Ehdotus asunnottomuuspolitiikaksi AUNE päivitetty
Transcription
Ehdotus asunnottomuuspolitiikaksi AUNE päivitetty
Asunto ensin – asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma 2016 – 2019 (AUNE) Ehdotus uuden hallituksen asunnottomuuspolitiikaksi 3.6.2015 Ympäristöministeriö Jari Karppinen, ohjelmajohtaja Peter Fredriksson, erityisasiantuntija Lähtökohta Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmakokonaisuuden (PAAVO 2008 - 2015) aikana asunto ensin -periaate on jalkautettu asunnottomuustyöhön ja asuntolat on korvattu modernisoiduilla asumisyksiköillä. Pitkäaikaisasunnottomuus on laskenut vuodesta 2008 vuoteen 2014 noin 1 150 henkilöllä ja asunnottomuus on edelleen laskussa1. Eurooppalaisen asunnottomuustoimijoiden kattojärjestön Feantsan selvityksen mukaan2 Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa asunnottomuus laskee edelleen. Ohjelmassa on käynnistetty asunto ensin (AE) periaatteesta nouseva rakenteellinen muutosprosessi, joka tarjoaa tuoreen näkökulman palvelujärjestelmän uudistamiseen entistä asiakaslähtöisemmäksi ja ennaltaehkäisevämmäksi. Helmikuussa 2015 julkaistun ohjelman kansainvälisen tutkija-arvioinnin3 mukaan kokonaisvaltainen työskentely asunnottomuuden kitkemiseksi tuottaa kiistämättä tuloksia. Suomi on yksi parhaista esimerkeistä AE -mallin onnistuneesta soveltamisesta. Arvioinnissa tutkijat nostavat esiin suomalaisen palvelujärjestelmän kipukohtia sekä antavat suosituksia asunnottomuustyön kehittämiseksi. Miksi tarvitaan taas uusi ohjelma? Keskeinen syy on se, ettei nykyinen sektoroitunut asunto-, sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluiden järjestäminen tue riittävästi asunnottomuuden varhaista tunnistamista ja ennaltaehkäisemistä, vaan omalta osaltaan aiheuttaa asunnottomuuden uusiutumista ja hidastaa siirtymistä itsenäiseen asumiseen. Taustalla on sekä edullisten vuokraasuntojen että matalan kynnyksen integroitujen tukipalvelujen puute ja niiden ratkaisemiseen tarvitaan pitkäjänteistä, monialaista ja riittävästi resursoitua yhteistyöohjelmaa. Tämän vuoksi SOTE -mallissa tavoitteena ollut sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integrointi on SOTE:n jatkovalmistelussa aivan keskeisessä roolissa myös asunnottomuuden vähentämisessä ja tuetun asumisen järjestämisessä. Asunnottomuus-ohjelman valmistelutyö käynnistettiin asuntoministerin pyöreän pöydän tapaamisessa 4.3.2015 ja valmistelutyö jatkuu työnimellä AUNE. Nuorten asunnottomuuden vähentämisen toimenpiteitä valmistelleen työryhmän (9.04.2015) esitykset on sisällytetty ohjelma-ehdotukseen. Hallitusohjelman liitteeseen (27.5.15) on kirjattu asunnottomuustyöstä seuraavasti: ”Työtä asunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan AUNE -työryhmän esitykset huomioiden”. Panostus asunnottomuuden hoitamiseen on taloudellisesti kannattavaa. Julkinen rahoitus (valtio, kunnat, raha-automaattiyhdistys) PAAVO -ohjelman toteutukseen on ollut vuodessa noin 30 M€. Investoimalla asunnottomuustyöhön saavutetaan (Asunnottomuuden vähentämisen taloudelliset vaikutukset) -tutkimuksen4 mukaan asiakasta kohden arviolta 15 000 euron säästö vuodessa verrattuna siihen, ettei asunnottomuuteen puututa. Tämän mukaan laskettuna PAAVO -ohjelman 1 