Ahlstromcapital.com Pdf

Transcription

VUOSIKERTOMUS 2014
Perinne jatkuu...
SISÄLTÖ
4
6
8
10
14
Toimintaympäristö
24
Noteeraamattomat yhtiöt
34
38
42
Vuosi 2014 lyhyesti
Toimitusjohtajan katsaus
Strategia ja sijoitukset
Noteeratut yhtiöt
16
18
20
22
Ahlstrom Oyj
Munksjö Oyj
Outokumpu Oyj
Suominen Oyj
26 Destia Group Oyj
28 Enics AG
30 ÅR Packaging Group AB
32Cleantech-yhtiöt
Kiinteistösijoitukset
Metsäsijoitukset
Hallinnointi ja johtaminen
46Hallitus
48Henkilöstö
50 Tilinpäätös 2014
126 Osakkeet ja osakkeenomistajat
126 Tietoja osakkeenomistajille
VUOSIKERTOMUS 2014
|
3
V U O S I 2 0 1 4 LY H Y E S T I
VUOSI 2014
LYHYESTI
Sijoitukset Destiaan, Suomiseen ja Outokumpuun, irtautuminen Vaconista sekä Ahlströmin
suvun yritys- ja teollisuusomaisuuden keskittäminen Ahlström Capitaliin olivat Ahlström Capitalin
tärkeimpiä tapahtumia vuonna 2014.
AHLSTRÖMIN SUVUN YHTIÖIDEN
YRITYSJÄRJESTELYT PÄÄTÖKSEEN
Ahlströmin suvun omistamien Antti Ahlström
Perilliset Oy:n, A. Ahlström Osakeyhtiön ja
Ahlström Capital Oy:n uudelleenjärjestely toteutettiin vuonna 2014. Ahlströmin suvun yritys- ja teollisuusomaisuuden hoitaminen ja kehittäminen keskitettiin Ahlström Capital Oy:lle,
4
|
VUOSIKERTOMUS 2014
mukaan lukien merkittävät omistukset pörssiyhtiöissä Ahlstrom ja Munksjö sekä huomattava
kiinteistö- ja metsäomaisuus.
DESTIAN OSTAMINEN SUOMEN VALTIOLTA
Ahlström Capital osti infra- ja rakennusalan
palveluyrityksen Destia Oy:n Suomen valtiolta.
Destia on Suomessa alallaan johtava toimija ja
sen liikevaihto on 430 miljoonaa euroa. Yhtiöllä
on kestävän kasvun mahdollisuuksia infra-alan
kokonaispalvelujen tuottajana.
osakkeita merkintäoikeusannissa. Vuoden lopussa Ahlström Capital oli Outokummun kolmanneksi suurin osakkeenomistaja.
SUOMISEN SUURIN OSAKKEENOMISTAJA
IRTAUTUMINEN VACONISTA
Ahlström Capitalista tuli Suomisen suurin
osakkeenomistaja 27,3 prosentin osuudella.
Suominen on pyyhintään tarkoitettujen kuitukankaiden globaali markkinajohtaja. Rahoitusjärjestelyssä, joka toteutettiin Suomisen ostaessa Ahlstromilta Brasiliassa sijaitsevan Paulínian
tehtaan, Ahlström Capital sai option ostaa
Ahlstromin omistamat Suominen Oyj:n osakkeet. Ahlström Capital käytti option lokakuussa
2014.
SIJOITUS OUTOKUMPUUN
Helmikuussa Ahlström Capital sai päätökseen
yritysjärjestelyn, jolla se osti Outokumpu Oyj:n
osakkeita. Maaliskuussa yhtiö merkitsi omistusosuutensa mukaisen osuuden Outokummun
Omistus taajuusmuuttajia valmistavassa Vaconissa myytiin Danfossille. Ennen myyntiä
Ahlström Capital oli Vaconin suurin osakkeenomistaja 10,6 prosentin osuudella Vaconin
osakekannasta. Danfoss teki julkisen ostotarjouksen Vaconin osakkeista syyskuussa.
Vuosi 2014 oli
Ahlström Capitalille
aktiivinen vuosi.
AHLSTRÖM CAPITAL LUKUINA
Liikevaihto
Liikevoitto
Tilikauden tulos
milj. euroa
1 149,1
186,6
milj. euroa
153,2
Taseen loppusumma
Portfolion ulkoinen
käypä arvo (EFV)
Osakekohtainen
ulkoinen käypä arvo (EFV)
milj. euroa
milj. euroa
euroa
milj. euroa
1 274,3
634,0
1 008,14
VUOSIKERTOMUS 2014
|
5
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
TAPAHTUMARIKAS
VUOSI 2014
Vuosi 2014 tarkoitti Ahlström Capitalille aktiivista, muutostenkin aikaa. Vuottamme kuvaavat
huomattavat uudet sijoitukset – sijoitukset Outokumpuun, Destiaan ja Suomiseen. Irtauduimme
vuoden aikana pitkäaikaisesta omistuksestamme Vaconissa sekä alensimme omistustamme
Outokummussa. Nämä takasivat tuloksemme. Samanaikaisesti kasvoimme, kun Ahlströmin suvun
yhtiöiden yritysomaisuuden hoitaminen keskitettiin Ahlström Capitaliin.
A hlström Capital on viime vuosien aikana noussut suomalaisten sijoittajien
eturiviin. Vahva teollinen osaaminen,
pitkät yrittäjäperinteet, merkittävät taloudelliset varat sekä aktiivinen osallistuminen omistamiemme yhtiöiden kehittämiseen ovat työmme
peruspilareita. Vuoden 2014 lopun taseemme
nousi yli miljardiin euroon ja konsernin vuotuinen liikevaihto noin 1,5 miljardiin euroon.
Toukokuussa 2014 saatiin päätökseen
Ahlströmin suvun omistamien yhtiöiden yritysjärjestelyt, minkä myötä Ahlströmin suvun yritysomaisuuden hoitamista ja kehittämistä keskitettiin Ahlström Capitaliin. Järjestelyjen jälkeen
salkkuumme kuuluvat nyt merkittävät omistukset myös Ahlstromissa sekä Munksjössä, samoin
kuin huomattavat kiinteistö- ja metsäomaisuudet. Keskitymme omistuksissamme jatkossa
noteerattuihin ja noteeraamattomiin yhtiöihin,
metsiin sekä kiinteistöihin. Näistä sijoituksilla
noteeraamattomiin yhtiöihin on huomattavin
merkitys kannattavuutemme sekä toisaalta ulkoisen käyvän arvomme kasvattamisessa.
KOLME UUTTA HUOMATTAVAA SIJOITUSTA
Merkitsevää on, että laajensimme vuoden aikana salkkuamme kolmella huomattavalla sijoituksella. Sitouduimme vuoden 2013 lopulla osta6
|
VUOSIKERTOMUS 2014
maan Outokummun osakkeita ja osallistuimme
yhtiön vuoden 2014 merkintäoikeusantiin
omistusosuutemme mukaisesti. Myöhemmin
vuoden aikana alensimme omistustamme yhtiössä 5,0 prosentista 3,1 prosenttiin.
Toukokuussa 2014 tehdyllä sopimuksella
ostimme infra- ja rakennusalan palveluyrityksen Destia Oy:n Suomen valtiolta. Destia on
Suomessa alallaan johtava toimija, jolla näkemyksemme mukaan on kestävän kasvun
mahdollisuuksia infra-alan kokonaispalvelujen
tuottajana. Yhtiöittämisensä jälkeen Destiaa on
kehitetty varsin moninaisesti, millä tiellä jatkamme yhtiön aktiivisena omistajana. Salkkumme
näkökulmasta pidän Destiaa vahvana, osinkoa
tuottavana yhtiönä.
Varsin vireän vuotemme kolmas merkittävä
sijoitus kohdistui Suomiseen, jolla on maailmanlaajuisesti johtava asema pyyhintään tarkoitetuissa kuitukankaissa. Olimme alkuvuodesta mukana
rahoitusjärjestelyssä, joka mahdollisti Ahlstromin
Paulíniassa, Brasiliassa sijaitsevan tehtaan myymisen Suomiselle. Saimme tästä korvauksena
option, jonka käytimme ostaaksemme Suomisen
osakkeita. Siten Ahlström Capitalista tuli Suomisen suurin osakkeenomistaja. Olemme seuranneet tyytyväisenä yhtiön kehittymistä ja johdon
toteuttamia muutoksia vuoden aikana.
IRTAUDUIMME PITKÄAIKAISESTA
OMISTUKSESTAMME VACONISSA
Haluamme olla
Suomen eturivin
sijoittajiin
kuuluva aktiivinen
ja osallistuva
omistaja.
Vuoden merkittävin irtautumisemme tapahtui,
kun myimme omistuksemme taajuusmuuttajia
valmistavasta Vaconista tanskalaiselle Danfossille. Yhdistämällä voimansa Danfossista ja Vaconista tulee vahva toimija markkinoille, ja ne
voivat tarjota asiakkailleen entistä kattavamman
ja innovatiivisemman taajuusmuuttajien valikoiman aiempaa nopeammin. Yhdessä yhtiöt voivat
saavuttaa kehittyneillä ja kehittyvillä markkinoilla
kriittisen massan ja luoda siitä lisää kasvua, investoida lisää tutkimus- ja kehitystyöhön ja myyntiin
sekä saavuttaa skaalaetuja, jotka ovat olennainen
menestystekijä taajuusmuuttajaliiketoiminnassa.
Ahlström Capital oli ollut mukana Vaconin kasvutarinassa merkittävänä omistajana jo vuodesta
2001. Yhtiö oli varsin suotuisan kurssikehityksensä ansiosta muodostanut huomattavan osuuden
sijoitusomaisuudestamme, ja Ahlström Capitalin
näkemyksen mukaan Danfossin tarjoama vastike
antoi mahdollisuuden irtautua Vaconista hyvällä
hintatasolla. Pidän Vaconin kehittymistä vuosien
saatossa erinomaisena esimerkkinä omistajaarvon luomisesta aktiivisen omistajuutemme
kautta. Vaconin menestys on myös oivallinen
osoitus siitä, mikä merkitys omistajien ja yhtiön
johdon välisellä hyvällä yhteistyöllä on.
Muilta osin keskityimme vuonna 2014 portfoliomme selkeyttämisessä etenkin kiinteis-
töomaisuuden tasapainottamiseen, kun luovuimme merkittävästä osasta asuinkiinteistöjä. Tätä työtä jatkamme myös alkaneena
vuonna.
OLEMME AMMATTIMAINEN, OSALLISTUVA
OMISTAJA
Olen tyytyväinen vuoteemme 2014. Teimme
lujasti töitä yritystemme kehittämiseksi, rakensimme portfoliotamme ja onnistuimme taloudellisesti erinomaisesti. Olemme yhdessä oman
ja omistamiemme yritysten henkilöstön kanssa
jälleen vieneet Ahlström Capitalia monta askelta
eteenpäin, mistä esitän heille lämpimät kiitokseni. Kiitän omistajia ja hallitusta heidän osoittamastaan luottamuksesta ja tuesta sekä yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä.
Ahlström Capitalilla on erinomaiset lähtökohdat aktiiviseen vuoteen 2015. Taseemme mahdollistaa uudet sijoitukset, joita pyrimme toteuttamaan edellisvuoden tapaan. Salkkuyhtiöissä
toimimme yrittäjähenkisesti ammattimaisena ja
osallistuvana omistajana, tavoitteenamme omistaja-arvon kasvattaminen pitkäjänteisesti.
Panu Routila
toimitusjohtaja
VUOSIKERTOMUS 2014
|
7
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
MARKKINOIDEN KEHITYS
KAKSIJAKOISTA
Ahlström Capitalin aktiivisiin, pitkäkestoisiin sijoituksiin perustuva strategia kantaa yhä hedelmää
maailmantalouden epävarmuudesta ja markkinoiden huomattavan epävakaasta tilanteesta
huolimatta.
A ktiivisena sijoittajana Ahlström Capital pyrkii luomaan omistajuudellaan
lisäarvoa, jolla on merkitystä sen omistamien yhtiöiden kasvulle ja kilpailukyvylle. Tavoitteeseensa päästäkseen Ahlström Capital
tekee jatkuvaa yhteistyötä portfolioyhtiöidensä
johdon ja hallitusten kanssa. Yhteistyön merkitys korostuu taloudellisesti epävarmoina aikoina, jolloin Ahlström Capitalin aktiivinen investointistrategia osoittaa vahvuutensa.
YHDYSVALLAT KASVAA MUITA NOPEAMMIN
Maailmantalouden kehitys eriytyi vuonna 2014.
Yhdysvaltain talous kasvoi voimakkaasti ja
S&P 500 -indeksi ylsi marraskuussa uuteen
kaikkien aikojen ennätykseensä. Samalla kasvu
euroalueella ja myös kehittyvissä talouksissa oli
odotettua verkkaisempaa.
Ukrainan ja Venäjän kriisit sekä niihin liittyvät
taloudelliset sanktiot aiheuttavat lisäpaineita
maailman ja erityisesti Euroopan ja Venäjän talouksien kehitykselle. Öljyn hinnan lasku tukee
talouskasvua useimmissa maissa, mutta se on
ollut kova isku Venäjän taloudelle.
8
|
VUOSIKERTOMUS 2014
Uhkaavaa deflaatiota torjuakseen ja parantaakseen euroalueen kasvunäkymiä Euroopan
keskuspankki (EKP) on päättänyt lisätä markkinoiden likviditeettiä ostamalla euromaiden
valtionvelkakirjoja. Sen sijaan Yhdysvalloissa
keskuspankki Federal Reserve (Fed) todennäköisesti nostaa ohjauskorkoja vuoden 2015
aikana reaktiona talouden vahvistumiseen ja
normalisoidakseen rahapolitiikkansa finanssikriisin väistyttyä. Nykynäkymien valossa inflaation odotetaan pysyvän maltillisena.
Markkinatilanteen epävarmuus vaikuttaa
myös Ahlström Capitalin portfolioyhtiöiden
liiketoimintaan. Monien asiakkaiden päätöksentekoa leimaa varovaisuus, ja he toimivat
lyhyemmällä aikajänteellä, mikä johtuu osittain
siitä, että talouksien kasvutahdissa eri puolilla
maailmaa on suuria vaihteluita ja valuuttakurssien heilahtelu on viime aikoina voimistunut.
YHTIÖIDEN ARVOSTUKSET KORKEALLA JA
KORKOTASO HISTORIALLISEN ALHAINEN
Sekä yrityskauppojen lukumäärä että yritysten
arvostustasot nousivat vuonna 2014 ja ovat nyt
PÄÄOMASIJOITUKSET EUROOPASSA
KOROT JA INFLAATIO
%
3,5
100
10,0
80
8,0
60
6,0
2,0
40
4,0
1,5
20
2,0
0
3,0
2,5
1,0
0,5
0
2010
2011
2012
Eurooppalaiset yritysostot,
mrd dollaria
2013
2014*
2012
Keskisuurten yritysten
arvostustaso
(EV/EBITDA keskiarvo)
* Ennuste
Lähde: Yhdistetty useista lähteistä
Inflaatio,
Suomi
2013
2014*
Inflaatio,
euroalue
2015*
2016*
10 vuoden valtion
obligaatioiden korko,
euroalue
* Ennuste
Lähde: Nordea
BKT:N KASVU
%
8
6
4
2
0
-2
2012
Kiina
Euroalue
2013
2014
Maailma
2015*
USA
2016*
Ruotsi
Suomi
Ennätysalhaalle
laskeneet joukkovelkakirjojen
tuotot ohjaavat
sijoittajia
hakemaan kasvua
muista rahoitusinstrumenteista.
* Ennuste
Lähde: Nordea
historiallisen keskiarvon yläpuolella. Tätä kehitystä tukivat ennätysalhaalle pudonneet joukkovelkakirjojen tuotot ja rahoituskustannukset.
Koska velkainstrumenteista ei ollut saatavissa
mainittavia tuottoja, pääomat hakeutuivat vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin, kuten pääomarahastoihin ja osakkeisiin, nostaen arvostustasoja.
Matala korkotaso myötävaikutti osaltaan myös
kiinteistömarkkinoiden kehitykseen.
kysymykset alkaen Ukrainan tilanteesta ja Kreikan velkojen uudelleenneuvottelemisesta Yhdysvaltojen koronnostoon voivat luoda laajaa
epävakautta markkinoille. Epävarmuus ja epävakaus voivat kuitenkin myös luoda uusia sijoitusmahdollisuuksia nopealiikkeiselle yksityiselle sijoitusyhtiölle, kuten Ahlström Capitalille.
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Maailmantalouden epävarmuuden ja markkinoiden epävakauden odotetaan jatkuvan
vuonna 2015. Monet ratkaisuaan odottavat
VUOSIKERTOMUS 2014
|
9
Omaisuuslajista
riippuen tuottotavoitteemme on
5–15 prosenttia.
10
|
VUOSIKERTOMUS 2014
JOHTAVA PERHEOMISTEINEN
SIJOITUSYHTIÖ
Ahlström Capitalin missiona on kasvattaa omistaja-arvoa johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti
sekä tarjota vakaata ja hyvää vuotuista tuottoa. Yhtiö toteuttaa missiotaan tekemällä laadukkaita
sijoituksia ja hoitamalla ja kehittämällä sijoitusomaisuuttaan Ahlströmin suvun arvojen ja
yrittäjäperinteiden hengessä.
A hlström Capital luo osakkeenomistajilleen arvoa johdonmukaisesti ja
pitkäjänteisesti. Vuosittain jaetaan
ennakoitavaa ja kilpailukykyistä osinkoa. Kokonaistuottotavoite on korkeampi kuin tavallisilla
pörssisijoituksilla. Ahlström Capital rajoittaa taloudellisia riskejään hajauttamalla sijoituksensa
useisiin omaisuusluokkiin, eri teollisuuden aloille ja yhtiöihin vähentäen siten vuotuisten tuottojen ja kassavirran heilahtelua.
Saadakseen sijoituksilleen mahdollisimman
korkean tuoton Ahlström Capital kehittää yhti-
öitään liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti. Se pyrkii luomaan kestäviä ja dynaamisia
nykyaikaisesti johdettuja liiketoimintakokonaisuuksia, joiden toimintatavat mahdollistavat
niille nopean tarttumisen avautuviin mahdollisuuksiin.
Ahlström Capital sijoittaa pääasiassa noteerattuihin ja noteeraamattomiin yhtiöihin sekä
kiinteistöihin (ml. metsät) maissa, joissa noudatetaan pohjoismaisia hallintoperiaatteita.
Sijoitusten pitoaika on usein suhteellisen pitkä,
normaalisti viidestä seitsemään vuotta. Tästä
VUOSIKERTOMUS 2014
|
11
STRATEGIA JA SIJOITUKSET
Sijoitamme
noteerattuihin ja
noteeraamattomiin
yhtiöihin sekä
kiinteistöihin ja
metsiin.
huolimatta Ahlström Capital on päätöksenteossaan joustava ja nopea pystyen tarttumaan uusiin sijoitusmahdollisuuksiin ja hallinnoimaan
portfoliotaan tehokkaasti nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Uudet pääomasijoitukset ovat
tyypillisesti 20-50 miljoonaa euroa.
Sijoitusomaisuuttaan hoitaessaan ja kehittäessään Ahlström Capital käyttää parhainta
saatavilla olevaa yhtiön sisäistä ja ulkopuolista
osaamista ja asiantuntemusta. Yhtiö pyrkii järjestelmälliseen, tuloskeskeiseen ammattimaiseen toimintaan. Ahlström Capitalin toiminnan
kulmakiviä ovat johdonmukaiset päätöksenteko-, seuranta- ja raportointijärjestelmät, ja
Ahlström Capitalilla sekä sen portfolioyhtiöillä
on asianmukaiset sisäiset toimintasäännöt ja riskienhallintakäytännöt.
Ahlströmin suku on menneinä aikoina menestynyt yritystoiminnassaan suhtautumalla
muutoksiin proaktiivisesti ja uudistumalla jatkuvasti. Ahlström Capital noudattaa tätä proaktiivista lähestymistapaa nykyisessä teollisuuden
ja teknologian kehitysvaiheessa. Yhtiö katsoo
pitkälle tulevaisuuteen, mutta tarvittaessa se kykenee muuttumaan ja tekemään nopeita päätöksiä.
MONIPUOLISIA SIJOITUKSIA
Ahlström Capitalin sijoitukset jakautuvat neljään pääomaisuusluokkaan: sijoitukset noteerattuihin yhtiöihin, sijoitukset noteeraamattomiin yhtiöihin, kiinteistöt ja metsät. Yhtiö on
myös sijoittanut puhtaan teknologian kasvuyrityksiin cleantech-rahastonsa kautta. Ahlström
Capitalin sijoitusomaisuuteen sisältyy myös
likvidejä varoja, jotka koostuvat pääasiassa lyhytaikaisista korkosijoituksista. Hallinnoitavien
varojen ulkoisesta käyvästä arvosta sijoitukset
noteerattuihin yhtiöihin edustivat vuoden 2014
lopussa 24,2 prosenttia, sijoitukset noteeraamattomattomiin yhtiöihin 32,5 prosenttia, kiinteistöt 22,6 prosenttia, metsät 13,3 prosenttia
sekä likvidit ja muut varat 7,4 prosenttia.
Ahlström Capital sijoittaa pääasiassa teollisuuteen ja palveluihin hankkimalla yrityksistä
joko enemmistöosuuden tai sellaisen vähemmistöosuuden, joka antaa merkittävän määräysvallan.
12
|
VUOSIKERTOMUS 2014
SIJOITUKSET NOTEERATTUIHIN YHTIÖIHIN
yritysjärjestelyn, jossa se osti Outokumpu Oyj:n
osakkeita. Maaliskuussa yhtiö merkitsi omistusosuutensa mukaisen määrän osakkeita Outokummun merkintäoikeusannissa. Syyskuussa
Ahlström Capital myi taajuusmuuttajavalmistaja
Vaconin omistuksensa Danfossille. Lokakuussa
Ahlström Capital ilmoitti käyttävänsä oikeutensa ostaa Ahlstrom Oyj:ltä 26,9 prosenttia
Suomisen osakkeista. Kaupan seurauksena
Ahlström Capitalista tuli Suomisen suurin osakkeenomistaja 27,3 prosentin osuudella.
Vuoden 2014 lopussa Ahlström Capitalin
omistuksiin noteeratuissa yhtiöissä lukeutuivat
Ahlstrom Oyj, Munksjö Oyj, Outokumpu Oyj ja
Suominen Oyj.
SIJOITUKSET NOTEERAAMATTOMIIN YHTIÖIHIN
Toukokuussa Ahlström Capital ilmoitti hankkivansa infra- ja rakennusalan palveluyrityksen
Destia Oy:n Suomen valtiolta. Kaupan jälkeen
Ahlström Capitalin noteeraamattomiin sijoituksiin lukeutuvat ÅR Packaging Group AB, Destia
Group Oyj ja Enics AG.
Ahlström Capitalin cleantech-rahasto sijoittaa kiinnostaviin cleantech-toimialan kohteisiin.
Tällä hetkellä cleantech-portfolioon kuuluvat
Ripasso Energy AB, Scandinavian Biogas Fuels
International AB ja Frangible Safety Posts Ltd.
KIINTEISTÖSIJOITUKSET
Ahlström Capitalin kiinteistösijoitukset muodostuvat pääasiassa Eteläesplanadin kiinteistöstä sekä asuin-, teollisuus- ja liikekiinteistöistä Etelä-Suomessa. Ahlström Capital rakentaa
myös uutta asuinaluetta Romaniassa lähellä
Bukarestia, missä valmistui neljäs asuinkerrostalo keväällä 2014.
Vuoden 2013 alusta lähtien useita asuntoosakeyhtiöitä tai asuinkerrostajoa on myyty,
minkä seurauksena vuokrasopimusten määrä
tulee vähenemään huomattavasti vuoden 2015
loppuun mennessä.
METSÄT
Ahlström Capitalilla on pitkät perinteet kestävässä metsäliiketoiminnassa. Ahlström Capitalin
AHLSTRÖM CAPITALIN MERKITTÄVIMMÄT TEOLLISET SIJOITUKSET 31.12.2014
Tuotteet/Palvelut
Liikevaihto,
milj. euroa
Omistus, %
Kuitumateriaalit
Erikoispaperit
Ruostumaton teräs
Kuitukankaat
1 001
1 137
6 844
402
10,9
11,1
3,1
27,3
Kartonki- ja joustopakkaukset
Infrastruktuuri- ja rakennuspalvelut
Teollisuuselektroniikan valmistuspalvelut
404
432
451
63,8
100,0
99,0
Portfolioyhtiöt
Noteeratut yhtiöt
Ahlstrom
Munksjö
Outokumpu
Suominen
Noteeraamattomat yhtiöt
ÅR Packaging Group
Destia
Enics
LIIKEVAIHTO JA NETTOTULOS, MILJ. EUROA
1 149,1
1 200
1 000
800
683,8
801,9
873,2
OSAKEKOHTAINEN ULKOINEN KÄYPÄ ARVO
(EFV), EUROA
200
100
600
50
400
0
200
-50
0
2010
2011
Liikevaihto
2012
2013
834
150
861,0
2014
674
2010
940
1 008
722
2011
2012
2013
2014
Nettotulos
metsäsijoitukset sijaitsevat pääosin Satakunnassa Länsi-Suomessa sekä Keski- ja Itä-Suomessa.
Vuoden 2014 lopussa Ahlström Capitalin omistuksessa oli noin 32 000 hehtaaria metsiä. Tämä
tekee Ahlström Capitalista yhden Suomen suurimmista yksityisistä metsänomistajista.
UUSIA SIJOITUSKOHTEITA KARTOITETAAN
erikoistunut pohjoismaisiin kohteisiin ja keskittyy paikallisesti tai globaalisti toimiviin yhtiöihin
sekä kiinteistöihin. Ahlström Capital sijoittaa
kassavirraltaan vahvoihin, vakiintuneisiin yhtiöihin, joilla on selvää kasvupotentiaalia. Sijoituksia tehdään pääasiallisesti teollisuuden, palveluiden ja kaupan sektoreille.
Ahlström Capital kartoittaa jatkuvasti uusia,
kiinnostavia sijoitusmahdollisuuksia. Yhtiö on
VUOSIKERTOMUS 2014
|
13
KUVA: OUTOKUMPU
Sijoituksiimme
pörssiyhtiöissä kuuluivat
vuoden 2014 lopussa
omistukset Ahlstromissa,
Munksjössä, Suomisessa
ja Outokummussa.
14
|
AVNUNOUSAI K
L ERRETPOOMR UT S 2 20 01 14 4
NOTEERATUT
YHTIÖT
Sijoituksiimme pörssiyhtiöissä kuuluvat korkealaatuisia kuitumateriaaleja valmistava Ahlstrom
Oyj; erikoispapereiden valmistaja Munksjö Oyj; Suominen Oyj, joka on johtava pyyhintä- ja
hygieniatuotteisiin ja terveydenhuollon sovelluksiin tarkoitettujen kuitukankaiden valmistaja
sekä Outokumpu Oyj, joka on maailman johtava ruostumattoman teräksen tuottaja.
VUOSIKERTOMUS 2014
|
15
NOTEERATUT YHTIÖT
Ahlstrom Oyj
JOHTAVA
KORKEALAATUISTEN
MATERIAALIEN VALMISTAJA
Ahlstrom on korkealaatuisten kuitumateriaalien valmistaja, joka työskentelee alansa johtavien
yritysten kanssa kautta maailman. Yhtiön tavoitteena on kasvaa puhtaaseen ja terveeseen
elinympäristöön tähtäävän tuotevalikoiman avulla. Ahlstromin kuitumateriaaleja käytetään
monissa arkipäivän tuotteissa, kuten suodattimissa, terveydenhuollon kankaissa, laboratorio- ja
bioteknologiasovelluksissa, tapeteissa ja elintarvikepakkauksissa.
A hlstromin liiketoiminnalle on ominaista laaja ja hajautettu asiakaskunta, jolla on omat erityistarpeensa.
Voidakseen palvella kilpailukykyisesti tällaista
asiakaskuntaa Ahlstromin on kyettävä tarjoamaan pitkälle räätälöityjä tuotteita. Ahlstromin
tuotteet eivät ole valmisratkaisuja, vaan jokainen tuote valmistetaan tarkkojen asiakasvaatimusten mukaisesti.
Ahlstrom tekee tiivistä tuotekehitysyhteistyötä
asiakkaidensa kanssa, jotta tuotteille pystytään varmistamaan optimaalinen markkinoilletuloaika. Ahlstromin innovaatio- ja tutkimustoiminta keskittyy asiakastarpeista lähteviin
innovaatioihin ja tuoteparannuksiin. Vuonna
2014 liikevaihdosta 15 prosenttia syntyi kolmen viimeisen vuoden aikana kehitetyistä
tuotteista.
AHLSTROM – LIIKEVAIHTO 2010–2014, M€
(JATKUVAT LIIKETOIMINNOT)
AHLSTROM – OMISTUSOSUUDET 2014
1 031,1
1 025,8
1 010,8
1 014,8
1 001,1
35,8 %
10,9 %
Ahlström Capital
Kotitaloudet
Muut
53,3 %
2010
16
|
VUOSIKERTOMUS 2014
2011
2012
2013
2014
KUVAT: AHLSTROM OYJ
Ahlstromin päämarkkinat ovat Eurooppa
(48 %), Pohjois-Amerikka (28 %), Etelä-Amerikka (6 %) sekä Aasia ja Tyynenmeren alue
(16 %). Yhtiöllä on 29 tehdasta ympäri maailmaa. Ahlstromilla on noin 3 400 työntekijää 22
maassa. Ahlstromin osake on listattu NASDAQ
OMX Helsingissä.
AHLSTROMIN VUOSI 2014
Vuonna 2014 Ahlstromin liikevaihto oli 1 001,1
miljoonaa euroa (2013: 1 014,8 milj. euroa).
Yhtiö yli kaksinkertaisti operatiivisen tuloksensa vuonna 2014. Tulosta paransivat yhtiön
rakenneuudistuksessa saavutetut kustannus-
säästöt, parantunut hinnoittelu sekä Advanced
Filtration-, Transport Filtration- ja Food -liiketoiminta-alueiden parantuneet tulokset.
Vuonna 2015 Ahlstrom odottaa liikevaihtonsa
olevan 1 000–1 100 miljoonaa euroa. Organisaatiorakenteen ja prosessien yksinkertaistaminen on edennyt hyvin, ja tämän odotetaan pienentävän kustannuksia. Nämä hankkeet tuovat
vähitellen lisää tehokkuutta ja hintakilpailukykyä
vuoden 2015 aikana ja sen jälkeen.
Ahlstrom Oyj
2014
1 001,1
10,9 %
Liikevaihto, milj. euroa
Omistusosuus
VUOSIKERTOMUS 2014
|
17
NOTEERATUT YHTIÖT
Munksjö Oyj
VAHVA TULOS JA LOPPUUN SAATETTU
INTEGRAATIOPROJEKTI
Munksjöllä on vahva asema erikoispapereissa ja se kuuluu markkinajohtajiin useassa
houkuttelevassa tuotesegmentissä. Erilaisia paperituotteita käytetään useissa teollisissa
sovelluksissa ja kuluttajalähtöisissä tuotteissa, kuten huonekaluteollisuudessa ja sisustusalalla,
sekä kestävämpien energiahuoltojärjestelmien luomiseksi. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat
esimerkiksi koristepaperit, irrokepaperit, elektrotekniset paperit, hiomapapereiden pohjamateriaalit ja väliarkkipaperit.
M unksjö tunnetaan asiantuntijuudestaan paperi- ja selluloosateknologioissa. Yhtiö käyttää tietoaan tarkoin
valituilla teollisuudenaloilla, joilla selluloosa ja
paperi voivat tuottaa toiminnallisia ja ympäristöä hyödyttäviä etuja, jotka lisäävät asiakkaan
kykyä suunnitella ja valmistaa tuotteita menestyksekkäästi.
Munksjö kehittää raaka-aineensa vastaamaan asiakkaiden erikoisvaatimuksiin. Tämä
työ tehdään tiiviissä yhteistyössä hankintaorganisaation, toimittajien ja asiakkaiden kanssa.
Uuden tuotteen kehittäminen perustuu intensiiviseen prosessiketjun seurantaan koskien uusia
teknologioita ja sovelluksia.
Munksjö on yksi maailman suurimmista erikoispaperiyhtiöistä, ja sillä on 15 tuotanto- ja
jalostuslaitosta sekä maailmanlaajuinen palveluorganisaatio. Yhtiöllä on noin 2 900 työntekijää. Munksjön osake on ollut listattu NASDAQ
MUNKSJÖ – PRO FORMA* -LIIKEVAIHTO
2012–2014, M€
MUNKSJÖ – OMISTUSOSUUDET 2014
1 154,6
1 120,3
1 137,3
53,2 %
11,1 %
26,3 %
Ahlström Capital
Kotitaloudet
Ahlstrom Oyj
Muut
9,4 %
2012
18
2013
2014
* Sisältää LP Europe ja Coated Specialties -liiketoiminnot alkaen 1.1.2012. Liiketoimintojen yhdistyminen saatettiin loppuun vuonna 2013 ja
pro forma -tiedot on näin ollen laadittu vuoden 2013 neljänteen vuosineljännekseen saakka. Vuoden 2014 ensimmäisestä vuosineljänneksestä
lähtien luvut ovat raportoituja lukuja.
|
VUOSIKERTOMUS 2014
KUVA: MUNKSJÖ OYJ
OMX Helsingissä kesäkuusta 2013 lähtien ja
NASDAQ OMX Tukholmassa joulukuusta 2014
lähtien.
on loppuun saattamiseen, kassavirran kasvattamiseen ja kannattavuuden parantamiseen.
MUNKSJÖN VUOSI 2014
Munksjön tehokas organisaatio, vahva tuotetarjonta sekä läheiset asiakassuhteet luovat hyvät edellytykset pitkäaikaiselle menestykselle.
Näkymät erikoispaperien kysynnälle vuodelle
2015 ovat vakaat.
Vuonna 2014 Munksjön liikevaihto oli 1 137,3
miljoonaa euroa (2013: 863,3 milj. euroa). Liikevaihdon merkittävä kasvu oli pääasiassa seurausta vuonna 2013 loppuun saatetusta Munksjö
AB:n ja Ahlstrom Oyj:n Label and Processing
-liiketoiminta-alueen liiketoimintojen yhdistämisestä. Vuoden 2014 aikana Munksjön toiminnan
painopiste on siirtynyt integraatiotyöstä ja liiketoiminnan uudelleenjärjestämisestä integraati-
Munksjö Oyj 2014
1 137,3
11,1 %
Omistusosuus
VUOSIKERTOMUS 2014
|
19
NOTEERATUT YHTIÖT
Outokumpu Oyj
OUTOKUMMUN TALOUDELLINEN TULOS
PARANI SELVÄSTI
Outokumpu on ruostumattoman teräksen markkinajohtaja maailmassa 2,6 miljoonan tonnin
kylmävalssauskapasiteetilla. Yhtiö valmistaa edistyksellisiä materiaaleja, jotka ovat tehokkaita,
kestäviä ja kierrätettäviä. Ruostumaton teräs on ihanteellinen materiaali kestäviin ratkaisuihin
vaativissa käyttökohteissa aina ruokailu- ja sairaalavälineistä siltoihin ja energialaitoksiin.
O utokumpu on ollut tärkeässä asemassa
kehittämässä ruostumattoman teräksen
teollisuutta. Materiaalina ruostumaton
teräs on ollut olemassa 100 vuotta. Uusia laatuja
kehitetään jatkuvasti, ja karakterisointeja tehdään
lisää ruostumattoman teräksen kestävyyden,
ruoste- ja lämpötilaresistanssin, pintaolemuksen
ja koneistettavuuden täydeksi hyödyntämiseksi.
Yhtiön tutkimustoiminta keskittyy ruostumattoman teräksen muotoiluominaisuuksiin ja
muokattavuuteen, jotka avaavat ruostumattomalle teräkselle uusia sovellusmahdollisuuksia.
Tähän lukeutuvat kiillotetut, harjatut sekä koristellut pinnat sekä myös karkaistut, suuren kestävyyden ruostumattomat teräkset ja laadut, jotka
kestävät korroosiota erityisen hyvin.
Outokummun tuotantolaitokset sijaitsevat
Kiinassa, Suomessa, Saksassa, Meksikossa,
Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa,
ja yhtiön globaali myynti- ja palvelukeskusver-
OUTOKUMPU – LIIKEVAIHTO 2010–2014, M€
OUTOKUMPU – OMISTUSOSUUDET 2014
7 961
6 745
4 229
6 844
58,9 %
29,8 %
5 009
Solidium Oy
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Ahlström Capital
Kansaneläkelaitos
4,0 %
3,1 %
2,2 %
1,9 %
2010
2011
2012*
2013
Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen
Muut
2014
* Vuosien 2010–2011 luvut kattavat ainoastaan Outokummun. Vuoden 2012 tulos on esitetty kuin Outokumpu olisi saattanut Inoxumyrityskaupan päätökseen vuoden 2012 alussa.
20
|
VUOSIKERTOMUS 2014
KUVA: OUTOKUMPU OYJ
kosto palvelevat asiakkaita läheltä. Outokummun palveluksessa on yli 12 000 työntekijää
yli 30 maassa. Outokummun osake on listattu
NASDAQ OMX Helsingissä.
OUTOKUMMUN VUOSI 2014
Vuonna 2014 Outokummun liikevaihto oli
6 844 miljoonaa euroa (2013: 6 745 milj. euroa)
ja ruostumatonta terästä toimitettiin yhteensä
2 554 000 tonnia (2 585 000). Vuosi 2014 oli
toinen vuosi Outokummun ja Inoxumin yhdistymisen jälkeen, ja strategian hyödyt alkoivat
konkretisoitua. Kannattavuus parani selvästi, ja
panostus asiakastyöhön näkyi parantuneena
toimitusvarmuutena.
Vuonna 2015 Outokumpu jatkaa toimitusvarmuuden ja asiakaspalvelun parantamista
vahvistaakseen markkina-asemansa tiukasta
kilpailutilanteesta huolimatta. Outokumpu keskittyy edelleen kannattavuuden parantamiseen
ja velan vähentämiseen yhtiön palauttamiseksi
kannattavaksi.
Outokumpu Oyj
2014
6 844
3,1 %
Omistusosuus
VUOSIKERTOMUS 2014
|
21
NOTEERATUT YHTIÖT
Suominen Oyj
SUOMINEN JULKISTI UUDISTETUN
STRATEGIANSA
Suominen on rullatavarana toimitettavien kuitukankaiden maailmanlaajuisesti johtava valmistaja
pyyhintä- ja hygieniatuotteiden sekä terveydenhuollon sovellusten osalta. Suomisen kuitukankaita
käytetään kuluttajatuotteissa, kuten kosteuspyyhkeissä, terveyssiteissä ja haavataitoksissa. Suominen
on pyyhintään tarkoitettujen kuitukankaiden globaali markkinajohtaja.
S uomisen liiketoiminta on jaettu kahteen alueeseen: Convenience ja Care.
Heinäkuussa 2014 Suominen myi joustopakkausliiketoimintansa
Isossa-Britanniassa toimivalle pääomasijoitusyhtiö Lonsdale
Capital Partners LLP:lle sekä liiketoiminnan
johdolle. Järjestely koski yhtiön joustopakkausliiketoimintaa, johon sisältyivät Suominen
Pakkaukset Oy ja sen tytäryhtiöt sekä Suominen
Polska Sp. z.o.o. Kaupan myötä Suomisesta tuli
strategisen linjauksensa mukaisesti yksinomaan
kuitukankaisiin keskittynyt yhtiö.
Lokakuussa 2014 Ahlström Capitalista tuli
Suomisen suurin osakkeenomistaja, kun yhtiö käytti oikeutensa ostaa Ahlstrom Oyj:ltä
66 666 666 Suomisen osaketta. Ahlström Capitalin omistus Suomisesta kasvoi 27,3 prosenttiin.
Suominen työllistää noin 600 työntekijää
Euroopassa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.
Yhtiöllä on yhteensä kahdeksan tuotantolai-
SUOMINEN – LIIKEVAIHTO 2010–2014, M€
SUOMINEN – OMISTUSOSUUDET 2014
356,9
373,7
401,8
38,4 %
27,3 %
Ahlström Capital
Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen
55,7
98,3
10,7 %
5,7%
2010
22
|
VUOSIKERTOMUS 2014
2011
2012
2013
2014
8,9 %
9,1 %
Suomen
Teollisuussijoitus Oy
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Muut
KUVAT: SUOMINEN CORPORATION
tosta. Suominen Oyj:n osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.
vien toimintojen liikevaihto nousi orgaanisesti
3,5 prosenttia.
SUOMISEN VUOSI 2014
Suomisen liikevaihto oli 401,8 miljoonaa euroa
vuonna 2014 (2013: 373,7 milj. euroa). Suominen saavutti vuonna 2014 tavoitetason kaikkien
yhtiön hallituksen vuonna 2012 asettamien
taloudellisten tavoitteiden osalta: sijoitetun
pääoman tuotto nousi jatkuvien toimintojen
osalta 15,7 prosenttiin (tavoitetaso yli 10 %) ja
velkaantumisaste laski 34,7 prosenttiin (tavoitetaso 40–80 %). Myös kolmas tavoite, liikevaihdon toimialan keskiarvoa (noin 3 %) nopeampi
orgaaninen kasvu, saavutettiin. Suomisen jatku-
Vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä Suominen julkaisi strategiansa vuosille 2015–2017.
Sen tavoitteena on kasvu ja tuotejohtajuus.
Strategian toteuttamiseksi Suominen käynnisti
kasvuinvestointiohjelman, jonka ensimmäiset
investoinnit toteutetaan Suomisen tehtailla
Brasilian Paulíniassa, Espanjan Alicantessa sekä
Nakkilassa.
Suominen arvioi, että sen koko vuoden 2015
liikevaihto ja liikevoitto ilman kertaluonteisia
eriä paranevat vuodesta 2014.
Suominen Oyj
2014
401,8
27,3 %
Omistusosuus
VUOSIKERTOMUS 2014
|
23
KUVA: DESTIA GROUP OYJ
Ahlström Capital
osti vuonna 2014 Destian.
Noteeraamattomiin sijoituksiimme
kuuluivat jo entuudestaan Enics ja
ÅR Packaging sekä cleantech-yhtiöitä.
24
|
AVNUNOUSAI K
NOTEERAAMATTOMAT
YHTIÖT
Sijoituksiimme noteeraamattomissa yhtiöissä kuuluvat suomalainen infra- ja rakennusalan
palveluyritys Destia Group Oyj; teollisuuden ammattielektroniikan sopimusvalmistaja Enics AG;
ÅR Packaging Group AB, joka on yksi Euroopan johtavista pakkausalan yrityksistä; sekä Ahlström
Capitalin cleantech-portfolion yhtiöt Scandinavian Biogas Fuels International AB, Ripasso Energy AB
ja Frangible Safety Posts Ltd.
VUOSIKERTOMUS 2014
|
25
NOTEERAAMATTOMAT YHTIÖT
Destia Group Oyj
DESTIALLA
HYVÄ OPERATIIVINEN TULOS
VAIKEASSA MARKKINATILANTEESSA
Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys. Destia rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee
nykyaikaisia liikenne- ja teollisuusympäristöjä sekä kokonaisia elinympäristöjä. Destian palvelut
ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta aina maanalaiseen rakentamiseen.
T oukokuussa 2014 Ahlström Capital
osti infra- ja rakennusalan palveluyrityksen Destia Oy:n Suomen valtiolta
148 miljoonan euron kauppahintaan. Kauppa
selkeytti infra- ja rakennusalan kilpailutilannetta
Suomessa.
Destia on Suomessa alallaan johtava toimija,
ja yhtiöllä on kestävän kasvun mahdollisuuksia
infra-alan kokonaispalvelujen tuottajana. Yhtiöllä on mielenkiintoisia kasvumahdollisuuksia
esimerkiksi junaratojen kunnossapidossa, kivija kaivosrakentamisessa sekä energiarakentamisessa.
Destian palveluvalikoima kattaa infrastruktuurin koko elinkaaren aina suunnittelusta
ylläpitoon. Yhtiön asiakaspohjaan lukeutuu
teollisuus- ja liikeyrityksiä, kaupunkeja, kuntia
ja valtion laitoksia. Destialla on Suomessa laaja
verkosto paikallisia toimipisteitä. Henkilöstöä
Destiassa on 1 502.
