Kokousasia PDF-muodossa
Transcription
Kokousasia PDF-muodossa
Rakennus- ja ympäristölautakunta § 103 27.05.2015 Ympäristölupa / Pohjolan Eläintuhkaus Oy, eläinten polttolaitos / Laakeritie 11 (RN:o 272-295-8-1) / Rakennus- ja ympäristölautakunta 102/11/01/00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta § 103 Asiakirjat Ympäristölupahakemuksen käsittelyyn liittyvät asiakirjat kuten esim. ympäristölupahakemus, toimintaan liittyvät selvitykset sekä lupakäsittelyyn liittyvä lausunto ovat nähtävillä ympäristölupakäsittelyn ajan Kokkolan kaupungin ympäristöpalveluissa sekä päätöstä annettaessa rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouksessa. Asiakirjat arkistoidaan ympäristöpalveluissa. Terveysvalvontaviranomaisen lausunto on liitetty oheisaineistoon. OHEISAINEISTO § 103 Valmistelija: ympäristösuunnittelija Risto Koljonen; puh. 044-7809 308 Asia Pohjolan Eläintuhkaus Oy on jättänyt ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee uuden eläinten polttolaitoksen toimintaa Kokkolassa Topparinmäen teollisuusalueella osoitteessa Laakeritie 11 (RN:o 272-295-8-1). Hakija Pohjolan Eläintuhkaus Oy / Kaj Ahlstrand Riihitie 28 67600 Kokkola Laitoksen ympäristölupavelvollisuus ja lupaviranomisen toimivalta Laitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohtien 13b ja 14d perusteella. Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen asiassa ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n 1 mom. kohtien 12f ja 13d mukaisesti. Sijainti, kaavoitustilanne ja lähimmät häiriintyvät kohteet Pohjolan Eläintuhkaus Oy:n eläinten polttolaitos sijoitetaan Kokkolassa Topparinmäen teollisuusalueelle osoitteeseen Laakeritie 11 Kokkolan kaupungin omistamalle vuokratontille (RN:o 272-295-8-1). Alue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Alue on uutta kaavoitettua teollisuusaluetta. Toistaiseksi lähin teollisuusrakennus sijaitsee 170 metrin etäisyydellä eläintuhkaamon alueesta, jonka vieressä on rakentamattomia teollisuustontteja. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 250 metrin etäisyydellä laitoksen alueesta. Kiinteistö ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Patamäen tärkeän pohjavesialueen raja (10272751 Patamäki) sijaitsee noin 3,1 kilometriä laitoksesta länteen. Laitos sijaitsee Suntin valuma-alueella. Laitoksen lähialueella ei ole erityisiä luonnonarvoja. Toiminnan sijainti on esitetty liitteessä A. LIITE A § 103 HAKEMUS Toiminnan kuvaus Laitoksen pääasiallinen toiminta on eläinten (kissat, koirat, turkiseläimet, hevoset jne.) tuhkausta. Laitokseen tulee kaksi polttokammiota, joissa voidaan polttaa pienempiä kotieläimiä sekä myös suurempia eläimiä kuten hevosia. Tuhkauslaitteisto sijoitetaan tarkoitusta varten rakennettavaan lämpöeristettyyn PVC-halliin (korkeus noin 8 metriä), johon tulee eläinten käsittelytilojen lisäksi myös konttori- ja sosiaalitilat. Laitoksen kaikki eläinten käsittelyyn liittyvä toiminta tapahtuu hallissa. Eläimet toimitetaan paikalle tarkoitukseen hankitulla kylmäkuljetusautolla pääsääntöisesti jäisinä. Eläimet tuhkataan pääsääntöisesti heti, mutta laitoksella on käytössä on myös kylmiö ruhojen väliaikaiseen säilyttämiseen. Lemmikkieläinten tuhka luovutetaan pääsääntöisesti uurnassa lemmikin omistajalle. Laitos on toiminnassa pääsääntöisesti arkisin, normaalina työaikana (8-17). Hevosen ollessa kyseessä itse polttotapahtuma automatisoidaan tapahtuvaksi yön aikana (isomman polttokammion polttokapa- siteetti on 50 kg tunnissa). Laitteisto kykenee polttamaan kahdessa kammiossaan enimmillään yhteensä 100 kg tunnissa. Keskimääräisen tuhkausmäärän arvioidaan olevan noin 200 tonnia vuodessa (maksimikapasiteetti noin 500 tonnia vuodessa). Eläinten