Toimeentulotuen solveltamisohjeet 1.1.2015

1
TOIMEENTULOTUEN
SOVELTAMISOHJEET
1.1.2015
2
SISÄLTÖ
SISÄLTÖ ................................................................................................................................................................... 1
1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET ................................................................................................ 4
PAIKALLISET OHJEET ON TEHTY HELPOTTAMAAN YKSILÖKOHTAISTA HARKINTAA JA
LISÄÄMÄÄN HAKIJOIDEN YHDENVERTAISUUTTA. SISÄISIÄ SOVELTAMISOHJEITA EI VOIDA
KÄYTTÄÄ PÄÄTÖKSEN PERUSTEENA, VAAN PÄÄTÖS ON PERUSTELTAVA AINA LAIN TAI
ASETUKSEN ASIANOMAISILLA KOHDILLA.................................................................................................... 4
2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN.................................................................................................................... 4
3 TOIMEENTULOTUEN HAKEMUSMENETTELY ............................................................................................ 5
3.1 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMISAIKA ............................................................................ 5
3.2 TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS ........................................................................................... 6
3.4 PÄÄTÖS ........................................................................................................................ 7
3.5 PÄÄTÖSTEN OIKAISEMINEN.............................................................................................. 7
3.6 TOIMEENTULOTUEN MAKSATUS ....................................................................................... 7
3.7 MUUTOKSENHAKU .......................................................................................................... 8
4 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE ..................................................................................................................... 8
4.1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN .................................................................................. 8
4.2 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN LASKELMIEN PERUSTEELLA ....................................... 9
5 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN......................................................................................10
5.1 ANSIO- JA ELÄKETULOT JA MUUT SATUNNAISET TULOT ..................................................... 10
5.1.1 Työttömyysturva .....................................................................................................................................10
5.1.2 Veronpalautukset ja jäännösverot .........................................................................................................11
5.1.3 Jälkikäteen huomioon otettavat tulot.....................................................................................................11
5.1.4 Varat ........................................................................................................................................................11
5.2 TULOJA JOITA EI LASKELMASSA OTETA HUOMIOON........................................................... 12
5.3 TULOJEN JAKSOTTAMINEN JA TULOYLIJÄÄMÄN SIIRTÄMINEN ............................................. 13
5.4 ERITYISIÄ MENOJA JOITA EI TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOIDA: ......................................... 13
6 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT ............................................................................................................13
6.1 PERUSOSA (TOTUL 7 A § JA 9 §). .................................................................................. 14
6.2 ALENNETTU PERUSOSA................................................................................................. 14
6.3 MUUT PERUSMENOT ..................................................................................................... 16
6.4 ASUMISMENOT ............................................................................................................. 16
6.6 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT TERVEYDENHOITOMENOT ............................................................ 20
7. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT (TOTUL 7C) ...................................................................22
7.1 PÄIVÄHOITOMENOT JA ILTAPÄIVÄKERHON MAKSUT........................................................... 22
3
7.2 LASTENVAUNUT JA – RATTAAT SEKÄ LASTEN SÄNKY ........................................................ 23
7.3 LASTEN LUONAPITO ...................................................................................................... 23
7.4 LASTEN HARRASTUSMENOT........................................................................................... 23
7.5 HUONEKALUT JA KODINKONEET ..................................................................................... 24
7.6 MATKAT JA MUUT TYÖSSÄKÄYNNISTÄ AIHEUTUVAT MENOT ............................................... 24
7.7 VUOKRAVAKUUS .......................................................................................................... 24
7.8 MUUTTOKUSTANNUKSET ............................................................................................... 25
7.9 ROMANIVAATETUS........................................................................................................ 25
7.10 HAUTAJAISKUSTANNUKSET ......................................................................................... 25
7.11 OPISKELUSTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET .................................................................. 26
7.12 PASSI, HENKILÖLLISYYSTODISTUS JA KANSALAISUUSHAKEMUS ....................................... 27
7.13 ERITYISRUOKAVALIO................................................................................................... 27
7.14 EDUNVALVONTAPALKKIO ............................................................................................. 27
7.15 AUTON KÄYTÖSTÄ AIHEUTUVAT KULUT ......................................................................... 27
7.16 KÄYTTÖVARAT ........................................................................................................... 28
7.17 LAINOJEN LYHENNYKSET, KULUTUSLUOTOT JA OSAMAKSUVELAT .................................... 28
7.18 SAKOT JA ULOSMITTAUS ............................................................................................. 28
8 TOIMEENTULOTUEN ERITYISTILANTEET .................................................................................................28
8.1 OPISKELIJAT ................................................................................................................ 29
8.2 YRITTÄJÄT ................................................................................................................... 30
8.3 VANKEUSAIKA .............................................................................................................. 30
8.4 ASEVELVOLLISET ......................................................................................................... 31
9. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI (TOTUL 13§).......................................................................................31
10. TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ (TOTUL 19-23 §)...................................................................32
10.1 PERINTÄ, KUN TOIMEENTULOTUKI ON PERUSTUNUT EREHDYTTÄVIIN TIETOIHIN ................. 33
4
1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET
Suomen perustuslain 19 §:n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuen myöntämisperusteet pohjautuvat:



Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen.
Asetus toimeentulotuesta 30.1.1998/66.
Sosiaali- ja terveysministeriön Opas 2013:4 toimeentulotukilain soveltajille ei ole
kuntaa sitova, mutta toimii ensisijaisena soveltamisohjeena lakia tulkittaessa.
Toimeentulotuen käsittelyssä on otettava huomioon myös seuraavat säädökset:








Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/22.9.2000
Hallintolaki 434/6.6.2003, jossa ovat keskeiset toimeentulotukiasioissa noudatettavat ja menettelyä koskevat säädökset.
Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskeva laki (1202/2007)
Laki lapsen elatuksesta (704/1975) ja avioliittolaki (234/1929), jossa säädetään
puolison, alaikäisten lasten ja ottolasten elatuksesta.
Sosiaalihuoltolaki 710/17.9.1982, jossa säädetään muutoksenhausta toimeentulotukiasioissa.
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
30.12.2010/1386
Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010
P A IK A LL IS E T O H J E E T O N T E H TY H E LP OTTA MA A N Y KS ILÖK OH TA IS TA H A R K IN TA A J A
L IS Ä Ä MÄ Ä N H AK IJ O ID E N Y H D E N VE R TA IS U UTTA . S IS Ä IS IÄ S OV E LTA M IS OH J E ITA E I
V O ID A K Ä YTTÄ Ä P Ä Ä TÖK S E N P E R US TE E NA , V A A N P Ä Ä TÖS O N P E R U S TE LTA V A A IN A
L A IN T A I A S E TU K S EN A S IA N OMA IS ILLA K O H D ILLA .
2 OIKEUS TOI MEENTULOTUKEEN
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.
Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja ruokakuntakohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella.
Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan
sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa lais-
5
sa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat.
Toimeentulotuen hakijalta edellytetään ensisijaisten etuuksien (esim. asumistuki, työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha, äitiys- ja vanhempainraha, opintotuki, eläke) hakemista.
Työttömältä edellytetään työvoimatoimiston asiakkaaksi ilmoittautumista.
Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada
toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta).
Jos henkilön toimeentulotuen tarve johtuu siitä, että hän on hakenut ansiotyöstään vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle, päätoimisesti toimeentulotukea tulisi myöntää vain
yksilökohtaisen harkinnan ja perustellun syyn perusteella.
Toimeentulotukea myöntää hakijan oleskelukunta (TotuL 14 §). Post Restante ja muut vailla vakituista osoitetta olevien asiakkaiden toimeentulotuen tarve on selvitettävä oleskelu
olosuhteiden perusteella. Poste Restante osoite ei ole riittävä selvitys oleskelusta paikkakunnalla. Asiakkaan tulee antaa kahden viikon aikana selvitys vakinaisesta oleskelusta
kunnassa, sekä velvoittaa heitä antamaan selvitys tosiasiallisesta oleskeluosoitteesta.
Tilapäinen oleskelu kunnassa ei oikeuta toimeentulotuen saamiseen. Poikkeuksena kuitenkin tapaukset, joissa hakija on joutunut esim. tapaturmaan tai tarvitsee hoitoonsa toimeentulotukea. Ensiavun luonteisen toimeentulotuen tarve selvitetään. Matkakustannukset kotikuntaan voidaan myöntää harkinnanvaraisesti vain erityistapauksissa selvityksen
jälkeen.
3 TOIMEENTULOTUEN HAKEMUSMENETTELY
3.1
TOIMEEN TULOTUEN MÄÄRÄYT YMISAIKA
Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta (TotuL 15 §).
Uudelle asiakkaalle myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti sen kuukauden alusta,
jona toimeentulotukea on haettu. Jos kuitenkin toimeentulotuen tarve on syntynyt kesken
kuukautta, tehdään normi-laskelma siitä alkaen, esim. armeijaan tai vankilaan meno.
6
Jos hakemusta käsiteltäessä on tiedossa, että hakijan tuen tarve päättyy, esim. työhön
menon johdosta, myönnetään toimeentulotukea ensimmäiseen palkkapäivään saakka tai
siihen saakka, kun joku muu elatuksen turvaava etuus on käytettävissä.