DESTIA – LIIKEVAIHTO 2014, M€
DESTIA – OMISTUSOSUUDET 2014
431,5
100 %
261,8
Kokonaisliikevaihto 2014
Liikevaihto 1.7.
alkaen*
* Destia siirtyi Ahlström Capitalin omistukseen 1.7.2014.
26
|
VUOSIKERTOMUS 2014
Ahlström Capital
KUVAT: DESTIA GROUP OYJ
DESTIAN VUOSI 2014
Vuonna 2014 Destian liikevaihto oli 431,5
miljoonaa euroa (2013: 489,7 milj. euroa). Liiketulos oli hyvä liikevaihdon alenemisesta ja
haastavasta markkinatilanteesta huolimatta.
Kilpailu urakoista jatkui tiukkana koko vuoden,
mutta Destian tilauskanta kehittyi kuitenkin
myönteisesti.
Tilauskanta on suurempi kuin edellisvuonna
ja jakaantuu aiempaa useammalle vuodelle.
Destian vuoden 2015 liikevaihdon arvioidaan
nousevan, mutta liikevoiton arvioidaan jäävän
edellisvuodesta.
Destia Group Oyj
2014
431,5
100,0 %
Omistusosuus
VUOSIKERTOMUS 2014
|
27
Enics AG
KASVU JA KEHITYS
JATKUVAT
Enics on yksi maailman suurimpia teollisuuden ammattielektroniikan sopimusvalmistajia
(EMS) ja johtavien laitevalmistajien luottokumppani. Yhtiön erityisosaamisalueita ovat
muun muassa liikennevälineiden ja liikenteen ohjausjärjestelmät, energian tuotanto ja siirto
sekä rakennusautomaatio ja instrumentointi. Sopimusvalmistajana Enics pyrkii optimoimaan
asiakkaidensa arvoketjuja ja parantamaan heidän kilpailukykyään.
E nics tarjoaa tuotteen koko elinkaaren
kattavat palvelut suunnittelusta valmistukseen sekä jälkimarkkinapalveluihin
mukaan lukien hankinnan ja toimitusketjun
hallinnan. Palveluvalikoimaan kuuluvat muun
muassa nopea prototypointi, tuotannollistaminen, kustannusten optimointi, testausjärjestelmien kehittäminen, komponenttien ladonta, järjestelmien kokoonpano sekä korjaus ja ylläpito.
Enics palvelee kahdeksan tuotantolaitoksensa avulla asiakkaita maailmanlaajuisesti
kahdella mantereella: yhtiöllä on kaksi laitosta Kiinassa ja Ruotsissa sekä yksi laitos
Virossa, Suomessa, Slovakiassa ja Sveitsissä.
Enicsin palveluksessa on noin 3 200 työntekijää, ja yhtiön pääkonttori sijaitsee Zürichissä,
Sveitsissä.
ENICS – LIIKEVAIHTO 2010–2014, M€
ENICS – OMISTUSOSUUDET 2014
382,2
396,3
422,3
ENICSIN VUOSI 2014
Vuonna 2014 Enicsin liikevaihto oli 451,1 miljoonaa euroa (2013: 422,3 milj. euroa). Toimintaympäristö oli haastava koko vuoden ajan.
451,1
1%
99 %
320,3
Ahlström Capital
Henkilöstö
2010
28
|
VUOSIKERTOMUS 2014
2011
2012
2013
2014
KUVA: ENICS AG
Näkyvyys tulevaisuuteen oli rajallista, ja vuotta
hallitsi kysynnän epävakaa kehitys.
Enics jatkoi menestyksekkään teollisuuden
elektroniikkaan keskittyvän strategiansa toteuttamista ja kasvatti liikevaihtoaan lähes 7 prosenttia. Vuonna 2014 yhtiö paransi jälleen tulostaan edellisvuodesta.
Näkyvyys liiketoiminnan sekä yleisen taloustilanteen kehittymiseen on rajallista. Toimintaympäristön odotetaan pysyvän haastavana
myös vuonna 2015. Tutkimuslaitosten arvioiden mukaan kasvua nähdään tietyillä teollisuus-
elektroniikan segmenteillä, vaikkakin kasvu
tulee olemaan aiemmin ennustettua hillitympää myös tulevina vuosina. Tämä sekä Enicsin
vankka asiakaskanta ja vahva läsnäolo kasvavilla markkinoilla tarjoavat yhtiölle kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Enics AG 2014
451,1
99,0 %
Omistusosuus
VUOSIKERTOMUS 2014
|
29
ÅR Packaging Group AB
ÅR PACKAGINGILLA
VAHVA TALOUDELLINEN
TULOS VUONNA 2014
ÅR Packaging on Euroopan johtavia pakkausalan yrityksiä. Yhtiö luo laajalla tuotetarjonnallaan sekä
pakkausasiantuntijuudellaan lisäarvoa asiakkailleen.
Å R Packagingilla on kolme pääliiketoiminta-aluetta: Food Packaging, Barrier Packaging ja Branded
Products. Yhtiö toimii viidellä maantieteellisellä alueella, jotka ovat Ruotsi, Saksa, Venäjä, Ranska ja Pohjoismaat.
ÅR Packaging Groupilla on 14 tehdasta seitsemässä Euroopan maassa. Yhtiön palveluksessa on noin 1 600 työntekijää.
ÅR PACKAGING – LIIKEVAIHTO 2012–2014, M€
413,0
424,5
404,3
ÅR PACKAGING GROUPIN VUOSI 2014
Vuonna 2014 ÅR Packaging Groupin liikevaihto oli yhteensä 404,3 miljoonaa euroa (2013:
424,5 milj. euroa). Vahva, strateginen läsnäolo
markkinoilla ja yhtiön sisäinen tehostamisohjelma paransivat kannattavuutta. Viimeisen
kahden vuoden aikana ÅR Packaging on keskittynyt kestävän ja vahvan kannattavuuden
varmistamiseen.
ÅR PACKAGING – OMISTUSOSUUDET 2014
64 %
34 %
Ahlström Capital
Accent Equity
2008
2%
2012*
2013
2014
* Poislukien myyty juomapakkausliiketoiminta.
30
|
VUOSIKERTOMUS 2014
Henkilöstö
KUVAT: ÅR PACKAGING GROUP AB
Yhtiön kesäkuussa 2013 liikkeeseenlaskema
80 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina
listattiin NASDAQ OMX Tukholman pörssiin
1.7.2014.
Vuoden 2015 alussa ÅR Packaging ilmoitti ostavansa MeadWestvacon pakkaustoiminnot Euroopassa. Järjestelyyn sisältyvät yhtiön tupakka-, makeis- ja kuluttajatuotepakkaustoiminnot.
Hankinta kasvattaa ÅR Packagingin vahvuutta ja
läsnäoloa markkinoilla vuonna 2015 yhtiön asiakkaiden eduksi.
Yrityskaupan rahoittamiseksi ÅR Packaging
Group laski maaliskuussa 2015 liikkeelle 35 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan, joka otettiin markkinoilla hyvin vastaan.
ÅR Packaging
Group AB 2014
404,3
63,8 %
Omistusosuus
VUOSIKERTOMUS 2014
|
31
Cleantech-yhtiöt
KUVA: RIPASSO ENERGY AB
AHLSTRÖM CAPITAL KEHITTÄÄ
CLEANTECH-YHTIÖITÄ
Ahlström Capitalin cleantech-rahasto sijoittaa kiinnostaviin puhtaan teknologian yhtiöihin. Tällä
hetkellä cleantech-portfolioon kuuluvat Scandinavian Biogas Fuels International AB, Ripasso Energy
AB ja Frangible Safety Posts Ltd. Ahlström Capitalin tavoitteena on kehittää omistamiensa yhtiöiden
liiketoimintaa, kunnes ne ovat valmiit kaupallistamaan tuotteensa. Vuonna 2014 Ahlström Capital
irtautui omistuksistaan TD Light Sweden AB:ssä ja Mervento Oy:ssä.
32
|
VUOSIKERTOMUS 2014
34,1 %
SCANDINAVIAN BIOGAS FUELS INTERNATIONAL AB
kanssa Pohjoismaissa ja erityisesti Keski-Ruotsin itäosissa, jossa sijaitsevat yhtiön pääasialliset
markkinat. Esimerkiksi suurin osa Tukholman
linja-autoista kulkee yhtiön tuottamalla biokaasulla. Biokaasun hyödyntäminen polttoaineena
auttaa parantamaan kaupungin ilmanlaatua
merkittävästi.
Vuonna 2014 yhtiö alkoi kartoittaa uusia
kasvuun tähtääviä projekteja kunnianhimoisen
kasvusuunnitelmansa ja strategiansa mukaisesti, tavoitteenaan vastata jatkuvasti kasvavaan
päästöttömän polttoaineen tarpeeseen.
Rahaston omistusosuus:
RIPASSO ENERGY AB
Yhtiön teknologiaosaaminen lämpömoottoreiden saralla on huippuluokkaa ja sen moottoreiden tehokkuus on tunnustettu maailmanlaajuisesti, mikä tuo yhtiölle huomattavia
kilpailuetuja. Ripasso Energy saavutti vuonna
2012 uuden virallisen maailmanennätyksen, yli
32 prosenttia, aurinkoenergian konvertoimisessa sähköverkkolaatuun.
FRANGIBLE SAFETY POSTS LTD.
painuu turvallisesti kokoon, jos siihen törmää
tieltä suistunut auto.
Teräspylväisiin verrattuna taipuvat turvapylväät parantavat turvallisuutta, ovat edullisempia ylläpitää, ja niiden ympäristövaikutus on
pienempi. Frangible Safety Posts on rakentanut
vahvan toimitusketjun ja laajentaa toimintaansa
kansainvälisille markkinoille.
Scandinavian Biogas on yksi Ruotsin suurimmista yksityisistä biokaasun tuottajista. Yhtiö keskittyy teollisen mittakaavan tuotantoon ja on alan
johtava asiantuntija resursseja ja energiaa säästävien biokaasulaitosten suunnittelussa ja ylläpidossa. Tavoitteena on maksimoida tehokkaiden
prosessien avulla biokaasutuotannon määrät.
Prosessi, jolla yhtiö tuottaa suuria määriä
biokaasua, kuuluu maailman tehokkaimpiin.
Biokaasuprojekteja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yksityisten ja kunnalllisten toimijoiden
Ruotsalainen Ripasso Energy kehittää teknologiaa, jolla aurinkoenergiasta voidaan tuottaa
sähköä tehokkaasti stirling-lämpömoottorilla.
Yhtiö toimittaa keskittävään aurinkovoimaan
(CSP) perustuvia järjestelmiä energialaitoksille
sekä voimalaitosjärjestelmien toimittajille kansainvälisillä markkinoilla.
Brittiläinen Frangible Safety Posts toimii passiivisen liikenneturvallisuuden markkinoilla. Yhtiön toimittamat opastepylväät antavat periksi
törmäyksessä, mikä vähentää kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Yhtiöllä on ainutlaatuinen, patentoitu pylväsmalli, joka kannattelee
kylttejä esimerkiksi kovassakin tuulessa, mutta
75,0 %
40,0 %
VUOSIKERTOMUS 2014
|
33
Kiinteistösijoitukset
tasapainottavat
sijoitussalkkumme riskiä
sekä tuovat vakaampaa
tuottoa.
34
|
VUOSIKERTOMUS 2014
AHLSTRÖM CAPITALIN
Arvokiinteistöjen aktiivinen kehittäminen sekä uusien sijoitusmahdollisuuksien kartoittaminen ovat
oleellinen osa Ahlström Capitalin kiinteistöstrategiaa.
VUOSIKERTOMUS 2014
|
35
KIINTEISTÖJEN AKTIIVINEN KEHITTÄMINEN
KASVATTAA TUOTTOJA
Ahlström Capitalin sijoitustoimintaan kuuluvat kiinteästi kiinteistöjen omistaminen ja kehittäminen.
Kiinteistösijoitukset tasapainottavat muiden sijoitusten riskiä ja antavat vakaampaa tuottoa, minkä
vuoksi niillä on merkittävä rooli Ahlström Capitalin sijoitusstrategiassa.
A hlström Capitalin kiinteistösijoitukset
koostuvat pääosin Eteläesplanadin
toimistorakennuksesta sekä asuin-,
teollisuus- ja liikekiinteistöistä Etelä-Suomessa.
Portfolioon kuuluu myös maa-alue Romanian
Bragadirussa lähellä Bukarestia. Ahlström Capital ja sen paikallinen yhteistyökumppani ovat
rakentaneet alueelle useita asuinrakennuksia, ja
hanke jatkuu yhä.
36
|
VUOSIKERTOMUS 2014
Ahlström Capital panostaa aktiivisesti kiinteistöportfolionsa kehittämiseen, mutta tietyt
kiinteistöomistukset ovat pysyvä osa portfoliota. Ahlströmin suvun perintökiinteistöt, kuten
ruukkialueet Noormarkussa ja Kauttualla, ovat
osa Suomen teollisuus- ja kulttuurihistoriaa.
Niillä sijaitsee useita 1900-luvun vaihteen molemmin puolin rakennettuja, aikakauden tunnetuimpien suomalaisten arkkitehtien suun-
Ahlström Capital
etsii jatkuvasti
myös uusia
sijoituskohteita.
nittelemia rakennuksia. Niihin kuuluu myös
Alvar Aallon suunnittelema Villa Mairea, joka
valmistumisestaan vuonna 1939 saakka on ollut
maailmanlaajuisesti arvostettu nykyarkkitehtuurin merkkiteos. Näitä rakennuksia ympäristöineen hoidetaan niiden arvoa kunnioittaen. Ne
tarjoavat nykyisin muun muassa kokous- ja
majoituspalveluita.
kiinteistöportfolion arvo oli noin 180 miljoonaa
euroa. Kiinteistöt muodostivat noin 23 prosenttia Ahlström Capitalin sijoituksista.
HAASTEELLINEN MARKKINAYMPÄRISTÖ
Kiinteistömarkkinoille vuosi 2014 oli haasteellinen useimmissa Euroopan maissa. Suomen
kiinteistömarkkina on pieni ja sille on tullut viime vuosina monia ulkomaisia toimijoita, minkä vuoksi kilpailu etenkin laatukiinteistöistä
on lisääntynyt. Tällaisessa markkinatilanteessa
Ahlström Capital valitsee kiinteistökohteet erittäin huolellisesti.
Romania oli yksi harvoista Euroopan maista,
jossa kiinteistömarkkina kasvoi vuonna 2014.
Kysyntää oli erityisesti keskiluokan ja alemman
keskiluokan asunnoille.
KIINTEISTÖPORTFOLIOTA KEHITETÄÄN
AKTIIVISESTI
Eteläesplanadin kiinteistö on Ahlström Capitalille pitkäaikainen sijoitus. Muiden kiinteistöjen
osalta Ahlström Capitalin strategiana on investoida kohteisiin ja kehittää niitä aktiivisesti mahdolliseen tulevaan myyntiin varautuen.
Vuodesta 2013 lähtien useita asunto-osakeyhtiöitä tai asuintajoa on myyty. Tavoitteena
on, että Ahlström Capitalin vuokrasopimusten lukumäärä laskee vuoden 2013 runsaasta 1 200 sopimuksesta noin 300:aan vuoden
2015 loppuun mennessä.
Lahdessa Ahlström Capital on mukana
Lahden Kulmala -kiinteistöhankkeessa. Tämän
funktionalistista tyyliä edustavan rakennuksen
asuinhuoneistojen ja liiketilojen peruskorjauksen odotetaan valmistuvan keväällä 2015.
Yleisestä taloustilanteesta johtuen liiketilojen
vuokramarkkinat olivat vuonna 2014 haasteelliset.
Ahlström Capital etsii jatkuvasti uusia sijoituskohteita, erityisesti Suomen sekä jossain
määrin myös muiden Pohjoismaiden kiinteistömarkkinoilta.
ETELÄESPLANADIN KIINTEISTÖ VUOKRATTU
KOKONAAN
Eteläesplanadin kiinteistö oli kokonaisuudessaan vuokrattu läpi vuoden 2014. Mainittavia
vuokralaisvaihdoksia ei vuoden aikana ollut ja
toiminta jatkuu entisellään.
KEHITYSHANKKEITA LÖNNROTINKADUN JA
KASARMIKADUN KIINTEISTÖISSÄ
Ahlström Capital jatkoi Lönnrotinkadun kiinteistön kehitystyötä yhdessä yhteistyökumppaninsa kanssa. Rakennus on palautettu asuinkäyttöön, ja koska osa kiinteistöstä on suojeltu,
sen peruskorjaus on tehty erittäin huolellisesti
rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen.
Ahlström Capital ja sen yhteistyökumppani
käyvät parhaillaan neuvotteluja Helsingin kaupungin kanssa Kasarmikatu 21:n kiinteistöstä,
joka on Helsingin kaupungin rakennusviraston
käytössä. Suunnitelmana on purkaa nykyinen
rakennus ja rakentaa tontille uusi toimistorakennus. Rakennustöiden arvioidaan alkavan alkuvuodesta 2016.
ROMANIAN KIINTEISTÖMARKKINAT KASVUSSA
Romanian kiinteistöhankkeet etenevät aikataulussa. Neljäs asuinrakennus valmistui keväällä
2014, ja asuntojen myynti on edennyt hyvin.
Kolmen aiemmin valmistuneen talon kaikki
asunnot on myyty. Viidennen rakennuksen rakentaminen aloitettiin maaliskuussa 2014, ja
sen odotetaan valmistuvan keväällä 2015. Kuudennen rakennuksen suunnittelu on käynnissä
ja rakennustöiden arvioidaan käynnistyvän keväällä 2015.
Ahlström Capitalin
kiinteistöportfolion arvo
on noin 180
miljoonaa euroa.
VUOSIKERTOMUS 2014
|
37
Ahlström Capital
on suurimpia yksityisiä
metsänomistajia
Suomessa.
38
|
AVNUNOUSAI K
AHLSTRÖM CAPITALIN
METSÄSIJOITUKSET
Ahlström Capitalilla on vahvat perinteet kestävässä metsäliiketoiminnassa. Metsäsijoitukset
tasapainottavat muihin sijoituksiin liittyviä riskejä.
VUOSIKERTOMUS 2014
|
39
METSÄSIJOITUKSET
VASTUULLINEN, PITKÄJÄNTEINEN
METSÄNOMISTAJA
Metsien hoitaminen ja hyödyntäminen ovat tärkeällä sijalla Ahlström Capitalin sijoitustoiminnassa.
Kiinteistöjen tavoin ne tasapainottavat muihin sijoituksiin liittyviä riskejä ja tarjoavat tasaisen tuoton.
A hlström Capitalilla on pitkät perinteet kestävässä metsäliiketoiminnassa. Yhtiön metsäsijoitukset sijaitsevat
pääosin Satakunnassa Länsi-Suomessa sekä
Keski- ja Itä-Suomessa. Tällä hetkellä Ahlström
Capitalin omistuksessa on noin 32 000 hehtaaria metsiä, mikä tekee yhtiöstä yhden Suomen
suurimmista yksityisistä metsänomistajista.
Vuoden 2014 lopulla Ahlström Capitalin omistamien metsien arvo oli noin 107 miljoonaa
euroa, ja ne muodostivat 13,5 prosenttia sijoituksista.
Ahlström Capitalin metsäsijoituksia hoitaa
sen tytäryhtiö A. Ahlström Kiinteistöt Oy. Metsiä
hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti parhaita
metsänhoidon metodeja hyödyntäen. Samalla
huolehditaan ansaintapohjan laajentamisesta
ja metsien elinvoimaisuudesta.
METSÄN MONIMUOTOISUUDEN YLLÄPITÄMINEN
Metsän monimuotoisuuden ylläpitämisellä
on tärkeä sija Ahlström Capitalin metsäliiketoiminnassa. Puuntuotanto on metsätalouden
perusta, ja metsiä hoidetaan vakiintuneiden
parhaiden käytäntöjen mukaisesti maksimaalisen puuntuotannon varmistamiseksi.
Samalla otetaan huomioon metsän monimuotoisuuden ylläpitäminen, metsien monikäyttöisyys sekä metsien historiallisen pitkän
käytön luomat kulttuuriarvot. Nämä eri tavat
hyödyntää metsiä ovat tasapainossa ja tukevat toisiaan.
40
|
VUOSIKERTOMUS 2014
VAKAA MARKKINAKEHITYS
Vuonna 2014 Suomen metsäteollisuuden tuotanto, vienti ja vientihinnat jatkoivat nousuaan.
Kasvu oli kuitenkin edellisvuotta hitaampaa
johtuen kysynnän kasvun hidastumisesta
useilla markkina-alueilla. Sahatavaran tuotanto lisääntyi noin viisi prosenttia edellisvuoteen
verrattuna. Samalla sahatavaran vientihinnat
ovat nousseet. Sahatavaran vientinäkymät kuitenkin heikkenivät syksyn aikana ja useat sahat ilmoittivat tuotantomäärien vähennyksistä.
Sellun tuotanto väheni noin yhden prosentin
vuonna 2014, vaikkakin sellun vienti kasvoi
hieman. Myös sellun vientihinnat nousivat.
Paperialalla tuotantomäärät ja vientihinnat jatkoivat lievää laskua. Puun hinnat laskivat hieman syksyn aikana.
Puun myynti on tapana jakaa pysty-, toimitus- ja energiapuukauppaan. Vuoden 2014
aikana puuta myytiin 29 000 m³ pystykauppana, 86 000 m³ toimituskauppana ja 15 000 m³
energiapuuna. Ahlström Capitalin tavoitteena
on kasvattaa toimituskaupan osuutta metsäliiketoiminnassaan.
Vuonna 2014 metsäliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto oli 6 miljoonaa euroa.
Ahlström Capitalin tuottotavoite metsäliiketoiminnalle on viisi prosenttia.
UUSIUTUVAN ENERGIAN MERKITYS KASVAA
Ahlström Capitalin metsäliiketoiminnan pääasiakkaita ovat Suomen suurimmat metsäyh-
METSÄMAAN KESKIMÄÄRÄINEN HINTA
SATAKUNNASSA JA SUOMESSA, €/ha
Metsiä yhteensä
32 000
5 000
4 500
4 000
hehtaaria
3 500
3 000
Ruukkien alueet
16 309 hehtaaria
2 500
Muu Länsi-Suomi
10 630 hehtaaria
1 500
2 000
1 000
Muu Suomi
5 510 hehtaaria
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 H1/14
Satakunta
tiöt, lukuisat paikalliset sahat sekä energiayhtiöt.
Ahlström Capital uskoo, että uusiutuvan
energian merkitys kasvaa tulevaisuudessa.
Tämä vaikuttaa myös puun käyttöön energianlähteenä. Paljon riippuu kuitenkin siitä, miten
Suomen hallitus tukee erilaisia energiamuotoja. Suomi on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden määrää 27 prosenttiin
2030 mennessä EU:n tavoitteiden mukaisesti.
Tuulienergian tuotannon suunnitteleminen
Ahlström Capitalin omistamilla maa-alueilla
on yksi esimerkki uusiutuvan energian kasvavasta merkityksestä. Suunnitelmien edetessä
Ahlström Capital määrittelee, vuokraako se
Suomi
maat tuulivoiman tuottajalle vai ottaako se suuremman roolin tuulivoimaliiketoiminnassa.
UUDEN METSÄTIETOJÄRJESTELMÄN
KÄYTTÖÖNOTTO
Uuden metsätietojärjestelmän käyttöönotto
oli yksi olennaisimmista tapahtumista vuonna
2014. Järjestelmä antaa esimerkiksi enemmän
tietoa Ahlström Capitalin metsistä sekä puuvarastojen koosta ja sijainnista. Lisäksi se mahdollistaa reaaliaikaisen yhteyden Ahlström
Capitalin metsäliiketoiminnan alihankkijoihin.
Uusi järjestelmä tukee Ahlström Capitalin strategiaa kasvattaa toimituskaupan osuutta yhtiön metsäliiketoiminnassa.
METSÄLIIKETOIMINNAN YTIMESSÄ
VASTUULLISUUS
Vastuullisuus on Ahlström Capitalin metsäliiketoiminnan ytimessä. Kaikki metsät on
sertifioitu ja osa metsistä sijaitsee Natura-luonnonsuojelualueilla. Ahlström Capital
omistaa noin 100 hehtaaria aarniometsää Noormarkussa.
VUOSIKERTOMUS 2014
|
41
Noudatamme hyvää
hallintotapaa kaikessa
toiminnassamme.
42
|
VUOSIKERTOMUS 2014
HALLINNOINTI JA
JOHTAMINEN
A hlström Capital Oy (“Ahlström Capital”
tai “yhtiö”) on Suomessa rekisteröity
yksityinen osakeyhtiö. Se on sitoutunut noudattamaan hyvää hallinnointitapaa
Suomen osakeyhtiölain, yhtiön yhtiöjärjestyksen ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin periaatteiden mukaisesti. Yhtiö noudattaa
voimassaolevia sisäpiirisääntöjä, mutta listaamattomana yhtiönä sillä ei ole varsinaista sisäpiirihallintoa. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on luettavissa verkossa osoitteessa:
www.cgfinland.fi.
Ahlström Capital Oy on Ahlström Capital
-konsernin (“konserni”) emoyhtiö, jonka hallinto- ja päätöselimet ovat yhtiökokous, hallitus,
nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ja toimitusjohtaja.
Yhtiöllä on merkittäviä vähemmistöomistuksia osakkuusyhtiöissä. Se vastaa konsernin
toiminnan kehittämisestä ja hoitaa konsernin
taloudellisen raportoinnin, antaa konserni- ja
osakkuusyhtiöille riskienhallinta-, rahoitus-,
talous-, laki- ja hallintopalveluita sekä neuvontaa strategisissa ja investointeihin liittyvissä
kysymyksissä.
Konserni muodostuu useista itsenäisistä
yhtiöistä, alakonserneista ja erillisistä osakkuusyhtiöistä. Tytäryhtiöiden, alakonsernien ja
yksittäisten osakkuusyhtiöiden toimintaa koskevat päätökset tehdään näiden yhtiöiden päättävissä elimissä. Yhtiö toteuttaa omistajuuttaan
tytär- ja osakkuusyhtiöissä hallituksensa näiden
päättäviin elimiin vuosittain valitsemien edustajien kautta.
Yhtiön osakkeet on liitetty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Suomen arvo-osuusjärjestelmään. Ahlström Capitalin kotipaikka on
Helsinki.
VUOSIKERTOMUS 2014
|
43
HALLINNOINTI JA JOHTAMINEN
Yhtiö antaa säännöllisesti tietoja osakkeenomistajille, työntekijöille ja julkisuuteen. Myös
yhtiön kotisivulla www.ahlstromcapital.com on
tietoja yhtiöstä ja sen toiminnasta.
YHTIÖKOKOUS
Ahlström Capitalin ylintä päätösvaltaa käyttävät
osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten
lukumäärästä ja valitsee hallituksen jäsenet sekä
päättää hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille
maksettavista palkkioista. Tämän lisäksi yhtiökokouksen yksinomaiseen toimivaltaan kuuluu
muun muassa yhtiöjärjestyksen muuttaminen,
tilinpäätöksen vahvistaminen, osingonjaosta
päättäminen, vastuuvapauden myöntäminen
hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä tilintarkastajien valinta.
Yhtiöjärjestyksen mukaisesti kutsu yhtiökokoukseen joko toimitetaan osakkaille kirjattuna kirjeenä tai julkaistaan Virallisessa lehdessä
aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään yhtä
viikkoa ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää, joka on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta. Osallistuminen yhtiökokoukseen
edellyttää etukäteisilmoitusta viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla
aikaisintaan 10 päivää ennen kokouspäivää.
Yhtiökokoukset pidetään yhtiön rekisteröidyssä
kotipaikassa tai Noormarkussa, Porin kaupungissa.
Vuonna 2014 varsinainen yhtiökokous pidettiin 26. maaliskuuta Helsingissä. Lisäksi 12.
toukokuuta pidettiin ylimääräinen yhtiökokous.
HALLITUS
Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään seitsemän varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa ajaksi, joka päättyy
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen lopussa.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan
ja, jos niin tarpeelliseksi katsoo, varapuheenjohtajan.
Hallitus edustaa yhtiön omistajia. Sen tehtävät ja vastuut määräytyvät osakeyhtiölain ja
muun sovellettavan lainsäädännön, yhtiöjärjestyksen ja hallituksen työjärjestyksen pohjalta.
Hallituksella on yleistoimivalta kaikissa niissä
44
|
VUOSIKERTOMUS 2014
asioissa, joita ei lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole määrätty toisten toimielinten päätettäväksi tai suoritettavaksi.
Hallitus huolehtii yhdessä toimitusjohtajan
kanssa sisäisestä valvonnasta, johon kuuluu
myös riskienhallinta. Riskienhallintaa toteutetaan pääasiallisesti tytär- ja osakkuusyhtiöissä
eli siellä, missä riskejä voi syntyä. Hallitus vahvistaa yhtiön ja konsernin yleiset tavoitteet ja strategian sekä hyväksyy vuosisuunnitelman.
Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen jäsenten tulee olla riippumattomia yhtiön ja
konsernin johdosta ja työntekijöistä sekä kilpailijoista, merkittävistä sopimuskumppaneista
ja Ahlström Capitalin suorista sijoituskohteista.
Hallituksen jäsen ei edusta tiettyä osakkeenomistajaa tai osakkeenomistajaryhmää.
Ahlström Capitalin hallitukseen kuuluivat
1.1.–26.3. Stig Gustavson (puheenjohtaja),
Thomas Ahlström, Mats Danielsson, Johannes
Gullichsen, Kaj Hedvall, Jouko Oksanen ja Peter Seligson. 26. maaliskuuta pidetyssä yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin uudelleen Stig
Gustavson, Thomas Ahlström, Mats Danielsson,
Kaj Hedvall, Jouko Oksanen ja Peter Seligson.
Malin Persson valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan Stig Gustavsonin hallituksen puheenjohtajaksi. Molemmat sukupuolet ovat edustettuina
hallituksessa.
Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia Ahlström Capitalista. Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia suurimmista osakkeenomistajista, paitsi Thomas Ahlström,
joka on Antti Ahlström Perilliset Oy:n toimitusjohtaja.
Hallitus piti vuoden 2014 aikana 19 kokousta, joista kolme oli muodoltaan per capsulam
-kokouksia. Keskimäärin 98 prosenttia jäsenistä
osallistui kokouksiin.
Hallitus suoritti myös vuonna 2014 vuosittaisen itsearvioinnin.
NIMITYS- JA PALKITSEMISVALIOKUNTA
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä
on valmistella hallitukselle esityksiä yhtiön ja
konsernin hallinnosta, hallitusnimityksistä, yhtiössä sovellettavista palkka- ja kannustinjärjestelmistä sekä yhtiön johdon työsuhteiden eh-
doista. Valiokunnalla on puheenjohtaja ja kaksi
jäsentä, jotka hallitus nimittää vuosittain.
Vuonna 2014 nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja on ollut Stig Gustavson
ja jäseniä ovat olleet Jouko Oksanen ja Thomas
Ahlström. Valiokunta kokoontui vuoden 2014
aikana neljä kertaa. Valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100.
TOIMITUSJOHTAJA JA HENKILÖSTÖ
Ahlström Capitalin toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtaja suunnittelee ja johtaa yhtiön ja konsernin toimintaa sekä vastaa yhtiön ja
konsernin operatiivisesta hallinnosta hallituksen
ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Hän valvoo ja
johtaa potentiaalisten sijoituskohteiden analysointia ja arviointia sekä omistusten kehittämistä ja myyntiä.
Yhtiön toimitusjohtajana on 1.4.2008 lähtien
toiminut KTM Panu Routila. Toimitusjohtajan
aseman ehdot määritellään kirjallisessa sopimuksessa, jonka hallitus vahvistaa. Jos Ahlström
Capital päättää sopimuksen, toimitusjohtajalle
maksetaan kahdeksantoista kuukauden palkkaa vastaava eroraha. Panu Routilalla on oikeus
eläkkeeseen 63-vuotiaana.
Yhtiön palveluksessa on toimitusjohtajan lisäksi 12 henkilöä. Heidän tehtävänään on toimitusjohtajan avustaminen, toiminnan aktiivinen
seuraaminen ja yhtiön kehittäminen asetettujen
tavoitteiden mukaisesti, raportointi sekä investointi- ja myyntipäätösten valmistelu yhtiön ja
sen osakkuus- ja tytäryhtiöiden hallitusten käsittelyä varten.
on oikeus kannustinpalkkioon yhtiön kannustinpalkkiokäytännön mukaisesti. Kannustinpalkkio
määräytyy yhtiön arvonkehityksen perusteella.
TILINTARKASTUS
Tilintarkastajat antavat yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen
vuositilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan yhtiön hallitukselle.
Vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous valitsi
tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n yhtiön
tilintarkastajaksi, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kristina Sandin. Sandin on toiminut
yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana tilikaudesta 2012 lähtien.
Konsernin tilintarkastuskulut vuonna 2014
olivat 887 tuhatta euroa (669). Lisäksi tilintarkastajalle maksettiin 455 tuhatta euroa (621) tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista.
PALKKIOT JA PALKITSEMINEN
Yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten
palkkiot. Vuoden 2014 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti puheenjohtajalle maksetaan
80 000 euroa ja hallituksen jäsenelle 32 000
euroa vuodessa. Hallituksen kokouksista ei
makseta erillistä kokouspalkkiota. Valiokuntien
kokouksista maksetaan kokouspalkkiona 800
euroa per kokous. Hallituksen jäsenille maksettavia palkkioita ei muutettu varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Hallitus päättää toimitusjohtajan palkasta ja
muista eduista sekä vahvistaa muun johdon palkat, kannustimet ja edut. Yhtiön toimihenkilöillä
VUOSIKERTOMUS 2014
|
45
HALLITUS 31.12.2014
Stig Gustavson
Hallituksen puheenjohtaja
30.8.2011–
Hallituksen jäsen 31.3.2011–
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan
puheenjohtaja 30.8.2011–
s. 1945, DI, tekniikan kunniatohtori,
vuorineuvos
Keskeinen työkokemus
KCI Konecranes Oyj, toimitusjohtaja ja konsernijohtaja, 1994–2005
KONE Nosturidivisioona, toimitusjohtaja, 1988–1994
KONE Oyj, useita eri johtotehtäviä
1982–1988. Ennen vuotta 1982
useita johtotehtäviä suurissa
suomalaisyhtiöissä
Keskeiset luottamustehtävät
Hallituksen puheenjohtaja: Handelsbanken Suomi, Konecranes
Oyj, Tekniikan Akatemia -säätiö
46
|
VUOSIKERTOMUS 2014
Hallituksen varapuheenjohtaja:
Dynea Oy, Mercantile Oy Ab
Hallituksen jäsen: Outokumpu Oyj,
IK Investment Partner Funds
Hallintoneuvoston jäsen: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Senior Advisor: IK Investment
Partners
Thomas Ahlström
jäsen 28.6.2012–
s. 1958, KTM
Antti Ahlström Perilliset Oy,
toimitusjohtaja 2011–
Helmi Capital Oy, perustaja
2007–2011
SEB 1991–2007: useita ylemmän
tason johtotehtäviä Lontoossa ja
Helsingissä,
mm. toimitusjohtaja SEB Merchant
Banking, Suomi
Scandinavian Bank plc, Lontoo
1985–1990
Hallituksen jäsen: CorpNordic AB,
Ursviken Holding Oy
Mats Danielsson
s. 1969, KTM
Paulig-konserni, talousjohtaja,
2010–
Martela Oyj, talousjohtaja,
2007–2010
Axfood AB, Group Business
Controller, 2001–2007
Kaj Hedvall
s. 1960, KTT, DI
Senaatti-kiinteistöt, johtaja, 2002–
Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI Ry, kehitysjohtaja,
1998–2002
Hanken Svenska handelshögskolan, vt. apulaisprofessori,
1985–1998
Hallituksen jäsen: Aktia Rahastoyhtiö Oy, Algol Oy, Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj
Vasemmalta oikealle: Kaj Hedvall, Jouko Oksanen, Peter Seligson,
Malin Persson, Stig Gustavson, Mats Danielsson ja Thomas Ahlström.
Jouko Oksanen
jäsen 29.8.2005–
s. 1951, KTM
Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varma, talousjohtaja, CRO,
1998–2012
Eläke Varma, talousjohtaja, CIO,
1990–1998
Fazer Musiikki Oy, talousjohtaja,
1984–1990
Hallituksen puheenjohtaja: F-Musiikki Oy, Kyllikki ja Uolevi Lehikoisen Säätiö, Suomen Kansallisteatterin Näyttelijäin Eläkekassa,
Hilda ja Aapo Pihlajamäen Säätiö
Hallituksen varapuheenjohtaja:
Diabetestutkimussäätiö
Hallituksen jäsen: HYKSin kliiniset
palvelut Oy, If Skadeförsäkring
AB (publ.), Steveco Oy
Malin Persson
s. 1968, DI
Accuracy AB, toimitusjohtaja,
2012–
Chalmersin teknillisen korkeakoulun säätiö, toimitusjohtaja,
2013–2014
Volvo-konserni, useita
johtotehtäviä, mm.:
Volvo Technology Corporation,
toimitusjohtaja, 2007–2011
AB Volvo, varatoimitusjohtaja,
konsernistrategia ja liiketoiminnan
kehittäminen, 2000–2007
Volvo Transport Corporation,
varatoimitusjohtaja, liiketoiminnan
ja logistiikan kehittäminen,
1995–2000
Hallituksen jäsen: Becker Industrial
Coatings Ltd, Getinge AB, HEXPOL
AB, Konecranes Oyj, Kongsberg
Automotive AB, Magnora AB,
Mobile Climate Control Group
Holding AB, Hexatronic AB
Hallituksen puheenjohtaja: Aurajoki Oy, Broadius Partners Oy,
Hercculia Oy Ab, Munksjö Oyj
Hallituksen jäsen: Seligson & Co
Oyj
Muita luottamustehtäviä: Skatteoch Företagsekonomiska Stiftelsen, puheenjohtaja; Folkhälsan,
jäsen
Peter Seligson
s. 1964, Lic.oec. (HSG)
Seligson & Co Oyj, osakas, 1997–
Alfred Berg Finland, toimitusjohtaja, 1991–1997
Arctos Securities, myyntijohtaja,
1987–1991
VUOSIKERTOMUS 2014
|
47
Istumassa: Olli Valtonen ja Johanna Raehalme. Seisomassa vasemmalta oikealle: Sandra
Sandholm, Andreas Ahlström, Suvi Uoti, Mikael Lilius, Helena Staffans ja Sebastian Burmeister.
HENKILÖSTÖ 31.12.2014
Olli Valtonen
1978, DI
Johtaja, Group Control &
Services
Johanna Raehalme
1983, KTM
Analyytikko, Alankomaat
Sandra Sandholm
1988, OTM, KTK
Avustava lakimies
48
|
VUOSIKERTOMUS 2014
Andreas Ahlström
1976, KTM
Sijoituspäällikkö
Helena Staffans
1956, diplomikirjeenvaihtaja
Toimitusjohtajan assistentti
Suvi Uoti
1987, tradenomi
Assistentti
Sebastian Burmeister
1975, KTM
Talousjohtaja
Mikael Lilius
1983, KTM
Analyytikko
Istumassa: Albert van der Zee ja Ulla Palmunen. Seisomassa vasemmalta oikealle:
Jacob af Forselles, Emmi Markkanen, Anna Eklund, Panu Routila ja Henrik Mikander.
Albert van der Zee
1959
Paikallisjohtaja, Alankomaat
Emmi Markkanen
1984, restonomi
Assistentti
Ulla Palmunen
1974, OTK
Lakiasiainjohtaja
Anna Eklund
1980, restonomi
Vastaanottoassistentti
Jacob af Forselles
1973, KTM, OTK
Sijoitusjohtaja (CIO)
Panu Routila
1964, KTM
Toimitusjohtaja
Henrik Mikander
1949, MBA
Sijoitusjohtaja
VUOSIKERTOMUS 2014
|
49
2014
TILINPÄÄTÖS
50
|
VUOSIKERTOMUS 2014
SISÄLTÖ
52 Hallituksen toimintakertomus
61 Tunnusluvut
62 Tilinpäätös
62 Konsernin tuloslaskelma
63 Konsernin laaja tuloslaskelma
64Konsernitase
65 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
66 Konsernin rahavirtalaskelma
67 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
117 Emoyhtiön tuloslaskelma
118 Emoyhtiön tase
119 Emoyhtiön rahoituslaskelma
120 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
124 Tilintarkastuskertomus
125 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
126 Osakkeet ja osakkeenomistajat
126 Tietoja osakkeenomistajille
VAUNONSUI A
K LE RRTEOP M
OU
RS
T 2014
|
51
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUS
A hlström Capital Oy on perheomisteinen sijoitusyhtiö sekä merkittävä
teollinen konserni. Yhtiö sijoittaa pörssiyhtiöihin ja noteeraamattomiin yrityksiin sekä
kiinteistöihin ja metsiin. Ahlström Capital on
aktiivinen ja vastuullinen omistaja, joka kehittää
sijoituksiaan luodakseen pitkäaikaista omistaja-arvoa.
Ahlström Capital -konsernin liikevaihto
vuonna 2014 oli 1,1 miljardia euroa ja taseen
loppusumma 1,3 miljardia euroa. Konserni työllisti keskimäärin 6 329 henkeä.
Omaisuuslajin riskeistä riippuen Ahlström
Capitalin tuottovaatimus vaihtelee 5–15 prosentin välillä. Kiinteistö- ja metsäomistuksien
tuottovaatimus on alhaisempi, kun taas suorilta
sijoituksilta edellytetään korkeampaa tuottoa.
Yhtiön tavoitteena on, että ulkoinen käypä arvo
kasvaa pitkällä aikavälillä keskimäärin 6–10 prosenttia vuosittain. Jatkuva arvon kasvattaminen
vaatii portfolio-omistuksien aktiivista uudistamista, mikä yleensä tarkoittaa kolmesta viiteen
yrityskauppaa tai muuta transaktiota vuosittain.
52
|
VUOSIKERTOMUS 2014
Tavoiteltu osinkotuotto on 3–5 prosenttia ulkoisesta käyvästä arvosta.
AHLSTRÖMIN SUVUN OMISTUSTEN
UUDELLEENJÄRJESTELY
Ahlströmin suvun omistamien Antti Ahlström
Perilliset Oy:n, A. Ahlström Osakeyhtiön ja
Ahlström Capital Oy:n osakkeenomistajat päättivät elokuussa 2013 pidetyissä yhtiökokouksissa järjestelyistä, joiden myötä Ahlströmin suvun
yritys- ja teollisuusomaisuuden hoitaminen ja
kehittäminen keskitettäisiin Ahlström Capital
Oy:lle. Järjestelyiden ensimmäisessä vaiheessa
A. Ahlström Osakeyhtiön kiinteistö- ja metsäliiketoiminta siirrettiin sen uudelle tytäryhtiölle
A. Ahlström Kiinteistöt Oy:lle 30.9.2013. Antti
Ahlström Perilliset Oy jakautui 28.5.2014, jolloin yhtiön osakkeet A. Ahlström Osakeyhtiössä, Ahlstrom Oyj:ssä ja Munksjö Oyj:ssä siirtyivät Ahlström Capitalille. Vastikkeeksi Ahlström
Capital laski liikkeeseen 111 070 uutta osaketta. Antti Ahlström Perilliset Oy purkautui
järjestelyissä, ja uusi Antti Ahlström Perilliset
Oy perustettiin. Uusi yhtiö keskittyy pääasiassa
omistajaohjaukseen liittyviin asioihin. Viimeisenä toimenpiteenä A. Ahlström Osakeyhtiö sulautui Ahlström Capital Oy:hyn 30.5.2014, jolloin Ahlström Capital laski liikkeeseen 170 914
uutta osaketta. A. Ahlström Kiinteistöt Oy:stä
tuli Ahlström Capital Oy:n tytäryhtiö, minkä
seurauksena Ahlström Capitalin portfolioon
sisältyy myös merkittävät kiinteistö- ja metsäomaisuudet.
