docSUOMEN KORIPALLOLIITTO RY:N YHTEYSTIEDOT
download 
Report Transcription
SUOMEN KORIPALLOLIITTO RY:N YHTEYSTIEDOT
Sisällysluettelo SUOMEN KORIPALLOLIITTO RY:N YHTEYSTIEDOT ................................................................ 3 TOIMINTASÄÄNNÖT ................................................................................................................................ 4 1 luku - Liiton nimi, kotipaikka ja tarkoitus .................................................. 4 2 luku - Liiton jäsenet ja vuosimaksut ......................................................... 4 3 luku - Liitosta eroaminen ja erottaminen sekä kurinpito ............................... 5 4 luku - Sitoutuminen antidopingtoimintaan ................................................. 5 5 luku - Organisaatio ja päätösvallan käyttö ................................................. 5 6 luku - Varsinainen liittokokous ................................................................ 5 7 luku - Liittovaltuusto ............................................................................. 6 8 luku - Liittohallitus ................................................................................ 8 9 luku - Aluekokous ................................................................................. 9 10 luku - Aluehallitus ............................................................................. 10 11 luku - Liiton tilit ja niiden tarkastus ...................................................... 11 12 luku - Yleisiä määräyksiä .................................................................... 11 KILPAILUSÄÄNNÖT .................................................................................................................................12 1 luku - YLEISTÄ .................................................................................... 12 2 luku - EETTISET PERIAATTEET ................................................................ 13 3 luku - KILPAILUTOIMINTA ..................................................................... 14 4 luku – AIKUISTEN HUIPPU- JA KILPAKORIPALLOSARJAT ............................... 17 5 luku - SEURA ...................................................................................... 18 6 luku - PELAAJA ................................................................................... 18 7 luku - KORVAUS PELAAJAN KASVATTAMISESTA ......................................... 24 8 luku - VALMENTAJA ............................................................................. 25 9 luku - EROTUOMARI ............................................................................ 26 10 luku - EDUSTUSKELVOTTOMUUS, VASTALAUSE, KURINPITO JA MUUTOKSENHAKU ................................................................................. 26 KURINPITOSÄÄNNÖT ............................................................................................................................29 1§ Soveltamisala .................................................................................. 29 2§ Velvoitteet ...................................................................................... 29 3§ Rankaisuoikeus ............................................................................... 29 4§ Rangaistavat rikkomukset ................................................................. 30 5§ Rangaistukset ................................................................................. 30 6§ Rangaistusmäärät ............................................................................ 31 7§ Rangaistusten täytäntöönpano ........................................................... 32 8§ Ilmoitus rikkomuksesta ..................................................................... 32 9§ Asianosaisen kuuleminen .................................................................. 33 10§ Päätös rangaistuksesta ja valituksesta ................................................. 33 11§ Valitusoikeus .................................................................................. 33 12§ Valitus urheilunoikeusturvalautakunnalle ............................................. 34 13§ Valitusmenettely .............................................................................. 34 14§ Muutoksenhaun vaikutus rangaistuksen täytäntöönpanoon ..................... 34 15§ Kurinpitosääntöjen vahvistaminen ...................................................... 34 SARJAMÄÄRÄYKSET...............................................................................................................................35 MIESTEN KORISLIIGAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16................................... 35 NAISTEN KORISLIIGAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 .................................. 40 MIESTEN I-DIVISIOONA A:N SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 ............................ 45 MIESTEN I-DIVISIOONA B:N SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 ............................ 49 NAISTEN I DIVISIOONAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015–16.................................. 54 -1- MIESTEN JA NAISTEN KARSINNAT I DIVISIOONAAN 2015–16 .......................... 58 SENIOREIDEN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 .............................................. 66 A- JA B-NUORTEN VALTAKUNNALLISTEN SARJOJEN JA KARSINTOJEN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 ................................................................. 70 C-NUORTEN SM-KARSINNAN JA SM-SARJAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 ....... 80 NUORTEN PELISÄÄNNÖT ....................................................................................................................85 C-NUORTEN PELISÄÄNNÖT ...................................................................... 85 MINIEN JA MIKROJEN PELISÄÄNNÖT ........................................................... 85 EROTUOMARIOHJESÄÄNTÖ ..............................................................................................................87 KOMISSAARIOHJESÄÄNTÖ .................................................................................................................92 PALKITSEMISOHJE ...................................................................................................................................93 ALUETOIMINNAN HALLINTO-OHJEET ..........................................................................................95 SUOMEN KORIPALLOLIITON MATKUSTUSSÄÄNTÖ 2015 .................................................98 TÄRKEIMPIEN PALVELUIDEN JA TUOTTEIDEN MAKSUT 2015 .......................................99 EROTUOMARIPALKKIOT 2015-16 ............................................................................................... 102 LIITON PELIPALLOT KAUDELLA 2015–2016.......................................................................... 103 SEURASIIRTOLOMAKE 2015-16 .................................................................................................... 104 -2- SUOMEN KORIPALLOLIITTO RY:N YHTEYSTIEDOT Liiton toimisto: Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki, Laskutusosoite: Suomen Koripalloliitto ry, PL 581, 00063 LASKUNET puh: 0207 928 928, faksi: (09) 149 6713 sähköposti: [email protected] [email protected]; Internet: www.basket.fi Hallinto ja tukitoimet Toiminnanjohtaja Vesa Walldén Hallintopäällikkö Katja Mäntylä Viestintä- ja kehityspäällikkö Mika Mäkelä Business Manager Susanna Vartiainen puh 0440 465 028 044 032 1083 044 562 6626 040 415 4232 Valmennus ja koulutus Päävalmentaja ja Henrik Dettmann Valmennuksen johtaja Ari Tammivaara Naisten päävalmentaja Pekka Salminen Maajoukkuekoordinaattori Piia Kettunen Nuorten olympiavalmentaja Antti Koskelainen Nuorten olympiavalmentaja Jari Nykänen Nuorten olympiavalmentaja Hanno Möttölä Nuorten valmentaja Jussi Räikkä 0400 506 184 044 550 7707 050 369 4517 044 020 8008 040 574 9947 0400 188 855 050 598 1313 040 515 9685 Kilpailu ja kenttätoiminta Kilpailutoiminnanjohtaja Tom Westerholm Kilpailupäällikkö Ulla Karlsson Erotuomaritoiminnan päällikkö Kati Nynäs Kenttäpäällikkö Jarmo Lehtonen Kenttäpäällikkö Jukka Pyrrö Kenttäpäällikkö Tiina Karvonen 044 044 044 044 044 044 567 556 524 020 034 906 4426 7776 1254 5854 4312 6068 ProBasket Oy / Koripalloliiton myynti ja markkinointi Laskutusosoite: ProBasket Oy/ Ostolaskut 3372F, PL 72, 00521 Helsinki Toimitusjohtaja Vesa Walldén Myynti ja markkinointi Timo Vertio 0440 465 028 040 544 9872 -3- TOIMINTASÄÄNNÖT (hyväksytty liittokokouksessa 2.11.2013) 1 luku - Liiton nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1§ Yhdistyksen nimi on Suomen Koripalloliitto ry ja kotipaikka Helsingin kaupunki. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä liitto. 2§ Liiton tarkoituksena on toimia Suomessa koripalloilua järjestävien, yhdistysrekisteriin merkittyjen yhdistysten liittona ja edustaa jäseniään Kansainvälisessä koripalloliitossa (Fédération Internationale de Basketball) sekä järjestää monipuolista koripallotoimintaa lajin kaikille harrastajille. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tarkoitustaan liitto toteuttaa: 1 järjestämällä kansallista kilpailu-, harrastus- ja koulutus- toimintaa koripalloilun kaikilla tasoilla sekä osallistumalla kansainväliseen toimintaan Kansainvälisen koripalloliiton jäsenenä, 2 vahvistamalla koripalloilun kilpailu- ja harrastustoiminnassa tarvittavat kilpailu- ja muut säännöt sekä niitä täydentävät säännöt ja ratkaisemalla näitä sääntöjä koskevat erimielisyydet, 3 valvomalla Kansainvälisen koripalloliiton asettamien velvoitteiden ja sääntöjen noudattamista Suomessa, 4 julkaisemalla ja kustantamalla koripalloilua käsittelevää aineistoa, 5 valvomalla koripalloilun etuja sekä 6 toimeenpanemalla asianomaisella luvalla juhlia, rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä muilla samantapaisilla keinoilla. 2 luku - Liiton jäsenet ja vuosimaksut 3§ Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi päästä rekisteröity yhdistys, joka toimii liiton tarkoituksen toteuttamiseksi ja sitoutuu noudattamaan liiton toiminta-, kilpailu- ja kurinpitosääntöjä sekä niiden yhteisöjen sääntöjä, joihin liitto jäsenenä kuuluu. Liiton jäsenyyttä on haettava kirjallisesti liittohallitukselta ja jäsenhakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt sekä todistus rekisteröinnistä. Liiton varsinaisesta jäsenestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Liiton jäsenmaksun vahvistaa vuosittain liittovaltuusto, ja seuran on maksettava se kulloinkin kesäkuun loppuun mennessä. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. 4§ Liitolla voi olla kannatusjäseninä yksityisiä henkilöitä tai oikeustoimikelpoisia yhteisöjä, jotka maksavat liittovaltuuston vahvistaman maksun. Kannatusjäsenellä ei ole läsnäolo-oikeutta liiton kokouksissa. -4- 5§ Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi henkilöitä, jotka ovat pitkään toimineet ansiokkaasti liiton hyväksi. Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan. 3 luku - Liitosta eroaminen ja erottaminen sekä kurinpito 6§ Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta liittokokouksessa. Eroaminen tulee voimaan sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana siitä on ilmoitettu. 7§ Liittohallitus voi erottaa seuran liiton jäsenyydestä, mikäli se ei ole täyttänyt näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan tai toimii vastoin liiton tarkoitusta tai toiminnan perustaa. Erottamispäätöksen katsotaan tulleen seuran tietoon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun tieto päätöksestä on sille postitettu kirjatussa kirjeessä. Erottamispäätöksestä voidaan valittaa kirjallisesti liittovaltuustolle. Valitus on toimitettava liittohallitukselle 30 vuorokauden kuluessa erottamispäätöksen tiedoksi saannista. Erottamispäätös tulee voimaan, kun valitusaika päättyy tai liittovaltuusto on tehnyt asiasta päätöksen. Liittohallitus voi myös päättää seuran sulkemisesta määräajaksi liiton toiminnasta. Seuran tai sen joukkueen sulkemisesta kilpailutoiminnasta ja muista kurinpitotoimista päätetään liittovaltuuston vahvistamien kurinpitosääntöjen mukaisesti. 8§ Liitolla on oikeus rangaista liiton toimintaan osallistuvaa henkilöä ja seuran jäsentä liittovaltuuston vahvistamien kurinpitosääntöjen mukaisesti. 4 luku - Sitoutuminen antidopingtoimintaan 9§ Liitto ja seurat sitoutuvat noudattamaan voimassa olevaa Urheilujärjestöjen, Kansainvälisen olympiakomitean ja Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) dopingsäännöstöä sekä Euroopan Neuvoston hyväksymän dopingin vastaisen yleissopimuksen, pohjoismaisen antidopingsopimuksen sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisia sääntöjä. 5 luku - Organisaatio ja päätösvallan käyttö 10§ Liiton organisaatioon kuuluvat liittokokous, liittovaltuusto, liittohallitus sekä aluekokous ja sen aluehallitus. Aluekokouksia on kuusi, ja ne ovat: eteläinen, itäinen, kaakkoinen, keskinen, läntinen ja pohjoinen. Aluekokouksen rajat määrää liittokokous siten, että liiton kaikki jäsenyhdistykset kuuluvat maantieteellisen asemansa perustella johonkin aluekokoukseen. Liittohallitus sekä aluehallitus omalla toiminta-alueellaan asettavat tarpeeksi katsomansa toimintayksiköt ja työryhmät. 6 luku - Varsinainen liittokokous 11§ Varsinainen liittokokous kokoontuu joka toinen vuosi loka- tai marraskuussa liittohallituksen kutsusta. 12§ Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1 2 3 4 5 kokouksen avaus kokouksen puheenjohtajan valinta kokouksen sihteerin, pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta edustettuina olevien seurojen ja niiden äänimäärien toteaminen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus -5- 6 7 8 9 10 11 12 13 13§ esityslistan hyväksyminen liittohallituksen selostus kuluneen kaksivuotiskauden toiminnasta liittohallituksen esitys toiminnan tavoitteeksi seuraavalle nelivuotiskaudelle liittovaltuuston jäsenille suoritettavat korvaukset liittohallituksen puheenjohtajan vaali liittovaltuuston jäsenten ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä vaali liittovaltuuston puheenjohtajan vaali liittovaltuuston jäsenten joukosta muut esityslistalle olevat asiat Liittokokouksessa seuralla on yksi varsinainen ääni ja yksi lisä-ääni kutakin koripallolisenssiä kohti, kuitenkin enintään 200 ääntä. Äänimäärä lasketaan seuran viimeksi päättyneen kilpailuvuoden maksettujen koripallolisenssien perusteella. Seura voi nimetä liittokokoukseen korkeintaan neljä edustajaa, joista yksi käyttää seuran koko äänimäärää. Kukin edustaja voi edustaa vain yhtä seuraa ja seuran edustajalla tulee olla seuran antama valtakirja, jossa ilmoitetaan, kuka edustajista käyttää äänivaltaa. Äänioikeus on seuralla, joka on maksanut edellisen vuoden jäsenmaksunsa. Liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenillä sekä liiton kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa. Liittokokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa muillekin henkilöille. 14§ Liittokokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa. Jokainen äänestyslippuun merkitty ehdokas saa yhtä monta ääntä, kuin on seuran koko äänimäärä. Äänestyslippuun on merkittävä enintään niin monen ehdokkaan nimi, kuin vaalissa on valittavia. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. 15§ Liittohallituksen on lähetettävä seuroille ja 13 pykälän 4 momentissa mainituille henkilöille kirjallinen kutsu varsinaiseen liittokokoukseen aikaisintaan kuusi viikkoa ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta. Liittokokoukselle voivat esityksiä tehdä liittovaltuusto, liittohallitus ja seura. Seuran esitys varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltäväksi asiaksi on toimitettava kirjallisena liiton toimistoon elokuun 1 päivään mennessä. 16§ Ylimääräisen liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Päätöksen kokouksen koollekutsumisesta tekee liittovaltuusto tai liittohallitus. Liittokokous on myös kutsuttava koolle viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa, mikäli vähintään 1/10 seuroista sitä vaatii kirjallisesti liittohallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on lähetettävä seuroille ja 13 pykälän 4 momentissa mainituille henkilöille viimeistään kuukautta ennen ylimääräistä liittokokousta. 7 luku - Liittovaltuusto 17§ Liittovaltuuston jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan joka toinen vuosi varsinaisessa liittokokouksessa. Jokaiselta alueelta valitaan kaksi jäsentä aluekokousten ehdotusten perusteella. Näiden lisäksi alueilta valitaan yhteensä 20 jäsentä aluekokousten ehdotusten perusteella siten, että kultakin alueelta näin valittavien jäsenten määrä on samassa suhteessa kuin alueen koripallolisenssien määrä on koko maan lisensseihin. -6- Jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Alueilta suhteellisesti valittavien jäsenten määrä lasketaan viimeksi päättyneen kilpailuvuoden maksettujen koripallolisenssien mukaan. Lisäksi varsinainen liittokokous valitsee 0-5 liittovaltuuston jäsentä joilla ei ole varajäseniä ja joiden valinta ei ole sidottu alueisiin ja joista aluekokoukset eivät tee ehdotusta. Liittovaltuuston jäsenen ja varajäsenen toimikausi on varsinaisten liittokokousten välinen kahden vuoden jakso. Liittovaltuusto valitsee ensimmäisessä kokouksessaan varapuheenjohtajan toimikaudekseen liittovaltuuston jäsenistä. Liittovaltuusto valitsee ensimmäisessä kokouksessaan ehdollepanotoimikunnan. Ehdollepanotoimikunnan toimikausi kestää varsinaista liittokokousta seuraavaan valtuuston syyskokoukseen saakka. Ehdollepanotoimikunnan tehtävänä on valmistella liittokokoukselle liittohallituksen puheenjohtajan vaali sekä liittovaltuustolle liittohallituksen jäsenten ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä vaali ja tilintarkastajan ja varatilintarkastajan vaali. Liittovaltuuston jäsen tai varajäsen ei voi olla samanaikaisesti liittohallituksen jäsen. Mikäli liittovaltuuston jäsen valitaan liittohallituksen jäseneksi, tulee hänen tilalleen liittovaltuuston jäseneksi hänen henkilökohtainen varajäsenensä jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Liittohallituksen jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittovaltuuston kokouksissa. Liittovaltuusto voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa muillekin henkilöille. 18§ Liittovaltuusto kokoontuu vuosittain varsinaiseen kevätkokoukseen huhtitoukokuussa ja varsinaiseen syyskokoukseen marras-joulukuussa. Kutsu liittovaltuuston varsinaisiin kokouksiin on lähetettävä kirjallisena sen jäsenille aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Liittovaltuusto kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen, mikäli liittovaltuusto tai liittohallitus niin päättää. Valtuusto on myös kutsuttava koolle viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa, mikäli 1/3 liittovaltuuston jäsenistä sitä vaatii kirjallisesti liittohallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on lähetettävä liittovaltuuston jäsenille kirjallisena viimeistään kolme viikkoa ennen ylimääräistä kokousta. 19§ Liittovaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Liittovaltuustossa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Liittovaltuustossa asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa. Kukin äänestyslippuun merkitty ehdokas saa yhden äänen. Äänestyslippuun on merkittävä enintään niin monen ehdokkaan nimet, kuin vaaleissa on valittavia. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. 20§ Liittovaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1 kokouksen avaus -7- 2 3 4 5 6 7 8 9 10 21§ Liittovaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 22§ kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus kokouksen sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta esityslistan vahvistaminen liiton toimintakertomus liiton tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen liittohallitukselle ja muille vastuuvelvollisille seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteet muut kokouskutsussa mainitut asiat muut liittovaltuuston jäsenten tai liittohallituksen esittämät asiat, jotka liittovaltuusto päättää ottaa käsiteltäväkseen. Ne tulee ilmoittaa kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään esityslistaa hyväksyttäessä. kokouksen avaus kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus kokouksen sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta esityslistan hyväksyminen joka toinen vuosi liittovaltuuston varapuheenjohtajan vaali liittovaltuuston toimikaudeksi liittohallituksen jäsenten ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä vaali erovuorossa olevien tilalle tilintarkastajan ja varatilintarkastajan vaali; tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö, jonka piiristä valitaan vastuuhenkilö joka toinen vuosi ehdollepanotoimikunnan nimeäminen seuroilta kannettavat jäsenmaksut ja kannatusjäsenten maksut liiton luottamushenkilöille maksettavien palkkioiden ja matkakorvausten perusteet liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle liiton tiedotusten julkaiseminen muut kokouskutsussa mainitut asiat muut liittovaltuuston jäsenten tai liittohallituksen esittämät asiat, jotka liittovaltuusto päättää ottaa käsiteltäväkseen. Ne tulee ilmoittaa kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään esityslistaa hyväksyttäessä. Liittovaltuusto vahvistaa liiton kilpailu- ja kurinpitosäännöt. Kurinpitosäännöissä määritellään seuroihin, seurojen jäseniin sekä muihin koripallotoimintaan osallistuviin yhteisöihin ja henkilöihin kohdistuvat kurinpito- ja rangaistustoimenpiteet. Kilpailu- ja kurinpitosääntöjä koskeva muutosehdotus on jätettävä kirjallisena kokouksen puheenjohtajalle viimeistään esityslistaa hyväksyttäessä. Liittovaltuusto päättää kiinteistön ostamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä sekä vakuuden antamisesta ja takaukseen menemisestä toisen puolesta. Liittovaltuusto päättää liiton alueista ja niiden lukumäärästä ja vahvistaa tarvittaessa aluetoiminnan ohjesäännön. 8 luku - Liittohallitus 23§ Liittohallitukseen kuuluvat varsinaisen liittokokouksen valitsema liittohallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, ja jäseninä liittovaltuuston valitsemat kahdeksan muuta jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Puolet jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuosittain. -8- Liittohallituksen jäsenen toimikausi on valintaa seuraavat kaksi kalenterivuotta. 24§ Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Kokouskutsu on toimitettava kaikille jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokous on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään puolet jäsenistä. Liittohallituksessa käsiteltävät asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan liittohallituksen päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. 25§ Liittohallitus toimii liiton toimeenpanevana elimenä ja hoitaa liiton asiat lain, näiden sääntöjen sekä liittokokouksen ja liittovaltuuston päätösten mukaisesti. Liittohallituksen erityisenä tehtävänä on: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 26§ kutsua koolle liittokokous ja liittovaltuusto sekä valmistella niille esitettävät asiat hoitaa liiton taloutta, omaisuutta ja niitä koskevaa tilinpitoa sekä laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä toimintakertomus hyväksyä ja erottaa liiton jäsenet ja pitää jäsenluetteloa vahvistaa viralliset pelisäännöt valvoa, että erimielisyydet ja sääntörikkomukset ratkaistaan kilpailusääntöjen mukaisesti, ja toimia muutoksenhakuelimenä kilpailu- ja kurinpitosäännöissä määrätyissä asioissa asettaa tarvittavat toimintayksiköt ja työryhmät hoitamaan liiton toimintaa sekä vahvistaa niille tarvittaessa ohjesäännöt antaa tarvittaessa valtakirja liiton edustajille ottaa ja erottaa liiton toiminnanjohtaja valvoa liiton toimintaa järjestää vuosittain koripalloilun Suomen mestaruuskilpailut kilpailusääntöjen mukaisesti sekä päättää sarjamääräyksistä myöntää kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen järjestämisluvat sekä osallistumisluvat kansainvälisiin kilpailuihin sekä seurata koripalloilun kehitystä ja valvoa, että liiton toiminnassa noudatetaan Kansainvälisen koripalloliiton sääntöjä ja määräyksiä. Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, kumpikin yksin, tai liittohallituksen varapuheenjohtaja yhdessä liittohallituksen siihen oikeuttaman henkilön kanssa. 9 luku - Aluekokous 27§ Liiton alueella on aluekokous, johon on osallistumisoikeus kaikilla kyseisen alueen seuroilla. Aluekokous toimii alueellisena rekisteröimättömänä yhteistyö- sekä liittovaltuutettujen vaalissa valmistelevana elimenä. Varsinainen aluekokous kokoontuu joka toinen vuosi syyskuussa. 28§ Varsinaisessa aluekokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1 2 3 4 5 6 kokouksen avaus kokouksen puheenjohtajan valinta kokouksen sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta edustettuina olevien seurojen ja niiden äänimäärien toteaminen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus esityslistan hyväksyminen -9- 7 8 9 10 11 12 13 14 aluehallituksen selostus alueen kuluneen kaksivuotiskauden toiminnasta aluehallituksen esitys toiminnan tavoitteiksi seuraavalla kaksivuotiskaudelle aluehallituksen puheenjohtajan vaali toimikaudeksi, joka kestää seuraavat kaksi kalenterivuotta aluehallituksen jäsenmäärä aluehallituksen jäsenten ja varajäsenten vaali liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten vaalia varten tehtävät ehdotukset muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä muut seurojen tai aluehallituksen esittämät asiat, jotka aluekokous päättää ottaa käsiteltäväkseen. Ne tulee ilmoittaa kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään esityslistaa hyväksyttäessä. Aluekokouksen pöytäkirja on toimitettava liittohallitukselle välittömästi sen vahvistamisen jälkeen. 29§ Aluekokouksessa noudatetaan, mitä pykälässä 13 on säädetty äänioikeudesta, äänivallan käytöstä, seurojen edustajista ja valtakirjasta. Liittohallituksen ja aluehallituksen jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus aluekokouksessa. Aluekokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa muillekin henkilöille. 30§ Aluekokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa. Jokainen äänestyslippuun merkitty ehdokas saa yhtä monta ääntä kuin on seuran koko äänimäärä. Äänestyslippuun on merkittävä enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. 31§ Aluehallituksen on lähetettävä seuroille ja 13 pykälän 4 momentissa mainituille henkilöille kirjallinen kutsu varsinaiseen aluekokoukseen aikaisintaan neljä ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Ylimääräiseen aluekokouksen kutsuu koolle aluehallitus. Päätöksen kokouksen koollekutsumisesta tekee liittohallitus tai aluehallitus. Aluekokous on myös kutsuttava koolle viipymättä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa, mikäli vähintään puolet alueen seuroista sitä vaatii kirjallisesti aluehallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on lähetettävä seuroille ja 13 pykälän 4 momentissa mainituille henkilöille viimeistään kolme viikkoa ennen ylimääräistä kokousta. 10 luku - Aluehallitus 32§ Aluehallitukseen kuuluvat aluekokouksen valitsema aluehallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan alueen puheenjohtajaksi, ja jäseninä aluekokouksen valitsemat vähintään kolme ja enintään kahdeksan muuta jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Aluehallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Aluehallituksen jäsenen toimikausi on valintaa seuraavat kaksi kalenterivuotta. 33§ Aluehallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Kokouskutsu on toimitettava kaikille jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokous on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään puolet jäsenistä. - 10 - Aluehallituksessa käsiteltävät asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan aluehallituksen päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Aluehallitus voi asettaa omalla toiminta-alueellaan tarpeellisiksi katsomansa toimintayksiköt ja työryhmät. 11 luku - Liiton tilit ja niiden tarkastus 34§ Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilit on lähetettävä liiton toiminta-kertomuksen ja muiden tarvittavien asiakirjojen ohella tilintarkastajalle viimeistään 40 päivää ennen liittovaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajan on annettava lausuntonsa viimeistään 30 päivää ennen kokousta. 12 luku - Yleisiä määräyksiä 35§ Näiden sääntöjen muuttamista koskeva päätös tulee hyväksytyksi, jos muutosta on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa liittokokouksessa edustettujen, pykälässä 13 määrätyllä tavalla laskettujen, äänten kokonaismäärästä. 36§ Liiton purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä, vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä liittokokouksessa. Päätös tulee hyväksytyksi, jos molemmissa kokouksissa purkamista on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa liittokokouksessa edustettujen, pykälässä 13 määrätyllä tavalla laskettujen, äänten kokonaismäärästä. 37§ Jos liitto on päätetty purkaa, jaetaan liiton jäljelle jääneet varat purkamispäätöksen tehneen jälkimmäisen liittokokouksen määräämällä tavalla koripalloilun kehittämiseen Suomessa. - 11 - KILPAILUSÄÄNNÖT (liittovaltuuston hyväksymät 9.5.2015) 1 luku - YLEISTÄ 1§ Kilpailusääntöjen soveltamisala ja hyväksyminen Kilpailusääntöjä sovelletaan Suomen Koripalloliitto ry:n ja siihen kuuluvien seurojen järjestämään kilpailutoimintaan. Liittovaltuusto päättää kilpailusääntöjen hyväksymisestä ja niihin tehtävistä muutoksista. Kilpailusäännöt on julkaistava ja annettava tiedoksi seuroille ja muille kilpailutoimintaan osallistuville tahoille. 2§ Soveltamisohjeet, sarjamääräykset, manuaalit ja muut säännöt Liittohallitus tai sen määräämä toimielin voi antaa näitä kilpailusääntöjä koskevia soveltamisohjeita. Liittohallitus tai sen määräämä toimielin voi antaa sarjamääräyksiä kilpailutoiminnan järjestämisestä. Alueen järjestämässä kilpailutoiminnassa sarjamääräykset voi antaa aluehallitus. Liittohallitus tai sen määräämä toimielin, ja alueen järjestämässä kilpailutoiminnassa aluehallitus, voi antaa sarjaa koskevan manuaalin. Liittohallitus voi antaa valmentajien koulutustasoa koskevat säännöt, joissa määrätään sarjakohtaisista koulutustasovaatimuksista sekä niitä koskevien asioiden käsittelystä ja muutoksenhausta. Soveltamisohjeella liittohallitus voi täydentää epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa kohdissa kilpailusääntöjä. Sarjamääräyksellä liittohallitus tai sen määräämä toimielin ja alueen järjestämässä kilpailutoiminnassa aluehallitus voi antaa seuraavista asioista tarkemmat määräykset: 1) sarjassa pelaavien joukkueiden määrä; 2) sarjajärjestelmä; 3) sarjan ja karsintasarjan täydentäminen; 4) otteluiden järjestäminen; 5) ranking-järjestys FIBA:n järjestämiin tai hyväksymiin kansainvälisiin kilpailuihin, 6) laiminlyönnit ja niistä seuraavat rikemaksut ja muut seuraamukset; ja 7) alueen kilpailutoiminnassa kilpailusääntöjen 37 §:ssä säädetyistä nuorten sarjojen ikärajoista poikkeavien sarjojen järjestämisestä sekä tyttöjen ja poikien pelaamisesta samassa joukkueessa tai sarjassa. Manuaaleilla kilpailunjärjestäjä voi antaa seuroille tarkempia yksityiskohtaisia määräyksiä sarjan otteluiden järjestämisestä ja niihin liittyvistä asioista. Liittohallituksen antamat soveltamisohjeet, muut säännöt ja liittohallituksen sekä aluehallituksen tai niiden määräämän toimielimen antamat sarjamääräykset ja manuaalit on annettava kirjallisesti tiedoksi seuroille ja muille kilpailutoimintaan osallistuville tahoille. 3§ Etusijajärjestys Mikäli soveltamisohjeet, sarjamääräykset, manuaalit tai koripallon viralliset pelisäännöt ovat joiltakin kohdin ristiriidassa kilpailusääntöjen kanssa, sovelletaan kilpailusääntöjä. - 12 - 4§ Liittohallituksen ja aluehallituksen tehtävät Liittohallitus voi siirtää näissä säännöissä tarkoitettuja tehtäviään asettamilleen yksiköille tai ryhmille. Aluehallitus käyttää liittohallituksen näiden kilpailusääntöjen mukaista toimivaltaa alueen toiminnassa. 5§ Määritelmät Näissä kilpailusäännöissä käytetään seuraavia määritelmiä: FIBA on Kansainvälinen Koripalloliitto Kilpailuvuosi on 1.7.–30.6. välinen aika Liitto on Suomen Koripalloliitto ry. Seura on koripalloliiton varsinainen jäsen Siirtotakaraja on kilpailuvuoden helmikuun viimeinen päivä Rinnakkaislisenssin viimeinen lunastuspäivä on kilpailuvuoden joulukuun viimeinen päivä 2 luku - EETTISET PERIAATTEET 6§ Reilun pelin periaate Liiton kilpailutoiminnassa noudatetaan Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n (Valo) Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet. Osallistuessaan liiton kilpailutoimintaan henkilö sitoutuu noudattamaan urheilun eettisiä ja reilun pelin yleisiä periaatteita, joita ovat toisen ihmisen kunnioitus ja tasavertainen kohtelu, rehellisyys, avoimuus, oikeudenmukaisuus, demokraattisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, vastuullinen kasvatus sekä kestävä kehitys ja luonnon kunnioittaminen. 