3.2
TOIMEEN TULOTUKIHAKEMUS
Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti kunnan toimeentulotukilomakkeella, varatulla
vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotuki viranomaisen hyväksymällä tavalla. Päätös
annetaan aina kirjallisena ja siihen liitetään normilaskelma, ellei se päätöksen sisällöstä
johtuen ole tarpeetonta.
Hakijan asioidessa toimeentulotukiasioissa, tulee hänen ensimmäisellä asiointikerralla todistaa henkilöllisyytensä. Asiakkaan, tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi (TotuL 17 § ja Asiakaslaki 12 §). Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet
tuloista ja menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotustiedot omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi, sekä hakijan kaikkien pankkitilien tiliotteet kahdelta edeltävältä kuukaudelta.
Hakemuksen ollessa puutteellinen, on viranomaisen kirjallisesti pyydettävä asiakasta tuomaan hakemuksen laatimisen edellyttämät lisäselvitykset (TotuL 14a §). Asiakkaan on
tarvittaessa esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Asiakkaan tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuudesta säädetään toimeentulotukilain 17 §:ssä.
Pyyntöön on sisällytettävä määräaika, enintään kaksi viikkoa (Hallintolaki 22 §). mihin
mennessä lisäselvitykset on toimitettava, sekä maininta että hakemus voidaan hylätä riittämättömien selvitysten vuoksi. Kirjallisen kehotuksen tarkoituksena on, ettei asiakkaalle
synny epäselvyyttä siitä, mitä lisäliitteitä hakemukseen tarvitaan. Toimeentulotukihakemus
on aina allekirjoitettava.
Jos hakemus voidaan käsitellä ja puuttuvat liitteet eivät ole aivan oleellisia, tehdään päätös
annettujen selvitysten pohjalta ja pyydetään lisäselvitykset jatkohakemuksen yhteydessä.
Tietoja on tarkoituksenmukaista tai välttämätöntä hankkia myös muilta viranomaisilta. Menettelytavat selvitetään asiakkaalle (Asiakaslaki 20§ 1 mom.). Asiakkaalla on oikeus tietää,
miksi tietoja kysytään ja mihin niitä käytetään.
3.3
KÄSITTELYAJAT
7
Toimeentulotukihakemuksen käsittelyaika on 7 työpäivää saapumispäivästä tai sen kuukauden alusta laskettaessa, mille kuukaudelle toimeentulotukea haetaan. Kiireelliset hakemukset on käsiteltävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen
saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä,
kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta.
Asian kiireellisyys määritellään kriisitilanteeksi, onnettomuudeksi, äkilliseksi ja ennalta arvaamattomaksi tilanteeksi. Kiireellisen toimeentulotuen tarve voi ilmetä myös ulkopaikkakuntalaiselle ennalta arvaamattomassa tilanteessa, jolloin hänelle voidaan myöntää matka- tai ruoka-avustus. Asiakkaan toimeentulotuen tarpeen kiireellisyyden arvioi työntekijä.
Jos asiakas on toimeentulotukeen oikeutettu pitkäaikaisasiakas, ja hän hakee toimeentulotukea perustoimentuloon, ei hänen toimeentulotukihakemusta määritellä kiireelliseksi.
Toimeentulotukiasiakkaalla on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti
sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä,
kun asiakas on tätä pyytänyt.
3.4
PÄÄTÖS
Päätös annetaan aina kirjallisena. Päätökseen on kirjattava kaikki ne asiat, joihin asiakas
hakee toimeentulotukea ja päätökset tulee perustella. Myös osittain hylättyyn hakemukseen tulee tehdä päätös perusteluineen. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee päätöksessä
mainita ja perustella.
3.5
PÄÄTÖSTEN OIKAISEMINEN
Päätöksenteon jälkeen voi ilmetä seikkoja, jotka eivät ole olleet tiedossa päätöstä tehtäessä. Tällaisia ratkaisuun vaikuttavia lisätietoja voi tulla mm. muutoksenhaun yhteydessä
saaduista lisätiedoista. Jos ilmenee, että päätös on selvästi virheellinen, tulee päätöksen
tehneen viranhaltijan oikaista päätöksensä (hallintolaki 50 §).
3.6
TOIMEEN TULOTUEN MAKSATUS
Toimeentulotuki maksetaan asiakkaan pankkitilille. Maksatuspäiväksi merkitään pääsääntöisesti sen kuukauden päivä, jota toimeentulotuki koskee.
Vuokria ja sähkölaskuja voidaan maksaa suoraan laskuttajalle asumisen turvaamiseksi
silloin, kun on osoittautunut, ettei asiakas ei itse ole pystynyt huolehtimaan niistä (asumiskulujen rästiintyminen, häätö, sähkön katkeaminen jne.). Tämä on kuitenkin aina poikkeuksellista (edellyttää TotuL:n 16 §:n mukaista erityistä syytä), sillä peruslähtökohta on, että
asiakas huolehtii itse laskujensa maksusta. Mikäli hakija maksaa laskut itse, tulee hänen
8
seuraavan toimeentulotukihakemuksen yhteydessä esittää kuitti tai tosite toimeentulotuessa hyväksiluettavista menoista.
Maksusitoumuksia elintarvikkeisiin käytetään vain poikkeustapauksessa.
3.7
MUUTOKSENHAKU
Viranhaltijapäätökseen tyytymättömällä on oikeus hakea muutosta toimeentulotukipäätökseen, jos hän sitä vaatii 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan (sosiaalihuoltolain 45 § 2 mom). Oikaisupyyntö voidaan tehdä kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella suullisesti, jolloin viranomaisen tulee merkitä se asiakirjaan.
Oulunkaaren kuntayhtymässä muutoksenhaku toimielimenä toimii palvelutuotantolautakunta.
Kuntayhtymän toimielimen on käsiteltävä asia kiireellisenä. Kunnan toimielimen päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta valittamalla
korkeimmasta hallinto-oikeudesta, jos KHO myöntää valitusluvan.
4 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE
4.1
TOIMEEN TULOTUEN MYÖNTÄ MINE N
Perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja
ottolasta, avopuolisoita sekä naista ja miestä, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa.
Samaan perheeseen kuuluville tehdään yhteinen toimeentulotukilaskelma.
Yksinäisen henkilön kohdalla perusosaa sovelletaan tosiasiallisesti yksin asuvaan henkilöön tai yksinhuoltajaan. Yksin asuvan perusosa kuuluu myös vanhemmalle, joka asuu
yhdessä 18-vuotiaan lapsen kanssa, ei ole avioliitossa, eikä elä toimeentulotukilain 3 §:n 1
mom. mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Yhteistaloudessa erilaisista syistä asuviin, kuten avio- ja avopuolisot, sekä yhdessä asuvat sisarukset sovelletaan ”muun 18
vuotta täyttäneen henkilön” perusosaa.
Vanhempansa luona asuvalle lasketaan vanhempansa luona asuvan perusosa iästä riippumatta, ellei sitä ole pidettävä kohtuuttomana. Vanhempansa luona asuvan perusosan
sijasta voidaan käyttää yhteistaloudessa asuvan perusosaa, jos aikuinen lapsi palaa useita
vuosia muualla asuttuaan takaisin vanhempansa luo asumaan. Jos aikuinen lapsi asuu
9
vanhempansa kanssa samassa kiinteistössä, mutta omassa erillisessä (erillinen sisäänkäynti), täysin varustellussa asunnossa omassa taloudessaan, hänelle tulee maksaa yksin
asuvan perusosa (KHO). Jos samassa asunnossa asuu, esimerkiksi vanhemmat ja heidän
18 vuotta täyttänyt lapsensa, toimeentulotukea myönnettäessä jaetaan asumismenot pääluvun mukaisesti. Maksuista tulee antaa luotettava selvitys, kuten kuitti tai tosite, tai suorituksen tulee näkyä tiliotteella.
Alaikäiselle ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea (Laki lapsen elatuksesta 3 § 2
mom).
4.2
TOIMEEN TULOTUEN MÄÄRÄYT YMINEN LASKELMIEN PERUSTEELLA
Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain 6 §:n mukaan määriteltyjen
menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettua perustoimentulotukea myönnettäessä.
Jos asiakkaalla ei ole perustoimeentulotuen laskelman perusteella oikeutta perustoimentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskemaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti täydentävän toimeentulotuen laskelman mukaan. Perustoimentulotuen laskelman
osoittaessa tuloalijäämää täydentävän toimeentulotuen laskelmaa ei tarvitse erikseen tehdä, vaan täydentävän toimeentulotuen päätöksessä eritellään ne menot, joihin täydentävää toimeentulotukea myönnetään toimeentulotuesta annetun lain 7 c §:n perusteella.
Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella perustoimentulotukea ja/tai täydentävää toimeentulotukea, ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia perustoimentulotukeen oikeuttavia menoja (sähkö- ja terveydenhuoltomenot), voidaan nämä menot maksaa samaan perustoimentulotuen päätöksen kirjatun ns.
fraasipäätöksen perusteella.
