotka toteutetaan 4.1.2010 ja 1.1.2012 välisenä aikana. Jos sovittelujakso alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen, sovittelun työaikaraja on kaikissa tilanteissa 80 %. 1.4.3.8.5. Omavastuuajan voimassaolo Omavastuuajan voimassaolo 1.1.2014 lukien Omavastuuaika on voimassa siihen asti, kun henkilö täyttää TTL 5 luvun 3 tai 7 §:ssä tarkoitetun palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon. Säännöksen tarkoitus on kannustaa työtöntä työnhakijaa myös lyhyisiin tai osa-aikaisiin työsuhteisiin ilman haitallisia seurauksia työttömyysturvan maksatuksessa. 1.1.2014 lukien työmarkkinatuen osalta omavastuu otetaan vain kerran työttömyyden alkaessa. Omavastuu voi jäädä myös ottamatta kokonaan, jos työnhakijan oikeus työmarkkinatukeen alkaa välittömästi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä (TTL 7 luvun 10 § 5 momentin 1 kohta). Oikeus etuuteen ei katkea eikä aiheuta uuden omavastuun asettamista, vaikka henkilö työllistyisi yli kahden viikon ajaksi kokoaikaisesti. Työmarkkinatuen saaja voisi tehdä työtä ilman omavastuuaikaa niin kauan kunnes hän täyttää työssäoloehdon ja siirtyy työttömyyspäivärahalle. Omavastuun voimassaolo ei myöskään edellytä, että omavastuu olisi otettu edellisellä kerralla ( kuten peruspäiväraha omavastuuajan voimassaolo edellyttää.) Esimerkki 1 A:n peruspäivärahan 500 päivää on täyttynyt 17.1.2014. Asiakkaalle on myönnetty työmarkkinatuki 18.1.2014 alkaen. Työmarkkinatuesta ei oteta omavastuuaikaa, koska se on myönnetty heti 500 päivän täyttymisen jälkeen (TTL 7 luku 10 § 5 mom.) A:lle maksetaan työmarkkinatukea 17.1.2014 - 28.2.2014, kunnes hän menee kokoaikatyöhön työhön 1.3.2014 -30.4.2014. Uusi työssäoloehto ei täyty. A palaa työmarkkinatuelle, eikä omavastuuaikaa oteta, koska työssäoloehto ei ole täyttynyt. ( Omavastuuta ei ole otettu edellisellä kerralla TTL 7:10 §: 5 momentin vuoksi, eikä oteta nyt ennen kuin työssäoloehto uudelleen täyttyy TTL 7 luku 11 §:n perusteella). Esimerkki 2 B:n peruspäivärahan enimmäisaika 500 päivää on täyttynyt 17.12.2013. B:lle on myönnetty työmarkkinatuki 18.12.2013, josta ei oteta omavastuuaikaa peruspäivärahan enimmäisajan päättymisen vuoksi (TTL 7 luvun 10 §.n 5 mom.) B:lle maksetaan työmarkkinatukea 18.12.2013- 31.1.2014. B menee kokoaikatyöhön 1.2.2014 - 28.2.2014 ja jää työttömäksi palaten työmarkkinatuelle 1.3.2014 lukien. Uusi työssäoloehto ei ollut täyttynyt eikä työmarkkinatuesta ei oteta omavastuuaikaa. 99 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos työmarkkinatukietuus ilman omavastuuaika alkaa 1.1.2014 tai sen jälkeen, sovelletaan 1.1.2014 lukien voimassa olevaa säännöstä. 1.1.2014 lukien työmarkkinatuessa ei oteta omavastuuta, jos se on aikaisemmin otettu, eikä hakija ole täyttänyt työssäoloehtoa uudelleen. Myös kotoutumistuessa otettu omavastuuaika huomioidaan. Mikäli hakija ei koskaan täytä työssäoloehtoa, ei omavastuuta oteta koskaan (työmarkkinatuessa tai kotoutumistuessa). Esimerkki 3 C:lle on maksettu soviteltua työmarkkinatukea omavastuuajan jälkeen 8.12.2008 alkaen. C lähtee syvänmeren sukeltajaksi Thaimaaseen ja hänen työnhakunsa katkeaa 7 kuukaudeksi ajalla 1.9. 2013–31.3.2014. C palaa Suomeen ja hakee työmarkkinatukea 1.4.2014 lukien. Koska C:n työmarkkinatuen omavastuu on aikoinaan otettu, ei omavastuuta aseteta uudelleen. Omavastuuajan voimassaolo 31.12.2013 asti Omavastuuaika on voimassa sen kalenterivuoden loppuun, jona se on kokonaan hankittu. Alkavan kalenterivuoden aikana uutta omavastuuaikaa ei edellytetä: • niin kauan, kuin henkilö yhdenjaksoisesti saa työmarkkinatukea; • kun omavastuuaika ajoittuu kahdelle kalenterivuodelle; • kun omavastuuaika on kalenterivuoden päättyessä täyttynyt ilman, että työmarkkinatuen maksu on vielä alkanut; • kun oikeus työmarkkinatukeen alkaa uudelleen 14 päivän kuluessa edellisen työmarkkinatukioikeuden päättymisestä; tai • kun henkilö on saanut kuntoutusrahaa, kuntoutusrahaa vastaavaa ansionmenetyskorvausta tai sairauspäivärahaa ja palaa työnhakijaksi 14 päivän kuluessa em. etuuden päättymisestä. Lyhennettyä työviikkoa tekevällä edellisenä kalenterivuonna hankittu omavastuuaika on voimassa niin kauan kuin lyhennetyt työviikot ja työmarkkinatuen saaminen yhdenjaksoisesti jatkuvat. Lyhennettyjen työviikkojen katsotaan jatkuvan, vaikka jollekin viikolle ei arkipyhän vuoksi tulekaan yhtään työttömyyspäivää. Kun omavastuuaika jakautuu kahdelle kalenterivuodelle esim. siten, että neljä päivää ajoittuu kuluvalle kalenterivuodelle ja yksi päivä seuraavalle kalenterivuodelle, omavastuuaika on voimassa koko seuraavan kalenterivuoden. Kun omavastuuajan viides päivä ajoittuu vuoden viimeiselle päivälle, omavastuuaika on voimassa koko seuraavan kalenterivuoden. Oikeus työmarkkinatukeen ei ala uudestaan 14 päivän kuluessa edellisen työmarkkinatukioikeuden päättymisestä silloin, kun oikeus työmarkkinatukeen on katkennut yli 13 päivän ajaksi. 13 päivän aikaan luetaan kaikki viikonpäivät. Uuden omavastuuajan ottaminen edellyttää aina sitä, että oikeus etuuteen katkeaa. Jos oikeus etuuteen säilyy, omavastuuaikaa ei oteta, vaikka etuuden maksaminen katkeaisi yli 13 päivän ajaksi. Uutta omavastuuaikaa ei voida määrittää "varastoon" esimerkiksi työllistymistä edistävän palvelun ajalle, vaan omavastuuaika määritetään vain silloin, kun se on tarpeen eikä edellinen omavastuuaika ole enää voimassa. Siten esimerkiksi siinä tilanteessa, jossa henkilön työmarkkinatukioikeudessa on ollut yli 14 päivän katkos esimerkiksi työnhaun katkeamisen vuoksi, määritetään omavastuuaika katkoksen jälkeiselle ajalle, vaikka henkilö aiemmin samana vuonna olisi osallistunut työllistymistä edistävään palveluun. Työmarkkinatukea voidaan tällöinkin maksaa omavastuuajasta huolimatta, jos henkilö katkoksen jälkeen on työllistymistä edistävässä palvelussa. Työmarkkinatuen kolmen kuukauden takautuva hakuaika koskee vain työmarkkinatukea, ei omavastuuta. Jos työmarkkinatukea haetaan esimerkiksi heinäkuussa, saman vuoden 100 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 tammikuussa hankittu omavastuuaika on voimassa, vaikka työmarkkinatukea ei tuolloin olisi haettukaan. 1.4.3.8.6. Ei omavastuuaikaa Uudistetussa työttömyysturvalain 7 luvun 10 §:n 5 momentissa (entisessä 4 mom.) todetaan, että omavastuuaikaa ei edellytetä, jos henkilö täyttää muutoin työmarkkinatuen saamisen edellytykset ja 1. hänen oikeutensa työmarkkinatukeen alkaa välittömästi TTL 6 luvun 7 § tai 9 §:ssä säädetyn työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuajan tai työttömyyspäivärahan lisäpäivien päätyttyä; tai 2. hänen työntekonsa estyy sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa. Esimerkki 1: A:n työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaika täyttyy perjantaina 16.4.2004. Hänen työttömyytensä jatkuu. Koska A:n oikeus työmarkkinatukeen alkaa välittömästi peruspäivärahaoikeuden päätyttyä, työmarkkinatukea maksetaan ilman omavastuuaikaa maanantaista 19.4.2004 alkaen. Esimerkki 2: B:n työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaika täyttyy perjantaina 16.4.2004. Hän on kokoaikaisessa työssä ajalla 19.4.–7.5.2004. Koska hänen oikeutensa työmarkkinatukeen ei ala välittömästi päivärahaoikeuden päätyttyä, työmarkkinatukea maksetaan omavastuuajan 10.–14.5.2004 jälkeen. Jos henkilön työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen vuoksi, jolla ei pyritä vaikuttamaan hänen työehtoihinsa tai -oloihinsa, työmarkkinatukea maksetaan työsopimuslain mukaisen työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden päätyttyä asettamatta omavastuuaikaa. Jos henkilö hakee työmarkkinatukea työnteon estymisen jälkeiseltä ajalta, omavastuuaika asetetaan normaalisti. Tiedon sellaisesta työnteon estymisestä, jonka johdosta omavastuuaikaa ei aseteta, Kela saa työja elinkeinotoimiston antamasta työvoimapoliittisesta lausunnosta. 1.4.3.9. Enimmäismaksuaika Työmarkkinatuki on kestoltaan rajoittamaton etuus. Ajallisesti sen maksamista rajoittaa vain työmarkkinatuen saajan yleinen ikäedellytys 17–64 vuotta. 65–68-vuotiaille henkilöille työmarkkinatukea voidaan maksaa vain tietyissä erityistapauksissa. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa enintään 200 päivältä. Korotusosan maksaminen aloitetaan alusta, kun henkilö on 101 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 tullut työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisajan jälkeen uudelleen oikeutetuksi työmarkkinatukeen. Matka-avustuksena työmarkkinatukea voidaan maksaa enintään neljän kuukauden ajan työsuhteen alkamisesta lukien, enintään kuitenkin työsuhteen ajan. 1.5. Suhde muihin etuuksiin Tietyt muut sosiaalietuudet voivat joko estää työttömyysetuuden myöntämisen tai vähentää sen määrää. 1.5.1. Estävät etuudet Samalta ajalta voidaan maksaa vain yhtä työttömyysetuutta; ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Peruspäivärahan korotusosia ei makseta ajalta, jolta henkilöllä on oikeus muutosturvalisään. Tietyt etuudet estävät työttömyysetuuden saamisen. Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta henkilöllä: • joka saa 31.12.2004 tai sitä ennen myönnettyä kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista varhennettua vanhuuseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä tai täyteen eläkkeeseen oikeuttaviin palvelusvuosiin perustuvaa vanhuuseläkettä; • joka saa 1.1.2005 tai sen jälkeen myönnettyä kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä; • joka saa takuueläkettä (estävä 31.12.2011 asti); • joka saa työttömyyseläkettä; • jolla on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai jolle on myönnetty lomaa raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi tai joka saa erityishoitorahaa; • siltä ajalta, jolta hän saa maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain mukaista luopumistukea; • joka saa kuntoutusrahalain tai työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain kuntoutusta koskevien säännösten perusteella; tai • siltä ajalta, jolta hän saa julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista koulutustukea. Työeläkejärjestelmä muuttui vuoden 2005 alusta siten, että varhaiseläkkeitä karsittiin ja vanhuuseläkkeiden eläkeikä muutettiin joustavaksi. Työeläkelakien mukaiselle vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63 – 68 vuoden iässä ja kansaneläkelain mukaiselle vanhuuseläkkeelle 65 vuoden iässä. Vanhuuseläke voidaan myöntää varhennuttuna jo 62-vuotiaalle. Tällöin eläkkeeseen tehdään varhentamisesta johtuva vähennys. 1.1.2005 tai sen jälkeen myönnetylle vanhuuseläkkeelle siirtyminen estää aina työttömyysetuuden saamisen, myös silloin, jos eläkkeestä on tehty varhennusvähennys. Täyteen eläkkeeseen oikeuttaviin palvelusvuosiin perustuvana täysimääräisenä eläkkeenä pidetään pääsääntöisesti vanhuuseläkettä, jonka suuruus sitä myönnettäessä on ollut vähintään 60 % palkasta. Jos 31.12.2004 tai sitä ennen myönnetty vanhuuseläke perustuu vajaisiin palvelusvuosiin, se ei estä työttömyysetuuden saamista, vaan vanhuuseläke vähennetään työttömyysetuudesta. (TTL 1290/2002 4 luku 7 §) 1.1.2008 alkaen vanhuuseläkkeen saaminen ei estä työttömyysetuuden saamista silloin, kun eläke on myönnetty valtion eläkelain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun eroamisiän saavuttamisen johdosta. Poikkeusta sovelletaan mm. puolustusvoimien, rajavartioston ja poliisihallinnon virkamiehiin. 102 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 (Valtion eläkelaki 1295/2006 8 § 1 mom.) Näissä tehtävissä työntekijä ei voi itse päättää eläkkeelle jäämisestään, vaan eläkeikä määräytyy kyseiselle tehtävälle määrätyn eroamisiän mukaan. Tällainen eläke kuitenkin vähennetään työttömyysetuudesta TTL 4 luvun 7 §:n perusteella Estävä etuus, kuten vanhuuseläke, voidaan maksaa myös kertasuorituksena. Kertasuorituksena maksettava estävä etuus estää työttömyysetuuden maksamisen kertasuorituksen maksukuukautena. 1.3.2011 tuli voimaan laki takuueläkkeestä. Takuueläke parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa. Jos eläkkeensaajan kansaneläke ja ansioeläke jäävät alle laissa määritellyn eläketulorajan, puuttuva osa maksetaan takuueläkkeenä. Takuueläke voi vain harvoin tulla kyseeseen työttömyysetuuden saajalle, koska suurin osa takuueläkkeeseen oikeuttavista eläkkeistä estää työttömyysetuuden saamisen. Työttömyysetuuteen oikeutettu henkilö voi kuitenkin olla oikeutettu myös takuueläkkeeseen silloin, kun hän saa KEL 12:4 §:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä toisen EU- tai ETA-maan lainsäädännön mukaan. 31.12.2011 ja sitä edeltävältä ajalta maksettava takuueläke estää työttömyysetuuden maksamisen. 1.1.2012 ja sen jälkeiseltä ajalta maksettava takuueläke vähennetään työttömyysetuudesta. On huomattava, että muista etuuksista poiketen perhe-etuuksissa pelkkä oikeus etuuteen estää työttömyysetuuden myöntämisen. Perhe-etuuteen oikeutettu henkilö ei siten voi saada oikeutta työttömyysetuuteen jättämällä hakematta perhe-etuutta. Vanhempainrahan osalta vanhemmat saavat päättää, kummalle etuus maksetaan. Sillä puolisolla, joka ei saa vanhempainrahaa, on oikeus saada työttömyysetuutta, jos hän muuten täyttää etuuden saamisen edellytykset. Jos vanhempainraha maksetaan esim. äidille, isällä on oikeus työttömyysetuuteen. Erityishoitorahan osalta edellytetään etuuden saamista. Maatalousyrittäjälle voidaan myöntää paitsi luopumistukea, myös maatalousyrittäjien luopumiskorvausta. Luopumiskorvaus ei estä työttömyysetuuden saamista, vaan se vähennetään työttömyysetuudesta. (TTL 1290/2002 4 luku 7 §) Täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnetyt etuudet estävät työttömyysetuuden saamisen, koska työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka saa: • sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa; • kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea; tai • muuhun lakiin perustuvaa etuutta täyden työkyvyttömyyden perusteella. Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, joka on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi, mutta jolle etuutta ei ole myönnetty esim. sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisen vuoksi. Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, jolle sairauspäiväraha on myönnetty, mutta sitä ei esimerkiksi päivärahan perusteena olevien työtulojen vähäisyyden vuoksi ole jäänyt maksettavaksi. Sosiaalietuudet työttömyysturvassa 1.5.2. Vähennettävät etuudet Täysimääräisen työttömyysetuuden määrää vähentävät: • • • • muut, kuin työttömyysetuuden saamisen estävät lakisääteiset etuudet: toisen valtion lainsäädännön perusteella maksettava työkyvyttömyyseläke; KEL:n 12 §:n 4 momentin perusteella maksettava kansaneläke; ja työnantajan järjestämä työntekijäin eläkelain vähimmäisehtoja parempi lisäeläke. 103 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Täysimääräistä työttömyysetuutta vähennetään muun etuuden määrällä. Vähennettävä etuus voidaan maksaa myös kertasuorituksena. Kertasuorituksena maksettava vähennettävä etuus vähentää työttömyysetuuden määrää kertasuorituksen maksukuukautena. Lakisääteisellä etuudella tarkoitetaan etuutta, joka on lain mukaan myönnettävä kaikille sen saamisedellytykset täyttäville henkilöille. Jos etuuden myöntäminen riippuu yleisten saamisedellytysten lisäksi myöntäjän harkinnasta ja se tämän harkintavallan perusteella voidaan jättää myöntämättä esimerkiksi tarkoitukseen varattujen määrärahojen puuttumisen takia, kyseessä ei ole lakisääteinen etuus, joka tulisi vähennettäväksi työttömyysetuudesta. Tällaisia harkinnanvaraisia etuuksia, joita ei vähennetä työttömyysetuudesta, ovat esim. omaishoidosta ja perhehoidosta saadut palkkiot sekä ylimääräinen taiteilijaeläke ja ylimääräinen urheilijaeläke. Toisen valtion lainsäädännön perusteella maksettava työkyvyttömyyseläke vähennetään työttömyysetuudesta riippumatta siitä, onko kysymys EU-maan, muun sopimusmaan vai ns. kolmannen maan lainsäädännön mukaan myönnetystä eläkkeestä. Jos henkilö saa ulkomaan työkyvyttömyyseläkkeen ohella vastaavaa etuutta myös Suomesta, oikeutta työttömyysetuuteen ei ole. (TTL 1290/2002 3 luku 3 § 1 mom.) Kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin perusteella maksettavalla ja työttömyysetuudesta vähennettävällä kansaneläkkeellä tarkoitetaan etuutta, joka myönnetään pysyvästi sokealle tai liikuntakyvyttömälle henkilölle. Saadakseen työttömyysetuutta tällaisen henkilön tulee muilta osin olla oikeutettu työttömyysetuuteen, eli täyttää etuuden saamisen työvoimapoliittiset ja muut edellytykset. Työnantajan järjestämä lisäeläke vähennetään työttömyysetuudesta riippumatta siitä, onko se rekisteröity vai rekisteröimätön. Työnantajan ottamaa lisäeläkettä pidetään työnantajan järjestämänä, vaikka vakuutuksen ottamisesta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä ja työntekijä on tosiasiassa rahoittanut eläkkeen. Työntekijän itse itselleen ottamaa vapaaehtoista eläkettä ei vähennetä työttömyysetuudesta. Esimerkki 1 Työnantaja on ottanut A:lle eläkkeen, jonka rahoitus on sovittu tapahtuvaksi siten, että vakuutusmaksut maksetaan alentamalla A:n kuukausipalkkaa 50 kuukauden ajalta. Työnantajan ja A:n tekemästä sopimuksesta huolimatta kyseessä on työnantajan järjestämä, työttömyysetuudesta vähennettävä lisäeläke. Jos henkilö, jolle vakuutus otetaan, on TTL 1290/2002 1 luvun 6:ssa tarkoitettu yrittäjä, ei yrityksen hänelle järjestämää lisäeläkettä vähennetä hänen työttömyysetuudestaan, koska henkilö ei ole työsuhteessa yritykseen eikä kyseessä siten ole työnantajan järjestämä eläke. Esimerkki 2 L Ky, jonka vastuunalainen yhtiömies L on, on ottanut L:lle eläkevakuutuksen. Koska L ei ole työsuhteessa yritykseen, vaan TTL:n mukainen yrittäjä, kyseessä ei ole työnantajan järjestämä lisäeläke. Tapaturmaeläkettä ja elinkorkoa koskevalla kertakorotuksella tarkoitetaan korvauksensaajan iän mukaan määräytyvää kertaluonteista korotusta. Kertakorotukselle tuli tarvetta, kun lakisääteisen tapaturmakorvausjärjestelmän siirtyminen yhdenmukaisten indeksien käyttöön vuonna 2005 heikensi varsinkin nuorina työkyvyttömäksi tulleiden korvaustasoa. Kertakorotuksia voidaan maksaa 1.1.2010 lukien. Lähtökohtana on, että kertakorvaus vaikuttaa työttömyysetuuden määrään samalla tavoin kuin sen pohjana oleva etuus, eli jos pohjalla oleva etuus on vähennettävä (esim. tapaturmaeläke, joka ei johdu täydestä työkyvyttömyydestä), on myös kertakorotus vähennettävä. 104 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Elinkoron kertakorotus tehdään määrään, joka sisältää peruskoron, täydennyskoron ja lapsikorotuksen. Tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron peruskorkoa ja täydennyskorkoa vastaavat osat vaikuttavat kuitenkin työttömyysetuuteen eri tavoin: peruskorkoa vastaava osa ei vaikuta etuuden määrään kun täydennyskorko sen sijaan vähentää etuuden määrää ja otetaan huomioon myös tarveharkinnassa. Tällöin kertakorotuksen vaikutus työttömyysetuuden katsotaan määräytyvän elinkoron peruskorkoa vastaavan osan mukaisesti, eli se ei vaikuta työttömyysetuuden määrään. Opintotuki on periaatteessa työttömyysetuudesta vähennettävä lakisääteinen etuus. Opintotukilain mukaan työttömyysetuuden saaminen kuitenkin estää opintotuen maksamisen. Jos huomaat, että työttömyysetuuden hakija saa opintotukea, varmista asiakkaalta, kumpaa etuutta hän haluaa opintojensa ajalta saada ja selitä, ettei opintotukea ja työttömyysetuutta voida maksaa samalta ajalta. Jos asiakas kertoo haluavansa saada opintojensa ajalta opintotuen sijasta työttömyysetuutta, ota ennen etuuspäätöksen tekemistä yhteys opintotuen ratkaisijaan. Työttömyysetuus voidaan tällöin myöntää täysimääräisenä ja opintotuki taas periä takaisin samalta ajalta. Jos opiskelija valmistuu tai keskeyttää opintonsa ennen kuukauden 18. päivää, opintotuki lakkautetaan valmistumis- tai keskeyttämiskuukauden alusta lukien. Jos opinnot päättyvät tai keskeytyvät kuukauden 18. päivä tai sen jälkeen, opintotuki lakkautetaan vasta seuraavan kuukauden alusta lukien. Muun olosuhteissa tapahtuneen muutoksen kuin opintojen keskeyttämisen tai valmistumisen perusteella tuki tarkistetaan sen kuukauden alusta lukien, jonka aikana uusi olosuhde kestää ensimmäisen kerran vähintään 18 päivää. Jos henkilö valmistuu tai keskeyttää opintonsa kuukauden 18. päivä tai sen jälkeen, hänelle maksetaan siis opintotukea koko kuukaudelta. Jos henkilö opintojensa päättymisen jälkeen täyttää heti työttömyysetuuden saamisen edellytykset ja hänelle maksetaan työttömyysetuutta loppukuun ajalta, vähennä opintotuki (opintoraha ja asumislisä) samalle ajalle myönnetystä työttömyysetuudesta. Joustava hoitoraha on lakisääteinen sosiaalietuus. Jos työttömyysetuuden saaja saa joustavaa hoitorahaa, se vähennetään hänen työttömyysetuudestaan. Esimerkki Isä tekee osa-aikatyötä, jonka säännöllinen työaika on 25 h/ vko. Hän on lisäksi kokopäivätyön työnhakijana ja saa soviteltua työttömyysetuutta. Lapset ovat kunnan järjestämässä päivähoidossa. Isällä on oikeus joustavaan hoitorahaan, mutta se vähennetään isän saamasta työttömyysetuudesta. Sosiaalietuudet työttömyysturvassa 1.5.2.1. Etuoikeutetut etuudet Seuraavia eläkkeitä ja sosiaalietuuksia ei vähennetä työttömyysetuudesta: • • • • • • • • perhe-eläkkeet, joina pidetään myös huoltoeläkkeitä; vammaisetuuksista annetun lain mukainen eläkettä saavan hoitotuki; tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha (elinkoron peruskorkoa vastaava osa); sotilasvammalain mukainen elinkorko (peruskorko) ja täydennyskorko; vammaisetuuksista annetun lain mukainen vammaistuki; eläkkeensaajien asumistuesta annetun lain mukainen asumistuki; asumistukilain mukainen yleinen asumistuki; lapsilisälain mukainen lapsilisä; 105 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 • toimeentulotuesta annetun lain mukainen toimeentulotuki; • sotilasavustuslain mukainen sotilasavustus; ja • tapaturmavakuutuslain ja sotilasvammalain mukaiset erityisten kustannusten korvaukset. Edellä mainittuja etuoikeutettuja etuuksia ei vähennetä myöskään silloin, kun ne on maksettu toisen valtion lainsäädännön perusteella. Vähennettäviä sosiaalietuuksia eivät ole myöskään: • • • • • • • • itse rahoitetusta henkivakuutuksesta maksettavat korvaukset; liikennevakuutuksesta maksettavat erityisten kustannusten korvaukset Kelan toimeenpaneman kotihoidon tuen kunnallinen lisä; kunnan järjestämä kotihoidon tuki tai kunnallinen lisä; ylimääräinen taiteilijaeläke; perhehoitajan palkkio; omaishoidon tuki; tai tapaturmavakuutuslain ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaisiin vapaaehtoisiin vakuutuksiin perustuvat korvaukset. (Tapaturmavakuutuslaki 608/1948 7 luku 57 §) (Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki 1026/1981 21 §) 1.5.3. Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen lasten kotihoidon tuki vähennetään työttömyysetuudesta. Kotihoidontuki vähennetään työttömyysetuudesta myös silloin, kun sen saajana on etuuden saajan avio- tai avopuoliso. Jos molemmat puolisot ovat työttöminä, vähennys tehdään tukea saavan puolison työttömyysetuudesta. Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos tukea saava puoliso hoitaa itse lasta, eikä hänellä lapsen hoidon tai samanaikaisesti maksettavan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahan takia ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työttömyysetuuden hakemista sekä hakemuksen hylkäämistä ei edellytetä, vaan lapsen hoidon vaikutus puolison työttömyysetuusoikeuteen arvioidaan muun selvityksen perusteella. Jos se, että hakijan puolisolla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, johtuu jostain muusta syystä kuin lapsenhoidosta, vähennetään lasten kotihoidon tuki hakijan työttömyysetuudesta. Tällainen muu syy voi olla esimerkiksi hakijan puolison työsuhde (huom! myös vuosiloma-aika), yritystoiminta, opiskelu tai työkyvyttömyys. Työttömyysetuuden saajan puolison vähäinen työskentely kodin ulkopuolella ei vielä osoita, ettei hän hoitaisi lasta itse. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaan hoidon tuottajalle voidaan myöntää hoitorahasta ja/tai hoitolisästä koostuvaa lasten yksityisen hoidon tukea. Tämä ei ole lapsen vanhemman työttömyysetuudesta vähennettävä etuus. Lasten kotihoidon tukeen liittyvää kunnallista lisää ei myöskään vähennetä työttömyysetuudesta, koska se ei ole lakisääteinen etuus. Osittaisen hoitorahan saajalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen TTL 3 luvun 5 §:n 3-kohdan perusteella, koska kyse on lakiin perustuvasta työajan lyhentämisestä. Joustava hoitoraha on lakisääteinen sosiaalietuus (ei kotihoidontuen muoto). Jos työttömyysetuuden saaja saa joustavaa hoitorahaa, se vähennetään hänen työttömyysetuudestaan. Esimerkki Isä tekee osa-aikatyötä, jonka säännöllinen työaika on 25 h/ vko. Hän on lisäksi kokopäivätyön työnhakijana ja saa soviteltua 106 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 työttömyysetuutta. Lapset ovat kunnan järjestämässä päivähoidossa. Isällä on oikeus joustavaan hoitorahaan, mutta se vähennetään isän saamasta työttömyysetuudesta. Työttömyysetuuden saajan puolison saamaa osittaista hoitorahaa ja joustavaa hoitorahaa ei vähennetä työttömyysetuudesta. Esimerkkejä 1.5.3.1. Esimerkkejä Esimerkki 1 Äiti työskentelee kodin ulkopuolella yhtenä päivänä viikossa muutaman tunnin kerrallaan. Koska äidin työskentely on vähäistä, hänen voidaan edelleen katsoa hoitavan lasta itse. Äidin saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä hänen puolisonsa työttömyysetuudesta. Esimerkki 2 Äiti työskentelee kodin ulkopuolella yhtenä arkipäivänä viikossa kahdeksan tuntia päivässä. Äidin työskentelyä ei voida pitää vähäisenä, joten hänen ei voida katsoa hoitavan lasta itse. Äidin saama lasten kotihoidon tuki vähennetään hänen puolisonsa työttömyysetuudesta. Esimerkki 3 Isä saa työkyvyttömyyseläkettä ja lasten kotihoidon tukea. Äiti saa työttömyysetuutta. Koska isä ei ole menettänyt oikeuttaan työttömyysetuuteen lapsen hoidon, vaan työkyvyttömyyseläkkeen takia, hänen saamansa kotihoidon tuki vähennetään äidin työttömyysetuudesta. Esimerkki 4 Äiti saa äitiys- ja vanhempainrahaa sekä lasten kotihoidon tukea. Isälle maksetaan peruspäivärahaa. Koska äidillä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen lapsen hoidon ajalta maksettavan äitiys- ja vanhempainrahan takia, hänen saamaansa kotihoidon tukea ei vähennetä isän peruspäivärahasta (lainmuutos 1.1.2006 alkaen, ajalla 1.1.–31.12.2005 ko. tapauksissa lasten kotihoidon tuki vähennettiin työttömyysetuudesta). Esimerkki 5 Äiti on virkavapaalla ja saa erityishoitorahaa ja lisäksi lasten kotihoidon tukea. Isä saa työttömyysetuutta. Erityishoitoraha estää työttömyysetuuden saamisen TTL 3 luvun 4 §:n 3-kohdan nojalla, ja sitä voi saada vanhempi, joka hän osallistuu alle 16-vuotiaan lapsen sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen niin, että hän joutuu tilapäisesti olemaan pois töistä kokopäiväisesti. Kun äiti saa erityishoitorahaa, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen lasten hoidosta johtuen. Tällöin äidin saamaa kotihoidon tukea ei vähennetä isän työttömyysetuudesta. Esimerkki 6 Isä on jäänyt työstään hoitovapaalle ja saa hoitovapaan ajalta lasten kotihoidon tukea. Perheen äiti on työttömyysetuuden saaja. Isälle maksettavaa kotihoidon tukea ei vähennetä äidin työttömyysetuudesta, koska hoitovapaalla oleva isä itse hoitaa lasta eikä hänellä ole oikeutta työttömyysetuuteen lapsen hoidon takia. 107 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.5.3.2. Puoliso Työttömyysturvalain TTL 1290/2002 1 luku 7 §:n mukaan puolisoina pidetään aviopuolisoita sekä henkilöitä, jotka asuvat avoliitossa. Työttömyysturvassa avoliitolla tarkoitetaan tilannetta, jossa mies ja nainen, jotka eivät ole keskenään avioliitossa, elävät jatkuvasti yhteisessä taloudessa ja muutoinkin avioliitonomaisissa olosuhteissa. Jos mies ja nainen väestörekisterin tietojen mukaan asuvat samassa osoitteessa, heidän katsotaan lähtökohtaisesti myös elävän yhteisessä taloudessa, jollei muuta näytetä. Avioliitonomaisten olosuhteiden käsite kuitenkin on joissain määrin tulkinnanvarainen, eikä siitä ole tarkemmin säädetty. Tilanteelta edellytetään aina olosuhteiden vakiintuneisuutta ja jatkuvuutta. Jatkuvana olotilana voidaan pitää esimerkiksi yhteistaloutta, joka on kestänyt useamman kuukauden ajan. Jos kyseessä on selvästi väliaikaiseksi tarkoitettu asumisjärjestely, ei henkilöiden katsota olevan avoliitossa, vaikka he asuisivatkin väliaikaisesti samassa osoitteessa. Joskus samassa osoitteessa asuvat eri sukupuolta olevat henkilöt kiistävät avoliiton olemassaolon ja väittävät kyseessä olevan esimerkiksi pelkän vuokrasuhteen tai alivuokrasuhteen. Jotta kyseessä voitaisiin todeta olevan avoliiton sijasta puhdas vuokrasuhde, tulisi henkilöiden esittää selvitystä vuokrasuhteen olemassaolosta. Tällaisena selvityksenä voidaan pitää esimerkiksi samassa asunnossa asumisen alkamishetkellä tehtyä vuokrasopimusta ja lisäksi näyttöä siitä, että vuokraa on tosiasiallisesti maksettu säännöllisesti koko vuokrasuhteen ajan. Painoa voidaan antaa myös esimerkiksi asumisjärjestelyille: esimerkiksi selkeästi erilliset asuintilat yhdessä muun selvityksen kanssa voivat viitata siihen, ettei kyseessä ole avoliitto vaan puhdas vuokrasuhde. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisuja: Kela oli myöntänyt A:lle työmarkkinatukea ajalta 1.9.2009–31.10.2010. Työmarkkinatuen tarveharkinnassa oli otettu huomioon A:n avopuolison tulot ajalla 1.9.2009–31.10.2010. A vaati päätöksen muuttamista, kiisti avoliiton olemassaolon sekä kertoi asuvansa naispuolisen vuokranantajansa X:n alivuokralaisena. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta kumosi valituksenalaisen päätöksen aikaa 1.9.2009–31.10.2010 koskevin osin ja palautti asian tältä osin Kelan toimistolle uudelleen käsiteltäväksi. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan pyytämänä lisäselvityksenä A toimitti kopion vuokrasopimuksesta ja tiliotteet, joista ilmenivät vuokra- ja vesisekä sähkölaskujen maksaminen X:lle 1.9.2001 alkaen. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta katsoi, että A:n ja X:n asuminen samassa asunnossa perustui vuokrasuhteeseen eikä avoliittoon. Näin ollen X:n tuloja ei tullut huomioida A:n työmarkkinatuen tarveharkinnassa valituksenalaisena aikana. Kela oli myöntänyt B:lle työmarkkinatukea 1.9.2009 alkaen. Työmarkkinatuen määrässä oli otettu huomioon B:n avopuolison tulot. B ilmoitti tyytymättömyytensä päätöksen ja vaati täyttä työmarkkinatukea, koska hän ei ole avoliitossa. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta muutti valituksenalaista päätöstä siten, että B:lle määrättiin maksettavaksi työmarkkinatukea täysimääräisenä 1.9.2009 alkaen, mikäli hän muutoin täyttää mainitun etuuden saamisen edellytykset. B oli muuttanut samaan osoitteeseen Y:n kanssa 1.9.2009. B oli esittänyt vuokrasopimuksen, jonka mukaan kyseisen 65 neliömetrin kolmen huoneen asunnon vuokralainen oli Y. Lisäksi K oli toimittanut alivuokrasopimuksen, jonka mukaan hän asuu asunnossa Y:n alivuokralaisena. B oli edelleen toimittanut tilitapahtumatositteet, joiden mukaan B oli maksanut 26.8.2009 Y:lle takuuvuokran ja vuokran sekä 2.10.2009 vuokran. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta katsoi, että B oli esittänyt riittävän selvityksen siitä, ettei hän asu TTL 1 luvun 7 §:n tarkoittamalla tavalla 108 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 avoliitossa Y:n kanssa, ottaen huomioon erityisesti asunnon koko sekä esitetyt selvitykset vuokrasopimuksista ja maksetuista vuokrista. Näin ollen B:n työmarkkinatukea maksettaessa ei tullut huomioida Y:n palkkatuloja. Kela oli hylännyt C:ltä oikeuden työmarkkinatukeen 6.9.2009 alkaen, koska C ei ollut toimittanut häneltä pyydettyjä etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavia tietoja puolison D tuloista. C:n valituksen mukaan hän ei ole avoliitossa D:n kanssa. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Saadun selvityksen mukaan C asui samassa osoitteessa D:n kanssa. Asiakirjoihin oli liitetty C:n ja D:n välillä 1.9.2009 tehty vuokrasopimus, jonka mukaan C maksaa D:lle vuokraa 400 euroa kuukaudessa. Ottaen huomioon C:n taloudellisesta tilanteesta saatu selvitys sekä se, että asiassa ei ole esitetty selvitystä vuokranmaksusta tehdystä sopimuksesta huolimatta sekä yhdessä asumisen olosuhteet muutoin, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta katsoi C:n ja D:n asuvan yhdessä avioliiton omaisissa olosuhteissa. Koska D:n tuloilla näin ollen voi olla merkitystä C:n työmarkkinatuen määrää laskettaessa, ja kun C ei tulotietoja ole esittänyt, ei C:llä ole oikeutta työmarkkinatukeen 6.9.2009 alkaen. Samaa sukupuolta olevat henkilöt, jotka ovat rekisteröidyssä parisuhteessa, rinnastetaan aviopuolisoihin (L rekisteröidystä parisuhteesta 950/2001 8 § 3 § ja 4 mom.). Sen sijaan samaa sukupuolta olevia henkilöitä, jotka asuvat yhdessä mutta joiden parisuhdetta ei ole rekisteröity, ei pidetä työttömyysturvalain tarkoittamina avopuolisoina. Erilleen muutto Aviopuolisoita, jotka välien rikkoutumisen vuoksi asuvat jatkuvasti erillään, ei pidetä työttömyysturvalaissa tarkoitettuina puolisoina. Jos aviopuolisoiden erillään asuminen johtuu jostain muusta syystä kuin välien rikkoutumisesta, esimerkiksi toisen puolison työstä tai opiskelusta eri paikkakunnalla taikka puolison laitoshoidosta, henkilöitä pidetään edelleen puolisoina. Merkkinä aviopuolisoiden välien rikkoutumisesta voidaan pitää esimerkiksi avioerohakemuksen vireilläoloa. Vaikka avioero olisikin tullut jo voimaan, katsotaan henkilöt edelleen puolisoiksi niin kauan kunnes toinen puolisoista muuttaa pois yhteisestä taloudesta. Työttömyystuvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu: E oli hakenut työmarkkinatukea 31.8.2009 alkaen. Kela oli ottanut työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon E:n aviopuolison tulon. E:n mukaan hänen puolisonsa ei asu Suomessa eikä ole Suomen kansalainen. Puoliso asuu toisessa maassa eikä heillä ole yhteistä taloutta. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen ja katsoi, ettei E ollut osoittanut, että puolisot asuisivat erillään välien rikkoutumisen vuoksi. Se, että E:n puoliso asuu eri maassa eikä heillä ole yhteistä taloutta, ei muuttanut asian arviointia. Avopuolisoita, jotka ovat muuttaneet eri osoitteisiin, ei pidetä enää puolisoina, jolleivät he itse ilmoita avoliiton jatkuvan erilleen muutosta huolimatta. Jos henkilö, joka on aiemmin asunut avoliitossa, ilmoittaa muuttaneensa pois yhteisestä taloudesta ja osoitteekseen pelkän Poste Restante- eli noutopostiosoitteen eikä väestötietojärjestelmässä asiakkaalle ole merkitty muuta osoitetta, lähetä asiakkaalle asiakaskirje TML13/TIL08. Kysy kirjeellä selvitys asiakkaan todellisista asumisolosuhteista. Jos asiakas ilmoittaa, ettei hänellä ole vakituista osoitetta ja että hän esimerkiksi majoittuu eri tuttavien luona, voit merkitä avoliiton päättyneeksi. Asumistilannetta ei tarvitse erikseen seurata, koska asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa, mikäli hän esimerkiksi muuttaa uudelleen avoliittoon. Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon, jos henkilö on ilmoittanut väestötietojärjestelmään uuden osoitteen. 109 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.5.4. Ulkomailta maksettavat etuudet EY-asetus 883/2004 mahdollistaa toisen EU/ETA-maan tai Sveitsin maksamien erilaisten sosiaaliturvaetuuksien huomioimisen Suomesta maksettavan työttömyysturvaetuuden määrässä samalla tavalla kuin Suomen kansallisen etuuslainsäädännön perusteella maksettava vastaava etuus. (EY-asetus 883/2004 5 artikla) Ns. kolmansien maiden maksamat etuudet huomioidaan estävinä tai vähentävinä etuuksina vain, jos niin on TTL:ssa erikseen säädetty tai jos Suomen ja etuuden myöntäneen maan välillä on sosiaaliturvaa koskeva sopimus, joka sisältää etuuden huomioimisen mahdollistavan säännöksen. Työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioidaan tulona myös kolmansien maiden maksamat sosiaalietuudet. Estävät etuudet TTL 3 luvun 4 §:ssä mainitut etuudet estävät työnhakijan oikeuden työttömyysturvaetuuksiin myös silloin, kun vastaavia etuuksia maksetaan toisesta EU/ETA-valtiosta tai Sveitsistä. Siten esimerkiksi Viron maksama vanhuuseläke tai äitiyspäiväraha estää työttömyysturvan saamisen Suomessa. Vähentävät etuudet TTL 4 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan, jos henkilö saa työkyvyttömyyseläkettä toisen valtion lainsäädännön mukaan, eläke vähennetään työttömyysetuudesta. Tämä koskee sekä sopimusmaiden että kolmansien maiden myöntämiä työkyvyttömyyseläkkeitä. Esimerkki A:lle myönnetään Venäjältä työkyvyttömyyseläkettä, joka vähennetään työttömyysetuudesta TTL 4 luvun 7 §:n 1 momentin perusteella. A:n työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Koska Suomen ja Venäjän välillä ei asiasta kansainvälistä sopimusta, ei Venäjältä maksettu vanhuuseläke vaikuta työttömyysetuuden määrään muutoin kuin tarveharkinnan tulona. Muut TTL 4 luvun 7 §:n mukaiset etuudet otetaan Suomen työttömyysturvaetuuksia vähentävinä huomioon myös silloin, kun vastaavaa etuutta maksetaan toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä. Siten esimerkiksi Ruotsin maksama työkyvyttömyyseläke huomioidaan sekä täyden, että osittaisen työkyvyttömyyden perusteella myönnettynä. (TTL 1290/2002 4 luku 7 §) Toisen EU-maan tai muun sopimusmaan 31.12.2004 tai sitä ennen, mutta kyseisen maan EUjäsenyyden alkamisen jälkeen, myöntämä vanhuuseläke katsotaan aina vähentäväksi etuudeksi riippumatta siitä, onko se perustunut täysiin vai vajaisiin palvelusvuosiin. Jos EU-maan tai muun sopimusmaan myöntämä vanhuuseläke on myönnetty 1.1.2005 tai sen jälkeen ja kyseinen maa on ollut jo tällöin sopimusmaa, vanhuuseläke on aina työttömyysetuuden estävä etuus. EU-maan tai muun sopimusmaan myöntämä varhennuttu vanhuuseläke ja yksilöllinen varhaiseläke ovat estäviä etuuksia riippumatta siitä, onko eläke myönnetty ennen vai jälkeen 1.1.2005. Vanhuuseläkkeet, jotka toinen EU-maa on myöntänyt ennen EU-jäsenyytensä alkua, ovat tarveharkintatuloa työmarkkinatuessa, mutta eivät estäviä tai vähentäviä etuuksia. Etuoikeutetut etuudet Jos etuutta ei TTL:n mukaan vähennetä työttömyysetuudesta, ei vähennetä myöskään vastaavaa toisen valtion lainsäädännön perusteella myönnettyä etuutta. 110 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.6. Hakeminen Työmarkkinatukea haetaan Kelan lomakkeella TT1. Hakemukseen on liitettävä selvitys: • työttömyysaikaisista ansiotuloista; • työmarkkinatuen suuruuteen vaikuttavista muista tuloista; • lapsikorotukseen oikeuttavista lapsista, jos oikeus lapsikorotukseen ei selviä Kelan tietokannasta; • vanhempien tuloista, jos hakija asuu heidän taloudessaan; ja • majoituskustannuksista, jos hakee korotettua kulukorvausta, eikä toimenpidettä järjestetä työssäkäyntialueen ulkopuolella. Jos henkilö jättää toimittamatta sellaisen työsuhdetta koskevan selvityksen, jolla saattaa olla vaikutusta hänen etuusoikeuteensa tai sen alkamisajankohtaan, hänen työttömyysetuushakemuksensa hylätään kyseisellä perusteella (ei toimittanut selvitystä). (TTL 1290/2002 11 luku 2 §) Esimerkki 1 A ei toimita selvitystä työttömyyttä edeltäneestä työsuhteesta. Kelan tulee voida selvittää mm. se, onko henkilölle maksettu työttömyyttä edeltäneen työsuhteen päätyessä jaksotettavaa lomakorvausta tai taloudellista etuutta. Koska selvitys viimeisimmästä työsuhteesta on etuusoikeuden alkamisajankohdan määrittämiseksi välttämätön tieto, hakemus hylätään, eikä hakijalle siis myönnetä sen enempää peruspäivärahaa kuin työmarkkinatukeakaan. Jos henkilö jättää toimittamatta selvityksen sellaisesta työsuhteesta, joka mahdollisesti kyllä luettaisiin työssäoloehtoon, mutta jolla ei voida olettaa olevan merkitystä itse työttömyysetuusoikeuden kannalta, hakemusta ei hylätä, vaan se ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. Jos työssäoloehto täyttyy sellaisen työsuhteen perusteella, joista selvitys on esitetty, myönnetään peruspäiväraha. Jos työssäoloehto ei selvitetyn työsuhteen perusteella täyty tai jos selvitystä työsuhteista ei ole esitetty lainkaan, myönnetään työmarkkinatuki. Esimerkki 2 B ei ole toimittanut selvitystä työsuhteesta, joka on päättynyt vuotta ennen työttömyyden alkamista. Koska ei voida olettaa, että vuosi sitten päättyneellä työsuhteella olisi enää vaikutusta henkilön työttömyysetuusoikeuteen esim. jaksotuksen takia, hakemus ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. B ei täytä työssäoloehtoa, joten hänelle myönnetään työmarkkinatuki. Työttömyysetuuden hakija voi perua hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Perumisen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Jos peruminen on suullinen, kirjaa yhteydenotto OIWAan ja tee Toimeksianto-työ. Poista järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto. Jos ilmoitus hakemuksen perumisesta on tullut kirjallisesti tai asiointipalvelun kautta, lähetä hakijalle kirje, jossa kerrot, että hakemus on hänen pyynnöstään peruttu. Voit käyttää kirjepohjaa YHI39. Työllistymisrahaa ja matka-avustusta haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta. 1.6.1. Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun 111 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Asiakaspalvelu > Palvelutilanteen tuki > Verkkoasiointi Kelassa). Sähköpostitse tai faksilla Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Suullisesti Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. Lue lisää • Hakemuksen vireille tulosta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet > Hallintolain soveltamisohje > Vireilletulo) 112 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 • Sähköisestä asioinnista (Ratkaisutyö >Menettelyohjeet > Sähköinen asiointi) 1.6.1.1. Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. 1.6.1.2. Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja • tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä • siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä • tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä • ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. 1.6.2. Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. 1.6.2.1. Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) 113 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. 1.6.2.2. Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: • • • • onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää • edunvalvojasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvoja?) • Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) 114 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.6.2.3. Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää • Edunvalvontavaltuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvontavaltuutus?) • Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) 1.6.2.4. Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Valtuutus). 1.6.2.5. Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/2007 54 § 2 mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy • vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/2007 15 § 2 mom.) • lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005 5 luku 42 §) • lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/2007 3 luku 20 § 2 mom.) • sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/2004 15 luku 2 § 3 mom.) 115 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 • vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/2010 13 § 2 mom.) 1.6.2.6. Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta. 1.6.2.7. Kuolinpesä Työttömyysetuutta voidaan edellytysten täyttyessä maksaa hakijan kuolinpäivään asti. Henkilön kuoleman jälkeen hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät kuolinpesälle. Tästä syystä työttömyysetuutta voidaan joutua hakemaan kuolemaa edeltävältä ajalta kuolinpesän nimissä. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen (yleistestamentti) saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Jos ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja (perintökaari 18 luku 1 §). Avoliitossa vainajan kanssa asunut henkilö ei ole kuolinpesän osakas, ellei hän ole yleistestamentin saaja. Kuolinpesän osakkaat edustavat kuolinpesää yhdessä. Osakkaat voivat myös valtuuttaa yhden osakkaista tai jonkun muun edustamaan pesää. Jos kuolinpesään on määrätty pesänselvittäjä, edustaa hän yksin kuolinpesää. Kelan tulee varmistua siitä, että kuolinpesän nimissä toimiva henkilö todella on pesän osakas. Selvityksenä voidaan käyttää vahvistettua perukirjaa tai jos, vahvistettua perukirjaa ei ole, perukirjaa, sukuselvityksiä ja virkatodistuksia. Yleistestamentin saajan tulee lisäksi toimittaa oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Myös pesänselvittäjän tulee osoittaa kelpoisuutensa edustaa pesää. Lähtökohtaisesti pesänselvittäjän tulee esittää oikeaksi todistettu jäljennös tuomioistuimen antamasta määräyskirjasta. 1.6.3. Hakuaika Työmarkkinatukea ei ilman erityisen painavaa syytä makseta takautuvasti pidemmältä, kuin kolmen kuukauden ajalta ennen hakemuksen vireilletuloa. Jos henkilön oikeus ansiopäivärahaan päättyy enimmäismaksuajan täyttymisen vuoksi, työmarkkinatukea on haettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakija sai tiedon tätä koskevasta päätöksestä. Työttömyyskassa antaa tiedon ansiopäivärahan päättymisestä lomakkeella TT 10 (Todistus ansiopäivärahan päättymisestä) tai lähettämällä Kelan toimistoon kopion ansiopäivärahan päättymistä koskevasta päätöksestä. Kolmen kuukauden hakuaika koskee sekä varsinaista hakemuslomaketta (TT1), että työttömyysaikaa koskevaa ilmoituslomaketta (TT2). Se, onko asiassa erityisen painavaa syytä, on ratkaistava jokaisessa tapauksessa erikseen. Painavana syynä voidaan pitää esimerkiksi sellaista hakijan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevaa seikkaa, joka estää hakemuksen toimittamisen määräajassa. Tällainen syy voi olla esimerkiksi äkillinen ja vakava sairaus. Painavana syynä on pidetty myös TE-toimiston tai etuuden maksajan antamaa virheellistä tietoa työttömyysetuuden hakemisesta. Tällöin tulee kuitenkin 116 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 kiinnittää huomiota siihen, että neuvonta tosiasiallisesti on ollut virheellistä ja että hakemuksen myöhästyminen on johtunut juuri virheellisestä neuvonnasta. Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei esimerkiksi tietämättömyys työttömyysetuuden hakemiselle säädetystä määräajasta tai unohdus ole erityisen painava syy. Myöskään työvoimapoliittisen lausunnon viivästymisen tai palkkatodistuksen, työkyvyttömyyseläkepäätöksen tai kurssitodistuksen odottamisen ei ole katsottu olleen erityisen painava syy etuuden takautuvalla myöntämiselle. Hakemus tulee vireille, vaikka selvitystä näistä seikoista ei toimitettaisikaan hakemuksen yhteydessä. Kyseiset selvitykset on mahdollista toimittaa Kelalle myös jälkikäteen. Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen ja oikeassa ajassa (HL 434/2003 17 §). Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta, joten postin kulussa tapahtuneet häiriöt eivät ole erityisen painava syy etuuden takautuvalle myöntämiselle. Erityisen painavana syynä ei voida pitää myöskään sitä, että hakemus on ensin toimitettu väärälle taholle. 1.6.4. Lisäselvitysten pyytäminen Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Selvitä kuitenkin ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Sinetin etusivu > Näin toimimme > Turvallisuus > Tietosuoja > Tietojen saaminen > Linkki Tietojen saaminen luettelo). Viestipalvelulla, soittamalla tai kirjallisesti • Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys on etuuskäsittelyssä 1. Viestipalvelu 2. Puhelin 3. Asiakaskirje (jos viestipalvelu tai puhelin eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan tilanteeseen) • Jos asiakasta ei tavoiteta viestillä tai soittamalla, asiakkaalle lähetetään asiakaskirje. • Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Kerro samalla, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. • Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. • Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. • Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät esim. 117 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Kela.fi:stä kohdasta Henkilöasiakkaat - Postia Kelaan. Käytössä on asiakkaan asuinpaikan mukaiset postilokero-osoitteet. Viestipalvelua käytetään etuuskäsittelyssä silloin, kun asiakas on hyväksynyt viestipalvelun käytön verkossa. Sitä käytetään erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole tarvetta asiakkaan kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen tai palvelutarpeen kartoittamiseen. • Kelassa on käytössä yhteiset viestipalvelumallit (Ratkaisutyö > Hyvä tietää> Viestimallit) Jos viestiä ei voi lähettää, asiakkaalle soitetaan. Jos asiakas ei vastaa puheluun, hänelle lähetetään tekstiviesti tietokoneelta 0100100-palvelusta (Sinetin etusivu) • Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten (Ratkaisutyö > Hyvä tietää > Viestimallit) • Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. • Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon Lisäselvitykset on hyvä pyytää asiakaskirjeellä myös silloin, jos tämä on tarkoituksenmukaista asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen. Vaativissa etuusasioissa voi olla kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko viestipalvelun liitteenä, suullisesti tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä. Hakemuslomakkeen täydentäminen • Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja, ensisijaisesti viestipalvelun avulla. • Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä täydennys tai muu tieto Oiwaan (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). • Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää etuusohjeen kohdasta Vireilletulo. Määräaikalisäselvitysten toimittamiselle • Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta se voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. • Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. • Jos asiakas ei toimita lisäselvityksiä määräajassa, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. 118 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 • Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta. • Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä. Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Sinetin etusivu > Näin toimimme > Tietoa Kelasta > Hallinnolliset menettelyt > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen) 1.6.4.1. Lisäselvitykset työmarkkinatuessa Hakija on velvollinen ilmoittamaan Kelalle työmarkkinatuen myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Voit käyttää lisäselvityspyyntökirjeitä pyytäessäsi asiakasta täydentämään puutteellista hakemuslomaketta. Lisäselvitysten pyytäminen: • Ennen lisäselvityksen pyytämistä tutkitaan henkilön sekä hänen perheenjäsentensä muut etuudet ja tiedot sen selvittämiseksi, onko tarvittava tieto jo Kelassa käytettävissä. • Lisäselvitys pyydetään joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään 30 päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta, kuitenkin mahdollisimman pian. Kirje muotoillaan ja tarkistetaan, että kaikki selvitykset on pyydetty kerralla. Kirje on liitettävä OIWAn työhön. • Lisäselvitysten antamiselle on aina annettava määräaika. Määräaika on annettava ja dokumentoitava myös silloin, kun lisäselvityksiä pyydetään suullisesti. Määräaika on pääsääntöisesti kaksi viikkoa. Kirjeessä on myös ehdottomasti mainittava asiakkaalle, että hakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevilla tiedoilla, jos hän ei toimita pyydettyjä selvityksiä määräaikaan mennessä (valmiina kirjepohjassa TTL19). • Puhelimitse tehty lisäselvityspyyntö kirjataan Yhteydenotoksi OIWAan. Yhteydenottoon kirjataan pyydetyt selvitykset ja määräaika niiden toimittamiselle. • Työ siirretään odottamaan vakuutuspiirin työttömyysturvan työjonoon. Paluutyöjonoksi määritellään etuusratkaisijan oma työjono, jos kyse on pitkäaikaista perehtymistä edellyttävästä asiasta. • Jos lisäselvitykset eivät tule kaikki kerralla, kirjoitetaan OIWA-työn kommenttiin, mitä selvityksiä vielä puuttuu ja siirretään työ odottamaan. • Jos kirjallisiin lisäselvityksiin tarvitaan täydennystä, voidaan tietoja kysyä asiakkaalta myös puhelimitse. Tieto kirjataan yhteydenottoon. • Myös muilta viranomaisilta ja yhteistyökumppaneilta voidaan tarvittaessa pyytää niitä tietoja, joita tarvitaan etuushakemuksen ratkaisemiseksi ja joita hallintolaki tai työttömyysturvalaki antaa luvan pyytää. • Mikäli asiakas on kirjallisesti (esim. hakemuksessa) ilmoittanut määräpäivän, mihin mennessä hän aikoo toimittaa lisäselvitystä, lisäselvitystä ei pyydetä uudestaan. Jos hakija ei toimita lisäselvitystä ilmoittamaansa määräaikaan mennessä, hakemus voidaan hylätä. • Käsittelytakuun mukaisesti hakemus tulee ratkaista 14 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun Kelalla on ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot, eli lisäselvitykset ovat saapuneet tai määräaika selvitysten antamiselle on kulunut. 