7§ Antidoping Liiton ja seurojen toimintaan osallistuvat henkilöt ovat velvollisia noudattamaan Suomen antidopingsäännöstöä ja FIBA:n antidopingsäännöstöä. Seuran velvollisuutena on valvoa, että kaikki sen pelaajat, valmentajat sekä muut toimihenkilöt noudattavat antidopingsäännöstöjä. 8§ Vedonlyöntiin osallistumisen ja sopupelin kielto Seuran hallitukseen tai johtokuntaan taikka lajijaostoon tai vastaavaan toimielimeen kuuluva henkilö tai seuran työntekijä ei saa itse tai edustajan välityksellä osallistua vedonlyöntiin niissä kohteissa, joissa seura on osallisena. Koripallon virallisissa pelisäännöissä tarkoitettu pelaaja, valmentaja tai muu joukkueen jäsen ei saa itse tai edustajan välityksellä osallistua vedonlyöntiin niissä kohteissa, joissa joukkue on osallisena. Koripallon virallisissa pelisäännöissä tarkoitettu erotuomari, toimitsija tai komissaari taikka kuuluttaja tai tilastoija ei saa itse tai edustajansa välityksellä osallistua vedonlyöntiin niissä kohteissa, joissa hän on osallisena. Sellainen liiton tai alueen toimielimen jäsen tai liiton tai alueen työntekijä, jonka tehtäviin kuuluu käsitellä joukkueen jäsenen edustuskelpoisuutta koskevia asioita, ei saa itse tai edustajansa välityksellä osallistua vedonlyöntiin niissä kohteissa, joissa edustuskelpoisuudella voi olla merkitystä. Ottelun lopputuloksesta sopiminen tai muu ennalta tapahtuva järjestäminen sekä näiden tekojen yrittäminen on kielletty. Liiton tai seuran toiminnassa mukana olevan henkilön on ilmoitettava liitolle ja seuralle, jos hänelle on ehdotettu ottelun lopputuloksen sopimista tai järjestämistä tai häneen on muutoin otettu yhteyttä tässä tarkoituksessa. - 13 - 9§ Päihteiden käytön kielto Alkoholin, huumeiden ja nuuskan käyttö sekä niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen ottelutapahtuman yhteydessä pelikentällä ja sen välittömässä läheisyydessä on kielletty kaikilta otteluun osallistuvilta pelaajilta, valmentajilta ja muilta joukkueen jäseniltä sekä erotuomareilta ja toimitsijoilta. Seurojen tulee huolehtia siitä, että urheiluun liittyvissä tilanteissa, kuten voitonjuhlissa ja urheilijoiden ja johdon lausunnoissa ei anneta nuorisolle myönteistä kuvaa päihteiden tai tupakkatuotteiden käytöstä tai niiden liittymisestä urheilemiseen. 3 luku - KILPAILUTOIMINTA Kilpailut ja sarjat 10§ Koripallokilpailut Liiton alaisia koripallokilpailuja ovat mestaruuskilpailut, kansainväliset kilpailut ja seurojen järjestämät ottelut ja kilpailut sekä liiton tai alueen järjestämät muut aikuisten ja nuorten kilpailut sekä Unified koripallosarjat. 11§ Koripallon pelisäännöt Liiton alaisissa koripallokilpailuissa sovelletaan kulloinkin voimassa olevia koripallon virallisia pelisääntöjä. C-nuorten, minien ja mikrojen sarjoissa sovelletaan lisäksi liittohallituksen vahvistamia nuorten pelisääntöjä. 12§ Mestaruuskilpailut ja sarjat Mestaruuskilpailut järjestetään kilpailuvuosittain erikseen miesten, naisten, seniorien ja nuorten sarjoissa sekä miesten ja naisten Suomen Cup-kilpailuissa. Sarjat jaetaan huippukoripallosarjoihin, kilpakoripallosarjoihin ja harrastekoripallosarjoihin. Huippukoripallosarjoja ovat: Miesten Suomen mestaruussarja (Korisliiga), Naisten Suomen mestaruussarja (Naisten Korisliiga), Miesten SM-karsintasarja ja SM-karsintaottelut sekä Naisten SM-karsintasarja ja SM-karsintaottelut Pyörätuolikoripallon Suomen Mestaruussarja Kilpakoripallosarjoja ovat: Miesten I divisioona A Miesten I divisioona B Naisten I divisioona, Karsinnat miesten I divisioonaan, Karsinnat naisten I divisioonaan, A-poikien ja A-tyttöjen Suomen mestaruussarjat, B-poikien ja B-tyttöjen Suomen mestaruussarjat sekä C-poikien ja C-tyttöjen Suomen mestaruussarjat Pyörätuolikoripallon I divisioona Naisten 3x3 koripallon Suomen Mestaruussarja Miesten 3x3 koripallon Suomen Mestaruussarja. Harrastekoripallosarjoja ovat: Miesten II–VI divisioonat, Naisten II–IV divisioonat, Seniorien Suomen mestaruussarjat eri ikäluokissa, A-poikien, A-tyttöjen, B-poikien ja B-tyttöjen valtakunnalliset I divisioonat, A-poikien, A-tyttöjen, B-poikien ja B-tyttöjen valtakunnalliset II divisioonat sekä Nuorten SM-karsintasarjat. - 14 - Suomen mestaruussarjan voittanut joukkue on Suomen mestari ja Suomen Cup kilpailun voittanut joukkue on Suomen Cup -mestari. 13§ Kansainväliset kilpailut ja ottelut Liittohallitus päättää osallistumisesta maajoukkueiden välisiin kilpailuihin sekä maaotteluiden järjestämisestä. Seuran ja FIBA:n alaisen yhteisön väliset muut kuin FIBA:n kilpailujärjestelmään kuuluvat tai FIBA:n hyväksymiin kilpailuihin kuuluvat ottelut eivät saa häiritä 12 §:ssä tai tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettua kilpailutoimintaa. Jos seuran kansainvälinen ottelu vaikuttaa liiton tai alueen vahvistamaan toimintaan, on siihen saatava kilpailun järjestäjän lupa. Seuran on haettava lupaa viimeistään 60 päivää ennen ottelua. Hakemukseen on liitettävä ottelun järjestämistä koskeva seuran päätös. 14§ Suomen Cup -kilpailut Liittohallitus määrää miesten ja naisten Suomen Cup-kilpailujen järjestämistavan. 15§ Seurojen järjestämät ottelut ja kilpailut Seura voi järjestää otteluita ja kilpailuja edellyttäen että ne eivät aiheuta haittaa liiton tai alueen järjestämille kilpailuille. Seuran ja liittoon kuulumattoman yhteisön väliseen kilpailuun tai otteluun on saatava liittohallituksen lupa. Seuran järjestämässä ottelussa, jonka erotuomarina toimii liiton hyväksymä erotuomari, sovelletaan koripallon virallisia pelisääntöjä ja liiton kurinpitosääntöjä. Seuran järjestämässä useamman joukkueen turnauksessa, jossa erotuomareina toimii liiton hyväksymiä erotuomareita, sovelletaan kilpailusääntöjä, kurinpitosääntöjä ja koripallon virallisia pelisääntöjä, mikäli turnauksen säännöissä ei ole muuta määrätty. 16§ Ilmoittautuminen kilpailuihin Seura vahvistaa osallistumisensa liiton ja alueen kilpailuihin toimittamalla kirjallisen ilmoittautumisen kilpailun järjestäjän ilmoittamaan määräaikaan mennessä ja maksamalla sarjamaksun viimeistään eräpäivänä. Ilmoittautuminen hyväksytään vain jos seura on hoitanut liitolle kaikki edellisen kilpailuvuoden kilpailutoimintaan liittyneet taloudelliset velvoitteensa. 17§ Sarjapaikan käyttämättä jättäminen ja sarjan täyttäminen Seura voi 16 §:ssä tarkoitettuun määräaikaan mennessä ilmoittaa myös jättävänsä käyttämättä sille kuuluvan sarjapaikan ja hakea mahdollisuutta pelata jollain alemmalla sarjatasolla. Karsintaa tai karsintasarjoja voidaan täydentää vain kahdelta varasijalta ja vain, jos karsinnasta luopunut joukkue on ollut alemmasta sarjasta karsintaan oikeutettu. Karsinnassa tai karsintasarjassa sijoittumiseen sovelletaan 22 §:n määräyksiä sarjassa sijoittumiseen. Seura ei voi siirtää eikä luovuttaa sarjapaikkaansa toiselle muussa kuin 25 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa. Jos seura lopettaa koripallotoimintansa tai seuran joukkue luopuu sarjasta, liittohallitus täyttää sarjapaikan. Luopuneelle tai sarjasta suljetulle joukkueelle voi liittohallitus hakemuksesta myöntää sarjapaikan alemmalla sarjatasolla. - 15 - Ottelupaikka ja – järjestelyt 18§ Ottelupaikat Liiton alaisissa koripallokilpailuissa ottelut on pelattava järjestävän seuran kotipaikkakunnalla, ellei liitto tai alue hakemuksesta anna lupaa ottelun pelaamiseen muulla paikkakunnalla tai ellei ottelua ole kurinpitosääntöjen nojalla määrätty pelattavaksi muualla kuin kotikentällä. 18a§ Ottelun siirtäminen ja luovutus Seuran, joka haluaa siirtää määrätyn ottelun, on kaksi viikkoa ennen määrättyä ottelua tai välittömästi tiedon esteestä saatuaan haettava siirtoa kilpailun järjestäjältä. Huippu- ja kilpakoripallosarjoissa ottelu voidaan siirtää ainoastaan ylivoimaisen esteen takia tai erittäin painavista syistä. Seura, joka ilman hyväksyttävää syytä luovuttaa ottelun, tuomitaan hävinneeksi sen 0–40. Kilpailun järjestäjä voi lisäksi sulkea luovuttaneen joukkueen sarjasta ja/tai määrätä maksettavaksi rikemaksun. Luovutuksena pidetään ottelun aloittamatta jättämistä ja ottelun keskeyttämistä muusta syystä kuin pelaajien loppumisen vuoksi. Seura, jonka joukkue ei ole saapunut sille määrättyyn otteluun tai joka laiminlyömällä ottelujärjestelyjä aiheuttaa taloudellista vahinkoa toiselle seuralle, alueelle tai liitolle, on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. 19§ Tulostiedotus Mestaruuskilpailuihin ja alueen sarjakilpailuihin osallistuvien joukkueiden tulee hoitaa tulostiedotus kilpailun järjestäjän määräysten mukaisesti. 20§ Otteluiden julkinen esittäminen ja mediaoikeudet Liiton tai sen alueiden järjestämien kaikkien sarjojen mediaoikeudet kokonaisuudessaan kuuluvat liitolle. Liitto sopii kaikki mediaoikeussopimukset kaikkien liiton ja sen alueiden järjestämien sarjojen osalta. Seura tarvitsee aina luvan liitolta liikkuvan kuvan lähettämiseen otteluistaan. Lupa voidaan myöntää enintään yhdeksi kilpailuvuodeksi kerrallaan. Sijoitusten määrittely 21§ Sijoittuminen sarjassa Jos joukkueet pelaavat sarjassa saman määrän otteluita, niiden sijoittuminen sarjassa perustuu niiden saavuttamiin sarjapisteisiin siten, että eniten sarjapisteitä saanut on voittaja. Jos joukkueet pelaavat sarjassa eri määrän otteluita, niiden sijoittuminen sarjassa perustuu niiden saavuttamiin voittosuhteisiin siten, että parhaan voittosuhteen saanut on voittaja. Jos joukkueet ovat pelanneet samassa sarjassa eri lohkoissa, niiden keskinäisessä vertailussa käytetään ensimmäisenä kriteerinä voittosuhdetta omassa lohkossa ja toisena korisuhdetta. 22§ Sarjapisteiden, korieron, voittosuhteen ja korisuhteen laskeminen sekä tasatilanteen ratkaiseminen Voittamastaan ottelusta joukkue saa kaksi sarjapistettä ja häviämästään nolla sarjapistettä. Voittosuhde (voittoprosentti) lasketaan jakamalla voitettujen ottelujen määrä pelattujen ottelujen määrällä ja korisuhde jakamalla tehtyjen koripisteiden määrä päästettyjen pisteiden määrällä. - 16 - Jos kahdella tai useammalla joukkueella on keskinäisistä otteluistakin yhtä paljon sarjapisteitä, seuraavaksi käytetään näitä kriteerejä tässä järjestyksessä: suurempi koriero (=joukkueen tekemien pisteiden ja vastustajien tekemien pisteisen erotus) keskinäisissä otteluissa enemmän tehtyjä pisteitä keskinäisissä otteluissa suurempi koriero kaikissa sarjan otteluissa enemmän tehtyjä pisteitä kaikissa sarjan otteluissa Mikäli samoihin sarjapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisten otteluiden määrä ei ole yhtä suuri, ratkaisevat niiden keskinäisen sijoituksen: B1) keskinäisten otteluiden voittosuhde, B2) keskinäisten otteluiden korisuhde ja B3) näiden joukkueiden korisuhteet sarjan kaikissa otteluissa. Mikäli missä tahansa vaiheessa päädytään tilanteeseen, jossa tarkasteltavien joukkueiden määrä on vähentynyt alkuperäisestä, mutta edelleen on kaksi tai useampia joukkueita samalla tarkasteltavalla sijalla, aloitetaan tarkastelu näiden välillä uudestaan kohdasta A1) tai B1). Ottelun luovuttanut joukkue sijoittuu tasatilanteessa kuitenkin aina viimeiseksi eikä sen pelaamia otteluja oteta vertailussa huomioon. 23§ Uusinta Mikäli Suomen mestaruus ratkaistaan sarjamuotoisena ja kaksi tai useampi joukkueita päätyy tasapisteisiin tai samaan voittosuhteeseen, suoritetaan uusinta kahden parhaiten sijoittuneen kesken. Uusintaottelun pelipaikan ja ajan vahvistaa liittohallitus. Liittohallitus tai sen määräämä toimielin ja alueen järjestämässä kilpailutoiminnassa aluehallitus voi sarjamääräyksillä määrätä pelattavaksi uusintaottelun tai -otteluita putoajan tai putoajien selvittämiseksi, silloin kun kaksi tai useampi joukkueita päätyy sarjan päätyttyä tasapisteisiin tai samaan voittosuhteeseen ja yksi tai useampi niistä sijoittuu sellaiselle sijalle, jolla putoaa sarjasta. 4 luku – AIKUISTEN HUIPPU- JA KILPAKORIPALLOSARJAT 24§ Aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjat ja niihin osallistuminen Oikeus osallistua aikuisten huippu ja kilpakoripallosarjoihin edellyttää sitä, että osallistuva seura antaa sarjasitoumuksen ja täyttää liittohallituksen kullekin kilpailuvuodelle sarjasitoumuksen liitteessä asettamat vaatimukset liiga- tai muun lisenssin saamiselle. Liittohallitus tai sen vuosittain tähän tehtävään asettama sarjalisenssiyksikkö päättää seuran oikeudesta pelata aikuisten huippu ja kilpakoripallosarjoissa ja myöntää seuralle osallistumisoikeuden. 25§ Seuran osallistumisoikeuden siirtäminen aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa Liittohallitus voi hakemuksesta päättää, että seura voi siirtää sille aikuisten huipputai kilpakoripallosarjoihin myönnetyn osallistumisoikeuden määräajaksi toiselle yhteisölle. Osallistumisoikeutta ei voida siirtää toiselle seuralle. Liittohallitus vahvistaa siirtämistä koskevan sopimuksen, jonka tulee täyttää liittohallituksen sille asettamat vaatimukset. Sekä seuran että sen osallistumisoikeutta käyttävän yhteisön on täytettävä liiga- tai muun lisenssin vaatimukset ja kaikki muut aikuisten huippuja kilpakoripallosarjoissa pelaamisen ehdot. Osallistumisoikeuden saanut yhteisö ja sen toimintaan osallistuvat henkilöt ovat velvollisia noudattamaan liiton sääntöjä sekä Suomen ja FIBAn antidoping-säännöstöä. Sopimuksella osallistumisoikeuden saanut yhteisö ei voi luovuttaa sitä edelleen kolmannelle osapuolelle, ellei - 17 - liittohallitus vahvista tätä uutta luovutusta. Tässä pykälässä tarkoitetulla yhteisöllä voi olla samassa sarjassa vain yksi osallistumisoikeus. 26§ Aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa noudatettavat erityismääräykset Mikäli aikuisten huippu ja kilpakoripallosaroissa pelaava joukkue ei ole maksanut sarjamaksuaan eräpäivään mennessä, on joukkue edustuskelvoton ja sen voittamat ottelut tuomitaan hävityiksi tuloksella 0-40, kunnes sarjamaksu on maksettu. Aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa siirretyssä ottelussa ei saa pelata pelaaja, joka ottelun alkuperäisenä ajankohtana on ollut kilpailu- tai toimintakiellossa tai edustanut toista samassa sarjassa pelaavaa seuraa. 5 luku - SEURA 27§ Seuran velvoitteet Seuran tulee hoitaa taloutensa ja kirjanpitonsa niitä koskevien säädösten ja määräysten mukaisesti. Jos seura menee konkurssiin tai asetetaan selvitystilaan, liittohallitus ratkaisee seuran tai sen toimintaa jatkavan seuran joukkueiden sarjatasot. Miesten ja naisten edustusjoukkueiden sarjataso alennetaan. Seuran tulee pelata ottelunsa virallisella nimellään tai käyttäen sen lyhennettä, ellei kilpailun järjestäjä hakemuksesta toisin päätä. Seuran tulee noudattaa urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annettua lakia (575/2000). Lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus lajiliitolle on annettava liitolle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 28§ Velvoitteiden laiminlyönti Seuralle, joka laiminlyö liiton sääntöihin tai määräyksiin perustuvat velvoitteensa FIBAa, liittoa tai aluetta kohtaan tai joka jättää suorittamatta näiden sääntöjen tai kilpailun järjestäjän määräämät maksut liitolle tai toiselle liiton jäsenseuralle tai urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa (575/2000) säädetyt velvoitteet tai toimii sarjasitoumuksen vastaisesti, voidaan määrätä maksettavaksi rikemaksu tai sarjapisteiden menetys. Lisäksi seura tai sen joukkue voidaan sulkea kilpailusta. Kilpailusta sulkemisesta päättää liittohallitus, alueen alaisessa toiminnassa aluehallitus. Sarjapisteiden menetyksestä päättää Sääntö- ja kurinpitoyksikkö. 6 luku - PELAAJA Edustuskelpoisuus 29§ Kansalaisuus Mestaruuskilpailuissa voi seuraa edustaa Suomen kansalainen, Euroopan Unioniin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan kansalainen sekä muu ulkomaalainen. Ulkomaalaisen pelaajan on maksettava vuosittainen ulkomaalaispelaajan rekisteröintimaksu, jotta hän on edustuskelpoinen. Harrastekoripallosarjassa pelaavan joukkueen ulkomaalainen pelaaja, joka on kilpailuvuoden aikana pelannut harrastekoripallosarjassa, on kuitenkin edustuskelpoinen joukkueen kaikissa otteluissa ilman ulkomaalaispelaajan rekisteröintimaksun suorittamista ja pelaajan rekisteröimistä FIBAan. Liittoa voi kansainvälisessä kilpailussa tai ottelussa edustaa vain Suomen kansalainen, ellei liittohallitus toisin päätä. - 18 - 30§ Pelaaminen Pelaajan katsotaan pelanneen ottelun silloin, kun hänet on pelaajana suostumuksensa perusteella merkitty pöytäkirjaan. 31§ Rekisteröityminen Pelaaja rekisteröityy siihen seuraan ja joukkueeseen, jossa hän aloittaessaan pelaamisen kilpailuvuonna tai seurasiirron jälkeen pelaa ensimmäisen ottelun. Huippu- ja kilpakoripallosarjoissa liittohallitus voi sarjasitoumuksella asettaa vähimmäis- ja/tai enimmäismäärän joukkuetta kilpailuvuoden aikana edustavien pelaajien lukumäärälle. 32§ Lisenssi Lunastamalla lisenssin henkilö sitoutuu noudattamaan näitä kilpailusääntöjä sekä niiden nojalla annettuja sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita sekä kurinpitosääntöjä. Pelaajalla tulee olla pelaamiseen ko. sarjassa oikeuttava voimassa oleva lisenssi, jotta hän on edustuskelpoinen. Lisenssistä tulee käydä ilmi pelaajan seura. Pelaaja ei tarvitse lunastaa uutta lisenssiä siirtyessään kilpailuvuoden aikana toiseen seuraan. Lisenssinumero on merkittävä kokonaan jokaisen ottelun pöytäkirjaan. Liiton kilpailutoimintaan osallistumista varten ovat seuraavat lisenssit: Koripallolisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa seuraa ottelussa pelaajana ja valmentajana sekä toimia erotuomarina. Erotuomarilisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden asetettujen edellytysten täyttyessä toimia erotuomarina. Valmentajalisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa seuraa ottelussa valmentajana. Rinnakkaislisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa toista seuraa tai saman seuran toista joukkuetta ottelussa pelaajana. Aikuisten kuntosarjan pelaajalisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa seuraa ottelussa pelaajana alueen järjestämisessä kuntosarjoissa ja harrasteturnauksissa. Seniorilisenssillä henkilö voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa seuraa ottelussa pelaajana liiton ja alueen järjestämissä seniorisarjoissa. Pyörätuolikoripallolisenssillä voi muiden edustusoikeutta koskevien ja muiden asetettujen edellytysten täyttyessä edustaa seuraa ottelussa pelaajana liiton ja alueen järjestämissä pyöräkoripallosarjoissa. Koripallokoululisenssillä enintään 13 vuotta oleva henkilö voi osallistua vuoden ajan liiton, alueiden ja seurojen koripallokouluihin ja koripallokoululaisille järjestettävään kilpailutoimintaan. SO (Special Olympics)-lisenssi sallii pelaamisen liiton ja alueen järjestämissä Special Olympics-säännöillä pelattavissa otteluissa. 33§ Seuran edustaminen useassa joukkueessa Pelaajalla on oikeus saman kilpailuvuoden aikana pelata seuransa muissakin joukkueissa. Pelaaja on edustuskelpoinen alemmalla tai samalla aikuisten sarjatasolla pelaavassa seuransa joukkueessa neljäntenätoista (14) päivänä ylemmällä tai samalla sarjatasolla pelatun ottelun jälkeen. - 19 - 34§ Edustamisen rajoitukset siirtotakarajan jälkeen Pelaajan pelatessa ensimmäisen ottelunsa siirtotakarajan jälkeen hän ei enää samana kilpailuvuonna saa pelata seuransa toisessa joukkueessa alemmalla tai samalla sarjatasolla. Pelaaja voi seurassaan siirtyä siirtotakarajan jälkeen pelaamaan ylemmälle sarjatasolle, mutta hän ei sen jälkeen enää samana kilpailuvuonna ole edustuskelpoinen alemmalla tai samalla sarjatasolla. Kahta saman tai eri seuran joukkuetta rinnakkaislisenssioikeudella edustava pelaaja on edustuskelpoinen molemmissa joukkueissa koko kilpailukauden ajan. 35§ Edustuskelpoisuus siirretyssä ottelussa Vahvistetun otteluohjelman mukaisesta ajasta myöhäisempään ajankohtaan siirretyssä tai uusittavaksi määrätyssä ottelussa eivät saa pelata ne pelaajat, jotka olivat edustuskelvottomia ottelun alkuperäisenä ajankohtana. Pelaajan tulee olla kaikkien näissä säännöissä mainittujen ehtojen ja rajoitusten edellyttämällä tavalla edustuskelpoinen myös siirretyn tai uusittavaksi määrätyn ottelun uutena ajankohtana. Se, ettei pelaajalla ole alkuperäisenä ajankohtana ollut lisenssiä, ei kuitenkaan ole edustuskelpoisuuden este siirretyssä ottelussa. Mikäli ottelu siirtyy vahvistetun otteluohjelman mukaisesta ajasta aikaisempaan ajankohtaan, määräytyy pelaajan edustuskelpoisuus ainoastaan ottelun todellisen ajankohdan mukaan. Edustuskelpoisuus nuorten sarjoissa ja seniorisarjoissa 36§ Nuorten sarjojen ikärajat Pelaaja saa pelata sellaisissa nuorten sarjoissa, joiden ikärajaa hän ei ylitä vielä sinä kalenterivuonna, jona kilpailuvuosi päättyy. Nuorten sarjojen ikärajat ovat seuraavat: 22-vuotiaat: 22 vuotta, A-nuoret: 19 vuotta, B-nuoret: 16 vuotta, C-nuoret: 14 vuotta, Minit: 12 vuotta ja Mikrot: 10 vuotta. Nuorten sarjamääräyksissä mainitaan kilpailuvuosittain ne syntymävuodet, jotka vastaavat nuorten sarjojen ikärajoja. Nuorten mestaruuskilpailuissa ja alueiden järjestämissä nuorten sarjoissa pelaaja saa edustaa seuraansa kaikissa niissä ikäluokissa ja sarjoissa, joissa hän edellä 1 momentissa olevien ikärajojen mukaan on edustuskelpoinen. Tähän edustuskelpoisuuteen ei sovelleta 33 §:ssä tarkoitettua 14 päivän sääntöä. Pelaaja ei kuitenkaan nuorten sarjoissa saa pelata useammassa samalla sarjatasolla (samassa tai eri lohkossa) pelaavassa seuransa joukkueessa eikä aluefinaaleissa saman ikäluokan eri divisioonissa, eikä saman divisioonan aluefinaaleissa pelaavissa seuransa eri joukkueissa. Aluehallitus voi edellä olevasta poiketen päättää, että sen järjestämissä nuorten sarjoissa pelaaja saa pelata useammassa samalla sarjatasolla (samassa tai eri lohkossa) pelaavassa seuransa joukkueessa, ei kuitenkaan aluefinaaleissa saman ikäluokan eri divisioonissa, eikä saman divisioonan aluefinaaleissa pelaavissa seuransa eri joukkueissa. Nuorten mestaruussarjojen karsintasarjoissa pelaaja voi kilpailuvuoden aikana edustaa samassa karsintasarjassa kussakin ikäluokassa vain yhtä seuraa ja joukkuetta. Nuorten mestaruussarjoissa pelaaja voi kilpailuvuoden aikana edustaa kussakin ikäluokassa vain yhtä seuraa ja joukkuetta. - 20 - 37§ Erivapaudet ikärajasta alueen järjestämissä nuorten sarjoissa Alueen järjestämässä nuorten sarjassa kilpailun järjestäjä voi antaa siirtotakarajaan mennessä tulleesta hakemuksesta yksittäiselle ikärajan (vain yhden vuoden yliikäinen) ylittäneelle nuorelle pelaajalle erivapauden pelata nuoremman ikäluokan sarjassa, jos: pelaajan seurassa ei ole oman ikäluokan joukkuetta, tai erivapauden myöntämiselle on lääketieteellinen peruste. Pelaajan erivapaus annetaan yhdeksi kokonaiseksi kilpailuvuodeksi kerrallaan ja se koskee vain yhtä nuoremman ikäluokan sarjassa pelaavaa joukkuetta. Kilpailun järjestäjä voi rajoittaa erivapauden saaneiden pelaajien lukumäärää ottelu-, sarja- tai ikäluokkakohtaisesti. 38§ Seniorisarjat Pelaaja saa pelata sellaisissa seniorisarjoissa, joiden ikärajan hän ylittää sinä kalenterivuonna, jona kilpailuvuosi päättyy. Seniorisarjojen ikärajat ovat seuraavat: 30 vuotta (vain naisten seniorisarja), 35 vuotta, 40 vuotta, 45 vuotta, 50 vuotta, 55 vuotta, 60 vuotta, 65 vuotta ja 70 vuotta. Seniorisarjojen sarjamääräyksissä mainitaan kilpailuvuosittain ne syntymävuodet, jotka vastaavat seniorisarjojen ikärajoja. Liittohallitus tai sen määräämä toimielin voi sarjamääräyksissä päättää myös muista seniorisarjojen ikäluokista. Seniorisarjoissa pelaaja saa edustaa seuraansa kaikissa niissä ikäluokissa ja sarjoissa, joissa hän edellä 1 momentissa olevien ikärajojen mukaan on edustuskelpoinen. Tähän edustuskelpoisuuteen ei sovelleta 33 §:ssä tarkoitettua 14 päivän sääntöä. Liittohallitus tai sen määräämä toimielin voi sarjamääräyksissä määrätä seniorisarjoissa 5 §:ssä säädetystä poikkeavan siirtotakarajan. Rinnakkaislisenssi 39§ Rinnakkaislisenssi Pelaaja voi rinnakkaislisenssillä edustaa nuorten kilpailuissa tai seniorisarjoissa eri seuraa kuin miesten tai naisten kilpailuissa. Rinnakkaislisenssiä voi käyttää vain koripallolisenssin ja seniorilisenssin kanssa. Lisäksi pelaaja voi rinnakkaislisenssillä edustaa kahta miesten tai naisten sarjan joukkuetta siten kuin 40 §:ssä jäljempänä säädetään. Rinnakkaislisenssillä pelaamisen edellytyksenä on, että pelaajalla on voimassa oleva lisenssi (peruslisenssi) siinä seurassa, jossa hänen edustusoikeutensa on (peruslisenssiseura) ja voimassa oleva rinnakkaislisenssi toisessa seurassa (rinnakkaislisenssiseura). Pelaajan tulee rinnakkaislisenssillä pelatessaan olla edustuskelpoinen myös peruslisenssillä. Pelaaja voi pelata rinnakkaislisenssillä kilpailuvuonna ainoastaan yhdessä seurassa (nuoret/seniorit ja aikuiset). - 21 - Rinnakkaislisenssiä ei voi lunastaa kunkin kilpailuvuoden joulukuun viimeisen päivän jälkeen. 40§ Rinnakkaislisenssillä edustaminen kahdessa miesten tai naisten tai nuorten sarjan joukkueessa Pelaaja, joka on ikänsä puolesta oikeutettu pelaamaan nuorten sarjoissa, voi peruslisenssiseuransa lisäksi samanaikaisesti edustaa rinnakkaislisenssillä yhtä miesten tai naisten sarjassa pelaavaa rinnakkaislisenssiseuran joukkuetta taikka miesten tai naisten sarjassa pelaavaa toista peruslisenssiseuran joukkuetta. Tällaiseen edustamiseen ei sovelleta 33 §:ssä tarkoitettua 14 päivän sääntöä. Edellytyksenä samanaikaiselle pelaamiselle aikuisten sarjoissa on rinnakkaislisenssin lunastamisen lisäksi, että vähintään toinen näistä joukkueista pelaa aikuisten huippu- tai kilpakoripallosarjoissa. Tätä rinnakkaislisenssillä pelaamisen oikeutta aikuisten sarjoissa käyttävä pelaaja voi pelata vain kahdessa joukkueessa. Hän ei siten voi pelata seuransa muissa aikuisten joukkueissa, ellei hän lopeta rinnakkaislisenssillä pelaamista 41 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Pelaaja ei ole edustuskelpoinen pelaamaan rinnakkaislisenssiseurassa samalla sarjatasolla, jossa hän pelaa peruslisenssiseurassa. Lisäksi oikeus pelata rinnakkaislisenssiseurassa päättyy, kun pelaajan peruslisenssiseuran ja rinnakkaislisenssiseuran joukkueet osallistuvat samaan karsintasarjaan tai turnaukseen. Pelaaja, joka pelaa nuorten sarjoissa, voi peruslisenssiseuransa lisäksi samanaikaisesti edustaa rinnakkaislisenssillä koko kauden ajan yhtä nuorten sarjassa pelaavaa toisen seuran joukkuetta. Tällaiseen edustamiseen ei sovelleta 33 §:ssä tarkoitettua 14 päivän sääntöä. Edellytyksenä samanaikaiselle pelaamiselle nuorten sarjoissa kahden eri seuran joukkueessa on rinnakkaislisenssin lunastamisen lisäksi, että toinen näistä joukkueista pelaa nuorten kilpa- tai harrastekoripallosarjassa ja toinen alueen järjestämässä nuorten sarjassa. 41§ Rinnakkaislisenssillä pelaamisen lopettaminen Pelaaja voi lopettaa rinnakkaislisenssillä pelaamisen ilmoittamalla siitä liittoon. Pelaaja ei voi tämän ilmoituksen tehtyään pelata saman kilpailuvuoden aikana enää missään seurassa rinnakkaislisenssillä (joko nuoret/seniorit tai aikuiset). Ilmoitus rinnakkaislisenssillä pelaamisen lopettamisesta on tehtävä liittoon viimeistään siirtotakarajalla. Pelaajasopimuksella seura voi evätä pelaajalta edustusvapauden pelata rinnakkaislisenssillä, jos sillä on 42 §:n mukaan oikeus rajoittaa pelaajan edustusvapautta sopimuksella. Seurasiirrot 42§ Edustusvapaus Pelaajalla on oikeus saada edustusvapaus seuralta sopimuksen voimassaolon päätyttyä ja velvoitteiden tultua täytetyiksi. Seura voi evätä edustusvapauden: 1. jos sillä on pelaajan kanssa voimassa oleva edustusvapautta rajoittava kirjallinen sopimus; tai 2. jos pelaaja ei ole täyttänyt seuran sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan. Pelaajan alle 18-vuotiaana tekemän pelaajasopimuksen edustusvapautta rajoittavat sopimusehdot eivät rajoita pelaajan oikeutta siirtyä toiseen seuraan näiden kilpailusääntöjen mukaisesti. - 22 - 43§ Siirtyvän pelaajan toimenpiteet Suomalaisesta seurasta siirtyvän pelaajan on edustusvapauden saamiseksi pyydettävä sitä kirjallisesti lähtöseuralta. Pyyntö on tehtävä liiton vahvistamalla seurasiirtolomakkeella. Tämä ei koske pelaajaa, joka ei edellisenä kilpailuvuonna ole edustanut virallisessa ottelussa mitään suomalaista seuraa. Pelaajan on allekirjoitettava seurasiirtolomake. Alle 18-vuotiaan pelaajan seurasiirtohakemus on lisäksi huoltajan allekirjoitettava. 44§ Lähtöseuran toimenpiteet Seuran on annettava edustusvapautta pyytäneelle pelaajalle viikon kuluessa kirjallinen todistus edustusvapauden myöntämisestä tai samassa ajassa ilmoitettava hänelle kirjallisesti syyt edustusvapauden epäämiseen uhalla, että seura menettää oikeutensa pelaajan edustusvapauden rajoittamiseen. 45§ Tuloseuran toimenpiteet Seuran, johon pelaaja aikoo siirtyä, tulee hakea vahvistus seurasiirrolle liiton sääntöja kurinpitoyksiköltä. Hakemukseen on liitettävä tosite liittovaltuuston vahvistaman kirjaamismaksun maksamisesta. Kirjaamismaksu ei koske mini- ja mikroikäisten seurasiirtoja. Seurasiirron vahvistamista koskevan hakemuksen ja ulkomailta Suomeen siirtyvältä pelaajalta huippu- ja kilpakoripallosarjoissa vaadittavan 48 §:n 1 momentissa tarkoitetun edustusvapaustodistuksen on oltava Koripalloliiton toimistossa, Helsingissä viimeistään siirtotakarajalla. Naisten ja miesten korisliigoissa kilpailun järjestäjä voi sarjamääräyksissä määrätä tästä poikkeavan siirtotakarajan. 46§ Siirtotakarajasta poikkeaminen Aluehallitus voi myöntää edustuskelpoisuuden uudessa seurassa siirtotakarajasta poiketen alueen järjestämissä nuorten kilpailuissa, mutta vain poikkeustapauksessa ja erittäin painavin perustein. 47§ Edustuskelpoisuuden alkaminen Kotimaassa seurasta toiseen siirtyvä pelaaja on edustuskelpoinen seuraavana päivänä sen jälkeen, kun kaikilta osin täytetty seurasiirtohakemus ja tosite suoritetusta seurasiirron kirjaamismaksusta on toimitettu Koripalloliiton toimistoon, Helsinkiin. Perättäisten seurasiirtojen tapauksessa pelaaja on edustuskelpoinen kuitenkin vasta 30 päivän kuluttua siitä, kun hän on edellisen seurasiirron jälkeen tullut edustuskelpoiseksi. Jos pelaajaa on rangaistu kilpailu- tai toimintakiellolla taikka urheilun toimintakiellolla, hän on edustuskelpoinen ko. kiellon päättymisen jälkeen. Jokainen seura vastaa siitä, että sen pelaajilla on edustusoikeus ja pelaaja voi edustaa kyseistä seuraa ja joukkuetta. 48§ Kansainväliset pelaajasiirrot Ulkomailta huippu- ja kilpakoripallosarjoihin siirtyvän pelaajan on esitettävä asianomaisen liiton antama edustusvapaustodistus ja maksettava ulkomaalaispelaajan rekisteröintimaksu. Pelaaja on edustuskelpoinen sen jälkeen, kun edustusvapaustodistus ja tosite suoritetusta rekisteröintimaksusta ja kopio pelaajan passin henkilötietosivuista on toimitettu Koripalloliiton toimistoon, Helsinkiin. Lisäksi pelaajalla tulee olla voimassa oleva koripallolisenssi. - 23 - Harrastekoripallosarjassa pelaavan joukkueen ulkomaalainen pelaaja, joka on kilpailuvuoden aikana pelannut harrastekoripallosarjassa, on edustuskelpoinen joukkueen kaikissa otteluissa ilman ulkomaalaispelaajan rekisteröintimaksun suorittamista ja pelaajan rekisteröimistä FIBA:an. 49§ Edustuskelpoisuus pelaamattomuuden jälkeen Pelaaja, joka edellisenä kilpailuvuonna ei ole edustanut virallisessa ottelussa mitään suomalaista seuraa, on edustuskelpoinen uudessa seurassa ilman seurasiirtomenettelyä edellyttäen, että seuralla, jota hän on viimeksi edustanut, ei ole 42 §:ssä mainittuja perusteita evätä edustusvapautta. Tämä koskee myös ulkomailta harrastekoripallosarjoihin siirtyvää pelaajaa. 50§ Edustusoikeutta koskevan kysymyksen ratkaiseminen Liitto voi seuran tai pelaajan kirjallisesti esittämästä pyynnöstä osapuolia sitovalla tavalla määritellä ja ratkaista, missä seurassa taikka joukkueessa pelaajan kilpailusääntöjen mukainen edustusoikeus on. Liitto voi evätä pelaajalta edustuskelpoisuuden väliaikaisesti, kunnes edustusoikeutta koskeva kysymys tai epäselvyys on ratkaistu. Ratkaisupyyntö on esitettävä liiton sääntö- ja kurinpitoyksikölle, joka ensimmäisenä asteena ratkaisee edustusoikeutta koskevan asian sekä päättää edustuskelpoisuuden väliaikaisesta epäämisestä. Edustusoikeutta koskeva kirjallinen ratkaisupyyntö on tehtävä kuukauden kuluessa siitä, kun pelaajasiirto on vahvistettu tai seura on kirjallisesti evännyt edustusvapauden. Osapuolina oleville seuroille ja pelaajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Sen, jolla on edustusoikeuteen tai sen siirtymiseen liittyviä väitteitä, on näytettävä väitteensä toteen. Liitto tekee ratkaisunsa sille annettujen kirjallisten selvitysten perusteella. Liitto ratkaisee liittoa ja osapuolia sitovasti ainoastaan edustusoikeutta koskevan kysymyksen. Liitto ei ratkaise osapuolten välistä mahdollista muuta riitaa, eikä sellaisen riidan mahdollisella myöhemmällä lopputuloksella ole merkitystä liiton tekemään edustusoikeutta koskevaan ratkaisuun tai sen perusteella tehtyihin toimenpiteisiin. Osapuolilla ei ole oikeutta vaatia tai saada liitolta korvausta sellaisesta vahingoista tai menetyksestä, joka niille mahdollisesti aiheutuu liiton edustusoikeutta koskevasta päätöksestä. 