Uudelleenjärjestelyssä sovellettiin seuraavia
vaihtosuhteita: kustakin Antti Ahlström Perillisten osakkeesta annettiin 0,59606 Ahlström
Capital Oy:n osaketta, ja kustakin A. Ahlström
Osakeyhtiön osakkeesta annettiin 0,55899
Ahlström Capital Oy:n osaketta. Järjestelyjen
seurauksena Ahlström Capital Oy:n osakkeiden
määrä kasvoi 360 919 kappaleesta 628 876
kappaleeseen ja osakepääoma 36 091 900
eurosta 38 771 470 euroon. Osakevaihdossa
Ahlström Capitalin osake arvostettiin 811,87
euroon.
AHLSTRÖM CAPITALIN OSAKKEEN ULKOINEN
KÄYPÄ ARVO EFV
Ahlström Capitalin kaltaiselle sijoitusyhtiölle
keskeisin pitkän aikavälin menestymisen mittari on osakkeen ulkoisen käyvän arvon kehitys.
Ulkoinen käypä arvo on myös tarkin mittari sijoitusten arvon kehittymisen seuraamiseksi ja
mittaamiseksi. Ulkoinen käypä arvo (EFV) voidaan määritellä yhtiön omaisuuserien yhteenlasketuksi markkina-arvoksi velkojen jälkeen.
Ahlström Capital noudattaa omistuksiensa
arvonmäärityksessä yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä, kuten IPEV-ohjeistusta yksityisissä pääomasijoituksissa, EPRA-ohjeistusta kiinteistösijoituksissa, IFRS-standardia metsäsijoituksissa
sekä listattujen yhtiöiden kohdalla pörssikursseja. Ulkoinen käypä arvo realisoituu sijoituksesta
irtautumisessa, ja tällöin omistuksen kirjanpidollinen tasearvo on sama kuin sen ulkoinen
käypä arvo.
portfolion ulkoinen käypä arvo oli 634,0 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen arvo yhdistetyille, yhdistymisen jälkeisille sijoituksille vuoden
2014 alussa oli 561,1 miljoonaa euroa. Mukaan
lukien tilikauden aikana maksetut osingot, yh-
teensä 13,9 miljoonaa euroa, osinkokorjattu
arvonnousu oli 15,5 prosenttia vuoden aikana.
Vuoden 2014 lopussa Ahlström Capital Oy:n
osakkeen ulkoinen käypä arvo oli 1 008,14 euroa (2013: 940,29 euroa).
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Vuonna 2014 maailmantalous kehittyi varsin
kaksijakoisesti. Yhdysvaltain talous kasvoi vahvasti ja S&P 500 -indeksi ylsi uuteen kaikkien
aikojen ennätykseensä marraskuussa. Toisaalta kasvu euroalueella sekä myös kasvavissa
talouksissa oli odotettua hitaampaa. Markkinoiden epävakaus lisääntyi vuonna 2014 ja
tämän odotetaan jatkuvan vuonna 2015.
Ukrainan ja Venäjän kriisit sekä niihin liittyvät taloudelliset sanktiot asettavat lisäpainetta
globaalin ja erityisesti Euroopan ja Venäjän
talouden tulevalle kehitykselle. Vaikka matalampi öljyn hinta tukee talouskasvua useimmissa maissa, se on iskenyt Venäjän talouteen
rajusti.
Deflaation torjumiseksi ja euroalueen kasvumahdollisuuksia tukeakseen Euroopan
keskuspankki (EKP) on päättänyt lisätä markkinoiden likviditeettiä ostamalla euroalueen
maiden valtionvelkakirjoja EKP:n taseeseen.
On todennäköistä, että Yhdysvalloissa Federal
Reserve (Fed) nostaa ohjauskorkojaan vuoden
2015 aikana vastineena talouden vahvalle kehitykselle ja normalisoidakseen rahapolitiikkaansa kriisin väistyttyä.
Sekä yrityskauppojen lukumäärä että yritysten arvostustasot nousivat vuonna 2014 ja
ovat nyt historiallisen keskiarvon yläpuolella.
Globaalilla tasolla kiinteistömarkkinat kehittyivät suotuisasti matalien korkojen tukemana, mutta Suomessa heikko taloustilanne ei
tukenut kehitystä. Kansainvälisten sijoittajien
kiinnostus Suomen kiinteistömarkkinoita kohtaan on lisääntymässä, mikä saattaa tuoda
Ahlström Capitalille mahdollisuuksia parantaa
kiinteistöjen tuottoa niiden aktiivisen kehittämisen kautta. Suomalaisten metsien arvo on
kasvanut vahvasti, mikä perustuu pääasiassa
matalasta korkotasosta johtuvaan tuottovaatimusten alenemiseen. Tulevaisuudessa tuottoja odotetaan pääasiassa puunhakkuusta ja
metsien kasvusta.
VUOSIKERTOMUS 2014
|
53
SIJOITUKSET JA PORTFOLION KEHITYS
Vuosi 2014 oli erittäin aktiivista aikaa Ahlström
Capitalille. Ahlströmin suvun yritys- ja kiinteistöomaisuuden keskittäminen Ahlström Capitalille
saatiin päätökseen vuoden 2014 aikana. Uusia
sijoituksia tehtiin Destia Oy:hyn, Outokumpu
Oyj:hin sekä Suominen Oyj:hin. Syyskuussa
Ahlström Capital myi Vacon Oyj:n osakkeensa
Danfossille. Vuoden lopussa pörssiosakkeet
muodostivat Ahlström Capitalin ulkoisesta käyvästä arvosta 24,2 prosenttia, sijoitukset noteeraamattomiin yhtiöihin 32,5 prosenttia, kiinteistöt 22,6 prosenttia, metsät 13,3 sekä likvidit ja
muut varat 7,4 prosenttia.
Uudet sijoitukset
järjestelyn, jossa se osti Outokumpu Oyj:n
osakkeita. Maaliskuussa yhtiö merkitsi omistusosuutensa mukaisen osuuden Outokummun
osakkeita merkintäoikeusannissa.
Toukokuussa Ahlström Capital ilmoitti hankkivansa infra- ja rakennusalan palveluyrityksen
Destia Oy:n Suomen valtiolta. Kilpailuviranomaiset hyväksyivät kaupan, ja 1.7. Destia Oy
siirtyi Ahlström Capitalin omistukseen.
Lokakuussa Ahlström Capital ilmoitti käyttävänsä oikeutensa ostaa Ahlstrom Oyj:n omistamat Suomisen osakkeet, 26,9 prosenttia yhtiön koko osakekannasta. Kaupan seurauksena
Ahlström Capitalista tuli Suomisen suurin osakkeenomistaja 27,3 prosentin omistusosuudella.
Irtautumiset
Ahlström Capital myi omistuksensa Vacon
Oyj:ssä Danfossille syys–marraskuussa. Ennen
myyntiä Ahlström Capital oli Vaconin suurin
osakkeenomistaja 10,6 prosentin osuudella.
Toukokuussa Ahlström Capital myi osan
omistuksestaan Outokummussa, minkä seurauksena Ahlström Capitalin omistusosuus laski
5,0 prosentista 3,1 prosenttiin.
PÖRSSIYHTIÖT
Ahlstrom (10,9 %:n osakeomistus) Ahlstrom
on korkealaatuisia kuitumateriaaleja valmistava yritys, joka työskentelee alansa johtavien
yritysten kanssa kautta maailman auttaen heitä
pitämään etumatkansa. Ahlstromin pääkonttori
54
|
VUOSIKERTOMUS 2014
sijaitsee Helsingissä. Yhtiön tavoitteena on kasvaa puhtaaseen ja terveeseen elinympäristöön
tähtäävän tuotevalikoiman avulla. Ahlstromin
kuitumateriaaleja käytetään monissa arkipäivän
tuotteissa, kuten suodattimissa, terveydenhuollon kankaissa, laboratorio- ja bioteknologiasovelluksissa, tapeteissa ja elintarvikepakkauksissa. Yhtiön 3 500 työntekijää palvelevat asiakkaita
24 maassa neljällä eri mantereella. Ahlstromin
osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä, ja sen markkina-arvo oli 327,6 miljoonaa euroa vuoden 2014 lopussa.
Vuonna 2014 Ahlstromin jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto laski 1,3 prosenttia vertailukaudesta ollen 1 001,1 miljoonaa euroa
(1 014,8). Korkeammat myyntihinnat ja parantunut tuotevalikoima vaikuttivat liikevaihdon
kehitykseen myönteisesti. Alhainen kapasiteetin käyttöaste Building and Energy ja Medical
-liiketoiminta-alueilla vaikutti kehitykseen negatiivisesti. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli
28,6 miljoonaa euroa (13,4) käyttökateprosentin ollessa 2,9 (1,3). Kertaluonteisten erien vaikutus liikevoittoon oli yhteensä -32,3 miljoonaa
euroa (-2,7). Merkittävimmät kertaluonteiset
erät koostuivat kustannussäästöohjelmaan liittyvästä noin 12 miljoonan euron kertaluonteisesta erästä, Porous Power Technologies -yhtiöstä
vetäytymiseen liittyvästä noin 11,9 miljoonan
euron arvonalennuksen kirjaamisesta, ylimääräisistä poistoista liittyen Chirnsiden tehtaan
tuotantolinjaan sekä tietyistä vanhentuneista lasikuituomistuksista. Voitto/tappio ennen veroja
oli -9,4 miljoonaa euroa (-15,4).
Syyskuussa 2014 Ahlstrom laski liikkeeseen
100 miljoonan euron vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Laina erääntyy 15.9.2019, ja
sen kiinteä vuotuinen kuponkikorko on 4,125
prosenttia.
Ahlstrom odottaa vuoden 2015 liikevaihdon
olevan 1 000–1 100 miljoonaa euroa. Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä odotetaan olevan
3,5–5 % liikevaihdosta.
Munksjö (11,1 %:n osakeomistus) Munksjö
-konserni on yksi maailman suurimmista
erikoispaperiyhtiöistä, ja sen pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Yhtiö valmistaa erikoispapereita, jotka ovat sen asiakkaiden
muotoilu- ja valmistusprosesseille keskeisiä
elementtejä. Yhtiön ainutlaatuiseen tuotevalikoimaan kuuluvat esimerkiksi koristepaperit,
irrokepaperit, elektrotekniset paperit, hiomapapereiden pohjamateriaalit ja väliarkkipaperit. Erilaisia paperituotteita käytetään useissa
teollisissa sovelluksissa ja kuluttajalähtöisissä
tuotteissa, kuten huonekaluteollisuudessa ja
sisustusalalla, sekä kestävämpien energiahuoltojärjestelmien luomiseksi. Munksjöllä on noin
2 900 työtekijää, 15 tuotantolaitosta sekä maailmanlaajuinen palveluorganisaatio. Yhtiö on
listattu NASDAQ OMX Helsingissä ja Tukholmassa, ja sen markkina-arvo oli 457,0 miljoonaa euroa vuoden 2014 lopussa.
Vuonna 2014 Munksjön liikevaihto kasvoi
vertailukaudesta ollen 1 137,3 miljoonaa euroa (863,3). Tämä johtui pääasiassa Munksjö
AB:n ja Ahlstrom Oyj:n Label and Processing
-liiketoimintojen yhdistymisestä, joka saatiin
päätökseen vuonna 2013. Oikaistu käyttökate
oli 105,0 miljoonaa euroa (55,0) ja oikaistu käyttökatemarginaali 9,2 prosenttia (6,4). Munksjön
kertaluonteisilla erillä oikaistu liiketulos parani
ollen 51,0 miljoonaa (15,7). Liiketulos oli 45,4
miljoonaa euroa (-33,4) ja nettotulos 7,7 miljoonaa euroa (-57,4).
Syyskuussa 2014 Munksjö allekirjoitti uuden
345 miljoonan euron laina- ja valmiusluottosopimuksen, jonka laina-aika on viisi vuotta, lisätäkseen operatiivista joustavuutta ja alentaakseen rahoituskustannuksia.
Munksjön tuotteiden markkinatilanteen ja
kysynnän odotetaan pysyvän vakaina vuoden
2015 ensimmäisellä neljänneksellä toimitusmääriltään kausiluonteisesti hieman hiljaisemman neljännen neljänneksen 2014 jälkeen.
Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä
Munksjön erikoispapereiden hintojen odotetaan pysyvän paikallisissa valuutoissa mitattuina
samalla tasolla kuin vuonna 2014.
Outokumpu (3,1 %:n osakeomistus) Outokumpu on ruostumattoman teräksen markkinajohtaja maailmassa 2,6 miljoonan tonnin kylmävalssauskapasiteetilla. Yhtiön pääkonttori sijaitsee
Espoossa. Ruostumaton teräs on ihanteellinen
materiaali kestäviin ratkaisuihin vaativissa käyttökohteissa aina ruokailu- ja sairaalavälineistä
siltoihin ja energialaitoksiin. Outokumpu valmistaa edistyksellisiä materiaaleja, jotka ovat
tehokkaita, kestäviä ja kierrätettäviä.
Outokummun tuotantolaitokset sijaitsevat
Suomessa, Saksassa, Ruotsissa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Meksikossa.
Maailmanlaajuinen myynti- ja palvelukeskusverkosto toimii asiakkaita lähellä. Yhtiön palveluksessa on yli 12 000 ammattilaista 41 maassa.
Outokummun osake on listattu NASDAQ OMX
Helsingissä, ja sen markkina-arvo oli 1 986,1
miljoonaa euroa vuoden 2014 lopussa.
Vuonna 2014 ruostumattoman teräksen
globaali kysyntä kasvoi 5,5 prosenttia vuoteen
2013 verrattuna. Outokummun ruostumattoman teräksen toimitukset pysyivät vakaina ollen
2 544 000 tonnia (2 585 000). Outokummun
liikevaihto oli 6 844 miljoonaa euroa (6 745).
Operatiivinen tulos parani -88 miljoonaan euroon (-377). Tappioiden pieneneminen johtui
pääasiassa Coil Americasin ja Coil EMEA:n parantuneesta suorituskyvystä sekä yleisestä kustannustason laskusta. Tämän lisäksi Outokumpu
onnistui hinnoittelussaan.
Syyskuussa Outokumpu ilmoitti laskevansa
liikkeeseen 250 miljoonan vakuudellisen joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalainasta saatavat varat käytetään olemassa olevien lainojen
uudelleenrahoittamiseen, mukaan lukien kesäkuussa 2015 erääntyvien velkakirjojen lunastaminen.
Outokumpu arvioi ensimmäisen vuosineljänneksen toimitusmäärien olevan edellistä
neljännestä suuremmat ja perushintojen laskevan hieman. Kannattavuuden odotetaan
paranevan edelleen ja operatiivisen tuloksen
olevan ensimmäisellä vuosineljänneksellä hieman voitollinen. Raaka-aineisiin liittyvien varastovoittojen/-tappioiden ja metallijohdannaisten
nettovaikutuksen tulokseen odotetaan olevan
nykyisellä hintatasolla 5–10 miljoonaa euroa
negatiivinen.Käynnissä oleviin uudelleenjärjestelyohjelmiin liittyvät kertaluonteiset erät saattavat vaikuttaa Outokummun tulokseen. Näkymät
koskevat Outokummun nykyisiä toimintoja.
Suominen (27,3 %:n osakeomistus) Suominen
on johtava kuitukankaiden valmistaja maailmanlaajuisesti, ja sen pääkonttori sijaitsee
VUOSIKERTOMUS 2014
|
55
Helsingissä.. Yhtiö valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä
terveydenhuollon sovelluksiin. Suomisen kuitukankaista valmistettuihin lopputuotteisiin lukeutuvat esimerkiksi kosteuspyyhkeet, terveyssiteet
ja haavataitokset. Suomisella on noin 600 työntekijää Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, ja sen osake on listattu NASDAQ OMX
Helsingissä. Suomisen markkina-arvo oli 200,8
miljoonaa euroa vuoden 2014 lopussa.
Vuonna 2014 Suomisen liikevaihto kasvoi 7,5
prosenttia vertailukaudesta ollen 401,8 miljoonaa euroa (373,7). Tämä johtui Yhdysvaltojen
dollarin vahvistumisesta, Paulínian tehtaan ostosta ja kysynnän kasvusta Euroopassa. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 26,9 miljoonaa
euroa (19,4). Korkeamman lisäarvon omaavien
tuotteiden osuuden lisääntyminen Suomisen
tuoteportfoliossa vaikutti bruttokatteeseen ja
liikevoittoon. Tilikauden voitto (jatkuvat liiketoiminnot) oli 10,2 miljoonaa euroa (5,7).
Suominen sai päätökseen Brasiliassa sijaitsevan Paulínian tehtaan oston Ahlstrom Oyj:ltä
helmikuussa 2014. Paulínian tehdas kuului
Ahlstromin aiempaan Home and Personal -liiketoiminta-alueeseen, jonka Suominen osti
2011. Brasilian yksikön hankinta kuitenkin viivästyi viranomaislupien myöhästymisen ja sitä
seuranneiden uudelleenneuvottelujen vuoksi.
Yhtiö myi joustopakkausliiketoimintansa eräälle
pääomasijoitusyhtiölle heinäkuussa 2014.
Syyskuussa 2014 Suominen jatkoi ja monipuolisti rahoitustaan laskemalla liikkeeseen 75
miljoonan euron kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan sekä uusimalla
pankkilainojaan.
Suominen arvioi, että tilikaudella 2015 konsernin liikevaihto ja liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä ovat paremmat kuin tilikaudella 2014.
SIJOITUKSET NOTEERAAMATTOMIIN YHTIÖIHIN
ÅR Packaging Group (63,8 %:n osakeomistus)
ÅR Packaging Group on Euroopan johtavia
pakkausalan yrityksiä, ja sen pääkonttori sijaitsee Lundissa, Ruotsissa. Yhtiöllä on noin 1 600
työntekijää ja 14 tehdasta seitsemässä maassa.
Vuonna 2014 ÅR Packagingin talous kehittyi vahvasti. Konsernin liikevaihto vuonna
2014 oli yhteensä 404,3 miljoonaa (424,5) ja
56
|
VUOSIKERTOMUS 2014
liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 27,4 miljoonaa euroa (24,1). Vakaa tulos myynnin heikommasta kehittymisestä huolimatta osoittaa,
että yhtiö on saavuttanut kestävän kannattavuustason ja kykenee jatkossakin toimimaan
voitollisesti.
Destia (100,0 %:n osakeomistus) Destia on
suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys, jonka pääkonttori sijaitsee Vantaalla. Destia
rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee nykyaikaisia
liikenne- ja teollisuusympäristöjä sekä kokonaisia elinympäristöjä. Destian palvelut ulottuvat
kattavasta maanpäällisestä toiminnasta aina
maanalaiseen rakentamiseen. Yhtiöllä on neljä
liiketoiminta-aluetta: infrarakentaminen, infrahoito, kivirakentaminen ja -aines sekä konsultointipalvelut. Destia oli kokonaan Suomen valtion omistuksessa, ennen kuin Ahlström Capital
osti sen vuonna 2014.
Vuonna 2014 Destian jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto oli 431,5 miljoonaa euroa
(489,7). Liikevaihdon laskuun vaikuttivat erityisesti vertailukaudella käynnissä olleet harvat
yksittäiset suuret projektit. Jatkuvien liiketoimintojen liikevoitto oli 15,1 miljoonaa euroa
(18,9). Suhteellista kannattavuutta paransi projektihallinnan parantuminen. Tilikauden tulos
oli 10,5 miljoonaa euroa (14,9). Vertailukauden tulosta paransi lopetettujen toimintojen
2,3 miljoonan euron tulos. Tilauskanta vuoden
lopussa oli vahva ja edellisvuoden vastaavaa
ajankohtaa korkeammalla tasolla ollen 628,2
miljoonaa euroa.
Vuonna 2014 infrastruktuurisektorin kysyntä
pysyi kohtuullisena, mutta rakennusmarkkinoiden kokonaisvaltainen hidastuminen oli selvästi havaittavissa muun muassa infrasuunnittelun alhaisena työkantana. Kilpailu hankkeista
oli koko vuoden tiukkaa. Kokonaismarkkinan
laskusta huolimatta julkisen sektorin hankeohjelman lähivuosille suunnitellut suurhankkeet
luovat peruskysyntää infra-alalle.
Enics (99,0 %:n osakeomistus) Enics on yksi
johtavia teollisuuden ammattielektroniikan sopimusvalmistajia. Yhtiön pääkonttori sijaitsee
Zürichissä, Sveitsissä. Enics toimii kuljetus-, rakennusautomaatio-, energia-, teollisuusauto-
maatio- ja -laitteistotoimialoilla pyrkimyksenään
optimoida asiakkaidensa arvoketjuja ja siten
parantaa heidän kilpailukykyään.
Vuonna 2014 yhtiön liikevaihto oli yhteensä
451,1 miljoonaa euroa (422,3). Kannattavuuden
parantaminen on yksi Enicsin strategian kulmakivistä. Osana strategiaansa Enics on uudelleenprofiloinut tehtaitaan sekä määritellyt niille
uudet roolit niin matalan kuin korkean kustannustason maissa. Molemmilla kategorioilla on
omat tavoitteensa. Nyt suurin osa liiketoiminnasta tulee matalan kustannustason maista.
Matalan kustannustason maiden merkitys on
kasvanut, sillä myös nopeimmin kasvavat markkinat sijaitsevat näissä maissa.
Vuoden 2014 kolmannen neljänneksen aikana tehdyt uudelleenrahoitusjärjestelyt vapauttavat Ahlström Capitalille varoja uusia sijoituksia
varten vuonna 2015.
CLEANTECH-PORTFOLIO
Vuonna 2010 perustettu AC Cleantech Growth
Fund I Ky sijoittaa kiinnostaviin cleantech-toimialan kohteisiin. Ahlström Capitalin lisäksi
myös Varma, Sitra ja Stiftelsen för Åbo Akademi ovat sijoittaneet rahastoon. Kaikki kerätyt
varat on sijoitettu. Ahlström Capitalin omistusosuus rahastosta on 30 prosenttia, ja se konsolidoidaan Ahlström Capital -konsernin osakkuusyhtiönä.
Tällä hetkellä cleantech-portfolioon kuuluvat
Ripasso Energy AB, Scandinavian Biogas Fuels
International AB ja Frangible Safety Posts Ltd.
Näistä parhaat tulevaisuuden näkymät on Ripasso Energy- ja Scandinavian Biogas -yhtiöillä,
ja niin aika kuin muutkin rahaston resurssit kohdennetaan sen mukaisesti. Vuonna 2014 ei tehty uusia sijoituksia. Maaliskuussa 2014 rahasto
irtautui TD Light Sweden AB:stä ja marraskuussa Mervento Oy:stä.
Ripasso (rahaston osakeomistus 75,0 %)
Pääkonttoriaan Göteborgissa, Ruotsissa pitävä Ripasso Energy AB kehittää ratkaisua, jolla aurinkoenergiasta voidaan tuottaa sähköä
tehokkaasti. Ahlström Capitalin cleachtechrahaston lisäksi Ripasson osakkeenomistajiin
ja johtoryhmään kuuluu kokeneita ruotsalaisia
yritysjohtajia.
Scandinavian Biogas (rahaston osakeomistus
34,1 %) Scandinavian Biogas on yksi Ruotsin
suurimmista yksityisistä biokaasun tuottajista.
Yhtiö keskittyy teollisuuskokoluokan tuotantoon. Yhtiöllä on johtavaa asiantuntemusta
biokaasulaitosten suunnittelusta ja toiminnasta
korkean biokaasutuotannon tason saavuttamiseksi resurssi- ja energiatehokkaiden prosessien avulla.
KIINTEISTÖT
Ahlström Capitalin kiinteistöomistukset koostuvat pääasiassa Eteläesplanadin kiinteistöstä sekä asuin-, teollisuus- ja liikekiinteistöistä
Etelä-Suomessa. Vuoden 2013 alusta lähtien
useita asunto-osakeyhtiöitä tai asuintaloja on
myyty, minkä seurauksena vuokrasopimusten määrä tulee pienenemään 1 228:sta noin
310:een vuoden 2015 loppuun mennessä.
Noormarkussa ja Kauttualla sijaitsevien kiinteistöjen arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Kiinteistöliiketoiminnan tulosta rasittivat näihin perinnekiinteistöihin liittyvät liiketoiminnat.
Lahdessa Ahlström Capital on mukana Lahden Kulmalan kiinteistöhankkeessa. Suunnitelmissa on, että tässä funkistalossa sijaitsevat
asunnot ja liiketilat valmistuvat kevään 2015 aikana. Myymälätilojen vuokramarkkinat pysyivät
haastavina vuonna 2014, mikä johtui suurelta
osin yleisestä taloustilanteesta.
Eteläesplanadin kiinteistö oli kokonaisuudessaan vuokrattuna läpi vuoden 2014, ja liiketoiminta jatkui entisellään. Ahlström Capital
jatkoi Lönnrotinkadun kiinteistön kehittämistä
yhdessä HGR Property Partnersin kanssa. Rakennus on muutettu asuinhuoneistoiksi, ja remontointi saatiin päätökseen lokakuussa 2014.
Ahlström Capital ja HGR Property Partners
neuvottelevat parhaillaan Helsingin kaupungin
kanssa Kasarmikatu 21:ssä sijaitsevasta kiinteistöstä. Suunnitelmana on purkaa rakennus, jossa
tällä hetkellä toimii Helsingin kaupungin rakennusvirasto, ja rakentaa samalle tontille uusi toimistorakennus. Tämän hetken arvion mukaan
rakennustyö voisi alkaa alkuvuodesta 2016.
Romanian Bragadirun kiinteistöhankkeet etenivät aikataulussa. Neljäs asuinrakennus valmistui keväällä 2014, ja asuntojen myyntityö eteni
hyvin. Kolmen aiemmin valmistuneen rakennuk-
VUOSIKERTOMUS 2014
|
57
sen asunnot on myyty. Viidennen asuinkerrostalon rakentaminen alkoi maaliskuussa 2014.
METSÄT
Ahlström Capitalin metsäsijoitukset sijaitsevat
pääosin Satakunnassa Länsi-Suomessa sekä
Keski- ja Itä-Suomessa. Tällä hetkellä Ahlström
Capitalin omistuksessa on noin 32 000 hehtaaria metsää. Vuonna 2014 puuta hakattiin suunnitelmien mukaisesti. Ahlström Capital toimitti
29 000 m3 puuta pystykauppana, 86 000 m3
toimituskauppana ja 15 000 m3 energiapuukauppana.
KONSERNIN RAKENNE
Ahlström Capital -konserni koostuu suomalaisesta emoyhtiöstä Ahlström Capital Oy:stä sekä
88 tytäryhtiöstä, jotka sijaitsevat 18 maassa.
Vuonna 2013 toteutettujen, konsernin rakenteen yksinkertaistamiseksi tehtyjen fuusioiden
ja yhtiöiden purkamisten seurauksena teollisuussijoitukset sekä listattuihin että listaamattomiin yhtiöihin on nyt keskitetty pääasiassa
Hollantiin Ahlstrom Capital B.V:hen. Rakenteen
ansiosta konserni pystyy järjestelemään rahoitusta ja riskejä sijoitusten välillä kansainvälisessä ympäristössä. Suomalainen holdingyhtiö AC
Infra Oy perustettiin vuoden aikana vastaamaan
Destia-sijoituksesta. Eteläesplanadin kiinteistöä
lukuun ottamatta kiinteistösijoituksista vastaavat AC Real Estate B.V. ja A. Ahlström Kiinteistöt
Oy. Ahlström Konsernipalvelut Oy tarjoaa kirjanpito-, tietotekniikka- ja henkilöstöpalveluita
koko konsernille. Suominen Oyj, Ahlstrom Oyj,
Munksjö Oyj ja romanialainen kiinteistöyhtiö
West Residential Park SRL ovat konsernin osakkuusyhtiöitä. AC Cleantech Management Oy on
AC Cleantech Growth Fund I Ky:n hallintoyhtiö.
Cleantech-rahasto ja sen muodostama juridinen konserni konsolidoidaan Ahlström Capital
-konserniin osakkuusyhtiönä.
KONSERNIN TULOS VUONNA 2014
Vertailuluvut ovat vuoden 2013 vastaavalta ajalta, ellei toisin ole mainittu.
Ahlström Capitalin tilikauden 2014 tulos
parani selvästi vuodesta 2013. Myös liiketoiminnallinen tulos parani huomattavasti edellisvuosista. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia
58
|
VUOSIKERTOMUS 2014
edellisvuosien lukujen kanssa, sillä Vacon oli
osakkuusyritys vuoden 2014 kolmanteen neljännekseen saakka. Lisäksi Elbi oli mukana konsernissa ainoastaan vuoden 2013 elokuuhun
asti. A. Ahlström Kiinteistöt Oy tytäryhtiöineen
sisältyy konsernin lukuihin kesäkuusta 2014 alkaen ja Destia vuoden kolmannesta neljänneksestä alkaen.
Ahlström Capital -konsernin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta ja oli 1 149,1 miljoonaa
euroa (852,2), josta EMS-liiketoiminnan osuus
oli 451,1 miljoonaa euroa (422,3), pakkausliiketoiminnan osuus 404,3 miljoonaa euroa (424,5),
infra- ja rakennuspalveluiden 261,8 miljoonaa
euroa, kiinteistöliiketoiminnan osuus 27,9 miljoonaa euroa (5,4), metsäliiketoiminnan osuus
2,9 miljoonaa euroa ja muiden liiketoimintojen osuus 1,1 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan
muut tuotot olivat 145,8 miljoonaa euroa (25,3).
Ne koostuvat pääasiassa myyntivoitoista irtautumisten yhteydessä. Ahlström Capitalin osuus
osakkuusyhtiöiden tuloksista oli 0,6 miljoonaa
euroa (1,0).
Sijoitetun pääoman tuotto oli 18,6 prosenttia. Rahoitustuotot olivat 6,5 miljoonaa euroa
(3,5). Rahoituskulut olivat 26,6 miljoonaa euroa
(21,2). Ahlström Capital Oy:n ja holding-yhtiöiden hallinnon kustannukset olivat tilikaudella
6,6 miljoonaa euroa (5,8) eli keskimäärin 1,0
(1,7) prosenttia konsernin osakekannan käyvästä arvosta. Tulos ennen veroja oli 166,5 miljoonaa euroa (34,8). Tilikaudelle kirjatut verot olivat
7,2 miljoonaa euroa (4,7). Konsernin nettotulos
oli 153,2 miljoonaa euroa (27,5).
TALOUDELLINEN ASEMA JA RAHOITUS
Ahlström Capitalin taloudellinen asema vahvistui tilikauden aikana Vaconin ja Outokummun
osakkeiden myynnin sekä hyvän operatiivisen
tuloksen ja kassavirran ansiosta. Konsernin
oma pääoma oli vuoden lopussa 541,5 miljoonaa euroa (210,1). Omavaraisuusaste vuoden
lopussa oli 44 prosenttia (35) ja EFV-korjattu
nettovelkaantumisaste oli 29 prosenttia (28).
Yhtiön oman pääoman tuotto (ROE) oli 44 prosenttia (15). Korolliset velat olivat joulukuun
2014 lopussa 339,4 miljoonaa euroa (197,1).
Emoyhtiö Ahlström Capital Oy:llä ja sen omistamilla holding-yhtiöillä oli vuoden lopussa
käytettävissä 40,8 miljoonaa euroa uusiin sijoituksiin (55,0). Käyttämättömät lainajärjestelyt
mukaan lukien näitä varoja oli 113 miljoonaa
euroa. Ahlström Capital Oy:n tytär- tai portfolioyhtiöidensä puolesta antamien takaussitoumusten määrä 31.12.2014 oli 16,8 miljoonaa euroa
(5,2). Lisäksi Ahlström Capital Oy on antanut
omavelkaisen takauksen eräiden tytäryhtiöiden
shekkiluottolimiittien vakuudeksi. Liiketoiminnan nettorahavirta (rahavirta nettorahoitustuottojen, maksettujen verojen ja nettokäyttöpääoman muutoksen jälkeen) oli 71,6 miljoonaa
euroa. Käyttöomaisuusinvestointeihin ja uusiin
sijoituksiin käytettiin 61,7 miljoonaa euroa.
Rahoitustoimintojen nettorahavirta oli 38,2
miljoonaa euroa. Likvidien varojen määrä konsernissa oli vuoden lopussa 152,4 miljoonaa
euroa (103,6). Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä maksettiin 360 919 osakkeelle osinkoa
28,20 euroa osakkeelta, yhteensä 10 177 915,80
euroa sekä 628 876 osakkeelle 5,88 euron lisäosinko osakkeelta, yhteensä 3 697 790,88 euroa.
Kesäkuussa Destia Group Oyj laski liikkeelle
65 miljoonan euron viisivuotisen joukkovelkakirjalainan. Yhdessä Ahlström Capitalin tekemien oman pääoman ehtoisten sijoitusten kanssa
joukkovelkakirjalainasta saadut varat riittivät rahoittamaan Destia Oy:n hankinnan. Markkinat
ottivat lainan hyvin vastaan, ja se oli huomattavasti ylimerkitty.
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERUSTEET
Ahlström Capitalin konsernitilinpäätös vuodelta 2014 on yhtiön ensimmäinen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS) mukainen tilinpäätös. Ennen 31.12.2013 päättynyttä tilikautta tehdyt tilinpäätökset on tehty Suomen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaisesti. Konsernin
IFRS-siirtymästä johtuen avaava tase 1.1.2013
ja vuoden 2013 tilinpäätökset on laadittu uudestaan IFRS:n mukaisina.
RISKIENHALLINTA
Riskien hallitsemiseksi Ahlström Capital arvioi
riskiasemansa vuosittain ja suorittaa joka neljänneksellä omistuksiinsa liittyvän riskitason
kvantitatiivisen analyysin. Viimeisin riskiaseman
arviointi toi esiin viisi avainaluetta, joihin tullaan
kiinnittämään erityistä huomiota: heikompi ta-
loudellinen kehitys ja tavoitteista jääminen; heikentynyt kyky toteuttaa sijoituksia ja irtautumisia
suunnitellun mukaisesti; korkeammat korot ja
riskipreemiot, jotka yhdessä alentavat Ahlström
Capitalin omistusten arvoa; maine-, ympäristö-,
hallinnointi- ja sääntelyriskit; sekä henkilöstöön
liittyvät riskit.
Yllä mainittujen riskien hallitsemiseksi
Ahlström Capital soveltaa seuraavia lähestymistapoja: yleinen nopealiikkeisyys toiminnassa
(laadukas suunnittelu, valvonta ja raportointi;
tasapainoinen ja järkevästi hajautettu portfolio);
joustavat irtautumissäännöt (pitäen mielessä
oma kokemuksemme; hyvän, ulkoisen verkoston
tukema organisaatiomme); monipuolinen portfolio; monipuoliset pankkialan kontaktit ja hyvä
maine joukkovelkakirjamarkkinoilla; vahva tase
kohtuullisella velkaantumisasteella; Ahlström
Capitalin johtamista ja tiukkaa valvontaa edistävät linjaukset; sekä kehittyminen organisaationa.
Näiden itse suoritettavien riskianalyysien
ja -valvonnan lisäksi Ahlström Capital edistää
ja valvoo tytäryhtiöidensä sisäisiä riskienhallintamenetelmiä. Riskien rajoittamiseksi yhtiö
pyrkii rajaamaan tytäryhtiöidensä velkavastuut,
ja lisäksi Ahlström Capital osallistuu kaikkiin
konsernin yhtiöiden rahoitusneuvotteluihin.
Yhtiö on käyttänyt listattujen osakkeiden omistuksiaan rahoitusinstrumenttiensa vakuuksina,
mikä aiheuttaa riskin lisävakuuksien vaatimisesta osakkeiden arvon laskun seurauksena.
Ahlström Capital valvoo näihin rahoitusinstrumentteihin liittyvien osakkeiden ja annettujen
vakuuksien arvon kehitystä tiiviisti hallitakseen
lisävakuuksien vaatimiseen liittyvää riskiä. Näitä rahoitusinstrumentteja käytetään pääasiassa
lisärahoituksena, ei viimeisenä keinona, jotta
saavutettaisiin kokonaisuudessaan kustannustehokas rahoitusrakenne.
TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS
Ahlström Capitalin sijoitussalkussa olevilla teollisuusyrityksillä on omia tuotekehitys- ja muita
tutkimusyksiköitään, mutta konsernitasolla kyseisen kaltaisia toimintoja ei ole.
HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA TILINTARKASTAJAT
Ahlström Capital -konsernin henkilöstön määrä
oli tilikauden aikana keskimäärin 6 329 (4 727).
VUOSIKERTOMUS 2014
|
59
Palkkoja ja palkkioita maksettiin 216,1 miljoonaa euroa (167,6). Emoyhtiön henkilöstön määrä oli 13 vuoden lopussa.
Vuoden aikana Ahlström Capital Oy:n
hallitukseen ovat kuuluneet Stig Gustavson
(puheenjohtaja), Thomas Ahlström, Mats Danielsson, Johannes Gullichsen (maaliskuuhun saakka), Kaj Hedvall, Jouko Oksanen,
Malin Persson (maaliskuusta alkaen) ja Peter
Seligson.
Tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kristina Sandin.
OIKEUDENKÄYNNIT JA RIITA-ASIAT
Ahlström Capital Oy on kantajana oikeusjutussa, joka koskee Suomen raakapuumarkkinoilla
1997–2004 vallinnutta hintakartellia. Valmisteleva työ eteni ennen oikeudenkäyntiä Helsingin
käräjäoikeudessa.
Velkaa koskeva kiista Savcor Group Oy:n
kanssa jatkuu. Alankomaalainen käräjäoikeus
ja valitustuomioistuin ratkaisivat asian Ahlstrom
Capital B.V:n eduksi. Savcor on valittanut asiasta korkeimpaan oikeuteen. Täytäntöönpanomenettely jatkuu Suomessa. Maksamaton velka korot mukaan lukien on 3,15 miljoonaa euroa.
SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2014
Vuoden 2014 lopussa Ahlström Capitalilla oli 235 osakkeenomistajaa (211).
Antti Ahlström Perilliset Oy
Mona Huber
Jacqueline Tracewski
Kaj Nahi
Johan Gullichsen
Kim Kylmälä
Anneli Studer
Michael Sumelius
Linda Emmet
Muut
Yhteensä
TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Tammikuussa 2015 ÅR Packaging ilmoitti aikovansa ostaa MeadWestvacon pakkaustoiminnot Euroopassa. Järjestelyyn sisältyvät yhtiön
tupakka-, makeis- sekä kuluttajatuotepakkaustoiminnot. Hankinta tukee ÅR Packaging
Groupin strategiaa olla vahva ja merkittävä pitkän jänteen pakkaustoimittaja.
Helmikuussa 2015 Ahlström Capital myi
osan Outokummun osakkeistaan, minkä seurauksena omistusosuutemme laski 3,1 prosentista 2,2 prosenttiin. Myyntitulo 3,6 miljoonan
osakkeen myynnistä ylitti 20 miljoonaa euroa.
VUODEN 2015 NÄKYMÄT
Huolimatta joissain osissa maailmaa näkyvistä
hienoisista talouden myönteisen kehittymisen
merkeistä Ahlström Capital ei odota toimintaympäristön paranevan vuonna 2015 merkit-
60
|
VUOSIKERTOMUS 2014
Osakemäärä, kpl
38 085
26 170
23 490
19 823
17 599
16 249
15 639
14 914
14 271
14 248
428 388
628 876
Osuus, %
6,1
4,2
3,7
3,2
2,8
2,6
2,5
2,4
2,3
2,3
68,1
100,0
tävästi, etenkään Euroopassa. Ahlström Capital
luottaa kuitenkin siihen, että sisäisten toimenpiteiden ansiosta portfolioyhtiöt ovat hyvin varustautuneet kohtaamaan vaikean toimintaympäristön haasteet, ja niillä on hyvät edellytykset
tarttua uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
Ahlström Capital odottaa vertailukelpoisen
liikevaihdon ja operatiivisen tuloksen olevan
jonkin verran parempia kuin vuonna 2014.
Ahlström Capital jatkaa yhtiöidensä kehittämistä ja se etsii aktiivisesti uusia sijoituskohteita
varmistaakseen arvonsa suotuisan kehittymisen.
Ahlström Capitalin taloudellinen asema on
vakaa, ja nykyiset rahoitusjärjestelyt tukevat
konsernin toimintaa ja rakennetta.
HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTA
Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2014 maksetaan osinkoa 40,00 euroa / osake.
TUNNUSLUVUT
IFRS
Milj. euroa
Liikevaihto
Liikevoitto
Tilikauden tulos
2014
1 149,1
186,6
153,2
2013
861,0
38,1
25,3
2012
873,2
37,7
24,9
31.12.2013
35 %
45 %
28 %
11,7 %
15,0 %
93,5
506,58
940,29
76,26
34,08
31.12.2013
39 %
33 %
20 %
11,6 %
14,4 %
68,9
509,61
940,29
70,21
20,85
31.12.2012
36 %
53 %
34 %
11,0 %
16,0 %
103, 9
468,84
834,16
68,95
20,85
IFRS
Omavaraisuusaste
Nettovelkaantumisaste (net gearing)
Nettovelkaantumisaste (net gearing), EFV-oikaistu
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
Oman pääoman tuotto (ROE)
Nettovelka (milj. euroa)
Oma pääoma / osake, euroa
Ulkoinen käypä arvo / osake, euroa (EFV)
Tulos / osake, euroa**
Jaettu osinko / osake, euroa***
31.12.2014
44 %
35 %
29 %
18,6 %
44,0 %
187,0
816,64
1 008,14
243,65
40,00
FAS*
2013
852,2
52,5
27,5
2011
801,9
-2,2
-35,0
2010
683,8
11,1
6,5
31.12.2011
31 %
86 %
55 %
-0,5 %
-21,6 %
143,9
391,33
721,92
-96,94
12,50
31.12.2010
41 %
42 %
33 %
4,0 %
3,5 %
79,2
508,05
674,01
17,98
12,50
FAS*
* Vuosien 2010–2012 luvut perustuvat FAS:iin eivätkä ole vertailukelpoisia vuosien 2013–2014 IFRS-lukuihin.
** Voitto osaketta kohden on laskettu käyttäen vuoden lopun osakemäärää jakajana.
*** Vuoden 2014 luku on hallituksen ehdotus. Vuoden 2013 luku muodostuu 28,20 euron osingosta 360 191 osakkeelle ja ylimääräisestä 5,88 euron osingosta 628 876 osakkeelle.
