docLataa tulostettava versio
download 
Report Transcription
Lataa tulostettava versio
1/2015 Hyvässä hoidossa Kaihileikkauksella näkökyky takaisin s. 4 Hypnoosi kivun hoidossa s. 6 Yksinäisyys parisuhteessa s. 3 Tutustu tekijöihin s. 7 Meillä mietittyä Sote-soppa paloi pohjaan S osiaali- ja terveydenhuollon uudistus kariutui neljän vuoden sopankeiton jälkeen perustuslaillisiin ongelmiin ja siirtyi seuraavan hallituksen päänsäryksi. Uudistuksen tavoitteina on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut koko maassa, vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja, toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne sekä luoda mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio. Hyvistä ja kannatettavista tavoitteista huolimatta uudistus kaatui omaan mahdottomuuteensa. Kun asiakas unohdetaan kokonaan ja rakennetaan vain päällekkäisiä himmeleitä, on Suomelle ja suomalaisille pelkästään hyvä asia, että uudistusta lähdetään miettimään uudelleen. Kaatunut sote-uudistus rakentui maakunnallisten julkisten tuotantomonopolien varaan, jossa yksityisellä sektorilla ei ollut käytännössä mitään roolia. Monopolissa tuottajilla ei ole kannusteita kehittää toimintaansa tai luoda uusia toimintatapoja. Tavoitellut kustannussäästöt kestävyysvajeessa olisivat varmasti jääneet saamatta, ja kunnat olisivat olleet entistä enemmän kallistuvien palvelujen maksuautomaatteja. Uudelleen suunniteltavassa sote-uudistuksessa tuottaminen ja järjestäminen pitäisi erottaa kokonaan toisistaan, toisin kuin tähän asti on ajateltu. Näin kaikki palveluntuottajat olisivat samalla viivalla ja kansalaiset saisivat todellisen valinnanvapauden. Jokainen meistä voisi poliitikkojen sijasta siis itse päättää, mitä palveluntuottajaa haluaa käyttää. Tämän yleiseurooppalaisen periaatteen soisi vihdoin tulevan myös meille suomalaisille mahdolliseksi. Valinnanvapaus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi raha seuraa potilasta -periaatteella. Näin vaalien alla kaikki puolueet julistavat liikuttavan yksimielisesti, kuinka tärkeää yrittäminen on Suomen tulevaisuuden pelastamisessa. Kuitenkin kun käytännön asioita aletaan suunnitella ja toteuttaa, nämä kauniit sanat unohdetaan tyystin. Karmea esimerkki tästä on kaatunut sote-uudistus, jossa yrityksille ei ollut tarjolla mitään osaa. Pikemminkin tulevaisuudenkuvana näytti olevan sairaankuljetuksen kohtalo, jossa parissa vuodessa on sosialisoitu kokonainen toimiala sairaanhoitopiireille ja noin 150 sairaankuljetusyritystä on ajettu alas. Samalla kustannukset kunnille ovat nousseet moninkertaisiksi. Jos tämä on tuleva soteuudistuksen tie, sitten Suomella ei ole mitään toivoa. Toivottavasti kuitenkin kaikki puolueet ovat tulevien vaalien jälkeenkin niin hyviä ystäviä yrittämiselle kuin mitä ne nyt lupaavat, sillä vain kaikkia resursseja - sekä julkisia että yksityisiä - hyödyntämällä me pystymme hoitamaan sosiaalija terveyspalvelut jatkossa Suomessa. Tuleva sote-uudistus pitäisi miettiä sen pohjalta, miten asiakkaat saavat parhaiten tar- Ajankohtaista Porissa Palvelusetelillä vastaanotolle Uudet vastaanottajat Porin Lääkäritalossa voit käydä Porin perusturvakeskuksen myöntämällä palvelusetelillä. Palvelusetelit ovat käytössä yleislääkärin vastaanotolla, fysioterapiassa tai lymfaterapiassa. Jos olet saanut perusturvakeskuksesta palvelusetelin, kerrothan siitä ajanvarauksen yhteydessä. Lue lisää kotisivuiltamme Hyvä tietää -osiosta. Porissa vastaanoton ovat aloittaneet yleislääkärit Jussi Kosola sekä Antton Palomäki ja erikoispsykologi, kipupsykologi Paula Simonen sekä fysioterapeutti Elina Salin. Vastaanoton aloittaa myös ortopedi Roman Sofer. Voit tilata kuukausittain ilmestyvän Hyvässä hoidossa -uutiskirjeen sähköpostiisi kotisivujemme yläreunasta löytyvän linkin kautta. 