Mikäli toimeentulotukea haetaan takautuvasti, voidaan erityisistä syistä tehdä perustoimentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen laskelma. Takautuvan tuen myöntämiseen
tulee aina olla perusteltu syy esim. vuokrarästit tai sähkölaskut. Takautuvaa toimeentulotukea voidaan myöntää erityisistä syistä takautuvasti kolmelle kuukaudelle, vain toteen
näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Takautuva toimeentulotuki maksetaan siis suoraan laskuttajalle, ei hakijan tilille.
Myönnettäessä toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan tehdään perintäpäätös perustoimentulotuesta, että täydentävästä toimeentulotuesta.
10
5 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN
5.1
ANSIO - JA ELÄKETULOT JA MUUT SATUNNAISET TULOT
Palkkatuloista tulee olla selvityksenä palkkaerittely, josta näkyy palkasta tehdyt pidätykset
(esim. ennakot, mahdollisesti perityt ruoka- tai asuntokorvaukset, ulosmittaus). Toimeentulotuen normilaskelmassa otetaan huomioon käytettävissä olevat tulot ulosottojen ja mahdollisten perintöjen jälkeen. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä on perusteltua ottaa
tulona huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Jos toimeentulotuen tarve arvioidaan pitkäaikaiseksi, voidaan asiakas ohjata ulosottoviranomaisen puoleen sen selvittämiseksi, voidaanko tulosta ulosmitattavaa osuutta alentaa tai onko
olemassa muita vaihtoehtoja ulosmitattavan osuuden alentamiselle, kuten asiointi velkaneuvojalla.
Kuukauden tai kahden viikon tilierittelyä on verrattava pidemmän aikavälin (esim. vuoden
alusta) ansioihin. Jos työ on osa-aikainen, on selvitettävä mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Tulot lasketaan pääsääntöisesti sen kuukauden tuloiksi, jolloin ne ovat
käytettävissä. Kuukauden 26. päivän jälkeiset tulot voidaan huomioida tuloksi tulevalle
kuukaudelle.
Tuloina otetaan huomioon myös perheenjäsenten muut käytettävissä olevat tulot (myös
tulot rahapeleistä), tilillepanot yli 70 €.
Pikavipit huomioidaan tulona, mikäli asiakas toistuvasti (enemmän kuin yhden kerran) ottaa pikavippejä maksamatta niitä takaisin. Asiakkaalle ilmoitetaan tästä menettelystä toimeentulotuen päätöstä tehtäessä, ”mahdollisissa seuraavissa toimeentulotukihakemuksessa kaikki summat huomioidaan tulona”. Näin pyritään ehkäisemään etenkin nuorten
asiakkaiden velkaantumista. Mikäli pikavippi on maksettu välittömästi takaisin, ei sitä voi
huomioida tulona.
Velat ja luotot. Pankista nostettua pankki- ja luottokorttiluottoa ei voi ottaa toimeentulotukea myönnettäessä tulona huomioon. Sellainen tuloa, joka on maksettava takaisin, ei ole
pidettävä sellaisena tulona eikä varoina, joka voidaan ottaa toimeentulotukea myönnettäessä huomioon.
5.1.1 T YÖTTÖM YYS TU R V A
Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo huomioidaan tulona
20 maksupäivältä kuukaudessa silloin kun maksu on säännöllistä. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot.
11
Sinä kuukautena kun työttömyysturvatulo tulee maksuun kaksi kertaa, voidaan pitkäaikaisasiakkaalle huomioida harkinnalla tulona vain yksi maksuerä toimeentulotukilaskelmaan.
5.1.2 V E R ON P A LAU TU K SE T J A J ÄÄ N N ÖS VER OT
Asiakkaan tulee esittää verotodistus toimeentulotukea hakiessa. Viimeisimmästä vahvistetusta verotuspäätöksestä tarkistetaan paitsi mahdollinen veronpalautus myös omaisuustiedot ja tulotiedot edelliseltä verotuskaudelta.
Toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 7c §:n täydentävää toimeentulotukea koskevan kohdan perusteella toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan veronpalautukset pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona 100 euroa/ruokakunta + 50 euroa/lapsi ylittävältä
osalta, tavoitteena itsenäisen suoriutumisen edistäminen. Avio- / avopuolisoiden osalta
mahdollinen jäännösvero vähennetään puolison saamasta veronpalautuksesta.
Muiden asiakkaiden osalta veronpalautukset huomioidaan kokonaan tuloksi. Jäännösveroja ei huomioida toimeentulotuessa hyväksyttäväksi menoksi. Hakijaa ohjataan jäännösveron suhteen hakemaan verottajalta/kunnalta veronmaksun lykkäystä, huojennusta tai poistamista
5.1.3 J Ä LK IK Ä TE E N H U OMIOON OTE TTA V A T TU LOT
Ansiotulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukeen haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi. (TotuL 1410/2001, 15 § 3
mom.)
5.1.4 V A R A T
Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä
käytettävissä olevat varat; ei kuitenkaan esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa.
Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit otetaan huomioon, siten että säästöistä voidaan vähäinen osa (100 € / ruokakunta + 50 euroa/lapsi) jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi.
Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä.
Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät perus- ja täydentävän
toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Alle 1000 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavan.
12
Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta, esim. omaisuus on perikunnan yhteinen, voidaan toimeentulotukea myöntää tilapäisesti perintäpäätöksellä (TotuL
20 § ja 21§). Takautuva sosiaalietuus (esim. asumistuki, työmarkkinatuki, eläke), jota ei
ole peritty ja joka tulee henkilölle maksuun, huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi.
5.2












TULOJA JOITA EI LASKELMASSA OTETA HUOMIOON
vähäisiä ansiotuloja ja satunnaisia avustuksia (yhteenlaskettuna alle 70 euron/kk).
Vähäisiä ansiotuloja ja avustuksia voivat olla esimerkiksi kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminnasta saatava ahkeruus- tai työosuusraha tai pieni
palkka.
matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin, kuin ne vastaavat työmatkamenoja. (TotuL 11§ 2 mom.)
vähintään 20 % ja ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 €/kk
sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona
sairaan lapsen hoitotukea (ei myöskään huomioida menoiksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa)
vammaistukilain mukaista vammaistukea. Mikäli hakija saa kansaneläkelain mukaista hoitotukea tai vammaistukea, tulee toimeentulotukihakemukseen liittää Kelan
päätökset kokonaisuudessaan. Mikäli hakija saa edellä mainittuihin lakeihin perustuen tukea menoihin, joita voitaisiin huomioida toimeentulotuessa, niin nämä menot
huomioidaan toimeentulotuessa vain siltä osin, kuin ne ylittävät saadut tuet (Laki
toimeentulotuesta 1412/1997, 8§).
äitiysavustusta
alle 18-vuotiaaan lapsen säännöllisiä tuloja, siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n (perus- ja täydentävän toimeentulotuen menot) nojalla huomioon
otettavat menot. Vaikka tulot ovat säännöllisiä, ne jätetään huomioimatta, jos ne
ovat vähäisiä.
alle 18-vuotiaiden lasten satunnaisia tuloja, kuten kesä- ja viikonlopputöistä ei huomioida.
ylläpitokorvausta, kulukorvausta ja korotusosaa, joka liittyy työvoimapoliittiseen,
työelämävalmennus, aikuiskoulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan
opiskelijan koulumatkatuki (TotuL 8§).Toimeentulotuen etuoikeutettu ansiotulo on
muutettu pysyväksi ja tulonsaajakohtaiseksi
Toimeentulotukilain 11 §:ään tehdyn muutoksen (940/2014, voimaan 1.1.2015) johdosta tukea saavien on myös jatkossa mahdollista hankkia pieni määrä ansiotuloja
ilman, että tulot leikkaavat tuen määrää. Muutoksen tavoitteena on parantaa toimeentulotukea saavien työssäkäyvien asemaa sekä tehdä pienten ansiotulojen
hankinnasta entistä mielekkäämpää. Etuoikeutettua ansiotuloa voi olla jatkossakin
13

5.3
vähintään 20 prosenttia saadusta ansiotulosta. Mainittu 20 prosentin vähennys on
vähimmäisarvo. Hallituksen esityksessä todetaan, että harkinnan mukaan tulojen
vähäisyyden vuoksi tai muusta erityisestä syystä säännöksen perusteella voidaan
käyttää suurempaakin vähennysprosenttia. Sen sijaan euromääräinen 150 euroa
kuukaudessa on vähennyksen enimmäismäärä.
Jatkossa ansiotulovähennys on tulonsaajakohtainen eikä kotitalouskohtainen, kuten
nykyisin.
TULOJEN JAKSOTTAMINEN JA TUL OYLIJÄÄ MÄN SIIRTÄ MINEN
Toimeentulotukilain 15 §:n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota
koskeva toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos tulon kertaluonteisuus tai sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista.
Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen
esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muuhun näihin verrattavan tulon.
Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei
nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta.