7 luku - KORVAUS PELAAJAN KASVATTAMISESTA 51§ Kasvattajapalkkio Kasvattajapalkkio on liiton koulutustoimintaan osallistumisen maksamiseen oikeuttava koulutusseteli. Kasvattajapalkkion suuruuden kullakin tasolla vahvistaa vuosittain liittohallitus. Kasvattajapalkkio maksetaan vain liiton jäsenseuroille. Liitto maksaa pelaajan kasvattajaseuralle kasvattajapalkkion seuraavissa tapauksissa: Kun pelaaja ensimmäisen kerran pelaa huippukoripallosarjassa pelaavassa joukkueessa (taso 1); kun pelaaja ensimmäisen kerran pelaa aikuisten virallisessa maaottelussa (taso 2); ja kun pelaaja ensimmäisen kerran pelaa nuorten maajoukkueessa nuorten EMkilpailussa (taso 3). Kasvattajapalkkio maksetaan kultakin tasolta vain kerran, eli yhdestä pelaajasta enintään kolmeen kertaan. Mikäli pelaaja saavuttaa suoraan tason 2 tai 3, vaikka hän ei ole vielä saavuttanut tasoa 1 tai 2, maksetaan kasvattajapalkkio heti myös alemman tai alempien tasojen osalta. Tässä tapauksessa ei kasvattajapalkkiota makseta enää silloin, kun pelaaja saavuttaa kyseisen alemman tason. - 24 - Kasvattajapalkkiota ja sen maksamista koskevat määräykset eivät koske pelaajaa, joka on saavuttanut jonkin kasvattajapalkkioon oikeuttavan tason ennen 1.7.2005, kyseisen tason osalta. Pelaajasta, joka saa 39 §:n mukaisesti osallistua seniorisarjaan, ei makseta kasvattajapalkkiota. 52§ Kasvattajaseura Pelaajan kasvattajaseura on se seura, jonka joukkueisiin pelaaja on ollut rekisteröityneenä nuorten sarjoissa vähintään neljä kilpailuvuotta, lukuun ottamatta 22-vuotiaiden miesten ja 22-vuotiaiden naisten sarjoja. Mikäli tällaisia seuroja on enemmän kuin yksi, kasvattajaseura on se seura, jota pelaaja on edustanut edellä määritellyissä sarjoissa useampana kilpailuvuonna. Mikäli pelaaja on edustanut vähintään neljänä, mutta yhtä monena kilpailuvuonna kahta tai useampaa eri seuraa, kasvattajaseura on se seura, jota hän on edustanut näistä ensimmäisenä. Mikäli pelaaja on saman kilpailuvuoden aikana edustanut näissä sarjoissa useampaa kuin yhtä seuraa, katsotaan pelaajan kasvattajaseuraa määritettäessä hänen edustaneen sitä seuraa, jota hän on edustanut siirtotakarajalla. Mikäli seura lopettaa koripallotoimintansa ja eroaa liiton jäsenyydestä tai menee konkurssiin tai asetetaan selvitystilaan ja sen koripallotoimintaa jatkaa toinen liiton jäsenseura, siirtyvät kasvattajaoikeudet tälle seuralle, jos liittohallitus on toiminnan siirtymistä koskevaa päätöstä tehdessään tehnyt seuran hakemuksesta myös tätä koskevan päätöksen. Päätös voi koskea vain niitä pelaajia, jotka siirtyvät samalla koko toiminnan siirtymishetkellä tähän uuteen seuraan ja päätöksessä on mainittava näiden pelaajien nimet. Liitto pitää kilpailuvuosittain rekisteriä kaikista kasvattajapalkkioon oikeutetuista pelaajista ja heidän kasvattajaseuroistaan. Kasvattajaseura voi lunastaa sille kuuluvan uuden kasvattajapalkkion kunkin kilpailuvuoden päätyttyä. Vastuu kasvattajapalkkion lunastamisesta on kasvattajaseuralla. Kasvattajaseura on oikeutettu käyttämään liiton sille maksaman kasvattajapalkkion kahden seuraavan kilpailuvuoden aikana pelaajan kasvattajapalkkioon oikeuttavalla tasolla pelaaman ottelun jälkeen. Kasvattajaseura ei voi siirtää kasvattajapalkkion käyttöoikeutta toiselle seuralle. Mikäli pelaajalla ei ole näiden sääntöjen mukaista kasvattajaseuraa, hänestä ei makseta kasvattajapalkkiota. 8 luku - VALMENTAJA 53§ Valmentajalisenssi Valmentajalla ja apuvalmentajalla tulee olla voimassa oleva koripallolisenssi kaikissa liiton ja alueen kilpailuissa. Lisenssinumero on merkittävä kokonaan jokaisen ottelun pöytäkirjaan. Liittovaltuusto päättää liittohallituksen esityksestä valmentajien sarjakohtaisista koulutustasovaatimussäännöistä ja niihin tehtävistä muutoksista. - 25 - 9 luku - EROTUOMARI 54§ Erotuomarit Virallisissa otteluissa on oltava liittohallituksen valtuuttamat erotuomarit, joilla tulee olla voimassa oleva koripallolisenssi. Lisenssinumero on merkittävä kokonaan jokaisen ottelun pöytäkirjaan. Tuomareiden on oltava pelaaviin seuroihin kuulumattomia ja myös esteettömiä pelaaviin joukkueisiin kuuluviin jäseniin nähden, elleivät joukkueet keskenään toisin sovi tai kilpailunjärjestäjä erityisen painavista syistä muuta päätä. Erotuomarit ovat velvollisia raportoimaan tuomitsemassaan ottelussa havaitsemistaan kilpailusääntöjen ja kurinpitosääntöjen vastaisesta toiminnasta liitolle. Liittohallitus luokittelee määräämiensä perusteiden mukaan erotuomarit kansallisiin luokkiin. Erotuomareilla on oikeus saada tuomitsemastaan ottelusta liittohallituksen kilpailuvuosittain vahvistama sarjakohtainen palkkio sekä matkaotteluista matkakorvaus ja päiväraha kulloinkin voimassa olevan Suomen Koripalloliiton matkustussäännön mukaisesti. Jos ottelu peruuntuu ja erotuomarit ovat saapuneet pelipaikalle, on erotuomarit oikeutettu syntyneisiin matkakorvauksiin. Jos ottelupaikalla on vain yksi erotuomari paikalla ja ottelu molempien joukkueiden suostumuksesta päätetään pelata, on erotuomari oikeutettu puolitoistakertaiseen ottelupalkkioon. Liitto maksaa kunkin ottelun erotuomaripalkkiot ja aiheutuneet kulukorvaukset kuukausittain erotuomarin ilmoittamalle pankkitilille. Erotuomarin tulee toimittaa verokorttinsa liittoon. Liitto laskuttaa kuukausittain seuroja niiden joukkueiden pelaamien otteluiden erotuomarimaksuista erillisen liittohallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Erotuomari- ja komissaaritoimintaa varten liittohallitus vahvistaa ohjesäännön. 10 luku - EDUSTUSKELVOTTOMUUS, VASTALAUSE, KURINPITO JA MUUTOKSENHAKU 55§ Edustuskelvottomuus Kilpailu- tai toimintakiellossa oleva pelaaja on edustuskelvoton. 56§ Edustuskelvottomuuden vaikutus ottelun lopputulokseen Joukkuetta rangaistaan edustuskelvottoman pelaajan peluuttamisesta kurinpitosääntöjen 5§:n 1 momentin 1, 2, 8, 9, 10, 12 ja/tai 13 kohdassa tarkoitetulla seuraamuksella. Jos edustuskelvottoman pelaajan peluuttaminen on ollut tahallista tai sillä on tavoiteltu kilpailullista etua, rangaistukseen on sisällytettävä edellä 13 kohdassa tarkoitettu voitettujen otteluiden julistaminen hävitetyiksi tuloksella 0-40 ottaen huomioon, mikäli näiden kilpailusääntöjen 59§:n 4 momentissa määrätään. 57§ Vastalause Vastalause voidaan tehdä erotuomareiden, toimitsijoiden tai pelaavien seurojen sääntöjen tai sarjamääräysten vastaisesta menettelystä sekä pelaajan edustuskelvottomuudesta, mutta ei sääntötulkintakysymyksistä, joiden ratkaisu - 26 - riippuu erotuomarin harkinnasta. Kun joukkue aloittaa ottelun, se hyväksyy olosuhteet ja ottelua edeltäneet toimenpiteet eikä voi enää tehdä niitä koskevaa vastalausetta. 58§ Vastalauseen tekeminen Joukkueen kapteenin tai valmentajan on ilmoitettava tuomarille mahdollisesta vastalauseesta heti vastalauseeseen johtavan tapahtuman jälkeen, jos pelikello on pysäytettynä, tai viimeistään seuraavan pelikatkon aikana. Tuomarin on tällöin välittömästi selitettävä päätöksensä ja, jos tarpeen, tarkastettava pöytäkirja ja pistetilanne. Jos joukkue ottelun päätyttyä haluaa edelleen tehdä vastalauseen, on joukkueen kapteenin allekirjoituksellaan tehtävä pöytäkirjaan vastalausevaraus. Kapteenin tai valmentajan on 20 minuutin kuluessa ottelun päättymisestä tehtävä ottelupöytäkirjan kääntöpuolelle tai erilliselle ottelupöytäkirjaan liitettävälle asiakirjalle merkintä vastalauseen jättämisestä. Päätuomarin on vahvistettava merkintä vastalauseen jättämisestä allekirjoituksellaan. Päätuomarin on heti ilmoitettava vastustavan joukkueen kapteenille tai valmentajalle ja toimitsijoille tehdystä vastalauseesta. Vastalausetta ei oteta tutkittavaksi ilman tapahtumahetkellä tehtyä ilmoitusta ja ottelun jälkeen tehtyjä merkintöjä. 59§ Vastalauseen käsittely Erotuomareiden, toimitsijoiden taikka pelaavien seurojen sääntöjen tai sarjamääräysten vastaisesta menettelyä koskevan vastalauseen on oltava kilpailun järjestäjällä kahden vuorokauden kuluessa ottelun päättymisestä. Samassa ajassa on vastustavan joukkueen annettava oma lausuntonsa sekä toimitsijoiden selvityksensä heidän toimintaansa koskevasta vastalauseesta ja aina kummankin erotuomarin lausuntonsa. Erotuomareiden, toimitsijoiden taikka pelaavien seurojen sääntöjen tai sarjamääräysten vastaisesta menettelyä koskevaan vastalauseeseen on liitettävä tosite liittovaltuuston vahvistaman vastalausemaksun maksamisesta. Maksu palautetaan, jos vastalause hyväksytään tai sen tekemiseen katsotaan yksittäistapauksessa olleen perusteltuja syitä. Pelaajan edustuskelvottomuutta tai erotuomarin esteellisyyttä koskevasta vastalauseesta ei tarvitse maksaa vastalausemaksua. Tällainen vastalause on tehtävä kilpailun järjestäjälle 30 päivän kuluessa ottelusta. Myöhemmin tehdyllä vastalauseella ei ole vaikutusta ottelun lopputulokseen eikä joukkueiden sijoittumiseen sarjassa. Myös kilpailun järjestäjä voi todeta pelaajan pelanneen edustuskelvottomana tai erotuomarin rikkoneen jääviyssääntöä. Tämä voi johtaa kurinpitomenettelyyn ja sen lisäksi sillä voi olla vaikutusta ottelun lopputulokseen ja joukkueiden sijoittumiseen sarjassa, mikäli rikkomus havaitaan viimeistään 30 päivän kuluessa ottelusta. 60§ Vastalauseasiassa tehtävä ratkaisu Erotuomareiden, toimitsijoiden taikka pelaavien seurojen sääntöjen tai sarjamääräysten vastaisesta menettelystä tehty vastalause voidaan hyväksyä vain, jos väitetty sääntöjen vastainen tapahtuma on olennaisesti vaikuttanut ottelun lopputulokseen. Pelaajan edustuskelvottomuutta koskevan vastalauseen hyväksyminen johtaa voitetun ottelun tuomitsemiseen hävityksi tuloksella 0–40, jos edustuskelvottoman pelaajan peluuttaminen on ollut tahallista tai sillä on tavoiteltu kilpailullista etua, rangaistukseen on sisällytettävä edellä 13 kohdassa tarkoitettu voitettujen - 27 - otteluiden julistaminen hävitetyiksi tuloksella 0-40 ottaen huomioon, mikäli näiden kilpailusääntöjen 59§:n 4 momentissa määrätään. Joukkuetta rangaistaan edustuskelvottoman pelaajan peluuttamisesta kurinpitosääntöjen 5§:n 1 momentin 1, 2, 8, 9, 10, 12 ja/tai 13 kohdassa tarkoitetulla seuraamuksella. Hävityksi tuomitulla ottelulla ei ole kuitenkaan merkitystä joukkueen sijoittumiselle sarjassa tai osallistumiselle sarjan seuraavaan vaiheeseen, jos joukkue on sijoittumisensa perusteella jo pelannut yhdenkin ottelun sarjan seuraavassa vaiheessa ennen kuin ottelu on tuomittu hävityksi. 61§ Toimivaltainen toimielin Kilpailu- ja pelisääntöjen soveltamista ja vastalauseita koskevat asiat käsittelee liiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö, alueen järjestämissä sarjoissa kuitenkin aluehallitus tai sen valtuuttama toimielin. 62§ Kurinpitosäännöt Kurinpitosääntöjen soveltamisalasta, kurinpitomenettelystä, velvoitteista, rankaisuoikeudesta, rangaistavista rikkomuksista, rangaistuksista ja niiden määrästä, asianosaisen kuulemisesta, valitusoikeudesta ja valitusmenettelystä sekä rangaistuksen täytäntöönpanosta määrätään liittovaltuuston vahvistamissa kurinpitosäännöissä. 63§ Muutoksenhaku Liiton toimielinten ja niiden jaosten tekemiin kilpailutoimintaa koskeviin päätöksiin sekä aluehallituksen kilpailu- ja pelisääntöjen soveltamista sekä vastalauseista antamiin päätöksiin voi asianosainen hakea muutosta liiton sääntö- ja kurinpitoyksiköltä valittamalla. Sääntö- ja kurinpitoyksikön kilpailusääntöjen soveltamista ja edustusoikeutta koskevaan päätökseen voi asianosainen hakea muutosta liittohallitukselta valittamalla. Sääntö- ja kuripitoyksikön tekemiin pelisääntöjen soveltamista koskeviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhaussa asianosaisena pidetään sitä, jota muutoksenhaun alainen päätös koskee välittömästi. Liittohallituksen tai sen vuosittain tähän tehtävään asettaman sarjalisenssiyksikön tekemään päätökseen seuran oikeudesta pelata aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa voidaan hakea muutosta valittamalla urheilun oikeusturvalautakuntaan sen säännöissä mainituin edellytyksin. Valitus ja tosite liittovaltuuston vahvistaman valitusmaksun maksamisesta on toimitettava kirjallisesti valituksen käsittelevälle toimielimelle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta uhalla, että valitusta ei oteta käsiteltäväksi. Valitus voidaan toimittaa myös faksilla tai sähköpostilla. Valitusmaksu palautetaan, jos valitus hyväksytään tai sen tekemiseen katsotaan yksittäistapauksessa olleen perusteltua syytä. Mikäli valittaja on ylivoimaisesta esteestä johtuen ollut estyneenä tekemään valitusta säädetyssä määräajassa, voi valituksen käsittelevänä toimielin hakemuksesta, joka on tehtävä viipymättä esteen lakattua, harkintansa mukaan myöntää valittajalle uuden, enintään viikon pituisen, määräajan valituksen tekemiseen. - 28 - KURINPITOSÄÄNNÖT (liittovaltuuston hyväksyttämät 9.5.2015) 1§ Soveltamisala Suomen Koripalloliiton (jäljempänä liitto) kurinpitosääntöjen alaisia ovat a) liittovaltuuston jäsenet sekä liittohallituksen ja sen asettaman toimintayksikön, työryhmän tai muun toimielimen jäsenet; b) aluehallituksen ja sen asettaman toimintayksikön, työryhmän tai muun toimielimen jäsenet; c) seurat ja niiden jäsenet sekä seuran hallituksen tai johtokunnan taikka lajijaoston tai vastaavan toimielimen jäsenet ja toimihenkilöt; d) seuran joukkueet; e) Koripallon virallisissa pelisäännöissä tarkoitetut pelaajat, valmentajat ja muut joukkueen jäsenet; ja f) Koripallon virallisissa pelisäännöissä tarkoitetut erotuomarit, toimitsijat ja komissaarit sekä kuuluttajat ja tilastoijat. 2§ Velvoitteet Suomen koripalloliiton toimintaan osallistuvat henkilöt ja seurat ovat velvollisia noudattamaan hyvää urheiluhenkeä, reilun pelin periaatteita, voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä sekä liiton päätöksiä ja Suomen lakia. 3§ Rankaisuoikeus Rankaisuvaltaa käyttävät näissä kurinpitosäännöissä mainituissa rikkomuksissa seuraavat toimielimet: a) liittohallitus; b) sääntö- ja kurinpitoyksikkö; c) liiton kurinpitopäällikkö; d) aluehallitus tai sen valtuuttama toimielin; ja e) alueen kurinpitopäällikkö. Liittohallitus käsittelee kurinpitoasian, kun seuraamuksena voi olla erottaminen liitosta, erotuomarivaltuutuksen peruuttaminen, joukkueen sulkeminen liiton kilpailutoiminnasta tai Urheilujärjestöjen dopingsäännöstön perusteella määrättävä elinikäinen urheilun toimintakielto. Sääntö- ja kurinpitoyksikkö käsittelee kurinpitoasian, kun asia koskee liiton järjestämää kilpailu- ja muuta toimintaa tai 1 §:n a) ja b) kohdassa tarkoitettuja henkilöitä. Liiton kurinpitopäällikkö käsittelee kuitenkin kurinpitoasian liiton järjestämissä kilpailuissa silloin, kun seuralle määrättävä seuraamus on sakkoa enintään 2.000 euroa tai henkilölle määrättävä seuraamus on sakkoa enintään 300 euroa, taikka kilpailu- tai toimintakieltoa enintään yksi kuukausi. Aluehallitus tai sen valtuuttama elin käsittelee kurinpitoasiat silloin, kun asia koskee alueen järjestämää kilpailu- ja muuta toimintaa. Alueen kurinpitopäällikkö käsittelee kuitenkin kurinpitoasian alueen järjestämissä kilpailuissa silloin, kun henkilölle määrättävä seuraamus on kilpailu- tai toimintakieltoa on enintään yksi kuukausi. Seurojen järjestämässä kilpailutoiminnassa rankaisuvaltaa käyttää liiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö tai liiton kurinpitopäällikkö, mikäli toinen joukkue pelaa liiton järjestämässä sarjassa. Muissa tapauksissa rankaisuvaltaa käyttää sen alueen, jonka alueella ottelu pelataan, aluehallitus tai sen valtuuttama toimielin. Jos määrättävä seuraamus on ankarampi rangaistus kuin asiaa käsittelevällä toimielimellä on oikeus, on sääntö- ja kurinpitoyksikön sekä aluehallituksen tai sen valtuuttaman toimielimen ja alueen kurinpitopäällikön siirrettävä asian käsittely viivytyksettä valitusasteen käsiteltäväksi. Liiton kurinpitopäällikön on siirrettävä - 29 - tällaisessa tapauksessa asian käsittely viivytyksettä sääntö- ja kurinpitoyksikön käsiteltäväksi. 4§ Rangaistavat rikkomukset Kurinpitosääntöjen nojalla voidaan rangaista sitä, 1. joka rikkoo liiton tai alueen voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton tai alueen sääntöjen tai määräysten nojalla annetaan; 2. joka tahallaan antaa tai yrittää antaa vääriä tai virheellisiä tietoja harhauttaakseen liiton tai alueen toimielimiä tai muuten johtaa harhaan tai yrittää johtaa harhaan näitä toimielimiä; 3. joka vahingoittamistarkoituksessa tahallaan aiheuttaa haittaa liiton tai sen seuran toiminnalle; 4. joka liiton, alueen tai seurojen järjestämässä toiminnassa käyttää loukkaavaa tai halveksivaa kieltä tai eleitä, jotka saattavat loukata muita toimintaan osallistuvia henkilöitä tai yleisöä; 5. joka liiton, alueen tai seurojen toiminnassa tahallaan uhkaa tai loukkaa muiden toimintaan osallistuvien henkilöiden fyysistä tai henkistä koskemattomuutta; 6. joka syyllistyy Suomen antidopingsäännöstössä tai FIBA:n antidopingsäännöstössä määriteltyyn dopingrikkomukseen kilpailussa ja kilpailujen ulkopuolella. Dopingrikkomuksia ovat Suomen antidopingsäännöstön mukaan: Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä; Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys; Kieltäytyminen dopingtestistä; Dopingvalvonnan välttely ja siihen liittyvän ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti; Dopingvalvonnan tai -testin manipulointi ja sen yritys; Dopingaineiden hallussapito; Dopingaineiden ja -menetelmien levittäminen; ja Dopingin edistäminen. 7. joka syyllistyy liiton, alueen tai seurojen järjestämässä toiminnassa rasistiseen käytökseen tai laiminlyö liiton velvoitteisiin, sääntöihin tai määräyksiin perustuvan velvollisuuden puuttua tällaiseen käytökseen; 8. joka yrittää pelata, pelaa tai ehdottaa pelaamista ennakolta sovittuun lopputulokseen pyrkien tai laiminlyö tällaista ehdotusta koskevan tiedonantovelvollisuuden liitolle; 9. joka syyllistyy vedonlyöntiin osallistumista ja sopupeliä koskevien sääntöjen vastaiseen toimintaan tai laiminlyöntiin; tai 10. joka liiton, alueen tai jäsenseurojen toiminnassa käyttäytyy lainvastaisesti tai muutoin ilmeisen epäurheilijamaisesti. 11. seuraa, joka sallii virallisilla verkkosivuillaan tai seuran sosiaalisen median kanavilla kurinpitosääntöjen 4 §:n 1 momentin kohdissa 2 – 5, 7 tai 10 rangaistavaksi määrätyn sisältöisen kirjoituksen tai muun aineiston julkaisemisen 12. seuraa, jonka pelaaja, valmentaja ja muu joukkueen jäsen on syyllistynyt 4 §:n 1 momentin 6 kohdassa määrättyyn dopingrikkomukseen. Edellä 1 momentin 5, 7, 8 ja 9 kohdissa mainitut rikkomukset on pääsääntöisesti katsottava vakaviksi. 5§ Rangaistukset Kurinpitosääntöjen perusteella voidaan määrätä seuraavia rangaistuksia 1. varoitus; 2. sakko; 3. kilpailukielto, joka voidaan määrätä väliaikaiseksi, määräajaksi, elinikäiseksi tai käsittämään tietyn määrän otteluita samassa tai eri sarjassa tai niissä yhteensä; 4. toimintakielto; 5. toimintatehtävien rajoitus; 6. erotuomarivaltuutuksen peruutus; - 30 - 7. erottaminen liitosta; 8. seuran tai joukkueen sulkeminen kilpailutoiminnasta määräajaksi tai toistaiseksi; 9. ottelun tai otteluiden määrääminen pelattavaksi muualla kuin kotikentällä; 10. ottelun tai otteluiden määrääminen pelattavaksi ilman katsojia; 11. ottelun mitätöiminen ja mahdollinen uusiminen; 12. joukkueen yhden tai useamman pisteen menettäminen nykyisessä tai tulevassa kilpailussa; ja 13. joukkueen julistaminen hävinneeksi ottelussa tuloksella 0–40. Dopingrikkomuksissa noudatetaan kulloinkin voimassaolevia antidopingsäännöstöjä ja niissä mainittuja rangaistuksia. Lisäksi rankaisuvaltaa käyttävä elin voi määrätä seuralle 1 momentin 1-2, 8 ja 11-13 kohdassa määrätyn seuraamuksen, jos seuran joukkue kuuluu Suomen antidopingtoimikunnan testauspooliin ja seura rikkoo velvoitteen antaa olinpaikkatietojaan. Aloite seuraamuksen määräämiselle on tultava aina Suomen antidopingtoimikunnalta. Liiton toimintaan osallistuvaa henkilöä voidaan rangaista 1 momentin 1-5 kohdissa määritellyillä rangaistuksilla. Erotuomaria voidaan rangaista 1 momentin 1 ja 3-6 kohdissa määritellyillä rangaistuksilla. Seuraa voidaan rangaista 1 momentin 1, 2 ja 7 kohdissa määritellyillä rangaistuksilla. Seuraa tai sen joukkuetta voidaan rangaista myös 8-13 kohdissa määritellyillä rangaistuksilla. Ottelun tai otteluiden määrääminen pelattavaksi muualla kuin kotikentällä voidaan määrätä rangaistukseksi vain, mikäli on kysymys järjestävän seuran huomattavasta laiminlyönnistä. Elinikäinen, määräaikainen ja väliaikainen kilpailu- tai toimintakielto ja urheilun toimintakielto ovat voimassa kaikissa liiton ja alueen kilpailuissa sekä seurojen järjestämissä otteluissa. Samanaikaisesti voidaan seuraamuksena määrätä 1 momentissa määriteltyjä eri rangaistuksia. Jos Valoon kuuluva lajiliitto tai sen jäsenenä oleva muu liikuntajärjestö on rangaissut henkilöä vähintään kuuden (6) kuukauden kilpailu- tai toimintakiellolla, voidaan häntä rangaista näiden sääntöjen nojalla. 6§ Rangaistusmäärät Kilpailukieltoa tai toimintakieltoa voidaan määrätä seuraavasti: 1. Liittohallitus enintään kaksi vuotta; 2. Sääntö- ja kurinpitoyksikkö enintään yhden vuoden; 3. Liiton kurinpitopäällikkö enintään yhden kuukauden; 4. Aluehallitus tai sen valtuuttama elin enintään kuusi kuukautta sekä alueen kurinpitopäällikkö enintään yhden kuukauden; ja 5. Liittohallitus voi Suomen antidopingsäännöstön perusteella määrätä elinikäisen urheilun toimintakiellon ja sääntö- ja kurinpitoyksikkö enintään kahden vuoden urheilun toimintakiellon. Käytettäessä kilpailukiellon määräämisessä ottelujen lukumäärää, ei kilpailukieltoa saa määrätä pitemmäksi kuin edellä 1 momentin mukaan on oikeus. Sakkoa voidaan määrätä seuralle seuraavasti: - 31 - 1. 2. 3. 4. Liittohallitus enintään 5.000 euroa; Sääntö- ja kurinpitoyksikkö enintään 3.500 euroa; Liiton kurinpitopäällikkö enintään 2.000 euroa; Aluehallitus tai sen valtuuttama elin enintään 1000 euroa. Sakkoa voidaan määrätä henkilölle seuraavasti: 1. Liittohallitus enintään 2.000 euroa; 2. Sääntö- ja kurinpitoyksikkö enintään 1.000 euroa; ja 3. Liiton kurinpitopäällikkö enintään 500 euroa. 7§ Rangaistusten täytäntöönpano Kilpailukiellon täytäntöönpanoa voidaan siirtää kokonaan tai osittain seuraavalle kilpailuvuodelle. Tällöin kilpailukielto on määrättävä käsittämään tietty määrä otteluita siten, että Koripallon virallisissa pelisäännöissä tarkoitettu pelaaja, valmentajalle tai muu joukkueen jäsen ei saa seuraavana kilpailuvuonna edustaa sellaista joukkuetta, johon hän rekisteröityy välittömästi kilpailukiellon jälkeen. Seuran on maksettava sille määrätty sakko 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta uhalla, että sakotettu seura ja sen joukkueet voidaan sulkea kilpailutoiminnasta. Henkilölle määrätty sakko on maksettava 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta. Mikäli Koripallon virallisissa pelisäännöissä tarkoitetulle pelaajalle, valmentajalle tai muulle joukkueen jäsenelle määrättyä sakkoa ei ole maksettu tässä määräajassa, on henkilö edustuskelvoton, kunnes sakko on maksettu. Kilpailukieltoon määrätty henkilö ei saa osallistua joukkueen jäsenenä mihinkään kilpailutoimintaan. Kilpailukiellossa oleva henkilö ei saa olla missään tekemisissä joukkueen kanssa ottelun yhteydessä. Kielto astuu voimaan siitä, kun joukkue saapuu ottelupaikalle kuitenkin viimeistään 90 minuuttia ennen ottelun alkua. Hän ei saa olla pukuhuoneessa eikä sen lähettyvillä. Hän ei saa myöskään osallistua ottelun jälkeiseen lehdistötilaisuuteen. Kilpailukiellossa olevalla henkilöllä on oikeus istua ottelun aikana katsomossa, mutta kaikenlainen pelin ohjaaminen tai muu joukkueen kanssa yhteydessä oleminen on kiellettyä. Toimintakieltoon määrätty henkilö ei saa toimia missään 1 §:n mukaan kurinpitosääntöjen alaisessa tehtävässä. Toimintakielto sisältää aina myös kilpailukiellon. Seura on vastuussa kilpailu- ja toimintakiellon sekä urheilijan toimintakiellon noudattamisesta. Näiden kieltojen rikkomisesta voidaan rangaista seuraa ja kieltoon määrättyä henkilöä. 8§ Ilmoitus rikkomuksesta Virallisen raportin ottelutapahtumista voi tehdä vain ottelun erotuomari, komissaari, liiton nimeämä ottelutarkkailija tai liiton kilpailuissa sääntö- ja kurinkurinpitoyksikön ja alueen kilpailuissa aluehallituksen tai sen valtuuttaman toimielimen erikseen hyväksymä puolueeton henkilö. Muu henkilö voi tehdä tarkoin yksilöidyn ilmoituksen rikkomuksesta ja se on toimitettava kirjallisesti liitolle tai asianomaiselle toimielimelle viikon kuluessa rikkomuksesta tai siitä, kun se on tullut ilmi. Edellä mainittu ilmoitus voidaan tehdä kirjeitse, faksilla tai sähköpostilla. Tällainen ilmoitus voidaan käsitellä asianomaisessa toimielimessä ainoastaan erittäin painavista syistä. Mikäli ilmoitus on toimitettu väärälle toimielimelle, on sen toimitettava asiakirjat välittömästi oikealle toimielimelle. Painavista syistä voidaan asianomaisen toimielimen tietoon tulleet rikkomukset käsitellä, vaikka niistä ei ole tehty ilmoitusta tai raporttia. - 32 - 9§ Asianosaisen kuuleminen Raportin tai muun rikkomuksesta tehdyn ilmoituksen johdosta on rikkomuksesta epäillylle välittömästi varattava mahdollisuus antaa vastine. Rikkomuksesta epäillylle on toimitettava kopio raportista tai muusta ilmoituksesta. Kirjallinen vastine on toimitettava viikon kuluessa vastinepyynnön tiedoksi saamisesta uhalla, että asia voidaan ratkaista ilman sitä. Selvitys voidaan antaa asian erityisesti vaatiessa ja toimielimen hyväksyessä sen myös suullisesti. Vastine voidaan tehdä kirjeitse, faksilla tai sähköpostilla. Vastine voidaan pyytää asianomaisen seuran välityksellä. Liiton tai alueen kurinpitopäällikön toimiessa toimielimenä 4 §:n 1 momentissa mainituissa tapauksissa, on vastine annettava kahden vuorokauden kuluessa siitä, kun asianosainen sai tiedon raportista tai muusta ilmoituksesta, jonka perusteella kilpailu- tai toimintakielto voidaan määrätä. Toimielin voi määrätä vastinepyynnön yhteydessä rikkomuksesta epäillyn väliaikaiseen kilpailu- tai toimintakieltoon ilman asianosaisen kuulemista kunnes asia on käsitelty. Päätös väliaikaisesta kilpailu- tai toimintakiellosta on käsiteltävä ilman viivytystä. Toimielin voi harkintansa mukaan hankkia lisäselvityksiä tai kutsua asianosaisen tai muun henkilön henkilökohtaisesti kuultavaksi. Vastinepyynnön yhteydessä toimitetut raportit ja muut selvitykset on tarkoitettu ainoastaan asianosaisten tiedoksi. 10§ Päätös rangaistuksesta ja valituksesta Kurinpitoasiassa annettu päätös on lähetettävä asianosaiselle ja hänen seuralleen ja 9 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tapauksessa mainitulle muulle asianosaiselle kirjeitse, faxilla tai sähköpostilla kolmen (3) päivän kuluessa päätöksen antamisesta, mikäli rangaistulla tai muulla asianosaisella on valitusoikeus. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan välittömästi rangaistulle tai hänen seuralleen faksilla tai sähköpostilla tai suullisesti. Liiton tai alueen kurinpitopäällikön määrätessä kilpailu- tai toimintakiellon, on päätös annettava ja ilmoitettava viimeistään viikon kuluessa siitä kun seura tai pelaaja on toimittanut 9 §:ssä mainitun vastineen. Jäsenseuraa tai sen toimielimiä tai jäseniä koskeva päätös on toimitettava asianosaiselle liittoon ilmoitetulla osoitteella tai seuran tai sen toimielimen puheenjohtajalle tai sihteerille. Päätös valituksesta on lähetettävä valittajalle, kuten määrätään rangaistulle lähetettävästä päätöksestä. 11§ Valitusoikeus Rangaistulla on oikeus valittaa sääntö- ja kurinpitoyksikön ensimmäisenä asteena ja liiton kurinpitopäällikön tekemään päätöksestä liittohallitukselle. Rangaistulla on oikeus valittaa aluehallituksen tai sen valtuuttaman toimielimen sekä alueen kurinpitopäällikön kurinpitopäätöksestä sääntö- ja kurinpitoyksikölle. Seuraavissa tapauksissa muulla kuin rangaistulla henkilöllä on oikeus valittaa silloin kun häneen kohdistuneesta kurinpitosäännöissä määritellystä teosta ei ole seurannut mitään rangaistusta: 1. Kuripitosääntöjen 1§:ssä mainituille henkilöillä, kun häneen on kohdistettu fyysistä väkivaltaista käyttäytymistä; ja - 33 - 2. Seuralla, kun siihen on kohdistettu 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua toimintaa. Seuralla, jonka etuja tai oikeuksia on loukattu 4 §:n 1 momentin 1, 3, 8 tai 9 kohdissa esitetyllä tavalla, on oikeus valittaa sääntö- ja kurinpitoyksikön ensimmäisenä asteena tekemästä päätöksestä liittohallitukselle ja aluehallituksen tai sen valtuuttaman elimen tekemästä päätöksestä sääntö- ja kurinpitoyksikölle rangaistuksen osalta. 12§ Valitus urheilunoikeusturvalautakunnalle Liittohallituksen ensimmäisenä asteena tekemään sekä sääntö- ja kurinpitoyksikön tekemän päätöksen valituksesta liittohallituksen antamaan päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla urheilun oikeusturvalautakuntaan sen säännöissä mainituin edellytyksin. 13§ Valitusmenettely Valitus ja tosite liittovaltuuston vahvistaman valitusmaksun maksamisesta on toimitettava kirjallisesti valituksen käsittelevälle toimielimelle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta uhalla, että valitusta ei oteta käsiteltäväksi. Valitus voidaan toimittaa myös faksin tai sähköpostin välityksellä. Mikäli valittaja on ylivoimaisesta esteestä johtuen ollut estyneenä tekemään valituksen säädetyssä määräajassa, voi valituksen käsittelevänä toimielin anomuksesta, joka on tehtävä viipymättä esteen lakattua, harkintansa mukaan myöntää valittajalle uuden enintään viikon pituisen määräajan. Liittohallitus voi erityisen painavasta syystä ja määräajoista riippumatta poistaa rankaisuvaltaa käyttäneen toimielimen päätöksen kurinpitoasian käsittelyssä tapahtuneen menettelyvirheen tai säännösten väärän soveltamisen takia sekä tarvittaessa palauttaa asian sen uudelleen käsiteltäväksi. Päätös valituksesta on lähetettävä valittajalle kuten 10 §:ssä määrätään rangaistulle lähetettävästä päätöksestä. 14§ Muutoksenhaun vaikutus rangaistuksen täytäntöönpanoon Näiden kurinpitosääntöjen nojalla määrätty rangaistus pannaan täytäntöön vaikka siihen haettaisiin muutosta valittamalla liittohallitukselle tai sääntö- ja kurinpitoyksikölle. Nämä voivat kuitenkin määrätä rangaistuksen täytäntöönpanon keskeytettäväksi jo ennen valituksen ratkaisemista. 15§ Kurinpitosääntöjen vahvistaminen Liittovaltuusto vahvistaa kurinpitosäännöt ja päättää niihin tehtävistä muutoksista. - 34 - SARJAMÄÄRÄYKSET MIESTEN KORISLIIGAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 Korisliigaan kuuluvat runkosarja ja pudotuspelit sekä mahdolliset karsintaottelut. SARJAMANUAALIT Korisliigassa pelaaville seuroille toimitetaan sarjamanuaalit, joista ilmenee yksityiskohtaiset toimintaohjeet Korisliigan otteluiden järjestämisestä. Seurat ovat sarjalisenssihakemuksella ja sarjasitoumuksella sitoutuneet noudattamaan sarjamanuaaleissa annettuja ohjeita sekä niiden laiminlyönneistä määritettyjä sanktioita. 1 JOUKKUEIDEN MÄÄRÄ KAUDELLA 2015-16 Korisliigassa pelaa kaudella 2015-16 kymmenen (10) joukkuetta. 2 SARJAJÄRJESTELMÄ 2.1 RUNKOSARJA PELIKAUDELLA 2015-16 Runkosarja pelataan kymmenen (10) joukkueen nelinkertaisena sarjana, jossa jokainen joukkue pelaa 36 ottelua. Runkosarjan kahdeksan parasta selviävät pudotuspeleihin ja runkosarjan viimeiseksi (10.) sijoittunut joukkue putoaa miesten I-divisioona A:han pelikaudeksi 2016-17. 2.2 PUDOTUSPELIT Yleistä Pudotuspeleihin selviävät runkosarjassa sijoille 1-8 sijoittuneet joukkueet. Pudotuspelit sisältävät puolivälierät (8 joukkuetta), välierät (puolivälierän voittaneet 4 joukkuetta), pronssiottelut (välierän hävinneet 2 joukkuetta) ja finaalit (välierän voittaneet 2 joukkuetta). Pudotuspeleissä vastakkain asetetaan kaikissa vaiheissa aina runkosarjassa parhaiten ja huonoiten sijoittunut joukkue, toiseksi parhaiten vastaan toiseksi huonoiten sijoittunut, jne…(esim. välierissä jäljellä runkosarjan 1., 3., 4. ja 7. – > peliparit ovat 1 - 7, 3 - 4). Pudotuspeleissä kotiedun (1., 3., 5. ja 7. ottelu) saa se joukkue, joka on sijoittunut vastustajaansa paremmin runkosarjassa. Liitto voi määrätä ottelut pelattavaksi eri päivinä Mikäli jokin pudotuspeliottelu televisioidaan, määrää liitto ottelupäivän ja ottelun alkamisajan. Puolivälierät Kahdeksan joukkuetta. Runkosarjan 1. vs 8., 2. vs 7., 3. vs 6. ja 4. vs 5. Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme voittoa. Välierät Neljä joukkuetta (puolivälierien voittajat) Ottelusarjan voittoon vaaditaan neljä voittoa. Pronssiottelu Kaksi joukkuetta (välierien häviäjät) Pelataan vain yksi ottelu runkosarjassa paremmin sijoittuneen kotikentällä. Finaalit Kaksi joukkuetta (välierien voittajat) Ottelusarjan voittoon vaaditaan neljä voittoa. Ottelusarjan voittaja on Suomen mestari. - 35 - 2.3 KORISLIIGAAN NOUSEMINEN JA SIITÄ PUTOAMINEN Pelatakseen Korisliigassa pelikaudella 2016-17 tulee joukkueen kaudella 2015–16 sijoittua runkosarjassa sijoille 1-9. Kauden 2015–16 Korisliigan runkosarjassa viimeiseksi sijoittunut joukkue putoaa Idivisioona A:han pelikaudeksi 2016–17. Kauden 2015–16 miesten I-divisioona A:n pudotuspelien finaalin voittaja nousee Korisliigaan pelikaudeksi 2016–17. 