2 1/2015 Porin Lääkäritalo HEIKKI KUURI-RIUTTA toimitusjohtaja Runsaasti parkkitilaa asiakkailllemme Lääkäritalon takana. Raumalla vastaanoton on aloittanut ortopedi Lassi Varjonen. Työterveyslääkäri Pasi Gorski aloittaa työterveyshuollossa 1.4. Kirjoituskilpailu Uutiskirje vitsemansa palvelut ja luoda palvelurakenteet sen mukaan. Jospa viimein olisi opittu, että rakenteet ovat kansalaisia varten eikä päinvastoin. Kerro meille, kun olit meillä ”Hyvässä hoidossa”. Porin Lääkäritalo viettää tänä vuonna 45-vuotisjuhlavuottaan ja haluaisimme kuulla asiakkaidemme tarinoita yhteisen matkamme varrelta. Julkaisemme tarinoita pitkin vuotta lehdessämme ja kotisivuillamme. Tarinasi voi olla lyhyt tai pitkä, hauska tai koskettava, kunhan se on sinun tarinasi. Vuoden lopussa palkitsemme kolme tarinaa, muista siis jättää myös yhteystietosi ja nimimerkki, jolla kirjoitus voidaan julkaista. Kirjoitukset voit toimittaa: Porin Lääkäritalo Oy Noora Aaltonen Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori tai sähköpostilla [email protected] Kaikki palvelut saman katon alta Nopeasti vastaanotolle. Laboratorio- ja röntgentutkimukset lääkärikäynnin yhteydessä. Itsenäisyydenkatu 33 28100 Pori Ajanvaraus puhelimitse numerosta 622 622 ja netissä 24/7 www.porinlaakaritalo.fi Mitä on yksinäisyys parisuhteessa? Löydä yhteys uudelleen! Yksinäisyys parisuhteessa voi olla raskaampaa kuin yksin elävän Yhteys voi löytyä yksinäisyys. Tämä johtuu toisaalta siitä, että parisuhteen vuoksi uudestaan on ehkä jätetty ystävyyssuhteet syrjään. Toisaalta parisuhteeseen Washingtonin yliopiston profesliittyy suuria odotuksia yhteydentunteesta, yhdessä tekemisestä sori John Gottman on tutkinut pitkiä parisuhteita. Hän listaa ja asioiden jakamisesta puhumalla. Kun nämä puuttuvat, on seu- kolme yhteyttä luovaa tekijää: ystävyys, molemminpuolinen rauksena yksinäisyyden kokemus. C hicagon yliopiston tutkimuksen mukaan yksinäisyyden tunne heikentää unen laatua, kohottaa verenpainetta, lisää masennusta ja vähentää tunnetta elämän merkityksellisyydestä. Tutkimuksen mukaan yksinäisyyden vaikutuksia terveyteen ei voi poistaa pelkästään terveellisillä elämäntavoilla, vaan terveyden kannalta on tärkeää, että asioita voidaan jakaa läheisen ihmisen kanssa. Parisuhde ei silti välttämättä takaa terveempää elämää yksin elävään verrattuna, sillä vain hyväksi koetulla parisuhteella on myönteistä merkitystä terveyteen. Sen sijaan stressiä aiheuttava parisuhde on haitallinen myös fyysisen terveyden kannalta. Tutkimuksissa on todettu, että korkean stressitason parisuhde altistaa muun muassa sydänsairauksille. Terveydelle haitallisia tekijöitä ovat ainakin keskinäinen kontrolli, puhumattomuus ja tunteiden tukahduttaminen. Parisuhteessa yksinäisyys ahdistaa Jopa joka neljäs suomalainen kokee itsensä yksinäiseksi parisuhteessaan tutkimusprofessori Osmo Kontulan mukaan. Tällainen yksinäisyys on erityisen ahdistavaa, koska se on ristiriidassa parisuhteeseen liittyvien odotusten kanssa. Parisuhteessa elävät voivat hävetä tai jopa kieltää muilta yksinäisyyden tunteensa, koska ympäristökin odottaa, että parisuhteen tulisi suojata yksinäisyydeltä. Ahdistavissa liitoissa ihmiset voivat tuntea itsensä jopa yksinäisemmiksi kuin yksineläjät. Epätyydyttävän parisuhteen tuottamaa yksinäisyyttä ei ole voinut suuresti lievittää muiden sosiaalisten suhteiden avulla, ei edes tiiviillä yhteisellä elämällä omien lasten kanssa. Yksinäisyyden tunne parisuhteessa liittyy siihen, että yhteyden tarve ei toteudu riittävästi. Yhteyden tarve on toinen perustarve, joka ihmisellä on läheisessä ihmissuhteessa. Toinen on oman tilan tarve. Kun nämä eivät toteudu, ihminen ei voi hyvin, vaikka parisuhteessa kaikki näyttäisi ulkoisesti ja päällepäin hyvältä. Yhteyden puuttuminen aiheuttaa tunteen, ettei toiseen saa kontaktia. Hän ei ole ”tavattavissa”, vaikka