Jos tulot ovat olleet selvästi suuremmat kuin toimeentulotuessa hyväksyttävät menot,
jaksotetaan ylimenevä osuus tulosta myös toimeentulotuen hakemiskuukaudelle. Usein,
kun hakija on joutunut esim. työttömäksi, huomioon otettavaksi tulee osa aikaisemmista
ansiotuloista ja myös lopputili joten toimeentulotukioikeus saattaa syntyä vasta muutaman
kuukauden työttömyyden jälkeen.
5.4







ERITYIS IÄ MENOJA JOITA EI TOIME ENTULOTUESSA HUOMIOIDA :
velkoihin ja lainoihin (takauslainat, kulutusluotot, ns. pikavipit, osamaksut jne.)
veroihin
ulosottomenoihin
sakkoihin
kulutusluotoista aiheutuviin kustannuksiin
ulkomaan matkoihin ja ulkomailla oleskeluun
kakkosasunnosta aiheutuviin kuluihin
6 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT
14
Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteenkäytöstä,
autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, televisiosta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja
virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. (TotuL 7 § ja 9 §)
6.1
PERUSOSA
( TOTUL 7
A
§
JA
9 §).
Toimeentulotuen perusosien määrät 1.1.2015 lähtien
Kansaneläkeindeksi 1637, perusosan suuruus yksin asuvalla henkilöllä on 447,24 euroa vuoden 2011 kansaneläkeindeksin tasossa (pisteluku 1508)
Tuen saaja
Yksin asuva 2)
Yksinhuoltaja
Muu 18 vuotta täyttänyt ja
Avio- ja avopuolisot kumpikin
Euroa/kk
Euroa/pv 1)
485,50
534,05
16,18
17,80
412,68
13,76
Vanhempansa tai vanhempiensa
luona asuva 18 vuotta täyttänyt
henkilö
354,42
11,81
10-17-vuotias lapsi
10-17-vuotias 1. lapsi
10-17-vuotias 2. lapsi
10-17-vuotias 3. lapsi jne
339,85
315,58
291,30
11,33
10,52
9,71
Alle 10-vuotias lapsi
Alle 10-vuotias 1. lapsi
Alle 10-vuotias 2. lapsi
Alle 10-vuotias 3. lapsi jne
305,87
281,59
257,32
10,20
9,39
8,58
1)
Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 §), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä
2)
Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 § 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki 9 §)
6.2
ALENNETTU PERUSOSA
Perusosan suuruutta voidaan alentaa (TotuL:n 10 §) enintään 20 %:lla sellaisen henkilön
osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että
15
1. henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidystä ja todistetusti tarjotusta
työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän
ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen,
ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota;
2. maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (30.12.2010/1386) tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä
kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka
jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu
laatia;
3. kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on
kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai
4. kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö
on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt
kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut
keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan.
5. henkilö laiminlyön velvollisuutensa hakea hänelle kuuluvaa ensisijaista etuutta.
6. henkilö jättää hoitamatta kuntoutustaan esim. mielenterveys- ja, päihdeongelma, eikä näin ollen edesauta oman kuntoutumisensa - ja työkykyisyytensä paranemista
sekä ensisijaisten etuuksien saamista.
7. henkilö ei ole hakenut opiskelupaikkaa. Huomioitavaa: henkilön on täytynyt hakea
vähintään kolmea opiskelupaikkaa, pääsykokeisiin on pitänyt osallistua ja valituksi
tultuaan opiskelupaikka on otettava vastaan.
Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa, suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.
Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia:
1. jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä,
ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (30.12.2010/1386) tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai
2. jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä, työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista
toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2
16
momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.
Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä
toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. ( POIS; Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien.) Tilalle: uutta kahden kuukauden perusosan alennusta välittömästi edellisen
kahden kuukauden alentamisen jälkeen, tulee edeltää uusi tai toistuva kieltäytyminen tai
laiminlyönti. Saman kieltäytymisen tai laiminlyönnin seurauksena ei siis voi perusosaa
alentaa kuin korkeintaan kaksi kuukautta.
Ammatillista koulutusta vailla olevalle 18–24 -vuotiaalle nuorelle myönnettävää toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosenttia silloin, jos häneltä on evätty työttömyysturva perusteettoman koulutuksesta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen vuoksi
(laki toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta ja 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (17.12.2010).
Perusosan alentamisen yhteydessä on aina tehtävä asiakaskohtainen suunnitelma (sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki 7 §).
6.3
MUUT PERUS MENOT
Perusosalla katettavien menojen lisäksi, muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon:
1. asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot
2. taloussähköstä aiheutuvat menot
3. kotivakuutuksen maksu
4. vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot
6.4
ASU MIS MENOT
Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja
laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Asumismenot huomioidaan vain siihen asuntoon, jossa hakija asuu.
Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat:
 vuokra
17



erikseen maksettavat lämmityskustannukset
vesimaksut asunnosta
saunamaksu
Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat lämmityskustannuksineen €/kk
1 henkilö enintään
480
2 henkilöä enintään
550
3 henkilöä enintään
640
4 henkilöä enintään
700
5 henkilöä enintään
790
6 henkilöä enintään
880
7 henkilöä enintään
970
8 henkilöä tai enemmän enintään
1050
toveriasunnossa asuva enintään
300
Mikäli kunnassa vallitseva yleinen asumiskustannusten taso on selkeästi
Oulunkaaren yleistä vuokratasoa alempi, niin tällöin noudatetaan toimeentulotuen myöntämiskriteereissä asumiskustannusten enimmäismenojen osalta paikallista vuokra-tasoa.
Kaapeliverkkoon liittymis- ja käyttökulut katsotaan perusosalla katettaviksi informaatiomenoiksi (vertaa lehti-, puhelin-, tv-maksut ja Internet), eikä niihin myönnetä erikseen toimeentulotukea.
Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon. Osaomistusasunnon vuokra otetaan huomioon, mutta ei rahoitusvastiketta.
Lämmityskustannukset
Lämmityssähkön osuus lasketaan sähkölaskusta siten, että 80 % laskusta on lämmityssähkön osuutta ja 20 % taloussähkön osuutta. Lämmityssähkö sisältyy kohtuullisiin asumismenoihin!
Sähkölaskun kohtuullistamiseksi tulee asiakasta ohjata kilpailuttamaan sähkösopimus.
(lisätietoja esim. www.sahkohinta.fi)
Polttopuut
Polttopuut sisältyvät kohtuullisiin asumismenoihin. Polttopuita voidaan myöntää kuitteja
vastaan tai maksusitoumuksella kohtuullisiin lämmityskustannuksiin enimmillään 15 m3
vuodessa. Kohtuulliset kustannukset 55 euroa kuljetuksineen.
Vesimaksu
Vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 20 euroa/henkilö/kk (koskee myös omakotitaloasumista) Vesi- ja sähkölaskujen kohtuullisuus tulee tarvittaessa tarkistaa vesi- ja energialaitokselta.
18
Kohtuullinen vesi/jätevesi kulutus 60 m3/hlö/vuosi
Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat:
kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm. *



tontin vuokra*
kiinteistövero*
öljy (lämmitykseen)*
*) huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla koko lasku erääntymiskuukautena.









taloussähkö
koti- ja palovakuutus
nuohous
jätehuolto
hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike)
erikseen maksettavat lämmityskustannukset
vesimaksut
asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen
vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja
että perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus ja osaomistusasuntoja)
tiemaksut ja aurausmaksut (TotuL 7c).
Asuntolainojen korot
Asuntolainojen koroissa on aina kiinnitettävä huomiota niiden kohtuullisuuteen. Jos asunnon koko on perheen kokoon nähden kohtuullinen ja asuntolainan korot ovat kohtuulliset
perheen aikaisempaan tulotasoon nähden, korot otetaan huomioon todellisen suuruisina.
Velkaisessa omistus-asumisessa on aina arvioitava perheen kykyä suoriutua pitkällä aikavälillä lyhennyksistä. Korot voidaan jättää myös kokonaan huomioon ottamatta tai ottaa ne
huomioon lyhyemmän ajan (esim. 3 kk), jos asunnon hankinta on alun perin ollut perheen
tulotasoon nähden epärealistinen ja kohtuuton eikä perheellä/hakijalla jatkossakaan näytä
olevan edellytyksiä selviytyä lainan aiheuttamista velvoitteista. Myös asunnon koon on oltava kohtuullinen suhteessa perhekokoon.
Korot huomioidaan kuukausittain. Jos toimeentulotuen tarve jatkuu yli kuusi kuukautta,
harkitaan yksilöllisesti, kuinka tarkoituksenmukaista korkojen ja omistusasumisen tukemi-
19
nen on tämän jälkeen. Jos toimeentulotukea haetaan vain korkojen erääntymiskuukautena, tehdään takautuva normilaskelma sen kuun alusta kun korot edellisen kerran ovat olleet maksussa, eli yleensä kuuden kuukauden ajalta.