3 OTTELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Pelikentän koko on 28,0m x 15,0m ja pelialustan tulee olla puuta (parketti) Kaikkien pelikentän rajaviivojen tulee olla voimassa olevien pelisääntöjen mukaiset Pelikentän turvaetäisyyksien on oltava sekä sivuilla että päädyissä 2,0m Turva-etäisyyteen kentän sivuille voi sarjalisenssiyksikkö myöntää lisenssin myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan yhdeksi vuodeksi kerrallaan, mikäli turvaetäisyys on kuitenkin vähintään 1,50m Turva-alueen tulee olla pelialueesta selvästi poikkeavan värinen, mikäli pelikentässä on muita kuin koripallokentän viivat, ja väritetyn alueen tulee olla vähintään 1,0m ja enintään 2,0m levyinen Kaikkien teknisten varustusteiden tulee täyttää virallisten pelisääntöjen määräykset Katsomon paikkaluvun tulee olla yhteensä vähintään 1200 henkeä Seuralle voidaan myöntää enintään yhdeksi pelikaudeksi poikkeuslupa pienempään paikkalukuun, mikäli seuralla on esittää rakentamis- tai peruskorjauspäätös paikkaluvun ehdot täyttävälle katsomolle. Rakentamisesta tai peruskorjauksesta tulee olla kaupungin/kunnan päätös. Valaistuksen tulee olla vähintään 1000 luksia1) Hallin lämpötilan tulee olla 160 C – 250 C Hallin vapaan korkeuden tulee olla vähintään 7,0m sen alimmassa kohdassa1) Hallissa tulee olla äänentoistojärjestelmä, joka on mitoitettu hallin kapasiteetin mukaiseen yleisötilaisuuteen Peliareenalla tulee olla viisi lukittavaa pukuhuonetta, joissa ei ole muita käyttäjiä ottelutapahtuman aikana: suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone kotijoukkueelle (min. 20m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone vierasjoukkueelle (min. 20m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone erotuomareille (min. 15m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone ensiavulle (min. 12m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone dopingtestaukselle (min. 12m2) 1) Sarjalisenssiyksikkö voi myöntää lisenssin myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan yhdeksi vuodeksi kerrallaan 1) Otteluissa on käytettävä kaikkia virallisten pelisääntöjen määräämiä teknisiä laitteita: pelikentän kummassakin päässä2) tulostaulu, jossa on pelikellon ja joukkueiden pistemäärän näytöt tulostaulussa joukkuevirheiden määrä 1-5 (suurempia numeroita ei saa olla), pelaajien virheiden määrät 1-5 (viides virhe punaisella), aikalisien määrä 1-3 sekä pelaajien pelinumerot2), sukunimet2) ja tehdyt henkilökohtaiset pisteet 2) kolmeen suuntaan näyttävä2) 24s laite kummankin korin päällä, jossa on myös pelikellon näyttö ja punainen lamppu osoittamaan hyökkäysajan päättymistä kaksi (2) erillistä, toisistaan selvästi erottuvaa äänimerkinantolaitetta, joissa on hyvin voimakas ja terävä ääni hallintavuoron ilmaiseva elektroninen2) vuoro-osoitin (nuoli toimitsijapöydällä) joukkuevirheiden täyttymisen merkki-ilmaisimet toimitsijapöydällä ja tulostaulussa numerotaulut 1-5 pelaajien virhemäärien ilmaisemiseksi toimitsijapöydällä - 36 - 2) korilevyjen sisäreunoissa punaiset LED-valot osoittamaan peliajan päättymistä kunkin erän lopussa Suositeltava, pakollinen kaudesta 2017-2018 alkaen. Ottelupaikalla on oltava varalaitteet mahdollista korirenkaan, pelikellon tai 24s laitteen hajoamista varten. Kotijoukkueen tulee tilastoida jokainen kotiottelunsa liiton LIVE-tilastoinnilla ja tallentaa tilastot liiton netti-palvelimelle. Tämä toiminto vaatii kiinteän laaja-kaistayhteyden, jonka miniminopeus on 2Mbs ja yhteyden on toimittava siinä pisteessä, jossa tilastointi suoritetaan. Langattoman tai mobiiliyhteyden käyttäminen tähän tarkoitukseen ei ole luvallista. Jokainen ottelu tulee kuvata ja tallentaa ottelutallenne liiton tallennepalveluun. Kaikki ottelut tulee kuvata Keemotion kamerajärjestelmällä. Tämä toiminto vaatii kiinteän laajakaistayhteyden, jonka miniminopeus on 10Mbs ja yhteyden on toimittava siinä pisteessä, jossa järjestelmän serveri on. Langattoman tai mobiiliyhteyden käyttäminen tähän tarkoitukseen ei ole luvallista. Kotijoukkue vastaa kamerajärjestelmän käynnistämisestä ja sulkemisesta. Mikäli ottelu pelataan hallissa (liiton hyväksymä siirto), jossa kuvaaminen Keemotionilla ei onnistu tai kuvaaminen ei jonkun muun hyväksyttävän syyn (esim. laiterikko) vuoksi onnistu, tulee kotijoukkueen kuvata kotiottelunsa ja tallentaa ottelutallenne yhtenä tiedostona ottelupäivänä klo 24:00 mennessä liiton tallennepalvelimelle. Median edustajille ja ottelun jälkeiselle lehdistötilaisuudelle tulee olla käytettävissä toimivat puitteet kirjoittavalla toimittajalla istumapaikka, pöytä sekä sähköpistoke valokuvaajille tulee osoittaa omat työskentelytilat kentän laidalta turva-alueen ulkopuolelta ottelun jälkeen medialle tulee osoittaa työskentelytila korkeintaan yhden tunnin ajaksi ottelutapahtuman aikana median käytettävissä tulee olla langaton laajakaistayhteys Katsojien palvelua varten on oltava asialliset tilat ja toiminnot. Seuralla on laadittuna ottelutapahtumaa varten turvallisuus- ja pelastussuunnitelma. Järjestävä seura vastaa yksin kunkin ottelun järjestelykuluista. Vierasjoukkue huolehtii omista matka- ja majoituskuluistaan. Myös kaikissa pudotuspeleissä järjestävä seura vastaa ottelun järjestelykuluista ja vierasjoukkue omista matka-, majoitus- ruokailu- ym. kuluistaan. Ottelut alkavat maanantai-perjantai kello 18:30 ja lauantai-sunnuntai kello 17:00 poikkeuksena itsenäisyyspäivä, jolloin ottelut alkavat kello 15:00. Kilpailujaos voi myöntää painavista syistä yksittäiselle ottelulle poikkeavan alkamisajan viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä kello 15:00-18:00 väliltä. Runkosarjan viimeisen kierroksen ottelut pelataan kaikki samaan aikaan. 4 EROTUOMARIT JA KOMISSAARIT Kaikissa Korisliigan otteluissa (runkosarja ja pudotuspelit sekä mahdolliset karsintaottelut) käytetään kolmen (3) erotuomarin järjestelmää. Erotuomarit ja komissaarit kaikkiin Korisliigan oteluihin nimeää liiton erotuomariyksikkö liittohallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Komissaaria käytetään kaikissa pudotuspeleissä ja mahdollisissa karsintaotteluissa. Liiton päätöksellä komissaari voidaan lisäksi määrätä jonkin seuran otteluihin, mikäli sen - 37 - järjestämissä otteluissa on esiintynyt toistuvia sarjamääräysten tai manuaalin laiminlyöntejä. Tällöin kustannuksista vastaa järjestävä seura. Liitto voi harkintansa mukaan määrätä komissaarin myös muihin otteluihin. Tällöin kustannuksista vastaa liitto, ellei muuta ole päätetty. Komissaarin nimeää erotuomariyksikkö. Komissaarin palkkio on sama kuin erotuomarin palkkio runkosarjan ottelussa. Runkosarjan kaikki erotuomarikustannukset sisältyvät Korisliigan sarjamaksuun. Pudotuspeleissä ja mahdollisissa karsintaotteluissa niihin osallistuvat seurat vastaavat erotuomari- ja komissaarikuluista. Kussakin pudotuspeli- ja karsintavaiheessa lasketaan kaikista sen vaiheen kuluista yhden ottelun keskiarvo ja kukin seura maksaa kulut järjestämiensä otteluiden määrän mukaisesti. Pronssiottelun katsotaan kuuluvan välieräsarjaan. 5 TIEDOTUSTILAISUUDET Koripalloliitto järjestää kilpailukauden aikana seuraavat tiedotustilaisuudet, joihin jokainen Korisliigaan osallistuva seura on velvollinen lähettämään vähintään kaksi edustajaa, jotka ovat joukkueen päävalmentaja sekä seuran valitsema kilpailutoiminnanjohtajan hyväksymä pelaaja: Korisliigan alkamista edeltävä tiedotustilaisuus 6 TV-OTTELUT TV-otteluksi valitun ottelun pelipäivä tai sen alkamisajankohta voidaan tarvittaessa muuttaa TV:n tarpeiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet manuaalissa. 7 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. RANKING-JÄRJESTYS KAUDELLE 2016-17 Suomen mestari Korisliigan runkosarjan 1. SM-hopeajoukkue SM-pronssijoukkue Korisliigan runkosarjan 2. Korisliigan runkosarjan 3. Korisliigan runkosarjan 4. Korisliigan runkosarjan 5. Korisliigan runkosarjan 6. Korisliigan runkosarjan 7. Korisliigan runkosarjan 8. Korisliigan runkosarjan 9. I-divisioona A:n finaalin voittaja Korisliigan runkosarjan 10. I-divisioona A:n finaalin hävinnyt Liittohallitus päättää kansainvälisiin sarjoihin osallistuvat joukkueet ja ilmoittaa ne kilpailun järjestäjälle. 8 KORISLIIGAN TÄYDENTÄMINEN Mikäli jokin Korisliigaan urheilullisin perustein oikeutetuista seuroista ei jätä sarjalisenssihakemusta (luopuu sarjasta) tai sille ei myönnetä sarjalisenssiä ja liittohallitus päättää täydentää sarjaa, se tapahtuu ensisijaisesti edellisessä kohdassa olevan rankingjärjestyksen mukaisesti. 9 RIKE- JA SAKKOMAKSUT Sarjalisenssihakemuksessa ja sen liitteissä, näissä sarjamääräyksissä tai sarjamanuaaleissa mainittujen asioiden laiminlyönnin seurauksena voidaan seuralle antaa huomautus tai määrätä rikemaksu. Laiminlyönneistä seuraavat rikemaksut voidaan määrätä enintään sarjalisenssikriteereissä tai -manuaaleissa mainittujen summien suuruisina. - 38 - Sarjalisenssikriteerien ja sarjamanuaalien mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille määrättävistä rikemaksuista, päättää kilpailujaos, sarjalisenssiyksikkö tai liittohallitus. Kurinpitosääntöjen mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille määrättävistä sakkomaksuista, päättää liiton kurinpitopäällikkö, sääntö- ja kurinpitoyksikkö tai liittohallitus. 10 SARJAPAIKAN VAHVISTAMINEN JA SARJASTA LUOPUMINEN Seuran on haettava sarjapaikkaa palauttamalla allekirjoitettua sarjapaikkahakemus liitteineen sekä maksettava sarjamaksun 1. erä 31.5.2016 mennessä. Sarjalisenssiyksikkö päättää seuran oikeudesta pelata aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa ja myöntää osallistumisoikeudet seuroille näihin sarjoihin edellyttäen että seura täyttää sarjapaikan myöntämiskriteerit. Sarjalisenssin hylkäämisen vahvistaa liittohallitus. Mikäli seura luopuu sarjapaikastaan, se voi anoa sarjapaikkaa alemmalta sarjatasolta 31.5.2016 mennessä. Jos seura luopuu sarjapaikastaan sarjapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen, sille määrätään liittovaltuuston vahvistama luovutussakko eikä jo maksettua sarjamaksua palauteta. - 39 - NAISTEN KORISLIIGAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 Naisten Korisliigaan kuuluvat runkosarja ja pudotuspelit. SARJAMANUAALIT Naisten Korisliigassa pelaaville seuroille toimitetaan sarjamanuaalit, joista ilmenee yksityiskohtaiset toimintaohjeet naisten Korisliigan otteluiden järjestämisestä. Seurat ovat sarjalisenssihakemuksella ja sarjasitoumuksella sitoutuneet noudattamaan sarjamanuaaleissa annettuja ohjeita sekä niiden laiminlyönneistä määritettyjä sanktioita. 1 JOUKKUEIDEN MÄÄRÄ KAUDELLA 2015–16 Naisten Korisliigassa pelaa kaudella 2015-16 yhdeksän (9) joukkuetta. 2 SARJAJÄRJESTELMÄ 2.1 RUNKOSARJA PELIKAUDELLA 2015-16 Runkosarja pelataan yhdeksän (9) joukkueen kolminkertaisena sarjana, jossa jokainen joukkue pelaa 24 ottelua. Runkosarjan kuusi parasta selviävät pudotuspeleihin ja runkosarjan viimeiseksi (9.) sijoittunut joukkue putoaa naisten I-divisioonaan pelikaudeksi 2016–17. Ensimmäinen kolmannes (9 kierrosta) pelataan siten, että kotiedut ja vastustajat niissä määräytyvät edellisen kauden naisten Korisliigan runkosarjan sijoitusten (rankingjärjestyksen) perusteella. Kaksi seuraavaa (2. ja 3.) kolmannesta (18 kierrosta) pelataan normaalisti kaksinkertaisena sarjana, jossa kaikki pelaavat kaikkia vastaan koti- ja vierasottelun 2.2 PUDOTUSPELIT Yleistä Pudotuspeleihin selviävät runkosarjassa sijoille 1-6 sijoittuneet joukkueet Pudotuspelit sisältävät puolivälierät (4 joukkuetta), välierät (runkosarjan 1. ja 2. sekä puolivälierän voittaneet 2 joukkuetta), pronssiottelu (välierän hävinneet joukkueet) ja finaalit (välierän voittaneet joukkueet) Pudotuspeleissä vastakkain asetetaan kaikissa vaiheissa aina runkosarjassa parhaiten ja huonoiten sijoittunut joukkue, toiseksi parhaiten vastaan toiseksi huonoiten sijoittunut, jne…(esim. välierissä jäljellä runkosarjan 1., 2., 3. ja 6. – > peliparit ovat 1 - 6, 2 - 3). Pudotuspeleissä kotiedun (1., 3. ja 5. ottelu) saa se joukkue, joka on sijoittunut vastustajaansa paremmin runkosarjassa. Liitto voi määrätä ottelut pelattavaksi eri päivinä Mikäli jokin pudotuspeliottelu televisioidaan, määrää liitto ottelupäivän ja ottelun alkamisajan. Puolivälierät Neljä joukkuetta. Runkosarjan 3. vs 6. ja 4. vs 5. Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme voittoa. Välierät Neljä joukkuetta (runkosarjan 1. ja 2. sekä puolivälierien voittajat) Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme voittoa. Pronssiottelu Kaksi joukkuetta (välierien häviäjät) Pelataan vain yksi ottelu runkosarjassa paremmin sijoittuneen kotikentällä. - 40 - Finaalit Kaksi joukkuetta (välierien voittajat) Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme voittoa. Ottelusarjan voittaja on Suomen mestari. 2.3 NAISTEN KORISLIIGAAN NOUSEMINEN JA SIITÄ PUTOAMINEN Pelatakseen naisten Korisliigassa pelikaudella 2016–17 tulee joukkueen kaudella 2015–16 sijoittua runkosarjassa sijoille 1.-8. Kauden 2015–16 naisten Korisliigan runkosarjassa viimeiseksi sijoittunut joukkue putoaa suoraan I-divisioonaan pelikaudeksi 2016-17. Kauden 2015-16 naisten I-divisioonaan pudotuspelien 1. ja 2. nousevat naisten Korisliigaan pelikaudeksi 2016-17. 3 OTTELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Pelikentän koko on 28,0m x 15,0m ja pelialustan tulee olla puuta (parketti) Kaikkien pelikentän rajaviivojen tulee olla voimassa olevien pelisääntöjen mukaiset Pelikentän turvaetäisyyksien on oltava sekä sivuilla että päädyissä 2,0m Turva-etäisyyteen kentän sivuille voi sarjalisenssiyksikkö myöntää lisenssin myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan yhdeksi vuodeksi kerrallaan, mikäli turvaetäisyys on kuitenkin vähintään 1,50m Turva-alueen tulee olla pelialueesta selvästi poikkeavan värinen, mikäli pelikentässä on muita kuin koripallokentän viivat, ja väritetyn alueen tulee olla vähintään 1,0m ja enintään 2,0m levyinen Kaikkien teknisten varustusteiden tulee täyttää virallisten pelisääntöjen määräykset Katsomon tulee olla kiinteä tai vastaava hyväksytty katsomorakennelma Valaistuksen tulee olla vähintään 1000 luksia1) Hallin lämpötilan tulee olla 16 0C – 25 0C Hallin vapaan korkeuden tulee olla vähintään 7,0m sen alimmassa kohdassa1) Hallissa tulee olla äänentoistojärjestelmä, joka on mitoitettu hallin kapasiteetin mukaiseen yleisötilaisuuteen Peliareenalla tulee olla viisi lukittavaa pukuhuonetta, joissa ei ole muita käyttäjiä ottelutapahtuman aikana: suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone kotijoukkueelle (min. 20m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone vierasjoukkueelle (min. 20m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone erotuomareille (min. 15m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone ensiavulle (min. 12m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone dopingtestaukselle (min. 12m2) 1) Sarjalisenssiyksikkö voi myöntää lisenssin myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan yhdeksi vuodeksi kerrallaan. 1) Otteluissa on käytettävä kaikkia virallisten pelisääntöjen määräämiä teknisiä laitteita: pelikentän kummassakin päässä2) tulostaulu, jossa on pelikellon ja joukkueiden pistemäärän näytöt tulostaulussa joukkuevirheiden määrä 1-5 (suurempia numeroita ei saa olla), pelaajien virheiden määrät 1-5 (viides virhe punaisella), aikalisien määrä 1-3 sekä pelaajien pelinumerot2), sukunimet2) ja tehdyt henkilökohtaiset pisteet 2) kolmeen suuntaan näyttävä2) 24s laite kummankin korin päällä, jossa on myös pelikellon näyttö ja punainen lamppu osoittamaan hyökkäysajan päättymistä kaksi (2) erillistä, toisistaan selvästi erottuvaa äänimerkinantolaitetta, joissa on hyvin voimakas ja terävä ääni hallintavuoron ilmaiseva elektroninen2) vuoro-osoitin (nuoli toimitsijapöydällä) joukkuevirheiden täyttymisen merkki-ilmaisimet toimitsijapöydällä ja tulostaulussa numerotaulut 1-5 pelaajien virhemäärien ilmaisemiseksi toimitsijapöydällä - 41 - 2) korilevyjen sisäreunoissa punaiset LED-valot osoittamaan peliajan päättymistä kunkin erän lopussa Suositeltava vaatimus tai tekninen ominaisuus. Ottelupaikalla on oltava varalaitteet mahdollista korirenkaan, pelikellon tai 24s laitteen hajoamista varten. Kotijoukkueen tulee tilastoida jokainen kotiottelunsa liiton LIVE-tilastoinnilla ja tallentaa tilastot liiton netti-palvelimelle. Tämä toiminto vaatii kiinteän laaja-kaistayhteyden, jonka miniminopeus on 2Mbs ja yhteyden on toimittava siinä pisteessä, jossa tilastointi suoritetaan. Langattoman tai mobiiliyhteyden käyttäminen tähän tarkoitukseen ei ole luvallista. Jokainen ottelu tulee kuvata kotijoukkueen toimesta ja tallentaa ottelutallenne yhtenä tiedostona ottelupäivänä klo 24:00 mennessä liiton tallennepalvelimelle. Median edustajille ja ottelun jälkeiselle lehdistötilaisuudelle tulee olla käytettävissä toimivat puitteet kirjoittavalla toimittajalla istumapaikka, pöytä sekä sähköpistoke valokuvaajille tulee osoittaa omat työskentelytilat kentän laidalta turva-alueen ulkopuolelta ottelun jälkeen medialle tulee osoittaa työskentelytila korkeintaan yhden tunnin ajaksi ottelutapahtuman aikana median käytettävissä tulee olla langaton laajakaistayhteys Katsojien palvelua varten on oltava asialliset tilat ja toiminnot. Seuralla on laadittuna ottelutapahtumaa varten turvallisuus- ja pelastussuunnitelma. Järjestävä seura vastaa yksin kunkin ottelun järjestelykuluista. Vierasjoukkue huolehtii omista matka- ja majoituskuluistaan. Myös kaikissa pudotuspeleissä järjestävä seura vastaa ottelun järjestelykuluista ja vierasjoukkue omista matka-, majoitus- ruokailu- ym. kuluistaan. Ottelut alkavat maanantai-perjantai kello 18:30 ja lauantai-sunnuntai kello 17:00 poikkeuksena itsenäisyyspäivä, jolloin ottelut alkavat kello 15:00. Kilpailujaos voi myöntää yksittäiselle ottelulle poikkeavan alkamisajan viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä kello 14:0018:00 väliltä. Runkosarjan viimeisen kierroksen ottelut pelataan kaikki samaan aikaan. 4 EROTUOMARIT JA KOMISSAARIT Kaikkiin naisten Korisliigan otteluihin (runkosarja ja pudotuspelit) erotuomarit nimeää erotuomariyksikön vahvistama erotuomarinimeäjä liittohallituksen antamien ohjeiden. Komissaaria käytetään naisten Korisliigassa kaikissa välierissä ja finaaleissa sekä pronssiottelussa, jolloin kustannuksista vastaa ottelun järjestävä seura. Liiton päätöksellä komissaari voidaan määrätä sellaisen seuran otteluihin, joissa on esiintynyt toistuvia sarjamääräysten tai manuaalin laiminlyöntejä. Tällöin kustannuksista vastaa järjestävä seura. Liitto voi harkintansa mukaan määrätä komissaarin myös muihin otteluihin. Tällöin kustannuksista vastaa liitto, ellei muuta ole päätetty. Komissaarin nimeää erotuomariyksikkö. Komissaarin palkkio on sama kuin erotuomarin palkkio runkosarjan ottelussa. Naisten Korisliigan runkosarjassa seurat maksavat kotiotteluidensa erotuomarikulut kauden alussa ilmoitetun keskitetyn maksujärjestelmän ja maksuaikataulun mukaisesti liiton lähettämää laskua vastaan. - 42 - Naisten Korisliigan pudotuspeleissä niihin osallistuvat seurat vastaavat erotuomari- ja komissaarikuluista. Kussakin pudotuspelivaiheessa lasketaan kaikista sen vaiheen kuluista yhden ottelun keskiarvo ja kukin seura maksaa kulut järjestämiensä otteluiden määrän mukaisesti. Pronssiottelun katsotaan kuuluvan välieräsarjaan. 5 TIEDOTUSTILAISUUDET Koripalloliitto järjestää kilpailukauden aikana seuraavat tiedotustilaisuudet, joihin jokainen naisten Korisliigaan osallistuva seura on velvollinen lähettämään vähintään kaksi edustajaa, jotka ovat joukkueen päävalmentaja sekä seuran valitsema kilpailutoiminnanjohtajan hyväksymä pelaaja: naisten Korisliigan alkamista edeltävä tiedotustilaisuus 6 TV-OTTELUT TV-otteluksi valitun ottelun pelipäivä tai sen alkamisajankohta voidaan tarvittaessa muuttaa TV:n tarpeiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet manuaalissa. 7 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. RANKING-JÄRJESTYS KAUDELLE 2016-17 Suomen mestari Naisten Korisliigan runkosarjan 1. SM-hopeajoukkue SM-pronssijoukkue Naisten Korisliigan runkosarjan 2. Naisten Korisliigan runkosarjan 3. Naisten Korisliigan runkosarjan 4. Naisten Korisliigan runkosarjan 5. Naisten Korisliigan runkosarjan 6. Naisten Korisliigan runkosarjan 7. Naisten Korisliigan runkosarjan 8. Naisten I-divisioonan finaalin voittaja Naisten I-divisioonan finaalin häviäjä Naisten Korisliigan runkosarjan 9. Naisten I-divisioonan välierän häviäjä paremmalla runkosarjasijoituksella Naisten I-divisioonan välierän häviäjä huonommalla runkosarjasijoituksella Liittohallitus päättää kansainvälisiin sarjoihin osallistuvat joukkueet ja ilmoittaa ne kilpailun järjestäjälle. 8 NAISTEN KORISLIIGAN TÄYDENTÄMINEN Mikäli jokin naisten Korisliigaan urheilullisin perustein oikeutetuista seuroista ei jätä sarjalisenssihakemusta (luopuu sarjasta) tai sille ei myönnetä sarjalisenssiä ja liittohallitus päättää täydentää sarjaa, se tapahtuu ensisijaisesti edellisessä kohdassa olevan rankingjärjestyksen mukaisesti. 9 RIKE- JA SAKKOMAKSUT Sarjalisenssihakemuksessa ja sen liitteissä, näissä sarjamääräyksissä tai sarjamanuaaleissa mainittujen asioiden laiminlyönnin seurauksena voidaan seuralle antaa huomautus tai määrätä rikemaksu. Laiminlyönneistä seuraavat rikemaksut voidaan määrätä enintään sarjalisenssikriteereissä tai -manuaaleissa mainittujen summien suuruisina. Sarjalisenssikriteerien ja sarjamanuaalien mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille määrättävistä rikemaksuista, päättää kilpailujaos, sarjalisenssiyksikkö tai liittohallitus. Kurinpitosääntöjen mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille määrättävistä sakkomaksuista, päättää liiton kurinpitopäällikkö, sääntö- ja kurinpitoyksikkö tai liittohallitus. - 43 - 10 SARJAPAIKAN VAHVISTAMINEN JA SARJASTA LUOPUMINEN Seuran on haettava sarjapaikkaa palauttamalla allekirjoitettua sarjapaikkahakemus liitteineen sekä maksettava sarjamaksun 1. erä 31.5.2016 mennessä. Sarjalisenssiyksikkö päättää seuran oikeudesta pelata aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa ja myöntää osallistumisoikeudet seuroille näihin sarjoihin edellyttäen että seura täyttää sarjapaikan myöntämiskriteerit. Sarjalisenssin hylkäämisen vahvistaa liittohallitus. Mikäli seura luopuu sarjapaikastaan, se voi anoa sarjapaikkaa alemmalta sarjatasolta 31.5.2016 mennessä. Jos seura luopuu sarjapaikastaan sarjapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen, sille määrätään liittovaltuuston vahvistama luovutussakko eikä jo maksettua sarjamaksua palauteta. - 44 - MIESTEN I-DIVISIOONA A:N SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 Miesten I-divisioona A:han kuuluvat runkosarja, pudotuspelit ja divarikarsinta. SARJAMANUAALIT Miesten I-divisioonassa pelaaville seuroille toimitetaan sarjamanuaalit, joista ilmenee yksityiskohtaiset toimintaohjeet I-divisioonan otteluiden järjestämisestä. Seurat ovat sarjalisenssihakemuksella ja sarjasitoumuksella sitoutuneet noudattamaan sarjamanuaaleissa annettuja ohjeita sekä niiden laiminlyönneistä määritettyjä sanktioita. 1 JOUKKUEIDEN MÄÄRÄ KAUDELLA 2015–16 Miesten I-divisioona A:ssa pelaa kaudella 2015-16 kahdeksan (8) joukkuetta. 2 SARJAJÄRJESTELMÄ 2.1 RUNKOSARJA PELIKAUDELLA 2015-16 Runkosarja pelataan kahdeksan (8) joukkueen nelinkertaisena sarjana, jossa jokainen joukkue pelaa 28 ottelua. Runkosarjan neljä parasta joukkuetta selviävät pudotuspeleihin ja pudotuspelien voittaja nousee Korisliigaan pelikaudeksi 2016-17. Runkosarjan viimeiseksi (8.) sijoittunut joukkue pelaa divarikarsinnan I-divisioona B:n runkosarjassa paremmin sijoittunutta välierien häviäjää vastaan. 2.2 PUDOTUSPELIT Yleistä Pudotuspeleihin selviävät runkosarjassa sijoille 1.-4. sijoittuneet joukkueet. Pudotuspelit sisältävät välierät (4 joukkuetta) ja finaalit (välierän voittaneet joukkueet). Välierien otteluparit ovat runkosarjassa sijoille 1. ja 4. sekä sijoille 2. ja 3. sijoittuneet joukkueet. Pudotuspeleissä kotiedun (1., 3. ja 5. ottelu) saa se joukkue, joka on sijoittunut vastustajaansa paremmin runkosarjassa. Liitto voi määrätä ottelut pelattavaksi eri päivinä. Välierät Neljä joukkuetta, runkosarjassa sijoille 1.-4. sijoittuneet joukkueet. Runkosarjan 1. vs 4. ja 2. vs 3. Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme (3) voittoa. Finaalit Kaksi joukkuetta, välierien voittajat. Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme (3) voittoa. Ottelusarjan voittaja nousee Korisliigaan edellyttäen, että seura täyttää sarjalisenssin myöntämiskriteerit ja sen sarjapaikka vahvistetaan. 2.3 MIESTEN I-DIVISIOONA A:ssa PELAAMINEN 2016-17 Pelatakseen miesten I-divisioona A:ssa pelikaudella 2016–17 tulee joukkueen sijoittua kaudella 2015–16 runkosarjassa sijoille 1.-7. Kauden 2015–16 miesten I-divisioona A:n runkosarjassa viimeiseksi (8.) sijoittunut joukkue pelaa divarikarsinnan paras kolmesta (2 voittoa) I-divisioona B:n runkosarjassa paremmin sijoittunutta välierien häviäjää vastaan. Ottelusarjassa kotiedun (1. ja 3. ottelu) saa Idivisioona A:ssa pelannut joukkue. Ottelusarjan voittaja pelaa miesten I-divisioona A:ssa pelikaudella 2016-17, edellyttäen, että seura täyttää sarjalisenssin myöntämiskriteerit ja sen sarjapaikka vahvistetaan. Kauden 2015–16 miesten I-divisioona B:n pudotuspelien kaksi parasta nousee I-divisioona A:han pelikaudeksi 2016–17. - 45 - Kauden 2015-16 Korisliigan viimeiseksi (10.) sijoittunut joukkue putoaa I-divisioona A:han pelikaudeksi 2016-17. 3 OTTELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Pelikentän koko on 28,0m x 15,0m ja pelialustan tulee olla puuta (parketti) Kaikkien pelikentän rajaviivojen tulee olla voimassa olevien pelisääntöjen mukaiset Pelikentän turvaetäisyyksien on oltava sekä sivuilla että päädyissä 2,0m Turva-etäisyyteen kentän sivuille voi sarjalisenssiyksikkö myöntää lisenssin myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan yhdeksi vuodeksi kerrallaan, mikäli turvaetäisyys on kuitenkin vähintään 1,50m Turva-alueen tulee olla pelialueesta selvästi poikkeavan värinen, mikäli pelikentässä on muita kuin koripallokentän viivat, ja väritetyn alueen tulee olla vähintään 1,0m ja enintään 2,0m levyinen Kaikkien teknisten varustusteiden tulee täyttää virallisten pelisääntöjen määräykset Katsomon tulee olla kiinteä tai vastaava hyväksytty katsomorakennelma Valaistuksen tulee olla vähintään 1000 luksia1) Hallin lämpötilan tulee olla 160 C – 250 C Hallin vapaan korkeuden tulee olla vähintään 7,0m sen alimmassa kohdassa1) Hallissa tulee olla äänentoistojärjestelmä, joka on mitoitettu hallin kapasiteetin mukaiseen yleisötilaisuuteen Peliareenalla tulee olla viisi lukittavaa pukuhuonetta, joissa ei ole muita käyttäjiä ottelutapahtuman aikana: suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone kotijoukkueelle (min. 20m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone vierasjoukkueelle (min. 20m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone erotuomareille (min. 15m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone ensiavulle (min. 12m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone dopingtestaukselle (min. 12m2) 1) Sarjalisenssiyksikkö voi myöntää lisenssin myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan yhdeksi vuodeksi kerrallaan. 1) Otteluissa on käytettävä kaikkia virallisten pelisääntöjen määräämiä teknisiä laitteita: pelikentän kummassakin päässä2) tulostaulu, jossa on pelikellon ja joukkueiden pistemäärän näytöt tulostaulussa joukkuevirheiden määrä 1-5 (suurempia numeroita ei saa olla), pelaajien virheiden määrät 1-5 (viides virhe punaisella), aikalisien määrä 1-3 sekä pelaajien pelinumerot2), sukunimet2) ja tehdyt henkilökohtaiset pisteet 2) kolmeen suuntaan näyttävä2) 24s laite kummankin korin päällä, jossa on myös pelikellon näyttö ja punainen lamppu osoittamaan hyökkäysajan päättymistä kaksi (2) erillistä, toisistaan selvästi erottuvaa äänimerkinantolaitetta, joissa on hyvin voimakas ja terävä ääni hallintavuoron ilmaiseva elektroninen2) vuoro-osoitin (nuoli toimitsijapöydällä) joukkuevirheiden täyttymisen merkki-ilmaisimet toimitsijapöydällä ja tulostaulussa numerotaulut 1-5 pelaajien virhemäärien ilmaisemiseksi toimitsijapöydällä korilevyjen sisäreunoissa punaiset LED-valot osoittamaan peliajan päättymistä kunkin erän lopussa 2) Suositeltava vaatimus tai tekninen ominaisuus. Ottelupaikalla on oltava varalaitteet mahdollista korirenkaan, pelikellon tai 24s laitteen hajoamista varten. Kotijoukkueen tulee tilastoida jokainen kotiottelunsa liiton LIVE-tilastoinnilla ja tallentaa tilastot liiton netti-palvelimelle. Tämä toiminto vaatii kiinteän laaja-kaistayhteyden, jonka miniminopeus on 2Mbs ja yhteyden on toimittava siinä pisteessä, jossa tilastointi suoritetaan. Langattoman tai mobiiliyhteyden käyttäminen tähän tarkoitukseen ei ole luvallista. - 46 - Jokainen ottelu tulee kuvata kotijoukkueen toimesta ja tallentaa ottelutallenne yhtenä tiedostona ottelupäivänä klo 24:00 mennessä liiton tallennepalvelimelle. Median edustajille ja ottelun jälkeiselle lehdistötilaisuudelle tulee olla käytettävissä toimivat puitteet kirjoittavalla toimittajalla istumapaikka, pöytä sekä sähköpistoke valokuvaajille tulee osoittaa omat työskentelytilat kentän laidalta turva-alueen ulkopuolelta ottelun jälkeen medialle tulee osoittaa työskentelytila korkeintaan yhden tunnin ajaksi ottelutapahtuman aikana median käytettävissä tulee olla langaton laajakaistayhteys Katsojien palvelua varten on oltava asialliset tilat ja toiminnot. Seuralla on laadittuna ottelutapahtumaa varten turvallisuus- ja pelastussuunnitelma. Järjestävä seura vastaa yksin kunkin ottelun järjestelykuluista. Vierasjoukkue huolehtii omista matka- ja majoituskuluistaan. Myös kaikissa pudotuspeleissä järjestävä seura vastaa ottelun järjestelykuluista ja vierasjoukkue omista matka-, majoitus- ruokailu- ym. kuluistaan. Ottelut alkavat maanantai-perjantai kello 18:30 ja lauantai-sunnuntai kello 17:00 poikkeuksena itsenäisyyspäivä, jolloin ottelut alkavat kello 15:00. Kilpailujaos voi myöntää yksittäiselle ottelulle poikkeavan alkamisajan viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä kello 14:0018:00 väliltä. Runkosarjan viimeisen kierroksen ottelut pelataan kaikki samaan aikaan. 4 EROTUOMARIT JA KOMISSAARIT Kaikissa miesten I-divisioona A:n runkosarjan otteluissa, kaikissa pudotuspeleissä sekä divarikarsinnassa käytetään kolmen (3) erotuomarin järjestelmää. Erotuomarit ja komissaarit kaikkiin I-divisioonan oteluihin nimeää liiton erotuomariyksikkö liittohallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Komissaaria käytetään kaikissa miesten pudotuspeleissä ja divarikarsinnassa. Liiton päätöksellä komissaari voidaan lisäksi määrätä jonkin seuran otteluihin, mikäli sen järjestämissä otteluissa on esiintynyt toistuvia sarjamääräysten tai manuaalin laiminlyöntejä. Tällöin kustannuksista vastaa järjestävä seura. Liitto voi harkintansa mukaan määrätä komissaarin myös muihin otteluihin. Tällöin kustannuksista vastaa liitto, ellei muuta ole päätetty. Komissaarin nimeää erotuomariyksikkö. Komissaarin palkkio on sama kuin erotuomarin palkkio runkosarjan ottelussa. Miesten I-divisioonan runkosarjassa seurat maksavat kotiotteluidensa erotuomarikulut kauden alussa ilmoitetun keskitetyn maksujärjestelmän ja maksuaikataulun mukaisesti liiton lähettämää laskua vastaan. Miesten I-divisioona A:n pudotuspeleissä ja divarikarsinnassa niihin osallistuvat seurat vastaavat erotuomari- ja komissaarikuluista. Kussakin pudotuspeli- ja divarikarsintavaiheessa lasketaan kaikista sen vaiheen kuluista yhden ottelun keskiarvo ja kukin seura maksaa kulut järjestämiensä otteluiden määrän mukaisesti. 5 1. 2. 3. RANKING-JÄRJESTYS KAUDELLE 2016–17 Korisliigasta pudonnut I-divisioona A:n finaalin hävinnyt I-divisioona A:n runkosarjan 1. - 47 - 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 12. 13. I-divisioona A:n runkosarjan 2. I-divisioona A:n runkosarjan 3. I-divisioona A:n runkosarjan 4. I-divisioona A:n runkosarjan 5. I-divisioona A:n runkosarjan 6. I-divisioona A:n runkosarjan 7. I-divisioona B:n pudotuspelien 1. I-divisioona B:n pudotuspelien 2. Divarikarsinnan voittaja I-divisioona A:n runkosarjan 8. Divarikarsinnan häviäjä 6 SARJAN TÄYDENTÄMINEN Mikäli jokin miesten I-divisioona A:han urheilullisin perustein oikeutetuista seuroista luopuu sarjasta tai sille ei myönnetä sarjalisenssiä ja liittohallitus päättää täydentää sarjaa, se tapahtuu ensisijaisesti edellisessä kohdassa olevan ranking-järjestyksen mukaisesti. 7 RIKE- JA SAKKOMAKSUT Sarjalisenssihakemuksessa ja sen liitteissä, näissä sarjamääräyksissä tai sarjamanuaaleissa mainittujen asioiden laiminlyönnin seurauksena voidaan seuralle antaa huomautus tai määrätä rikemaksu. Laiminlyönneistä seuraavat rikemaksut voidaan määrätä enintään sarjalisenssikriteereissä tai -manuaaleissa mainittujen summien suuruisina. Sarjalisenssikriteerien ja sarjamanuaalien mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille määrättävistä rikemaksuista, päättää kilpailujaos, sarjalisenssiyksikkö tai liittohallitus. Kurinpitosääntöjen mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille määrättävistä sakkomaksuista, päättää liiton kurinpitopäällikkö, sääntö- ja kurinpitoyksikkö tai liittohallitus. 8 SARJAPAIKAN VAHVISTAMINEN JA SARJASTA LUOPUMINEN Seuran on haettava sarjapaikkaa palauttamalla allekirjoitettua sarjapaikkahakemus liitteineen sekä maksettava sarjamaksun 1. erä 31.5.2016 mennessä. Sarjalisenssiyksikkö päättää seuran oikeudesta pelata aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa ja myöntää osallistumisoikeudet seuroille näihin sarjoihin edellyttäen että seura täyttää sarjapaikan myöntämiskriteerit. Sarjalisenssin hylkäämisen vahvistaa liittohallitus. Mikäli seura luopuu sarjapaikastaan, se voi anoa sarjapaikkaa alemmalta sarjatasolta 31.5.2016 mennessä. Jos seura luopuu sarjapaikastaan sarjapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen, sille määrätään liittovaltuuston vahvistama luovutussakko eikä jo maksettua sarjamaksua palauteta. - 48 - MIESTEN I-DIVISIOONA B:N SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 Miesten I-divisioona B:hen kuuluvat runkosarja, pudotuspelit ja divarikarsinta. SARJAMANUAALIT Miesten I-divisioonassa pelaaville seuroille toimitetaan sarjamanuaalit, joista ilmenee yksityiskohtaiset toimintaohjeet I-divisioonan otteluiden järjestämisestä. Seurat ovat sarjalisenssihakemuksella ja sarjasitoumuksella sitoutuneet noudattamaan sarjamanuaaleissa annettuja ohjeita sekä niiden laiminlyönneistä määritettyjä sanktioita. 