olisi fyysisesti läsnä. arvostus sekä hellyys. Moni pari on käytännössä todennut, että pienikin päivittäinen hellyyden osoitus voi muuttaa koko suhteen vuorovaikutusta. Arvostava vuorovaikutus lisää läheisyyden tunteita puolisoa kohtaan. Näin syntyy positiivinen kehä. Yhteyden tunteen kannalta olennaista on toista kohti kääntyminen. Kun toinen sanoo jotain, niin on tärkeää reagoida, vähintään katsoa häntä. Vastakohta on pois kääntyminen, se ettei reagoi, lähtee pois tilanteesta tai kiinnittää huomionsa esimerkiksi puhelimeen tai tablettiin. Loukkaava vuorovaikutus ja välipitämättömyys synnyttävät arvottomuuden ja yksinäisyyden tunteita. Paripsykoterapiassa etsitään uudelleen yhteyttä ja pyritään ”Yksinäisyyden tunne parisuhteessa liittyy siihen, että yhteyden tarve ei toteudu riittävästi. Yhteyden tarve on toinen perustarve, joka ihmisellä on läheisessä ihmissuhteessa.” irti negatiivisesta vuorovaikutuskehästä. Terapiassa auttaa ennen kaikkea se, että molemmilla puolisoilla on siinä mahdollisuus ilmaista tekojen ja sanojen takana olevia tunteitaan, odotuksiaan ja pettymyksiään turvallisesti ja saada samalla uutta ymmärrystä itsestä ja toisesta. Yhteyden tunne voi siis löytyä uudestaan yhteisten hyvien kokemusten, hyvien sanojen ja hyvien tekojen kautta. Jokaista parisuhdetta voi muuttaa paremmaksi. Siihen on vain yksi ehto: molemmat sitä haluavat. Heikki Kruus psykoterapeutti, paripsykoterapeutti Lisätietoja: ajanvaraus p. (02) 622 622 Hyvässä hoidossa Kaihileikkauksella kohennus elämänlaatuun Harmaakaihi on ikääntyvillä ihmisillä hyvin yleinen silmäsairaus, johon ei toistaiseksi ole löydetty ehkäiseviä keinoja tai parantavia lääkkeitä. Ainoa näkökykyä korjaava hoitomuoto onkin kaihileikkaus. Leikkauksen tavoitteena on parantunut näkökyky sekä mahdollisimman vähäinen silmälasien tarve. K aihilla tarkoitetaan silmän mykiön eli linssin samenemista, jolloin näkökyky heikkenee. Kaihi kehittyy yleensä hitaasti vuosien tai jopa vuosikymmenien aikana. Kaihi on kuitenkin sairautena hyvin yksilöllinen ja voi kehittyessään viedä näkökyvyn myös nopeasti. Näkökyvyn heikkenemisen lisäksi kaihi voi aiheuttaa häikäistymistä sekä muun muassa hämäränäön heikkenemistä. Kaihin tärkeimpänä taustatekijänä on ikääntyminen. Kaihia nopeuttavia tekijöitä voivat olla myös eräät muut tekijät, kuten diabetes tai jotkin lääkeaineet, kuten kortisoni. Kaihia tavataan myös lapsilla ja nuorilla aikuisilla, mutta se on harvinaista. – Kaihin oireet kehittyvät yleensä hitaasti ja koska ihminen on sopeutuvainen, tottuu hän heikentyneeseen näkökykyyn ajan myötä, kertoo silmätautien erikoislääkäri Taina Naatula-Hyyti. Kaihin edetessä pikkuhiljaa vaikuttaa se sairastuneen arkipäivään. Näkökyvyn heikennyttyä voi esimerkiksi joutua lopettamaan autolla ajon, lehtien luku ja television katsominen vaikeutuvat sekä kotiaskareet ja päivittäinen toiminta hankaloituvat. Arjesta ei välttämättä selviä enää yksin. ”Kaihin oireet kehittyvät yleensä hitaasti ja koska ihminen on sopeutuvainen, tottuu hän heikentyneeseen näkökykyyn ajan myötä.” Leikkaavat lääkärit Kaihileikkauksia Porin Lääkäritalolla on tehty vuodesta 2003 lähtien, jolloin silmäkirurgit Ulla Reunanen ja Taina Naatula-Hyyti aloittivat toiminnan. Myös LT Ville Paavilainen on leikannut Lääkäritalolla useiden vuosien ajan ja nyt saimme lisävahvistusta joukkoomme, kun LL Hanna Saarela aloitti kaihileikkaukset Lääkäritalolla. Leikkauksissa heitä avustavat sairaalan kokeneet leikkaussalihoitajat. Kaihileikkauksella näkö saadaan kirkastumaan ja vain harvoin muu silmäsairaus on este kaihileikkaukselle. Muu silmäsairaus kuten esim. silmänpohjan ikärappeuma voi heikentää leikkauksen jälkeistä näöntarkkuutta, kertovat silmätautien erikoislääkärit LT Ville Paavilainen ja LL Hanna Saarela. 