http://www.ara.fi/fi-FI/ARAtietopankki/ARAn_selvitykset/Selvitys_12015_Asunnottomat_2014(32596) http://www.feantsa.org/spip.php?article2565&lang=en 3 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153258 4 http://www.ym.fi/download/noname/%7B1851D9E3-ABF3-4A60-A064-83C7737A96C0%7D/32045 2 1 noin 2 800 AE- periaatteella asutetun asunnottoman tuottamat vuosisäästöt ylittävät selvästi edellä mainitut vuosittaiset investointikustannukset. Toteutusta ohjaavat periaatteet Asunto ensin -periaate: AE -periaate on asunnottomuustyön johtava trendi maailmalla. Se on uudenlainen tapa ajatella ja toimia. Mallin mukaan asunto on päämäärän sijasta vasta perusedellytys kuntoutumiselle. Asumisen turvaamisella mahdollistetaan asiakkaan kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin käynnistyminen. Toimintamallissa korostetaan lisäksi asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamista, asumisen ja palvelujen eriyttämistä, yhteiskuntaan integroitumisen tukemista, haittojen vähentämisen orientaatiota, sekä kokemusasiantuntijoiden osaamista. Asumisen moninaisuus: Investointien painopisteenä on kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisääminen. Kohdentamalla asunnottomuustyöhön lisää ns. tavallisia vuokra-asuntoja vapautetaan asumisyksikköistä asuntoja enemmän tukea tarvitseville. Tarvitsemme erilaisia vaihtoehtoja ihmisten erilaisiin tarpeisiin. Alueellisuus, kansainvälisyys ja innovatiivisuus: Sopimuksissa huomioidaan jatkossa paremmin toimintaympäristöjen erot. Pääkaupunkiseutua käsitellään omana kokonaisuutena etsien yli kaupunkirajojen yhteisiä ratkaisuja. Maakuntakeskuksissa asuntotilanne on usein parempi, mutta voimavaroja tarvitaan erityisesti tukiresurssien vahvistamiseen. Kansainvälisellä yhteistyöllä haetaan parhaiden toimintamallien tehokasta ja tarkoituksenmukaista hyödyntämistä. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ensisijaisuus: Ennaltaehkäisevä näkökulma ohjaa entistä vahvemmin työskentelyä. Työssä korostuu riskiryhmien ja varhaisten riskitekijöiden tunnistaminen, palvelujen oikea kohdentaminen ja helppo saatavuus sekä suojaavien tekijöiden vahvistaminen. Päämäärä ja tavoitteet Päämäärämme on jatkossa liittää asunnottomuustyö entistä laajemmin osaksi syrjäytymisen torjuntatyön kokonaisuutta asunto ensin -periaatteen pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaa asumisen ensisijaisuuden ymmärtämistä ja huomioimista osana asiakkaan palvelukokonaisuuden rakentamista. Toimenpiteillä vauhditetaan myös palvelujärjestelmän uudistamista asiakaslähtöisemmäksi ja ennaltaehkäisevämmäksi. Samalla luodaan edellytykset asunnottomuuden kitkemiselle Suomesta. Tavoitteemme on 500 asunnotonta vähemmän joka vuosi, se saavutetaan: 1) Vahvistamalla asunnottomuuden ennaltaehkäisyä - Vuokra-asuntojen saatavuuden merkittävä parantaminen erityisesti pk -seudulla - Asunnottomuuteen johtavien riskien varhainen tunnistaminen ja minimointi - Asunnottomuudelta suojaavien tekijöiden vahvistaminen 2 2) Torjumalla asunnottomuuden uusiutumista - Uusia malleja vastaamaan asunnottomuuteen toistuvasti ajautuvien tarpeita - Asunnottomuudesta toipuvien yhteiskuntaan kiinnittymisen tukeminen Ehdotettavat toimenpiteet Toimenpiteet on koottu kolmeksi kokonaisuudeksi: asunnottomuuden ennaltaehkäisy (I), asunnottomuuden uusiutumisen torjunta (II) sekä