119 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.6.4.2. Työttömyyspäivien suullinen ilmoittaminen Työttömyysetuutta on haettava kirjallisesti (TTL 11 luvun 1 §). Jos asiakkaan täyttämästä hakemuslomakkeesta tai työttömyysajan ilmoituksesta kuitenkin puuttuu yksittäisiä päiviä, asiakas voi tietyin edellytyksin ilmoittaa puuttuvat päivät myös suullisesti. Jos et voi antaa asiakkaalle päätöstä, koska asiakas ei ole hakemuksessaan ilmoittanut tarpeeksi päiviä omavastuuajan asettamiseksi, voit soittaa asiakkaalle ja hän voi ilmoittaa puuttuvat päivät suullisesti. Tällöin voit antaa omavastuuajasta päätöksen heti ilmoituksen saatuasi. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki maksetaan yleensä 20 päivän maksuerissä siten, että ensimmäinen maksuerä kuitenkin on 10 päivää. Jos asiakas on ilmoittanut TT1- tai TT2lomakkeessa vajaan maksuerän, voit ottaa ilmoituksen puuttuvista päivistä vastaan puhelimitse. Näin voit laittaa maksuerän viipymättä maksuun. Voit pyytää asiakasta täydentämään maksupäiviä suullisesti harkintasi mukaan, kuitenkin yleensä enintään viikon ajalta. Suullinen ilmoitus voi luonnollisesti koskea vain takautuvaa aikaa. Voit hyväksyä suullisen ilmoituksen työttömyyspäivistä vain silloin, kun asiakas on ollut suullisesti ilmoittamansa ajan kokonaan työtön tai työllistymistä edistävässä palvelussa. Jos asiakas kertoo olleensa näinä päivinä esim. osa-aikatyössä, pyydä häntä toimittamaan työttömyysajan ilmoitus puuttuvista päivistä kirjallisena. Lähetä asiakkaalle tällöin puuttuvilta päiviltä TT2-lomake. Asiakas ei kuitenkaan koskaan voi ilmoittaa koko maksuerää suullisesti. Jos muutenkin katsot tilanteessa tarkoituksenmukaisemmaksi pyytää puuttuvat päivät kirjallisena, ei tähän ole estettä. Dokumentoi asiakkaan suullinen ilmoitus huolellisesti: kirjaa OIWAssa yhteydenotto ja liitä se ko. työhön. Kirjoita OIWAn tietoihin puhelun ajankohta ja osallistujat sekä mitkä päivät asiakas ilmoitti suullisesti olleensa työtön. Huolellinen dokumentointi on erityisen tärkeää mahdollisten väärinkäytösten takia. Jos et tavoita asiakasta puhelimitse, lähetä asiakkaalle TT2-lomake ja kirje, jossa pyydät asiakasta toimittamaan puuttuvat päivät. Dokumentoi soittoyritys OIWAssa työn kommenttiin. Soittoyrityksestä ei tarvitse luoda OIWAssa yhteydenottoa. Soittoyrityksen huolellinen dokumentointi on tärkeää: asiakkaan mahdollisesti soittaessa takaisin Kelaan, asia voidaan vaivattomasti hoitaa puhelinpalvelussa. 1.6.5. Hakemuksen peruminen Työttömyysetuuden hakija voi perua hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Perumisen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Jos peruminen on suullinen, kirjaa yhteydenotto OIWAan ja tee Toimeksianto-työ. Jos ilmoitus hakemuksen perumisesta on tullut kirjallisesti tai asiointipalvelun kautta, poista järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto ja lähetä asiakkaalle tekstiviesti. Jos käytössäsi ei ole asiakkaan puhelinnumeroa, lähetä hakijalle kirje, jossa kerrot, että hakemus on hänen pyynnöstään peruttu. Voit käyttää kirjepohjaa YHI39. 120 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.7. Määrä Työmarkkinatuki on työttömyyttä edeltäneisiin ansioihin perustumaton kiinteämääräinen etuus, jonka määrää tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin korotusta vastaavasti. 1.7.1. Työmarkkinatuki Työmarkkinatuen täysi määrä vuonna 2016 on 32,68 euroa päivässä (32,80 euroa päivässä vuonna 2015). Pienin maksettava työmarkkinatuki on 0,76 euroa päivässä. Osittaisen työmarkkinatuen määrä vuonna 2016 on 16,34 euroa päivässä (16,40 euroa päivässä vuonna 2015). Matka-avustuksena ja työllistymisrahana maksettava työmarkkinatuki on aina täysimääräinen. 1.7.2. Lapsikorotus Lapsikorotuksen määrät vuonna 2016 ovat: • yhdestä lapsesta 5,27 euroa päivässä (5,29 euroa vuonna 2015) • kahdesta lapsesta yhteensä 7,74 euroa päivässä (7,77 vuonna 2015) • kolmesta tai useammasta lapsesta 9,98 euroa päivässä (10,02 euroa vuonna 2015). 1.7.3. Korotusosa Korotusosan määrä vuonna 2016 on 4,78 euroa päivässä (4,80 euroa päivässä vuonna 2015). 1.7.4. Kulukorvaus Kulukorvauksen (ja ylläpitokorvauksen) määrä on 9 euroa päivässä. 1.7.5. Korotettu kulukorvaus Korotetun kulukorvauksen (ja korotetun ylläpitokorvauksen) määrä on 18 euroa päivässä. 1.7.6. Ulkomaan kulukorvaus Ulkomaan kulukorvauksen (ja ulkomaan ylläpitokorvauksen) määrä on 50 % siitä päivärahasta, joka maksetaan valtion virkamiehelle kyseisessä maassa tehdyn virkamatkan matkakustannusten korvauksena. Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämän koulutuksen ajalta maksettava kulukorvaus (ja ylläpitokorvaus) on 16,82 euroa päivässä. 121 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.8. Määräytymisperusteet Täysimääräistä pienemmän työmarkkinatuen suuruus määräytyy etuudesta vähennettävien sosiaalietuuksien sekä etuuden määrässä huomioon otettavien ansiotulojen ja tarveharkinnan tulojen perusteella. 1.8.1. Vähennettävät sosiaalietuudet Jos työnhakija saa samanaikaisesti työttömyysetuutta ja vähentävää sosiaalietuutta työttömyysetuuden määrää alennetaan sosiaalietuuden määrällä. 1.8.1.1. Lasten kotihoidon tuki Jos työnhakija tai hänen puolisonsa saa lasten kotihoidon tukea, työttömyysetuuden määrää alennetaan lasten kotihoidon tuen määrällä. Jos molemmat puolisot ovat työttöminä, vähennys tehdään tukea saavan puolison työttömyysetuudesta. 1.8.2. Tarveharkinta Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että sen saaja on taloudellisen tuen tarpeessa. Jos hakijalla on tuloa työttömyysajalta, taloudellisen tuen tarve vähenee ja täyden työmarkkinatuen määrää alennetaan vastaavassa suhteessa (tarveharkinta). 1.1.2013 jälkeen avio- tai avopuolison tulot vaikuttavat työmarkkinatuen määrään, vain siinä tapauk-sessa, että työmarkkinatukea maksetaan 31.12.2012 tai sitä edeltävältä ajalta. Jos työmarkkinatukea maksetaan 1.1.2013 tai sen jälkeiseltä ajalta, puolison tuloja ei oteta huomioon tarveharkinnassa. 1.1.2014 jälkeen työmarkkinatuen tarveharkinta laajenee siten, että ilman tarveharkintaa työmarkkinatukea voi saada enää kahdella perusteella: joko työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella taikka sellaiselle 55 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka on työttömäksi joutuessaan täyttänyt työssäoloehdon (TTL 7 luku 8 § 1 ja 2 mom.) 1.8.2.1. Tarveharkinnan tulot Työmarkkinatuen tarveharkinnassa otetaan huomioon työmarkkinatuen saajan omat tulot. Työmarkkinatuen saajan omat tulot otetaan tarveharkinnassa huomioon kokonaisuudessaan. Koska tuen saajan työttömyysaikaiset ansiotulot sovitellaan TTL 1290/2002 4 luku:n mukaisesti, tarveharkinnassa huomioon otettavia omia tuloja ovat lähinnä pääomatulot. Asiakkaan avio- tai avopuolison tuloja ei oteta huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa 1.1.2013 lukien seuraavasti: Puolison tulot eivät vaikuta työmarkkinatukeen, jota maksetaan 1.1.2013 ja sen jälkeiseltä ajalta. Jos työmarkkinatuki maksetaan ajalta 31.12.2012 tai sitä ennen, puolison tulot otetaan huomioon tarveharkinnassa siltä osin, kuin ne ylittävät 660 euroa kuukaudessa (14.12.2010 asti 536 euroa kuukaudessa). Tällöin puolison tulojen osalta tarveharkinnassa otetaan huomioon sekä ansio- että muut tulot. 122 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Tarveharkinnassa huomioidaan kaikki tulot niiden lähteestä tai veronalaisuudesta riippumatta, lukuun ottamatta erikseen etuoikeutetuiksi säädettyjä tuloja. Myös ulkomailta maksetut tulot huomioidaan riippumatta siitä, ovatko ne maksettu EY-lainsäädäntöä soveltavasta maasta vai kolmannesta maasta. Tulojen vahvistamisessa voidaan käyttää hyväksi verotuksessa todettuja tuloja. Työmarkkinatuki määritellään kuitenkin maksamisajankohdan tilannetta vastaavaksi joko arvioitujen tai muutoin todettavissa olevien tulojen perusteella. Työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon otettavista tuloista, etuoikeutetuista tuloista, tulon jatkuvuudesta, tulojen selvittämisestä, sekä tuloista tehtävistä vähennyksistä säädetään työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetun asetuksen 3 luvussa ja sekä TTL 7 luvun 6 §:ssä. Katso myös kappale Tulot ja vähennykset. 1.8.2.1.1. Puoliso Puolison tulot otetaan huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa, jos työmarkkinatukea maksetaan 31.12.2013 tai sitä edeltävältä ajalta. Puolison tulot eivät vaikuta työmarkkinatukeen, jota maksetaan 1.1.2013 ja sen jälkeiseltä ajalta. Työttömyysturvalain TTL 1290/2002 1 luku 7 §:n mukaan puolisoina pidetään aviopuolisoita sekä henkilöitä, jotka asuvat avoliitossa. Työttömyysturvassa avoliitolla tarkoitetaan tilannetta, jossa mies ja nainen, jotka eivät ole keskenään avioliitossa, elävät jatkuvasti yhteisessä taloudessa ja muutoinkin avioliitonomaisissa olosuhteissa. Jos mies ja nainen väestörekisterin tietojen mukaan asuvat samassa osoitteessa, heidän katsotaan lähtökohtaisesti myös elävän yhteisessä taloudessa, jollei muuta näytetä. Avioliitonomaisten olosuhteiden käsite kuitenkin on joissain määrin tulkinnanvarainen, eikä siitä ole tarkemmin säädetty. Tilanteelta edellytetään aina olosuhteiden vakiintuneisuutta ja jatkuvuutta. Jatkuvana olotilana voidaan pitää esimerkiksi yhteistaloutta, joka on kestänyt useamman kuukauden ajan. Jos kyseessä on selvästi väliaikaiseksi tarkoitettu asumisjärjestely, ei henkilöiden katsota olevan avoliitossa, vaikka he asuisivatkin väliaikaisesti samassa osoitteessa. Joskus samassa osoitteessa asuvat eri sukupuolta olevat henkilöt kiistävät avoliiton olemassaolon ja väittävät kyseessä olevan esimerkiksi pelkän vuokrasuhteen tai alivuokrasuhteen. Jotta kyseessä voitaisiin todeta olevan avoliiton sijasta puhdas vuokrasuhde, tulisi henkilöiden esittää selvitystä vuokrasuhteen olemassaolosta. Tällaisena selvityksenä voidaan pitää esimerkiksi samassa asunnossa asumisen alkamishetkellä tehtyä vuokrasopimusta ja lisäksi näyttöä siitä, että vuokraa on tosiasiallisesti maksettu säännöllisesti koko vuokrasuhteen ajan. Painoa voidaan antaa myös esimerkiksi asumisjärjestelyille: esimerkiksi selkeästi erilliset asuintilat yhdessä muun selvityksen kanssa voivat viitata siihen, ettei kyseessä ole avoliitto vaan puhdas vuokrasuhde. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisuja: Kela oli myöntänyt A:lle työmarkkinatukea ajalta 1.9.2009–31.10.2010. Työmarkkinatuen tarveharkinnassa oli otettu huomioon A:n avopuolison tulot ajalla 1.9.2009–31.10.2010. A vaati päätöksen muuttamista, kiisti avoliiton olemassaolon sekä kertoi asuvansa naispuolisen vuokranantajansa X:n alivuokralaisena. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta kumosi valituksenalaisen päätöksen aikaa 1.9.2009–31.10.2010 koskevin osin ja palautti asian tältä osin Kelan toimistolle uudelleen käsiteltäväksi. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan pyytämänä lisäselvityksenä A toimitti kopion vuokrasopimuksesta ja tiliotteet, joista ilmenivät vuokra- ja vesisekä sähkölaskujen maksaminen X:lle 1.9.2001 alkaen. Työttömyysturvan 123 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 muutoksenhakulautakunta katsoi, että A:n ja X:n asuminen samassa asunnossa perustui vuokrasuhteeseen eikä avoliittoon. Näin ollen X:n tuloja ei tullut huomioida A:n työmarkkinatuen tarveharkinnassa valituksenalaisena aikana. Kela oli myöntänyt B:lle työmarkkinatukea 1.9.2009 alkaen. Työmarkkinatuen määrässä oli otettu huomioon B:n avopuolison tulot. B ilmoitti tyytymättömyytensä päätöksen ja vaati täyttä työmarkkinatukea, koska hän ei ole avoliitossa. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta muutti valituksenalaista päätöstä siten, että B:lle määrättiin maksettavaksi työmarkkinatukea täysimääräisenä 1.9.2009 alkaen, mikäli hän muutoin täyttää mainitun etuuden saamisen edellytykset. B oli muuttanut samaan osoitteeseen Y:n kanssa 1.9.2009. B oli esittänyt vuokrasopimuksen, jonka mukaan kyseisen 65 neliömetrin kolmen huoneen asunnon vuokralainen oli Y. Lisäksi K oli toimittanut alivuokrasopimuksen, jonka mukaan hän asuu asunnossa Y:n alivuokralaisena. B oli edelleen toimittanut tilitapahtumatositteet, joiden mukaan B oli maksanut 26.8.2009 Y:lle takuuvuokran ja vuokran sekä 2.10.2009 vuokran. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta katsoi, että B oli esittänyt riittävän selvityksen siitä, ettei hän asu TTL 1 luvun 7 §:n tarkoittamalla tavalla avoliitossa Y:n kanssa, ottaen huomioon erityisesti asunnon koko sekä esitetyt selvitykset vuokrasopimuksista ja maksetuista vuokrista. Näin ollen B:n työmarkkinatukea maksettaessa ei tullut huomioida Y:n palkkatuloja. Kela oli hylännyt C:ltä oikeuden työmarkkinatukeen 6.9.2009 alkaen, koska C ei ollut toimittanut häneltä pyydettyjä etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavia tietoja puolison D tuloista. C:n valituksen mukaan hän ei ole avoliitossa D:n kanssa. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Saadun selvityksen mukaan C asui samassa osoitteessa D:n kanssa. Asiakirjoihin oli liitetty C:n ja D:n välillä 1.9.2009 tehty vuokrasopimus, jonka mukaan C maksaa D:lle vuokraa 400 euroa kuukaudessa. Ottaen huomioon C:n taloudellisesta tilanteesta saatu selvitys sekä se, että asiassa ei ole esitetty selvitystä vuokranmaksusta tehdystä sopimuksesta huolimatta sekä yhdessä asumisen olosuhteet muutoin, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta katsoi C:n ja D:n asuvan yhdessä avioliiton omaisissa olosuhteissa. Koska D:n tuloilla näin ollen voi olla merkitystä C:n työmarkkinatuen määrää laskettaessa, ja kun C ei tulotietoja ole esittänyt, ei C:llä ole oikeutta työmarkkinatukeen 6.9.2009 alkaen. Samaa sukupuolta olevat henkilöt, jotka ovat rekisteröidyssä parisuhteessa, rinnastetaan aviopuolisoihin (L rekisteröidystä parisuhteesta 950/2001 8 § 3 ja 4 mom.). Sen sijaan samaa sukupuolta olevia henkilöitä, jotka asuvat yhdessä mutta joiden parisuhdetta ei ole rekisteröity, ei pidetä työttömyysturvalain tarkoittamina avopuolisoina. Erilleen muutto Aviopuolisoita, jotka välien rikkoutumisen vuoksi asuvat jatkuvasti erillään, ei pidetä työttömyysturvalaissa tarkoitettuina puolisoina. Jos aviopuolisoiden erillään asuminen johtuu jostain muusta syystä kuin välien rikkoutumisesta, esimerkiksi toisen puolison työstä tai opiskelusta eri paikkakunnalla taikka puolison laitoshoidosta, henkilöitä pidetään edelleen puolisoina. Merkkinä aviopuolisoiden välien rikkoutumisesta voidaan pitää esimerkiksi avioerohakemuksen vireilläoloa. Vaikka avioero olisikin tullut jo voimaan, katsotaan henkilöt edelleen puolisoiksi niin kauan kunnes toinen puolisoista muuttaa pois yhteisestä taloudesta. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu: E oli hakenut työmarkkinatukea 31.8.2009 alkaen. Kela oli ottanut työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon E:n aviopuolison tulon. E:n 124 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 mukaan hänen puolisonsa ei asu Suomessa eikä ole Suomen kansalainen. Puoliso asuu toisessa maassa eikä heillä ole yhteistä taloutta. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen ja katsoi, ettei E ollut osoittanut, että puolisot asuisivat erillään välien rikkoutumisen vuoksi. Se, että E:n puoliso asuu eri maassa eikä heillä ole yhteistä taloutta, ei muuttanut asian arviointia. Avopuolisoita, jotka ovat muuttaneet eri osoitteisiin, ei pidetä enää puolisoina, jolleivät he itse ilmoita avoliiton jatkuvan erilleen muutosta huolimatta. Jos henkilö, joka on aiemmin asunut avoliitossa, ilmoittaa muuttaneensa pois yhteisestä taloudesta ja osoitteekseen pelkän Poste Restante- eli noutopostiosoitteen eikä väestötietojärjestelmässä asiakkaalle ole merkitty muuta osoitetta, lähetä asiakkaalle asiakaskirje TML13/TIL08. Kysy kirjeellä selvitys asiakkaan todellisista asumisolosuhteista. Jos asiakas ilmoittaa, ettei hänellä ole vakituista osoitetta ja että hän esimerkiksi majoittuu eri tuttavien luona, voit merkitä avoliiton päättyneeksi. Asumistilannetta ei tarvitse erikseen seurata, koska asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa, mikäli hän esimerkiksi muuttaa uudelleen avoliittoon. Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon, jos henkilö on ilmoittanut väestötietojärjestelmään uuden osoitteen. 1.8.2.2. Tulojen vaikutus Tarveharkinnassa huomioon otettavat tulot vaikuttavat työmarkkinatukeen eri tavalla riippuen siitä, onko työmarkkinatuen saaja huoltovelvollinen vai perheetön henkilö. Huoltovelvollisena henkilönä pidetään alle 18-vuotiaan lapsen vanhempaa tai henkilöä, jolle lapsen hoito on uskottu. Huoltovelvollisina pidetään myös avio- tai avopuolisoita, joilla ei ole lapsia. Huoltovelvollisen henkilön täysimääräisen työmarkkinatuen kuukautta kohden lasketusta määrästä vähennetään 50 % siitä tulojen osasta, joka ylittää 1044 euroa kuukaudessa (14.12.2010 asti 848 euroa kuukaudessa). Tulorajaa korotetaan 130 eurolla kuukaudessa jokaisen huollettavan, alle 18-vuotiaan lapsen osalta (14.12.2010 asti 106 eurolla kuukaudessa). Perheettömällä henkilöllä vähennetään vastaavasti 75 % siitä tulojen osasta, joka ylittää 311 euroa kuukaudessa (14.12.2010 asti 253 euroa kuukaudessa). 1.8.2.3. Tarveharkinta ja vähennettävä sosiaalietuus Henkilön työmarkkinatuen määrään voi samanaikaisesti vaikuttaa sekä tarveharkinnassa huomioon otettava tulo, että TTL 1290/2002 4 luku 7 §:ssä tarkoitettu vähentävä sosiaalietuus. Tällaisessa tilanteessa lasketaan erikseen tarveharkintaisen työmarkkinatuen määrä ja sosiaalietuudella vähennetyn työmarkkinatuen määrä. Näin laskettuja määriä verrataan keskenään ja henkilölle maksetaan määrältään pienempi työmarkkinatuki. 1.8.2.4. Työmarkkinatuki ilman tarveharkintaa Työmarkkinatuen tarveharkintaa koskevat säännökset muuttuvat 1.1.2014 lukien. Jos työmarkkinatukikausi alkaa 1.1.2014 tai sen jälkeen, työmarkkinatukea voi saada ilman tarveharkintaa vain • jos työnhakija osallistuu työllistymistä edistävään palveluun; tai 125 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 • jos työnhakija on täyttänyt 55 vuotta ja on työttömäksi joutuessaan täyttänyt työssäoloehdon Työmarkkinatuki ilman tarveharkintaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta Työmarkkinatuki ilman tarveharkintaa ajalta, jona henkilö osallistuu TTL 1 luvun 5 §:n 15-kohdassa tarkoitettuihin työllistymistä edistäviin palveluihin. Työllistymistä edistävällä palvelulla tarkoitetaan 1.1.2013 alkaen: • • • • • • • työvoimakoulutusta työnhakijan omaehtoista opiskelua maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua työnhakuvalmennusta uravalmennusta kokeilua eli työkokeilua ja koulutuskokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään 31.12.2012 alkanutta työkokeilua, työelämävalmennusta, työharjoittelua ja työ- ja koulutuskokeilua sekä viimeistään 31.8.2011 alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun. Työmarkkinatuki ilman tarveharkintaa 55 vuotta täyttäneelle joka on täyttänyt työssäoloehdon Työmarkkinatuki maksetaan ilman tarveharkintaa sellaiselle 55 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka on työttömäksi joutuessaan täyttänyt työssäoloehdon. Tulkinta on väljä. Oikeutta tarveharkinnattomaan työmarkkinatukeen arvioitaessa ei edellytetä, että henkilö olisi joskus tosiasiallisesti saanut työttömyyspäivärahaa, vaan tarveharkinnattomuuden edellytykset täyttyvät, jos henkilö on joskus työskennellyt työssäoloehtoon vaadittavan ajan. Tällöin työssäoloehtoon voidaan lukea myös ennen 1.1.1994 tehty työ tai harjoitettu yritystoiminta. Työssäoloehdon voimassaolo tai työssäoloehdon menettäminen työmarkkinoilta poissaolon vuoksi TTL 5 luvun 10 §:n mukaisesti ei vaikuta henkilön oikeuteen saada työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa. Henkilöllä on oikeus työmarkkinatukeen ilman tarveharkintaa, vaikka hän on ollut työssäoloehdon täyttymisen jälkeen poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta. Enimmäisajan työttömyyspäivärahaa saaneet ja tarveharkinta Työmarkkinatuessa puolison tarveharkinnasta on luovuttu 1.1.2013. Tämän vuoksi, jos työmarkkinatukea aletaan maksaa 1.1.2014 tai sen jälkeen, työmarkkinatukeen sovelletaan tarveharkintaa alusta alkaen myös niiden osalta, jotka ovat saaneet työttömyyspäivärahaa enimmäisajan sekä niitä jotka ovat täyttäneet apurahansaajan vakuutusehdon. TTL 7 luvun 8 §:n 3 ja 4 momentti kumotaan 1.1.2014 lukien. Jos henkilölle myönnetään työmarkkinatuki 1.1.2014 tai sen jälkeen, tarveharkintaa sovelletaan 1. henkilöön, joka siirtyy työmarkkinatuelle työttömyyspäivärahan enimmäis¬maksuajan (500 päivää) täytyttyä tai työttömyyspäivärahan lisäpäivien päätyttyä viimeistään 31.12.2013 tai sitä ennen, heti työttömyyden alusta alkaen, sekä 2. henkilöön, joka on ennen työttömyyden alkamista täyttänyt apurahansaajan vakuutusehdon. Apurahansaajan vakuutusehto täyttyy, kun henkilö on ollut vakuutettuna maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti yhteensä vähintään 24 kuukautta lähinnä edellisen 48 kuukauden aikana. Lainmuutos tulee voimaan 1.1.2014, uusia TTL 7 luvun 1, 5 ja 8 §:n säännöksiä sovelletaan etuuteen, jota maksetaan 1.1.2014 tai sen jälkeen. 126 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Tarveharkinnan osalta on erityinen siirtymäsäännös, jonka mukaan, mikäli työnhakijalle, jolle on ennen 1.1.2014 (lain voimaantuloa) alettu maksaa työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa TTL 7 luvun 8 §:n 3 tai 4 §:n nojalla, voidaan edelleen maksaa työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa vuoden 2014 loppuun asti 31.12.2013 saakka voimassa olevan lain mukaisin perustein. Jos työmarkkinatukea on alettu maksaa 31.12.2013 tai sitä ennen, ja henkilöllä olisi oikeus vanhojen sääntöjen mukaan oikeus saada 180 ensimmäiseltä työmarkkinatukipäivältä (laskuri) etuutta ilman tarveharkintaa siksi, että hän on saanut työttömyyspäivärahaa ensin enimmäisajan, hänellä on oikeus saada jäljellä olevilta työmarkkinatukipäiviltä työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa, kunnes näitä päivä on kertynyt yhteensä 180, mikäli ne ehditään maksaa 31.12.2014 mennessä. 1.1.2015 lukien häneen sovelletaan tarveharkintaa, vaikka 180 päiviä olisi jäljellä. 180 päivän laskuria kerryttävät vain työttömyyspäivät, eivät päivät, joina henkilö on työllistymistä edistävässä palvelussa. Koska siirtymäajan (1.1. – 31.12.2014 ) henkilöön sovelletaan vanhoja sääntöjä, henkilön oikeus 180 tarveharkinnattomaan työttömyys¬päivään säilyy, vaikka hän työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen menettäisikin työssäoloehtonsa työmarkkinoilta poissaolon vuoksi. Esimerkki 1 A on saanut työttömyyspäivärahaa 500 päivää 15.12.2013 mennessä. A:lle myönnetään ja maksetaan työmarkkinatukea 16.12.2103 lukien ilman tarveharkintaa. A:n työllistyy 1.2.2014 – 30.6.2014 määräaikaisesti ja jää uudelleen työttömäksi 1.7.2014 lukien. Koska A:lle on alettu maksaa työmarkkinatukea entisten sääntöjen perusteella 180 ensimmäiseltä päivältä ilman tarveharkintaa, maksamista voidaan jatkaa – ilman tarveharkintaa vielä jäljellä olevat päivät kunnes 180 päivää tulee täyteen, kuitenkin viimeistään 31.12.2014 mennessä. Mahdolliseen työmarkkinatukeen sovelletaan tämän jälkeen tarveharkintaa. Esimerkki 2 C:lle, joka on syntynyt vuonna 1959, aletaan maksaa peruspäivärahan enimmäisajan jälkeen työmarkkinatukea 1.12.2013 lukien 180 ensimmäiseltä päivältä. C pääseekin työkokeiluun 1.3.30.5.2014, jolta ajalta 180 -laskurin päiviä ei kerry. Työkokeilun jälkeen C on edelleen työtön, ja hänelle maksetaan työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa, kunnes 180 tarveharkinnatonta päivää on täynnä, viimeistään 31.12.2014 saakka. C täyttää 55 vuotta vuonna 2014, ja koska hän on täyttänyt aikaisemmin työssäoloehdon, hänellä on oikeus työmarkkinatukeen ilman tarveharkintaa. Apurahansaajan vakuutusehdon täyttäneet ja työmarkkinatuen tarveharkinta Työmarkkinatuen tarveharkinta koskee 1.1.2014 lukien myös apurahansaajan vakuutusehdon täyttäneitä. TTL 7 luvun 8 §:n 4 momentti kumotaan 1.1.2014 lukien. Jos henkilölle myönnetään työmarkkinatuki 1.1.2014 tai sen jälkeen, tarveharkintaa sovelletaan myös henkilöön, joka on ennen työttömyyden alkamista täyttänyt apurahansaajan vakuutusehdon. Apurahansaajan vakuutusehto täyttyy, kun henkilö on ollut vakuutettuna maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti yhteensä vähintään 24 kuukautta lähinnä edellisen 48 kuukauden aikana. Siirtymäsäännöksen mukaan, mikäli työnhakijalle, jolle on ennen 1.1.2014 (lain voimaantuloa) alettu maksaa työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa TTL 7 luvun 8 §:n 3 tai 4 §:n nojalla, voidaan edelleen maksaa työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa vuoden 2014 loppuun asti 31.12.2013 saakka voimassa olevan lain mukaisin perustein. 127 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Siirtymäsäännöksen mukaan, jos työmarkkinatukea on alettu maksaa 31.12.2013 tai sitä ennen, ja henkilöllä olisi oikeus vanhojen sääntöjen mukaan apurahan saajan vakuutusehdon täytettyään, saada työmarkkinatukea 130 ensimmäiseltä päivältä ilman tarveharkintaa, hänelle voidaan maksaa työmarkkinatukea edelleen ilman tarveharkintaa, kunnes 130 tarveharkinnatonta päivää on maksettu ( laskuri) 31.12.2014 mennessä. Sen sijaan heti 1.1.2015 lukien häneen sovelletaan tarveharkintaa, vaikka 130 päivän laskurin mukaisia päiviä olisi jäljellä. Siten mm. henkilön oikeus 130 tarveharkinnattomaan työttömyys¬päivään säilyy, vaikka hän työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen menettäisikin työssäoloehtonsa työmarkkinoilta poissaolon vuoksi. 130 päivän laskuria kerryttävät vain työttömyyspäivät, eivät päivät, joina henkilö on työllistymistä edistävässä palvelussa. Jos apurahansaajan vakuutusehdon täyttäneeseen henkilöön sovelletaan vanhoja sääntöjä siksi, että työmarkkinatukea on alettu maksaa viimeistään 31.12.2013, siirtymäajalla 1.1.2014 – 31.12.2014 henkilön oikeus 130 tarveharkinnattomaan työttömyys¬päivään säilyy, vaikka hän työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen menettäisikin työssäoloehtonsa työmarkkinoilta poissaolon vuoksi. Kela tutkii, täyttyykö apurahansaajan vakuutusehto. Päätös vakuutusehdon täyttymisestä tehdään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen rekisterissä olevien vakuutustietojen perusteella. Apurahansaajan vakuutusehdon täyttymisen tiedot tulevat suoraan työttömyysturvajärjestelmään Apurahakauden laskenta -toiminnolla. Apurahan saaja on velvollinen vakuuttamaan itsensä MYEL:in mukaisesti, kun hänelle on myönnetty Suomesta apuraha vähintään neljän kuukauden yhdenjaksoista työskentelyä varten. Apurahan määrä muunnettuna vuotuiseksi työtuloksi on oltava vähintään 3400,00€ (vuoden 2010 tasossa). Sinun ei tarvitse arvioida sitä, onko henkilön apurahatyöskentely täyttänyt vakuuttamisen edellytykset, vaan sen arvioi Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Sinun tulee tutkia ainoastaan, onko henkilö ollut vakuutettuna riittävän kauan eli vähintään 24 kuukautta. Apurahansaaja on voinut vakuuttaa itsensä MYEL:n mukaisesti vasta 1.1.2009 alkaen, joten 24 kuukauden mittainen apurahansaajan vakuutusehto voi täyttyä aikaisintaan 31.12.2010. Vakuutusehto täyttyy, kun henkilö on ollut vakuutettuna 24 kuukautta. Tarveharkinnatonta työmarkkinatukea maksetaan vain, jos vakuutusehto on täyttynyt ennen työttömyyden alkamista. Jotta henkilö voi saada tarveharkinnatonta työmarkkinatukea vakuutusehdon perusteella, hänen on tullut jäädä työttömäksi vakuutusehdon täyttymisen jälkeen eli aikaisintaan 1.1.2011. Esimerkki 3 A on jäänyt työttömäksi 2.12.2010. 24 kuukautta vakuutettuna oloa tulee täyteen 31.12.2010. A ei ole tullut oikeutetuksi 130 tarveharkinnattomaan päivään, koska työttömyys on alkanut ennen vakuutusehdon täyttymistä. A:n työnhaku menee poikki 10.1.2011 ja hän ilmoittautuu uudelleen työnhakijaksi 12.1.2011. Hän ei edelleenkään ole oikeutettu tarveharkinnattomaan työmarkkinatukeen, koska hänen työttömyytensä on alkanut ennen vakuutusehdon täyttymistä, vaikka haku onkin ollut välillä poikki. Jos A työllistyy uudelleen ja jää sen jälkeen uudelleen työttömäksi, hän tulee oikeutetuksi tarveharkinnattomaan 130 päivään, koska työttömyys on alkanut vakuutusehdon täyttymisen jälkeen, mikäli työmarkkinatuen maksaminen alkaa viimeistään 31.12.2013 ja nämä päivät ehditään maksaa 31.12.2014 mennessä. Arvio henkilön työttömyyden alkamisesta perustetaan TTL 2 luvun 1 §:n 2 momentin määritelmään, jonka mukaan työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työ- tai virkasuhteessa ja joka ei työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään. Työttömänä pidetään myös 128 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 kokoaikaisesti lomautettua ja soviteltuun peruspäivärahaan oikeutettua henkilöä sekä henkilöä, jonka työnteko ja palkanmaksu ovat kokonaan keskeytyneet lomautukseen rinnastettavasta syystä. Jos henkilö työttömyyden alettua työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä tai yli 2 viikkoa kestävässä kokoaikatyössä, hän ei enää ole työtön. Kun henkilö uudelleen jää työttömäksi, katsotaan hänen työttömyytensä alkaneen tästä ajankohdasta lukien, ja vakuutusehdon täyttymistä voidaan tarkastella tästä ajankohdasta lukien. Apurahansaajan vakuutusehdon 48 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää hyväksyttävästä syystä samoin edellytyksin kuin palkansaajan työssäoloehdon tarkastelujaksoakin. Hyväksyttäviä syitä pidentää tarkastelujaksoa ovat: • • • • • • sairaus; laitoshoito; asevelvollisuus tai siviilipalvelus; päätoimiset opinnot; lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoitaminen; tai jokin muu näihin verrattavissa oleva syy olla poissa työmarkkinoilta. Muuna hyväksyttävänä tarkastelujakson pidentämisperusteena voidaan pitää esimerkiksi aikaa, jona henkilö on: • • • • • • • • • • • • • ollut kansainvälisen järjestön palveluksessa; työskennellyt "au pairina" ulkomailla; toiminut omais- tai perhehoitajana; ollut kertausharjoituksissa; saanut vanhempainpäivärahaa; saanut erityishoitorahaa; saanut vuorottelukorvausta; saanut osatyökyvyttömyyseläkettä; saanut osa-aikaeläkettä; odottanut ensimmäisen asteen työkyvyttömyyseläkepäätöstä; ollut vankilassa; tehnyt tieteellistä tai taiteellista työtä apurahalla ilman MYEL-vakuuttamisvelvollisuutta; tai osallistunut työllistymistä edistävään palveluun. Tarkastelujaksoa voi pidentää enintään seitsemän vuotta. 130 tarveharkinnattoman työttömyyspäivän laskeminen aloitetaan alusta, kun henkilö on työmarkkinatukioikeuden alkamisen jälkeen uudelleen täyttänyt apurahansaajan vakuutusehdon. Jos henkilö on täyttänyt apurahansaajan vakuutusehdon, se on voimassa kunnes 130 päivää on täynnä, vaikka henkilö olisikin poissa työmarkkinoilta pitkänkin ajan. Apurahansaajan vakuutusehdon perusteella maksettavat tarveharkinnattomat 130 päivää eivät kulu työllistymistä edistävän palvelun aikana. Jos henkilöllä on oikeus tarveharkinnattomaan työmarkkinatukeen 180 päivän ajalta työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen ja jos hän samanaikaisesti on oikeutettu 130 tarveharkinnattomaan päivään apurahansaajan vakuutusehdon täytyttyä, kuluvat nämä 180 päivää ja 130 päivää samanaikaisesti. Apurahansaajan vakuutusehto ei vaikuta työmarkkinatuen osittamiseen, vaan ainoastaan tarveharkintaan. Sinun tulee tarkistaa vanhempien tulojen mahdollinen vaikutus työmarkkinatukeen näissäkin tapauksissa. 129 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.8.3. Työ- ja muiden ansiotulojen sovittelu Työttömyysetuutta voidaan maksaa myös osittain työttömälle henkilölle. Koska työttömyydestä aiheutuvat taloudelliset menetykset ovat tällöin pienemmät, kuin kokonaan työttömällä henkilöllä, työttömyysetuus maksetaan alennettuna. Palkka- tai muilla ansiotuloilla alennettua työttömyysetuutta kutsutaan sovitelluksi työttömyysetuudeksi. Soviteltua työttömyysetuutta saadakseen henkilön tulee täyttää TTL 2 luvussa säädetyt työttömyysetuuden työvoimapoliittiset edellytykset ja TTL 3 luvussa säädetyt etuuden yleiset saamisen edellytykset. Lisäksi hänen tulee täyttää TTL 4 luvussa säädetyt soviteltua työttömyysetuutta koskevat edellytykset. (TTL 1290/2002 2 luku) (TTL 1290/2002 3 luku) (TTL 1290/2002 4 luku) 1.8.3.1. Sovitteluperusteet TTL:ssa on lueteltu ne tilanteet, joissa soviteltua työttömyysetuutta voidaan maksaa. Luettelo on tyhjentävä. (TTL 1290/2002 4 luku 1 §) Soviteltuun työttömyysetuuteen on oikeus työnhakijalla, • joka tekee osa-aikaista työtä; • jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan syyn johdosta tai jonka työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai -oloihinsa; • joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön; tai • jolla on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä. (TTL 1290/2002 1 luku 6 §) Harkittaessa työttömyysetuuden sovittelua tulee aina ensin tarkistaa, onko sovitteluperuste olemassa. Jos sovitteluperustetta ei ole, työttömyysetuutta ei sovitella, vaikka henkilö saisi tuloa työttömyysajalta. Myös palkkatuetussa työssä olevalla henkilöllä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, jos kyseessä on osa-aikatyö. Palkkatukityötä voidaan rahoittaa työllisyysmäärärahoista, työmarkkinatuki-määrärahoista tai ESR-määrärahoista. Työttömyysetuutta maksetaan soviteltuna 1.1.2014 lukien, vaikka työnhakija on palkattu osa-aikatyöhön tuella, jota rahoitetaan työmarkkinatukimäärärahoista. TTL 7 luvun 1 §:n 2 momentti on voimassa 31.12.2013 saakka, johon asti henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen (so. työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen) siltä ajalta, jolta hänen työnantajalleen maksetaan korkeinta korotettua palkkatukea tai muuta työmarkkinatukimäärärahoista rahoitettua palkkatukea. Henkilöllä ei näissä tilanteissa ole oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen niin kauan kuin työmarkkinatukimäärärahoista rahoitettu tukityö jatkuu, vaikka kyseinen työ olisikin osa-aikatyötä. Kela saa tiedon korkeimman korotetun palkkatuen tai muun työmarkkinatukimäärärahoista rahoitetun palkkatuen maksamisesta työvoimapoliittisesta lausunnosta. 31.12.2012 asti voimassa olleen lain mukaan, jos palkkatuki maksetaan työmarkkinatukimäärärahojen sijasta ESR-määrärahoista tai työllisyysmäärärahoista, voidaan sovitel¬tua työttömyysetuutta maksaa edellyttäen, että työttömyysetuuden saamisen muut edellytykset täyttyvät. Soviteltua työttömyysetuutta voidaan tällöin maksaa myös siinä tilanteessa, että ESR-rahoitteinen palkkatuki on korkeinta korotettua palkkatukea. Asian tutkiminen kuuluu maksajan toimivaltaan. Työ- ja elinkeinotoimisto merkitsee työvoimapoliittisen lausunnon tai tiedotteen perusteluihin, mikäli kyseessä on ESR-määrärahoista rahoitettu palkkatuki. 130 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.1.2010 voimaan tulleen työttömyysturvalain väliaikaisen muutoksen myötä ne työntekijät, joiden viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla kokonaisella päivällä viikossa, eivät ole sovittelun piirissä, vaan heille maksetaan kokonaan työttömiltä päiviltä täysi työttömyysetuus. 1.1.2012 voimaan tulevalla lailla puolestaan säädetään pysyvästi siitä, että lyhennetyltä työviikolta maksettavaa työttömyysetuutta ei sovitella. Uuden TTL 4 luvun 1 a §:n mukaan, jos koko-aikatyötä tehneen henkilön viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen, lomautukseen rinnastettavan syyn, sääesteen tai muiden henkilöiden työtaistelutoimenpiteen vuoksi yhdellä tai useammalla kokonaisella päivällä, työttömyysetuus maksetaan kokonaan työttömiltä päiviltä ottamatta huomioon työssäolopäiviltä saatua palkkaa. Työttömyysetuuden maksamisesta lyhennetyltä työviikolta kerrotaan lisää kappaleessa "Viikoittaisen työajan lyhentäminen" Esimerkki 1 A on omaishoitaja ja saa tuloa osa-aikaisesta omaishoitotyöstään. Osa-aikaisesta työstä saatu tulo sovitellaan vain, jos kyse on työsuhteessa tehdystä työstä. Koska omaishoitaja ei ole työsuhteessa, vaan tekee työtä toimeksiantosopimuksen perusteella, omaishoidosta saatua tuloa ei sovitella. Omaishoidosta saatua tuloa ei sovitella myöskään yritystoimintaa vastaavan oman työn tulona, koska omaishoitotyötä ei tehdä ansaintatarkoituksessa. A:lle maksetaan täysi työttömyysetuus edellyttäen, että hän on saanut esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon. Esimerkki 2 B on ennen työttömyyttään toiminut X Oy:n toimitusjohtajana omistaen yhtiöstä 10 %. Työttömyysaikanaan hänellä on yhtiöstä osinkotuloa. Koska tulo ei ole ansaittu TTL 1 luvun 6 §:n tarkoittamassa yrittäjäasemassa, tuloa ei sovitella. A:lle maksetaan täysi työttömyysetuus edellyttäen, että hän on saanut esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon. Jos B:n omistusosuus olisi ollut 15 % tai suurempi, hän olisi täyttänyt 6 §:n yrittäjämääritelmän ja osinkotulo olisi soviteltu. 1.8.3.1.1. Osa-aikatyö Osa-aikatyötä tekevällä henkilöllä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työtä: • joka tehdään työ- tai virkasuhteessa ja • jossa työaika on enintään 80 % (31.12.2011 asti 75 %) alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos alalla ei ole määritelty kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaa, työaikaa verrataan työsopimuslain mukaiseen enimmäistyöaikaan, joka on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos viikoittainen työaika on enintään 80 % (31.12.2011 asti 75 %) 40 tunnista, kyseessä on osa-aikatyö. Jos työsopimuksessa sovittu työaika on enintään 80 % (31.12.2011 asti 75 %) kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta, työtä pidetään sovitteluperusteen kannalta osa-aikaisena, vaikka työaika välillä ylittäisikin työaikarajan. Esimerkki 1 C tekee työsopimuksen toistaiseksi voimassa olevasta osa-aikatyöstä. Sopimuksen mukainen työaika on enintään 80 % kokoaikatyöntekijän enimmäistyöajasta. Joinakin viikkoina C:n työaika ylittää 80 %. Ajoittaisesta työajan ylityksestä huolimatta työtä pidetään sovitteluperusteen 131 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 kannalta osa-aikatyönä. Työstä saatu tulo sovitellaan TTL 4 luvun 1 §:n 1 kohdan perusteella, edellyttäen, että työaikaraja ei ylity. (TTL 1290/2002 4 luku 3 §) Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa työosuuskunnassa työskentelevälle henkilöille vain tilanteissa, joissa osuuskunta itse harjoittaa liiketoimintaa ja tarjoaa omissa nimissään oman alansa palveluita. Osuuskunta vastaanottaa tilaukset ja työt sekä ohjaa työt omien osakkaiden tai palkkaamiensa työntekijöiden tehtäväksi. Työn tulee olla työsuhteessa tehtävää työtä, jolloin työnantajalla pitää olla mahdollisuus valvoa työaikaa. Työaika ei saa ylittää 80 % kokoaikatyön työajasta. Jos osuuskunta ainoastaan välittää tietoa työtilaisuuksista tai huolehtii jäsentensä tekemään työhön liittyvästä markkinoinnista, laskutuksesta ja kirjanpidosta, ei työntekijän ja osuuskunnan välille synny työsuhdetta eikä kyse ole työntekijänä tehdystä työstä. Tällöin soviteltua työttömyysetuutta ei ole perusteita maksaa palkansaajana tehdyn työn perusteella. Sen sijaan sovittelu voi tulla kyseeseen henkilön sivutoimisena yrittäjänä tai omaa työtä tekemän työn perusteella. Kun asiakkaan toimittamista palkkalaskelmista on pääteltävissä, että kyseessä on osuuskunnan tai muun laskuttajan suorittama laskutuspalvelu asiakkaan puolesta, pyydetään TE-toimistosta lausunto asiakkaan työskentelystä (onko kyse palkansaajana, sivutoimisena yrittäjänä vai omana työnä tehdystä työstä). Jos TE-toimiston antaman lausunnon perusteella työ tehdään palkansaajana, asiakasta pyydetään toimittamaan työsopimus ja selvitys tehdyistä työtunneista ja selvitys työnantajan eli työn teettäjän mahdollisuudesta työajan seurantaan. Osa-aikatyönä pidetään paitsi alun perin osa-aikaiseksi sovittua työtä, niin myös työtä, jonka työnantaja on työsopimuslain perusteella yksipuolisesti ja pysyvästi osa-aikaistanut. Jos kyse on määräaikaisesta osa-aikaistamisesta, oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen perustuu työajan lyhentämiseen lomautuksella. (TTL 1290/2002 4 luku 1 § 2 kohta) Jos työsuhteen osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteeseen tai työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen, kyse ei ole osa-aikatyöstä. Oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen ei tällöin ole. (TTL 1290/2002 4 luku 1 § 1 kohta) Esimerkki 2 A on kokoaikaisessa työsuhteessa työnantaja B:hen. A jää 1.5.2004 alkaen osittaiselle hoitovapaalle. Hoitovapaan aikana hänen työaikansa on 30 tuntia viikossa. Koska kyse on A:n aloitteesta tapahtuneesta työajan lyhentämisestä, hänellä ei ole oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen hoitovapaan johdosta alennetun työajan perusteella. Osittaisella hoitovapaalla olevalle henkilölle saattaa kuitenkin syntyä oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen sillä perusteella, että työnantaja osa-aikaistaa hänen työsuhteensa hoitovapaan aikana. Oikeuden syntyminen edellyttää, että osa-aikaistaminen lyhentää osittaisen hoitovapaan johdosta jo lyhennettyä työaikaa. Esimerkki 3 A:n tekemän kokoaikatyön työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. A jää osittaiselle hoitovapaalle ja hänen työaikansa alenee 30 tuntiin viikossa. Hoitovapaan aikana työnantaja osaaikaistaa A:n työsuhteen 25 tuntiin viikossa. Koska osa-aikaistaminen alentaa A:n hoitovapaan johdosta alennettua 30 tunnin viikkotyöaikaa, sovitteluperuste on olemassa. Koska A:n osaaikaistetun työsuhteen työaika 25 tuntia on enintään 80 % hänen kokoaikaisesta työajastaan 36 tuntia 15 minuuttia, hänellä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen TTL 4 luvun 1 §:n 1 kohdan perusteella. 132 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.8.3.1.2. Lomauttaminen/työtaistelutoimenpide Työtaistelutoimenpide Henkilöllä, jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan syyn johdosta, on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Lomautuksella tarkoitetaan työnantajan suorittamaa taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin perustuvaa lomautusta. Jotta soviteltua etuutta voidaan maksaa lomautuksen ajalta, lomautuksen on siis perustuttava tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin. Sen sijaan ei ole merkitystä sillä, onko kyseessä työnantajan yksipuolisesti tekemä lomautus vai lomautus, joka perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. (TTL 1290/2002 1 luku 5 § 6 kohta) Koska Kelan mahdollisuudet lomautuksen perusteiden tutkimiseen ovat rajalliset, tulee soviteltu työttömyysetuus evätä lomautustapauksissa ainoastaan silloin, kun on ilmeistä, ettei kyseessä ole taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin perustuva lomautus. Lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä kokonaan työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Lisäksi lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työsopimuksen ehdon takia tai virasta pidättämisen tai muun sitä vastaavan työnantajan yksipuolisen toimen vuoksi. Lomautukseen ei kuitenkaan rinnasteta tilannetta, jossa virasta pidättäminen johtuu virkasuhteessa olevan kieltäytymisestä hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista tai terveydentilatietojensa antamisesta. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa sitovan lausunnon lomautukseen rinnastettavan syyn olemassaolosta. Työajan lyheneminen Työttömyysturvajärjestelmä tuntee kolme erilaista lomautustapaa: kokoaikainen lomautus, lomautus viikoittaista työaikaa lyhentämällä ja lomautus päivittäistä työaikaa lyhentämällä. Lomautustilanteissa soviteltua työttömyysetuutta maksetaan vain silloin, kun kyse on lomautuksella toteutetusta päivittäisen työajan lyhentämisestä. Jos henkilö lomautetaan kokonaan, hänen oikeutensa työttömyysetuuteen määräytyy samoin perustein kuin kokonaan työttömällä ja hänelle maksetaan täyttä työttömyysetuutta lomautusajalta. Jos henkilön viikoittaista työaikaa lyhennetään yhdellä tai useammalla kokonaisella päivällä, etuus maksetaan lomautuspäiviltä täytenä ilman sovittelua. Lue lisää työttömyysetuuden maksamisesta lyhennetyltä työviikolta kappaleesta "Viikoittaisen työajan lyhentäminen"). Kokoaikaisena lomautuksena pidetään yhdenjaksoisesti vähintään yhden kalenteriviikon kestävää lomautusta. Kalenteriviikkona pidetään aikaa maanantaista perjantaihin. Jos alalla tehdään yleisesti työtä ja/tai maksetaan palkkaa myös viikonloppuisin, kalenteriviikolla tarkoitetaan aikaa maanantaista sunnuntaihin. Esimerkki 1 A lomautetaan maanantaista seuraavan viikon tiistaihin. Koska lomautus kestää yhdenjaksoisesti vähintään kalenteriviikon, kyse on kokoaikaisesta lomautuksesta ja A:lle maksetaan lomautuksen ajalta täyttä työttömyysetuutta. Esimerkki 2 C lomautetaan ns. vuoroviikkolomautuksella. Hän on joka toinen viikko lomautettu ja joka toinen viikko kokoaikatyössä. Koska lomautusjaksot kestävät yhdenjaksoisesti kalenteriviikon, 133 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 kyse on kokoaikaisesta lomautuksesta. Lomautusviikkojen ajalta C:lle maksetaan täyttä työttömyysetuutta. Työviikkojen ajalta oikeus etuuteen evätään työvoimapoliittisella perusteella (ei työtön). (TTL 1290/2002 2 luku 1 §) Esimerkki 3 Ravintola-alalla työskentelevä D lomautetaan maanantaista perjantaihin. Hän tekee työtä kyseisen viikon lauantaina. Koska ravintola-alalla työtä tehdään yleisesti myös viikonloppuisin, kalenteriviikolla tarkoitetaan D:n tapauksessa aikaa maanantaista sunnuntaihin. Kyse ei ole kokoaikaisesta lomautuksesta, vaan viikoittaisen työajan lyhentämisestä. Myös osittaisella hoitovapaalla olevan henkilön työaikaa voidaan lyhentää lomautuksella. Tällöin oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen syntyy, jos lomautus lyhentää osittaisen hoitovapaan johdosta jo lyhennettyä työaikaa. Esimerkki 4 A:n tekemän kokoaikatyön työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. A jää osittaiselle hoitovapaalle ja hänen työaikansa alenee 30 tuntiin viikossa. Hoitovapaan aikana työnantaja lyhentää A:n työaikaa lomautuksella 25 tuntiin viikossa. Koska lomautus alentaa A:n hoitovapaan johdosta alennettua 30 tunnin viikkotyöaikaa, sovitteluperuste on olemassa. Koska A:n lomautuksella alennettu työaika 25 tuntia on enintään 75 % hänen kokoaikaisesta työajastaan 36 tuntia 15 minuuttia, hänellä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen lomautuksen ajalta TTL 4 luvun 1 §:n 2 kohdan perusteella. Työtaistelutoimenpide Henkilöllä, jonka työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen vuoksi, jolla ei pyritä vaikuttamaan hänen työehtoihinsa tai -oloihinsa, on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Sovitteluperuste (TTL 4 luvun 1 § 1, 2, 3 tai 4 kohta) määräytyy sen mukaan, mitä työtä hän oman työnsä keskeytysaikana tekee (osa-aikatyö, satunnainen kokoaikatyö, yritystoiminta). Jos henkilön työnteko on estynyt työtaistelutoimenpiteen takia yhdeksi tai useammaksi kokonaiseksi päiväksi viikossa, ei etuutta sovitella, vaan työttömyyspäiviltä maksetaan täysi työttömyysetuus. Lue lisää kappaleesta Viikoittaisen työajan lyhentäminen. Esimerkki 5 A työskentelee rakennustyömaalla, jossa työnteko on keskeytynyt työnseisauksen vuoksi. A ei kuulu työriidan osapuolena olevaan työntekijäjärjestöön, mutta hän tekee samaa työtä, kuin lakossa olevat työntekijät. Lakolla voidaan katsoa pyrittävän vaikuttamaan myös A:n työehtoihin ja -oloihin. A ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen työnteon estymisen ajalta. 1.8.3.1.2.1. Viikoittaisen työajan lyhentäminen Lyhennetty työviikko ja sovittelu Sovittelujakso alkaa viimeistään 31.12.2011 Sovittelujakso alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen Työttömyysturvalakia muutettiin 1.1.2010 voimaan tulleella lainmuutoksella väliaikaisesti siten, että niissä tilanteissa, joissa työntekijän työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä viikossa, työttömyysetuutta ei makseta soviteltuna, vaan kokonaan työttömiltä 134 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 päiviltä maksetaan täysi työttömyysetuus (TTL 4 luku 4 a §). Niiltä päiviltä, joina henkilö ei ole lomautettu, hänellä ei ole oikeutta etuuteen. Väliaikainen lainmuutos on voimassa 31.12.2011 asti. 1.1.2012 voimaan tulleella lainmuutoksella lyhennettyä työviikkoa koskeva sääntely on säädetty pysyväksi. Uuden TTL 4 luvun 1 a §:n mukaan, jos kokoaikatyötä tehneen työnhakijan viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen, lomautukseen rinnastettavan syyn tai muiden henkilöiden työtaistelutoimenpiteen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä viikossa tai jos työajan lyhentyminen johtuu sääesteestä, työttömyysetuutta ei sovitella. Työttömyysetuus maksetaan kokonaan työttömiltä päiviltä täytenä eli ottamatta huomioon työssäolopäiviltä saatua palkkaa. Mahdolliset vähentävät sosiaalietuudet tai tarveharkinnan / vanhempien tulot voivat kuitenkin vähentää lomautuspäiviltä maksettavan työttömyysetuuden määrää.Täysiltä työpäiviltä työttömyysetuutta ei makseta ollenkaan. Lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä kokonaan työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Lisäksi lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työsopimuksen ehdon takia tai virasta pidättämisen tai muun sitä vastaavan työnantajan yksipuolisen toimen vuoksi. Lomautukseen ei kuitenkaan rinnasteta tilannetta, jossa virasta pidättäminen johtuu virkasuhteessa olevan kieltäytymisestä hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista tai terveydentilatietojensa antamisesta. Henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen työtaistelutoimenpiteen ajalta on vain silloin, kun työtaistelutoimenpiteellä ei pyritä vaikuttamaan hänen työehtoihinsa tai -oloihinsa. Sääesteellä tarkoitetaan rakennus- tai metsäalalla tapahtuvaa työnteon estymistä, joka johtuu yksinomaan ja välittömästi pakkasesta. (TTL 1290/2002 1 luku 5 § 12 kohta) Jos työnteko estyy pakkasen johdosta muulla kuin rakennus- tai metsäalalla tai se estyy muiden luonnonolosuhteiden johdosta, työnteon estymistä pidetään viikoittaisen työajan lyhentämisenä lomautuksella. Sääesteen takia työnteosta estyneistä henkilöistä ei anneta työvoimapoliittista lausuntoa, vaan heihin sovelletaan ryhmälomautettuja henkilöitä koskevaa menettelyä. Etuuden maksaminen lyhennetyltä työviikolta edellyttää, että henkilön palkkaa on alennettu työajan lyhentämistä vastaavasti. Työttömyysetuutta ei makseta myöskään silloin, jos työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa lyhennysajalta, vaikkei tämä sitä maksa. Lisäksi edellytyksenä työttömyysetuuden maksamiselle lyhennetyltä työviikolta on se, ettei työntekijän työaika kalenteriviikon tarkastelujaksolla ylitä 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan. Lyhennettyä työviikkoa koskevaa sääntelyä sovelletaan vain, kun kyse on kokoaikatyötä tekevästä henkilöstä. Jos henkilö on lomautettu osa-aikatyöstä, häneen sovelletaan sovittelua koskevia säännöksiä. Esimerkki 1 Kokoaikatyötä tekevä A on lomautettu viikoittaista työaikaa lyhentämällä siten, että hän on töissä aina maanantaista keskiviikkoon ja lomautettuna torstain ja perjantain. A:n viikoittainen työaika ei ylitä 80 % alalla sovellettavasta enimmäistyöajasta. Työttömyysetuutta ei sovitella, vaan A:lle maksetaan työttömyysetuus torstailta ja perjantailta täytenä. Työpäiviltä maanantaista keskiviikkoon A:lla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Esimerkki 2 135 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 B tekee osa-aikatyötä 4 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. B lomautetaan osaaikatyöstä siten, että hän on lomautettuna maanantait ja tiistait ja töissä keskiviikosta perjantaihin 4 tuntia päivässä. Koska osa-aikatyöstä lomautettuihin henkilöihin ei sovelleta TTL 4 luvun 1 a §:ää, maksetaan työttömyysetuus soviteltuna koko ajalta. Sovittelujaksona käytetään tavanomaista sovittelujaksoa eikä tuloa muuteta laskennalliseksi. Esimerkki 3 C on lomautettu kokoaikatyöstä siten, että hän on joka toisen viikon kokonaan lomautettu. Joka toisen viikon C on lomautettu siten, että hän on maanantain ja tiistain lomautettu ja töissä keskiviikon, torstain ja perjantaina. Lomautus alkaa maanantaina 2.1.2012. Sovittelujaksona on neljä kalenteriviikkoa. Ensimmäisen viikon C on kokonaan lomautettu. Omavastuuaika on maanantai 2.1.2012 – tiistai 10.1.2012. Keskiviikolta, torstailta tai perjantailta 11.