Toimeentulotuen soveltamisohjeet

Transcription

Toimeentulotuen soveltamisohjeet
Viitasaari, Pihtipudas & Kinnula
Perusturvalautakunta 25.1.2012
Päivitetty 22.1.2014
Päivitetty 18.2.2015
Viitasaaren kaupunki, Keskitie 10, 44500 VIITASAARI www.viitasaari.fi
Pihtiputaan kunta, Keskustie 9, 44800 PIHTIPUDAS www.pihtipudas.fi
1
1 TOIMEENTULOTUEN PERUSTEET JA OHJEET .........................................................4
1.1 Toimeentulotuen tarkoitus......................................................................................... 4
1.2 Oikeus toimeentulotukeen......................................................................................... 5
1.3 Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen .......................................................... 5
1.4 Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti ............................................................ 6
2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS ........................................................7
2.2 Toimeentulotuen määräytyminen.............................................................................. 7
2.2.1 Perusosa .......................................................................................................... 7
2.2.2 Perusosan alentaminen.................................................................................... 9
2.3 Muut perusmenot..................................................................................................... 10
2.3.1 Asumismenot........................................................................................................ 10
2.3.2 Asuntolainan korot........................................................................................ 12
2.3.3 Taloussähkö ja lämmityskustannukset.......................................................... 12
2.3.4 Koti- ja palovakuutus.................................................................................... 12
2.3.5 Terveydenhuoltopalvelut .............................................................................. 12
2.3.6 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia ............................ 13
2.3.7 Hammashoitopalvelut........................................................................................... 13
2.3.8 Silmälasit .............................................................................................................. 14
2.3.9 Hedelmöityshoito ................................................................................................. 14
2.3.10 Poste Restante..................................................................................................... 15
2.4 Palveluasuminen ja kotona annettavat palvelut....................................................... 15
2.4.1 Palveluasuminen ........................................................................................... 15
2.4.2 Kotona annettava palvelu.............................................................................. 16
3 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI........................................................................17
3.1 Muut asumiskustannukset ....................................................................................... 17
3.1.1 Muutto .................................................................................................................. 17
3.1.2 Vuokravakuus ............................................................................................... 17
3.2 Lasten päivähoitomenot .......................................................................................... 18
3.3 Elatusmaksut ........................................................................................................... 18
3.4 Lasten harrastusmenot............................................................................................. 18
3.5 Lapsen luonapito ja tapaamisoikeus........................................................................ 19
3.6 Lastenvaunut - ja rattaat sekä muut tarvikkeet........................................................ 19
3.7 Kodinhankinnat ....................................................................................................... 19
2
3.8 Vaatemenot.............................................................................................................. 20
3.9 Perhejuhlat............................................................................................................... 20
3.10 Hautauskustannukset ja lähiomaisen muistotilaisuus............................................ 20
3.11 Passit ja kansalaisuushakemukset ......................................................................... 21
3.12 Matkakulut............................................................................................................. 21
3.13 Opintolainan korot................................................................................................. 21
3.14 Edunvalvontamenot............................................................................................... 21
3.15 Opiskelusta aiheutuneet kustannukset................................................................... 22
4 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI.............................................................................23
5 ERI ASIAKASRYHMIEN SOVELTAMISOHJEET ......................................................24
5.1 Yrittäjät.................................................................................................................... 24
5.2 Velkajärjestely......................................................................................................... 24
5.3 Asevelvolliset .......................................................................................................... 25
5.4 Vangit ...................................................................................................................... 25
5.5 Alaikäiset toimeentulotuen hakijat.......................................................................... 26
5.6 Jälkihuollossa olevat toimeentulotuen hakijat......................................................... 26
5.7 Opiskelijat ............................................................................................................... 27
5.8 Ulkomaalaiset.......................................................................................................... 28
5.9 Vuorotteluvapaa ja palkaton vapaa ....................................................................... 28
6 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT .........................................................30