1 JOUKKUEIDEN MÄÄRÄ KAUDELLA 2015-16 Miesten I-divisioona B:ssä pelaa kaudella 2015-16 neljätoista (14) joukkuetta. 2 SARJAJÄRJESTELMÄ 2.1 RUNKOSARJA PELIKAUDELLA 2015-16 Pelikaudella 2015-16 miesten I-divisioona B:n runkosarja pelataan neljäntoista (14) joukkueen kaksinkertaisena sarjana, jossa jokainen joukkue pelaa 26 ottelua. Runkosarjan neljä parasta joukkuetta selviävät pudotuspeleihin ja pudotuspelien 1. ja 2. nousevat Idivisioona A:han pelikaudeksi 2016-17. Runkosarjan kolme viimeistä (12.-14.) joukkuetta putoavat alueelliseen II-divisioonaan pelikaudeksi 2016–17. 2.2 PUDOTUSPELIT Yleistä Pudotuspeleihin selviävät runkosarjassa sijoille 1.-4. sijoittuneet joukkueet. Pudotuspelit sisältävät välierät (4 joukkuetta) ja finaalit (välierän voittaneet joukkueet). Välierien otteluparit ovat runkosarjassa sijoille 1. ja 4. sekä sijoille 2. ja 3. sijoittuneet joukkueet. Pudotuspeleissä kotiedun (1., 3. ja 5. ottelu) saa se joukkue, joka on sijoittunut vastustajaansa paremmin runkosarjassa. Liitto voi määrätä ottelut pelattavaksi eri päivinä. Välierät Neljä joukkuetta, runkosarjassa sijoille 1.-4. sijoittuneet joukkueet. Runkosarjan 1. vs 4. ja 2. vs 3. Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme (3) voittoa. Finaalit Kaksi joukkuetta, välierien voittajat. Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme (3) voittoa. Molemmat finaaliin selvinneet joukkueet nousevat miesten I-divisioona A:han edellyttäen, että seura täyttää sarjalisenssin myöntämiskriteerit ja sen sarjapaikka vahvistetaan. 2.2 MIESTEN I-DIVISIOONA B:ssä PELAAMINEN 2016-17 Pelatakseen miesten I-divisioona B:ssä pelikaudella 2016-17 tulee joukkueen sijoittua kaudella 2015–16 runkosarjassa sijoille 1.-11. Kauden 2015–16 miesten I-divisioona B:n runkosarjassa paremmin sijoittunut välierien häviäjä pelaa divarikarsinnan paras kolmesta (2 voittoa) miesten I-divisioona A:n runkosarjassa viimeiseksi (8.) sijoittunutta joukkuetta vastaan. Ottelusarjassa kotiedun (1. ja 3. ottelu) saa I-divisioona A:ssa pelannut joukkue. Ottelusarjan häviäjä pelaa miesten Idivisioona B:ssa pelikaudella 2016-17, edellyttäen, että seura täyttää sarjalisenssin myöntämiskriteerit ja sen sarjapaikka vahvistetaan. - 49 - Kauden 2015–16 miesten I-divisioona B:n runkosarjan kolme viimeistä (12.-14.) joukkuetta putoavat alueelliseen II-divisioonaan pelikaudeksi 2016–17. Kauden 2015–16 I-divisioonan karsintojen voittaja nousee I-divisioona B:hen pelikaudeksi 2016–17. Joukkue on villikortti arviointiryhmän ja sarjalisenssiyksikön tekemän rankingin kahden (2) parhaan joukossa ja liittohallitus vahvistaa sen sarjapaikan. 3 OTTELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Pelikentän koko on 28,0m x 15,0m ja pelialustan tulee olla puuta (parketti) Kaikkien pelikentän rajaviivojen tulee olla voimassa olevien pelisääntöjen mukaiset Pelikentän turvaetäisyyksien on oltava sekä sivuilla että päädyissä 2,0m Turva-etäisyyteen kentän sivuille voi sarjalisenssiyksikkö myöntää lisenssin myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan yhdeksi vuodeksi kerrallaan, mikäli turvaetäisyys on kuitenkin vähintään 1,50m Turva-alueen tulee olla pelialueesta selvästi poikkeavan värinen, mikäli pelikentässä on muita kuin koripallokentän viivat, ja väritetyn alueen tulee olla vähintään 1,0m ja enintään 2,0m levyinen Kaikkien teknisten varustusteiden tulee täyttää virallisten pelisääntöjen määräykset Katsomon tulee olla kiinteä tai vastaava hyväksytty katsomorakennelma Valaistuksen tulee olla vähintään 1000 luksia1) Hallin lämpötilan tulee olla 160 C – 250 C Hallin vapaan korkeuden tulee olla vähintään 7,0m sen alimmassa kohdassa1) Hallissa tulee olla äänentoistojärjestelmä, joka on mitoitettu hallin kapasiteetin mukaiseen yleisötilaisuuteen Peliareenalla tulee olla viisi lukittavaa pukuhuonetta, joissa ei ole muita käyttäjiä ottelutapahtuman aikana: suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone kotijoukkueelle (min. 20m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone vierasjoukkueelle (min. 20m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone erotuomareille (min. 15m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone ensiavulle (min. 12m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone dopingtestaukselle (min. 12m2) 1) Sarjalisenssiyksikkö voi myöntää lisenssin myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan yhdeksi vuodeksi kerrallaan 1) Otteluissa on käytettävä kaikkia virallisten pelisääntöjen määräämiä teknisiä laitteita: pelikentän kummassakin päässä2) tulostaulu, jossa on pelikellon ja joukkueiden pistemäärän näytöt tulostaulussa joukkuevirheiden määrä 1-5 (suurempia numeroita ei saa olla), pelaajien virheiden määrät 1-5 (viides virhe punaisella), aikalisien määrä 1-3 sekä pelaajien pelinumerot2), sukunimet2) ja tehdyt henkilökohtaiset pisteet 2) kolmeen suuntaan näyttävä2) 24s laite kummankin korin päällä, jossa on myös pelikellon näyttö ja punainen lamppu osoittamaan hyökkäysajan päättymistä kaksi (2) erillistä, toisistaan selvästi erottuvaa äänimerkinantolaitetta, joissa on hyvin voimakas ja terävä ääni hallintavuoron ilmaiseva elektroninen2) vuoro-osoitin (nuoli toimitsijapöydällä) joukkuevirheiden täyttymisen merkki-ilmaisimet toimitsijapöydällä ja tulostaulussa numerotaulut 1-5 pelaajien virhemäärien ilmaisemiseksi toimitsijapöydällä korilevyjen sisäreunoissa punaiset LED-valot osoittamaan peliajan päättymistä kunkin erän lopussa 2) Suositeltava vaatimus tai tekninen ominaisuus Ottelupaikalla on oltava varalaitteet mahdollista korirenkaan, pelikellon tai 24s laitteen hajoamista varten - 50 - Kotijoukkueen tulee tilastoida jokainen kotiottelunsa liiton LIVE-tilastoinnilla ja tallentaa tilastot liiton netti-palvelimelle. Tämä toiminto vaatii kiinteän laaja-kaistayhteyden, jonka miniminopeus on 2Mbs ja yhteyden on toimittava siinä pisteessä, jossa tilastointi suoritetaan. Langattoman tai mobiiliyhteyden käyttäminen tähän tarkoitukseen ei ole luvallista. Jokainen ottelu tulee kuvata kotijoukkueen toimesta ja tallentaa ottelutallenne yhtenä tiedostona ottelupäivänä klo 24:00 mennessä liiton tallennepalvelimelle. Median edustajille ja ottelun jälkeiselle lehdistötilaisuudelle tulee olla käytettävissä toimivat puitteet: kirjoittavalla toimittajalla istumapaikka, pöytä sekä sähköpistoke valokuvaajille tulee osoittaa omat työskentelytilat kentän laidalta turva-alueen ulkopuolelta ottelun jälkeen medialle tulee osoittaa työskentelytila korkeintaan yhden tunnin ajaksi ottelutapahtuman aikana median käytettävissä tulee olla langaton laajakaistayhteys Katsojien palvelua varten on oltava asialliset tilat ja toiminnot. Seuralla on laadittuna ottelutapahtumaa varten turvallisuus- ja pelastussuunnitelma. Järjestävä seura vastaa yksin kunkin ottelun järjestelykuluista. Vierasjoukkue huolehtii omista matka- ja majoituskuluistaan. Myös kaikissa pudotuspeleissä järjestävä seura vastaa ottelun järjestelykuluista ja vierasjoukkue omista matka-, majoitus- ruokailu- ym. kuluistaan. Ottelut alkavat maanantai-perjantai kello 18:30 ja lauantai-sunnuntai kello 17:00 poikkeuksena itsenäisyyspäivä, jolloin ottelut alkavat kello 15:00. Kilpailujaos voi myöntää yksittäiselle ottelulle poikkeavan alkamisajan viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä kello 14:0018:00 väliltä. Runkosarjan viimeisen kierroksen ottelut pelataan kaikki samaan aikaan. 4 EROTUOMARIT JA KOMISSAARIT Kaikissa miesten I-divisioona B:n otteluissa käytetään kahden (2) ja divarikarsinnassa kolmen (3) erotuomarin järjestelmää. Erotuomarit ja komissaarit kaikkiin I-divisioonan oteluihin nimeää liiton erotuomariyksikkö liittohallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Komissaaria käytetään kaikissa miesten I-divisioona B:n pudotuspeleissä ja divarikarsinnassa. Liiton päätöksellä komissaari voidaan lisäksi määrätä jonkin seuran otteluihin, mikäli sen järjestämissä otteluissa on esiintynyt toistuvia sarjamääräysten laiminlyöntejä. Tällöin kustannuksista vastaa järjestävä seura. Liitto voi harkintansa mukaan määrätä komissaarin myös muihin otteluihin. Tällöin kustannuksista vastaa liitto, ellei muuta ole päätetty. Komissaarin nimeää erotuomariyksikkö. Komissaarin palkkio on sama kuin erotuomarin palkkio runkosarjan ottelussa. Miesten I-divisioonan runkosarjassa seurat maksavat kotiotteluidensa erotuomarikulut kauden alussa ilmoitetun keskitetyn maksujärjestelmän ja maksuaikataulun mukaisesti liiton lähettämää laskua vastaan. Miesten I-divisioona B:n pudotuspeleissä ja divarikarsinnassa niihin osallistuvat seurat vastaavat erotuomari- ja komissaarikuluista. Kussakin pudotuspeli- ja divarikarsintavaiheessa lasketaan kaikista sen vaiheen kuluista yhden ottelun keskiarvo ja kukin seura maksaa kulut järjestämiensä otteluiden määrän mukaisesti. - 51 - 5 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. RANKING-JÄRJESTYS KAUDELLE 2016-17 Divarikarsinnan häviäjä I-divisioona B:n runkosarjan 1. I-divisioona B:n runkosarjan 2. I-divisioona B:n runkosarjan 3. I-divisioona B:n runkosarjan 4. I-divisioona B:n runkosarjan 5. I-divisioona B:n runkosarjan 6. I-divisioona B:n runkosarjan 7. I-divisioona B:n runkosarjan 8. I-divisioona B:n runkosarjan 9. I-divisioona B:n runkosarjan 10. I-divisioona B:n runkosarjan 11. I-divisioonan karsintojen 1. Villikortti ranking 1. Villikortti ranking 2. I-divisioona B:n runkosarjan 12. I-divisioona B:n runkosarjan 13. I-divisioona B:n runkosarjan 14. I-divisioonan karsintojen 2. 6 SARJAN TÄYDENTÄMINEN Mikäli jokin miesten I-divisioona B:hen urheilullisin perustein oikeutetuista seuroista luopuu sarjasta tai sille ei myönnetä lisenssiä tai villikortti järjestelmässä ei ole riittävää määrää kriteereitä täyttäviä hakijoita ja liittohallitus päättää täydentää sarjaa, se tapahtuu ensisijaisesti edellisessä kohdassa olevan ranking-järjestyksen mukaisesti. 7 RIKE- JA SAKKOMAKSUT Sarjalisenssihakemuksessa ja sen liitteissä, näissä sarjamääräyksissä tai sarjamanuaaleissa mainittujen asioiden laiminlyönnin seurauksena voidaan seuralle antaa huomautus tai määrätä rikemaksu. Laiminlyönneistä seuraavat rikemaksut voidaan määrätä enintään sarjalisenssikriteereissä tai -manuaaleissa mainittujen summien suuruisina. Sarjalisenssikriteerien ja sarjamanuaalien mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille määrättävistä rikemaksuista, päättää kilpailujaos, sarjalisenssiyksikkö tai liittohallitus. Kurinpitosääntöjen mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille määrättävistä sakkomaksuista, päättää liiton kurinpitopäällikkö, sääntö- ja kurinpitoyksikkö tai liittohallitus. 8 SARJAPAIKAN VAHVISTAMINEN JA SARJASTA LUOPUMINEN Seuran on haettava sarjapaikkaa palauttamalla allekirjoitettua sarjapaikkahakemus liitteineen sekä maksettava sarjamaksun 1. erä 31.5.2016 mennessä. Sarjalisenssiyksikkö päättää seuran oikeudesta pelata aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa ja myöntää osallistumisoikeudet seuroille näihin sarjoihin edellyttäen että seura täyttää sarjapaikan myöntämiskriteerit. Sarjalisenssin hylkäämisen vahvistaa liittohallitus. Mikäli seura luopuu sarjapaikastaan, se voi anoa sarjapaikkaa alemmalta sarjatasolta 31.5.2016 mennessä. Jos seura luopuu sarjapaikastaan sarjapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen, sille määrätään liittovaltuuston vahvistama luovutussakko eikä jo maksettua sarjamaksua palauteta. - 52 - 9 VILLIKORTTI JÄRJESTELMÄ Pelikaudella 2015-16 miesten I-divisioona B:ssä sijoille 12.-14. tai liiton alueellisen sarjatoimintaan osallistunut joukkue tai akatemiajoukkue voi hakea pelikaudeksi 2016-17 miesten I-divisioona B:hen villiä korttia. Seuran tulee toimittaa 15.5.2016 mennessä allekirjoitettu sarjapaikkahakemus liitteineen sekä maksettava sarjamaksun 1. erä ja lisäksi seuran tulee täyttää vaadittavat sarjalisenssiehdot sekä täytettävä villikortin myöntämisen ehdot pelikaudelle 2016-17. Liittohallitus vahvistaa villikortilla myönnettävät sarjapaikat arviointiryhmän ja sarjalisenssiyksikön esityksestä. - 53 - NAISTEN I DIVISIOONAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015–16 Naisten I-divisioonaan kuuluu runkosarja ja pudotuspelit. SARJAMANUAALIT Naisten I-divisioonassa pelaaville seuroille toimitetaan sarjamanuaalit, joista ilmenee yksityiskohtaiset toimintaohjeet I-divisioonan otteluiden järjestämisestä. Seurat ovat sarjalisenssihakemuksella ja sarjasitoumuksella sitoutuneet noudattamaan sarjamanuaaleissa annettuja ohjeita sekä niiden laiminlyönneistä määritettyjä sanktioita. 1 JOUKKUEIDEN MÄÄRÄ KAUDELLA 2015–16 Naisten I-divisioonassa pelaa kaudella 2015-16 kymmenen (10) joukkuetta. 2 SARJAJÄRJESTELMÄ 2.1 RUNKOSARJA PELIKAUDELLA 2015-16 Pelikaudella 2015–16 naisten I-divisioonan runkosarja pelataan kymmenen (10) joukkueen kaksinkertaisena sarjana, jossa jokainen joukkue pelaa 18 ottelua. Runkosarjan neljä parasta joukkuetta selviävät pudotuspeleihin ja pudotuspelien 1. ja 2. nousevat naisten Korisliigaan pelikaudeksi 2016-17. Runkosarjan viimeiseksi (10.) sijoittunut joukkue putoaa naisten alueelliseen II-divisioonaan pelikaudeksi 2016-17. 2.2 PUDOTUSPELIT Yleistä Pudotuspeleihin selviävät runkosarjassa sijoille 1.-4. sijoittuneet joukkueet. Pudotuspelit sisältävät välierät (4 joukkuetta) ja finaalit (välierän voittaneet joukkueet). Välierien otteluparit ovat runkosarjassa sijoille 1. ja 4. sekä sijoille 2. ja 3. sijoittuneet joukkueet. Pudotuspeleissä kotiedun (1., 3. ja 5. ottelu) saa se joukkue, joka on sijoittunut vastustajaansa paremmin runkosarjassa. Liitto voi määrätä ottelut pelattavaksi eri päivinä. Välierät Neljä joukkuetta, runkosarjassa sijoille 1.-4. sijoittuneet joukkueet. Runkosarjan 1. vs 4. ja 2. vs 3. Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme (3) voittoa. Finaalit Kaksi joukkuetta, välierien voittajat. Ottelusarjan voittoon vaaditaan kolme (3) voittoa. Molemmat finaaliin selvinneet joukkueet nousevat naisten Korisliigaan edellyttäen, että seura täyttää sarjalisenssin myöntämiskriteerit ja sen sarjapaikka vahvistetaan. 2.3 NAISTEN I-DIVISIOONASSA PELAAMINEN 2016-17 Pelatakseen naisten I-divisioonassa pelikaudella 2016–17 tulee joukkueen sijoittua kaudella 2015–16 runkosarjassa sijoille 1.-9. Kauden 2015–16 naisten I-divisioonan runkosarjassa viimeiseksi (10.) sijoittunut joukkue putoaa suoraan naisten alueelliseen II-divisioonaan pelikaudeksi 2016–17. Kauden 2015–16 I-divisioonan karsintojen voittaja nousee naisten I-divisioonaan pelikaudeksi 2016–17. Kauden 2015-16 naisten Korisliigan viimeiseksi (10.) sijoittunut joukkue putoaa naisten Idivisioonaan pelikaudeksi 2016-17. - 54 - 3 OTTELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Pelikentän koko on 28,0m x 15,0m ja pelialustan tulee olla puuta (parketti) Kaikkien pelikentän rajaviivojen tulee olla voimassa olevien pelisääntöjen mukaiset Pelikentän turvaetäisyyksien on oltava sekä sivuilla että päädyissä 2,0m Turva-etäisyyteen kentän sivuille voi sarjalisenssiyksikkö myöntää lisenssin myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan yhdeksi vuodeksi kerrallaan, mikäli turvaetäisyys on kuitenkin vähintään 1,50m Turva-alueen tulee olla pelialueesta selvästi poikkeavan värinen, mikäli pelikentässä on muita kuin koripallokentän viivat, ja väritetyn alueen tulee olla vähintään 1,0m ja enintään 2,0m levyinen Kaikkien teknisten varustusteiden tulee täyttää virallisten pelisääntöjen määräykset Katsomon tulee olla kiinteä tai vastaava hyväksytty katsomorakennelma Valaistuksen tulee olla vähintään 1000 luksia1) Hallin lämpötilan tulee olla 160 C – 250 C Hallin vapaan korkeuden tulee olla vähintään 7,0m sen alimmassa kohdassa1) Hallissa tulee olla äänentoistojärjestelmä, joka on mitoitettu hallin kapasiteetin mukaiseen yleisötilaisuuteen Peliareenalla tulee olla viisi lukittavaa pukuhuonetta, joissa ei ole muita käyttäjiä ottelutapahtuman aikana: suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone kotijoukkueelle (min. 20m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone vierasjoukkueelle (min. 20m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone erotuomareille (min. 15m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone ensiavulle (min. 12m2) 1) suihkulla ja WC:llä varustettu pukuhuone dopingtestaukselle (min. 12m2) 1) Sarjalisenssiyksikkö voi myöntää lisenssin myöntämisen yhteydessä poikkeusluvan yhdeksi vuodeksi kerrallaan 1) Otteluissa on käytettävä kaikkia virallisten pelisääntöjen määräämiä teknisiä laitteita: pelikentän kummassakin päässä2) tulostaulu, jossa on pelikellon ja joukkueiden pistemäärän näytöt tulostaulussa joukkuevirheiden määrä 1-5 (suurempia numeroita ei saa olla), pelaajien virheiden määrät 1-5 (viides virhe punaisella), aikalisien määrä 1-3 sekä pelaajien pelinumerot2), sukunimet2) ja tehdyt henkilökohtaiset pisteet 2) kolmeen suuntaan näyttävä2) 24s laite kummankin korin päällä, jossa on myös pelikellon näyttö ja punainen lamppu osoittamaan hyökkäysajan päättymistä kaksi (2) erillistä, toisistaan selvästi erottuvaa äänimerkinantolaitetta, joissa on hyvin voimakas ja terävä ääni hallintavuoron ilmaiseva elektroninen2) vuoro-osoitin (nuoli toimitsijapöydällä) joukkuevirheiden täyttymisen merkki-ilmaisimet toimitsijapöydällä ja tulostaulussa numerotaulut 1-5 pelaajien virhemäärien ilmaisemiseksi toimitsijapöydällä korilevyjen sisäreunoissa punaiset LED-valot osoittamaan peliajan päättymistä kunkin erän lopussa 2) Suositeltava vaatimus tai tekninen ominaisuus. Ottelupaikalla on oltava varalaitteet mahdollista korirenkaan, pelikellon tai 24s laitteen hajoamista varten. Kotijoukkueen tulee tilastoida jokainen kotiottelunsa liiton LIVE-tilastoinnilla ja tallentaa tilastot liiton netti-palvelimelle. Tämä toiminto vaatii kiinteän laaja-kaistayhteyden, jonka miniminopeus on 2Mbs ja yhteyden on toimittava siinä pisteessä, jossa tilastointi suoritetaan. Langattoman tai mobiiliyhteyden käyttäminen tähän tarkoitukseen ei ole luvallista. Jokainen ottelu tulee kuvata kotijoukkueen toimesta ja tallentaa ottelutallenne yhtenä tiedostona ottelupäivänä klo 24:00 mennessä liiton tallennepalvelimelle. - 55 - Median edustajille ja ottelun jälkeiselle lehdistötilaisuudelle tulee olla käytettävissä toimivat puitteet: kirjoittavalla toimittajalla istumapaikka, pöytä sekä sähköpistoke valokuvaajille tulee osoittaa omat työskentelytilat kentän laidalta turva-alueen ulkopuolelta ottelun jälkeen medialle tulee osoittaa työskentelytila korkeintaan yhden tunnin ajaksi ottelutapahtuman aikana median käytettävissä tulee olla langaton laajakaistayhteys Katsojien palvelua varten on oltava asialliset tilat ja toiminnot. Seuralla on laadittuna ottelutapahtumaa varten turvallisuus- ja pelastussuunnitelma. Järjestävä seura vastaa yksin kunkin ottelun järjestelykuluista. Vierasjoukkue huolehtii omista matka- ja majoituskuluistaan. Myös kaikissa pudotuspeleissä järjestävä seura vastaa ottelun järjestelykuluista ja vierasjoukkue omista matka-, majoitus- ruokailu- ym. kuluistaan. Ottelut alkavat maanantai-perjantai kello 18:30 ja lauantai-sunnuntai kello 17:00 poikkeuksena itsenäisyyspäivä, jolloin ottelut alkavat kello 15:00. Kilpailujaos voi myöntää yksittäiselle ottelulle poikkeavan alkamisajan viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä kello 14:0018:00 väliltä. Runkosarjan viimeisen kierroksen ottelut pelataan kaikki samaan aikaan. 4 EROTUOMARIT JA KOMISSAARIT Erotuomarit ja komissaarit kaikkiin naisten I-divisioonan otteluihin nimeää liiton erotuomariyksikön valtuuttama erotuomarinimeäjä. Komissaaria käytetään kaikissa finaaleissa, jolloin kustannuksista vastaa ottelun järjestävä seura. Koripalloliiton päätöksellä komissaari voidaan määrätä jonkin seuran otteluihin, mikäli sen järjestämissä otteluissa on esiintynyt toistuvia sarjamääräysten tai manuaalin laiminlyöntejä. Tällöin kustannuksista vastaa järjestävä seura. Liitto voi harkintansa mukaan määrätä komissaarin myös muihin otteluihin. Tällöin kustannuksista vastaa liitto, ellei muuta ole päätetty. Komissaarin nimeää erotuomariyksikkö. Komissaarin palkkio on sama kuin erotuomarin palkkio runkosarjan ottelussa. Naisten I-divisioonan kaikissa otteluissa järjestävä seura vastaa erotuomari- ja komissaarikuluista. 5 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. RANKING-JÄRJESTYS KAUDELLE 2016–17 Naisten Korisliigan 9. Naisten I-divisioonan finaalin hävinnyt Naisten I-divisioonan runkosarjan 1. Naisten I-divisioonan runkosarjan 2. Naisten I-divisioonan runkosarjan 3. Naisten I-divisioonan runkosarjan 4. Naisten I-divisioonan runkosarjan 5. Naisten I-divisioonan runkosarjan 6. Naisten I-divisioonan runkosarjan 7. Naisten I-divisioonan runkosarjan 8. Naisten I-divisioonan runkosarjan 9. Naisten I-divisioonan karsintojen 1. Naisten I-divisioonan runkosarjan 10. Naisten I-divisioonan karsintojen 2. - 56 - 6 SARJAN TÄYDENTÄMINEN Mikäli jokin naisten I-divisioonaan urheilullisin perustein oikeutetuista seuroista luopuu sarjasta tai sille ei myönnetä sarjalisenssiä ja liittohallitus päättää täydentää sarjaa, se tapahtuu ensisijaisesti edellisessä kohdassa olevan ranking-järjestyksen mukaisesti. 7 RIKE- JA SAKKOMAKSUT Sarjalisenssihakemuksessa ja sen liitteissä, näissä sarjamääräyksissä tai sarjamanuaaleissa mainittujen asioiden laiminlyönnin seurauksena voidaan seuralle antaa huomautus tai määrätä rikemaksu. Laiminlyönneistä seuraavat rikemaksut voidaan määrätä enintään sarjalisenssikriteereissä tai -manuaaleissa mainittujen summien suuruisina. Sarjalisenssikriteerien ja sarjamanuaalien mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille määrättävistä rikemaksuista, päättää kilpailujaos, sarjalisenssiyksikkö tai liittohallitus. Kurinpitosääntöjen mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille määrättävistä sakkomaksuista, päättää liiton kurinpitopäällikkö, sääntö- ja kurinpitoyksikkö tai liittohallitus. 8 SARJAPAIKAN VAHVISTAMINEN JA SARJASTA LUOPUMINEN Seuran on haettava sarjapaikkaa palauttamalla allekirjoitettua sarjapaikkahakemus liitteineen sekä maksettava sarjamaksun 1. erä 31.5.2016 mennessä. Sarjalisenssiyksikkö päättää seuran oikeudesta pelata aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa ja myöntää osallistumisoikeudet seuroille näihin sarjoihin edellyttäen että seura täyttää sarjapaikan myöntämiskriteerit. Sarjalisenssin hylkäämisen vahvistaa liittohallitus. Mikäli seura luopuu sarjapaikastaan, se voi anoa sarjapaikkaa alemmalta sarjatasolta 31.5.2016 mennessä. Jos seura luopuu sarjapaikastaan sarjapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen, sille määrätään liittovaltuuston vahvistama luovutussakko eikä jo maksettua sarjamaksua palauteta. - 57 - MIESTEN JA NAISTEN KARSINNAT I DIVISIOONAAN 2015–16 I-divisioonan karsintoihin kuuluvat miesten ja naisten esikarsinnat ja karsinnat. SARJAMANUAALIT Miesten ja naisten I-divisioonan karsinnoissa käytetään sarjamanuaaleja, joista ilmenee yksityiskohtaiset toimintaohjeet otteluiden järjestämisestä. I-divisioonan karsinnoissa käytetään näitä manuaaleja soveltuvin osin ja karsintoihin osallistuvat seurat sitoutuvat noudattamaan näitä manuaaleja soveltuvin osin. 1 KARSINTOIHIN OSALLISTUMINEN Mikäli II-divisioonan joukkue ei aio osallistua karsintoihin, on sen ilmoitettava siitä kirjallisesti kilpailun järjestävälle alueelle 1.3.2016 mennessä. Mikäli joukkue luopuu karsinnasta tämän jälkeen, katsotaan sen luopuneen koko sarjasta (II-divisioonasta) ja sen on maksettava luopumissakko 700 €. Alueiden tulee ilmoittaa kilpailupäällikölle 18.3.2016 mennessä karsintaan osallistuvat joukkueet. 2 MIESTEN I-DIVISIOONAN KARSINNAT 2.1 YLEISTÄ MIESTEN KARSINNOISTA Alueellisista II-divisioonan lohkoista karsintoihin selviää neljä (4) joukkuetta, jotka jakaantuvat alueellisesti seuraavasti Eteläinen alue, kaksi (2) joukkuetta Läntinen alue, yksi (1) joukkue Kaakkoinen, Itäinen, Keskinen ja Pohjoinen alue, esikarsinnan jälkeen yksi (1) joukkue. 2.2 MIESTEN ESIKARSINNAT Kaakkoinen, Itäinen, Keskinen ja Pohjoinen alue pelaavat 3-4 joukkueen esikarsinnan siten, että näitä neljää aluetta edustaa enintään yksi joukkue varsinaisessa ensimmäisessä karsinnassa. Kyseiset alueet tekevät yhteisen esityksen esikarsintojen pelaamisajasta ja – tavasta 31.1.2016 mennessä kilpailupäällikölle. Esikarsinta on pelattava 20.3.2016 mennessä. 2.3 MIESTEN KARSINNAT Karsintaan osallistuu neljä joukkuetta, jotka sijoitetaan kahteen arvontakoriin. Joukkueet sijoittuvat arvontakoreihin seuraavan rankingin mukaisesti ARVONTAKORI 1 ARVONTAKORI 2 MUUT JOUKKUEET Eteläinen alue 1. Läntinen alue 1. Esikarsinnan 1. Eteläinen alue 2. Läntinen alue 2 Esikarsinnan 2. Esikarsinnan 3. Esikarsinnan 4. Muut alueellisten II-divisioonien joukkueet omassa lohkossa saavutetun voittosuhteen mukaisessa järjestyksessä Jos joku joukkue luopuu oikeudesta osallistua karsintoihin, täydennetään arvontakoreja alhaalta ylöspäin siten, että luopuneen joukkueen alapuolella olevat joukkueet nousevat aina yhden pykälän ylöspäin. - 58 - Kilpailun järjestäjä arpoo 21.3.2016 karsintaturnauksen 1. päivän otteluparit siten, että ensiksi nostetaan arvontakorista 1 joukkue, jolle nostetaan arvontakorista 2 vastustaja. Tämä ottelupari muodostaa 1. päivän otteluparin 1-4, jossa arvontakorin 1 joukkue on joukkue numero 1. Jäljelle jäänyt arvontakorin 1 ja arvontakorin 2 joukkue muodostavat 1. päivän otteluparin 2-3, jossa arvontakorin 1 joukkue on joukkue numero 2. Karsinnan järjestäjä arvotaan Eteläisen alueen ja Läntiseen alueen II divisioonien lohkovoittajista sekä neljän muun alueen esikarsinnan voittajasta. Karsinnassa käytetään yhteistaloutta. Karsinnan voittaja nousee miesten I divisioona B:hen kaudeksi 2016-17 edellyttäen, että seura täyttää sarjalisenssin myöntämiskriteerit ja sen sarjapaikka vahvistetaan. Muut karsintoihin osallistuneet joukkueet pelaavat kaudella 2016-2017 alueellisissa IIdivisioonissa. 3 NAISTEN I-DIVISIOONAN KARSINNAT 3.1 YLEISTÄ NAISTEN KARSINNOISTA Alueellisista II-divisioonan lohkoista karsintoihin selviää neljä (4) joukkuetta, jotka jakaantuvat alueellisesti seuraavasti Eteläinen alue, kaksi (2) joukkuetta Läntinen alue, yksi (1) joukkue Kaakkoinen, Itäinen, Keskinen ja Pohjoinen alue, esikarsinnan jälkeen yksi (1) joukkue. 3.2 NAISTEN ESIKARSINNAT Kaakkoinen, Itäinen, Keskinen ja Pohjoinen alue pelaavat 3-4 joukkueen esikarsinnan siten, että näitä neljää aluetta edustaa enintään yksi joukkue varsinaisessa ensimmäisessä karsinnassa. Kyseiset alueet tekevät yhteisen esityksen esikarsintojen pelaamisajasta ja – tavasta 31.1.2016 mennessä kilpailupäällikölle. Esikarsinta on pelattava 20.3.2016 mennessä. 3.3 NAISTEN KARSINNAT Karsintaan osallistuu neljä joukkuetta, jotka sijoitetaan kahteen arvontakoriin. Joukkueet sijoittuvat arvontakoreihin seuraavan rankingin mukaisesti ARVONTAKORI 1 ARVONTAKORI 2 MUUT JOUKKUEET Eteläinen alue 1. Läntinen alue 1. Esikarsinnan 1. Eteläinen alue 2. Läntinen alue 2 Esikarsinnan 2. Esikarsinnan 3. Esikarsinnan 4. Muut alueellisten II-divisioonien joukkueet omassa lohkossa saavutetun voittosuhteen mukaisessa järjestyksessä Jos joku joukkue luopuu oikeudesta osallistua karsintoihin, täydennetään arvontakoreja alhaalta ylöspäin siten, että luopuneen joukkueen alapuolella olevat joukkueet nousevat aina yhden pykälän ylöspäin. Kilpailun järjestäjä arpoo 21.3.2016 karsintaturnauksen 1. päivän otteluparit siten, että ensiksi nostetaan arvontakorista 1 joukkue, jolle nostetaan arvontakorista 2 vastustaja. Tämä ottelupari muodostaa 1. päivän otteluparin 1-4, jossa arvontakorin 1 joukkue on joukkue numero 1. Jäljelle jäänyt arvontakorin 1 ja arvontakorin 2 joukkue muodostavat 1. päivän otteluparin 2-3, jossa arvontakorin 1 joukkue on joukkue numero 2. - 59 - Karsinnan järjestäjä arvotaan Eteläisen alueen ja Läntiseen alueen II divisioonien lohkovoittajista sekä neljän muun alueen esikarsinnan voittajasta. Karsinnassa käytetään yhteistaloutta. Karsinnan voittaja nousee naisten I divisioonaan kaudeksi 2016-17 edellyttäen, että seura täyttää sarjalisenssin myöntämiskriteerit ja sen sarjapaikka vahvistetaan. Muut karsintoihin osallistuneet joukkueet pelaavat kaudella 2016-2017 alueellisissa II-divisioonissa. 4 OTTELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Pelikentän koko on 28,0m x 15,0m ja pelialustan tulee olla puuta (parketti) Kaikkien pelikentän rajaviivojen tulee olla voimassa olevien pelisääntöjen mukaiset Pelikentän turvaetäisyyksien on oltava sekä sivuilla että päädyissä 2,0m1) Kaikkien teknisten varustusteiden tulee täyttää virallisten pelisääntöjen määräykset Katsomon tulee olla kiinteä tai vastaava hyväksytty katsomorakennelma. Valaistuksen tulee olla vähintään 1000 luksia1) Hallin lämpötilan tulee olla 16 0C – 25 0C Hallin vapaan korkeuden tulee olla vähintään 7,0m sen alimmassa kohdassa1) Hallissa tulee olla äänentoistojärjestelmä, joka on mitoitettu hallin kapasiteetin mukaiseen yleisötilaisuuteen1) Hallissa tulee olla viisi lukittavaa pukuhuonetta, joissa ei ole muita käyttäjiä ottelutapahtuman aikana1) Kilpailujaos voi myöntää poikkeusluvan pelaamiselle salissa, jonka olosuhteet eivät täytä sarjamääräyksiä näiltä osin. 1) Kilpailujaos hyväksyy karsintojen pelipaikat. Otteluissa on käytettävä kaikkia virallisten pelisääntöjen määräämiä teknisiä laitteita: tulostaulu, jossa on pelikellon ja joukkueiden pistemäärän näytöt tulostaulussa joukkuevirheiden määrä 1-5 (suurempia numeroita ei saa olla ja aikalisien määrä 1-3 24s laite kummankin korin päällä, jossa on myös pelikellon näyttö ja punainen lamppu osoittamaan hyökkäysajan päättymistä kaksi (2) erillistä, toisistaan selvästi erottuvaa äänimerkinantolaitetta, joissa on hyvin voimakas ja terävä ääni hallintavuoron ilmaiseva vuoro-osoitin (nuoli toimitsijapöydällä) joukkuevirheiden täyttymisen merkki-ilmaisimet toimitsijapöydällä numerotaulut 1-5 pelaajien virhemäärien ilmaisemiseksi toimitsijapöydällä korilevyjen sisäreunoissa punaiset LED-valot osoittamaan peliajan päättymistä kunkin erän lopussa Ottelupaikalla on oltava varalaitteet mahdollista korirenkaan, pelikellon tai 24s laitteen hajoamista varten Järjestävä seura vastaa yksin kunkin ottelun järjestelykuluista. Vierasjoukkue huolehtii omista matka-, majoitus- ruokailu- ym. kuluistaan. 5 EROTUOMARIT Kaikkiin I-divisioonan karsintaturnauksiin erotuomarit nimeää erotuomariyksikön nimeämä liittonimeäjä. Seuran tulee välittömästi peliaikojen ja –paikkojen varmistuttua ilmoittaa niistä kilpailupäällikölle. 6 TOIMITSIJAT I-divisioonan karsinnoissa pitää olla kaikki koripallon virallisten pelisääntöjen mukaiset toimitsijat (ajanottaja, kirjuri, 24 sekunnin valvoja). Kaikkien toimitsijoiden ja tilastonpitäjien on oltava tehtäviinsä koulutettuja. Karsinnoissa ei ole pakollista tilastointia. - 60 - 7 OTTELUPÖYTÄKIRJA JA TULOSTIEDOTUS Ottelupöytäkirjana on käytettävä uusinta voimassa olevaa versiota. Ottelupöytäkirja on täytettävä huolellisesti annettujen ohjeiden mukaan. Turnauksen järjestävän seuran on postitettava ottelupöytäkirja(t) Koripalloliittoon ottelupäivää seuraavana arkipäivänä (ehdottomasti I luokan postina ja tarvittaessa pikakirjeenä). Järjestävän seuran on säilytettävä jäljennöskappaleensa ja pyynnöstä toimitettava ne tai kopiot niistä kilpailun järjestäjälle. Turnauksen järjestävän seuran on päivitettävä ottelutulokset sarjanhallintajärjestelmään (Baskethotel) välittömästi ottelun päättymisestä. 