–13.1.2012 etuutta ei makseta, koska C ei näinä päivinä ole lomautettu. Kokonaan lomautetulta viikolta 16.–22.1.2012 etuus maksetaan täytenä. Neljänneltä viikolta etuus maksetaan täytenä maanantailta 23.1.2012 ja tiistailta 24.1.2012. Keskiviikolta, torstailta tai perjantailta etuutta ei makseta, koska C ei näinä päivinä ole lomautettu. Lyhennetty työviikko ja sovittelu Jos henkilön viikoittaista työaikaa on lyhennetty 1.1.2012 voimaan tulevan TTL 4 luvun 1 a §:n tai 31.12.2011 asti voimassa olevan TTL 4 luvun 4 a §:n johdosta, ei työttömyysetuutta sovitella. Lyhennetyllä työviikolla oleva henkilö voi kuitenkin tulla sovittelun piiriin, jos hänellä on samaan aikaan tuloa osa-aikatyöstä, satunnaisesta työstä taikka yritystoiminnasta tai omasta työstä. Ratkaisutyössä sovellettava ohjeistus riippuu siitä, milloin sovittelujakso alkaa. Sovittelujakso alkaa viimeistään 31.12.2011 Jos sovittelujakso alkaa 31.12.2011 tai sitä aikaisemmin, sovelletaan aiempaa ohjeistusta. Käytettäväksi tulee erityinen sovittelujakso, koska niiltä päiviltä, joina henkilö ei ole lomautettu, hänellä ei ole etuusoikeutta. Kokonaan työttömiltä päiviltä maksetaan täysi työttömyysetuus. Niiltä lomautuspäiviltä, joina henkilöllä on tuloa osa-aikatyöstä tai yritystoiminnasta taikka omasta työstä tai joina hän on lomautettu päivittäistä työaikaa lyhentämällä, maksetaan soviteltu etuus. Laskennallisessa palkassa otetaan huomioon osa-aikatyöstä tai yritystoiminnasta taikka omasta työstä saatu tulo. Ei-lomautetuilta päiviltä saatua tuloa ei oteta huomioon laskennallisessa palkassa, koska nämä päivät eivät kuulu erityiselle sovittelujaksolle eikä henkilöllä ole oikeutta etuuteen näiltä päiviltä. Päiväpalkan jakajaan otetaan mukaan sekä ne päivät, joina henkilölle maksetaan täyttä työttömyysetuutta että ne päivät, joina henkilöllä on soviteltavaa tuloa. Esimerkki 1 A on lomautettu siten, että hän on töissä tiistaista torstaihin ja kokonaan lomautettu maanantait ja perjantait. A ottaa perjantaipäiviksi seitsemän tuntia kestävän osa-aikatyön. Alalla sovellettava kokoaikaisen työntekijän työaika on 40 tuntia viikossa ja 8 tuntia päivässä. Sovittelujakso on neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa ajalla 12.12.2011–8.1.2012. Kun sovittelujakso alkaa viimeistään 31.12.2011, on sovittelun työaikaraja 75 %. A:n työaika kullakin kalenteriviikolla (8 h + 8 h + 8 h + 7 h = 31 h) ylittää 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, joten soviteltua työttömyysetuutta ei voida maksaa. A:n 136 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 työaika ei kuitenkaan millään kalenteriviikolla ylitä 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, joten maanantaipäiviltä A:lle maksetaan täysi työttömyysetuus. Esimerkki 2 B on lomautettu siten, että hän on töissä tiistaista torstaihin ja kokonaan lomautettu maanantait ja perjantait. B ottaa perjantaipäiviksi neljä tuntia kestävän osa-aikatyön. Alalla sovellettava kokoaikaisen työntekijän työaika on 40 tuntia viikossa ja 8 tuntia päivässä. Sovittelujakso on neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa ajalla 19.12.2011–16.1.2012. Kun sovittelujakso alkaa viimeistään 31.12.2011, on sovittelun työaikaraja 75 %. B:n työaika kullakin kalenteriviikolla (8 h + 8 h + 8 h + 4 h = 28 h) on alle 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Käytetään erityistä sovittelujaksoa. Täysiltä työpäiviltä eli tiistailta, keskiviikoilta ja torstailta B:lla ei ole etuusoikeutta. Kokonaan työttömiltä päiviltä eli maanantailta etuus maksetaan täytenä. Perjantaipäiviltä etuus maksetaan soviteltuna. Laskennallisessa palkassa otetaan huomioon perjantaipäivien osa-aikatyöstä saatu tulo. Ei-lomautetuilta päiviltä eli tiistailta, keskiviikoilta ja torstailta saatua tuloa ei oteta huomioon laskennallisessa palkassa. Päiväpalkan jakajaan otetaan mukaan sekä maanantait, joina henkilölle maksetaan täyttä työttömyysetuutta että perjantait, joina henkilölle maksetaan soviteltua työttömyysetuutta. Tulee muistaa, että työttömyysetuuspäivien sekä työ-, omavastuu- ja korvauspäivien lukumäärä voi kalenteriviikossa olla yhteensä enintään viisi. (TTL 3 luku 2 §) Esimerkki 3 C on lomautettu maanantaista tiistaihin ja taas torstaista perjantaihin. Keskiviikkona hän ei ole lomautettu. C tekee satunnaisen keikkatyön lauantaina ja sunnuntaina, joten hän tulee sovittelun piiriin. C:lle maksetaan täysi työttömyysetuus kahdelta päivältä ja soviteltu etuus kahdelta päivältä. Yhdeltä päivältä etuutta ei makseta lainkaan, koska hän ei ole tällöin lomautettu. Sovittelujakso alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen Jos sovittelujakso alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen, sovelletaan uutta ohjeistusta. Jos työnhakija saa lyhennetyllä työviikolla tuloa myös osa-aikatyöstä tai alle kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä tai jos hänellä on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä, hänelle maksetaan tällaiselta kalenteriviikolta soviteltua työttömyysetuutta. Jos henkilöllä on sovittelujaksolla yhdellä tai useammalla kalenteriviikolla täysin lomautettujen päivien lisäksi joku sovitteluperuste ja muilla viikoilla ainoastaan täysiä lomautuspäiviä, hän on sovitteluperusteen sisältävien viikkojen osalta sovittelun piirissä. Muiden viikkojen osalta etuus maksetaan lomautuspäiviltä ilman sovittelua eikä täysiltä työpäiviltä makseta etuutta ollenkaan. Jos sovitteluperuste esiintyy sovittelujakson kaikilla kalenteriviikoilla, maksetaan etuus soviteltuna koko sovittelujaksolta. Sovitteluperusteen sisältävien kalenteriviikkojen osalta käytetään erityistä sovittelujaksoa, työtulo muunnetaan laskennalliseksi ja kyseisiltä viikoilta maksetaan soviteltua työttömyysetuutta. Sovitellun etuuden määrässä otetaan huomioon myös soviteltavan kalenteriviikon täysiltä työpäiviltä saatu tulo. Erityinen sovittelujakso on tällöin sen ajan mittainen, jolta henkilöllä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Tavanomaista neljän viikon tai kuukauden sovittelujaksoa 137 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 lyhennetäänsitensillä ajalla, jona henkilö ei ole sovittelun piirissä eli ajalla jona hänellä on oikeus täyteen työttömyysetuuteen tai jona hänellä ei ole etuusoikeutta. Esimerkki 1 A lomautetaan 2.1.2012 alkaen siten, että hän on lomautettu maanantaista keskiviikkoon ja töissä torstain ja perjantain. Sovittelujaksona käytetään neljää kalenteriviikkoa. Neljännelle lomautusviikolle A ottaa keikkatyön tiistain lomautuspäivälle. Omavastuuaika on maanantaista 2.1. – maanantaihin16.1.2012. Tiistailta 17.1. ja keskiviikolta 18.1. etuus maksetaan täytenä. Neljännen lomautusviikon A on sovittelun piirissä. Erityinen sovittelujakso muodostetaan ajasta maanantai 23.1. – sunnuntai 29.1. Palkassa otetaan huomioon sekä kokoaikatyöstä torstailta ja perjantailta maksettava palkka että tiistain keikkatyöstä maksettava palkka. Palkka muunnetaan laskennalliseksi jakamalla neljänneltä viikolta ansaittu palkka laskennallisten työpäivien lukumäärällä (5) ja kertomalla se luvulla 21,5. Esimerkki 2 A:n lomautus jatkuu. Sovittelujakso on neljä kalenteriviikkoa maanantaista 30.1.2012 sunnuntaihin 26.2.2012. A jatkaa keikkatöiden tekemistä siten, että hän tekee keikan keskiviikkona 1.2., maanantaina 13.2. ja tiistaina 14.2. Viikot 30.1.–5.2.2012 ja 13.2.–19.2.2012 A on sovittelun piirissä. Käytetään erityistä sovittelujaksoa, joka muodostetaan em. ajoista. Palkkana otetaan huomioon kaikki kyseisiltä kalenteriviikoilta ansaittu palkka, sekä täysiltä työpäiviltä saatu tulo että keikkatyöstä saatu tulo. Palkka muutetaan laskennalliseksi jakamalla se laskennallisten työpäivien lukumäärällä (10) ja kertomalla luvulla 21,5. Viikot 6.–12.2.2012 ja 20.–26.2.2012 A on uuden 1 a §:n piirissä. A:lle maksetaan täysi etuus lomautuspäiviltä maanantaista keskiviikkoon. Torstailta ja perjantailta etuutta ei makseta, koska A ei näinä päivinä ole lomautettu. Esimerkki 3 B on lomautettu kokoaikatyöstä siten, että hän on joka toisen viikon kokonaan lomautettu. Joka toisen viikon B on lomautettu siten, että hän on maanantain ja tiistain lomautettu ja töissä keskiviikon, torstain ja perjantain. B ottaa tiistai-päiville keikkatyön. Koska sovitteluperuste esiintyy sovittelujakson jokaisella kalenteriviikolla, ei TTL 4 luvun 1 a §:ää sovelleta lainkaan. Etuus maksetaan soviteltuna koko sovittelujakson ajalta. Sovittelujaksona käytetään tavanomaista sovittelujaksoa eikä palkkaa muuteta laskennalliseksi. Esimerkki 4 C on lomautettu kokoaikatyöstä siten, että hän on joka toisen viikon kokonaan lomautettu. Joka toisen viikon C on lomautettu siten, että hän on maanantain ja tiistain lomautettu ja töissä keskiviikon, torstain ja perjantain. Silloin tällöin C ottaa lomautuspäiville keikkatyön. Sovittelujakso on 30.1.–26.2.2012. Viikon 30.1.–5.2.2012 C on kokonaan lomautettu. Viikolla 6.– 12.2.2012 C on lomautettu maanantain ja tiistain ja töissä keskiviikosta perjantaihin. Lisäksi C tekee keikkatyön tiistaina 7.2. Viikon 13.–19.2.2012 C on jälleen kokonaan lomautettu. Viikolla 20.–26.2.2012 C on lomautettu maanantain ja tiistain ja töissä jälleen keskiviikosta perjantaihin. 138 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Etuus maksetaan täytenä kokonaan lomautetulta viikolta 30.1.–5.2.2012. Koska C:llä on soviteltavaa tuloa viikolla 6.–12.2.2012, on hän ko. kalenteriviikon aikana sovittelun piirissä. Kokonaan lomautetulta viikolta 13.–9.2.2012 ja maanantailta ja tiistailta 20.–21.2.2012 etuus maksetaan täytenä. Työpäiviltä 22.–24.2.2012 etuutta ei makseta, koska G ei ole lomautettu. Kalenteriviikosta 6.–12.2.2012 muodostetaan erityinen sovittelujakso. Palkkana otetaan huomioon sekä kalenteriviikolla tehdystä keikkatyöstä että kalenteriviikolla tehdystä kokoaikatyöstä maksettu palkka. Palkka muutetaan laskennalliseksi jakamalla se laskennallisten työpäivien lukumäärällä (5) ja kertomalla luvulla 21,5. Esimerkki 5 D on lomautettu kokoaikatyöstä siten, että hän on joka toisen viikon kokonaan lomautettu. Joka toisen viikon D on lomautettu siten, että hän on maanantain ja tiistain lomautettu ja töissä keskiviikon, torstain ja perjantain. Silloin tällöin D tekee lisäksi keikkatöitä. Sovittelujakso on 30.1.–26.2.2012. Viikon 30.1.–5.2.2012 D on kokonaan lomautettu. Viikolla 6.–12.2.2012 D on lomautettu maanantain ja tiistain ja töissä keskiviikosta perjantaihin. Lisäksi D tekee keikkatyön lauantaina 11.2. Viikon 13.–19.2.2012 D on jälleen kokonaan lomautettu, mutta hän tekee keikkatyötä lauantaina 18.2. ja sunnuntaina 19.2. Viikolla 20.– 26.2.2012 D on lomautettu maanantain ja tiistain ja töissä jälleen keskiviikosta perjantaihin. Etuus maksetaan täytenä kokonaan lomautetulta viikolta 30.1.–5.2. Koska D:llä on soviteltavaa tuloa viikolla 6.–12.2., on hän ko. kalenteriviikon aikana sovittelun piirissä. Myös viikko 13.– 19.2. sovitellaan, koska D:lla on tuloa keikkatöistä. Maanantailta ja tiistailta 20.–21.2. etuus maksetaan täytenä. Työpäiviltä 22.–24.2. etuutta ei makseta, koska D ei ole lomautettu. Kalenteriviikoista 6.–19.2. muodostetaan erityinen sovittelujakso. Palkkana otetaan huomioon ko. aikana tehdystä keikkatyöstä ja kokoaikatyöstä maksettu palkka. Palkka muutetaan laskennalliseksi jakamalla se laskennallisten työpäivien lukumäärällä (10) ja kertomalla luvulla 21,5. 1.8.3.1.3. Satunnainen kokoaikatyö Työn satunnaisuus Yksi vai useampi kokoaikatyö Satunnaista kokoaikatyötä tekevä henkilö on oikeutettu soviteltuun työttömyysetuuteen. Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työtä: • joka tehdään työ- tai virkasuhteessa ja • jossa työaika ylittää 80 % (31.12.2011 asti 75 %) alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. (TTL 1290/2002 1 luku 5 § 4 kohta) Jos alalla ei ole määritelty kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaa, työaikaa verrataan työsopimuslain mukaiseen enimmäistyöaikaan, joka on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Henkilön viikoittaisen työajan ylittäessä 80 % (31.12.2011 asti 75 %) 40 tunnista, kyseessä on kokoaikatyö. Jos työsopimuksessa sovittu työaika on enintään 80 % (31.12.2011 asti 75 %) kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta, työtä pidetään sovitteluperusteen kannalta osa-aikaisena, vaikka työaika välillä ylittäisikin työaikarajan: 139 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Esimerkki 1 A tekee työsopimuksen toistaiseksi voimassa olevasta osa-aikatyöstä. Sopimuksen mukainen työaika on enintään 80 % kokoaikatyöntekijän enimmäistyöajasta. Kolmena peräkkäisenä viikkona A:n työaika ylittää 80 %. Työajan ylityksestä huolimatta työtä pidetään sovitteluperusteen kannalta kokonaisuudessaan osa-aikatyönä. Työstä saatu tulo sovitellaan TTL 4 luvun 1 §:n 1 kohdan perusteella, edellyttäen, että 4 luvun 3 §:n työaikaraja ei ylity. Työn satunnaisuus Sovittelun piirissä on ainoastaan satunnainen kokoaikatyö. Satunnaisella kokoaikatyöllä tarkoitetaan enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä. Kaksi viikkoa on esimerkiksi ajanjakso, joka alkaa keskiviikkona, kestää koko seuraavan viikon ja päättyy sitä seuraavan viikon tiistaina. Jos kokoaikatyö kestää yli kaksi viikkoa, soviteltua peruspäivärahaa ei makseta, vaan henkilölle maksetaan täyttä työttömyysetuutta työn alkamiseen asti ja taas työn päättymisen jälkeen. Kokoaikatyön ajalta työttömyysetuutta ei makseta lainkaan. Esimerkki 2 A ottaa vastaa määräaikaisen kokoaikaisen työn, joka alkaa keskiviikkona, kestää koko seuraavan viikon ja päättyy sitä seuraavan viikon tiistaina. Kyseessä on enintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, joten työstä saatu tulo sovitellaan. Esimerkki 3 B ottaa vastaa määräaikaisen kokoaikaisen työn, joka alkaa keskiviikkona, kestää koko seuraavan viikon ja päättyy sitä seuraavan viikon torstaina. Kyseessä on yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, joten työttömyysetuutta ei makseta työn ajalta lainkaan. Ennen ja jälkeen työsuhteen maksetaan täysi työttömyysetuus. Yksi vai useampi kokoaikatyö Yhtenä kokoaikatyönä pidetään myös kahta tai useampaa samalle työnantajalle tehtyä työsuhdetta, jos työsuhteet seuraavat välittömästi toisiaan. Esimerkki 4 A solmii työnantaja B:n kanssa kokoaikaisen työsuhteen, joka kestää maanantaista perjantaihin. Tämän jälkeen A ja B solmivat toisen kokoaikaisen työsuhteen seuraavaksi kahdeksi kalenteriviikoksi. Koska lauantai ja sunnuntai eivät ole alalla työpäiviä, työsuhteiden katsotaan seuranneen välittömästi toisiaan niiden välissä olleesta viikonlopusta huolimatta. Sovittelun kannalta kyse on yhdestä, yli kaksi viikkoa kestävästä kokoaikaisesta työsuhteesta, joka ei kuulu sovittelun piiriin. Yhtenä kokoaikatyönä ei sen sijaan pidetä työsuhteita eri työnantajiin, vaikka ne seuraisivatkin välittömästi toisiaan. Tällöin työsuhteet käsitellään erikseen ja työsuhteiden kestosta riippuen töistä saadut tulot joko sovitellaan tai jätetään sovittelematta. Esimerkki 5 C solmii työnantaja D:n kanssa kokoaikaisen työsuhteen, joka kestää maanantaista perjantaihin. Tämän jälkeen C solmii työnantaja E:n kanssa toisen kokoaikaisen työsuhteen 140 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 seuraavaksi kahdeksi kalenteriviikoksi. Koska kyse on kahdesta eri työnantajasta, työsuhteita ei pidetä yhtenä työsuhteena. Sovittelun kannalta kyse on kahdesta enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikaisesta työsuhteesta, jotka molemmat kuuluvat sovittelun piiriin. Kokoaikatyönä ei pidetä useampaa samanaikaista, joko yhdelle tai useammalle työnantajalle tehtävää osa-aikatyötä, vaikka työsuhteiden yhteenlaskettu työaika ylittäisikin 80 % (31.12.2011 asti 75 %) kokoaikatyöntekijän enimmäistyöajasta. Esimerkki 6 A tekee jatkuvaa osa-aika työtä. Osa-aikatyönsä kestäessä hän ottaa vastaan toisen, kolme viikkoa kestävän osa-aikatyön. Kahden osa-aikaisen työn yhteenlaskettu työaika ylittää 80 % kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Työaikarajan ylityksestä huolimatta kyseessä on sovitteluperusteen kannalta osa-aikatyö, josta saatu palkka sovitellaan TTL 4 luvun 1 §:n 1 kohdan perusteella edellyttäen, ettei 4 luvun 3 §:n tarkoittama 80 %:n työaikaraja ylity. 1.8.3.1.4. Yritystoiminnasta saatu tulo Henkilöllä, jolla on tuloa yritystoiminnasta tai yritystoimintaa vastaavasta omasta työstä, on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Merkitystä ei ole sillä, onko tulo saatu ennen vai jälkeen työttömyyden alkamista aloitetusta yritystoiminnasta. Yritystulon sovittelu edellyttää, että tulo on saatu TTL 1290/2002 1 luku 6 §:ssä tarkoitetusta yritystoiminnasta. Jos tulo saadaan muusta kuin 1 luvun 6 §:n tarkoittamasta toiminnasta, tuloa ei sovitella TTL 4 luvun 1 §:n 4 kohdan perusteella. Esimerkki 1 A on ennen työttömyyttään toiminut X Oy:n toimitusjohtajana omistaen yhtiöstä 10 %. Työttömyysaikanaan hänellä on yhtiöstä osinkotuloa. Koska tulo ei ole ansaittu TTL 1 luvun 6 §:n tarkoittamassa yrittäjäasemassa, tuloa ei sovitella. A:lle maksetaan täysi työttömyysetuus edellyttäen, että hän on saanut esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon. Jos A:n omistusosuus olisi ollut 15 % tai suurempi, hän olisi täyttänyt 6 §:n yrittäjämääritelmän ja osinkotulo olisi soviteltu. Työttömyysturvalakiin 1.1.2016 voimaan tulleen yrittäjämääritelmän muutoksen jälkeen lähtökohtaisesti kaikki ansaintatarkoituksessa omaan lukuun tehtävä työ tehdään yrittäjänä. Laajempi yrittäjämääritelmä kattaa täten siis 31.12.2015 asti omana työnä tehdyn työn. Käytännön merkitystä tällä ei sovitteluoikeuden kannalta ole, sillä yritystoiminnan sivutoimisuus voidaan todeta edelleen esimerkiksi TE-toimiston Y4-lausunnosta. Yrittäjämääritelmän muutoksesta johtuen 1.1.2016 alkaen tehtävää omaa työtä ei enää lähtökohtaisesti tehdä ansaintatarkoituksessa, joten tämän takia omasta työstä saatava tulo voi tulla ainoastaan poikkeuksellisesti soviteltavaksi. Soviteltavana yritystoiminnan tulona otetaan huomioon myös sellainen tulo, jonka henkilö saa jo lopetetusta yritystoiminnasta. Tällaista tuloa ovat esimerkiksi vuosittain maksettavat tekijänoikeuskorvaukset ja maatalousyrityksen lopettamiseen liittyvät, esim. usealle vuodelle jaksotettavat karjanmyyntitulot. Myydystä maitokiintiöstä saatu tulo huomioidaan sen vuoden tulona, jolloin maitokiintiön myyntiä koskeva kauppakirja on allekirjoitettu. Esimerkki 2 141 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 B saa tekijänoikeuskorvauksia säveltämiensä kappaleiden radiosoitosta. Tekijänoikeuskorvaukset maksetaan kahdesti vuodessa. Vaikka sävellystyö on työnhakijana olevan B:n kertoman mukaan päättynyt, hänen saamansa tekijänoikeuskorvaukset ovat soviteltavaa tuloa. Tekijänoikeuskorvaus kohdennetaan siten, että se jaetaan maksamiskuukautta seuraaville kuudelle kuukaudelle. Jos tekijänoikeuskorvaus maksettaisiin kerran vuodessa, se jaettaisiin maksamiskuukautta seuraaville 12 kuukaudelle. Jos henkilö saa lopetetusta maatalousyrityksestä (lopettaminen = esteetön typo-lausunto) yksinomaan pellonvuokratuloa, se katsotaan pääomatuloksi, eikä sitä oteta huomioon soviteltavana tulona. Jos henkilö saa lopetetusta yritystoiminnasta pellonvuokratulon lisäksi jotakin muuta maatalouden tulolähteen tuloa, kaikki tulot (myös pellonvuokra) otetaan sovittelussa huomioon siltä osin, kuin ne ovat verotuksessa katsotut henkilön ansiotuloksi. Palkanmaksu omasta työstä osuuskunnan tai muun yrityksen kautta Työnhakija voi työllistyä omassa työssä tai sivutoimisena yrittäjänä ja laskuttaa tehdystä työstä saatavan palkan osuuskunnan tai muun yrityksen kautta. Laskuttava yritys tai osuuskunta antaa tehdystä työstä palkkatodistuksen, jossa työnantajaksi on merkitty esimerkiksi kyseinen osuuskunta. Kun asiakkaan toimittamasta palkkalaskelmasta on pääteltävissä, että kysymyksessä on osuuskunnan tai muun laskutusyrityksen suorittama laskutuspalvelu asiakkaan puolesta, pyydetään TE-toimistolta lausunto asiakkaan työskentelystä (onko kyse palkansaajana taikka pää-, tai sivutoimisena yrittäjänä tehdystä työstä). Työvoimapoliittisen lausunnon perusteella tehdään päätös asiakkaan oikeudesta työttömyysetuuteen ja mahdolliseen sovitteluun. Jos TE-toimisto katsoo, että työ suoritetaan sivutoimisena yrittäjänä (lausunto Y4), pyydetään asiakasta toimittamaan tuloselvitykset tehdystä työstä ja etuus sovitellaan. Jos TE-toimisto katsoo asiakkaan päätoimiseksi yrittäjäksi (lausunto Y2) tai päätoimisesti omaa työtä tekeväksi (lausunto Y3), annetaan asiakkaalle hylkäävä päätös päätoimisen yritystoiminnan harjoittamisen johdosta. Ennen työttömyysturvalakiin 1.1.2016 voimaan tullutta yrittäjämääritelmän muutosta, osuuskunnan tai muun yrityksen kautta tehty työ katsottiin usein omaksi työksi. Etenkin siirtymävaiheessa oma työ voi edelleen esiintyä esimerkiksi TE-toimiston antamissa lausuntojen perusteluissa. Kela tutkii kuitenkin itsenäisesti työn vaikutuksen sovitteluun. Käytännössä osuuskunnan kautta työllistymisessä on kyse useimmiten yrittäjästä, jonka yrittäjyys on luonteeltaan oman työpanoksen myymistä eikä varsinaisia yrityksen ylläpito- ja hankintakustannuksia ole. Tällaisen henkilön esittämä ”palkkalaskelma” näyttää useimmiten tavalliselta palkkalaskelmalta, mutta samaan työhön liittyvästä laskutusyrityksen tilityslaskelmasta ilmenee mm. seuraavat seikat: arvonlisäveroton laskutus, vähennykset (esim. laskutusyrityksen palveluprosentti), työnantajakulut, ennakonpidätyksen alaiset ansiot ja palkansaajan kulut. Tuloselvityksissä on usein esitetty vähennykset, jotka omaa työtä tekevä saa tuloistaan tehdä ja joita vastaavasti palkansaajalta ei vähennetä. Perusperiaate sivutoimisesta yritystoiminnasta saatavien tulojen huomioimisessa sovittelussa on, että tuloja arvioidaan mahdollisuuden mukaan edellisen vuoden verotettavan tulon perusteella. Osalle sivutoimisista yrittäjistä edellisen kokonaisen vuoden tulon perusteella laskettu soviteltu etuus on kuitenkin suositeltavampi, sillä silloin käytössä on koko vuoden tulo vähennyksineen. Jos edellisen vuoden verotettavan tulon tietoja ei ole käytettävissä, tai verotustiedot ovat niin vanhoja, että laskutusyrityksen palkkalaskelmista ilmenee paremmin asiakkaan ajantasainen tulotilanne, voidaan sovittelussa käyttää laskutusyrityksen palkkalaskelmasta ilmenevää ennakonpidätyksen alaista ansiota, johon ei sisälly työnantajakuluja, arvonlisäveroa, kirjanpitokuluja yms. 142 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.8.3.2. Sovittelujakso Soviteltu työttömyysetuus määräytyy sovittelujakson työtulon perusteella. Sovittelujaksona käytetään joko tavanomaista tai erityistä sovittelujaksoa. Sovittelujakson käyttäminen 1.8.3.2.1. Tavanomainen sovittelujakso Tavanomainen sovittelujakso on joko kuukausi tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon jakso. Kuukaudella tarkoitetaan joko kalenterikuukautta tai esimerkiksi aikaa tammikuun 15. päivästä helmikuun 14. päivään. Sovittelujakso valitaan sen mukaan, kumpi vaihtoehto on hakijan palkanmaksurytmin kannalta sopivin. Jos palkka maksetaan kerran kuukaudessa, käytetään kuukauden sovittelujaksoa. Jos palkka maksetaan kerran neljässä viikossa tai esim. kahden viikon välein, sovittelujaksona käytetään neljän peräkkäisen kalenteriviikon jaksoa. Sovittelujakso ei voi koskaan olla pidempi, kuin kuukausi tai neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa. 1.8.3.2.2. Erityinen sovittelujakso Tietyissä tilanteissa kuukauden tai neljän kalenteriviikon sovittelujakson käyttäminen ei ole mahdollista. Tällöin käytetään tavanomaista sovittelujaksoa lyhyempää sovittelujaksoa (erityinen sovittelujakso). Erityistä sovittelujaksoa käytetään seuraavissa tilanteissa: 1) Erityistä sovittelujaksoa tulee käyttää aina, kun tavanomaiseen sovittelujaksoon sisältyy ajanjakso, jonka ajalta henkilö ei ole oikeutettu täyteen tai soviteltuun työttömyysetuuteen. Erityinen sovittelujakso muodostetaan niistä haku- ja maksujakson osista, joille työttömyysetuuden maksamisen este ei ulotu. Erityistä sovittelujaksoa tulee käyttää aina, kun tavanomaisen sovittelujakson alkuun, loppuun tai keskelle osuu ajanjakso, jolta henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, esim: • • • • • • yli kahden viikon kokoaikatyö; 80 % (31.12.2011 asti 75 %) työaikarajan ylittävä viikko; omavastuu-, odotus- tai etuuden jaksotusaika; koulutustukijakso; sairausaika; tai äitiys- tai isyysvapaa-aika. Tällaisena aikana henkilö siirtyy työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolelle, joten kyseiselle ajalle ei voida kohdistaa myöskään sovittelujaksoa. Erityinen sovittelujakso muodostetaan niistä tavanomaisen sovittelujakson osista, joille työttömyysetuuden saamisen estävä aika ei ulotu. Jos tavanomaiselle sovittelujaksolle osuu ajanjakso, jolloin henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen yksinomaan sen takia, että hänen työnhakunsa ei ole ollut voimassa, käytetään aina tavanomaista kuukauden tai neljän kalenteriviikon sovittelujaksoa. Tämä siksi, ettei työnhakija katkaisemalla työnhakunsa esim. keikkatyön ajaksi voisi välttyä työtulon sovittelulta. Jos aikana, jona henkilön työnhaku ei ole voimassa, on olemassa muukin työttömyysetuuden saamisen este, esim. lomakorvauksen jaksotus, käytetään kuitenkin erityistä sovittelujaksoa. 143 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 2) Erityistä sovittelujaksoa käytetään myös silloin, kun tavanomaiseen sovittelujaksoon sisältyy sellaisia ajanjaksoja, joilta työnhakijalla on oikeus täyteen työttömyysetuuteen. Tätä sovelletaan sovittelujaksoihin, jotka alkavat 1.1.2012 tai sen jälkeen. Muutos liittyy lyhennetyn työviikon ja kokoaikaisen lomautuksen tilanteisiin, kun henkilöllä on oikeus lomautusajalta täyteen työttömyysetuuteen. Sovittelujaksoa lyhennetään näitä ajanjaksoja vastaavasti. Jos sovittelujaksolle sisältyy siis ajanjaksoja, joiden ajalta henkilöllä on oikeus täyteen työttömyysetuuteen (lyhennetyn työviikon lomautuspäivät ja kokoaikainen lomautus), ja / tai ajanjaksoja, joiden ajalta henkilöllä ei ole etuusoikeutta (esimerkiksi omavastuuaika, lyhennetyn työviikon työpäivät tai kokoaikaisen lomautuksen työviikot), sovittelujaksoa lyhennetään näitä ajanjaksoja vastaavasti. Tällöin erityinen sovittelujakso on sen ajan mittainen, jolta henkilöllä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Esimerkki 1 A tekee osa-aikatyötä 4 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Hänelle maksetaan soviteltua työttömyysetuutta. A lomautetaan siten, että hän on joka toisen viikon kokonaan lomautettu ja joka toisen viikon normaaliin tapaan osaaikatyössä 4 tuntia päivässä. Sovittelujakso on 30.1.–26.2.2012. Kokonaan lomautetuilta viikoilta eli ajoilta 30.1.–5.2.2012 ja13.–19.2.2012 etuus maksetaan täytenä. Niiltä viikoilta, joina A tekee osa-aikatyötä, eli viikoilta 6.– 12.2.2012 ja 20.–26.2.2012 A on sovittelun piirissä. Koska sovittelujaksolle sisältyy ajanjaksoja, jolta A:lla on oikeus täyteen työttömyysetuuteen, käytetään erityistä sovittelujaksoa. Erityinen sovittelujakso muodostetaan niistä viikoista, joiden ajalta A:lla on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, eli viikoista 6.– 12.2.2012 ja 20.–26.2.2012. Näiltä viikoilta ansaittu palkka lasketaan yhteen ja muutetaan laskennalliseksi jakamalla se laskennallisten työpäivien lukumäärällä (10) ja kertomalla luvulla 21,5. 3) Erityistä sovittelujaksoa voidaan käyttää silloin, kun yli neljän viikon osa-aikatyö alkaa. Yli neljän viikon osa-aikatyön alkaessa erityistä sovittelujaksoa voidaan käyttää vain siinä tarkoituksessa, että sovittelujakso jatkossa vastaa paremmin henkilön palkanmaksurytmiä. Erityistä sovittelujaksoa ei voida käyttää osa-aikatyön kestäessä tai sen päättyessä. 1.8.3.3. Työaikatarkastelu Henkilöllä ei ole oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen, jos hänen työaikansa ylittää 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. 80 % työaikarajaa sovelletaan, jos henkilön sovittelujakso alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen. Jos sovittelujakso alkaa viimeistään 31.12.2011, työaikaraja on 75 %. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, jossa enimmäistyöajasta olisi sovittu, vertailu tehdään työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan, joka on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaikaa ei tarkastella, jos sovittelu perustuu yritystoiminnasta tai sitä vastaavasta omasta työstä saatuun tuloon. Kelan toimiston tulee kuitenkin seurata sivutoimisen yritystoiminnan työajan kehittymistä. Jos toiminta laajenee olennaisesti, toimiston tulee pyytää työvoimaviranomaiselta tarvittaessa lausuntoa siitä, voidaanko työnhakijaa edelleen pitää työttömänä. 144 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.8.3.3.1. Työaika Työaikatarkastelussa otetaan huomioon henkilön tekemät todelliset työtunnit. Työaikana otetaan huomioon myös työaikapankkiin säästetty ja sieltä nostettu työaika. Ns. jaksotyössä todellisten työtuntien selvittämistä ei edellytetä. Jaksotyöllä eli periodityöllä tarkoitetaan työtä, jossa työntekijällä ei ole kiinteää päivittäistä tai viikoittaista työaikaa, vaan työaika tasoittuu sovitun tasoittumisjakson aikana tiettyyn tuntimäärään. Jaksotyötä saadaan teettää vain työsopimuslain 7 §:ssä säännellyillä aloilla. Jaksotyötä tehdään yleisesti aloilla, joilla vaaditaan ympärivuorokautista työntekoa, esim. poliisitoimessa ja sairaaloissa. Jaksotyötä kutsutaan yleisesti myös periodityöksi tai epäsäännölliseksi vuorotyöksi. Alat, joilla jaksotyötä saadaan teettää, ovat: 1) poliisi-, tulli-, posti-, tele-, puhelin- ja radiolaitokset, ei kuitenkaan näiden laitosten kone- ja korjauspajat eikä rakennustyö; 2) sairaalat, terveyskeskukset, koko vuorokauden toimivat lasten päiväkodit, kesäsiirtolat, huolto- ja muut vastaavat laitokset sekä vankilat; 3) henkilö- ja tavarankuljetukset, kanavat, kääntösillat ja lossit; 4) aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustyö; 5) alusten koeajon aikana tehtävät työ; 6) maastossa tehtävä koneellinen metsä-, metsänparannus- ja puutavaran lähikuljetustyö; 7) kotitaloustyö; 8) vartiointityö; 9) meijeriliikkeet; 10) majoitus- ja ravitsemisliikkeet; sekä 11) taide- ja huvittelulaitokset sekä elokuvien valmistamot ja tarkastamot, ei kuitenkaan näiden laitosten työpajat. Lisäksi aloja, joilla ei sovelleta työaikalakia ja joilla voidaan käyttää jaksotyötä, ovat: 1) työ, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä; 2) työntekijät, jotka suorittavat uskonnollisia toimituksia evankelis-luterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä; 3) työ, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä; 4) metsä-, metsänparannus- ja uittotyö ja näihin liittyvä työhön lukuun ottamatta maastossa tehtävää koneellista metsä-, metsänparannus- ja puutavaran lähikuljetustyötä; 5) perhepäivähoito; 6) työnantajan perheenjäsenten työ; 145 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 7) poronhoito; 8) kalastus ja siihen välittömästi liittyvä saaliin käsittely; 9) työ, jossa noudatettavasta työajasta on säädetty erikseen tai joka jonkin muun työaikaa koskevan lain soveltamisalaan kuuluvana on siinä vapautettu työajan rajoituksista; ja 10) puolustuslaitoksen virkamiesten eikä rajavartiolaitoksen virkamiesten työ. Edellä lueteltuja töitä pidetään työttömyysetuuden sovittelussa jaksotyönä. Kuukausipalkkaisessa jaksotyössä työaikana otetaan huomioon työsopimuksessa sovittu, kuukausipalkan perusteena oleva keskimääräinen työaika. Muussa kuin kuukausipalkkaisessa jaksotyössä työaikatarkastelussa työaikana otetaan huomioon työsopimuksessa sovittu säännöllinen työaika. Sekä keskimääräisen, että säännöllisen työajan ylittävät työtunnit otetaan huomioon todellisten työtuntien mukaan. Provisiopalkkaisessa työssä sekä työssä, jota tehdään muualla kuin työnantajan tiloissa, työnantajalla ei yleensä ole mahdollisuutta valvoa työntekijän työaikaa. Jos työaikaa ei voida valvoa, työn osa-aikaisuutta ei voida todeta, eikä soviteltua työttömyysetuutta maksaa. Sovitellun etuuden maksamiselle ei ole kuitenkaan estettä, jos hakija pystyy esittämään luotettavan selvityksen työnantajan mahdollisuudesta valvoa hänen työaikaansa. Luotettavana selvityksenä voidaan pitää esimerkiksi työnantajan ylläpitämää tai hyväksymää työaikaseurantaa, jonka perusteella palkka maksetaan tai selvitystä siitä, että työ tehdään työnantajan toimitiloissa etukäteen sovitun työajan puitteissa. Opetusalalla enimmäistyöaikana pidetään yleensä opetusvelvollisuuden määrää. Opetusvelvollisuus vaihtelee opetusalasta ja oppilaitoksesta riippuen tavallisimmin 16– 25 viikkotunnin välillä. Opetusvelvollisuuden määrä selviää yleensä joko kunnallisesta opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta (OVTES) tai yksityisen opetusalan työehtosopimuksesta. Jos opetusalalla ei ole opetusvelvollisuutta, työaikaa verrataan työaikalain mukaiseen 40 viikkotuntiin. Tällöin henkilön tekemään työaikaan luetaan myös muut, kuin varsinaiset opetustunnit. Jos henkilöllä on työaikatarkastelujaksolla useampia soviteltavia työsuhteita, työsuhteissa tehdyt työajat lasketaan yhteen. Jos kaikkiin työsuhteisiin sovelletaan samaa enimmäistyöaikaa, esim. 40 tuntia viikossa, yhteenlaskettua työaikaa verrataan tähän. Jos työajan tarkastelujaksoon sisältyy työsuhteita, joihin sovelletaan toisistaan poikkeavia enimmäistyöaikoja, on työaikaedellytys selvitettävä kunkin enimmäistyöajan osalta erikseen. Esimerkki X tekee kahta osa-aikatyötä. Osa-aikatyö A:n enimmäistyöaika on 37,5 tuntia viikossa ja osa-aikatyö B:n 40 tuntia viikossa. X tekee neljän viikon tarkastelujaksolla osa-aikatyö A:ta 80 tuntia ja osa-aikatyö B:tä kahdeksan tuntia. Osa-aikatyö A:n työaika 80 tuntia on 53 % enimmäistyöajasta 37,5 tuntia viikossa ja osa-aikatyö B:n työaika kahdeksan tuntia on 5 %:ia enimmäistyöajasta 40 tuntia viikossa. Koska yhteenlaskettu työaika 58 % ei ylitä työaikarajaa 80 %, soviteltua työttömyysetuutta voidaan maksaa. 1.8.3.3.2. Työajan tarkastelujakso Henkilön työaikaa verrataan enimmäistyöaikaan työajan tarkastelujaksolla. Tarkastelujakson pituus riippuu sovitteluperusteesta. Jaksotyölle on säädetty oma työajan tarkastelujakso. 146 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.8.3.3.2.1. Osa-aikatyö ja satunnainen kokoaikatyö Kun sovittelu perustuu osa-aikatyön tai enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön tekemiseen (TTL 4 luvun 1 §:n 1 ja 3 kohdat), työajan tarkastelujakso on sama kuin sovittelujakso; joko tavanomainen sovittelujakso tai tätä lyhyempi erityinen sovittelujakso. Erityisen sovittelujakson enimmäistyöaika saadaan jakamalla viikon enimmäistyöaika viidellä ja kertomalla se sovittelujaksoon sisältyvien korvauspäivien määrällä. Esimerkki A työskentelee alalla, jossa enimmäistyöaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. A:n oma työaika vaihtelee. Hän saa soviteltua työttömyysetuutta ja hänen tavanomainen sovittelujaksonsa on kalenterikuukausi. Toukokuussa 2012 A on saanut sairauspäivärahaa 10.–24.5., joten hänelle joudutaan tekemään erityinen sovittelujakso ajoille 1.–9. ja 25.–31.5.2012. Ajalla 1.–9.5. työtunteja on ollut 24 ja ajalla 25.–31.5. 30. Työtunteja on ollut erityisellä sovittelujaksolla yhteensä 54. Erityisen sovittelujaksoon sisältyy 10 korvauspäivää. Erityisen sovittelujakson enimmäistyöaika on siten 38,25 tuntia: 5 x 10 = 76,50 tuntia. Siitä 80 % on 61,2 tuntia. Koska A:n työaika on erityisellä sovittelujaksolla (54 tuntia) on alle 80 % alalla sovellettavasta enimmäistyöajasta, hänelle maksetaan soviteltua työttömyysetuutta. 1.8.3.3.2.2. Työajan lyhentäminen lomautuksella Kun sovittelu perustuu päivittäisen tai viikoittaisen työajan lyhentämiseen lomautuksella tai henkilön työnteon estymiseen toisten työntekijöiden lakon tai työsulun takia (TTL 4 luvun 1 §:n 2 kohta), työajan tarkastelujakso on kalenteriviikko. Kalenteriviikkokohtaista tarkastelujaksoa käytetään silloinkin, kun työnhakija lomautuksen aikana ottaa vastaan muuta sovittelun piirissä olevaa työtä, esim. enintään kahden viikon kestoisen kokoaikatyön. 1.8.3.3.2.3. Jaksotyö Kuukausipalkkaisessa jaksotyössä työajan tarkastelujakso on kuukausi. Muussa kuin kuukausipalkkaisessa jaksotyössä työajan tarkastelujakso on työajan tasoittumisjakso eli periodi. Työaikarajan ylittäminen työaikaa tasoittumisjaksoittain tarkasteltaessa merkitsee sitä, että hakijalla ei ole lainkaan oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen tasoittumisjakson ajalta. Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on kolmen viikon pituisena tasoittumisjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena tasoittumisjaksona enintään 80 tuntia. Sovittelussa käytetään periodin pituisia työaikatarkastelujaksoja vain, jos kyse on työaikalain 7 §:ssä luetelluista aloista tai aloista, joilla työaikalakia ei sovelleta. Alat on lueteltu kappaleessa Työaika. Jos työssä on sovittu edellä mainittua pidemmistä tasoittumisjaksoista, ei tätä työtä pidetä sovittelussa jaksotyönä, vaan työaikaa tarkastellaan pääsäännön mukaisesti sovittelujaksoittain. Tämä siksi, ettei Kela muussa tapauksessa voisi varmistua työaikarajojen alittumisesta pitkien tasoittumisjaksojen ollessa kyseessä ennen kuin koko jakso olisi kulunut. Tämä viivästyttäisi kohtuuttomasti etuuden maksamista. Kun kyse on tällaisista kahta tai kolmea viikkoa pidemmistä tasoittumisjaksoista, verrataan todellisuudessa tehtyä työaikaa sovittelujaksoittain alalla sovellettavaan kokoaikatyöntekijän työaikaan, joka saadaan, kun tasoittumisjakson kokonaistyöaika jaetaan siihen sisältyvien viikkojen lukumäärällä. 147 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.8.3.4. Soviteltava tulo Soviteltavana tulona otetaan huomioon työ- tai virkasuhteeseen perustuva palkka tai muu ansiotulona pidettävä vastike, joka on saatu korvauksena työstä. Tällaisena vastikkeena pidetään myös työaikapankkiin säästettyjä tai sieltä nostettuja ansioita. Pelastustoimintaan osallistumisesta saatu tulo otetaan sovittelussa kuitenkin huomioon vain suojaosuuden ylittäviltä osin. Yritystoiminnasta tai siihen rinnastettavasta omasta työstä saadusta tulosta otetaan huomioon tulon ansiotulo-osuus. Muusta kuin työ- tai virkasuhteesta tai yritystoiminnasta tai sitä vastaavasta omasta työstä saatua tuloa ei sovitella. Esim. sosiaalihuoltolain mukaisesta omaishoitotyöstä tai perhehoitajalain mukaisesta perhehoitotyöstä saatua tuloa ei sovitella osa-aikatyön tulona, koska työ ei perustu työ- tai virkasuhteeseen. Omaishoidosta tai perhehoidosta saatua tuloa ei voida sovitella myöskään omana työnä, koska kyseistä toimintaa ei harjoiteta ansaintatarkoituksessa. Samalla perusteella myöskään tukihenkilötoiminnasta saatuja palkkioita ei sovitella. Omaistai perhehoitotyö voi kuitenkin olla niin työllistävää, että ettei omais- tai perhehoitajaa voida katsoa työttömäksi työnhakijaksi. Kelan toimiston tulee tarvittaessa pyytää asiasta työja elinkeinotoimiston lausunto. Jos lausunto on esteetön, työttömyysetuus myönnetään täysimääräisenä. Myöskään kunnallisia, valtiollisia, kirkollisia tai muita julkisoikeudellisia luottamustoimia ei tehdä työ- tai virkasuhteessa, joten niistä saatuja kokouspalkkiota tai muita tuloja ei sovitella. Luottamustoimen vaatima työmäärä saattaa kuitenkin olla niin suuri, ettei sen hoitajaa voida pitää työttömänä työnhakijana niinä päivinä, kun luottamustoimea hoidetaan (esim. lautamiehet käräjäoikeuden istuntopäivinä). Näissäkin tilanteissa hakijan työttömyydestä tulee tarvittaessa pyytää työvoimapoliittinen lausunto. Jos lausunto on esteetön, työttömyysetuus myönnetään täysimääräisenä. Henkilö voi saada luottamustoimen palkkioita myös yksityisoikeudellisesta yhteisöstä esimerkiksi osakeyhtiön tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön maksamina kokouspalkkioina, kiinteinä kuukausipalkkioina tai muina vastaavina etuuksina. Silloin, kun palkkion maksaminen ei millään tavalla liity henkilön ammattiin, työskentelyyn tai elinkeinon harjoittamiseen, kyse ei ole omasta työstä eikä palkkioita sovitella. Soviteltavasta tulosta on säädetty tarkemmin työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 ja 9 §:ssä. Asetuksen 8 §:ssä luetellaan ne tulot, jotka otetaan huomioon työttömyysetuutta soviteltaessa. Asetuksen 9 §:ssä luetellaan ne tulot, joita sovittelussa ei oteta huomioon. Kumpikaan luettelo ei ole tyhjentävä. Sovittelussa huomioon otettavat tulot 1.8.3.4.1. Tulo tavanomaisella sovittelujaksolla Kun käytetään tavanomaista kuukauden tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksoa, sovittelussa otetaan huomioon kaikki sovittelujakson tulot. Tulot otetaan huomioon siltäkin sovittelujakson ajalta, jona henkilön työnhaku ei ole ollut voimassa. Ajalta, jona työnhaku ei ole ollut voimassa, oikeus työttömyysetuuteen evätään työvoimapoliittisella perusteella (TTL 1290/2002 2 luku 1 §). Tavanomaisella sovittelujaksolla tuloja ei koskaan muunneta laskennalliseksi, vaan huomioon otetaan sovittelujakson todellinen tulo. Sovittelutilanteita 148 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.8.3.4.2. Tulo erityisellä sovittelujaksolla Kun käytetään tavanomaista sovittelujaksoa lyhyempää erityistä sovittelujaksoa, sovittelussa otetaan huomioon vain erityisen sovittelujakson aikana saatu tulo. Tällöin sovitellaan ainoastaan se tulo, joka on ansaittu siltä ajalta, jonne etuuden maksamisen este ei ulotu. Ajalta, jolta henkilö ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen tai jolta henkilö on oikeutettu täyteen työttömyysetuuteen, ja joka on jätetty erityisen sovittelujakson ulkopuolelle, ei oteta huomioon mitään tuloja. Tällaisia aikoja voivat olla esimerkiksi yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, etuuden jaksotusaika, sairausaika tms. Sovittelussa ei tällöin oteta huomioon tuloja, jotka on ansaittu esteen voimassaoloaikana. Erityisen sovittelujakson tulo on aina muutettava vastaamaan kuukausituloa. Laskennallinen kuukausitulo saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien lukumäärällä (viisi päivää / viikko). Esimerkki Osa-aikaista työtä tekevä A on hakenut työttömyysetuutta ajalta 1.–31.3.2004. Osa-aikatyön palkka on kyseisenä ajanjaksona ollut 1 000 euroa. Osa-aikaisen työn ohessa A:lla on ollut yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö ajalla 12.–27.3.2004. Kokoaikatyön palkka on ollut 850 euroa. Yli kahden viikon kokoaikatyön ajalta A:lla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, joten sovittelussa on käytettävä erityistä sovittelujaksoa. Erityinen sovittelujakso koostuu ajoista 1.–11.3. ja 28.– 31.3.2004. Tältä ajalta A on palkkatodistuksen mukaan ansainnut osa-aikatyön palkkaa 700 euroa. Tämä erityisen sovittelujakson ajalta saatu osa- aikatyön palkka otetaan huomioon soviteltavana tulona. Ajalta 12.–27.3. saatua kokoaikatyön palkkaa 850 euroa ja osa-aikatyön palkkaa 300 euroa ei oteta huomioon. Koska käytetään erityistä sovittelujaksoa, 700 euron tulo on muutettava vastaamaan kuukausituloa. 700 euroa jaetaan päiväpalkan saamiseksi sovittelujakson laskennallisten työpäivien määrällä (700 : 12 = 58,33 euroa / päivä). Päiväpalkka kerrotaan luvulla 21,5 (58,33 x 21,5 = 1 254,09 euroa). A:n työtulona käytetään laskennallista kuukausituloa 1 254,09 euroa. Sovittelutilanteita 1.8.3.5. Tulojen kohdentaminen Tulojen kohdentamisella tarkoitetaan sitä, mille ajanjaksolle työnhakijan työttömyysaikana saama palkka- tai muu ansiotulo sovitellaan. Pääsäänöisesti tulo sovitellaan sille ajanjaksolle, jona tulo on ansaittu (ansaintaperiaate). Poikkeuksellisesti tulo voidaan sovitella sen ajankohdan mukaisesti, jona se on maksettu (maksuperiaate). 1.8.3.5.1. Ansaintaperiaate Sovittelussa noudatetaan pääsääntöisesti ansaintaperiaatetta. Periaatteen mukaisesti sovittelussa otetaan huomioon sovittelujakson aikana ansaittu tulo riippumatta siitä, milloin tulo on työnhakijalle tosiasiallisesti maksettu. 149 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.8.3.5.2. Maksuperiaate Tietyissä tilanteissa ansaintaperiaatteesta voidaan poiketa ja ottaa tulo huomioon sen sovittelujakson tulona, jonka aikana se on maksettu (maksuperiaate). Lomaraha otetaan huomioon sen sovittelujakson tulona, jonka aikana se on maksettu. Osa-aikatyöhön tai enintään kaksi viikkoa kestäneeseen kokoaikatyöhön perustuva lomakorvaus otetaan huomioon maksamisajankohdan tulona, jos henkilö on maksamisajankohtana sovittelun piirissä. Yli kaksi viikkoa kestäneeseen kokoaikatyöhön perustuvaa lomakorvausta ei oteta huomioon sovittelussa. Maksuperiaatetta voidaan käyttää myös silloin, kun henkilölle maksetaan peruspalkan ohessa edellisvuoden palkanlisiä. Tällaiset lisät voidaan ottaa huomioon maksuajankohdan tulona. Poikkeaminen on mahdollista kuitenkin vain silloin, kun kyseessä on alalla vakiintunut palkanmaksukäytäntö, johon työnhakija itse ei voi vaikuttaa. Maksuperiaatetta sovelletaan myös jälkikäteen maksettaviin tulospalkkioihin tai immateriaalioikeudellisiin tuloihin, kuten esimerkiksi tekijäoikeuskorvauksiin, lisenssimaksuihin ja rojalteihin. Tällaiset tulot sovitellaan maksuperiaatteen mukaan sille ajanjaksolle, jonka aikaiseen tulotasoon niiden katsotaan vaikuttavan. Siten esimerkiksi tulospalkkio kohdennetaan maksamisesta eteenpäin sille jaksolle, joka kuluu seuraavan tulospalkkion maksamiseen. Toisin kuin muiden sovitteluperusteiden kohdalla, sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä saatu tulo voidaan sovitella myös silloin, kun tällaisesta toiminnasta kertyy tuloa toiminnan harjoittamisen loppumisen jälkeen, vaikkei muuta sovitteluperustetta olisikaan olemassa. Tekijänoikeuskorvausten sovittelu Tekijänoikeuskorvaukset ovat luovan työn tekijälle maksettuja korvauksia siitä, että hänen työnsä tulosta käytetään. Esimerkiksi liiketiloissa soitetusta taustamusiikista maksetaan Gramexkorvauksia. Suomessa toimii kuusi tekijänoikeusjärjestöä: Teosto, Kopiosto, Kuvasto, Sanasto, Gramex ja Tuotos. Järjestöt maksavat tekijänoikeuskorvauksia tekijänoikeussuojan alaisista teoksista, jotka voivat olla esimerkiksi kirjallisia teoksia, musiikkia (sanoitukset, sävellykset, sovitukset), kuvataiteen teoksia, valokuvia, näyttämö- ja elokuvateoksia, tietokoneohjelmia tai karttoja. Maksetut tekijänoikeuskorvaukset vaihtelevat suuruudeltaan. Tekijänoikeuskorvaukset otetaan huomioon työttömyysetuuden sovittelussa maksuperiaatteen mukaisesti, eli tulo huomioidaan sen sovittelujakson tulona, jonka aikana se on maksettu. Työttömyysaikana maksettavat tekijänoikeuskorvaukset voidaan sovitella, vaikka niiden perusteena oleva toiminta olisi jo loppunut. Tekijänoikeusjärjestöt tilittävät korvauksia omien tilitysaikataulujensa mukaan yhden tai useamman kerran vuoden aikana. Esimerkiksi Gramex tilittää korvaukset kerran vuodessa ja Teosto edelleen pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Tekijänoikeuskorvaukset sovitellaan maksamisajankohdan mukaan sille ajalle, jolla korvauksen katsotaan vaikuttavan henkilön tulotasoon. Kahdesti vuodessa maksettava korvaus kohdennetaan maksamisajankohtaa seuraavan kuukauden alusta kuudelle kuukaudelle ja kerran vuodessa maksettu korvaus maksamisajankohtaa seuraavan kuukauden alusta 12 kuukaudelle. Esimerkki 1 A:n omistaman osakeyhtiö X:n toiminta on päättynyt. Vielä yritystoiminnan päättymisen jälkeenkin Teosto maksaa tekijänoikeuskorvauksia X Oy:n toiminnasta. Korvaukset maksetaan kaksi kertaa vuodessa. Vaikka korvauksien perusteena oleva toiminta on tapahtunut jo aiemmin ja vaikka X Oy on jo lopettanut toimintansa, tekijänoikeuskorvaukset otetaan huomioon A:n soviteltavana tulona. Ne sovitellaan maksamisperiaatteen mukaisesti kohdentamalla 150 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 korvaus sen maksukuukautta seuraaville kuudelle kuukaudelle. Jos kyseessä olisi kerran vuodessa maksettava korvaus, se kohdennettaisiin korvauksen maksukuukautta seuraaville 12 kuukaudelle. Jos näiden säännöllisten tilitysten lisäksi etuuden saajalle maksetaan myös epäsäännöllisiä välitilityksiä (esimerkiksi ulkomaan käyttökorvauksia), jaksotetaan nämä välitilitykset aina maksamisajankohtaa seuraavan kuukauden alusta kuudelle kuukaudelle. Jotta soviteltavan tulon määrä huomioidaan oikein, on jaksotusten huolellinen dokumentointi OIWAan tärkeää. Esimerkki 2 Gramex maksaa B:lle tekijänoikeuskorvauksia kerran vuodessa. Joulukuussa 2011 Gramex maksaa B:lle 2400 euroa. B:lle maksetaan epäsäännöllisiä tekijänoikeuskorvaustilityksiä lisäksi seuraavasti: • 1.1.2012 maksetaan 1000 euroa. • 1.4.2012 maksetaan 200 euroa. • 1.7.2012 maksetaan 1000 euroa. Tämän jälkeen tilityksiä ei ole. Gramexin kerran vuodessa säännöllisesti maksettava korvaus jaksotetaan maksukuukautta seuraaville 12 kuukaudelle eli ajalle 1.1.2012 – 31.12.2012. Epäsäännöllisesti maksettavat välitilitykset kohdennetaan maksukuukautta seuraavalle kuudelle kuukaudelle seuraavasti: • 1.1.2012 maksettu erä sovitellaan ajalle 1.2.2012 – 31.7.2012 • 1.4.2012 maksettu erä sovitellaan ajalle 1.5.2012 – 31.10.2012 • 1.7.2012 maksettu erä sovitellaan ajalle 1.8.2012 – 31.1.2013. Soviteltava tulo on: • • • • • • ajalla 1.1. – 31.1.2012 200 euroa/kk (2400 / 12 = 200) ajalla 1.2. – 30.4.2012 366,67 euroa/kk (1000 / 6 = 166,67 + 200 = 366,67) ajalla 1.5. – 31.7.2012 400 euroa/kk (200 / 6 = 33,33 + 166,67 + 200 = 400) ajalla 1.8. – 31.10.2012 400 euroa/kk (1000 / 6 = 166,67 +33,33 + 200 = 400) ajalla 1.11. – 31.12.2012 366,67 euroa/kk (166,67 + 200 = 366,67) ajalla 1.1. – 31.1.2013 166,67 euroa/kk. 1.1.2014 lukien on tullut voimaan soviteltavien tulojen suojaosasäännös. (TTL 4 luku 5 §) Suoja-osaa sovelletaan 1.1.2014 tai sen jälkeen maksettujen tekijänoikeuspalkkioiden sovittelussa. Suoja-osa on sovittelujaksokohtainen. (ks. Määrän laskenta ja suoja-osa). Esimerkki 3 Gramex on maksanut 15.2.2014 säveltäjä C:lle vanhoista julkaisuista päätilityksenä (vuositilityksenä) yhteensä 1200 euroa. Lisäksi Gramex on 16.4.2014 maksanut C:lle välitilityksenä (satunnaisena tulona) tekijänoikeuspalkkiota 300 euroa. Tämän jälkeen tilityksiä ei ole vuonna 2014. Kerran vuodessa tuleva suoritus jaksotetaan seuraavan kuukauden alusta 12 kuukaudelle ja välitilitys puolestaan epäsäännöllisten tekijänoikeuskorvausten säännön mukaan jaksotetaan seuraavan kuukauden alusta kuudelle (6) kuukaudelle. 15.2.2014 maksettu 1200 euroa jaksotetaan seuraavan 12 kuukauden ajalle 1.3.2014 – 28.2.2015 (100 euroa kullekin kuukaudelle). 16.4.2014 maksettu 300 euroa jaksotetaan 6 kuukauden ajalle 1.5. - 30.10.2014 (50 euroa kullekin kuukaudelle). Tekijänoikeuspalkkioiden 151 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 määrä ei ylitä jaksotettujen maksujen päällekkäisiltäkään osin (esimerkiksi toukokuussa yhteensä 150 euroa) suojaosan määrää (300 euroa). C saa työttömyysetuuden täysimääräisesti. 