Koti- ja palovakuutuksen enimmäismäärät
Kotivakuutuksesta aiheutuvat menot otetaan huomioon toimeentulolaskelmassa pääsääntöisesti täysimääräisinä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina.
 kerros- tai rivitaloasunnon (sekä vuokra- että omistusasunnon) kotivakuutus
enintään 120 euroa (ennen 96 euroa) /vuosi eli 10 euroa /kk.
 omakotitalon koti- ja palovakuutus POIS (ei vuokrasuhde) enintään 300 euroa (ennen 250 euroa) /vuosi eli 25 euroa /kk
Pyydetään vakuutuskirja. Hyväksytään vakinaisen asunnon irtaimisto-, asuinrakennus-,
pientalon LVI-vakuutus, vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Autotalli- yms. vakuutuksia ei hyväksytä.
Ylisuuret asumiskustannukset
Kun toimeentulotuen saaja asuu kohtuunormit ylittävässä asunnossa, hänelle varataan
kohtuullinen aika (3-6 kk) asumismenojensa pienentämiseen. Asumiskulujen huomioon
ottamisesta tehdään ensin määräaikainen päätös, minkä ajan asumismenot otetaan huomioon todellisina ja hakijan edellytetään tänä aikana etsivän kohtuuhintaisen asunnon (kirjattava päätökseen).
Määräaikainen päätös tehdään kolmeksi kuukaudeksi ja se on kirjattava selkeästi päätökseen. Lähtökohtana on, että tuensaaja aktiivisesti hakee kohtuullisuusnormit täyttävää
asuntoa.
Vuokrarästit
Vuokrarästeihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Haettaessa toimeentulotukea vuokrarästeihin tehdään normilaskelma takautuvasti rästiintymiskuukausille enintään
3 kk. Jos rästit jäävät vajeeksi, eikä niihin ole aikaisemmin myönnetty toimeentulotukea tai
otettu normilaskelmassa huomioon, ne voidaan myöntää toimeentulotukena. Jos rästit
ovat huomattavan suuret (yli kuukauden vuokra), on asiasta keskusteltava sosiaaliohjaajan tai – työntekijän kanssa. Rästien käsittelyn yhteydessä on syytä harkita tarkoituksenmukaisinta ratkaisua asumisen järjestämiseksi esimerkiksi uuden asunnon hankkiminen.
Myönnettäessä toimeentulotukea rästeihin on oltava vuokranantajan ilmoitus/laskelma rästeistä ja varmistettava, että rästien maksaminen turvaa asumisen jatkumisen.
Tässä yhteydessä on syytä myös varmistaa, että mahdollinen asumistuki jatkossa maksetaan suoraan vuokranantajalle. Jos toimeentulotukiasiakkuus jatkuu, on aina varmistettava
vuokrien maksu (vuokrakuitit on oltava tietysti muulloinkin). Jos vuokrarästejä on syntynyt,
20
vaikka asumismenot on sinä aikana otettu toimeentulotuessa huomioon, on lähtökohta se,
että samaan tarkoitukseen ei toimeentulotukea myönnetä toista kertaa
6.6
VÄHÄISTÄ SUURE MMAT TERVEYDENHOITO ME NOT
Vähäiset terveydenhoitomenot, ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuoltomenot
sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa (OYS, LKS, terveyskeskus jne.) terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä lääkkeistä.
Toimeentulotukeen oikeuttavia lääkemenoja ovat lähes kaikki lääkärin sairaudenhoitoon
määräämät reseptilääkkeet. Yksityisen terveydenhuollon menot voidaan huomioida toimeentulotuessa ainoastaan erityistilanteessa ja kertaluonteisesti, mikäli erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys sitä edellyttää. Asiakasta voidaan edellyttää, että hän toimittaa
lääkärin tai tarvittaessa erikoislääkärin lausunnon lääkkeen tai hoidon tarpeellisuudesta.
Lisäksi edellytetään lääkkeiden vaihtoa halvimpaan vastaavaan tuotteeseen, mikäli lääkäri
ei toisin määrää. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden
hoitoon. Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen. Oikeus lisäkorvaukseen tulee tarkistaa Kelasta.
Pääsääntöisesti maksusitoumuksia ei kirjoiteta. Asiakas ostaa itse lääkkeet ja liittää kuitin
sekä reseptin seuraavaan toimeentulotukihakemukseen. Ainoastaan kiireellisessä tapauksessa voidaan maksusitoumus antaa. Säännöllinen lääkitys ei ole kiireellistä ja asiakas voi
varautua lääkekuluihin.
Toimeentulotuessa hyväksyttävät lääkkeet voidaan tarvittaessa rajata vain tiettyjen lääkäreiden (terveyskeskus, A-klinikka, MTT) resepteihin. On kuitenkin aina arvioitava, onko
lääke henkilölle välttämätön hänen sairautensa hoitamiseksi, mistä syystä aina esim. yksityisen lääkärin määräämää lääkettä tai hoitoa ei voida evätä.
Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida toimeentulotukilaskelmaan.
Hammashoitokustannukset
Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Julkisesta
hammashoidosta asiakkaita voidaan ohjata yksityiseen hammashoitoon. Näissä tapauksissa laskuttaja on Oulunkaaren kuntayhtymä, ei yksityinen hammaslääkäriasema.
Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikaistai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan tai kustannusarvion mukaan
21
välttämättömään hammashoitoon. Hakijan tulotasoa ja olosuhteita tarkastellaan myös
kahdelta edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä.
Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida toimeentulotukilaskelmaan.
Silmälasit/piilolinssit
Myönnettäessä toimeentulotukea silmälaseihin, on otettava huomioon asiakkaan tulotaso
ennen asiakkuutta ja hankinnan kiireellisyys asiakkuusaikana kuten hammashoidossakin.
Perussilmälasit kovapinnoitteella tai piilolinssit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa
terveydenhoitomenona viiden vuoden välein, ellei silmälääkäri tai optikko määrää silmälaseja uusittaviksi edellistä useammin erityisistä terveydellisistä syistä
Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien hankintaan pidetään kehykset enintään 85 euroa ja linssit ilman käsittelyä todellisen suuruisina. Asiakkaalta pyydetään kustannusarvio
silmälasiliikkeistä hankittavista silmälaseista tai piilolinsseistä, joista ilmenee käsittelemättömien linssien hinta. Piilolinssien kustannukset huomioidaan suhteessa silmälasien hintaan. Piilolinssien hoitoon tarvittavat nesteet ovat perusosaan sisältyviä. Silmälasit myönnetään maksusitoumuksena.
Fysikaalinen hoito
Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan laskelmaan kustannuksiksi vain julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset vähennettynä kelakorvauksella. Yksityisen
antamaa fysikaalista hoitoa ei huomioida menona toimeentulotuessa, ellei hoidon tarve ole
kiireellinen ja siihen on olemassa toimeentulotukilain 7c §:n mukaiset erityiset syyt. Asiakkaan on toimitettava hoitavan lääkärin lausunto, pelkkä hoitomääräys ei ole riittävä.
Psyko- ja lyhytkestoinen terapia
Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut huomioidaan menona toimeentulotuessa omavastuun osalta ainoastaan, kun julkisessa terveydenhuollossa on arvioitu hakijan osalta välttämätön hoidon tarve ja annettu lähete psyko- ja lyhytterapiaan. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on kela-korvattavuus ja psykoterapiasta koituvat menot huomioidaan
omavastuun osalta pääsääntöisesti jälkikäteen maksutositteita vastaan.
Hedelmättömyyshoito
Hedelmättömyyshoidosta syntyneet kustannukset julkisessa terveydenhuollossa huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona.
Sairaala- ja laitoshoito
Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa poliklinikka - ja sairaalamaksut. Jos lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittää 10 vrk, ruokaetuna
22
huomioidaan toimeentulotukea vähentävänä 6 euroa/vrk ja päiväsairaalassa olevalle 3
euroa/vrk muina tuloina, maininta mikä tulo on kyseessä. ( esim. laitoshoito 11 vrk, ruokaetuna huomioidaan 1 vrk),
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 § mukainen käyttövara 105 euroa/kk menona perusosan sijaan. Menoksi ei hyväksytä puhelinkuluja eikä viivästyskorkoja.
7. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT (T OTU L 7 C )
Toimeentulotukiasetuksen mukaan toimeentulotuessa huomioidaan perusosan lisäksi ns.
vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot, lasten päivähoitomenot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen
suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Kuten STM:n Opas 10/03 sanoo:
”kohta antaa mahdollisuuden joustavasti harkiten ottaa huomioon…”
Asetusta on muutettu 8.2.2001 niin, että erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää
esim. pitkäaikaista toimeentulotuen saantia, pitkäaikaista vaikeaa sairautta sekä lasten
harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.
Pitkäaikaisena toimeentulotuen saantina voidaan pitää vähintään vuotta, samoin pitkäaikainen sairaus on silloin, kun se on kestänyt vähintään vuoden. Erityismenojen myöntämisen perusteena tulee olla omatoimisuuden tukeminen tai syrjäytymisen ehkäisy. Harkinta
toimeentulotuen myöntämisessä erityismenoihin on asetusmuutoksen perusteella lieventynyt.
Elatusapua ei pääsääntöisesti hyväksytä menona täydentävässä toimeentulotuen laskelmassa. Asiakasta ohjataan elatusavun huojentamisasiassa, mikäli asiakkaan maksukyky
on alentunut olennaisesti ja hänellä on muu kuin satunnainen toimeentulotuen asiakkuus.