kehittämistyö ja koordinointi (III). (I) ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN VAHVISTAMINEN: Pitkäaikaisasunnottomuus on kyetty puolittamaan tiivistä tukea tarjoavilla asumisyksiköillä. Valitettavasti yhä uusia ihmisiä ajautuu asunnottomuuteen. Valtakunnan voudin tilastojen mukaan5 häätöjen määrä kasvoi vuoden 2014 aikana 9 %. Asunnottomuuden kitkeminen vaatii jatkossa asunnottomuuspolkujen mahdollisimman varhaista tunnistamista ja katkaisemista. Ennaltaehkäisyyn panostaminen on sekä perusteltua että pitkällä aikavälillä kustannustehokasta. Alla olevat luvut tarkoittavat koko ohjelmakautta (2016 – 2019). 1. Monipuolistetaan asuntotarjontaa ja kohdennetaan 3 500 asuntoa asunnottomuustyöhön - Yksityisten vuokranantajien kynnystä vuokrata asuntoja asunnottomille madalletaan perustamalla yleishyödyllinen toimija hoitamaan vuokraustoimintaa (500 asuntoa). Lisäksi selvitetään mahdollisuudet myöntää vuokranantajalle tai välivuokrausta harjoittavalle yhteisölle pääomatuloja koskeva verovähennys mikäli asunto vuokrataan markkinavuokraa edullisemmin asunnottomalle - Vuokra-asuntojen uustuotannosta osoitetaan 1 000 vuokra-asuntoa asunnottomuustyöhön - Hankitaan 500 asuntoa olemassa olevasta yksityisestä asuntokannasta - Kaupunkien asunnoista osoitetaan asunnottomuustyöhön 1 500 asuntoa - Suositaan monimuotoisia ja hajautettuja ratkaisuja erityisesti pk -seudulla, sekä tuetaan näitä tavoitteita vastaavia rakennus- ja kokeiluhankkeita - Asuntotavoitteet yksilöidään tarkemmin valtion ja kaupunkien kanssa, tavoitteet kirjataan aiesopimuksiin/toimenpidesuunnitelmiin sekä maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeviin MAL–sopimuksiin. Vastuutahot: YM, ARA, RAY, TEM, VM, kunnat, yleishyödylliset yhteisöt, vuokratalo- ja vakuutusyhtiöt Kustannusarvio: 55 M€ (investointiavustus, korkotuki, RAY-avustus asuntojen hankintaan noin 17 M€ = 300 - 350 asuntoa, ARA tuki asuntojen hankintaan noin 150 - 200 asuntoa). 2. Luottotietonsa menettäneiden asunnon saantia helpotetaan - ARA päivitettyjä asukasvalintaohjeiden (Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen - asukasvalintoihin 12.2.2014) jalkauttamista tuetaan ja varmistetaan että vuokravelat eivät ole asunnon saannin este, kun maksuhäiriöt ovat vähäisiä, maksuhäiriöiden historian 5 http://www.valtakunnanvoudinvirasto.fi/material/attachments/vvv2/vvvliitteet/0gb7oE3NP/Ulosotto_Suomessa_20 13_pdf.pdf 3 - perusteella voidaan arvioida, etteivät laiminlyönnit ole toistuvia tai hakijalla on uskottava velkojen hoitosuunnitelma Vakuutusyhtiöille velvoite myöntää kotivakuutus myös luottotietonsa menettäneelle Sosiaalisen luototuksen käyttöä helpotetaan kokeilemalla luoton takaisinmaksun kytkemistä asiakkaalle osoitettuun työpaikkaan Vastuutahot: STM, YM, OKM, ARA, Vuokratalo- ja vakuutusyhtiöt, kaupungit Kustannusarvio: 0,4 M€ 3. Asumisneuvontaa laajennetaan - Asumisneuvonta laajennetaan kaikkiin isoihin kaupunkeihin ja kehyskuntiin sekä myös yksityisten vuokranantajien asunnoissa asuville asukkaille - Asumisneuvonnan lakiperusta määritetään ja pysyvä rahoitus turvataan - Maahanmuuttajille asumisinfo-piste pk -seudulle (sis. myös puhelin- ja verkkopalvelun), toteutus MASU - asumisen neuvontapiste maahanmuuttajille hankkeen toimesta. - Luodaan käytäntö, jolla