1.8.3.5.3. Tulojen jakaminen kahdelle sovittelujaksolle Jos enintään kahden viikon kestoinen kokoaikatyö osuu kahdelle sovittelujaksolle, työstä saatu tulo jaetaan ansaintaperiaatteen mukaisesti kummallekin sovittelujaksolle. Jos mahdollista, jakaminen tehdään palkkatodistuksen perusteella. Jos palkkatodistuksesta ei käy ilmi, mikä osa palkasta kohdistuu millekin sovittelujaksolle, palkka jaetaan laskennallisesti eli ansaittu palkka jaetaan työpäivien lukumäärällä ja kohdennetaan sovittelujaksoille samassa suhteessa kuin työpäivät. Esimerkki A on hakenut työttömyysetuutta ajalta 1.–31.3.2012. Hän on ollut kokoaikaisessa työssä ajalla 23.3.–5.4.2012 ja saanut palkkaa 1 000 euroa. Kokoaikatyön osuessa kahdelle sovittelujaksolle työstä saatu tulo tulee jakaa niiden kesken. Koska A:n palkkatodistuksesta ei käy ilmi, miten palkka jakautuu sovittelujaksoille, se täytyy jakaa laskennallisesti. Työstä saatu tulo jaetaan päiväpalkan määrittämiseksi työsuhteeseen sisältyneillä 10 työpäivällä (1 000 : 10 = 100). Päiväpalkka 100 euroa kerrotaan sovittelujaksoon 1.–31.3.2012 sisältyvillä kuudella työpäivällä, joten tälle sovittelujaksolle tulosta kohdennetaan 600 euroa. Loput 400 euroa kohdennetaan seuraavalle sovittelujaksolle. 1.8.3.6. Määrän laskenta ja suojaosa 1.1.2014 lukien soviteltu työttömyysetuus lasketaan siten, että etuus ja 50 % saadun tulon siitä osasta, joka ylittää suoja-osan, voivat sovittelujakson aikana yhteensä nousta määrään, joka etuutena muutoin olisi voitu maksaa. Suoja-osan määrä on 1. 300 euroa kuukauden sovittelujakson aikana; 2. 300 euroa käytettäessä 4 §:n 2 mom. laskennallista tuloa ja 3. 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson aikana 31.12.2013 saakka soviteltu työttömyysetuus on laskettu siten, että etuus ja 50 % saadusta tulosta ovat voineet sovittelujakson aikana nousta määrään, joka etuutena muutoin olisi voitu maksaa. Jokainen sovittelujaksolla ansaittu euro on vähentänyt työttömyysetuuden määrää 50 senttiä. Jos henkilö saa sovittelujaksolla vähennettävää sosiaalietuutta, työttömyysetuudesta vähennetään ensin sosiaalietuus. 31.12.2013 saakka sosiaalietuudella vähennetystä työttömyysetuudesta vähenne¬tään 50 % sovittelussa huomioon otettavasta tulosta. 1.1.2014 lukien sosiaalietuudella vähennetystä työttömyysetuudesta vähennetään 50 % saadun tulon siitä osasta, joka ylittää suojaosan. Jos sovittelu kohdistuu tarveharkintaiseen työmarkkinatukeen, työmarkkinatukea alennetaan ensin tarveharkinnan perusteella, jonka jälkeen tarveharkinnalla alennetusta työmarkkinatuesta vähennetään 50 % saadun tulon siitä osasta joka ylittää suoja-osan 1.1.2014 lukien. 152 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Työttömyysetuuteen, jota maksetaan 1.1.2014 tai sen jälkeen, sovelletaan uusia suojaosasäännöksiä, Suoja-osasäännöksiä sovelletaan kaikkiin ammattiryhmiin, ja kaikkiin työttömyysetuuksiin. Erityistä sovittelujaksoa tai laskennallista työtuloa käytettäessä tulo muutetaan ensi laskennalliseksi työtuloksi, josta huomioidaan sovittelusta se osa, joka ylittää 300 euroa. Jos henkilön erityisen sovittelujakson laskennallinen työtulo jää alle suojaosan, sovittelujaksolta maksetaan muiden edellytysten täyttyessä täysi päiväraha. Kelan järjestelmä laskee automaattisesti muutoksen myös vuoden 2013/2014 vaihteessa kesken olevilla sovittelujaksoilla. Järjestelmä lisää fraasit ohjelmallisesti. Suojaosa ei vapauta asiakasta ilmoittamasta saamiaan tuloja, vaan kaikki sovittelujaksolla ansaitut tulot tulee suojaosuudesta huolimatta selvittää. Esimerkki 1 A:n työttömyysetuuden sovittelujakso alkaa 16.12.2013 ja kestää 4 viikkoa. A:n osa-aikatyöstä saama palkka sovitellaan ilman suojaosaa 31.12.2013 saakka ja suoja-osa huomioon ottaen 1.1.2014 lukien. Esimerkki 2 B on kuukauden sovittelujaksolla osa-aikatyössä, jossa hän saa tuloa yhteensä 800 euroa kuukaudessa. B:n peruspäivärahaa sovitellaan siten, että tulot huomioidaan kuukauden sovittelujaksolla 300 euron ylittäviltä osin eli huomioitavaksi tulee 500 euroa. Esimerkki 3 C:n sovittelujakso on ollut kalenterikuukausi. Hän on ollut osa-aikatyössä 1.1.2014 alkaen. C aloittaa 24.2.2014 yli 2 viikon kokoaikatyön. Tavanomaista kuukauden sovittelujaksoa on lyhennetty ajalla, jolta C:llä ei oikeutta päivärahaan eli yli 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön osalta. Erityinen sovittelujakso muodostetaan 1.2.- 23.2.2014, jolta ajalta osa-aikatyöstä saatu tulo on muutettu laskennalliseksi työtuloksi. Jos laskennallinen työtulo ylittää 300 €, suojaosan ylittävä tulo huomioidaan erityisen sovittelujakson tulona. Jos laskennallinen työtulo jää alle suojaosan 300 €, sovittelujaksolta maksetaan täyttä päivärahaa, jos muut sen saamisen edellytykset täyttyvät. Jos henkilöllä on lyhennetyllä työviikolla tai lyhennetyillä työviikoilla sovitteluperuste ja soviteltavaa tuloa yli säädetyn suojaosan, hän on koko kyseisen ajanjakson sovittelun piirissä. Esimerkki 4 D on lomautettuna seuraavasti: Viikko 1 Viikko 3 ma 13.1. työssä 8 h ma 27.1. työssä 8 h ti 14.1. työssä 8 h ti 28.1. työssä 8 h ke 15.1. osa-aikatyössä (100 euroa) ke 29.1. osa-aikatyö (100 euroa) to 16.1. lomautettu to 30.1. lomautettu pe 17.1. lomautettu pe 31.1. lomautettu la 18.1. vapaa la 1.2. vapaa 153 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 su 19.1. vapaa su 2.2. vapaa Viikko 2 Viikko 4 ma 20.1. työssä 8 h ma 3.2. työssä 8 h ti 21.1. työssä 8 h ti 4.2. työssä 8 h ke 22.1. lomautettu ke 5.2. lomautettu to 23.1. lomautettu to 6.2. lomautettu pe 24.1. lomautettu pe 7.2. lomautettu la 25.1. vapaa la 8.2. vapaa su 26.1. vapaa su 9.2. vapaa D:n viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta 13.1.2014 lukien. Hän on lisäksi kahdella viikolla muulla työnantajalla osa-aikatyössä saaden palkkaa 200 €. Työaika ei ylitä kummallakaan työviikolla ylitä 80 % alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. D on TTL 4 luvun 1 a §:n perusteella osa-aikatyöstä johtuen viikkojen 1 ja 3 osalta sovittelun piirissä. Tällöin myös kyseisten viikkojen täysiltä työpäiviltä saatu tulo otetaan sovittelussa huomioon. Viikoilta 1 ja 3 osaaikatyöstä ja täysiltä työpäiviltä saadut tulot ovat yhteensä 1000 euroa. Tavanomaista sovittelujaksoa lyhennetään ajoilla, joilta D:llä on oikeus täyteen työttömyysetuuteen (lyhennettyjen työviikkojen 2 ja 4 lomautetut päivät) sekä ajoilla, joilta D:llä on ei ole oikeutta täyteen työttömyysetuuteen ( lyhennettyjen työviikkojen täyden työpäivät). Ensimmäisestä ja kolmannesta viikosta muodostetaan erityinen sovittelujaksoja tehdään laskennallinen työtulo (1000 € :10 x 21,5 = 2150 € ). Laskennallisesta työtulosta (21.50 euroa) vähennetään suoja-osa (300 euroa), jolloin sovittelussa huomioon otettava tulo on 1850 euroa. Sovittelun suojaosa pelastustoimintaan osallistuville 1.7.2011– 31.12.2014 Pelastustoiminnasta saatujen tulojen sovittelua koskeva työttömyysturvalain 4 lu-vun 6 § on kumottu 1.1.2015 voimaan tulleella lailla. Työttömyysetuuden sovitteluun säädettiin 1.7.2011 voimaan tulleella lainmuutoksella suojaosa koskien pelastustoimintaan osallistumisesta saatua tuloa. Pelastuslaitoksen sivutoimisen henkilökunnan, sopimuspalokunnan tai muun pelastusalalla toimivan yhteisön henkilöstön jäsenet voivat ansaita pelastustoimintaan osallistumisesta enintään 300 euroa kuukauden sovittelujakson aikana ilman, että tulo vaikuttaa työttömyysetuuden määrään. Neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksolla suojaosa on 279 euroa. Käytettäessä laskennallista kuukausipalkkaa suojaosan suuruus on 300 euroa. Sovittelun suojaosa koskee vain pelastustoimintaan osallistumisesta saatua tuloa ja siihen liittyvää varallaolokorvausta. Suojaosuuden piirissä olevana pelastustoimintana pidetään myös esimerkiksi pelastustoimintaan liittyvään kouluttautumiseen ja harjoituksiin osallistumista. Muilta osin pelastusalalla toimivalta yhteisöltä ja muulta työantajalta saatuihin tuloihin sovelletaan normaaleja sovittelusäännöksiä. Asiakkaalla voi siten olla samalta työnantajalta sekä suojaosuuden piirissä olevaa että normaalisti soviteltavaa tuloa samalta sovittelujaksolta. 154 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Suojaosaa sovelletaan pelastuslaitoksen sivutoimiseen henkilöstöön sekä sopimuspalokunnan tai muun pelastusalalla toimivan yhteisön henkilöstöön sen mukaan kuin pelastustoimi on sopinut pelastustoimen tehtävien hoitamisesta. Sopimuspalokunnalla tarkoitetaan vapaaehtoisia palokuntia, laitospalokuntia, teollisuuspalokuntia ja sotilaspalokuntia. Suojaosaa sovelletaan 1.7.2011 ja sen jälkeen alkaviin sovittelujaksoihin. Suojaosa ei vapauta asiakasta ilmoittamasta pelastustoimintaan osallistumisesta saatuja tuloja, vaan kaikki sovittelujaksolla ansaitut tulot tulee suojaosuudesta huolimatta selvittää. Selvitä asiakkaan toimittamista palkka- ja muista dokumenteista, onko työnantaja pykälässä tarkoitettu pelastuslaitos, sopimuspalokunta tai muu pelastusalalla toimiva yhteisö ja mikä osa tulosta on kertynyt pelastustyöhön osallistumisesta ja mikä muusta työstä. Vähennä suojaosuus käsin sovittelujakson siitä palkanosasta, joka on kertynyt pelastustoimintaan osallistumisesta. Vie tietojärjestelmään pelkkä suojaosuuden ylittävä palkanosa. Lisää päätökseen käsin suojaosuutta koskeva fraasi (fraasit RYCGE, RYCGF, RYCGG). 1.8.3.7. Työttömyysetuuden ennakkomaksu Työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle voidaan maksaa työttömyysetuutta ennakkona ilman päätöstä hänen hakemuksensa perusteella. Etuuden maksajalla on aina päätösvalta siitä, maksetaanko ennakkoa ja kuinka paljon. Vaikka ennakkomaksumenettely on mahdollista kaikkien työttömyysetuuksien kohdalla, Kela maksaa ennakkoa kuitenkin vain, kun kyseessä on soviteltu työttömyysetuus. Soviteltu työttömyysetuus voidaan maksaa jo ennen työnantajan palkkaselvityksen saamista hakijan itsensä toimittaman tuloselvityksen perusteella. Ennakkomaksumenettelyä voidaan käyttää, kun työnantajan palkkatodistuksen odottaminen johtaisi Kelan toimiston arvion mukaan maksatuksen kohtuuttomaan viivästymiseen. Kohtuuttomana viivästymisenä voidaan pitää noin kahden viikon aikaa. Ennakkomaksua voidaan käyttää jos asiakas pyytää sitä tai jos asiakkaan tilannetta käsiteltäessä havaitaan, että ennakkomaksumenettely olisi tarkoituksenmukainen. Ennen ennakkomaksua asiakkaaseen on oltava yhteydessä ja asiakkaan on pyydettävä tai suostuttava ennakkomaksuun. Jos asiakkaan ilmoittama työstään saama palkka jää alle suojaosan, asiakkaalle ennakkomaksuna maksettava summa on 100 % etuuden määrästä. Jos asiakkaan työstä saama palkka sovitellaan, asiakkaalle voidaan maksaa ennakkona ratkaisijan harkinnan mukaan 80-100 % siitä sovitellusta työttömyysetuudesta, johon asiakkaalla ilmoittamansa palkan perusteella olisi oikeus. Asiakkaan tulee aina toimittaa Kelalle selvitys palkoistaan hänen saatua palkkatodistuksen, vaikka palkka jäisikin alle sovittelun suojaosan. Kun soviteltua työttömyysetuutta on maksettu ennakkona, tulee asiassa kuitenkin aina antaa myös lopullinen päätös. Ennakkomaksumenettelyä ei sovelleta henkilöön, joka saa soviteltua työttömyysetuutta harjoittaman-sa sivutoimisen yritystoiminnan perusteella tai jos ennakkona sovittelujaksolta maksettava erä olisi pienempi, kuin täyden työttömyysetuuden määrä päivältä. Ennakkomaksumenettelyä ei käytetä myöskään silloin, jos hakijalla ei toimittamiensa tulotietojen perusteella ilmeisesti olisi oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen, eikä silloin, jos esimerkiksi työvoimapoliittisesta lausunnosta ilmenee, ettei hakijalla ole ylipäätään etuusoikeutta. Ennakkomaksua ei tule myöskään käyttää, jos asiakas aloittaa työn ja Kela havaitsee, että asiakkaalle muodostuu heti säännöllinen sovittelurytmi. Ennakkomaksumenettelyn käyttämisestä työllistymistä edistävien palvelujen aikana kerrotaan ohjeen kohdassa "Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta". 155 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos Kela maksaa työttömyysetuutta ennakkomaksuna ilman päätöstä ja työttömyysetuuden saajalla on oikeus saada kulukorvausta, voidaan myös kulukorvaus vastaavasti maksaa ilman päätöstä. Kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä. Jos Kela maksaa työttömyysetuutta ennakkomaksuna ilman päätöstä ja työttömyysetuuden saajalla on oikeus saada kulukorvausta, voidaan myös kulukorvaus vastaavasti maksaa ilman päätöstä. Kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä Ennakkomaksun maksaminen 1.8.4. Osittainen työmarkkinatuki Työmarkkinatuki maksetaan osittaisena henkilölle, joka asuu vanhempiensa taloudessa, eikä ole täyttänyt työssäoloehtoa. 1.8.4.1. Vanhemmat Hakijan vanhempina pidetään hänen kanssaan samassa taloudessa asuvia biologisia vanhempia tai ottovanhempia. Vanhempana ei pidetä esimerkiksi hakijan äidin tai isän samassa taloudessa asuvaa uutta avio- tai avopuolisoa tai muualla asuvaa biologista tai ottovanhempaa. 1.8.4.2. Vanhempien taloudessa asuminen Henkilön ei katsota asuvan vanhempiensa taloudessa, jos hänen iästään tai muista seikoista on pääteltävissä, että hän on aikaisemmin asunut itsenäisesti ansaiten toimeentulonsa ilman taloudellisia siteitä vanhempiinsa. Jos olosuhteet viittaavat selvästi tällaiseen tilanteeseen, työmarkkinatuki maksetaan vanhempien taloudessa asumisesta huolimatta täysimääräisenä. Esimerkki 1: Hakija on 42-vuotias ja asuu 72-vuotiaan vanhempansa kanssa. Hakijan ja hänen vanhempansa iästä voidaan päätellä, ettei hän asu vanhempiensa taloudessa lain tarkoittamalla tavalla. Esimerkki 2: Hakija on 30-vuotias yksinhuoltaja, jolla on kaksi- ja viisivuotiaat huollettavat. Hän palaa lapsineen vanhempiensa luokse ilmoittaen oleskelunsa johtuvan yhteiselämän päättymisestä lasten isän kanssa ja oleskelun olevan tilapäistä, kunnes uusi asunto löytyy. Olosuhteista voidaan päätellä, että hakija ei asu vanhempiensa taloudessa lain tarkoittamalla tavalla. 1.8.4.3. Vanhempien muut huollettavat Vanhempien taloudessa asuvina, tulorajaa korottavina huollettavina pidetään hakijan biologisen tai ottovanhemman alle 18-vuotiaita lapsia. Hakijan äidin tai isän uuden avio- tai avopuolison samassa taloudessa asuvat lapset tai muualla asuvat biologisen tai ottovanhemman lapset eivät korota tulorajaa. 156 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.8.4.4. Vanhempien tulot Vanhempien tuloina otetaan huomioon samat tulot, jotka otetaan puolison tuloina huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetun asetuksen 3 luku. Huomioon otetaan siten kaikki tulot tulon lähteestä tai veronalaisuudesta riippumatta lukuun ottamatta TTL 9 luvun 3 §:n 2 momentissa ja tuloasetuksen 12 §:n 1–8 kohdissa mainittuja tuloja. (TTL 1290/2002 3 luku) (TTL 1290/2002 9 luku 3 § 2 mom) Tuloista vähennetään tuloasetuksen 11 §:ssä mainitut tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot. 1.8.4.5. Vanhempien tulojen vaikutus Jos vanhempien yhteenlasketut tulot ovat enintään 1 781 euroa kuukaudessa, työmarkkinatukea ei ositeta. Tulorajaa 1 781 euroa kuukaudessa korotetaan 106 eurolla jokaisen hakijan vanhempien taloudessa asuvan huollettavan alle 18-vuotiaan lapsen osalta. Jos vanhempien yhteenlasketut tulot ylittävät 1 781 euroa kuukaudessa, hakijan täysimääräisestä työmarkkinatuesta vähennetään 50 % tulorajan ylittävistä tuloista. Jos näin laskettu osittainen työmarkkinatuki olisi pienempi, kuin 50 % siitä työmarkkinatuesta, johon henkilö muutoin olisi oikeutettu, hänelle maksetaan viimeksi mainittu. Jos vanhemmat eivät tulorajan ylittävistä tuloista huolimatta pysty tukemaan hakijaa taloudellisesti hänen työttömyytensä aikana, hakijan on mahdollista toimittaa asiasta luotettava selvitys Kelan toimistoon. Jos Kelan toimisto arvioi selvityksen perusteella, ettei hakijan vanhemmilla ole mahdollisuutta tukea hakijaa taloudellisesti, työmarkkinatukea ei alenneta kotona asumisen johdosta, vaan hakijalle maksetaan se työmarkkinatuki, johon hän muutoin olisi oikeutettu. 1.8.4.6. Toimitettavat selvitykset Työmarkkinatuen hakijan on toimitettava selvitys niistä vanhempien tuloista, jotka otetaan huomioon osittaisen työmarkkinatuen suuruutta määriteltäessä (TTL 11 luku 2 §, 5 mom., 3k). Selvitys esitetään tuloselvityslomakkeella Selvitys vanhempien tuloista työmarkkinatukea varten (TT 1c). Jos hakija ilmoittaa vanhemman saavan etuutta Kelasta, esim. työmarkkinatukea, asiakkaan ei tarvitse toimittaa maksuilmoitusta tai muuta asiakirjaselvitystä vanhemman tuloista, jos ne ovat selvitettävissä Kelan tietojärjestelmistä. Jos hakija ilmoittaa, ettei hän esitä selvitystä vanhempien tuloista tai jos hakija ei pyydettäessä toimita selvitystä vanhempien tuloista, hakijan työmarkkinatuen määrä on 50 % siitä työmarkkinatuesta, johon hän muutoin olisi oikeutettu. Jos vanhempien tulot muuttuvat, hakijan on toimitettava Kelan toimistoon selvitys muuttuneista tuloista. Työmarkkinatuen määrä on tarkistettava, jos vanhempien tulot ovat olennaisesti nousseet tai alentuneet. Tulojen nousua voidaan pitää olennaisena, jos se on vähintään 10 %. Tulojen alentumista voidaan pitää aina olennaisena. Jos hakija haluaa esittää, etteivät hänen vanhempansa tulorajan ylittävistä tuloista huolimatta kykene tukemaan häntä taloudellisesti, luotettavana selvityksenä tästä voidaan pitää selvitystä vanhempien tulotasoon nähden huomattavista, muista kuin satunnaisista menoista. Tällaisia 157 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 menoja voivat olla esimerkiksi velkasuhteeseen liittyvät menot (lainan lyhennykset, korot), palkkaan kohdistuva ulosmittaus, velkajärjestely, muut kuin korvattavat sairaanhoito- tai lääkekulut taikka muut vastaavat kulut. Selvitys voi olla hakijan tai hänen vanhempiensa oma selvitys, jollei ole erityistä syytä vaatia pankin, ulosottoviranomaisen tai muun viranomaisen antamaa selvitystä. Selvitystä, jonka mukaan hakijan vanhemmat eivät syystä tai toisesta halua tukea hakijaa taloudellisesti, ei pidetä sellaisena selvityksenä, jonka perusteella työmarkkinatuki voitaisiin jättää osittamatta. 1.8.4.7. Työmarkkinatuki ilman ositusta Työmarkkinatuki maksetaan 1.1.2010 alkaen vanhempien taloudessa asumisesta huolimatta aina täysimääräisenä ajalta, jona henkilö osallistuu TTL 1 luvun 5 §:n 15-kohdassa työllistymistä edistäviin palveluihin. Työllistymistä edistävällä palvelulla tarkoitetaan 1.1.2013 alkaen: • • • • • • • työvoimakoulutusta työnhakijan omaehtoista opiskelua maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua työnhakuvalmennusta uravalmennusta kokeilua eli työkokeilua ja koulutuskokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään 31.12.2012 alkanutta työkokeilua, työelämävalmennusta, työharjoittelua ja työ- ja koulutuskokeilua sekä viimeistään 31.8.2011 alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun. 1.8.5. Tulot ja vähennykset Työttömyysetuuden määrään vaikuttavat etuuden saajan ansiotulot. Ansiotuloa on palkka tai muu vastike, joka on saatu korvauksena työstä sekä verotuksessa ansiotuloksi katsottu osa elinkeinotoiminnan tulosta. Metsätalouden puhdas tulo ei vaikuta työttömyysetuuden määrään. Huomioon otettavat ansiotulot, ks. tarkemmin VnA työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta, 2 luku. Henkilön omien ansiotulojen lisäksi työmarkkinatukeen vaikuttavat hänen muut tulonsa, kuten esim. pääomatulot sekä hänen avio- tai avopuolisonsa tulot (tarveharkinta). Tarveharkinnassa otetaan huomioon kaikki tulot tulon lähteestä tai veronalaisuudesta riippumatta lukuun ottamatta TTL 9 luvun 3 §:n 2 momentissa ja tuloasetuksen 12 §:n 1–8 kohdissa mainittuja etuoikeutettuja tuloja. Avio- tai avopuolison tulot vaikuttavat työmarkkinatuen määrään, jos tarveharkintaista työmarkkinatukea maksetaan 31.12.2012 tai sitä edeltävältä ajalta. Jos työmarkkinatukea maksetaan 1.1.2013 tai sen jälkeiseltä ajalta, ei puolison tuloja oteta huomioon. Tarveharkinnassa otetaan huomioon kaikki tulot tulon lähteestä tai veronalaisuudesta riippumatta lukuun ottamatta TTL 7 luvun 6 §:n 2 momentissa ja tuloasetuksen 12 §:n 1–8 kohdissa mainittuja etuoikeutettuja tuloja. 158 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Vanhempiensa taloudessa asuvan henkilön työmarkkinatuen määrässä otetaan huomioon myös hänen vanhempiensa tulot (osittainen työmarkkinatuki). Vanhempien tuloina otetaan huomioon samat tulot, jotka otetaan puolison tuloina huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa. Työmarkkinatuen tarveharkinnassa ja osittaisessa työmarkkinatuessa huomioon otettavat tulot, ks. tarkemmin VnA työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta, 3 luku. 1.8.5.1. Palkkatulot Palkkatuloa on kaikenlainen palkka, palkkio, osapalkkio sekä muu niihin rinnastettava etuus ja korvaus. Palkkaa ovat peruspalkan lisäksi erilaiset lisät ja korvaukset kuten ilta- ja yöyölisä, vuorotyölisä sekä lauantai- ja sunnuntaityölisä. Palkaksi katsotaan myös esim. lomaraha, lomakorvaus, arkipyhäkorvaus, luontoisedut, veronalaiset henkilökuntaedut, joulurahat ja lahjapalkkiot sekä tantieemi. Luontoisedut Luontoisedut arvioidaan tuloksi noudattaen verohallinnon vuosittain vahvistamia ennakonpidätyksessä noudatettavia luontoisetujen laskentaperusteita. Luontoisetuja ovat esimerkiksi autoetu, puhelinetu, asuntoetu, sähkön käyttöoikeus, autotallietu ja ravintoetu. Kulukorvaukset Palkan lisäksi maksettavia erilaisia kulukorvauksia ei lueta tuloksi. Tällaisia korvauksia ovat esimerkiksi matkakustannusten korvaus, verovapaat päivärahat, työnkulukorvaukset, virkapukuavustukset tai hoito- tai sijoituslapsen hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaukset, elleivät ne ylitä todellisia kustannuksia. Palkkatulojen huomioon ottaminen Sovittelu Etuudensaajan oma palkkatulo luontoisetuineen otetaan huomioon sovitellun työmarkkinatuen määrässä. Palkkatulosta ei vähennetä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneita menoja. Lomaraha otetaan huomioon siinä sovittelujaksossa, jonka aikana se on maksettu. Osa-aikatyöhön tai enintään kaksi viikkoa kestäneeseen kokoaikatyöhön perustuva lomakorvaus otetaan huomioon siinä sovittelujaksossa, jonka aikana se on maksettu. Yli kaksi viikkoa kestäneeseen kokoaikatyöhön perustuvaa lomakorvausta ei oteta huomioon sovittelussa. Sovitellun työmarkkinatuen määrittämisessä käytetään sovittelujakson todellista tuloa. Jos kuitenkin käytetään erityistä sovittelujaksoa, todellisen tulon sijasta käytetään laskennallista tuloa. Tarveharkinta Asiakkaan avio- tai avopuolison tuloja ei oteta huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa 1.1.2013 lukien. Puolison tulot eivät vaikuta työmarkkinatukeen, jota maksetaan 1.1.2013 ja sen jälkeiseltä ajalta. Jos työmarkkinatuki maksetaan ajalta 31.12.2012 tai sitä ennen, puolison tulot otetaan huomioon tarveharkinnassa siltä osin, kuin ne ylittävät 660 euroa kuukaudessa (14.12.2010 asti 536 euroa kuukaudessa). Puolison tulojen osalta tarveharkinnassa otetaan huomioon sekä ansio- että muut tulot. (ks. kohta 8.3) 159 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos lomaraha ei sisälly esitettyyn palkkaan, sitä ei tarvitse erikseen selvittää eikä sen määrää arvioida tuloksi. Jos palkkakuitista ei käy ilmi, onko esitetyssä tulossa mukana lomaraha, oletetaan, ettei siihen sisälly lomarahaa. Jos esitettyyn palkkaan sisältyy lomaraha, se otetaan huomioon tulona. Jos koko vuoden lomaraha sisältyy vuotta lyhyempään palkkakertymään, lomarahasta otetaan huomioon vain palkkakertymäajan osuus. Hakijan puolisolle maksettavaa lomakorvausta ei ole otettu aikaisemminkaan huomioon tarveharkinnassa tulona huomioon sen kertaluontoisuuden vuoksi. Esimerkiksi tilanteessa, jossa puoliso vaihtaa työpaikkaa, huomioidaan tulona uudesta työstä saatu palkka, mutta ei edellisestä työstä mahdollisesti maksettua lomakorvausta. Näin menetellään edelleen, jos hakijan työmarkkinatuki maksetaan 31.12.2012 tai sitä edeltävältä ajalta . Jos hakijan työmarkkinatuki maksetaan ajalta 31.12.2012 tai sitä ennen ja hakijan puoliso työsuhteen päättymisen jälkeen jää työttömäksi ja esittää työttömyysetuuspäätöksen, jossa lomakorvauksen jaksotusaika ja omavastuuaika on vahvistettu, huomioidaan ko. ajat tulottomina. Työttömyysetuuden alkamisesta lukien tulona huomioidaan työttömyysetuus. Jos puolison tulot joudutaan laskemaan käyttäen arviota ansiopäivärahasta, huomioidaan tulona ansiopäiväraha työttömyyden alusta alkaen. Jos asiakas sittemmin esittää ansiopäivärahapäätöksen, jossa lomakorvauksen jaksotusaika ja omavastuuaika ovat selvästi näkyvissä, päätös oikaistaan asiakkaan eduksi ja jaksotus- ja omavastuuaika huomioidaan tulottomana. 1.8.5.2. Elinkeinotoiminnan tulot Joudumme selvittelemään elinkeinotoiminnan tuloja silloin kun asiakkaalla itsellään tai hänen perheenjäsenellään on elinkeinotoimintaan liittyviä tuloja. Elinkeinotoiminnan tulot vaikuttavat työmarkkinatuen määrään sovittelussa ja tarveharkinnassa. Kappaleessa Kuka on yrittäjä? on määritelty, kuka on työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla yrittäjä ja kuka on yrittäjän perheenjäsen. Termiä yrittäjäasiakas käytetään silloin, kun asiakkaalla itsellään tai hänen perheenjäsenellään on yritystoimintaan liittyviä tuloja. 1.8.5.2.1. Elinkeinotoiminnan tulojen huomioon ottaminen Yritystoiminnan tulot voivat vaikuttaa työmarkkinatuen tarveharkinnassa sekä sovittelussa. Etuudensaajan oma elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus otetaan huomioon sovitellun työmarkkinatuen määrässä. Puolison saama elinkeinotoiminnan ansiotulo otetaan huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa vain mikäli työttömyysetuuden hakijan saama työmarkkinatuki maksetaan ajalta 31.12.2012 tai sitä ennen. Elinkeinotoiminnan pääomatulo-osuus otetaan tarveharkinnassa huomioon sekä etuudensaajan omana että hänen puolisonsa tulona. Ansio- ja pääomatulot on eriteltävä vain, kun asiakkaalla itsellään on työttömyyden aikana yritystoiminnan tuloa. Jos kyseessä on puolison saama elinkeinotoiminnan tulo, jakoa ansio- ja pääomatuloon ei tarvitse tehdä, koska tulot huomioidaan kokonaan tarveharkinnan tulona. Kun tarkastellaan puolison elinkeinotoiminnan tuloa, jakaminen joudutaan tekemään ainoastaan silloin, kun kyse on yrittäjäpuolisoista. Tällöin jakaminen tehdään sen vuoksi, että pysytään selvittämään 160 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 etuudenhakijan tulon jakautuminen ansio- ja pääomatuloon, eli saadaan selville, mikä osa on soviteltavaa ja mikä tarveharkinnan tuloa etuudensaajalla itsellään. Kappaleessa Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin ohjeistetaan, miten jakaminen ansio- ja pääomatuloihin tapahtuu, ja minkälaisia selvityksiä tarvitsemme tulojen jakamiseksi. 1.8.5.2.2. Tulojen selvittäminen Yrittäjäasiakkaan työttömyyden aikaiset jatkuvat tulot arvioidaan yleensä yrityksen edellisen täyden tilikauden tietojen perusteella. Esimerkiksi valmisteltaessa hakemusta vuonna 2011 meidän tulee käyttää vuoden 2010 tulotietoja. Tilikausi on normaalisti 12 kuukauden pituinen, mutta voi yritystoimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa olla poikkeuksellisesti lyhyempi tai pidempi (korkeintaan 18 kuukautta). On syytä muistaa, että yrityksen tilikausi voi olla myös muu kuin kalenterivuosi. Tilinpäätös laaditaan neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tuloslaskelma kertoo yrityksen tuloksen. Tase kertoo yrityksen varat ja velat tilinpäätöspäivänä. Tasetta ei yleensä tarvita työmarkkinatuen määrän selvittämistä varten. Yritystulojen selvittelyssä hakemuksen ratkaisemista varten voidaan hakemuksessa olevien tietojen ja asiakkaan haastattelun lisäksi hyödyntää HEKY:n verotustietoja ja YTJ-tietoja. Vältä mahdollisuuksien mukaan turhien selvitysten pyytämistä asiakkaalta. TTL 13 luku 1 § säätelee oikeutta konsultoida asiakkaan asiassa soittamalla: • verohallinnon palvelunumeroon • TE - hallinnon palvelunumeroon tai • asiakkaan suostumuksella myös kirjanpitäjälle Myös www.ytj.fion myös hyvä tietolähde, kun selvitetään yritykseen liittyviä taustatietoja. Käsiteltävän yrityksen tietoihin pääset käsiksi joko yrityksen y-tunnuksella tai omistajan/osakkaan nimellä. HEKY:n verotustustiedot Asiakkaan verotustiedoista pystymme usein päättelemään, minkä muotoista yritystoimintaa asiakas harjoittaa. Yrittäjäasiakkailla voi olla myös muita kuin yritystoimintaan liittyviä tuloja. On tärkeää oppia tunnistamaan HEKY:n verotustiedoista, mitkä ovat nimenomaan yritystoiminnasta ansaittua tuloa. Tämä helpottaa hahmottamaan, minkälaisia selvityksiä tarvitsemme yritystuloista ja mahdollisista muista tuloista. HEKY:n verotustiedoista löytyvät mm: • ammattiryhmä • yritystoimintaan liittyvät tulot • muut tulot Hyviä tietolähteitä HEKY:n verotustieto-kuvaruudun sisällön tulkitsemiseen ovat: • YHTE-JÄRJESTELMÄT TEKNISET OHJEET 1/Henkilön tietojen kyselyt/HEKY/Liite 1/ Työtulot 161 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 • YHTE-JÄRJESTELMÄT TEKNISET OHJEET 1/ Henkilön tietojen kyselyt/HEKY/Liite2/ Verotustiedot 1.8.5.2.2.1. Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa Elinkeinonharjoittajat (liikkeen- ja ammatinharjoittajat) Henkilöyhtiöt (avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt) Osakeyhtiö Verotusyhtymä Ennen kuin yritystuloja aletaan selvittää, on tärkeätä tietää, minkä muotoisesta yrityksestä on kysymys. Elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: • • • • yksityinen elinkeinonharjoittaja avoin yhtiö kommandiittiyhtiö osakeyhtiö. Lisäksi tarkasteltavaksi voi tulla • maatalousyrittäjän • kuolinpesän tai • verotusyhtymän elinkeinotoiminnan tulot. Tulojen selvittämiseen tarvittavat dokumentit vaihtelevat yritysmuodoittain. Jäljempänä selvitetään yksityiskohtaisemmin, minkälaisia tuloja erilaisissa yritysmuodoissa voi olla ja minkälaisia dokumentteja tarvitsemme niiden selvittämiseksi. Katso myös taulukko pyydettävistä selvityksistä eri yritysmuodoissa. On olemassa yrityksiä, joissa • tulolajeina on pelkästään ansio- ja pääomatuloja • yrityksiä jotka voivat maksaa osakkailleen lisäksi palkkaa sekä • osinkoa maksavia yrityksiä. Pyydettävät selvitykset vaihtelevat maksettavien tulolajien mukaan. Palkkaa voivat maksaa ainoastaan: • osakeyhtiöt ja • avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt. Yrittäjäasiakkaan palkkatuloja selvittäessä on hyvä muistaa, että omasta yrityksestä maksettu palkkatulo selvitetään samalta ajanjaksolta, jolta huomioidaan elinkeinotoiminnan muu tulo. Tämä johtuu siitä, että yrityksen tulos saattaa vaikuttaa maksettavan palkan määrään. Hakemuksen liitteeksi tarvittavia lisäselvityksiä elinkeinotoiminnan tulosta voivat olla: • • • • • • viimeinen veroilmoitus viimeisen täyden tilikauden tuloslaskelma selvitys yrityksen omistajilleen maksamista palkoista osakeyhtiön yhtiökokouksen viimeinen pöytäkirja maksetuista osingoista yhtiösopimus tai yhtymäosakasselvitys 35 (verottaja) yrittäjän oma selvitys yrityksen tuloista. 162 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Selvityksiä pyydettäessä on huomioitava yrityksen tilikausi, sekä se vuotuinen määräaika, mihin mennessä yrityksen on kulloinkin toimitettava veroilmoituksensa edelliseltä vuodelta. Elinkeinonharjoittajat (liikkeen- ja ammatinharjoittajat) Elinkeinonharjoittajat jaetaan liikkeen- ja ammatinharjoittajiin. Yrittäjä, joka luokitellaan ammatinharjoittajaksi, tekee työtä, joka perustuu hänen ammattitaitoonsa. Esimerkkinä voidaan mainita lääkärit ja lakimiehet. Ammatinharjoittajalle riittää yhdenkertainen kirjanpito eli tuloslaskelma (ei tasetta). Liikkeenharjoittajalla on kiinteä osto - tai myyntipaikka tai muu vastaava paikka. Liikkeenharjoittajan on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa eli häneltä edellytetään sekä tuloslaskelma että tase. Elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa palkkaa itselleen eikä puolisolleen, mutta hän voi ottaa yrityksestä rahaa (yksityisnostot) tai tavaraa (yksityiskäyttö) yksityistalouteensa. Elinkeinoharjoittajaa verotetaan luonnollisena henkilönä elinkeinotoiminnasta saatujen ansio- ja pääomatulojen perusteella, jotka muodostuvat elinkeinotoiminnan tuloksesta. Puolisoiden yhteisestä elinkeinontoiminnasta saatu yritystulo jaetaan puolisoiden kesken silloin, kun molemmat ovat osallistuneet yksityisen liikkeen tai ammatinharjoittamiseen. Tiedot HEKY: n verotustiedoissa: • • • • • • • • 30 yksityiset elinkeinonharjoittajat 31 autoilijat, koneurakoitsijat 32 taksiautoilijat 33 lääkärit 34 parturit, kampaajat, kosmetologit 35 kalastajat 36 turkistarhaajat 37 vähittäiskauppiaat Tulot näkyvät HEKY: n verotustiedoissa elinkeinotoiminnan ansio- ja pääomatuloina. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat täyttävät veroilmoituslomakkeen 5. He antavat veroilmoituksensa 2.4.2012 mennessä (tai tätä myöhäisempänä palautuspäivänä 8.5. tai 15.5.2012). Päivämäärä vaihtelee jossain määrin vuosittain. Liikkeen- tai ammatinharjoittajan tulojen selvittämistä varten tarvitaan: • veroilmoitus viimeiseltä täydeltä tilikaudelta, kun tilikausi on kalenterivuosi tai • viimeisen täyden tilikauden tuloslaskelma, kun tilikausi on muu kuin kalenterivuosi eikä veroilmoitus ole vielä käytettävissä. Jos tilikauden veroilmoitus on jo käytettävissä, tulo huomioidaan veroilmoituslomakkeen 2. sivulla olevasta kohdasta Elinkeinotoiminnan tulos tai Elinkeinotoiminnan tappio. Kohta sisältää verolomakkeella esitetyt lisäykset ja vähennykset. Poikkeuksena osinkojen ja osuuspääoman korkojen verovapaa osa pitää kuitenkin lisätä edellä mainittuun summaan. Jos tilikauden veroilmoituslomake ei ole vielä käytettävissä, huomioidaan tuloslaskelmasta tilikauden voitto lisättynä välittömillä veroilla. Tulo tarvittaessa jaetaan ansio- ja pääomatuloihin sekä puolisoiden kesken. Tuloksesta ei vähennetä edellisten vuosien tappioita. Henkilöyhtiöt (avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt) Henkilöyhtiöillä tarkoitetaan avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä. 163 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Avoimen yhtiön muodostavat vähintään kaksi yhtiömiestä, jotka vastaavat yhtiön sitoumuksista koko omaisuudellaan. Kommandiittiyhtiössä on vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies, joka vastaa yhtiön velvoitteista rajoituksetta. Lisäksi kommandiittiyhtiössä on vähintään yksi äänetön yhtiömies, jonka vastuu rajoittuu hänen sijoittamansa panoksen määrään. Henkilöyhtiöiden yhtiömiehet voivat nostaa yhtiöstä palkkaa tai ottaa yrityksestä rahaa (yksityisnostot) tai tavaroita (yksityiskäyttö) yksityistalouteensa. Verotuksessa henkilöyhtiöt ovat elinkeinoyhtymiä ja niillä on oma veroilmoitus. Niitä ei käsitellä erillisinä verovelvollisina, vaan niille vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulos, joka jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona heidän osuuksiensa suhteessa. Tiedot HEKY:n verotustiedoissa: • 11 ay:n ja ky:n vastuunalaiset yhtiömiehet Tulot näkyvät HEKY: n verotustiedoissa palkkatuloina sekä elinkeinotoiminnan ansio- ja pääomatulona. Huomaa, että äänetön yhtiömies on verotustiedoissa palkansaaja, ei yrittäjä. Avointen ja kommandiittiyhtiöiden veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on 2.4.2012. Päivämäärä vaihtelee hiukan vuosittain. Ilmoitus tehdään veroilmoituslomakkeella 6a. Tulojen selvittämistä varten tarvitaan: • veroilmoitus viimeiseltä täydeltä tilikaudelta, kun tilikausi on kalenterivuosi tai • viimeisen täyden tilikauden tuloslaskelma, kun tilikausi on muu kuin kalenterivuosi eikä veroilmoitus ole vielä käytettävissä • palkkatodistus samalta tilikaudelta • yhtiösopimusjäljennös tai elinkeinoyhtymän osakasselvityslomake 35. Jos tilikauden veroilmoitus on jo käytettävissä, tulo huomioidaan veroilmoituslomakkeen 2. sivulla olevasta kohdasta Elinkeinotoiminnan tulos tai Elinkeinotoiminnan tappio. Kohta sisältää verolomakkeella esitetyt lisäykset ja vähennykset. Jos tilikauden veroilmoituslomake ei ole vielä käytettävissä, huomioidaan tuloslaskelmasta tilikauden voitto lisättynä välittömillä veroilla. Tulo jaetaan yhtiömiesten kesken (kommandiittiyhtiössä vastuunalaisten yhtiömiesten kesken) omistusosuuksien mukaan (verolomake 35 tai yhtiösopimus). Kommandiittiyhtiössä äänettömälle yhtiömiehelle maksettu sijoitetun pääoman voitto-osuus vähennetään ennen tulon jakamista vastuunalaisille yhtiömiehille. Tuloksesta ei vähennetä edellisten vuosien tappioita. Yhtymätulon lisäksi yhtiömiehelle mahdollisesti maksettu palkka otetaan huomioon samalta tilikaudelta kuin yhtymätulo. Kommandiittiyhtiössä äänettömälle yhtiömiehelle ei muodostu yhtiön tulosta soviteltavaa ansiotuloa. Työmarkkinatuen tarveharkinnassa äänettömän yhtiömiehen tulona otetaan huomioon hänelle maksettu sijoitetun pääoman voitto-osuus (käy ilmi veroilmoituksesta). Jos äänetön yhtiömies on työmarkkinatuen saajan puoliso, otetaan tarveharkinnassa lisäksi huomioon yhtiömiehelle mahdollisesti maksettu palkka. Jos äänetön yhtiömies on itse työmarkkinatuen hakija, otetaan hänelle mahdollisesti maksettu palkka huomioon työmarkkinatuen sovittelussa. Äänetön yhtiömies ei kuitenkaan välttämättä työskentele yrityksessä ollenkaan. Esimerkki 1 Työmarkkinatukea haetaan 20.6.2012 alkaen. Puoliso on osakkaana avoimessa yhtiössä. Hakemuksen liitteenä on vuoden 2011 elinkeinotoiminnan veroilmoitus, yhtymän osakasselvitys ja tuloslaskelma. Yhtiösopimuksen ja yhtymän osakasselvityksen mukaan 164 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 puolison osuus yhtymän tulosta on ½. Veroilmoituksen mukaan yhtiömiehille ei ole maksettu palkkaa. Osakasselvityksen mukaan puoliso on lisäksi nostanut yhtiöstä rahaa. Elinkeinotoiminnan tulos selviää veroilmoituksesta. Puolison osuus on siitä puolet. Yksityisottoja ei oteta työmarkkinatuen tarveharkinnassa tulona huomioon. Jos veroilmoitusta ei olisi käytettävissä, tulot arvioitaisiin tuloslaskelmasta eli tulona huomioitaisiin tilikauden voitto + verot. Puolison tulot otetaan huomioon 31.12.2012 saakka maksettavan työmarkkinatuen tarveharkinnassa. Osakeyhtiö Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi osakas, joka sijoittaa yhtiöön pääomapanoksen. Osakkaan tuloksi osakeyhtiöstä voidaan lukea vain osingot tai, jos hän työskentelee yhtiössä, myös palkka. Yksityisnostoja hän ei saa tehdä. Yhtiökokous päättää osinkojen maksamisesta tilikauden päättymistä seuraavan kuuden kuukauden aikana. Osakaslaina tarkoittaa osakeyhtiön osakkaalleen antamaa lainaa, jonka verottaja voi tietyissä tilanteissa katsoa osakkaan pääomatuloksi. Osakaslainaa ei huomioida tulona. Verotuksessa osakeyhtiö on yhteisö. Se on itsenäinen verovelvollinen, jonka tulosta ei jaeta osakkaille, vaan se verotetaan suoraan yhtiöltä. Osakeyhtiö tekee oman veroilmoituksen tuloistaan. Tiedot HEKY:n verotustiedoissa: • 12 osakeyhtiön osakas • palkkatulot • osinkotulot sekä ansio- että pääomatulona (ei julkinen) Osakeyhtiön osakkaan tulojen selvittämistä varten tarvitaan: • palkkatodistus yleensä edelliseltä täydeltä tilikaudelta • yhtiökokouksen pöytäkirjan ote jaetuista osingoista, jos henkilö on ilmoittanut osinkotuloja tai jos osinkotuloja näkyy HEKY:n verotustiedoissa. Osakeyhtiön veroilmoitusta tai tilinpäätösasiakirjoja ei pyydetä työttömyysturvan ratkaisemista varten. Verotusyhtymä Verotusyhtymä on kahden tai useamman henkilön muodostama yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on kiinteistön käyttö, viljely tai vuokraus. Verotusyhtymät eivät ole erillisiä verovelvollisia, vaan niiden tulot jaetaan osakkaille heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Verotusyhtymän osakkaina voivat olla esimerkiksi vanhemmat ja lapset tai sisarukset. Yhtymän tulos jaetaan osakkaille heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Asiakkaan itsensä verotusyhtymästä saama ansiotulo otetaan huomioon työmarkkinatuen sovittelussa. Asiakkaan saama pääomatulo otetaan huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa. Tarveharkinnassa huomioidaan asiakkaan puolison verotusyhtymästä saama ansio- ja pääomatulo siltä osin kuin on kyse asiakkaalle viimeistään 31.12.2012 tai sitä ennen maksettavasta työmarkkinatuesta. Tulot arvioidaan edellisen kokonaisen kalenterivuoden tietojen perusteella. Verotusyhtymän osakkaan tulojen selvittämistä varten tarvitaan: • yhtymäselvitys (=verolomake 36) Maa- tai metsätalousyhtymä 165 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Maatalous- tai metsäyhtymän osakkaan tulojen selvittämistä varten tarvitaan yhtymäselvityksen lisäksi • maatalouden veroilmoitus (verolomake 2) (maatalousyhtymä) tai • metsätalouden veroilmoitus (verolomake 2c) (metsätalousyhtymä). Kiinteistöyhtymä Kiinteistöyhtymän osakkaan tulojen selvittämistä varten tarvitaan yhtymäselvityksen lisäksi • selvitys vuokratuloista (verolomake 7). Metsäyhtymästä tai kiinteistöyhtymästä saatu metsätulo tai vuokratulo on pääomatuloa, joten se huomioidaan työmarkkinatuen tarveharkinnassa eikä sitä sovitella. Metsäyhtymästä saatuna metsätalouden tarveharkinnan tulona otetaan huomioon metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna metsän pinta-alalla. Jos yhtymän osakas tekee metsä- tai kiinteistöyhtymälle työtä, josta yhtymä maksaa hänelle palkkaa, otetaan tämä palkka kuitenkin sovittelussa huomioon. 1.8.5.2.3. Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin Elinkeinotoiminnan nettovarallisuus Pääomatulo Luovutusvoiton vaikutus pääomatulon laskennassa Ansiotulo Jako puolisoiden kesken Jako avoimen ja kommandiittiyhtiön osakkaiden kesken Tulojen arviointia varten elinkeinotoiminnan tulos jaetaan kuten verotuksessa ansio- ja pääomatuloihin. Jako koskee elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden ansiotuloa sekä ansiotuloa yhtymästä. Yrityksen tuloksesta erotetaan yritystoimintaan sijoitetun oman pääoman kohtuullinen tuotto. Tämä tapahtuu siten, että elinkeinotoiminnan edellisen vuoden nettovarallisuudelle (varat - velat) lasketaan 20 %:n vuotuinen tuotto. Yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi kuitenkin vaatia, että pääomatulon osuus lasketaan 20 %:n sijasta 10 %:n tuottona tai tuottoa ei tule lainkaan eli elinkeinotoiminnan tulos ko. vuodelle on kokonaan ansiotuloa (tuloverolaki 38 § 1 mom.). Vaatimus tehdään veroilmoituksessa. Elinkeinoyhtymän (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) osakkaat eivät voi tehdä edellä mainittua vaatimusta. Jaettavasta yritystulosta on pääomatuloa tuota tuottoa vastaava määrä. Loppuosa on ansiotuloa. Jos nettovarallisuutta ei ole eli velat ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin varat, ei pääomatuloja muodostu lainkaan. Elinkeinotoiminnan nettovarallisuus Saat elinkeinotoiminnan nettovarallisuuden selville vähentämällä yrityksen veronalaisista varoista vähennyskelpoiset velat. Vähennettäviä velkoja ovat vain elinkeinotoiminnan velat. Elinkeinotoiminnan varoihin luetaan rahoitusomaisuus, vaihto-omaisuus, käyttöomaisuus sekä sellaiset pitkävaikutteiset menot, joilla on varallisuusarvoa. Lisää ennen pääomatulon laskemista nettovarallisuuteen vielä 30 % niistä palkoista, jotka yritys on maksanut tilikautta edeltävän 12 166 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 kuukauden aikana. Yritystoiminnan nettovarallisuuden (varat – velat) ollessa negatiivinen voi pääomatulon laskennassa käytettävä nettovarallisuus muodostua viimeisten 12 kuukauden aikana maksettujen palkkojen 30 %:n palkkaosuudesta. Nettovarallisuus huomioidaan edellisen täyden tilikauden lopun tilanteen mukaan. Aloittavilla yrittäjillä nettovarallisuus huomioidaan kuitenkin saman tilikauden lopun tilanteen mukaan, koska mitään muuta tietoa nettovarallisuudesta ei ole käytettävissä. Löydät liikkeen- ja ammatinharjoittajan nettovarallisuuden verottajalta saaduista tiedoista HEKY:n kohdasta ’Verotustiedot’. Samasta paikasta löydät myös tiedon asiakkaan osuudesta elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta (0 – 100 %). Pääomatulo Laskiessasi pääomatuloa lisää edellisen tilikauden nettovarallisuuteen 30 % tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden ennakonpidätyksen alaisista elinkeinotoiminnan tai maatalouden palkoista. Yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja sekä maanviljelijä voi vaatia 20 %:n tai 10 %:n tuottoa sijoittamalleen pääomalle tai että tuottoa ei ole lainkaan (0 %). Vaatimus esitetään verolomakkeella. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat esittävät vaatimuksen verolomakkeella 5 ja maanviljelijät verolomakkeella 2. Jos verolomaketta ei ole jätetty, laske pääomatulo 20 %:n tuoton mukaan. Huomioi myös 12 kuukaudesta poikkeavan tilikauden pituus, koska kyseessä on vuotuinen tuotto. Esimerkiksi tilikausi 16 kk => pääomatulo = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus Esimerkki 1 pääomatulon laskennasta: Asiakas jää työttömäksi palkkatyöstä 1.6.2011 alkaen. Hän jatkaa sivutoimista yritystoimintaansa maataloudessa, jolloin työttömyysetuuden määrään vaikuttaa yritystoiminnasta saatu ansiotulojoka sovitellaan. Asiakas jättää veroilmoitusjäljennöksen koskien verovuotta 2010. Asiakkaan verotustieto-kyselystä vuodelle 2009 näet suoraan maatalouden nettovarallisuuden määrän 25 000 €, johon lisäät 30 % vuoden 2010 maatalouteen kohdistuvista palkkamenoista 3 000 € (vuoden 2010 palkkamenot maataloudessa 10 000 € x 30 %). Palkkamenot löytyvät maatalouden veroilmoituksen sivulta 2 kohdasta ’Palkkamenot’. Asiakas on ilmoittanut veroilmoituksen sivulla 4 vaatimuksen 10 %:n tuoton laskemisesta yritykseen sijoittamalleen omalle pääomalle. Nettovarallisuus 28 000 € saadaan laskemalla yhteen maatalouden nettovarallisuuden määrä vuodelta 2009 sekä 30 % maatalouteen kohdistuvista palkoista vuodelta 2010 (25 000 € + 3 000 € = 28 000 €). Pääomatulo on asiakkaan vaatimuksen mukaisesti 10 % maatalouden 28 000 euron nettovarallisuudesta eli 2 800 €. Luovutusvoiton vaikutus pääomatulon laskennassa Elinkeinotoiminnan pääomatulot, esim. korko- ja vuokratulot sisältyvät elinkeinotoiminnan tulokseen eikä niitä eroteta tuloksesta ennen jakoa ansio- ja pääomatuloihin. Kiinteistöjen ja arvopapereiden myyntivoitot käsitellään kuitenkin aina pääomatulona. Nettovarallisuudesta riippumatta pääomatuloksi katsotaan aina vähintään käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoittoja vastaava määrä (tuloverolaki 38 § 2 mom). Luovutusvoitto saattaa sisältyä esimerkiksi muihin tuottoihin tuloslaskelmassa. Samoin maatalousyrittäjän saamat soran yms. maa-ainesten myyntitulot katsotaan pääomatuloksi. Maatalouden varoihin kuuluvien arvopapereiden luovutusvoittojen määrät löydät Maatalouden veroilmoituksesta ja elinkeinon harjoittajalla käyttöomaisuusarvopapereiden ja -kiinteistöjen luovutusvoitotojen määrät löydät Liikkeen- tai ammatinharjoittajan veroilmoituksesta. Esimerkki 1 luovutusvoiton vaikutuksesta: Elinkeinotoiminnan jaettava yritystulo vuonna 2010 on 16 800 €. Nettovarallisuus edelliseltä vuodelta 2009 on 33 600 €. Verovuoden 2010 tulokseen sisältyy 167 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 käyttöomaisuudessa olleesta kiinteistöstä saatu luovutusvoitto 20 200 €. Yrittäjä haluaa pääomalle laskettavan tuoton 20 %:n mukaisena. Nettovarallisuuden perusteella laskennalliseksi pääomatulo-osuudeksi muodostuisi 20 % x 33 600 € = 6 720 €. Koska yrityksen tulokseen v. 2010 sisältyy 20 200 euroa pääomatuloksi katsottavaa luovutusvoittoa kiinteistön myynnistä, mikä on suurempi summa kuin pääomatuloksi katsottava nettovarallisuusosuus 6 720 € vuoden 2009 nettovarallisuudesta, katsotaan tällöin pääomatuloksi koko jaettava yritystulo eli 16 800 € ja ansiotulo-osuutta ei muodostu lainkaan. Esimerkki 2 luovutusvoiton vaikutuksesta Elinkeinotoiminnan jaettava yritystulo vuonna 2010 on 25 300 €. Nettovarallisuus on verotustietojen mukaan 50 500 euroa vuonna 2009. Verovuoden tulokseen sisältyy käyttöomaisuudessa olleista arvopapereista saatu luovutusvoitto 1 600 €. Yrittäjä haluaa pääomalle laskettavan tuoton 10 %:n mukaisesti. Tällöin nettovarallisuuden perusteella laskettavan pääomatulon osuudeksi muodostuisi 10 % x 50 500 € = 5 050 €. Luovutusvoitto 1600 € ei ylitä laskennallista pääomatulon osuutta 5 050 €. Siten pääomatulon osuus on 5 050 euroa. Kun pääomatulon osuus 5 050 € vähennetään yrityksen tuloksesta 25 300 €, saadaan ansiotulon osuudeksi 20 250 €. Ansiotulo Saat yrityksen ansiotulon vähentämällä jaettavasta yritystulosta pääomatulon osuuden: Elinkeinotoiminnan tulos – pääomatulo-osuus = ansiotulo-osuus (työtulo) Esimerkki 1: Vuoden 2010 yritystoiminnan tulos on 50 000 €. Vuoden 2009 nettovarallisuus on tilikauden päättyessä 100 000 € ja vuonna 2010 ei ole maksettu palkkoja, joita pitäisi lisätä nettovarallisuuden määrään. Yrittäjä haluaa pääomatulo-osuuden tuoton laskettavan 20 %:n mukaisesti. Pääomatuloa on siis 20 % x 100 000 € = 20 000 €. Ansiotulon määräksi saadaan tällöin 50 000 € – 20 000 € = 30 000 €. Jako puolisoiden kesken Jos puolisot yhdessä harjoittavat elinkeinotoimintaa, ansiotuloksi katsottu osa elinkeinotoiminnan tulosta jaetaan puolisoiden kesken heidän työpanostensa suhteessa. Puolisoiden työpanokset katsotaan yhtä suuriksi, jollei muuta selvitystä esitetä. Pääomatulo jaetaan puolisoiden kesken omistusosuuden mukaan (TVL 1535/1992 14 § 2 ja 3 mom). Jako puolisoiden kesken on mahdollista liikkeen- ja ammatinharjoittajilla sekä maatalousyrittäjillä. Liikkeen- ja ammatinharjoittajilla yritystulon jakaminen puolisoiden kesken löytyy Elinkeinotoiminnan veroilmoituslomakkeen sivulta 2. Lomakkeen kohdassa kysytään prosentteina yrittäjän ja hänen puolisonsa osuutta elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta sekä työskentelyn määrää yrityksessä. Maatalousyrittäjillä vastaava tieto löytyy Maatalouden veroilmoituslomakkeen sivulta 4. Maatiloilla, joilla on tapahtunut tuotantosuunnan muutos, on yleistä, että puolisot yhdessä omistavat maatilan ja pääomatuloa muodostuu kummallekin puolisoista, mutta ansiotulo kohdistuukin kokonaisuudessaan maatilalla työtä tekevälle puolisolle. Ammatinharjoittajan, liikkeenharjoittajan sekä maatalousyrittäjän ansio- ja pääomatuloosuuden laskeminen Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus) ………………… ……._________________ vähennetään pääomatulo-osuus (*………………… …....- _________________ Ansiotulo-osuus …………………………………………….….._________________, 168 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 josta hakijan osuus ___________% = TYÖTULO _________________ Pääomatulo-osuuden laskeminen Yrityksen nettovarallisuus, löytyy työtulotiedoista……… … ._________________ (edellisen tilikauden lopun tilanne) lisätään 30 % 12 kk:n palkoista………… ……….….+ _________________ (viimeisin tilikausi) Nettovarallisuus yhteensä ……………………………….. …. ._________________ jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 %/10 %/0%* (riippuu hakijan vaatimuksesta) = pääomatulo-osuus (* ._________________ Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska kyseessä on vuotuinen tuotto. Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus Jako avoimen ja kommandiittiyhtiön osakkaiden kesken Avoimen ja kommandiittiyhtiön osakkaan tulo-osuudesta on pääomatuloa määrä, joka vastaa 20 %:n vuotuista tuottoa osakkaan osuudelle elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta. Kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen osuus yhtiöön on hänen pääomapanoksensa määrä. Vähennä kommandiittiyhtiössä tuloksesta äänettömän yhtiömiehen voitto-osuus ennen kuin jaat tulosta vastuunalaisille yhtiömiehille. Laske voitto-osuus sen mukaisesti, mitä yhtiössä on sovittu tuotoksi äänettömän yhtiömiehen asettamalle panokselle. Kommandiittiyhtiöstä ja avoimesta yhtiöstä voi tulla ansiotuloa sekä yhtymän tuloksen perusteella ansiotulona yhtymästä että yhtiömiehille maksettuna palkkana. Huomioi yhtiömiehille maksetut palkat samalta kokonaiselta tilikaudelta kuin yhtymästä saatu ansiotulokin. Kommandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön ansio- ja pääomatulo-osuuden laskeminen Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus) ………………..……….__________________ vähennetään äänettömän yhtiöm. voitto-osuus…….......-__________________ Vastuunalaisten yhtiömiesten yritystulo ………………..……..__________________ vähennetään pääomatulo-osuus (*……....…..……….…..- __________________ Vastuunalaisten yhtiömiesten ansiotulo-osuus………...