4 1/2015 Porin Lääkäritalo Tarkista vakuutukses i! On hienoa nähdä K Silmän rakenne. ”Kaihileikkaus on yleensä kivuton ja nopea toimenpide, ja tehdään useimmiten niin sanotussa tippapuudutuksessa. Leikkauksen aikana potilas näkee erilaisia valokuvioita, valoja ja varjoja.” Esitarkastuksen kautta leikkaukseen Kaihia ei voi ehkäistä tai hoitaa lääkkeillä. Varhaisessa vaiheessa kaihioireiden ilmaannuttua silmälasien vaihtaminen voi joissain tapauksissa parantaa näkökykyä. Pidemmälle edenneen kaihin hoito on leikkaus. Ennen leikkausta tehtävässä esitarkastuksessa silmät tutkitaan ja mitataan esitarkastuksessa tekomykiön yksilöllisen vahvuuden määrittämiseksi. Tekomykiön valintaan vaikuttavat myös potilaan aikaisempien silmälasien vahvuus ja lasien käyttötottumukset. Nykyisin on saatavilla myös hajataitteisuutta korjaavia sekä myös monitehoisia tekomykiöitä. Nykyaikainen yksilöllinen kaihileikkaus on siis myös taittovirheitä korjaavaa kirurgiaa. Nopea ja kivuton leikkaus Kaihileikkauksessa silmän samentunut mykiömassa poiste- taan mekaanisesti ultraäänen avulla pienen noin 2 -2,5 mm kokoisen viillon kautta ja tilalle asetetaan muovinen tekomykiö. Kaihileikkaus on yleensä kivuton ja nopea toimenpide, ja tehdään useimmiten niin sanotussa tippapuudutuksessa. Leikkauksen aikana potilas näkee erilaisia valokuvioita, valoja ja varjoja. Porin Lääkäritalossa kaihileikkaus voidaan tehdä myös laajemmassa paikallispuudutuksessa tai tarvittaessa yleisanestesiassakin. Nykyään myös molemmat silmät voidaan leikata samalla käynnillä, mikäli silmien muut mahdolliset sairaudet tai potilaan terveydentila eivät aiheuta vasta-aihetta. Leikkaukset toteutetaan peräkkäin kahtena täysin erillisenä leikkauksena. Leikkauksen jälkeen Kaihileikkauksen jälkeen potilaan näkökyky yleensä paranee muutamassa tunnissa, mutta joskus näkö voi toimenpiteen jälkeen olla sumea joidenkin päivien ajan. Se kuitenkin kor- jaantuu yleensä nopeasti. Leikkauksen jälkeen käytetään hoitavia silmätippoja kuukauden ajan. Leikkauksen jälkeen kaukoja/tai lähinäön hienosäätö tapahtuu tavallisilla silmälaseilla. Uusien lasien määritys tapahtuu jälkitarkastuksessa noin 1–2 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Kaihileikkaus ei paranna muita silmäsairauksia. Jos silmissä on kaihin lisäksi esimerkiksi silmänpohjan rappeumaa, riippuu leikkauksen jälkeinen näöntarkkuus silmänpohjan kunnosta. – Kaihileikkauksessa olleiden elämänlaatu ja arjessa selviytyminen paranevat yleensä huomattavasti näkökyvyn palauduttua, muistuttaa silmätautien erikoislääkäri Taina Naatula-Hyyti. NOORA AALTONEN Lisätietoja: sairaala p. 622 6270 aihileikkaus on tullut tutuksi myös 74-vuotiaalle Marjalle. Hänelle on tehty kaihileikkaus molempiin silmiin Porin Lääkäritalossa. Leikkauksia jouduttiin siirtämään pitkään, koska kaihin lisäksi Marja kärsii silmän sarveiskalvon rappeumasta. Lopulta näkökyky oli niin heikko, että leikkauksiin oli pakko ryhtyä. Rappeuman takia Marjan näkökyvyssä oli jo aiemmin ollut rajoitteita, mutta kaihi huononsi näkökykyä entisestään, hitaasti mutta varmasti. Kaihi kehittyi Marjalle vuosien kuluessa ja tilanteeseen sopeutui ja tottui. – Semmoinen ihminen on, sopeutuvainen. Sitä muuttaa toimintatapoja sen mukaan, kun näkö huononee, Marja muistelee näkökyvyn heikentymistä. Näkökyvyn heikentyminen vaikutti moniin arkisiin asioihin. Ensimmäinen isompi muutos oli, että autolla ajosta iltaisin oli luovuttava, koska erilaiset valot häikäisivät liikaa. Päivällä autoa pystyi vielä ajamaan, mutta ajan saatossa myös se täytyi lopettaa. Lisäksi näkökyvyn heikennyttyä oli käytettävä suurennuslaseja, joita Marjan mukaan olikin useita joka puolella kotia. Televisio sekä tietokoneen näyttö oli myös vaihdettava suuremmiksi. Lopulta kaihi vei näkökyvyn lähes täysin. Marjalle kaihileikkaukset tehtiin eri kerroilla, jotta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen päästäisiin mahdollisimman turvallisesti. Ensimmäinen leikkaus tehtiin joulukuussa 2014 va- Kaihipotilaan tarina sempaan silmään, jossa kaihi oli pahempi. Erillisellä leikkauksella haluttiin varmistaa leikatun silmän näkökyvyn paraneminen ennen toisen silmän leikkauspäätöstä. – Itse leikkausta en osannut jännittää yhtään, mutta lopputulos toki mietitytti. Leikkaus olikin potilaalle juuri niin helppo ja vaivaton kuin etukäteen oli osattu antaa ymmärtää, Marja kertoo leikkauksesta. – Ja oli se kyllä niin hieno tunne, kun heti leikkauksen jälkeen näkökyky palautui. Sitten vasta tajusikin, kuinka huonosti sitä olikaan nähnyt, Marja muistelee. Ensimmäinen leikkaus oli siis onnistunut ja jälkitarkastuksessa päädyttiinkin siihen, että hyvästä lopputuloksesta johtuen myös toinen silmä voidaan leikata. Marjan oikea silmä leikattiin tammikuussa 2015 kaksi päivää toisen silmän jälkitarkastuksen jälkeen. Myös toinen leikkaus onnistui hyvin. Leikkauksesta on nyt pian kaksi kuukautta ja näkökyky on palautunut hyvin. Marja on voinut luopua suurennuslaseista ja muukin arkitoiminta on palautunut normaaliksi. Leikkauksen jälkeen piti varoa silmien hieromista sekä lian ja pölyn joutumista silmiin. Leikkauksen jälkeen käytettävien silmätippojen lisäksi Marja on käyttänyt kostuttavia silmätippoja. – Elämänlaatu on parantunut paljon, ja loppujen lopuksi niin pienellä toimenpiteellä, Marja suosittelee kaihileikkausta sitä pohtiville. NOORA AALTONEN Ohjeistus esitutkimukseen Jälkikaihi ja muut komplikaatiot Kaihileikkausten esitutkimukset tehdään silmälääkäreiden vastaanotolla Satakunnan Näkökeskuksessa Itäpuisto 2-4. LL Taina Naatula-Hyyti, LL Ulla Reunanen, LL Hanna Saarela ja LT Ville Paavilainen • Kaikkiin leikkauksiin liittyy komplikaatioriski, niin myös kaihileikkaukseen. Onneksi komplikaatioita esiintyy vähän. Ajanvaraus numerosta p. 029 123 9100. • Tavallisin leikkauksen jälkeinen ongelma on ns. jälkikaihi. Jälkikaihi on samentumaa silmän omassa kirkkaassa kapselipussissa, jonne leikkauksessa tekomykiö on asetettu. Jälkikaihi hoidetaan lasertoimenpiteellä, eikä vaadi uutta leikkausta. Hyvässä hoidossa Apua hypnoosista Krooninen kipu ja tinnitus ovat sairauksia, joihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi lääkkeillä hyvin vähän. Ne ovat sairauksia, joiden kanssa joutuu elämään. Monet ovat kuitenkin saaneet hypnoosista apua kipunsa tai tinnituksensa sietämiseen. H ypnoosi on tieteellisesti vaikeasti määriteltävissä. Sen kuvataan olevan eräänlainen muuntunut tajunnantila, jotain valvetilan ja unen väliltä. Hypnoosi on voimakkaan keskittymisen tila. Hypnoositilassa henkilön tarkkaavaisuus on kapeutunut, eikä hän esimerkiksi kuule ympäristönsä ääniä tavalliseen tapaan. Yleensä ihminen jälkeenpäin tietää, onko hän ollut hypnoosissa vai ei. – Ketään ei voida vaivuttaa tai pakottaa hypnoosiin ilman, että henkilö on siihen itse halukas. On myös henkilöitä, jotka eivät mene hypnoosiin ollenkaan, kertoo psykologi Paula Simonen. Joillakin taas on taipumuksena vaipua helposti syvään hypnoosiin. Hypnoosissa ollessaan ihminen ei tee mitään vastoin omaa tahtoaan ja hän muistaa herättyään, mitä hypnoosin aikana on tapahtunut. ”Ketään ei voida vaivuttaa tai pakottaa hypnoosiin ilman, että henkilö on siihen itse halukas.” Porissa laadukkaat P magneettitutkimukset orin Lääkäritalossa magneettitutkimukseen pääsee nopeasti erikoislääkärin lähetteellä. Radiologian erikoislääkäri lausuu magneettitutkimuksen tulokset yleensä saman päivän aikana. Magneettitutkimuksen avulla saatavan tarkan diagnoosin myötä tarvittava hoito sekä näin myös paraneminen alkavat mahdollisimman nopeasti. Yleisimmät magneettikuvauksen tutkimuskohteet ovat pään ja aivojen alue, kaula- ja selkärangan alueen ongelmat, nivelten kuvaukset sekä lihasten