VUOSIKERTOMUS 2014
|
61
KONSERNIN TULOSLASKELMA
TEUR
Jatkuvat toiminnot:
Liikevaihto
Vuokratuotot
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Poistot
Henkilöstökulut
Liiketoiminnan muut kulut
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
Liitetieto
2014
2013
9
1 138 486
10 566
1 149 052
848 064
4 105
852 169
12
11
19, 21
14
13
145 830
-711 435
-34 094
-216 066
-147 280
-963 045
25 257
-513 599
-24 629
-167 620
-120 096
-800 687
37
614
998
186 621
52 480
Liikevoitto
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Voitto ennen veroja
16
17
6 487
-26 617
166 491
3 494
-21 205
34 769
Tuloverot
Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista
18
-7 248
159 243
-4 683
30 086
Lopetetut toiminnot:
Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista verojen jälkeen
Tilikauden voitto
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
Määräysvallattomille omistajille
62
|
VUOSIKERTOMUS 2014
7
143
159 243
30 229
153 227
6 016
159 243
27 523
2 706
30 229
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
TEUR
Liitetieto
2014
2013
159 243
30 229
-5 646
1 061
-2 293
-6 878
3 792
-751
-118
2 923
331
331
-1 536
-1 536
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos
Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
36 176
-952
35 224
186
-70
116
Rahavirran suojaukset
-3 220
644
-2 576
262
-90
172
1 567
1 567
-37
-37
34 546
-1 285
27 668
1 638
186 911
31 867
182 464
4 447
186 911
29 216
2 651
31 867
Tilikauden voitto
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisen omaisuuserän (nettovelan) uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Verot eristä, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Osuus osakkuusyhtiöiden muista laajan tuloksen eristä
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Ulkomaisten yksikköjen valuuttojen muuntoerot
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi, netto
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
29
VUOSIKERTOMUS 2014
|
63
KONSERNITASE
TEUR
Varat
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Sijoituskiinteistöt
Biologiset hyödykkeet
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset
Laskennalliset verosaamiset
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Tuloverosaamiset
Rahavarat
Liitetieto
31.12.2014
31.12.2013
1.1.2013
21, 22
21
19
23
20
37, 39
24
24
25
98 020
9 966
195 552
149 475
92 982
120 923
78 720
2 918
29 296
777 852
15 840
7 843
113 965
62 848
23 614
6 723
131 922
62 000
29 397
3 218
3 229
15 864
252 204
35 603
3 080
1 968
16 444
281 354
26
27
171 964
170 535
1 527
152 425
496 451
148 613
99 465
1 372
103 565
353 015
132 394
175 181
2 334
65 759
375 668
1 274 303
605 219
657 022
38 771
12 774
104 336
34 357
-645
323 970
513 563
27 911
541 474
36 092
12 774
36 092
12 774
1 464
-1 484
133 987
182 833
27 238
210 071
307
113 055
162 228
24 713
186 941
24
31
32
25
24
252 892
36 620
21 410
36 258
2 665
349 845
120 685
29 964
1 500
8 980
578
161 707
124 709
33 316
4 011
9 032
869
171 937
24
34
32
86 527
276 244
15 645
4 568
382 984
76 423
153 584
2 499
935
233 441
130 304
162 335
4 760
745
298 144
732 829
395 148
470 081
1 274 303
605 219
657 022
28
Varat yhteensä
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Muut rahastot
Muuntoerot
Kertyneet voittovarat
29
Määräysvallattomien omistajien osuus
Oma pääoma yhteensä
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet
Varaukset
Laskennalliset verovelat
Muut velat
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat
Ostovelat ja muut velat
Varaukset
Tuloverovelat
Velat yhteensä
Oma pääoma ja velat yhteensä
64
|
VUOSIKERTOMUS 2014
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
TEUR
1.1.2014
Tilikauden voitto
Tilikauden laaja tulos yhteensä
Osakeanti
Osingonjako
Liiketoimintojen yhdistäminen
Muut muutokset
31.12.2014
Osakepääoma
36 092
Sijoitetun Myytävissä
vapaan oman
olevat
Ylikurssipääoman
rahoitus- Rahavirran
Vararahasto
rahasto
varat suojaukset rahasto
12 774
-1 128
-462
3 055
36 233
36 233
2 679
-2 589
-2 589
104 336
38 771
12 774
104 336
35 105
Muuntoerot
-1 485
-3 051
840
840
-752
2 303
-645
MääräysKertyneet
vallattomien
voittoomistajien
varat Yhteensä
osuus
133 987 182 833
27 238
153 227
153 227
6 016
-5 247
29 237
-1 569
147 980
182 464
4 447
-2 679
-13 876
-13 876
64 214
168 550
-5 656
-6 408
-3 774
323 970 513 563
27 911
Oma
pääoma
yhteensä
210 071
159 243
27 668
186 911
-13 876
168 550
-10 182
541 474
TEUR
1.1.2013 (aikaisemmin
esitetty)
IFRS-standardien käyttöönotto
1.1.2013
Tilikauden voitto
Osingonjako
Muut muutokset
31.12.2013
Osakepääoma
Sijoitetun Myytävissä
vapaan oman
olevat
Ylikurssipääoman
rahoitusrahasto
rahasto
varat
36 092
12 774
36 092
12 774
36 092
12 774
Kertyneet
Rahavirran
Vara- Muuntovoittosuojaukset rahasto
erot
varat
-1 245
-1 245
-634
-634
117
117
172
172
-1 128
-462
2 186
2 186
-7 715
7 715
-1 485
-1 485
869
3 055
-1 485
128 062
-15 007
113 055
27 523
2 889
30 412
-7 525
-1 955
133 987
Määräysvallattomien
omistajien
Yhteensä
osuus
169 213
-6 985
162 228
27 523
1 693
29 216
-7 525
-1 086
182 833
25 215
-502
24 713
2 706
-55
2 651
-126
27 238
VUOSIKERTOMUS 2014
Oma
pääoma
yhteensä
194 428
-7 487
186 941
30 229
1 638
31 867
-7 525
-1 212
210 071
|
65
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
TEUR
2014
2013
159 243
30 229
34 094
-137 874
-614
-2 096
20 628
7 248
24 970
-17 316
-998
-848
17 697
4 683
-311
-341
18 019
-2 192
75 280
-16 220
-5 558
-12 239
Maksetut korot
Saadut osingot
Saadut korot
Muut rahoituserät
Maksetut tuloverot
Liiketoiminnan nettorahavirta
-15 770
2 230
944
-5 196
-6 449
71 563
-12 813
17
1 051
-5 271
-3 548
79 116
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
Tytäryhtiöiden myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla
Osakkuusyhtiöiden hankinta
Osakkuusyhtiöiden myynti
Muiden sijoitusten hankinta
Muiden sijoitusten myynti
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit
Myönnetyt lainat
Lainasaamisten takaisinmaksut
Investointien nettorahavirta
-98 549
7 616
-57 128
108 164
-46 665
63 276
-38 162
1 836
-2 796
719
-61 689
-244
22 015
-710
23 739
144
-27 727
5 744
-275
0
22 686
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot
Lainojen takaisinmaksut
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta
Rahoitusleasingmaksut
Maksetut osingot
Rahoituksen nettorahavirta
150 451
-95 655
-5 863
3 139
-13 876
38 196
158 093
-201 014
441
-13 991
-7 525
-63 996
Rahavarojen nettomuutos
Valuuttakurssien nettomuutosten vaikutus
Rahavarat 1.1.
Rahavarat 31.12.
48 070
726
103 565
152 361
37 806
0
65 759
103 565
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto
Oikaisuerät:
Poistot ja arvonalentumiset
Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot
Sijoituskiinteistöjen ja biologisten hyödykkeiden arvon muutokset
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuloverot
Käyttöpääoman muutokset:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos
Vaihto-omaisuuden muutos
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos
Varausten muutos
66
|
VUOSIKERTOMUS 2014
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1. TIETOJA KONSERNISTA
Ahlström Capital Oy on vuonna 2001 perustettu perheomisteinen sijoitusyhtiö ja koko Ahlström Capital -konsernin emoyhtiö.
Yhtiö sijoittaa pörssiyhtiöihin ja noteeraamattomiin yrityksiin
sekä kiinteistöihin ja metsiin, toimien aktiivisena ja vastuullisena
omistajana kehittäen sijoituksiaan luodakseen pitkäaikaista omistaja-arvoa (ks. liitetieto 35). Ahlström Capital Oy:n kotipaikka on
Helsinki, ja sen virallinen osoite on Eteläesplanadi 14, Helsinki.
Ahlström Capital Oy:n ja sen tytäryhtiöiden (jäljempänä yhdessä ’konserni’) konsernitilinpäätös 31.12.2014 päättyneeltä
tilikaudelta hyväksyttiin julkistettavaksi hallituksen 23.2.2015
tekemän päätöksen mukaisesti. Osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajat voivat joko hyväksyä tai hylätä tilinpäätöksen sen
julkistamista seuraavassa yhtiökokouksessa. Yhtiökokous voi
myös päättää tilinpäätökseen tehtävistä muutoksista.
Konsernitilinpäätös on nähtävissä internetosoitteessa
www.ahlstromcapital.com sekä emoyhtiön pääkonttorissa osoitteessa Eteläesplanadi 14, Helsinki.
Tietoja konsernin rakenteesta on liitetiedossa 6. Konsernin lähipiirisuhteita koskevat tiedot ovat liitetiedossa 41.
2. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERUSTEET
JA MUUT MERKITTÄVÄT TILINPÄÄTÖKSEN
LAATIMISPERIAATTEET
2.1 Laadintaperusteet
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Accounting Standards Board
— IASB), jotka on hyväksytty Euroopan unionissa.
Tätä ennen konsernin taloudellinen raportointi perustui suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön (FAS) ja se noudatti tilinpäätöstensä laadinnassa Suomessa yleisesti hyväksyttyä tilinpäätösnormistoa (GAAP). 31.12.2014 päättyneen tilikauden tilinpäätös on
konsernin ensimmäinen IFRS-tilinpäätös.
Konsernitilipäätös perustuu hyödykkeiden alkuperäiseen
hankintamenoon lukuun ottamatta sijoituskiinteistöjä, johdannaissopimuksia, myytävissä olevia rahoitusvaroja, ehdollisia
vastikkeita ja metsiä, jotka on arvostettu käypään arvoon. Konsernitilinpäätös on esitetty euromääräisenä (EUR), joka on myös
emoyhtiön toimintavaluutta. Kaikki arvot on pyöristetty lähimpään tuhanteen (TEUR), ellei toisin ole ilmoitettu.
2.2 Konsernitilinpäätöksen yhdistelyperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää konsernin ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset per 31.12.2014. Konsernissa määräysvalta muodos-
tuu silloin, kun konserni saa tai sillä on oikeus sijoituskohteesta
saataviin erilaisiin tuottoihin ja sillä on mahdollisuus vaikuttaa
näihin tuottoihin sijoituskohteeseen kohdistuvan valtansa kautta.
Yleensä määräysvalta syntyy, kun yhteisöllä on 50 % (tai suurempi
osa) äänivallasta. Konsernilla on määräysvalta sijoituskohteeseen
erityisesti, jos ja vain mikäli:
• sillä on sijoituskohdetta koskeva valta eli sillä on olemassa
oikeudet, joiden nojalla se voi ohjata sijoituskohteen relevantteja toimintoja;
• olemalla osallisena sijoituskohteessa se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan
tuottoon; ja
• se pystyy käyttämään sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja
näin vaikuttamaan saamansa tuoton määrään.
Jos konsernilla on alle puolet sijoituskohteen äänivallasta, sen
on otettava huomioon kaikki tosiseikat ja olosuhteet arvioidessaan, onko sillä määräysvalta sijoituskohteessa. Näitä seikkoja
ovat:
• sijoituskohteen muiden äänioikeutettujen omistajien kanssa
tehdyt sopimusjärjestelyt;
• muista sopimusjärjestelyistä seuraavat oikeudet; ja
• konsernin äänioikeudet ja mahdolliset äänioikeudet.
Konserni arvioi uudelleen sijoituskohteeseen kohdistuvaa määräysvaltaansa, jos tosiseikat ja olosuhteet osoittavat, että määräysvallan kolmesta tekijästä yhdessä tai useammassa on ollut
muutosta. Tytäryhtiön yhdistely alkaa, kun konserni saa määräysvallan tytäryrityksessä, ja se päättyy määräysvallan menettämisen
seurauksena. Vuoden aikana hankitun tai luovutetun tytäryrityksen varat, velat, tuotot ja kulut sisältyvät konsernitilinpäätökseen
siitä päivästä alkaen, jona konserni saa määräysvallan tytäryrityksessä. Tytäryhtiön yhdistely jatkuu siihen päivään asti, kun kyseinen määräysvalta lakkaa.
Voitto tai tappio ja kaikki muut laajan tuloksen (OCI) erät
kohdistetaan konsernin emoyhtiön osakkeenomistajien ja
määräysvallattomien omistajien osuuksille, vaikka tämä johtaisikin siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudet
olisivat saldoltaan negatiivisia. Tarvittaessa tytäryhtiöiden tilinpäätöksiin tehdään oikaisuja, jotta niiden tilinpäätöksen laatimisperiaatteet saadaan konsernin laatimisperiaatteiden mukaisiksi. Kaikki konsernin sisäiset varat ja velat, oma pääoma,
tuotot, kulut ja rahavirrat, jotka koskevat konserniyritysten välisiä liiketapahtumia, eliminoidaan täysimääräisesti konsernitilinpäätöksessä.
Tytäryhtiön omistusosuudessa tapahtunut muutos, josta ei
seuraa määräysvallan menettämistä, kirjataan oman pääoman
VUOSIKERTOMUS 2014
|
67
transaktioksi. Jos konserni menettää määräysvaltansa tytäryhtiössä, se:
• kirjaa tytäryhtiön varat (mukaan lukien liikearvo) ja velat pois
taseesta;
• kirjaa mahdollisten määräysvallattomien omistajien osuuksien kirjanpitoarvon pois taseesta;
• kirjaa omaan pääomaan kirjatut kertyneet muuntoerot pois
taseesta;
• merkitsee saadun vastikkeen käyvän arvon taseeseen;
• merkitsee mahdollisesti konserniin jääneen sijoituksen käyvän arvon taseeseen;
• merkitsee tuloslaskelmaan mahdollisen voiton tai tappion;
ja
• tilanteen mukaan luokittelee uudelleen emoyhtiön osuuden aiemmin laajassa tuloslaskelmassa olevista osuuksista tuloslaskelmaan tai kertyneiksi voittovaroiksi siten kuin
olisi tarpeen tehdä, mikäli konserni olisi suoraan luopunut
asianomaisista varoista tai veloista.
2.3 Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
Liiketoimintojen yhdistäminen ja liikearvo
Liiketoimintojen yhdistäminen kirjataan hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankinnan kustannus on siirretyn vastikkeen
yhteissumma, joka arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään
arvoon sekä hankinnan kohteeseen kohdistuvan mahdollisen
määräysvallattoman osuuden määränä. Kussakin liiketoimintojen
yhdistämisessä konserni päättää erikseen, kirjaako se määräysvallattoman osuuden hankinnan kohteeseen käypään arvoon vai
suhteellisena osuutena hankinnan kohteen yksilöitävissä olevista
nettovaroista. Hankintaan liittyvät kustannukset kirjataan sellaisinaan kuluiksi hallinnon kuluihin.
Kun konserni hankkii uuden liiketoiminnan, se arvioi hankitut
rahoitusvarat ja -velat voidakseen luokitella ja nimetä ne hankinta-ajankohtana vallitsevien sopimusehtojen, taloudellisen tilanteen ja asiaan vaikuttavien olosuhteiden mukaisesti.
Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, aiemmin omistettu oman pääoman ehtoinen osuus arvostetaan uudestaan hankinta-ajankohdan käypään arvoonsa, ja tästä seuraava voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Hankkijaosapuolen mahdollisesti luovuttama ehdollinen
vastike kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Varoiksi tai veloiksi luokiteltu ehdollinen vastike, joka kirjataan
rahoitusinstrumenttina siten kuin IAS 39 Rahoitusinstrumentit:
kirjaaminen ja arvostaminen esittää, arvostetaan käypään arvoon siten, että käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Liikearvoksi kirjataan aluksi hankintamenosta se määrä, jolla
suoritetun vastikkeen ja määräysvallattomien omistajien osuuk-
68
|
VUOSIKERTOMUS 2014
sien summa ylittää yksilöitävissä olevien hankittujen varojen ja
vastattavaksi otettujen velkojen erotuksen. Mikäli hankittujen nettovarojen käypä arvo ylittää suoritetun vastikkeen kokonaismäärän, konserni arvioi uudelleen, onko se yksilöinyt oikein kaikki hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat sekä tarkastelee uudestaan
hankinta-ajankohtana kirjattavaksi tulevien summien arvostusmenettelyjä. Jos uudelleenarviointi antaa yhä tulokseksi sen, että
hankittujen nettovarojen käypä arvo ylittää suoritetun vastikkeen
kokonaismäärän, voitto kirjataan tulosvaikutteisesti. Alkuperäisen
kirjaamisen jälkeen liikearvo arvostetaan hankintamenoon, josta
on vähennetty mahdolliset kertyneet arvonalentumistappiot. Arvonalentumisen testaamista varten liiketoimintojen yhdistämistapauksessa saatu liikearvo jaetaan hankinta-ajankohdasta lähtien
kaikille konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisestä, riippumatta siitä, siirretäänkö muita hankinnan kohteen varoja tai velkoja näille yksiköille.
Mikäli liikearvoa on kohdistettu yksittäiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle ja osasta asianomaisen yksikön toimintaa luovutaan, luovutettuun toimintaan liittyvä liikearvo sisällytetään
toiminnan kirjanpitoarvoon määriteltäessä luovutusvoittoa tai
-tappiota. Näissä tapauksissa luovutettu liikearvo lasketaan luovutetun toiminnan ja säilytetyn rahavirtaa tuottavan yksikön osuuden suhteellisten arvojen perusteella.
Kun yhteisö siirtyy käyttämään IFRS-standardeja ensimmäisen
kerran, voidaan yhteisö osittain vapauttaa yleisestä vaatimuksesta, jonka mukaan yhteisön tulisi ensimmäisen IFRS-raportointikauden päättyessä takautuvasti soveltaa kaikkia standardeja,
jotka ovat tuolloin voimassa. IFRS 1 sallii muun muassa sen, että
ensilaatija saa olla soveltamatta IFRS 3 -standardia takautuvasti
aikaisempiin liiketoimintojen yhdistämisiin, jotka ovat tapahtuneet ennen IFRS-raportointiin siirtymistä.
Koska tämä on Ahlström Capitalin ensimmäinen IFRS-tilinpäätös, yhtiö on päättänyt soveltaa tätä vapautusta eikä se sovella
takautuvasti IFRS-standardeja ennen siirtymäpäivää toteutuneisiin liiketoimintojen yhdistämisiin. Tämä merkitsee sitä, että vain
1.1.2013 jälkeen toteutuneet tapahtumat arvostetaan IFRS 3:n
mukaisesti.
Osakkuusyhtiö- ja yhteisyrityssijoitukset
Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta merkitsee valtaa osallistua
sijoituskohteen rahoitusta ja toimintapolitiikkaa koskeviin päätöksiin, mikä ei kuitenkaan tarkoita niitä koskevaa määräysvaltaa
tai yhteistä määräysvaltaa. Ahlström Capitalin edellytyksenä ja
osana strategiaa sen sijoittaessa listattuihin yhtiöihin on saavuttaa
10-30 % suora omistusosuus ja ainakin yksi hallituspaikka sekä
paikka nimitysvaliokunnasta. Ahlström Capitalin tarkoituksena on
toimia aktiivisena ja vastuullisena sijoittajana, kehittäen sijoituksiaan luodakseen pitkäaikaista omistaja-arvoa. Edellä mainittujen
seikkojen perusteella Ahlström Capital katsoo itsellään olevan
merkittävän vaikutusvallan hankitussa yhteisössä, vaikka omistusosuus olisikin alle 20 prosenttia.
Yhteisyritys (joint venture) on tietyntyyppinen yhteisjärjestely,
jossa yhteistä määräysvaltaa harjoittavilla järjestelyn osapuolilla
on oikeuksia yhteisyrityksen nettovaroihin. Yhteinen määräysvalta on sopimuksellisesti sovittu järjestelyä koskeva määräysvallan
jako, joka on olemassa vain, kun asianomaisia toimintoja koskevat päätökset edellyttävät osapuolten yksimielistä päätöstä.
Huomattavan vaikutusvallan tai yhteisen määräysvallan määrittämisessä tarpeelliset seikat ovat samoja, jotka on tarpeen ottaa
huomioon määriteltäessä tytäryhtiöitä koskevaa määräysvaltaa.
Konsernin osakkuusyhtiö- ja yhteisyrityssijoitukset kirjataan pääomaosuusmenetelmää käyttäen.
Pääomaosuusmenetelmässä osakkuusyhtiö- ja yhteisyrityssijoitukset kirjataan aluksi hankintamenoon. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan, mikäli konsernin osuus osakkuusyhtiön tai
yhteisyrityksen nettovaroista muuttuu hankinta-ajankohdan jälkeen. Osakkuusyhtiöön tai yhteisyritykseen liittyvä liikearvo sisältyy sijoituksen kirjanpitoarvoon, eikä sitä kirjata kuluksi tai testata
erikseen arvonalentumisen osalta.
Tuloslaskelmaa ja muita laajan tuloksen eriä käsittelevä laskelma (OCI) eli laaja tuloslaskelma kuvaa konsernin osuutta osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen toiminnan tuloksesta. Kaikkien
näiden sijoituskohteiden laajassa tuloslaskelmassa raportoidut
muutokset ovat osa konsernin vastaavaa laskelmaa. Jos osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen omaan pääomaan on kirjattu muutos, konserni kirjaa oman osuutensa kaikista muutoksista soveltuvin osin oman pääoman muutoksia osoittavaan laskelmaansa.
Konsernin sekä osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen välisistä liiketapahtumista seuraavat toteutumattomat voitot tai tappiot eliminoidaan osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen omistusosuuden
mukaisesti.
Konsernin yhteenlaskettu osuus osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen voitosta tai tappiosta on esitetty tuloslaskelmassa osana
liikevoittoa, ja se kuvaa voittoa tai tappiota verojen jälkeen sekä
osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen tytäryhtiöissä olevia määräysvallattomia osuuksia.
Osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen tilinpäätökset noudattavat
samoja tilikausia kuin konsernin tilinpäätös. Osakkuusyhtiöt ja
yhteisyritykset raportoivat konsernille IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti. Jos ja kun on tarpeen, oikaisut tehdään konsernin
tasolla konsernitilinpäätöksen laadinnan yhteydessä.
Konserni päättää jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyhtiön tai yhteisyritysinvestoinnin arvo olisi alentunut. Jos näyttöä
tästä on, konserni laskee arvonalentumisen määrän, joka on
osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen kerrytettävissä olevan rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon erotus, ja kirjaa sitten tappion
tulosvaikutteisesti kohtaan osuus osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen voitosta.
Jos huomattava vaikutusvalta osakkuusyhtiössä tai yhteinen
määräysvalta yhteisyrityksessä menetetään, konserni arvostaa ja
kirjaa mahdollisen jäljelle jääneen sijoituksen käypään arvoon.
Osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen huomattavan vaikutusvallan
tai yhteisen määräysvallan menettämisen jälkeisen kirjanpitoarvon ja jäljelle jääneen sijoituksen käyvän arvon erotus sekä luovutuksesta saatavat tuotot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiin eriin
Konsernin varat ja velat esitetään taseessa erien lyhyt- ja pitkäaikaisuutta koskevan luokittelun perusteella. Varallisuuserä luokitellaan lyhytaikaiseksi, kun:
• sen odotetaan tulevan realisoiduksi tai se aiotaan myydä tai
kuluttaa normaalin toimintajakson aikana;
• se on ensisijaisesti tarkoitettu kaupankäyntiä varten;
• sen odotetaan tulevan realisoiduksi 12 kuukauden kuluessa
tilikauden päättymisestä; tai
• se on käteis- tai muita rahavaroja, ja ellei siihen kohdistu vähintään 12 kuukauden ajan tilikauden päättymisestä vaihtorajoitus tai rajoitus käyttää sitä velan suorittamiseksi.
Kaikki muut varat luokitellaan pitkäaikaisiksi.
Velka luokitellaan lyhytaikaiseksi, kun:
• sen odotetaan tulevan suoritetuksi normaalin toimintajakson kuluessa;
• se on ensisijaisesti tarkoitettu kaupankäyntiä varten;
• se erääntyy suoritettavaksi 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä; tai
• ei ole ehdotonta oikeutta lykätä velan suoritusta vähintään
12 kuukauden ajan tilikauden päättymisestä.
Kaikki muut velat luokitellaan pitkäaikaisiksi. Suojauslaskentaan
kuulumattomien johdannaisinstrumenttien käyvät arvot esitetään lyhytaikaisina. Laskennalliset verosaamiset ja -velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi ja veloiksi.
Käyvän arvon määrittäminen
Konserni arvostaa rahoitusinstrumentit, kuten johdannaiset ja rahoitusvaroihin kuulumattomat omaisuuserät esimerkiksi sijoituskiinteistöt, käypään arvoon raportointikauden päättymispäivänä.
Käypä arvo on hinta, joka saataisiin varallisuuserän myynnistä
tai maksettaisiin siirrettäessä velka tavanmukaisella markkinaosapuolten välisellä liiketoimella arvostuspäivänä.
Konserni käyttää olosuhteisiin soveltuvia arvostusmenetelmiä,
joita varten on saatavissa riittävästi tietoa käyvän arvon määrittämiseen. Käyvän arvon määrittämiseen käytettävissä arvostusmenetelmissä on käytettävä mahdollisimman paljon merkityk-
VUOSIKERTOMUS 2014
|
69
sellisiä, havainnoitavissa olevia tietoja ja mahdollisimman vähän
muita kuin havainnoitavissa olevia tietoja.
Kaikki varat ja velat, joiden käypä arvo määritellään ja/tai esitetään tilinpäätöksessä, on luokiteltu käypien arvojen hierarkian
mukaisesti. Jäljempänä on hierarkian kuvaus, jossa käyvän arvon
määrittämiseen käytettävien arvostusmenetelmien syöttötiedot
luokitellaan kolmelle tasolle.
• Taso 1 – Samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) markkinahinnat toimivilla markkinoilla.
• Taso 2 – Käypä arvo määritetty markkinoilta saatavien parametrien perusteella.
• Taso 3 – Käypä arvo määritetty perustuen parametreihin, joita ei saada markkinoilta.
Tilinpäätöksessä toistuvasti esitettyjen varojen ja velkojen kohdalla konsernin on määritettävä, onko hierarkiatasojen välillä
tapahtunut siirtymistä. Tämä tehdään arvioimalla luokittelu uudestaan (sen alimman tason syöttötiedon perusteella, joka on
merkittävä käyvän arvon määrittelemiselle kokonaisuudessaan)
kunkin tilikauden lopussa.
Tuloutus
Tuloutus tehdään, kun on todennäköistä, että konserniin tulee
taloudellista etua ja liikevaihto pystytään luotettavasti määrittämään riippumatta siitä, milloin maksu tapahtuu. Liikevaihto arvostetaan saadun tai saatavan vastikkeen käypään arvoon ottaen
huomioon sopimuksessa määritellyt maksuehdot ja vähentäen
verot tai maksut. Myös alla kuvattujen kirjaamisedellytysten tulee
täyttyä ennen kuin liikevaihto kirjataan.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä.
Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja
kuluiksi valmistusasteen mukaisesti, kun hankkeen lopputulos
pystytään arvioimaan riittävän luotettavasti. Valmistusaste määritellään kunkin hankkeen osalta tarkastelupäivään mennessä
kertyneiden kustannusten osuutena koko hankkeen arvioiduista
kokonaiskustannuksista.
Korkotuotot rahoitusinstrumenteista, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja korollisiin rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka luokitellaan myytävissä oleviksi, kirjataan käyttäen
efektiivistä korkoa (EIR). Korkotuotot sisältyvät tuloslaskelman
rahoitustuottoihin.
Sijoituskiinteistöjen vuokrasopimusten mukaiset vuokratuotot
kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokrakausien kuluessa, ja
ne sisältyvät tuloslaskelmassa liikevaihtoon.
Osinkotuotot tuloutetaan, kun konsernille syntyy oikeus saada
osinkomaksuja, tavallisesti silloin, kun osakkeenomistajat hyväksyvät osingon määrän.
70
|
VUOSIKERTOMUS 2014
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset kirjataan, kun avustuksen saamisesta on
kohtuullinen varmuus ja kaikki siihen liittyvät ehdot on täytetty.
Konserni on päättänyt kirjata avustukset käyttämällä pääomaperusteista lähestymistapaa. Kun saatu avustus liittyy tiettyyn varallisuuserään, se kirjataan samansuuruisena tuottona varallisuuserän odotettavissa olevana taloudellisena vaikutusaikana.
Verot
Tarkastelukauden lyhytaikaiset tuloverosaamiset ja -velat arvostetaan siihen määrään, joka odotetaan saatavan palautuksina veroviranomaisilta tai tulevan maksettavaksi. Summan laskemisessa käytetään niitä verokantoja ja -lakeja, jotka ovat voimassa tai
käytännössä voimassa tilinpäätöspäivänä maissa, joissa konserni
toimii ja tuottaa verotettavia tuloja. Oman pääoman eriin kohdistuva lyhytaikainen tulovero kirjataan omaan pääomaan eikä
tuloslaskelmaan. Konserni arvioi määräajoin veroilmoituksissa
raportoituja eriä tilanteissa, joissa sovellettavat verosäännökset
ovat tulkinnanvaraisia, ja tekee tarpeen mukaan varauksia.
Laskennallinen vero määritellään raportoinnissa käyttämällä
velkamenetelmää varojen ja velkojen veroperusteiden ja niiden
raportointikauden päättymispäivän kirjanpitoarvon väliaikaisen
eron laskemiseen.
Laskennallisia verovelkoja ovat kaikki veronalaiset väliaikaiset erot paitsi silloin, jos verovelka on syntynyt liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai varojen tai velkojen kirjaamisesta sellaisen liiketapahtuman kohdalla, jossa ei ole kyse liiketoimintojen
yhdistämisestä ja joka kyseisen liiketapahtuman aikaan ei ole
vaikuttanut kirjanpidolliseen voittoon tai verotettavaan voittoon
tai tappioon.
Kaikki verotuksessa vähennyskelpoiset väliaikaiset erot,
käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset ja tappiot kirjataan laskennallisina verosaamisina. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siltä osin kuin on todennäköistä, että on sellaista
verotettavaa voittoa, jota voidaan käyttää verotuksessa vähennyskelpoisen väliaikaisen eron, käyttämättömien verotukseen
liittyvien hyvityksien ja tappioiden siirtämiseen eteenpäin. Tämä
koskee kaikkia tapauksia, paitsi niitä, joissa verotuksessa vähennyskelpoiseen väliaikaiseen eroon liittyvä laskennallinen verosaaminen on syntynyt varallisuus- tai velkaerän alkuperäisestä
kirjaamisesta sellaisen liiketoimen yhteydessä, joka ei ole ollut
liiketoimintojen yhdistämistä ja joka sen tapahtumahetkellä ei
ole vaikuttanut kirjanpidolliseen voittoon tai verotettavaan voittoon tai tappioon.
Laskennallisten verosaamisten kirjanpitoarvoa tarkastellaan
jokaisena raportointipäivänä ja sitä vähennetään siltä osin, kun
ei ole enää todennäköistä, että saadaan riittävästi verotettavaa
tuloa, jonka turvin laskennallinen verosaaminen tai osa siitä voidaan käyttää. Taseeseen merkitsemättömät laskennalliset vero-
saamiset arvioidaan uudestaan jokaisena raportointipäivänä, ja
ne kirjataan siltä osin, kun on tullut todennäköiseksi, että tulevat
veronalaiset tulot mahdollistavat laskennallisten verosaamisten
takaisinsaannin.
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen arvostaminen
tapahtuu niillä verokannoilla, joita oletetaan sovellettavan sinä
vuonna, jolloin saaminen realisoidaan tai velka suoritetaan. Saamisen realisointi tai velan suoritus tapahtuu niiden verokantojen
ja verolakien mukaisesti, jotka ovat voimassa tai olennaisilta osin
voimassa raportointipäivänä.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat voidaan vähentää toisistaan, jos on olemassa täytäntöönpanokelpoinen oikeus vähentää lyhytaikaiset verosaamiset ja lyhytaikaiset tuloverovelat toisistaan, ja jos laskennalliset verot liittyvät samaan veronalaiseen
yksikköön saman veroviranomaisen alaisuudessa.
Konsernin tuloslaskelmassa näkyvät verot sisältävät paikallisten verolainsäädäntöjen nojalla maksettavia tuloveroja, edellisiä
vuosia koskevia veronoikaisuja sekä laskennallisten verovelkojen
ja -saamisten vuotuisen muutoksen vaikutuksen. Laskennalliset
verovelat ja -saamiset lasketaan kaikista veron perusteen ja varojen ja velkojen kirjanpitoarvon välille syntyvistä väliaikaisista
eroista. Laskennallista veroa ei kirjata vähennyskelvottomasta liikearvon alkuperäisestä kirjauksesta ja tytäryrityksiin tehtyjen sijoitusten väliaikaisista eroista siltä osin kuin ne eivät todennäköisesti
muutu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Tärkeimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, poistoeroista, varauksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä,
yritysten välisestä keskinäisestä varaston katteesta ja johdannaisinstrumenttien käyvän arvon määrittämisestä. Laskennalliset
verosaamiset kirjataan siinä laajuudessa, kun niiden käyttö on
todennäköistä.
Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen
Konsernitilinpäätös on laadittu euromääräisenä, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Jokaisen konserniin kuuluvan erillisen yksikön toimintavaluutta määritetään
konsernissa. Erillistilinpäätöksiin sisällytettävät erät arvostetaan
käyttäen kyseistä toimintavaluuttaa.
Vieraassa valuutassa olevat rahamääräiset varat ja velat muunnetaan toimintavaluutaksi tilinpäätöspäivää edeltävän päivän
avistakurssiin. Rahamääräisten erien suorittamisesta tai muuntamisesta johtuvat erot kirjataan tulosvaikutteisesti lukuun ottamatta niitä eriä, jotka on tarkoitettu konsernin ulkomaiseen yksikköön
tekemän nettosijoituksen suojan osaksi. Nämä kirjataan muun
laajan tuloksen erinä, kunnes nettosijoituksesta luovutaan, jolloin
kumulatiivinen summa luokitellaan uudelleen tulosvaikutteisesti.
Valuuttakurssieroista johtuvat, näihin rahamääräisiin eriin liittyvät
veronmaksut ja -hyvitykset kirjataan niin ikään muihin laajan tuloksen eriin.
Ei-rahamääräiset erät, joiden arvo määritetään ulkomaan rahassa alkuperäisen hankintamenon mukaisesti, muunnetaan
euroiksi käyttämällä alkuperäisten liiketoimien tapahtuma-ajankohtina vallinneita valuuttakursseja. Ei-rahamääräiset erät, jotka
on määritetty käypään arvoon ulkomaan rahassa, muunnetaan
käyttäen sen päivän valuuttakurssia, jolloin käypä arvo on määritelty. Ei-rahamääräisten ja käypään arvoon määriteltyjen erien
muuntamisesta seuraavaa voittoa tai tappiota käsitellään samalla
tavoin kuin asianomaisen erän käyvän arvon muutosta (ts. sellaisten erien muuntoero, joiden käypään arvoon määritetty voitto tai
tappio kirjataan muihin laajan tuloksen eriin tai tulosvaikutteisesti, kirjataan samalla tavoin).
Ulkomaisten yksikköjen varat ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivää edeltävän päivän kurssiin, kun taas niiden
tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi kauden keskikurssia käyttäen. Muunnosta syntyvät kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan, kertyneet
muuntoerot siirretään muista laajan tuloksen eristä tulosvaikutteisiksi.
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut
toiminnot sekä emoyhtiön osakkeenomistajille jaettavaksi
tarkoitetut pitkäaikaiset omaisuuserät
Konserni luokittelee pitkäaikaiset varat ja luovutettavien erien
ryhmät myytävänä tai emoyhtiön omistajille jaettavina oleviksi,
jos niiden kirjanpitoarvo saadaan pääosin takaisin myynnin tai
jakamisen kautta jatkuvan käytön sijasta. Nämä pitkäaikaiset varat ja luovutettavien erien ryhmään kuuluvat ja myytävinä tai jaettavina oleviksi luokitellut erät arvostetaan joko kirjanpitoarvoon
tai käypään arvoon, josta on vähennetty myyntiin tai jakamiseen
liittyvät menot, sen mukaan kumpi arvoista on alempi.
Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai
luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä
kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin ja kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ja aineettomia hyödykkeitä ei poisteta tai kirjata kuluksi sen jälkeen, kun ne on luokiteltu myytävänä tai jaettavina oleviksi. Myytävänä oleviksi tai
jaettaviksi luokitellut varat ja velat on esitetty taseessa erillisinä
pitkäaikaisina erinä.
Lopetettuja toimintoja ei sisällytetä jatkuvien toimintojen tulokseen ja ne esitetään lopetettujen toimintojen verojen jälkeisenä yksittäisenä voitto- tai tappioeränä tuloslaskelmassa.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisil-
VUOSIKERTOMUS 2014
|
71
la. Hankintamenoon voidaan sisällyttää välittömästi aineellisen
käyttöomaisuuserän hankinnasta aiheutuvat menot ja pitkäaikaisten rakennushankkeiden vieraan pääoman menot, mikäli
kirjaamisedellytykset täyttyvät. Kaikki muut korjaus- ja huoltokustannukset kirjataan tulosvaikutteisesti niiden syntyhetkellä.
Omaisuuserän käytöstä poistamisesta ja purkamisesta johtuvien
odotettujen kustannusten nykyarvo sisällytetään asianomaisen
omaisuuserän hankintamenoon, mikäli varausta koskevat kirjaamiskriteerit täyttyvät.
Poistot lasketaan tasapoistoina. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
• Rakennukset25–50 vuotta
• Raskaat koneet ja kalusto
10–20 vuotta
• Muut koneet ja kalusto
3–10 vuotta
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvat erät ja kaikki
alun perin kirjatut keskeiset erät kirjataan pois taseesta luovutuksen yhteydessä tai kun niiden käytöstä tai luovutuksesta ei odoteta mitään vastaista taloudellista hyötyä. Omaisuuserän taseesta
poistamisesta syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti, kun omaisuuserä poistetaan taseesta.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvoja, taloudellista vaikutusaikaa ja poistomenetelmiä tarkistetaan kunkin
tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimusten luokittelu perustuu siihen, missä määrin
vuokratun omaisuuserän omistamiselle ominaiset riskit ja edut
tulevat vuokralle antajalle ja vuokralle ottajalle. Se, onko kyseessä rahoitusleasingsopimus vai muu vuokrasopimus, riippuu
liiketoimen tosiasiallisesta sisällöstä eikä niinkään sopimuksen
muodosta.
Ennen IFRS-raportointiin siirtymistä alkaneiden vuokrasopimusten alkamishetkeksi katsotaan IFRS-raportointiin siirtymispäivä, 1.1.2013 IFRS 1:n mukaan.
Kun konserni toimii vuokralle ottajana, rahoitusleasingsopimukset kirjataan sopimuksen aloituspäivänä vuokratun omaisuuserän käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien
nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimukset ovat järjestelyjä, joilla
käytännössä kaikki vuokratun omaisuuserän omistukseen liittyvät
riskit ja edut siirtyvät konsernille. Vuokrat jaetaan rahoitusmenoihin ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että koron osuus
määräytyy kiinteän korkoprosentin perusteella kullakin kaudella
jäljellä olevalle velkapääomalle. Rahoitusmenot kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin.
Vuokratusta omaisuuserästä tehdään sen taloudellisen vaikutusajan mukaiset poistot. Jos ei kuitenkaan ole kohtuullista
varmuutta siitä, että konserni saa omaisuuserän omistukseensa
72
|
VUOSIKERTOMUS 2014
vuokra-ajan päättyessä, omaisuuserä poistetaan vuokra-aikana,
jos se on lyhyempi kuin taloudellinen vaikutusaika.
Vuokrasopimuksia, jotka eivät täytä rahoitusleasingsopimusten kriteerejä, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden
vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokranantajana ja
käytännössä kaikki omaisuuserän omistukseen liittyvät riskit ja
edut jäävät siirtymättä, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi.
Vuokratuotot kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan
kuluessa.
Vieraan pääoman menot
Vieraan pääoman menot, jotka aiheutuvat ehdot täyttävien pitkäaikaisten hankkeiden rakentamisesta, voidaan aktivoida osaksi
omaisuuserän hankintamenoa siltä ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Kaikki muut
vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sen tilikauden aikana,
jolloin ne syntyvät.
Laadintateknisesti konsernin metsävarallisuus on jaoteltu kasvaviin metsiin ja maa-alueisiin. Metsäalueet kirjataan biologisina
hyödykkeinä käypään arvoon aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ryhmään ja maa-alueet (myös käypään arvoon arvostettuna) ovat osa sijoituskiinteistöjä. Konsernin mittavien metsävarojen arvostamiseen käypään arvoon ei ole olemassa toimivia
markkinoita. Tästä syystä arvon määritys tehdään diskontattujen
tulevien rahavirtojen avulla. Rahavirrat perustuvat konsernin metsänhoito- ja hakkuusuunnitelmaan, jonka laskenta-aikajana on 80
vuotta, mikä vastaa konsernin metsien arvioitua hakkuusykliä. Arvostuksessa käytetty diskonttauskorko on 5 %. Arvioidut myyntihinta- ja metsänhoitomenoennusteet perustuvat lähtökohtaisesti
nykyisiin hinta- ja kustannustasoihin.
Sijoituskiinteistöt arvostetaan alun perin tilinpäätöspäivän
markkinaperusteisia ehtoja heijastelevaan käypään arvoon. Sijoituskiinteistöjen käyvissä arvoissa tapahtuneista muutoksista
seuraavat voitot tai tappiot sisältyvät asianomaisen tilikauden
voittoon tai tappioon niitä vastaavat verovaikutukset mukaan
lukien. Eteläesplanadi 14:ssä sijaitseva kiinteistö luokitellaan
sijoituskiinteistöihin. Pientä osaa tästä kiinteistöstä käytetään
Ahlström Capital Oy:n toimitiloina. Toimiva johto on kuitenkin
katsonut, että tämä oma käyttö on vähäistä, minkä perusteella
koko kiinteistö on kirjattu käypään arvoon osana sijoituskiinteistöjä.
Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenoon siihen asti, kunnes ne valmistuvat ja niiden käypä arvo on
luotettavasti määritettävissä. Kun rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt valmistuvat ja niiden käypä arvo voidaan luotettavasti
määrittää, ne tullaan uudelleen luokittelun kautta raportoimaan
osana sijoituskiinteistöjä.
Yksittäisten, merkittävien sijoituskiinteistöjen käyvät arvot
määritetään vuotuisen arvioinnin perusteella, jonka suorittaa
ulkopuolinen akkreditoitu arvioitsija. Konsernin muiden sijoituskiinteistöjen käyvät arvot perustuvat arvioitujen vastaisten rahavirtojen diskontattuihin laskelmiin. Käytössä oleva diskontattu rahavirtamalli on Ahlström Capital Oy:n oma, tätä tarkoitusta varten
kehitetty laskentamalli.
Sijoituskiinteistöt poistetaan taseesta joko silloin, kun niistä
luovutaan tai kun ne poistetaan pysyvästi käytöstä. Nettoluovutusvoiton ja omaisuuserän kirjanpitoarvon välinen ero kirjataan
tuloslaskelmaan taseesta poiskirjaamista vastaavalla tilikaudella.
Sijoituskiinteistöihin tai (-kiinteistöistä) tehdään omaisuuseräsiirtoja vain, kun käyttötarkoitus muuttuu. Kun sijoituskiinteistöstä
tehdään siirto omassa käytössä oleviin kiinteistöihin, oletushankintameno tulevassa laskennassa on käyttötarkoituksen muutospäivän käypä arvo. Jos omassa käytössä olevasta kiinteistöstä tulee sijoituskiinteistö, konserni kirjaa tämän kiinteistön noudattaen
aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sovellettavia periaatteita käyttötarkoituksen muutospäivään asti.
Aineettomat hyödykkeet
Erikseen hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan alun perin
hankintamenoperusteisesti. Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden hankintameno
on niiden käypä arvo hankinta-ajankohtana. Alun perin aineettomat hyödykkeet kirjataan hankintamenoon, josta vähennetään
kertyneet poistot ja kertyneet arvonalentumistappiot. Sisäisesti
aikaansaatuja aineettomia hyödykkeitä (pois lukien aktivoitavissa
olevat kehitysmenot) ei aktivoida ja niistä aiheutuvat menot kirjataan kuluksi silloin, kun ne toteutuvat.
Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika arvioidaan joko rajalliseksi tai rajoittamattomaksi. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistetaan
niiden vaikutusaikana (3-5 vuotta), ja niiden arvonalentuminen
arvioidaan aina, jos on viitteitä siitä, että asianomaisen aineettoman hyödykkeen arvo saattaa olla alentunut. Jos aineettomalla
hyödykkeellä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, sen poistoaika ja -menetelmä tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.
Rajallisen taloudellisen vaikutusajan omaavien aineettomien
hyödykkeiden poistomeno kirjataan tuloslaskelmaan siihen menoluokkaan, joka vastaa asianomaisen aineettoman hyödykkeen
käyttötarkoitusta.
Aineettomasta hyödykkeestä, jolla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei tehdä poistoja. Myös niiden arvon alentuminen testataan vähintään kerran vuodessa joko yksittäisen hyö-
dykkeen tai yhtenäistä rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla, mikäli
arvonalentumisesta on viitteitä.
Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi suoriteperusteisesti. Yksittäisen hankkeen kehitysmenot kirjataan aineettomaksi hyödykkeeksi:
• kun konserni voi osoittaa, että aineettoman hyödykkeen toteutus on teknisesti käyttökelpoinen ja omaisuuserä on valmis käyttöön tai myytäväksi;
• kun konsernin pyrkimyksenä on saattaa omaisuuserä valmiiksi ja käyttää sitä tai myydä se;
• kun konserni pystyy esittämään, kuinka omaisuuserä tulee
tuottamaan vastaista taloudellista hyötyä;
• kun käytettävissä on riittävästi teknisiä, taloudellisia ja muita
voimavaroja kehittämistyön loppuun saattamiseen ja aineettoman hyödykkeen käyttämiseen ja myymiseen;
• kun konserni pystyy luotettavasti arvioimaan kehitystyön aikaiset menot; ja
• kun konserni pystyy käyttämään näin luotua aineetonta hyödykettä.
Aineettomat hyödykkeet kirjataan alun perin hankintamenonsa
mukaisesti, ja siitä vähennetään kertyneet poistot ja kertyneet arvonalentumisesta johtuvat tappiot. Poistojen tekeminen on aloitettava, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, eli se on sellaisessa
kunnossa, että se pystyy toimimaan tarkoitetulla tavalla. Poistot
tehdään sen ajan kuluessa, jona omaisuuserästä odotetaan saatavan taloudellista etua. Poistot kirjataan myytyjä suoritteita vastaavina kuluina. Kehitysaikana omaisuuserän mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain.
Rahoitusvarat
Rahoitusvaroihin kuuluvat erät luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin
saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin tai tehokkaiksi suojausinstrumenteiksi tarkoitettuihin johdannaisiin. Kaikki rahoitusvarat kirjataan käypään
arvoon. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta
käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Sellaisten rahoitusvarojen ostot tai myynnit, jotka edellyttävät
varojen luovuttamista markkinapaikan säätelyn tai sopimuksen
mukaisella aikataululla (seuraavana päivänä järjestettävät pörssikaupat), kirjataan kaupantekopäivänä eli päivänä, jona konserni
sitoutuu ostamaan tai myymään asianomaisen omaisuuserän.
Rahoitusvaroihin kuuluvat käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjatut erät
Rahoitusvaroihin kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjatut erät sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät ra-
VUOSIKERTOMUS 2014
|
73
hoituserät. Rahoitusvaroihin kuuluvat varat luokitellaan kaupankäyntitarkoituksissa pidettäviksi, jos ne on hankittu myytäviksi
tai uudelleen ostettaviksi lyhyen ajan kuluessa. Johdannaiset
luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, ellei niitä
ole tarkoitettu IAS 39:n mukaisiksi suojausinstrumenteiksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat merkitään
taseeseen käypään arvoon siten, että ao. arvon nettomuutokset
esitetään rahoituserinä (käyvän arvon negatiiviset tai positiiviset
nettomuutokset) tuloslaskelmassa.
Lainat ja muut saamiset
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia
rahoitusvaroja, joilla on kiinteät tai määriteltävissä olevat maksuerät ja joita ei ole noteerattu toimivilla markkinoilla. Alkuperäisen
arvostamisen jälkeen näiden rahoitusvarojen arvo määritetään
jatkossa jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron (EIR) menetelmää ja vähentämällä mahdollinen arvonalentuminen. Jaksotettu hankintameno lasketaan ottamalla huomioon
kaikki hankintahinnan alennukset tai nousut sekä palkkiot tai
menot, jotka ovat EIR:n oleellinen osa. EIR:n mukaiset poistot
sisältyvät tuloslaskelman rahoitustuottoihin. Arvonalentumisesta
johtuvat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, lainojen osalta rahoituskuluihin ja saamisten osalta materiaaleihin ja palveluihin tai
muihin toiminnan kuluihin.
Tämä kategoria koskee normaalisti myyntisaamisia ja muita
saamisia. Saamisia on käsitelty liitetiedossa 24.
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä oleviin (AFS) rahoitusvaroihin luokitellaan oman pääoman ehtoiset instrumentit ja vieraan pääoman ehtoiset instrumentit. Myytävissä oleviksi luokitellut oman pääoman ehtoiset
instrumentit ovat sellaisia, jotka eivät kuulu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin tai joita ei ole määritelty tulosvaikutteisesti
käypään arvoon. Tässä ryhmässä vieraan pääoman ehtoiset
instrumentit ovat sijoituksia, joita on tarkoitus pitää määräämättömän ajan ja jotka voidaan myydä rahoitustarpeen tai markkinatilanteen mukaan.
Alkuperäisen arvostamisen jälkeen myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon, jolloin realisoitumattomat
voitot tai tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja käyvän
arvon rahastoon, kunnes koko sijoitus on kirjattu pois taseesta, jolloin kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai mikäli sijoituksen arvo katsotaan alentuneeksi,
kumulatiivinen tappio siirretään tuloslaskelman rahoituskuluihin.
Rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjaaminen pois taseesta
Rahoitusvaroihin kuuluva erä (tai tilanteen mukaan sen osa tai
samanlaisten erien ryhmän osa) poistetaan taseesta (eli konsernitaseesta) pääosin silloin, kun:
74
|
VUOSIKERTOMUS 2014
• oikeus saada rahavirtaa omaisuuserästä on päättynyt; tai
• konserni on siirtänyt oikeutensa omaisuuserän rahavirtoihin
toiselle osapuolelle tai on ottanut kantaakseen velvollisuuden maksaa saamansa rahasummat täysimääräisinä ilman
olennaista viivytystä kolmannelle osapuolelle ”läpikulkujärjestelyn” muodossa; ja (a) konserni on luopunut olennaisilta
osin kaikista omaisuuserään liittyvistä riskeistä ja eduista, tai
(b) konserni ei ole luopunut edellä mainituista riskeistä ja
eduista eikä ole myöskään pitänyt niitä, vaan on luopunut
omaisuuserään liittyvästä määräysvallasta.
Kun konserni on luopunut oikeudesta saada rahavirtoja omaisuuserästä tai on tehnyt läpikulkua koskevan järjestelyn, se arvioi
missä määrin sille on jäänyt omistamiseen liittyviä riskejä ja etuja. Kun konserni ei ole luopunut olennaisilta osin kaikista omaisuuserään liittyvistä riskeistä ja eduista eikä myöskään luopunut
omaisuuserään liittyvästä määräysvallasta, se jatkaa asianomaisen omaisuuserän kirjaamista siinä määrin kuin konsernilla on
säilyvää intressiä. Siinä tapauksessa konserni kirjaa myös tähän
liittyvät velat. Luovutettu omaisuuserä ja siihen liittyvä velka kirjataan tavalla, joka vastaa konsernille jääviä oikeuksia ja velvoitteita.
Konserni arvioi jokaisen raportointikauden päätteeksi, onko
olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoituserän tai rahoitusvaroihin kuuluvan omaisuuseräryhmän arvo on alentunut. Arvonalentumista on syntynyt siinä ja vain siinä tapauksessa, että arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman,
omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman (”tappion synnyttävä tapahtuma”) seurauksena ja että
tappion synnyttävällä tapahtumalla on luotettavasti arvioitavissa
oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän
arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin.
Konserni arvioi myytävissä olevolevia rahoitusvaroja jokaisena raportointipäivänä todetakseen, onko olemassa objektiivista
näyttöä ao. sijoituksen tai sijoitusryhmän arvonalentumisesta.
Jos on kyse myytävissä olevasta oman pääoman ehtoisesta instrumentista, tällainen objektiivinen näyttö olisi esimerkiksi
merkittävä tai pitkäaikainen sijoituksen käyvän arvon lasku alle
sen hankintamenon. Sitä onko arvonalentuminen ollut merkittävä, voidaan arvioida sijoituksen alkuperäisen hankintamenon
perusteella. Pitkäaikainen koskee sitä aikaa, jolloin käypä arvo
on ollut alle alkuperäisen hankintamenon. Konserni on määritellyt tämän siten, että mikäli sijoituksen (joka ylittää aineellisen
alarajan) arvo on alentunut yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta, arvonalentumiskirjaus täytyy tehdä. Kun arvonalentumisesta on
näyttöä, kumulatiivinen tappio – joka määritetään hankintamenon ja käyvän nykyarvon väliseksi eroksi, josta vähennetään kaikki aiemmin tuloslaskelmassa esitetyt asianomaisen sijoitukseen
liittyvät arvonalentumistappiot – poistetaan muista laajan tuloksen eristä ja kirjataan tuloslaskelmaan. Oman pääoman ehtoisiin
instrumentteihin liittyviä arvonalentumistappioita ei peruta tulosvaikutteisesti; niiden käyvän arvon nousu arvon alentumisen
jälkeen kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Jos myytävissä olevien
rahoitusvarojen erä myydään, sen laajassa tuloslaskelmassa esitetty käypä arvo kirjataan tulosvaikutteisesti.
Kun on kyse myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitelluista
vieraan pääoman ehtoisista instrumenteista, arvon alentumista
arvioidaan samoilla kriteereillä kuin jaksotetun hankintamenon
mukaisesti kirjattuja rahoitusvaroja. Arvonalentuminen kirjataan
jaksotetun hankintamenon ja käyvän nykyarvon erotuksena, josta
vähennetään aiemmin jo tuloslaskelmassa kirjattu asianomaisen
sijoituksen arvonalentumistappio.
Jos seuraavilla tilikausilla velkainstrumentin käypä arvo nousee ja asianomainen nousu voidaan objektiivisesti liittää tuloslaskelmassa kirjatun arvonalentumistappion jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio perutaan tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelat
Konsernin rahoitusvelkoihin kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat, ostovelat ja muut velat,
lainat ja muut rahoitusvelat, mukaan lukien luotolliset tilit ja suojauslaskentaan kuuluvat johdannaisinstrumentit. Rahoitusvelat
merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Lainoihin,
muihin rahoitusvelkoihin ja ostovelkoihin liittyvät transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien
rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.
Rahoitusvelkojen arvon määrittäminen riippuu niiden luokittelusta alla kuvatun mukaisesti.
Rahoitusvelkoihin kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut erät sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
rahoitusvelat sekä ne erät, jotka alun perin kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelkoihin kuuluvat erät luokitellaan kaupankäyntitarkoituksissa pidettäviksi, jos ne on otettu lyhyen ajan kuluessa
uudelleen ostettaviksi. Tähän ryhmään kuuluvat myös konsernin
tekemät johdannaissopimukset, joita ei ole tarkoitettu suojausinstrumenteiksi IAS 39:ssä määritellyllä tavalla. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä veloista koituvat voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Alun perin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvelat voidaan luokitella tähän ryhmään kuuluviksi alkuperäisenä kirjauspäivänä ainoastaan, jos IAS 39:n mukaiset kriteerit täyttyvät. Konserni ei ole määritellyt mitään rahoitusvelkaa käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi eräksi.
Alkuperäisen kirjauksen jälkeen korollisten lainojen ja vieraan pääoman arvo määritetään jaksotettuun hankintamenoon
EIR-menetelmää käyttäen. Voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun kyseiset velat poistetaan taseesta niin ikään käyttämällä EIR-poistomenetelmää. Jaksotettu hankintameno laske-
taan ottamalla huomioon kaikki hankintahinnan alennukset tai
nousut sekä palkkiot tai menot, jotka ovat EIR:n oleellinen osa.
EIR:n mukaiset poistot sisältyvät erillisen tuloslaskelman rahoituskuluihin.
Tämä ryhmä koskee tavallisesti korollisia lainoja ja vierasta
pääomaa. Katso tarkemmin liitetieto 24.
Konsernin antamat takaussitoumukset ovat sopimuksia, jotka
on annettu korvaamaan takauksen haltijan tappiot, jollei sopimuksen osapuolena oleva velallinen suorita erääntyneitä maksujaan
velkainstrumentin ehtojen mukaisesti. Takaussopimukset edellyttävät tässä tapauksessa maksun suorittamista velallisen puolesta. Takaussopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon velkana, jota
oikaistaan suoraan takauksen antamiseen kohdistuvilla menoilla.
Tämän jälkeen velan arvo määritetään joko asianomaisen velan
maksamiseen tilinpäätöspäivänä tarvittavista menoista tehdyn parhaan arvion perusteella tai kumulatiivisilla poistoilla vähennetyn
kirjaussumman nojalla sen mukaan, kumpi näistä on korkeampi.
Rahoitusvelka poistetaan taseesta, kun sen taustalla oleva
velvoite poistuu, se perutaan tai raukeaa. Kun olemassa oleva
rahoitusvelka korvataan toisella samalta lainanantajalta saatavalla velalla olennaisesti eri ehdoilla tai jos olemassa olevan velan
ehtoja muutetaan olennaisilta osilta, tällaista vaihtoa tai muutosta
käsitellään alkuperäisen velan poiskirjaamisena ja uuden velan
kirjauksena. Asiaomaisten kirjanpitoarvojen ero kirjataan tuloslaskelmaan.
Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta
Konserni käyttää johdannaisinstrumentteja, kuten valuuttatermiinejä ja korkonvaihtosopimuksia, ulkomaan rahan määräisten
erien ja korkoriskien suojaamiseksi. Nämä johdannaisinstrumentit kirjataan alun perin käypään arvoon johdannaissopimuksen
solmimispäivänä, ja arvostetaan myöhemmin käypään arvoon.
Johdannaiset kirjataan rahoitusvaroihin kuuluvina erinä, jos niiden käypä arvo on positiivinen ja rahoitusvelkoina niiden käyvän
arvon ollessa negatiivinen.
Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutoksista seuraavat voitot tai tappiot kirjataan suoraan tulosvaikutteisesti, paitsi rahavirran suojauksen tehokas osa, joka kirjataan laajaan tulokseen ja
myöhemmin tuloslaskelmaan, kun suojauksen kohteella on vaikutusta tuloslaskelmaan.
Suojauslaskentaan kuuluvat suojaussuhteet luokitellaan seuraavasti.
Rahavirran suojauksesta on kyse silloin:
• kun suojaudutaan rahavirran vaihtelulta, joka liittyy taseeseen
kirjattuun omaisuus- tai velkaerään liittyvään erityiseen riskiin;
• kun suojaus liittyy erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen tai ulkomaan rahan määräiseen erään liittyvään
riskiin; ja
• kun käsitellään kiinteäehtoista sitoumusta.
VUOSIKERTOMUS 2014
|
75
Suojaussuhteen alussa konserni määrittää ja dokumentoi
muodollisesti sen suhteen, johon se haluaa soveltaa suojauslaskentaa, sekä riskinhallintatavoitteensa ja suojaukseen liittyvän strategiansa. Dokumentaatiossa kuvataan suojausinstrumentti, suojauskohde tai suojattava liiketoimi, asianomaisen
riskin luonne ja se, miten yksikkö arvioi suojausinstrumentin
käyvän arvon muutosten toimivuutta sen suhteen, miten ne vähentävät suojauskohteiden tai suojauksen kohteena olevasta
riskistä johtuvien rahavirrassa tapahtuvien muutosten vaikutusta.
Suojausinstrumentista tulevan voiton tai tappion tehokas osa
kirjataan laajaan tulokseen rahavirran suojausrahastoon, kun taas
tehoton osa kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan liiketoiminnan
muihin kuluihin.
Konserni käyttää valuuttatermiinejä suojautuakseen ennakoiduissa liiketoimissa ja kiinteäehtoisissa sitoumuksissa olevilta ulkomaan rahaan liittyviltä riskeiltä. Valuuttatermiinien tehoton osa
kirjataan rahoituskuluihin.
Laajaan tulokseen kirjatut erät siirretään tuloslaskelmaan, kun
suojattu liiketoimi vaikuttaa voittoon tai tappioon kuten esimerkiksi silloin, kun suojattu rahoitustuotto tai -kulu kirjataan tai kun
ennakoitu myynti toteutuu.
Jos suojausinstrumentin voimassaolo lakkaa tai se myydään,
päätetään tai käytetään sitä korvaamatta tai sen voimassaoloa
pidentämättä (osana suojausstrategiaa) tai suojaus perutaan
tai jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan kriteereitä, kaikki
aiemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjatut kumulatiiviset voitot tai
tappiot jäävät erikseen omaan pääomaan, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu tai ulkomaan rahan määräinen kiinteäehtoinen
sitoumus täyttyy.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan joko hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi on alhaisempi. Kunkin tuotteen nykyiseen paikkaan ja tilaan saattamisesta koituneet menot
kirjataan seuraavasti:
• raaka-aineet: ostot hankintamenoon first-in, first-out-menetelmällä; ja
• valmiiden tuotteiden ja keskeneräisen tuotannon osalta suorat materiaalikustannukset, työvoima ja osa tuotannon yleismenoista tavanomaiseen toimintakapasiteettiin perustuen,
poislukien vieraan pääoman menot.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava
arvioitu myyntihinta, josta vähennetään arvioidut vaihto-omaisuuden loppuun saattamisen vaatimat menot sekä myynnin toteutumiseen tarvittavat arvioidut menot.
Tavanomaisessa liiketoiminnassa myytäväksi rakennetut kiinteistöt raportoidaan ja kirjataan vaihto-omaisuutena, ja niiden
76
|
VUOSIKERTOMUS 2014
arvo määritellään joko hankintamenona tai nettorealisointiarvona sen mukaan, kumpi on alhaisempi.
Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien
arvon alentuminen
Konserni arvioi jokaisen raportointikauden päätöspäivänä onko
viitteitä siitä, että omaisuuserän arvo olisi alentunut. Jos tällaisia
viitteitä on tai kun edellytetään omaisuuserän vuotuista arvonalentumista mittaavaa testausta, konserni arvioi mikä on kyseisestä erästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Omaisuuserästä
kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän tai rahavirtaa
tuottavan yksikön (CGU) käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi on
korkeampi. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään omaisuuseräkohtaisesti, ellei erä tuota tulevaa rahavirtaa, joka on suurelta osin riippumaton muiden omaisuuserien tai omaisuuseräryhmien tulevista rahavirroista. Kun omaisuuserän tai rahavirtaa
tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan
rahamäärän, omaisuuserän arvon katsotaan alentuneen, ja sen
kirjanpitoarvo alennetaan siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän
suuruiseksi.
Kun arvioidaan käyttöarvoa, arvioidut vastaiset rahavirrat
diskontataan nykyarvoon käyttäen veroja edeltävää diskonttauskorkoa, joka heijastaa nykyisiä markkinoiden arvioita rahan
aika-arvosta ja riskistä kyseisen omaisuuserän kohdalla. Kun
määritetään käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla
menoilla, viimeaikaiset markkinoilla toteutuneet liiketapahtumat otetaan huomioon. Jos sellaisia ei pystytä löytämään, käytetään asianmukaista arvonmäärittämismallia. Nämä laskelmat
vahvistetaan arvonmäärittämiseen liittyvien kertoimien, julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yritysten osakekurssien
tai muiden käytettävissä olevien käyvän arvon indikaattorien
avulla.
Konsernin arvonalentumista koskevat laskelmat perustuvat
yksityiskohtaisiin budjetteihin ja ennustelaskelmiin, jotka laaditaan erikseen kutakin konsernin rahavirtaa tuottavaa yksikköä
varten, joihin yksittäiset omaisuuserät on allokoitu. Nämä budjetit ja ennustelaskelmat kattavat yleensä viiden vuoden jakson. Pidemmille kausille lasketaan pitkän aikavälin kasvuprosentti, jota
sovelletaan vastaisten rahavirtojen ennustamiseen viidennen
vuoden jälkeen. Jatkuvien toimintojen arvonalentumisesta johtuvat tappiot, mukaan lukien vaihto-omaisuuden arvon alentuminen, kirjataan tuloslaskelmaan niihin menoluokkiin, jotka ovat
asianomaisten arvoltaan alentuneiden omaisuuserien tehtävän
mukaisia.
Muista omaisuuseristä paitsi liikearvosta, tehdään arvio kunakin raportointipäivänä sen määrittämiseksi, onko viitteitä siitä,
että aiemmin kirjattuja arvon alentumisesta johtuvia tappioita ei
enää olisi tai ne olisivat vähentyneet. Jos viitteitä tästä on, konser-
ni arvioi asianomaisesta omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aiemmin kirjattu
arvonalentumistappio perutaan ainoastaan, jos on tapahtunut
muutosta niissä oletuksissa, joilla on määritelty omaisuuserän
kerrytettävissä oleva rahamäärä viimeisimmän arvonalentumistappion jälkeen. Peruuttaminen on rajattu siten, että omaisuuserän kirjanpitoarvo ei ylitä sen kerrytettävissä oleva rahamäärää tai
ylitä sitä kirjanpitoarvoa, johon olisi päädytty poistojen jälkeen
jos aiempina vuosina ei olisi kirjattu mitään ao. omaisuuserän arvonalentumistappiota. Peruminen kirjataan erilliseen tuloslaskelmaan, ellei omaisuuserää ole kirjattu sen uudelleenarvostukseen
perustuvaan arvoon, jolloin perumista käsitellään uudelleenarvostuksen lisäyksenä.
Seuraaviin omaisuuseriin liittyy erityisiä arvonalentumisen testauksen piirteitä:
• Liikearvon arvonalentumistestaus suoritetaan vuosittain
31.12. ja aina, jos olosuhteet antavat aihetta olettaa, että kirjanpitoarvo saattaa olla alentunut. Liikearvon alentuminen
määritellään arvioimalla kerrytettävissä oleva rahamäärä
kunkin liikearvoon liittyvän rahavirtaa tuottavan yksikön (tai
yksikköryhmän) osalta. Kun rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo, kirjataan arvonalentumistappio. Liikearvoon liittyviä
arvonalentumistappioita ei voi perua tulevilla tilikausilla.
• Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta silloin,
kun olosuhteet antavat aiheen olettaa, että niiden kirjanpitoarvo saattaa olla alentunut.
Rahavarat ja lyhytaikaiset talletukset
Taseessa olevat rahavarat ja lyhytaikaiset talletukset sisältävät
pankkitalletukset ja käteisvarat sekä lyhytaikaiset talletukset, joiden erääntymisaika on korkeintaan kolmen kuukauden päässä.
Konsernin rahavirtalaskelmassa rahavarat sisältävät niin ikään
edellä mainitut erät.
Varaukset
Varaukset kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman
seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus
on arvioitavissa luotettavasti. Kun konserni voi olettaa joko koko
varauksen määrän tai osan siitä tulevan korvattavaksi, esimerkiksi
vakuutussopimuksen nojalla, korvaus kirjataan erillisenä eränä,
mutta vasta sitten, kun se on käytännössä varma. Varaukseen liittyvä kulu esitetään tuloslaskelmassa.
Takuukuluja koskevat varaukset kirjataan, kun takuuehdon sisältävä hanke toimitetaan. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Alkuperäinen takuukuluarvio tarkistetaan vuosittain.
Uudelleenjärjestelyvaraukset kirjataan, kun varausten kirjaamisedellytykset täyttyvät. Konsernilla on tähän tosiasiallinen velvoite,
kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Lisäksi asianomaisille työntekijöille on kerrottava suunnitelman pääpiirteet.
Jos rahan aika-arvo on olennainen, varaukset diskontataan
käyttäen lyhytaikaista diskonttauskorkoa ennen veroja, joka tilanteen mukaan heijastelee velalle ominaista riskiä. Kun diskonttausta käytetään, varauksen lisäys ajan myötä kirjataan rahoituskuluksi.
Ehdolliset velat
Ehdolliset velat ovat olemassa olevia velvoitteita, jotka ovat syntyneet aikaisempien tapahtumien seurauksena. Näitä voivat olla
esimerkiksi vuokrasopimukset, tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä tapahtuvat mahdolliset virheet toimituksissa, joista konsernilla on takuusitoumuksia, sekä myyntisaamisten myynnit factoring-sopimusten nojalla. Ehdollisia velkoja ei kirjata taseeseen,
koska ei ole todennäköistä, että näiden velvoitteiden hoitaminen
vaatisi rahallista panostusta. Koska ei kuitenkaan ole täysin mahdotonta, että rahallista panostusta tarvitaan velvoitteiden hoitamiseksi, konserni esittää nämä ehdolliset velat erikseen.
Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Konsernilla on eräissä Euroopan maissa käytössä etuuspohjainen
eläkejärjestely, joka edellyttää maksujen suorittamista erikseen
hallinnoituun rahastoon. Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on luonteeltaan maksupohjaisia järjestelyjä (DCP). Maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat työsuhteen päättymisen jälkeisiä
etuusjärjestelyjä, joissa yritys suorittaa kiinteitä maksuja erilliseen
yksikköön (rahastoon). Yrityksellä ei ole mitään oikeudellista tai
tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien
maksamisesta.
Etuuspohjaisissa etuusjärjestelyissä (DBP) taseeseen kirjattu velka vastaa etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvoa, josta on
vähennetty järjestelyyn liittyvien varojen käypä arvo tilinpäätöshetkellä. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin uudelleen määriteltyinä erinä
niiden toteutuessa, eikä niitä kirjata uudelleen tulosvaikutteisina.
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolloin järjestelyä muutetaan. Nettokorko lasketaan käyttämällä diskonttauskorkoa nettomääräiseen
velka- tai varallisuuserään. Konserni esittää työsuoritukseen perustuvat menot, aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot,
työsuhde-etuusjärjestelyn supistamisesta ja täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot sekä nettokorkokulut tai -tuotot työsuhdeetuuskuluina.
VUOSIKERTOMUS 2014
|
77
Riippumattomat vakuutusmatemaatikot laskevat etuuspohjaisen
velvoitteen määrän käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää.
Arvon uudelleen määrittäminen, johon sisältyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, omaisuuserän enimmäismäärän
vaikutus ilman nettokorkoa (ei sovelleta konserniin) ja järjestelyyn
kuuluvien varojen tuotto (ilman nettokorkoa), kirjataan suoraan
taseeseen ja vastaava debet- tai kreditkirjaus tehdään kertyneisiin voittovaroihin laajan tuloslaskelman kautta niiden toteutumiskaudella. Käypään arvoon arvostamista ei luokitella uudestaan tulosvaikutteisesti seuraavilla tilikausilla.
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan tulosvaikutteisesti sinä päivänä, joka on seuraavista aikaisempi:
• työsuhde-etuusjärjestelyn muuttamis- tai supistamispäivä; ja
• päivä, jolloin konserni kirjaa uudelleenjärjestelyyn liittyvät
menot.
Nettokorko lasketaan käyttämällä diskonttauskorkoa etuuspohjaiseen nettovelkaan tai nettovaroihin. Konserni kirjaa seuraavat
etuuspohjaiset nettovelvoitteet (toiminnoittain) myynnin, hallinnon ja jakelun kuluihin tulosvaikutteisesti :
• työsuoritukseen perustuvat menot, joihin sisältyvät nykyiset
ja aiemmat työsuorituksiin perustuvat menot sekä työsuhde-etuusjärjestelyjen supistamisesta ja muista kuin rutiininomaisista suorituksista johtuvat voitot ja tappiot;
• nettokorkokulut tai -tuotot.
Osakeperusteiset maksut
Osakeperusteiset maksut ovat sopimuksia yksikön ja toisen
osapuolen välillä, jotka oikeuttavat toisen osapuolen saamaan
käteisvaroja tai muita yksikön varoja määrinä, jotka perustuvat yksikön tai toisen konserniyksikön oman pääoman ehtoisten instrumenttien hintaan, tai yksikön tai toisen konserniyksikön oman
pääoman ehtoisiin instrumentteihin sillä edellytyksellä, että mahdolliset yksilöidyt oikeuden syntymisehdot täyttyvät. Liitetiedossa 30 käsitellään asiaa laajemmin.
3. ENSIMMÄINEN IFRS-STANDARDIEN KÄYTTÖÖNOTTO
31.12.2014 päättyneen tilikauden tilinpäätös on konsernin
ensimmäinen IFRS-tilinpäätös. 31.12.2013 päättyneeseen tilikauteensa asti konserni noudatti tilinpäätöstensä laadinnassa
Suomessa yleisesti hyväksyttyä tilinpäätösnormistoa (Suomen
GAAP).
Tämän mukaisesti konserni on laatinut 31.12.2014 tilinpäätöksen, joka on yhdenmukainen IFRS-tilinpäätösnormiston kanssa
sekä vastaavasti vertailukauden tilinpäätöksen 31.12.2013 päättyneen tilikauden tilanteen mukaisesti. Tämä on kerrottu myös
78
|
VUOSIKERTOMUS 2014
yhteenvedossa koskien merkittäviä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita.
Tämän tilinpäätöksen laadintaa varten konsernin avaava tase
laadittiin 1.1.2013 tilanteesta, joka on konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivä. Tässä osiossa selitetään tärkeimmät konsernin
soveltamat ja käyttämät vapautukset, kun se on oikaissut paikallisen GAAP:in mukaisen tilinpäätöksensä, johon kuuluvat tase per
1.1.2013 ja tilinpäätös 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta.
IFRS:n ensilaatijana konserni on päättänyt käyttää seuraavia
huojennuksia eräiden IFRS:in mukaisten vaatimusten takautuvassa soveltamisessa.
Konserni on päättänyt ottaa käyttöön seuraavat huojennukset
IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardia ei ole sovellettu tytäryritysten hankintoihin, joita on pidetty IFRS:in näkökulmasta ennen 1.1.2013 tapahtuvana liiketoimintana. Tämän huojennuksen käyttö merkitsee sitä, että Suomen GAAP:in mukainen
varojen ja velkojen kirjanpitoarvo, joka tulee kirjata IFRS:issä,
on niiden oletushankintameno. Hankinta-ajankohdan jälkeinen
arvostaminen tehdään IFRS:in mukaisesti. IFRS:in mukaan kirjaamiskelvottomat varat ja velat eivät sisälly avaavaan IFRS-taseeseen. Konserni ei kirjannut tai jättänyt pois mitään aiemmin
mukana olleita summia IFRS:in kirjaamisvaatimusten nojalla.
IFRS 1:n mukaisesti konserni on suorittanut liikearvon arvonalentumistestauksen IFRS-raportointiin siirtymispäivänä. Tarvetta
arvonalentumiselle ei ollut 1.1.2013.
Konserni on päättänyt esittää tilinpäätöksessä seuraavat summat siirtymäpäivästä eteenpäin (IFRS tavallisesti edellyttää niiden
esittämistä käsillä olevalta ja neljältä aiemmalta tilikaudelta):
• etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo, järjestelyyn liittyvien
varojen käypä arvo sekä sen yli- tai alijäämä; ja
• kokemukseen perustuvat oikaisut etuuspohjaisen järjestelyn
veloissa ja varoissa.
Kaikista ulkomaisista yksiköistä tulevien valuuttojen muuntoerojen katsotaan olevan nolla 1.1.2013.
Konserni on katsonut, että sen hallussa 1.1.2013 olevat noteeraamattomat oman pääoman ehtoiset instrumentit ovat myytävissä olevia rahoitusvaroja.
Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto
Konsernin omaa pääomaa koskeva täsmäytyslaskelma 1.1.2013 (IFRS-siirtymispäivä)
TEUR
Varat
Liikearvo
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
Tuloverosaamiset
Rahavarat
Liitetieto
FAS
A3
23 614
9 191
150 278
A1
A1, A4, A5, A6, A7
A4
A8, A9
A8, A10, A11
A9
A12
A5, A9
A6, A9, A11, A13, A16
A9
Varat yhteensä
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Muut rahastot
Muuntoerot
Korolliset velat
Varaukset
Muut velat
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat
Varaukset
Tuloverovelat
32
44 084
4 569
10 668
242 436
IFRS-oikaisut
IFRS
1.1.2013
-2 468
-18 356
62 000
35 571
-41 004
-2 601
5 776
38 918
23 614
6 723
131 922
62 000
35 603
3 080
1 968
16 444
281 354
118 745
110 123
2 334
65 696
296 898
63
78 770
132 394
175 181
2 334
65 759
375 668
539 334
117 688
657 022
36 092
12 774
13 649
65 058
36 092
12 774
307
-7 715
307
7 715
128 062
-15 007
113 055
A9, A19
169 213
25 215
194 428
-6 985
-502
-7 487
162 228
24 713
186 941
A6, A7, A9, A11, A15, A21, A22
115 693
A23, A24
9 381
5 990
29
131 093
9 016
33 316
-5 370
3 042
840
40 844
124 709
33 316
4 011
9 032
869
171 937
76 578
3 300
4 453
A2, A10, A20
A17
A1, A2, A3, A4, A5, A6, A7, A8, A9, A12, A13,
A14, A15, A17, A18, A19, A21, A22, A23
A22, A24
A12
A20
53 726
159 035
307
745
213 813
84 331
130 304
162 335
4 760
745
298 144
Velat yhteensä
344 906
125 175
470 081
539 334
117 688
657 022
A7, A16
A1, A9, A13, A14, A20, A23, A24, A28
A23, A24
VUOSIKERTOMUS 2014
|
79
Konsernin omaa pääomaa koskeva täsmäytyslaskelma 31.12.2013
TEUR
Varat
Liikearvo
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
Tuloverosaamiset
Rahavarat
Liitetieto
FAS
IFRS-oikaisut
A3
14 531
10 216
146 284
1 309
-2 373
-32 319
62 848
29 366
-36 024
A1
A1, A4, A5, A6, A7, A33
A4
A8, A9
A8, A10, A11
A12
31
39 242
3 229
13 194
226 727
2 670
25 477
15 840
7 843
113 965
62 848
29 397
3 218
3 229
15 864
252 204
121 824
89 397
1 372
101 181
313 774
2 384
39 241
148 613
99 465
1 372
103 565
353 015
540 501
64 718
605 219
-8 075
1 465
6 590
36 092
12 774
1 465
-1 485
143 138
-9 151
133 987
A9, A19
183 929
26 202
210 131
-1 096
1 036
-60
182 833
27 238
210 071
A7, A9, A20, A21, A34
119 587
A23, A24
4 633
6 176
130 396
1 098
29 964
-3 133
2 804
578
31 311
120 685
29 964
1 500
8 980
578
161 707
50 449
146 641
796
2 088
199 974
25 974
6 943
1 703
-1 153
33 467
76 423
153 584
2 499
935
233 441
Velat yhteensä
330 370
64 778
395 148
540 501
64 718
605 219
A5, A9
A6, A9, A11, A13, A16, A28, A30
A9
Varat yhteensä
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Muut rahastot
Muuntoerot
Korolliset velat
Työsuhde-etuuksiin liityvät velvoitteet
Varaukset
Muut velat
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat
Varaukset
Tuloverovelat
80
|
VUOSIKERTOMUS 2014
A2, A10, A20
A17
A1, A2, A3, A4, A5, A6, A7, A8, A9, A12, A13, A14,
A15, A17, A18, A19, A21, A22, A23, A28, A32
A22, A24
A12
A20
A6, A7, A16
A1, A2, A9, A13, A14, A20, A23, A24, A27, A28
A23, A24
A35
36 092
12 774
26 789
10 068
IFRS
31.12.2013
Konsernin voiton täsmäytyslaskelma tilikaudelta 1.1.-31.12.2013
TEUR
Jatkuvat toiminnot:
Liikevaihto
Vuokratuotot
Liikevaihto
Materiaalit ja palvelut
Poistot
Henkilöstökulut
Liitetieto
FAS
IFRS-oikaisut
A5, A25, A26
856 866
4 105
860 971
-8 802
-8 802
848 064
4 105
852 169
23 162
-518 496
-21 577
-170 844
-133 993
-821 748
2 095
4 897
-3 052
3 224
13 898
21 062
25 257
-513 599
-24 629
-167 620
-120 096
-800 687
-1 076
2 073
998
38 147
14 333
52 480
A18, A23, A25, A27
4 934
-13 960
29 121
-1 440
-7 245
5 648
3 494
-21 205
34 769
A4, A12, A13, A14, A15, A28, A31
-1 426
27 695
-3 257
2 391
-4 683
30 086
143
143
27 695
2 534
30 229
25 341
2 354
27 695
2 182
352
2 534
27 523
2 706
30 229
A4, A5, A8, A13, A14, A25, A28
A6, A13, A19, A25, A31, A32, A34
A2, A3, A5, A7, A25, A29
A1, A22, A25, A36
A6, A7, A9, A13, A16, A25, A30
A8, A9
Liikevoitto
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Voitto ennen veroja
Tuloverot
A6, A7, A9, A18, A20, A22, A25, A27, A30
Lopetetut toiminnot:
Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista verojen jälkeen
Tilikauden voitto
IFRS
31.12.2013
päättyneeltä
vuodelta
A9, A19
VUOSIKERTOMUS 2014
|
81
Konsernin voiton täsmäytyslaskelma tilikaudelta 1.1.-31.12.2013
IFRS-oikaisut
2 534
IFRS
31.12.2013
päättyneeltä
vuodelta
30 229
3 792
-751
-118
2 923
3 792
-751
-118
2 923
A17
-1 536
-1 536
-1 536
-1 536
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos
A10
186
-70
116
186
-70
116
Rahavirran suojaukset
A20
262
-90
172
262
-90
172
A8, A9
-37
-37
-37
-37
-1 285
-1 285
1 638
1 638
27 695
4 172
31 867
25 341
2 354
27 695
3 875
297
4 172
29 216
2 651
31 867
TEUR
Tilikauden voitto
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi
Etuuspohjaisen omaisuuserän (nettovelan) uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Verot eristä, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Ulkomaisten yksikköjen valuuttojen muuntoerot
Liitetieto
FAS
27 695
A15, A22
A15, A22
A8, A9
A10
A20
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi, netto
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
Tilikauden laaja tulos
82
|
VUOSIKERTOMUS 2014
OMAN PÄÄOMAN (1.1.2013 JA 31.12.2013) JA TILIKAUDEN 1.1. - 31.12.2013 VOITON TÄSMÄYTYSLASKELMIIN LIITTYVÄT LIITETIEDOT
Liitetieto A1
Rakennusten perusparannusten luokittelu on muutettu aineettomista hyödykkeistä aineellisiksi käyttöomaisuushyödykkeiksi.
Aiemman tilinpäätösnormiston mukaan aktivoidut aineettomat
hyödykkeet, jotka eivät täytä IAS 38:n mukaista aineettomien
hyödykkeiden määritelmää, on kirjattu alas.
Liitetieto A2
IFRS 2:n mukaan yhteisön on merkittävä osakeperusteisesti maksettavassa liiketoimessa vastaanottamansa palvelut kirjanpitoon
silloin, kun se vastaanottaa palvelut. Kun palvelut saadaan omana
pääomana maksettavan osakeperusteisen liiketoimen yhteydessä, yhteisön tulee kirjata vastaava oman pääoman lisäys. Yhteisön tulee määrittää saatujen palvelujen arvo ja vastaava oman
pääoman lisäys välillisesti viittaamalla myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypään arvoon. Voimassaolevat
optio-ohjelmat on kirjattu IFRS 2:n mukaisesti.
Liitetieto A3
IFRS:n mukaan liikearvoa ei poisteta. Sen sijaan liikearvon alentuminen testataan vuosittain. IFRS-standardeihin siirtymisen seurauksena aiemman tilinpäätösnormiston mukaisesti kirjatut poistot on palautettu.
rahoitusleasingsopimuslaskennan kriteerit. Nämä vuokrajärjestelyt kirjataan taseeseen aineellisina käyttöomaisuushyödykkeinä
ja rahoitusleasingsopimuksiin perustuvina velkoina. Lisäksi asiakkaiden omistamat koneet on identifioitu IFRIC 18:n mukaisesti ja
aktivoitu.
Liitetieto A8
Konsernin tekemän arvion perusteella Vacon Oyj:tä käsitellään
osakkuusyhtiönä IFRS-tilinpäätöksessä. Aiemman tilinpäätösnormiston mukaan se oli luokiteltu pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin.
Konsernin tekemän arvion perusteella AC Cleantech Growth
Fund I Ky:tä käsitellään osakkuusyhtiönä IFRS-tilinpäätöksessä.
FAS:n mukaan se oli luokiteltu pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin.
Liitetieto A9
Konsernin tekemän arvion mukaan Lönnrotinkadun Kivipalatsi
Oy (fuusion jälkeen As Oy Helsingin Kivipalatsi ja sen emoyritys
Rakennus Oy Kivipalatsi) yhdistellään tytäryhtiönä. Aiemman tilinpäätösnormiston mukaan yhtiö yhdisteltiin pääomaosuusmenelmällä.
Liitetieto A10
IAS 40:n mukaan sijoituskiinteistöjen luokittelu on muutettu aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä sijoituskiinteistöiksi. Sijoituskiinteistöt arvostetaan käypään arvoon.
FAS:n mukaan konserni on kirjannut sekä rahasto-osuudet että
osakesijoitukset hankintamenoon. IFRS-tilinpäätöksessä osakesijoituksia ja rahasto-osuuksia pidetään myytävänä olevina rahoitusvaroihin kuuluvina erinä, ja niiden käyvän arvon muutokset
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja oman pääoman käyvän
arvon rahastoon.
Liitetieto A5
Liitetieto A11
Liitetieto A4
Myytäväksi rakennetut kiinteistöt on luokiteltu aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä vaihto-omaisuuteen.
Liitetieto A6
Konserni on vuokrannut rakennuksen Saksassa BIL Leasing
Verwaltungs-GmbH & Co 891 KG (BIL):ltä, jota ei oltu yhdistelty
aiemman tilinpäätösnormiston mukaan. A&R Carton GmbH on
BIL:n 100-prosenttinen äänetön yhtiömies, mutta sillä on vain 10
prosenttia äänioikeudesta. Koska konsernilla on kuitenkin valta
ohjata toimintoja, joilla on merkittävä vaikutus sijoituskohteen
tuottoon, BIL yhdistellään konserniin IFRS 10:n mukaisesti.
Liitetieto A7
IAS 17:n mukaan tietyt vuokrajärjestelyt, jotka aiemmassa tilinpäätösnormistossa ovat olleet muita vuokrasopimuksia, täyttävät
Aiemman tilinpäätösnormiston mukaan Ruotsin toimintojen
säästöhenkivakuutus on esitetty varoina ja vastaava summa eläkevarauksena. IAS 19:n mukaan ne itse asiassa edustavat maksupohjaista järjestelyä, joka esitetään nettosummana.
Liitetieto A12
Laskennalliset verosaamiset ja -velat on kirjattu kaikkien väliaikaisten verojen ja kirjanpidon ajoituserojen kohdalla.
Liitetieto A13
Johdannaissopimukset on arvostettu käypään arvoon.
Liitetieto A14
Konserni on saanut korvausta ostetuista koneista ja laitteista suurelta asiakkaalta, ja aiemman tilinpäätösnormiston mukaisesti se
VUOSIKERTOMUS 2014
|
83
oli kirjattu tuotoksi tuloslaskelmaan. IFRIC 18:n mukaan se tulee
sen sijaan tulouttaa laitteiston taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Liitetieto A15
Aiemman tilinpäätösnormiston mukaisesti Saksan toimintojen
eläkevelvoite kirjattiin IAS 19:n mukaisesti. IAS 19:n uudistettua
versiota sovellettiin vuoden 2013 tilinpäätökseen. Uudistetun IAS
19:n muutoksia ei kuitenkaan sovellettu takautuvasti, ja edellisiin
tilikausiin liittyvät erot vietiin kirjanpitoon vuonna 2013. IFRS-siirtymisen yhteydessä kaikki aiemmat uudistetusta IAS 19:sta johtuvat vaikutukset on oikaistu taseeseen siirtymispäivästä lukien.
Liitetieto A16
Aiemman tilinpäätösnormiston mukaisesti faktoroidut myyntisaamiset on esitetty tilinpäätöksessä ehdollisena velkana. IAS
39:n mukaan nämä eivät täytä taseesta pois kirjaamisen edellytyksiä, joten ne esitetään myyntisaamisissa.
Liitetieto A17
Muuntoerot, jotka syntyvät ulkomaisten yksikköjen toimintojen
muuntamisesta esitetään IFRS:ssä erillisenä oman pääoman
eränä, kun aiempien tilinpäätösnormien mukaan ne esitettiin
kertyneiden voittovarojen osana. Lisäksi ulkomaisten yksikköjen
toimintojen muuntamisesta tietyllä tilikaudella syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. IFRS 1:n mukaan
ennen 1.1.2013 syntyneet muuntoerot esitetään kertyneissä voittovaroissa.
Liitetieto A18
Saksan toimintojen koronvaihtosopimukset olivat aiemman tilinpäätösnormiston mukaan taseen ulkopuolisia eriä. IAS 39:n mukaan nämä johdannaiset arvostetaan käypään arvoon.
Liitetieto A19
Määräysvallattomien omistajien osuudet esitettiin aiemman tilinpäätösnormiston mukaan erillään omasta pääomasta. IFRS:ssä
määräysvallattomien omistajien osuudet ovat osa konsernin
omaa pääomaa ja ne esitetään omalla rivillään.