………__________________, josta hakijan osuus ___________% = TYÖTULO __________________ Pääomatulo-osuuden laskeminen Yrityksen nettovarallisuus (löytyy työtulotiedoista………….___________________ (edellisen tilikauden lopun tilanne) lisätään 30 % 12 kk:n palkoista………...………..…….+___________________ (viimeisin tilikausi) Nettovarallisuus yhteensä …………………………………….____________________ jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 % = pääomatulo-osuus (* ___________________ (* Jos ay/ky:ssä on useampi vastuunalainen yhtiömies, työtulotiedoissa näkyy jokaisen yhtiömiehen oma osuus niiden yhtymien elinkeinotoiminnan nettovaroista, joissa hän on osakas. Yhtiömiesten nettovarallisuudet on siis laskettava yhteen, jotta saadaan yrityksen nettovarallisuus. Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska kyseessä on vuotuinen tuotto. 169 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus. Esimerkki kommandiittiyhtiön tuloksen jakamisesta: Kommandiittiyhtiössä on kolme yhtiömiestä: vastuunalaiset yhtiömiehet A ja B sekä äänetön yhtiömies C. Yhtiön elinkeinotoiminnan tulos vuodelle 2010 on 33 600 € ja yhtiön nettovarallisuus edelliseltä tilikaudelta vuodelta 2009 on 16 800 €. A:n osuus yhtiön nettovarallisuudesta on 40 %, B:n osuus on 40 % ja C:n osuus on 20 %. C:n yhtiöön sijoittamalle panokselle 3 400 € on sovittu maksettavaksi 10 %:n voitto- osuus. Muilta osin yhtiön tulos on sovittu jaettavaksi tasan A:n ja B:n kesken. B työskentelee yrityksessä sivutoimisesti ja A päätoimisesti. A:lle maksetaan palkkaa 8 400 € vuodessa. Kaiken kaikkiaan yrityksestä on maksettu palkkoja vuoden 2009 päättyessä edeltäneiden 12 kuukauden aikana 15 000 €. Pääomatulon laskenta: Vuoden 2009 nettovarallisuus 16 800 € + 30 % tilikauden päättymistä edeltäneistä 12 kk:n palkoista (30 % x 15 000 €) 4 500 € = 21 300 €/v 20 % x 21 300 € = 4 260 € => KY:n pääomatulot yhteensä Ansiotulo-osuuden laskenta: KY:n tuloksesta 33 600 € vähennetään C:n 10 %:n voitto-osuus panokselle 340 € (10 % x 3 400 €) ja 20 % nettovarallisuudesta eli pääomatulo-osuus 4 260 € ja saadaan A:n ja B:n yhteenlasketuksi tuloksi 29 000 € (ansiotulo KY:stä) A:n yhtiöstä saama tulo: Ansiotulo: 50 % x 29 000 € + palkka 8 400 € = 22 900 €/ v Pääomatulo: 40 % 4 260 € = 1 704 €/v B:n yhtiöstä saama tulo: Ansiotulo: 50 % x 29 000 € = 14 500 €/v Pääomatulo: 40 % x 4 260 e = 1 704 €/v C:n yhtiöstä saama tulo: 10 %:n voitto-osuus panokselle 3 400 e eli 340 €/v Pääomatulo: 20 % x 4 260 e = 852 €/v 1.8.5.2.4. Elinkeinotoiminnan tulojen tarkistaminen Työmarkkinatuen sovitteluun ja tarveharkintaan vaikuttavat yritystulot tarkistetaan kerran vuodessa. Katso ohjeet tarkistamisesta kohdasta Muutokset yritystuloissa. 1.8.5.2.5. Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi Alkavakin yritystoiminta voi joskus olla työmäärältään niin vähäistä, että yritystoimintaa voidaan pitää sivutoimisena. Tällöin hakijan saama yritystoiminnan tulo otetaan huomioon sovittelussa. Tarveharkinnassa otetaan huomioon hakijan puolison saama yritystoiminnan tulo. 170 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos asiakas tai hänen puolisonsa on aloittava yrittäjä, hän ei voi toimittaa meille tietoja kokonaiselta tilikaudelta. Tulojen arviointi Aloittavan yrittäjän yritystoiminnan tulot arvioidaan aina YEL-/MYEL-vakuutuksen työtulon mukaisesti, jos yrittäjällä on YEL-/MYEL-vakuutus. Mikäli vakuutusta ei ole otettu, tulona otetaan huomioon starttiraha tai nuoren viljelijän aloitustuki. Jos yrittäjälle on myönnetty starttiraha ja hän tämän lisäksi toimittaa selvityksen nostamastaan palkasta, otetaan tulona huomioon sekä starttiraha että palkka. Starttiraha otetaan tulona huomioon niiltä kuukausilta, joilta se on myönnetty. Starttirahan päätyttyä yrittäjän tulo arvioidaan yleensä vähintään starttirahan aikaiselle tulotasolle, jollei yrittäjällä vielä ole YEL-/MYEL-tulotietoja tai veroilmoitusta/tilinpäätöstä. Jollei näitäkään tuloja ole, käytetään tulona ennakkoverolipun mukaista arviota. Viimesijaisesti tulona käytetään asiakkaan omaa arviota edellyttäen, että arviota on pidettävä uskottavana. Mikäli asiakas arvioi yrityksen toiminnan tappiolliseksi, tuloksi merkitään 0 euroa. Kun yrittäjä on jättänyt ensimmäisen veroilmoituksensa, käytetään tarveharkinnan tulona siitä eteenpäin veroilmoituksen tietoja. Tilikausi on kalenterivuosi Kun yrityksen tilikausi on kalenterivuosi, seuranta-ajankohta määräytyy veroilmoituksen viimeisen jättöpäivän mukaan. Veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on maatalousyrittäjillä helmikuun lopussa (päivä vaihtelee hiukan vuosittain, vuonna 2012 se on 29.2.) ja muilla yrittäjillä maaliskuun lopussa (päivä vaihtelee hiukan vuosittain, vuonna 2012 se on 2.4.). Merkitse seurantapäiväksi veroilmoituksen palauttamista edeltävän kuukauden puoliväli (15.2. tai 15.3.). Seurantalistaa käsitellessäsi lähetä asiakkaalle asiakaskirje TTL19 ja pyydä häntä toimittamaan Kelaan jäljennös jättämästään veroilmoituksesta (valittavissa lisätekstinä) määräajassa. Määräaika voi olla aikaisintaan veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä. Kun asiakas toimittaa veroilmoituskopion, tee tarkistus seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Jos toimitetuista selvityksistä käy ilmi, että tulot on arvioitu liian suuriksi, tee oikaisu takautuvasti myönnön alusta lukien. Jos tulot on arvioitu liian pieniksi, ei takautuvaa oikaisua asiakkaan vahingoksi tehdä. Jos asiakas toimittaa veroilmoituskopion Kelaan ennen seurantapäivää, tee tarkistus tietojen jättämistä seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Jos asiakas ei toimita pyydettyjä tuloselvityksiä määräajassa, lakkauta etuus seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Laita järjestelmään seurantatieto seuraavalle vuodelle. Tilikausi on muu kuin kalenterivuosi Kun yrityksen tilikausi on muu kuin kalenterivuosi, veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on neljän kuukauden kuluttuatilikauden päättymiskuukauden loppumisesta. Merkitse seurantapäiväksi neljänkuukauden täyttymistä edeltävän kuukauden puoliväli. Seurantalistaa käsitellessäsi lähetä asiakkaalle asiakaskirje TTL19 ja pyydä häntä toimittamaan Kelaan tuloslaskelma (valittavissa lisätekstinä) määräajassa. Määräaika voi olla aikaisintaan neljän kuukauden kuluttuatilikauden päättymisestä. Kun asiakas toimittaa tuloslaskelman, tee tarkistus seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Jos toimitetuista selvityksistä käy ilmi, että tulot on arvioitu liian suuriksi, tee oikaisu takautuvasti myönnön alusta lukien. Jos tulot on arvioitu liian pieniksi, ei takautuvaa oikaisua asiakkaan vahingoksi tehdä. 171 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos asiakas toimittaa tuloslaskelman Kelaan ennen seurantapäivää, tee tarkistus tietojen jättämistä seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Jos asiakas ei toimita pyydettyjä tuloselvityksiä määräajassa, lakkauta etuus seuraavasta maksamattomasta maksuerästä lukien. Laita järjestelmään seurantatieto seuraavalle vuodelle. 1.8.5.2.6. Uusi hakemus ja yrittäjä Kun työttömyysetuutta haetaan ensimmäistä kertaa, ja yrittäjän tulot tulee selvittää sovittelua tai tarveharkintaa varten, pyydä asiakasta toimittamaan ajankohdasta riippuen tuorein tieto, joka on joko verotuspäätös, asiakkaan jättämä veroilmoitus tai tilinpäätös. Jos asiakas tulee hakijaksi esimerkiksi marraskuussa, käytetään viimeisen vahvistetun verotuksen tietoja. Pyydä asiakasta tällöin toimittamaan verotuspäätös. Jos edellisen vuoden verotustiedot näkyvät jo HEKY:n verotustiedoissa, ei verotuspäätöstä tarvitse pyytää. Jos asiakas tulee hakijaksi toukokuussa, on viimeisin veroilmoitus tuoreempi kuin verotuspäätös. Puolison tulot tulee selvittää enää ainoastaan siltä osin kuin työmarkkinatukea maksetaan ajalta 31.12.2012 tai sitä ennen. Verotustietoja voidaan käyttää ainoastaan siihen saakka, että asiakas on jättänyt uuden veroilmoituksen. Aseta seurantapäivä veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää edeltävän kuukauden puoliväliin. Tee tarkistus veroilmoituksen tietojen perusteella. 1.8.5.3. Maatalouden tulot Maatalouden harjoittaja ei ole kirjanpitovelvollinen, joten tuloslaskelmaa tai tasetta ei ole. Hänen on pidettävä kuitenkin kirjaa tuloistaan ja menoistaan. Maatalousyrittäjää verotetaan luonnollisena henkilönä. Maataloudessa tilikausi on aina kalenterivuosi. Maatalousyrittäjä ei voi maksaa palkkaa itselleen eikä puolisolleen. Jos puolisot yhdessä harjoittavat maataloutta, jaetaan maatalouden tulos puolisoiden kesken omistusosuuden ja työpanoksen mukaan. Maataloudesta saatu bruttotulo muodostuu tuotteiden markkinahintaperusteisesta myyntitulosta sekä erikseen maksettavista tuista. Tuet riippuvat tilan tuotantosuunnasta. Kaikki maatalouteen kohdistuvat tuet ovat verotettavaa tuloa ja ne sisältyvät siten maatalouden verotettuun tulokseen. Maataloustulon huomioon ottaminen Etuudensaajan oma maatalouden ansiotulo-osuus otetaan huomioon sovitellun työmarkkinatuen määrässä. Puolison saama maatalouden ansiotulo otetaan huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa vain jos työmarkkinatukea maksetaan ajalta 31.12.2012 ja sitä ennen. Tällöin maatalouden puhdas pääomatulo otetaan tarveharkinnassa huomioon sekä etuudensaajan omana että hänen puolisonsa tulona. Maatalouden puhdas pääomatulo otetaan ajalta 1.1.2013 ja sen jälkeen maksettavan työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon vain siltä osin kuin se on etuudensaajan omaa tuloa. 172 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Yritystulojen jakamisesta ansio- ja pääomatuloihin kerrotaan lisää kappaleessa Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin. Maatalouden tulot arvioidaan käyttäen hyväksi veroilmoitustietoja. Maatalousyrittäjän on tehtävä veroilmoitus (verolomake 2) yleensä helmikuun loppuun mennessä (29.2.2012). Ks. taulukko pyydettävistä selvityksistä Tuloksi huomioidaan maataloustoiminnan tulos verolomakkeen 1. sivulla olevasta kohdasta Maatalouden tulos tai Maatalouden tappio. Kohta sisältää verolomakkeella esitetyt lisäykset ja vähennykset. Osinkojen ja osuuspääoman korkojen verovapaa osa täytyy kuitenkin lisätä edellä mainittuun summaan. Aloittavan maatalousyrittäjän maatalouden tulot arvioidaan aina MYEL-vakuutuksen työtulon mukaisesti, jos yrittäjällä on MYEL-vakuutus. Mikäli vakuutusta ei ole otettu, tulona otetaan huomioon starttiraha tai nuoren viljelijän aloitustuki. Jollei näitäkään tuloja ole, käytetään tulona ennakkoverolipun mukaista arviota. Viimesijaisesti tulona käytetään asiakkaan omaa arviota edellyttäen, että arviota on pidettävä uskottavana. Mikäli asiakas arvioi yrityksen toiminnan tappiolliseksi, tuloksi merkitään 0 euroa. Kun maatalousyrittäjä on jättänyt ensimmäisen veroilmoituksensa, käytetään tulona siitä eteenpäin veroilmoituksen tietoja. Lue lisää kappaleesta Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi. Sukupolvenvaihdostilanteissa ja maatalouden tuotantosuunnan muuttuessa tulo arvioidaan samoin kuin aloittavan yrittäjän kohdalla. Tilanteessa, jossa maatalouden tuotantosuuntaa on kokonaan muutettu viimeksi vahvistetun verotuksen jälkeen, voidaan tulona kuitenkin käyttää yrittäjän omaa arviota, jos se on katsottava kohtuullisemmaksi kuin MYEL-vakuutuksen käyttäminen. Kun maatalousyrittäjä hakee työttömyysetuutta ensimmäistä kertaa, pyydä asiakasta toimittamaan ajankohdasta riippuen joko verotuspäätös tai asiakkaan jättämä veroilmoitus. Jos asiakas tulee hakijaksi esimerkiksi marraskuussa, käytetään viimeisen vahvistetun verotuksen tietoja. Pyydä asiakasta tällöin toimittamaan verotuspäätös erittelyosineen. Jos edellisen vuoden verotustiedot näkyvät jo HEKY:n verotustiedoissa, ei verotuspäätöstä tarvitse pyytää. Jos asiakas tulee hakijaksi toukokuussa, on viimeisin veroilmoitus tuoreempi kuin verotuspäätös. Verotustietoja voidaan käyttää ainoastaan siihen saakka, että asiakas on jättänyt uuden veroilmoituksen. Aseta seurantapäivä veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää edeltävän kuukauden puoliväliin. Tee tarkistus veroilmoituksen tietojen perusteella. Maatalouden tulot tarkistetaan kerran vuodessa veroilmoitustietoja hyväksi käyttäen. Lue lisää tarkistamisesta kappaleesta Muutokset yritystuloissa. Maataloutta harjoittavaa kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena eikä sen tuloa ja varallisuutta jaeta verotuksessa osakkaiden kesken. Osakkaan kuolinpesästä saamat tulot voivat kuitenkin tulla otetuksi huomioon. Lue lisää kappaleesta Kuolinpesä ja perintö. Porotalouden tulot Porotalouden tulot voidaan ottaa huomioon joko veroilmoituksesta tai verotuspäätöksestä samalla tavalla kuin maatalouden tulot taikka paliskunnan antaman porojen lukumäärätodistuksen perusteella. Poronhoitovuosi päättyy 31.5. ja silloin poronomistaja saa paliskunnalta todistuksen porojen määrästä (=lukuporot). Tämä lukuporojen määrä kerrotaan valtioneuvoston porotaloudesta saatujen tulojen verotuksessa noudatettavista tuottoperusteista vuosittain antaman asetuksen mukaisella tuottoperusteella(1.1.2012 alkaen VnA 1146/2011) (lukuporot x lukuporon tuotto). Lisäksi tulona otetaan huomioon paliskunnan mahdollisesti maksamat palkat. 173 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.8.5.4. Metsätalouden tulot Työmarkkinatuen saajan saama metsätalouden tulo otetaan huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa. Metsätalouden tulo lasketaan tarveharkinnan tuloksi metsän keskimääräisen tuoton mukaan. Puolison saama metsätalouden tulo otetaan huomioon vain siltä osin kuin etuudensaajan työmarkkinatuki kohdistuu aikaan 31.12.2012 tai sitä ennen. Metsätalouden tulo arvioidaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 7 §:n 3 momentin mukaan vahvistetun keskimääräisen tuoton perusteella. Keskimääräinen tuotto vahvistetaan kuntakohtaisesti. Tulo lasketaan kertomalla keskimääräinen tuotto metsän pintaalalla. Metsän pinta-ala ja sijaintikunta saadaan verotustietojen kyselystä, HEKY / Verottajalta saadut tiedot. Kuukausituloksi tuottoarvio muutetaan jakamalla arvio kahdellatoista. Verohallinto vahvistaa vuosittain keskimääräiset tuotot. Löydä verohallinnon päätöksen ohjeen oikeasta palstasta. Esimerkki 1: Asiakas omistaa 30 hehtaarin metsäpalstan Orivedellä. Tulona huomioidaan metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto/ha kerrottuna metsän pinta-alalla. Metsän pinta-ala saadaan asiakkaan verotustiedoista ja metsän keskimääräinen tuotto saadaan verohallinnon päätöksestä. Verotustiedoissa voi näkyä metsätalouden pääomatuloa, mikäli asiakas on kyseisenä verovuonna myynyt puuta. Tätä tietoa ei kuitenkaan koskaan käytetä tarveharkintatuloa huomioitaessa. Metsätalouden tulo vuonna 2011 = 30 ha * 121,81 e/ha = 3645,30 e/ v. Tämä summa jaetaan 12 kuukaudelle, jolloin metsätalouden tuloksi saadaan 304,53 e/kk, joka huomioidaan kokonaan pääomatulona. Yhteismetsän osakkaiden yhteismetsästä saamaa metsän tuottoa ei oteta tarveharkinnan tulona huomioon. Puun myynnistä ei arvioida tuloa etuudensaajalle eikä hänen puolisolleen. Hankintatyö Hankintatyöllä tarkoitetaan hankintakaupan tai käteiskaupan yhteydessä metsätalouden harjoittajan tekemää puutavaran valmistus- ja kuljetustyötä oman maatilan metsässä. Hankintatyön tekijä voi olla myös puoliso tai kotona asuva vähintään, 14-vuotias lapsi. Hankintatyön arvoksi katsotaan määrä, joka vastaavasta työstä olisi maksettava palkatulle henkilölle. Hankintatyön arvo lasketaan puutavaralajeittain koko valmistetulle ja kuljetetulle puumäärälle. Laskentaperusteena käytetään paikkakunnalla maksettuja metsäalan työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Muun selvityksen puuttuessa voidaan työn arvon laskennassa käyttää taksoja, jotka on mainittu Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa (kohta 4.1.15). Hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuutiometriin asti. Veronalainen osuus jaetaan työn tehneiden henkilöiden ansiotuloksi työpanosten suhteessa. Veronalainen arvo saadaan kertomalla hankintatyön arvo kertoimella. 174 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 valmistettu/kuljetettu m3 – 125 m3 Kerroin = --------------------------------------------valmistettu/kuljetettu m3 Hankintatyön arvo otetaan huomioon sovittelussa verollisilta osin (yli 125 m3). Puolison tekemän hankintatyön arvo otetaan huomioon verollisilta osin (yli 125 m3) työmarkkinatuen tarveharkinnassa, jos tulo on jatkuvaa. Satunnaista tuloa ei huomioida. Hankintatyön arvo otetaan sovittelussa tai tarveharkinnassa huomioon, jos asiakas ilmoittaa hankintatyön tekemisestä tai se saadaan muuten selville. Metsää omistavalta asiakkaalta ei kuitenkaan tarvitse lähteä selvittämään, onko hän tehnyt hankintatyötä, jollei työnteko tule Kelan tietoon muuta kautta. 1.8.5.5. Osinkotulot Työttömyysturvassa osinkotulona voidaan ottaa huomioon sekä pörssiyhtiöiden että muiden yhtiöiden maksamat osingot, veronalaiset ja verottomat. Työmarkkinatuen sovittelussa tulona otetaan huomioon muun kuin pörssiyhtiön jakaman osinkotulon ansiotulo-osuus (sekä verovapaa että verollinen). Jos yhtiö on aikaisempina vuosina jakanut osinkoa, voidaan osingon ansiotulo arvioida käyttäen hyväksi verotuksessa todettua osinkotulon ansiotuloa. Osinkotulot sovitellaan vain silloin, kun hakija on tai on ollut yhtiössä työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettu yrittäjä. Pelkkä omistaminen ei tee henkilöä yrittäjäksi eikä tuo häntä sovittelun piiriin, vaan henkilön on siis aina työskenneltävä/oltava työskennellyt osinkoa jakavassa yhtiössä. Esimerkki 1 A oli omistanut 14,07 % X Oy:n osakkeista ja hänellä oli sen takia työttömyysaikanaan osinko-tuloja. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n saamia osinkotuloja ei sovitella yritystoiminnan tuloina, koska häntä ei voitu pitää työttömyysturvalaissa määriteltynä yritystoimintaa harjoittavana henkilönä. (VAKO 5851/2000/1929) Työmarkkinatuen saajan saaman osinkotulon pääomatulo-osuus otetaan huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa. Osinkotuloja ei kuitenkaan oteta huomioon tarveharkinnassa, jos niiden yhteismäärä (henkilöä kohti) on 10 euroa kuukaudessa tai sitä vähemmän. Osinkotulon arvioiminen Pörssiyhtiön jakama osinko on kokonaisuudessaan pääomatuloa. Sen jakamasta osingosta on veronalaista pääomatuloa 70 % ja verovapaata 30 %. Muun kuin pörssiyhtiön jakama osinko jaetaan verotuksessa pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin. Osingosta katsotaan pääomatuloksi määrä, joka vastaa yhdeksää (9) prosenttia osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta. Ylimenevä osa on ansiotuloa. Pääomatuloosuus on 60 000 euroon saakka verovapaata ja ylimenevästä osasta 70 % veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa. Ansiotulo-osuudesta on veronalaista 70 % ja verovapaata 30 %. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden 175 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 taseen perusteella. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan siten, että yhtiön nettovarallisuus (varat – velat) jaetaan osakkeiden lukumäärällä. EU-maassa ja sellaisessa maassa, jolla on Suomen kanssa verosopimus, sijaitsevan yhtiön jakama osinko on veronalaista ja verovapaata tuloa edellä kerrotulla tavalla. Muussa maassa sijaitsevan yhtiön maksama osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa. Osinkotulon määrän pörssiyhtiön ja muiden yhtiöiden osakkeista saat siten, että kerrot osakkeiden lukumäärän osaketta kohti maksetun osingon määrällä. Käytä osingon määränä viimeisimmän yhtiökokouksen yksittäiselle osakkeelle vahvistamaa määrää. Pörssiyhtiön osingon suuruuden osaketta kohti voit selvittää Kauppalehden Pörssikurssit-tietoja. Jos arvioit osinkotulon henkilön pankkitilille tulleen osingon määrän perusteella, käytä bruttomäärää. Jollei bruttomäärä selviä tiliotteelta, lisää pörssiyhtiön maksamaan osinkoon ennakonpidätyksen määrä, joka on vuodesta 2012 alkaen 21/79 (vuodesta 2006 alkaen 19/81) tilille maksetusta osingon määrästä. Muiden yhtiöiden osingoista ei tehdä ennakonpidätystä, joten tilille maksetut osingot otetaan tuloksi sellaisenaan. EU- ja verosopimusmaista saadut osingot otetaan tuloksi bruttotulona, ja veroprosenttina käytetään aina 15 prosenttia. Siten pankkitilille tulleeseen osinkotuloon lisätään 15/85 tilille tulleesta osingon määrästä. Jos HEKY:n verotustiedoissa näkyy, että asiakkaalla on osinkotuloa, kysy onko osinkotulon määrä edelleen samansuuruinen. Jos asiakas ilmoittaa, että tilanne ei ole muuttunut, voit käyttää HEKY:llä näkyvää osinkotulon määrää. Jos tulojen määrä on muuttunut, pyydä asiakasta toimittamaan selvitys osinkotulon nykyisestä määrästä. Selvitys voi olla esimerkiksi pankin verotusta varten antama todistus edellisenä vuonna maksetusta osingosta. Jos asiakas kertoo osakkeiden nykyisen määrän, voidaan osinkotulojen määrä laskea Kelassa käyttämällä Kauppalehden Pörssikurssit-tietoja, josta ilmenee yrityksen maksamien osinkojen määrä. Työttömyysturvassa osinkotulona voidaan ottaa huomioon sekä pörssiyhtiöiden että muiden yhtiöiden maksamat osingot, veronalaiset ja verottomat. Työmarkkinatuen sovittelussa tulona otetaan huomioon muun kuin pörssiyhtiön jakaman osinkotulon ansiotulo-osuus (sekä verovapaa että verollinen). Jos yhtiö on aikaisempina vuosina jakanut osinkoa, voidaan osingon ansiotulo arvioida käyttäen hyväksi verotuksessa todettua osinkotulon ansiotuloa. Osinkotulot sovitellaan vain silloin, kun hakija on tai on ollut yhtiössä työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettu yrittäjä. Pelkkä omistaminen ei tee henkilöä yrittäjäksi eikä tuo häntä sovittelun piiriin, vaan henkilön on siis aina työskenneltävä/oltava työskennellyt osinkoa jakavassa yhtiössä. Esimerkki 2 A oli omistanut 14,07 % X Oy:n osakkeista ja hänellä oli sen takia työttömyysaikanaan osinkotuloja. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n saamia osinkotuloja ei sovitella yritystoiminnan tuloina, koska häntä ei voitu pitää työttömyysturvalaissa määriteltynä yritystoimintaa harjoittavana henkilönä. (VAKO 5851/2000/1929). Työmarkkinatuen saajan saama osinkotulon pääomatulo-osuus otetaan huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa. Osinkotuloja ei kuitenkaan oteta huomioon tarveharkinnassa, jos niiden yhteismäärä (henkilöä kohti) on 10 euroa kuukaudessa tai sitä vähemmän. Osinkotulojen huomioiminen sovittelussa Muun kuin pörssiyhtiön jakama osinko jaetaan verotuksessa pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin. Sovittelussa otetaan huomioon ainoastaan osinkojen ansiotulo-osuus. 176 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Yhtiön maksamasta osingosta katsotaan pääomatuloksi määrä, joka vastaa kahdeksaa (8) prosenttia osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tämän ylimenevä osa on ansiotuloa. Jos yhtiö jakaa osinkona enemmän kuin 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta laskettuna, 8 %:n ylittävästä osingosta 75 % on veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa. Osinkotulon sovittelussa otetaan huomioon ansiotulo-osuus sekä verovapaa että verollinen osa. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseenperusteella. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan siten, että yhtiön nettovarallisuus (varat – velat) jaetaan osakkeiden lukumäärällä. Ansio-osuuden selvittämiseksi on laskettava osakkeiden matemaattinen arvo ja matemaattista arvoa on sitten verrattava yhtiön maksaman osingon määrään. Jos osinkotulojen määrä on vähemmän kuin osakkeiden matemaattinen arvo kerrottuna kahdeksalla prosentilla, saatu osinko voidaan katsoa pääomatuloksi eikä sitä tällöin huomioida sovittelussa. Esimerkki 3 A on työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettu yrittäjä ja työskentelee yhtiössä B Oy. A on saanut soviteltavaa osinkotuloa 10 500 euroa. Hän on omistanut kaikki B Oy:n 100:sta osakkeesta. B Oy:n nettovarallisuus (eli päättyneen tilikauden taseen varat – velat) on ollut 150 000 euroa. Osakekohtainen matemaattinen arvo on tällöin ollut 150 000 euroa/100 kpl = 1 500 euroa. Sovitteluun vaikuttamatonta pääomatuloa on se määrä, joka vastaa 8 prosenttia osingonsaajan osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tämän ylimenevä osa on ansiotuloa. Osakekohtaisesti pääomatuloa on siis ollut 1 500 euroa x 8 % =120 euroa. Koska A omistaa kaikki osinkoa jakavan yrityksen osakkeet, pääomatulo-osuus on ollut 100 % x 120 euroa/osake = 12 000 euroa. B Oy on jakanut osinkoa 10 500. Osakkeiden sovitteluun vaikuttava ansiotuloosuus on siis 10 500 euroa – 12 000 euroa = 0 euroa. Näin ollen kaikki A:n saama osinkotulo on siis ollut pääomatuloa eikä soviteltavaa ansiotulo-osuutta ole ollut lainkaan. EU-maassa ja sellaisessa maassa, jolla on Suomen kanssa verosopimus, sijaitsevan yhtiön jakama osinko on veronalaista ja verovapaata tuloa edellä kerrotulla tavalla. Muussa maassa sijaitsevan yhtiön maksama osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa. Jos HEKY:n verotustiedoissa näkyy, että asiakkaalla on osinkotuloa, kysy onko osinkotulon määrä edelleen samansuuruinen. Jos asiakas ilmoittaa, että tilanne ei ole muuttunut, voit käyttää HEKY:llä näkyvää osinkotulon määrää. Jos tulojen määrä on muuttunut, pyydä asiakasta toimittamaan selvitys osinkotulon nykyisestä määrästä. Selvitys voi olla esimerkiksi pankin verotusta varten antama todistus edellisenä vuonna maksetusta osingosta. 1.8.5.6. Talletusten korot Korkotulo katsotaan aina pääomatuloksi. Korkotuloja arvioitaessa talletusten määrästä vähennetään käyttövaroina 2 000 euroa. Käyttövaravähennys tehdään jokaisen perheen- tai ruokakunnan jäsenen taikka avio- tai avopuolisoiden omista talletuksista erikseen. Talletusten korkotulot eivät näy verotuksessa. Pyydä asiakkaalta tarvittaessa esimerkiksi tiliote, jossa 177 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 korkotulot näkyvät. Jos riittäviä tai luotettavia tietoja ei saada hakijalta, voidaan talletuksia yms. selvittää rahalaitoksilta. Työmarkkinatuen saajan tai hänen puolisonsa saama talletusten korkotulo otetaan huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa. 1.8.5.7. Korkotulot Työmarkkinatuen saajan tai hänen puolisonsa saamat muut korkotulot otetaan huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa. Tällaista korkotuloa asiakkaalla voi olla esimerkiksi sijoitusrahasto-osuuksista. Sijoitusrahastoosuuden tuotto-osuudelle maksettava voitto-osuus (korko) on veronalaista pääomatuloa ja otetaan tulona huomioon, ellei kysymyksessä ole äskettäin hankittu rahasto-osuus, jonka voitto-osuutta ei vielä voida laskea. Kasvuosuudelle tulevaa voitto-osuutta ei lueta tuloksi, koska se liitetään vuosittain rahaston pääomaan. Tuotto-osuuksien osalta tuotto (eli korko) maksetaan vuosittain ja se huomioidaan pääomatulona. Korko otetaan huomioon bruttomääräisenä. Esimerkki 1: Asiakkaalle ollaan myöntämässä tarveharkintaista työmarkkinatukea kesäkuussa 2011. Asiakas ilmoittaa, että hänellä on sijoitusrahasto-osuuksia. Vuoden 2009 verottajalta saaduissa tiedoissa on sijoitusrahasto-osuudet näkyvät näin: Varallisuus omistusosuuden mukaan Sijoitusrahastot Rahaston nimi................. NORDEA VAKAA TUOTTO KASVU Osuuden lukumäärä (kpl)....... 216,567100 Rahaston nimi................. OP-PIRKKA A-OSUUDET Osuuden lukumäärä (kpl)....... 128,039000 Verottajalta saaduissa tiedoissa asiakkaalla ei ole pääomatuloa. Mikäli asiakkaalle olisi maksettu vuonna 2009 korkotuloa sijoitusrahasto-osuuksista, tämän voitto-osuuden vuosimäärä näkyisi omalla rivillään pääomatulojen alla sijoitusrahasto-osuuden korkona. Asiakkaalta tiedustellaan, onko hänelle maksettu korkoa sijoitusrahasto-osuuksista vuonna 2010. Mikäli tässä tapauksessa asiakkaan verotustiedoissa olisi ollut sijoitusrahasto-osuuden korkoa, olisi tätä bruttomäärää voitu käyttää sellaisenaan, jos asiakkaan omistusosuudet ovat ennallaan. Säästöhenkivakuutuksen tuottoa ei lueta tuloksi, koska se lisätään vuosittain pääomaan. 1.8.5.8. Vuokratulot Huoneen- ja maanvuokratulo otetaan työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon pääomatulona. 178 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Työmarkkinatuen saajan tai hänen puolisonsa huoneenvuokratulosta vähennetään sen hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot, esimerkiksi yhtiövastike, kunnossapitokustannukset, lämpö-, sähkö-, vesi- tai vakuutusmaksut. Korjauskulut voidaan vähentää jaksottamalla ne 12 kuukaudelle kulujen syntyhetkestä eteenpäin. Jos vuokratulon hankinnasta aiheutuneita kuluja ei tiedetä, vähennykset voidaan tehdä vuokratulosta kaavamaisesti, jolloin • omakotitalon tai kiinteistön tulonhankkimiskuluina voidaan vähentää 25 % kokonaisvuokrasta tai, jos vuokraan sisältyy lämpö, 50 % • osakehuoneiston tulonhankkimiskuluina vähennetään yhtiövastike ja 10 % kokonaisvuokrasta • maanvuokrauksesta (esim. koko pelto) tulonhankkimiskuluina vähennetään 10 % kokonaisvuokrasta. Työmarkkinatuen tarveharkinnassa vähennetään lisäksi tulonhankkimisvelan korot. Vuokratulojen selvittämiseksi pyydä asiakkaalta kopio vuokrasopimuksesta sekä selvitykset menoista. 1.8.5.9. Kuolinpesä ja perintö Koska henkilö omistamalla omaisuudella ei ole vaikutusta työttömyysetuuden määrään, ei henkilön osuutta jakamattomassa kuolinpesässä oteta työttömyysetuuden määrää laskettaessa huomioon. Kuolinpesästä mahdollisesti saatu tuotto voi kuitenkin vaikuttaa työmarkkinatuen määrään tarveharkinnan tulona. Lisäksi kuolinpesältä saatu tulo voidaan tietyin edellytyksin sovitella. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen (yleistestamentti) saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Jos ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja (perintökaari 18 luku 1 §). Avoliitossa vainajan kanssa asunut henkilö ei ole kuolinpesän osakas, ellei hän ole yleistestamentin saaja. Yleistestamentti tarkoittaa, että testamentilla ei ole määrätty testamentin saajalle tiettyä esinettä yms., vaan testamentin saajan asema on sama kuin muidenkin perillisten ja hän perii esim. 1/3 omaisuudesta. Erityistestamentin saaja eli tietyn omaisuuden (esim. tietty esine tai määrätty summa rahaa) testamentilla perivä henkilö ei ole kuolinpesän osakas. Perukirjasta näet, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Perunkirjoitus on pääsääntöisesti toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (perintökaari 20 luku 1 §). Perukirja on annettava kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta verohallinnolle (perintö- ja lahjaverolaki 29 §). Työmarkkinatuen tarveharkinta Jakamattomasta kuolinpesästä saatu tuotto, esimerkiksi korko- tai vuokratulot, otetaan työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon pääomatulona. Tarveharkinnassa otetaan huomioon vain hakijan saama kuolinpesän tuotto, jos työmarkkinatuki kohdistuu aikaan 1.1.2013 tai sen jälkeen. Jos hakijalle maksettava työmarkkinatuki kohdistuu aikaan 31.12.2012 tai sitä ennen, otetaan huomioon myös puolison saama kuolinpesän tuotto, jolloin puolison osalta tarveharkinnassa huomioidaan myös pesästä mahdollisesti saatu ansiotulo, esimerkiksi pesän maksama palkka. Jos jakamattoman kuolinpesän osakkaana on leski, on leskellä hallintaoikeus kuolinpesän omaisuuteen ja oikeus saada omaisuuden tuotto. Kuolinpesän tuotto huomioidaan 179 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 tarveharkinnassa tällöin lesken tulona, eikä perillisille lasketa tarveharkinnassa huomioitavaa pääomatuloa pesästä. Lesken hallintaoikeus päättyy, jos perillinen tai testamentin saaja vaatii pesän jakoa. Hallintaoikeus ei koske avopuolisoa. Jos kuolinpesässä ei ole leskeä, jaetaan kuolinpesästä tuleva omaisuuden tuotto osakkaiden tuloksi jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Jos hakemuksesta tai muutoin ilmenee, että työmarkkinatuen hakijalla (tai ajalta 31.12.2012 tai sitä ennen maksettavan työmarkkinatuen osalta hänen puolisollaan) on kuolinpesäosuus, pyydä hakijaa toimittamaan kopio perukirjasta, kuolinpesän veroilmoitus ja/tai muut mahdolliset selvitykset kuolinpesän omaisuuden tuotosta (esim. vuokratulosta). Työmarkkinatuen sovittelu Jakamattomasta kuolinpesästä saatu tulo otetaan huomioon työmarkkinatuen sovittelussa osakkaan tulona vain silloin, kun osakas tekee pesälle työtä, josta pesä maksaa hänelle palkkaa. Kuolinpesän verotus Kuolinpesää verotetaan yleensä erillisenä verovelvollisena, jolloin sen tuloa ja varallisuutta ei jaeta osakkaiden tulona ja varallisuutena verotettavaksi. Elinkeinotoimintaa harjoittavaa kotimaista kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena vain kolmelta perittävän kuolinvuotta seuraavalta vuodelta ja sen jälkeen kuten avoimia tai kommandiittiyhtiöitä. Kuolinpesän erillinen verovelvollisuus päättyy, kun kuolinpesä lopullisesti jaetaan. Perintö Tuloasetuksen 3 luvun 12 §:n mukaan työmarkkinatuen tarveharkinnassa ei oteta huomioon satunnaisia tuloja. Henkilön saamaa perintöä pidetään tällaisena satunnaisena tulona, eikä sitä siten huomioida perinnön saajan omassa tai puolison tarveharkinnassa. Jos perintönä saatu omaisuus kerryttää tuottoa (esim. korko-, vuokra- tai osinkotuloja), otetaan nämä huomioon tarveharkinnassa pääomatulona normaaliin tapaan. 1.8.5.10. Sosiaalietuudet Sosiaalietuudet otetaan työmarkkinatuessa tulona huomioon, ei kuitenkaan etuoikeutettuja tuloja. Vähennettävät sosiaalietuudet Sosiaalietuuden muuntaminen kuukausituloksi Työmarkkinatukeen vaikuttava sosiaalietuus, jota maksetaan viideltä päivältä viikossa, muunnetaan kuukausimääräiseksi kertomalla sosiaalietuuden päiväkohtainen määrä 21,5:llä. Työmarkkinatukeen vaikuttava sosiaalietuus, jota maksetaan kuudelta päivältä viikossa muunnetaan kuukausimääräiseksi kertomalla päiväkohtainen määrä 25:llä. 180 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Työmarkkinatukeen vaikuttava eläke tai muu etuus muunnetaan kuukausimääräiseksi kertomalla eläkkeen päiväkohtainen määrä 30:llä. 1.8.5.11. Muut työmarkkinatuen määrässä huomioon otettavat tulot Työmarkkinatuen tarveharkinnassa otetaan huomioon työmarkkinatuen saajan omat tulot. Avio- tai avopuolison tulot otetaan huomioon tarveharkinnassa, jos työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012 tai sitä edeltävään aikaan. Koska tuen saajan työttömyysaikaiset ansiotulot sovitellaan TTL 1290/2002 4 luku mukaisesti, tarveharkinnassa huomioon otettavia omia tuloja ovat lähinnä pääomatulot. Puolison tulojen osalta tarveharkinnassa otetaan huomioon sekä ansio- että muut tulot. Tarveharkinnassa huomioidaan kaikki tulot niiden lähteestä tai veronalaisuudesta riippumatta, lukuun ottamatta erikseen etuoikeutetuiksi säädettyjä tuloja. Tarveharkinnassa otetaan huomioon siis myös verovapaa tulot. Esimerkkejä siitä, kuinka eri tulot huomioidaan tarveharkinnassa: Apurahat Työttömyysetuuden hakijalle maksetut apurahat otetaan tarveharkinnassa huomioon siltä osin kuin niitä ei sovitella. Apurahat otetaan tarveharkinnassa huomioon vaikka ne olisivat verovapaita. Myös puolisolle myönnetyt apurahat otetaan tarveharkinnassa huomioon. Jos apuraha on kuitenkin tarkoitettu kustannusten korvaamiseen (esim. taideteoksen materiaalikuluihin), sitä ei huomioida tulona. Bonukset ja muut tulokseen perustuvat palkkiot Hakijalle itselleen maksettavat bonukset, tantieemit, tuotantopalkkiot ja muut tulokseen perustuvat palkkiot sovitellaan, joten tarveharkinnassa voidaan huomioida vain hakijan puolisolle maksetut erät. Jos kyseessä on kertaluonteinen suoritus, ei sitä oteta tarveharkinnassa huomioon. Jos bonuksia tms. palkkioita maksetaan säännöllisesti (esim. kuukausittain tai vuosittain), ne otetaan tulona huomioon. Jos bonukset tms. palkkiot jatkuvasti muodostavat osan henkilön palkasta ja palkka näin ollen vaihtelee, käytetään keskimääräistä kuukausituloa. Eropaketti, kultainen kädenpuristus ym. Jos työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012 tai sitä edeltävään aikaan, hakijan puolisolle maksettu eropaketti, kultainen kädenpuristus tai muu työsuhteen päättymiseen liittyvä korvaus jaksotetaan edeltäneen palkan perusteella ja otetaan jaksotusaikana tarveharkinnan tulona huomioon. Työttömyysetuuden saajalle itselleen maksettuna korvaus jaksotetaan eikä se siten tule tarveharkinnassa huomioitavaksi. Hallintaoikeus Joskus esimerkiksi testamentilla voidaan määrätä saajalle ainoastaan hallintaoikeus tiettyyn omaisuuteen. Tällöin omaisuuden omistusoikeus pysyy toisaalla. Hallintaoikeuden haltija saa omaisuuden tuoton, maksaa omaisuuden ylläpitokulut sekä päättää omaisuuden käytöstä. Jos omaisuuden hallintaoikeus on jollain muulla kuin omistajalla, ei omaisuuden tuottoa huomioida 181 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 tarveharkinnassa omistajan tulona. Omaisuuden tuotto otetaan tarveharkinnassa tällöin huomioon hallintaoikeuden haltijan tulona. Henkilöstörahastosta saadut tulot Henkilöstörahastolla tarkoitetaan yrityksen henkilöstön muodostamaa ja hallitsemaa rahastoa, jonka tarkoituksena on yrityksen sille suorittamien voittopalkkioerien ja muiden varojen hallinta. Rahastojen tarkoituksena on palkita henkilöstöä lisäarvoa tuottaneesta työstä ja kartuttaa varallisuutta sijoitustoiminnalla. Henkilöstörahaston saamat voittopalkkioerät liitetään jäsenten rahasto-osuuksiin. Työntekijä voi saada henkilöstörahastosta rahasto-osuutensa ja jäsenosuuspääoman tuottamaa ylijäämää. Tätä tuloa ei sovitella, koska se ei varsinaisesti perustu työhön. Jos kyseessä on kertasuoritus, henkilöstörahastosta saatua tuloa ei satunnaisuutensa vuoksi huomioida myöskään tarveharkinnassa. Jos tulo on jatkuvaa, se otetaan tarveharkinnassa huomioon omana ( tai, mikäli työmarkkinatukea maksetaan 31.12.2012 tai sitä edeltävältä ajalta, puolison) tulona. Kertasuorituksena maksettava leskeneläke Leskeneläke lakkaa, jos leski solmii uuden avioliiton alle 50-vuotiaana. Tällöin hänelle maksetaan kolmen vuoden leskeneläke kertasuorituksena. Kertasuorituksena maksettavaa leskeneläkettä ei satunnaisuutensa vuoksi oteta tarveharkinnassa huomioon. Lainaturva Lainaturvan tarkoitus on nimensä mukaisesti tarkoitus turvata lainan takaisinmaksut. Sen kuuluu korvata otetun lainan lyhennykset, korot ja muut lainan kuluihin liittyvät maksut poikkeuksellisen elämäntilanteen yhteydessä. Lainaturvavakuutuksesta työttömyyden perusteella maksettava kuukausittainen korvaus otetaan työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon sekä omana että puolison tulona. Kertasuorituksena maksettavaa korvausta ei satunnaisuutensa perusteella huomioida tarveharkinnassa. Luottamustoimen palkkiot Luottamustoimista saatuja palkkioita ei yleensä sovitella. Ne voidaan kuitenkin ottaa tarveharkinnassa huomioon omana ja puolison tulona, mikäli palkkiot eivät ole satunnaisia ja niiden voidaan katsoa vaikuttavan henkilön tulotasoon työttömyysaikana. Luovutusvoitot Omaisuuden luovutuksesta saatu myynti- eli luovutusvoitto on veronalaista pääomatuloa. Luovutusvoittoa voi syntyä kiinteän ja irtaimen omaisuuden luovutuksesta. Luovutusvoittoa voi syntyä siten esimerkiksi kiinteistön, asunto-osakkeiden tai muiden arvopapereiden myynnin yhteydessä. Lähtökohtaisesti myynti- ja luovutusvoittoa ei satunnaisuutensa vuoksi oteta tarveharkinnassa huomioon. Jos työnhakijan tai hänen puolisonsa harjoittama osakkeiden myyminen ja ostaminen on kuitenkin siinä määrin säännöllistä, työllistävää ja ammattimaista ja myyntivoitto jatkuvaa, että tätä toimintaa voidaan verrata elinkeinotoiminnan harjoittamiseen, tulevat myynti- ja luovutusvoitot poikkeuksellisesti tarveharkinnassa huomioon otettaviksi. Luovutusvoittojen huomioiminen edellyttää, että niitä on ollut useampana vuonna (vähintään kolmena) ja että ne ovat määrältään merkittäviä. 182 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Luovutustappiot voidaan vähentää luovutusvoitoista vain kuluvan vuoden osalta. Edellisten vuosien luovutustappioita ei voida ottaa vähentävinä huomioon. Jos esimerkiksi tulona huomioidaan vuoden 2010 luovutusvoitot, voidaan niistä vähentää vuoden 2010 luovutustappiot. Verottajalta saaduissa tiedoissa tappioita ei ole vähennetty, joten tappioiden määrä tulee tiedustella asiakkaalta. Selvitykseksi luovutusvoittojen määrittelemiseksi asiakkaalta voidaan pyytää kopio esitäytetystä veroilmoituksesta sekä kopio niistä osakkeiden luovutusta koskevista dokumenteista, mitä henkilö aikoo verottajalle ilmoittaa siltä osin, kuin niitä ei ole huomioitu esitäytetyllä veroilmoituksella. Myyntivoitosta mahdollisesti saatu tuotto voi olla luonteeltaan sellaista (esim. korkotuloa), että se otetaan tarveharkinnassa huomioon. Myyntihinnan käyttöä ei kuitenkaan tarvitse erikseen lähteä tiedustelemaan asiakkaalta, vaan asiakkaalla on ilmoitusvelvollisuus, mikäli hänellä on korko- tai muuta pääomatuloa. Odotusajan palkka Odotusajan palkka on luonteeltaan viivästyskorkoa, eikä sitä kertaluonteisena suorituksena oteta tarveharkinnassa huomioon. Omais- tai perhehoitotyöstä saatu tulo Omaishoitajana tai perhehoitajana toimimisesta saatu hoitopalkkio otetaan tulona huomioon tarveharkinnassa. Perhehoidossa olevan henkilön asumisesta, ravinnosta, virkistys- ja harrastustoiminnasta, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi maksetaan lisäksi erillistä kulukorvausta. Tätä kulukorvausta ei oteta tarveharkinnassa huomioon sen veronalaisuudesta huolimatta. Osakaslaina Osakaslainalla tarkoitetaan osakeyhtiön osakkaalleen antamaa lainaa. Osakaslainaa ei oteta tarveharkinnassa tulona huomioon, vaikka se verotuksessa katsottaisiinkin pääomatuloksi. Palkkaturvana maksettavat saatavat Työttömyysetuuden saajan puolisolle palkkaturvana maksettavat saatavat otetaan, jos etuudensaajalle maksettava työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012 tai sitä edeltävään aikaan, tarveharkinnassa huomioon, jos ne ovat sellaisia saatavia, jotka työnantajan maksamina otettaisiin tarveharkinnassa huomioon. Perhe-eläkkeet Hakijan saamaa perhe-eläkettä ei vähennetä työttömyysetuudesta, mutta se otetaan tarveharkinnan tulona huomioon. Puolison saama perhe-eläke otetaan huomioon tarveharkinnassa, jos työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012 tai sitä edeltävään aikaan. Pokeritulot Pokerinpeluusta voitetut tulot eivät satunnaisuutensa vuoksi yleensä voi tulla tarveharkinnassa huomioiduiksi. Jos pelaaminen kuitenkin voidaan katsoa ammattimaiseksi ja jos tulo on jatkuvaa, voidaan pokeritulot poikkeuksellisesti huomioida tarveharkinnassa. Pokeritulojen huomioiminen 183 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 edellyttää tällöin, että niitä on ollut useampana vuonna (vähintään kolmena) ja ne ovat määrältään merkittäviä ja että verottaja on katsonut toiminnan ammattimaiseksi. Puolison saama työttömyysetuus Hakijan puolison saamaa tarveharkintaista työmarkkinatukea ei oteta tarveharkinnan tulona huomioon miltään ajalta. Sen sijaan hakijan puolison saama perus- tai ansiopäiväraha sekä puolison sellainen työmarkkinatuki johon ei sovelleta tarveharkintaa huomioidaan etuudensaajan tarveharkinnassa, jos etuudensaajan työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012 tai sitä edeltävään aikaan. Jos etuudensaajan työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012 tai sitä edeltävään aikaan, ja työttömyyskassojen pitkät käsittelyajat uhkaavat venyttää myös työmarkkinatuen käsittelyaikoja, voidaan työmarkkinatuen ratkaisussa käyttää arviota puolison saamasta ansiopäivärahasta. Toimi tällöin seuraavasti: • Pyydä hakijaa arvioimaan ansiopäivärahan määrä esimerkiksi Työttömyyskassojen yhteisjärjestöjen sivuilta (www.tyj.fi) löytyvällä laskurilla. Asiakas voi myös toimittaa arvioinnin tueksi saman palkkatodistuksen, joka on toimitettu työttömyyskassaan ansiopäivärahahakemuksen liitteenä. • Jos hakija on esittänyt yllä mainitun laskelman ansiopäivärahan määrästä tai esittänyt päivärahan määrästä muun arvion, voit myöntää työmarkkinatuen tämän arvion perusteella. Jos hakija ei ole esittänyt arviota tulevasta ansiopäivärahasta, pyydä sitä puhelimitse ja tarkista samalla asiakkaan näkemys arvion käyttämisestä. Dokumentoi yhteydenotto ja käyty keskustelu huolellisesti Oiwaan. Jos asiakas ilmoittaa riittävät tiedot ansiopäivärahan arvioimiseksi, voit tehdä arvion asiakkaan puolesta. Pyydä tarvittaessa asiakkaalta arvioinnin tueksi samaa palkkatodistusta, minkä asiakas on toimittanut työttömyyskassaan. • Puolison tulot lasketaan siten, että tulona huomioidaan ansiopäiväraha työttömyyden alusta alkaen. Jos asiakas sittemmin esittää ansiopäivärahapäätöksen, jossa lomakorvauksen jaksotusaika ja omavastuuaika ovat selvästi näkyvissä, päätös oikaistaan asiakkaan eduksi ja jaksotus- ja omavastuuaika huomioidaan tulottomana. • Käsittelijän tulee itse lisätä päätökseen perustelu siitä, että kyseessä on arvio ansiopäivärahasta. Tilanteita varten on fraasit RYCFN ja RYCFO. • Jos ansiopäivärahan todellinen määrä on pienempi kuin on arviossa huomioitu, oikaise päätös asiakkaan eduksi alkamisajankohdasta lukien. Jos ansiopäivärahan todellinen määrä taas on suurempi kuin arviossa käytetty, oikaise päätös asiakkaan vahingoksi vain, jos todellinen ansiopäiväraha on vähintään 10 % suurempi kuin arvioitu. Sosiaalietuudet Sosiaalietuudet otetaan tarveharkinnassa huomioon, jollei niitä erikseen ole säädetty etuoikeutetuiksi. Ks. sosiaalietuuksien vaikutus työttömyysturvassa. Henkilön työmarkkinatuen määrään voi samanaikaisesti vaikuttaa sekä tarveharkinnassa huomioon otettava tulo, että TTL 1290/2002 4 luku 7 §:ssä tarkoitettu vähentävä sosiaalietuus. Tällaisessa tilanteessa lasketaan erikseen tarveharkintaisen työmarkkinatuen määrä, jossa sosiaalietuus on otettu tulona huomioon, ja sosiaalietuudella vähennetyn työmarkkinatuen määrä, jossa tarveharkintatuloja ei ole huomioitu. Näin laskettuja määriä verrataan keskenään ja henkilölle maksetaan määrältään pienempi työmarkkinatuki. Järjestelmä tekee vertailun automaattisesti. 184 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Tekijänoikeuskorvaukset Työttömyysetuuden saajan puolisolle maksettavat tekijänoikeuskorvaukset otetaan tarveharkinnan tulona huomioon, jos etuudensaajan työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012 tai sitä edeltävään aikaan. Työttömyysetuuden saajalle itselleen maksettavat tekijäoikeuskorvaukset sovitellaan, joten ne eivät tule tarveharkinnassa huomioiduiksi. Ulkomailta maksetut tulot Ulkomailta maksetut tulot huomioidaan tarveharkinnassa, jos kyseinen tulo Suomesta maksettuna tulisi huomioitavaksi. Ulkomailta maksetut tulot huomioidaan riippumatta siitä, onko ne maksettu EY-lainsäädäntöä soveltavasta maasta vai ns. kolmannesta maasta. Urheilijarahastosta tuloutettu ansio Urheilurahaston tarkoituksena on urheilemisesta saatujen tulojen rahastoiminen aktiiviuran jälkeistä käyttöä varten. Urheilurahastosta voidaan nostaa rahaa vasta urheilijauran päätyttyä. Urheilurahastosta tuloutettu ansio otetaan huomioon tarveharkinnassa. Vapaaehtoiset eläkkeet Sekä henkilön itselleen ottamat että työnantajan maksamat vapaaehtoiset eläkkeet otetaan huomioon tarveharkinnan tulona, jos tulo ei ole satunnaista. Verottomat henkilökuntaedut Tavanomaiset ja kohtuulliset henkilökuntaedut, jotka koko henkilökunta saa työnantajalta, ovat verottomia. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi työterveydenhuolto, henkilökunta-alennus, liikunta- ja kulttuurisetelit. Verottomia henkilökuntaetuja ei huomioida myöskään tarveharkinnan tulona. Yhteismetsästä saatu tulo Yhteismetsän osakkaiden yhteismetsästä saamaa metsän tuottoa ei oteta tarveharkinnan tulona huomioon. Ylimääräinen taiteilijaeläke Ylimääräinen taiteilijaeläke ei ole vähennettävä sosiaalietuus, mutta se otetaan tarveharkinnassa huomioon omana tai puolison tulona. 1.8.5.12. Tarveharkinnan tulojen ja vanhempien tulojen huomioon ottaminen Työmarkkinatuen tarveharkinnassa vaikuttavat hakijan työttömyysaikaiset tulot arvioidaan soveltuvin osin noudattaen tuloverolaissa käytettyä tulon määritelmää. Myös verovapaat tulot otetaan huomioon. Tarveharkinnassa huomioon otettavat tulot, ks. tarkemmin kappale Tulot ja vähennykset sekä VnA työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta, 3 luku. 185 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Tarveharkintatulon jatkuvuuden arviointi Tarveharkinnan tulot arvioidaan sen mukaan, kuinka paljon niitä työttömyysaikana tulee jatkuvasti olemaan tai minkä tulojen on katsottava vaikuttavan henkilön tulotasoon kyseisenä aikana, vaikka niiden saamisaika poikkeaisi työttömyysajasta. Tulojen jatkuvuutta arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota työttömyyden kestoaikaan. Esimerkiksi parin viikon työssäoloa kolmen kuukauden työttömyyden aikana ei vielä voida pitää sellaisena, että työtulot olisi arvioitava uudelleen. Sen sijaan, jos työttömyysaikakin on vain kaksi viikkoa, tulot otetaan huomioon. Kuukautta pitemmältä ajalta kertynyt tulo otetaan huomioon työttömyyden kestosta riippumatta. Jollei tulo jatku koko työttömyysaikaa, työmarkkinatuen määrä lasketaan uudelleen, kun tulo on lakannut. Myös sellaiset tulot, jotka on saatu tai saadaan muuna kuin työttömyysaikana, mutta joiden katsottava kertyvän työttömyyden kestäessä ja jotka siten vaikuttavat työttömän tänä aikana, luetaan tuloksi. Tällaisia tuloja ovat esim. korkotulot, osingot ja maanvuokratulo. Jos etuudensaajan työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012 tai sitä edeltävään aikaan huomioidaan puolison osalta pääomatulojen lisäksi myös lomaraha ja urakkapohjat. Tällainen vuosittain tai muutoin toistuva tuloerä jaetaan tuloksi koko vuodelle tai muulle tulokaudelle. Kertasuoritteisia tuloja ei niiden satunnaisuuden vuoksi lähtökohtaisesti oteta huomioon tarveharkinnan tulona. Siten esimerkiksi takautuvaa kertasuorituksena maksettavaa eläkettä ei oteta tulona huomioon. Poikkeuksen muodostavat työsuhteen päättymiseen liittyvät kertaluonteiset korvaukset, kuten irtisanomisajan palkka ja eroraha. Tarveharkintatulojen selvittäminen Tulot arvioidaan hakijan esittämien selvitysten perusteella. Verotuksessa vahvistettuja tuloja käytetään vain silloin, kun muuta selvitystä ei ole saatavissa. Tulot arvioidaan euron tarkkuudella ja tulojen yhteismäärä kuukaudessa täysin euroin jättämällä ylimenevä osa huomioon ottamatta. Palkkatulot Tarveharkintaa varten puolison palkkatuloista tulee esittää työnantajan todistus viimeiseltä palkanmaksukuukaudelta sekä tarvittaessa kertymä edelliseltä ja kuluvalta vuodelta. Jos tulo vaihtelee kuukausittain, tulo on selvitettävä riittävän pitkältä ajalta keskimääräisen kuukausitulon määrittelemiseksi. Riittävän pitkänä aikana voidaan yleensä pitää 3 – 6 kuukautta. Yritystoiminnasta saadut tulot Tarveharkinnassa huomioon otettavat yritystoiminnasta saadut tulot arvioidaan veroilmoituksen / tuloslaskelman perusteella ks. Elinkeinotoiminnan tulot. Tulot tarkistetaan vuosittain. 