Toimeentulotuen myöntäminen/Soveltamisohjeet 1.1.2015

1
JÄMSÄN KAUPUNKI
Sosiaali- ja terveystoimi
Sosiaalityö ja perhepalvelut
Sosiaalityön tulosyksikkö
1.1.2015
TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015
ALKAEN
Sovellettavat säännökset:
Laki toimeentulotuesta 1412/1997 (muutokset 29.12.2005/1218)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000
Hallintolaki 434/2003
Sosiaalihuoltolaki 710/1982
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001
Laki lapsen elatuksesta 704/1975
Laki maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999
Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2007:11
Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan toimeentulotukilakia
(1412/97), asetusta (66/98) sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan (2007/11) ohjeita ja niihin myöhemmin tehtyjä muutoksia.
Tässä esitetyt menettelytapa- ja soveltamisohjeet on tarkoitettu täydentämään
ja tarkentamaan lain ja asetuksen sekä toimeentulotukioppaan ohjeita sekä
takaamaan asiakkaille yhtenäisen käytännön toimeentulotukilakia sovellettaessa. Näitä ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina perustella lain ja asetuksen asianmukaisilla
kohdilla. Ohjeet eivät myöskään rajoita viranhaltijoiden yksilökohtaista harkintaa, koska toimeentulotukea
myönnettäessä on aina erityistapauksia, joihin ei voida antaa yksittäisiä ohjeita.
TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA TARKOITUS
”Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen
tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää
itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen
ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo” (TTTL 1§
1 mom.).
Lainmuutoksella (1218/2005) toimeentulotuen rakenne määriteltiin uudelleen
1.1.2006 alkaen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Valtio rahoittaa perustoimeentulotuesta aiheutuneista kustannuksista puolet. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta valtio osallistuu kustannuksiin entiseen tapaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän kautta,
2
Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta ja se määrätään lain mukaan
yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan
tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa.
Perustoimeentulotukeen sisältyy perusosa, jolla tulee lain mukaan kattaa
ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen
puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset,
ja puhelimen käyttö. Perusosan lisäksi perustoimeentulotuella katettavia menoja ovat asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot (esim. vuokra tai
vastike, vesimaksu, lämmityssähkö), vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot, taloussähkölasku ja kotivakuutusmaksu.
Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot, joita
ovat lasten päivähoitomenot, muut kuin perusmenoiksi katsottavat asumismenot (esim. muutosta aiheutuvat kustannukset ja takuuvuokra) sekä henkilön tai
perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot.
Ehkäisevää toimeentulotukea kunta myöntää päättämiensä perusteiden
mukaisesti
- tuen saajan aktivoinnin tukemiseksi
- asumisen turvaamiseksi
- ylivelkaantumisen aiheuttamien vaikeuksien lieventämiseksi
- tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin
Toimeentulotuen rakenne ja suuruus on pyritty muodostamaan siten, että toimeentulotuki kattaa tukea tarvitsevien riittävän peruskulutuksen.
Asiakkaan tulot ja varat otetaan huomioon ensin perustoimeentulotukea
myönnettäessä. Jos asiakkaan tulot ovat sen suuruiset, että hän ei ole oikeutettu perustoimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama ylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan.
Ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu yleiseen toimeentulotukeen.
TOIMEENTULOTUEN SUURUUS JA RAKENNE
Perusosien määrät 1.1.2015 lukien
Toimeentulotuen perusosia korotetaan 1.1.2015. Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määrä on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen (9 a §).
Hallituksen keväällä tekemän kehyspäätöksen mukaisesti työeläke- ja kansaneläkeindekseihin tehdään 0,4 prosentin tarkistus vuoden 2015 alusta. Kansaneläkeindeksin
pisteluvuksi vuodelle 2015 on vahvistettu 1637. Toimeentulotuen perusosa on sidottu
kansaneläkeindeksiin, mutta toimeentulotuki nousee kuitenkin
3
ensi vuonna täysimääräisesti (1,1 prosenttia). Toimeentulotukilain 9 §:n muuttamisesta annettu laki
(868/2014, voimaan 1.1.2015) säätää yksin asuvan henkilön perusosan suuruudeksi
kuukautta kohti 447,24 euroa (vuoden 2011 kansaneläkeindeksin tasossa).
Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja toimeentulotuen perusosien euromääriä. Yksin
asuvan henkilön perusosan määrä on 485,50 euroa kuukaudessa 1.1.2015 lähtien. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 534,05 euroa. Perusosien
määrät eri perheenjäsenten osalta on esitetty ohessa. Sosiaali- ja terveysministeriön
käyttämät perusosien laskentaperiaatteet on esitelty STM Kuntainfossa 8/2013
(26.11.2013)
TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT 1.1.2015 LÄHTIEN
Kansaneläkeindeksi 1637, perusosan suuruus yksin asuvalla henkilöllä on 447,24 euroa vuoden 2011 kansaneläkeindeksin tasossa (pisteluku 1508)
Tuen saaja
Euroa/kk
Euroa/pv (1)
Yksin asuva (2)
Yksinhuoltaja
Muu 18 vuotta täyttänyt ja
Avio- ja avopuolisot
485,50
534,05
16,18
17,80
412,68
13,76
354,42
11,81
339,85
315,58
291,30
11,33
10,52
9,71
305,87
281,59
257,32
10,20
9,39
8,58
Vanhempansa tai vanhempiensa
luona asuva 18 vuotta täyttänyt
10-17-vuotias lapsi
10-17-vuotias 1. lapsi
10-17-vuotias 2. lapsi
10-17-vuotias 3. lapsi jne
Alle 10-vuotias lapsi
Alle 10-vuotias 1. lapsi
Alle 10-vuotias 2. lapsi
Alle 10-vuotias 3. lapsi jne
1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki
15 §), toimeentulotuen
perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä
2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai
elä toimeentulotukilain
3 § 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki 9 §)
4
Alennettu perusosa
Jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän ilman perusteltua
syytä on kieltäytynyt työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä,
joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai henkilö ei ilmoittaudu työntekijäksi tai omalla toiminnallaan aiheuttaa ensisijaisen etuuden
menetyksen tai toisen tutkinnon suorittaminen ei edistä työllistymistä (TOTUL
2 a§), perusosaa voidaan alentaa enintään 20 %. Jos henkilö on toistuvasti
kieltäytynyt työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai ilmoittautumasta työnhakijaksi, voidaan perusosaa alentaa 40 %. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien.
Alentamisen kestoa ei siten voi määritellä toimeentulotuen hakuajankohdasta
tai tuen myöntämispäivämäärästä lukien. Alentamisen yhteydessä on aina
laadittava suunnitelma itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi (TOTUL 10 §).
Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää tulee aina harkita tapauskohtaisesti
ja ottaa huomioon tuen hakijan ja tarvittaessa myös hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena.
Perusosan alentaminen ei saa koskaan olla kohtuutonta asiakkaalle. Esim.
sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, että asuminen ja terveydenhuollonkustannukset tulisi turvata perusosan alentamisesta huolimatta.