8 TURNAUKSEN TALOUS Karsintaturnauksissa käytetään yhteistaloutta, jossa tulot ja menot jaetaan tasan osallistuvien joukkueiden kesken. Järjestävän seuran on laadittava turnauksen taloudesta ao. lomakkeelle ennakkolaskelma, jonka on oltava muilla osallistuvilla joukkueilla ja kilpailupäällikölle kaksi vuorokautta ennen ensimmäistä ottelua. Mahdolliset huomautukset on tehtävä etukäteen välittömästi laskelman saavuttua. Mikäli seura ei huolehdi laskelman tekemisestä ja sen asianmukaisesta toimittamisesta, voi kilpailuyksikkö määrätä sille rikemaksun. Lopullinen ottelutilitys siihen liittyvine maksuineen suoritetaan seitsemän (7) arkipäivän kuluessa järjestävän seuran tilille. Tilityksen on perustuttava todellisiin tuloihin ja menoihin, joista järjestävän seuran ja vierasjoukkueiden on esitettävä asianmukaiset, hyväksyttävät tositteet. Jos seura ei ole suorittanut taloudellisia velvollisuuksiaan yhteistaloudesta viikon kuluessa lopullisen laskelman saatuaan, on se velvollinen maksamaan saavalle seuralle viivästyskoron. Yhteistalouteen lasketaan mukaan seuraavat menot: salivuokrat (sisältää siivous- ja valvontapalkkiot), 3 tuntia/ottelu ja lisäksi 1 tunti/turnauspäivä yleisiä järjestelyjä toteutuneet erotuomarikulut vierasjoukkueen matkakulut koti- ja ottelupaikkakunnan välillä, edestakainen kilometrimäärä x 1,00 €/km vierasjoukkueen majoituskulut turnauspäivien välisinä öinä edullisimman paikkakunnalla vallitsevan majoitustaksan mukaisina, mikäli seurat etukäteen eivät toisin sovi. Majoituksen tulee olla hotelli tai vastaava taso, 2-3 h-huone. Järjestävä seura tekee pyynnöstä majoitusvaraukset. Mikäli seura ei yövy ottelupaikkakunnalla, vaan matkustaa yöksi kotipaikkakunnalleen, halvempi vaihtoehto hyväksytään yhteistalouteen jos ottelu järjestetään niin aikaisin aamulla, että vierailijaa ei voida vaatia matkustamaan aamulla (lähtö ennen klo 7:00), voidaan kilpailupäällikön päätöksellä myös ottelua edeltävän yön majoituskustannukset lisätä laskelmaan Järjestävän seuran posti-, puhelin- ja muita yleisiä kuluja ei hyväksytä yhteistalouteen, eikä myöskään toimitsijakuluja. Joukkueeseen lasketaan kuuluviksi ottelupöytäkirjaan merkityt mukana olevat pelaajat, valmentaja, apuvalmentaja ja joukkueenjohtaja, kuitenkin korkeintaan 15 henkilöä. Seurat voivat vain keskinäisillä, kirjallisilla etukäteissopimuksilla poiketa edellä esitetyistä määräyksistä. Ottelupöytäkirjana on käytettävä uusinta voimassa olevaa versiota. Ottelupöytäkirja on täytettävä huolellisesti annettujen ohjeiden mukaan - 61 - 9 ULKOMAALAINEN PELAAJA Ulkomaalaisten pelaajien pelaamista ei ole rajoitettu suomalaisissa koripallosarjoissa. Ulkomaalaiselle pelaajalle tai ulkomailta siirtyville suomalaiselle pelaajalle on haettava pelilupa kilpailusääntöjen kohta ”V Seurasiirrot” mukaisesti. Karsintaturnauksissa käytetään yhteistaloutta, jossa tulot ja menot jaetaan tasan osallistuvien joukkueiden kesken. 10 PELIASUT I-divisioonan karsinnoissa joukkueet voivat käyttää vapaassa järjestyksessä pelinumeroita 099. Jokaisen pelaajan peliasun tulee olla koripallon virallisten pelisääntöjen mukainen. Kotijoukkue pelaa aina vaaleassa peliasussa (paita ja pelihousut) ja vierasjoukkue aina tummassa peliasussa (paita ja pelihousut). Joukkueen kaikkien pelaajien on pelattava samanlaisissa peliasuissa (paita ja pelihousut). Pelipaidan alla voi käyttää joko mustaa tai valkoista tai pelipaidan päävärin mukaista hihatonta paitaa tai toppia, mutta tämä ei saa missään olosuhteissa näkyä pelipaidan alta kädentien (olkapää) eikä kaula-aukon (kaula tai niska) alueella. Pelihousujen alla voi käyttää pelihousujen värisiä urheilutrikoita, mutta nämä eivät saa ulottua pelihousujen lahkeen alapuolelle. Pelihousut eivät saa ylittää polvea vaan niiden tulee päättyä polven yläpuolelle. 11 ESIKARSINTATURNAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kilpailun järjestäjä arpoo joukkueiden numerot. Järjestävän joukkueen numero on yksi. Kolmen joukkueen turnaus: 1. päivä 1 – 2, 2 – 3 ja 3- 1 Neljän joukkueen turnaus: 1. päivä 2. päivä 1 - 4 ja 2 - 3 3 - 4, 1 - 2, 3 - 1 ja 4 - 2. tai vaihtoehtoisesti voidaan turnaus järjestää siten, että ensimmäisenä päivänä neljä ottelua ja toisena päivänä kaksi ottelua: 1. päivä 1 - 4 ja 2 – 3, 3 - 4, 1 – 2 2. päivä 3 - 1 ja 4 - 2 Kaksipäiväisen turnauksen ensimmäisen päivän otteluiden järjestys voidaan vaihtaa, mikäli se on tarpeen joukkueiden matkojen vuoksi. Myös ensimmäisenä ja toisena päivänä pelattavat ottelut voidaan vaihtaa keskenään. Ottelujen alkamisaikojen välin on saman joukkueen osalta oltava vähintään kolme (3) tuntia. Ottelut voidaan pelata myös nopeammalla aikataululla, jos peräkkäiset ottelut pelaava joukkue hyväksyy sen ja antaa siitä kirjallisen suostumuksen (sähköpostina). Ottelujen järjestystä voidaan muuttaa vain, mikäli kaikki joukkueet muutoksen hyväksyvät ja antavat siihen kirjallisen (sähköpostina) suostumuksen, jonka jälkeen kilpailupäällikkö hyväksyy sen. Turnauksen järjestäjän tulee hyväksyttää otteluohjelma ja talouslaskelma kilpailupäälliköllä viisi (5) vuorokautta ennen turnauksen alkua. Turnauksessa on pelattava kaikki ottelut. Mikäli joukkue luovuttaa ottelun, katsotaan sen luopuneen koko sarjasta (II-divisioonasta) ja sen on maksettava luopumissakko 700 €. 12 KARSINTATURNAUKSEN JÄRJESTÄMINEN - 62 - Karsintaturnauksen otteluohjelma: 1. päivä Ottelu 1: 1 – 4 Ottelu 2: 2 – 3 2. päivä Ottelu 3: häviäjä 1 – häviäjä 2 Ottelu 4: voittaja 1 – voittaja 2 Joukkueille on varattava verryttelyaikaa 60 minuuttia ennen ottelun alkua, joista viimeiset 20 minuuttia tulee olla keskeytymätöntä verryttelyaikaa. Ottelun puoliaikatauolla on joukkueille varattava vähintään 5 minuuttia keskeytymätöntä verryttelyaikaa. Ottelujen järjestystä voidaan muuttaa vain, mikäli kaikki joukkueet muutoksen hyväksyvät ja antavat siihen kirjallisen (sähköpostina) suostumuksen, jonka jälkeen kilpailujaos hyväksyy sen. Turnauksen järjestäjän tulee hyväksyttää otteluohjelma ja talouslaskelma kilpailupäälliköllä viisi (5) vuorokautta ennen turnauksen alkua. Turnauksessa on pelattava kaikki ottelut. Mikäli joukkue luovuttaa ottelun, katsotaan sen luopuneen koko sarjasta (II-divisioonasta) ja sen on maksettava luopumissakko 700 €. 13 I-DIVISIOONAAN NOUSEMINEN JA SIELTÄ PUTOAMINEN 13.1 MIESTEN I-DIVISIOONA B Kauden 2015–16 miesten I-divisioona B:n runkosarjan kolme viimeistä (12.-14.) joukkuetta putoavat alueelliseen II-divisioonaan pelikaudeksi 2016–17. Kauden 2015–16 I-divisioonan karsintojen voittaja nousee I-divisioona B:hen pelikaudeksi 2016–17. Joukkue on villikortti arviointiryhmän ja sarjalisenssiyksikön tekemän rankingin kahden (2) parhaan joukossa ja liittohallitus vahvistaa sen sarjapaikan. 13.2 NAISTEN I-DIVISIOONA Kauden 2015–16 naisten I-divisioonan runkosarjassa viimeiseksi (10.) sijoittunut joukkue putoaa suoraan naisten alueelliseen II-divisioonaan pelikaudeksi 2016–17. Kauden 2015–16 I-divisioonan pelikaudeksi 2016–17. karsintojen voittaja nousee naisten I-divisioonaan Kauden 2015-16 naisten Korisliigan viimeiseksi (10.) sijoittunut joukkue putoaa naisten Idivisioonaan pelikaudeksi 2016-17. 14 RANKINGJÄRJESTYS 14.1 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. MIESTEN I-DIVISIOONA B:n RANKINGJÄRJESTYS KAUDELLE 2016-17 Divarikarsinnan häviäjä I-divisioona B:n runkosarjan 1. I-divisioona B:n runkosarjan 2. I-divisioona B:n runkosarjan 3. I-divisioona B:n runkosarjan 4. I-divisioona B:n runkosarjan 5. I-divisioona B:n runkosarjan 6. I-divisioona B:n runkosarjan 7. I-divisioona B:n runkosarjan 8. I-divisioona B:n runkosarjan 9. I-divisioona B:n runkosarjan 10. I-divisioona B:n runkosarjan 11. - 63 - 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. Miesten I-divisioonan karsintojen Villikortti ranking 1. Villikortti ranking 2. I-divisioona B:n runkosarjan 12. I-divisioona B:n runkosarjan 13. I-divisioona B:n runkosarjan 14. Miesten I-divisioonan karsintojen Miesten I-divisioonan karsintojen Miesten I-divisioonan karsintojen 14.2 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 1. 2. 3. 4. NAISTEN I-DIVISIOONAN RANKINGJÄRJESTYS KAUDELLE 2016-17 Naisten Korisliigan 9. Naisten I-divisioonan finaalin hävinnyt Naisten I-divisioonan runkosarjan 1. Naisten I-divisioonan runkosarjan 2. Naisten I-divisioonan runkosarjan 3. Naisten I-divisioonan runkosarjan 4. Naisten I-divisioonan runkosarjan 5. Naisten I-divisioonan runkosarjan 6. Naisten I-divisioonan runkosarjan 7. Naisten I-divisioonan runkosarjan 8. Naisten I-divisioonan runkosarjan 9. Naisten I-divisioonan karsintojen 1. Naisten I-divisioonan runkosarjan 10. Naisten I-divisioonan karsintojen 2. Naisten I-divisioonan karsintojen 3. Naisten I-divisioonan karsintojen 4. 15 SARJAN TÄYDENTÄMINEN Mikäli jokin miesten I-divisioona B:hen tai naisten I-divisioonaan urheilullisin perustein oikeutetuista seuroista luopuu sarjasta tai sille ei myönnetä lisenssiä tai villikortti järjestelmässä ei ole riittävää määrää kriteereitä täyttäviä hakijoita ja liittohallitus päättää täydentää sarjaa, se tapahtuu ensisijaisesti edellisessä kohdassa olevan rankingjärjestyksen mukaisesti. 16 RIKE- JA SAKKOMAKSUT Näiden sarjamääräysten tai erikseen toimitettavan sarjamanuaalin laiminlyönnin seurauksena voidaan seuralle antaa huomautus tai määrätä rikemaksu. Laiminlyönneistä seuraavat rikemaksut voidaan määrätä enintään sarjamanuaaleissa mainittujen summien suuruisina. Sarjalisenssikriteerien ja sarjamanuaalien mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille määrättävistä rikemaksuista, päättää kilpailujaos, sarjalisenssiyksikkö tai liittohallitus. Kurinpitosääntöjen mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille määrättävistä sakkomaksuista, päättää liiton kurinpitopäällikkö, sääntö- ja kurinpitoyksikkö tai liittohallitus. 17 PÄIVÄMÄÄRIÄ miesten karsinnat I divisioonaan naisten karsinnat I divisioonaan 2.-3.4.2016 2.-3.4.2016 18 SARJAPAIKAN VAHVISTAMINEN JA SARJASTA LUOPUMINEN Miesten I-divisioona B:hen tai naisten I-divisioonaan urheilullisin perustein oikeutetun seuran on haettava sarjapaikkaa palauttamalla allekirjoitettua sarjapaikkahakemus liitteineen sekä maksettava sarjamaksun 1. erä 31.5.2016 mennessä. - 64 - Sarjalisenssiyksikkö päättää seuran oikeudesta pelata aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa ja myöntää osallistumisoikeudet seuroille näihin sarjoihin edellyttäen että seura täyttää sarjapaikan myöntämiskriteerit. Sarjalisenssin hylkäämisen vahvistaa liittohallitus. Mikäli seura luopuu sarjapaikastaan, se voi anoa sarjapaikkaa alemmalta sarjatasolta 31.5.2016 mennessä. Jos seura luopuu sarjapaikastaan sarjapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen, sille määrätään liittovaltuuston vahvistama luovutussakko eikä jo maksettua sarjamaksua palauteta. 19 VILLIKORTTI JÄRJESTELMÄ Pelikaudella 2015-16 miesten I-divisioona B:ssä sijoille 12.-14. tai liiton alueellisen sarjatoimintaan osallistunut joukkue tai akatemiajoukkue voi hakea pelikaudeksi 2016-17 miesten I-divisioona B:hen villiä korttia. Seuran tulee toimittaa 15.5.2016 mennessä allekirjoitettu sarjapaikkahakemus liitteineen sekä maksettava sarjamaksun 1. erä ja lisäksi seuran tulee täyttää vaadittavat sarjalisenssiehdot sekä täytettävä villikortin myöntämisen ehdot pelikaudelle 2016-17. Liittohallitus vahvistaa villikortilla myönnettävät sarjapaikat arviointiryhmän ja sarjalisenssiyksikön esityksestä. - 65 - SENIOREIDEN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 1 SENIOREIDEN SM-KILPAILUT 1.1 Edustusoikeus Ikärajat: miehet naiset 35 40 45 50 55 60 65 70 vuotta " " " " " " " 30 vuotta 35 " 40 " 45 " 50 " 1981 ja aikaisemmin syntyneet. 1976 " 1971 " 1966 " 1961 " 1956 " 1951 " 1946 " 1986 ja aikaisemmin syntyneet 1981 " 1976 " 1971 " 1966 " Senioreiden edustuskelpoisuus on määritelty kilpailusääntöjen kuudennessa luvussa (luku 6) ”Pelaaja”. Pelaajalla on oikeus kilpailuvuoden aikana edustaa eri seniori-ikäluokissa eri seuroja, mutta vain yhtä seuraa kussakin ikäluokassa. Pelaajalla tulee edustaessaan tämän säännön mukaisesti eri seuroja olla voimassa oleva kilpa-, harraste-, seniori- tai rinnakkaislisenssi kaikissa näissä seuroissa. Esim.1: Pelaaja pelaa alueen/I divisioona/mestaruussarjaa seurassa A, hän tarvitsee peruslisenssin ko seuraan. Jos hän pelaa seniorisarjoissa vain omassa seurassaan, ei muita lisenssejä tarvita. Jos hän pelaa Miehet 35 vuotta – sarjaa seurassa B, hänen tulee lunastaa rinnakkaislisenssi ko. seuraan. Jos hän pelaa vielä esim. Miehet 40 vuotta -sarjaa seurassa C, hänen tulee lunastaa rinnakkaislisenssi ko. seuraan jne. Esim.2: Pelaaja pelaa vain seniorisarjan pelejä. Jos hän pelaa ainoastaan omassa seurassaan A, hänen tulee lunastaa vain seniorilisenssi. Jos hän pelaa vielä esim. Miehet 40 vuotta -sarjaa seurassa B, hänen tulee lunastaa rinnakkaislisenssi ko. seuraan. Jos hän pelaa vielä esim. Miehet 45 vuotta -sarjaa seurassa C, hänen tulee lunastaa rinnakkaislisenssi ko. seuraan jne. Rinnakkaislisenssien lunastamisen yleinen siirtotakaraja ei koske seniorisarjoja, lisenssi pitää olla lunastettu ennen ensimmäistä peliä, jossa pelaaja on pelannut ja hänet on merkitty pöytäkirjaan. Rinnakkaislisenssin voi lunastaa vain koripallolisenssiin (kilpa- ja harrastelisenssi) tai seniorilisenssiin. Rinnakkaislisenssiä ei lunastaa kuntosarjan lisenssiin eikä kuntosarjan lisenssillä voi pelata seniorisarjoja. Seniorisarjoissa ei noudateta kilpailusääntöjen 5 §:n siirtotakarajaa Joukkuetta rangaistaan edustuskelvottoman pelaajan peluuttamisesta kurinpitosääntöjen 5 §:n 1 momentin 1, 2, 8, 9, 10, 12 ja/tai 13 kohdassa tarkoitetulla seuraamuksella. Jos edustuskelvottoman pelaajan peluuttaminen on ollut tahallista tai sillä on tavoiteltu kilpailullista etua, rangaistukseen on sisällyttävä - 66 - edellä 13 kohdassa tarkoitettu voitettujen otteluiden julistaminen hävityiksi tuloksella 0-40 ottaen huomioon, mitä kilpailusääntöjen 59 §:n 4 momentissa määrätään. 1.2 Sarjajärjestelmä Seniorisarjojen otteluiden päivämäärät selviävät vasta sarjojen ilmoittautumisten jälkeen. Seniorisarjojen SM-arvon edellytyksenä on, että sarjaan osallistuu vähintään 3 joukkuetta. Muussa tapauksessa sarja pelataan ilman SM-arvoa. 1.2.1 Miesten kilpailut Kilpailun järjestäjä päättää sarjajärjestelmästä ilmoittautumisajan päätyttyä. 1.2.2 Naisten kilpailut Kilpailun järjestäjä päättää sarjajärjestelmästä ilmoittautumisajan päätyttyä. 2 3 Vastuuhenkilöiden yhteystiedot miesten seniorisarjat Pekka Jääskeläinen Kantelettarentie 9 B 26 00420 Helsinki mp 040-718 3744 [email protected] naisten seniorisarjat Mari Heusala Madetie 16 A, 02170 Espoo mp 040-593 5951 [email protected] Otteluiden järjestäminen Sarjaohjelmassa ensiksi mainittu seura on ottelun järjestäjä. Ottelut on pelattava sarjaohjelman määräämänä ajankohtana. Ottelut on järjestettävä sellaisena ajankohtana, että vierasjoukkue voi käyttää tarvittaessa julkisia kulkuneuvoja tai voi lähteä ja saapua kohtuullisena aikana kotipaikkakunnalleen. Joukkueet voivat käyttää kahtatoista (12) pelaajaa kaikissa otteluissa. Erotuomarit nimetään kaikkiin otteluihin ja maksut erotuomareille hoidetaan keskitetyn erotuomarimaksujärjestelmän kautta. 4 Ottelusiirrot Sarjaohjelman mukaisen pelipäivän voi muuttaa pelaavien joukkueiden yhteisellä sopimuksella aikaisemmaksi. Mikäli ottelu siirretään vastustajan ilmoittamasta, hyväksyttävästä syystä, on vastustajan hyväksyttävä seuraava tarjottu aika. Jos joukkueet eivät pääse sopuun pelipäivästä, sarjavastaava määrää sen. Ottelusiirtomaksu (55 €) voidaan määrätä, jos pelipäivä siirretään otteluohjelmaan merkittyä päivää myöhäisemmäksi. Kaikista pelipäivän muutoksista on ilmoitettava sarjavastaavalle. 5 Toimitsijat ja ottelupöytäkirjat Otteluissa vaaditaan kirjuri ja ajanottaja. Järjestävän seuran on säilytettävä jäljennöskappaleensa ja pyynnöstä toimitettava ne tai kopiot niistä kilpailun järjestäjälle. Ottelupöytäkirjana on käytettävä uusinta saatavilla olevaa versiota. Ottelupöytäkirjat on täytettävä huolellisesti ja täydellisesti. Pelaajien nimet on kirjoitettava täydellisinä etu- ja sukunimineen. Pöytäkirjaan merkitään myös koko lisenssin numero. Kaikki yhteenvedot ja laskutoimitukset on suoritettava loppuun asti. Ottelupöytäkirja postitetaan tai lähetetään sähköpostin liitteenä suoraan sarjavastaavalle ottelua seuraavana arkipäivänä. - 67 - Ohje virallisen pelipöytäkirjan täyttämisestä on www.basket.fi–sivustolta. 6 Ottelun talous Sarjamuotoisina pelattavissa kilpailuissa järjestävä seura vastaa yksin ottelun taloudesta ja matkustava seura huolehtii omista matka- ja majoituskuluista. Miesten 35+ sarjassa lyhyemmän matkan (alle 300 km) yhden päivän turnauksissa tuomarikuluista ja salivuokrista vastaa paikallisjoukkue tai paikallisjoukkueet yhteisesti ja vieraspaikkakuntalaiset maksavat matkakulunsa itse. Seurat voivat keskinäisillä, kirjallisilla (esim. sähköposti) etukäteissopimuksilla poiketa edellä esitetyistä määräyksistä. Mahdollisesta sopimisesta annetaan tieto sarjavastaavalle. 7 Tulospalvelu Seniorisarjoissa on lopputulos tallennettava Koripalloliiton tulospalveluun (http://fba.baskethotel.com) välittömästi ottelun päätyttyä. 8 Lisenssit Pelaajalla tulee olla voimassa oleva kilpa-, harraste-, seniori- tai rinnakkaislisenssi, jotta hän on edustuskelpoinen. Koko lisenssinumero on merkittävä pöytäkirjaan. Erotuomarin tehtävänä on tarkastaa, että kaikilla peliin osallistuvilla on maksettu koripallolisenssi. Maksutositteen lisäksi lisenssin numero ja maksusuoritus voidaan osoittaa liiton www.basket.fi–sivustolta kopioidulla seuran lisenssilistalla, johon otteluun osallistuvat pelaajat on merkitty. Lisenssinumero- tai lisenssilistatiedon puuttumisesta pöytäkirjasta seuraa rikemaksu 75 € joukkueelle. 9 Peliasut Joukkueet saavat käyttää pelinumeroita 0-99. Otteluissa saa pitää ns. aluspaitaa. Aluspaidan tulee olla perussävyltään samanvärinen pelipaidan kanssa. Joukkueen pelipaitojen pitää olla yhtenäiset eli paitojen pitää olla perussävyltään samanlaiset. 10 Hyökkäysaika Poikkeuksena pelisääntöihin 55-vuotiaiden ja vanhempien SM-sarjoissa käytetään 30 sekunnin hyökkäysaikaa sekä 10 sekunnin sääntöä, jona joukkueen on saatavat pallo. yli puolen kentän. Pelaavat joukkueet varmistavat poikkeuksen ottelun erotuomareille. 11 Pelaajan tai joukkueen muun jäsenen erottaminen pelistä Pelistä erotetusta joukkueen jäsenestä on erotuomarin toimitettava viipymättä lausuntonsa sääntö- ja kurinpitoyksikölle. Erotuomarin on ilmoitettava pelistä erotetulle tai joukkueen viralliselle edustajalle erotetun henkilön oikeudesta antaa tapauksesta oma vastineensa sääntö- ja kurinpitoyksikölle kahden (2) vuorokauden kuluessa tapahtuneesta. 12 Ottelun luovuttaminen Ensimmäisestä luovutuksesta annetaan huomautus ja voidaan määrätä luovutussakko 75 €. Lisäksi seura, jonka joukkue ei ole saapunut sille määrättyyn otteluun tai laiminlyömällä ottelujärjestelyjä aiheuttaa taloudellista vahinkoa toiselle seuralle, alueelle tai liitolle, on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Useammasta kuin kahdesta luovutuksesta joukkue voidaan sulkea sarjasta. Senioriryhmä käsittelee kaikki, joko samaan kauteen liittyvät luovutukset mahdollisine rangaistuksineen tapauskohtaisesti. - 68 - 13 Sarjasta luopuminen Jos joukkue luopuu sarjasta ilmoittautumisajan jälkeen, voidaan sille määrätä luopumissakko 360 €. - 69 - A- JA B-NUORTEN VALTAKUNNALLISTEN SARJOJEN JA KARSINTOJEN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 Nämä sarjamääräykset koskevat A- ja B-nuorten valtakunnallisten sarjojen ja karsintojen pelaamista. C-nuorten SM-sarjassa on erilliset sarjamääräykset. Kilpailuyksikkö järjestää nuorten kilpakoripallosarjat, joita ovat: A-tyttöjen ja –poikien SM-sarjat B-tyttöjen ja –poikien SM-sarjat C-tyttöjen ja –poikien SM-sarjat ja harrastekoripallosarjat, joita ovat: A-tyttöjen ja –poikien valtakunnalliset karsinnat ja I divisioonat B-tyttöjen ja –poikien valtakunnalliset karsinnat ja I divisioonat C-tyttöjen ja –poikien alueelliset karsinnat (alueellinen I divisioona) Kaikissa nuorten sarjoissa noudatetaan Koripalloliiton kilpailusääntöjä sekä voimassa olevia FIBA:n koripallon pelisääntöjä. Nämä sarjamääräykset täsmentävät em. sääntöjä nuorten kilpakoripallosarjoihin ja valtakunnallisiin harrastekoripallosarjoihin. Ilmoittautumalla ja osallistumalla valtakunnallisiin karsintoihin joukkue sitoutuu pelaamaan siinä sarjassa, johon sen sijoitus karsintojen perusteella oikeuttaa (SMsarja tai valtakunnallinen I divisioona). Nuorten ottelumanuaali Näissä kaikissa sarjoissa käytetään nuorten ottelumanuaalia, jossa määritellään tarkemmin ottelutapahtuman järjestämiseen liittyvät vaatimukset ja tehtävät. Seurat sitoutuvat noudattamaan ottelumanuaalissa määritettyjä asioita. Ottelumanuaali toimitetaan ilmoittautuneille joukkueille elokuussa. 1 Ilmoittautuminen A- ja B-nuorten valtakunnallisiin karsintoihin ilmoittaudutaan http://fba.baskethotel.com – sivuston kautta. Myös joukkueet, joilla on rankingin mukainen paikka suoraan II karsintakierrokselle vahvistavat osallistumisensa 15.8.2015 mennessä. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 15.8.2015. C-nuorten SM-karsintaan ilmoittaudutaan alueiden C-nuorten (eteläinen alue C-tytöt 02 tai C-pojat 02) syksyn I divisioonaan (ylimpään sarjaan). Viimeinen ilmoittautumispäivä on 15.8.2015. 2 Nuorten sarjojen ikärajat A-nuoret 1997 ja myöhemmin syntyneet B-nuoret 2000 ja myöhemmin syntyneet C-nuoret 2002 ja myöhemmin syntyneet 3 Sarjamaksut A- ja B-nuoret Valtakunnallinen karsinta SM-sarja I divisioona 160 € 265 € 265 € Koripalloliitto laskuttaa sarjamaksut seuroilta ilmoittautumispäivämäärän jälkeen. 4 Pelaamisoikeudet 4.1 Edustuskelpoisuus Katso kilpailusäännöt luku 6 ”Pelaaja”. 4.2 Ulkomaalainen pelaaja Ulkomaalaisten pelaajien pelaamista ei ole rajoitettu suomalaisissa koripallosarjoissa. - 70 - 5 Sarjavastaavat ja kilpailupäällikkö Nuorten valtakunnallisten sarjojen sarjavastaavat nimetään elokuussa. Heidän nimet ja yhteystiedot tiedotetaan osallistuville joukkueille ja ne julkaistaan www.basket.fi. Koripalloliitossa nuorten valtakunnallisesta kilpailutoiminnasta vastaa kilpailupäällikkö Ulla Karlsson, [email protected], gsm 044-556 7776. 6 A- ja B-nuorten mestaruussarjat 6.1 Joukkueiden sijoittuminen suoraan II karsintakierrokselle edellisen kauden sijoittumisen perusteella A- ja B-nuorten SM-sarjan ja valtakunnallisen I divisioonan joukkueet (20) saavat kauden 2015-16 SM-karsintoihin paikan suoraan karsintojen 2. kierrokselle edellisen kauden 201415 runkosarjan sijoituksen mukaan. Joukkueet saavat rankingnumeron 1-20. Yhdellä seuralla voi olla vain yksi sijoille 1-10 ja yksi sijoille 11-20 sijoitettu joukkue. Mikäli joukkueita on useampia, poistuu huonommin sijoittunut joukkue kokonaan sijoittelun ulkopuolelle. Tällöin kaikki tämän joukkueen alapuolella olleet joukkueet siirtyvät sijoittelussa yhden pykälän ylöspäin. Mikäli sijoitettuja joukkueita on alle 20, arvotaan ne lohkot, joihin karsintojen 1. kierrokselta tulee enemmän kuin yksi joukkue. 6.2 A- ja B-nuorten SM-sarjat A- ja B-nuorten SM-sarjat pelataan kymmenen joukkueen kaksinkertaisena sarjana. SMsarjat alkavat seuraavasti: A-tyttöjen ja – poikien SM-sarjat alkavat su 10.10.2015 B-tyttöjen ja –poikien SM-sarjat alkavat la 17.10.2015 A-nuorten pelipäivä on lauantai ja B-nuorten pelipäivä on sunnuntai. Paikallispelejä voidaan pelata myös arkipäivinä. 6.3 A-tyttöjen ja A-poikien valtakunnallisten sarjojen karsinta (SM-sarja ja I divisioona) A-tyttöjen ja A-poikien karsintaturnaukset järjestetään alla olevina viikonloppuina. 29.-30.8.2015 1. karsintakierros 26.-27.9.2015 2. karsintakierros Karsintaturnaukset ovat taloudellisesti yhteisvastuullisia. Jos joukkueita ilmoittautuu valtakunnalliseen karsintaan 25 tai vähemmän, järjestetään vain yhdet karsinnat ja ne pelataan 2. karsintakierroksen ajankohtana. 6.4 B-poikien ja B-tyttöjen valtakunnallisten sarjojen karsinta (SM-sarja ja I divisioona) B-poikien ja B–tyttöjen nuorten karsintaturnaukset järjestetään alla olevina viikonloppuina. 19.-20.9.2015 1. karsintakierros 3.-4.10.2015 2. karsintakierros Karsintaturnaukset ovat taloudellisesti yhteisvastuullisia. Jos joukkueita ilmoittautuu valtakunnalliseen karsintaan 25 tai vähemmän, järjestetään vain yhdet karsinnat ja ne pelataan 2. karsintakierroksen ajankohtana. 6.5 Valtakunnallinen 1. karsintakierros Valtakunnallisen 1. karsintakierroksen tavoite on karsia vähintään viisi (5) joukkuetta jatkamaan 2. karsintakierrokselle. 1. karsintakierroksella joukkueet jaetaan lohkoihin. Karsinnat pelataan kohdan ”9. A- ja Bnuorten karsintaturnausten järjestäminen” mukaisesti. - 71 - Jatkoon pääsevien joukkueiden määrä ilmoitetaan karsintalohkojen arvonnan yhteydessä (osallistuvien joukkueiden kokonaismäärän ratkaisee jatkoon pääsevien joukkueiden määrän). 6.6 Valtakunnallinen 2. karsintakierros Valtakunnallisen 2. karsintakierroksen tavoite on karsia kymmenen (10) joukkuetta ikäluokan SM-sarjaan ja kymmenen (10) seuraavaa joukkuetta I divisioonaan. Karsinnan 2. kierros pelataan viidessä (5) viiden (5) joukkueen lohkoissa, joissa joukkueet pelaavat toisiaan vastaan. Jokaisen lohkon kaksi (1. ja 2.) parasta joukkuetta selviytyy ikäluokkansa SM-sarjaan ja kaksi (3. ja 4.) seuraavaa joukkuetta I divisioonaan. Lohkon viimeinen joukkue voi pelata alueellisissa sarjoissa, jos on ilmoittautunut sarjaan 15.8.2015 mennessä. 6.7 Nuorten valtakunnalliset I divisioonat A- ja B-nuorten valtakunnalliset I divisioonat pelataan kymmenen (10) joukkueen kaksinkertaisen sarjana. Runkosarjan päätteeksi pelataan neljän parhaan joukkueen kesken Final Four –tapahtuma, jonka järjestäjänä toimii runkosarjan voittanut joukkue. Pelipäivä nuorten valtakunnallisessa I divisioonassa on A-nuorilla lauantai ja B-nuorilla sunnuntai. Final Four tapahtuma pelataan A-nuorissa lauantaina 23.4.2016 ja B-nuorissa sunnuntaina 24.4.2016. A- ja B-nuorten SM-sarjan ja valtakunnallisen I divisioonan joukkueet (20) saavat kauden 2015-16 SM-karsintoihin paikan suoraan karsintojen 2. kierrokselle edellisen kauden 201415 runkosarjan sijoituksen mukaan. Joukkueet saavat rankingnumeron 1-20. Yhdellä seuralla voi olla vain yksi sijoille 1-10 ja yksi sijoille 11-20 sijoitettu joukkue. Mikäli joukkueita on useampia, poistuu huonommin sijoittunut joukkue kokonaan sijoittelun ulkopuolelle. Tällöin kaikki tämän joukkueen alapuolella olleet joukkueet siirtyvät sijoittelussa yhden pykälän ylöspäin. Mikäli sijoitettuja joukkueita on alle 20, arvotaan ne lohkot, joihin karsintojen 1. kierrokselta tulee enemmän kuin yksi joukkue. 7. A- ja B-nuorten valtakunnalliset karsinnat A- ja B-nuorten SM-sarjan ja valtakunnallisen I divisioonan joukkueet (20) saavat kauden 2015-16 SM karsintoihin paikan suoraan karsintojen 2. kierrokselle edellisen kauden 201415 runkosarjan sijoituksen mukaan. Muut ilmoittautuneet joukkueet pelaavat vähintään viidestä 2. karsintakierroksen paikasta. 7.1 Ensimmäinen karsintakierros Ensimmäisellä karsintakierroksella joukkueet arvotaan lohkoihin (ei käytetä mitään ranking-listaa). 7.2 Toinen karsintakierros Toisella karsintakierroksella on viisi viiden joukkueen lohkoa, joista ykkönen ja kakkonen etenevät SM-sarjaan, kolmonen ja nelonen valtakunnalliseen I divisioonaan. Toisen kierroksen lohkojaot muodostuvat rankingin perusteella seuraavasti: A: 1-5, 6-10, 11-15, 16-20, karsija 1 (arvotaan) B: 1-5, 6-10, 11-15, 16-20, karsija 2 (arvotaan) C: 1-5, 6-10, 11-15, 16-20, karsija 3 (arvotaan) D: 1-5, 6-10, 11-15, 16-20, karsija 4 (arvotaan) E: 1-5, 6-10, 11-15, 16-20, karsija 5 (arvotaan) Mikäli sijoitettuja joukkueita on alle 20, arvotaan ne lohkot, joihin karsintojen 1. kierrokselta tulee enemmän kuin yksi joukkue. - 72 - I karsintakierroksen sijoitusten mukaan joukkueista tehdään arvontakorit; 1. arvontakoriin lohkovoittajat, 2. arvontakoriin lohkojen 2. sijoittuneet jne. Toisella karsintakierroksella samaa lohkoon ei voi tulla kahta joukkuetta samasta ensimmäisen kierroksen karsintalohkosta. 7.3 Karsintaturnausten järjestäjät Ensimmäisten karsintaturnausten järjestäjät arvotaan kaikkien I karsintaan osallistuvien joukkueiden kesken. Toisen kierroksen järjestelyoikeudet arvotaan rankingin 1-20 sijoittuneiden joukkueiden kesken. 8 A- ja B-nuorten pudotuspeliottelut 8.1 SM-sarjan pudotuspelit Pudotuspeleihin selviää runkosarjan neljä (4) parhaiten sijoittunutta joukkuetta. Välierissä runkosarjan ensimmäinen (1.) kohtaa runkosarjan neljännen (4.) ja toinen (2.) kohtaa runkosarjan kolmannen (3.). Nämä ottelut pelataan paras kolmesta -järjestelmällä (sarjan voittamiseen vaaditaan kaksi voittoa). Näiden otteluparien voittajat pelaavat finaaleissa ja hävinneet pronssiottelussa. Finaali pelataan paras kolmesta -järjestelmällä (sarjan voittamiseen vaaditaan kaksi voittoa). Ottelusarjat alkavat aina runkosarjassa paremmin sijoittuneen kotikentällä. Pronssimitalit ratkaistaan yhdessä ottelussa, joka pelataan runkosarjassa paremmin sijoittuneen kotikentällä. 8.2. SM-sarjan pudotuspelien aikataulut la 16.4.2016 su 17.4.2016 ti 19.4.2016 ke 20.4.2016 A-pojat välierä 1 välierä 2 välierä 3 vara A-tytöt välierä 1 välierä 2 välierä 3 vara B-tytöt välierä 1 välierä 2 välierä 3 vara B-pojat välierä 1 välierä 2 välierä 3 vara la 23.4.2016 su 24.4.2016 ti 26.4.2016 ke 27.4.2016 finaali 1/pronssi finaali 2 finaali 3 vara finaali 1/pronssi finaali 2 finaali 3 vara finaali 1/pronssi finaali 2 finaali 3 vara finaali 1/pronssi finaali 2 finaali 3 vara la 30.4.2016 su 1.5.2016 ti 3.5.2016 ke 4.5.2016 vara vara vara vara vara vara vara vara vara vara vara vara vara vara vara vara 8.3 A- ja B-nuorten valtakunnallisten I divisioonien Final Four tapahtumat Kaikissa nuorten valtakunnallisissa I divisioonissa pelataan Final Four tapahtuma runkosarjan neljän parhaan joukkueen kesken. Final Four tapahtumien järjestäjänä toimii runkosarjan voittanut joukkue. Tapahtumat ovat yksipäiväisiä ja ne ovat taloudellisesti yhteisvastuullisia. Tapahtuman kaksi viimeistä ottelua (sijoituspelit) tulee pelata samassa pelipaikassa. Final Four tapahtumaan osallistuville joukkueille jaetaan kunniakirjat. Välierät: runkosarjan 1. – runkosarjan 4. runkosarjan 2. – runkosarjan 3. Sijoituspelit: V1 V2 Sijat 3.-4. Sijat 1.-2. V1 häviäjä – V2 häviäjä V1 voittaja – V2 voittaja - 73 - 9 A- ja B-nuorten karsintaturnausten järjestäminen Turnauksessa pelaaville joukkueille arvotaan järjestysnumerot, jolloin järjestäjä on numero 1. Varajärjestäjä määrätään arpomalla. Mikäli varajärjestäjä siirtyy järjestäjäksi, tulee tälle numero 1 ja järjestelyoikeudesta luopunut siirtyy kaavion viimeiseksi. Jos seura luopuu karsintaturnauksen järjestelyoikeudesta, sen on ilmoitettava esteestä välittömästi sarjavastaavalle, jolloin turnaus siirtyy varajärjestäjän hoidettavaksi. 9.1 Turnauskaaviot Kolmen joukkueen turnaus: 1. päivä 1—2, 2—3 ja 3—1 Neljän joukkueen turnaus: 1. päivä 4 - 1 ja 2—3 2. päivä 3—1, 4—2, 3—4 ja 1—2 tai vaihtoehtoisesti voidaan turnaus järjestää siten, että ensimmäisenä päivänä neljä ottelua ja toisena päivänä kaksi ottelua: 1. päivä 4 - 1 ja 2 – 3, 3 - 1, 4 – 2 2. päivä 3 - 4 ja 1 - 2 Viiden joukkueen turnaus: 1. päivä 4—1, 2—3, 5—4, 1—2 ja 3—5 2. päivä 4—2, 5—1, 3—4, 2—5 ja 1—3 9.2 Muita turnausohjeita Ottelujen alkamisaikojen välin on saman joukkueen osalta oltava vähintään kolme (3) tuntia. Ottelut voidaan pelata myös nopeammalla aikataululla, jos peräkkäiset ottelut pelaava joukkue hyväksyy sen ja antaa siitä kirjallisen suostumuksen (sähköpostina). Ottelujen järjestystä voidaan muuttaa vain, mikäli kaikki joukkueet hyväksyvät muutoksen ja antavat siihen kirjallisen (sähköpostina) suostumuksen, jonka jälkeen sarjavastaava hyväksyy sen. Turnauksissa on kaikki ottelut aina pelattava. Ottelun luovuttanut joukkue suljetaan sarjasta ja sille määrätään 380 € luopumissakko. 10 Otteluista ilmoittaminen 10.1 SM-sarjan ja I divisioonan otteluista ilmoittaminen Seuran on ilmoitettava SM-runkosarjan ja I divisioonan tarkat otteluajat ja -paikat sarjavastaavalle kolmen (3) päivän kuluessa alustavan sarjaohjelman julkaisemisesta. Sarjaohjelmat: A-tyttöjen ja A-poikien sarjat julkaistaan viimeistään 30.9.2015 ja ne vahvistetaan 3.10.2015 B-poikien ja B-tyttöjen sarjat julkaistaan viimeistään 7.10.2015 ja ne vahvistetaan 10.10.2015 Ottelut on pelattava vahvistetussa sarjaohjelmassa mainittuna päivänä ja kellonaikana sekä seuran ilmoittamassa paikassa. Tässä tapauksessa kilpailun järjestäjä vastaa tiedon kulusta vastustajalle ja erotuomareille. Paikallisotteluita saa pelata myös arkipäivänä molempien pelaavien joukkueiden suostumuksella. 10.2 Valtakunnallisista karsinnoista ja SM-sarjan pudotuspeleistä ilmoittaminen Järjestävän seuran on ilmoitettava valtakunnallisen karsintaturnauksen ja SM-sarjan pudotuspelien tarkat otteluajat ja -paikat sarjavastaavalle kolmen (3) päivän kuluessa, kun tieto ko. otteluiden järjestämisestä on seuralle tiedotettu. Katso myös kohta ”14 Erotuomarit”. 11 Ottelusiirrot Mikäli jompikumpi joukkueista haluaa siirtää ohjelmaan merkityn ottelun, sen on tehtävä siirrosta kirjallinen anomus sarjavastaavalle, joka käsittelee ja hyväksyy siirrot. Siirtomaksu on 55 € / ottelu, joka maksetaan ottelusiirron yhteydessä ja tosite maksusta lähetetään - 74 - anomuksen yhteydessä. Anomuksen liitteenä on oltava vastustajan kirjallinen hyväksyminen siirrolle. Muita kuin kirjallisia ottelusiirtoanomuksia ei oteta käsiteltäväksi. Ottelusiirto myönnetään vain erittäin painavilla perusteilla. Myös ottelupaikan siirrosta on tehtävä kirjallinen anomus sähköpostilla sarjavastaavalle. Mikäli joukkueet eivät pääse sopimukseen ottelusiirrosta tai uudesta pelipäivästä, asiasta päättää kilpailujaos, joka määrää siirretyn ottelun pelaamispäivän. Mikäli ottelun pelaamiselle sarjaohjelman mukaisesti ilmenee ylivoimainen este, on siitä välittömästi informoitava sähköpostilla sarjavastaavaa. Ottelupaikan omistajalta on lisäksi saatava kirjallinen todistus, mistä ilmenee, miksei ottelua voida pelata sarjaohjelman mukaisesti. Epidemiatyyppisissä sairastapauksissa ei ole olemassa mitään ottelusiirtoja koskevaa pykälää tai vakiomenettelyä vaan jokainen tapaus käsitellään erikseen. Yleisperiaatteina voidaan kuitenkin todeta, että: Kaikki loukkaantumistapaukset tulee pyrkiä paikkaamaan kokoonpanoa täydentämällä. Vain akuutit epidemiatyyppiset sairastumistapaukset huomioidaan mahdollista ottelusiirtoa käsiteltäessä. Tällöin, mikäli huomattava osa pelaavasta kokoonpanosta on sairastunut samaan tautiin, otetaan ottelun siirtoasia käsittelyyn. Tällaisissa tapauksissa on jalkeille saatava vähintään seitsemän (7) pelikykyistä pelaajaa. Ylivoimaisesta esteestä tai edellä mainituista sairastapauksista johtuvista ottelusiirroista päättää liiton kilpailujaos, joka myös määrää uuden pelipäivän. Tällöin ei siirtomaksua peritä. 