6.1 Ansiotulot ja muut etuudet ...................................................................................... 30
6.2 Veronpalautukset ja jäännösvero............................................................................. 30
6.3 Satunnaiset tilillepanot...................................................................................................31
6.5 Tulot, joita ei oteta huomioon ........................................................................................32
6.6 Menot, joita ei pääsääntöisesti huomioida .....................................................................33
3
1 TOIMEENTULOTUEN PERUSTEET JA OHJEET
Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät toimeentulotuen soveltamisoppaan ohjeet on tarkoitettu
täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain säädöksiä sekä takaamaan kaikille kuntalaisille
yhtenäisen käytännön toimeentulotuki asioissa. Näitä ohjeita ei kuitenkaan voida yksinomaan pitää
päätöksen perusteluina, vaan ne tulee aina perustella toimeentulotukilain ja asetusten mukaisesti.
Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen.
Hallintolaki 434/2003.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000.
Sosiaalihuoltolaki 710/1982.
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001.
Laki lapsen elatuksesta 704/1975.
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003
Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2007:11
1.1 Toimeentulotuen tarkoitus
Toimeentulotukilain 1 §:ssä säädetään seuraavasti:
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena
on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen
avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta
ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. (3.11.2000/923)
4
Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan.
(2.3.2001/191).
1.2 Oikeus toimeentulotukeen
Toimeentulotuki on etuus, jolla turvataan yksilön tai perheen toimeentulo. Sen tarkoituksena on
myös edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla taataan perustuslain 19 §:n 1 momentin mukainen välttämätön toimeentulo.
Jokainen on oikeutettu toimeentulotukeen, mikäli hän on tuen tarpeessa eikä saa toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, muiden etuuksien avulla, muista tuloista tai varoista, elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muilla tavoilla.
Ehkäisevän toimeentulotuen avulla voidaan auttaa tuen tarpeessa olevia ihmisiä selviytymään odotettavissa olevista taloudellisista ongelmista. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää
yksilön sosiaalista turvallisuutta ja itsenäistä toimintaa. Tavoitteena on myös ehkäistä syrjäytymistä
ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.
1.3 Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen
Toimeentulotukilain 14 §:n mukaan toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö/perhe varsinaisesti oleskelee. Mikäli tuen tarve on hyvin kiireellinen, toimeentulotuen myöntää
se kunta, jossa hakemus tehdään. Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää muuttokustannuksista ja mahdollisesta takuuvuokrasta lähtökunta. Mikäli henkilö sijoitetaan palvelu- tai
hoitokotiin kotikuntansa ulkopuolelle ja hän joutuu toimeentulotuen tarpeeseen, vastaa toimeentulotuen myöntämisestä hoito- tai palvelukodin sijaintikunta, kts lisää kohdasta 2.4.1.
Toimeentulotukea myönnetään vain kirjallisesta hakemuksesta, henkilökohtaisella asioinnilla tai
muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla. Wiitaunionissa ei ole käytössä sähköistä toimeentulotukihakemusta, kun taas Kinnulassa on käytössä sähköinen toimeentulotukihakemus.
Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus perusteluineen. Mikäli hakemuksesta ei ilmene
mihin tarkoitukseen asiakas hakee toimeentulotukea, tulee hänen täydentää siltä osin hakemusta uudelleen.
5
Toimeentulotuen hakijan tai hänen laillisen edustajansa on esitettävä tositteet kaikista niistä välttämättömistä tiedoista, jotka vaikuttavat toimeentulotukeen. Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet
tuloista ja menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista., verotustiedot omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi sekä hakijan kaikkien pankkitilien tiliotteet kahdelta edelliseltä kuukaudelta.
Uuden asiakkaan on todistettava henkilöllisyytensä esittämällä henkilöllisyystodistus tai passi. Päätös toimeentulotuesta annetaan aina kirjallisena asiakkaalle. Päätös perustellaan aina asianomaisilla
lainkohdilla. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee mainita ja perustella.
1.4 Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti
Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Erityisinä syinä, joiden perusteella tukea voidaan myöntää takautuvasti, ovat esimerkiksi asiakasta uhkaava häätö, asunnottomaksi joutuminen
tai perheen hajoaminen. Tällöin tavallisimpia toimeentulotuessa huomioitavia takautuvia menoja
voivat olla esimerkiksi vuokra- ja sähkölaskurästit.
Arvioitaessa erityisiä syitä on lisäksi yleensä lähdettävä siitä, että hakija olisi ollut toimeentulotuen
tarpeessa menojen syntyessä. Säännös ei kuitenkaan edellytä, että menot olisivat maksamatta tukea
myönnettäessä.
6
2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS
Toimeentulotuen rakenne jakautuu perusosaan, täydentävään toimeentulotukeen sekä ehkäisevään
toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista, joita
ovat: kohtuulliset asumiskustannukset, kotivakuutus, lämmityskustannukset, taloussähkö sekä välttämättömät terveydenhuoltomenot.
Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoja, joita voivat olla esimerkiksi lasten päivähoito ja
muut asumiskustannukset. Myös henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat
menot kuuluvat täydentävän toimeentulotuen piiriin. Tämän avulla pyritään turvaamaan toimeentulotuki sekä edistämään itsenäistä suoriutumista.
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden edistämisen lisäksi myös omatoimisen suoriutumisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen.
Ehkäisevää toimeentulotukea kunta myöntää oman harkintansa mukaan.
2.2 Toimeentulotuen määräytyminen
Toimeentulotuki määräytyy toimeentulotukilain 6§:n mukaan seuraavasti: Toimeentulotuen määrä
on tämän lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus.
Tulot ja varat otetaan huomioon ensin 7§:ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä.
2.2.1 Perusosa
Perusosaan sisältyy kaikki ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, reseptivapaat
lääkkeet ja hoitotarvikkeet, hygienia, kodin puhtaus, paikallisliikenne, sanomalehdet, televisiolupa,