Perhe / yhteistalous
Toimeentulotukea määriteltäessä perheeseen kuuluvina henkilöinä pidetään
yhteistaloudessa asuvia vanhempia, heidän alaikäisiä lapsiaan, aviopuolisoa
sekä pariskuntia, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa.
Yhteistaloudesta on kysymys lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat ja kodinkoneet (esim. sanomalehti,
TV, puhelin, jääkaappi) ovat yhteiskäytössä.
Mikäli täysi-ikäiset henkilöt asuvat yhteistaloudessa, mutta eivät mene perheen käsitteen alle, niin heille kummallekin laaditaan erillinen toimeentulotukilaskelma kuitenkin siten, että perusosa määräytyy pääsääntöisesti yhteistaloudessa elävän 412,68€/kk mukaan.
Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen henkilön
perusosa on 354,42€/kk ja hänelle tehdään aina oma toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon ainoastaan hänen omat tulonsa ja toimeentulotukeen oikeuttavat menonsa. Yläikärajaa ei ole säädetty.
Vastasyntyneen vauvan perusosa lasketaan perheen laskelmaan syntymäpäivästä lukien.
Alaikäisen lapsen elatuksesta vastaa aina ensisijassa huoltaja. Esim. alaikäisen opiskelijan hakiessa toimeentulotukea edellytetään pääsääntöisesti huoltajan hakemusta. Lapsen elatuksesta annetun lain 3 §:n mukaan vanhempien
vastuu koulutuskustannuksista voi jatkua myös 18 ikävuoden jälkeen, tällä ei
kuitenkaan tarkoiteta TOTUL:n 2 § 2 mom:n mukaista elatusvelvollisuutta.
5
Alaikäisen toimeentulotuki
Mikäli alaikäinen ei saa toimeentuloaan omista tuloistaan tai varoistaan tai
vanhempiensa huolenpidolla, hän on oikeutettu saamaan tarpeen mukaan
toimeentulotukea.
Molemmat vanhemmat ovat velvollisia tukemaan lasta vuokra- ja muissa kuluissa. Toimeentulotuki on viimesijaista elatusvelvollisen tukeen nähden
Jos alaikäinen nuori joutuu esim. opiskelujen vuoksi, vanhemman ja nuoren
välien rikkoutumisen vuoksi muuttamaan toiselle paikkakunnalle eivätkä vanhemmat pysty tosiasiallisesti kustantamaan perheelle tästä elämäntilanteesta
aiheutuvia menoja, voidaan alaikäiselle myöntää toimeentulotukea hänen
oleskelupaikkakunnaltaan.
Ensisijaista on selvittää vanhemman elatuskyky. Alaikäiselle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta jos nämä ovat tahallisesti
laiminlyöneet elatusvelvollisuuttaan.
Jos alle 18- vuotias asuu avoliitossa täysi-ikäisen kanssa, alaikäisen perusosaa ei pääsääntöisesti huomioida laskelmaan, koska vanhemmilla on elatusvastuu alaikäisistä lapsistaan ja alaikäiset lapset merkitään vanhempiensa
toimeentulotukilaskelmaan. Täysi-ikäiselle avopuolisolle huomioidaan yhdessä
asuvan perusosa ja puolet asumiskustannuksista. Samoin tulona huomioidaan
vain puolet asumistuesta.
TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN
Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja kaikki muut mahdollisuudet
saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Asiakkaan tai hänen laillisen
edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita
viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen
hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään.
Toimeentulotukea laskettaessa otetaan huomioon käytettävissä olevat tulot
riippumatta tulolähteestä. Toimeentulotuen ulkopuolelle jätettävät tulot on lueteltu lain 11 §:ssä.
Tulot lasketaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Esimerkiksi kuukauden 26. päivän jälkeiset tulot lasketaan seuraavan kuukauden tuloksi.
Ansiotulot. Osa ansiotuloista jätetään huomioon ottamatta toimeentulotukea
myönnettäessä. Toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista
vähintään 20 prosenttia mutta enintään 150 euroa kuukaudessa voidaan jättää huomioimatta tukea myönnettäessä. Etuoikeutetun tulon määrä on tulonsaaja kohtainen.
Lisäksi ansiotuloista vähennetään ne menot, jotka aiheutuvat työssäkäynnistä,
kuten työmatkat. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että työssäkäynnistä aiheutuvat menot otetaan laskelmassa menona huomioon.
6
Erilaiset työvoimapoliittisiin etuuksiin, kuntoutusrahaan ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät aktivointi- ja kulukorvaukset jätetään tulona huomioon ottamatta (TOTUL 11 §, lisäys 101/2001 ja 49/2005).
Lisäksi työttömältä, jolle maksetaan työttömyysturvaa korotettuna siltä ajalta,
kun hän osallistuu nk. aktivointitoimiin, ei oteta työttömyysturvan aktiiviajan korotusosaa tulona huomioon toimeentulotukilaskelmaa tehtäessä, eikä korotusosa siten vähennä toimeentulotuen määrää (toimeentulotukilain 11§:n muutos
HE 115/2012 vp).
Ensisijaiset etuudet ja laskennallinen tulo. Joskus hakija voi olla oikeutettu
etuuteen, jota hän ei ole kuitenkaan hakenut. Tällainen on esim. opiskelijan
opintolaina. Jos opiskelija ei nosta opintolainaa, vaikka hänellä olisi siihen oikeus, otetaan opintolaina kuitenkin tulona huomioon. Opiskelijan tulee hakea
lainan takauksen poikkeuksellista myöntämistä.
Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusmaksunsa, on saajalla yleensä oikeus
elatustukeen. Mikäli elatustukea ei kuitenkaan haeta kolmen kuukauden aikana, voidaan elatustukea vastaava määrä ottaa laskennallisena tulona huomioon
Jos henkilö kieltäytyy hakemasta jotain etuutta ja etuuden saaminen on kiistaton, se voidaan ottaa laskennallisena tulona huomioon toimeentulotukea laskettaessa.
Ulosotto
Ulosotto palkasta tai etuudesta otetaan huomioon toimeentulotuessa. Tulona
huomioon otetaan vain asiakkaan tosiasiassa käytettävissä oleva etuus tai
palkka. Tämä koskee vain ulosmittausta suoraan palkasta, eläkkeestä tai
muusta tulosta. Mikäli asiakas on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt
ulosotossa olevaa velkaansa, suoritukseen suhtaudutaan samalla tavalla kuin
muihinkin velanhoitomenoihin toimeentulotukea myönnettäessä. Ne eivät ole
toimeentulotukeen oikeuttavia menoja.
Myös ulosottoviranomaisen vahvistaman kohtuullisen maksusuunnitelman
mukainen suoritus otetaan huomioon, jos se on korvaava menettely palkan tai
etuuden ulosmittaukselle. Maksukuitti tulee esittää toimeentulotukea haettaessa. Vapaaehtoisella sopimuksella lyhennetyn velan suoritukseen suhtaudutaan kuten muihinkin velanhoitomenoihin, niihin ei myönnetä viimesijaista toimeentulotukea.