Liitetieto A20
IAS 39:n mukaiseen suojauslaskennan soveltamisalaan kuuluvien johdannaissopimusten käyvät arvot esitetään taseen pitkäaikaisissa veloissa. Koronvaihtosopimukset sisältyvät suojauslaskentaan ja ne katsotaan rahavirran suojaukseksi.
Liitetieto A21
Lainat rahoituslaitoksilta on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.
84
|
VUOSIKERTOMUS 2014
Liitetieto A22
Eläkejärjestelyt sekä merkkipäiväetuudet on kirjattu etuuspohjaisina järjestelyinä IAS 19:n mukaisesti.
Liitetieto A23
Takuu- ja uudelleenjärjestelyvarauksen pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset osuudet on luokiteltu uudelleen muihin velkoihin. Suomalaisesta työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksusta on kirjattu pitkä- ja lyhytaikainen varaus.
Liitetieto A24
Aiemman tilinpäätösnormiston mukaan varaukset esitetään irrallaan muista veloista. IFRS-siirtymisen seurauksena varaukset on
luokiteltu uudelleen muiksi veloiksi heijastamaan niiden jäljellä
olevaa odotettua erääntymisaikaa eli toisin sanoen pitkä- tai lyhytaikaisiksi veloiksi.
Liitetieto A25
Konserni luopui Elbi-konsernista vuoden 2013 aikana. IFRS 5:n
mukaisesti erillisestä liiketoiminta-alueesta luopuminen esitetään lopetetuissa toiminnoissa.
Liitetieto A26
Asiakkaan omistamien koneiden käyttöön liittyvät palvelut on lisätty liikevaihtoon IFRIC 18:n mukaisesti.
Liitetieto A27
Myyntisaamisiin liittyvät ulkomaan rahan määräiset erät kirjattiin
rahoituseriin aiemman tilinpäätösnormiston nojalla.
Liitetieto A28
Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvät, jo syntyneet kulut on kirjattu ja esitetty siirtoveloissa edellisen tilinpäätösnormiston mukaisesti. IFRS-tilinpäätösnormiston mukaan edellä mainitut kulut
eivät täytä taseeseen kirjaamisen ehtoja, jolloin ne tulee kirjata
kuluksi tuloslaskelmaan sinä ajankohtana kuin ne syntyvät.
Liitetieto A29
Rahoitusleasingsopimukset, jotka ovat aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä, on poistettu omaisuuserän arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Liitetieto A30
Saatavien ulkoistamiseen liittyvät maksut on siirretty rahoituseriin.
Liitetieto A31
Viron tuloverolain mukaan verotettavasta voitosta syntyvä vero
maksetaan vain silloin, kun osinkoa maksetaan osakkeenomis-
tajille. Aiemman tilinpäätösnormiston mukaan konserni ei ole
kirjannut laskennallista veroa Viron toimintojen verotettavasta
voitosta. IFRS-siirtymisen seurauksena ja IAS 12:n mukaan on kirjattu laskennallinen verovelka, joka vastaa kertynyttä jakamatonta
verollista voittoa kerrottuna Viron tuloveroprosentilla.
Konsernin kiinteistöomaisuuden hankinnat kirjattiin aiemman
tilinpäätösnormiston mukaan liiketoimintojen yhdistämisenä,
josta syntyi liikearvoa. IFRS:ssä kyseessä olevaa hankintaa ei
käsitellä liiketoimintojen yhdistämisenä vaan omaisuuden hankintana.
varmuus voi johtaa tilanteisiin, joissa tarvitaan asianomaisten
varojen ja velkojen kirjanpitoarvon olennainen oikaisu tulevilla
tilikausilla.
Soveltaessaan konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita
toimiva johto on tehnyt seuraavat harkintaan perustuvat ratkaisut, jotka vaikuttavat eniten konsernitilinpäätökseen. Tulevaisuutta koskevat ja muut arvioihin liittyvät keskeiset tilinpäätöspäivän
epävarmuustekijät, joilla on merkittävä riski aiheuttaa tarvetta varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisiin oikaisuihin seuraavan tilikauden aikana, on mainittu myöhemmin tässä asiakirjassa.
Konserni on perustanut oletuksensa ja arvionsa niihin parametreihin, jotka olivat saatavissa konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Nykyiset olosuhteet ja oletukset tulevasta kehityksestä voivat
kuitenkin muuttua konsernista riippumattomien, markkinoilla tai
olosuhteissa tapahtuvien muutosten takia. Nämä muutokset heijastuvat oletuksiin niiden tapahtuessa. Alla on kuvattu ne alueet,
joilla harkintaan perustuvat ratkaisut, oletukset ja arviot ovat merkittävimpiä konsernin kannalta, ja jotka vaikuttavat muuttuessaan
tilinpäätökseen.
Liitetieto A34
Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrittäminen
Liitetieto A32
Lopun 30 %:n hankinnan vaikutukset CC Pack Holding AB:sta
on kirjattu aiemmin liiketoimintojen yhdistämisenä edellisen
tilinpäätösnormiston mukaisesti. IFRS 3:n mukaan se tulee käsitellä osakkaiden (määräysvallattomat osuudet) kanssa tehtynä
liiketoimena.
Liitetieto A33
Konsernin lainan uudistamiseen liittyvät transaktiomenot esitettiin aiemmin bruttomääräisinä eli ennakkoon maksettuina
kuluina erillään vastaavasta rahoitusvelasta. IAS 39:n mukaan
transaktiomenot tulee sisällyttää rahoitusvelan alkuperäiseen
arvostamiseen. Tulevilla tilikausilla rahoitusvelka (joukkovelkakirjalaina) arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Liitetieto A35
Kauden ja edellisten tilikausien verotettavaan tuloon perustuva
vero kirjataan velaksi siltä osin kuin sitä ei ole vielä maksettu.
Liitetieto A36
Konsernilla on optiojärjestely tiettyjen toimivaan johtoon kuuluvien ja avaintyöntekijöiden kanssa, ja siinä myönnetään yhtiön
osakkeita saatuja palveluja vastaan. Optioiden kustannukset kirjataan oikeuden syntymisajanjakson kuluessa ja vastaavasti muiden oman pääoman rahastojen lisäyksenä.
4. MERKITTÄVÄT KIRJANPIDOLLISET HARKINTAAN
PERUSTUVAT PÄÄTÖKSET, ARVIOT JA OLETUKSET
Konsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää toimivalta johdolta
sellaisten harkintaan perustuvien ratkaisujen, arvioiden ja oletusten tekemistä, jotka vaikuttavat raportoitavaan liikevaihtoon,
kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä tilinpäätöksen liitetietoihin
ja vastuusitoumuksiin. Näitä oletuksia ja arvioita koskeva epä-
Konserni kirjaa sijoituskiinteistönsä käypään arvoon, ja niiden
muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Käyvät arvot perustuvat
lukuisiin eri arviointimenetelmiin. Suurimpien yksittäisten omaisuuserien arvo perustuu ulkopuolisiin arvonmääritysraportteihin,
joissa on käytetty tuottoja markkinalähestymistapojen yhdistelmää, kun taas pienempien yksikköjen arvo määritetään sisäisesti
käyttäen etenkin tuottoihin perustuvaa, mutta tilanteen mukaan
myös markkinahintaperusteista lähestymistapaa.
Konsernin arvio on, että ei ole saatavissa asianmukaista markkinahintatietoa, jota voitaisiin käyttää niin laajan metsäomaisuuden
arvioimiseen kuin Ahlström Capitalilla on. Arviointi tehdään siitä
syystä laskemalla kasvavista metsistä tulevaisuudessa odotetun
rahavirran nykyarvo. Olennaisimmat arviot liittyvät tuleviin hakkuusuunnitelmiin, muutoksiin sellupuun ja puutavaran hinnoissa
sekä käytettyyn diskonttauskorkoon. Liitetiedossa 20 esitetään
herkkyysanalyysi näihin arvioihin liittyvistä arvonmääritysten
muutoksista.
Osakeperusteiset maksut
Konserni määrittää omana pääomana työntekijöille maksettavien palkkioiden kustannukset käyttämällä oman pääoman
ehtoisten instrumenttien käypää arvoa osakkeiden myöntämispäivänä. Käyvän arvon määrittäminen osakeperusteisesti
maksettaville palkkioille edellyttää sen päättämistä, mikä on
parhaiten soveltuva arviointimalli, joka ottaisi huomioon myöntämisessä sovellettavat ehdot. Arvio edellyttää myös arviointi-
VUOSIKERTOMUS 2014
|
85
malliin parhaiten sopivien syöttötietojen määrittämistä ja niistä
tehtäviä olettamuksia. Näitä tietoja ovat esimerkiksi osakeoption odotettavissa oleva voimassaoloaika, volatiliteetti ja osinkotuotto. Oletukset ja mallit, joita on käytetty osakeperusteisesti
maksettavien liiketoimien käyvän arvon arvioimiseksi, on esitetty
liitetiedossa 30.
Verot
Monimutkaisten verosäädösten tulkintaan, verolakien muutoksiin sekä tulevan verotettavan tulon määrään ja ajoitukseen liittyy
epävarmuutta. Kun otetaan huomioon laajat kansainväliset liikesuhteet ja olemassa olevien sopimusjärjestelyiden pitkäaikaisuus
ja monimutkaisuus, todellisten tulosten ja oletusten väliset erot
tai tulevat muutokset näissä oletuksissa edellyttävät mahdollisesti verotettavan tulon ja kulujen oikaisemisesta sen jälkeen, kun ne
on jo kirjattu.
Laskennalliset verosaamiset kirjataan käyttämättöminä verotuksellisina tappioina siinä määrin kuin on todennäköistä, että
konsernissa tulee olemaan verotettavaa voittoa, josta tappioita
voidaan vähentää. Toimivalta johdolta edellytetään merkittävää
harkintaan perustuvaa päätöstä sen määrittämiseksi, miten paljon laskennallisia verosaamisia voidaan kirjata tulevien verotettavien voittojen todennäköisen ajoituksen ja tason nojalla.
Liitetiedossa 18 esitetään tarkempia yksityiskohtia.
Eläke-etuudet
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen ja muiden työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien kustannus sekä eläkevelvoitteen
nykyarvo määritetään vakuutusmatemaattisten laskelmien avulla. Vakuutusmatemaattisiin laskelmiin liittyy lukuisia oletuksia,
jotka saattavat poiketa tulevaisuuden todellisista kehityskuluista.
Näitä ovat muun muuassa diskonttokoron määritys, muutokset
terveydenhuoltokustannuksissa, inflaatio, tulevat palkankorotukset, eläköitymistahti ja kuolleisuus sekä tulevat eläkkeiden
korotukset. Arvioinnin monimutkaisuudesta, sen perusoletuksista ja pitkästä näkökulmasta johtuen etuuspohjainen velvoite on
hyvin herkkä näissä oletuksissa tapahtuville muutoksille. Kaikki
oletukset tarkistetaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Kuolleisuus perustuu julkisesti saatavilla oleviin kunkin maan
kuolleisuustaulukoihin. Tulevat palkan- ja eläkkeiden korotukset
perustuvat asianomaisten maiden odotettavissa oleviin inflaatioprosentteihin. Näitä oletuksia ja herkkyysanalyysia käsitellään
tarkemmin liitetiedossa 31.
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon määrittäminen
Kun taseessa olevien rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvien
erien käypää arvoa ei voida määrittää toimivilla markkinoilla no-
86
|
VUOSIKERTOMUS 2014
teerattujen hintojen perusteella, niiden käypä arvo määritetään
käyttämällä arvostusmenetelmiä, joista yksi on diskontatun kassavirran malli (DCF). Näiden mallien syöttötiedot otetaan mahdollisuuksien mukaan havainnoitavissa olevilta markkinoilta,
mutta jos tämä ei ole mahdollista, tarvitaan tietty määrä harkintaa
käypien arvojen määrittämisessä. Harkinta sisältää maksuvalmiusriskin, luottoriskin ja volatiliteetin tapaisten syöttötietojen
pohtimista. Muutokset näitä tekijöitä koskevissa oletuksissa voivat vaikuttaa rahoitusinstrumenttien raportoituun käypään arvoon; katso tarkemmin liitetieto 36.
Ehdollinen vastike
Liiketoimintojen yhdistämisestä seuraava ehdollinen vastike arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon osana liiketoimintojen yhdistämistä. Kun ehdollinen vastike täyttää rahoitusvelan määritelmän, sen arvo määritetään uudestaan jokaisena
raportointikauden päättymispäivän käypään arvoonsa. Käyvän
arvon määritys perustuu diskontattuihin rahavirtoihin. Tärkeimmät oletukset ottavat huomioon kunkin tulostavoitteen saavuttamisen todennäköisyyden sekä diskonttaustekijän (katso liitetiedot 7 ja 41).
Pitkäaikaishankkeet
Pitkäaikaishankkeiden liikevaihto ja kulut kirjataan sellaisenaan
valmistusasteen mukaisesti, kun hankkeen lopullinen taloudellinen tulos pystytään arvioimaan riittävän luotettavasti. Valmistusaste määritellään kunkin hankkeen osalta tarkastelupäivään
mennessä kertyneiden kustannusten osuutena koko hankkeen
arvioiduista kokonaiskustannuksista. Ne menot, jotka liittyvät
hankkeeseen, josta ei ole vielä tuottokirjausta, kirjataan vaihto-omaisuuteen pitkäaikaishankkeena. Jos kertyneet menot ja
kirjatut voitot ylittävät hankkeesta jo laskutetun summan, erotus
esitetään taseen kohdassa myyntisaamiset ja muut saamiset. Jos
kertyneet menot ja kirjatut voitot alittavat hankkeesta jo laskutetun summan, erotus esitetään kohdassa ostovelat ja muut velat.
Kun pitkäaikaisen hankkeen lopullista taloudellista tulosta ei
voida luotettavasti arvioida, sen menot kirjataan sen tilikauden
aikana, jolloin ne ovat syntyneet, kun taas hankkeen tuotot kirjataan vain siihen summaan asti, joka on yhtä suuri kuin menojen
määrää vastaava käytettävissä oleva summa. Jos on todennäköistä, että hankkeen loppuunsaattamisesta koituvat kokonaiskulut
tulevat ylittämään sen kokonaistuotot, odotettu tappio kirjataan
kuluna. Katso liitetieto 10.
Liikearvon arvonalentumistestaus
Liikearvona kirjataan aluksi hankintamenosta se määrä, jolla
suoritetun vastikkeen ja määräysvallattomien omistajien osuuksien summa ylittää yksilöitävissä olevien hankittujen omaisuuse-
rien ja vastattavaksi otettujen velkojen erotuksen. Alkuperäisen
kirjaamisen jälkeen liikearvo arvostetaan hankintamenoon, josta
on vähennetty mahdolliset kertyneet arvon alentumisesta johtuvat tappiot. Arvonalentumisen testaamiseksi liiketoimintojen
yhdistämistapauksessa saatu liikearvo jaetaan hankinta-ajankohdasta lähtien kaikille konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisestä, riippumatta siitä
siirretäänkö muita hankinnan kohteen varoja tai velkoja näille
yksiköille.
Mikäli liikearvoa on kohdistettu tietylle rahavirtaa tuottavalle
yksikölle ja osasta asianomaisen yksikön toiminnasta luovutaan,
luovutettuun toimintaan liittyvä liikearvo sisällytetään toiminnan
kirjanpitoarvoon luovutusvoiton tai -tappion määrittelyssä. Näissä tapauksissa luovutettu liikearvo lasketaan luovutetun toiminnan ja säilytetyn rahavirtaa tuottavan yksikön osuuden suhteellisten arvojen perusteella.
Liikearvon arvonalentumistestaus tehdään vuosittain. Keskeiset oletukset käyttöarvolaskelmissa ovat seuraavat: käyttöarvo on herkkä diskonttauskoroille ja kasvuprosenteille, joita
käytetään ennustekauden jälkeisten rahavirtojen ekstrapoloimiseen. Lisäksi yhtiöiden arvioinnin tukena käytetään tavanomaisia arvonmääritysmenetelmiä kuten viiteryhmäperusteista
arviointia. Diskonttauskorot edustavat nykyistä markkinoiden
arviota kuhunkin rahavirtaa kerryttävään yksikköön kohdistuvista riskeistä ottaen huomioon rahan aika-arvon sekä perustana
olevien omaisuuserien yksittäiset riskit, joita ei ole otettu mukaan rahavirta-arvioihin. Diskonttauskorkolaskelma perustuu
konsernin ja sen liiketoiminta-alueiden erityisolosuhteisiin, ja
se on johdettu sen painotetusta keskimääräisestä pääomakustannuksesta (WACC). Kasvuennusteet perustuvat tosiasiallisiin
pitkän aikavälin talouskasvuennusteisiin, joiden pohjana on kehittyneiden talouksien keskimääräinen historiallinen kasvu, joka
on ollut noin 2 % vuodessa. Käytetyt kasvuprosentit on saatu
ulkopuolisista arviointiraporteista, ja ne ovat linjassa yllä olevan
kanssa.
5. SEGMENTTI-INFORMAATIO
IFRS-tilinpäätösnormiston mukaan yhteisön on annettava tietoja, joiden avulla sen tilinpäätöksen käyttäjät voivat arvioida sen
harjoittamien liiketoimintojen ja taloudellisten toimintaympäristöjen luonnetta ja taloudellisia vaikutuksia. IFRS 8 -standardia on
sovellettava kaikkien sellaisten yhteisöjen erillistilinpäätökseen
tai omaan tilinpäätökseen tai konsernitilinpäätökseen, joiden
vieraan tai oman pääoman ehtoiset insrumentit ovat julkisen
kaupankäynnin kohteena, tai joka toimittaa tilinpäätöksensä
arvopaperimarkkinavalvojalle tai muulle viranomaistaholle tarkoituksenaan laskea liikkeelle mihin tahansa luokkaan kuuluvia
instrumentteja markkinoille.
Segmenttitietojen esittäminen ei ole pakollista Ahlström Capital -konsernille, koska emoyhtiö Ahlström Capital Oy:llä ei ole
julkisen kaupankäynnin kohteena oman pääoman tai vieraan
pääoman ehtoisia instrumentteja. Tästä syystä Ahlström Capital
-konserni päättää olla julkaisematta segmenttitietoja konsernitilinpäätöksessään. Sen sijaan esitetään vapaaehtoista ei-segmenttitietoa.
Osakkeen ulkoinen käypä arvo
Konsernin sijoitusvarallisuuden hoidon ensisijaisena tavoitteena
on omistaja-arvon eli osakkeen ulkoisen käyvän arvon kasvattaminen. Osakkeen ulkoinen käypä arvo on se arvo, joka siitä
odotetaan saatavan myytäessä se markkinaosapuolten välisessä
tavanomaisessa kaupassa, kun siitä on vähennetty kulut ja muut
velvoitteet. Käytännössä tämä merkitsee, että Ahlström Capitalin osakkeen ulkoinen käypä arvo on Ahlström Capital -konsernin omistusten ulkoisten käypien arvojen summa vähennettynä
emoyhtiön veloilla. Ahlström Capitalin osakkeen käyvän arvon
määrittämiseksi yhtiön omistusten ulkoinen käypä arvo määritetään jokaisena raportointipäivänä.
VUOSIKERTOMUS 2014
|
87
6. KONSERNIA KOSKEVAT TIEDOT
Tiedot tytäryhtiöistä ja osakkuusyhtiöistä
Konsernitilinpäätös sisältää:
Nimi
A. Ahlström Kiinteistöt Oy
A. Ahlström Rakennus Oy
Ahlström Pihlava Oy
Asunto Oy Iittalan Kiinteistö
Asunto Oy Karhulan Karhunkatu 14
Asunto Oy Kotkan Eskolantie 12-14
Asunto Oy Lahden Kulmala
Asunto Oy Varkauden Kommilanranta
Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Uudenmaankatu 24
Kiinteistö Oy Egantti
Asunto-osakeyhtiö Varkauden Riittulanmäentie 5-9
Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Taipaleentie 6
Kiinteistö Oy Lahden Kulmala
Kiinteistö Oy Riihimäen Lasi
Morpac Oy
Rauman MO-Kiinteistö Oy
Kymiring Oy
Ahlström Konsernipalvelut Oy
AC Cleantech Management Oy
AC Verwaltungs-GmbH
Capbe AB
AC Infra Oy
Destia Group Oyj
Destia Oy
Destia Rail Oy
Finnroad Oy
Destia International Oy
Destia Eesti AS
Turgel Grupp AS
Destia Sverige AB
Zetasora Oy
Destia Nesta Oy
88
|
VUOSIKERTOMUS 2014
Omistusosuus (%)
Maa
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Saksa
Ruotsi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Viro
Viro
Ruotsi
Suomi
Suomi
2014
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
19
100
100
100
100
100
100
2013
100
97
100
100
-
Omistusosuus (%)
Nimi
Ahlstrom Capital B.V.
ACPack B.V.
ÅR Packaging Group AB
Å&R Carton AB
A&R Carton Beteiligungen GmbH
A&R Carton Cdf SA
A&R Carton Frankfurt GmbH
A&R Carton GmbH
BIL Leasing Verwaltungs-GmbH & Co 891 KG
A&R Carton Holding GmbH
A&R Carton Ltd
A&R Carton NA Inc.
A&R Carton Oy
A&R Carton SA
ZAO A&R Carton Kuban
A&R Carton A/S
Å&R Carton Lund AB
A&R Carton AS
AC Tabasalu Kinnistute OÜ
CC Pack Holding AB
CC Pack AB
Combi Craft AB
Specialty Paperboard Containers Ltd
EMI Corp SA
Flextrus Group AB
Flextrus AB
Flextrus Halmstad AB
Flextrus Ltd
A&R Carton Austria GmbH
DutchCo Alpha Holding B.V.
Ahlstrom Capital Solar PVT Ltd
DutchCo Delta Holding B.V.
AC Invest Two B.V.
AC Invest Three B.V.
AC Invest Four B.V.
AC Invest Five B.V.
AC Invest Six B.V.
AC Invest Seven B.V.
AC Kinnistute AS
ACEMS B.V.
Enics AG
Enics Eesti AS
Enics Electronics (Beijing) Ltd.
Enics Electronics (Suzhou) Ltd.
Enics Finland Oy
Enics Hong Kong Ltd.
Enics Schweiz AG
Enics Slovakia s.r.o.
Enics Sweden AB
Waspel B.V.
AC Real Estate B.V.
Waspel Real Estate A.S.
AC Bucharest Real Estate Holding B.V.
BDY Invest S.R.L
Rakennus Oy Kivipalatsi
As Oy Helsingin Kivipalatsi
Kazerne Real Estate Holding B.V.
Maa
Alankomaat
Alankomaat
Ruotsi
Ruotsi
Saksa
Ranska
Saksa
Saksa
Saksa
Saksa
Iso-Britannia
Yhdysvallat
Suomi
Ranska
Venäjä
Norja
Ruotsi
Viro
Viro
Ruotsi
Ruotsi
Ruotsi
Iso-Britannia
Belgia
Ruotsi
Ruotsi
Ruotsi
Iso-Britannia
Itävalta
Alankomaat
Intia
Alankomaat
Alankomaat
Alankomaat
Alankomaat
Alankomaat
Alankomaat
Alankomaat
Viro
Alankomaat
Sveitsi
Viro
Kiina
Kiina
Suomi
Kiina
Sveitsi
Slovakia
Ruotsi
Alankomaat
Alankomaat
Turkki
Alankomaat
Romania
Suomi
Suomi
Alankomaat
2014
100
100
64
2013
100
100
63
10
10
-
73
50
73
50
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
99
100
100
100
100
100
100
100
100
96
100
100
100
100
50
100
100
100
100
100
50
100
-
VUOSIKERTOMUS 2014
|
89
Osakkuusyhtiöt
Ahlstrom Oyj
AC Cleantech Growth Fund I Ky
Munksjö Oyj
Suominen Oyj
Vacon Oyj
West Residential Park S.R.L
Asunto-osakeyhtiö Vuorimiehenkatu 5
Myynnit, purkautumiset, fuusiot
Capbe AB
Waspel B.V.
AC Tabasalu Kinnistute OÜ
Vacon Oyj
Asunto Oy Kotkan Alahovintie 7
Asunto Oy Mällinkatu 6
Asunto Oy Riihimäen Vuorelanmäki 1
Asunto Oy Savonlinnan Välimäentie 5-7
Asunto Oy Varkauden Ahlströminkatu 12
Asunto Oy Varkauden Savontie 16
Maa
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Romania
Suomi
Omistusosuus (%) 2014
11
29
11
27
50
30
Maa
Ruotsi
Alankomaat
Viro
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Suomi
Omistusosuus (%) 2014
purettu
purettu
fuusioitu
myyty
myyty
myyty
myyty
myyty
myyty
myyty
7. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT JA
LOPETETUT TOIMINNOT
Vuonna 2014 ei ollut myytävissä oleviksi luokiteltuja omaisuuseriä tai lopetettuja toimintoja.
Vuoden 2013 myytävissä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot liittyivät ELBI Elektrikin myyntiin ABB:lle 5.9.2013.
TEUR
Liikevaihto
Kulut
Liikevoitto
Rahoitustuotot
Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista ennen veroja
Tilikauden voitto lopetetusta toiminnosta
2013
15 024
-14 913
111
32
143
143
Elbi Elektrikin nettorahavirta oli seuraava:
TEUR
Liiketoiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Nettokassavirta
2013
-2 428
-441
2 991
122
8. LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMISET JA
MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OSUUKSIEN HANKINTA
Hankinnat 2014
Ahlströmin suvun omistamien Antti Ahlström Perilliset Oy:n,
A. Ahlström Osakeyhtiön ja Ahlström Capital Oy:n osakkeen-
90
|
VUOSIKERTOMUS 2014
omistajat päättivät 22.8.2013 pidetyissä yhtiökokouksissa järjestelyistä, joiden myötä suvun yritys- ja teollisuusomaisuuden hoitaminen ja kehittäminen keskitettäisiin Ahlström Capital Oy:lle.
Järjestelyjen ensimmäisessä vaiheessa A. Ahlström Osakeyhtiön
kiinteistö- ja metsäliiketoiminta siirrettiin sen uudelle tytäryhtiölle A. Ahlström Kiinteistöt Oy:lle 30.9.2013. Antti Ahlström Perilliset Oy jakautui 28.5.2014, jolloin yhtiön osakkeet A. Ahlström
Osakeyhtiössä, Ahlstrom Oyj:ssä ja Munksjö Oyj:ssä siirtyivät
Ahlström Capitalille. Vastikkeeksi Ahlström Capital laski liikkeeseen 111 070 uutta osaketta. Antti Ahlström Perilliset Oy purkautui järjestelyissä, ja uusi Antti Ahlström Perilliset Oy perustettiin.
Uusi yhtiö keskittyy pääasiassa omistajaohjaukseen liittyviin asioihin. Viimeisenä toimenpiteenä A. Ahlström Osakeyhtiö sulautui
Ahlström Capital Oy:hyn 30.5.2014, jolloin Ahlström Capital
laski liikkeeseen 170 914 uutta osaketta. A. Ahlström Kiinteistöt
Oy:stä tuli Ahlström Capital Oy:n tytäryhtiö, minkä seurauksena
Ahlström Capitalin porfolioon sisältyy myös merkittävät kiinteistö- ja metsäomaisuudet. Yllä kuvattujen järjestelyjen tulosvaikutus on ollut yhteensä 314 TEUR. A. Ahlström Kiinteistöt -alakonsernin liikevaihto liiketoimintojen yhdistämisen jälkeen oli 10 258
TEUR ja tilikauden tappio -2 022 TEUR.
Destia Group Oyj hankki Destia Oy:n koko osakepääoman
osakekaupalla 1.7.2014. Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväyliä, liikenne- ja teollisuusympäristöjä sekä kokonaisia
elinympäristöjä. Destian palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta aina maanalaiseen rakentamiseen. Destia Oy
tytäryhtiöineen toimii pääosin Suomessa.
Kauppa rahoitettiin laskemalla liikkeelle 65 MEUR:n joukkovelkakirja 19.6.2014. Tilikauden liikevoittoa rasittivat 2,2 MEUR:n
kustannukset ja tilikauden tulosta puolestaan 4,7 MEUR:n kustannukset, jotka liittyvät hankintaan ja Destian osakkeita koskeneisiin rahoitusjärjestelyihin. Hankintamenolaskelma on lopullinen,
ja koko hankinnan kustannus sen nettovarallisuuden kokonaissumman ylittävältä osalta on liikearvoa. Liikearvo on 83 MEUR.
Hankinnan vaikutus konsernin liikevaihtoon oli 261 780 TEUR ja
tilikauden tulokseen 5 387 TEUR.
Jos hankinta olisi tehty 1.1.2014, lisävaikutus konsernin liikevaihtoon olisi ollut 169 715 TEUR ja tilikauden tulokseen -362 TEUR.
Hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat 2014
Hankinta-ajankohtana yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen
käyvät arvot olivat:
Hankinnan yhteydessä kirjattu käypä arvo
TEUR
Varat
Sijoitukset konserniyrityksiin
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin
Vaihto-omaisuus
Lainasaamiset
Rahavarat
A. Ahlström
Kiinteistöt -konserni
Antti Ahlström
Perilliset Oy
504
91 159
92 038
22 699
732
10 940
2 175
5 000
8 830
5 095
1 534
240 706
Velat
Rahoitusvelat
Pakolliset varaukset
Pääoman palautus Suomen valtiolle
Destia Oy
4 107
2 072
53 701
22 187
55 773
75 230
3 999
5 693
24 927
130 857
55 773
Määräysvallattomien osuuksien käypä arvo
Hankinnasta syntyvä liikearvo
Hankittu oma pääoma
Luovutetut vastikkeet
ÅR Packaging Group hankki 30 %:n lisäosuuden CC Pack Holding AB:sta 5.7.2013 nostaen omistusosuutensa 100 %:iin. Määräysvallattomille osakkeenomistajille maksettu käteisvastike oli
1 445 TEUR. CC Pack Groupin nettovarojen kirjanpitoarvo (pois
lukien alkuperäisestä hankinnasta syntynyt liikearvo) oli 1 169
TEUR.
24 807
83 154
24 807
107 961
Liikkeelle laskettu oma pääoma
Hankinnat 2013
59 421
1 814
50 477
192 151
7 467
99 784
17 492
553
42 048
167 344
109 849
Yksilöitävissä olevien nettovarojen käypä arvo
54 145
130 857
55 773
CC Pack Groupin hankkimat lisäomistukset:
TEUR
Määräysvallattomille osakkeenomistajille
maksettu käteisvastike
1 445
1 168
227
CC Pack Groupin lisäosuuksien kirjanpitoarvo
Oman pääoman kertyneisiin voittovaroihin kirjattu ero
VUOSIKERTOMUS 2014
|
91
9. LIIKEVAIHTO
TEUR
Liikevaihto
Vuokratuotot
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä
TEUR
Liikevaihdon jakautuminen alueittain
Suomi
Muu Eurooppa
Muu maailma
TEUR
Liikevaihdon jakautuminen
liiketoiminta-alueittain
Pakkausliiketoiminta
Elektroniikan sopimusvalmistus (EMS)
Infrastruktuuri- ja rakentamispalvelut
Kiinteistöt
Metsät
Muut
Tuloutus
2014
1 128 407
10 566
10 079
1 149 052
2013
848 064
4 105
852 169
2014
383 382
675 418
90 252
1 149 052
2013
88 513
676 346
87 310
852 169
2014
404 330
451 074
261 780
27 897
2 883
1 088
1 149 052
2013
424 462
422 324
5 365
18
852 169
10. PITKÄAIKAISHANKKEET
Pitkäaikaishankkeet koostuvat ainoastaan Enics-konsernin hankkeista vuodelta 2013 ja vuoden 2014 alkupuolelta (tammikuusta
kesäkuuhun). Destia-konsernia koskevat tiedot on sisällytetty pitkäaikaishankkeisiin hankintahetkestä lähtien.
Vuonna 2014 konsernin liikevaihdosta 234 032 TEUR (947 TEUR
vuonna 2013) on tuloutettu osatuloutusperiaatteen mukaisesti.
Tiedot taseen keskeneräisistä hankkeista 31.12.
TEUR
Realisoituneet siirtovelat ja kirjatut
voitot (tappiot vähennetty)
Keskeneräisistä hankkeista saadut
ennakkomaksut
92
|
VUOSIKERTOMUS 2014
2014
2013
233 203
224
30 471
114
Enics
Teknistä suunnittelua koskevat sopimukset
Liikevaihto ja tuotot tietyistä teknistä suunnittelua koskevista
sopimuksista (Tester- tai Design-hankkeet) on kirjattu valmistusasteen mukaisen tulouttamismenetelmän mukaisesti, kun hankkeen tulos voidaan luotettavasti määrittää. Tämä on mahdollista, kun hankkeen kokonaistuotot, kustannukset ja tulokset sekä
hankkeen eteneminen voidaan arvioida luotettavasti ja on todennäköistä, että hankkeeseen liittyvä taloudellinen hyöty tulee
virtaamaan konserniin.
Valmistusaste määritellään cost-to-cost -laskentamenetelmää
käyttäen, syntyneiden kustannusten osuutena hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Osatuloutusperiaatteella kirjattu
liikevaihto perustuu näin ollen arvioihin hankkeen liikevaihdosta,
kuluista ja tuotoista sekä luotettavaan ennusteeseen hankkeen
etenemisestä. Tuloutettua liikevaihtoa ja tuottoa oikaistaan, jos
projektin tulosta koskevat arviot muuttuvat. Arvioiden muutosten
kumulatiivinen vaikutus kirjataan sille tilikaudelle, jolloin muutos
ensimmäistä kertaa todetaan. Hankkeiden mahdolliset odotettavissa olevat tappiot kirjataan sille tilikaudelle, jolloin ne todetaan.
Destia
Liikevaihto muodostuu pääosin infrastruktuuri- ja rakennuspalveluliiketoiminnasta. Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan
palveluyritys, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväyliä, liikenne- ja teollisuusympäristöjä sekä kokonaisia elinympäristöjä. Destian palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä
toiminnasta aina maanalaiseen rakentamiseen. Destia Oy tytäryhtiöineen toimii pääosin Suomessa.
11. MATERIAALIT JA PALVELUT
TEUR
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varaston muutos
Ostot tilikauden aikana
Muutos materiaalivarastoissa
Ulkopuoliset palvelut
2014
2013
5 305
-583 399
-247
-133 094
-711 435
4 093
-518 384
2 953
-2 261
-513 599
12. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät myös tuotot myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneista voitoista.
TEUR
Sijoitusten myyntivoitot
Muiden aineellisten hyödykkeiden
myyntivoitot
Myytävissä olevien rahoitusvarojen
myyntivoitot
Muut
2014
94 606
2013
18 780
2 368
446
41 484
7 372
145 830
6 031
25 257
13. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
TEUR
Vuokrakulut
Ulkopuoliset palvelut
Muut kulut
TEUR
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset
etuudet
Muut henkilöstökulut
2014
-167 697
-15 611
2013
-128 081
-9 045
-7
-32 751
-216 066
-6
-30 489
-167 620
2014
-566
-191
2013
-508
-180
-1 822
-284
-225
TEUR
Toimitusjohtajan palkka
josta muuttuva palkan osa
Toimitusjohtajalle maksetut
osakepohjaiset etuudet*
Palkkiot hallituksen jäsenille
Huom. Johdon ja hallituksen palkat ja palkkiot koskevat vain emoyhtiötä.
* Konserniin kohdistuva kuluvaikutus on jaettu vuosille 2012–2014. Kulu oli 306 TEUR vuonna
2014 ja 324 TEUR vuonna 2013.
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin
Toimihenkilöt
Työntekijät
2014
2 236
4 093
6 329
2013
1 236
3 491
4 727
15. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT
2014
-16 900
-7 819
-122 561
-147 280
2013
-13 610
-8 380
-98 106
-120 096
Muut kulut koostuvat pääosin rahti-, energia-, matka-, markkinointi-, vuokratyövoima-, tietotekniikka- sekä ylläpito- ja koneiden korjauskuluista.
Tilintarkastajan palkkiot
TEUR
Tilintarkastuspalkkio
Muut palvelut
14. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUNEET KULUT JA
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ
ÅR Packaging Groupin pakkausliiketoiminnan tutkimus- ja kehittämistoiminta keskittyy uusien pakkausratkaisujen kehittämiseen.
Ne tutkimus- ja kehittämismenot, jotka eivät ole aktivoitavissa, on
kirjattu kuluiksi niiden syntymiskaudella. Vuonna 2014 T&K-kulut
olivat 1 352 TEUR (1 778 TEUR vuonna 2013). Suurin osa tutkimus- ja kehittämismenoista muodostuu henkilöstökuluista.
Destia-konsernin tutkimus- ja kehittämismenot, 482 TEUR,
muodostuvat tuottavuuden ja turvallisuuden parantamiseen tähtäävän menetelmä- ja kalustokehitystyön kustannuksista.
16. RAHOITUSTUOTOT
2014
-887
-455
-1 342
2013
-669
-621
-1 290
TEUR
Korkotuotot
Osingot
Valuuttakurssivoitot
Muut rahoitustuotot
2014
754
268
3 129
2 336
6 487
2013
724
17
2 715
38
3 494
Käyvän arvon muutokset niistä johdannaissopimuksista, jotka
eivät täytä suojauslaskennan vaatimuksia, on kirjattu tulosvaikutteisesti.
VUOSIKERTOMUS 2014
|
93
17. RAHOITUSKULUT
TEUR
Korkokulut rahoitusveloista
Korkokulut rahoitusleasingsopimuksista
Valuuttakurssitappiot
Muut rahoituskulut
Sijoitusten arvonalentumistappiot
2014
-15 813
-821
-3 795
-6 188
-26 617
2013
-7 921
-3 704
-4 230
-4 421
-929
-21 205
Käyvän arvon muutokset niistä johdannaissopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan vaatimuksia, on kirjattu tulosvaikutteisesti.
18. TULOVEROT
Tilikausien 2014 ja 2013 tuloverojen merkittävimmät erät
TEUR
Konsernin tuloslaskelma
Kauden tulovero:
Kauden verotettavaan tuloon perustuva verokulu
Edellisten tilikausien verot
Laskennalliset verot:
Laskennallisten verojen muutokset
Tuloverot tuloslaskelmassa
Konsernin muut laajan tuloksen erät
Laskennalliset verot, jotka on kirjattu tilikauden aikana laajan tuloksen eriin
Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettovoitto/tappio
Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä vakuutusmatemaattinen voitto/tappio
Toteutumaton voitto/tappio suojauksesta
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu tulovero
2014
2013
-10 524
-215
-4 768
-10
3 491
-7 248
95
-4 683
-952
1 061
644
753
-70
-751
-90
-911
2014
166 491
-33 298
-4 585
27 846
-3 190
6 407
-128
-300
-7 248
-7 248
2013
34 769
-8 518
498
11 152
-8 606
831
-6
-34
-4 683
-4 683
Tuloslaskelman verokulun ja Suomen verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytys
TEUR
Voitto ennen veroja jatkuvista toiminnoista
Vero laskettuna Suomen verokannoilla (20 %, vuonna 2013: 24,5 %)
Suomen ja ulkomaisten verokantojen välinen ero
Verovapaat tuotot
Vähennyskelvottomat kulut
Edellisten tilikausien vahvistetut tappiot
Edellisten tilikausien tuloveron oikaisut
Muut
Efektiivinen tulovero (4,4 %, vuonna 2013: 13,5 %)
Tilikauden tulovero yhteensä
Vuonna 2013 lopetettuihin toimintoihin liittyvät verot ovat merkitykseltään vähäiset.
94
|
VUOSIKERTOMUS 2014
19. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
TEUR
Hankintameno
1.1.2013
Lisäykset
Vähennykset
Siirrot erien välillä
Kurssierot
31.12.2013
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2013
Poistot tilikaudella
Arvonalentuminen
Vähennykset
Kurssierot
31.12.2013
Kirjanpitoarvo
1.1.2013
31.12.2013
Hankintameno
1.1.2014
Lisäykset
Vähennykset
Siirto sijoituskiinteistöihin
Kurssierot
31.12.2014
1.1.2014
Arvonalentuminen
Vähennykset
Kurssierot
31.12.2014
Kirjanpitoarvo
31.12.2014
Maa- ja
vesialueet
8 100
58
-1 099
Rakennukset ja
rakennelmat;
rahoitusRakennukset
leasing
ja rakennelmat
Koneet ja
kalusto
232 521
14 526
2 138
77 763
2 117
-13 442
4 706
257
-734
5 307
7 589
-4 255
-1 363
65 075
-97
4 132
-4 142
-220
4 279
367 510
24 947
-22 699
1 273
-817
-6 496
363 719
Yhteensä
26 372
400
-5 307
1 273
1 034
-620
23 152
12 741
2 291
-4 048
247 428
-10 840
-1 518
-11 095
-276
-163 739
-17 806
-42 846
-5 143
-3 409
-314
-3 691
443
116
98
-11 701
-11 371
710
1 967
2 794
-176 074
3 398
860
-43 731
454
21
62
-3 186
0
-235 587
-25 057
-33
1 607
5 502
3 814
-249 754
4 442
3 221
15 532
11 451
1 646
1 370
68 782
71 354
34 917
21 344
1 297
946
5 307
4 279
131 923
113 965
6 912
3 200
-3 123
8 337
403
23 152
5 816
-8 758
18 469
220
1 832
305
41 036
12 741
52
-189
644
65 075
10 879
-676
4 132
2 839
-327
19 367
13 248
247 428
9 346
-4 280
27 918
-30
2 637
-2 875
280 144
-910
74 368
26 821
4 279
20 847
-3 989
4 122
590
-12 691
-40
13 118
363 719
52 979
-21 342
78 857
1 183
-7 412
-3 564
464 420
-11 371
-390
-176 074
-19 820
-43 731
-6 786
-3 186
-658
190
-2 884
319
470
-52 931
-3 525
0
-249 754
-29 886
-1 532
5 061
4 647
2 596
-268 868
21 437
23 296
13 118
195 552
-148
6 912
-3 658
-33
-44
15 684
-3 691
12 741
Ennakkomaksut ja
Muut
aineelliset keskeneräiset
hankinnat
hyödykkeet
Koneet ja
kalusto;
rahoitusleasing
14
-3 700
-11 701
-2 232
-1 500
1 502
111
-289
-14 109
-11 571
5 925
4 536
2 401
-183 032
11 984
26 927
1 677
97 112
-32
9
810
VUOSIKERTOMUS 2014
|
95
20. BIOLOGISET HYÖDYKKEET
Konsernin biologiset hyödykkeet ovat metsiä. Metsävarat ovat
noin 32 000 hehtaaria. Metsien kokonaispuusto on noin 4,9 miljoonaa kuutiometriä. Vuonna 2014 kesäkuusta joulukuuhun puuta hakattiin noin 55 000 m3.
Metsävarojen arvo määritetään käyttämällä diskontattuja tulevia rahavirtoja, jotka perustuvat konsernin metsänhoito- ja hak-
kuusuunnitelmaan. Laskenta on tehty 80 vuodelle, mikä vastaa
konsernin metsien arvioitua kiertoaikaa. Arvioinnissa käytetty reaalidiskonttauskorko on 5 %, joka on metsille laskettu painotettu
keskimääräinen pääomakustannus (WACC). Rahavirrat lasketaan
ilman inflaatiovaikutusta. Puun hintojen ja operatiivisten kustannusten oletetaan pysyvän tasaisina pitkällä aikavälillä. Puun hintatiedot ovat 10 vuoden keskiarvoja. Operatiiviset kustannukset
perustuvat keskihintoihin.
Kasvavan metsän arvon muutos
TEUR
1.1.
Hakkuusta johtuva muutos
Käyvän arvon muutos
31.12.
Metsäalueiden maapohja raportoidaan sijoituskiinteistöinä IAS
40:n mukaisesti (liitetieto 23). Metsämaan arvo on 13 365 TEUR.
Pystymetsän ja metsämaan arvo on yhteensä 106 347 TEUR.
Pystymetsän arvosta tehtiin herkkyysanalyysi tulevan kehityksen epävarmuustekijöiden selvittämiseksi. Tulokset osoittavat,
Osa konsernin metsistä on omien sitoumusten vakuuksina. Sitoumukset esitetään liitetiedossa 40.
|
VUOSIKERTOMUS 2014
2013
92 038
-1 739
2 683
92 982
0
että puun hinnanmuutokset ja diskonttausprosentti vaikuttavat
suuresti metsävarojen arvoon. Operatiivisten kustannusten muutokset vaikuttavat vähemmän.
Herkkyysanalyysin tulokset ovat seuraavat:
TEUR
Puun hinta -10 %
Puun hinta +10 %
Kustannukset -10 %
Kustannukset +10 %
96
2014
Korko
4%
96 547
123 065
112 225
107 387
Korko
6%
70 864
90 025
82 122
78 768
21. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
TEUR
Hankintameno
1.1.2013
Lisäykset
Vähennykset
Kurssierot
31.12.2013
1.1.2013
Vähennykset
Kurssierot
31.12.2013
Kirjanpitoarvo
1.1.2013
31.12.2013
Hankintameno
1.1.2014
Lisäykset
Vähennykset
Kurssierot
31.12.2014
1.1.2014
Vähennykset
Kurssierot
31.12.2014
Kirjanpitoarvo
31.12.2014
Aineettomat
oikeudet
Muut aineettomat
hyödykkeet
10 935
561
-22
-353
15 840
21 303
436
-875
2 184
-353
22 695
0
-18 383
-1 405
725
295
-18 768
23 614
15 840
15 840
Liikearvo
Ennakkomaksut
Yhteensä
15
742
373
55 867
1 739
-8 318
1 801
-870
50 218
-7 768
0
-25 530
-2 048
747
295
-26 536
2 920
3 927
3 788
3 542
15
373
30 337
23 682
11 310
333
-348
191
-405
11 081
373
373
160
-974
98 020
22 695
691
2 371
-439
1 384
377
27 079
-252
19
673
50 218
1 397
85 685
-787
1 323
-983
136 853
0
-18 768
-1 934
264
-330
-20 768
-7 768
-743
157
253
-8 101
0
-26 536
-2 677
421
-77
-28 869
98 020
6 311
2 980
673
107 984
23 614
-7 421
83 154
-164
11 310
-383
-7 147
-643
22
VUOSIKERTOMUS 2014
|
97
22. LIIKEARVON ARVONALENTUMISEN TESTAUS
Yritysostoissa muodostunut liikearvo on kohdistettu kolmelle alla mainitulle rahavirtaa tuottavalle yksikölle, jotka ovat myös alentumistestauksen toiminnallisia ja raportoitavia segmenttejä.
• ÅR Packaging -konserni
• Destia -konserni
• Enics -konserni
Liikearvojen kirjanpitoarvot yksiköittäin:
ÅR Packaging -konserni
TEUR
Liikearvo
2014
13 886
2013
14 848
Destia -konserni
2014
83 154
Konserni suoritti vuotuisen arvonalentumistestauksen joulukuussa 2014.
Käyttöarvolaskelmissa käytetyt keskeiset oletukset
Käyttöarvon laskentaan vaikuttavat tekijöitä ovat diskonttauskorot ja kasvuprosentit, joita käytetään ekstrapoloitaessa ennustekauden jälkeisiä rahavirtoja.
Diskonttauskorot - Diskonttauskorot edustavat nykyistä markkinoiden arviota kuhunkin rahavirtaa kerryttävään yksikköön
kohdistuvista riskeistä ottaen huomioon rahan aika-arvon sekä
perustavana olevien omaisuuserien yksittäiset riskit, joita ei ole
otettu mukaan rahavirta-arvioihin. Diskonttauskorkolaskelmassa
on huomioitu konsernin ja sen liiketoiminta-alueiden erityisolosuhteet, ja se on johdettu konsernin painotetusta keskimääräisestä pääomakustannuksesta (WACC). WACC ottaa huomioon
sekä velat että oman pääoman. Oman pääoman kustannus johdetaan omistajien tuotto-odotuksesta. Velan kustannus perustuu siihen korolliseen vieraaseen pääomaan, jota konsernin on
pakko hoitaa. Toimialakohtainen riski huomioidaan käyttämällä
yksittäisiä betatekijöitä. Betatekijät arvioidaan vuosittain julkisesti
saatavilla olevan markkinatiedon pohjalta. Enics- ja ÅR Packaging
-konserneihin sovellettavat WACC-arvot perustuvat ulkopuolisiin
arvonmääritysraportteihin, kun taas Destia perustuu sisäiseen arvioon. Käytetyt diskonttauskorot ovat seuraavat: Enics 13,0 %, ÅR
Packaging 9,6 % ja Destia 10,0 %.
98
|
VUOSIKERTOMUS 2014
Enics -konserni
2014
980
Yhteensä
2013
992
2014
98 020
2013
15 840
Kasvuennusteet - Kasvuennusteet perustuvat tosiasiallisiin pitkän aikavälin talouskasvuennusteisiin. Ennusteiden pohjana
käytetään kehittyneiden talouksien keskimääräistä historiallista
kasvuprosenttia, joka on ollut noin 2 % vuodessa. Yhtiöiden odotetaan kasvavan orgaanisesti ja pääsääntöisesti talouskasvun tahdissa. Käytetyt kasvuprosentit on saatu ulkopuolisista arvonmääritysraporteista, ja ne ovat linjassa yllä esitetyn kuvauksen kanssa.
Oletuksissa tapahtuvien muutosten vaikutus
ÅR Packaging -konsernista tehty herkkyysanalyysi osoittaa, että
alaskirjauksia on tarpeen tehdä, jos diskonttauskorkoa nostetaan
kahdella prosenttiyksiköllä (alaskirjaus tällöin 1,8 MEUR) tai sitä
enemmän. Käytettäessä ulkopuolisissa arvonmääritysraporteissa esitettyä diskonttauskorkoa (9,6 %) ei tarvetta alaskirjauksiin
synny, vaikka pitkän aikavälin kasvuennuste laskettaisiin nollaan.
Enicsistä tehty herkkyysanalyysi, jossa pitkän aikavälin kasvuprosenttina käytettiin 0 %, ei aiheuttanut alaskirjaustarvetta. Korkeammat kasvuennusteet johtaisivat korkeampiin käyttöarvoihin.
Samalla tavoin korkeammat diskonttauskorot aiheuttaisivat alaskirjaustarpeen vain epärealistisen korkeilla korkotasoilla.
Destian herkkyysanalyysi johtaa samoihin johtopäätöksiin
kuin Enicsin: vaikka pitkän aikavälin kasvuennuste laskettaisiin
nollaan tai diskonttauskorkoa nostettaisiin kohtuullisesti (aina +3
prosenttiin asti), ei tarvetta alaskirjauksille synny.
23. SIJOITUSKIINTEISTÖT
TEUR
1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Käyvän arvon oikaisuista tulevat nettovoitot/-tappiot
31.12.
2014
62 848
185
91 159
-5 869
1 152
149 475
Konsernin sijoituskiinteistöihin sisältyy maa-alueita ja rakennuksia, joita konserni pitää hallussa hankkiakseen vuokratuottoa tai
omaisuuden arvonnousua tai niitä molempia. Tavaroiden tai palveluiden tuotantoon ja jakeluun sekä hallinnollisiin tarkoituksiin
käytetyt kiinteistöt raportoidaan IAS 16:n mukaisesti. Ahlström
Capital -konserni on valinnut sijoituskiinteistöjen arvon määrittämiseksi käyvän arvon mallin.
Kiinteistöjen käyvät arvot 31.12.2014 perustuvat suurimmalta osin Realia Managementin, Catellan and Newsec’in tekemiin
arvon määrityksiin, jotka kattavat 80 % sijoituskiinteistöjen kokonaisarvosta. Loput käyvän arvon määrityksistä perustuvat pääosin tuottoihin perustuvaan lähestymistapaan, jossa käytetään
diskontattua rahavirtalaskentaa. Yhtiön itse tekemissä diskontattujen rahavirtojen laskelmissa käytetty viitetieto, esim. dis-
2013
62 000
848
62 848
konttauskorko, on mahdollisuuksien mukaan peräisin ulkoisista
lähteistä.
Kiinteistöjen käyvät arvot 31.12.2013 perustuvat Realia Managementin tekemiin arvonmäärityksiin, jotka kattavat koko sijoituskiinteistöjen arvon.
Ahlström Capital aloitti merkittävät perusparannustyöt Lahdessa helmikuussa 2014. Töiden odotetaan valmistuvan maaliskuussa 2015. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä Kiinteistö Oy
Lahden Kulmalan kiinteistö on raportoitu IAS 16:n mukaisesti
aineellisina käyttöomaisuushyödykkeinä. Kiinteistö Oy Lahden
Kulmalan kiinteistö hankittiin osana liiketoimintojen yhdistämistä 1.6.2014. Perusparannuksen jälkeen kyseisen kiinteistön
arvo määritetään käypään arvoon ja se luokitellaan sijoituskiinteistöksi.
TEUR
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä
Vuokratuottoihin kohdistuvat välittömät hoitokulut
Voitto käypään arvoon kirjatuista sijoituskiinteistöistä
2014
10 079
-3 429
6 650
2013
4 105
-855
3 250
Muut kiinteistöt
Rakentamattomat
maa-alueet
-8
21 135
8
-5 833
15 302
-432
21 484
117
-36
21 133
Käyvän arvon täsmäytys
TEUR
1.1.2014
Tulosvaikutteisesti kirjattu käyvän arvon muutos
Lisäykset
Vähennykset
31.12.2014
Toimistokiinteistöt
62 848
1 592
9 000
60
Tehdaskiinteistöt
73 500
39 541
39 541
VUOSIKERTOMUS 2014
|
99
24. RAHOITUSVARAT JA -VELAT
Muut rahoitusvarat
TEUR
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat
Muut kuin suojausinstrumenteiksi määritetyt johdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset
2014
2013
1.1.2013
3 004
3 004
18
18
114
114
12 527
62 981
75 508
2 029
946
2 975
2 134
790
2 924
Muut rahoitusvarat yhteensä
7 239
915
1 127
679
9 960
88 472
2 640
446
1 227
776
5 089
8 082
2 404
487
1 151
178
4 220
7 258
Lyhytaikaiset yhteensä
Pitkäaikaiset yhteensä
6 834
81 638
1 635
6 447
2 210
5 048
2014
2013
1.1.2013
3 798
3 798
578
578
840
840
17
2 324
262
2 603
94
304
213
208
398
421
Noteeraamattomat osakkeet
Noteeratut osakkeet
Laina- ja muut saamiset
Korolliset lainasaamiset
Korottomat lainasaamiset
Lainasaamiset osakkuusyhtiöiltä
Muut saamiset
Muut rahoitusvelat
TEUR
Käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta kirjatut rahoitusvelat
Rahavirran suojaus
Koronvaihtosopimukset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvelat
Muut kuin suojausinstrumenteiksi määritetyt johdannaiset
Hyödykejohdannaiset
Muut rahoitusvelat
Muut rahoitusvelat
Muut rahoitusvelat yhteensä
6 401
976
29
29
1 290
Lyhytaikaiset yhteensä
Pitkäaikaiset yhteensä
2 603
3 798
398
578
421
869
100
|
VUOSIKERTOMUS 2014
Korolliset velat
TEUR
Lyhytaikaiset korolliset velat
Rahoitusleasingsopimuksiin perustuvat velvoitteet
Luotolliset tilit
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut
Pitkäaikaiset korolliset velat
Rahoitusleasingsopimuksiin perustuvat velvoitteet
Joukkovelkakirjalainat
Muut
Korolliset velat yhteensä
2014
2013
1.1.2013
4 232
17 892
53 640
10 763
86 527
7 583
3 791
54 688
10 361
76 423
9 318
4 298
57 899
58 789
130 304
13 187
141 929
72 250
25 526
252 892
339 419
9 817
78 705
11 452
20 711
120 685
197 108
22 074
68 329
34 306
124 709
255 013
25. LASKENNALLISET VEROT
Muihin laajan
tuloksen eriin
kirjatut erät
TEUR
Laskennallisten verosaamisten erittely 2013
Vahvistetut tappiot
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate
Suojaukset
Muut
Konsernitase
1.1.2013
7 817
3 894
21
48
377
206
4 081
16 444
Tuloslaskelmaan
kirjatut erät
-42
-66
62
3
242
199
-890
202
111
Konsernitase
31.12.2013
7 701
3 060
83
51
328
116
4 525
15 864
TEUR
Laskennallisten verovelkojen erittely 2013
Konsernitase
1.1.2013
Tuloslaskelmaan
kirjatut erät
Muihin laajan
tuloksen eriin
kirjatut erät
Muuntoerot
Konsernitase
31.12.2013
-101
-135
-4
5 538
8 980
Kertyneet poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset
Muut
3 743
17
5 272
9 032
-263
367
104
-751
-49
-90
-21
-21
Muuntoerot
-74
-17
-34
VUOSIKERTOMUS 2014
3 446
|
101
TEUR
Laskennallisten verosaamisten erittely 2014
Vahvistetut tappiot
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate
Suojaukset
Muut
Konsernitase
31.12.2013
7 701
3 060
83
51
328
TEUR
Laskennallisten verovelkojen erittely 2014
Kertyneet poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset
Muut
Konsernitase
31.12.2013
3 446
-4
TEUR
Laskennalliset verot taseessa
Laskennalliset verovelat – jatkuvat toiminnot
Laskennalliset verosaamiset/-velat, netto
116
4 525
15 864
5 538
8 980
Tuloslaskelmaan
kirjatut erät
4 712
279
39
8
-266
-8
281
5 045
Tuloslaskelmaan
kirjatut erä
1 148
7
96
189
501
1 941
Muihin laajan Liiketoimintojen yhdistuloksen eriin
täminen
kirjatut erät
1 439
-271
227
1 395
166
Muuntoerot
-153
6
4 502
425
1 815
6 908
231
84
Muihin laajan Liiketoimintojen yhdistuloksen eriin
täminen
kirjatut erät
593
2
299
5 768
18 408
286
2
25 354
2014
29 296
36 258
-6 962
Muuntoerot
90
-109
-19
Konsernitase
31.12.2014
12 260
4 950
122
59
57
4 236
760
6 852
29 296
Konsernitase
31.12.2014
5 277
304
5 864
18 597
6 216
36 258
2013
15 864
8 980
6 884
1.1.2013
16 444
9 032
7 412
Verotuksessa vähennyskelpoiset vahvistetut tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, erääntyvät seuraavasti:
Erääntymisvuosi:
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2022
2023
2024
2024 jälkeen
Ei vanhenemisaikaa
102
|
VUOSIKERTOMUS 2014
TEUR
1 246
1 491
575
115
527
1 471
11 148
4 443
300
493
114 621
136 430
26. VAIHTO-OMAISUUS
TEUR
Aineet ja tarvikkeet (hankintameno)
Keskeneräiset tuotteet (hankintameno)
Valmiit tuotteet (hankintameno tai nettorealisointiarvo)
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta
Vaihto-omaisuus arvostetaan joko hankintamenoon tai
nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi on alhaisempi
2014
92 975
42 799
36 169
21
2013
66 936
47 895
33 611
171
1.1.2013
62 754
35 942
33 582
115
171 964
148 613
132 394
Raaka-aineista on tehty epäkuranttiusvaraus, joka on 3 811 TEUR vuonna 2014 (2013 4 467 TEUR). Valmiiden tuotteiden epäkuranttiusvaraukset ovat yhteensä 918 TEUR vuonna 2014 (2013 673 TEUR).
27. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
TEUR
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Korkosaamiset
2014
124 651
45 557
327
170 535
2013
79 015
20 295
156
99 466
Myyntisaamisten ikäjakauma:
1.1.2013
151 321
23 644
216
175 181
Myyntisaamiset ovat korottomia, ja niiden maksuehto on normaalisti 30-90 päivää. Eräillä konserniyhtiöillä on käytössään
omat luottopolitiikkansa ja luottovakuutuksensa, ja osa saamisista myydään ilman takautumisoikeutta. Yksityiskohtaisempia tietoja on liitetiedossa 35.
31.12.2014 konserniyhtiöillä oli alaskirjattuja myyntisaamisia,
joiden alkuperäinen arvo oli 1 207 TEUR (31.12.2013 517 TEUR)
TEUR
1.1.2013
Saamisten arvonalentumisen lisäys
Realisoituneet tappiot
Käyttämättömän arvonalentumisen peruutus
Muuntoerot avaavassa taseessa
31.12.2013
Saamisten arvonalentumisen lisäys
Realisoituneet tappiot
Käyttämättömän arvonalentumisen peruutus
Diskonttauskoron oikaisu
31.12.2014
Saamiskohtaiset
alaskirjaukset
719
442
-111
-529
-4
517
867
-35
-141
-1
1 207
TEUR
Erääntymättömät, arvo ei
ole alentunut
Erääntyneet, arvo ei
ole alentunut
< 30 päivää
30-60 päivää
61-90 päivää
> 90 päivää
2014
2013
1.1.2013 *
111 380
65 697
119 081
9 605
2 616
346
704
124 651
10 091
1 438
500
1 288
79 014
15 420
2 467
905
1 289
139 162
* Myyntisaamisten ikäjakauma per 1.1.2013 ei sisällä lopetettujen toimintojen myyntisaamisia
12 159 TEUR.
28. RAHAVARAT
TEUR
Käteinen raha ja pankkitilit
2014
152 425
152 425
2013
103 565
103 565
1.1.2013
65 759
65 759
Rahavirtalaskelmassa esitetyt rahavarat sisältävät 31.12. seuraavaa:
TEUR
Käteinen raha ja pankkitilit
Rahavarat
2014
152 425
152 425
2013
103 565
103 565
VUOSIKERTOMUS 2014
1.1.2013
65 759
65 759
|
103
29. OSAKEPÄÄOMA JA RAHASTOT
TEUR
1.1.2013
Muut muutokset
31.12.2013
Osakeanti
Muut muutokset
31.12.2014
Osakkeiden
lukumäärä
360 919
Osakepääoma
36 092
360 919
267 957
36 092
2 679
628 876
38 771
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Ylikurssirahasto
12 774
0
12 774
0
12 774
104 336
104 336
Vararahasto
2 186
869
3 055
-752
2 303
Yhteensä
51 052
869
51 921
2 679
-752
104 336
158 184
Laaja tuloslaskelma verojen jälkeen
Laajan tuloslaskelman muutosten erittely oman pääoman rahastoittain
TEUR
31.12.2014
Valuuttojen muuntoerot
Voitto/tappio myytävissä olevista rahoitusvaroista
Voitto/tappio rahavirran suojauksista
Käyvän
arvon rahasto
35 225
Rahavirran
suojaukset
Muuntoerot
612
-2 576
Etuuspohjaisten omaisuuserien (nettovelan) uudelleen
määrittämisestä johtuvat erät
Osuus osakkuusyhtiöiden muun laajan tuloksen eristä
TEUR
31.12.2013
Valuuttojen muuntoerot
Voitto/tappio myytävissä olevista rahoitusvaroista
Voitto/tappio rahavirran suojauksista
1 008
36 233
Käyvän
arvon rahasto
117
-13
-2 589
Rahavirran
suojaukset
228
840
Muuntoerot
-1 485
117
Oma pääoma muodostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta,
sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, vararahastosta,
käyvän arvon rahastosta, rahavirran suojausrahastosta, muuntoeroista ja kertyneistä voittovaroista. Ylikurssirahastossa on
osakkeiden kirjanpidollisen nimellisarvon ylimenevä osa niiden arvosta. Ahlström Capital Oy:n, A. Ahlström Osakeyhtiön ja
Antti Ahlström Perilliset Oy:n omistuksen uudelleenjärjestelyn
seurauksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto kasvoi
104
|
VUOSIKERTOMUS 2014
-3 297
-1 950
-5 247
-1 281
-1 569
172
-1 485
Yhteensä
324
35 225
-2 576
-4 578
-727
27 668
Kertyneet
voittovarat
omistajien
osuudet
-220
3 043
165
3 208
-154
2 889
-55
-154
1 638
172
Etuuspohjaisten omaisuuserien (nettovelan)
uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Osuus osakkuusyhtiöiden muun laajan tuloksen eristä
Kertyneet
voittovarat
omistajien
osuudet
-288
Yhteensä
-1 705
117
172
vuonna 2014. Vararahastossa on eräiden maiden kertyneitä
voittovaroja ja lisäksi se sisältää Enicsin myöntämien optioiden
vaikutuksen. Myytävissä olevien rahoitusvarojen rahastoon on
kirjattu myytävissä olevien erien käyvän arvon muutos. Rahavirran suojausrahasto sisältää suojauslaskennan kriteerit täyttävien
rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset.
Muuntoertoihin sisältyy ulkomaisten tytäryhtiöiden valuuttamuunnoksista syntyvät erotukset.
30. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT
Konsernin ainoat osakeperusteiset maksuohjelmat ovat käytössä Enics-konsernissa.
Seuraavassa taulukossa on kuvattu osakeperusteisten maksuohjelmien yleiset ehdot:
Osakeperusteinen maksuohjelma
Maksuohjelman luonne
Myöntämispäivä
Myönnettyjen instrumenttien määrä (kpl)
Lunastushinta (EUR)
Laskelmissa käytetty osakekurssi (EUR)
Maturiteettiaika (vuosina), maturiteettipäivä 31.5.2015
Osakeoptiot
16.12.10
9 692
5,00
53,01
4
Liikkeelle lasketut optiot 1.1.2014 (kpl)
Liikkeelle lasketut optiot 31.12.2014 (kpl)
Ehdot
Osakeoptiot
31.5.12
14 089
5,00
53,01
3
Osakeoptiot
31.5.13
14 089
7,50
53,01
2
Osakeoptiot
31.1.14
14 097
7,50
53,01
1
22 925
22 157
Myönnetty määrä on osittain riippuvainen tiettyjen EBITDA-tavoitteiden täyttymisestä.
Merkintä
Volatiliteetti
Volatiliteetti on laskettu vertaisryhmään kuuluvien yhtiöiden
osakekurssituottojen aiempien volatiliteettitietojen (5 vuoden
kuukausittaiset havainnot) keskiarvona. Näin saatu arvioitu osakekurssituottojen vuotuinen volatiliteetti on 52,8 %. Ohjelman
käypä arvo myöntämispäivänä oli 2 700 TEUR.
Optio-ohjelma
Vuoden 2010 optio-ohjelman nojalla yhtiön johdolle on myönnetty emoyhtiön osakkeisiin oikeuttavia optioita. Optiot on
myönnetty neljänä osana, joista viimeinen toteutui tammikuussa 2014. Osakeoptioiden toteutushinnat on kiinteästi määritelty
ennakolta, ja ne ovat myös riippuvaisia myöntöajankohdan osingoista. Osakkeisiin liittyvien optio-oikeuksien siirtyminen tapahtuu sovitun aikataulun mukaisesti, joka on jaettu neljään osaan
optioiden myöntämisen mukaisesti. Osakkeiden käypä arvo
arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Arvonmääritys perustuu
tavanomaisiin ja tunnustettuihin menetelmiin, kuten esimerkiksi diskontattuun kassavirtaan (Discounted Cash Flow, DCF)
tai vertailukelpoiset markkinat -menetelmään (Market Comparable Method). Ennen vuotta 2014 ei ollut olemassa mitään
käteissuoritusvaihtoehtoja, mutta käytäntö muuttui 2014. Osa
myönnetyistä optioista, joita muuttuneet sopimukset koskivat,
on käytetty.
Nämä optiot voidaan suorittaa käteisellä aikaisintaan
31.12.2020. Myönnettyihin optioihin liittyvä velka (31.12.2014:
1 801 TEUR) on kirjattu koko arvoonsa. Vuonna 2013 optio-ohjelman kulut olivat 922 TEUR ja vastaavasti vuonna 2014 ne olivat
992 TEUR. Vuonna 2014 yhteensä 6 297 optiota (2013: 11 511
TEUR) on muutettu alkuperäisosakkeiksi.
Osakkeina
Osakassopimus (SHA)
16.12.2010 solmitun osakassopimuksen nojalla tietyillä ylimmän
ja keskijohdon edustajilla on emoyhtiön osakkeita. Sopimus
päättyi vuonna 2014, ja yhtiö hankki osan ulkona olevista osakkeista. Uusi sopimusrakenne kattaa loput yhtiön johdon hallussa
olevat ulkona olevat osakkeet. Osakkeet eivät ole vapaan kaupankäynnin kohteena. Uusien sopimuksien mukaisesti johtoon
kuuluvilla osakkailla on näihin osakkeisiin liittyvä myyntioptio
viimeistään 31.12.2020. Osakkeiden käypä arvo arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Arvonmääritys perustuu tavanomaisiin
ja tunnustettuihin menetelmiin, kuten esimerkiksi diskontattuun
kassavirtaan (Discounted Cash Flow, DCF) tai vertailukelpoiset
markkinat -menetelmään (Market Comparable Method).
Työntekijöiden omistusta koskeva sopimus
Pääosin vuosina 2005 ja 2006 solmitut työntekijöiden osakeomistusta koskevat sopimukset on päätetty vuonna 2014 hankkimalla
ao. sopimuksen nojalla työntekijöiden hallussa olleet osakkeet.
Enics AG:n hallituksen puheenjohtajan optiot
Syyskuussa 2012 Enics AG:n hallituksen puheenjohtajalle Panu
Routilalle myönnettiin optio, jonka nojalla hänellä on oikeus
merkitä 25 000 Enics AG:n osaketta kiinteään merkintähintaan,
7,50 EUR osakkeelta. Toukokuussa 2014 Ahlström Capital Oy:n
hallitus teki päätöksen, jonka mukaan johdon kannustimia emoyhtiön palveluksessa oleville tulee antaa vain emoyhtiön tasolla, ja
näin ollen kaikki ko. henkilöiden olemassa olevat portfolioyhtiötason kannustinjärjestelmät puretaan. Kesäkuussa 2014 Panu Routila myi optio-oikeutensa ACEMS B.V.:lle, joka on Enics AG:n enemmistöosakas, käypään markkinahintaan 1 822 TEUR. ACEMS B.V.:n
tällä kaupalla hankkimat optiot eliminoidaan konsernitasolla.
VUOSIKERTOMUS 2014
|
105
31. ELÄKKEET JA MUUT TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN
JÄLKEISET ETUUDET
Etuuspohjaisten velvoitteiden muutokset ja niihin liittyvien
omaisuuserien käyvät arvot
Etuuspohjainen nettovelvoite
TEUR
1.1
TEUR
Suomi
Saksa
Sveitsi
Muut
2014
4 439
29 170
1 551
1 460
36 620
2013
1 414
24 979
2 362
1 209
29 964
1.1.2013
1 297
24 753
6 182
1 084
33 316
Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on luonteeltaan maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat
työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuusjärjestelyitä, joissa yhtiö
suorittaa kiinteitä maksuja erilliseen yksikköön (rahastoon) eikä
sillä ole mitään juridista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa
enempiä maksuja, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja työntekijöiden nykyisen tai edeltävien tilikausien työsuorituksiin liittyvien kaikkien työsuhde-etuuksien maksamiseen.
Tietyt eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia järjestelyitä, joissa taseeseen kirjattu velka vastaa etuuspohjaisen velvoitteen
nykyarvoa, josta on vähennetty järjestelyyn liittyvien varojen
käypä arvo tilinpäätöshetkellä. Vakuutusmatemaattiset voitot
ja tappiot kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin uudelleen määriteltyinä erinä niiden toteutuessa, eikä niitä kirjata
uudelleen tulosvaikutteisina.
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolloin järjestelyä muutetaan.
Nettokorko lasketaan käyttämällä diskonttauskorkoa nettomääräiseen velka- tai varallisuuserään. Konserni esittää työsuoritukseen perustuvat menot, aiempaan työsuoritukseen
perustuvat menot, työsuhde-etuusjärjestelyn supistamisesta ja
täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot sekä nettokorkokulut tai
-tuotot työsuhde-etuuskuluina.
Suurin osa etuuspohjaisista järjestelyistä liittyy ÅR Packaging -konserniin ja ne ovat rahastoimattomia.
Tuloslaskelmaan kirjatut kustannukset
Työsuoritukseen perustuvat menot
Korkokulut, netto
Aiempaan työsuoritukseen
perustuvat menot
Järjestelyyn liittyvät suoritukset
Tulokseen kirjatut merkkipäiväetuudet
Uudelleen määrityksestä johtuvat
voitot/tappiot muissa laajan
tuloslaskelman erissä
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot
Maksetut etuudet
Kurssierot
31.12.
2014
29 964
830
2013
33 316
1.1.2013
34 434
1 217
912
1 401
1 035
1 184
1 187
-1 201
-177
270
76
87
5 963
-2 402
44
36 620
-2 983
-2 791
-90
29 964
192
-2 598
31
33 316
Odotettavissa olevat etuuksien maksut seuraavalla tilikaudella
ovat 2 508 TEUR.
Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset on yksilöity alla *
%
Diskonttauskorko
Tulevat palkankorotukset
Tulevat eläkkeiden korotukset
65-vuotiaina eläköityvien
odotettavissa oleva elinaika
2014
2,20
2,20
1,70
2013
3,50
2,00
1,65
1.1.2013
3,80
2,00
1,65
20,90
20,75
20,62
Kokonaiseläkevelan herkkyys muutoksille tärkeimpien painotettujen oletusten osalta on *
Diskonttauskorko
Tulevat palkankorotukset
Tulevat eläkkeiden korotukset
65-vuotiaina eläköityvien
odotettavissa oleva elinaika:
2014
2014
Oletuksen
muutos, %
Vaikutus nettoeläkevaraukseen, TEUR
2
2
1
1 978
-165
-1 542
Vuosia
TEUR
-1
-1 304
*Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset ja yllä esitetty herkkyysanalyysi kattavat 80 %
(Saksa) etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvästä kokonaisvelkasummasta.
106
|
VUOSIKERTOMUS 2014
32. PAKOLLISET VARAUKSET
TEUR
1.1.2013
Kurssierot
Varausten lisäykset
Käytetyt varaukset
Varatut käyttämättömät summat
31.12.2013
Kurssierot
Varausten lisäykset
Käytetyt varaukset
Takuuvaraus
1 881
-18
594
-998
-154
1 305
10
9 125
1 839
-328
Varatut käyttämättömät summat
Uudelleenjärjestelyvaraus
4 347
-2 860
1 487
-22
16
-998
-1 281
Diskonttauskoron oikaisu ja laskennallinen korko
Pitkäaikainen, 31.12.2013
Lyhytaikainen, 31.12.2013
Pitkäaikainen, 31.12.2014
283
0
511
794
39
1 448
2
39
244
33. JULKISET AVUSTUKSET
TEUR
Vuoden aikana saadut
2013
62
2014
19
20
56
95
34. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
2014
141 577
134 534
133
276 244
0
0
8 022
1 000
-14
-116
-148
-1 547
370
2 507
11 399
11 047
37 056
951
255
1 501
2 499
6 156
352
2 745
14 636
8 480
21 410
15 646
2013
96 773
55 223
71
1 516
153 583
Konserni altistuu toiminnassaan erityyppisille rahoitusriskeille.
Rahoitusriskien hallinnan yleistavoite on minimoida rahamarkkinoiden heilahtelujen epäedullisia vaikutuksia.
Rahoitusriski
Vuonna 2013 julkisia avustuksia on saatu tiettyjen sosiaaliturvakulujen kattamiseen. Näihin avustuksiin liittyen ei ole täyttämättömiä ehtoja tai vastuusitoumuksia.
TEUR
Ostovelat
Muut velat
Korkovelat
Velat lähipiirille
100
-1 608
170
1 206
-4
6 040
8 583
-1 411
Yhteensä
8 772
-18
696
-5 466
16
4 000
-16
23 187
11 438
-2 751
35. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
2014
95
TEUR
Enics
Työsuhde-erät
Vientituet
Valtion luottovakuutus
-2
10 738
6 570
Muut
velvoitteet
2 544
2
-200
4 168
Lyhytaikainen, 31.12.2014
Ympäristövelvoitteet
2
-170
238
31.12.2014
Varaus
tappiollisten
sopimusten
varalta
1.1.2013
106 810
52 277
2 058
1 192
162 337
Konsernille tarpeellisen luoton saatavuuteen liittyvää rahoitusriskiä pidetään pienenä nykyisessä toimintaympäristössä. Asemansa säilyttämiseksi Ahlström Capital pyrkii pitämään yllä hyvää
mainettaan markkinaosapuoliin nähden. Tavoitteena on myös
ohjata konserniyhtiöiden rahoitusrakennetta ja -neuvotteluja
terveen taserakenteen ylläpitämiseksi koko konsernissa. Rahoituskulujen kattamiskykyä seurataan koko konsernissa, ja yhtiöitä
tuetaan ylivelkaantumisen välttämiseksi ja velkaantumisasteen
pitämiseksi terveellä pohjalla.
Ahlström Capital on käyttänyt pörssinoteerattuja osakkeitaan
rahoituksen vakuutena, mistä seuraava vakuussummaan kohdistuva vaatimusriski riippuu kyseisten osakkeiden arvon kehityksestä. Ahlström Capital seuraa näiden rahoitukseen käytettyjen
osakevakuuksien arvon kehitystä tarkasti hallitakseen takuusumman vaatimukseen liittyvää riskiä.
VUOSIKERTOMUS 2014
|
107
Markkinariski
Ahlström Capitalin valuuttakurssiriski on suhteellisen rajallinen,
koska pääosa sen liiketoiminnasta tapahtuu euroissa. Jonkin verran riskiä liittyy muihin tärkeimpiin valuuttoihin, kuten dollariin ja
Ruotsin kruunuun, joista voi aiheutua rajallista heilahtelua euromääräiseen rahavirtaan. Korkoriskiä pidetään myös vähäisenä
nyky-ympäristössä, jossa keskuspankit tukevat taloutta. Tämän
erittäin matalien korkojen kauden odotetaan kuitenkin jossain
vaiheessa päättyvän, mikä voi johtaa myös konsernin tasolla
korkeampiin rahoituskuluihin. Konsernin korkoriskin hallitsemiseksi velkaantumisaste pidetään kohtuullisena kaikissa konserniyhtiöissä. Ahlström Capital hallitsee valuutta- ja korkoriskiään
myös hajauttamalla omistuksiaan useampiin omaisuuseräluokkiin. Osakekursseissa tapahtuvat suuret heilahtelut voivat johtaa
takuusummien vaatimiseen niissä rahoitusjärjestelyissä, joissa
Ahlström Capitalin omistamia osakkeita on käytetty vakuutena.
Konserni suojautuu valuuttakurssi- ja korkoriskeiltä käyttämällä
eri suojausinstrumentteja.
Luottoriski
Luottotappioriski, joka johtuu ulkopuolisten kyvyttömyydestä
hoitaa velvoitteensa, ei ole merkittävä konsernitasolla, koska sillä
on suhteellisen vähän saamisia ulkopuolisilta. Tytäryhtiöissä saamisiin liittyvät riskit voivat olla merkittäviä, joskin summat ja saatavien ikärakenne vaihtelevat merkittävästi yrityksestä toiseen.
Maksuvalmiusriski
Konsernin maksuvalmiusriskiä hallitaan ylläpitämällä lukuisia
potentiaalisen rahoituksen lähteitä, joiden tukena on konsernin varat. Lisäksi konsernilla on suuri määrä omaisuuseriä, jotka
voidaan tarpeen vaatiessa nopeasti muuttaa rahavaroiksi (esim.
pörssiosakkeet). Yksittäisillä konserniyhtiöillä on myös rahoituslähteitä, joita voidaan tarpeen vaatiessa käyttää, ja yhtiöt voivat
lisäksi saada tarpeen mukaan tukea emoyhtiöltä.
Konsernin rahoitusvelkojen maturiteettiprofiili perustuen sopimuspohjaisiin diskonttaamattomiin suorituksiin
TEUR
31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta
Korolliset velat
Muut rahoitusvelat
Johdannaiset
TEUR
31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta
Korolliset lainat ja vieras pääoma
Muut rahoitusvelat
Johdannaiset
Vakuus
< 1 vuosi
89 093
133 161
141 575
4 031
367 860
1–2 vuotta
71 918
3–5 vuotta
186 243
> 5 vuotta
3 674
1 617
73 535
438
186 681
74
3 748
< 1 vuosi
78 351
56 506
96 773
654
232 284
1–2 vuotta
31 607
3–5 vuotta
88 051
> 5 vuotta
1 357
414
32 021
88 051
1 357
Ahlström Capital on käyttänyt pörssinoteerattuja osakeomistuksiaan ja kiinteistövarojaan rahoituksen vakuutena. Vakuutena olevien omaisuuserien merkittävät arvonalentumiset saattavat johtaa lisävakuuksien vaatimiseen. Tätä riskiä pidetään
kuitenkin vähäisenä, ja sitä tarkkaillaan jatkuvasti. Näitä rahoi-
108
|
VUOSIKERTOMUS 2014
Yhteensä
350 927
133 161
141 575
6 160
631 823
Yhteensä
199 366
56 506
96 773
1 068
353 713
tuslähteitä käytetään pääosin täydentävänä lisärahoituksena,
ei viimeisenä vaihtoehtona, kustannustehokkaan kokonaisrahoitusrakenteen aikaansaamiseksi. Lisäksi tytäryhtiöt ovat käyttäneet vakuutena erilaisia kiinteistö- ja metsävaroja sekä osakkeista muodostuvia vakuuksia omiin, tavallisesti suojattuihin
rahoitusjärjestelyihinsä.
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset
2014
TEUR
Varat
2013
Velat
3 798
Varat
Velat
578
Kun tehdään uusi sijoitus tai rahoitusta uudelleenjärjestellään,
sijoituksiin liittyvät pitkäaikaiset lainat suojataan osittain tai kokonaan koko suunnitellun sijoituskauden ajan. Korkojohdannaisia
käytetään korkomuutoksilta suojautumiseen.
Johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennan alaisia
2014
2013
TEUR
Varat
Velat
Varat
Velat
3 004
2 324
18
304
17
262
Pääoman hallinta
94
Puhuttaessa konsernin pääoman hallinnasta pääomalla tarkoitetaan osakepääomaa, ylikurssirahastoa ja kaikkia muita oman
pääoman rahastoja siltä osin, kun ne ovat kohdistettavissa emoyhtiön osakkeenomistajille.
Konsernin pääoman hallinta tähtää ensi kädessä osakkeenomistajille kuuluvan arvon maksimointiin, mikä tarkoittaa osakkeen ulkoista käypää arvoa. Ulkoinen käypä arvo (External Fair Value, EFV)
on kyseisen omaisuuserän odotettu markkina-arvo, joka saataisiin
markkinaosapuolten välisessä tavanomaisessa kaupassa, vähentäen siitä aiheutuvat menot ja muut siihen liittyvät velvoitteet. Tämä
merkitsee itse asiassa sitä, että Ahlström Capitalin osakkeen EFV-arvo on Ahlström Capital -konsernin omaisuuserien EFV-arvojen summa, josta vähennetään niihin liittyvät velat ja vastuut. Jotta Ahlström
Capitalin osakkeen EFV-arvo voidaan määrittää, arvioidaan perustana olevien omaisuuserien EFV-arvo kunakin arvostuspäivänä. Kiinteistöinvestointien arvonmäärityksen osalta noudatamme
EPRA:n ohjeistusta (European Public Real Estate Association).
Noteeraamattomien osakkeiden osalta Ahlström Capitalin arvonmääritysmenetelmä vastaa IPEV:n ohjeistusta (International
Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines), jonka
mukaan ulkoinen käypä arvo on se hinta, jolla sijoituksen omistus
voisi siirtyä markkinaosapuolten välillä raportointikauden päättymispäivänä.
Tämän yleistavoitteen saavuttamiseksi konsernin pääoman
hallinta tähtää mm. sen varmistamiseen, että konserni pystyy
täyttämään korollisiin velkoihin liittyvät kovenanttiehdot, jotka
asettavat pääomarakenteeseen kohdistuvia vaatimuksia. Rahoitusriskin hallitsemiseksi tytäryhtiöiden ja alakonsernien rahoitus
on mahdollisuuksien mukaan aina järjestetty kohdennettuna rahoituksena siten, ettei takaisinmaksua voi vaatia toisilta yksiköiltä. Maksamattomista lainoista ja yritysvelkakirjoista on olemassa
kovenantteja, ja ne on testattu sekä lainausaikaisin testein että
lainan hoidon ajalta. Tasoista sovitaan yleensä etukäteen jättäen
suunnitelmiin riittävästi liikkumavaraa. Näitä seurataan tarkasti.
Kovenanttien rikkominen saattaa joissain tapauksissa rajoittaa
yhtiöiden mahdollisuuksia toimintansa rahoittamiseen tai antaa
velkojalle mahdollisuuden vaatia lainojen takaisinmaksua. Yhdenkään korollisen velan kohdalla ei ole ollut kovenantteihin liittyviä rikkomuksia tarkasteltavana olevalla kaudella.
Konserni hallinnoi pääomarakennettaan ja tekee muutoksia
yleisissä taloudellisissa olosuhteissa tapahtuneiden muutosten
ja kovenanttiehtojen mukaisesti. Pääomarakenteensa ylläpitämiseksi tai muokkaamiseksi konserni saattaa muuttaa osakkeenomistajille maksettavia osinkoja tai pääomanpalautuksia
tai laskea liikkeelle uusia osakkeita. Joskus käytetään ennalta
sovittua oman pääoman korjausmekanismia, jolla konserni voi
tasapainottaa riskiä konsernin toisesta osasta tulevalla ylijäämällä oman harkintansa perusteella. Konserni seuraa pääomiaan käyttäen erityistä velkaantuneisuutta kuvaavaa tunnuslukua, EFV-oikaistua nettovelkaantumisastetta, joka on nettovelka
jaettuna varojen ulkoisella käyvällä arvolla (External Fair Value
EFV). Konsernin linjauksena on pitää tämän tunnusluvun arvo
alle 50 %:ssa. Nettovelkoihinsa konserni sisällyttää lyhyt- ja pitkäaikaiset korolliset velat, joista vähennetään käteisvarat ja lyhytaikaiset talletukset.
TEUR
Pitkäaikaiset korolliset velat (Liitetieto 24)
Lyhytaikaiset korolliset velat (Liitetieto 24)
Vähennetään: Käteisvarat ja lyhytaikaiset talletukset (Liitetieto 24)
Nettovelka
2014
252 892
86 527
-152 425
186 994
2013
120 685
76 423
-103 565
93 543
Ulkoinen käypä arvo, EFV
Osakepääoma (ml. määräysvallattomien omistajien osuudet)
633 996
541 474
339 418
210 071
29 %
35 %
28 %
45 %
EFV-oikaistu nettovelkaantumisaste
Nettovelkaantumisaste (IFRS-kirjanpitoarvoon perustuva)
VUOSIKERTOMUS 2014
|
109
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 36. KÄYVÄT ARVOT JA KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN
Alla on esitetty konsernin rahoitusinstrumenttien kirjanpitoarvojen ja käypien arvojen luokittainen vertailu niiden instrumenttien osalta, joiden kirjanpitoarvo on muu kuin kohtuullinen arvio niiden käyvistä arvoista.
Käypä arvo, TEUR
Kirjanpitoarvo, TEUR
Käypään arvoon arvostetut omaisuuserät
Muut kuin suojausinstrumenteiksi määritetyt
johdannaiset
Noteeratut osakkeet
Noteeraamattomat osakkeet
Toimistokiinteistöt
Tehdaskiinteistöt
Muut kiinteistöt
Rakentamattomat maa-alueet
Omaisuuserät, joista esitetään käypä arvo
Muut rahoitusvarat
Laina- ja muut saamiset
Käteisvarat ja lyhytaikaiset talletukset
Käypään arvoon arvostetut velat
Rahoitusvelat
Johdannaisvelat
Muut kuin suojausinstrumenteiksi määritetyt
johdannaiset
Velat, joista esitetään käypä arvo
Korolliset lainat ja vieras pääoma
Rahoitusleasingvelat
Vaihtuvakorkoiset lainat
Kiinteäkorkoiset lainat
Luotolliset tilit
Käyvän arvon määrittäminen hierarkiatason avulla
2014
2013
1.1.2013
2014
2013
1.1.2013
2013
2014
3 004
18
114
3 004
18
114
2
2
62 981
12 527
946
2 029
790
2 134
62 981
12 527
946
2 029
790
2 134
1
3
1
3
73 500
39 541
15 302
21 133
92 982
320 970
62 848
62 000
62 848
62 000
3
65 841
65 038
73 500
39 541
15 302
21 133
92 982
320 970
65 841
65 038
3
3
3
3
3
173 660
152 425
326 085
102 919
103 565
206 484
177 191
65 759
242 950
173 660
152 425
326 085
102 919
103 565
206 484
177 191
65 759
242 950
3 798
578
840
3 798
578
840
1
2
2 324
17
262
6 401
304
94
208
213
304
94
208
213
1
1
976
1 261
2 324
17
262
6 401
976
1 261
1
1
2
17 420
169 841
133 131
17 893
338 285
17 400
164 394
10 000
3 791
195 585
31 392
206 240
10 000
4 298
251 930
18 868
170 765
135 410
17 892
342 935
18 084
166 808
10 000
3 791
198 683
32 401
206 321
10 000
4 298
253 020
Erät, joissa kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa, on luokiteltu kolmeen tasoon.
Taso 1: Samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) markkinahinnat toimivilla markkinoilla
Taso 2: Käypä arvo määritetty markkinoilta saatavien parametrien perusteella
Taso 3: Käypä arvo määritetty parametrien perusteella, joita ei saada markkinoilta
110
|
VUOSIKERTOMUS 2014
Myytävissä olevien listaamattomien osakkeiden käyvän arvon
täsmäytyslaskelma
TEUR
1.1.2014
2 029
Arvon uudelleen määrittäminen, joka on kirjattu
laajaan tuloslaskelmaan
100
9 860
937
-25
-374
12 527
Lisäykset
Vähennykset
Arvonalentumiset
31.12.2014
37. SIJOITUKSET OSAKKUUSYHTIÖIHIN
Pörssinoteerattuja yhtiöitä koskeva sijoitusstrategiansa mukaisesti Ahlström Capitalilla on 10-30 prosentin suora osuus ao. yhtiöstä
sekä aina edustaja tai edustajat sen hallituksessa ja nimitysvaliokunnassa. Lisäksi se käyttää aktiivisesti muita osakkaanomistajalle
kuuluvia oikeuksiaan maksimoidakseen sijoituksen arvon, mikä
on yleisesti ehtona mihinkä tahansa sijoitukseen ryhtymiselle.
Osallistumisensa kautta Ahlström Capital katsoo saavansa huomattavaa vaikutusvaltaa näissä yksiköissä jopa tilanteissa, joissa
suora omistusosuus on alle 20 %.
Yhteenveto osakkuusyhtiöiden taloudellisista tiedoista
Taseen yhteenveto
Ahlstrom
Oyj
Vacon
Oyj
TEUR
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikaiset velat
Oma pääoma
Sijoitusten kirjanpitoarvo
2014
0
Sijoituksen käypä arvo
2 271
2014
321 900
2014
384 900
Suominen
Oyj
2014
129 979
AC Cleantech Growth
Fund -konserni
2014
2 819
78 258
599 300
794 600
134 633
33 606
24 389
247 900
431 900
92 185
436
74 549
Omistusosuus
Saadut osingot
2013
138 097
Munksjö
Oyj
353 100
334 000
63 689
2 876
2013
2 647
Muut
2014
2013
500
33
37 889
1 780
113
117 417
320 200
413 600
108 738
33 113
38 643
22 056
38 734
36 476
38 658
6 555
7 308
10,56 %
10,91 %
11,05 %
27,32 %
29,00 %
29,00 %
47 234
35 741
50 489
54 857
2 099
VUOSIKERTOMUS 2014
|
111
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tuloslaskelman yhteenveto
TEUR
Ahlstrom
Oyj
Vacon
Oyj
1 001 100
1 137 300
401 800
2014
2014
2013
39 700
40 600
-3 700
45 400
25 900
-404
-528
31 100
28 700
-10 300
7 700
10 200
-2 599
-9 518
31 100
28 700
-2 700
7 700
5 000
-2 599
-9 518
Erät, joita ei myöhemmin
siirretä tulosvaikutteisiksi
-1 100
-900
-15 900
-4 200
-200
-1 300
-400
26 800
-8 500
7 600
28 700
27 500
8 100
-5 000
12 400
2 566
3 874
-2 509
130
1 301
-754
-2 760
155
-155
325
-1 422
216
Tilikauden voitto/tappio jatkuvista toiminnoista
Tilikauden voitto/tappio lopetetuista toiminnoista
Tilikauden voitto/tappio
2014
2014
AC Cleantech Growth
Fund -konserni
403 000
Liikevoitto/-tappio
2013
Suominen
Oyj
409 400
Liikevaihto
2014
Munksjö
Oyj
7 500
30
29
Muut
2014
2013
-120
-116
-5 200
Konsernin osuus tilikauden
voitosta/tappiosta
Konsernin osuus muun laajan
tuloksen eristä
Suominen Oyj:n ja Ahlstrom Oyj:n hybridijoukkovelkakirjojen
vaikutus on otettu huomioon. Ahlstrom Oyj myi Suominen Oyj:n
osakkeitaan AC Invest Two B.V.:lle, joka on Ahlström Capital -konserniin kuuluva yhtiö. Tähän kauppaan liittyvä kertaluontoinen luovutusvoittokirjaus on eliminoitu. AC Invest Two B.V.:n omistamista
66 666 666 Suominen Oyj:n osakkeesta on voimassa määräaikainen voitonjakosopimus Ahlstrom Oyj:n kanssa 7.10.2016 asti.
Muutokset sijoituksissa osakkuusyhtiöihin
TEUR
1.1.
Osuus voitosta/tappiosta
Osuus muun laajan tuloksen eristä
Lisäykset
Vähennykset
31.12.
2014
29 397
614
-726
116 295
-24 657
120 923
2013
35 603
998
-155
-7 049
29 397
Vuoden 2013 lopussa konsernilla oli merkittävä 10,56 % omistusosuus Vacon Oyj:stä. Vacon Oyj kehittää, valmistaa ja myy taajuusmuuttajia, joita käytetään sähkömoottorien ohjauksessa ja uudistuvan energian tuotannossa. Vaconin osakkeet myytiin vuonna
2014.
Vuoden 2014 lopussa konsernilla oli merkittävä 10,91 % omistusosuus Ahlstrom Oyj:stä. Ahlstrom-konserni on korkealaatuisia
kuitumateriaaleja valmistava yritys, joka työskentelee alansa joh-
112
|
VUOSIKERTOMUS 2014
tavien yritysten kanssa kautta maailman auttaen heitä pitämään
etumatkansa.
Vuoden 2014 lopussa konsernilla oli merkittävä 11,05 % omistusosuus Munksjö Oyj:stä. Munksjö-konserni on kansainvälinen
erikoispaperiyhtiö. Yhtiö valmistaa erikoispapereita, jotka ovat sen
asiakkaiden muotoilu- ja valmistusprosesseille keskeisiä elementtejä. Sen ainutlaatuiseen tuotevalikoimaan kuuluvat esimerkiksi
koristepaperit, irrokepaperit, elektrotekniset paperit, hiomapapereiden pohjamateriaalit ja väliarkkipaperit. Erilaisia paperituotteita käytetään useissa teollisissa sovelluksissa ja kuluttajalähtöisissä
tuotteissa, kuten huonekaluteollisuudessa ja sisustusalalla, sekä
kestävämpien energiahuoltojärjestelmien luomiseksi.
Vuoden 2014 lopussa konsernilla oli 27,32 % omistusosuus
Suominen Oyj:stä. Suominen-konserni on maailmanlaajuisesti
johtava pyyhkimiseen, hygieniaan ja terveydenhuollon sovelluksiin tarkoitettujen kuitumateriaalien toimittaja.
Konsernilla on 29 %:n omistusosuus AC Cleantech Growth
Fund -konsernista. Cleantech-rahasto sijoittaa cleantech-yhtiöihin mahdollistaen niiden toimintojen teollistamisen ja kaupallistamisen sekä prosessien kehittämisen.
Konsernilla on 50 %:n omistusosuus West Residential Park
S.R.L.:stä. West Residential Park S.R.L. on Bukarestissa Romaniassa oleva asuinrakennusyhtiö.
Vuoden 2014 lopussa yhtiöllä oli 29,5 %:n omistusosuus
Asunto-osakeyhtiö Vuorimiehenkatu 5:stä. Asunto-osakeyhtiö
Vuorimiehenkatu 5 on keskinäinen asunto-osakeyhtiö.
38. TYTÄRYHTIÖIDEN OLENNAISET MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUDET
Yhteenveto taseesta 31.12.2014
Alla on esitetty tiedot tytäryhtiöistä, joissa on olennaisia määräysvallattomia omistusosuuksia.
Nimi
ÅR Packaging -konserni
Kotimaa ja
toimipaikka
Ruotsi, Lund
2014
36 %
2013
37 %
Olennaisten määräysvallattomien omistusosuuksien tasearvot:
ÅR Packaging -konserni 29 382 TEUR vuonna 2014 ja 25 354
TEUR vuonna 2013.
Voitto, joka kohdistuu olennaisille määräysvallattomille omistusosuuksille:
ÅR Packaging -konserni 5 702 TEUR vuonna 2014 ja 3 200 TEUR
vuonna 2013.
Alla esitetään yhteenvetona näitä tytäryhtiöitä koskevat tiedot.
Tiedot perustuvat lukuihin, joista ei ole eliminoitu yhtiöiden välisiä eriä.
Yhteenveto tuloslaskelmasta vuodelta 2014
TEUR
Liikevaihto
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut
Hallinnon kulut
Rahoituskulut
Voitto ennen veroja
Tuloverot
Määräysvallattomien omistajien osuudet
Määräysvallattomien osuuksien omistajille
maksetut osingot
ÅR Packaging
-konserni
404 330
-223 594
-154 987
-9 806
15 943
-342
15 601
10 917
4 032
0
Yhteenveto tuloslaskelmasta vuodelta 2013
TEUR
Liikevaihto
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut
Hallinnon kulut
Rahoituskulut
Voitto ennen veroja
Tuloverot
Määräysvallattomien omistajien osuudet
Määräysvallattomien osuuksien omistajille maksetut osingot
ÅR Packaging
-konserni
424 462
-237 880
-165 085
-9 884
11 613
-2 970
8 643
8 308
3 058
0
TEUR
Vaihto-omaisuus sekä rahavarat ja pankkisaamiset
(lyhytaikainen)
Muut lyhytaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja muut
pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset varat
Ostovelat ja muut velat (lyhytaikaiset)
Muut lyhytaikaiset velat
Korolliset lainat ja vieras pääoma, laskennalliset verot
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus
ÅR Packaging
-konserni
83 908
63 381
76 586
55 740
67 936
13 736
118 533
79 410
50 028
29 382
Yhteenveto taseesta 31.12.2013
TEUR
Vaihto-omaisuus sekä rahavarat ja pankkisaamiset
(lyhytaikainen)
Muut lyhytaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja muut
pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset varat
Ostovelat ja muut velat (lyhytaikaiset)
Korolliset lainat ja vieras pääoma, laskennalliset verot
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus
ÅR Packaging
-konserni
73 946
63 749
82 857
53 062
68 174
20 928
115 987
68 525
43 171
25 354
Yhteenveto rahavirtatiedoista 31.12.2014 päättyneeltä vuodelta
TEUR
Liiketoiminnan nettorahavirta
ÅR Packaging
-konserni
32 947
-10 372
-11 530
11 045
Yhteenveto rahavirtatiedoista 31.12.2013 päättyneeltä vuodelta
TEUR
Liiketoiminnan nettokassavirta
ÅR Packaging
-konserni
17 368
-10 671
13 591
20 288
VUOSIKERTOMUS 2014
|
113
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 39. OSUUS YHTEISYRITYKSESTÄ
41. LÄHIPIIRILIIKETOIMET
Konsernilla on 50 %:n osuus yhteisyritys EmiCorp SA:sta, jonka
kotipaikka on Belgia. Yhtiö on toimimaton, ja sen kirjanpitoarvo
vastaa hankintamenoa.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat Ahlström Capitalin hallitus ja valiokunta, toimitusjohtaja, tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt sekä Antti
Ahlström Perilliset Oy, jolla on huomattava vaikutusvalta Ahlström
Capital Oy:ssä.
Yksityiskohtaisemmat tiedot osakkuusyhtiöiden kanssa tehdyistä liiketoimista on lueteltu erikseen liitetiedossa 37. Myös
lainajärjestelyt osakkuusyhtiöiden kanssa on käsitelty erikseen
liitetiedossa 24.
Elokuussa 2013 Ahlströmin suvun omistamien Antti Ahlström
Perilliset Oy:n, A. Ahlström Osakeyhtiön ja Ahlström Capital
Oy:n osakkeenomistajat päättivät uudelleen järjestelyistä, joiden myötä Ahlströmin suvun yritys- ja teollisuusomaisuuden
hoitaminen ja kehittäminen keskitettäisiin Ahlström Capital
Oy:lle. Järjestelyiden ensimmäisessä vaiheessa A. Ahlström
Osakeyhtiön kiinteistö- ja metsäliiketoiminta siirrettiin sen uudelle tytäryhtiölle A. Ahlström Kiinteistöt Oy:lle 30.9.2013. Antti
Ahlström Perilliset Oy jakautui 28.5.2014, jolloin yhtiön osakkeet
A. Ahlström Osakeyhtiössä, Ahlstrom Oyj:ssä ja Munksjö Oyj:ssä
siirtyivät Ahlström Capitalille ja vastikkeeksi Ahlström Capital laski liikkeeseen 111 070 uutta osaketta. Antti Ahlström Perilliset Oy
purkautui järjestelyissä, ja uusi Antti Ahlström Perilliset Oy perustettiin. Uusi yhtiö keskittyy pääasiassa omistajaohjaukseen liittyviin asioihin. Viimeisenä toimenpiteenä A. Ahlström Osakeyhtiö
sulautui Ahlström Capital Oy:hyn 30.5.2014, jolloin Ahlström
Capital laski liikkeeseen 170 914 uutta osaketta. A. Ahlström
Kiinteistöt Oy:stä tuli Ahlström Capital Oy:n tytäryhtiö, minkä
seurauksena Ahlström Capitalin portfolioon sisältyy myös merkittävät kiinteistö- ja metsäomaisuudet. Uudelleenjärjestelyssä
sovellettiin seuraavia vaihtosuhteita: kustakin Antti Ahlström Perillisten osakkeesta annettiin 0,59606 Ahlström Capital Oy:n osaketta, ja kustakin A. Ahlström Osakeyhtiön osakkeesta annettiin
0,55899 Ahlström Capital Oy:n osaketta. Järjestelyjen seurauksena Ahlström Capital Oy:n osakkeiden määrä kasvoi 360 919
kappaleesta 628 876 kappaleeseen ja osakepääoma 36 091 900
eurosta 38 771 470 euroon.
Lokakuussa 2014 Ahlström Capital käytti oikeutensa hankkia
66 666 666 Suominen Oyj:n osaketta Ahlström Oyj:ltä, mikä on
26,89 % Suomisen koko osakekannasta. Kaupan seurauksena
Ahlström Capitalista tuli Suomisen suurin osakkeenomistaja 27,3
prosentin omistusosuudella. AC Invest Two B.V.:n omistamista
66 666 666 Suominen Oyj:n osakkeista on voimassa määräaikainen voitonjakosopimus Ahlstrom Oyj:n kanssa 7.10.2016 asti.
Syyskuussa 2012 Enics AG:n hallituksen puheenjohtaja Panu
Routilalle myönnettiin optio, jonka nojalla hänellä on oikeus
merkitä 25 000 Enics AG:n osaketta kiinteään merkintähintaan
7,50 EUR osakkeelta. Toukokuussa 2014 Ahlström Capital Oy:n
40. SITOUMUKSET JA VASTUUT
Käyttöleasingsopimukset – konserni vuokralle ottajana
Konserni vuokraa eri valmistus- ja toimistotiloja, koneita ja ajoneuvoja.
Tulevat vähimmäisvuokrat ei-peruttavissa olevista käyttöleasingsopimuksista olivat 31.12. seuraavat:
TEUR
1 vuoden kuluessa
1-5 vuoden kuluessa
Yli 5 vuoden kuluessa
2014
17 078
30 090
12 440
59 608
2013
12 920
23 712
9 439
46 071
1.1.2013
13 211
28 620
13 778
55 609
2014
2013
1.1.2013
144 487
79 075
396 723
131 705
68 421
78 705
115 405
223 202
87 773
113 561
184 991
575
26
26
Sitoumukset
TEUR
Omasta puolesta
Joukkovelkakirjalainat
Kiinnitykset ja pantit
Muut vakuudet
Muiden puolesta
Vakuudet
Sijoituskiinteistöt, biologiset hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on osittain pantattu omien velkojen vakuudeksi, ja ne on raportoitu yllä kohdassa kiinnitykset ja pantit. Pörssiosakkeita on käytetty rahoitusjärjestelyiden vakuutena, ja ne on
myös raportoitu kohdassa kiinnitykset ja pantit.
TEUR
Ehdolliset velat
Vastuu kiinteistöinvestointiin
liittyvästä arvonlisäverosta
Takuusitoumukset
Factoring-sitoumukset
2014
2013
1.1.2013
6 713
7 410
13 130
5 159
6 720
8 766
5 159
5 377
3 912
AC Invest Two B.V.:n omistamista 66 666 666 Suominen Oyj:n
osakkeista on voimassa määräaikainen voitonjakosopimus Ahlstrom Oyj:n kanssa 7.10.2016 asti.
114
|
VUOSIKERTOMUS 2014
hallitus teki päätöksen, jonka mukaan johdon kannustimia emoyhtiön palveluksessa oleville tulee antaa vain emoyhtiön tasolla.
Näin ollen kaikki ko. henkilöiden olemassa olevat portfolioyhtiötason kannustinjärjestelmät puretaan. Kesäkuussa 2014 Panu
Routila myi optio-oikeutensa Enics AG:n enemmistöosakkaalle
ACEMS B.V.:lle käypään markkina-arvoon 1 822 TEUR. ACEMS
B.V.:n hankkimat optiot eliminoidaan konsernissa.
Syyskuussa 2009 Panu Routila, Ahlström Capitalin toimitusjohtaja ja ÅR Packaging Group AB:n hallituksen jäsen, teki sijoituksen
ÅR Packaging Group AB:n osakkeisiin ja pääomalainoihin (kokonaisvastikkeen ollessa 25 TEUR). Toukokuussa 2014 Ahlström
Capital Oy:n hallitus teki päätöksen, jonka mukaan johdon kannustimia emoyhtiön palveluksessa oleville tulee antaa vain emo-
TEUR
Myynnit ja ostot lähipiirille/lähipiiriltä
Yhteisö, jolla on huomattava vaikutusvalta konsernissa
Yhteisö, jolla on huomattava vaikutusvalta konsernissa
2014
2013
Lainat lähipiirille/lähipiiriltä
Osakkuusyhtiöt
Osakkuusyhtiöt
2014
2013
2014
1 041
105
2013
913
95
1 822
2 968
Myynti
lähipiirille
26
102
Saadut korot
Ostot
lähipiiriltä
Saamiset
lähipiiriltä
Velat
lähipiirille
150
150
Saamiset
lähipiiriltä
1 127
1 227
Maksetut
korot
Velat
lähipiirille
42. RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYMISEN
JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Korvaukset konsernin lähipiiriin kuuluvalle henkilöstölle
TEUR
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Toimitusjohtajalle maksetut osakepohjaiset
etuudet*
Lähipiiriin kuuluville maksetut kompensaatiot
yhteensä
yhtiön tasolla. Näin ollen kaikki ko. henkilöiden olemassa olevat
portfolioyhtiötason kannustinjärjestelmät puretaan. Kesäkuussa
2014 Panu Routila myi osakkeensa ÅR Packaging Group AB:n
enemmistöosakkaalle AC Pack B.V.:lle käypään markkina-arvoon
osakassopimuksen määräysten mukaisesti (187 TEUR).
Joulukuussa 2014 Ahlström Capital Oy osti 75 AC Cleantech
Management Oy:n osaketta Ahlström Capital Oy:n toimitusjohtaja Panu Routilalta hintaan 3,28 EUR osakkeelta, yhteishinta 246
EUR.
Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja hallituksen jäsenille suoritetut korvaukset on esitetty liitetiedossa 14. Alla olevassa taulukossa on esitetty edellä mainittujen kauppojen lisäksi lähipiiriin
kuuluvien kanssa tehdyt toiminnalliset liiketoimet.
1 008
* Konserniin kohdistuva kuluvaikutus on jaettu vuosille 2012–2014. Kulu oli 306 TEUR vuonna
2014 (2013 324 TEUR).
Taulukossa esitetyt määrät on kirjattu kuluiksi raportointikaudella
ja ne koskevat konsernin lähipiiriin kuuluvaa henkilöstöä.
Tammikuussa 2015 ÅR Packaging Group ilmoitti aikovansa ostaa
MeadWestvacon pakkaustoiminnot Euroopassa. Järjestelyyn sisältyvät yhtiön tupakka-, makeis- ja kuluttajatuotepakkaustoiminnot. Hankinta tukee ÅR Packaging Groupin strategiaa olla vahva
ja merkittävä pitkän jänteen pakkaustoimittaja.
Helmikuussa 2015 Ahlström Capital myi osan Outokummun
osakkeistaan, minkä seurauksena omistusosuus laski 3,1 prosentista 2,2 prosenttiin. Myyntitulo 3,6 miljoonan osakkeen myynnistä ylitti 20 miljoonaa euroa.
VUOSIKERTOMUS 2014
|
115
43. JULKAISTUT, MUTTA EI VIELÄ
VOIMASSA OLEVAT STANDARDIT
Uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat
Konserni on ottanut 1.1.2013 käyttöön seuraavat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat:
• Muutokset: IFRS 10, IFRS 12 ja IAS 27 – Konsernitilinpäätös
– Sijoitusyhteisöt.
• Muutos: IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Johdannaisten uudistaminen ja suojauslaskennan
jatkaminen.
• IFRIC 21 Julkiset avustukset.
Muutokset, jotka astuvat voimaan seuraavana vuonna
Vuonna 2015 konserni ottaa käyttöön seuraavat standardit ja tulkinnat, joiden soveltaminen tilinpäätöksessä ei ole vielä pakollista. • Muutos: Etuuspohjaiset järjestelyt – työntekijöiden suorittamat maksut. Muutos koskee työntekijöiden tai ulkopuolisten
tahojen etuusjärjestelyyn suorittamia maksuja.
IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset vuosina
2010–2012 ja 2011–2013. Merkitykseltään vähäisempiä standardien muutoksia kerätään yhteen ja otetaan käyttöön kerran
vuodessa vuotuisen parannusprosessin myötä. Hankkeesta
seurasi 11 muutosta 9 standardiin. Muutosten vaikutus vaihtelee standardista toiseen, mutta sen ei odoteta olevan merkittävä.
Muutokset, jotka astuvat voimaan myöhemmässä vaiheessa
Konserni arvioi seuraavien standardien käyttöön ottamista tulevilla tilikausilla sillä edellytyksellä, että ne hyväksytään EU:ssa. • IFRS 15: Tuotot sopimuksista asiakkaan kanssa. Standardi
sisältää viisivaiheisen myyntituottojen tuloutusmallin. Myyntituotto kirjataan, kun myytyjen tavaroiden tai palvelujen
määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle. Tuloutusmalli sisältää
selvästi yksityiskohtaisempia ohjeita kuin tällä hetkellä voimassa olevat IAS 11 Pitkäaikaishankkeet ja IAS 18 Tuotot.
Myös liitetietovaatimukset laajenevat merkittävästi.
116
|
VUOSIKERTOMUS 2014
• IFRS 9: Rahoitusinstrumentit: IFRS 9 tulee kokonaan korvaamaan olemassa olevan IAS 39:n Rahoitusinstrumentit:
kirjaaminen ja arvostaminen. Rahoitusinstrumenttien alkuperäinen arvostus tehdään kaikkien rahoitusvarojen osalta
käypään arvoon. Rahoitusvarat, jotka ovat velkainstrumentteja ja joihin ei sovelleta käyvän arvon optiota, arvostetaan
alkuperäisen kirjaamisen jälkeen joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon riippuen yrityksen rahoitusvarojen hallinnan liiketoimintamallista ja rahoitusvarojen
sopimusperusteisista kassavirroista. Lähtökohtaisesti oman
pääoman ehtoiset rahoitusinstrumentit arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai kirjaamalla muutokset laajan tuloksen eriin. Mitä tulee
rahoitusvelkoihin, tärkein muutos on se, että kun käytetään
käypään arvoon arvostamismahdollisuutta, yksikön oman
luottoriskin vaikutus rahoitusvelan käypään arvoon kirjataan
laajan tuloksen kautta.
IFRS-standardeihin tehdyt vuotuiset parannukset 2012—2014.
Muutoksilla ei arvioida olevan huomattavaa vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Muutokset on esitetty seuraavassa:
• IFRS 5: Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät: muutokset luovutuksen tavassa eivät muuta luokittelua.
• IFRS 7: Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot. Palvelusopimukset. Yhtiöllä voi säilyä intressi taseesta kokonaan poiskirjattuun rahoitusvaraan, jos yhtiö tuottaa
palveluja liittyen taseesta kokonaan poiskirjattuun rahavaraan.
• IFRS 7: Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Muutoksessa poistetaan IFRS 7 netottamista koskevien
liitetietojen esittämisvaatimus osavuosikatsausten tilinpäätöslyhennelmässä. Liitetiedot tulee kuitenkin esittää, mikäli
tiedot ovat olennaisesti muuttuneet edelliseen tilinpäätökseen nähden.
• IAS 19: Työsuhde-etuudet: Muutoksen mukaan markkinoiden syvyyttä joukkovelkakirjalainan osalta tulisi arvioida
enemmänkin velvoitteen tosiasiallisen valuutan mukaan
kuin sen, missä maassa velvoite toteutuu.
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA
TEUR
Liitetieto
2014
2013
Liikevaihto
1
5 135
4 934
2
21 024
28
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalennukset
3
7
-3 455
-1 453
-5 816
-2 684
-1 591
-2 431
15 435
-1 744
38 037
-1 408
36 629
16 079
-1 627
14 452
52 064
12 708
-332
-410
51 732
12 298
-211
-150
0
0
51 521
12 148
Liikevoitto / -tappio
Rahoitustuotot ja -kulut
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korko- ja muut rahoituskulut
5
Tulos ennen satunnaisia eriä
Satunnaiset erät
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
Tuloverot
Tilikauden tulos
6
VUOSIKERTOMUS 2014
|
117
EMOYHTIÖN TASE
TEUR
Liitetieto
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat oikeudet
7
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
7
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yhtiöissä
Muut osakkeet ja osuudet
8
Pysyvät vastaavat yhteensä
Vaihtuvat vastaavat
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
14
31.12.2014
31.12.2013
3 917
3 917
4 382
4 382
26 254
27 153
955
70
389
54 821
26 254
28 008
1 029
69
64
55 424
210 927
15 069
225 996
93 986
17 853
111 839
284 734
171 645
29 614
339
29 953
339
339
192
6 381
495
144
120
7 332
103
5 724
Rahat ja pankkisaamiset
37 238
45 018
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
74 523
51 081
359 257
222 726
38 771
12 774
111 638
104 336
51 521
319 040
36 092
12 774
116 045
12 147
177 058
1 408
1 408
1 196
1 196
926
951
29 000
29 000
0
281
5 602
822
2 178
8 883
35 109
178
6 876
226
1 132
43 521
37 883
43 521
359 257
222 726
14
9
Vastaavaa yhteensä
Vastattavaa
Oma pääoma
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Edellisten tilikausien voitto / tappio
Tilikauden tulos
10
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero
12
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Vaihtuvat vastsaavat
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat
Siirtovelat
Vieras pääoma yhteensä
Vastattavaa yhteensä
118
|
VUOSIKERTOMUS 2014
14
13
181
4 945
495
EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA
2014
2013
15 435
1 453
-19 297
-2 409
-2 919
1 591
264
-1 064
2 247
-1 169
-1 331
-401
-11
-1 477
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korko- ja muut rahoituskulut
36 102
-998
33 773
15 410
-1 678
12 255
Uudishankinnat
Pysyvät vastaavat yhteensä
Pysyvien vastaavien myynnit
Lainasaamisten ja muiden saamisten muutokset
-386
-58 794
70 360
-19 000
-7 820
-4 754
-16 908
72 102
3 130
53 570
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten velkojen muutos
Lyhytaikaisten velkojen muutos
Maksetut osingot
Muut muutokset
Rahoitustoimintojen rahavirta
17 000
-36 523
-13 876
-334
-33 733
-28 523
-22 344
-7 525
-58 391
Rahavarojen muutos
-7 780
7 434
Rahavarat tilikauden alussa
Rahavarat tilikauden lopussa
45 018
37 238
37 584
45 018
TEUR
Liikevoitto/-tappio
Poistot
Muut oikaisut
Liiketoiminnan rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta
Nettokäyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)
Lyhytaikaisten korottomien velkojen vähennys (-)
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
VUOSIKERTOMUS 2014
|
119
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
LAADINTAPERIAATTEET
Ahlström Capital Oy:n tilinpäätös on laadittu ja esitetään Suomen
kirjanpitolain ja muiden Suomessa voimassa olevien säännösten
mukaisesti, jotka noudattavat Euroopan unionin tilinpäätöksiä ja
hyvää kirjanpitotapaa sääteleviä direktiivejä.
Tilinpäätös on laadittu euroissa ja se perustuu alkuperäisiin
hankintamenoihin.
Ahlström Capital Oy syntyi A. Ahlström Osakeyhtiön jakautuessa kolmeksi yhtiöksi 30.6.2001. Vuodelta 2014 on laadittu
virallinen tilinpäätös yhtiön neljänneltätoista tilikaudelta 1.1.–
31.12.2014.
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin ei tehty tilikaudella muutoksia.
Myynnin tuloutusperiaate
Tavaroiden ja palvelusten myynti kirjataan tuloksi silloin, kun ne
luovutetaan. Liikevaihtoa laskettaessa vähennetään myyntituloista
välilliset verot ja alennukset. Myyntiin liittyvät kurssierot sisällytetään liikevaihtoon.
Ulkomaan rahan määräiset erät
Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöksessä euroiksi tilinpäätöspäivää edeltävän päivän avistakurssiin. Saamisten ja velkojen kurssierot kirjataan tulokseen. Myyntiin
liittyvät kurssierot sisällytetään liikevaihtoon. Ostovelkojen muuntamisesta syntyneet kurssierot esitetään ostomenojen (vuosikulujen tai aktivointien) oikaisuerinä.
Rahoituserien muuntamisesta syntyneet kurssierot esitetään
rahoitustuottoina tai -kuluina.
Eläkemenot
Yhtiön lakisääteinen eläkevastuu ja mahdollinen lisäeläkevastuu
on vakuutettu ja se kirjataan vakuutuslaskelmien perusteella. Eläkevakuutusmaksut ja eläkevastuiden muutokset kirjataan tulokseen.
Johdannaisinstrumentit
Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehdyistä johdannaissopimuksista syntyneiden, tilinpäätöshetkellä voimassa olevien
vastuiden käypä arvo ja suojattujen etuuksien tai velvoitteiden
nimellisarvo on ilmoitettu tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan
todennäköiseen luovutushintaan.
120
|
VUOSIKERTOMUS 2014
Sijoitukset
Sijoitukset, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin
yhtenä tilikautena, kirjataan pysyviin vastaaviin alkuperäisen hankintamenon määräisinä.
Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon
tai sitä alempaan markkinahintaan.
Pysyvät vastaavat
Pysyvät vastaavat esitetään taseessa arvostettuna alkuperäiseen
hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot.
Poistot lasketaan tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella pysyvien vastaavien alkuperäisistä hankintamenoista tai
arvonkorotuksilla oikaistuista arvoista.
Arvioidut taloudelliset pitoajat ovat seuraavat:
Rakennukset 25–40 vuotta
Raskaat koneet 10–20 vuotta
Muut koneet ja kalusto 3–10 vuotta
Aineettomat hyödykkeet 3–5 vuotta
Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja.
Leasing
Käyttöleasing- ja rahoitusleasingsopimusten maksut kirjataan
vuokrakuluiksi. Leasing-vuokrattuja hyödykkeitä ei esitetä taseessa käyttöomaisuutena eikä tulevia leasingmaksuja velkoina. Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään voimassaolevista leasingsopimuksista syntyneet vastuut.
Verot
Tuloverot käsittävät päättyneeltä ja aikaisemmilta tilikausilta maksetut ja maksettavat, verolakien mukaiset verot sekä laskennalliset verot.
Satunnaiset erät
Tuloslaskelmassa esitetään satunnaisina erinä sellaiset määrältään olennaiset tuotot ja kulut, jotka eivät kuulu normaaliin liiketoimintaan ja joiden ei voida olettaa toistuvan tulevaisuudessa.
1. LIIKEVAIHTO
TEUR
Liikevaihdon jakautuminen maittain
Suomi
Alankomaat
Liikevaihdon jakautuminen toimialoittain
Kiinteistöt
Muut
5. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
2014
2013
4 486
649
4 369
565
4 101
1 034
5 135
4 106
828
4 934
5 135
4 934
TEUR
Osinkotuotot muilta
Osinkotuotot konserniyhtiöiltä
Korko- ja rahoitustuotot konserniyhtiöiltä
Korko- ja rahoitustuotot muilta
2014
2013
20 872
152
21 024
28
28
TEUR
Korko- ja rahoituskulut konserniyhtiöille
Korko- ja rahoituskulut muille
Korkokulut
Muut rahoituskulut
3. HENKILÖSTÖKULUT
TEUR
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
TEUR
Toimitusjohtajan palkat,
josta lisäpalkkiot
Hallitusten jäsenten palkkiot
2014
18
36 000
2 014
5
38 037
2013
17
15 000
1 057
5
16 079
2014
-158
2013
-578
-921
-329
-1 250
-822
-227
-1 049
-1 408
-1 627
2014
2
-334
-332
2013
-10
-400
-410
Rahoituskulut
2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
TEUR
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
myyntivoitot
Muut
Rahoitustuotot
2014
2 870
518
67
3 455
2014
566
191
284
2013
2 217
400
67
2 684
2013
508
180
225
6. SATUNNAISET ERÄT
TEUR
Purkuvoitto / -tappio
Annettu konserniavustus
4. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN
TEUR
Toimihenkilöt
2014
14
14
2013
13
13
VUOSIKERTOMUS 2014
|
121
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
7. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET, ARVONKOROTUKSET, ARVONALENTUMISET JA POISTOT
TEUR
2014
Hankintameno 1.1.2014
Lisäykset
Vähennykset
Kertyneet poistot 1.1.2014
Tilikauden poistot
Kirjanpitoarvo 31.12.2014
TEUR
2013
Lisäykset
Vähennykset
Tilikauden poistot
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet
ja kalusto
4 853
26 254
35 958
2 268
70
7 891
914
8 805
1 239
74
1 313
27 153
955
70
389
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset
hankinnat
64
4 853
26 254
471
465
936
3 917
26 254
2 268
69
1
Aineettomat
oikeudet
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet
ja kalusto
4 853
26 254
35 899
2 268
69
6 844
1 047
7 891
1 160
79
1 239
28 008
1 029
203
4 650
26 254
6
465
471
4 382
26 254
35 899
2 268
69
64
384
-59
342
104
-382
69
64
31.12.2014
31.12.2013
18
40
62
120
13
29
61
103
9. SIIRTOSAAMISET
Osuudet saman
konsernin yhtiöissä
93 986
131 963
-15 022
210 927
TEUR
2013
Lisäykset
Vähennykset
Pääoman palautus
Osuudet saman Muut osakkeet ja
konsernin yhtiöissä
osuudet
149 814
16 838
15 893
1 015
-27 468
-44 253
93 986
17 853
VUOSIKERTOMUS 2014
35 899
59
Muut
aineelliset
hyödykkeet
TEUR
2014
Lisäykset
Vähennykset
|
389
Aineettomat
oikeudet
8. SIJOITUKSET
122
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Muut osakkeet ja
osuudet
17 853
-2 784
15 069
TEUR
Lyhytaikaiset
Korkojaksotus
Kulujaksotus
Muut
10. OMA PÄÄOMA
14. SAAMISET KONSERNIYHTIÖILTÄ
JA VELAT KONSERNIYHTIÖILLE
TEUR
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.
Osakepääoman korotukset
Osakepääoma 31.12.
2014
2013
36 092
2 679
38 771
36 092
36 092
Ylikurssirahasto 1.1.
Ylikurssirahasto 31.12.
12 774
12 774
12 774
12 774
Sidottu oma pääoma yhteensä
51 545
48 866
128 192
-13 876
122 847
-7 525
TEUR
Siirtovelat
-2 678
215 974
723
116 045
15. ANNETUT VAKUUDET
51 521
12 147
Vapaa oma pääoma yhteensä
267 495
128 192
319 040
177 058
Vapaa oma pääoma
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.
Osingonjako
tytäryhtiöhankinnoista
Muut muutokset
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.
104 336
Tilikauden voitto
Saamiset konserniyhtiöiltä
TEUR
Lainasaamiset
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
2014
34 214
267
1 514
35 995
2013
2 638
1 900
407
4 945
2014
5 352
250
5 602
2013
6 766
110
6 876
2014
2013
30 000
62 000
35 000
62 000
Velat konserniyhtiöille
TEUR
Omista veloista
Lainat
Annettujen panttien ja kiinnitysten määrä
Muut omasta puolesta annetut vakuudet
11. OSAKEPÄÄOMA 31.12.2014
1 ääni /osake, lunastuslauseke
Osakkeiden lkm
628 876
EUR
38 771 470
12. PAKOLLISET VARAUKSET
TEUR
Henkilöstökulut
2014
926
2013
951
16. VASTUUSITOUMUKSET
TEUR
Leasing- ja vuokrasopimukset
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
2014
2013
88
4
92
78
81
159
Takaukset konserniyhtiöiden puolesta
Takaukset muiden puolesta
16 750
5 164
26
Ahlström Capital Oy on antanut omavelkaisen takauksen tytäryhtiöiden limiittien vakuudeksi.
13. SIIRTOVELAT
TEUR
Lyhytaikaiset
Henkilöstökulut
Korkojaksotus
Muut
109
2014
2013
1 855
257
66
2 178
1 099
7
26
1 132
TEUR
Vastuu kiinteistöinvestointiin liittyvästä
arvonlisäverosta
Sijoitussitoumukset
Muut vastuut
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
Käypä arvo
Kohde-etuuden nimellisarvo
2014
2013
1 623
2 073
150
523
-698
27 000
-589
10 000
VUOSIKERTOMUS 2014
|
123
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Ahlström Capital Oy:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Ahlström Capital Oy:n kirjanpidon,
tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta
1.1. - 31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan
tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman,
rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa
oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja
toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja
varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito
luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen
perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja
toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen
varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa
olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan,
taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen
sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon
kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä
merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen
ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin
nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä
tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen
tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan
johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden
124
|
VUOSIKERTOMUS 2014
sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto konsernitilinpäätöksestä
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa
käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus
antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat
ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta
ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Hallituksen toimeksiannon perusteella annettavat lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys emoyhtiön taseen osoittamien voitonjakokelpoisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden
myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 27. päivänä helmikuuta 2015
Ernst & Young Oy
KHT-yhteisö
Kristina Sandin
KHT
HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE
Emoyhtiön voittovarat ja tilikauden tulos ovat taseen 31.12.2014 mukaan:
euroa
215 973 573,46
51 520 797,43
267 494 370,89
Voittovarat
Tilikauden voitto
Jakokelpoiset varat yhteensä
Hallitus ehdottaa, että
osinkoa maksetaan 628 876 osakkeelle 40,00 euroa osakkeelta
25 155 040,00
ja loppuosa jätetään voittovarojen tilille.
Helsingissä 23. päivänä helmikuuta 2015
Thomas Ahlström
Stig Gustavson
hallituksen puheenjohtaja
Kaj Hedvall
Malin Persson
Jouko Oksanen
Mats Danielsson
Panu Routila
toimitusjohtaja
Peter Seligson
VUOSIKERTOMUS 2014
|
125
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA
Ahlström Capital Oy:n rekisteröity osakepääoma
31.12.2014 oli 38 771 470 euroa. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.
Yhtiöjärjestys sisältää osakeyhtiölain 3 luvun 7 §:n tarkoittaman lunastuslausekkeen.
OSAKKEENOMISTUS
Vuoden 2014 lopussa Ahlström Capital Oy:llä oli 235
osakkeenomistajaa. Suurimmat osakkeenomistajat on
esitetty hallituksen toimintakertomuksessa.
HALLITUKSEN OSAKKEENOMISTUS
Hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2014 yhteensä 7 939
Ahlström Capital Oy:n osaketta, eli 1,26 prosenttia yhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä.
OSAKKEENOMISTAJAT RYHMITTÄIN 31.12.2014
Osakemäärä, kpl
40 140
3 750
23 490
461 351
4 943
94 797
405
628 876
Yritykset
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
Julkisyhteisöt
Kotitaloudet
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
Ulkomaat
Muut
Yhteensä
Osuus, %
6,4
0,6
3,7
73,4
0,8
15,1
0,1
100,0
OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2014
Osakkeita, kpl
1–100
101–500
501–1000
1001–5000
5001–10000
10001–
Yhteensä
Omistajien
lukumäärä
69
30
29
68
24
15
235
Osuus
omistajista, %
29,4
12,8
12,3
28,9
10,2
6,4
100,0
Osake- ja
äänimäärä, kpl
2 149
7 939
20 949
169 994
168 700
258 766
628 497*
Osuus osakekannasta, %
0,3
1,3
3,3
27,0
26,8
41,1
99,9
Keskim,
omistus, kpl
31
265
722
2 500
7 029
17 251
2 674
*Liikkeeseenlaskettujen osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2014 oli 628 876, joista yhteensä 379 kappaletta oli odotusluettelolla sekä yhteistileillä.
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
YHTIÖKOKOUS
Ahlström Capital Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 24.3.2015 klo 17.00 Helsingissä osoitteessa Eteläesplanadi 14. Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen on julkaistu Virallisessa lehdessä nro
27/4.3.2015.
TALOUDELLINEN TIEDOTTAMINEN
Ahlström Capitalin vuosikertomus 2014 julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja se on saatavilla yhtiön
verkkosivuilla osoitteessa www.ahlstromcapital.com.
Vuonna 2015 yhtiö kertoo osakkeenomistajilleen toimintansa kehityksestä kvartaaleittain.
Yhtiön vuosikertomus 2015 julkistetaan arviolta maaliskuussa 2016.
Tietyt tässä vuosikertomuksessa esitetyt lausumat eivät ole historiallisia tosiseikkoja, vaan arvioita esimerkiksi markkinoiden oletetusta kasvusta ja kehityksestä tai muita tuottoja kannattavuusolettamia. Lausumat, joihin sisältyy ”uskoo”, ”olettaa”, ”odottaa”, ”ennustaa” tai muu vastaava ilmaisu, ovat tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja. Nämä
perustuvat oletuksiin, arvioihin ja ennusteisiin ja sisältävät sen vuoksi riski- ja epävarmuustekijöitä, joista johtuen ne eivät välttämättä vastaa todellista tilannetta.
126
|
VUOSIKERTOMUS 2014
Suunnittelu ja toteutus: Hill+Knowlton Strategies
Pörssiyhtiöitä koskevat tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin.
Valokuvat: Pekka Hannila sivut 7 ja 46-49, Tomi Parkkonen sivu 36,
Tiina Rajala sivut 4 ja 42 sekä Johanna Kokkola sivu 10.
Paino: Libris Oy
VUOSIKERTOMUS 2014
|
127
Perinne jatkuu...
AHLSTRÖM CAPITAL OY
Eteläesplanadi 14
PL 169
00131 Helsinki
Puhelin 010 888 18
Faksi 010 888 4769
www.ahlstromcapital.com
128
|
VUOSIKERTOMUS 2014

Ahlstromcapital.com Pdf

Transcription

Similar documents

Miksi ja millä keinoilla perheyritykset päihittävät kilpailijat

Ahlström Capital ostaa Destian

Kalastusretki erämaajärvelle LUONTOPALVELUT

Vuosikokouksen pöytäkirja 2014 (pdf)

Avaa liite

Ahlström Capitalin

Ahlström Capital vuosikertomus 2012

asiantuntijalausunto sievi capital oyj:n hallitukselle yhtiön osakkeita

30.9.2014 Tammi-syyskuu 2014 lyhyesti (luvut