Työttömyyskassan jäsenmaksu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa.
Täydentävässä toimeentulotuessa huomioitavat menot huomioidaan tarpeellisen suuruisena. Sosiaalityöntekijän tulee tutkia tarve esimerkiksi kotikäynnein tai muulla tavalla.
7.1
PÄIVÄHOITO ME NOT JA ILTAPÄIVÄKERHON MAKSUT
23
Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan
huojennusta päivähoitomaksuista.
Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti enintään kolmen kuukauden ajan. Asiakasta tulee ohjata hakemaan kunnallista päivähoitopaikkaa ja tämä tulee myös kirjata asiakkaan tietoihin.
Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot voidaan huomioida laskelmassa menona. Ensisijaisesti haetaan maksualennusta/vapautusta kerhomaksuun
7.2
LASTENVAUNUT JA
–
RATTAAT SEKÄ LASTEN SÄNKY
Lastenvaunut ja -rattaat myönnetään perheelle vain kerran. Rattaisiin myönnetään enintään 100 euroa, lastenvaunuihin enintään 150 euroa tai vaihtoehtoisesti yhdistelmävaunuihin 250 euroa. Lasten sänkyyn ja patjaan enintään 100 euroa. Samalle perheelle avustusta vaunuihin ja /tai rattaisiin myönnetään vain kerran.
7.3
LASTEN LUONAPITO
Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukimenona lapsen päivänormi, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmalta, jonka luona
lapsi asuu. Pääsääntöisesti menot huomioidaan jälkikäteen kuitteja/tositteita vastaan. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan puoleksi vanhempien kesken. Jos luonapito ylittää tavanomaisena pidettävän luonapitoajan (joka toinen viikonloppu ja puolet loma-ajoista) tulee pääsääntöisesti sen vanhemman, jonka luona
lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun vastata lapsen elatusmenoista ns.
luonapitoajan ylimenevältä ajalta.
Menojen korvaamiseksi vaaditaan pääsääntöisesti kirjallinen tapaamissopimus.
7.4
LASTEN HARRASTUSMENOT
Pitkäaikaisessa toimeentulotukiasiakkuudessa tai muutoin pitkään vähäisillä tuloilla olevalle perheen lapselle voidaan huomioida harrastusmenoihin 250 (ennen 200) euroa/lapsi/vuosi hakijan esittämän tarveselvityksen sekä esitettyjen tositteiden mukaan.
Muutoin jokapäiväiset harrastusmenot kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin.
24
7.5
HUONEKALUT JA KODINKONEET
Kodin perustamiskustannuksiin voidaan myöntää avustusta vain poikkeustapauksissa, kun
se hakijan olosuhteet huomioon ottaen on välttämätöntä kodin perustarvikkeiden saamiseksi esim. pitkän laitoshoidon tai asunnottomuuden jälkeen. Myöntäminen edellyttää toimeentulotukipäätöstä valmistelevan virkamiehen kotikäyntiä.
Avustus harkitusti ensiasunnon kodinperustamiskuluihin voi olla enintään 170 - 250 € kuittien mukaan. Kodinperustamiskuluihin voidaan myöntää toimeentulotukea kertaluontoisesti
erityisestä elämäntilanteesta aiheutuvien syiden vuoksi.
Huostassa olleiden lasten siirtyessä itsenäiseen asumiseen käytetään ensisijaisesti lastensuojelulain mukaisia itsenäistymisvaroja.
Vähävaraisille lapsiperheille, toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneille asiakkaille ja pitkäaikaistyöttömille voidaan harkinnanvaraisesti myöntää koti-irtaimistoon tai kodinkoneisiin
avustusta edullisimman vaihtoehdon mukaisesti kunnan hintataso huomioiden: jääkaappi
150-250 €, UUSI: kaappipakastin/arkkupakastin 150-300 €, pölynimuri 70-100 €, pyykinpesukone 250-350 € mikäli taloyhtiössä ei ole pesukonetta, mikroaaltouuni 40-60 €, lasten
sänky ja patja 100-150 €, aikuisten sänky 100-200 €/hlö ja vastaaviin välttämättömiin
hankintoihin kierrätyshintatason mukaisesti.
7.6
MATKAT JA MUUT T YÖSSÄKÄYNNISTÄ AIHEUTUVAT MENOT
TotuL:n 11 § 2-kohdan mukaan päivärahoja ja kulukorvauksia/matkakorvauksia ei oteta
huomioon siltä osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Näin ollen kaikkia paikallisliikenteestä johtuvat menot normaalisti sisältyvät
perusosaan, mutta työssäkäyvien kohdalla otetaan erikseen menoina huomioon.
Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan tositteita vastaan. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvat menot voidaan ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien,
puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. Verottajan hyväksymiä
työmatkamenoja oman auton käytöstä huomioidaan vain todelliset polttoainekustannukset,
mikäli oman auton käyttö on perusteltua. Myös kuntouttavasta työtoiminnasta aiheutuvia
matkakuluja huomioidaan menona edullisimman matkustustavan mukaan.
Työssäkäynnistä aiheutuvia muita menoja voivat olla mm. työvaatteista ja työvälineistä
aiheutuvat menot ja niitä voidaan harkinnalla huomioida enintään 100 euroa/vuosi.
7.7
VUOKRAVAKUUS
25
Vuokravakuus huomioidaan asumismenona toistuvasti toimeentulotukea saaneelle henkilölle tai perheelle. Vuokravakuutena hyväksytään yhden (1) kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava vakuus. Vuokravakuus annetaan pääsääntöisesti maksusitoumuksena, harkinnan mukaan voidaan maksaa myös vuokranantajan tilille, tilanteen niin vaatiessa.
Vuokravakuus myönnetään yleensä yhden kerran ja myöntämisen edellytyksenä on, että
muutolle on erityisen painavat syyt mm. työ. opiskelu tai perhesuhteet toisella paikkakunnalla. Sähköyhtiön edellyttämä vakuusmaksu voidaan tarvittaessa ottaa huomioon täydentävän toimeentulotuen menona.
7.8
MUUT TOKUSTANNUKSET
Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea tarveselvityksen perusteella mikäli perhetilanne, työnsaanti tai opiskelu sitä edellyttää ja mikäli muualta (esim. työvoimatoimisto) ei hakijalle myönnetä korvausta. Muuttokustannukset hyväksytään maksutositteita vastaan. Hyväksyttävät muuttomenot halvimman tavan mukaan paikkakunnan sisällä
enintään 85 euroa ja kunnasta pois muutettaessa enintään 340 euroa. Kunnasta pois
muutettaessa arvioidaan muuttomatkan pituutta ja todellisia muuttokustannuksia.
7.9
RO MAN IVAATETUS
Naisten romanihameeseen myönnetään maksusitoumuksena enintään 420 euroa joka
kolmas vuosi. Muu romaninaisen vaatetus, kuten röijyt ja puserot, kuuluu perusosalla katettaviin menoihin kuten myös miesten romanivaatetus. Toimeentulon myöntäminen romaanivaatteeseen edellyttää toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkuutta ja asiakkaan vähävaraisuutta.
7.10
HAUTAJA ISKUSTANNUKSET
Toimeentulotuen käsittely lähtee vainajan taloudellisesta asemasta ja päätös ja laskelma
tehdään vainajalle. Toimeentulotuen käsittelyä varten tarvitaan viimeisimmät tulotiedot,
pankin saldotodistus kuolinhetkellä ja verotodistus/verolippu, jossa erityistä huomiota on
kiinnitettävä myös omaisuuteen ja mahdolliseen henkivakuutukseen. Haettaessa toimeentulotukea hautauskuluihin, on hakemukseen liitettävä mukaan perunkirja.
Mikäli henkilö on kuollut täysin varattomana, myönnetään maksusitoumus hautaustoimistoon välttämättömiin hautajaiskuluihin kunnan edullisimman tarjouksen mukaan tai enintään 1000 € mukaan: arkku, vaatetus, arkkuun laitto, kukat arkun päälle, vainajan kuljetus
ja 4 kantajaa.
26
Lähiomaisen (lapsen, puoliso, vanhemmat) hautajaisiin voidaan myöntää erillisavustuksena kukkavihkoon enintään 30 euroa, aikuisten hautajaisvaatteisiin 100 euroa ja lasten hautajaisvaatteisiin 70 euroa.
Omaiset itse ovat vastuussa sopimistaan kuluista (muistotilaisuus, lehti-ilmoitus, hautakivi), Jos hautaus tapahtuu toiselle paikkakunnalle, vastaavat omaiset kuljetuskustannuksista. Jos kuolinpesä käyttää kuluihin enemmän, se on kuolinpesän vastuulla, eikä normilaskelmassa hyväksytä kuluja ylittävältä osalta.
Sosiaalitoimella ei ole oikeutta eikä velvollisuutta selvittää pesää tai tyhjentää asuntoa.
Jos pesälle ei löydy hoitajaa/sukulaista/perillistä ja pesään jää varallisuutta, pesänhoitajan
määrää Valtiokonttori. Myöskään edunvalvojan tehtäviin ei kuulu hautajaisten järjestäminen.