varmistetaan että asumisneuvonta saa etukäteen tiedon, jos alle 25 -vuotiasta nuorta uhkaa häätö Vastuutahot: YM, STM, ARA, kaupungit, järjestöt Kustannusarvio: 6,7 M€ 4. Nuorten asunnottomuutta ehkäistään, nuorisotakuuseen asumisen näkökulma - Jokaisen takuun piiriin tulevan nuoren asuntotilanne selvitetään (AE -periaate) ja tarvittaessa käynnistetään yksilölliset toimenpiteet asumisen turvaamiseksi - Toteutetaan ONNISTU ASUMISESSA -hanke nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisytyön koordinointiin. Vastuutahot: YM, STM, TEM, OKM, RAY, järjestöt Kustannusarvio: 1 M€ 5. Asumisen ohjaus nuorten matalankynnyksen palvelupisteisiin/ohjaamoihin - Kaikissa suurimmissa kaupungeissa tarjotaan nuorille asumisneuvontaa ja asumistietoa osana matalan kynnyksen palveluja (ohjaamot) ilman ajanvarausta - Tarvittaessa selvitetään nuoren asumistilanne ja erityistarpeet, nimetään omatyöntekijä sekä rakennetaan asumisen polku - Helsingin, Espoon, Vantaan ja Tampereen ohjaamoihin palkataan asumiskoordinaattorit OKM -hankerahoituksella. Hankkeissa mallinnetaan asumiskoordinaattoreiden toimenkuva osana ohjaamopalveluja sekä rakennetaan yhteistyökäytännöt nuorten asumisen onnistumisen turvaamiseen (mm. yhteistyömalli yksityisen vuokra-asuntokannan hyödyntämiseen kevyttä tukea tarvitsevien nuorten asumisratkaisuna ns. yleishyödyllinen välivuokramalli) - Toimintamalli levitetään suurimpiin kaupunkeihin eri puolille Suomea. Vastuutahot: YM, OKM, STM, kaupungit, järjestöt Kustannusarvio: 1,5 M€ 6. Ymmärrystä AE -periaatteesta ja asumisen turvaamisen merkityksestä parannetaan - Asumissosiaalisen työn koulutusosio lisätään sosiaali- terveys- ja nuorisoalan koulutuksiin 4 - Asumisen näkökulma huomioidaan SOTE -uudistuksen toteutuksessa sekä mielenterveysja päihdehuoltolakien uudistamistyössä Tuetaan MIELI -suunnitelman toteutumista ja monialaista työotetta vahvistamalla asumispäihde- ja mielenterveyspalvelujen saumaton yhteistyötä toiminnan eri tasoilla Nuorten asumistaitoja parannetaan lisäämällä asumisen taidot perusopetusohjelmiin Vastuutahot: OKM, STM, THL, YM, RAY, kaupungit, oppilaitokset, järjestöt Kustannusarvio: 7. Riskiryhmien siirtyminen laitoksista/asumispalveluista itsenäiseen asumiseen turvataan - - Asiakkaan onnistuminen siirtyminen palvelu-/asumismuodosta toiseen varmistetaan, tarvittaessa nimetään omatyöntekijä, joka vastaa palvelukokonaisuudesta Kehitetään alueellisia ja paikallisia sidosryhmäyhteistyökäytäntöjä ja palveluohjauksen malleja, joilla tuetaan vankilasta vapautuvien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien asunnon saantia, asumista ja rikoksetonta elämää. Rikosseuraamuslaitos palkkaa kaksi asumiskoordinaattoria, joista toinen vastaa pääkaupunkiseudun ja toinen muun Suomen asunnottomuustyöstä. Molemmat koordinaattorit toimivat yhdyshenkilöinä kuntien, vankiloiden, yhdyskuntaseuraamustoimistojen sekä muiden yhteistyöverkostojen välillä. Lisäksi luodaan käytäntö rikosseuraamusasiakkaiden asumisen onnistumisen arviointiin Toteutetaan YHDESSÄ TUKIEN – osaamista jakaen, vankien asumispalvelujen hyvät työkäytännöt – hanke Kohdennetaan vangeille em. asuntojen määrästä 400 asuntoa, joista pääosa pk -seudulle Vastuutahot: STM, OM, RISE, RAY, ESR, kaupungit, järjestöt Kustannusarvio: 1,5 M€ 