Veronpalautukset. Palautukset huomioidaan jatkuvaa toimeentulotukea saavilla tuloina toimeentulotukea määrättäessä maksukuukautena, kuitenkin niin,
että yhdeltä hengeltä huomioidaan 100 € ylittävät palautukset ja kultakin seuraavalta perheenjäseneltä + 20 €. Tilapäisesti toimeentulotukea saavilla veronpalautus huomioidaan täysimääräisenä.
Veronpalautuksia ei oteta huomioon tulona, mikäli palautukset ulosmitataan.
7
Yksityispanot, yksityishenkilöiden avustukset ja lainat ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus antaa
selvitys yksityispanoista, ja mikäli selvitys on luotettava, voidaan panot jättää
huomioimatta. Pienet ”vipit” jätetään tulona huomioon ottamatta, jos takaisinmaksu on suoritettu lyhyen aikavälin sisällä ja on todennettavissa. Yleiskäytäntönä voidaan pitää, että vähäiset ja ei-toistuvat alle 50 euron/yksinäinen ja
100 euron/perheellinen yksityispanot voidaan vähäisinä tuloina jättää huomioon ottamatta.
Pitkäaikaistyöttömät. Työttömyyspäiväraha lasketaan 20 päivän maksatuksen mukaisesti siihen saakka, kunnes päiväraha tulee maksuun kaksi kertaa
(20 päivän suuruisena) sellaisena kuukautena, jolloin asiakas on saanut toimeentulotukea. Sinä kuukautena ja siitä eteenpäin päiväraha otetaan huomioon keskimääräisenä kuukausitulona 21,5 pv x päivärahan suuruus euroa/päivä/netto. Laskentatavan palauttaminen 20 pv:n maksuerien mukaiseksi
edellyttää, että tuensaaja on ollut poissa toimeentulotukiasiakkuudesta vähintään kaksi kuukautta tai hakijan työmarkkinatuen maksatus on keskeytynyt
vähintään kuukauden ajaksi muun ensisijaisen etuuden vuoksi.
Kertoimen käytön tarkoituksena on taata pitkäaikaistyöttömälle mahdollisimman tasainen toimeentulo sekä turvata hänen oikeutensa.
Yrittäjät. Yrittäjiltä pyydetään erillinen tuloselvitys, jossa tulee olla eriteltynä
yksityiset tulot ja menot yrityksen vastaavista. Apuna käytetään yrityksen tuloslaskelmaa ja tasetta. Huomio kiinnitetään tilikauden tappioon/voittoon sekä
henkilökohtaiseen käyttöön nostettuihin varoihin. Yrittäjän toimeentulotuen
tarve tulisi olla väliaikaista. Mikäli toimeentulotuen tarve jatkuu yli 3 kk, tulee
harkittavaksi voidaanko kannattamatonta yritystoimintaa tukea toimeentulotuen keinoin. Jos asiakas jatkaa kannattamatonta yritystoimintaa, voidaan hänen perusosaansa alentaa kuten toimeentulotukilain 10 § ilmaistaan.
Opiskelijat. Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki, joka
koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan.
Opintolaina on osa opintotukea, joten se huomioidaan tulona, ellei estettä sen
saamiselle ole.
18 vuotta täyttäneiden kohdalla toimeentulotuki määräytyy itsenäisesti.
Jos perhe on oikeutettu jatkuvaan toimeentulotukeen, niin alle 18-vuotiaan kotona asuvan ei edellytetä hakevan opintolainaa.
Lukiolaisen ei tarvitse ottaa opintolainaa, jos hän asuu kotona.
Vankien käyttövarat ja avustaminen
Vankeinhoitoasetuksen (8781/1995) mukaan vanki saa tarvittavan vaatetuksen ja terveydenhuollon ym. tarpeellisen ylläpidon valtion varoista, joten vankilassa olevalle ei toimeentulotukea näihin menoihin myönnetä. Vangin on annettava selvitys tilanteestaan ja erityismenoistaan ja hänen tilannettaan harkitaan tapauskohtaisesti. Nykyisin vankilat eivät myönnä silmälaseja tai hammasproteeseja, ellei kyse ole sairaudesta. Tällöin kotikunnan on tarvittaessa
myönnettävä näihin menoihin toimeentulotukea.
8
Vastaavasti vangin tulona huomioidaan mahdolliset muut tulot, kuten vankilasta saatava työ- ja toimintakorvaus tai ns. makuuraha sekä vangin varat ja yksityiset tilillepanot.
Lyhyen vankeusajan (kork.6 kk) asumismenoissa voidaan avustaa, jotta turvattaisiin asuminen vapausrangaistuksen päätyttyä.
Vankilasta vapautuvan laskelmaan otetaan huomioon vapauspassissa ilmoitetut käytössä olevat varat. Jos vanki on vapautunut kesken kuukautta, tuki lasketaan vapautumispäivästä alkaen.
SÄÄSTÖT, OMAISUUS JA VARALLISUUS
Säästöt ja pankkitalletukset, myös määräaikaiset, ovat ensisijaisia, ja ne otetaan tulona huomioon. Tiliotteen saldo, joka ylittää säännönmukaisesti perusmenot (perusosa ja asumismenot), lasketaan säästötuloksi. Yli 65 vuotta täyttäneen eläkeläisen kohdalla säästöistä huomioidaan vain 1500 euroa ylittävä
osa.
Realisoitavissa oleva varallisuus voidaan huomioida tulona kohtuulliseksi katsotun ajan kuluttua. Omaisuus ja varallisuus, lukuun ottamatta asuntoa ja työvälineitä, ovat lain mukaan ensisijaisia toimeentulotukeen nähden.
Helposti realisoitavissa oleva omaisuus, kuten pankkitalletukset, osakkeet, obligaatiot ja puhelinosake on otettava heti käyttöön, ja ne huomioidaan laskelmassa tulona. Mikäli asiakkaalla ei ole omaisuudesta tuloja käytettävissään,
tulee hänelle myöntää tukea siihen saakka, kunnes omaisuuden realisoitava
arvo on tiedossa. Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten vapaa-ajan asunnon, maa- ja metsäomaisuuden ym. osalta toimenpiteisiin ryhtymiselle annetaan määräaika (3-6 kk), jona aikana tukea voidaan myöntää.
Mikäli tuen tarve muodostuu määräaikaa pidemmäksi, tehdään varallisuudesta perintä. Omaisuuden myyntituloista huomioidaan vain velkojen tai muiden
kulujen jälkeenjäävä tulo.