puhelinmaksut, harrastus- ja virkistystoiminta sekä henkilön tai perheen jokapäiväiseen toimeentulotuloon kuuluvat menot. Perusosan suuruus vaihtelee sen mukaan onko kyseessä yksinasuva henkilö vai perheellinen.
7
TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT 1.1.2015 LÄHTIEN
Kansaneläkeindeksi ja ylimääräinen indeksikorotus 1630
Tuen saaja
Euroa/kk
Euroa/pv 1)
Yksin asuva 2)
485,50
16,18
Yksinhuoltaja
534,05
17,80
Muu 18 vuotta täyttänyt
Avio- ja avopuolisot kumpikin 412,68
13,76
Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva
18 vuotta täyttänyt henkilö
354,42
11, 81
10-17-vuotias lapsi
10-17-vuotias 1. lapsi
339,85
11,33
10-17-vuotias 2. lapsi
315,58
10,52
10-17-vuotias 3. lapsi jne 291,30
9,71
Alle 10-vuotias lapsi
Alle 10-vuotias 1. lapsi
305,87
10,20
Alle 10-vuotias 2. lapsi
281,59
9,39
Alle 10-vuotias 3. lapsi jne 257,32
8,58
1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki
15 §), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä
2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai
elä toimeentulotukilain
3 § 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki 9 §)
8
2.2.2 Perusosan alentaminen
Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määrää voidaan alentaa ainoastaan tietyissä tilanteissa. Perusosan alentamisesta on säädetty yksityiskohtaisesti lain 2 a ja 10 §:ssä. Toimeentulotukilain 2 a §:ssä säädetään velvollisuudesta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Lainkohdassa mainituin poikkeuksin toimeentulotukea hakeva 17-64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu te-toimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan hänen osaltaan
alentaa.
Toimeentulotukilain 10§:ssä säädetään perusosan alentamisesta. Pykälän ensimmäisen momentin
mukaan perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön kohdalta,
jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilökohtaisesti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa. Perusosaa voidaan alentaa myös, jos henkilö laiminlyönnillään aiheuttaa sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota.
Perusosaa voidaan alentaa, jos täysi-ikäinen alle 25-vuotias ilman ammatillista koulutusta oleva
henkilö on keskeyttänyt tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Samoin perusosaa voidaan alentaa maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan liittyvän
laiminlyönnin tai kieltäytymisen seurauksena.
Perusosaa voidaan alentaa myös kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelman laatimiseen tai
kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta kieltäytymisen tai keskeyttämisen perusteella.
Saman toimeentulotukilain 10 §:n kolmannen momentin mukaan perusosan suuruutta voidaan alentaa enemmän kuin 20 prosenttia, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia, jos henkilön toistuvasta
lain 10 § ensimmäisen momentin tarkoittamasta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa
vastaan työtä tai osallistua toimenpiteisiin, joista säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta
annetussa laissa, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa.
Perusosan alentaminen on aina poikkeuksellinen toimenpide, joka vaatii erityistä harkintaa ja suunnittelua. Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa, mutta sitä säätelevän lainkohdan soveltamisen
seurauksena ei voi olla ettei tukea myönnetä lainkaan. Alentaminen voidaan tehdä edellyttäen, että
alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toiViitasaaren kaupunki, Keskitie 10, 44500 VIITASAARI www.viitasaari.fi
9
meentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Sosiaali- ja terveysministeriö ei
ole julkaissut vuodelle 2015 alennettujen perusosien euromääriä, jotta perusosan alentamista ei tehdä mekaanisesti.
Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien.
Alentaminen koskee ainoastaan toimenpiteen kohteena olevalle henkilölle kuuluvaa toimeentulotuen perusosaa. Alentaminen ei koske muita perheenjäseniä. Alentamispäätös ei koske toimeentulotukea, joka myönnetään henkilön tai perheen muihin perusmenoihin eikä se koske myöskään täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.
Perusosan alentamisen yhteydessä laaditaan aina suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.
2.3 Muut perusmenot
2.3.1 Asumismenot
Toimeentulotuen tärkeänä tarkoituksena on turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenoissa
otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista
asumistasoa vastaava kustannustaso kullakin paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Mikäli tarjolla ei ole henkilölle/perheelle kohtuullista kustannustasoa
vastaavaa asuntoa, senhetkiset asumismenot hyväksytään. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus etsiä
uutta normeihin sopivaa asuntoa 3 kuukautta.
Vuokra-asunnossa asumistukilain 6§:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: vuokra, erikseen maksettavat lämmityskustannukset, vesimaksut asunnosta (enintään 18€/ henkilö) ja sauna 1krt/viikko
Hyväksytään asumismenoksi toimeentulotukilaskelmassa henkilöä kohden:
Enimmäisasumismeno sisältää lämmityssähkön, veden ja vuokran sekä asuntolainan korot.
10
Talouden koko
Viitasaari
Pihtipudas ja Kinnula
1 henkilö enintään
495,00€
437,00€
2 henkilöä enintään
602,00€
523,00€
753,00€
665,00€
804,00€
690,00€
889,00€
741,00€
+ henkilö lisää edelliseen 85€
Pihtiputaan ja Kinnulan hyväksyttäväksi enimmäisasumismenoiksi on laskettu maltillinen 1,5%:n
korotus. Viitasaaren kaupungin osalta enimmäisasumismenojen merkittävää nousua selittää mm.
Viitasaaren vuokratalojen neliökorotus (2012 yht. 3,22%, 2013 yht. 5,97%, 2014 yht. 5,87% ja
2015 yht. 1,97%. Korotus yhteensä 17,03%).
Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat:
- normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike)
- erikseen maksettavat lämmityskustannukset
- vesimaksut (vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin
enintään 22€/henkilö)
- asuntolainojen korot (ilmoitettu verotuksessa ja perhe asuu asunnossa)
- koti- ja palovakuutus
- tontin vuokra, kiinteistövero, nuohous, jätehuolto (oma-kotitalossa asuvalla).
11
2.3.2 Asuntolainan korot
Toimeentulotukeen huomioidaan oikeuttavina menoina omistusasunnon velkojen korkomenot sekä
asunnon hankkimisesta, että sen välttämättömästä peruskorjauksesta aiheutuneen velan osalta olevat
menot.
2.3.3 Taloussähkö ja lämmityskustannukset
Erottelu asiakkaan sähkölaskusta on 70 % lämmityssähkön osuutta ja 30 % käyttösähkön osuutta.
Lämmityssähkön osuus sisältyy enimmäisasumiskustannuksiin. Lämmityskustannuksina voidaan
polttopuihin myöntää avustus määräajoin. Polttopuita myönnetään pitkäaikaisasiakkaille sekä erityistarpeessa oleville harkinnan mukaan 10 kuutiota vuodessa. Öljylämmitykseen myönnetään
omakotitaloissa enintään 2500 litraa vuodessa.