8. Pakolaisten kotoutumista ja integroitumista edistetään - Kehitetään maahanmuuttajien asumisen tukemiseen monialaiseen yhteistyöhön perustuvia palveluneuvonnan ja asumisen tuen malleja - Kiintiöpakolaisten integroitumista tuetaan levittämällä pakolaisten asumisen tukemiseksi kehitettyjä toimintamalleja erityisesti suurimpiin kasvukeskuksiin. Lisäksi kehitetään poikkihallinnollisesti asumisen tukipalveluja, jotka perustuvat moniammatillisiin toimintatapoihin (tiivis yhteistyö ministeriöiden, kuntatoimijoiden ja järjestöjen kanssa) - Tuetaan asunnottomuustyön toimijoita (kaupungit, järjestöt) hakemaan toiminta/hanketukea ja toteuttamaan moniammatillisia kehittämishankkeita yhdessä alueen keskeisen verkoston kanssa tai linkittymään valmisteilla oleviin hankkeisiin, joilla edistetään kiintiöpakolaisten asumisen onnistumista. Vastuutahot: TEM, SM, STM, YM, kaupungit, järjestöt Kustannusarvio: 3,5 M€ (AMIF -kotouttamisraha) 5 (II) ASUNNOTTOMUUDEN UUSIUTUMISEN ESTÄMINEN: Ohjelman seurantakyselyn6 mukaan 5 - 10 % asunnottomista putoaa nykyisistäkin asunnottomien palveluista. Ryhmä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle ja sen asumisen turvaamiseen on tarve löytää uudenlaisia räätälöityjä ratkaisuja. 9. Varmistetaan päihteet sallivien ja päihteettömien asumispalvelujen kattava saatavuus - AE -periaatteen mukaisesti varmistetaan päihteidenkäytön sallivien asumispalvelujen saatavuus koko maassa, myös pk -seudun ulkopuolella - Huolehditaan myös päihteettömien asumispalvelujen riittävästä saatavuudesta (erityisesti pk -seutu) - Käynnistetään kriminaalipäihdetyön kehittämisohjelma Vastuutahot: STM, THL, RAY, kaupungit, järjestöt Kustannusarvio: 1,6 M€ 10. Entisten asunnottomien työllistymistä tuetaan - Toteutetaan TOIMEKAS – arjen mielekäs tekeminen asumispalveluissa hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on luoda jäsentynyt mielekkään arjen toiminnan malli pitkäaikaisasunnottomien asumispalveluihin ja niihin liittyviin kriisiluonteisiin palveluihin sekä levittää malli asunnottomuuden vähentämiseen sitoutuneisiin kuntiin Vastuutahot: TEM, STM, RAY, ESR, työvoimapalvelukeskukset, järjestöt Kustannusarvio: 1,2 M€. 11. FACT -mallin soveltamista kotiin vietävässä tuessa testataan neljässä kaupungissa - Toteutetaan neljä FACT -mallin sovellusten mukaista monialaista tiimiä, jotka tuottavat palvelut tarvittavan työnjaon mukaan asiakkaan kotiin - Rahoitus kehittämistyöhön, kokemusasiantuntijoiden palkkaamiseen ja juokseviin kuluihin Vastuutahot: STM, TEM, Kaupungit, järjestöt Kustannusarvio: 3 M€ FACT (Flexible Assertative Community Treatment) -mallin perusajatus on tuottaa kaikki keskeiset asiakkaan tarvitsemat palvelut (psykiatria, päihdekuntoutus, sosiaalityö, asumisneuvonta jne.) monialaisen tiimin toimesta asiakkaan kotiin. Keskittämällä tiimin toiminta yhteen organisaatioon varmistetaan saumaton tiedonkulku toimijoiden kesken sekä tuen riittävyys tukitarpeen nopeasti muuttuessa. Mallin soveltamisesta asunnottomuustyössä on hyviä kokemuksia eri puolilta maailmaa mm. Hollannista. 