12 Ottelutapahtuman järjestäminen 12.1 Ottelupaikka ja sen laitteet Pelikentän on täytettävä virallisten pelisääntöjen mukaiset mitat (28x15 m) ja pelialustana on oltava puulattia (parketti). Kaikkien pelikentän rajaviivojen tulee olla voimassa olevien pelisääntöjen mukaiset, samanväriset ja mieluiten valkoiset. Kaikissa uusissa, rakenteilla olevissa tai remontoitavissa pelisaleissa ainoastaan valkoiset rajaviivat ovat sallittuja. * Pelikentän turvaetäisyyksien on oltava sekä sivuilla että päädyissä 2,0 m * Nuorten pudotuspeleissä pelisalissa tulee olla kiinteä katsomo (ei näyttämö tmv) * Pelikentän pituuden on oltava 28 m, mutta kuitenkin vähintään 26 m Nuorten pääsarjaryhmä hyväksyy pelipaikat ja se voi seuran anomuksen perusteella antaa määräaikaisen luvan pelaamiselle salissa, jonka olosuhteet eivät täytä edellä lueteltuja tähdellä merkittyjä kohtia. Seuran on ilmoitettava runkosarjan ja pudotuspelien pelipaikat 15.8.2015 mennessä kilpailupäällikölle. Otteluissa on käytettävä kaikkia virallisten pelisääntöjen määräämiä teknisiä laitteita: tulostaulu, jossa on pelikellon ja joukkueiden pistemäärän näytöt kummankin korin päällä 24 sekunnin laite, jossa on myös pelikellon näyttö ja punainen lamppu osoittamaan hyökkäysajan päättymistä kaksi (2) erillistä, toisistaan selvästi erottuvaa äänimerkinantolaitetta, joissa on hyvin voimakas ja terävä ääni hallintavuoron ilmaiseva vuoro-osoitin (nuoli toimitsijapöydällä) tulostaulussa joukkuevirheiden määrä 1-5 (suurempia numeroita ei saa olla) ja aikalisien määrä 1-3 sekä pelaajien virheiden määrät 1-5 (viides virhe punaisella) - 75 - joukkuevirheiden täyttymisen merkki-ilmaisimet toimitsijapöydällä ja tulostaulussa numerotaulut 1-5 pelaajien virhemäärien ilmaisemiseksi toimitsijapöydällä pelisalissa tulee olla nuorten pudotuspeleissä käytettävissä kiinteä laajakaistayhteys (lähiverkko), jonka minimikoko on 2 Mb Järjestävä seura vastaa yksin ottelun järjestelykuluista. Vierasjoukkue huolehtii omista matka- ja tarvittaessa majoituskuluistaan. Myös kaikissa pudotuspeleissä järjestävä seura vastaa ottelun järjestelykuluista ja vierasjoukkue omista matka- ym. kuluistaan. Puutteista tai laiminlyönneistä erotuomarin tai joukkueiden edustajien tulee raportoida kilpailupäällikölle. 12.2 Toimitsijat Nuorten valtakunnallisten sarjojen otteluissa pitää olla kaikki koripallon virallisten pelisääntöjen mukaiset toimitsijat (ajanottaja, kirjuri, 24 sekunnin valvoja) sekä kaksi tilastonpitäjää. Toimitsijoiden pitää olla paikalla 30 min. ennen ottelun alkua. Kaikkien toimitsijoiden ja tilastonpitäjien on oltava tehtäviinsä koulutettuja. 12.3 Ottelupöytäkirjat ja lisenssit Ottelupöytäkirjana on käytettävä uusinta voimassa olevaa versiota. Ottelupöytäkirja on täytettävä huolellisesti annettujen ohjeiden mukaan. Virallisen ottelupöytäkirjan täyttämisestä ohjeen saa www.basket.fi tai Koripalloliitosta. Ottelupöytäkirja on lähetettävä tilastovastaavalla (kts. tiedot kohta 12.4) ottelua tai turnausta seuraavana arkipäivänä. Pelaajilla, valmentajilla ja erotuomareilla tulee olla voimassa oleva koripallolisenssi. Lisenssinumerot merkitään kokonaisuudessaan pöytäkirjaan. Maksutositteen lisäksi lisenssin numero ja maksusuoritus voidaan osoittaa www.basket.fi tulostetulla seuran lisenssilistalla. 12.4 Ottelutapahtumien tilastointi Nuorten SM-sarjassa ja I divisioonassa on pakollisena koneellinen tilastointi, jolla tilastoidaan kaikki ottelutapahtumat ja pelaajien peliaika. Tilastoinnissa käytetään SmartStats-tilastointiohjelmaa. Tarvittaessa pitää olla valmius manuaaliseen tilastointiin, mikäli koneellisessa tilastoinnissa ilmenee ongelmia. Manuaalisessa tilastoinnissa kaikki yhteenvedot ja laskutoimitukset on suoritettava loppuun asti. Joukkue on velvollinen tallentamaan tilaston yhteenvedon tiedot tilastopalveluun. Joukkueen on ilmoitettava tilastovastaavan nimi ja yhteystiedot (sähköpostisoite ja puh.nro) viikkoa ennen sarjan alkamista oman sarjan tilastovastaavalla (kts, nimet alla) ja kilpailupäällikkö Ulla Karlssonille. Joukkueen tilastovastaavan pitää olla henkilö, joka vastaa tilastoinnista ja on ottelupaikalla säännöllisesti. Jos tilaston tallentaminen ei jostain syystä onnistu, on siitä ilmoitettava tekstiviestinä ja sähköpostina tilastovastaavalle sekä tulospalveluun, [email protected]. Tilastoinnista ja tilastointiohjelman käyttämisestä on erilliset ohjeet, joita saa www.basket.fi tai Koripalloliitosta. Koneellisen tilastoinnin tiedostot on tallennettava tulospalveluun ja lähetettävä sähköpostin liitetiedostona tilastovastaavalle ottelupäivänä klo 21:00 mennessä. Poikien sarjojen tilastovastaava Johanna Aaltonen Piikuja 4 C 41, 01600 Vantaa mp 040-506 4351 [email protected] Tyttöjen sarjojen tilastovastaava Timo Kytölä Olavinlinnantie 5 E 101, 00900 Helsinki mp 040-774 5287 [email protected] - 76 - 12.5 Pudotuspelien tilastointi Internetissä A – ja B-nuorten SM-sarjan pudotuspeleissä tilastointi tehdään ns. livenä, jota varten ottelupaikalla pitää olla kiinteä Internet-yhteys (laajakaista). Lisätiedot live-tilastoinnista toimitetaan pudotuspelijoukkueille. 12.6 Joukkueiden kokoonpanot tilastoihin Nuorten SM-sarjoissa ja I divisioonissa joukkueen on ilmoitettava joukkueen kokoonpano viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaisen sarjan alkamista kilpailupäällikölle. Joukkueen kokoonpanolomake löytyy www.basket.fi –sivustolta. Yhden joukkueen kokoonpanossa voi olla enintään 30 aktiivista pelaajaa. Kokoonpanoon ilmoitetaan jokaisen pelaajan nimi, pelinumero, pituus, paino (ei tytöt), syntymäaika, pelipaikka ja kasvattajaseura sekä joukkueenjohdon nimet. Pelaajia voi lisätä kauden aikana kokoonpanoon, mutta se on tehtävä arkipäivänä klo 16:00 mennessä ennen ko. pelaajan ensimmäistä ottelua. Tämän jälkeen ilmoitetusta tai kokonaan ilmoittamatta jätetystä pelaajasta peritään 60 € rikemaksu. 13 Tulostiedotus 13.1 Tulostiedotus Koripalloliittoon 13.1.1 Valtakunnalliset karsinnat SM-sarjaan ja I divisioonaan Valtakunnallisissa karsinnoissa ottelutulos tallennetaan välittömästi ottelun jälkeen tulospalveluun (http://fba.baskethotel.com) tai lähetetään tekstiviestillä. Tuloksen tallentamisesta/lähettämisestä vastaa turnauksen järjestävä joukkue. 13.1.2 SM-sarjat ja I divisioonat SM-sarjoissa ja I divisioonissa tulostiedotus hoidetaan tilastoinnin kautta. Ottelun tulokset päivittyvät automaattisesti tulospalveluun, kun ottelun tilasto tallennetaan tilastopalveluun. Jos tilaston tallentaminen ei jostain syystä onnistu, on kotijoukkueen ilmoitettava ottelun lopputulos tekstiviestinä ja sähköpostina tilastovastaavalle sekä tulospalveluun, [email protected]. 13.2 Tiedottaminen paikallistasolla Järjestävä seura on velvollinen tiedottamaan nuorten SM-karsinnoista, SM-sarjan otteluista ja –pudotuspeleistä paikallisille lehdille. Etukäteen tiedotetaan ottelutapahtumista (ottelu, päivämäärä, kellonaika ja pelipaikka) ja jälkikäteen tiedotetaan ottelutulokset. 14 Erotuomarit Erotuomarit kaikkiin nuorten SM-sarjojen ja I divisioonien otteluihin sekä karsintoihin nimeää erotuomariyksikön valtuuttaman alueellinen liittonimeäjä. Karsintaturnauksissa ja pudotuspeleissä järjestävän seuran on ilmoitettava erotuomariyksikön valtuuttamalle alueelliselle liittonimeäjälle otteluajat ja –paikat välittömästi, kun ne ovat tiedossa, mutta viimeistään seitsemän (7) päivää ennen turnausta tai ottelua. Erotuomariyksikkö voi nimetä ns. seurasidonnaisia erotuomareita SM-karsintojen ja valtakunnallisten I divisioonien otteluihin, mikäli kilpailuyksikkö on järjestävän seuran anomuksesta myöntänyt siihen luvan. 15 Komissaari Komissaaria käytetään SM-finaaleissa, jolloin kustannuksista vastaa järjestävä seura. Kilpailuyksikkö voi määrätä käytettäväksi komissaaria muissakin otteluissa, jolloin kustannuksista vastaa kilpailuyksikkö. Kilpailuyksikkö voi määrätä komissaarin sellaisen seuran otteluihin, joissa on esiintynyt toistuvia sarjamääräysten laiminlyöntejä. Tällöin kustannuksista vastaa järjestävä seura. Komissaarin nimeää erotuomariyksikkö. Komissaarin palkkio on sama kuin erotuomarin. - 77 - 16 Pelaajat Nuorten valtakunnallisissa sarjoissa saa jokaisessa ottelussa pöytäkirjaan merkitä enintään kaksitoista (12) pelaajaa. Kaikissa turnauksissa saa käyttää rajoittamatonta pelaajamäärää, mutta yksittäisessä ottelussa kuitenkin vain kahtatoista (12) pelaajaa. 17 Peliasut (pelinumerosääntö muuttunut 14.8.2014 liittohallituksen päätöksellä) Joukkueet voivat käyttää vapaassa järjestyksessä seuraavia pelinumeroita: 1-99 (0 ja 00 ovat kiellettyjä). Pelaajien on käytettävä samaa numeroa koko kauden jokaisessa ottelussa. Pelinumeron vaihto on mahdollista ainoastaan silloin, kun pelaajan tilalle (ts. ao. pelaaja ei enää pelaa joukkueessa) tulee toinen pelaaja, jolle kyseinen pelinumero siirtyy pysyvästi. Pelinumeron muuttuminen pitää hyväksyttää tilastovastaavalla ennen pelaajan ensimmäistä peliä. Jokaisen pelaajan peliasun tulee olla koripallon virallisten pelisääntöjen kohdan ”4.3 Peliasut” mukainen. Peliasu on pääväriltään yhtenäinen. Raidallinen peliasu ei ole sallittu. Käytettäessä pelihousujen alla urheilutrikoita, tulee niiden olla samanväriset pelihousujen kanssa eikä ne saa olla pidemmät kuin pelihousut. Pelipaidan alla ei saa käyttää mitään paitaa. Joukkueen kaikkien pelaajien on pelattava samanlaisissa peliasuissa (paita, housut). Otteluun ei voi osallistua numeroton pelaaja eikä joukkueessa voi pelata kahta pelaajaa, joilla on sama numero. 18 Otteluiden talous 18.1 Sarjamuotoiset ottelut Sarjamuotoisina pelattavissa kilpailuissa (yksittäiset ottelut tai turnaukset) järjestävä seura vastaa yksin ottelun taloudesta ja matkustava seura huolehtii omista matka- ja majoituskuluista. 18.2 Karsintaturnauksien ja Final Four -tapahtumien talous Karsintaturnauksissa ja Final Four -tapahtumissa käytetään yhteistaloutta, jossa tulot ja menot jaetaan tasan osallistuvien joukkueiden kesken. Järjestävän seuran on laadittava ottelun tai turnauksen taloudesta ao. lomakkeelle ennakkolaskelma, jonka on oltava muilla osallistuvilla joukkueilla ja sarjavastaavalla kaksi vuorokautta ennen ensimmäistä ottelua. Mahdolliset huomautukset on tehtävä välittömästi laskelman saavuttua. Lopullinen ottelutilitys siihen liittyvine maksuineen suoritetaan viiden (5) arkipäivän kuluessa laskun saapumisesta järjestävän seuran tilille. Tilityksen on perustuttava todellisiin tuloihin ja menoihin, joista järjestävän seuran ja vierasjoukkueiden on esitettävä asianmukaiset, hyväksyttävät tositteet. Jos seura ei ole suorittanut taloudellisia velvollisuuksiaan yhteistaloudesta viikon kuluessa lopullisen laskelman saatuaan, on se velvollinen maksamaan saavalle seuralle viivästyskoron. Yhteistalouteen lasketaan mukaan seuraavat menot: salivuokrat (sisältää siivous- ja valvontapalkkiot) 2 tuntia/ottelu ja lisäksi 2 tunti/turnauspäivä yleisiä järjestelyjä sarjamääräysten mukaiset erotuomarikulut vierasjoukkueen matkakulut koti- ja ottelupaikkakunnan välillä, edestakainen kilometrimäärä x 1,00 € vierasjoukkueen majoituskulut turnauspäivien välisenä yönä jos turnauksen 1. päivän ottelu järjestetään niin aikaisin aamulla, että vierasjoukkue joutuu lähtemään aikaisin aamulla (lähtö ennen klo 7:00), voidaan kilpailupäällikön päätöksellä ottelua edeltävän yön majoituskustannukset lisätä laskelmaan. Asiasta on sovittava etukäteen myös järjestäjän kanssa. Järjestävän seuran posti-, puhelin- ja muita yleisiä kuluja ei hyväksytä yhteistalouteen, eikä myöskään toimitsijakuluja. - 78 - Majoitusohjeet: majoituskulut, merkitään yhteistalouteen 300 €/vieras joukkue/yö mikäli joukkue ei yövy ottelupaikkakunnalla, vaan matkustaa yöksi kotipaikkakunnalleen, halvempi vaihtoehto hyväksytään tilitykseen. järjestävä seura tiedottaa osallistuvia joukkueita paikkakunnan majoitusvaihtoehdoista myös lentomatka voidaan hyväksyä ottelutilitykseen, mikäli se majoituskulut huomioiden muodostaa edullisimman vaihtoehdon 19 Pelaajan tai joukkueen muun jäsenen erottaminen pelistä Pelistä erotetusta joukkueen jäsenestä on erotuomarin toimitettava viipymättä lausuntonsa sääntö- ja kurinpitoyksikölle. Erotuomarin on ilmoitettava pelistä erotetulle tai joukkueen viralliselle edustajalle erotetun henkilön oikeudesta antaa tapauksesta oma vastineensa sääntö- ja kurinpitoyksikölle kahden (2) vuorokauden kuluessa tapahtuneesta. 20 Luopuminen Joukkueen luopuessa kilpailusta seura on velvollinen maksamaan luopumissakon, jonka suuruus on: valtakunnallisissa karsintaturnauksissa 380 euroa SM-sarjoissa 380 euroa I divisioonassa 380 euroa Jos joukkueen luopuminen tapahtuu niin myöhäisessä vaiheessa, että siitä aiheutuu kustannuksia muille seuroille, on seura velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Jos joukkue luovuttaa ottelun, suljetaan se sarjasta ja sille määrätään luopumissakko SMsarjassa ja I divisioonassa 380 euroa. 21 Rikemaksut Koripalloliitto voi määrätä seuralle rikemaksun mm. seuraavista asioista: luvaton ottelusiirto pelipaikan puutteelliset varusteet myöhästynyt, virheellinen tai puutteellinen tulostiedotus ja/tai LIVE-seuranta myöhästynyt, virheellinen tai puutteellinen ottelupöytäkirja ja/tai tilastointi myöhästynyt, virheellinen tai puutteellinen ottelutallenne lisenssien tai lisenssilistan puuttuminen ottelupaikalta pelaajan pelinumeron luvaton muuttaminen puutteellinen peliasu, esim. pelaajan nimen puuttuminen pelipaidasta uuden pelaajan ilmoittamatta jättäminen kokoonpanoon muu manuaalien tai muiden määräysten vastainen toiminta tai laiminlyönti Näissä sarjamääräyksissä tai nuorten sarjojen manuaaleissa mainittujen asioiden laiminlyönnin seurauksena voidaan seuralle antaa huomautus tai määrätä rikemaksu. Laiminlyönneistä seuraavat rikemaksut voidaan määrätä vain manuaaleissa mainittujen summien mukaisina. Kurinpitosääntöjen mukaisista rangaistuksista, kuten esim. seuralle tai sen jäsenille määrättävistä sakkomaksuista, päättää liiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö tai liittohallitus. - 79 - C-NUORTEN SM-KARSINNAN JA SM-SARJAN SARJAMÄÄRÄYKSET 2015 – 16 Nämä sarjamääräykset koskevat C-nuorten SM-karsintaa, SM-sarjaa ja SM-lopputurnausta Kilpailuyksikkö järjestää nuorten kilpakoripallosarjat, joita ovat: A-tyttöjen ja –poikien SM-sarjat B-tyttöjen ja –poikien SM-sarjat C-tyttöjen ja –poikien SM-sarjat ja harrastekoripallosarjat, joita ovat: A-tyttöjen ja –poikien valtakunnalliset karsinnat ja I divisioonat B-tyttöjen ja –poikien valtakunnalliset karsinnat ja I divisioonat C-tyttöjen ja –poikien alueelliset karsinnat (alueellinen I divisioona) Kaikissa nuorten sarjoissa noudatetaan Koripalloliiton kilpailusääntöjä sekä voimassa olevia FIBA:n koripallon pelisääntöjä. Nämä sarjamääräykset täsmentävät em. sääntöjä Cnuorten SM-karsintaan, -sarjaan ja –lopputurnaukseen. Nuorten ottelumanuaali C-nuorten SM-sarjassa käytetään C-nuorten ottelumanuaalia, jossa määritellään tarkemmin ottelutapahtuman järjestämiseen liittyvät vaatimukset ja tehtävät. Seurat sitoutuvat noudattamaan ottelumanuaalissa määritettyjä asioita. Ottelumanuaali julkaistaan ja toimitetaan ilmoittautuneille joukkueille joulukuussa. 1 Ilmoittautuminen C- -nuorten SM-karsintaan ilmoittaudutaan alueiden C-nuorten (eteläinen alue C-tytöt 02 tai C-pojat 02) syksyn I divisioonaan (ylimpään sarjaan), joka toimii SM-karsintasarjana. Alueiden järjestämiin SM-karsintasarjoihin ilmoittaudutaan 15.8.2015 mennessä. Ilmoittautuminen tapahtuu http://fba.baskethotel.com/login –sivuston kautta. 2 C-nuorten ikärajat C-nuoret 2002 ja myöhemmin syntyneet 3 Sarjamaksut C-nuoret SM-karsinta, syksy SM-sarja, kevät SM-lopputurnaus alueellinen maksu 100 € 205 € Koripalloliitto laskuttaa sarjamaksut seuroilta ilmoittautumispäivämäärän jälkeen. 4 Eduskelpoisuus Pelaajien edustuskelpoisuus on määritelty Kilpailusääntöjen luvussa 6 ”Pelaaja”. 5 Sarjavastaavat ja kilpailupäällikkö Nuorten valtakunnallisten sarjojen sarjavastaavat nimetään elokuussa (kts. kohta 10.3. Ottelupöytäkirjat. Heidän nimet ja yhteystiedot tiedotetaan osallistuville joukkueille ja ne julkaistaan www.basket.fi . Koripalloliitossa nuorten valtakunnallisesta kilpailutoiminnasta vastaa kilpailupäällikkö Ulla Karlsson, [email protected], gsm 044-556 7776. 6 Sarjajärjestelmä C-nuorten Suomen Mestaruus ratkaistaan kolmivaiheisessa ja turnausmuotoisessa kilpailussa. Kilpailun kolme vaihetta ovat: SM-karsinta, SM-sarja ja SM-lopputurnaus. 6.1 SM-karsinta – alueiden syksyn sarjat SM-karsintaan haluavat joukkueet ilmoittautuvat syksyllä alueiden järjestämiin C-nuorten sarjoihin, jotka ovat samalla SM-karsintasarjaa. SM-karsintana käytetään alueen C-nuorten ylintä sarjaa (I divisioona, Eteläisellä alueella C-tyttöjen 02 ja C-poikien 02 I divisioona). Alueen syksyn sarjan (SM-karsinta) pelaamistavasta ja organisoinnista vastaa alue, jonka on haettavat vahvistus pelaamistavalle nuorten pääsarjaryhmältä. - 80 - SM-karsinta on pelattava 6.12.2015 mennessä. Alueiden on ilmoitettava SM-sarjaan aluekiintiön mukaisesti SM-sarjan paikkaan oikeutetut joukkueet 7.12.2015 kilpailupäällikölle. 6.2 Alueelliset kiintiöt SM-sarjaan Syksyn sarjan perusteella alueellisesta sarjoista pääsee kevään SM-sarjaan yhteensä 18 joukkuetta. Sarjapaikat jaetaan aluekiintiöiden mukaan. Alueelliset kiintiöt ovat tytöissä ja pojissa samat: Eteläinen alue 7 joukkuetta Läntinen alue 5 joukkuetta Kaakkoinen 3 joukkuetta Muut alueet ** 3 joukkuetta ** Muut alueet (Itäinen, Keskinen ja Pohjoinen alue) Jos joltakin alueelta ei ole riittävästi joukkueita tai jokin kiintiöpaikkaan oikeutettu joukkue luopuu paikastaan, päättää sarjan täyttämisestä Koripalloliiton kilpailujaos. 6.3 SM-sarja, A- ja B-lohko C-nuorten SM-sarjassa pelaa 18 joukkuetta. Sarja pelataan kahdessa yhdeksän joukkueen lohkossa (A- ja B-lohkot). Molemmissa lohkoissa pelataan yksinkertainen sarja yksipäiväisinä kolmen joukkueen turnauksina (kaksi ottelua/joukkue/turnaus). Joukkueet jaetaan kahteen lohkoon niin, että yhden alueen joukkueet jaetaan ns. ketjuttamalla eri lohkoihin sijoitusten perusteella. Esim. Läntisen alueen 5 joukkuetta jaetaan seuraavasti: Esim. lohko x lohko y länsi I Länsi II Länsi IV Länsi III Länsi V Molempien lohkojen neljä parasta joukkuetta pääsee lopputurnaukseen. 6.4 7. Yleistä turnausmuotoisesta SM-sarjasta yhdeksän joukkueen lohko pelataan yksinkertaisena sarjana turnausmuotoisesti sarjassa pelataan neljä kolmen joukkueen turnausta turnauksen ensisijainen pelipäivä on sunnuntai, muutos vain ottelusiirtomenettelyllä turnaus pelataan yksipäiväisenä eikä siinä käytetä yhteistaloutta järjestävä joukkue vastaa turnauksen otteluiden taloudesta (salivuokrat, erotuomarit jne.) ja vierasjoukkueet huolehtivat omista matka- ja majoituskuluista jokainen joukkue saa yhden turnauksen lisäksi kolme joukkuetta saa toisen turnauksen järjestettäväksi, nämä turnausjärjestäjät arvotaan turnauksen ottelut pelataan niin, että kotijoukkue pelaa aina ensimmäisen ja viimeisen ottelun sekä ensimmäisessä ottelussa pelaa se vierasjoukkue, joka on maantieteellisesti lähempänä turnausjärjestäjää. Vierasjoukkueiden tullessa samalta etäisyydeltä kilpailuyksikkö määrittää ottelujärjestyksen otteluiden alkamisaikojen välin on oltava vähintään kolme (3) tuntia SM-lopputurnaus 7.1 SM-lopputurnauksen lohkovaihe Molempien alkulohkojen 1.-4. sijoittuneet joukkueet pääsevät SM-lopputurnaukseen, yhteensä kahdeksan (8) joukkuetta. Joukkueet jaetaan kahteen lohkoon niin, että SM-sarjan alkulohkoissa pelanneet joukkueet jaetaan C- ja D-lohkoon alla olevan mukaisesti: C-lohko D-lohko A-lohkon 1. sijoittunut B-lohkon 1. sijoittunut B-lohkon 2. sijoittunut A-lohkon 2. sijoittunut A-lohkon 3. sijoittunut B-lohkon 3. sijoittunut B-lohkon 4. sijoittunut A-lohkon 4. sijoittunut - 81 - Joukkueet pelaavat yksinkertaisen sarjan omassa lohkossaan. Kaikki joukkueet lähtevät tähän lohkoon nollasta sarjapisteestä. 7.2 Pudotus- ja sijoituspelit Yksinkertaisen sarjan jälkeen molempien alkusarjojen (C- ja D-lohko) kaksi parasta joukkuetta (1. ja 2. sijoittuneet) pelaavat pudotuspelit; välierät, pronssiottelun ja finaalin. 1. välierä 2. välierä C-lohkon 1. sijoittunut – D-lohkon 2. sijoittunut D-lohkon 1. sijoittunut – C-lohkon 2. sijoittunut Välierien voittaneet joukkueet pelaavat finaalissa ja hävinneet joukkueet pelaavat pronssiottelussa. C- ja D-lohkon kolmanneksi (3.) sijoittuneet joukkueet pelaavat keskinäisen ottelun sijoista 5.-6. C- ja D-lohkon neljänneksi (4.) sijoittuneet joukkueet pelaavat keskenään ottelun sijoista 7.-8. 7.3 Yleistä lopputurnauksesta Koripalloliitto vastaa lopputurnauksen järjestelyistä lopputurnauksessa ei ole yhteistaloutta, jokainen joukkue vastaa omista matka-, majoitus- ja ruokailukuluista turnaukseen oikeutetut joukkueet vastaavat itse majoitusten ja ruokailujen varaamisesta Kisakallion urheiluopistolta ennakkoon lähetettyjen ohjeiden mukaisesti joukkueen on ilmoitettava kokoonpanonsa viikkoa ennen turnausta kilpailunjärjestäjälle 7.4. SM-lopputurnauksesta luopuminen ja turnauspaikan täydentäminen Jos joukkue luopuu lopputurnauspaikasta, joka sille runkosarjasijoituksen mukaan kuuluu, määrätään joukkueelle 380 euron luovutussakko. Jos joku joukkue luopuu lopputurnauksessa, täydennetään lopputurnausta käyttämällä ensimmäisenä kriteerinä voittosuhdetta omassa lohkossa ja toisena korisuhdetta. Täydentämisestä päättää Koripalloliiton kilpailujaos. 8 SM-sarjan turnauksista ilmoittaminen Seuran on ilmoitettava järjestämänsä SM-sarjan turnauksen otteluiden tarkat otteluajat ja paikat sarjavastaavalle kuuden (6) päivän kuluessa otteluohjelman julkaisemisesta. SMsarjan otteluohjelma julkaistaan 10.12.2015 ja vahvistetaan 18.12.2015. 9 Ottelusiirrot Mikäli ottelun tai turnauksen pelaamiselle sarjaohjelman vahvistamisen jälkeen ilmenee ylivoimainen este, on järjestävän seuran välittömästi lähetettävä kirjallinen ottelusiirtoanomus ao. lomakkeella sarjavastaavalle. Liitteenä on oltava vastustajan kirjallinen (sähköposti) hyväksyminen siirrolle sekä kuitti tai sen oikeaksi todistettu jäljennös ottelusiirtomaksun (55 €) suorittamisesta. Jos ottelusiirto johtuu ottelupaikan omistajan peruutuksesta, on anomukseen liitettävä todiste ottelupaikan omistajalta, mistä ilmenee este ottelun pelaamiseksi sarjaohjelman mukaisesti. Tällaisesta ottelusiirrosta ei peritä siirtomaksua. Muita kuin kirjallisia anomuksia ei oteta käsiteltäväksi. Ottelusiirto myönnetään vain erittäin painavista syistä. Kilpailupäällikkö ilmoittaa hyväksytystä ottelusiirrosta joukkueille ja erotuomarinimeäjälle. Mikäli seurat eivät pääse keskenään sopimukseen ottelun ajankohdasta, Koripalloliiton kilpailujaos määrää sen. - 82 - 10 SM-karsinan (alueellinen) ja SM-sarjan ottelutapahtuman järjestäminen 10.1 Ottelupaikka ja sen laitteet Kaikki ottelut on pelattava pelisääntöjen mitat täyttävässä salissa, joka on puupinnoitteinen. Otteluissa on käytettävä kaikkia virallisten pelisääntöjen määräämiä teknisiä varusteita: yleisölle näkyvä pelikello aikalisäkello kummankin korin päällä 24 sekunnin laite, jossa on myös pelikellon näyttö ja punainen lamppu osoittamaan peliajan tai hyökkäysajan päättymistä (voidaan korvata lattialla oleviin 24 sekunnin laitteisiin) äänimerkinantolaite, jossa on hyvin voimakas ja terävä ääni tulostaulu numerotaulut pelaajan virhemäärän ilmoittamista varten joukkuevirheiden merkki-ilmaisimet pallonhallintavuoron osoitin Puutteista tai laiminlyönneistä erotuomarin tai joukkueiden edustajien pitää raportoida kilpailupäälliköille. 10.2 Toimitsijat SM-sarjan otteluissa pitää olla kaikki koripallon virallisten pelisääntöjen mukaiset toimitsijat (ajanottaja, kirjuri, 24 sekunnin valvoja). Toimitsijoiden pitää olla paikalla 30 min. ennen ottelun alkua. Kaikkien toimitsijoiden pitää olla tehtäviinsä koulutettuja. 10.3 Ottelupöytäkirjat ja lisenssit Ottelupöytäkirjana käytetään virallista ottelupöytäkirjaa. Ottelupöytäkirja on täytettävä huolellisesti annettujen ohjeiden mukaan. Virallisen ottelupöytäkirjan täyttämisestä ohjeen saa www.basket.fi tai Koripalloliitosta. Ottelupöytäkirja on lähetettävä sarjavastaavalla turnausta seuraavana arkipäivänä. Pelaajilla, valmentajilla ja erotuomareilla tulee olla voimassa oleva lisenssi ja sen numeron on merkittävä kokonaisuudessaan ottelupöytäkirjaan. Maksutositteen lisäksi lisenssin numero ja maksusuoritus voidaan osoittaa www.basket.fi –sivustolta tulostetulla seuran lisenssilistalla. 11 Tulostiedotus SM-karsinnassa (alueelliset sarjat) ja SM-sarjassa ottelun tai turnauksen järjestävä joukkue päivittää ottelutulokset ottelupäivän aikana tulospalveluun (http://fba.baskethotel.com/login). 12 Erotuomarit SM-karsinnassa (alueelliset sarja) erotuomarit hoidetaan alueellisten sarjamääräysten mukaan. SM-sarjassa erotuomarit nimeää erotuomariyksikön valtuuttaman alueellinen liittonimeäjä. Lopputurnauksesta erotuomareiden nimeämisestä vastaa erotuomariyksikkö. 13 Pelaajat C-nuorten turnauksissa saa käyttää rajoittamatonta pelaajamäärää, mutta yksittäisessä ottelussa saa pöytäkirjaan kuitenkin merkitä enintään kaksitoista (12) pelaajaa. 14 Peliasut Joukkueet voivat käyttää vapaassa järjestyksessä seuraavia pelinumeroita: 00, 0-99. Jokaisen pelaajan peliasun tulee olla koripallon virallisten pelisääntöjen kohdan ”4.3 Peliasut” mukainen. Peliasu on pääväriltään yhtenäinen. Joukkueen kaikkien pelaajien on pelattava samanlaisissa peliasuissa (paita, housut). - 83 - 15 Luopuminen Joukkueen luopuessa kilpailusta seura on velvollinen maksamaan luopumissakon 380 euroa. Jos joukkueen luopuminen tapahtuu niin myöhäisessä vaiheessa, että siitä aiheutuu kustannuksia muille seuroille, on seura velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. 16 Rikemaksut Näiden sarjamääräysten laiminlyönneistä langetetaan liittohallituksen vahvistama rikemaksu 75 €. Nuorten pääsarjaryhmä voi määrätä rikemaksun mm. seuraavista asioista: sarjamääräysten laiminlyönti pelipaikan puutteelliset laitteet myöhästynyt, virheellinen tai puutteellinen tulostiedotus myöhästynyt, virheellinen tai puutteellinen ottelupöytäkirja lisenssien tai lisenssilistan puuttuminen ottelupaikalta Jos otteluiden järjestämisessä ilmenee puutteita, virheitä, laiminlyöntejä tai vastaavaa, voi nuorten pääsarjaryhmä antaa seuralle huomautuksen tai määrätä rikemaksun. - 84 - NUORTEN PELISÄÄNNÖT C-NUORTEN PELISÄÄNNÖT C-nuorten koripalloa pelataan pääsääntöisesti koripallon virallisten pelisääntöjen mukaan, mutta tätä ikäluokkaa varten on tehty muutamia poikkeuksia. Tässä oleellisimmat poikkeukset: Peliaika: Tauot: Joukkue: Pallo: 4 x 10 minuuttia (4 jaksoa), jatkoaika 5 minuuttia puoliaikatauko 8 minuuttia, jaksojen väliset tauot 2 minuuttia pöytäkirjaan saa merkitä 5-15 pelaajaa pelipallo nro 6, tytöt ja pojat Virheen tunnustaminen Henkilökohtaisen virheen saatuaan pelaajan on nostettava käsi ylös virheen merkiksi. Epäurheilijamainen käyttäytyminen Erityisesti nuorten otteluissa erotuomareiden on ottelun alusta lähtien puututtava kiroiluun, sopimattomaan puhetapaan ja epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen virallisten pelisääntöjen mukaisesti. Ottelupöytäkirjat Otteluissa on käytettävä virallisia ottelupöytäkirjoja. Ottelun päätyttyä Erotuomari valvoo, että joukkueet kättelevät toisiaan. Tämä tapahtuu siten, että joukkueiden pelaajat jonossa ohittavat vastustajansa ja kukin pelaaja vuorollaan kättelee vastustajan. Joukkueen kapteeni ja valmentaja kättelevät vastustajan kapteenin, valmentajan ja erotuomarit. MINIEN JA MIKROJEN PELISÄÄNNÖT Mini- ja mikrokoripalloa pelataan pääsääntöisesti koripallon virallisten pelisääntöjen mukaan, mutta mini- ja mikrokoripalloa varten on tehty muutamia poikkeuksia. Tässä oleellisimmat poikkeukset: korirenkaat 260 cm korkeudella lattiasta normaalin pelikentän lisäksi sallitaan seuraavat kenttämitat: 26 x 14, 24 x 13, 22 x 12 tai 20 x 11 metriä vapaaheittoviiva on 4,00 metrin etäisyydellä korilevystä korilevy on mitoiltaan 1,20 (leveys) x 0,90 (korkeus) metriä peliaika 4 x 8 minuuttia kolmen pisteen heittoa ei ole pelaajavartiointi on pakollinen koko ottelun ajan. Peliaika: Tauot: Joukkue: Pallo: 4 x 8 minuuttia (4 jaksoa), jatkoaika 3 minuuttia puoliaikatauko 8 minuuttia, jaksojen väliset tauot 2 minuuttia pöytäkirjaan saa merkitä 5-15 pelaajaa pelipallo nro 5, tytöt ja pojat Pakollinen pelaajavartiointi Koko ottelun ajan on puolustettava pelaajavartiointia. Molempien joukkueiden pelaajavartiointipakko loppuu kuitenkin silloin, kun toisella joukkueista ei ole viittä pelaajaa kentällä. - 85 - Pelaajavartiointi on puolustusmuoto, jossa jokaisella puolustavalla pelaajalla on henkilökohtainen puolustusvastuu yhdestä hyökkäävästä pelaajasta. Puolustava pelaaja saa auttaa joukkuekaveriaan jättämällä huomioimatta oman puolustettavansa, mutta hänen täytyy välittömästi auttamisen jälkeen palata puolustamaan omaa vartioitavaansa tai vaihtaa puolustettavaa joukkuekaverinsa kanssa (auta ja palaa). Edellä olevat säännöt eivät koske ylivoima eli nopean hyökkäyksen puolustamista. Kaksi puolustajaa puolustamassa hyökkääjää pitemmän kuin auttamishetken ajan eli ns. träppääminen on kielletty. Puolustussäännön valvominen Erotuomarien on valvottava puolustusmuodon käyttöä sekä puolustukseen paluumääräysten noudattamista. Määräysten tahallisesta rikkomisesta rangaistaan seuraavasti: 1. Erotuomari huomauttaa ja nimeää sääntöä rikkoneen pelaajan. 2. Rikkomuksen jatkuessa annetaan tekninen virhe valmentajalle. 3. Rikkomuksen edelleen jatkuessa annetaan toinen tekninen virhe valmentajalle. 4. Rikkomuksen vieläkin jatkuessa päätuomari ehdottaa kilpailun järjestäjälle sääntöä rikkoneen joukkueen tuomitsemista hävinneeksi ko. ottelun. Ehdotuksensa erotuomari tekee pöytäkirjan taakse perusteltuna. Ottelu pelataan kaikissa tapauksissa loppuun. Virheen tunnustaminen Henkilökohtaisen virheen saatuaan pelaajan on nostettava käsi ylös virheen merkiksi. Epäurheilijamainen käyttäytyminen Erityisesti nuorten otteluissa erotuomareiden on ottelun alusta lähtien puututtava kiroiluun, sopimattomaan puhetapaan ja epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen virallisten pelisääntöjen mukaisesti. Ottelupöytäkirjat Otteluissa on käytettävä virallisia ottelupöytäkirjoja. Ottelun päätyttyä Erotuomari valvoo, että joukkueet kättelevät toisiaan. Tämä tapahtuu siten, että joukkueiden pelaajat jonossa ohittavat vastustajansa ja kukin pelaaja vuorollaan kättelee vastustajan. Joukkueen kapteeni ja valmentaja kättelevät vastustajan kapteenin, valmentajan ja erotuomarit. - 86 - EROTUOMARIOHJESÄÄNTÖ I Ohjesääntömäärittely Tämä ohjesääntö on tarkoitettu Suomen koripalloliiton alaisten kilpailujen erotuomaritoiminnan järjestelyohjeeksi. Erotuomareiden pelinjohtomääräykset ovat FIBA:n kulloinkin voimassa olevissa virallisissa pelisäännöissä. Niistä ei erotuomareilla ole lupa poiketa muutoin kuin kotimaisia kilpailuja varten vahvistetuissa kilpailusäännöissä ja sarjamääräyksissä mainituin tavoin. Liittohallituksen nimeämällä erotuomariyksiköllä on oikeus asettaa erotuomareiden noudatettaviksi tätä ohjesääntöä täydentäviä ohjeita tai määräyksiä. Se myös huolehtii erotuomaritoiminnan järjestelyistä, valvonnasta ja koulutuksesta jäsentensä kesken sovitun työnjaon mukaisesti. Muutokset tähän ohjesääntöön tekee liittohallitus erotuomariyksikön esityksestä. II Erotuomariluokitus Erotuomarit luokitellaan kohdan V perusteiden mukaan kuuteen kansalliseen luokkaan: 0 Kv. erotuomari (KVE) Erotuomariyksikkö valitsee FIBA:n kansainväliselle erotuomariklinikalle lähetettävät erotuomarit. 1 SM- sarjaerotuomari (SME) Erotuomariyksikkö määrittää kilpailuvuosittain ne erotuomarit, jotka ovat oikeutettuja ylimpänä sarjatasonaan tuomitsemaan miesten SM-sarjaotteluja, edellyttäen, että he suorittavat vaadittavat testit ja läpikäyvät ao. koulutuksen hyväksyttävästi. Erotuomariyksikkö valitsee kilpailuvuosittain ne erotuomarit, jotka kutsutaan SM-erotuomarien koulutusryhmään. 2 Pääsarjaerotuomari (PSE) Erotuomariyksikkö määrittää kilpailuvuosittain ne erotuomarit, jotka ovat oikeutettuja ylimpänä sarjatasonaan tuomitsemaan miesten I-divisioonan sekä naisten SM-sarjan otteluja, edellyttäen, että he suorittavat vaadittavat testit ja läpikäyvät ko. koulutuksen hyväksyttävästi. Erotuomariyksikkö valitsee kilpailuvuosittain ne erotuomarit, jotka kutsutaan PSE-tuomarien koulutusryhmään. 3 Liittoerotuomari (LTE) Erotuomariyksikkö määrittää kilpailuvuosittain ne erotuomarit, jotka ovat oikeutettuja ylimpänä sarjatasonaan tuomitsemaan naisten SM-sarjan, miesten II-divisioonan ja nuorten SM- sarjojen otteluja, edellyttäen, että he suorittavat vaadittavat testit ja läpikäyvät ko. koulutuksen hyväksyttävästi. Erotuomariyksikkö valitsee alueiden erotuomariryhmien esittämistä ehdokkaista kilpailuvuosittain ne erotuomarit, jotka kutsutaan kansalliselle erotuomariklinikalle (KEK). 4 Sarjaerotuomari (SAE) Kunkin alueen erotuomariryhmä määrittää kilpailuvuosittain ne erotuomarit, jotka ovat oikeutettuja ylimpänä sarjatasonaan tuomitsemaan naisten IIdivisioonan, miesten III-divisioonan ja nuorten valtakunnallisten I-divisioonien otteluja. - 87 - 5 Alue-erotuomari (ALE) Kunkin alueen erotuomariryhmä määrittää kilpailuvuosittain ne erotuomarit, jotka ovat oikeutettuja ylimpänä sarjatasonaan tuomitsemaan naisten IIIdivisioonan, miesten IV-divisioonan ja alueen järjestämiä nuorten otteluja. 