ja jänteiden vammat. Porin Lääkäritalon magneettikuvauslaitteen putki on väljempi ja lyhyempi kuin yleisimmin käytössä olevissa laitteissa, mikä tekee tutkimuksesta miellyttävämmän tutkittavalle. NOORA AALTONEN 6 1/2015 Porin Lääkäritalo Hypnoosi terveydenhuollossa Hypnoosia on käytetty terveydenhuollossa vuosikymmeniä erilaisten ruumiillisten kipujen, tinnituksen tai esimerkiksi pelkotilojen hoitamiseen. Hypnoosia on käytetty myös apuna tupakoinnin lopettamisessa sekä ylipainon hoidossa. Kun hypnoosia käytetään tupakoinnin lopettamisen tukena, täytyy henkilöllä olla oma halu lopettaa tupakointi. – Hypnoosin ei voi luvata parantavan esimerkiksi tinnitusta tai kroonista kipua, mutta hypnoosin avulla nämä tilat usein lievenevät ja arjesta tulee helpommin kestettävää. Hypnoosi onkin ihmisen tukemista sairauden hoidossa, Paula Simonen kertoo hypnoosin vaikutuksista. le annetaan etukäteen sovitut, hoitoon liittyvät suggestiot. Tinnituspotilaalle annettava suggestio liittyy esimerkiksi tinnituksen lievenemiseen. Lopuksi henkilö herätetään hypnoosista ja varmistetaan, että hän on valvetilassa. Tietyillä kysymyksillä voidaan varmistaa, onko potilas ollut hypnoosissa ja miltä tilanne on hänestä tuntunut. – Hypnoosia käytetään yleisesti hoitosarjoina, jolloin saavutetaan parhaat tulokset. Hoitosuhteiden pituudet vaihtelevatkin muutamista kerroista useisiin vuosiin, Paula Simonen kertoo. – Hypnoosi on turvallista, kun tekijänä on kokenut terveydenhuollon ammattilainen. Hypnoosissa ei ole mystiikkaa, vaan se on yksi hoitomuoto, Paula Simonen muistuttaa. NOORA AALTONEN Hypnoosissa Ensimmäisellä vastaanottokäynnillä keskustellaan henkilön kokonaistilanteesta. Sitä, meneekö henkilö hypnoosiin, ei voida tietää kuin testaamalla ja tämä onkin ensimmäisen hypnoosikerran tavoite. Mikäli henkilö menee hypnoosiin, otetaan varsinaiset hoitavat suggestiot mukaan seuraavilla kerroilla. Hoitotilanteessa psykologi auttaa niin sanotun induktion avulla potilasta vaipumaan hypnoosiin. Hypnoosiin meno on potilaan oma teko ja hän sallii sen tapahtumisen. Tavallisimmassa induktiossa hypnoosiin mennään rentoutumisen kautta. Hypnoositilan aikana potilaal- Paula Simonen •erikoispsykologi, kipupsykologi • 20 vuoden kokemus hypnoosista yleissairaalapsykiatriassa: tinnitus, kipu, lihas-jännitys, tupa- koinnin lopettaminen, kapea-alaiset pelot ja traumat Lisätietoja: ajanvaraus p. (02) 622 622 Eroon suonikohjuista – uusi hoitomuoto Suonikohjut ovat kivuliaita ja aiheuttavat turvotusta sekä painontunnetta alaraajoihin. Useat kokevat suonikohjut myös esteettisenä haittana. Porin Lääkäritalossa suonikohjut voidaan hoitaa • suonikohjuleikkauksella • vaahtoruiskutushoidolla ja • laserhoidolla UUTUUS! Tiedustele lisää uudesta laserhoitomenetelmästä toimenpide 6226 238 tai sairaala 6226 270. Varaa aikasi verisuonikirurgille (02) 622 622. Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori p. 622 622 porinlaakaritalo.fi Tutustu tekijöihin! Asiakasneuvojat apunasi Lääkärikeskuksemme asiakasneuvojat ovat asiakkaidemme apuna, kun he etsivät oikeaa hoitoa omaan tilanteeseensa. Koska Lääkäritalossa on oma ajanvaraushenkilöstö, he tuntevat vastaanottavat lääkärimme ja muut asiantuntijat sekä heidän erikoisosaamisensa hyvin. Näin he osaavat ohjata asiakkaat oikealle vastaanotolle. A si a kasneuvojiemme työnkuva on laaja ja monipuolinen. Asiakasneuvojien työhön kuuluu muun muassa ajanvaraukset, neuvonta ja ohjaus, puhelinliikenne, ilmoittautumisten vastaanotto, kassatyöskentely ja vastaanottohuoneiden varustelu. Lisäksi useimmilla asiakasneuvojista on erilaisia vastuu- ja erityistehtäviä. – Meidän työssämme tärkeintä on se, että tunnemme kaikki vastaanottavat ammatinharjoittajat ja sen myötä osaamme ohjata asiakkaan oikean avun luokse, kertoo asiakasneuvoja Sirpa Harri. Henna Sarpela (vas.) ja Maarit Vehmaskangas ilmoittautumisessa. Ajanvarauksesta kassalle Voidaksemme palvella asiakkaitamme parhaalla tavalla jo ensimmäisestä hetkestä lähtien, puheluihin vastaa meillä ammattitaitoinen ja talon palvelut tunteva asiakasneuvoja. Sujuva ajanvaraus onkin yksi asiakkaidemme arvostamista tekijöistä. – Me asiakasneuvojat kysymme usein puhelun aikana tarkentavia kysymyksiä, koska haluamme ohjata asiakkaat oikean hoidon alkuun mahdollisimman nopeasti. Me emme myöskään käsittele potilastietoja, joten kysymyksiä on puhe- lun aikana tehtävä, vaikka hoito olisikin jo meneillään, muistuttaa asiakasneuvoja Henna Sarpela. Kun asiakas tulee vastaanottokäynnille, hän on ensimmäisenä yhteydessä asiakasneuvojiimme ilmoittautuessaan vastaanotolle. Ilmoittautumisessa asiakasneuvojat varmistavat asiakkaan henkilöllisyyden, tarkistavat yhteystiedot ja ohjaavat hänet oikeaan paikkaan. Vastaanottokäynnin jälkeen asiakasneuvojiin törmää jälleen kassalla. Tilanteet asiakasneuvojien kanssa saattavat olla lyhyitä ja nopeasti ohi, mutta heidän tekemänsä työ jokaisen asiakkaan eteen on paljon muutakin kuin se nopea ilmoittautuminen tai yksi kassakäynti. Asiakasneuvojat tekevätkin paljon niin sanottua näkymätöntä työtä asiakkaan käynnin taustalla. – Me olemme yleensä asiakkaiden ensimmäinen ja viimeinen kontakti hänen käyntinsä aikana, ja teemme paljon paperityötä asiakkaan asioihin liittyen, asiakasneuvoja Maarit Vehmaskangas toteaa. Yhteistyötä ja työnkiertoa Asiakasneuvojien työ on suurelta osin erilaisten asioiden selvittämistä ja kirjaamista. Asiat on hoidettava loppuun asti, eikä asiakkaan tapausta voi jättää kesken. Haastaviakin tilanteita tulee vastaan, mutta niistä selvitään yhdessä. – Teemme paljon yhteistyötä sekä toistemme että muiden yksiköiden henkilökunnan kanssa. Asioita kysytään puolin ja toisin sekä apua annetaan ja saadaan, kertoo Maarit Vehmaskangas. Työnkierto pitää asiakasneuvojien ammattitaitoa hyvin yllä ja mahdollistaa sen, että kaikki asiakasneuvojat pystyvät työskentelemään millä tahansa osa-alueella. Erilaiset vastuuja erityistehtävät tekevät työstä myös mielenkiintoisen. – Organisointi- ja stressinsietokyky ovat tässä työssä tärkeitä, sillä päivät eivät ole samanlaisia, eikä aamulla voi tietää, mitä päivän aikana tulee vastaan, Henna Sarpela toteaa Sirpa Harri ajanvarauksessa. asiakasneuvojilta vaadittavista ominaisuuksista. – Kiireen keskelläkin pyrimme antamaan asiakkaille yksilöllistä palvelua ja olemaan niin sanotusti tuntosarvet herkällä asiakkaiden kanssa toimiessa. Tavoitteenamme on, että ovesta lähtee ulos tyytyväinen asiakas, Sirpa Harri haluaa muistuttaa. NOORA AALTONEN Lisätietoja: ajanvaraus p. (02) 622 622 Henkilökunta • esimies Ulla Mansikka • 18 asiakasneuvojaa Porissa • 2 asiakasneuvojaa Raumalla Asiakasneuvojillamme on terveydenhuollon koulutus (esim. lähihoitaja, sairaanhoitaja). Hyvässä hoidossa Leikkaa talteen! Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat Lääkärit Allergologia Anu Virolainen Anestesiahammashoito Ismo Raitakari Anestesiologia Maarit Lahti Timo Virtanen Nikolai Zaitsev Endokrinologia Paavo Pääkkönen Fysiatria Jarkko Levola Geriatria Kalle Honkanen Maritta Salonoja Gynekologia Johanna Haikonen Merja Huttunen Merja Kosunen Minna Maunola Sinikka Oksa Outi Pakarinen Satu Pietarinen Kimmo Vihko Outi Yli-Kesti Ari Ylä-Outinen Gynekologiset leikkaukset Tapio Nieminen Jorma Panula Arvo Saarelainen Pekka Salminen Uolevi Salo Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Matti Sävelä Heli Virtanen Kliininen fysiologia Pekka Varjo Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Olli-Pekka Heikkilä Jaana Ilomäki Timo Lahin Raili Laiho-Rekola Hanna Sahlsten Kirsi Ylitalo Käsikirurgia Ilkka Antti-Poika Jorma Panula Lastenkirurgia Juha Korhonen Sari Malmi Lastentaudit Ahti Huida