1.8.5.12.1. Tarveharkinnan tuloista tehtävät vähennykset Työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon otettavasta tulosta vähennetään tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot. Tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvia menoja ovat tuloverolain 54 §:n tarkoittamat tulonhankkimismenot (pääomatulot) ja tuloverolain 93–95 §:n mukaiset tulonhankkimismenot (palkkatulot). Palkkatuloista vähennetään asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset. Matkakustannukset lasketaan halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaisesti. Matkakuluja voidaan vähentää 186 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 enintään 7000 euroa ja vain siltä osin, kuin ne ylittävät vuodessa 750 euron omavastuuosan (31.12.2014 asti 600 euron). Palkkatuloista saadaan vähentää myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut. Palkkatuloista vähennetään lisäksi kiinteänä tulonhankkimisvähennyksenä 620 euroa vuodessa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä. Muut palkkatulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot kuin matkakulut tai ay-jäsenmaksut vähennetään vain siltä osin kuin niiden yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän. Tarveharkinnassa huomioon otettavana tulonhankkimiskuluina voidaan ottaa huomioon tuloverolain TVL 1535/1992 95 a §:ssä tarkoitettu työasuntovähennys silloin, kun henkilö on työpaikkansa sijainnin vuoksi vuokrannut käyttöönsä työasunnon vakituisen asuntonsa lisäksi. Vähennys on 250 euroa jokaista sellaista kuukautta kohti, jona henkilöllä on ollut kaksi asuntoa. Vähennyksenä myönnetään kuitenkin enintään työasunnon vuokraa vastaava määrä. Vähennyksen myöntäminen edellyttää, että vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä työasunnosta ja työpaikasta. Työasuntovähennys otetaan huomioon siltä osin kuin sen ja muiden tulonhankkimiskulujen yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän 620 euroa. Elinkustannukset ja veronhuojennuksen luonteiset vähennykset eivät ole työmarkkinatuen tarveharkinnassa tarkoitettuja tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuvia menoja. Siten esimerkiksi henkilön suuria asumismenoja tai velkoja ei oteta huomioon vähennyksinä. Yritystoiminnan tuloista ei vähennetä edellisten vuosien tappioita. Pääomatuloista voidaan vähentää niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Arvopapereiden, arvo-osuuksien ja muun näihin rinnastettavan omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuneiden menojen omavastuuosuus on 50 euroa. Vuokratuloista tai luovutusvoitoista ei vähennetä edellisten vuosien tappioita, vaikka ne verotuksessa olisivatkin vähennyskelpoisia. 1.8.5.12.2. Etuoikeutetut tuotot Tarveharkinnassa huomioidaan kaikki tulot lukuun ottamatta erikseen etuoikeutetuiksi säädettyjä tuloja. Jollei tuloa nimenomaisesti ole säädetty etuoikeutetuksi, se lähtökohtaisesti on tarveharkinnassa huomioitavaa. Työmarkkinatuen tarveharkinnassa ei oteta huomioon seuraavia tuloja: • • • • • • • • lapsilisää; lasten kotihoidon tuen hoitorahaa ja hoitolisää; asumistukea; sotilasavustusta; sotilasvammalain mukaista elinkorkoa ja täydennyskorkoa; kansaneläkelain mukaista perhe-eläkkeen täydennysmäärää; toimeentulotukea; eikä vian, vamman tai haitan perusteella maksettavia erityisten kustannusten korvauksia. Vian, vamman tai haitan perusteella maksettavia korvauksia ovat esimerkiksi vammaisetuuksista annetun lain mukaiset etuudet, tapaturmavakuutuslain mukaiset haittaraha ja haittalisä, 187 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 liikennevakuutuslain mukainen korvaus pysyvästä viasta ja haitasta sekä ennen 1.1.1982 voimassa olleen tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron peruskorkoa vastaava osa. Satunnaisia tuloja, kuten perintöä, lahjaa, luovutusvoittoa ja niihin verrattavia tuloja ei oteta huomioon. Myöskään kertasuoritteisia tuloja ei niiden satunnaisuuden vuoksi lähtökohtaisesti oteta huomioon tarveharkinnan tulona. Siten esimerkiksi takautuvaa kertasuorituksena maksettavaa eläkettä ei oteta tulona huomioon. Poikkeuksen muodostavat työsuhteen päättymiseen liittyvät kertaluonteiset korvaukset, kuten irtisanomisajan palkka ja eroraha. Nämä huomioidaan työmarkkinatuen tarveharkinnassa puolison tulona ja jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien edeltäneen palkan perusteella. Tuloksi ei yleensä lueta erityisistä kustannuksista saatuja korvauksia, kuten matkapäivärahoja, matkakustannusten korvauksia ja muita tulonhankkimiskustannusten korvauksia eikä sairaanhoitokustannusten korvauksia. Huomioon ei oteta myöskään: • kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätettyä etuutta (syytinki), koska se on luonteeltaan kauppahintaa; • lapsen toiselta vanhemmalta saamaa elatusapua; • elatustukea; tai • takautuvaa kertasuorituksena maksettavaa eläkettä • henkilön puolison sellaisia työtuloja, joiden ansainta-aika on lyhytkestoinen ja joiden ei voida katsoa vaikuttavan henkilön tulotasoon työttömyyden kestäessä eikä • tarveharkintaista työmarkkinatukea. Katso myös lista eräiden tulolajien vaikutuksesta tarveharkintaan. 1.8.5.13. Tiedot rahalaitoksilta Kelalla on oikeus saada rahalaitoksilta maksutta sellaiset työmarkkinatuen hakijaa, saajaa tai hänen puolisoansa koskevat tiedot, jotka ovat etuusasian ratkaisemisen kannalta välttämättömiä. Rahalaitoksia ovat pankkien lisäksi mm. rahastoyhtiöt. Rahalaitostiedustelu voidaan tehdä vain, jos riittäviä tietoja ja selvityksiä esim. pääomatulojen määrästä ei muutoin saada ja on perusteltua syytä epäillä etuuden hakijan tai saajan antamien tietojen riittävyyttä ja luotettavuutta. Suostumuspyyntö hakijalle Ennen rahalaitostiedustelua lähetä hakijalle kirje (TTL25), jossa pyydät hänen suostumustaan tiedustelun tekemiseen. Perustele kirjeessä, minkä vuoksi on syytä epäillä hänen toimittamiensa tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta. Rahalaitostiedustelun tekeminen ei edellytä hakijan suostumusta. Jos hakija ei anna suostumustaan tai ei ole määräaikaan mennessä palauttanut suostumuskirjettä, harkitse, ovatko hakijan mahdollisesti toimittamat lisäselvitykset riittäviä vai onko edelleen tarpeen tehdä rahalaitostiedustelu. 188 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Hakijan informoiminen Ilmoita hakijalle erillisellä kirjeellä rahalaitostiedustelun tekemisestä ennen sen lähettämistä riippumatta siitä, onko hakija antanut suostumuksensa vai ei. Tiedustelun tekeminen Tee rahalaitostiedustelu kirjeellä TTV08. Yksilöi kirjeessä, ketä tai keitä tiedustelu koskee ja mitä tietoa kysyt. Rahalaitostiedustelu voi olla tarpeen esimerkiksi tilanteissa, joissa hakijalla on aikaisempina vuosina ollut huomattavasti pääomatuloja ja nyt hän ilmoittaa, että tuloja ei ole lainkaan tai että ne ovat huomattavasti vähentyneet. Myös tilanteissa, joissa epäillään tietoista väärien tietojen ilmoittamista ja mahdollista väärinkäytöstä, voi rahalaitostiedustelu olla aiheellinen. Pelkästään lainojen tai talletusten korkoprosentin selvittämiseksi ei tehdä rahalaitostiedustelua vaan nämä tiedot on hankittava etuuden hakijalta. Vakuutussijoitukset Tee vakuutussijoitustiedustelu kirjeellä TTV09. Vakuutussijoituksia (esim. sijoitusvakuutuksia, säästöhenkivakuutuksia) tiedusteltaessa ei edellytetä epäilyä tietojen puutteellisuudesta eikä hakijalta erikseen tarvitse tiedustella suostumusta. Tiedusteluja on kuitenkin syytä tehdä vain vastaavissa tilanteissa kuin rahalaitostiedusteluja ja ensisijaisesti tiedot hankitaan hakijalta itseltään. 1.9. Ratkaiseminen Työmarkkinatukihakemuksen ratkaisemisessa on otettava huomioon ratkaisun hallinnolliset, työvoimapoliittiset ja etuuskohtaiset edellytykset. 1.9.1. Käsittelypaikka Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat Eteläisessä vakutuuspiirissä ratkaistavat asiat Itäisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat Erityisyksiköissä ratkaistavat asiat Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa. Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu • pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä • siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki) • oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki), yliopistojen opintotukilautakunnissa (opintotuki) tai Itäisessä vakuutuspiirissä erikseen määriteltyjen tehtävien osalta. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka opintotukiasioissa). • työpaikkakassassa 189 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 • siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua. Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön Henkilön tietojen kyselyllä (HEKY) (Henkilön tietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot). Hakemus voidaan työn tasaamisen vuoksi valmistella ja ratkaista myös muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Vakuutuspiirin vaihtuminen Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMUaloitusvalikon kautta. Lue lisää henkilön yleistietojen muutoksista (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Henkilön tietomuutokset HEMU > Henkilön yleistietojen muutokset). Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin käsiteltäviksi. Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus. Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää, että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakutuuspiirin vaihtamisesta (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Yhteiset ohjeet > Henkilön tietomuutoset HEMU > Henkilön yleistietojen muutokset > Kunta- ja toimistotiedot). Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto > Turvakielto). Eteläisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat • Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 4:een on valtakunnallisesti keskitetty – kansaneläkkeen, takuueläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen tarkistaminen sekä regressiperintä silloin, kun työeläkelaitos on myöntänyt perhe-eläkkeen tai huoltoeläkkeen (KEL 72 § ja TKL 21 §:n tarkoittamat tilanteet) – toimiston antaman väliaikaisen päätöksen vahvistaminen silloin, kun kansaneläke-, leskeneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 1 momentin / EAL 30 § 1 momentin / VTL 30 §:n mukaista regressimenettelyä – kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevan päätöksen oikaiseminen silloin, kun ratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 2 momentin / EAL 30 §:n 2 momentin mukaista regressimenettelyä – perhe-eläkkeen leskeneläkehakemukset silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen 1.7.1990 ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE- järjestelmään • Työnantajien ja yrittäjien työterveyshuollon korvaushakemukset käsitellään keskitetysti Eteläisen vakuutuspiirin työterveyshuollon korvausryhmässä. Lue lisää työterveyshuollon hakemusten ratkaisupaikasta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Työterveyshuolto > 190 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Työterveyshuolto > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka työterveyshuollossa). • Ulkomailla asuvan veteraanin ulkomailla tehdystä kuntoutusmatkasta aiheutuneiden matkakustannusten korvauskäsittely tehdään Eteläisen vakuutuspiirin terveydenhoitoetuuksien ratkaisukeskuskessa. • Vankilailmoitukset käsitellään keskitetysti Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 7:ssa. Lue lisää vankilailmoitusten käsittelyn prosessikuvauksesta. Itäisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat • Ulkomailla annetun hedelmöityshoidon kustannusten korvauskäsittely tehdään Itäisessä vakutuuspiirissä. • Erikseen määriteltyjen opintotukitehtävien käsittely tapahtuu Itäisen vakuutuspiirin opintotukiryhmässä. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka opintotukiasioissa). Erityisyksiköissä ratkaistavat asiat Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa erityisyksiköihin. Tällöin asiakkaan etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan erityisyksikkö. Erityisyksiköitä ovat mm. • Kansainvälisten asioiden keskus. Lue lisää työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > KV-asiat > Työnjako kansainvälisissä asioissa > Vakuutuspiirien ja Kansainvälisten asioiden keskuksen välinen työnjako). – Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutustyö tehdään Kansainvälisten asioiden keskuksessa • Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (Vatu-keskus) • Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus (TK-ratkaisukeskus), jossa ratkaistaan kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat asiat (eräin poikkeuksin) sekä kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole tapahtunut muutoksia. Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisemisesta ja päätöksen antamisesta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Eläkeläiset >Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje > Ratkaiseminen > Päätöksen antaminen > Työkyvyttämyyseläkkeen ratkaiseminen ja päätöksenanto). Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat • Suomen ja muiden EU– tai Eta–valtioiden ja Sveitsin välinen sairaanhoitoetuuksien maksuunpano, tilastointi, rahoitus ja laskutustyö tehdään Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa. Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Muutoksenhakuasia Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen. Takaisinperintä 191 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka). Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen vastuulle siirtymiseen saakka. Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTEtakaisinperintäjärjestelmässä. Etuuden vastuuyksikkö huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä. Perintäkeskus Perintäkeskuksessa hoidetaan elatusapuvelan, etuuksien perinnän ja takausvastuusaatavien perintä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet. Lue lisää saatavien perinnästä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden saatavien perintä). Väärinkäytösepäily Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Kelan maksamaan etuuteen kohdistuvan väärinkäytösepäilyn selvittäminen aloitetaan Kelan vakuutuspiirissä. Myös opintotukilautakunta tai työpaikkakassa selvittää myöntämässään etuudessa esiin tulleen väärinkäytösepäilyn ja Perintäkeskus myöntämässään maksuvapautuksessa. Useamman vakuutuspiirin alueella tehdyksi epäillyn väärinkäytöksen selvittämisestä neuvotellaan ao. vakuutuspiirien kesken. Yhteisten palvelujen Lakipalveluryhmän asiantuntija päättää tutkintapyynnön tekemisestä tai päättää siitä, että tutkintapyyntöä ei ko. tapauksessa tehdä. Lue lisää väärinkäytösepäilyn tunnistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien väärinkäytösepäilyn tunnistaminen > Väärinkäytösepäilyn tunnistaminen). Lue myös väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet > Väärinkäytökset > Etuusväärinkäytökset). 1.9.1.1. Kv-asioiden käsittelypaikka KV-keskuksessa hoidettavat työttömyysturva-asiat Työttömyysturva-asia hoidetaan KV-keskuksessa, kun • • • • • • henkilön vakuuttaminen on yhtä aikaa vireillä työttömyysetuuden kanssa henkilö ei ole vakuutettu henkilön vakuuttaminen on epäselvä henkilön vakuuttamispäätös on määräaikainen henkilö on vakuutettu pelkästään Suomessa työtätekevänä (ei asuvana) henkilö on vakuutettu rajatyöntekijänä 192 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 • henkilö on vakuutettu kansainvälisessä liikenteessä työskentelevänä (rekkamiehet, merimiehet ja lentoliikenteen matkustava henkilöstö). • hakijalla ei ole henkilötunnusta ja/tai kotitoimistoa • odotusajan vähennysjaksona on työhistoriaa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä • odotusajan vähennysjaksona on työttömyysetuuden saaminen EU/ETA-maassa tai Sveitsissä. EU/ETA-maiden ja Sveitsin välinen lomakeliikenne (E-lomakkeet, U-SEDit ja esitettävät asiakirjat U1, U2 ja U3) sekä näiden perusteella ratkaistavat työttömyysturvahakemukset hoidetaan aina KV-keskuksessa. Jos tarvitset työttömyysturvahakemuksen käsittelyä varten selvityksen hakijan toisessa jäsenmaassa kertyneistä vakuutuskausista, siirrä työttömyysturvahakemus tietopyyntöinen KV-keskukseen. Kv-kytkennän tunnistaminen työttömyysturva-asioissa Kv-asian keskeisimmät tunnusmerkit työttömyysturva-asioissa ovat • • • • • • • Työttömyysturvan valmisteluruudun huomautustieto Palkkatodistuksen vinkit ulkomailla työskentelystä Hakijan muutto ulkomaille HEKY-tietojen Vakuutusjaksot ja Kuntatiedot Tilapäinen muutto Suomeen Määräaikainen vakuuttamispäätös Liikkuvaan henkilöstöön kuuluva työntekijä Mitä tunnistamista koskevaa tietoa HEKY-ruuduilta saa? Kuntatiedot Käytä kv-kytkennän tunnistamisessa hyväksesi HEKY-ruutuja. Polun Henkilön yleistiedot -> Kuntaja toimistotiedot päästä löydät henkilön kotikuntaa koskevan tiedon. Jos se on (198) tuntematon tai (200) ulkomailla, niin kyseessä voi olla kv-kytkentä. Vakuutusjaksot Henkilön yleistiedoista löytyy myös vakuutusjaksot, joita tutkimalla voit saada tietoa kvkytkennästä. Henkilöltä, joka on aina asunut Suomessa, ei löydy mitään vakuutusjaksoja. Silloin kyseessä on kansallisen lainsäädännön perusteella ratkaistava asia eikä asiaa siirretä KVkeskukseen. Jos työttömyysturvahakemuksesta tai sen liitteistä kuitenkin ilmenee, että henkilö on oleskellut/työskennellyt ulkomailla, siirrä hakemus KV-keskukseen.tutkittavaksi. Mikäli kyseessä ei ole Kv-kytkös, KV–keskus siirtää asian takaisin vakuutuspiiriin käsiteltäväksi. Vakuutusjaksoissa voi olla myös tietoa, joka kertoo paitsi henkilön vakuutukseen kuulumisesta myös vakuuttamisen perusteista. Perustetiedot kertovat, onko henkilö esim. liikkuvaa henkilöstöä (kuljetusyrityksen henkilöstöä). Jos on, niin asia hoidetaan KV-keskuksessa. Huomaa, että tarkempia perustetietoja vakuuttamisesta löytyy usein myös seuraavalta sivulta. Sinne pääset valitsemalla ao. jakson v-kirjaimella ja painamalla enteriä. Seuraavat vakuutusjaksojen toiselta sivulta löytyvät seikat viittaavat kv-kytkentään. Määräaikainen vakuuttamispäätös Jos henkilölle on tehty määräaikainen vakuuttamispäätös, siirrä työttömyysturva-asia KVkeskuksen ratkaistavaksi. Toistaiseksi voimassa oleva vakuuttamispäätös - Henkilöllä on vakuuttamisjaksoissa tieto: tilapäinen tai vakinainen 193 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Henkilö voi olla työnteon perusteella Suomessa vakuutettu toistaiseksi voimassaolevalla vakuuttamispäätöksellä. Tarkoittaa, että työntekijä, joko asuu Suomessa tai työntekijänä, joka asuu kuitenkin toisessa maassa. (esim. Työskentelee Torniossa, asuu Haaparannassa). Se kumpaan ryhmään henkilö luokitellaan, vaikuttaa siihen missä asiakkaan työttömyysturva-asia hoidetaan. Työntekijä asuu Suomessa Suomessa asuvan työntekijän työttömyysturva-asiat hoidetaan vakuutuspiirissä. Työntekijän Suomessa asumisesta kertoo vakuutusjaksojen seuraavat tiedot: • Peruste: Työskentely palkansaajana • Vakinainen muutto Työntekijä – käy Suomessa töissä, mutta asuu toisessa jäsenmaassa Silloin kun vakuutusjaksoista löytyy tiedon ’Työskentely palkansaajana’ lisäksi tieto ’Tilapäinen muutto’, on kyseessä henkilö, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Suomessa tehtävää työtä varten, mutta hän asuu toisessa maassa. Tapaus on kv-kytkentäinen, joten siirrä työttömyysturva-asia KV-keskukseen. • Vakuuttamisen peruste: Työskentely palkansaajana • Tilapäinen muutto - (EU-työntekijä/muualta tullut työntekijä, SVL:n, SovAL ja TTL) Rajatyöntekijä, kansainvälisessä liikenteessä oleva merimies, kansainvälisessä liikenteessä ajava rekkamies Kun kyseessä on rajatyöntekijä, merimies, kansainvälisessä liikenteessä työskentelevä rekkaauton kuljettaja jne. (esim. töissä Tallinkilla tai ajaa rekkaa Suomesta Keski-Eurooppaan), niin työttömyysetuus ratkaistaan KV-keskuksessa. Näihin ammattiryhmiin kuulumisesta saattaa saada vinkkitietoa kv-asiasta jo asiakkaan toimittamista palkkatodistuksista. Lisäksi vakuutusjaksoista näkyy seuraavia tietoja (Henkilön yleistiedot -> vakuutusjaksot -> ’ Perustesivu’): • • • • merityö ulkomaisella aluksella rajatyö työntekijänä/yrittäjänä Suomessa/ulkomailla kuljetusyrityksen henkilöstöä matkustava/lentävä henkilökunta Ryhmiin kuuluvien vakuuttamispäätös voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva. Työttömyysetuudet ratkaistaan aina KV-keskuksessa, kun henkilö on rajatyöntekijä tai työskentelee kansainvälisessä liikenteessä, myös silloin kun henkilö asuu Suomessa. Ex-EU-työntekijä työnhakijana Suomessa Ex-Eu-työntekijän työttömyysetuudet ratkaistaan aina KV-keskuksessa. Työttömäksi jäänyt ex-EUtyöntekijä on kyseessä silloin kun hän • on ollut Suomessa töissä, mutta ei asu Suomessa vakinaisesti • jäänyt työn päätyttyä tänne työnhakijaksi . Tähän ryhmään kuuluminen selviää mm. seuraavista vakuutusjaksojen tiedoista: • • • • päätös voi olla joko toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. peruste: Muu selvitetty syy tilapäinen työttömyysturvapäätöksen lisätiedoissa tai OIWAssa voi olla myös tieto ’Ex-EU-työntekijä’. Muualta kuin EU/ETA alueelta ja Sveitsistä tulleet ex-työntekijät työnhakijana Suomessa Tällaisen ex-työntekijän työttömyysetuudet ratkaistaan aina KV-keskuksessa. Työttömäksi jäänyt ex-työntekijä on kyseessä silloin kun hän 194 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 • on ollut Suomessa töissä, mutta ei asu Suomessa vakinaisesti • jäänyt työn päätyttyä tänne työnhakijaksi . Tähän ryhmään kuuluminen selviää mm. seuraavista vakuutusjaksojen tiedoista: • • • • päätös on tehty määräajalle peruste: Muu selvitetty syy tilapäinen työttömyysturvapäätöksen lisätiedoissa tai OIWAssa voi olla tieto esim.’Ex-työntekijä kolmannesta maasta” Tilanne, jossa asiaa ei siirretä KV-keskukseen? Monta vuotta sitten ulkomailla oleskeltu aika ei tee työttömyysturva-asiaa Kv-asiaksi, jos hakijan vakuuttaminen on kunnossa ajalta, jolta hän hakee etuutta. Vanhan vakuuttamisjakson selvittämiseksi tulee tehdä toimeksiantotyö KV-keskuksen vakuuttamisen työjonoon ja laittaa työttömyysturvahakemus odottamaan omassa yksikössä. Näin syystä, että työttömyysturvan etuusjärjestelmä ei anna ratkaista etuushakemusta ennen kuin vanha vakuutusjakso on selvitetty. 1.9.2. Esteellisyydestä Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin. Olet esteellinen, jos • asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta • asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi • sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai • on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai • luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan. Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian. Katso hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta • • • • Toimihenkilön esteellisyys Lääkärin esteellisyys Tarkastajan esteellisyys Tulkin esteellisyys 195 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.9.2.1. Käsittely- ja ratkaisukielto Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn. Tästä voidaan kuitenkin poiketa • asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun kuten skannaaminen, indeksointi, rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi ja postitus tai • jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa). 1.9.2.2. Esteellisyyden toteaminen Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan. Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa. Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava (yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman asiakkaan väitettäkin. • Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä, vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi. Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä. 1.9.3. Työvoimapoliittiset lausunnot ja tiedotteet Kelan toimiston tulee ennen työttömyysetuuspäätöksen tekemistä saada asiasta työvoimaviranomaisen antama työvoimapoliittinen lausunto. Ellei lausuntoa ole saatu, Kelan toimiston tulee pyytää sitä. Jos hakemuksesta puuttuu työvoimapoliittinen lausunto, toimitaan seuraavasti: • Jos työvoimapoliittinen lausunto puuttuu, lausuntoa on pyydettävä työ- ja elinkeinotoimistosta. Pyynnön voi tehdä paikallisesti parhaaksi katsotulla tavalla eli puhelimitse, kirjeellä tai suojattua sähköpostia käyttäen. Lausuntopyyntö on tehtävä käsittelytakuun edellyttämän 30 päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. • Lausuntopyynnöstä tulee käydä ilmi henkilön koko nimi, henkilötunnus ja kotikunta. Näillä tiedoilla TE-toimisto voi antaa lausunnon myös sellaisessa tilanteessa, jossa asiakas ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Tällöin TE-toimisto antaa lausunnon A4 (Työnhaku ei ole voimassa), jonka perusteella hakemus voidaan hylätä. 196 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 • Jos hakemuksesta puuttuu lisäselvityksiä, joita pyydetään asiakkaalta ja Kelassa on tieto siitä, että asiakkaan työnhaku ei ole voimassa, kehotetaan häntä lisäselvityspyynnön yhteydessä myös käymään työ- ja elinkeinotoimistossa. • Puhelimitse tehdyistä lausuntopyynnöistä kirjataan OIWAssa ko. asiakkaalle Yhteydenotto, joka liitetään oikeaan työhön. Kontaktihenkilöksi merkitään Yhteistyökumppani ja yhteydenoton suunnaksi "lähtevä". Yhteydenoton lisätietoihin merkitään lausuntopyyntöön liittyvät tiedot. Jos lausuntoa on pyydetty asiakaskirjeellä, kirje liitetään oikeaan työhön, eikä pyynnön sisältöä tarvitse tällöin kirjata työn kommenttiin. Jos lausuntoa on pyydetty suojattua sähköpostia käyttäen, kirjataan työn kommenttiin tieto siitä, että pyyntö on lähetetty sähköpostilla, pyynnön päivämäärä, mihin TE-toimistoon viesti on lähetetty sekä kopioidaan sähköpostin sisältö eli tiedot pyydetyistä lausunnoista. • Työ siirretään odottamaan. • Kun lausunto saapuu Kelaan, tulee ratkaisu käsittelytakuu) mukaisesti antaa 14 kalenteripäivän kuluessa lausunnon saapumisesta, mikäli Kelalla on tällöin asian ratkaisemiseen tarvittavat tiedot. Kelan prosessikuvauksen mukaan kaikki tarvittavat lisäselvitykset on pyydettävä kerralla.' • Jos työ palaa työjonoon uudelleen käsiteltäväksi määräajan kuluttua, eikä lausuntoa ole vielä tullut, pyydetään lausuntoa uudelleen TE-toimistosta kirjeellä, suojatulla sähköpostilla tai puhelimitse. • Lausuntoa pyydetään aina TE-toimistosta, eikä asiakkaalta. Hakemusta ei myöskään saa hylätä siitä syystä, että TE-toimiston käsittely lausunnon antamiseksi kestää pitkään. Työvoimaviranomainen toimittaa työvoimapoliittisen lausunnon Kelan toimistolle elektronisena linjasiirtona. Hakijan pyynnöstä toimiston on annettava lausunto hakijalle tiedoksi jo ennen työttömyysetuuspäätöksen tekemistä. Ellei kielteistä työvoimapoliittista lausuntoa ole annettu tiedoksi ennen päätöksen antamista, se liitetään hakijalle annettavaan päätökseen. 1.9.3.1. Lausunnon piiriin kuuluvat asiat Asiat, joista työvoimaviranomaisen on annettava työvoimapoliittinen lausunto, on lueteltu TTL 11 luvun 4 §:ssä. Työvoimapoliittinen lausunto annetaan, kun kyseessä on: • • • • • • • • • • • • • • työttömänä työnhakijana oleminen; ulkomaalaisen oikeus työttömyysetuuteen; muu kuin työsuhteessa tehty työ; päätoiminen yritystoiminta tai oma työ; päätoiminen opiskelu; työmarkkinoiden käytettävissä oleminen; korvaukseton määräaika; työssäolovelvoite; oikeus työmarkkinatukeen kotoutumistukena; oikeus työmarkkinatukeen matka-avustuksena; työmarkkinatuen odotusaika (31.12.2014 asti); ammatillista koulutusta vailla olevaa nuorta koskevat rajoitukset; muutosturvan piiriin kuuluminen; tai oikeus työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Työvoimapoliittisen lausunnon antaa yleensä työ- ja elinkeinotoimisto. 1.7.2012 alkaen työvoimapoliittisia lausuntoja voi TE-toimiston lisäksi antaa myös työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus, toisin sanoen Työlinja-puhelinpalvelu. Työlinja voi 197 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 • antaa lausunnon työttömyysetuuden saamisen yleisistä työvoimapoliittisista edellytyksiä (työtön työnhakija ja työmarkkinoilla olon esteet); • muuttaa työmarkkinatukea koskevan lausunnon koskemaan työttömyyspäivärahaa; • siirtää TE-toimiston antaman lausunnon maksajalta toiselle; sekä • korjata TE-toimiston antamassa lausunnossa olevan ilmeisen kirjoitus-, lasku- tai muun selvän virheen. TE-toimisto antaa kuitenkin lausunnot kaikissa niissä tilanteissa, joihin sisältyy työvoimapoliittista harkintaa. 1.9.3.2. Lausunnon voimassaolo Myönteinen työvoimapoliittinen lausunto on voimassa toistaiseksi, ellei sitä erityisestä syystä ole annettu määräaikaisena. Myönteinen lausunto voidaan antaa määräaikaisena esim. sivutoimisen yritystoiminnan tai määräaikaisen lomautuksen tilanteissa. Kelan toimisto maksaa muiden edellytysten täyttyessä työttömyysetuutta lausunnon mukaisesti, kunnes etuuden maksamisesta annetaan esteellinen lausunto. Jos kielteinen lausunto on määräaikainen (esim. korvaukseton määräaika), etuuden maksamista jatketaan määräajan päätyttyä ilman uutta lausuntoa. Jos Kelan toimisto saa myöhemmin tietoonsa lausunnosta poikkeavaa ja siihen vaikuttavaa tietoa, sen tulee pyytää työvoimaviranomaiselta uutta lausuntoa. Työvoimaviranomaisen on annettava uusi lausunto viipymättä. 1.9.3.3. Lausuntoihin liittyviä erityistilanteita Peruspäiväraha / työmarkkinatuki Jos työ- ja elinkeinotoimisto ei ole varma siitä, tuleeko henkilöstä antaa peruspäiväraha- vai työmarkkinatukilausunto, se antaa Kelalle lausunnon työmarkkinatuesta. Jos Kelan toimisto toteaa lausunnon saavuttua henkilön olevan oikeutettu peruspäivärahaan, työ- ja elinkeinotoimistolta tulee pyytää uusi peruspäivärahaa koskeva lausunto. Myös Työlinja-puhelinpalvelu voi muuttaa työmarkkinatukea koskevan lausunnon koskemaan peruspäivärahaa. Päätöksen peruspäivärahasta voi kuitenkin tehdä esteettömän työmarkkinatukilausunnon perusteella odottamatta peruspäivärahaa koskevan lausunnon saapumista. Työmarkkinatuesta ei saa milloinkaan antaa päätöstä peruspäivärahaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella. Työllistymistä edistävät palvelut Työ- ja elinkeinotoimisto antaa maksajalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon oikeudesta työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Lausunnosta ilmenee työllistymistä edistävän palvelun alkamis- ja päättymispäivä sekä se, mistä palvelusta on kysymys. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon myös työllistymistä edistävästä palvelusta poissaolosta silloin, kun poissaolo ei johdu asiakkaan omasta tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta. Lausunnosta ilmenee, onko poissaololle hyväksyttävä syy ja onko henkilöllä oikeus etuuteen poissaolon ajalta. Lausunto annetaan myös yrittäjän ja työttömyysuhan alaisen henkilön oikeudesta työttömyysetuuteen työvoimakoulutuksen ajalta sekä työvoimakoulutuksen jaksoista. 198 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun liittyen työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon siitä, täyttääkö koulutus työnhakijan omaehtoisille opinnoille säädetyt edellytykset, aiemmin kesken jääneisiin opintoihin liittyvästä vuoden keskeytyneenä oloa koskevasta vaatimuksesta, työnhakijan velvollisuudesta edetä opinnoissaan, työnhakijan omaehtoisten opintojen tukiajasta sekä omaehtoisten opintojen seurantaan ja keskeyttämiseen liittyvistä edellytyksistä. Omaehtoisten opintojen 24 kuukauden enimmäistukiaikaa seuraa siten työ- ja elinkeinotoimisto. Maksaja saa tiedon tukiajan kulumisesta työvoimapoliittisella lausunnolla. Sairauspäivärahaa enimmäisajan saaneet henkilöt Sairauspäivärahaa enimmäisajan saaneella henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Jos henkilöllä ei ole voimassaolevaa työsuhdetta, työ- ja elinkeinotoimisto antaa hänestä normaalin esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon A1. Jos henkilöllä on voimassaoleva työsuhde, työ- ja elinkeinotoimisto antaa sitova lausunto F5. Tiedotteessa ei oteta kantaa henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta, joten Kelan toimiston tulee selvittää työttömyysetuuden maksamisen edellytykset itsenäisesti. Enimmäisaika sairauspäivärahaa. Työsuhteen päättymisen riitauttaminen Henkilön, joka on määräajassa riitauttanut työsuhteensa päättymisen, ei voida katsoa itse aiheuttaneen työsuhteen päättymistä, ennen kuin riitautusasia on lainvoimaisesti ratkaistu. Tällaisessa tapauksessa työ- ja elinkeinotoimisto antaa henkilöstä esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon. Työ- ja elinkeinotoimisto velvoittaa lausunnossaan henkilön ilmoittamaan riitautusasian ratkaisusta Kelan toimistolle. Jos riitautusasiassa tehdyn ratkaisun mukaan työsuhteen päättyminen on johtunut henkilöstä itsestään, Kelan toimiston tulee pyytää työ- ja elinkeinotoimistolta asiassa uutta lausuntoa. Enintään kahden viikon keskeytys työttömyydessä Jos työssäolo tai muu keskeytys työttömyydessä kestää enintään kaksi viikkoa, Kelan ei tarvitse työttömyyden alkaessa pyytää uutta hakemusta tai uutta työvoimapoliittista lausuntoa. Kelan toimisto voi lausuntoa pyytämättä jatkaa työttömyysetuuden maksamista esteen päätyttyä. Jos työvoimapoliittisten edellytysten voimassaolo on epävarmaa (esim. työsuhteen päättymisen syy), uusi lausunto tulee kuitenkin pyytää. Kotoutumistuki Kotoutumistukeen tulee muutoksia 1.9.2011 alkaen. Viimeistään 31.8.2011 laadituista kotoutumissuunnitelmista ja toimenpiteistä ilmoitetaan H-sarjan työvoimapoliittisilla lausunnoilla. 1.9.2011 tai sen jälkeen laadituista suunnitelmista ja aloitetuista palveluista ilmoitetaan G-sarjan lausunnoilla tai samoilla työllistymistä edistäviä palveluita koskevilla lausunnoilla kuin muidenkin työnhakijoiden kohdalla. Kotoutumistukea koskevat lausunnot 1.9.2011 alkaen Jos maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelma on laadittu 1.9.2011 tai sen jälkeen, TE-toimisto antaa tiedottavan lausunnon G1, jossa on tieto suunnitelman laatimispäivästä ja voimassaolosta. Tiedotteessa ei oteta kantaa oikeuteen saada työmarkkinatukeen eikä tiedotteen perusteella makseta etuutta. Työnhakijan oikeudesta kotoutumistukena maksettavaan työmarkkinatukeen annetaan aina erillinen maksatuksen salliva tai estävä työvoimapoliittinen lausunto. Lausuntoihin ei merkitä kotikunnan väestötietokirjausta, koska tällä ei ole vaikutusta oikeuteen saada työmarkkinatukea. 199 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Työnhakijan aloittaessa maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun TE-toimisto antaa Kelalle työvoimapoliittisen lausunnon G2. Lausunto G2 voidaan antaa ainoastaan silloin, kun omaehtoisesta opiskelusta on sovittu kotoutumissuunnitelmassa, joten lausunnossa ei erikseen oteta kantaa opiskelun sisältymisestä suunnitelmaan. Koska työnhakijalla voi maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta olla oikeus kulukorvaukseen, TE-toimisto ilmoittaa lausunnossa koulutuspaikan sijaintitiedon. TE-toimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon myös maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun tukiajasta, maahanmuuttajan velvollisuuksista ja opintojen seurannasta, keskeytymisestä ja ennenaikaisesta päättymisestä (lausunnot G3, G4 ja G9). Jos henkilö kotoutumisaikanaan osallistuu maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun tai muuhun työllistymistä edistävään palveluun, joka päättyy ennen kotoutumisajan päättymistä, tulee TE-toimiston antaa henkilön oikeudesta työttömyysetuuteen palvelun jälkeiseltä ajalta uusi sitova lausunto. Jos lausunto on esteetön, jatkuu työmarkkinatuen maksaminen kotoutumistukena kotoutumisajan loppuun saakka. Uutta G1-tiedotetta ei tässä vaiheessa tarvitse antaa, jos kotoutumissuunnitelman aika on vielä kesken. Kotoutumistukea koskevat lausunnot 31.8.2011 asti Jos kotoutumissuunnitelma on laadittu 31.8.2011 tai sitä ennen, työ- ja elinkeinotoimisto antaa Kelalle työvoimapoliittisen lausunnon H1 kotoutumistuen maksamisesta. Lausunto annetaan kerralla kolmeksi vuodeksi. Kelan on pyydettävä uusi lausunto kolmannen kotoutumistukivuoden päättyessä. Kolmen vuoden aika lasketaan siitä, kun henkilön ensimmäinen kotikunta Suomessa on merkitty väestötietojärjestelmään. Päivämäärä on merkitty työvoimapoliittiseen lausuntoon. Viimeistään 31.8.2011 laaditut kotoutumissuunnitelmat ilmoitetaan 1.9.2011 jälkeenkin lausunnolla H1, koska siirtymäsäännöksen mukaan 31.8.2011 tai siten ennen laadittuja kotoutumissuunnitelmia noudatetaan niiden määräajan loppuun. Kotoutumissuunnitelman laatimista edeltävää lausuntoa H2 (ei oikeutta työmarkkinatukeen kotoutumistukena, koska kotoutumissuunnitelmaa ei ole tehty) ei käytetä 1.9.2011 tai sen jälkeistä aikaa koskevana. Tämä johtuu siitä, että 1.9.2011 alkaen maahanmuuttajalla voi olla oikeus työmarkkinatukeen muiden edellytysten täyttyessä, vaikka kotoutumissuunnitelmaa ei olisi tehty. Kotoutujan osallistuessa työllistymistä edistävään palveluun tai siihen rinnastettavaan palveluun työ- ja elinkeinotoimisto käyttää samoja lausuntoja, kuin työmarkkinatuen saajilla yleensäkin. Viimeistään 31.8.2011 aloitettuun työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen rinnastettavaan koulutukseen ja työmarkkinatoimenpiteisiin rinnastettaviin palveluihin osallistumisesta annetaan kuitenkin omat lausuntonsa (H3, H5 ja H9). Toimenpiteen jälkeen työ- ja elinkeinotoimisto antaa Kelalle uudestaan esteettömän lausunnon työmarkkinatuen maksamisesta kotoutumistukena (H1 tai S1). Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa työvoimapoliittisella lausunnolla myös kotouttamissuunnitelman keskeyttämisestä ja sen jatkumisesta keskeytyksen jälkeen. Ryhmälomautusmenettely 30.6.2013 saakka Ryhmälomautuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa vähintään 10 työntekijää on lomautettu määräaikaisesti joko kokonaan tai päivittäistä tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä. 30.6.2013 saakka on voimassa menettely, jossa ryhmälomautustilanteissa työ- ja elinkeinotoimisto ei anna Kelalle työvoimapoliittista lausuntoa lomautetuista henkilöistä. Kelan toimisto tutkii lomautettu¬jen henkilöiden oikeuden työttömyysetuuteen itsenäisesti lomautuksen tehneen työnantajan sille toimittaman lomautuksen tarkistusilmoituslomakkeen perusteella. Tarkistusilmoituslomakkeessa on tiedot lomautetuista henkilöistä asuinkunnittain sekä lomautettujen yhteismäärä. 200 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Ryhmälomautustilanteessa työvoimaviranomainen antaa työvoimapoliittisen lausunnon ainoastaan TTL 2 luvun 3–7 §:n edellytyksistä, ts. siitä, onko lomautettu henkilö estynyt olemasta työmarkkinoil¬la, päätoiminen yrittäjä tai päätoiminen opiskelija. Työvoimaviranomainen ei anna lausuntoa oma-toimisesti, vaan Kelan toimiston on pyydettävä se tarvittaessa. Työ- ja elinkeinotoimisto on velvollinen antamaan Kelan toimiston pyynnöstä kaikki työttömyysetuus-oikeuden selvittämiseksi tarvittavat tiedot. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa lomautetulle henkilölle tehdyistä työ- tai koulutustarjouksista. Toistaiseksi lomautetuista, samoin kuin määräaikaisesti lomautetuista henkilöistä silloin, kun heitä on vähemmän kuin 10, työ- ja elinkeinotoimisto antaa henkilökohtaisen työvoimapoliittisen lausunnon. Ryhmälomautusmenettelystä luopuminen 1.7.2013 lukien Jos lomautus tai muu ryhmälomautuksen perusteena oleva tilanne alkaa 1.7.2013 jälkeen, jokaisen lomautetun tulee itse henkilökohtaisesti rekisteröityä TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. TE-toimisto tutkii kaikkien lomautettujen osalta työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edelly-tykset ja antaa Kelaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Sääeste 30.6.2013 saakka Sääesteellä tarkoitetaan rakennus- ja metsäalalla tapahtuvaa työnteon estymistä, joka johtuu yksin-omaan ja välittömästi pakkasesta ja jonka ajalta työnantajalla ei ole työsopimuslain mukaista palkan-maksuvelvollisuutta. Jos sääesteestä johtuva työnteon estyminen koskee vähintään 10 työntekijää, työ- ja elinkeinotoimis¬to ei anna Kelan toimistolle työvoimapoliittista lausuntoa työnteosta estyneistä henkilöistä. Kelan toimisto tutkii työnteosta estyneiden henkilöiden oikeuden työttömyysetuuteen itsenäisesti työnanta¬jan sille toimittaman tarkistusilmoituslomakkeen perusteella. Tarkistusilmoituslomakkeessa on tiedot työnteosta estyneistä henkilöistä sekä henkilöiden yhteismäärä. Sääestetapauksissa työvoimaviranomainen antaa työvoimapoliittisen lausunnon ainoastaan TTL 2 luvun 3–7 §:n edellytyksistä, ts. siitä, onko työnteosta estynyt henkilö estynyt olemasta työmarkkinoilla, päätoiminen yrittäjä tai päätoiminen opiskelija. Työvoimaviranomainen ei anna lausuntoa oma-toimisesti, vaan Kelan toimiston on pyydettävä se tarvittaessa. Työ- ja elinkeinotoimisto on velvollinen antamaan Kelan toimiston pyynnöstä kaikki työttömyysetuus-oikeuden selvittämiseksi tarvittavat tiedot. Jos sääesteen johdosta työnteosta estyneitä henkilöitä on vähemmän kuin 10, työ- ja elinkeinotoimis¬to antaa heistä henkilökohtaisen työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunnon perusteluista käy ilmi, että kyseessä on työnteon estyminen sääesteen vuoksi. Menettely sääesteen sattuessa 1.7.2013 lukien Jos sääesteeseen perustuva ryhmälomautustilanne alkaa 1.7.2013 jälkeen, jokaisen lomautetun tulee itse henkilökohtaisesti rekisteröityä TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. TE-toimisto tutkii kaikkien lomautettujen osalta työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset ja antaa Kelaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. 65–68-vuotiaat etuudensaajat 65–68-vuotias henkilö, jolla on oikeus päivärahaan tai työmarkkinatukeen, rinnastetaan lausuntomenettelyssä ryhmälomautettuun henkilöön. 30.6.2013 saakka hänestä ei anneta henkilökohtaista työvoimapoliittista lausuntoa, vaan ryhmälomautusilmoitusta vastaava ilmoitus. 1.7.2013 lukien hänen tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi kuten muidenkin lomautettujen. Menettely vastaa siis muutoinkin sitä, mitä edellä ryhmälomautuksesta ja siitä luopumisesta on sanottu. 201 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Lausunnot K6, K7 ja K8 Lausunto K6, K7 tai K8 annetaan alle 25-vuotiaalle ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle, joka on jättänyt hakeutumatta ammatilliseen koulutukseen, kieltäytynyt tällaisesta koulutuksesta tai keskeyttänyt koulutuksen. Oikeutta työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen tai peruspäivärahaan ei ole, ennen kuin henkilö on täyttänyt 25 vuotta, suorittanut tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen tai ollut työssä, osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin, opiskellut tai työskennellyt yrittäjänä tai omassa työssä vähintään 21 kalenteriviikon ajan. Jos lausunnon K6, K7 tai K8 saanut henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, hänestä annetaan palvelun aloituslausunto ja työmarkkinatuki tai peruspäiväraha maksetaan palvelun ajalta. Jos oikeutta työmarkkinatukeen tai peruspäivärahaan ei ole palvelun jälkeiseltä ajalta, toimenpiteen päätyttyä annetaan uudestaan lausunto K6, K7 tai K8. Lausunnon lisätiedoissa viitataan alkuperäiseen lausuntoon K6 / K7 / K8. 1.9.3.4. Tiedotteet Työvoimaviranomainen voi antaa Kelalle työttömyysetuuden saajaa koskevan tiedotteen. Tiedote ei ole Kelaa sitova, vaan sen tarkoituksena on informoida Kelaa työttömyysetuuden maksamisen kannalta merkityksellisistä asioista. Työvoimaviranomainen toimittaa tiedotteen Kelan toimistolle elektronisena linjasiirtona. Työvoimakoulutuksesta erottaminen Jos henkilö erotetaan työvoimakoulutuksesta, hänelle voidaan asettaa korvaukseton määräaika vasta, kun erottamista koskeva päätös on saanut lainvoiman. Työmarkkinatuen maksaminen keskeytetään kuitenkin erottamisesta lukien työ- ja elinkeinotoimiston Kelalle lähettämän tiedotteen F1 perusteella. Jos henkilö osallistuu erottamisesta huolimatta koulutukseen, hänellä on tältä ajalta oikeus työmarkkinatukeen. Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa Kelan toimistolle opiskelun jatkamisesta erottamispäätöksen jälkeen tiedotteella F2. Jos henkilö ei valitusajan kuluessa valita koulutuksesta erottamista koskevasta päätöksestä tai hänen valituksensa hylätään, työ- ja elinkeinotoimisto asettaa henkilölle korvauksettoman määräajan takautuvasti koulutuksesta erottamisesta lukien. Kelan toimisto perii koulutuksesta erottamisen jälkeiseltä ajalta mahdollisesti maksetut työmarkkinatuet takaisin. Tiedote F1 Tiedotteella F1 työvoimaviranomainen ilmoittaa Kelalle, että työttömyysetuutta saavan työnhakijan asia on työ- ja elinkeinotoimiston käsiteltävänä ja että uusi lausunto toimitetaan myöhemmin. Tiedote ei ole Kelaa sitova, mutta sen perusteella Kela voi tietyin edellytyksin keskeyttää työttömyysetuuden maksamisen. Maksaminen voidaan TTL 11 luvun 6 §:n mukaan keskeyttää väliaikaisesti silloin, jos on ilmeistä, että etuuden saajalla ei olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn takia ole enää joko lainkaan oikeutta työttömyysetuuteen tai että maksettavan etuuden määrää tulisi alentaa. Yleisimmin keskeyttämisen edellytykset täyttyvät silloin, kun työnhakijan asia on työ- ja elinkeinotoimiston käsiteltävänä esim. työstä kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn takia, josta saattaa olla seurauksena korvaukseton määräaika. Jos etuuden maksamisen keskeyttäminen on perusteltua, maksaminen keskeytetään F1tiedotteesta ilmenevästä päivästä lukien. Jos työvoimaviranomaisen sittemmin antamalla uudella lausunnolla on vaikutusta ennen keskeyttämistä maksettuun etuuteen esim. sovittelujakson muuttumisen johdosta, päätöstä oikaistaan takautuvasti. 202 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos maksamisen keskeyttämiselle ei Kelan arvion mukaan ole edellä mainittuja edellytyksiä, työttömyysetuuden maksamista jatketaan normaalisti F1-tiedotteen estämättä. Etuuden maksamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitettava etuuden saajalle viipymättä. Mahdollisen uuden työvoimapoliittisen lausunnon saavuttua lausunnon mukainen päätös on annettava viivytyksettä. TE-toimistot käyttävät joskus tiedotetta F1 myös työllistymistä edistäviin palveluihin liittyvissä poissaolotilanteissa. Jos TE-toimisto ei voi antaa poissaoloa koskevaa työvoimapoliittista lausuntoa välittömästi saatuaan palvelun järjestäjältä tiedon poissaolosta, TE-toimisto antaa maksajalle tiedotteen F1. TE-toimisto merkitsee tiedotteen perustelukenttään poissaolojen päivämäärät ja mahdollisen palvelun järjestäjältä saadun tiedon poissaolon syystä. Niissä tilanteissa, joissa tiedote F1 annetaan poissaolojen vuoksi, maksamista ei lähtökohtaisesti keskeytetä, vaan poissaolopäivät vähennetään maksusta ja muu jakso maksetaan normaalisti. F1-lausunnolla maksaja kuitenkin saa tiedon poissaolosta eikä turhaa liikamaksua kerry. Jos F1lausunnossa ilmenee jotain muuta, esim. mahdollinen tuleva korvaukseton määräaika, palvelun keskeytyminen jne., voi maksaja harkita, pitääkö maksaminen keskeyttää kokonaan. Poissalojen kohdalla lähtökohtana kuitenkin on, että vain poissaolopäivät vähennetään. Tiedote F2 Tiedotteella F2 työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa Kelalle sellaisista olosuhdemuutoksista, joilla ei ole vaikutusta henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta, mutta jolla voi olla vaikutusta esim. etuuden suuruuteen. Tiedotteella F2 ilmoitetaan mm. satunnaisen kokoaikatyön tai osa-aikatyön vastaanottamisesta. Tiedotteella F2 ilmoitetaan myös sellaisista ulkomaanmatkoista, jotka eivät estä työttömyysetuuden maksamista. 1.9.4. Lisäselvitykset Voit hakemusta ratkaistessasi pyytää hakijalta lisäselvitystä joko suullisesti tai kirjallisesti käyttämällä lisäselvityspyyntökirjeitä. Asiakaspalvelussa lisäselvitykset pyydetään pääasiassa suullisesti. Soittamisen mahdollisuutta on hyvä arvioida myös valmistelun yhteydessä. Puhelimessa asiakkaan kanssa keskustellessa on usein helpompi selvittää asiakkaan kokonaistilanne. Kirjallisen lisäselvityksen etu on se, että asiakkaalla on muistilista niistä selvityksistä, mitä hänen on toimitettava Kelalle ja mihin mennessä. Soittamisen lisäksi asiakkaalle voi myös laittaa kirjeen ja tästä onkin hyvä mainita asiakkaalle puhelimessa. • Ennen lisäselvityksen pyytämistä tutkitaan henkilön sekä hänen perheenjäsentensä muut etuudet ja tiedot sen selvittämiseksi, onko tarvittava tieto jo Kelassa käytettävissä. • Lisäselvitys pyydetään joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään 30 päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta, kuitenkin mahdollisimman pian. Kirje muotoillaan ja tarkistetaan, että kaikki selvitykset on pyydetty kerralla. Kirje on liitettävä OIWAn työhön. • Lisäselvitysten antamiselle on aina annettava määräaika. Määräaika on annettava ja dokumentoitava myös silloin, kun lisäselvityksiä pyydetään suullisesti. Määräaika on pääsääntöisesti kaksi viikkoa. Kirjeessä on myös ehdottomasti mainittava asiakkaalle, että hakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevilla tiedoilla, jos hän ei toimita pyydettyjä selvityksiä määräaikaan mennessä (valmiina kirjepohjassa TTL19). • Puhelimitse tehty lisäselvityspyyntö kirjataan Yhteydenotoksi OIWAan. Yhteydenottoon kirjataan pyydetyt selvitykset ja määräaika niiden toimittamiselle. • Työ siirretään odottamaan vakuutuspiirin työttömyysturvan työjonoon. Paluutyöjonoksi määritellään etuusratkaisijan oma työjono, jos kyse on pitkäaikaista perehtymistä edellyttävästä asiasta. 203 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 • Jos lisäselvitykset eivät tule kaikki kerralla, kirjoitetaan OIWA-työn kommenttiin, mitä selvityksiä vielä puuttuu ja siirretään työ odottamaan. • Jos kirjallisiin lisäselvityksiin tarvitaan täydennystä, voidaan tietoja kysyä asiakkaalta myös puhelimitse. Tieto kirjataan yhteydenottoon. • Myös muilta viranomaisilta ja yhteistyökumppaneilta voidaan tarvittaessa pyytää niitä tietoja, joita tarvitaan etuushakemuksen ratkaisemiseksi ja joita hallintolaki tai työttömyysturvalaki antaa luvan pyytää. • Mikäli asiakas on kirjallisesti (esim. hakemuksessa) ilmoittanut määräpäivän, mihin mennessä hän aikoo toimittaa lisäselvitystä, lisäselvitystä ei pyydetä uudestaan. Jos hakija ei toimita lisäselvitystä ilmoittamaansa määräaikaan mennessä, hakemus voidaan hylätä. • Käsittelytakuun mukaisesti hakemus tulee ratkaista 14 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun Kelalla on ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot, eli lisäselvitykset ovat saapuneet tai määräaika selvitysten antamiselle on kulunut. 1.9.5. Kuuleminen Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee selvitetyksi. Kela voi hankkia asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne. Lue lisää asian selvittämisestä. 1.9.5.1. Milloin asiakasta on kuultava? Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään. Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: • Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan. Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät vaatimukset. • Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot poikkeavat toisistaan. Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen sisällöstä. Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos • hakemus hyväksytään kaikilta osin • ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä) • asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain (1412/1997 23 §) tai asiakasmaksulain (734/1992 14 §) perusteella. Kela ei voi tällöin maksaa etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää. 204 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Päätöksen oikaisu ja poistaminen). 1.9.5.2. Miten kuullaan? Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty. Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle • kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan etuusasiaan) • määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua. • yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään. Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/1999 11 §). Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa. Lue lisää • Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen • Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse • Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 1.9.6. Päätöksen antaminen Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa annetussa ohjeessa. Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/ hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä. Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, annetaan etuuden lakkauttamisesta pääsääntöisesti päätös. Poikkeuksena ovat kuntoutus, vammaisetuudet, kansaneläke, perheeläke, takuueläke, eläkkeensaajan asumistuki sekä kansaneläkkeen lapsikorotus, joista lakkauttamispäätöstä ei etuudensaajan kuoltua anneta. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta annettava päätös. Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa. Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys, laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös. Päätös annetaan vain pyynnöstä • myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä • indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta. 205 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä. Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena. Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhakuohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa. Etuuspäätökset annetaan maksutta. Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella. Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa: • • • • • Kansaneläkelaki 568/2007 63 § Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/2007 24 § Laki vammaisetuuksista 570/2007 22 § Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005 45 § Työttömyysturvalaki 1290/2002 11:3 Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa. 1.9.6.1. Käsittelytakuu Työttömyysetuuksia koskeva käsittelytakuu astui voimaan 1.3.2011. Käsittelytakuun mukaan ratkaisu on pyrittävä aina tekemään viimeistään 30. kalenteripäivänä hakemuksen saapumisesta. Työttömyysetuushakemukset tulee kuitenkin aina ratkaista ilman aiheetonta viivytystä ja pyrkien Kelan omaan tavoitteeseen, joka on seitsemän päivää.Suuri osa hakemuksista ei ole ratkaistavissa hakemuksesta löytyvillä tiedoilla, vaan asiaan on hankittava lisäselvitystä joko hakijalta itseltään tai muilta tahoilta, kuten työ- ja elinkeinotoimistolta, työnantajalta tai työttömyyskassalta. Lisäselvityspyyntö tai pyyntö esimerkiksi työvoimapoliittisen lausunnon saamiseksi tulee tehdä viimeistään 30 päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta, kuitenkin aina mahdollisimman pian.Käsittelytakuu edellyttää, että hakemus ratkaistaan 14 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun Kelalla on ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot, eli lisäselvitykset ovat saapuneet tai määräaika selvitysten antamiselle on kulunut.Käsittelytakuun laiminlyönnistä ei aiheudu Kelalle sanktiota. Yksittäistapauksessa asiakas voi kuitenkin tehdä asiasta kantelun, jolla voidaan selvittää, onko Kela noudattanut työttömyysturvalain mukaista käsittelyaikaa. 1.9.6.2. Päätöksensaajat Työttömyysetuuksissa päätöksensaaja on etuuden hakija. Jos työnhakijan työttömyysetuus tai sen osa päätetään maksaa edunvalvojalle tai sosiaalihuollon toimielimelle, asiaa koskeva päätös annetaan sekä etuuden hakijalle että edunvalvojalle/sosiaalitoimelle. 206 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.10. Ilmoitusvelvollisuus Työttömyysetuuden hakijan on annettava Kelalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Jos etuuden saajan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, joka saattaa vaikuttaa oikeuteen saada etuutta tai pienentää etuuden määrää, hänen tulee viipymättä ilmoittaa muutoksesta Kelalle. Tällaisia olosuhteiden muutoksia ovat: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. aikaisemmat jäsenyydet työttömyyskassassa; peruspäivärahan saaminen; työnhakijana olo ja työnhaun päättyminen; työttömyyden jatkuminen; työsuhteen, virkasuhteen, oman työn ja yritystoiminnan alkaminen tai päättyminen; työsuhteesta, virkasuhteesta, omasta työstä ja yritystoiminnasta saatu palkka tai muu vastike; työsuhteen, virkasuhteen, oman työn tai yritystoiminnan perusteella saatu taloudellinen etu tai korvaus; erorahan saaminen; työhön käytetty työaika; yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä yrityksen tai yritysomaisuuden myynnistä saatu tulo taikka yritysomaisuuden ottaminen yksityiskäyttöön; TTL 10 luvun 1 §:ssä tarkoitetun työllistymistä edistävän palvelun päättyminen; koulutuspäivärahaan oikeuttavan koulutuksen päättyminen; liikennevakuutuksen, tapaturmavakuutuksen tai sotilasvammalain mukainen ansionmenetyskorvaus; Suomesta ja ulkomailta saatu tai haettu sosiaalietuus mukaan lukien avio- tai avopuolison saama kotihoidontuki ja työnantajan järjestämä työntekijäin eläkelain vähimmäisehtoja parempi lisäeläke; myönnetty tai evätty palkkaturva; huollettavina olevat lapset; sekä muu vastaava muutos olosuhteissa päivät, join työttömyysetuuden saaja on osallistunut muuhun työllistymistä edistävään palveluun kuin koulutukseen tai opiskeluun. Työmarkkinatuen saajan on lisäksi ilmoitettava Kelalle seuraavat itseään, puolisoaan ja perhettään koskevat tiedot ja niissä tapahtuneet muutokset: 1. 2. 3. 4. omat pääomatulot; puolison ansio- ja pääomatulot ja sosiaalietuudet; vanhemman tai vanhempien tulot, jos henkilö asuu vanhempiensa taloudessa; sellaisen työsuhteen päättyminen, jonka ajalta henkilölle itselleen on maksettu työmarkkinatukea tai johon työnantajalle on maksettu korkeinta korotettua palkkatukea; 5. kuntouttavan työtoiminnan osallistumispäivät; 6. muutokset perhesuhteissa ja asumisoloissa; sekä 7. muu vastaava muutos olosuhteissa. Puolison tulotietoja edellytetään työmarkkinatuen tarveharkinnassa 31.12.2012 asti. 1. aikaisemmat jäsenyydet työttömyyskassassa; 2. peruspäivärahan saaminen; 3. työnhakijana olo ja työnhaun päättyminen; 207 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. työttömyyden jatkuminen; työsuhteen, virkasuhteen, oman työn ja yritystoiminnan alkaminen tai päättyminen; työsuhteesta, virkasuhteesta, omasta työstä ja yritystoiminnasta saatu palkka tai muu vastike; työsuhteen, virkasuhteen, oman työn tai yritystoiminnan perusteella saatu taloudellinen etu tai korvaus; erorahan saaminen; työhön käytetty työaika; yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä yrityksen tai yritysomaisuuden myynnistä saatu tulo taikka yritysomaisuuden ottaminen yksityiskäyttöön; julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetun työvoimapoliittisen toimenpiteen päättyminen; koulutuspäivärahaan oikeuttavan koulutuksen päättyminen; liikennevakuutuksen, tapaturmavakuutuksen tai sotilasvammalain mukainen ansionmenetyskorvaus; Suomesta ja ulkomailta saatu tai haettu sosiaalietuus mukaan lukien avio- tai avopuolison saama kotihoidontuki ja työnantajan järjestämä työntekijäin eläkelain vähimmäisehtoja parempi lisäeläke; myönnetty tai evätty palkkaturva; huollettavina olevat lapset; sekä muu vastaava muutos olosuhteissa. Työmarkkinatuen saajan on lisäksi ilmoitettava Kelalle seuraavat itseään, puolisoaan ja perhettään koskevat tiedot ja niissä tapahtuneet muutokset: 1. 2. 3. 4. omat pääomatulot; puolison ansio- ja pääomatulot ja sosiaalietuudet; vanhemman tai vanhempien tulot, jos henkilö asuu vanhempiensa taloudessa; sellaisen työsuhteen päättyminen, jonka ajalta henkilölle itselleen on maksettu työmarkkinatukea tai johon työnantajalle on maksettu korkeinta korotettua palkkatukea; 5. kuntouttavan työtoiminnan osallistumispäivät; 6. muutokset perhesuhteissa ja asumisoloissa; sekä 7. muu vastaava muutos olosuhteissa. 1.11. Tarkistaminen Jos työttömyysetuuden saajan olosuhteissa tapahtuu muutos, on tarkistettava, onko muutoksella vaikutusta työttömyysetuuden määrään. Työttömyysetuuden tarkistuspäätös ei välttämättä edellytä uutta TT1-lomaketta, vaan tarkistuspäätös on mahdollista tehdä myös TT2-lomakkeen tai Lausuntotyön, Yleistietomuutostyön tai Tarkistettava asia- työn perusteella. Pääasia on, että henkilön kokonaistilanne tulee tutkituksi jokaisen annettavan päätöksen yhteydessä. Suullinen tarkistaminen Työttömyysetuuden etuuden ratkaisijana voit myös soittaa asiakkaalle tietyissä tarkistustilanteissa ja tehdä suullisen tarkistuksen puhelimessa saamiesi tietojen perusteella. Suullisessa tarkistamisessa tarvittavat tiedot tarkistetaan aina asiakkaalta. Suullisessa tarkistamisessa • tieto muutoksesta on tullut Kelaan muualta kuin asiakkaalta ja • etuuskäsittelijä soittaa asiakkaalle tarkistaakseen muutosilmoituksen vaikutuksen etuuteen. 208 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Selvitä asiakkaan kokonaistilanne ennen asiakkaalle soittamista, mm. perhetiedot, asukastiedot ja tulotiedot. Kokonaistilanteen selvittämisen jälkeen harkitse, onko kysymyksessä sellainen tilanne, että suullinen tarkistus voidaan tehdä. Puhelimessa saadut tiedot vastaavat hakemusta. Kirjaa tiedot huolellisesti Oiwan Yhteydenottoon. Kun soitat asiakkaalle, • tunnista asiakas puhelun aluksi puhelinpalvelumallin mukaisesti ja kerro yhteydenoton syy • kysy, onko asiakkaan olosuhteissa tapahtunut muita muutoksia kuin nyt Kelan tietoon tullut muutos • kysy asiakkaalta mahdolliset muutokset tulotiedoissa • käy lopuksi hakijan kanssa läpi yhteydenottoon kirjoittamasi tiedot ja kerro, että päätös tehdään hänen antamien tietojen perusteella. Kirjaa myös tästä maininta yhteydenottoon. Jos keskustelun perusteella asiakkaan pitää toimittaa kirjallisesti lisäselvityksiä, tilanne muuttuu normaaliksi lisäselvitysprosessiksi eikä kyseessä ole suullinen tarkistaminen. Jos et tavoita asiakasta puhelimitse, lähetä asiakaskirje, viesti tai odota seuraava TT2 tilanteesta riippuen. Ratkaisu tehdään välittömästi soiton jälkeen 1.11.1. Muutokset perhesuhteissa Jos työttömyysetuuden saajan perhesuhteissa tapahtuu muutos, on tarkistettava, onko muutoksella vaikutusta työttömyysetuuden määrään. Jos muutoksella on vaikutusta, työnhakijalle annetaan uusi päätös muutoksesta lukien. 1.11.2. Muutokset työ- ja muissa ansiotuloissa Jos työttömyysetuuden saajan työ- ja muissa ansiotuloissa tapahtuu muutos, on tarkistettava, onko muutoksella vaikutusta työttömyysetuuden määrään. Jos muutoksella on vaikutusta, työnhakijalle annetaan uusi soviteltua työttömyysetuutta koskeva päätös. Yrittäjien osalta yritystoiminnan tulojen tarkistus tehdään yleensä kerran vuodessa. Tarkistusajankohta määräytyy veroilmoituksen viimeisen jättöpäivän perusteella ja tarkistus tehdään verotustietojen perusteella. 1.11.3. Muutokset yritystoiminnan tuloissa Työmarkkinatuen tarveharkinnassa ja sovittelussa huomioon otettavat yritystulot tarkistetaan kerran vuodessa. Seuranta toteutetaan laittamalla järjestelmään seurantapäivä. Kappaleessa Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa on kerrottu, mitä selvityksiä yritystoiminnan tulojen tarkistamiseksi tarvitaan eri yritysmuodoissa. Katso myös taulukko pyydettävistä selvityksistä. Tilikausi on kalenterivuosi 209 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Kun yrityksen tilikausi on kalenterivuosi, seuranta-ajankohta määräytyy veroilmoituksen viimeisen jättöpäivän mukaan. Veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on maatalousyrittäjillä helmikuun lopussa (päivä vaihtelee hiukan vuosittain, vuonna 2012 se on 29.2.) ja muilla yrittäjillä maaliskuun lopussa (päivä vaihtelee hiukan vuosittain, vuonna 2012 se on 2.4.). Merkitse seurantapäiväksi veroilmoituksen palauttamista edeltävän kuukauden puoliväli (15.2. tai 15.3.). Seurantalistaa käsitellessäsi lähetä asiakkaalle asiakaskirje TTL19 ja pyydä häntä toimittamaan Kelaan jäljennös jättämästään veroilmoituksesta (valittavissa lisätekstinä) määräajassa. Määräaika voi olla aikaisintaan veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä. Kun asiakas toimittaa veroilmoituskopion, tee tarkistus seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Tarkistusta ei tehdä takautuvasti. Jos asiakas toimittaa veroilmoituskopion Kelaan ennen seurantapäivää, tee tarkistus tietojen jättämistä seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Jos asiakas ei toimita pyydettyjä tuloselvityksiä määräajassa, lakkauta etuus seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Laita järjestelmään seurantatieto seuraavalle vuodelle. Tilikausi on muu kuin kalenterivuosi Kun yrityksen tilikausi on muu kuin kalenterivuosi, veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymiskuukauden loppumisesta. Merkitse seurantapäiväksi neljänkuukauden täyttymistä edeltävän kuukauden puoliväli. Seurantalistaa käsitellessäsi lähetä asiakkaalle asiakaskirje TTL19 ja pyydä häntä toimittamaan Kelaan tuloslaskelma (valittavissa lisätekstinä) määräajassa. Määräaika voi olla aikaisintaan neljän kuukauden kuluttuatilikauden päättymisestä. Esimerkki: Yrittäjän tilikausi päättyy 30.6. Häneltä pyydetään tietoja 15.10. Määräaika tietojen toimittamiselle voi olla aikaisintaan 31.10. Kun asiakas toimittaa tuloslaskelman, tee tarkistus seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Jos asiakas toimittaa tuloslaskelman Kelaan ennen seurantapäivää, tee tarkistus tietojen jättämistä seuraavasta maksamattomasta erästä lukien. Jos asiakas ei toimita pyydettyjä tuloselvityksiä määräajassa, lakkauta etuus seuraavasta maksamattomasta maksuerästä lukien. Laita järjestelmään seurantatieto seuraavalle vuodelle. Tarkistus kesken vuoden Asiakkaan tai hänen puolisonsa yrityksen tilanne voi muuttua kesken vuoden, ja asiakas voi esittää pyynnön tarkistaa tuloja sen mukaisesti. Yrittäjän riskiin kuuluu tulotason vaihtelu, joten tuloa ei pääsääntöisesti tarkisteta kesken vuoden. Tarkistus voidaan kuitenkin tehdä tilan/yrityksen tuotantosuunnanmuuttuessa tai muusta erityisen painavasta syystä (esimerkiksi myynti on loppunut taantuman johdosta kokonaan tai jos palkansaajaosakkaan palkka laskee pysyvästi). Laita järjestelmään seurantatieto seuraavalle vuodelle. 1.11.4. Muutokset muissa sosiaalietuuksissa Jos työttömyysetuuden saajan sosiaalietuuksissa tapahtuu muutos, on tarkistettava, onko muutoksella vaikutusta työttömyysetuusoikeuteen tai etuuden määrään. Jos muutoksella on vaikutusta, työnhakijalle annetaan uusi muutoksesta lukien. 210 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.11.5. Muutokset tarveharkinnan tuloissa Työmarkkinatuen määrä on tarkistettava, jos siihen tarveharkinnassa vaikuttavat tulot ovat olennaisesti joko nousseet tai alentuneet. Henkilön on toimitettava Kelalle selvitys tarveharkinnassa huomioon otettavissa tuloissa tapahtuneista muutoksista. Tilapäisiä tulojen vaihteluita ei oteta huomioon. Tulojen nousua voidaan pitää olennaisena, jos se on vähintään 10 %. Tulojen nousun vuoksi alennettua työmarkkinatukea maksetaan ensimmäisestä maksamattomasta täydestä maksuerästä lukien. Tulojen alentumista voidaan pitää aina olennaisena. Tulojen alentumisen vuoksi korotettua työmarkkinatukea maksetaan takautuvasti tulon alentumisesta alkaen, ei kuitenkaan pidemmältä kuin kolmen kuukauden ajalta ennen tulon alentumista koskevan selvityksen antamista. Tapauksissa, joissa tarveharkinnan tulo on arvioitu verotuksessa todettujen tulojen perusteella, verottajalta on vuosittain selvitettävä, onko tuloissa tapahtunut muutoksia. Jos viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut tulot poikkeavat tarveharkinnan perusteena käytetystä tulosta, tuen saajaa on kuultava ja selvitettävä, vastaavatko uudet tulotiedot aikaisempia tulotietoja paremmin työttömyysajan tilannetta. Jos viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut tulot vastaavat paremmin työttömyysajan tilannetta, työmarkkinatuen määrä tulee tarkistaa. Verotuksessa vahvistettujen tulojen alentumisen vuoksi korotettua työmarkkinatukea maksetaan siitä päivästä lukien, jona uudet tulotiedot ovat olleet käytettävissä. Tulojen nousun vuoksi alennettua työmarkkinatukea maksetaan ensimmäisestä tulojen uudelleen arvioinnin jälkeisestä täydestä maksuerästä lukien. Työmarkkinatuen määrää voidaan alentaa takautuvasti vain silloin, kun saajan voidaan katsoa laiminlyöneen ilmoitusvelvollisuutensa. Puolisolle takautuvasti maksettu sosiaalietuus otetaan tarveharkinnan tulona huomioon sosiaalietuuden ensimmäisestä säännöllisestä maksusta lukien, jos etuudensaajan työmarkkinatuki kohdistuu 31.12.2012 tai sitä edeltävään aikaan. Yrittäjien osalta yritystoiminnan tulojen tarkistus tehdään yleensä kerran vuodessa. Tarkistusajankohta määräytyy veroilmoituksen viimeisen jättöpäivän perusteella ja tarkistus tehdään verotustietojen perusteella. 1.11.6. Muutokset vanhempien tuloissa Työmarkkinatuen hakijan on toimitettava selvitys niistä vanhempien tuloista, jotka otetaan huomioon osittaisen työmarkkinatuen suuruutta määriteltäessä (TTL 11 luku 2 §, 5 mom., 3k). Selvitys esitetään tuloselvityslomakkeella Selvitys vanhempien tuloista työmarkkinatukea varten (TT 1c). Jos selvitystä ei toimiteta, hakijan työmarkkinatuen määrä on 50 % siitä työmarkkinatuesta, johon hän muutoin olisi oikeutettu. Selvitystä vanhempien tuloista ei kuitenkaan tarvita, jos ne ovat selvitettävissä Kelan tietojärjestelmistä. Jos vanhempien tulot muuttuvat, hakijan on toimitettava Kelan toimistoon selvitys muuttuneista tuloista. Jos tulot ovat nousseet olennaisesti eli vähintään 10 %, työmarkkinatuen suuruus on tarkistettava. 211 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.11.7. Muita tarkistustilanteita Työttömyysetuuden tarkistuspäätös ei välttämättä edellytä uutta TT1-lomaketta, vaan tarkistuspäätös on mahdollista tehdä myös TT2-lomakkeen perusteella. Pääasia on, että henkilön kokonaistilanne tulee tutkituksi jokaisen annettavan päätöksen yhteydessä. Seuraavassa on tarkasteltu tavanomaisimpia tarkistustilanteita. Työttömyyden alku/jatko Työ- ja elinkeinotoimiston tehtäviin kuuluu asiakkaan opastaminen työttömyysetuuden hakemisesta ja tähän liittyvistä menettelyistä. Kela ei lähetä asiakkaalle hakemusta työvoimapoliittisen lausunnon saavuttua. Hakemus lähetetään asiakkaalle vain hänen sitä pyytäessään. Jos asiakas on jättänyt Kelalle etuushakemuksen, mutta Kelaan ei ole saapunut työvoimapoliittista lausuntoa, toimitaan seuraavasti: • Jos työvoimapoliittinen lausunto puuttuu, lausuntoa on pyydettävä työ- ja elinkeinotoimistosta. Pyynnön voi tehdä paikallisesti parhaaksi katsotulla tavalla eli puhelimitse, kirjeellä tai suojattua sähköpostia käyttäen. Lausuntopyyntö on tehtävä käsittelytakuun edellyttämän 30 päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. • Lausuntopyynnöstä tulee käydä ilmi henkilön koko nimi, henkilötunnus ja kotikunta. Näillä tiedoilla TE-toimisto voi antaa lausunnon myös sellaisessa tilanteessa, jossa asiakas ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Tällöin TE-toimisto antaa lausunnon A4 (Työnhaku ei ole voimassa), jonka perusteella hakemus voidaan hylätä. • Jos hakemuksesta puuttuu lisäselvityksiä, joita pyydetään asiakkaalta ja Kelassa on tieto siitä, että asiakkaan työnhaku ei ole voimassa, kehotetaan häntä lisäselvityspyynnön yhteydessä myös käymään työ- ja elinkeinotoimistossa. • Puhelimitse tehdyistä lausuntopyynnöistä kirjataan OIWAssa ko. asiakkaalle Yhteydenotto, joka liitetään oikeaan työhön. Kontaktihenkilöksi merkitään Yhteistyökumppani ja yhteydenoton suunnaksi "lähtevä". Yhteydenoton lisätietoihin merkitään lausuntopyyntöön liittyvät tiedot. Jos lausuntoa on pyydetty asiakaskirjeellä, kirje liitetään oikeaan työhön, eikä pyynnön sisältöä tarvitse tällöin kirjata työn kommenttiin. Jos lausuntoa on pyydetty suojattua sähköpostia käyttäen, kirjataan työn kommenttiin tieto siitä, että pyyntö on lähetetty sähköpostilla, pyynnön päivämäärä, mihin TE-toimistoon viesti on lähetetty sekä kopioidaan sähköpostin sisältö eli tiedot pyydetyistä lausunnoista. • Työ siirretään odottamaan. • Kun lausunto saapuu Kelaan, tulee ratkaisu käsittelytakuun (Käsittelytakuu) mukaisesti antaa 14 kalenteripäivän kuluessa lausunnon saapumisesta, mikäli Kelalla on tällöin asian ratkaisemiseen tarvittavat tiedot. Kelan prosessikuvauksen mukaan kaikki tarvittavat lisäselvitykset on pyydettävä kerralla. • Jos työ palaa työjonoon uudelleen käsiteltäväksi määräajan kuluttua, eikä lausuntoa ole vielä tullut, pyydetään lausuntoa uudelleen TE-toimistosta kirjeellä, suojatulla sähköpostilla tai puhelimitse. • Lausuntoa pyydetään aina TE-toimistosta, eikä asiakkaalta. Hakemusta ei myöskään saa hylätä siitä syystä, että TE-toimiston käsittely lausunnon antamiseksi kestää pitkään. Omavastuuajan vahvistaminen Omavastuuaikaa ei missään tilanteessa vahvisteta "pimeästi" eli tulevalle ajalle. Omavastuuajan ilmoittamisessa noudatetaan samaa periaatetta, kuin etuuden maksussa yleensä eli päivät ilmoitetaan jälkikäteen. 212 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Hakemus voidaan ratkaista vasta sen jälkeen, kun omavastuuajan työttömyys on selvitetty. Jos hakemus on jätetty toimistoon ennen kuin valmistelussa todettu omavastuuaika on kulunut, asiakkaalta pyydetään selvitys omavastuuajalta. Uutta omavastuuaikaa ei voida määrittää "varastoon" esimerkiksi työllistymistä edistävän palvelun ajalle, vaan omavastuuaika määritetään vain silloin, kun se on tarpeen eikä edellinen omavastuuaika ole enää voimassa. Siten esimerkiksi siinä tilanteessa, jossa henkilön työmarkkinatukioikeudessa on ollut yli 14 päivän katkos esimerkiksi työnhaun katkeamisen vuoksi, määritetään omavastuuaika katkoksen jälkeiselle ajalle, vaikka henkilö aiemmin samana vuonna olisi osallistunut työllistymistä edistävään palveluun. Työmarkkinatukea voidaan tällöinkin maksaa omavastuuajasta huolimatta, jos henkilö katkoksen jälkeen on työllistymistä edistävässä palvelussa. Katkos työnhaussa Etuus maksetaan työnhaun päättymiseen saakka sen jälkeen, kun ilmoitus työttömyysajasta on saatu. Jos työnhaku alkaa myöhemmin uudelleen, noudatetaan seuraavia sääntöjä: Alle 30 päivän katkos Kun työnhaku menee poikki ja alkaa uudelleen kesken TT2-lomakkeen maksujakson, asiakkaan tulee täyttää työttömyysaikaa koskeva ilmoitus normaalisti ja palauttaa se vasta ilmoitusjakson päätyttyä Kelaan. TT2-lomake on täytettävä myös katkon ajalta. Katkon syynä voi olla esimerkiksi satunnainen työ, josta aiheutuvaa sovittelua hakija yrittää välttää katkaisemalla työnhakunsa. Jos etuuden maksu on päättynyt ja työttömyys alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa, on hakijan täytettävä työttömyysaikaa koskeva ilmoitus myös katkon ajalta. Tarkistuspäätös työnhaun uusimisen jälkeen voidaan tehdä suoraan lausunnon perusteella ilman, että odotetaan TT2-lomakkeen saapumista silloin, kun työnhaku on ollut välillä vain muutaman päivän. Jos on kuitenkin syytä epäillä, että tarveharkinnan tuloissa tai muissa ratkaisuun vaikuttavissa seikoissa on tapahtunut muutoksia, asiakkaalle soitetaan ja tiedustellaan tilanne. Tarkistusratkaisu voidaan tehdä suullisesti saadun tiedon perusteella. Asiakkaan kanssa käyty keskustelu dokumentoidaan hyvin työn kommenttiin. Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse, päätös annetaan vasta asiakkaan hakemuksen saavuttua. Jos työvoimapoliittisesta lausunnosta käy ilmi tai jos on muuten tiedossa, että henkilöllä on soviteltavaa tuloa, päätös annetaan aina vasta asiakkaan hakemuksen perusteella. Jos päätös on annettu työvoimapoliittisen lausunnon perusteella, ja asiakas myöhemmin hakemuksessaan kuitenkin ilmoittaa etuusoikeuteen vaikuttavasta olosuhdemuutoksesta, tulee tutkia, onko annettu päätös virheellinen. Jos päätös on virheellinen, sen oikaisemiseen noudatetaan päätöksen oikaisua ja poistoa koskevia menettelytapaohjeita. Yli 30 päivän katkos Asiakkaan on toimitettava hakemus (TT1) silloin kun etuuden myönnössä yli 30 päivän katkos. Esimerkki Asiakkaalle on annettu päätös 31.8.2005 saakka, mutta hän ei ole hakenut etuutta syyskuulle. Jos asiakas hakee etuutta 1.10.2005 alkaen, hänen on täytettävä uusi hakemus (TT1). Yli 30 päivän katkoksella tarkoitetaan myös aikaa, jona asiakkaan työnhaku on poikki. 213 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Odotusaika ja korvaukseton määräaika Odotusajan ja korvauksettomien määräaikojen jälkeen tarvitaan aina hakemus (TT1). Asiakkaalle annetaan hylkäävä päätös odotusajalle ja korvauksettomalle määräajalle. Jos asiakas hakee työttömyysturvaa odotusajan ja korvauksettoman määräajan kuluessa, annetaan hylkäävä päätös kyseiselle määräajalle. Vaikka karenssin päättymiseen olisi hyvinkin lyhyt aika, karenssin aikana jätetyn hakemuksen perusteella ei saa koskaan vahvistaa omavastuuaikaa. Työllistymistä edistävä palvelu Henkilön osallistuessa työllistymistä edistävään palveluun päätös annetaan vain palvelun ajalle. Päätös palvelun ajalle voidaan tehdä esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon perusteella odottamatta TT2-lomaketta. Tarkistuspäätöstä sekä työllistymistä edistävän palvelun ajalle että tämän jälkeiselle ajalle ei saa antaa yhdellä päätöksellä toimenpiteen alkaessa. Päätös työllistymistä edistävän palvelun jälkeiselle ajalle voidaan antaa esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon perusteella jo ennen asiakkaan hakemuksen saapumista. • Jos kuitenkin on syytä epäillä, että tuloissa on tapahtunut muutoksia, lausuntojen käsittelijä soittaa asiakkaalle ja tiedustelee, onko tarveharkinnan tuloissa tapahtunut muutoksia. Jos asiakas ilmoittaa, ettei tuloissa eikä olosuhteissa ole tapahtunut muutoksia, lausuntojen käsittelijä voi antaa asiassa päätöksen asiakkaalta suullisesti saatujen tietojen perusteella välittömästi puhelun jälkeen. Puhelimitse saatu tieto dokumentoidaan huolellisesti OIWAn yhteydenottoon. • Päätös voidaan antaa työvoimapoliittisen lausunnon perusteella jo ennen hakemuksen saapumista myös tilanteissa, joissa asiakas on ilmoittanut asiakaspalveluun, ettei hänen olosuhteissaan ole tapahtunut muutoksia. • Jos työvoimapoliittisesta lausunnosta käy ilmi tai jos on muuten tiedossa, että henkilöllä on soviteltavaa tuloa, päätös annetaan aina vasta asiakkaan hakemuksen perusteella. Kun päätös on annettu lausunnon perusteella, menee asiakkaan toimittama TT2-lomake heti maksettavaksi. Tämä nopeuttaa asian käsittelyä ja auttaa säilyttämään asiakkaan maksurytmin. Jos päätös on annettu työvoimapoliittisen lausunnon perusteella, ja asiakas myöhemmin hakemuksessaan kuitenkin ilmoittaa etuusoikeuteen vaikuttavasta olosuhdemuutoksesta, tulee tutkia, onko annettu päätös virheellinen. Jos päätös on virheellinen, sen oikaisemiseen noudatetaan päätöksen oikaisua ja poistoa koskevia menettelytapaohjeita. Työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyminen Jos peruspäivärahan enimmäisaika täyttyy kesken maksujakson, peruspäivärahaa seuraava työmarkkinatuki voidaan ratkaista pyytämättä hakemusta. Työmarkkinatuki tulee ratkaista ja maksaa välittömästi niin, ettei henkilön maksuihin tule katkosta. Työ- ja elinkeinotoimiston lausunto työmarkkinatuesta voidaan pyytää maksun jälkeen. Jos erän maksanut toimisto on eri kuin henkilön kotitoimisto, toimistojen välinen tiedonkulku tulee hoitaa siten, että henkilön työttömyysturvan maksuihin ei tule katkosta peruspäivärahan enimmäisajan täyttymisen vuoksi. Muutto toiselle paikkakunnalle Jos työmarkkinatuen saaja muuttaa toisen toimiston piiriin, uusi toimisto voi jatkaa työmarkkinatuen maksamista pyytämättä uutta hakemusta, ellei saajan olosuhteissa ilmeisesti ole tapahtunut etuusoikeuteen vaikuttavia muutoksia. 214 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.12. Liikamaksu Työttömyysetuuden liikamaksu voi syntyä esim. takatuvan esteellisen työvoimapoliittisen lausunnon takia (ei oikeutta etuuteen) tai virheellisen suuruisena huomioon otetun työttömyysaikaisen tulon johdosta (etuutta maksettu liian suurena). Lähtökohtana on, että aiheettomasti maksettu työttömyysetuus peritään takaisin. 1.12.1. Takaisinperintä Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje. 1.12.2. Regressimenettely Tietyissä tilanteissa, joissa työnhakijalle on myönnetty takautuvasti muu etuus, aiheettomasti maksettu työttömyysetuus voidaan periä suoraan takautuvasti myönnetystä muusta etuudesta. Menettelyä kutsutaan regressimenettelyksi ja siitä säädetään TTL 11 luku 14 §:ssä. Regressimenettelyä voidaan soveltaa vain TTL 11 luvun 14 §:ssä nimenomaisesti mainittuihin etuuksiin; muista etuuksista työttömyysetuutta ei voida periä regressinä. Esimerkiksi liikennevakuutuslain mukaiseen korvaukseen ei regressimenettelyä voida soveltaa. Regressiperintä ulkomailta Lainsäädännön perusteella regressiperintä myös EU-/ETA-maasta myönnetystä etuudesta on tietyin edellytyksin mahdollista. Täytäntöönpanoasetuksen (987/2009) 72 artiklan 1-kohdan mukaan perusteetta maksettu etuus voidaan periä regressinä toisen sopimusmaan takautuvasti maksamasta etuudesta, jos se on mahdollista molempien maiden kansallisen lainsäädännön mukaan. Työttömyysturvan osalta työttömyysturvalaki mahdollistaa regressimenettelyn TTL 11 luvun 14 §:ssä lueteltujen etuuksien osalta. Jos kyseisen etuuden periminen regressinä on mahdollista myös takautuvan etuuden myöntäneen jäsenmaan kansallisen lainsäädännön mukaan, on maiden välinen regressimenettely siis periaatteessa mahdollinen. Ruotsi on kuitenkin tulkinnut omaa lainsäädäntöään siten, ettei regressiperintä sen maksamista etuuksista ole mahdollinen. Käytännössä regressimenettely tulee kyseeseen lähinnä toisen sopimusmaan takautuvasti myöntämän eläkkeen kyseessä ollessa. Tällöin Eläketurvakeskus tiedustelee Kelalta, mitä etuutta Kela on maksanut liikaa, miltä ajalta ja minkä verran. Tämän perusteella Kela voi tehdä ETK:lle regressivaatimuksen, jonka ETK merkitsee toiseen maahan lähtevään eläkehakemukseen. Toisen maan laitos maksaa takautuvan eläkkeen ETK:lle, joka maksaa vaatimuksen mukaisen suorituksen Kelalle. Muista ulkomailta myönnetyistä takautuvista etuuksista kuin eläkkeistä Kela ei yleensä saa tietoa, joten regressimenettely tulee käytännössä kyseeseen vain ETK:n kautta ja vain eläkkeiden osalta. ETK:lta saadut tiedustelut ja niihin liittyvät perintäilmoitukset käsitellään asiakkaan KVkeskuksessa. 215 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.12.2.1. Sairauspäiväraha Jos työnhakija on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti sairauspäivärahaa, peritään aiheettomasti maksettu työttömyysetuus sairauspäivärahasta. 1.12.2.2. Kuntoutusraha Jos työnhakija on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti kuntoutusrahaa, peritään aiheettomasti maksettu työttömyysetuus kuntoutusrahasta. 1.12.2.3. Kansaneläke ja työeläkkeet Jos työnhakija on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti kansaneläkettä tai eläkettä työ- ja virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella, peritään aiheettomasti maksettu työttömyysetuus takautuvasti maksetusta muusta etuudesta. Myös liikaa maksettu kulukorvaus voidaan periä takautuvasta etuudesta. Kansaneläkelain 70 §:n 2 momentin mukaan, jos kansaneläkelain mukainen lapsikorotus myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta etuuden saaja on saanut työttömyysetuutta, takautuvasti myönnetty kansaneläke on pidätettävä Kansaneläkelaitokselle työttömyysetuutta vastaavilta osin. Vaikkei TTL 11 luvun 14 §:n 1 momentin luettelossa olekaan mainittu kansaneläkelain mukaista lapsikorotusta, voidaan työttömyysetuus periä regressinä takautuvasti myönnetystä kansaneläkelain mukaisesta lapsikorotuksesta kansaneläkelain 70 §:n perusteella. Kansaneläkelain mukainen lapsikorotus lisätään TTL 11 luvun 14 §:n momenttiin 1.3.2011 voimaan tulevalla lainmuutoksella. 1.3.2011 tulee voimaan laki takuueläkkeestä. Työttömyysetuus voidaan periä regressinä takautuvasti myönnetystä takuueläkkeestä. Liikaa maksettua ylläpitokorvausta ei voida periä muusta etuudesta. Kelan toimiston on ilmoitettava perimisestä eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksamista. Menettely tietoliikenteessä 1. Lähetä etuuden saajasta ennakkoilmoitus (asiakaskirje TTV10 / TTV11 tai lomake ETK/KELA 7301) kyselyn tehneelle eläkelaitokselle ja tarvittaessa eläkeja toimeentuloturvaosastolle. 2. Eläketurvakeskuksesta ilmoitus välitetään niille eläkelaitoksille, joissa kyseisellä henkilöllä on eläkehakemus vireillä. 3. Tehtyään eläkepäätöksen eläkelaitos ilmoittaa Kelan toimistolle takautuvan eläkkeen kokonaismäärän ja ajan, jolta eläkettä maksetaan takautuvasti. Samalla eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen. 4.Asiakkaan työttömyysetuuspäätös oikaistaan tai tarkistetaan Kelassa aina vasta sitten, kun eläkelaitos on antanut päätöksensä, koska tätä ennen uuden päätöksen antamiselle ei ole perustetta. Anna asiakkaalle uusi päätös ja ilmoita päätöksessä liikamaksun perimisestä regressinä. 5. Laske eläkelaitoksen ilmoituksen perusteella perittävä bruttomäärä ja lähetä perimisilmoitus TTV17 tai palauta ko. lomakkeelle laadittu perimisilmoitus 216 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 viipymättä asianomaiselle eläkelaitokselle. Kelan on lähetettävä perimisilmoitus vähintään 2 viikkoa ennen takautuvasti myönnetyn etuuden maksamista. 6. Eläkelaitos maksaa Kelan toimiston tilille perittävän määrän siltä osin kuin se ei ole takautuvaa eläkettä suurempi. 7. Jos ilmoituksen tehneen eläkelaitoksen suorittama määrä jää perittyä määrää pienemmäksi, peri erotus seuraavalta ilmoituksen antaneelta eläkelaitokselta. 8. Jos liikamaksua ei saada perittyä regressinä kokonaan, annetaan lopusta takaisinperinnästä päätös erikseen. Liikaa maksettu etuus jätetään kuitenkin takaisinperimättä siltä osin kuin sen määrä ylittää sen määrän, jonka Kela on saanut perittyä regressinä takautuvasti maksetusta työkyvyttömyyden perusteella myönnetystä eläkkeestä (TTL 11 luvun 10 § 3 mom.). TTL 11 luvun 14 §:n 2 momentin mukainen ilmoitus eläkelaitokselle on yhdistetty työttömyyseläkkeen hakemista varten annettavaan todistuslomakkeeseen. Näin eläkelaitoksella on aina takautuvaa eläkettä koskeva maksupyyntö työttömyyseläkettä myöntäessään eikä toimiston tarvitse lähettää TTL 11 luvun 14 §:n 2 momentin mukaisella ilmoituslomakkeella ennakkoilmoitusta etuuden maksamisesta eläkelaitokselle. Etuus peritään eläkkeen bruttomäärästä bruttomääräisenä. Etuudensaajan veronalaiseksi tuloksi jää hänelle aikaisemmin maksettu etuus. TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentin mukaan liikaa maksettu työttömyysetuus jätetään takaisinperimättä siltä osin kuin sen määrä ylittää 14 § 1 momentissa tarkoitetun etuuden määrän, jonka Kela on perinyt takautuvasti suoritettavasta työkyvyttömyyden perusteella myönnetystä eläkkeestä. Lainkohta soveltuu myös kulukorvaukseen. Kyseistä lainkohtaa sovelletaan vain sellaisessa takaisinperintätilanteessa, jossa asiakkaalle on myönnetty takautuvasti työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläke samalle ajalle, miltä hänelle on maksettu työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai kulukorvausta, ja liikaa maksetun työttömyysetuuden ja kulukorvauksen määrä ylittää sen määrän, jonka Kela on saanut perittyä regressinä eläkkeen myöntäneeltä laitokselta. Työkyvyttömyyden perusteella myönnettyjä eläkkeitä ovat mm. työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaiset eläkkeet kuten tapaturmavakuutuslain perusteella myönnetty tapaturmaeläke, sotilastapaturmalain perusteella myönnetty tapaturmaeläke ja liikennevakuutuslain perusteella myönnetty työkyvyttömyyseläke. TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu takaisinperimättä jättäminen koskee vain liikamaksun sitä määrää, jota ei saada perittyä regressinä takaisin takautuvan etuuden myöntäneeltä laitokselta. Lainkohta ei siten vaikuta Kelan toimiston ja eläkelaitoksen väliseen regressimenettelyyn. TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentin soveltaminen edellyttää aina, että Kela on saanut perittyä eläkettä regressiperintänä 11 luvun 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Jollei regressiperintä ole onnistunut ollenkaan, ei myöskään 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu perimättä jättäminen tule sovellettavaksi. Tällöin liikamaksu peritään takaisin normaalein menettelyin. Ennen takaisinperintäpäätöksen antamista tulee tavalliseen tapaan harkita, onko takaisinperinnästä luopumiselle tai kohtuullistamiselle perusteita. Kohtuullistamisharkinta tulisi kohdistaa siihen liikamaksun osuuteen, joka ylittää takautuvasti myönnetyn eläkkeen määrän. Jos Kelan regressiperintä onnistuu vain osalta liikamaksun aikaa, voidaan TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentin mukainen takaisinperimättä jättäminen kohdistaa vain siihen aikaan, jolta takautuvasti myönnettyä eläkettä on saatu perittyä regressinä. Jos taas henkilölle on myönnetty esimerkiksi työeläkettä ja kansaneläkettä ja regressinä on saatu perittyä vain kansaneläkkettä, ei poikkeussäännöstä tarvitse soveltaa työeläkkeeseen. Työeläkkeen osalta takaisinperintä voidaan tällöin suorittaa normaalisti muistaen kuitenkin kohtuullistamisharkinta takautuvan eläkkeen määrän ylittävän liikamaksun osalta. 217 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Tilanteissa, joissa TTL11 luvun 10 §:n 3 momentti tulee sovellettavaksi, tulee myös ylläpitokorvauksen takaisinperinnästä luopua. Poikkeus regressiperintätilanteessa Asiakkaan etuus lakkautetaan Kelassa vasta, kun työttömyyskassa tai eläkelaitos on antanut päätöksensä. Joidenkin työttömyyskassojen ja eläkelaitosten tietojärjestelmät toimivat kuitenkin siten, että takautuvat erät menevät maksuun asiakkaalle, jollei regressinä pidätettävä rahamäärä ole laitoksen tiedossa jo päätöstä annettaessa. Jos työttömyyskassa tai eläkelaitos haluaa perimisilmoituksen etukäteen ennen oman päätöksensä antamista, tulee sen pyytää perimisilmoitus erikseen. Pyynnöstä tulee ilmetä etuuden myöntöajankohta ja maksettava määrä päivässä/ajalla. Perittävä määrä lasketaan saatujen tietojen perusteella. Perittävän määrän laskemisessa voi käyttää apuna järjestelmää valmistelemalla etuuslakkautuksen/tarkistuksen liikamaksunäytölle asti. Ratkaisutietoja ei siis viedä. Kun perittävä määrä on tiedossa, lähetetään työttömyyskassalle tai eläkelaitokselle perimisilmoitus kirjeellä TTV17. Etuuteen laitetaan maksueste ensimmäiselle maksamattomalle päivälle. Seuraava mahdollinen TT2 ei saa mennä maksuun ilman, että maksuerästä ilmoitetaan regressipalautusta maksavalle laitokselle, koska tällöin perittävä määrä muuttuu. Jos työttömyyskassan tai eläkelaitoksen päätös viivästyy ja asiakas ehtii lähettää uuden ilmoituksen työttömyysajalta, tulee etuus maksaa ilmoitusajalta. Välittömästi maksun jälkeen ilmoitetaan työttömyyskassalle tai eläkelaitokselle uusi perittävä määrä. Työttömyysetuutta ei siis tällöinkään lakkauteta ennen kuin työttömyyskassan tai eläkelaitoksen päätös on todella tehty. 1.12.2.4. Sukupolvenvaihdoseläke, luopumiseläke, luopumiskorvaus ja luopumistuki Jos työnhakija on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti sukupolvenvaihdoseläkettä, luopumiseläkettä, luopumiskorvausta tai luopumistukea, peritään aiheettomasti maksettu työttömyysetuus takautuvasti myönnetystä muusta etuudesta. 1.12.2.5. Tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke Jos työnhakija on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa tai tapaturmaeläkettä, peritään aiheettomasti maksettu työttömyysetuus takautuvasti myönnetystä muusta etuudesta. Vakuutuslaitokselle on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen päivärahan tai tapaturmaeläkkeen maksamista, että korvaus tulee maksaa Kelan toimistolle. Menettely tietoliikenteessä Tietoliikenteessä noudata seuraavaa menettelyä: 1. Lähetä ennakkoilmoitus (asiakaskirje TTV11) etuuden saajasta tapaturmavakuutuslaitokselle. 218 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 2. Tapaturmavakuutuslaitos lähettää Kelan toimistolle kirjeen liitteenä olevan vastauslomakkeen, jossa ilmoitetaan korvauksen määrä sekä aika, jolta korvausta maksetaan takautuvasti. Samalla vakuutuslaitos pidättää takautuvan eläkkeen. 3. Asiakkaan työttömyysetuuspäätös oikaistaan tai tarkistetaan Kelassa aina vasta sitten, kun vakuutuslaitos on antanut päätöksensä, koska tätä ennen uuden päätöksen antamiselle ei ole perustetta. Anna asiakkaalle uusi päätös ja ilmoita päätöksessä liikamaksun perimisestä regressinä. 4. Kun saat tapaturmavakuutuslaitoksen päätöksen, laske perittävä bruttomäärä ja palauta perimisilmoitus viipymättä tapaturmavakuutuslaitokselle. Kelan on lähetettävä perimisilmoitus vähintään 2 viikkoa ennen takautuvasti myönnetyn etuuden maksamista. 5. Tapaturmavakuutuslaitos maksaa Kelan toimiston tilille perityn määrän siltä osin kuin se ei ole takautuvaa korvausta suurempi. 6. Jos liikamaksua ei saada perittyä regressinä kokonaan, annetaan lopusta takaisinperinnästä päätös erikseen. Liikaa maksettu etuus jätetään kuitenkin takaisinperimättä siltä osin kuin sen määrä ylittää sen määrän, jonka Kela on saanut perittyä regressinä takautuvasti maksetusta työkyvyttömyyden perusteella myönnetystä eläkkeestä (TTL 11 luvun 10 § 3 mom.). Etuus peritään tapaturmakorvauksen bruttomäärästä bruttomääräisenä. Etuudensaajan veronalaiseksi tuloksi jää hänelle aikaisemmin maksettu etuus. TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentin mukaan liikaa maksettu työttömyysetuus jätetään takaisinperimättä siltä osin kuin sen määrä ylittää 14 § 1 momentissa tarkoitetun etuuden määrän, jonka Kela on perinyt takautuvasti suoritettavasta työkyvyttömyyden perusteella myönnetystä eläkkeestä. Lainkohta soveltuu myös kulukorvaukseen. Kyseistä lainkohtaa sovelletaan vain sellaisessa takaisinperintätilanteessa, jossa asiakkaalle on myönnetty takautuvasti työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläke samalle ajalle, miltä hänelle on maksettu työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai kulukorvausta, ja liikaa maksetun työttömyysetuuden määrä ylittää sen määrän, jonka Kela on saanut perittyä regressinä eläkkeen myöntäneeltä laitokselta. Työkyvyttömyyden perusteella myönnettyjä eläkkeitä ovat mm. työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaiset eläkkeet kuten tapaturmavakuutuslain perusteella myönnetty tapaturmaeläke, sotilastapaturmalain perusteella myönnetty tapaturmaeläke ja liikennevakuutuslain perusteella myönnetty työkyvyttömyyseläke. TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu takaisinperimättä jättäminen koskee vain liikamaksun sitä määrää, jota ei saada perittyä regressinä takaisin takautuvan etuuden myöntäneeltä laitokselta. Lainkohta ei siten vaikuta Kelan toimiston ja eläkelaitoksen väliseen regressimenettelyyn. TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentin soveltaminen edellyttää aina, että Kela on saanut perittyä eläkettä regressiperintänä 11 luvun 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Jollei regressiperintä ole onnistunut ollenkaan, ei myöskään 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu perimättä jättäminen tule sovellettavaksi. Tällöin liikamaksu peritään takaisin normaalein menettelyin. Ennen takaisinperintäpäätöksen antamista tulee tavalliseen tapaan harkita, onko takaisinperinnästä luopumiselle tai kohtuullistamiselle perusteita. Kohtuullistamisharkinta tulisi kohdistaa siihen liikamaksun osuuteen, joka ylittää takautuvasti myönnetyn eläkkeen määrän. Jos Kelan regressiperintä onnistuu vain osalta liikamaksun aikaa, voidaan TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentin mukainen takaisinperimättä jättäminen kohdistaa vain siihen aikaan, jolta takautuvasti myönnettyä eläkettä on saatu perittyä regressinä. Jos taas henkilölle on myönnetty esimerkiksi työeläkettä ja kansaneläkettä ja regressinä on saatu perittyä vain kansaneläkkettä, ei 219 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 poikkeussäännöstä tarvitse soveltaa työeläkkeeseen. Työeläkkeen osalta takaisinperintä voidaan tällöin suorittaa normaalisti muistaen kuitenkin kohtuullistamisharkinta takautuvan eläkkeen määrän ylittävän liikamaksun osalta. Tilanteissa, joissa TTL11 luvun 10 §:n 3 momentti tulee sovellettavaksi, tulee myös ylläpitokorvauksen takaisinperinnästä luopua. 1.12.2.6. Työttömyyskassan myöntämät etuudet Jos työnhakija on saanut Kelalta työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti työttömyyskassan maksama työttömyysetuus, peritään aiheettomasti maksettu työttömyysetuus työttömyyskassan takautuvasti myöntämästä etuudesta. Myös liikaa maksettu kulukorvaus voidaan periä työttömyyskassan takautuvasti myöntämästä työttömyysetuudesta tai kuulukorvauksesta. Menettely tietoliikenteessä Tietoliikenteessä noudata seuraavaa menettelyä: 1. Lähetä ennakkoilmoitus (lomake TTV 10/TTV11) etuuden saajasta työttömyyskassalle. 2. Tehtyään päätöksen työttömyyskassa ilmoittaa Kelan toimistolle takautuvan korvauksen kokonaismäärän ja ajan, jolta etuutta maksetaan takautuvasti. Samalla työttömyyskassa pidättää takautuvan korvauksen. 3. Asiakkaan työttömyysetuuspäätös oikaistaan tai tarkistetaan Kelassa aina vasta sitten, kun työttömyyskassa on antanut päätöksensä, koska tätä ennen uuden päätöksen antamiselle ei ole perustetta. Anna asiakkaalle uusi päätös ja ilmoita päätöksessä liikamaksun perimisestä regressinä. 4. Kun saat työttömyyskassan ilmoituksen, laske perittävä bruttomäärä ja palauta ko. lomakkeelle laadittu perimisilmoitus viipymättä työttömyyskassalle. 5. Työttömyyskassa maksaa Kelan toimiston tilille perityn määrän siltä osin kuin se ei ole takautuvaa korvausta suurempi. 6. Jos liikamaksua ei saada perittyä regressinä kokonaan, annetaan lopusta takaisinperinnästä päätös erikseen. Etuus peritään ansiopäivärahan bruttomäärästä bruttomääräisenä. Etuudensaajan veronalaiseksi tuloksi jää hänelle aikaisemmin maksettu etuus. Poikkeus regressiperintätilanteessa Asiakkaan etuus lakkautetaan Kelassa vasta, kun työttömyyskassa tai eläkelaitos on antanut päätöksensä. Joidenkin työttömyyskassojen ja eläkelaitosten tietojärjestelmät toimivat kuitenkin siten, että takautuvat erät menevät maksuun asiakkaalle, jollei regressinä pidätettävä rahamäärä ole laitoksen tiedossa jo päätöstä annettaessa. Jos työttömyyskassa tai eläkelaitos haluaa perimisilmoituksen etukäteen ennen oman päätöksensä antamista, tulee sen pyytää perimisilmoitus erikseen. Pyynnöstä tulee ilmetä etuuden myöntöajankohta ja maksettava määrä päivässä/ajalla. Perittävä määrä lasketaan saatujen tietojen perusteella. Perittävän määrän laskemisessa voi käyttää apuna järjestelmää 220 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 valmistelemalla etuuslakkautuksen/tarkistuksen liikamaksunäytölle asti. Ratkaisutietoja ei siis viedä. Kun perittävä määrä on tiedossa, lähetetään työttömyyskassalle tai eläkelaitokselle perimisilmoitus kirjeellä TTV17. Etuuteen laitetaan maksueste ensimmäiselle maksamattomalle päivälle. Seuraava mahdollinen TT2 ei saa mennä maksuun ilman, että maksuerästä ilmoitetaan regressipalautusta maksavalle laitokselle, koska tällöin perittävä määrä muuttuu. Jos työttömyyskassan tai eläkelaitoksen päätös viivästyy ja asiakas ehtii lähettää uuden ilmoituksen työttömyysajalta, tulee etuus maksaa ilmoitusajalta. Välittömästi maksun jälkeen ilmoitetaan työttömyyskassalle tai eläkelaitokselle uusi perittävä määrä. Työttömyysetuutta ei siis tällöinkään lakkauteta ennen kuin työttömyyskassan tai eläkelaitoksen päätös on todella tehty. 1.12.2.7. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki Perusteettomasti maksettu peruspäiväraha voidaan periä samalle ajalle takautuvasti myönnettävästä työmarkkinatuesta ja päinvastoin. 1.12.2.8. Pienin perittävä määrä Perintään ei ryhdytä, jos perittävä tai palautettava rahamäärä olisi alle 5 euroa. 1.12.2.9. Palautusten valvonta ja virheellisten palautusten oikaiseminen Sen jälkeen kun olet lähettänyt eläkelaitokselle, tapaturmavakuutuslaitokselle tai työttömyyskassalle TTL 11 luvun 14 § 2 momentin mukaisen ennakkoilmoituksen työttömyysetuuden maksamisesta, seuraa, että laitos pidättää takautuvan eläkkeen tai päivärahan ja maksaa Kelan toimistolle perimisilmoituksen mukaisesti työttömyysetuutta vastaavan osuuden pyydetystä korvauksesta. 1.12.2.10. Liian suuret palautukset Jos eläkelaitos, tapaturmavakuutuslaitos tai työttömyyskassa on maksanut takautuvaa eläkettä tai päivärahaa toimistolle enemmän kuin sille kuuluu, ilmoita liian suuresta palautuksesta takautuvan etuuden myöntäneelle laitokselle. Älä palauta maksua etuuden myöntäneelle laitokselle tai etuuden saajalle ennen kuin etuuden myöntänyt laitos on tarkistanut palautettavan määrän. Takautuvan etuuden myöntäneelle laitokselle ei tarvitse ilmoittaa liian suuresta palautuksesta, jos se on enintään 3,50 euroa. Tätä pienempikin maksu on palautettava, jos muu laitos pyytää oikaisua. 1.12.2.11. Liian pienet palautukset Jos Kelan toimisto saa eläke- tai tapaturmavakuutuslaitoksen taikka työttömyyskassan palautusta liian vähän ja virhe johtuu Kelan toimistosta (esim. virheellisestä perimisilmoituksesta), käsittele asia takaisinperintänä. Menettele samoin, jos virheen on aiheuttanut jokin muu takautuvan etuuden myöntäneestä laitoksesta riippumaton syy. 221 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos liian pieni palautus näyttää johtuvan takautuvan etuuden myöntäneen laitoksen menettelystä, pyydä kirjallisesti laitosta tarkistamaan Kelan toimistolle maksamansa määrä ja maksamaan puuttuva osa korvauksesta Kelan toimistolle. Menettele samoin, jos takautuvan etuuden myöntänyt laitos ei ole lainkaan pidättänyt takautuvaa eläkettä tai päivärahaa toimiston ennakkoilmoituksesta huolimatta. Liitä etuuden myöntäneelle laitokselle lähetettävään kirjeeseen tällöin valokopio ennakkoilmoituksesta tai työttömyyseläketapauksessa lomakkeesta "Todistus työttömyyseläkkeen hakemista varten", johon on valmiiksi painettu takautuvaa eläkettä koskeva maksupyyntö. Jos etuuden myöntänyt laitos ei ole Kelan toimiston tarkistuspyynnöstä huolimatta oikaissut virhettä, käsittele liikamaksu takaisinperintäasiana. Takautuvan etuuden myöntäneeltä laitokselta ei ole syytä pyytää oikaisua silloin, kun perittävästä määrästä puuttuu alle 17 euroa. 1.13. Maksaminen Etuuden maksamisesta säädetään työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (Vna 1330/2002 1 §). 1.13.1. Maksuosoite Etuus maksetaan etuuden saajan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Jos tilille maksaminen ei ole mahdollista, esim. jos etuudensaaja ei pyydettäessä anna tilinumeroa tai jos hän esittää Kelalle erityisen syyn, etuus maksetaan maksuosoituksena. Tällöin edellytetään, että etuuden saajalla on voimassa oleva postiosoite Suomeen. Tilinumeromuutokset tehdään maksunsaajan ilmoituksen perusteella. Asiakas voi ilmoittaa tilinumeromuutoksen lomakkeella Y 121, verkkoasioinnissa tai tietyissä tilanteissa suullisesti. Tilinumeromuutoksia ei oteta vastaan sähköpostitse. Jos asiakas ilmoittaa tilinumerotietonsa ollessasi yhteydessä häneen etuusasiansa hoitamiseksi, ota tilinumerotieto vastaan tunnistettuasi asiakkaan. Tee tilinumeromuutos niihin etuusjärjestelmiin, joihin osaat. Jos asiakkaalla on etuuksia muissa järjestelmissä (esim. Onni, RAKE), tee Oiwaan Perustietojen muutos -työ, tarkenteella tilinumeromuutos. Myös alle 18-vuotiaalla etuuden saajalla on oikeus nostaa itse etuus. 1.13.1.1. Ulkomaan maksuosoite Jos etuuden saaja haluaa hänelle maksettavan etuuden ulkomaan maksuosoitteeseen, etuus maksetaan ulkomaille kansainvälisiä pankkiyhteystietoja käyttäen kirjoittamalla maksuosoitteeksi • ulkomaan IBAN-tilinumero ja BIC-koodi Etuus voidaan maksaa ulkomaille myös vakuutetun postiosoitteen perusteella edellyttäen, että hänellä on voimassa oleva ulkomaan osoite. Lisätietoja etuuksien maksamisesta löydät teknisistä ohjeista. 222 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.13.1.2. Kuolinpesä Työttömyysetuutta voidaan edellytysten täyttyessä maksaa hakijan kuolinpäivään asti. Henkilön kuoleman jälkeen hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät kuolinpesälle. Tästä syystä etuus voidaan hakijan kuoltua maksaa kuolinpesälle. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen (yleistestamentti) saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Jos ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja (perintökaari 18 luku 1 §). Avoliitossa vainajan kanssa asunut henkilö ei ole kuolinpesän osakas, ellei hän ole yleistestamentin saaja. Kuolinpesän osakkaat edustavat kuolinpesää yhdessä. Osakkaat voivat myös valtuuttaa yhden osakkaista tai jonkun muun edustamaan pesää. Jos kuolinpesään on määrätty pesänselvittäjä, edustaa hän yksin kuolinpesää. Kelan tulee varmistua siitä, että kuolinpesän nimissä toimiva henkilö todella on pesän osakas. Selvityksenä voidaan käyttää vahvistettua perukirjaa tai jos, vahvistettua perukirjaa ei ole, perukirjaa, sukuselvityksiä ja virkatodistuksia. Yleistestamentin saajan tulee lisäksi toimittaa oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Myös pesänselvittäjän tulee osoittaa kelpoisuutensa edustaa pesää. Lähtökohtaisesti pesänselvittäjän tulee esittää oikeaksi todistettu jäljennös tuomioistuimen antamasta määräyskirjasta. 