hävittämisessä noudatetaan EVIRAn ohjeistuksia ja määräyksiä. Laitoksen asemapiirros on esitetty liitteessä B. LIITE B § 103 Polttoprosessin kuvaus Tuhkausuunina toimii Addfield TB, mittatilauksena tehty kahden kammion uuni, joka on CE-sertifioitu. Suuremmassa kammiossa (maksimimassa poltossa 1300kg, tilavuus 2,3 m3 ) voidaan tuhkata isommat eläimet, kuten hevoset, sekä suorittaa yhteistuhkaukset (useamman eläimen samanaikainen tuhkaus). Pienemmässä, maksimissaan 100 kiloisen eläimen tuhkaamiseen tarkoitetussa kammiossa tuhkataan yksittäiset pieneläimet, kuten kissat ja koirat. Suurin mahdollinen samanaikaisesti poltettavien ruhojen yhteispaino on 1300 kg, palamisnopeuden ollessa 50 kg tunnissa. Öljynkulutus on noin 10 litraa tunnissa. Palamisen aikana lämpötila nousee yli 850 oC ja väliaikaisesti jopa 1100 oC. Palamiskaasut molemmista polttokammioista johdetaan yhteiseen jälkipolttimeen, joka huolehtii palamiskaasujen täydellisestä palamisesta. Jälkipolttimesta palamiskaasut johdetaan savupiipun kautta ulos. Päivittäinen polttoaika vaihtelee arviolta yhdestä kymmeneen tuntiin. Polttoaineena toimii kevyt polttoöljy, jonka kulutus on noin 15 litraa tunnissa (kahdella kammiolla). Vuosikulutus tulee olemaan noin 5000-70000 litraa. Säiliön tilavuus on 2000 litraa ja säiliö varustetaan valuma-altaalla sekä ylitäytönestolla. Toiminnassa syntyvät ilmapäästöt Addfieldin eläinkrematorioiden ilmapäästöt voidaan arvioida laitteilla tehtyjen päästömittaustulosten perusteella savupiipun massavirtojen ja käyntiajan perusteella. Kokkolaan Topparinmäelle suunnitellun laitoksen keskimääräiset päästömäärät ilmaan ovat seuraavat: Päästö (g/h) Hiukkaset 1,6 Vuosipäästö (kg/vuosi) 6 Typen oksidit (NOx) Häkä (CO) Rikkidioksidi Hiilivedyt 72 280 15 9 < 2 g/h 56 35 <1 Rikkidioksidipäästön voi arvioida laskennallisesti käytetyn polttoaineen rikkipitoisuuden perusteella. Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus on yleensä alle 0,1 %. Toiminnassa syntyvä tuhka ja muut jätteet Uunin jäähdyttyä tuhka poistetaan polttokammiosta erillisellä työkalulla ja tuhkaimurilla. Tuhkan määrä on keskimäärin 1-3 % poltetusta määrästä, yhteistuhkauksesta tulevan tuhkan määrän arvioidaan olevan 2000 - 6000 kg vuodessa. Tuhka luovutetaan eläimen omistajalle tai toimitetaan yksityisalueelle maanomistajan luvalla. Syntyvä tuhka on ympäristölle vaaratonta ja sitä voidaan käyttää EVIRAn ohjeiden mukaan lannoitteena. Poltossa jäljelle jäävät suurempien eläinten kuten hevosten luut jauhetaan ennen hävittämistä. Jauhettu luu hävitetään kuten tuhkakin. Veden kulutus ja toiminnassa syntyvät jätevedet Kiinteistö liitetään kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkostoon. Toiminnasta syntyy sosiaalijätevettä henkilökunnan saniteettitiloista, sekä ajoneuvon pesusta. Laitteita (uuneja) ei ole tarpeen pestä. Hulevesien johtaminen Laitosalue asfaltoidaan ja hulevedet johdetaan tontin rajalla olevaan ojaan. Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Addfield TB on noin 40% taloudellisempi kun muut markkinoilla olevat laitteistot. Päästöt ovat nestekaasun luokkaa, eikä näkyvää savua synny. Kahden erikokoisen uunin integroinnista syntyy energiasäästöjä yhteisen jälkipolttimen johdosta, sekä uunin koosta johtuvasta hitaammasta jäähtymisestä, joka vähentää uudelleenlämmittämiseen tarvittavan energian määrää. Laitoshalli rakennetaan siten, että polttoprosessin lämpö voidaan mahdollisesti myöhemmin hyödyntää rakennuksen lämmityksessä. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja toiminnan tarkkailu Toiminnan vaikutukset arvioidaan vähäiseksi. Toiminnalla ei ole vaikutusta yleiseen viihtyisyyteen. Toiminnasta syntyvät palamiskaasut ovat puhtaita, eikä näkyvää savua tai hajuja synny. Toiminnassa syntyvien jätevesien määrä on vähäinen ja ne johdetaan jätevesiviemäriin. Toiminnasta ei synny melua eikä tärinää. Liikenne on vähäistä, arviolta kaksi ajoa viikossa. Toimintaa seurataan pitämällä kirjaa polttoaineenkulutuksesta sekä poltetuista eläimistä, mukaan lukien lukumäärät ja polttoon käytetty aika. Laitteiston toimintaa ja lämpötilaa seurataan huolellisesti käyttäen asianmukaisia mittareita. Laite huolletaan asianmukaisesti. Laitteiston käyttöön ja huoltoon perehdytään laitteen valmistajan luona Englannissa. Ilmapäästöt arvioidaan ja raportoidaan vuosittain laitteiston käyttömäärän perusteella. Polttokaasujen lämpötilaa seurataan mittarein. Savukaasujen pysymistä näkymättömänä seurataan myös silmämääräisesti. Laitteiston kehittynyt automatiikka seuraa savukaasujen polttamista tarkasti pitämällä jälkipolttokammiossa jatkuvasti yli 850 oC lämpötilaa. Mahdolliset prosessihäiriöt kirjataan. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja toimet niiden välttämiseksi Toiminnassa ei arvioida olevan erityisiä ympäristöriskejä. Laitoksen savukaasut palavat jälkipolttimen avulla puhtaana. Palamiskaasut ovat verrattavissa polttomoottorin päästöihin. Öljysäiliö suojataan asianmukaisesti valuma-altaalla sekä ylitäyttösuojalla. Paikalle varataan myös öljyn imeytysainetta. Toiminnan tuloksena syntyy tuhkaa, joka on riskitöntä korkean kuumuuden poltettua mahdolliset bakteerit ja epäpuhtaudet. Tiloihin varataan Virkon S nimistä desinfiointiainetta mm.ajoneuvojen mahdollista puhdistusta varten estämään mahdollisten tautien leviäminen. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksen vireille tulo Pohjolan Eläintuhkaus Oy on 29.1.2015 jättänyt ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisen ympäristölupa- hakemuksen rakennus- ja ympäristölautakunnalle. Kuuluttaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kokkolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla 18.2. - 20.3.2015 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Kokkolan kaupungin ympäristöpalveluissa. Hakemuksen vireilletulosta kertovan kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallisessa lehdessä (Kokkola-lehti). Hakemuksen vireillätulosta on ilmoitettu kirjeitse toiminnan vaikutusalueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä määräaikaan mennessä. Lausunnot Hakemuksen johdosta pyydettiin ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 mom. kohdan 2 mukaisesti lausunto Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollolta (terveysvalvontaviranomainen). Keski-Pohjanmaan ympäristöterveyshuollon lausunto: Ympäristöterveydenhuollon mielestä edellytykset luvan myöntämiselle täyttyvät, eikä toiminnasta aiheudu haittaa ihmisten terveydelle, koska lähistöllä ei sijaitse asutusta. Mahdollisten eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi, tulee toiminnanharjoittajan olla tietoinen tuhkattavaksi tuotavien eläinten mahdollisista sairauksista sekä olla perehtynyt eläimistä saatavia sivutuotteita koskevaan lainsäädäntöön. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon lausunto on kokonaisuudessaan liitetty oheisaineistoon. Toiminnanharjoittajan kuuleminen Hakijalle varattiin hallintolain 34 §:n mukaisesti mahdollisuus esittää vastineensa esitetystä lausunnosta. Toiminnanharjoittaja ei antanut vastinetta määräaikaan mennessä. Ympäristöpäällikkö ESITYS YMPÄRISTÖLUVAKSI Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunta on tarkastanut Pohjolan Eläintuhkaus Oy:n ympäristölupahakemuksen ja siihen liittyvät asiakirjat. Rakennus- ja ympäristölautakunta on päätöksessään huomioinut Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon asiassa antaman lausunnon. Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Pohjolan Eläintuhkaus Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan Topparinmäen teollisuusalueelle osoitteeseen Laakeritie 11 (RN:o 272-295-8-1) sijoitettavan uuden eläinten polttolaitoksen toiminnalle. Toiminnasta ei katsota aiheutuvan kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille tai muuta merkittävää ympäristöhaittaa. Huomioitaessa tässä ympäristöluvassa annetut määräykset ja niiden perustelut, katsoo Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunta toiminnan täyttävän ympäristönsuojelulain sekä sen nojalla annettujen säädösten toiminnalle asettamat vaatimukset. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Toiminnan sijaintia ja laajuutta koskevat määräykset 1. Eläinten polttolaitos sijaitsee Kokkolassa Topparinmäen teollisuusalueella osoitteessa Laakeritie 11 (RN:o 272-295-8-1). 2. Laitoksessa saa tuhkata eläinten ruhoja enintään 500 tonnia vuodessa ja enintään 2,5 tonnia vuorokaudessa. Muun jätteen polttaminen laitoksen polttokammioissa on kielletty. Laitoksella saa varastoida kerrallaan korkeintaan 10 tonnia tuhkaamattomia eläinruhoja ja 2 tonnia tuhkaa. Toimintaa koskevat yleiset määräykset 3. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu savuhaittaa, ympäristön roskaantumista eikä maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista. (YSL 6 §, 7 §, 16 §, 17 §, 20 §, 52 §, 66 §) 4. Hallin pohjan on oltava tiivis. Hallin lattia on viemäröitävä kunnalliseen jätevesiviemäriin. (YSL 7 §, 15 §, 20 §, 52 §, 66 §) 5. Toiminnassa syntyvät jätteet on varastoitava asianmukaisesti. Jätteet on säännöllisesti toimitettava asianmu- kaisen luvan omaavalle laitokselle käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi. Toiminnassa syntyvän tuhkan saa luovuttaa hyödynnettäväksi lannoitteena EVIRAn ohjeistuksen mukaisesti. (YSL 7 §, 20 §, 52 §, 58 §, JL 13 §, 15 §) 6. Laitoksella on oltava asianmukaiset kylmäsäilytystilat tuhkaamista odottavien ruhojen tilapäiseen varastointiin. Eläinten tilapäisessä käsittelyssä, säilytyksessä ja tilapäisessä varastoinnissa on noudatettava EVIRAn antamia ohjeita. (YSL 7 §, 15 §, 20 §, 52 §) Polttoprosessia ja polttoaineita koskevat määräykset 7. Polttoprosessissa eläinten ruhot on poltettava kokonaan. Mahdollisesti epätäydellisesti palaneet ruhot ja niiden osat on poltettava uudestaan. (YSL 7 §, 20 §, 52 §) 8. Savukaasut on käsiteltävä jälkipolttimessa ennen niiden johtamista ulos. Jälkipolttimen lämpötilan on oltava vähintään 850 oC ennen varsinaisen tuhkauksen aloittamista. Poltossa syntyvien kaasujen viipymä jälkipolttimessa 850 oC:ssa on oltava vähintään 2 sekuntia. Jälkipolttimen lämpötilan seuraamiseksi laitteistoon on asennettava kiinteä lämpömittari. Lämpömittarin tulokset on tallennettava ja esitettävä valvontaviranomaiselle valvontaviranomaisen pyynnöstä. (YSL 7 §, 20 §, 52 §) 9. Jälkipolttimosta savukaasut on johdettava ulos savupiipun kautta. Savupiipun korkeuden on oltava vähintään 10 metriä. (YSL 7 §, 20 §, 52 §) 10. Laitoksen polttoaineena on käytettävä kevyttä polttoöljyä tai muuta polttoainetta, jonka ilmapäästöt ovat kevyestä polttoöljystä aiheutuvia päästöjä vähäisempiä. Polttoöljy on varastoitava asianmukaisessa 2-vaippaisessa säiliössä tai vaihtoehtoisesti öljysäiliön on oltava allastettu. Öljysäiliö on varustettava ylitäytön estimellä ja laponestolaitteilla. Laitoksella on oltava imeytysainetta sekä tarvittavat työkalut mahdollisten polttoainevalumien talteen keräämiseksi. (YSL 7 §, 15 §, 20 §, 52 §, 66 §) Jätevesien käsittelyä ja johtamista koskevat määräykset 11. Kaikki toiminnassa syntyvät jätevedet on johdettava saostuskaivon kautta kunnalliseen jäteviemäriin. Tuhkaa ei saa päästää jätevesiviemäriin. Saostuskaivot on tyh- jennettävä tarvittaessa mutta vähintään kerran kalenterivuodessa. (YSL 7 §, 20 §, 52 §, 66 §, 67 §) Laitoksen toimintaa koskevat muut määräykset 12. Laitoksen rakenteiden kuntoa on tarkkailtava ja huolehdittava tarpeen vaatiessa niiden korjaamisesta. (YSL 6 §, 7 §, 15 §, 20 §, 52 §, 66 §) 13. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa lähimpien häiriintyvien kohteiden piha-alueella ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 07-22) 55 dB. (YSL 52 §, VNp 993/1992) 14. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ympäristönsuojelutoimenpiteenä ja varauduttava sen käyttöönottoon erikseen sovittavien määräaikojen puitteissa. (YSL 6 §, 7 §, 20 §, 52 §, 53 §) Toiminnan tarkkailua koskevat määräykset 15. Toiminnasta tulee pitää kirjaa, josta ilmenevät ainakin seuraavat asiat: Polttokammioiden polttoajat kammiokohtaisesti (tuntia/vuosi) Vuoden aikana tuhkattujen eläinten määrä lajeittain (kpl / vuosi) sekä paino yhteensä (kg/vuosi) Polttoainesäiliön täyttöajankohdat ja vuosikulutus (litraa / vuosi) Toiminnassa syntyneen tuhkan määrä ja toimituspaikka; arvio eläinten omistajille luovutettavan tuhkan määrästä (kg/vuosi) sekä punnitut tulokset muualle toimitetun tuhkan määrästä vastaanottajineen (kg/vuosi) Laskennallinen arvio laitoksen ilmapäästöistä. Ilmapäästöistä on raportoitava hiukkasten, typenoksidien sekä rikkidioksidin vuosipäästöt. Tiedot vedenkulutuksesta (m3/vuosi) sekä sakokaivojen tyhjennysajankohdat ja lietteiden toimituspaikka Yhteenveto jälkipolttimen toiminnasta ja lämpötilamittauksista (laaditaan vuosiyhteenvetoon) Tiedot vuoden aikana käytetyistä desinfiointi- ym. kemikaaleista (laatu ja kulutus/vuosi) Polttoprosessin häiriötilanteet; häiriötilanteen syy, ajankohta, kesto sekä toimenpiteet häiriötilanteen korjaamiseksi Mahdolliset toiminnassa sattuneet onnettomuudet tai muut poikkeukselliset tilanteet Yhteenveto kirjanpidosta tulee esittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. (YSL 6 §, 62 §) 16. Toiminnanharjoittajan on varattava ympäristölupaviranomaiselle mahdollisuus tarkastaa laitoksen rakenteet ennen laitoksen käyttöönottoa. (YSL 7 §, 52 §) Toiminnan muutoksia ja lopettamista koskevat määräykset 17. Toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnassa tapahtuvista muutoksista tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen muutosta kirjallisesti lupaviranomaiselle. (YSL 89 §, 170 §) 18. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viipymättä lupaviranomaiselle, joka voi antaa määräyksiä alueen siivoamisesta sekä maaperän puhdistamistarpeen selvittämisestä. Myös alueellinen ELY-keskus voi antaa määräyksiä maaperän puhdistamistarpeen selvittämisestä sekä lisäksi tarvittaessa alueen puhdistamisesta. (YSL 90 §) LUPAPÄÄTÖKSEN YLEISET PERUSTELUT Pohjolan Eläintuhkaus Oy on hakenut ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa Topparinmäen teollisuusalueelle osoitteeseen Laakeritie 11 (RN:o 272-295-8-1) sijoitettavan uuden eläinten polttolaitoksen toiminnalle. Toiminnan ympäristölupavelvollisuus määräytyy ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohtien 13b ja 14d perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen asiassa ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n 1 mom. kohtien 12f ja 13d mukaisesti. Rakennus- ja ympäristölautakunta on päätöksessään huomioinut ympäristölupahakemuksen johdosta annetun Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon lausunnon. Lausunto on huomioitu ympäristölupamääräyksissä ja niiden perusteluissa erikseen esitetyllä tavalla. Rakennus- ja ympäristölautakunta on ratkaisussaan huomioinut myös alueella voimassa olevan