7.11
OP ISKELUSTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET
Pääsykoemaksut ja muut opiskelusta aiheutuvat kulut
Mikäli asiakas hakee toimeentulotukea pääsykokeisiin (matkakulut, osallistumismaksu
jne.), myönnetään täydentävää toimeentulotukea pääsääntöisesti vain, jos asiakas tai hänen vanhempansa ovat pitkäaikaisia toimeentulotukiasiakkaita.
Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset.
Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Siten
myös valtion takaama lainan muodossa suoritettava tuki on ensisijainen toimeentulotukeen
nähden. Jos opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain
syystä nostanut, laina voidaan laskea hänen tulokseen. Opintolaina jaksotetaan aina
myöntämisajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nostettaisi lainkaan oikeudesta huolimatta
Muista opiskelusta aiheutuviin menoihin esim. oppikirjoihin, tarvikkeisiin, työvaatteisiin, jne.
voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea, mikäli asiakas/perhe on pitkäaikainen
toimeentulotukiasiakas ja hakija esittää erityisiä tarpeita menojen huomioimiseksi. Oppikirjoihin myönnetään enintään 300 euroa/vuosi, opiskelijan työvaatteisiin enintään 150
€/vuosi.
Opintolainan korot
Opintolainan korot eivät pääsääntöisesti ole toimeentulotuella katettavia menoja. Opintolainan korot voivat kuitenkin olla täydentävällä toimeentulotuella katettavia henkilön erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja esimerkiksi silloin, jos koron maksamatta
jättäminen vaarantaisi hakijan opintolainan saamisen ja opintojen jatkamisen tai muun vas-
27
taavan syyn vuoksi. Tarvittaessa hakijaa ohjataan hakemaan opintolainan korkoavustusta
Kelalta.
7.12
PASSI , HENK ILÖLLISYYSTOD ISTU S JA KANSALAISUUSHAKEMUS
Passin hankkimisesta aiheutuneet kulut hyväksytään menoksi ulkomaalaisille, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa ja hakijalla on esittää erityinen tarve. Oleskeluluvasta ja sen
uusimisesta aiheutuvat kustannukset huomioidaan toimeentulotuessa harkintaan perustuen menoksi tositteita vastaan, mikäli muut toimeentulotuen myöntämisen edellytykset ovat
olemassa. Kulut huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona, kun asiakas on esittänyt poliisilaitoksen antaman kustannusarvion tai maksukuitin. Passia varten tarvittavat valokuvat huomioidaan myös menona. Mikäli passi täytyy uusia oman maan edustustossa,
siitä aiheutuneet matka- tai muut kulut huomioidaan toimeentulotuessa.
Henkilöllisyystodistuksen hankinta sisältyy perusosaan, eikä sitä pääsääntöisesti huomioida menona.
Kansalaisuushakemus ja siihen liittyvät kustannukset, kuten kielitutkinto, eivät ole toimeentulotuessa huomioitavia menoja.
7.13
ER IT YISRUOKAVALIO
Erityisruokavaliosta aiheutuvia kohtuullisia lisäkustannuksia voidaan ottaa menona huomioon pääsääntöisesti enintään 70 euroa/kk siltä osin, kun korvausta ei saada muun lain
perusteella. Tuen hakijalta pyydetään aina lääkärinlausunto erityisruokavalion tarpeellisuudesta ja siitä aiheutuvista menoista.
7.14
EDU NVALVONTAPALKKIO
Täydentävää toimeentulotukea myönnetään erityismenoihin, joita ovat henkilön ja perheen
erityisistä olosuhteista johtuva toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen
edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Edunvalvojapalkkio tulee ottaa täysimääräisenä toimeentulotukilaskelmassa menona huomioon sen erääntymiskuukautena
(KHO:2008:85).
7.15
AUTON KÄYTÖSTÄ AIHEUTUVAT KULUT
Auton korjauskuluja, auton vakuutuksia, autopaikkamaksuja vuokraa ja autoveroa ei huomioida laskelmassa.
28
7.16
KÄYT TÖVARAT
Jos henkilö on pitkäaikaisessa laitoshoidossa, hänelle ei lasketa perusosaa normiin, vaan
käyttövarat ovat vähintään 105 €/kk ja enintään laitosmaksupäätöksessä huomioidut käyttövarat.
7.17
LAINOJEN LYHENN YKSET , KULUT USLUOTOT JA OSAMAKSUVELAT
Lainojen lyhennyksiä, kulutusluottoja ja osamaksuvelkoja ei oteta huomioon menoina. Ensisijaisena keinona on neuvottelu velkojan/pankin kanssa lyhennyksen lykkäämisestä ja
velkajärjestelyyn hakeutuminen, viimesijaisena keinona velkojen päästäminen ulosmitattavaksi. Velkajärjestelypäätöksen jälkeen ei pitäisi tulla toimeentulotuen tarvetta (velkajärjestelyssä varataan käyttövaroiksi jonkin verran toimeentulotukea suurempi tulo). Jos kuitenkin taloudellinen tilanne velkajärjestelypäätöksen jälkeen muuttuu tai tulee suuria sairauskuluja, voidaan toimeentulotukea myöntää tilapäisesti siihen, että maksuohjelman mukainen meno otetaan huomioon toimeentulotuessa. Jos tuen tarve on pitkäaikainen, ensisijaista on hakea maksuohjelmaan muutosta.
7.18
SAKOT JA ULOSMITTAUS
Sakkoja ei myönnetä toimeentulotukena, eikä niitä oteta huomioon normilaskelmassa menoina.
Ulosmittaus on enintään 1/3 tuloista. Jos tulot ylittävät suojaosuuden, mutta alittavat em.
tulorajan, ulosmittaus on 75 % tulojen ja suojaosuuden välisestä erotuksesta. KHO:n päätöksen mukaan ulosmitattu tulo, velan laadusta riippumatta, ei ole elantoon käytettävissä,
eikä sitä saa ottaa huomioon laskelmissa tulona. Tulona otetaan huomioon vain ulosmittauksen jälkeen käyttöön jäävä tulo.
Silloin, kun asiakkaalta on ulosmitattu tuloja, ohjataan hänet aina talous- ja velkaneuvontaan velkajärjestelymahdollisuuden arviointia varten. Asiakkaalle voi antaa esim. 4
kk (riippuen talous- ja velkaneuvonnan jonotilanteesta) aikaa hakeutua neuvonnan piiriin.
Velkajärjestely ja ulosmittauksen vapaakuukaudet ovat ensisijaisia toimenpiteitä toimeentulotukeen nähden.
8 TOIMEENTULOTUEN ERITYISTILANTEET
29
8.1
OPISKELIJAT
Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, on toimeentulotukea opiskelijalle myönnettäessä syytä selvittää, saako hän taloudellista apua
vanhemmiltaan tai muilta läheisiltään. Vanhempien tosiasiallinen maksukyky selvitetään.
Jos on esim. selvitetty, että täysikäisen opiskelijan vanhemmat tosiasiallisesti huolehtivat
lapsensa opiskelun aikaisesta toimeentulosta, toimeentulotukea ei ole perusteltua myöntää. Jos vanhemmilta saatu avustus ei kata kaikkia toimeentulotukea myönnettäessä
huomioon otettavia menoja, vanhemmilta saatu avustus voidaan toimeentulotukilaskelmalla merkitä opiskelijalle tuloksi, ellei kyse ole toimeentulotukilain 11 § 2 mom. tarkoitetulla
tavalla vähäisestä avustuksesta.
Mikäli lukiolaisen opiskelijan vanhemmat ovat vähävaraisia (=toimeentulotukiasiakkaita) ja
opiskelija asuu vanhempiensa taloudessa, ei opiskelijaa velvoiteta nostamaan opintolainaa.
Vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat sekä itsenäisesti
asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina iästä huolimatta.
Itsenäisesti asuvan alle 18 vuotiaan opiskelijan toimeentulotuen hakee huoltaja, joka toimittaa päätöksentekoa varten tarvittavat selvitykset. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhempien elatusvastuu tulee aina selvittää.
Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, että hän ei ole nostanut valtion takaamaa opintolainaa, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle tuloksi hakemuskuukaudelle ja sen jälkeen siirtää tuloylijäämää seuraaville kuukausille
(max. 3 kk). Opintolaina on nostettavissa 31.7. asti.
Hakijaa tuetaan pääsääntöisesti perustoimentulotuella enintään 3 kk täysimääräisesti seuraavissa erityistilanteissa:
 hakijan aloittaessa opiskelunsa tietäen, ettei mahdollisesti tule saamaan maksuhäiriöiden takia opintolainan valtiontakausta
 myönnetystä lainatakauksesta huolimatta pankit eivät myönnä opintolainaa tai muutakaan korvaavaa rahoitusta
 opiskelijasta itsestään johtuvista syistä opinnot ovat viivästyneet kohtuuttomasti
 hakija on aloittanut opiskelun, johon ei ole oikeutta saada opintososiaalisia etuuksia
eikä ole varmistunut koko opiskeluajalle riittävää toimeentuloturvaa (uusi ammattitutkinto, aikuislukio, avoin yliopisto tms.) toimeentulotukea myönnetään enintään
yhdelle kuukaudelle
30
Mikäli opiskelija ei saanut järjestettyä opintotukietuuksia korvaavaa rahoitusta, voidaan
toimeentulotuen perusosaa alentaa enintään 20 % viranhaltijan päätöksellä 2 kk kerrallaan. Mikäli opiskelija on toistuvasti kieltäytynyt järjestämästä toimeentuloturvaansa muulla
tavoin kuin toimeentulotuella, niin perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % viranhaltijan
päätöksellä 2 kk kerrallaan. Uusi alentamispäätös voidaan tehdä välittömästi edellisen jälkeen. Perusosan alentamispäätös voidaan tehdä myös kirjallisessa menettelyssä.