Matti Kesälä Samuli Ylitalo Magneettitutkimukset Reijo Raitala Timo Raudaskoski Simo Savijoki Ihotaudit Muistitutkimukset Jukka Juhela Pertti Viljanen Anu Virolainen Tuula Vuorio Keuhkosairaudet Elina Aalto Matti Pietiläinen Kirurgia Pertti Aarnio Antti Hakkiluoto Jorma Hannukainen Teemu Joutsi Juha Korhonen Harri Mäkelä Maritta Salonoja Uolevi Salo Roman Sofer Seppo Suominen Matti Sävelä Plastiikkakirurgia Psykiatria Sydäntaudit Matti Joukamaa Seppo Ojanen Jorma Renfors Marko Sorvaniemi Leena Vahero Psykoterapia Marja-Riitta Neumann Seppo Ojanen Jorma Renfors Leena Vahero Radiologia Elina Heikkilä Timo Lehtonen Reumasairaudet Tapio Ahola Ruuansulatuselinten kirurgia Antti Hakkiluoto Arvo Saarelainen Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Ruuansulatuselinten sairaudet Jukka Korpela Matti Kukola Silmäkirurgia Neurologia Sisätaudit Ortopedia Ilkka Antti-Poika Pertti Eerola Juha Kalliokoski Anti Kukkela Harri Mäkelä Timo Lahin Suu- ja leukakirurgia Esa Rauhala Jan Siren Tapani Jolma Kirsi Malmberg-Ceder Sotilaslääketiede Tapio Nieminen Ira Saarinen Taina Naatula-Hyyti Ville Paavilainen Ulla Reunanen Hanna Saarela Neurofysiologia Margarita Tynni Seppo Vanhatalo Tapio Ahola Kalle Honkanen Jukka Korpela Hannu Koskivirta Matti Kukola Paavo Pääkkönen Jouko Remes Maritta Salonoja Esa Soppi Ossi Lehmijoki Jouko Remes Terveydenhuolto Anu Toivanen Työterveyshuolto Anja Renfors Janne Vehanen Työterveyslääkärit Marja-Riitta Neumann Anja Renfors Pauli Riikonen Anna Routama-Paana Marja-Riitta Saikkonen Naana Salo Juha Varjo Janne Vehanen Timo Walli Kaija Westergård Jonne Willman Hilkka Ylisassi-Pietiläinen Urheilulääkärit Jussi Kosola Jyrki Levola Timo Nykänen Jonne Willman Urologia Teemu Joutsi Heikki Korhonen Pekka Salminen Verisuonikirurgia Pertti Aarnio Jorma Hannukainen Veritaudit Seppo Vanhatalo Yleislääketiede Esko Karra Pauli Korkeamäki Jyrki Levola Anu Toivanen Yleislääkärit Teija Kauti Jussi Kosola Viljami Laine Marja-Riitta Neumann Timo Nykänen Antton Palomäki Jaana Porri Pauli Riikonen Antti Saivo Naana Salo Timo Toivanen Juha Varjo Jonne Willman Muut asiantuntijat Akupunktio Mervi Gustafsson Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Tapio Uusitalo Alaraajafysioterapia Tiina Stenman Fysioterapia Mervi Gustafsson Merja Haavisto Petteri Joukamaa Päivi Joukamaa Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Outi Luoma Elina Salin Tiina Stenman Tapio Uusitalo Kristiina Ylistalo Kiropraktiikka Matti Kuuri-Riutta Kuntohoitaja Muistitutkimukset Leena Hannula OMT-fysioterapia Mika Kerokoski Paripsykoterapia Heikki Kruus Psykologia Paula Simonen Psykoterapia Tuulikki Ahopelto Marjatta Immonen Anja Järvinen Heikki Kruus Anja Lehtilä Päivi Nieminen Päivi Väkiparta Ravitsemusterapia Roope Mäkelä Seksuaali- ja pariterapia Leena Hannula Seksuaaliterapia Solja Salminen Senioriklinikka Terhi Saari-Hannibal Sosiaalipsykologia Kalervo Nikkilä Syömishäiriöklinikka Toimintaterapia Venla Nordström Työterveyspsykologia Helena Säynäjäkangas Urheiluhieronta Reino Jokiranta Jorma Pohjonen Urheiluklinikka Lymfaterapia Äitiysneuvola Pekka Kuoppala Marianne Tikkanen Kristiina Kuusisto Outi Porri-Aulapalo Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi Hyvässä hoidossa 1/2015 Osallistu kyselyyn ja voit voittaa! Ota osaa kyselyyn ja rastita mieleisesi vaihtoehto. Olet mukana arvonnassa, jossa on palkintona hieronta. Edellisen arvonnan voitti Tarja Poutanen Porista. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea! Julkaisija: Porin Lääkäritalo Oy Postita lomake 15.4.2015 mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa www.porinlaakaritalo.fi. Nimi Toimitus: Minna Kalliomäki ja Noora Aaltonen Osoite Taitto: Jabadabaduu Puhelin Kannen pääkuva: Kuvapankki Onko sinulla ollut ongelmia näkökyvyn kanssa? Ei Kyllä En osaa sanoa