Tarpeen mukaan voidaan tehdä takaisinperintäpäätös realisoitavasta omaisuudesta. Päätöksessä tulee mainita perintäkohde, esim. kesäasunto tai
osuus kuolinpesästä. ToTul 20§:n mukainen takaisinperintä edellyttää hallintooikeuden päätöstä, jotta perintä olisi ulosottokelpoinen. Hallinto-oikeudelta
haetaan takaisinperintäpäätös, jonka perusteella voidaan hakea tarvittaessa
käräjäoikeudelta ulosotto-oikeutta. Ulosotto on haettava viiden vuoden kuluessa päätöksenteosta.
Toimeentulotukilain 11 ja 12 §:n mukaan tuloina ja varoina ei oteta huomioon
alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja tai varoja siltä osin kuin ne ylittävät
hänen osaltaan toimeentulotukilain 7 §:n ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat
menot.
Lapsen säännöllinen tulo otetaan huomioon perheen laskelmassa siltä osin,
kuin se kattaa lapsen perusosan ja muut lapsen menot, joita voivat esim. olla
asumismenot perheen pääluvun mukaisesti jaettuna ja päivähoitomenot. Lapsen menojen huomioon ottamisen jälkeen vielä mahdollisesti ylijäävää osaa
tuloista ei oteta huomioon muun perheen tulona. 8
Lapsen vähäiseksi katsottavaa tilapäistä ansiotuloa (esim. satunnaiset kesäja viikonloppupalkat), ei oteta tulona huomioon. Jos alle 18-vuotiaan tulot ovat
9
lyhytaikaisia (alle 1 kk) ja tulot ovat vähäiset, ei tuloa oteta huomioon perheen
laskelmassa, lapsesta aiheutuvat menot kuitenkin hyväksytään menoksi.
Tuloja, joita ei laskelmassa oteta huomioon












vähäisiä ansiotuloja ja satunnaisia avustuksia (yhteenlaskettuna alle 50
euroa/kk). Vähäisiä ansiotuloja ja avustuksia voivat olla esimerkiksi kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminnasta saatava
ahkeruus- tai työosuusraha tai pieni palkka
matkakorvauksia ei oteta huomioon siltä osin, kuin ne vastaavat työmatkamenoja
vähintään 20% ansiotuloista, kuitenkin enintään 150€/kk
sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu
suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona
sairaan lapsen hoitotukea (ei myöskään huomioida menoiksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa)
kansaneläkelain mukaista hoitotukea (ei myöskään huomioida menoiksi
niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa)
vammaistukilain mukaista vammaistukea (ei myöskään huomioida menoiksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa)
äitiysavustusta
alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin, kuin ne ylittävät
hänen osuutensa perheen toimeentulotuessa (perusnormi ja asumismenot)
alle 18-vuotiaan lapsen satunnaisia tuloja, kuten kesä- ja viikonlopputöistä saatava palkka, ei huomioida
kulukorvausta, joka liittyy työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen, kuten
työelämävalmennus, aikuiskoulutus tai kuntouttava työtoiminta
työttömyysturvan aktiiviajan korotusosaa
Säästöt etuuksista: Jos asiakas säästää toimeentulotuesta, jotain erityistä asiaa varten, joka edistää omaa itsenäistä selviytymistä, ei säästöä oteta tulona
huomioon. Muutoin toimeentulotuesta tai muista etuuksista säästetyt varat
otetaan tulona huomioon.
TULOJEN JAKSOTTAMINEN JA TAKAUTUVA TOIMEENTULOTUKI
Uudet asiakkaat.
Uudelle asiakkaalle tehdään hakemuskuukauden lisäksi takautuva laskelma.
Laskelmaan tuleva mahdollinen ylitys katsotaan käytettävissä olevaksi tuloksi
hakemuskuukaudelle. Takautuvassa laskelmassa voidaan ottaa huomioon
myös sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä toimeentulotuessa huomioida, kuten esim. osamaksut ja
lainan lyhennykset. Takautuva laskelma on ohjeellinen sen selvittämiseksi, tulisiko hakijalla olla ”säästöjä”, ei varsinainen avustuslaskelma. Jos ylitys on
huomattava ja tulojen alentuminen on sellainen, että voidaan kohtuudella
10
edellyttää, että asiakas on voinut siihen varautua, otetaan ylitys huomioon
varsinaisen hakemuskuukauden tulona. Jos toimeentulotuen tarve on johtunut
yllättävästä tilanteesta, johon hän ei ole voinut varautua eikä norminylityksen
mukaisia tuloja tosiasiassa ole käytettävissä, ylitystä ei lasketa tuloksi.
Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä takautuvasti myöntää
toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Arvioitaessa erityisiä syitä on yleensä lähdettävä siitä, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä. Takautuvan toimeentulotuen
myöntäminen ei välttämättä edellytä, että menot olisivat maksamatta tukea
myönnettäessä. Perusosaa ei pääsääntöisesti makseta takautuvasti. Kuitenkin myös perusosan osalta asiaa voidaan tarkastella takautuvasti, mikäli erityiset perusteet voidaan todeta ja hakijalla on esittää esim. perusosaan sisältyviä erääntyneitä menoja.
Kertakorvaukset. Jos henkilö on saanut ison kertaluonteisen korvauksen viimeisen 6 kk:n aikana, esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava,
jaetaan korvaus niin monella kuukaudella kuin on tulon saamisen ja hakemuskuukauden välillä eli jaksotetaan tulo näille kuukausille ja näin saatu kk-tulo
otetaan tuloksi käsittelykuukaudelle mahdollisten muiden tulojen lisäksi (= jaksotettu kertakorvaus).
Jos jonain kuukautena toimeentulotukea saavalle syntyy norminylitys, ylijäämää siirretään seuraavan kuukauden tuloksi. Ylijäämää siirretään pääsääntöisesti 50 € ylittävä osuus. Tavanomaisissa tilanteissa siirtoja tehdään korkeintaan kahden kk:n ajan. (esim. lopputili, perintö).
Jälkikäteen ilmenevät tulot. Jälkikäteen ilmenevät ansiotulot voidaan TOTUL 15§ 3 mom. mukaan ottaa huomioon seuraavan kahden kuukauden aikana kokonaisuudessaan, ellei se ole kohtuutonta (49/2005). Muiden jälkikäteen ilmenevien tulojen kohdalta ei ole vastaavaa säännöstöä, mutta samaa 2
kuukauden aikaa sovelletaan myös muissa jälkikäteen ilmenevissä tuloissa.
Tulojen jälkikäteen huomioon ottaminen perustuu siihen, että hakijalle on edellisen toimeentulotukipäätöksen yhteydessä ilmoitettu, että laskelmasta poikkeavista tuloista on ilmoitettava.
Jälkikäteen ei oteta huomioon vähäisiä yksityisiä avustuksia tai muita vähäisiä
tuloja (alle 50/100 euroa/kk).
Pelivoitot
Erilaiset lotto-, arpajais-, tai veikkausvoitot otetaan tulona huomioon vähentämättä pelaamiseen käytettyjä rahasummia.
Apurahat
Säätiöiden apurahat otetaan huomioon
11
MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN / PERUSTOIMEENTULOTUKI
Asumismenot
Asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön /
perheen asuminen. Asumiskustannusten kohtuullisuutta harkittaessa tulee ottaa huomioon paikkakunnalla kohtuullisina pidettävät asumiskustannukset sen
mukaan, missä asunto sijaitsee ja onko kyseessä vanha asunto, peruskorjattu
asunto vai uustuotanto. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukea koskevien kannanottojen mukaan vuokra tulee ottaa huomioon todellisen suuruisena, jos se on katsottava olevan kohtuullinen paikkakunnan ja asuinalueen asumiskustannukset huomioiden.
Kuntakohtaiset soveltamisohjeet on tarkoitettu ohjeellisiksi toimeentulotukea
myöntäville viranhaltijoille ja tavoitteena on asiakkaiden yhdenmukainen palvelu ja samansuuntainen harkinta. Ohjeet eivät kuitenkaan rajoita yksilökohtaista harkintaa, koska tukea myönnettäessä on aina erityistapauksia, joihin ei
voida antaa yksityiskohtaisia ohjeita pyrittäessä luomaan yksilölle tai perheelle
edellytykset selviytymiseen taloudellisesti ja toimintakykyä edistävästi.
Ensisijaisesti sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohjeita
(Opas 2013:4) ja Sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamat perusteet tarkentavat joiltakin osin lain tulkintaa ja sitä, mitä paikkakuntakohtaisesti pidetään kohtuullisina kustannuksina.
Kohtuullisia asumismenoja ei käytetä asumispalveluyksiköissä tms. tilanteissa, joissa asukas ei itse voi vaikuttaa vuokran määrään. Näiden asiakkaiden
vuokrat huomioidaan täysimääräisinä.
Asumismenot huomioidaan vain siihen asuntoon, jossa hakija tosiasiallisesti
asuu. Asuntona huomioidaan omistus-, asumisoikeus- tai vuokra-asunto.
Asumismenot omakotitalossa:

vuokra
asuntolainan korot
lämmityskulut (öljy, sähkö, puut)
jätehuolto
nuohous
aurausmaksu
tiemaksut
kiinteistövero
erikseen huomioidaan vesimaksu ja kotivakuutus, palovakuutus
Omakotitalon juoksevat asumiskulut (vesimaksut, sähkölaskut, lämmityskustannukset, vakuutusmaksut, tiemaksut, nuohouskulut, aurauskulut, kiinteistövero, tontinvuokra) huomioidaan todellisina joko laskujen erääntymiskuukautena silloin kun asiakas on oikeutettu toimeentulotukeen kuukausittain tai jak-
12
sotettuna kuukausittaisena menona silloin, kun asiakas asioi vain satunnaisesti. Kulujen kohtuullisuutta verrataan muiden asumismuotojen hyväksyttäviin ja kohtuullisiin asumiskuluihin.
Mikäli asunnossa on sähkölämmitys, eikä sähkölaskussa ole eritelty lämmityskustannusten osuutta, huomioidaan sähkölaskusta taloussähköön kuuluvana talouden koon mukainen kohtuullinen kuukausiosuus (alk. 50€/kk) ja lämmityskustannuksiin kuuluvana sähkölaskun loppuosuus kohtuullisten asumiskulujen kuukausittaiseen enimmäismäärään asti.
Lämmityskustannuksina voidaan polttopuihin myöntää avustus määräajoin,
kohtuullinen kulutus on 1 mottia halkoja / kk, max. 50€/m3 (sis. kuljetuksen).
Lämmitysöljyä on yleensä mahdollista hankkia osamaksulla, joten ohjataan
asiakasta pyytämään lasku kuukausikohtaisena menona.
Asumismenot muu kuin omakotitalo:
- vuokra / yhtiövastike
- lämmityskulut (öljy, sähkö, puut)
- koti- ja palovakuutus
- kohtuulliset asuntolainan korot
- vesimaksu enintään 25€/henkilö/kk
-

taloussähkönä (ei lämmitys) hyväksytään enintään
€/kk
yksin asuvalla
50
yhteistaloudessa
70
perheellä
90
suurperheellä (lapsia 4-)
100
erikseen huomioidaan vesimaksu ja kotivakuutus, palovakuutus
Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot
kokonaisuudessaan kohtuullisten asumismenojen rajaan saakka, mikäli tuen
hakijan verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon.
Muun omistusasunnon menoina huomioidaan hoitovastike, vesimaksut ja
mahdolliset lämmityskulut sekä taloyhtiön perusparannuksesta johtuvat ylimääräiset yhtiövastikkeet tai perusparannusta varten otettujen lainojen korkokulut. Pääomavastiketta ei oteta huomioon
Saunamaksuja ei huomioida erikseen, vaan niiden katsotaan kuuluvan perusosan sisältämiin henkilökohtaisiin hygieniamenoihin. Autopaikkamaksut eivät
ole toimeentulotuessa huomioitavia menoja.
13
Vuokra / vastike
Lähtökohta on, että vuokramenot otetaan huomioon todellisen suuruisina.
Kunnalla on kuitenkin oikeus harkita asumismenojen kohtuullista suuruutta.
Toimeentulotuella voidaan turvata asuminen tavanomaisen asumistason mukaisesti.
Kohtuullisuusharkinnan perusteella ohjeelliset kohtuullisten asumiskustannusten enimmäismäärät ovat seuraavat:
yksinäinen henkilö
kaksi henkilöä
kolme henkilöä
neljä henkilöä
viisi henkilöä
kuusi henkilöä jne.
€/kk
490
550
640
710
800
enintään 80 euroa/hlö lisää edelliseen jne
Asumiskulujen kohtuullisuusharkinta
Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen sijasta edellyttää yksilöllistä harkintaa, jossa otetaan huomioon hakijan olosuhteet, elämäntilanne, vallitseva vuokrataso ja mahdollisuus tosiasiassa saada halvempi / pienempi
vuokra-asunto.
Kun toimeentulotuen saaja asuu kohtuunormit ylittävässä asunnossa, hänelle
varataan kohtuullinen aika (3-6kk) asumismenojensa pienentämiseen. Asumiskulujen huomioon ottamisesta tehdään ensin määräaikainen päätös, minkä
ajan asumismenot otetaan huomioon todellisina ja hakijan edellytetään tänä
aikana etsivän kohtuuhintaisen asunnon (kirjattava päätökseen).
Jos tuensaaja aktiivisesti hakee edullisempaa asuntoa, mutta ei sitä saa, voidaan asumismenot hyväksyä todellisina myös annetun määräajan jälkeen.
Aktiivisuus tulee osoittaa siten, että tuensaajalla on voimassa oleva hakemus
yleishyödyllisille vuokranantajille ja hän ei ole hakemuksessaan asettanut perustelemattomia rajoituksia asunnon hakemiselle. Asuntohakemuksen voimassaolo, mahdollinen tarjottujen asuntojen hylkääminen tai rajoitukset asunnonhaulle tulee tarkistaa 3 – 4 kk:n välein. Tarkistaminen merkitään asiakaskertomukseen.
Jos tuensaajatalous asuu annetun määräajan jälkeen edelleen kohtuullisuusnormit ylittävässä asunnossa, eikä aktiivisesti hae edullisempaa asuntoa, todellisten asumiskulujen sijasta hyväksytään vain sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät kohtuulliset asumiskulut. Sama normitus toimii ohjeellisena
silloin, kun toimeentulotuen hakija hakee asuntoa / vuokravakuutta ja on ennen asunnon hankintaa arvioitava hyväksyttäviä asumismenoja.
14
Asunnon hakeminen toimeentulotukiasiakkuuden aikana
Kun toimeentulotukiasiakas perustellusta syystä hakee asiakkuuden aikana
uutta asuntoa ja mahdollista vuokravakuutta, on hänellä oikeus tietää, minkä
suuruisena asumismenot hyväksytään toimeentulotukiasiakkuuden jatkuessa.
Vuokravakuus voidaan myöntää vain kohtuullisuusnormit täyttävään asuntoon
kts. vuokravakuuden myöntäminen.
Kotona asuvien nuorten (yli 18 v.) asumismenot
Kotona asuville nuorille voidaan ottaa huomioon asumismenoja silloin, kun
nuori on itse tositteellisesti maksanut asumiskuluistaan kotiin ja kun hänellä on
ollut siihen myös taloudelliset mahdollisuudet. Pelkkä ”ruokarahan” maksaminen kotiin ei vielä edellytä asumiskulujen huomioon ottamista.
Jos asumiskuluja otetaan huomioon, lasketaan nuorelle perheen pääluvun
mukainen osuus todellisista kustannuksista, esim. vuokrasta. Maksetuista kuluista tulee esittää maksukuitti (pankin maksukuitti tai tiliote).
Terveydenhuoltomenot
Toimeentulotuen hakijan edellytetään käyttävän pääsääntöisesti julkisia terveydenhuollon palveluja. Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuollon kustannukset, kuten lääkemenot ja hoitotarvikkeet, sisältyvät perusosaan.
Tämän ylimenevältä osalta sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, omavastuuosuudet matkakuluista, sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet
kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmassa.
Perumatta jäänyttä aikaa ei makseta.
Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan huomioida ainoastaan erityistilanteessa. Asiakkaan on esitettävä hoitavan lääkärin lausunto tai muu selvitys hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluita ole ollut saatavilla. Toimeentulotukena hyväksytään tällöin
sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen ylittävä osuus kustannuksista.
Lääkemenot
Pääsääntöisesti huomioidaan julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden
hoitoon määräämät lääkkeet. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin
lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto, paitsi jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon.
Reseptillä määrätyt ehkäisyvälineet ja e-pillerit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Ns. hyvinvointilääkkeisiin (nikotiinilaastarit, viagra, kaljun hoito ym.) tulee olla lääkärin arvio hoidon välttämättömyydestä. Mikäli lääkäri arvioi ko. tapauksessa hoidon välttämättömäksi, kustannukset huomioidaan toimeentulotukea määriteltäessä.
Hedelmöityshoidosta julkisessa terveydenhuollossa syntyneet kustannukset
huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavana menona.
15
Silmälasit
Silmälasien hankinnassa huomioidaan kehysten osalta enint. 120 € ja linssit
kustannusarvion mukaisesti, kuitenkin linssien erityisominaisuudet (esim. värjäys) vain silmälääkärin määräyksestä. Silmälasien hankinta otetaan huomioon toimeentulotuessa aikaisintaan 3 vuoden välein, ellei näössä ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Vaihtoehtoisesti silmälasien asemasta voidaan hyväksyä piilolasit lääkärin määräyksestä, jos ne ovat työn tai sairauden vuoksi
välttämättömät. Piilolasien nesteet sisältyvät perusosaan.
Silmälääkärin kustannukset huomioidaan tarvittaessa toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Optikon suorittaman näöntarkastuksen hintaa ei huomioida, se sisältyy vähäisiin terveydenhuoltomenoihin
Sairaalalaskut ja palveluasuminen
Jos lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittyy yli 14 vrk, lasketaan
normiin perusosa vähennettynä ravintomenojen osuudella (49% päivänormista) 14 päivän ylimenevältä osalta. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville
huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15§ mukainen käyttövara (105 €/kk) menona perusosan sijaan.
Sairaalalaskut huomioidaan täysimääräisinä.
Palveluasumisen asiakasmaksut ovat asiakasmaksulain mukaisia henkilön
maksukyvyn mukaisia maksuja, jotka on jätettävä perimättä tai niitä on tarkistettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Asiakasmaksun tarkistus on ensisijainen toimenpide toimeentulotukeen nähden.
Kotisairaanhoidon maksu luetaan terveydenhoitomenoihin kuuluvaksi.
Hammashoitokustannukset
Pääsääntöisesti hyväksytään vain julkisen hammashoidon kustannukset. Laajemmasta hammashoidosta sekä hammasproteesin hankinnasta asiakkaan
tulee toimittaa kustannusarvio, jota vastaan voidaan asiakkaalle myöntää
maksusitoumus hammashoitoon, mikäli oikeus toimeentulotukeen on olemassa. Mikäli on oletettavaa, että hakijan taloudellinen tilanne kohtuullisessa ajassa paranee, voidaan sitoumukseen merkitä erillinen voimassaoloaika, esim.
enintään 3 kuukautta.
Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- ja toistuvaisasiakas pelkästään hammashoitoon tai hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta – kolmelta hakemista edeltävältä
kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä lisäksi hankinnan kiireellisyyttä.
16
Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia
Fysikaalinen hoito ja kuntoutus huomioidaan vain julkisen terveydenhuollon
lääkärin määräämin perustein ja julkisen terveydenhuollon toteuttamana.
Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut korvataan toimeentulotuessa omavastuun osalta silloin, kun julkisessa terveydenhuollossa on arvioitu hakijan osalta
välttämätön hoidon tarve ja annettu lähete psyko- tai lyhytterapiaan. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on kela-korvattavuus ja psykoterapiasta
koituvat menot huomioidaan omavastuun osalta pääsääntöisesti jälkikäteen
maksutositteita vastaan.
Jämsä- Jämsänkoski välille myönnetään seutulippu rahana maks. 5 kk ajan.
Asiakasta ohjeistetaan säästämään kuitit ja hakemaan 5kk jälkeen Kelalta
korvaukset matkakustannuksista. Maksukatto tulee täyteen 5 kk jälkeen.
Muutoin psykoterapiaan kulkeminen korvataan kuitteja vastaan siten, että
matkoista vähennetään perusosan matkakulut. Asiakaan tulee säästää kuitit,
jotta kelalta voidaan hakea maksukaton täytyttyä korvaus.
Psykoterapiasta aiheutuvat muut kulut, kuten toimistomaksu ja laskutuslisä eivät sisälly toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin.
A-kilta/A-klinikalla käynnit
Asiakkaalle voidaan myöntää seutulippu joko rahana tai maksusitoumuksena,
jos hän käy a-killassa tai a-klinikalla säännöllisesti jos yhdensuuntainen matka
ylittää 5 km.
Työmatkamenot
Työmatkamenot huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman matkustustavan
mukaan.
Jos oman kulkuneuvon käyttö on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai
hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi, käytetään taksana 0,20 €/km kohtuullisten matkojen puitteissa (työssäkäyntialue). Kilometrikorvaus on sama kuin Kelan myöntämä kilometrikorvaus.
Max 160€ /kk. Lisäksi on varmistettava, että työmatkakulut on huomioitu veroprosentissa.
Erityisiä menoja, joita ei toimeentulotuessa huomioida:





velkoihin ja lainoihin (takauslainat, kulutusluotot, osamaksut jne.)
veroihin
sakkoihin
ulkomaan matkoihin ja ulkomailla oleskeluun
kakkosasunnosta aiheutuviin kustannuksiin
17
MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN / TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI
Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen
suuruisina erityismenot, joita ovat:
1) lasten päivähoitomenot
2) muut kuin perustoimeentulotuessa tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot
3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi
harkitut menot.
Päivähoitomenot ja elatusmaksut
Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuvan toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon
maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti. Toimeentulotuen
tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää.
Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot huomioidaan laskelmassa menona.
Lapselle maksettavaan elatusmaksuun ei lähtökohtaisesti myönnetä toimeentulotukea. Maksettu elatusapu voidaan kuitenkin ottaa tilapäisesti menona
huomioon. Mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarve muodostuu pitempiaikaiseksi, ohjataan asiakasta hakemaan elatusmaksun alentamista ja / tai lapsesta huolta pitävää vanhempaa hakemaan elatustukea.
Lasten tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuneet menot
Lapsen luonapidosta aiheutuneita menoja voidaan hyväksyä toimeentulotukeen oikeutetulle vanhemmalle lapsen todellisen luona olon mukaan, kuitenkin
enintään 14 vuorokautta kuukaudessa. Kuluina huomioidaan lapsen perusosaa vastaavat menot siltä ajalta, kun lapsi on hakijan luona. Tukea tapaamisiin myönnetään tavallisesti sen mukaan kuin kuluista on vanhempien kesken
sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen
päätöksellä määrätty. Asiakkaan on tarvittaessa esitettävä kulujen syntymisestä selvitys. Kuluina otetaan myös huomioon lapsen mahdolliset kohtuulliset
kotimaassa tapahtuvat matkakulut tapaamispaikkakunnalle.
Alle 10 kilometrin matkoihin (yksi suunta) ei myönnetä toimeentulotukea.
Lasten harrastusmenot
Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään pienillä tuloilla (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit) olleille perheille 200 €/lapsi/vuosi tositteita vastaan.
Vaatemenot
Vaatemenot kuuluvat perusosaan, eikä vaatekustannuksia myönnetä pääsääntöisesti. Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella romaninaisen hameen hankintaan voidaan huomioida 400 euroa 2 vuoden välein. Käytäntönä on, että hameen teettämistä varten myönnetään pääsääntöisesti
18
maksusitoumus ompelijalle, poikkeustilanteissa avustuksen voi maksaa rahana.
Muu romaninaisen vaatetus, kuten röijyt ja puserot, kuuluu perusosalla katettaviin menoihin kuten myös miesten romanivaatetus.
Äitiysvaatteiden hankintakustannuksia voidaan harkita erityisinä vaatemenoina.
Myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on asunut paikkakunnalla vähintään kuusi (6) kuukautta ennen tuen hakemista.
Kodinhankinnat
Kodin perustamiskustannuksiin voidaan myöntää avustusta poikkeustapauksissa, kun se hakijan olosuhteet huomioon ottaen on välttämätöntä esim. pitkän laitoshoidon tai asunnottomuuden jälkeen. Avustus kodin perustamiskuluihin voi olla enintään 280 €. Huostassa olleiden lasten siirtyessä itsenäiseen asumiseen käytetään ensisijaisesti lastensuojelulain mukaisia itsenäistymisvaroja.
Välttämättömiin kodinhankintoihin voidaan myöntää avustusta harkinnan mukaan. Asiakaskohtaisesti selvitetään välttämättömät hankinnat.
 Pyykinpesukoneeseen voidaan harkinnalla myöntää kork. 300 €, jos taloyhtiössä ei ole pesukonetta. Asiakkaan tulee olla pitkäaikainen tai
toistuvaisasiakas toimeentulotuessa ja asiakkaalla on jokin terveydellinen seikka, mikä vaatii pesukoneen.
 Pölynimuriin voidaan harkinnalla myöntää kork. 85 € lapsiperheille ja
/tai jos se on hakijan terveydellisten syiden vuoksi ehdottoman välttämätön
 Lieteen ja jääkaappiin voidaan myöntää harkinnalla koko summa, edellyttäen, että kyseessä on halvin malli
 Lastenvaunuihin voidaan myöntää kork. 180 €
 Lasten sänkyyn voidaan myöntää 90 €
 Sänkyyn patjoineen kork. 130 €, parisänkyyn kork. 200 €
.
Vuokravakuus
Vuokravakuus myönnetään tapauskohtaisesti harkinnalla. Vakuus voidaan antaa, kun asunnon vaihtaminen / hankkiminen on tarkoituksenmukaista ja perusteltua.
Pääsääntöisesti annetaan maksusitoumus, joka on 1-3 kuukauden vuokran
suuruinen. Maksettu takuuvuokra peritään takaisin asumisen päätyttyä.
Vuokrasuhteen päätyttyä voi vuokranantaja periä sosiaalitoimistolta
maksamattomat vuokrat, asunnon normaalia kulumista suuremmista vahingoista aiheutuvat tai muusta poikkeuksellisesta tilanteesta aiheutuvat kulut
annetun vuokravakuuden määrään asti. Vuokranantajan tulee esittää perusteet vuokravakuuden maksamiselle ja maksuperusteista neuvotellaan tarvittaessa erikseen.
19
Vuokravakuudesta asiakkaan tulee itse maksaa pääsääntöisesti puolet. Ensisijaisesti vuokravakuus myönnetään suunniteltuun muuttoon, joka vie asiakkaan tilannetta eteenpäin.
Vuokravakuuden myöntämisen esteenä voi olla aikaisemman vuokravakuuden haltuunottaminen.
Muuttokustannukset
Muutosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset voidaan ottaa huomioon toimeentulotukea myönnettäessä, jos asiakas on pitempään ollut Jämsässä toimeentulotukiasiakkaana ja mikäli muutto on välttämätön perhetilanteen, opiskelun tai työpaikan takia ja hakija ei saa muuttoon avustusta esim. työvoimatoimiston kautta.
Jämsän tai Kuhmoisten sisällä tapahtuviin muuttoihin myönnetään yksinasuvalle henkilölle enintään 150 € ja perheelliselle enintään 200 €. Muutto Jämsän tai Kuhmoisten ulkopuolelle huomioidaan halvimman vaihtoehdon mukaan, kuitenkin siten, että maksimissaan voidaan myöntää muuttokuluihin
500€. Muuttoavustus myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena. Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää muuttokustannuksista
ja mahdollisesta takuuvuokrasta pääsääntöisesti lähtökunta.
Vuokrarästit
Ensisijaisesti asiakkaan on tehtävä maksusuunnitelma vuokrarästeistä.
Haettaessa toimeentulotukea vuokrarästeihin tehdään laskelma rästiintymiskuukausille. Mikäli laskelmassa rästit jäävät vajeeksi, eikä niihin aiemmin ole
myönnetty toimeentulotukea, ne voidaan myöntää maksettavaksi perustoimeentulotukena. Mikäli laskelmassa ei jää vajetta, voidaan perustellusta syystä (esim. tulot menneet pakollisten luottojen/maksujen maksamiseen tai ulosmittaukseen) rästit myöntää asumisen turvaamiseksi osittain tai kokonaan joko täydentävänä tai ehkäisevänä toimeentulotukena.
Pääsääntö on, että vuokrarästeihin voidaan harkinnalla tukea kertaluonteisesti.
Matkakulut
Jos hakija käy työllisyyskurssilla tai työharjoittelussa tai opiskelee vähintään 5
km:n etäisyydellä asunnostaan voidaan matkakuluina huomioida seutulipun
hinta.
Hautauskulut
Mikäli vainaja on varaton, voidaan toimeentulotukea myöntää kohtuullisiin
hautauksesta aiheutuviin kustannuksiin. Seurakunnan hautausmaksun ja hautauspaikkamaksun lisäksi voidaan myöntää enintään 600€ hautaustoimiston
maksuun (esim. arkku, kuljetus, kukkavihko).
Pääsääntöisesti laskelma tehdään perunkirjoitusten jälkeen. Maksamattomia
sairaalalaskuja ei huomioida laskelmassa, vaan ne jäävät kuolinpesälle maksettavaksi, tai mikäli kuolinpesä on varaton, kuolinpesän veloiksi. Mikäli vainajalla on realisoitavissa olevaa varallisuutta, voidaan hakemus hautausmenoihin hylätä tai vaihtoehtoisesti tehdä perintä kuolinpesän varoista.
Muistotilaisuuden järjestäminen kuuluu pääsääntöisesti vainajan omaisille.
Kukkavihkoon myönnetään kork. 50 €/talous, kun vainaja on lähiomainen.
20
Pitkään toimeentulotuen varassa eläneille asiakkaille voidaan lisäksi myöntää
avustus hautajaisvaatteisiin 50€/henkilö.
Muita hautauskustannuksia ei huomioida, kuten muistotilaisuuspaikan vuokraa, sanomalehti-ilmoituksia, hautakiveä tms.
Jos henkilö on kuollut täysin varattomana ja on ollut pitkäaikainen toimeentulotuen asiakas eikä hänellä ole lähiomaisia, voidaan päätös tehdä ennen perukirjan tekoa, jolloin myönnetään maksusitoumukset hautaustoimistoon ja
seurakunnalle.
Perhejuhlat
Perhejuhlista (Esim. häät, ylioppilasjuhlat, hautajaiset) aiheutuneita kustannuksia voidaan huomioida kork. 95 €.
Jäännösverot
Jäännösverot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Vapautuksen ja
lykkäyksen anominen veroista ovat ensisijaisia keinoja.
Edunvalvojan palkkio
Edunvalvojan palkkio samoin kuin muut edunvalvontaan liittyvät maksut, esimerkiksi lupa-asioiden käsittelymaksut, oikeudenkäyntikulut ja maistraatin perimät maksut voidaan hyväksyä laskelmaan.
Oleskeluluvat, passimaksut, kansalaisuushakemus, henkilökortti
Oleskeluluvan ja passin/viisumin uusiminen hyväksytään pakolaisilla ja paluumuuttajilla toimeentulotukeen oikeuttavina erityiskustannuksina kokonaan.
Muiden ulkomaalaisten oleskelulupa- ja passimaksuja ei huomioida. Myönteisen kansalaisuuspäätöksen lunastamisesta aiheutuvat menot huomioidaan
toimeentulotukeen oikeuttavina menoina. Henkilöllisyystodistuksen/henkilökortin lunastamisesta aiheutuvat kulut sisältyvät toimeentulotuen
perusosaan.
Opiskelusta aiheutuvat kustannukset
Opiskelusta aiheutuvat kustannukset katetaan pääsääntöisesti opintotuella.
Opiskelusta aiheutuviin kustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea
esimerkiksi lukion oppikirjojen ostoon, mikäli hakija/perhe on pitkäaikainen
toimeentulotukiasiakas. Alle 18-vuotiaan opiskelijan alkuvaiheen kertahankinnoissa tukea voidaan myöntää harkinnanvaraisesti, mikäli opiskelu vaarantuu
puuttuvien välineiden vuoksi (esim. työasut ja jalkineet) Opiskelutarvikkeisiin
myönnetään enintään 150 euroa/vuosi. Opiskelijan työvaatteisiin myönnetään
enintään 90 euroa/vuosi.
Opintolainojen korot
Opintolainan korkoja ei pääsääntöisesti huomioida toimeentulotukeen oikeuttavina menoina. Opiskelija voi sisällyttää korot velkapääomaan, mikä on ensisijainen menettely toimeentulotukeen nähden. Työttömillä, asevelvollisilla ja
äitiys- ja vanhempainrahan saajilla saattaa olla oikeus Kelan maksamaan korkoavustukseen, jota on haettava erikseen Kelasta. Joissakin tapauksissa
opiskelijan pitää maksaa 1%:n korko, joka voidaan huomioida menona silloin,
kun sillä turvataan uuden lainan saaminen pankista opiskelun jatkuessa.
21
Matkalippulaiset
Pääsääntöisesti ei matkalippuja myönnetä toimeentulotukena. Jämsässä tilapäisesti oleskelevalle henkilölle voidaan joissakin tapauksissa antaa maksusitoumus kotimatkaa varten kotipaikkakunnalleen halvinta julkista kulkuneuvoa
käyttäen. Tällöin on usein kyseessä psyykkisesti tai fyysisesti sairas tai iäkäs
henkilö, joskus myös lapsiperhe. Joissakin tapauksissa voidaan antaa myös
maksusitoumus ruokaan, esim. jos matka on hyvin pitkä. Pohjoismaiden kansalaisiin sovelletaan samoja ohjeita (Pohjoismaiden sosiaaliturvasopimus).
Toistuvat rästit
Jos asiakkaalla on toistuvasti vuokrat tai sähkölaskut rästissä, ei häntä niissä
tueta. Rästejä voidaan kertaluonteisesti maksaa.