asemakaavan. Toiminnasta ei aiheudu hakemus ja annetut määräykset huomioiden sellaista savu-, haju-, melu- tai muuta ympäristöhaittaa, että luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty. Järjestämällä laitoksen toiminnat asianmukaisesti ja noudattamalla asiasta annettuja määräyksiä voidaan mahdollisia ympäristöhaittoja ehkäistä ennakolta. LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Laitoksen sijaintia toimintaa koskevat määräykset on annettu toiminnan sijainnin ja sen laajuuden kuvaamiseksi sekä vertailutiedoksi toiminnassa mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin arvioitaessa uuden luvan tarpeellisuutta. (1-2) Toimintaa koskevat yleiset määräykset on annettu laitosalueen yleisen siisteyden ylläpitämiseksi ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Hallin lattioiden on oltava tiiviitä, jotta mahdolliset pesu- ym. jätevesien pääsy maaperään ja ympäristöön estetään. (3-4) Jätteiden käsittelyä ja varastointia koskeva yleinen määräys on annettu, jotta voidaan varmistua jätehuollon asianmukaisuudesta sekä siten estää jätteiden kulkeutuminen ympäristöön. Tuhkan hyötykäyttöä ohjaa EVIRA. Määräyksellä varmistetaan myös se, että laitoksen toiminta täyttää terveysvalvontaviranomaisen lausunnossaan antamat vaatimukset. (5) Laitoksella on oltava asianmukaiset kylmäsäilytystilat laitokselle tuotavia ruhoja varten. Väliaikainen varastointi on tarpeen, mahdollisten polttoprosessissa esiintyvien laitevikojen tai muiden häiriöiden varalta, jotka siirtävät poltettavaksi tuodun ruhon polttoaikataulua. Lisäksi suurempien eläinten polttoaika on pitkä, joten laitoksella on oltava riittävästi kylmäsäilytystilaa lyhyempää varastointia varten. Määräyksellä varmistetaan myös se, että laitoksen toiminta täyttää terveysvalvontaviranomaisen lausunnossaan antamat vaatimukset. (6) Mahdollisen polttoprosessin häiriön sattuessa ja polton ollessa epätäydellinen voi polton lopputuloksena olla epätäydellisesti palanut ruho. Epätäydellisesti palanutta ruhoa ei saa hävittää tuhkan joukossa, vaan ruho on poltetava uudestaan, kunnes polttouuniin syötetty aines on täydellisesti palanut. Palamisen jäljiltä jääneitä mahdollisia luunosia ei tarvitse polttaa uudestaan, vaan ne voi hakemuksen mukaisesti jauhaa ja hävittää yhdessä tuhkan kanssa. (7) Polttamalla tuhkauksessa syntyvät savukaasut korkeassa lämpötilassa jälkipolttimessa, voidaan merkittävästi vähentää toiminnasta ai- heutuvia ilmapäästöjä ja mahdollista savuhaittaa. Mahdollisten haitallisten ilmapäästöjen ehkäisemiseksi savukaasujen viipymän on oltava vähintään 2 sekuntia 850 oC:ssa. Korkeampi lämpötila vähentää tarvittavaa viipymää. Lämpötilan valvomiseksi laitteistoon on asennettava asianmukainen mittari, joka tallentaa mittaustulokset. Mittaus voi tapahtua esim. polttokammion jälkeen lisäilma-aukoista, savupiipun päästä tai muusta palamiskammion edustavasta kohdasta, ei kuitenkaan liekkialueelta. Velvoittamalla toiminnanharjoittaja pitämään kirjaa jälkipolttimen palamislämpötilasta voidaan varmistua, että laitoksen päästöt pysyvät hakemuksessa esitetyissä rajoissa ja että laitoksen ilmapäästöt ovat mahdollisimman luotettavasti arvioitavissa. (8) Jälkipolttimesta savukaasut johdetaan ulos savupiipun kautta. Jotta laitoksen poistokaasut leviävät ja laimenevat riittävästi, on savupiipun oltava riittävän korkea. Koska laitoksessa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä, 10 metrin korkuinen savupiippu arvioidaan riittävän korkeaksi. (9) Laitos sijaitsee teollisuusalueella, jossa laitoksen välittömään läheisyyteen tulee vielä uusia teollisuuslaitoksia. Käyttämällä laitoksen polttoaineena kevyttä polttoöljyä tai muuta ilmapäästöjen kannalta vastaavaa tai