2.3.4 Koti- ja palovakuutus
Koti- ja palovakuutuksesta hyväksytään normilaskelmaan ainoastaan kotivakuutuksen kohtuullinen
määrä. Koti-irtaimisto tulee olla vakuutettuna. Asiakkaan tulee toimittaan koti- ja palovakuutuksestaan vakuutuskirja, josta käy ilmi vakuutuksen tiedot.
2.3.5 Terveydenhuoltopalvelut
Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta
ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisen terveydenhuollon
käytöstä aiheutuneet menot voidaan huomioida toimeentulotuessa vain erityistilanteessa. Hakiessaan toimeentulotukea lääkkeisiin hakijan on esitettävä lääkemääräys/lääkelaskelma tai ostokuitti/apteekkilasku.
Menoina hyväksytään: lääkärin määräämät sairauden hoitoon tarkoitetut enintään viitehintaiset reseptilääkkeet (myös E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet), sairaanhoidon asia-
12
kasmaksut, poliklinikkamaksut ja sairaalamaksut. Asiakkaalta voidaan edellyttää, että hän toimittaa
lääkärin tai tarvittaessa erikoislääkärin lausunnon lääkkeen tai hoidon tarpeellisuudesta.
Mikäli lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittyy 14 vuorokautta, lasketaan normaaliin
perusosaan ravintomenojen osuus vähennettynä.
2.3.6 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia
Viitasaarella ja Pihtiputaalla: Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa
annetun hoidon kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriin hoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten.
Kinnulassa: Asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto ja selvitys siitä, ettei julkisia
terveydenhoitopalveluita ole ollut saatavilla hoitotarpeen ilmetessä. Mikäli paikkakunnalla ei ole
tarjolla julkisen terveydenhuollon fysikaalisia palveluita, voidaan hyväksyä käynnit yksityisellä
palveluntuottajalla lääkärin ohjeen mukaan kerran vuodessa.
Psyko- ja lyhytkestoterapian kulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan.
2.3.7 Hammashoitopalvelut
Toimeentulotukeen hyväksytään vain julkisen hammashoidon kustannukset. Toimeentulotukeen
oikeutetulle myönnetään perusterveydenhoidon kannalta välttämätön hammashoito, kuten paikkaushoito, hampaan poisto sekä juuren ja ientulehduksen hoito. Kustannuksiltaan kalliimman hoidon osalta asiakkaalta edellytetään, että hän hankkii hammaslääkäriltä arvion välttämättömästä hoidosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista ja neuvottelee myös maksuehdoista. Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkaan tulee toimittaa lasku jokaisesta käyntikerrasta. Kustannusarvion ja sovittujen
maksujärjestelyjen jälkeen päätetään mahdollisesta hoitoon myönnettävästä toimeentulotuesta ennen hoidon aloittamista. Pidempi hammashoitojakso ja/tai proteesien hankinta otetaan huomioon
vain silloin, kun asiakkuus on kestänyt vähintään vuoden.
Mikäli toimeentulotukea hammasproteesin hankintaan hakee joku muu, kuin pitkäaikaisasiakas,
tarkastellaan hakijan tulotasoa 2-3 edeltävältä kuukaudelta. Mikäli asiakas käyttää yksityisen hamViitasaaren kaupunki, Keskitie 10, 44500 VIITASAARI www.viitasaari.fi
13
mashoidon palveluita hänelle korvataan välttämättömimmät hoitotoimenpiteet julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan.
Peruuttamatta jääneiden terveydenhuoltokäyntien maksuja ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa.
2.3.8 Silmälasit
Silmälasien hankinta otetaan huomioon toimeentulotuessa kolmen vuoden välein, mikäli näössä ei
ole tapahtunut sinä aikana muutoksia. Silmälasien hankinnan tulee kuitenkin olla välttämättömään
tarpeeseen perustuva, esimerkiksi näköarvot ovat muuttuneet tai hakija tarvitsee ensimmäiset silmälasit näkökyvyn heikkenemisen myötä. Jos lasit ovat rikkoutuneet, kuluneet käyttökelvottomiksi tai
hävinneet, silmälaseissa on omavastuuosuus puolet voimassaolevasta sopimushinnasta.
Viitasaarella, Pihtiputaalla ja Kinnulassa on tarjous silmälasien toimittamisesta Silmäaseman kanssa. Kehyksistä hyväksytään 59 €, peruslinssit voimakkuuksien mukaan. Hakijalle annetaan aluksi
asioimislupa Silmäasemalle, jolla hakija pääsee optikon näöntarkastukseen (hinta 15,00€/ asiakas),
joka hyväksytään toimeentulotukimenona. Sen jälkeen hän voi pyytää kustannusarvion silmälaseistaan. Asiakkaan toimitettua kustannusarvio, kirjoitetaan maksusitoumus silmälaseihin. Piilolinssit
voidaan hyväksyä vaihtoehtoisina jos siihen on olemassa erityiset perusteet esimerkiksi lääkärin
määräys tai työolot.
Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikaisasiakas- ja toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta - kolmelta hakemista
edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä.
2.3.9 Hedelmöityshoito
Hedelmöityshoidosta syntyneet kustannukset julkisessa terveydenhuollossa lääkemenoineen huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona.
14
2.3.10 Poste Restante
Poste restantessa asuvilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä selvitys osoitteista, missä he yöpyvät.
Asiakkaalla on velvollisuus antaa asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Perusosa määritellään yhdessä asuvan mukaan, mikäli asiakas ei pysty luotettavasti todistamaan asuvansa/oleskelevansa täysin yksin.
2.4 Palveluasuminen ja kotona annettavat palvelut
2.4.1 Palveluasuminen
Kunnan järjestämä palveluasuminen sisältää asunnon ja sen lisäksi asiakkaan tarvitsemia sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluja. Kunnan järjestämässä palveluasumisessa asiakasmaksun alentaminen
tai perimättä jättäminen on toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino. Omaan käyttöön jätettävä
vähimmäismääräraha on asiakasmaksulain 7 c §:n 1 ja 2 mom. mukaan vähintään 105 euroa kuukaudessa 1.1.2014 lukien.
Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuvaa, ohjataan asiakasta hakemaan vapautusta maksuista. Siltä
ajalta kun maksua ei ole alennettu palveluasumisen menot voidaan ottaa huomioon toimeentulotuessa. Toimeentulotukea myönnettäessä palveluasumisen maksut tulisi eritellä menolajeittain. Mikäli
palveluasumismaksu sisältää ateriakuluja, ne kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin.
Kotihoidon maksut, joihin sisältyy kotisairaanhoitopalvelua, voidaan katsoa kokonaisuudessaan perustoimeentulotukeen kuuluviksi vähäistä suuremmiksi terveydenhuoltomenoiksi, mikäli asiakkaan
terveydentila edellyttää kyseisen palvelun saamista.
Toimeentulotukilaskelma voidaan tehdä ilman hoivamaksun alentamista tilapäiseen tarpeeseen, 1
kk. Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuvaa, niin silloin hoivamaksun alentaminen on ensisijainen
toimenpide toimeentulotukeen nähden.
15
2.4.2 Kotona annettava palvelu
Kotihoidon maksut, joihin sisältyy kotisairaanhoitopalvelua, voidaan katsoa kokonaisuudessaan perustoimeentulotukeen kuuluviksi vähäistä suuremmiksi terveydenhuoltomenoiksi, mikäli asiakkaan
terveydentila edellyttää kyseisen palvelun saamista.
Mikäli palvelu ei sisällä kotisairaanhoitoa, katsotaan palvelusta perittävä maksu täydentävään toimeentulotukeen kuuluvaksi menoksi ja huomioidaan henkilön erityisistä tarpeista tai olosuhteista
johtuvina tarpeelliseksi harkittuina menoina. Toimeentulotukea hakiessa asiakkaan tulee esittää
kunnan kotihoidon tekemä palvelutarpeen arviointi/ hoito- ja palvelusuunnitelma avuntarpeesta,
jonka mukaan menot huomioidaan. Jos kunnalla on käytössä palveluseteli kotipalveluiden hankkimiseen, palvelusetelin omavastuuosuus otetaan huomioon täydentävänä toimeentulotukena.
Mikäli asiakas on itse hakeutunut muun kuin kunnan järjestämän palvelun piiriin ja hänen omat tulonsa ja varansa ovat riittämättömät hänen tarvitsemiensa palveluiden ja välttämättömien elinkustannustensa kattamiseen, palvelumaksu voidaan huomioida vain erityistilanteessa: sairaus ja palvelun tarve/ palvelua ei ole saatavilla kunnallisessa palvelussa. Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuvaa, ohjataan asiakasta kunnallisten palveluiden piiriin, jossa hänelle tehdään palvelutarpeen arviointi- sekä hoito- ja palvelusuunnitelma.
Mikäli asiakkaalla on ateriapalveluja alennetaan perusosaa suhteessa aterioiden määrään: 17 % lounas, 17 % päivällinen, 15 % aamu- ja iltapala. 49 % on perusosassa aterioiden osuus. Ateriakulut
voidaan huomioida perusosan ylittävältä osalta täydentävästä toimeentulotuesta.
Hoitotuki käytetään niiden kulujen kattamiseen, johon se on myönnetty (asiointiavustus, matkat,
lääkkeenjako, siivous, pyykkihuolto ym.)
16
3 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI
Perustoimeentulotuen lisäksi toimeentulotuen hakijalle on mahdollista myöntää täydentävää toimeentulotukea. Sitä myönnetään erityismenoihin 7 c §:n mukaan seuraavasti: lasten päivähoitomenot, muut kuin 7 b §:ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot, henkilön tai perheen erityisistä
tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot.
Erityinen tarve tai olosuhde voi tarkoittaa esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.
3.1 Muut asumiskustannukset
3.1.1 Muutto
Muuttokustannuksiin myönnetään toimeentulotukea, mikäli muutto on välttämätöntä perhetilanteen,
opiskelun tai työpaikan takia. Kaupungin/kunnan sisäiseen muuttoon myönnetään enintään 80 euroa. Muutto muualle Suomeen huomioidaan edullisimman vaihtoehdon mukaan. Muuttokuluista on
toimitettava suullinen tai kirjallinen kustannusarvio ja muuttoavustus myönnetään pääsääntöisesti
maksusitoumuksena. Lähtevä kunta myöntää muuttoavustuksen.
3.1.2 Vuokravakuus
Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää muuttokustannuksista ja mahdollisesta
takuuvuokrasta lähtökunta. Vuokravakuus myönnetään yksilökohtaisen asiakkaan tilanteen tarkastelun perusteella. Muutto toiselle paikkakunnalle työn tai opiskelujen takia on perusteltua. Maksusitoumus vuokravakuuteen voidaan myöntää työttömälle vain pakottavasta syystä.
Toimeentulotukena myönnetään maksusitoumus yhden kuukauden kohtuuhintaiseen vuokravakuuteen kuuden (6) kuukauden määräajaksi, jos asunnon tarve on välttämätön.
17
3.2 Lasten päivähoitomenot
Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli
asiakkaalla on jatkuvan toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Yksityinen päivähoitomaksu otetaan menona huomioon kunnallisen kustannustason mukaisesti toimeentulotukea
haettaessa. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää.
3.3 Elatusmaksut
Lapselle maksettavaan elatusapuun voidaan myöntää tilapäisesti toimeentulotukea kolmen kuukauden ajan. Mikäli tuen tarve on pitkäaikaista, ohjataan asiakasta hakemaan elatusmaksun alentamista.
3.4 Lasten harrastusmenot
Lasten harrastusten tukemiseen huomioidaan toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana
olleelle perheelle tai muutoin pitkään pienillä tuloilla olleille perheille avustusta tositteita vastaan.
Tukea myönnetään esimerkiksi suksiin, luistimiin, polkupyörään tai muuhun harrastustoimintaan,
kuten kerhoihin. Kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia tulee hyödyntää harrastusvälineiden hankinnassa.
Myönnettävä tuki käsittää kaikki vuoden harrastusmenot ja se on vuositasolla enintään:
1 Lapsi
100€/vuosi
2 Lasta
150€/vuosi
3 Lasta
200€/vuosi
Seuraaville lapsille + 50€/ vuosi lisää
18
3.5 Lapsen luonapito ja tapaamisoikeus
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta pitää huolta siitä, että lapsella on oikeus pitää yhteyttä
siihen vanhempaan, jonka luona hän ei vakituiseen asu. Pääsääntöisesti lapsen tapaamiset huomioidaan korkeintaan joka toiselta viikonlopulta eli neljä päivää kuukaudessa. Kuluina huomioidaan
asiakaskohtaisesti harkiten lapsen perusosaa vastaavat menot siltä ajalta, kun lapsi on etävanhemman luona.
Tukea myönnetään asiakkaan esittämien kulujen perusteella sen mukaan, kuin niistä on vanhempien
kesken lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty.
Tapaaja vanhempi on vastuussa matkakustannusten korvaamisesta. Hakijalta pitää pyytää aina nähtäväksi tapaamissopimukset tai oikeuden määräys.
3.6 Lastenvaunut - ja rattaat sekä muut tarvikkeet
Pääasiassa pyritään hyödyntämään käytettyjä lastentarvikkeita. Monikkoperheiden kanssa käytetään
harkintaa kustannuksia ajatellen.
Lastentarvikkeisiin myönnetään kerta- avustuksena enintään:
Lastenvaunuihin 120 €, lastenrattaisiin 80 €, yhdistelmävaunut 220 €. Lasten välttämättömiin muihin tarvikkeisiin myönnetään avustusta enintään 100 €/vuodessa.
3.7 Kodinhankinnat
Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodin tarvikkeisiin, mikäli hakija ei voi muulla
kohtuullisella tavalla rahoittaa hankintoja. Välttämättömiin kodinhankintoihin voidaan myöntää
avustusta henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomana tai hänellä ei ole lainkaan koti-irtaimistoa.
Pääasiassa hyödynnetään kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia tavaroiden hankinnassa.
Alkuavustus koti-irtaimistoon: yksin asuva enintään 300 €, aviopari/avopari enintään 400 €
aviopari/avopari, joilla lapsia enintään 500 € ja yksinhuoltaja enintään 500 €.
19
Välttämättömiin kodinhankintoihin voidaan myöntää vuosiavustusta henkilölle, joka on pitkäaikaistai toistuvaisasiakas. Yksinäiselle henkilölle myönnetään 150 euroa ja perheelliselle 250 euroa.
3.8 Vaatemenot
Vaatteiden hankinnan ja niiden huollon katsotaan kuuluvan laajaan perusosaan. Odottaville äideille
huomioidaan vaatehankintoja menona korkeintaan 100 €. Romaninaisen hameen hankintaan hyväksytään 400€ joka toinen vuosi. Muut romaniväestön vaatehankinnat sisältyvät perusosaan. Maksusitoumus ompelijalle.
3.9 Perhejuhlat
Pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille voidaan myöntää toimeentulotukea enintään 60€ perhejuhlista
(hautajaiset, häät, ylioppilasjuhlat, kastajaiset jne.) aiheutuneisiin kustannuksiin.
3.10 Hautauskustannukset ja lähiomaisen muistotilaisuus
Kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset, siltä osin kuin vainajan tulot ja varat eivät riitä hautauskuluja kattamaan. Pesän varat ja tiliotteen saldot tulee tarkistaa ennen päätöksentekoa.
Mikäli vainaja on varaton, voidaan toimeentulotukea myöntää hautauskuluihin (arkku, arkkuun
huolto, vaatetus, siirtokuljetus ilman omaisia, arkun koriste, hautapaikka ja hautausmaksu). Hautauskustannuksiin voidaan myöntää maksusitoumuksena enintään 595,00 € (ilman alv. 497,29 €) (Vts
Pajunkukka Oy / Viitasaaren kukka ja Hautauspalvelu, sekä Pds ja Knla Monosen hautauspalvelu)
(sis. kunta-arkku 350,00 €, arkkuun huolto 50,00 €, vaatetus 35,00 €, kuljetus (0-5 km) 120,00 €,
arkun koriste 40 €). Uurna 60 €, tuhkausmaksu 220 €. Vainajan kuljetus tuhkaukseen ja uurnan nouto 0,95€/km (alv 10%). Erityisestä syystä (esim. vainajan pituus tai paino tai pitkä kuljetusmatka)
huomioidaan suuremmat kustannukset päätöstä tehtäessä. Kukkavihkoon myönnetään enintään 40€,
kun vainaja on puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi.
20
3.11 Passit ja kansalaisuushakemukset
Passin hankkimisesta aiheutuneet kulut hyväksytään menoksi maksettua kuittia vastaan ulkomaalaisille, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa. Myönteisen kansalaisuuspäätöksen lunastamisesta
aiheutuvat menot huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavina menoina. Henkilöllisyystodistuksen
lunastamisesta aiheutuvat kulut sisältyvät toimeentulotuen perusosaan.
3.12 Matkakulut
Työmatkamenot huomioidaan edullisimman matkustustavan mukaan. Työmatkakulut vähennetään
palkasta 60 e ylimenevältä osalta, silloin kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Toimeentulotuenhakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi.
Perusosa sisältää matkakuluja, joten niitä ei aina tarvitse myöntää työharjoittelussa, työkokeilussa
tai työelämävalmennusjaksolla olevilta. Matkakulut voidaan huomioida 60 € ylimenevältä osalta.
3.13 Opintolainan korot
Kelan korkoavustus on ensisijainen ja asiakkaan tulee esittää siitä päätös. Mikäli opintolainan korkoihin ei voi saada Kelan korkoavustusta, opintolainan maksettavat korot huomioidaan tositteen
mukaan koron maksukuukautena niiden kuukausien osalta, jolloin hakijalla on ollut oikeus toimeentulotukeen.
3.14 Edunvalvontamenot
Edunvalvojan palkkio ja maistraatin edunvalvonnasta perimät maksut (lupa-asioiden käsittely, oikeudenkäyntikulut ja maistraatin perimät maksut) voidaan hyväksyä laskelmaan.
21
3.15 Opiskelusta aiheutuneet kustannukset
Opintotuki on ensisijainen etuus, joka kattaa opiskelusta aiheutuneita kustannuksia. Harkinnalla
voidaan avustaa oppikirjoihin 150 e/v ja opiskeluun liittyviin työ - tai suojavaatteisiin 80 e/v. Koemaksut voidaan huomioida täydentävästä toimeentulotuesta.
22
4 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI
Ehkäisevästä toimeentulotuesta säädetään toimeentulotukilain 1§:n 2 momentissa sekä 13§:ssä seuraavasti:
(1 § 2mom.) Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista
turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta
toimeentulotuesta. (923/2000)
(13 §) Kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea 1 §:n 2 momentissa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. (923/2000)
Ehkäisevä toimeentulotuki on suunnitelmallisen sosiaalityön väline esimerkiksi akuutteihin kriisitilanteisiin tai niiden ehkäisemiseksi. Sen suunnitelmallisella ja riittävän varhaisella käytöllä voidaan
puuttua henkilöä tai perhettä uhkaaviin riskeihin ja toimeentulo-ongelmiin. Ehkäisevää toimeentulotukea ei ole rajattu vain tiettyihin tarkoituksiin, vaan sitä myönnetään aina tapauskohtaisesti asiakkaan tilanteen mukaan. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää myös tilanteessa, jossa asiakas ei ole oikeutettu varsinaiseen toimeentulotukeen. Ehkäisevän sosiaalityön tavoitteena on laatia
yhdessä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelma tulevaisuudesta ilman toimeentulotukea.
23
5 ERI ASIAKASRYHMIEN SOVELTAMISOHJEET
5.1 Yrittäjät
Yrittäjän käytettävissä olevien tulojen selvittämisen ohella on usein tarpeen selvittää myös yrityksen aikaisempi kannattavuus, tulevaisuuden mahdollisuudet sekä seuraukset yritystoiminnan lopettamisesta.
Yrittäjää, jonka yritystoiminta on kannattamatonta, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti,
korkeintaan 3 kk ajan täysimääräisesti. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi. Mikäli hän ei ilmoittaudu
työnhakijaksi tai pidä huolta toimeentulonsa turvaamisesta muulla tavalla, voidaan toimeentulotuen
perusosaa alentaa 20 %. Kun yrittäjä toistuvasti laiminlyö velvollisuuksiaan (jatkaa kannattamatonta yritystoimintaa, eikä työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota), perusosaa voidaan alentaa
enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan.
Mikäli yrittäjä saa tai hänen on mahdollista saada yrityksestään esimerkiksi vähintään työttömyysturvan peruspäivärahaa vastaava tulo, toimeentulotuen myöntäminen voi olla perusteltua. Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pitemmälle ajanjaksolle kohtuullisharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yrittäjän tulee toimittaa toimeentulotukihakemuksen lisäksi tuloselvityslomake, tiliotteet, verotustiedot, tilinpäätös, tase ja tuloslaskelma.
5.2 Velkajärjestely
Velkajärjestelyn saaneen henkilön tai perheen toimeentulotuki määräytyy toimeentulotukea koskevien säännösten mukaan. Velkajärjestely voidaan nähdä myös eräänlaisena ensisijaisena toimeentulon turvaamismuotona. Velkajärjestely toteutetaan niin, että yksityishenkilön velkajärjestelyssä olevalle velalliselle jää varoja maksaa välttämättömät menonsa omista tuloistaan. Velkajärjestelyssä
olevan asiakkaan tulisi liittää toimeentulotukihakemukseensa velkajärjestelypäätös sekä maksuvaralaskelma.
24
Toimeentulotuen myöntäminen velkajärjestelyssä olevalle henkilölle voi kuitenkin olla perusteltua,
jos hänen olosuhteensa muuttuvat. Mikäli velallisen maksukyky heikkenee maksuohjelman aikana,
hänellä on mahdollisuus lykätä maksun suorittamista maksuohjelman keston aikana enintään kolmen kuukauden maksuvelvollisuutta vastaavalla määrällä ilmoittamalla lykkäyksestä ja sen syistä
velkojalle. Velallinen tulee myös ohjata neuvottelemaan velkojien kanssa maksuerien pienentämisestä. Velkajärjestelylain mukaan maksuohjelmaa voidaan muuttaa, jos velallisen maksukyky on