6 Nuorisoerotuomari (NUE) Kunkin alueen erotuomariryhmä määrittää kilpailuvuosittain ne erotuomarit, jotka ovat oikeutettuja ylimpänä sarjatasonaan tuomitsemaan alueen järjestämiä nuorten otteluja. Nuorisoerotuomari toimii aputuomarina, jonka parina on aina vähintään alue-erotuomari. Erotuomarin luokan voi tarvittaessa alentaa KV-erotuomareiden osalta liittohallitus, SM-sarja-, pääsarja-, ja liittoerotuomareiden osalta erotuomariyksikkö sekä sarja- ja alue-erotuomareiden osalta kyseisen alueen erotuomariryhmä. III Erotuomarilisenssit Liittohallitus valtuuttaa erotuomarit kilpailuvuosittain erotuomariluokkaansa vastaavin erotuomarioikeuksin. Kunkin alueen erotuomariryhmä raportoi erotuomariyksikölle perus- ja jatkokurssin hyväksytysti suorittaneista uusista nuoriso ja alue-erotuomareista, jotka maksettuaan liittovaltuuston vuosittain vahvistaman erotuomarilisenssin saavat oikeuden toimia nuoriso- tai alue-erotuomarina. Erotuomarit luokitteleva elin voi alentaa erotuomarin luokan, ellei hän ole vuosittain lunastanut erotuomarilisenssiä, osallistunut luokitukseen vaadittavaan koulutukseen tai ellei hän ole tuominnut yhtään virallista koripallo-ottelua edellisenä kilpailuvuotena. Liittohallitus vastaa kansainvälisten erotuomarilisenssien lunastamisesta vuosittain FIBA:n määräysten mukaisesti. IV Erotuomaritehtävien nimeäminen Virallisissa otteluissa on oltava liittohallituksen valtuuttamat erotuomarit. Erotuomariyksikkö tai sen valtuuttama, kyseisestä sarjasta vastaava alueellinen liittonimeäjä nimeää kaikkien liiton järjestämien ottelujen erotuomarit. Niissä alueen sarjoissa, joissa tuomaritasovaatimus on vähintään liittoerotuomari, alueen sarjojen nimeäminen tulee tehdä yhteistyössä liiton sarjojen alueellisen liittonimeäjän kanssa. Muissa alueen sarjoissa alueet voivat järjestää ottelujensa erotuomarinimeämiset haluamallaan tavalla tuomaritasovaatimukset huomioiden. Erotuomariyksikkö tai alueen liittonimeäjä voi poikkeustapauksissa valtuuttaa alueen sarjojen nimeäjän käyttämään erotuomareita luokitustaan ylemmän sarjan otteluissa. Erotuomariyksikkö tai alueen erotuomariryhmä voi nimetä myös komissaarin ratkaisuotteluihin tai turnauksiin. Komissaareille on omat toimintaohjeet. FIBA:n virallisiin otteluihin erotuomarit nimeää FIBA. Muihin kansainvälisiin otteluihin erotuomarit nimeää erotuomariyksikkö. Erotuomariyksikkö nimeää kansainväliselle kilpailumatkalle lähtevän erotuomarin. Huippu- ja kilpakoripallosarjoissa erotuomarit ilmoittavat kyseisen sarjan nimeäjälle, mikäli he ovat estyneitä hoitamaan heille nimetyn erotuomaritehtävän. Nimeäjä suorittaa vaihdon ja informoi tarvittaessa joukkueita. Muissa sarjoissa erotuomari on - 88 - estyneenä ollessaan itse velvollinen järjestämään sijaisen. Sijaisen on oltava oikeutettu tuomitsemaan kyseisen sarjan otteluja. Erotuomariyksikkö tai alueen erotuomariryhmä voi harkintansa mukaan peruuttaa erotuomarille nimetyn erotuomaritehtävän, jos erotuomari ei ole suoriutunut hänelle annetuista erotuomaritehtävistä asianmukaisesti tai on laiminlyönyt tehtävänsä tai siihen olennaisesti kuuluvia velvoitteita. V Erotuomarien peruskoulutusvaatimukset SM-sarjaerotuomari (SME) on toiminut pääsarjaerotuomarina vähintään yhden kilpailuvuoden ajan osoittaen erinomaista pelinjohtokykyä osallistuu kilpailuvuosittain erotuomariyksikön määrittämiin koulutuksiin ja suorittaa SME-tuomareilta vaadittavat testit hyväksytysti Pääsarjaerotuomari (PSE) on toiminut liittoerotuomarina vähintään yhden kilpailuvuoden ajan osoittaen erinomaista pelinjohtokykyä osallistuu kilpailuvuosittain erotuomariyksikön määrittämiin koulutuksiin ja suorittaa PSE-tuomareilta vaadittavat testit hyväksytysti Liittoerotuomari (LTE) on toiminut vähintään yhden kilpailuvuoden ajan sarjaerotuomarina osoittaen hyvää pelinjohtokykyä on suorittanut hyväksytysti kansallisen erotuomariklinikan (KEK), osallistuu kilpailuvuosittain erotuomariyksikön järjestämään kauden avauskoulutukseen ja suorittaa liittoerotuomareilta vaadittavat testit hyväksytysti Sarjaerotuomari (SAE) on toiminut vähintään yhden kilpailuvuoden ajan alue-erotuomarina osoittaen hyvää pelinjohtokykyä osallistuu kilpailuvuosittain alueen järjestämään kauden avauskoulutukseen ja suorittaa sarjaerotuomareilta vaadittavat testit hyväksytysti Alue-erotuomari (ALE) on suorittanut hyväksytysti jatkokurssin. on toiminut vähintään kolme kuukautta nuorisoerotuomarina ja tuominnut aktiivisesti alueen nuorten otteluita on täyttänyt kuusitoista (16) vuotta. Alueen erotuomariryhmä voi kuitenkin poikkeustapauksessa hyväksyä alue-erotuomariksi tätä nuoremmankin henkilön. jatkokurssi on suoritettava viimeistään seuraavan pelikauden aikana peruskurssin suorittamisen jälkeen osallistuu kilpailuvuosittain erotuomariyksikön järjestämään kauden avauskoulutukseen ja suorittaa alue-erotuomareilta vaadittavat testit hyväksytysti Nuorisoerotuomari (NUE) on suorittanut hyväksytysti peruskurssin on täyttänyt viisitoista (15) vuotta. Erotuomariyksikkö voi kuitenkin poikkeustapauksessa hyväksyä nuorisoerotuomariksi tätä nuoremmankin henkilön nuorisoerotuomarin luokitus on voimassa peruskurssin suorittamisesta kahden seuraavan pelikauden ajan - 89 - osallistuu kilpailuvuosittain erotuomariyksikön järjestämään kauden avauskoulutukseen ja suorittaa nuorisoerotuomarilta vaadittavat testit hyväksytysti Vain kauden avauskoulutukseen osallistuneet erotuomarit saavat luvan toimia erotuomareina kyseisellä kaudella. Erotuomariyksiköllä on oikeus päättää mahdollisista poikkeuksista edellä mainittuihin vaatimuksiin VI VII Erotuomarin velvollisuudet Erotuomari on velvollinen tuomitsemaan hänelle nimetyt ottelut Erotuomarin on huolehdittava tuomitsemistehtävänsä suorittamisesta asianmukaisella velvollisuudentunnolla, kuten: - oltava pelipaikalla pelisääntöjen mukaisesti vähintään 20 minuuttia ennen ilmoitettua alkamisajankohtaa, ellei toisin määrätä, ja suoritettava sääntöjen ja sarjamääräysten mukaiset valmiustoimenpiteet riittävän aikaisin, jotta ottelu pääsee alkamaan määräaikana - esiinnyttävä kaikkia osapuolia kohtaan asiallisesti ja lajia kunnioittavasti sekä noudatettava Koripalloliiton kilpailusääntöjä ja sarjakohtaisia määräyksiä - erotuomaritehtävissä toimiessaan esiinnyttävä virallisten pelisääntöjen määrittämässä erotuomariasussa sekä liiton järjestämissä peleissä käytettävä liiton hyväksymää lämmittelytakkia - ilmoittauduttava komissaarille, jos sellainen on paikalle määrätty - huolehdittava, että ottelupöytäkirja on asianmukaisesti täytetty - tarkistettava pelaajien ja valmentajan lisenssinumerot joukkueiden esittämästä Koripalloliiton virallisesta lisenssilistasta tai alkuperäisistä maksutositteista ja valvottava, että pelaajien, valmentajien ja erotuomareiden lisenssinumerot on kirjoitettu ottelupöytäkirjaan - johdettava ottelua sääntöjen mukaan ja puolueettomasti - laadittava raportti kilpailun järjestäjälle tuomitsemastaan ottelusta jätetyn vastalauseen johdosta - tehtävä ilmoitus kilpailun järjestäjälle havaituista järjestelyrikkeistä sekä puutteista - laadittava raportti kilpailun järjestäjälle pelistä erottamisen johdosta - päivitettävä viipymättä yhteystietojensa muutokset BasketHoteliin - ilmoitettava omista esteellisyyksistään BasketHoteliin riittävän ajoissa - pidettävä mukanaan erotuomarilisenssinsä (mobiili/pdf) SME- ja PSE-tuomarit ovat velvollisia osallistumaan erotuomarien kouluttamiseen Erotuomareiden oikeudet Erotuomari on oikeutettu tuomitsemaan koripallo-otteluita, kun hän on osallistunut luokituksensa mukaiseen kausittaiseen koulutukseen sekä suorittanut hyväksyttävästi siihen liittyvät testit. Lisäksi erotuomarilla pitää olla maksettuna koripallo- tai erotuomarilisenssi. Erotuomareilla on oikeus saada tuomitsemastaan ottelusta liittohallituksen kilpailuvuosittain vahvistama sarjakohtainen palkkio sekä matkakorvaus ja päiväraha kulloinkin voimassa olevan Suomen Koripalloliiton matkustussäännön mukaisesti. Liitto maksaa kunkin ottelun erotuomaripalkkiot ja aiheutuneet kulukorvaukset kuukausittain erotuomarin ilmoittamalle pankkitilille. Erotuomarin tulee toimittaa verokorttinsa liittoon. - 90 - Liitto laskuttaa kuukausittain seuroja niiden joukkueiden pelaamien otteluiden erotuomarimaksuista erillisen liittohallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Jos ottelu peruuntuu ja erotuomarit ovat saapuneet pelipaikalle, on erotuomarit oikeutettu syntyneisiin matkakorvauksiin. Jos ottelupaikalla on vain yksi erotuomari paikalla ja ottelu molempien joukkueiden suostumuksesta päätetään pelata, on erotuomari oikeutettu puolitoistakertaiseen ottelupalkkioon. SME-, PSE- ja LTE-tuomareilla on oikeus päästä maksuttomasti seuraamaan liiton, alueiden ja seurojen järjestämiä otteluja. Liitto toimittaa liittoerotuomarikortin kaikille em. luokkien erotuomareille. - 91 - KOMISSAARIOHJESÄÄNTÖ 1 Vastuualueet Komissaari on kansallisen (SKL) tai kansainvälisen (FIBA) koripalloliiton virallinen edustaja kilpailutapahtumassa (ottelu tai turnaus), ja siten sen ylin valvoja. Komissaarijärjestelmä on osa erotuomaritoimintaa. Erotuomariyksikkö vastaa erotuomariohjesäännön mukaisesti erotuomaritoiminnan järjestelyistä, valvonnasta ja koulutuksesta koko maassa. Erotuomariyksikkö vastaa myös FIBA:n suomalaisten komissaarien kansainvälisestä toiminnasta sekä FIBA:n yhteydenpidosta komissaareja koskevissa asioissa. 2 Valtuutus FIBA:n komissaarit SKL ehdottaa FIBA-komissaariksi sopivaa henkilöä, aiemmin FIBA-erotuomarina toiminutta tai muutoin soveliasta, aktiivista toimijaa, osallistumaan FIBA:n ehdokasklinikalle, jonka viralliset testit hänen pitää läpäistä hyväksytysti. Tämän jälkeen FIBA:n tekninen komitea valtuuttaa hänet komissaarikseen lähettäen hänelle SKL:n kautta asianomaisen lisenssin. Valtuutus pysyy voimassa, kunnes mahdollisesti asetettu yläikäraja täyttyy, kunhan SKL suorittaa komissaarin vuotuisen lisenssimaksun. Toimivan komissaarin on lisäksi osallistuttava järjestettäville ylläpitoklinikoille ja läpäistävä niiden testit. SKL:n komissaarit Erotuomariyksikkö käyttää kansallisissa kilpailuissa FIBA-komissaarien lisäksi tarpeellista määrää kansallisia komissaareja, jotka se kouluttaa ja nimeää tehtäviinsä. Kansalliseksi komissaariksi kutsutaan vuosittain aiemmin erotuomareina toimineita tai muutoin soveliaita, aktiivisia henkilöitä. 3 Velvollisuudet Komissaarilla on kilpailutapahtumassa ylin määräysvalta kaikkiin läsnä oleviin henkilöihin nähden, paitsi jos kilpailutapahtumaan on asetettu tekninen komitea, johon kuuluvat komissaari, kilpailuvastaava ja heidän nimeämänsä kolmas jäsen. Komissaari on puolueeton toimihenkilö, joka on käytettävissä erotuomareiden ja joukkueiden pyytäessä tarpeellisia tietoja tai neuvoja tapahtumista. Hän varmistaa kaikin käytettävissään olevin keinoin, että kilpailutapahtumassa noudatetaan virallisten pelisääntöjen sekä asianomaisen koripalloliiton sääntöjen ja määräysten kirjainta ja henkeä. Toimivan yhteistyön aikaansaaminen kilpailutapahtuman eri osapuolten, erotuomarien, joukkueiden ja järjestäjien kesken on tällöin avainasemassa. Komissaari ei voi vaatia erotuomaria toimimaan koripallon virallisten pelisääntöjen vastaisesti. Pelitilanteissa lopullisen päätöksen tekee aina päätuomari. Komissaari on päävastuussa toimitsijapöydän työskentelyn sujumisesta, sen valvonnasta ja ohjaamisesta. Kilpailutapahtuman päätyttyä komissaari raportoi sovitulla tavalla tapahtumasta ja mahdollisista protesteista sekä kurinpidollisia toimia vaativista asioista. Komissaarilla on oikeus saada johtamastaan kilpailutapahtumasta liittohallituksen vuosittain vahvistama sarjakohtainen palkkio. - 92 - PALKITSEMISOHJE PALKITSEMISTAVAT 1. 2. 3. 4. 5. Kunniajäsen Ansiomerkit Heikki Tuomala -palkinto Suomen liikunta ja urheilu ry:n ansiomerkit Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristit ja mitalit 1 KUNNIAJÄSEN Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi henkilöitä, jotka ovat pitkään toimineet ansiokkaasti liiton hyväksi. Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa. Kunniapuheenjohtajana voi olla yksi henkilö kerrallaan. 2 ANSIOMERKIT Ansiomerkit ovat: Kultainen ansiomerkki Hopeinen ansiomerkki Pronssinen ansiomerkki Ansiomerkit myöntää liittohallitus tai sen asettama palkitsemisyksikkö. Ansiomerkki voidaan myöntää myös ulkomaalaiselle. Ansiomerkki on henkilökohtainen ja se voidaan myöntää vain täysi-ikäiselle henkilölle. Ansiomerkki jaetaan liiton kustannuksella. Kultainen ansiomerkki Kultaisen ansiomerkin myöntää liittohallitus saatuaan perustellun ehdotuksen palkitsemisyksiköltä. Edellytyksenä kultaisen ansiomerkin saamiselle on erityisen ansiokas toiminta kansainvälisellä, valtakunnallisella tai seuratasolla. Hopeisen ansiomerkin myöntämisestä tulee olla vähintään kolme vuotta. Kultaiset ansiomerkit numeroidaan. Kultaisen ansiomerkin saaja saa liiton ainaisvapaakortin, joka oikeuttaa sisäänpääsyn kaikkiin Suomessa pelattaviin koripallo-otteluihin. Hopeinen ansiomerkki Hopeinen ansiomerkki myönnetään liittohallituksen tai sen valtuuttaman elimen päätöksellä henkilölle, joka menestyksellisesti on toiminut liiton tai sen alueiden ja seurojen hyväksi. Toimintavuosia lajin parissa edellytetään olevan vähintään kahdeksan. Pronssisen ansiomerkin myöntämisestä tulee olla vähintään neljä vuotta. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää pelaajalle tai erotuomarille, joka erityisen merkityksellisesti on edustanut Suomea ja koripalloilua kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa. Pronssinen ansiomerkki Pronssinen ansiomerkki myönnetään liittohallituksen tai sen valtuuttaman elimen päätöksellä henkilöille, joka ansiokkaasti on toiminut usean vuoden aikana koripalloilun hyväksi. 3 HEIKKI TUOMALA -PALKINTO Liitto jakaa vuosittain Heikki Tuomala -palkinnon vapaaehtoisesta koripallotyöstä. Palkittavan tulee olla viimeksi kuluneen vuoden aikana vapaaehtoistyöllään merkittävästi edistänyt koripalloilun menestymistä liitto-, alue- tai seuratasolla. Esitykset palkinnon saajaksi tulee tehdä palkitsemisyksikölle vuosittain 15.3. mennessä. - 93 - 4 SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY:N ANSIOMERKIT Ansiomerkkejä myönnetään henkilöille tunnustukseksi valtakunnallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla liikunnan kansalaistoiminnan piirissä tehdystä työstä lasten ja nuorten liikunnan, kunto- ja terveysliikunnan, kilpa- ja huippuurheilun, koululais- ja opiskelijaliikunnan, erityisliikunnan, liikunnan järjestötoiminnan tai muun liikuntaa edistävän toiminnan hyväksi. Ansiomerkkiehdotukset tulee lähettää Valo:n hallitukselle osoitettuna helmikuun tai elokuun loppuun mennessä. Ansiomerkkisääntöjä ja hakemuslomakkeita on saatavana osoitteessa www.valo.fi . 5 SUOMEN LIIKUNTAKULTTUURIN JA URHEILUN ANSIORISTIT JA MITALIT Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristit ja mitalit anotaan opetusministeriöltä. Koripalloliitto vastaa koripalloliiton hallituksen tai palkitsemisyksikön hakemien ansioristien ja mitalien kustannuksista. Ansioristien ja mitalien sääntöjä ja hakemuslomakkeita on saatavana osoitteessa www.minedu.fi. Anomukset tulee tehdä opetusministeriölle viimeistään 31.10. Ohjeita ansiomerkkien hakemiseen Edellä esitettyjä ansiomerkkejä haetaan erillisellä ansiomerkkihakemuslomakkeella, jota on saatavana Koripalloliiton toimistosta tai osoitteesta www.basket.fi. Ehdotuksia kunniajäseniksi ja Heikki Tuomala -palkinnon saajiksi voi tehdä palkitsemisyksikölle. Kultaisen ansiomerkin ja muun huomionosoituksen hakemukseen on liitettävä erillinen ansioluettelo liikuntatoiminnasta. Ansiomerkkihakemukset tulee toimittaa Koripalloliiton tai sen alueen toimistoon. Ansiomerkkihakemuksia käsittelee liitossa luottamushenkilöelin, joten hakemuksen käsittelyyn on varattava vähintään yksi kuukausi aikaa. Koripalloliitto ylläpitää palkinnonsaajista rekisteriä, josta voi tarkistaa henkilön aikaisemmat huomionosoitukset. Ansiomerkeistä Koripalloliitossa voi kysyä Katja Mäntylältä sähköpostitse osoitteesta [email protected] tai puhelimitse numerosta 0207 928 928. - 94 - ALUETOIMINNAN HALLINTO-OHJEET MÄÄRITELMÄT Alueyksikkö Liiton hallinnollinen organisaatio, joiden määrän ja maantieteelliset rajat vahvistaa liittovaltuusto. Aluekokous Toimintasäännöissä määritelty kahden vuoden välein pidettävä kokous, jossa valitaan aluehallituksen jäsenet ja kunkin alueen kiintiön mukaiset ehdokkaat liittovaltuustoon. Aluehallitus Toimintasäännöissä määritelty aluekokouksen valitsema alueen kilpailutoiminnasta vastaava ja muuta toimintaa koordinoiva elin. Kenttäpäällikkö Alueen toiminnasta vastaava liiton virkailija. Alueen sääntö- ja kurinpitoryhmä tai kurinpitopäällikkö Aluehallituksen nimittämä ryhmä tai kurinpitopäällikkö, joka käsittelee ja päättää alueen toiminnassa tapahtuvat kilpailu- ja pelisääntöjen soveltamista ja vastalauseita koskevat asiat sekä kurinpitoasiat. Alueiden kilpailutoiminta Kilpailusääntöjen mukaiset alueiden järjestämät aikuisten ja nuorten kilpailut. Alueellisen kilpailutoiminnan ryhmä Liittohallituksen nimeämä valtakunnallinen ryhmä, joka hallinnoi ja koordinoi kaikkien alueiden järjestämää kilpailutoimintaa. Alueen kilpailuryhmät Aluehallituksen nimittämät alueen aikuisten ja nuorten kilpailutoimintoja hoitavat, sarjavastaavista ja muista henkilöistä koostuvat ryhmät. Sarjavastaava Aluehallituksen nimittämä henkilö, joka vastaa yksittäisen sarjan organisoinnista ja yhteyksistä joukkueisiin. Erotuomarinimeäjä Aluehallituksen tai liiton erotuomariyksikön nimittämä henkilö, joka vastaa erotuomarien nimeämisestä alueen otteluihin alueen muiden nimeäjien kesken sovitun työnjaon mukaisesti. Sarjamääräykset Liittohallituksen tai kilpailutoiminnan johtoryhmän vahvistamat alueellista kilpailutoimintaa koskevat määräykset, joiden mukaisesti kaikkien alueiden aikuisten ja nuorten sarjat pelataan. Manuaalit Aluehallituksen tai alueen kilpailuryhmän vahvistamat toimintaohjeistot, joilla määritellään kaikki kunkin alueen kilpailutoiminnassa tapahtuvat toiminnot. 1 Tämän ohjeiston tarkoitus on selventää alueiden roolia ja niiden tehtäviä sekä hallintoa Koripalloliiton organisaatiossa. 2 Alueyksiköitä on liittovaltuuston päätöksen mukaisesti kilpailuvuodesta 2012– 13 alkaen kuusi (6) ja niiden nimet ovat: Eteläinen, Itäinen, Kaakkoinen, Keskinen, Läntinen ja Pohjoinen alue. Alueiden rajat muodostuvat Suomen maakuntien mukaan seuraavasti: 1 Eteläinen: Uusimaa 2 Itäinen: Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo 3 Kaakkoinen: Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Päijät-Häme 4 Keskinen: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjanmaa 5 Läntinen: Ahvenanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Satakunta ja VarsinaisSuomi 6 Pohjoinen: Kainuu, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa 3 Alueiden toimintaa koordinoi aluekokouksen valitsema aluehallitus. Alueen vastuuvirkailijana toimii alueen kenttäpäällikkö. Aluehallituksen erityisenä tehtävänä yhdessä kenttäpäällikön kanssa on mm: - 95 - laatia vuosittain alueen toimintasuunnitelma ja talousarvio vastata liittohallituksen alueelle myöntämän vuosittaisen määrärahan käyttämisestä toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa vastata alueen kilpailutoiminnan järjestämisestä avustaa liiton valmennus- ja koulutusyksikköä pelaaja- ja valmentajakoulutusten järjestelyissä avustaa liiton erotuomariyksikköä erotuomarikoulutuksen järjestelyissä avustaa liiton kenttäpalveluyksikköä sen hankkeiden toteuttamisessa asettaa tarvittavat jaokset ja työryhmät hoitamaan alueen toimintaa laatia vuosittain alueen toimintakertomus ja vastata kilpailutoiminnan tilastoinnista valvoa liiton kilpailusääntöjen noudattamista alueen järjestämissä sarjoissa ja ratkaista niissä tapahtuvat pelisääntöjen soveltamista ja vastalauseita koskevat asiat ratkaista alueen järjestämissä sarjoissa tapahtuneet rikkomukset liiton kurinpitosääntöjen mukaisesti vastata palkitsemisesta alueen kilpailutoiminnassa vastata alueen toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten muistamisesta kutsua koolle aluekokous ja valmistella sille esitettävät asiat yhdessä kenttäpäällikön kanssa vastata alueellisesta tiedottamisesta kenttäpäällikön kanssa sovittujen menettelytapojen mukaisesti. 4 Alueiden vuosisuunnitelmat ovat osa liiton vuosisuunnitelmaa ja talousarviot osa liiton talousarviota. Alueiden taloudet ovat osa liiton kokonaistaloutta ja niitä seurataan kalenterivuosittain. 5 Aluehallituksen tai sen asettaman erillisen sääntö- ja kurinpitoryhmän tai kurinpitopäällikön kilpailu- ja pelisääntöjen soveltamista ja vastalauseita sekä kurinpitoasioita koskeviin päätöksiin haetaan muutosta liiton sääntö- ja kurinpitoyksiköltä valittamalla. 6 Muissa kuin edellä kohdassa 5 mainituissa asioissa aluehallituksen asettamien jaoksien ja työryhmien tekemiin päätöksiin ja toimenpiteisiin haetaan oikaisua aluehallitukselta. 7 Näiden ohjeiden muutokset vahvistaa liittovaltuusto ja ne on toimitettava kaikille alueille. 8 Aluetoiminnan hallinto-ohjeita täydentävät muut ohjeet 8.1 Alueen kilpailuryhmän (aikuiset ja nuoret) tehtäviä ovat mm. määrittää alueen järjestämien sarjojen pelaamistavat (tekee ehdotuksen aluehallitukselle) määrittää sarjoihin nousevien ja niistä putoavien joukkueiden määrän (tekee ehdotuksen aluehallitukselle) määrittää alueen järjestämien sarjojen aikataulut päättää pelikauden aikana tapahtuneista rikkeistä määrättävät sanktiot vahvistaa pelikauden päätyttyä sarjojen sarjataulukot vahvistaa pelikauden päätyttyä sarjoihin nousseet ja niistä pudonneet joukkueet tarkemmat ohjeet alueen kilpailuryhmän tehtävistä antaa liiton alueellisen kilpailutoiminnan ryhmä tai aluehallitus. 8.2 Sarjavastaavan tehtäviä ovat mm. tarkistaa joukkueiden ilmoittautumiset - 96 - 8.3 tekee omien sarjojensa otteluohjelmat kilpailuryhmän päätösten ja ohjeiden mukaisesti valvoo sarjan ja otteluiden toteutumista sarjamääräysten mukaisesti sekä vahvistaa ottelusiirrot vastaa sarjan yleisestä viestinnästä joukkueiden yhdyshenkilöille yhdessä kenttäpäällikön kanssa toimii yhteyshenkilönä alueen ja omien sarjojensa seurojen välillä tarkemmat ohjeet sarjavastaavien tehtävistä antaa liiton alueellisen kilpailutoiminnan ryhmä tai aluehallitus. Erotuomarinimeäjän tehtäviä ovat mm. vastaa oman osa-alueensa erikseen määriteltyjen sarjatasojen erotuomarien nimeämisestä alueen otteluihin hoitaa nimettyjen erotuomaritehtävien vaihdot erikseen sovituissa sarjoissa valvoo oman osa-alueensa erotuomarien tuomitsemistehtävien hoitamista opastaa oman osa-alueensa erotuomareita mahdollisissa ongelmatilanteissa esim. baskethotellin käytössä toimii yhteyshenkilönä alueen ja nimeämiensä sarjojen erotuomarien välillä tarkemmat ohjeet erotuomarinimeäjien tehtävistä antaa liiton erotuomariyksikkö tai aluehallitus. - 97 - SUOMEN KORIPALLOLIITON MATKUSTUSSÄÄNTÖ 2015 (liittovaltuuston vahvistamat 22.11.2014) km-korvaus pväraha osapväraha ulk.päiväraha Työsuhteessa olevat 44 c 40 € 18 € VMS Liittovaltuusto 22 c 20 € 9€ 18,5 € Muut luottamushenkilöt* 22 c 20 € 9€ 18.5 € Kouluttajat, maajoukkuevalmentajat ja huoltajat** 44 c* 40 €* 18 €* 18.5 € Erotuomarit*** 44 c* 40 €* 18 €* 18.5 € Maajoukkuepelaajat -miesten ja naisten maajoukkueet 44 c 40 € 18 € 18.5 € (Liittokokouksen päätöksellä 2.11.2013) * ** 5.000 km asti, ja seuraavista 39 c Lento vain toiminnanjohtajan luvalla. Kilometrikorvausta maksetaan yli 500 km:n edestakaisesta matkasta vain toiminnanjohtajan luvalla. *** Yli 500 km:n edestakaisella matkalla on käytettävä julkisia kulkuvälineitä, lennettäessä edullisinta vaihtoehtoa käyttäen. Julkisen kulkuvälineen ratkaisee maksaja. Kilometrikorvauksesta yli 500 km:n edestakaisesta matkasta on sovittava erikseen järjestävän seuran kanssa. Ulkomaan päiväraha maksetaan joukkueen jäsenenä matkustavalle erotuomarille, joka ei saa FIBA:n määräämiä korvauksia järjestäjiltä. Osapäiväraha maksetaan, jos matka on kestänyt yli 6 tuntia Kokopäiväraha maksetaan, jos matka on kestänyt yli 10 tuntia. Muuten matkustussäännön soveltamisessa noudatetaan valtion matkustussäännön määräyksiä Ruokailut Mikäli henkilöllä on jonakin matkavuorokautena mahdollisuus ilmaiseen tai matkalipun hintaan sisältyneeseen ruokaan, päivärahan enimmäismäärä on puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Tämä ei koske luottamushenkilöille, maajoukkuetoimijoille sekä erotuomareille maksettavia ulkomaanpäivärahoja Lisämatkustajat 3 senttiä per matkustaja HUOM! Matkalasku tulee toimittaa liittoon 2 kk sisällä tapahtumasta - 98 - TÄRKEIMPIEN PALVELUIDEN JA TUOTTEIDEN MAKSUT 2015 LISENSSIMAKSUT Koripallolisenssi (oikeuttaa pelaamiseen, valmentamiseen ja tuomitsemiseen) Aikuiset, kilpa Aikuiset, harraste A-ja B-Nuoret C-Nuoret Minit Mikrot € 107 90 89 88 60 39 Seniorit (oikeuttaa pelaamaan liiton ja alueiden järjestämissä seniorisarjoissa) 59 Erotuomarilisenssi (oikeuttaa tuomitsemiseen, mutta ei valmentamiseen tai pelaamiseen) 37 Rinnakkaislisenssi (oikeuttaa pelaamaan rinnakkaisjoukkueessa) 34 Kuntosarjalisenssi (oikeuttaa pelaamaan alueiden järjestämissä kuntosarjoissa ja harrasteturnauksissa) 24 Valmentajalisenssi (ei pelaamis- eikä erotuomarioikeuksia) 41 Pyörätuolikoripallolisenssi 55 Special Olympics-lisenssi 20 Koripallokoululisenssi - oikeuttaa osallistumaan liiton ja jäsenseurojen koripallokouluihin sekä liiton koripallokoululaisille järjestettävään kilpailutoimintaan ja turnauksiin - sisältää ryhmätapaturmavakuutuksen 10 PUOLEN KAUDEN LISENSSI (ostettavissa 1.1.2016 alkaen) Aikuisten kilpa puolikausi Aikuisten harraste II-V puolikausi A- ja B-nuoret puolikausi C-nuoret puolikausi Minit puolikausi Mikrot puolikausi 64 54 53 52 36 23 KILPAILUTOIMINNAN PALVELUMAKSUT Miesten SM-sarjamaksu * sisältää runkosarjan erotuomarikulut (kolme tuomaria) * sisältää 3 ulkomaalaispelaajan rekisteröintimaksua 35000 Miesten I divisioona A- ja B-Divarit 2600 Naisten SM-sarjamaksu 2600 Naisten I divisioona sarjamaksu 800 Ulkomaalaispelaajan rekisteröintimaksu miesten valtakunnalliset sarjat naisten valtakunnalliset sarjat 390 250 Ulkomaalaispelaajan edustusvapaustodistuksen pyytäminen - 99 - miesten ja naisten valtakunnalliset sarjat 110 A- ja B-nuorten SM-sarjamaksut SM-karsinnat SM-loppusarjat I divisioona 160 265 265 C-Nuoret SM-karsinta syksy (alueellinen) SM-sarja kevät SM-lopputurnaus 100 205 Senioreiden SM-sarjat 155 Pyörätuolikoripallon SM-sarja 250 Spelial Olympics 100 PELAAJAOIKEUKSIEN KIRJAAMISMAKSU kirjaamismaksut, aina pelaajan syntymävuoden mukaan valtakunnalliset aikuisten sarjat (Korisliigat ja I-divisioonat) muut aikuisten sarjat (alueiden aikuisten sarjat, senioreiden SM-sarjat) Kaikki A-, B- ja C-ikäiset (valtakunnalliset ja alueelliset) Kaikki minien ja mikrojen ikäset 70 45 35 0 LUOPUMISSAKOT JA RIKEMAKSUT (jos sarjakohtaisissa sarjamääräyksissä tai ottelumanuaaleissa ei ole toisin mainittu) Tulospalvelun, pöytäkirjan tai tilastoinnin laiminlyönti RIKEMAKSUT LUOPUMISISTA - nuorten SM-sarjoissa ja valtakunnallisissa I-divisioonissa - nuorten SM-karsintasarjoissa ja -turnauksissa - muissa nuorten turnauksissa -muissa alueiden sarjoissa, sarja- ja turnausmuotoiset -senioreiden SM-sarjoissa -aikuisten valtakunnalliset sarjat 75 380 380 110 410 360 810 OTTELUSIIRTOMAKSU Ottelukohtainen 55 VASTALAUSEMAKSUT Vastalausemaksu Valitusmaksu 310 620 JÄSENMAKSU Seuran jäsenmaksu * sisältää Tuplaturva vakuutusmaksun * sisältää Teosto ja Gramex-maksun Kannatusjäsenmaksu 105 100 ALUEIDEN SARJAMAKSUT Miehet II Miehet III Miehet III, alin Miehet IV 410 310 235 210 - 100 - Miehet V Miehet VI Miehet kunto M50 ja M35 Naiset II Naiset III Naiset IV mamma, kunto N30 ABC ja minit mikrot kevät 200 180 130 160 290 210 190 110 100 180 165 105 KASVATTAJAPALKKIOT Nuorten maajoukkuepelaaja EM-kisat (taso 1) Aikuisten SM-sarja (taso 2) Aikuisten maajoukkue (taso 3) 150 400 800 - 101 - EROTUOMARIPALKKIOT 2015-16 Miesten Korisliiga Runkosarja 200 Puolivälierät 220 Välierät 250 Finaalit 300 Harjoitusottelut 100 Naisten Korisliiga Runkosarja 65 Pudotuspelit ja pronssiottelu 75 Finaalit 90 M1D A Runkosarja ja puolivälierät 75 Välierät ja finaalit 95 M1D B Runkosarja ja välierät 75 Välierät ja finaalit 95 Karsinnat 1-divisioonaan 65 N1D Runkosarja 45 pudotuspelit (välierät ja finaalit) 50 Karsinnat 1-divisioonaan 35 Pyörätuolikoripallon SM-sarja Runkosarja 32 Pudotuspelit 44 1-divisioona 30 Seniorisarjat Naisten seniorisarjat 22 Miesten seniorisarjat 35 -, 40 - ja 45 - v. 24 Miesten seniorisarjat 50 -, 55 -, ja 60 - v. 22 A-pojat SM-sarja Runkosarja 45 Pudotuspelit 50 Muut nuorten SM-sarjat ja 1-divisioonat Runkosarja 35 Pudotuspelit 40 1-divisioonien final fourit 35 Nuorten SM-karsinnat A-nuorten SM-karsinnat 30 B-nuorten SM-karsinnat 25 ALUEELLISET SARJAT M2D 45 M3D 35 M4D 25 M5D 25 N2D 25 N3D 25 - 102 - N4D 25 Miesten ja naisten kuntosarjat 25 A-juniorit 25 B-juniorit 25 C-juniorit 25 Minit 25 Mikrot 25 Supermikrot 25 Matkakustannukset korvataan Koripalloliiton matkustussäännön mukaan. Karsinnoissa maksetaan sen sarjan palkkio, jonka sarjamääräyksiä noudatetaan, ellei taulukossa ole toisin mainittu. Maajoukkueiden matkoilla, joilla erotuomari on joukkueen jäsen, maksetaan vastaava ulkomaan kulukorvaus kuin joukkueen johdolle. Muissa kuin FIBA:n nimeämissä maaotteluissa maksetaan kyseisen tason SM-runkosarjan palkkio. Komissaarin palkkio on sama kuin kyseisen sarjan erotuomarin palkkio (runkosarjassa runkosarjan palkkio, pudotuspeleissä pudotuspelien palkkio) poikkeuksena Korisliiga, jossa komissaarin palkkion on aina erotuomarin runkosarjan peruspalkkio. Huom! Mikäli ottelua ei jostain syystä pelata, ei palkkioita makseta, vaan ainoastaan kulukorvaukset. LIITON PELIPALLOT KAUDELLA 2015–2016 1. Kaikki miesten sarjat sekä 22-vuotiaiden miesten, A ja B- poikien sarjat: pallon koko nro: 7, paino 567-650 g, ympärysmitta 74,9 cm-78,0 cm ja materiaali: nahka tai synteettinen nahka. 2. Kaikki naisten sarjat sekä 22-vuotiaden naisten, A ja B tyttöjen sarjat sekä C-nuorten sarjat: pallo koko nro: 6, paino 510-567 g, ympärysmitta 72,4 cm-73,7 cm ja materiaali: nahka tai synteettinen nahka. 3. Mini ja mikrosarjat: pallon koko nro: 5, paino 450-500 g, ympärysmitta 66-73 cm ja materiaali: synteettinen nahka tai kumi. - 103 - SEURASIIRTOLOMAKE 2015-16 PELAAJAN TIEDOT (pelaaja täyttää) Pelaajan nimi Lähiosoite Postinro+-paikka Syntymäaika puhelin Kasvattajaseura Pelaajan omakätinen allekirjoitus, jos pelaaja on täyttänyt 18 vuotta Vanhemman allekirjoitus, jos pelaaja alle 18-vuotias ** LÄHTÖSEURAN TIEDOT (lähtöseura täyttää) Lähtöseura joukk.sarjataso Pelaajan Kyllä, vapautamme pelaajan uuteen seuraan vapauttaminen Ei, emme vapauta pelaajaa (kirjoita alle selvitys syistä): Selvitys: Paikka Päiväys / 20 Allekirjoitus/allekirjoitukset (nimenkirjoitusoikeus) ja seuran leima: TULOSEURAN TIEDOT (tuloseura täyttää) Tuloseura joukk.sarjataso Yhteyshenkilö puh. Allekirjoitus/allekirjoitukset (nimenkirjoitusoikeus) ja seuran leima: = >> - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -- - - - - - - - - - - Todistus pelaajalle lähtöseuralta seurasiirtohakemuksen käsittelyyn jättämisestä. Pelaaja, leikkaa tämä alaosa itsellesi täytettynä. Pelaajan nimi on tänään jättänyt seurallemme seuraedustuksen muutoshakemuksen Paikka Päiväys / Lähtöseuran nimi ja allekirjoitus 20 - 104 - SEURASIIRROISTA LYHYESTI Seurasiirtoaika päättyy kunakin kilpailuvuonna helmikuun viimeinen päivä Kotimaassa seurasta toiseen siirtyvä pelaaja on edustuskelpoinen seuraavana päivänä sen jälkeen, kun kaikilta osin täytetty seurasiirtohakemus ja tosite suoritetusta seurasiirron kirjaamismaksusta on toimitettu Koripalloliiton Helsingin toimistoon. Seuraavan siirron karenssi on 30 vrk. Ei koske ulkomailta tulevia. Perättäisten seurasiirtojen tapauksessa pelaaja on edustuskelpoinen kuitenkin vasta 30 päivän kuluttua siitä, kun hän on edellisen seurasiirron jälkeen tullut edustuskelpoiseksi. Seurasiirtolomakkeessa täytyy olla lähtöseuran, tuloseuran ja pelaajan allekirjoitus. ** Alle 18-vuotiaan pelaajan osalta, seurasiirtolomakkeessa pitää olla jommankumman vanhemman allekirjoitus Jos lähtöseura ei vapauta pelaajaa, tulee sen kirjoittaa seurasiirtolomakkeeseen siitä selvitys. Lisäksi selvitys pitää ilmoittaa pelaajalle kirjallisesti. Joukkuekohtaisissa seurasiirroissa, kysy lisää Tiina Karvonen tai Ulla Karlssonilta Kirjaamismaksut, aina pelaajan syntymävuoden mukaan valtakunnalliset aikuisten sarjat (Korisliigat, I divisioonat) 70 € Muut aikuisten sarjat (alueiden aikuisten sarjat, senioreiden SM-sarjat, PTkoris, Special Olympics) 45 € kaikki A-, B- ja C-ikäiset (valtakunnalliset ja alueelliset) 35 € minien ja mikrojen ikäiset, ei maksua, mutta siirto tehtävä aina KAIKKI SEURASIIRROT TOIMITETAAN KORIPALLOLIITON TOIMISTOON JA KAIKKIEN SEURASIIRTOJEN KIRJAAMISMAKSU MAKSETAAN KORIPALLOLIITON TILILLE Suomen Koripalloliitto, Sääntö- ja kurinpitoyksikkö Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki puh. 0207 928928, fax (09) 149 6713 Nordea Pankki IBAN: FI94 2262 3800 0010 94 LISÄTIETOA Valtakunnallisten sarjoihin siirtyvät pelaajat Ulla Karlsson, [email protected] tai 044-556 7776 Alueellisiin, kaikki alueet, sarjoihin siirtyvät pelaajat: Tiina Karvonen, [email protected] tai 044-906 6068 - 105 -