vähemmän päästöjä aiheuttavaa polttoainetta, voidaan varmistua että polttolaitoksen savukaasupäästöistä ei aiheudu oleellista haittaa laitoksen naapurikiinteistöille tuleville yrityksille. Varastoimalla polttoaine asianmukaisesti voidaan vähentää toiminnasta aiheutuvan maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Asianmukaiset työkalut ja imeytysaine ovat tärkeitä, jotta mahdolliset valumat ja vuodot saadaan mahdollisimman nopeasti kerättyä talteen, ennenkuin ne leviävät ympäristöön tai viemäriin. (10) Kaikki laitoksella syntyvät jätevedet on johdettava kunnalliseen jätevesiviemäriin jätevesistä aiheutuvien mahdollisten haittojen poistamiseksi alueella. Jätevesiviemäreiden saostuskaivot on tyhjennettävä Kokkolassa voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti vähintään kerran kalenterivuodessa tai tarvittaessa useamminkin. (11) Laitoksen rakenteiden kuntoa on tarkkailtava ja tarpeen vaatiessa korjattava niiden toimivuuden varmistamiseksi sekä ympäristöhaittojen vähentämiseksi. (12) Antamalla määräys toiminnan melutasoista voidaan varmistaa että toiminnasta ei aiheudu haittaa naapurikiinteistöille tai muille lähialueen toimijoille. (13) Soveltamalla toimialansa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, varmistutaan ympäristö- ja terveyshaittojen minimoinnista ja laitoksen toimintamahdollisuuksista tulevaisuudessa. (14) Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnastaan. Valvontatietojen avulla arvioidaan toiminnan asianmukaisuutta sekä muiden lupamääräysten täyttymistä. (15) Varaamalla mahdollisuuden tarkastamaan laitos ennen sen käyttöönottoa, voidaan varmistaa että laitos täyttää tässä lupapäätöksessä sille asetetut vaatimukset. (16) Toiminnan muutoksista tai lopettamista koskevissa määräyksissä on lueteltu näissä tapauksissa suoritettavat toimenpiteet. (17-18) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6 §, 7 §, 8 §, 11 §, 12 §, 15 §, 16 §, 17 §, 20 §, 27 §, 34 §, 39 §, 42 §, 43 §, 44 §, 48 §, 49 §, 52 §, 53 §, 58 §, 59 §, 62 §, 66 §, 67 §, 70 §, 83 §, 84 §, 85 §, 87 §, 170 §, 190 §, 191 §, 205 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2 §, 3 §, 4 §, 6 §, 11 §, 12 §, 13 §, 14 §, 15 §, 41 § Jätelaki 646/2011 13 §, 15 § VNp 993/1992 2 § PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla tässä lupapäätöksessä annettuja määräyksiä ankarampia tai poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §) Luvan haltijan tulee tehdä uusi lupahakemus mikäli laitoksen toiminnassa tai toimintaa kuvaavissa tiedoissa tapahtuu olennainen muutos. (YSL 29 §) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Vaasan hallinto-oikeudelle. Valitusaika on kolmekymmentä päivää tämän päätöksen antopäivästä. (YSL 190 §) Valitusosoitus on liitteenä. YMPÄRISTÖLUPAMAKSU Tämä ympäristölupapäätös on maksullinen. Maksu on yhteensä 3050 euroa. Maksu perustuu rakennus- ja ympäristölautakunnan hyväksymään (18.12.2013 § 264) ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan, joka on ollut voimassa hakemuksen vireille tullessa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Rakennus- ja ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain mukaisessa järjestyksessä. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Kokkolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Ilmoitus kuulutuksesta ja päätöksen antamisesta julkaistaan myös sanomalehdessä (Kokkolalehti). Otteet päätöksestä toimitetaan seuraavasti: - Pohjolan Eläintuhkaus Oy - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus - Keski-Pohjanmaan Ympäristönterveydenhuolto Tieto päätöksen antamisesta toimitetaan seuraavasti: - Toiminnan vaikutusalueen kiinteistöt Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen.