GE2_kaupungistuva_maailma_pdf

GE2 Yhteinen maailma
2. Maailman ihmiset
Kaupungistuva maailma
Mikä on kaupunki?
• Luokittelutavat erilaisia eri valtioissa.
• EU:n määritelmä:
– kaupunki on kunta, jossa yli 50 000 as. + väentiheys yli 500 as/km².
– kaupunki määritellään yleensä myös elinkeinorakenteen, palveluvarustuksen ja lainsäädännön perusteella. • Suomi: mikä tahansa kunta voi julistautua kaupungiksi.
• Kaupungeille yhteistä:
–
–
–
–
–
Huomattava väkiluku
Tiheä keskittynyt asutus
Katuverkko
Kaupunkimainen maankäyttö
Kaupankäynnin keskuksia
Millaisille paikoille kaupunkeja on perustettu?
• Kaupankäynnin kannalta edulliset paikat, esim. liikenteellisesti hyville paikoille
–
–
–
–
–
jokisuut, jokivarret, rannikot
hyvät satamapaikat
kulkuväylien risteyskohdat
alueet, joita helppo puolustaa
kaivosalueet
Monet kaupungit ovat syntyneet jonkin elinkeinon ympärille
Kaupungistuminen eli urbanisoituminen
• Yhteiskunnallinen muutostapahtuma, jonka tuloksena yhä suurempi osa väestöstä asuu kaupungeissa.
• Teollinen vallankumous
– Sai alkunsa I‐Britanniasta
– Myöhemmin P‐Amerikka
• Suomi: teollinen huippukausi verraten myöhään, 1900‐luvun puolivälissä.
Syitä kaupungistumiselle
• Töiden perässä muuttaminen
• Elinkeinorakenteen muutos: maaseudun koneellistuminen vaati yhä vähemmän työntekijöitä
• Opiskelut • Väestöräjähdys ajaa ihmisiä maalta kaupunkeihin
Kaupungistumisaste
• Ilmoittaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä
asuu kaupungeissa.
• Maapallo yli 50%
• Teollisuusmaat 4/5 väestöstä
• Suomi 60%
• Kehitysmaat: kaupungit kasvavat
– Muutto maaseudulta
– Suuri syntyvyys
Kaupunkien laajeneminen
• Kaupungit ennen selvärajaisia
• Nykyisin muuttuminen maaseuduksi vähittäistä
– Kaupungit levittäytyneet laajalle alueelle,
kuntarajojen ulkopuolelle.
Kaupunkiseutu
• Alue, jolta tiiviit yhteydet kaupunkiin
• Esim. Tokio 8,5 milj.as. Æ Tokion kaupunkiseutu 35 milj. as.
• Esim. Helsinki 550 000 as. Æ Hki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen 970 000 as.
Metropoli
• Suuri kaupunki, joka vaikuttaa laajemmin kuin vain oman valtionsa alueella, jopa maailmanlaajuisesti.
• Esim. New York, Tokio, Hong Kong, Pariisi ja Lontoo
– Kaupankäynnin, talouselämän ja kulttuurin keskuksia Konurbaatio
• Suuri ja yhtenäinen kaupunkialue, joka on syntynyt, kun alun perin erilaiset kaupungit ovat kasvaneet yhteen.
• Esim. Ruhr, Saksa
• Esim. Randstad, Alankomaat
– Amsterdam, Rotterdam, Haag
Ruhr
Randstad
Megalopoli
• Kaupunkiketju, jossa suuret miljoonakaupungit ovat kasvaneet kiinni toisiinsa.
• Esim. Boswash (New York, Philadelphia, Baltimore, Washington D.C.) Æ 40 milj.as.
• Esim. Tokaido (Tokion ja Osakan välinen alue) Boswash
Tokaido
Kehitysmaiden kaupunkien kasvujen syyt
Tehtävä
• Pohdi, mitä etuja ja haittoja kaupungistumisesta voi olla.
Kaupungistumisen etuja
• Työ‐ ja asiointimatkat lyhenevät • Yritykset säästävät kuljetuskustannuksissa, jolloin yhteistyö helppoa • Työvoimaa paremmin saatavissa • Yhteiskunta on keskittynyt (halvempaa rakentaa teitä, vesijohtoja, viemäreitä ja kaukolämmityksiä) • Palveluilla riittävästä käyttäjiä (mahdollistaa monenlaisten palveluiden ylläpitämisen) • Uusien ajattelutapojen ja innovaatioiden nopea leviäminen
Kaupungistumisen haittoja
• Ilma saastuu (tehtaista, autojen lämmityksestä ja liikenteestä savukaasuja) • Vesistöt saastuvat (jätevesien ravinteet ja mahdolliset myrkyt rajoittavat vesien käyttöä). • Melu (vilkasliikenteisten teiden, lentokenttien ja teollisuusalueiden lähellä asuville haittana). • Rakennustilan puute
• Työttömyys
• Asunnottomuus, slummituminen
• Sosiaaliset ongelmat (rikollisuus, prostituutio, yksinäisyys)
• Virkistys‐ ja viheralueiden vähäisyys
Slummi
Mumbai, Intia
Mumbai, Intia
Rio de Janeiro, Favela
Rio de Janeiro, Favela
Rio de Janeiro, Favela
Kaupungin eri alueita käytetään eri tarkoituksiin
• CBD (central business district) eli kaupungin liikekeskusta
• Asuinalueet
• Teollisuusalueet
• Liikennealueet
• Virkistysalueet
Kaupunkirakennemallit
Muita kaupungistumiseen liittyviä
käsitteitä
• Taajama
– Asutuksen keskittymä, jossa vähintään 200 asukasta ja asuinrakennusten välinen etäisyys enintään 200 m.
• Haja‐asutusalue
– Alue, jossa asutus harvaa
• Kaupunkimainen kunta
– Vähintään 90% kunnan väestöstä asuu taajamissa tai sen suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.
Muita kaupungistumiseen liittyviä
käsitteitä
• Lähiö
– Kaupungin laitamilla sijaitseva alue, jolla on oma keskus.
• Vastakaupungistuminen
– Muuttoliike kaupungin keskustasta kaupunkia ympäröiville alueille.
Pohdintatehtävät
• Miksi kaupunkeja koskevia tilastotietoja on vaikea vertailla eri maiden välillä?
• Kaupungin määrittelytavat vaihtelevat eri valtioiden välillä, ja siksi vertailu on usein vaikeaa. Tilastointitavat poikkeavat eri valtioissa toisistaan. Luotettavien tilastotietojen saaminen kaikista maista on usein vaikeaa. Kaupunkien rajaaminen on hankalaa. Väkilukutilastoissa kaupungin hallinnollinen raja ei useinkaan kuvaa kaupunkimaisen asutuksen laajuutta. Esimerkiksi monissa miljoonakaupungeissa asutus jakautuu usean hallinnollisen kaupungin alueelle.
Pohdintatehtävät
• Miten ihmisten elämä muuttuu, kun he muuttavat maaseudulta kaupunkiin? Pohdi asiaa kehitysmaiden ja Suomen näkökulmista.
Pohdintatehtävät
• Kumpi on mielestäsi ympäristöystävällisempi elämäntapa, asuminen kaupungin keskustassa vai maaseudulla? Esitä mielipiteitä molempien tapojen ekologisuuden puolesta ja sitä vastaan.