1.13.2. Etuuspäivien määrä viikossa Työttömyysetuuspäivien sekä työ-, omavastuu- ja korvauspäivien lukumäärä voi kalenteriviikossa olla yhteensä enintään viisi. Työttömyysetuus ei kohdistu tiettyihin päiviin, joten esim. kalenteriviikolla oleva arkipyhä ei vaikuta työttömyysetuuden maksupäiviin. Työttömyysetuuspäiviä ovat päivät, joilta henkilölle on maksettu joko täyttä tai soviteltua peruspäivärahaa, työmarkkinatukea tai koulutuspäivärahaa. Etuuspäiviä ovat myös päivät, joilta henkilö on saanut täyttä tai vähennettyä koulutustukea. Työttömyysetuuspäiviin rinnastetaan päivät, joilta työttömyysetuutta ei makseta työvoimapoliittisen esteen, kuten esim. korvauksettoman määräajan takia, sekä päivät, joilta henkilön oikeus työttömyysetuuteen on evätty työnantajan maksaman taloudellisen etuuden tai lomakorvauksen jaksotuksen vuoksi. Kalenteriviikoittaiseen enimmäismäärään luettavia muita korvauspäiviä ovat esimerkiksi päivät, joilta henkilö saa: • • • • • • • • sairauspäivärahaa; äitiyspäivärahaa; erityisäitiysrahaa; isyyspäivärahaa; vanhempainpäivärahaa; vuorottelukorvausta; arkipyhäkorvausta; tai ns. Pekkas-vapaakorvausta. Esimerkki B lomautetaan kalenteriviikoksi. Lomautusviikolla on arkipyhä, jolta päivältä B saa työnantajaltaan arkipyhäkorvausta. Koska päivä, jolta B on saanut arkipyhäkorvausta, luetaan 223 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 kalenteriviikkokohtaiseen viiden etuuspäivän enimmäismäärään, hänellä on lomautusviikolta oikeus työttömyysetuuteen neljältä päivältä. Kulukorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Ulkomailla työvoimakoulutukseen osallistuvalle henkilölle kulukorvausta voidaan maksaa enintään seitsemältä päivältä. 1.13.3. Maksujaksot Työttömyysetuus maksetaan etuusoikeuden alkamisesta lukien maksukausittain jälkikäteen. Ensimmäinen maksukausi on kaksi viikkoa ja kukin seuraava maksukausi neljä viikkoa. Työttömyysetuuden tulee olla saajan nostettavissa viikon kuluessa maksukauden päättymisestä. Soviteltu työttömyysetuus maksetaan etuusoikeuden alkamisesta lukien jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistumispäiviltä maksettava kulukorvaus maksetaan jälkikäteen niiltä päiviltä, jotka henkilö on ilmoittanut työttömyysaikaa koskevassa ilmoituksessa (TT 2). Jos henkilö ei maksujakson aikana ilmoita yhtään työtoimintaan osallistumispäivää tai jos ilmoitettujen työtoimintapäivien lukumäärä poikkeaa olennaisesti työvoimapoliittisessa lausunnossa ilmoitetusta, asiasta on syytä informoida lausunnon antanutta työ- ja elinkeinotoimistoa. Työttömyysetuus pannaan maksuun mahdollisimman pian, aikaisintaan maksukauden päättymistä seuraavana päivänä. Jos toimisto on arkipyhien vuoksi useampia päiviä suljettuna, työttömyysetuus voidaan toimiston harkinnan mukaan saajan pyynnöstä maksaa siten, että se on nostettavissa ennen arkipyhiä. Työttömyysaikaa koskeva ilmoitus pyydetään kaikilta työttömyysetuuden saajilta maksukausittain koko työttömyysajalta. Ensimmäiseltä maksukaudelta suoritettavan etuuden maksamisen edellytyksenä on, että hakija on esittänyt selvityksen työttömyysajasta, joka sisältää omavastuuajan lisäksi kahden viikon tai osa-aikatyön tekijöillä kuukauden tai neljän viikon työttömyysajan. 1.13.4. Ennakkomaksumenettely Hakijan sovitellun työttömyysetuuden ennakkomaksua varten toimittamista selvityksistä tulee käydä ilmi ainakin työsuhteen kesto, päivittäiset työtunnit, bruttopalkka ja työnantajan yhteystiedot. Jos tarvittavia tietoja ei esitetä, ennakkomaksua ei voida maksaa. Lisäksi henkilön tulee olla työttömyysetuuteen oikeutettu, joten hänellä tulee olla esteetön työvoimapoliittinen lausunto. Ennakon maksamisesta ilmoitetaan hakijalle maksuilmoituksella, johon ei voi hakea muutosta. Varsinainen valituskelpoinen päätös annetaan työnantajan palkkaselvityksen saavuttua. Hakija ei vapaudu palkkatietojen toimittamisvelvollisuudesta, vaikka ennakkomaksumenettelyä olisikin käytetty. Kun olet maksanut työttömyysetuutta ennakkona, laita kansio odottamaan ja merkitse työjonoon palautumishetkeksi esimerkiksi se ajankohta, johon mennessä asiakas on arvioinut saavansa palkkaselvitykset. Mikäli asiakas ei tällöin ole toimittanut palkkaselvityksiä, lähetä hänelle asiakaskirje TML05, jossa pyydät asiakasta toimittamaan palkkaselvitykset ja lisäksi toteat, että jos hän ei toimita selvityksiä määräaikaan mennessä, ennakkomaksu peritään takaisin. Kun asiakas toimittaa palkkatiedot, anna asiasta normaali valituskelpoinen päätös, jolla myös mahdollinen loppuosa sovitellusta työttömyysetuudesta maksetaan. Jos ennakkomaksua on maksettu liikaa, se voidaan kuitata ilman hakijan suostumusta hänelle maksettavista vastaisista 224 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 työttömyysetuuseristä. Tämä kuittaaminen ei edellytä, että asiasta olisi tehty takaisinperintäpäätös, vaan pelkän lopullisen päätöksen antaminen riittää. Jos hakija ei kehotuksesta huolimatta toimita palkkaselvityksiä määräajassa, tulee tässäkin tapauksessa antaa lopullinen päätös. Evää tällöin hakijan oikeus työttömyysetuuteen TTL 11 luvun 2 §:n 1 momentin perusteella, koska hakija ei ole toimittanut etuuden myöntämiseksi tarvittavia tietoja. Hylkäämispäätöksen antaminen ei edellytä hakijan suostumusta tai päätöksen poistamista, koska ei ole olemassa sellaista myöntävää päätöstä, joka tulisi oikaista. Maksettu ennakko voidaan periä asiakkaalta takaisin kuittaamalla se hänelle myöhemmin maksettavasta työttömyysetuudesta ilman suostumusta. Mikäli ennakkoa liikaa saanut henkilö ei enää ole työttömyysetuuden saaja, tulee liikaa maksetusta ennakosta tehdä normaali takaisinperintäpäätös. Takaisinperintäpäätös annetaan normaalissa järjestyksessä ja asiakasta kuullaan takaisinperinnästä. Myös mahdollisuus perinnän kohtuullistamiseen tulee tutkia. Ennakkomaksua koskeva takaisinperintäpäätös pannaan täytäntöön kuten muukin takaisinperintäpäätös. Ennakkoa voi olla maksussa enintään kahdelta kuukaudelta. Jos henkilölle on maksettu ennakkomaksu kahdelta sovittelujaksolta, hänelle voidaan maksaa seuraava ennakkomaksu vasta, kun jommasta kummasta aiemmasta ennakkomaksusta on työnantajalta saadun palkkatodistuksen myötä annettu valituskelpoinen päätös. 1.13.5. Maksaminen muulle kuin hakijalle Tietyissä tilanteissa työttömyysetuus voidaan maksaa muulle kuin työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle itselleen. Perusteena tälle on usein se, ettei henkilön katsota pystyvän huolehtimaan riittävästi omasta tai perheenjäsenensä elatuksesta. 1.13.5.1. Edunvalvoja Etuusasiaa ratkaistaessa tulee aina selvittää, onko henkilölle määrätty edunvalvoja ja mikä edunvalvontamääräyksen sisältö on. Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta. Tieto edunvalvojasta nousee TORE-listalle. Tieto edunvalvojasta näkyy myös Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY > Henkilön yleistiedot > Perhetiedot. HEKY-kyselyllä on nähtävissä edunvalvojan nimi ja tunniste sekä tieto siitä, onko henkilön toimintakelpoisuutta rajoitettu tai onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi. Tarkempi tieto edunvalvojan tehtävästä selviää edunvalvontamääräyksestä. Tarkista edunvalvojan tehtävän sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä (Ratkaisutyö > Työvälineet, kohta Holhousasioiden rekisteri). Etuus maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen etuudensaajan tilille, jos henkilölle on määrätty edunvalvoja hoitamaan • hänen taloudellisia asioitaan • hänen omaisuuttaan • hänen omaisuuttaan ja taloudellisia asioitaan (laki holhoustoimesta (442/1999) 31 §) Jos edunvalvontamääräyksessä ei mainita mitään edunvalvojan tehtävästä, voidaan katsoa, että se kattaa etuusasioiden hoitamisen. Etuus tulee maksaa edunvalvojalle siinäkin tapauksessa, vaikka edunvalvontamääräyksessä ei ole rajoitettu etuudensaajan omaa toimintakelpoisuutta. 225 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos edunvalvojan tehtävä on rajattu koskemaan ainoastaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta (esim. perinnönjako), edunvalvojan toimivalta rajoittuu vastaavasti. Kelan maksama etuus ei siten aina välttämättä kuulu edunvalvojan toimivaltaan. Edunvalvojan tehtävänä on ilmoittaa, mille tilille etuus tulee maksaa. Maksa etuus edunvalvojan ilmoittamalle tilille ja rekisteröi nostajaksi edunvalvoja. Sinun ei tarvitse tarkistaa, kenen nimissä tili on. Jos etuudensaajalle on määrätty useita edunvalvojia, etuus maksetaan sille edunvalvojalle, jolle tuomioistuin on määrännyt taloudellisten asioiden hoidon. Jos tehtävien jaosta ei ole päätetty, etuus voidaan maksaa kenelle tahansa edunvalvojista. Lue lisää ohjeesta "Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta" 1.13.5.2. Edunvalvontavaltuutettu Jos henkilön antama edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity ja kattaa etuusasioiden hoidon, maksetaan etuus edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille. Sinun ei tarvitse tarkistaa kenen nimissä tili on. Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon henkilön edunvalvontavaltuutetusta. Tieto edunvalvontavaltuutetusta näkyy Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY > Henkilön yleistiedot > Perhetiedot. Voit tarkistaa tiedot maistraatin vahvistamasta edunvalvontavaltuutuksesta myös holhousasioiden rekisterikyselyllä (Ratkaisutyö > Työvälineet, kohta Holhousasioiden rekisteri). Tieto vahvistetusta edunvalvontavaltuutetusta nousee myös TORE-listalle. Pyydä edunvalvontavaltuutetulta tai asianomaisesta maistraatista kopio edunvalvontavaltakirjasta, jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai kuvattu OIWA-järjestelmään. Voit pyytää edunvalvontavaltuutetulta tilinumeron ja kopion edunvalvontavaltakirjasta käyttämällä kirjepohjaa YHL14. Lue lisää ohjeesta "Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta" 1.13.5.3. Kunta Tietyissä tilanteissa työttömyysetuus voidaan maksaa etuuteen oikeutetun henkilön sijasta kunnalle. Perusteena kunnan sosiaalitoimelle maksamiselle on yleisimmin etuuden saajan tai hänen perheensä elatuksen turvaaminen tai kunnan tulevaa työttömyysetuutta vastaan ennakkona maksama toimeentulotuki. Työttömyysetuus voidaan maksaa kunnalle myös asiakasmaksulain perusteella laitoshoidon tai perhehoidon ajalta. 1.13.5.3.1. Elatuksen turvaaminen Työttömyysetuus voidaan kunnan pyynnöstä, erityisen painavasta syystä, maksaa toistaiseksi tai määräajan kunnalle käytettäväksi etuuden saajan, hänen perheensä ja huollettavinaan olevien lastensa elatukseen (TTL 1290/2002 11 luku, 9 § 1 mom). Huollettavilla lapsilla tarkoitetaan niitä henkilöitä, joista henkilöllä on oikeus lapsikorotukseen (TTL 1290/2002 6 luku 6 §). Etuus voidaan maksaa kunnalle kokonaan tai osittain. Jos se maksetaan osittain, kunnan tulee ilmoittaa pyytämänsä euromäärä tai murto-osa etuudesta. 226 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Kulukorvausta (vuoteen 2013 asti ylläpitokorvaus) ei voida maksaa kunnan toimielimelle. Jokaisessa tapauksessa on erikseen harkittava, voidaanko kunnan ilmoittamaa syytä pitää 11 luvun 9 § 1 momentissa tarkoitettuna erittäin painavana syynä. Etuuden saajaa on kuultava ennen ratkaisun tekemistä. Jos kunta esittää pyynnön etuuden tai sen osan maksamisesta sen toimielimelle ja seuraava maksujakso on menossa maksuun etuuden saajan kuulemisprosessin aikana, voi Kela TTL 11 luvun 6 §:n mukaisesti väliaikaisesti keskeyttää etuuden maksamisen tai vähentää maksettavaa määrää kunnan vaatimuksen perusteella. Keskeyttämisestä tai vähentämisestä on välittömästi ilmoitettava etuuden saajalle. Päätös mahdollisesta kunnalle maksamisesta on tehtävä viivytyksettä. Maksamisen väliaikaisella keskeyttämisellä tai vähentämisellä estetään mahdollinen liikamaksu asiakkaalle. Kunnan välitystilin käyttö asiakkaan etuuksien maksamisessa Jos asiakas itse ilmoittaa tilinumerokseen kunnan välitystilinumeron, etuus maksetaan asiakkaan ilmoittamalle tilille. Asiakas voi milloin tahansa ilmoittaa uuden tilinumeron, minkä johdosta hänen etuutensa maksetaan ilmoitetulle tilille. Jos sen sijaan kunta ilmoittaa, että asiakkaan etuus tulee maksaa kunnan välitystilille, on jokaisessa tapauksessa erikseen harkittava edellä kerrotulla tavalla, onko olemassa erityisen painavia syitä sille, että etuus maksetaan kunnan välitystilille asiakkaan elatukseen käytettäväksi TTL 11 luvun 9 §:n 1 momentin perusteella. Työttömyysturvan muutoksenhakuasteiden ratkaisuja: Muutoksenhakuasteet ovat tulkinneet erityisen painavaa syytä suppeasti. Aikaisemmin pelkästään esim. epäsosi¬aalista elämäntapaa tai kyvyttömyyttä huolehtia raha-asioista ei ole pidetty erityisen painavana syynä. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta (jäljempänä TTLTK) on uusimmissa ratkaisuissaan tarkentanut erityisen painavien syiden edellytyksiä seuraavasti: TTLTK 1514/13/T Asiassa on esitetty A:n antama suostumus välitystiliin perustuen asumisen turvaamiseen ja asunnottomuuden ehkäisyyn. Ottaen huomioon A:n taloudellisesta ja sosiaalisesta kokonaistilanteesta esitetyt selvitykset, kuten perheettömyys ja asunnottomuuden uhka sekä hänen antamansa suostumus, katsottiin, että asiassa oli esitetty laissa tarkoitettu erityisen painava syy työttömyysetuuden maksamiseksi kunnan toimielimelle. (Tapauksesta käy ilmi, että A asuu asuntolassa, välitystilin perustamiseksi oli tehty pitkäjänteistä työtä ja asunnottomuuden oli arvioitu johtavan syrjäytymiseen ja terveysongelmiin.) TTLTK 1707/13/T Kuntayhtymä on vaatinut, että H:n antaman suostumuksen mukaisesti työttömyysetuus maksettaisiin kunnan välitystilille. Asiassa on selvitetty, että H ei pysty itse huolehtimaan asumismenoistaan. Vuokranantaja on laittanut häädön vireille vuokrarästien vuoksi. H on myös itse toivonut että etuus maksettaisiin kuntayhtymän tilille. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta on katsonut, että erityisen painavat syyt puoltavat työmarkkinatuen maksamista sosiaalihuollon toimielimelle. Ratkaisuun on vaikuttanut erityisesti henkilön oma suostumus sekä uhkaava asunnottomuus. (Tapauksesta käy ilmi, että asiakas on saanut runsaasti apua ja tukea ja siitä huolimatta uhkaa joutua toistuvasti häädetyksi, kykenemättä sitä omilla toimilla estämään.) 227 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 TTLTK 1004/85/144 Päihdyttävien aineiden väärinkäytön vuoksi syntynyttä toimeentuloturvan tarvetta sekä huollettavan elatuksen laiminlyöntiä voitiin pitää erityisen painavana syynä maksaa työttömyyspäiväraha sosiaali¬lautakunnalle P:n ja tämän perheen elatukseen. TTLKT 357/85/1002 K:lle myönnetty päiväraha oli K:n epäsosiaalisen elämäntavan perusteella päätetty maksaa sosiaali¬lautakunnalle sen esityksestä käytettäväksi K:n elatukseen. Katsottiin ettei ollut näytetty erityisiä syitä maksaa päiväraha sosiaalilautakunnalle. Päiväraha oli maksettava K:lle. VakO 19.1.2006/7747:2004 Vakuutusoikeus on katsonut, että lapsen huostaanotto on TTL 11 luvun 9 §:ssä tarkoitettu erityisen painava syy työttömyysetuuden lapsikorotuksen maksamiseksi kunnalle silloin, kun kunta vastaa kokonaisuudessaan huostaanoton kustannuksista: A:n neljä 18 vuotta nuorempaa lasta oli otettu huostaan ja sijoitettu kunnan kustannuksella. A ei ollut käytännössä osallistunut lastensa elatukseen huostaanoton aikana, vaan kunnan perusturvalauta¬kunta oli vastannut lapsista aiheutuneista kustannuksista kokonaisuudessaan. Tähän nähden lapsi¬korotuksen maksamista perusturvalautakunnalle oli pidettävä kohtuullisena ja lain tarkoituksen mukaisena. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n työttömyyspäivärahan lapsikorotuksen maksamiseen kunnan perusturvalautakunnalle oli olemassa erityisen painava syy. 1.13.5.3.2. Ennakkona myönnetty toimeentulotuki Maksuvaatimus Maksaminen vastaanottokeskukselle Kunta voi periä ja nostaa henkilölle maksettavan työttömyysetuuden samalta ajalta, jolta se on maksanut hänelle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan(TTL 1290/2002 11 luku 9 § 2 mom/TOTUL 23 §). Kunnalla on oikeus saada työttömyysetuus siitä päivästä alkaen, jona työttömyysetuus olisi voitu maksaa hakijalle itselleen edellyttäen, että kunta on maksanut toimeentulotukea samalta ajalta. Kunnalla on oikeus saada työttömyysetuutta siihen päivään asti, johon se on maksanut toimeentulotukea työttömyysetuuspäätöksen antamishetkellä. Esimerkki 1 A on ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon 2.1.2006 ja odottaa Kelan päätöstä työttömyysetuudesta. Kunta on 5.1.2006 antamallaan päätöksellä myöntänyt ja maksanut A:lle toimeentulotukea ajalta 1.1.06–31.1.06 odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan ja osoittanut Kelalle maksuvaatimuksen vastaavalta ajalta. Kela myöntää A:lle työttömyysetuuden 23.1.2006 antamallaan päätöksellä omavastuuajan jälkeen 9.1.2006 alkaen. A:n työttömyysetuus maksetaan kunnalle ajalta 9.1.06–31.1.06. Helmikuun alusta lukien työttömyysetuus maksetaan A:lle itselleen. 228 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Työttömyysetuuspäätöksen antamisen jälkeen myönnetty tai maksuunpantu toimeentulotuki ei ole odotettavissa olevaa etuutta vastaan maksettua toimeentulotukea, eikä tällainen toimeentulotuki oikeuta kuntaa työttömyysetuuden saamiseen. Koska Kela ei saamansa maksuvaatimuksen perusteella kuitenkaan tiedä, kuinka pitkältä ajalta toimeentulotukea on työttömyysetuuspäätöksen antamishetkellä ehditty maksaa, Kela maksaa työttömyysetuuden maksuvaatimuksen loppuun asti, ellei vaatimusta sitä ennen poisteta. Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että se poistaa tarvittaessa maksuvaatimuksen siitä päivästä alkaen, josta työttömyysetuuden maksamiselle ei enää ole edellytyksiä. Esimerkki 2 A on ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon 2.1.2006 ja odottaa Kelan päätöstä työttömyysetuudesta. Kunta on 5.1.2006 antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle toimeentulotukea 1.1.06–28.2.06 odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan ja osoittanut Kelalle maksuvaatimuksen vastaavalta ajalta. Kela myöntää A:lle työttömyysetuuden 23.1.2006 antamallaan päätöksellä omavastuuajan jälkeen 9.1.2006 alkaen. Saatuaan tiedon työttömyysetuuspäätöksen antamisesta kunta poistaa maksuvaatimuksen helmikuun alusta lukien. Työttömyysetuus maksetaan kunnalle ajalta 9.1.2006–31.1.2006. Helmikuun alusta lukien työttömyysetuus maksetaan A:lle itselleen. Jos kunta ei poista maksuvaatimusta helmikuun alusta lukien, työttömyysetuus maksetaan kunnalle maksuvaatimuksen loppuun asti eli ajalta 9.1.2006–28.2.2006. Jos kunta ei ole enää helmikuulta maksanut henkilölle ennakkona toimeentulotukea odotettavissa olevaa etuutta vastaan, se suorittaa TOTUL 23 §:n 1 momentin perusteella aiheettomasti saamansa työttömyysetuuden viipymättä henkilölle itselleen. Kulukorvausta (vuoteen 2013 asti ylläpitokorvausta) ei voida maksaa kunnan toimielimelle. Maksuvaatimus Etuus voidaan maksaa kunnalle vain, jos tämä on ilmoittanut vaatimuksesta vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää. Kunnan on ilmoitettava vaatimuksesta kirjallisesti Kelan toimistolle. Ilmoituksessa on mainittava ajat, joilta toimeentulotukea on maksettu. Maksaminen vastaanottokeskukselle Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) annetun lain 23 §:n mukaan toimeentulotukilaissa kunnalle annettu toimivalta toimeentulotuen takaisinperinnässä kuuluu vastaanottokeskukselle siltä osin kuin kyseessä on vastaanottokeskuksen myöntämä toimeentulotuki. Kun vastaanottokeskus on maksanut toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan, voidaan työttömyysetuus siis TTL 11 luvun 9 §:n 2 momentin nojalla maksaa ennakkoa vastaavilta osin vastaanottokeskukselle sen pyynnöstä. 1.9.2011 alkaen vastaanottokeskukset maksavat toimeentulotuen sijasta turvapaikanhakijoille vastaanotto- ja käyttörahaa. Jos vastaanottokeskus on maksanut maahanmuuttajalle vastaanotto- tai käyttörahaa ennakkona odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan, voidaan työttömyysetuus maksaa TOTUL 23 §:n nojalla ennakkoa vastaavilta osin vastaanottokeskukselle sen pyynnöstä (laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 23 §). 229 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.13.5.3.3. Maksaminen kunnalle asiakasmaksulain perusteella Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 14.1 §:n mukaan, jos kunta on järjestänyt henkilölle laitoshoitoa tai -huoltoa taikka perhehoitoa, se voi periä ja nostaa henkilölle tulevat eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset tai muut jatkuvat tai kertakaikkiset tulot, korvaukset tai saamiset siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää. Kunta voi periä ja nostaa mainitut tulot, korvaukset ja saatavat sen estämättä, mitä muussa laissa säädetään sekä käyttää niitä hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen ottaen kuitenkin huomioon, mitä sellaisten varojen käyttämisestä muualla lailla tai asetuksella säädetään. Kunta voi siten periä henkilölle maksettavia työttömyysetuuksia myös asiakasmaksulain 14 §:n perusteella, jos pykälässä säädetyt edellytykset (laitoshoito tai -huolto, perhehoito) täyttyvät. Asiakasmaksulain perusteella voidaan kunnalle maksaa etuudet vain siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää. Kunnan toimielimelle voidaan siten maksaa työttömyysetuutta joko TTL 11:9 §:n perusteella erityisen painavasta syystä elatukseen tai ennakkona myönnettyä toimeentulotukea vastaan taikka asiakasmaksulain 14 §:n perusteella, jos sen edellytykset täyttyvät. Kunnan tulee yksilöidä, vaatiiko se etuutta TTL:n vai asiakasmaksulain perusteella. 1.13.5.4. Kela Lapsikorotus Työttömyysetuuden lapsikorotus maksetaan Kelalle sen pyynnöstä lapsen elatukseen käytettäväksi siltä ajalta, jolta Kela maksaa lapselle elatustukea työttömyysetuuden saajan laiminlyötyä elatus-velvollisuutensa (TTL 11 luvun 9 a §) Elatustukilain (580/2008) 6 §:n mukaan lapsella on oikeus elatustukeen mm. kun elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsen vanhempi on velvollinen maksamaan elatusapua, jos hänen ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa ja jos hänellä katsotaan olevan elatusvaraa. Elatusvelvollisuudesta on joko sovittu sosiaalitoimistossa (jolloin sosiaalilautakunta on elatusavun määrän vahvistanut) tai asiasta on tuomioistuimen päätös tai tuomioistuimessa vahvistettu sopimus.Elatusapupäätös on täytäntöönpanokelpoinen vaikka siitä valitettaisiin. Laki lapsen elatuksesta (704/1975). Jos elatusvelvollinen ei ole maksanut elatusapua lapselle, lapsen puolesta (toinen) huoltaja on oikeutettu hakemaan lapselle elatustukea Kelalta. Kela perii maksamattoman elatusavun elatusvelvolliselta. Mikäli elatusvelvollinen ei kykene (enää) elättämään lasta, hän voi hakea muutosta elatusavun määrään elatusvelvollisuudesta tuomioistuimelta tai pyrkiä sopimaan asian sosiaalitoimistossa. Tuomioistuin vahvistaa ajan, mistä lukien elatusvelvollisuutta alennetaan tai kokonaan poistetaan taloudellisilla perusteilla. Tämä tilanne voi kuitenkin kohdistua vasta myöhempään aikaan kuin siihen, jolloin hän on elättämiseen kykenevänä ollut velvollinen maksamaan elatusapua, ja jolta on kertynyt elatusapuvelkaa laiminlyönnin vuoksi. Mahdollinen 0-sopimus ei vaikuta aiemmin syntyneen elatusapuvelan perintään eikä lapsikorotuksen maksamiseen Kelalle. 230 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Kela maksaa lapsikorotusta omista biologisista lapsista sekä samassa taloudessa asuvista puolison lapsista. Sen sijaan Kela perii elatusvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi lapsikorotuksen määrän vain elatusvelvollisen oman lapsen lapsikorotuksesta, ei puolison lasten perusteella saamasta lapsikorotusta. Esimerkki 1 J on suorittanut elatusapua lapselleen N:lle, jolle on maksettu elatustukea. Kela perii J:ltä työttömyysetuuden lapsikorotuksen määrän käytettäväksi TTL 11 luvun 9a §:n mukaisesti lapsen elatukseen. J saa lapsikorotusta sekä toisesta biologisesta lapsestaan H:sta, mutta suorittaa hänelle elatusapua, sekä puolisonsa lapsesta L:sta, joka asuu hänen kanssaan samassa taloudessa. Koska lapsikorotuksen periminen on lapsikohtainen toimenpide, ei Kela kohdista N:lle suoritetun elatustuen perintätoimia (lapsikorotuksen kuittausta) sen jälkeen kun N täyttää 18 vuotta. Etuudensaajaa on kuultava asiasta hallintolain nojalla. Asiakasta kuullaan myös silloin, kun asiakas siirtyy työttömyyskassasta Kelaan. Jos lapsikorotusta on jo aiemmin peritty Kelalle, asiakasta kuullaan uudelleen, mikäli etuuden myönnössä ja lapsikorotuksen perinnässä on ollut katkos ja katkoksen aikana elatusapusopimusta on muutettu. Lapsikorotuksen kuittaaminen elatusapuvelkaan aloitetaan kuulemisen jälkeen seuraavasta mahdollisesta maksuerästä lukien. Lapsikorotuksen maksaminen ja myös sen periminen päättyy kun lapsi täyttää 18 vuotta. Perittävä määrä on lapsikohtainen. Kun lapsi täyttää 18 vuotta, lapsikorotus päättyy, eikä myöskään mahdollisista muista lapsista maksettavia lapsi korotuksia voida käyttää tämän lapsen elatuksesta aiheutuneen elatusapuvelan maksamiseen. Elatusapuvelkaa kuitataan lapsikorotuksella niin pitkään, kuin elatustuki on maksussa ja laiminlyötyä elatusapua on maksamatta (lapsi on alle 18 -vuotias ja elatuksen tarpeessa). Lapsikorotus voidaan periä, vaikka enää ei kertyisi uutta elatusapuvelkaa, ja vaikka elatusvelvollinen olisi vapautettu maksuvelvollisuudestaan saadessaan myöhemmin ns. 0sopimuksen. Oikeus lapsikorotuksen perimiseen päättyy siinä vaiheessa, kun laiminlyöty elatusapuvelka on maksettu kokonaisuudessaan. Jos lapsi ja elatusvelvollinen muuttavat asumaan samaan talouteen (elatusvelvollisen katsotaan yleensä näin osallistuvan lapsen elatukseen), ei elatustukeen ole oikeutta eikä työttömyysetuuden lapsikorotusta saa kuitata elatusapuvelalle ilman suostumusta. Esimerkki 2 A on 15.1.2003 velvoitettu suorittamaan 300 euroa elatusapua 15.1.1999 syntyneelle lapselleen K:lle 1.2.1995 lukien kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsen kanssa asuva toinen huoltaja B hakee Kelalta elatustuen. Kela maksaa elatustukea lapselle. Kela perii A:lta elatusapuvelkaa takaisin. A jää työttömäksi 1.1.2013 ja alkaa ja alkaa saada työmarkkinatukea ja lapsikorotusta. Kela ilmoittaa A:lle käyttävänsä lapsikorotuksen lapsen elatukseen, ts. syntyneen elatusapuvelan lyhentämiseen. Elatusapuvelkaa voidaan näin lyhentää niin kauan kuin sitä on jäljellä ja lapsi saa elatustukea. Kuittausoikeuden päätyttyä lapsikorotukset tulee maksaa normaalisti asiakkaalle. Mahdollinen liikaa peritty lapsikorotus tulee tässä tilanteessa palauttaa asiakkaalle. Aiheettomasti perityn lapsikorotuk¬sen palauttamisesta tehdään pyyntö maksupalvelulle. 231 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos kunta vaatii lapsikorotusta TTL 11 luvun 9 §:n perusteella, koska lapsi on otettu huostaan, ja Kela maksaa lapsesta samalta ajalta elatustukea työttömyysetuuden saajan laiminlyötyä elatusvelvollisuu-tensa, tulee kunnan vaatimus hylätä TTL 11 luvun 9 a §:n perusteella. Kunnalle annetaan tällöin kirjallinen päätös. Esimerkki 3 Lapsi on huostaanotettu ja Kela maksaa lapsesta elatustukea samalta ajalta. Työttömyys¬etuuden saaja on elatusvelvollinen, jonka laiminlyönnin perusteella elatustukea maksetaan. Jos kunta vaatii lapsikorotusta samalta ajalta huostaanoton perusteella, tulee kunnan vaatimus hylätä ja lapsikorotus maksaa Kelalle sen pyynnöstä TTL 11 luvun 9 a §:n perusteella. Esimerkki 4 Lapsi on huostaanotettu ja Kela maksaa lapsesta elatustukea samalta ajalta. Lapsen toinen vanhempi on työttömyysetuuden saaja ja toinen vanhempi on elatusvelvollinen, jonka laimin¬lyönnin perusteella elatustukea maksetaan. Jos kunta vaatii työttömyysetuuden saajan lapsi¬korotusta maksettavaksi kunnan toimielimelle, voidaan lapsikorotus maksaa kunnalle siinä tapauksessa, että sen maksamiseen löytyy TTL 11 luvun 9 §:n mukainen erityisen painava syy. Perittävä määrä Perittävä määrä on lapsen koko lapsikorotusosuus. Perittävä määrä on lapsikorotusosuutta pienempi ainoastaan silloin, kun aiempi elatusapuvelka on peritty kokonaan ja uuden, kuukausittain syntyvän elatusapuvelan määrä on pienempi kuin lapsen lapsikorotusosuuden määrä kuukaudessa. Perittävän määrän laskeminen Etuudesta toimitetaan ennakonpidätys normaalisti. Jos työttömyysetuus ei ole täysimääräinen, maksetaan Kelalle vain lapsikorotuksen suhteellinen osuus etuudesta. Maksuvapautus elatustukivelasta Elatustukilain 5 luvun 19 §:n mukaan Kelan on elatusvelvollisen hakemuksesta jätettävä elatustukivelka perimättä siltä osin, kuin elatusavun maksamisen laiminlyönti on johtunut elatusvelvollisen maksukyvyttömyydestä. Elatusvelvollista pidetään maksukyvyttömänä, jos hänen tulonsa ovat esimerkiksi työttömyydestä tai muusta elatusvelvollisesta riippumattomasta syystä olleet enintään 1 000 euroa kuukaudessa sinä aikana, kun elatusvelvollisuuden laiminlyönti on tapahtunut. Työttömyysturvan lapsikorotus on kuitenkin tarkoitettu lapsen elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin käytettäväksi. Lapsikorotus voidaan periä Kelalle TTL 11 luvun 9 a §:n nojalla silloinkin, jos henkilö muutoin on esimerkiksi työttömyydestä johtuen elatustukilaissa tarkoitetulla tavalla maksukyvytön, pyytänyt maksuvapautusta elatusapuvelasta ja maksuvapautus on hänelle myönnetty. 1.13.5.4.1. Perittävän määrän laskeminen Perittävä määrä on lapsen koko lapsikorotusosuus. Perittävä määrä on lapsikorotusosuutta pienempi ainoastaan silloin silloin, kun aiempi elatusapuvelka on peritty kokonaan ja uuden, kuukausittain syntyvän elatusapuvelan määrä on pienempi kuin lapsen lapsikorotusosuuden määrä kuukaudessa. 232 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Jos lapsia on useampi kuin yksi, on ensin jaettava lapsikorotuksen määrä (e/pv) lapsikorotukseen oikeutettujen lasten lukumäärällä. Saatu lapsikorotuksen määrä (e/pv) kerrotaan niiden lasten lukumäärällä, jotka kuuluvat samaan elatustukiperheeseen ja ovat samassa vaatimuksessa. Esimerkki 1 • Henkilöllä on kolme lasta, joista lapsikorotus on yhteensä 9,19 e/pv. Yksi lapsista asuu hakijan luona ja kaksi muuta lasta kuuluvat samaan elatustukiperheeseen ja ovat samassa maksuvaatimuksessa. 9,19 e/pv jaetaan lasten lukumäärällä eli kolmella = 3,06 e/pv. Saatu lapsikorotuksen määrä 3,06 e/pv kerrotaan kahdella, eli samassa vaatimuksessa olevien lasten lukumäärällä, 3,06 e/pv x 2 = 6,12 e/pv. Seuraavaksi lasketaan vaatimuksessa olevien lasten elatusapuvelkojen määrä yhteensä kuukaudessa (=perittävä määrä). Elatusapuvelan/velkojen päälle lasketaan työttömyysturvassa käytettävä veroprosentti. Ensin tarkistetaan onko henkilöllä muutosverokorttia sosiaalietuutta varten. Jos on, käytetään kyseistä veroprosenttia. Jos muutosverokorttia ei ole, käytetään veroprosenttina 20 %. Perittävä määrä päivää kohti lasketaan jakamalla elatusapuvelkojen yhteismäärä, johon on lisätty ennakonpidätyksen määrä, luvulla 21,5. Tätä elatusapuvelan päiväkohtaista määrää verrataan lapsikorotusten päiväkohtaiseen yhteismäärään. Jos lasten elatusapuvelkojen yhteismäärä päivässä on pienempi kuin elatustukiperheen lasten yhteenlaskettulapsikorotusten määrä päivässä, lapsikorotusosuutta ei peritä kokonaan. Esimerkki 2 • Toisella lapsella kertyy elatusapuvelkaa 40 e kuukaudessa ja toisella 50 e kuukaudessa. Henkilön veroprosentti työttömyysturvassa on 20 %. Velkojen määrät kuukaudessa lasketaan yhteen, saadaan 90 e kuukaudessa. Velan määrä 90 e kuukaudessa jaetaan 0,8:lla, jolloin velan bruttomääräksi saadaan 112,50e kuukaudessa (90e : 0,8=112,50e). Velan määrä (112,50 e) jaetaan 21,5:lla, jotta saadaan perittävän velan päiväkohtainen määrä.112,50e: 21,5 pv = 5,23 e/pv. Perittävän velan määrä (5,23 e/pv) on pienempi kuin lapsikorotusten määrä (6,12 e/pv), joten lapsikorotusta ei peritä kokonaan. 1.13.5.5. Työttömyyskassa Työttömyyskassa saa periä perusteettomasti maksamansa ansiopäivärahan, koulutuspäivärahan ja koulutustuen takautuvasti samalle ajalle maksettavasta peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta, koulutuspäivärahasta ja koulutustuesta. Työttömyyskassa menettelee vastaavasti kuin Kelan toimisto periessään etuuksia ansiopäivärahasta. 1.13.6. Maksaminen ulosottoviranomaiselle Kelan myöntämää työttömyysetuutta ei voida ulosmitata. 1.13.7. Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet Tuloverolain mukaan henkilö voi olla Suomessa joko yleisesti verovelvollinen tai rajoitetusti verovelvollinen. 233 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Yleisesti verovelvollinen on henkilö, joka verotuksellisesti asuu Suomessa. Hän on velvollinen suorittamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaan tulosta. Kela toimittaa ennakonpidätyksen yleisesti verovelvolliselle maksamastaan etuudesta tai eläkkeestä, jos niitä ei ole säädetty verovapaiksi (TVL 1535/1992 92 §). Ennakonpidätys tehdään myös työkorvauksesta, jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, joka ei vakinaisesti asu Suomessa. Hän on velvollinen maksamaan Suomessa veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Tällaisen henkilön verotuksessa sovelletaan pääasiallisesti rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia. Lue lisää Ennakonpidätys > Lähdevero Ulkomailla asuvan henkilön Suomesta maksettavasta eläketulosta ei peritä lähdeveroa, vaan siitä toimitetaan ennakonpidätys. 1.13.7.1. Ennakonpidätyksen perusteet Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä säädetään, millä perusteilla ennakonpidätys toimitetaan Kelan maksamista etuuksista ja veronalaisista työkorvauksista. Perus- ja lisäprosentti Ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn perusprosentin mukaan siltä osin, kun maksettava määrä ei ylitä Verohallinnon määrittelemää henkilökohtaista tulorajaa. Tulorajan ylittävältä osalta pidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan. Arkipäiviltä maksettavissa etuuksissa tulorajan vuosimäärä jaetaan 300:lla ja kuukausikohtaisissa etuuksissa 12:lla. Työkorvauksissa maksettava määrä jaetaan 365:llä ja kerrotaan laskuun sisältyvien päivien lukumäärällä. Muu henkilökohtainen prosentti Ns. freelancerina työskentelevillä on palkkaa ym. ennakonpidätyksenalaista tuloa varten vain yksi henkilökohtainen pidätysprosentti. Eläketuloa varten on erikseen henkilökohtainen pidätysprosentti sekä säännöllisesti että takautuvasti maksettavia eläke-eriä varten. Sivutuloprosentti Jos henkilöllä on päätoimen ohella sivutuloa, toimitetaan ennakonpidätys sivutuloa varten määrätyn pidätysprosentin mukaan. Sivutulon prosenttiluku on yleensä sama kuin henkilön lisäprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan sivutuloverokortin. Portaikkoverokortti Portaikkoverokortissa henkilökohtainen ennakonpidätysprosentti muuttuu kiinteiden tulorajojen täyttyessä. Portaikkoverokortin perusteella tehtävä ennakonpidätys on kuitenkin aina vähintään 25 %. Portaikkoverokorttia ei käytetä opintorahan ja työttömyysetuuksien ennakonpidätyksen 234 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 laskennassa. Jos portaikkoverokortti on rekisteröity henkilölle, joka saa opintorahaa, viedään opintorahan määrä portaikkoverokortin kertymään ohjelmallisesti. Tulorajojen määrissä otetaan huomioon koko verovuoden (kalenterivuoden) kaikki tulot, myös muualta kuin Kelasta maksetut. Koko kalenterivuoden tulot huomioidaan, vaikka portaikkoverokortti otetaan käyttöön kesken vuotta uusien ennakonpidätysperusteiden voimaan tullessa. Määräprosentti Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä on määritelty tilanteita, joissa ennakonpidätys määräytyy eläkkeissä, muissa etuuksissa ja työkorvauksissa kaavamaisesti määräprosentin perusteella. Prosenttitaulukko Sairausvakuutuslain mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahassa pidätys voidaan toimittaa Verohallinnon päätöksessä olevan prosenttitaulukon mukaan. (VeroHp ennakonpidätyksen toimittamistavasta ja määrästä 6 § 3 mom.) Muutosverokortti Maksunsaaja voi hakea Verohallinnolta muutosta ennakonpidätykseen. Jos Verohallinto antaa maksunsaajalle sosiaalietuutta tai eläkettä taikka opintorahaa varten myönnetyn muutosverokortin, se saadaan pääsääntöisesti suorasiirtona Kelaan, jolloin tiedot kirjautuvat ohjelmallisesti. Jos Verohallinto tai asiakas toimittaa muutosverokortin suoraan toimistoon, rekisteröi muutosverokortin tiedot HEMU-tapahtumalla. Verohallinto merkitsee muutosverokorttiin tiedon siitä, mihin tarkoitukseen sitä voidaan käyttää. Sosiaalietuuksien ennakonpidätyksessä voidaan käyttää vain sosiaalietuutta varten annettua muutosverokorttia. Kuitenkin opintorahassa ja eläkkeissä voidaan käyttää vain näitä varten annettua muutosverokorttia. Muutosverokortissa on pidätysprosentti, jota käytetään verokortissa olevaan euromääräiseen tulokertymään asti, jonka jälkeen käytetään korttiin merkittyä korkeampaa pidätysprosenttia. Tulokertymää laskettaessa huomioidaan voimassaoloaikana maksetut etuudet tai työkorvaukset. Jos muutosverokorttia käytetään vuodenvaihteen yli, tulokertymän seuranta aloitetaan alusta. Eläkettä varten annetussa muutosverokortissa ei ole tulokertymää. Muutosverokortissa voi myös olla merkittynä vain yksi pidätysprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutosverokortin. Maksunsaajan pyyntö Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti. 235 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.13.7.2. Tietojen saanti ja käyttöönotto Etuuksien ennakonpidätyksen toimittamisessa käytetään hyväksi Kelaan suorasiirtona saatuja ennakonpidätysperusteita. Maksunsaaja voi toimittaa Kelaan myös verokortin tai ilmoittaa muun pidätysperusteen. Lue lisää kohdasta Oma pyyntö (Tiedot maksusaajalta > Oma pyyntö) Työkorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan myöntöpäätöksen jälkeen Vero- ja kirjanpitoryhmä lähettää pääkaupunkiseudun verotoimistoon ennakonpidätysprosentin pyyntökirjeen. Verotoimisto antaa sen perusteella eläkettä varten kirjoitetun henkilökohtaisen pidätysprosentin. 1.13.7.2.1. Suorasiirtotiedot Kela saa suoraan Verohallinnolta vuosittain tiedot Suomessa verovelvollisten etuudensaajien ennakonpidätysperusteista. Muutosverokortit saadaan Kelaan suoraan Verohallinnolta joka arkipäivä. Kela tarkistaa vuosittain Verohallinnolta tiedon työkorvauksen saajien (päivähoidon-/ kuntoutuspalveluntuottajat) ennakkoperintärekisterissäolosta helmi- ja elokuussa. Tarkistus tehdään suorasiirtopyyntönä ohjelmallisesti. Eläkettä varten määrätyt henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit saadaan Kelan pyynnöstä yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisille eläkkeensaajille, joiden eläke on maksussa marraskuussa tai joille eläke on myönnetty etukäteen. Pyyntö lähetetään ohjelmallisesti yleensä marraskuussa ja siinä ilmoitetaan arvio seuraavana vuonna maksettavasta eläkkeestä. Verohallinnolta saadut uudet ennakonpidätysprosentit seuraavaa vuotta varten tallennetaan järjestelmään ohjelmallisesti. Verohallinnolta suoraan saadut ennakonpidätysprosentit otetaan vuosittain käyttöön erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Siihen asti käytetään edellisen vuoden joulukuussa voimassa olleita ennakonpidätysperusteita. 1.13.7.2.2. Tiedot maksunsaajalta Verokortti Jos maksunsaaja tai Verohallinto toimittaa sosiaalietuutta, opintorahaa, eläkettä tai työkorvausta varten muutosverokortin, ennakonpidätys lasketaan muutosverokortin mukaisesti. Tarkistettua ennakonpidätystä sovelletaan yleensä seuraavan maksuerän alusta lukien. Takautuvaan aikaan kohdistuvan muutoksen voi kuitenkin ottaa huomioon, jos muutosverokortin voimassaoloaika ulottuu maksettujen erien ajalle. Lue lisää Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Palkkaa varten annettuja muutosverokortteja ei käytetä etuuksien eikä eläkkeiden ennakonpidätyksessä. Rajoitetusti verovelvollinen voi pyytää Verohallinnolta muutos- tai sivutuloverokortin. Verohallinto toimittaa verokortin postitse Kelaan. 236 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Oma pyyntö Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti. Lähdevero Lähdeverotusta varten etuuden tai työkorvauksen saaja toimittaa lähdeverokortin. Lähdeverokortin pitää olla Kelaa varten kirjoitettu. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti kuten nykyisinkin. Eläkkeistä ei peritä lähdeveroa, vaan rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle määrätään ennakonpidätys. 1.13.7.2.3. Ennakonpidätyksen tallennus Ennakonpidätystietojärjestelmään tallennetaan kaikki etuudensaajien ja Verohallinnon toimittamat ennakonpidätysperusteet. Rekisteröi tiedot valitsemalla HEMU-aloitusvalikolta Ennakonpidätystiedot. Rajoitetusti verovelvollisten ennakonpidätysperusteet tallennetaan Kansainvälisten asioiden ratkaisukeskuksessa, Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa tai Vero- ja kirjanpitoryhmässä. Paperiset verokortit ja/tai niiden kopiot säilytetään tallennuksen jälkeen Kelassa. Verokorteissa olevia tulorajoja seurataan ohjelmallisesti. Kertymätiedot päivitetään ohjelmallisesti maksujen eräajoissa ja palautusten kirjaamisen yhteydessä. Mikäli kertymätietojen korjaamisessa ilmenee ongelmia, ota yhteyttä Vero- ja kirjanpitoryhmään. 1.13.7.2.4. Kelan selvitettävä Selvitä uusien kuntoutuspalveluntuottajien ja päivähoidontuottajien ennakkoperintärekisteriin kuuluminen. Ennakkoperintärekisterissä olon voi selvittää Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä osoitteestaa www.ytj.fi tai palvelunumerosta 020 466 032. Jos yrittäjä on merkitty ennakkoperintärekisteriin, YTJ-tietopalvelussa kohdassa Rekisteröinnit näkyy tieto Ennakkoperintärekisteri ja tila Rekisterissä sekä alkupäivä. Näytä rekisterihistoria -toiminnolla saat tiedon mahdollisesta ennakkoperintärekisteriässäolon loppupäivästä. Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen jatkuminen selvitetään ohjelmallisesti suoraan Verohallinnolta. Lue lisää Ennakonpidätys > Työkorvausten saajien verotus. Rekisteröi tieto työkorvauksen saajan ennakkoperintärekisterissäolosta toiminnolla APRE/ Työkorvausten saajien verotusperusteet. Tietojen tallennus edellyttää, että työkorvauksen saajan perustiedot on tallennettu. 237 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Rekisteröi verotusperusteisiin myös järjestelmästä saatava ennakkoperintärekisteröinnin voimassaolon seuraava tarkistuspäivä verotusperusteen päättymispäiväksi. 1.13.7.3. Toimittaminen Ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) ja Verohallinnon päätöksen ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä mukaisesti. Ensisijaisia pidätysperusteita ovat • muutosverokortti • lähdeverokortti tai • oma ilmoitus muuta perustetta suuremmasta pidätysprosentista. Ennakonpidätyksen määrä lasketaan ohjelmallisesti maksuerittäin euroina ja sentteinä. 1.13.7.3.1. Työttömyysturva ja koulutusetuudet Peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta, vuorottelukorvauksesta ja koulutusetuuksista ennakonpidätys toimitetaan 20 % suuruisena, ellei asiakas ole toimittanut pienempää prosenttia osoittavaa sosiaalietuutta varten määrättyä verokorttia Kelaan. (VeroHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 10 §) Jos etuuden määrä on enintään 4 euroa päivää kohti, ennakonpidätystä ei toimiteta. Jos etuuksia maksetaan aikaisemmin maksettujen lisäksi tai muulta ajalta kuin maksuvuotta edeltävältä joulukuulta, ennakonpidätys toimitetaan taulukkoprosentin mukaisesti. 1.13.7.4. Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Muutosverokortti Voit korjata ennakonpidätyksen, jos Kelaan on tullut muutosverokortti, joka on voimassa takautuvasti. Jos muutosverokortin voimassaolo alkaa edellisen vuoden puolelta, voit korjata ennakonpidätyksen kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on myös oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Esimerkki Kelaan on tullut verokortti 5.1 ja se on voimassa 1.11 alkaen. Verokortti on voimassa enintään 31.12. saakka. Ennakonpidätys voidaan korjata 1.11. alkaen. Korjaus voidaan tehdä kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä, jolloin myös.palautettavan määrän on oltava viimeistään maksussa. Lähdevero Jos etuudesta on peritty liikaa lähdeveroa, voit korjata liikapidätyksen vain saman maksuvuoden aikana. Palveluntuottaja ennakonpidätysrekisteriin 238 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Korjaa ennakonpidätys aina silloin, kun työkorvauksensaaja ilmoittaa kesken vuotta tiedon ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta. Kelan virhe Jos Kela on toimittanut ennakonpidätyksen virheellisesti liian suurena, voit korjata virheen ilman muutosverokorttia. Kelan virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, kun Verohallinnon antama ennakonpidätysprosentti on tallennettu väärin liian suurena. Korjauksen voit tehdä verovuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Verovuosi on kalenterivuosi, jolta vero määrätään. Ennakonpidätyksen korjaaminen Voit korjata ja maksaa liikaa perityn ennakonpidätyksen HERE-aloitusvalikon Ennakonpidätyksen korjaus -toiminnolla. Vero- ja kirjanpitoryhmä tekee RAKE-eläkkeiden ennakonpidätyksen korjaukset ja palautukset. 1.13.7.5. Takaisin maksetut etuudet Veronalaista etuutta voidaan periä takaisin nettomääräisenä niin kauan kuin Kela voi ilmoittaa Verohallinnolle veronalaisen etuuden ja ennakonpidätyksen määrien muutokset vuosiilmoituksena. Maksettua etuutta voidaan periä takaisin ja kuitata nettomääräisenä etuuden maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen perintä ja kuittaus tehdään bruttomääräisenä. Jos etuudensaaja maksaa takaisin etuutta sellaiselta vuodelta, jonka vuosi-ilmoituksen korjauksineen Kela on jo antanut Verohallinnolle, Kela ilmoittaa palautetun etuuden määrän Verohallinnolle takaisinmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ilmoitus tehdään vuosiilmoituksen yhteydessä. Etuudensaajalle lähetetään ohjelmallisesti tosite, johon on etuuksittain eritelty tiedot Verohallinnolle annetusta ilmoituksesta. Verohallinto ottaa palautetun etuuden määrän huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä. (TVL 1535/1992 112 a § 1 ja 2 mom.) Kela ilmoittaa myös työpaikkakassojen perimien etuuksien korjaustiedot Verohallinnolle. Lastenhoidon tuen työkorvauksia ei peritä takaisin työkorvauksen saajalta, vaan lastenhoidon tuen hakijalta. Perhe ja hoidon tuottaja hoitavat yksityisen hoidon tuen veronoikaisuasiat suoraan Verohallinnon kanssa. Lastenhoidon tuen hoidon tuottajille maksettujen työkorvausten takaisinperintä- ja kuittaustiedoista ei ilmoiteta muutostietoja Verohallinnolle. Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa kuntoutuksen työkorvausten palautukset Verohallinnolle. 1.13.7.6. Regressisuoritukset Eri laitosten väliset ja (Kelan) saman maksajan eri veronalaisten etuuksien väliset regressisuoritukset käsitellään ja maksetaan verottomina bruttomäärinä. Jos kuitenkin regressinä perittävä etuus tai sen osa on verotonta, on maksettava etuus verottomalta osin veronalaista esim. kun kuntoutusrahasta peritään opintotuen asumislisää. (TVL 1535/1992 112 a § 3 mom.) 239 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Lue lisää regressiperinnästä ao. etuuden ohjeesta Regressiperintä-kohdasta. Asiakkaan veronalaista tuloa on aina hänelle itselleen maksettu etuus. Verohallinnolle ei ilmoiteta verovapaina käsiteltyjä regressimaksuja. 1.13.7.7. Vuosi-ilmoitukset Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tiedot maksetuista etuuksista ja työkorvauksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä, lähdeveronalaisista suorituksista ja maksetuista lähdeveroista. Vero- ja kirjanpitoryhmä toimittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksen maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä ja lähettää etuudensaajille samansisältöisen yhteenvedon sekä työkorvausta saaneille tositteen Verohallinnolle annetuista tiedoista. Jos työkorvauksen saaja pyytää toiminnan päättyessä tositetta maksetuista määristä, tulosta hänelle tosite. Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa Verohallinnolle osakeyhtiöille, osuuskunnille ja rekisteröidyille yhdistyksille maksetut työkorvaukset kuukausittain eriteltyinä. Vuosi-ilmoituksessa Verohallinnolle ilmoitetut etuudet otetaan verotuksessa huomioon Kelan antamien tietojen perusteella eikä etuudensaaja ilmoita niitä veroilmoituksessaan. Eläkkeiden ja etuuksien vuosi-ilmoitustiedot ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä HEKY > Etuussummat > Verotusta varten annetut tiedot. Päivähoidontuottajien vuosi-ilmoitukset ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä APKY-aloitusvalikolta kohdassa 'Maksetut työkorvaukset' valinnalla 'Verotukseen annetut tiedot'. Tietojen korjaaminen Vuosi-ilmoitustietoja voidaan korjata ennen verotuksen vahvistamista, jos etuuden tai ennakonpidätyksen määrä muuttuu esimerkiksi takaisinperinnän vuoksi. Edellisen vuoden nettopalautukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Vero- ja kirjanpitoryhmä voi korjata virheellisiä tietoja syyskuun loppuun saakka. Vero- ja kirjanpitoryhmä lähettää korjatuista tiedoista aina ilmoituksen myös etuudensaajalle. 1.13.7.8. Kuukausivalvonta Kirjanpito- ja maksuliikenneryhmä tekee kuukausittain (viimeistään 10. päivä) Verohallinnolle valvontailmoituksen ennakonpidätyksistä ja lähdeveroista. Ilmoitus sisältää ilmoituskuukautta edeltävän kuukauden tiedot. Ennakonpidätys ja lähdevero maksetaan kuukausittain viimeistään maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä. 1.14. Päätöksen oikaisu ja poistaminen Kaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen. 240 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 Asian uudelleen ratkaiseminen työllistymistä edistävästä palvelusta poissaolon vuoksi 1.1.2014 voimaan tulleen lainmuutoksen johdosta (TTL 12 luvun 4 b §:n) mukaan asian voi ratkaista uudelleen ilman hakijan suostumusta tai päätöksen poistomenettelyä siinä tapauksessa, että hakija on ilmoittanut olleensa työllistymistä edistävässä palvelussa, vaikka hän on tosiasiallisesti ollut poissa palvelusta. Kun etuuden aiheeton maksaminen johtuu hakijan itsensä antamasta virheellisestä tiedosta, häneltä ei tarvitse pyytää suostumusta asian oikaisemiseen eikä päätöstä tarvitse hakea poistettavaksi. Esimerkki A on saanut työmarkkinatukea ja kulukorvausta työkokeilun ajalta. A on itse ilmoittanut olleensa työkokeilussa jokaisena päivänä. Myöhemmin käy ilmi, että A onkin ollut poissa työkokeilusta kolmena päivänä. Suostumusta päätöksen oikaisemiseksi ei tarvitse pyytää eikä päätöstä tarvitse hakea poistettavaksi. Lakia, joka on voimassa 31.12.2013 asti, sovelletaan sellaisissa poistoasioissa, joissa poistohakemus on saapunut työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle viimeistään 31.12.2013. Tämä tarkoittaa sitä, että 1.1.2014 voimaan tulevan lain soveltamisen ratkaisee poistoasian vireillä olo työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Palvelusta poissaolon tai työvoimapoliittisen lausunnon antamisen ajankohdalla ei ole vaikutusta siihen, sovelletaanko 31.12.2013 asti voimassa olevaa vai 1.1.2014 voimaan tulevaa lakia. 1.15. Keskeyttäminen Kelan toimistolla on oikeus keskeyttää työttömyysetuuden maksaminen väliaikaisesti tai alentaa sen määrää, jos on ilmeistä, että etuuden saajalla ei ole olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn takia enää oikeutta työttömyysetuuteen tai että sen määrää tulisi alentaa. Työvoimaviranomaisen tiedotteet, Tiedote F1. Työttömyysetuuden maksun keskeyttäminen tai määrän alentaminen on etuuden toimeenpanoon liittyvä toimi, josta ei anneta päätöstä. Maksun keskeyttämisestä tai työttömyysetuuden määrän alentamisesta on kuitenkin ilmoitettava viipymättä etuuden saajalle. Valituskelpoinen päätös tulee antaa viipymättä sen jälkeen, kun työvoimapoliittinen lausunto tai muu päätöksen antamiseen tarvittava selvitys on saapunut Kelan toimistoon. 1.16. Lakkauttaminen Työttömyysetuus lakkautetaan, kun etuudensaajan oikeus etuuteen päättyy. Etuusoikeus voi päättyä työvoimaviranomaisen antaman työvoimapoliittisen lausunnon perusteella, esim. silloin, kun henkilön työttömyys päättyy. Etuusoikeus voi päättyä myös esim. etuuden enimmäismaksuajan täyttymisen johdosta. Työttömyysetuus voidaan lakkauttaa etuudensaajan omasta suullisesta tai kirjallisesta pyynnöstä. Työttömyysetuus voidaan lakkauttaa myös takautuen. Koska työttömyysetuutta ei pysty lakkauttamaan asiakokonaisuuden alusta alkaen, ja jos asiakas sitä pyytää, on työttömyysetuuteen tehtävä tarkistusratkaisu, jolla etuus hylätään asiakokonaisuuden alusta alkaen käyttäen Erityisperusteet-näytön poikkeuksellista hylkäämistä. 241 KELA Työmarkkinatuki 21.09.2016 1.17. Muutoksenhaku Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje. 242