heikentynyt pitkäaikaisesti niin, ettei häneltä voida kohtuudella edellyttää maksuohjelmassa määrätyn maksuvelvollisuuden täyttämistä.
Toimeentulotuella turvataan hakijan toimeentulo siihen saakka, kunnes hänellä on käräjäoikeuden
päätös. Velkajärjestelyä on haettava välittömästi. Toimeentulotuella turvataan velallisen kyky noudattaa vahvistettua maksuohjelmaa maksukykynsä tilapäisestä heikkenemisestä tai olosuhteidensa
muuttumisesta huolimatta.
5.3 Asevelvolliset
Asevelvollisilla tai siviilipalveluksessa olevalla henkilöllä ei ole oikeutta toimeentulotukeen esimerkiksi viikonloppuvapaiden tai lomien osalta, sillä varusmies saa tarpeellisen toimeentulon valtion varoista. Asevelvollisuuslain (452/1950) 50b §:n mukaan palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen, terveydenhuoltoon sekä
muuhun ylläpitoon. Siviilipalvelusta suorittavalla on vastaavat etuudet siviilipalvelulain
(1723/1991, muut 1248/2000) 23 a §:n nojalla.
5.4 Vangit
Suljetussa vankilassa vankila huolehtii vankien päivittäisestä perusylläpidosta, johon kuuluu asumisen lisäksi muun muassa vaatetuksen, ruokailun sekä asianmukaisen terveyden- ja sairaanhuollon
järjestäminen. Avolaitoksessa ammattityötä tekevälle maksetaan käypä palkka. Tutkintavangeilla ei
ole velvollisuutta osallistua työntekoon tai muuhun toimintaan. Näin ollen tutkintavanki ei saa työrahaa. Mikäli tutkintavangeilla ei ole muitakaan varoja, voi olla perusteltua myöntää toimeentulotukena käyttövaroja samojen perusteiden mukaan kuin laitoshoidossa oleville (99€/kk). Vanki voi siis
joutua toimeentulotuen tarpeeseen, jolloin hänellä on oikeus toimeentulotukeen samoin perustein
kuin muillakin tuen tarpeessa olevilla.
25
Vangin asumiskustannukset voidaan ottaa huomioon harkinnan mukaan lyhyen tuomion (5-6 kk)
aikana. Vankeinhoitolaitos ei vastaa niistä kustannuksista, jotka vangille aiheutuvat hänen vapaudessa olevien olosuhteidensa ylläpitämisestä ja yhteydenpidosta läheisiin. Kustannuksia vangin perheelle saattaa aiheutua muun muassa perheenjäsenten tapaamismatkoista vankilaan. Kohtuulliset
matkakorvaukset perhetapaamiseen korvataan 1 krt/ kuukaudessa, mikäli hakijoilla on yhteinen lapsi ja tuomio jatkuu yli 3 kk.
Vangit ovat oikeutettuja myös esimerkiksi silmälaseihin. Mikäli tuomio on pitkäaikainen, voidaan
toimeentulotukena myöntää vapautuvalle vangille täydentävänä toimeentulotukena vaateavustusta
enintään 100€. Vastaavasti vangin tulona huomioidaan vangin mahdolliset muut tulot, kuten vankilasta saatavat työ- ja toimintakorvaukset, makuuraha, varat sekä yksityiset tilillepanot.
5.5 Alaikäiset toimeentulotuen hakijat
Alaikäisen toimeentulotuen hakijan tuloina huomioidaan lapsilisät, mahdollinen elatustuki/elatusapu/ vanhempien elatuskyvyn mukainen määrä sekä muut tulot. Alaikäiselle myönnetty
toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta, jos nämä ovat tahallisesti laiminlyöneet elatusvelvollisuutensa ja takaisinperintä on olosuhteisiin nähden kohtuullista. Lapsen oikeus saada elatusapua vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta.
5.6 Jälkihuollossa olevat toimeentulotuen hakijat
Avohuollon tukitoimien järjestäminen on lastensuojelulain 13§:n mukaan kuntia sitova velvoite.
Tukitoimia järjestäessään kunta ei ole sidottu kunnallisesta toimeentulotuesta annettuihin säännöksiin, eikä asumisen järjestämistä koskeviin yleisiin ohjeisiin, vaan sitova velvoite on täytettävä viivytyksettä ja tuen on oltava riittävää puutteen poistamiseksi.
Kunnan on lastensuojelulain 34§:n 1 momentin mukaan järjestettävä sijaishuollon päättymisen jälkeen lapselle tai nuorelle jälkihuolto tukemalla muun muassa taloudellisin tukitoimin sijaishuollossa
ollutta lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan, sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on. Velvollisuus jälkihuollon järjestämisestä päättyy, kun nuori täyttää 21
vuotta.
26
5.7 Opiskelijat
Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki,
joka sisältää opintolainan valtiontakauksen, opintorahan sekä asumislisän. Toimeentulotuella ei voi
päätoimisesti opiskella, vaan opintotuki on tarkoitettu kattamaan koko opiskeluaikaiset kustannukset.
Opintolaina jaksotetaan myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiinkin kerralla tai sitä ei nostettaisi
ollenkaan. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä
nostanut, laina katsotaan tästä huolimatta hänelle tuloksi. Toimeentulotukilaskelmassa huomioitavan opintolainan suuruus on 300€/kk. Mikäli opiskelijalla ei ole oikeutta opintolainaan esimerkiksi
maksuhäiriöiden vuoksi, opintolainaa ei voida huomioida tulona.
Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen pyytää hakijalta erillinen selvitys. Mikäli toimeentulotuen hakija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, huomioidaan nämä hakijan käytössä olevana tulona. Mikäli opiskelijan vanhemmat ovat vähävaraisia ja opiskelija asuu vanhempiensa taloudessa, alaikäinen ei ole velvoitettu nostamaan opintolainaa. Vanhempiensa luona asuvat täysiikäiset ammattiopintojaan suorittavat opiskelijat, itsenäisesti asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja
suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina iästä huolimatta.
Opiskelijan tehtävänä on kesälläkin opiskella, mikäli hänellä on siihen oikeus ja opintotuet saatavilla. Mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta järjestää toimeentuloturvaansa kesän ajaksi (esimerkiksi
opinnoilla tai työllä) on hän oikeutettu toimeentulotukeen. Kesän aikana opiskelijalla on mahdollisuus saada varsinaista toimeentulotukea, eikä tällöin häntä velvoiteta nostamaan opintolainaa.
Mikäli opiskelija ei ole kohtuullisessa ajassa saanut järjestettyä opintotukietuuksia korvaavaa rahoitusta, ei toimeentulotukihakemusta voida kokonaan hylätä. Oikeus toimeentulotukeen määräytyy
hakijan käytössä olevien tosiasiallisten tulojen ja varojen sekä toimeentulotukeen oikeuttavien menojen perusteella. Joissakin tapauksissa on kuitenkin mahdollista alentaa opiskelijan perusosan suuruutta toimeentulotukilain 10 §:n mukaisesti. Perusosan alentaminen voi tulla kyseeseen tilanteissa,
joissa opiskelijaa on tuettu toimeentulotuella jo pitkään. Perusosan alentamisen tulee aina perustua
yksilökohtaiseen harkintaan ja asiakkaan kokonaistilanne tulee selvittää ennen perusosan alentamista.
27
Opiskelijoille, joiden opintotuki on lakkautettu viivästyneiden opintojen takia, tulee laatia yksityiskohtainen suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi. Mikäli opiskelija opiskelee yliajalla ja tutkintoon ei saa enää opintotukea, opiskelija saa yleistä asumistukea. Opintojen etenemistä seurataan.
5.8 Ulkomaalaiset
Perustuslain 19§:n 1 momentin mukaan jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tämä perusoikeus on tarkoitettu koskemaan kaikkia Suomen oikeuspiiriin kuuluvia henkilöitä kansalaisuudesta
riippumatta. Lyhytaikainen tai satunnainen oleskelu muussa kuin vakinaisessa asuinkunnassa ei
yleensä perusta vastuuta oleskelukunnalle toimeentulotuen myöntämisestä. Vastuu kuuluu hakijan
vakinaiselle asuinkunnalle.
Turisteilla tarkoitetaan ulkomaalaista, joka saapuu Suomeen oleskellakseen täällä lyhyen aikaa
(enintään kolme kuukautta) matkailu- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa. Tällaisen henkilön ei
voida katsoa oleskelevan Suomessa vakituisesti siten kuin toimeentulotukilain 14§:n 1 momentissa
tarkoitetaan. Toimeentulotuen myöntäminen voi siten tulla kysymykseen vain kiireellisessä tapauksessa lain 14§:n 3 momentin nojalla.
Henkilöillä, joilla on pysyvä tai jatkuva oleskelulupa Suomessa on yleensä myös kotikunta. Hänen
vakituinen kotikuntansa on velvollinen myöntämään hänelle toimeentulotukea, jos toimeentulotukilain 2§:ssä säädetyt tuen myöntämisedellytykset täyttyvät. Pakolaisilla ja paluumuuttajilla Suomessa asuvina on oikeus toimeentulotukeen samoin edellytyksin, kuin muillakin kunnan asukkailla.
5.9 Vuorotteluvapaa ja palkaton vapaa
Vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle työstä jääminen perustuu henkilön omaan harkintaan
ja tällöin hänelle tulisi myös pystyä varmistamaan töistä poissaolonsa aikainen toimeentulo etukäteen, eikä toimeentulotuen tarvetta pitäisi syntyä (laki toimeentulotuesta 2§: ”jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja elatuksestaan.”) Pääsääntöisesti toimeentulotukea
myönnetään vain poikkeustapauksissa, yksilökohtaisen harkinnan ja perustellun syyn perusteella
silloin, kun henkilö on hakeutunut työstään vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle.
28
29
6 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT
Tuloilla tarkoitetaan kaikkia henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja tulonlähteestä riippumatta. Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot, eläke - ja pääomatulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset. Käytettävissä olevat varat kuten
säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon laskelmassa
(esimerkiksi osakkeet ja sijoitusrahastot). Yli 65 –vuotiailla voidaan säästöjen realisoimatta jäävän
omaisuuden osalta jättää huomioimatta 2000 €.
6.1 Ansiotulot ja muut etuudet
Kaikki asiakkaan tilillä liikkuvat siirrot, kuten palkat, avustukset, lahjat ja opintolainat otetaan tuloina huomioon. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan tulona huomioon ulosoton jälkeen
tosiasiassa käytettävissä oleva tulo. Menettely koskee vain ulosmittausta, joka toimitetaan suoraan
palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta. Jos toimeentulotuen tarve arvioidaan pitkäaikaiseksi, voidaan asiakas ohjata ulosottoviranomaisen puoleen sen selvittämiseksi, voidaanko tulosta ulosmitattavaa osuutta alentaa tai voidaanko hänelle myöntää niin sanottuja vapaakuukausia.
6.2 Veronpalautukset ja jäännösvero
Veronpalautukset huomioidaan tulona 100€ ylittävältä osalta pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkailta ja
perheellisiltä 200€ ylittävältä osalta. Muiden kohdalla veronpalautukset huomioidaan tulona kokonaisuudessaan. Jos veronpalautus on ulosmitattu, siitä on tuotava käräjäoikeuden ennakkoperintäilmoitus.
Jäännösverot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavaa menoa. Vapautuksen hakeminen ja lykkäyksen anominen ovat ensisijaisia keinoja.
30
6.3 Satunnaiset tilillepanot
Vähäisiksi katsottavat satunnaiset avustukset (50€/kk) voidaan jättää huomioimatta laskelmassa,
sillä sen katsotaan olevan tavanomaisen elämän piiriin kuuluvan lahjan arvoinen.
6.4 Varat
Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä olevat varat (toimeentulotukilaki 12 §). Käytettävissä olevat varat, kuten säästöt, arvopaperit, osakkeet, obligaatiot ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon laskelmassa. Kiinteän,
muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6
kuukautta. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Verotusarvoltaan alle 500 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi.
Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten esimerkiksi vapaa-ajanasunnon, maa- ja
metsäomaisuuden ym. osalta toimenpiteisiin ryhtymiselle annetaan aikaa korkeintaan kolme kuukautta, jona aikana toimeentulotukea voidaan myöntää. Asiakkaalle on tiedotettava määräajasta kirjallisella päätöksellä. Mikäli toimeentulotuen tarve muodostuu yli kolmen kuukauden mittaiseksi,
tehdään varallisuudesta perintä.
Varoina ei huomioida:
- henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa, tarpeellisia
työ- tai opiskeluvälineitä, alle 18- vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan
7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat menot eikä muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen
jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.
31
6.5 Tulot, joita ei oteta huomioon
Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä huomioon otettavista tuloista säädetään toimeentulotukilain 11§:ssä seuraavasti:
Tuloina ei oteta huomioon:
1) vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia
2) alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät
hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat menot (1218/2005)
3) tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä
aiheutuvia menoja
4) äitiysavustuslain (477/1993) mukaista äitiysavustusta, kansaneläkelain
(347/1956) mukaista eläkkeensaajien hoitotukea, vammaistukilain
(124/1988) mukaista vammaistukea eikä lapsen hoitotuesta annetun
lain (444/1969) mukaista lapsen hoitotukea
5) työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa
laissa tarkoitettua ylläpitokorvausta sekä kuntoutusrahalain
(611/1991) 24 a §:ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta
6) edellä 8 §:ssä tarkoitettuja korvauksia ja tuloja. (49/2005)
32
6.6 Menot, joita ei pääsääntöisesti huomioida
Toimeentulotuessa ei huomioida menona asuntolainan lyhennyksiä, kulutusluottojen korkoja ja lyhennyksiä, perintätoimiston kuluja, autonvakuutusmaksua ja auton korjauskuluja ja jälkiveroja.
33

Toimeentulotuen soveltamisohjeet

Transcription

Similar documents

TOIMEENTULOTUEN JATKOHAKEMUS

Opisekelijan kesäajan Vakuuslomake 2015

Toimeentulotukihakemus

TARJOUSPYYNTÖ TARJOUSPYYNTÖ PÄÄ

Toimeentulotuen jatkohakemus (Sosiaalitoimi)

Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta 1.7.2015 alkaen (Stltk

PDF-lomake - Kempeleen kunta

Sosiaali- ja terveyskeskus Silkintie 3 39500 IKAALINEN

Toimeentulotukiohjeet 1.11.2015 alkaen

Toimeentulotuen myöntäminen/Soveltamisohjeet 1.1.2015