Perusosan alentamispäätös voidaan jättää tekemättä sosiaalityöntekijän tai – ohjaajan
yhdessä aasiakkaan kanssa tekemän sosiaalityön suunnitelman perusteella sellaisten ensimmäistä ammattiin valmistavaa tutkintoa opiskelevien osalta, jotka eivät tosiasiallisesti
voi saada opintotukilain mukaista lainan valtiontakausta tai valtiontakauksen perusteella
opintolainaa.
8.2
YR ITTÄJÄT
Yrittäjältä vaaditaan toimeentulotukihakemuksen lisäksi erillinen yrittäjän tuloselvityslomake (selvitys yrityksestä saaduista tuloista), yrityksen tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, yrityksen tiliotteet ja/tai välitilinpäätös, yrityksen tai yrittäjän viimeisimmät veroilmoitukset, palkkailmoitukset, työvoimaviranomaisen/Kelan lausunnot, pitkäaikaisen vieraan pääoman lyhennysaikataulu ja korkokanta tms. yrittäjän ja yrityksen taloudellista tilannetta kuvaavat selvitykset. Yrittäjältä tulee aina pyytää todistus
henkilökohtaiseen käyttöön tulleista varoista viimeisen 6 kuukauden ajalta, jonka perusteella voidaan arvioida kuukausittaiset tulot yrityksestä.
Yrittäjää, jonka yritystoiminta on kannattamatonta, voidaan avustaa korkeintaan kolmen
kuukauden ajan. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi tai saavan toimeentulonsa muulla
tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaa ja joutuu sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi enintään 20 % kaksi kuukautta (laki toimeentulotuesta 10 §) Yritystoiminnasta aiheutuvat menot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on
varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi
8.3
VANKEUSAIKA
Vankeuslain (767/2005) ja tutkintavankeuslain (768/2005) mukainen ylläpito on toimeentulotukeen nähden vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Toimeentulotukilaissa ei ole
määritelty erikseen vankeusvankien tai tutkintavankien asemaa toimeentulotuen saajina.
Toimeentulotuen myöntäminen vangille ja tuen määrä on siten arvioitava aina tapauskohtaisesti saadun selvityksen perusteella. Asiassa on otettava huomioon, että vankeusvangin
31
ja tutkintavangin vankeudessa saama majoitus ja muu perusylläpito kattavat suurelta osin
perusmenot, jotka toimeentulotuki muutoin kattaa. Vangin tulona huomioidaan vankilasta
saatava palkka, toimintakorvaus, sekä vangin varat ja yksityiset tilillepanot.
Ellei vangilla ole käytettävissään muita tuloja tai varoja ja hänellä on perusosalla katettavia
menoja, joita hän ei ole voinut kattaa vankilasta saadulla ylläpidolla, käytetään perusosan
määränä käyttövaraa 105 €/kk.
Lyhyen, alle kuuden kuukauden tuomion saaneiden asumiskustannukset voidaan ottaa
huomioon harkinnan mukaisesti, mikäli vangilla on asunto ja hänellä on ollut oikeus asumistukeen ennen vankeusrangaistusta.
Vankilassa olevalle voidaan maksaa vuokra enintään 6 kk:n ajalta, mikäli asunnon säilyttäminen on perusteltua. Yksin asuvalle vangille maksetaan asumistukea 6kk:n ajalta edellyttäen, että asumismenoja on tuona aikana. Jos asumismenoja ei ole, niin asumistuki lakkaa sen kuukauden alusta, kun menoja ei enää ole.
Tutkintavankeusaikana voidaan myöntää käyttövaroiksi vähintään 105 euroa/kk. Hakijan
omat tulot ja varat on selvitettävä (esim. työttömyyspäiväraha).
Kotikunta on velvollinen myöntämään vangille käyttövarat, jos vankila ei niitä myönnä. Ennen päätöksen tekoa on pyydettävä vangin tili- ja ansiokortti sekä pankin tiliotteet. Vankeusvangin on myös toimitettava vankilaviranomaisen tosite siitä, että työtä ei ole tarjolla.
8.4
ASEVELVOLLISET
Asevelvollisuuslain mukaan palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen ja terveydenhuoltoon ja muuhun ylläpitoon. Siviilipalvelusta suorittavalla on vastaavat etuudet siviilipalveluasetuksen nojalla.
Oikeuskäytännössä on pääsääntöisesti katsottu, että kyseisellä henkilöllä ei ole oikeutta
toimeentulotukeen esimerkiksi viikonloppuvapaiden tai lomien osalta.
9. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI (T OTU L 13§)
Toimeentulotuesta annetun lain 13 §:n mukaan kunta myöntää päättämiensä perusteiden
mukaan ehkäisevää toimeentulotukea lain 1 §:n 2 momentissa mainittujen tavoitteiden
saavuttamiseksi. Lainkohdan mukaan ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.
32
Ehkäisevä toimeentulotuki on suunnitelmallisen sosiaalityön väline akuutteihin kriisitilanteisiin tai niiden ehkäisemiseen. Tukea voidaan myöntää siis myös henkilölle/perheelle, joka
ei muutoin olisi toimeentulotukeen oikeutettu, mikäli ennalta ehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan esimerkiksi ehkäistä pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden syntyminen. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää yleensä aina palvelusuunnitelman laatimista yhdessä asiakkaan kanssa ja päätöksen tuen myöntämisestä tekee aina sosiaalityöntekijä.
Erityisestä syystä ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä euromääräiset tuen ylärajat voidaan ylittää, mutta perustelun tulee tällöin selvitä päätöksestä.
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan edellä mainittujen tarkoitusten lisäksi myöntää
yleensä tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, koulutuksen loppuun suorittamiseen työmarkkina-aseman parantamiseksi, työllistymistä tukevan uuden pätevyyden tai
ammatin saamiseksi, asumisen turvaamiseksi rästivuokriin, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä
muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin.
10. TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ (TOTUL 19-23 §)
Kun toimeentulotukea myönnetään siitä syystä, että muu sosiaaliturvaetuus viivästyy, tehdään pääsääntöisesti myös perintäpäätös ja myönnetty toimeentulotuki peritään takautuvasta etuudesta takaisin TotuL:n 23 §:n nojalla (ennakkona myönnetty toimeentulotuki).
Perintäpäätöstä ei kuitenkaan tehdä jos:
 tuleva etuus on niin pieni, että toimeentulotuen tarve jatkuu edelleen, vaikka etuus
on jo käytettävissä. Tällöin takautuvasti itselle maksettu etuus otetaan tulona huomioon
 perheen erityisolosuhteista johtuen harkitaan kohtuulliseksi luopua perinnästä (velkaantuminen, perheellisten erityismenot). Tällöin tilanneselvitykseen / päätökseen
on kirjattava perinnästä luopumisen perusteet.
Toimeentulotuki hylätään, jos omaisuus on helposti muutettavissa käytettäviksi varoiksi tai
se on huomattavan suurta ja katsotaan, että hakija voi ottaa sitä vastaan esimerkiksi lainaa. Jos omaisuuden realisointia ei voida edellyttää heti, myönnetään toimeentulotukea
perintäpäätöksellä ja omaisuuden realisoimiseen annetaan kohtuullinen aika 3-6 kk.
Jos omaisuus on vaikeasti realisoitavaa tai pankkilainan ottaminen omaisuutta vastaan on
edellytyksenä, esim. kyse on perikunnan tai muuten yhteisomistuksessa olevista varoista,
tehdään myönnetystä toimeentulotuesta perintäpäätös.
33
10.1
PER INTÄ , KUN TO IMEENT ULOTU KI ON PERUSTU NUT EREHD YT TÄVIIN
TIETO IH IN
Kun henkilö on tahallaan antanut erehdyttäviä tietoja/laiminlyönyt lain 17 §:n mukaisen
ilmoitusvelvollisuuden ja tuen myöntäminen on perustunut näihin tietoihin, voidaan toimeentulotuki periä takaisin näiden tietojen antajalta/ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneeltä.
Perintäpäätös voidaan tällöin tehdä jälkikäteen. Jos rikkomus on vakava ja näyttö kiistaton,
voidaan tehdä myös tutkintapyyntö poliisille johtavan sosiaalityöntekijän kautta.
Perintä erehdyttävien tietojen perusteella saa myös lainvoiman vasta, kun hallinto-oikeus
on tehnyt päätöksen. Vanhentumisaika on viisi vuotta. Tässäkin on edellytyksenä, että
korvausvelvollisella on tai myöhemmin on oikeus saada sellaisia tuloja tai varoja, joista
korvaus voidaan periä.