12. Testataan ”pienet tuvat” -malli vaikeimman asunnottomuusryhmän ratkaisuna - Toteutetaan pk -seudulla ”pienet tuvat” kokeilu rakentamalla noin 10 pientä erillisasuntoa yhteisömuotoon asiakkaille, jotka eivät onnistu nykyisissä asumismuodoissa - Samalla mallinnetaan tukipalvelumalli, joilla turvataan asumisen onnistuminen 6 http://www.asuntoensin.fi/files/3479/Ohjelman_valiraportti_vuodet_2012-_2013_valmis.pdf 6 Vastuutahot: YM, STM, OM, ARA, kaupungit (Vantaa) Kustannusarvio: 0,2 M€ (investoinnit sisältyvät kohtaan 1) 13. Mallinnetaan nuorille kriisiasumista ja palveluohjausta tarjoava ”yökoti” pk -seudulle - Katuasunnottomille nuorille turvataan yöpyminen ja palveluohjaus asioidensa järjestämiseen käynnistämällä ”nuorten yökoti” toimintamallin testaus pk -seudulle - Alaikäisten kriisiasuminen hoidetaan lastensuojelun ja SPR nuorten turvatalojen kautta Vastuutahot: YM, STM, ARA, pk -seudun kaupungit, järjestöt Kustannusarvio: 0,5 M€ 14. Vahvistetaan kokemusasiantuntijoiden ja asukkaiden roolia asunnottomuus työssä - Tuetaan kuntia hyödyntämään kokemusasiantuntijoiden erityisosaamista - Kokemusasiantuntijoiden koulutusta kehitetään ja heille räätälöidään roolit FACT -tiimeihin - Toteutetaan kokemusasiantuntijat kouluttajina ja mentoreina -projekti Vastuutahot: STM, RAY, kaupungit, järjestöt Kustannusarvio: 1 M€ (III) KEHITTÄMISTYÖ JA KOORDINAATIO: Verkostomaisesta kehittämistyöstä on Paavo-ohjelmassa saatu hyvää palautetta. Ottelin ja Nieminen (2014)7 korostavat muuttuvassa maailmassa nopeita tapoja testata muutosta ja uusia malleja. Mallien kehittäminen vaatii reaaliaikaista tietoa toimenpiteiden vaikutuksista. Riittävä tieto on myös johtamisen ja kehittämistyön perusta. Lisäksi tarvitaan työkaluja mallien jalkauttamiseen. 15. Aiesopimukset valtion ja kaupunkien kesken - Pääkaupunkiseudun kaupunkien (Helsinki, Espoo ja Vantaa) ja valtion kesken laaditaan yhteiset aiesopimus sekä ennaltaehkäisevä asunnttomuusstrategia, jossa sovitaan valtion rahoituksesta, kaupunkien panostuksesta ja keskeisistä toimenpiteistä pk -seudulla - Muut kaupungit hakevat ohjelmaan hakemuksella, jossa kuvaavat ennaltaehkäisevän asunnottomuustyön tavoitteensa ja toimenpiteensä, valitsemansa 2-5 erityistä kehittämisaluetta, sekä panostuksensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Hakemuksella kaupungit sitoutuvat myös ohjelman verkostomaiseen kehittämistyöhön ja periaatteisiin. - Ennaltaehkäisevät asunnottomuusstrategiat (= toimenpidesuunnitelmat) viimeistellään vuoden 2015 loppuun mennessä ja niissä yksilöidään tarkemmin rakentamistavoitteet, ennaltaehkäisevät toimenpiteet sekä erikseen valittavien kehittämisalueiden sisällöt sekä sovitaan tarkemmin resursseista Vastuutahot: YM, STM, OKM kaupungit, RAY Kustannusarvio: - 7 http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1407035333211 7 16. Hyödyllisen Evidenssin Verkosto ohjaamaan arviointia ja tutkimusta - Perustetaan hyödyllisen Evidenssin Verkosto (HEVY) vastaamaan ohjelman arviointi- ja tutkimustyön suunnittelusta ja ohjaamisesta - Ohjelman arviointi pohjataan näyttöön perustuvan tiedon nopeaan hyödyntämiseen - Kehitetään internet- selaimella toimiva palvelu tukemaan asiakastyötä, vaikuttavuusarviointia, voimavarojen uudenlaista kohdentamista ja johtamista - Käynnistetään tutkimuskokonaisuus tukemaan sisällöllistä kehittämistyötä Vastuutaho: YM, VM, SITRA, järjestöt, Yliopistot Kustannusarvio: 0,5 M€ 17. Koordinointityöllä varmistetaan parhaiden ratkaisujen laaja hyödyntäminen - Ohjelmakokonaisuus, jonka rahoitus kootaan useista kanavista (ministeriöt, kaupungit, RAY, ARA, ESR), ja jossa kehitetään ja levitetään aktiivisesti uusia toimintamalleja ympäri Suomea, vaatii osapuolilta vahvaa sitoutumista sekä panostusta verkostotyön johtamiseen. Tarpeeseen vastaamiseksi: - Toteutetaan AUNE verkostokehittäjät – hanke, joka toimii ohjelman kehittämistyön alustana ja koordinaattorina. Hankkeessa panostetaan erityisesti vertaisoppimisen edistämiseen, tiedon jakamiseen, kouluttamiseen ja toimivien ratkaisujen levittämiseen, sekä uusien ratkaisujen jalostamiseen. Koordinointityön tueksi etsitään tarkoituksenmukainen verkkoalusta (esim. Innokylä) - Kootaan noin 20 henkilön ohjausryhmä keskeisten toimijoiden ja rahoittajien edustajista vastaamaan ohjelman ohjauksesta. Ryhmä kokoontuu 5 – 7 kertaa vuodessa ja keskittyy resurssien hallinnan lisäksi vahvistamaan verkostomaista työskentelyä. - Lisäksi kootaan tarpeen mukaan kehittämistiimejä, jotka työstävät toimenpide-ehdotusten käytännön kysymyksiä ja esiin nousevia teemoja. Kehittämistiimien vetäjät ovat myös ohjausryhmän jäseniä ja vastaavat ko. tiimin tulosten levittämisestä ohjausryhmässä. - Ohjelman johtamistyön tueksi hankitaan tarvittava ohjelmajohtajan palvelu Vastuutahot: YM, ARA, RAY, järjestöt Kustannusarvio: 1,3 M€ Resurssit ja tavoiteltavat säästöt Resursseja on tarve kohdentaa ensisijaisesti vuokra-asuntojen tuottamiseen ja hankintaan sekä uusien työmuotojen kehittämiseen. Valtion perusrahoitus sovitaan ministeriöiden kesken (YM, STM, OKM, OM, TEM, VM). Lisäksi ARA rahoittaa asuntotuotantoa ja asuntojen hankintaa, RAY asuntojen hankintaa ja kehittämistyötä. Kaupungit rahoittavat ja organisoivat vuokra-asuntojen rakentamista, ohjaavat asuntojen jakoa ja asukkaiden valintaa sekä organisoivat ja rahoittavat tukityötä ja sen kehittämistä. Suuntaamalla voimavaroja tavalla, joka tukee ennaltaehkäisevämpää ja kokonaisvaltaisempaa työotetta, tavoitellaan kustannusneutraaleja uudistuksia ja pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä. Rahoitustarve on noin 79 M€, josta rakentaminen, hankinta ja vuokraus noin 55 M€ ja uusien työmuotojen kehittäminen ja koordinaatiotyö yhteensä noin 24 M€. 8 Kustannusarvio TOIMENPIDE 1. Asunnottomuustyöhön 3 500 asuntoa 2. Asunnon saannin helpottaminen 3. Asumisneuvonnan laajentaminen 4. Nuorten asunnottomuuden ehkäisy ja nuorisotakuu 5. Asumisen ohjauspalvelupisteisiin (ohjaamot) 6. AE -tietämyksen lisääminen 7. Riskiryhmien siirtyminen itsenäiseen asumiseen 8. Pakolaisten integroitumisen edistäminen 9. Päihteelliset ja päihteettömät asumispalvelut 10. Työllistyminen ja mielekäs tekeminen 11. FACT -tiimit (4 kpl) 12. Pienet tuvat (1 hanke) 13. Nuorten yökoti pk -seudulle 14. Kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen 15. Aiesopimukset ja suunnitelmat 16. Heavy ja vaikutusten arviointi 17. Koordinointityö Yhteensä RAHOITUSTARVE M€ 55 0,4 6,7 1 1,5 0 1,5 3,5 1,6 1,2 3 0,2 (ei sis. invest) 0,5 1 0 0,5 1,3 78,9 M€ YM/ARA STM/THL SM (TEM) OKM OM VM RAY Kaupungit (mm. vuokra-asuntojen omarahoitus + tukipalvelut) Muut (esim. vuokranantajat) tarkistus yhteensä 40 4 3,5 0,7 0,5 0,3 23,6 5,3 1 78,9 M€ Rakentaminen, hankinta, vuokraus Palvelujen kehittäminen ja koordinointi tarkistus yhteensä 55,0 23,9 78,9 M€ 9