Magneettitutkimusten uudet hinnat s. 6

2/2015
Hyvässä hoidossa
Magneettitutkimusten
uudet hinnat s. 6
Väsymys voi
johtua raudanpuuteesta s. 3
Eroon
suonikohjuista
s. 6
Leikkauksen
jälkeinen
kivunhoito s. 7
Meillä mietittyä
Mukana työn muutoksessa
K
un
valmistuin
lääkäriksi Helsingin
yliopistosta 70-luvulla, työterveyshuolto oli
opetuksessa sivuutettu pienin maininnoin. Ensimmäisessä työpaikassani kuitenkin
tarvittiin työterveyslääkäriä
ja minua pyydettiin mukaan
työterveyshuoltoon. Onneksi
kokeneista työterveyshoitajista oli aloittelevalle työter-
veyslääkärille erityisen paljon
apua.
Tuohon aikaan työpaikoilla altistuttiin jatkuvasti liuotinaineille, melulle, asbestille
ja kivipölylle. Kuulo- tai hengityssuojaimia ei ollut käytössä. Myöskään työsuojeluorganisaatioita ei ollut kuin
kaikkein suurimmilla työpaikoilla. Työterveyshuollon piti
opastaa perusasioita, kuten
suojainten käyttöä, vaarallisten
aineiden säilytystä, kohdeimurien hankkimista ja ehdottaa
toimenpiteitä melun vähentämiseksi. Myös työasennoissa
oli tuolloin paljon korjaamista. Työterveyslääkärin työ oli
enimmäkseen ammattitautien
ja muiden työperäisten sairauksien ehkäisyä ja mahdollisimman varhaista toteamista.
Nykyään työterveyshuoltoa ohjaavat hyvä työterveyshuoltokäytäntö sekä muut lait
ja asetukset. Nykyään työterveyslääkärin työ on enemmänkin työntekijän psyykkisen ja
fyysisen työkyvyn tukemista ja
työyhteisön hyvinvointiin vaikuttamista. Työterveyslääkärin
työ on kiinteämpää yhteistyötä
työnantajan kanssa työn riskien
arvioinnissa. Yhdessä tehdään
työtä työyhteisön hyvinvoinnin
eteen, työn ja sen ympäristön
terveellisyyden ja turvallisuuden parantamisessa sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn
edistämisessä työuran eri vaiheissa.
”Tehtyjen
toimenpiteiden
vaikutukset
eivät näy heti.”
Työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito kuuluu
oleellisena osana työterveyslääkärin työhön. Sairaanhoitokäyntien kautta lääkäri saa
tietoa jaksamisesta ja kuormittumisesta. Hyvä parannus on
ollut KELA:n 30, 60, ja 90 päivää
-sääntö, jossa työnantajan pitää
ilmoittaa työterveyshuoltoon,
kun työntekijälle on kertynyt
sairauspoissaoloja 30 päivää.
Tarkoituksena on reagoida
mahdollisimman varhain sairauspoissaoloihin työnantajan ja
työntekijän välisissä varhaisen
tuen keskusteluissa ja tarvittaessa työterveyshuollon toimenpitein. Yhdessä mietitään,
onko työtä mahdollista keventää, tarvitaanko terveysongelmien vuoksi kuntoutusta tai
uudelleen koulutusta, pystyykö
työntekijä palaamaan osasairauspäivärahan turvin töihin. Kun
työnantajan kanssa asetetaan
yhteiset tavoitteet, joihin pyritään ja yhdessä seurataan niiden
toteutumista, päästään vaikuttavaan työterveyshuoltoon ja
työnantaja saa panoksilleen vastinetta.
Tällä hetkellä minua huolestuttaa sote-uudistus. Työterveyshuollon asemaa siinä ei
ole selkeästi määritelty. Myös
KELA vaikuttaa jatkossakin
päätöksillään paljon työterveyshuollon toimintaan. Työter-
Ajankohtaista Porissa
Kesäaika
Kirjoituskilpailu
Porin Lääkäritalossa laboratorio sekä kuvantaminen palvelevat
kesäaikana 8.6.–9.8.2015 klo 8–16. Ulko-ovet avautuvat kesäaikana klo 8.
Kerro meille, kun olit meillä ”Hyvässä hoidossa”. Porin Lääkäritalo viettää tänä vuonna 45-vuotisjuhlavuottaan ja haluaisimme
kuulla asiakkaidemme tarinoita yhteisen matkamme varrelta.
Julkaisemme tarinoita pitkin vuotta lehdessämme ja kotisivuillamme. Tarinasi voi olla lyhyt tai pitkä, hauska tai koskettava,
kunhan se on sinun tarinasi. Vuoden lopussa palkitsemme kolme tarinaa, muista siis jättää myös yhteystietosi ja nimimerkki,
jolla kirjoitus voidaan julkaista.
Sairaalan kesäsulku
Sairaalamme on suljettuna viikoilla 29 ja 30 (13.–26.7.2015).
Uudet vastaanottajat
Porissa vastaanoton aloittivat gynekologi Inge Nömm ja sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Kirsi Sävelä. Työterveyshuollossa aloittaa työterveyspsykologi, työnohjaaja Mia Koivu.
2
2/2015
Porin Lääkäritalo
Kirjoitukset voit toimittaa:
Porin Lääkäritalo Oy
Noora Aaltonen
Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori
tai sähköpostilla [email protected]
Tässä lehdessä voit tutustua yhteen lukijatarinaan s. 6.
veyslääkärin näkökulmasta
julkisen terveyden- ja työterveyshuollon yhteistyötä
pitää tehostaa. Pitää yhdessä
miettiä, mitkä tehtävät kumpikin ottaa hoitaakseen. Julkisen puolen henkilöstöpula
ei ratkea sillä, että aletaan
romuttaa hyvin toimivaa
työterveyshuoltoa.
Työterveyslääkärin työ
on jatkossakin yhteistyötä
työnantajan kanssa yhdessä
sovittujen päämäärien saavuttamiseksi. Projektiluonteiset työt, jolloin työtä tehdään kotona ja vapaa- aikana
sekä matkatyön suuntautuminen hyvinkin kauaksi
aiheuttavat haasteita työntekijöiden jaksamiseen, sairastavuuteen sekä vaativat työterveyslääkäriltä valppautta.
Jotta
työterveyslääkäri saa käsityksen uuden
asiakasyrityksen työntekijöiden jaksamisesta ja työilmapiiristä, kuluu siinä oma
aikansa. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset eivät näy
heti. Pitkäjänteinen työterveysyhteistyö on hyödyksi
sekä työnantajalle että sen
koko henkilöstölle.
ANJA RENFORS
työterveyshuollon
erikoislääkäri
Kaikki
palvelut
saman
katon alta!
Nopeasti vastaanotolle.
Laboratorio- ja
röntgentutkimukset
lääkärikäynnin yhteydessä.
Itsenäisyydenkatu 33
28100 Pori
Ajanvaraus puhelimitse
numerosta 622 622
ja netissä 24/7
www.porinlaakaritalo.fi
Raudanpuutteesta monenlaisia oireita
Raudanpuute on väestössä yleistä. Fertiili-ikäisistä naisista jopa 5 %:lla arvellaan olevan raudanpuutteisia kuukautisten vuoksi tapahtuvan raudanmenetyksen johdosta. Miehillä raudanpuute on huomattavasti harvinaisempaa. Raudanpuutteen diagnoosi on jokseenkin helppoa, potilas on aneeminen, jos veren hemoglobiinipitoisuus on alentunut (naiset B-Hb alle 120 g/l, miehet alle 130 g/l).
P
iilevän raudanpuutteen
havaitseminen on vaikeaa, koska rautavarastot
saattavat huveta olemattomiin
eikä punaisessa verenkuvassa
(hemoglobiinipitoisuus ja muut
punasoluarvot) nähdä välttämättä muutoksia. Näin on jopa
20 – 40 %:lla potilaista. Tällöin
epäily raudanpuutteesta voi
syntyä potilaan esitietojen tai
oireiden perusteella. Oireet voivat olla hyvin monimuotoisia
ja jäljitellä oireita, joita esiintyy
esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnassa.
Perustutkimukset raudanpuutetta epäiltäessä ovat verenkuva sekä ferritiini- ja transferriinireseptoripitoisuuden
määritys verikokeesta. Nämä
määritykset paljastavat piilevän
raudanpuutteen ja rautavarastojen tilan.
Raudanpuute on
hoidettava
Naispotilaalla runsaat kuukautiset esitiedoissa viittaavat
vahvasti raudanpuutteen mahdollisuuteen eikä verikokeella
todetun raudanpuutteen syiden
lisäselvityksiä yleensä tarvita.
Muilla potilailla - miehillä ja
vaihdevuodet ohittaneilla naisilla - raudanpuutteen syy on
aina selvitettävä. Syitä voivat
olla esimerkiksi toistuvat verenluovutukset, verenvuoto suolistoon särkylääkkeiden käytöstä
tai muista syistä johtuen tai
keliakia. Suolistoverenvuodon
epätavallinen syy on suoliston
hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet.
Kun raudanpuute on todettu ja sen syy selvitetty, potilaan
tulee käyttää rautaa riittävän
kauan. Anemiapotilaan rautavarastojen korjaantuminen kestää suun kautta otettavalla rautalääkityksellä keskimäärin 6-9
kuukautta, kun hoitona on kaksi
rautatablettia á 100 mg päivässä.
Korjaantumista seurataan toistuvin verikokein.
Rautaa sisältävät valmisteet
voivat aiheuttaa ylävatsavaivoja
kuten kipua, vatsan turvotusta, pahoinvointia, närästystä,
ummetusta ja ripulia sekä metallin makua suussa. Ulosteet
värjäytyvät usein tummiksi tai
mustiksi, myös hampaiden värjäytyminen on mahdollista.
Yliherkkyysreaktiot
ovat
harvinaisia. Maha-suolikanavan
haittojen ilmetessä valmistetta
kannattaa yrittää vaihtaa, koska
yksilöllisiä eroja valmisteiden
siedettävyydessä on henkilöstä
toiseen. Osalla potilasta vatsavaivat ovat kuitenkin niin
voimakkaita, että ne estävät
kaikkien suun kautta otettavien
rautavalmisteiden käytön. Tällaisissa tilanteissa on mahdollista korvata rautavarastot antamalla rautaa suoneen.
Omatoimisia,
kuukausia
kestäviä rautakuureja ilman laboratoriokontrolleja on syytä
välttää, koska niihin saattaa liittyä liiallisen raudan kertymisen
mahdollisuus. Raudan liiallinen
kertyminen elimistöön on vahingollista.
ESA SOPPI
LKT, sisätautiopin dosentti
Ajanvaraus
p. (02) 622 622
Raudanpuutteen oireita mm.
•Väsymys
• Heikotus ja huimaus
•Kalpeus
• Hajamielisyys ja kes kittymiskyvyn puute
• Päänsärky
• Hermostuneisuus
• Masennus
• Ahdistuneisuus
• Käsien ja jalkojen
kylmyys
• Levottomat jalat
• Lihasheikkous
• Ihon kuivuminen
• Kynsien halkeilu
• Hiusten haurastuminen
ja hiustenlähtö
• Heikentynyt yleiskunto ja suorituskyky
• Ruokahaluttomuus
• Painon lasku tai nousu
• Kielen arkuus tai kirvely
• Palan tunne kurkussa tai nielemisvaikeudet
• Hengästyminen ja hengenahdistus
potilaan kaikki oireet olivat hävinneet ja veriarvot olivat korjautuneet. Häntä ohjeistettiin
käyttämään rautaa samalla annoksella vielä kahden kuukau-
den ajan ja arvot tarkistettiin
3 kuukautta rautalääkityksen
lopettamisen jälkeen. Arvot
olivat edelleen hyvät.
Rautalääkityksellä eroon oireista
N
uori naispotilas oli
tuntenut
itsensä
vuosia väsyneeksi,
mutta viime vuoden aikana oireet olivat pahentuneet
edelleen. Lisäksi hänellä oli
alkanut ilmetä mielialan
ajoittaista laskua, hiusten harvenemista, energian puutetta,
hengenahdistusta levossa ja
unen tarpeen lisääntymistä.
Muutama painokilokin oli
tullut lisää. Potilas oli ollut
terve eikä hän tupakoinut.
Kuukautiset olivat kuitenkin
olleet vuosia hyvin runsaat. Potilaalta tarkistettiin kilpirauhaskokeet, jotka olivat normaalit,
sekä verenkuva ja veren ferritiinipitoisuus rautavarastojen
arvoimiseksi (taulukko 2; Aikapiste 0 kk). Hemoglobiini oli lievästi alentunut, mutta samaa tasoa kuin se oli ollut kaksi vuotta
aiemmin terveystarkastuksen
yhteydessä. Sen sijaan ferritiinipitoisuus oli voimakkaasti alentunut.
Tästä johtuen aloitettiin
tablettimuotoinen rautalääkitys 100 mg:n tabletilla kahdesti
päivässä. Seitsemän kuukautta
rautalääkityksen aloittamisesta
Testi/Aika
0 kk
+ 3 kk
+ 5 kk
+ 7 kk
+ 12 kk
B-Hb (g/l) 121126127136142
E-MCV (fl)88899193 91
P-Ferrit (mg/l)
7 326896106
Hyvässä hoidossa
Tarkista
vakuutukses
i!
Eroon
suonikohjuista
”Suonikohjut ovat
merkki laskimoiden
vajaatoiminnasta.
Ensimmäinen merkki
vajaatoiminnasta
ovat ihonalaiset
laskimolaajentumat,”
Suonikohjut ovat hyvin tavallinen ja yleinen
vaiva, eritoten naisilla. Aikuisväestöstä jopa 80 prosentilla on lieviä muutoksia alaraajoissa. Suonikohjut ovat usein perinnöllinen vaiva, eikä niiden syntyä voi ehkäistä,
eikä niitä voi myöskään hoitaa lääkkeillä.
On kuitenkin olemassa tehokkaita hoitomuotoja, joilla jo syntyneistä suonikohjuista voi päästä eroon.
Suonikohjuhoitoja
tekevät Porissa
•verisuonikirurgi
Pertti Aarnio
•verisuonikirurgi
Jorma Hannukainen
Ruiskutushoitoja
tekee Raumalla
• LL Veikko Nikulainen
4
2/2015
Porin Lääkäritalo
S
uonikohjut ovat usein
kivuliaita ja aiheuttavat
turvotusta sekä painontunnetta alaraajoihin. Lisäksi
oireina voi olla myös kutinaa,
levottomat jalat tai jopa säärihaava. Suonikohjut ovat seurausta alaraajojen laskimopaineen
kohoamisesta, minkä syynä on
perinnöllisen häiriön aiheuttama laskimon seinämän heikkous. Myös ikä ja naisilla aiempi
raskaus tai synnytys voivat lisätä
riskiä suonikohjuihin.
– Suonikohjut ovat merkki
laskimoiden vajaatoiminnasta.
Ensimmäinen merkki vajaatoiminnasta ovat ihonalaiset
laskimolaajentumat,
kertoo
thorax- ja verisuonikirurgian
erikoislääkäri Pertti Aarnio.
Suonikohjutaudin
selvittäminen
Suonikohjujen aiheuttamat oireet sopivat myös moniin muihin sairauksiin. Ensimmäisellä
lääkärikäynnillä onkin perusteellisesti tutkittava syyt suonikohjuisissa alaraajoissa esiintyvien oireiden taustalla. Muita
alaraajaoireita aiheuttavia sairauksia ovat esimerkiksi iskias,
valtimoverenkierron
häiriöt
sekä nivelkivut. Suonikohjujen
oireet pahenevat ajan myötä,
mutta kuinka nopeasti – on yksilöllistä.
Vastaanotolla
suonikohjutaudin tutkimus alkaa aina
säären ja nilkan alueen huolellisella tunnustelulla ja ihon
tarkastuksella. Mikäli iholla on
laskimotautiin viittaavia pigmentti- tai ihonalaisen rasvakudoksen muutoksia, ihottumaa
tai säärihaava, lääkäri selvittää
verenkierron häiriön luonteen
sekä kirurgisen hoidon tarpeen
ja valitsee oikean hoitomuodon.
– Hoitomuodon valinnan
tueksi tarvitaan yleensä myös
ultraäänitutkimus, muistuttaa
Pertti Aarnio.
Hoito haitan mukaan
Usein ensimmäinen suonikohjujen hoitomuoto on kompressiohoito, joka toteutetaan
tukisukan avulla. Puristushoito
onkin alaraajan laskimoiden
vajaatoiminnan
perusväline.
Kompressio ei kuitenkaan paranna suonikohjuja pysyvästi,
vaan lievittää vain niiden oireita. Se saattaa myös hieman ehkäistä kudosmuutosten syntyä.
Jos potilas kuitenkin on vähäoireinen, eivätkä suonikohjut
ole vielä muodostuneet esteettiseksi haitaksi, voidaan tukisukkaa hyvin käyttää myös pidempiaikaisesti. Usein potilaat
kuitenkin toivovat tehokkaampaa hoitoa. Näitä hoitomuotoja ovat esimerkiksi ruiskutus- ja vaahtoruiskutushoidot,
laserhoito sekä suonikohjuleikkaus. Sopiva hoitomuoto valitaan yhdessä potilaan kanssa
keskustellen.
Ruiskutushoidolla
nopeita tuloksia
Varsinaisista operatiivisista suonikohjuhoidoista kevyin versio
on suonikohjujen ruiskutushoito, jossa laajentuneeseen vialliseen suoneen ruiskutetaan
suonen sisäkalvoa tuhoavaa ainetta. Ruiskutushoito soveltuu
erityisesti pieniin suonikohjuihin. Vaahtoruiskutushoidossa
aineen joukkoon sekoitetaan ilmaa, jolloin aine muuttuu vaahtomaiseksi. Vaahtoruiskutushoitoa käytetään, kun hoidetaan
alaraajan isoja suonirunkoja.
Ruiskutushoidot ovat kestoltaan melko nopeita toimenpiteitä, ja ne voidaan useimmiten
tehdä jopa ilman puudutusta.
Ruiskutushoidoissa jatkohoitona on yleensä tukisukka.
Toimenpiteen jälkeisen jatkohoidon kesto riippuu toimenpiteen laajuudesta, mutta ruiskutushoidoista parantuminen on
yleensä nopeaa.
Laseroinnilla
pysyvämpiä tuloksia
Porin Lääkäritalossa on aloitettu suonikohjujen laserhoidot.
Suonikohjujen
laserhoidossa
viedään laserkuitu suonta pitkin
nivustaipeeseen saakka. Laserilla suonikohju kuumennetaan ja
suoni tukkeutuu siitä kohtaa välittömästi. Näin käsitellään koko
tarvittava alue. Laserointia käytetään yleensä päärungon hoitona. Alue puudutetaan suonen
ympäriltä koko matkalta.
– Laseroinnilla suoni saadaan tehokkaasti tukittua ja
lopputulos on varmempi ja tarkempi kuin ruiskutushoidoissa.
Laserointi tulee myös vähentämään leikkaustarvetta huomattavasti, sillä se on potilasystävällisempi toimenpide, Pertti
Aarnio muistuttaa.
Laseroinnin
jälkihoitona
käytetään myös kompressiota
ja parantuminenkin on suhteellisen nopeaa. Tulokset ovat
nähtävillä parhaiten muutamien
viikkojen päästä.
kiireellisen
leikkaushoidon.
Pysyvää kompressiohoitoa tarvitaan, mikäli raajassa on ollut
syvää laskimoläppää vioittanut
tukos, sillä läppää ei voi yleensä
korjata.
Leikkaushoidossa
parantuminen vie kauemmin aikaa.
Puristushoitoa saatetaan tarvita
jopa neljän viikon ajan verenvuodon ja kivuliaiden mustelmien estämiseksi.
Myös esteettinen haitta
”Laseroinnilla
suoni saadaan
tehokkaasti
tukittua ja
lopputulos on
varmempi ja
tarkempi kuin
ruiskutushoidoissa.”
Leikkaushoito vaikeisiin
tapauksiin
Uusien hoitomuotojen ohella tarvitaan edelleen kirurgiaa
vaikeissa tapauksissa. Erityisesti
jos suonet ovat hyvin laajat tai
suonikohjut ulottuvat nivustaipeen seudulle, saadaan suonet
parhaiten tukittua leikkaushoidolla. Myös jos päärunko on jo
mennyt tukkoon, eikä laserin
vaatimaa kuitua saada vietyä
suonen sisällä, on leikkaus ainut
vaihtoehto.
Leikkaus on myös välttämätöntä, jos alaraajoihin tulee nivustaipeeseen ulottuva pinnallinen laskimotukkotulehdus, joka
voi edetä syvään laskimoon.
Tällainen tilanne vaatii yleensä
Suonikohjut
eivät
oireile kaikilla, mutta ne saatetaan kokea myös esteettisenä
haittana. Esteettisestä näkökulmasta suonikohjuja hoidetaan
vain yksityisissä hoitolaitoksissa. Erityisesti ruiskutushoidot
sopivat myös esteettisien haittojen poistamiseen. Usein kuitenkin potilaalla esiintyy jo oireitakin, kun hän tulee ajatelleeksi
suonikohjujen hoidattamista.
– Useat potilaat ovat jo kokeilleet tukisukkahoitoa ennen
vastaanotolle tulemista, mikä
tietysti nopeuttaa mahdollisten
hoitojen aloittamista, Pertti Aarnio kertoo.
NOORA AALTONEN
Lisätietoja:
toimenpide
p. 622 6238
Havainnekuvat: Biolitec
Suonikohjut vaivana
N
elikymppiselle Kaijalle
suonikohjut
ovat olleet tuttu
vaiva vuosien ajan. Ensimmäisen kerran suonikohjuja
ilmestyi 30-vuotiaana raskauden jälkeen. Silloin alkoi ilmetä hyvin pieniä pinnallisia
suonikohjuja vasemmassa jalassa. Parin vuoden kuluttua
nämä pienetkin suonikohjut
alkoivat kuitenkin haitata esteettisessä mielessä, etenkin
kesällä. Hän päättikin yhdessä verisuonkirurgin kanssa,
että suonikohjut hoidetaan
ruiskutushoidolla.
– Suonikohjut näkyivät
selvästi, enkä oikein kehdannut ihmisten ilmoilla liikkua
sääret paljaana. Enemmän se on
ehkä oman pään sisällä, eli eipä
sitä muiden suonikohjut itseä
haittaa, Kaija muistelee.
Viime vuonna – eli vuosia
ensimmäisen ruiskutushoidon
jälkeen – Kaija alkoi huomata
uusien suonikohjujen ilmestyvän, mutta nyt ne toivat mukanaan myös oireita. Istumatyötä
tekevän Kaijan jalka alkoi työpäivän päätteeksi turpoilemaan
ja väsymään ja hän hakeutui uudelleen lääkäriin.
– Verisuonikirurgi tutki ultraäänellä säärtä ja havaitsi takaisinvirtausta runkosuonessa ja
näin päädyttiin uuteen ruiskutushoitoon. Hoito tehtiin lopputalvesta 2015, Kaija kertoo.
Ruiskutushoito oli Kaijan
mukaan nopea toimenpide, eikä
sattunut eikä tuntunut oikeastaan miltään. Kaija ei katsonut
tarvitsevansa sairaslomaa hoidon jälkeen, joten hän palasi töihin toimenpidettä seuraavana
päivänä. Jatkohoitona käytettiin
koko jalan pituista tukisukkaa
”Lääkärin
mukaan sain
palata töihin,
kunhan muistin
liikkua.”
viikon verran kokoaikaisesti
ja sen jälkeen kolme viikkoa
päivisin. Liikunta on tärkeää
hoidon jälkeen, koska hoidon
jälkeen on riski saada laskimotukos.
– Lääkärin mukaan sain
palata töihin, kunhan muistin
liikkua. Tukisukan kanssa oli
itse asiassa parempi olla, koska ilman sitä hoitokohta hieman aristi, Kaija toteaa.
Hoidettu kohta on jo paremman näköinen, vaikka
lopulliset tulokset näkyvätkin
parhaiten noin puolen vuoden kuluttua. Tänä kesänä
Kaija voikin siis vapaasti vilautella sääriään golfviheriöillä.
Hyvässä hoidossa
Kirjoituskilpailun satoa
Lääkäripäivystys palvelee
jokaisena päivänä kesälläkin
Hyvässä hoidossa
V
arasin netin kautta
ajan Paavo Pääkköselle. Pääsin nopeasti
hänen vastaanotolleen. Kirjoitin kaikki käyttämäni lääkkeet, sairauden oireet ja jopa
ruokailuni tiedoksi hänelle. Jo
siinä vaiheessa kun näin hänet,
oli tunne, nyt olen OIKEAN
LÄÄKÄRIN KÄSISSÄ. Hän
luki kirjoittamani sepustuksen. Seuraavaksi hän kysyi:
Kuka on todennut tämän kilpirauhasen vajaatoiminnan?
Vastasin pokkana; ”minun suuresti kunnioitamani
sisätautien
erikoislääkäri,
endokrinologi Paavo Pääkkönen”. Hän nauroi, että minäkö sen olen todennut, mutta
milloin. Sanoin, että loppuvuodesta 1985 Satakunnan
keskussairaalassa. Hän kysyi
myös, onko suvussa muilla
em. sairautta. Ilmoitin, että
meitä on kahdeksan tätä sai-
”Mieheni odotti minua
odotushuoneessa ja häntä
alkoi naurattamaan kun
”mamma" tuli melkein tanssien
ulos Lääkärin vastaanotolta.”
rautta potevaa äitini puolen suvussa. Sitten hän ilmoitti, mitkä
lääkkeet jätän kokonaan pois ja
Thyroxin annostus muuttui totaalisesti. Kerroin lähteväni pian
Turkin kotiin ja olen siellä kaksi
kuukautta. Hän sanoi, että mene
vasta sitten laboratorioon kun
palaat Suomeen.
Mieheni odotti minua odotushuoneessa ja häntä alkoi
naurattamaan, kun ”mamma”
tuli melkein tanssien ulos Lää-
kärin vastaanotolta. Olin todella helpottunut!
Ei ole turha sanonta Porin Lääkäritalosta: HYVÄSSÄ
HOIDOSSA. Kaikki sujuu
kuin tanssi, ajanvarauksesta
alkaen, lääkäri ottaa vastaan
sovittuna aikana. Iso kiitos
teille kaikille, mutta erityiskiitokset Paavo Pääkköselle!
Terveisin nimimerkki
Tanssien ulos lääkäristä
Arkisin klo 9–11 ja 17–19
Viikonloppuisin klo 10–14
Jonotusvastaanotto
Magneettitutkimukseen
nopeasti ja jonottamatta
Tarkistimme kaikkien magneettitutkimusten hintoja!
Esimerkkejä uusista hinnoista:
Kaula-, rinta-, lannerangan tai pään
perusmagneettikuvaus
245,- (390,-*)
Olkapään tai ranteen magneettikuvaus tehosteaineella
397,- (625,-*)
Polven tai säären laaja magneettikuvaus
265,- (451,-*)
*Hinta ennen Kela-korvausta. Sisältää magneettikuvauksen ja radiologian erikoislääkärin
lausunnon. Edellyttää erikoislääkärin lähetteen. Hinta voimassa 31.8.2015 saakka.
Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori Ajanvaraus p. 6226 530 porinlaakaritalo.fi
6
2/2015
Porin Lääkäritalo
Panostusta leikkauksen
jälkeiseen kivunhoitoon
Älä kärsi
kivusta!
Leikkauksen jälkeinen kipu on lyhytkestoista kipua, jonka hoitamatta jättäminen voi johtaa pitkäaikaiseen krooniseen kipuun.
Porin Lääkäritalon sairaalassa hoitohenkilökunta haluaa tehdä
voitavansa leikkauksen jälkeisen kivun kroonistumisen ehkäisyssä.
Paras keino kroonistumisen ehkäisyssä on akuutin leikkauksen
jälkeisen kivun mahdollisimman hyvä hoito. Hoitosuositus on tuotu
Porin Lääkäritalossa käytäntöön opinnäytetyönä.
H
oitotyön
tutkimussäätiö on antanut suosituksen
aikuispotilaan toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun hoitotyöstä
vuonna 2013. Tähän näyttöön perustuvaan suositukseen oli kerätty kahdeksan
kohtaa hoitotyön keinoja,
joilla kipua voidaan hoitaa.
Kivunhoidon keinoja
ovat potilaan ohjaaminen,
kivun mittaaminen ja arviointi, lääkehoidon toteutus,
muiden hoitomenetelmien
käyttö, kivun hoidon seuranta ja kirjaaminen sekä
laadun
varmistaminen.
Hoitotyön suositus päätettiin Porin Lääkäritalon
sairaalassa käydä huolellisesti läpi ja varmistaa, että
leikkauksen jälkeinen kipu
hoidetaan parhaaseen mah-
dolliseen saatavilla olevaan näyttöön perustuen.
Kivunhoito
Porin Lääkäritalossa
Porin Lääkäritalossa hoitosuositus on otettu käyttöön vuoden
mittaisen projektin aikana. Hoitosuositus on käyty läpi yhdessä
hoitohenkilökunnan sekä anestesialääkärin kanssa. Kuluneen
vuoden aikana sairaalan hoitohenkilökunta on tutustunut hoitosuositukseen sekä osallistunut
neljään siihen liittyvään koulutustilaisuuteen. Hoitosuositusta
on viety eteenpäin yhdessä keskustellen leikkauksen jälkeisen
kivunhoidon keinoista ja toteuttamisesta. Koulutustilaisuuksien
ja
muiden käyttöönottotoimien
jälkeen
hoitohenkilökuntaa
haastateltiin projektin toteutumisesta. Hoitohenkilökunta piti
aihetta alusta alkaen tärkeänä,
ja kaikilla oli halu kehittää itseään ja toimintaansa. Tärkeänä pidettiin erityisesti sitä, että
kaikkien on ollut mahdollista
osallistua koulutustilaisuuksiin
ja kehittämistyöhön.
Haastateltavien mukaan kivunhoito on projektin aikana
parantunut ja erityisesti potilaan ohjaukseen on panostettu
nyt aiempaa enemmän. Kirjaamista hoitajien mielestä olisi tosin vielä mahdollista parantaa.
Haasteina koettiin pienen yksikön etäisyys muihin vastaaviin
yksiköihin sekä harvoin käytettyihin kivunhoitomenetelmiin
tarvittavien resurssien puuttuminen. Ratkaisuna ehdotettiin
entistä vahvempaa yhteistyötä
muiden sairaaloiden kanssa ja
tutustumiskäyntejä muihin vas-
taaviin paikkoihin tavoitteena
tutustua kivun hoitotyön menetelmiin.
Haastatteluiden jälkeen toteutettiinkin tutustumiskäynti
Tampereelle vastaavaan yksityiseen sairaalaan. Jo aiemmin
käytössä olleen kotisoiton lisäksi aloitettiin toisen kotisoiton
soittaminen niille, jotka kertovat kokeneensa kipua ensimmäisen kotisoiton aikaan. Toisen kotisoiton avulla pyritään
huolehtimaan entistä paremmin
niistä potilaista, joiden kipu ei
ole helpottanut kohtuullisessa
ajassa leikkauksen jälkeen.
Porin Lääkäritalon sairaala
aikoo jatkossakin ylläpitää kivunhoidon osaamistaan järjestämällä kivunhoidon koulutusta henkilökunnalle vähintään
kerran vuodessa, seuraamalla
aktiivisesti kivunhoidon kehitystä tutkimustiedon avulla sekä
pitämällä yhteyttä muihin
sairaaloihin.
Projekti on viety loppuun opinnäytetyönä, jonka on ohjannut yliopettaja
Pirkko Routasalo Turun
ammattikorkeakoulusta.
JENNA PUKKILA
sairaanhoitaja,
YAMK-opiskelija
Lisätietoja:
sairaala
p. (02) 622 6270
Hyvässä hoidossa
Leikkaa
talteen!
Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat
Lääkärit
Allergologia
Anu Virolainen
Anestesiahammashoito
Ismo Raitakari
Anestesiologia
Maarit Lahti
Timo Virtanen
Nikolai Zaitsev
Endokrinologia
Paavo Pääkkönen
Fysiatria
Jarkko Levola
Geriatria
Kalle Honkanen
Maritta Salonoja
Gynekologia
Johanna Haikonen
Merja Huttunen
Merja Kosunen
Minna Maunola
Inge Nömm
Sinikka Oksa
Outi Pakarinen
Satu Pietarinen
Kimmo Vihko
Outi Yli-Kesti
Ari Ylä-Outinen
Gynekologiset
leikkaukset
Reijo Raitala
Ihotaudit
Jukka Juhela
Pertti Viljanen
Anu Virolainen
Tuula Vuorio
Keuhkosairaudet
Elina Aalto
Matti Pietiläinen
Kirurgia
Pertti Aarnio
Antti Hakkiluoto
Jorma Hannukainen
Teemu Joutsi
Juha Korhonen
Harri Mäkelä
Tapio Nieminen
Jorma Panula
Arvo Saarelainen
Pekka Salminen
Juhani Santavirta
Eeva-Liisa Sävelä
Matti Sävelä
Heli Virtanen
Roman Sofer
Seppo Suominen
Matti Sävelä
Plastiikkakirurgia
Tapio Nieminen
Ira Saarinen
Psykiatria
Margarita Tynni
Seppo Vanhatalo
Sotilaslääketiede
Timo Lahin
Suu- ja leukakirurgia
Ossi Lehmijoki
Matti Joukamaa
Seppo Ojanen
Jorma Renfors
Marko Sorvaniemi
Leena Vahero
Sydäntaudit
Olli-Pekka Heikkilä
Jaana Ilomäki
Timo Lahin
Raili Laiho-Rekola
Hanna Sahlsten
Kirsi Ylitalo
Psykoterapia
Työterveyshuolto
Käsikirurgia
Elina Heikkilä
Timo Lehtonen
Kliininen fysiologia
Pekka Varjo
Korva-, nenä- ja
kurkkutaudit
Ilkka Antti-Poika
Jorma Panula
Lastenkirurgia
Juha Korhonen
Sari Malmi
Lastentaudit
Marja-Riitta Neumann
Seppo Ojanen
Jorma Renfors
Leena Vahero
Radiologia
Reumasairaudet
Tapio Ahola
Ruuansulatuselinten
kirurgia
Ahti Huida
Matti Kesälä
Samuli Ylitalo
Antti Hakkiluoto
Arvo Saarelainen
Juhani Santavirta
Eeva-Liisa Sävelä
Magneettitutkimukset
Ruuansulatuselinten
sairaudet
Timo Raudaskoski
Simo Savijoki
Muistitutkimukset
Maritta Salonoja
Neurofysiologia
Esa Rauhala
Jan Siren
Neurologia
Tapani Jolma
Kirsi Malmberg-Ceder
Ortopedia
Ilkka Antti-Poika
Pertti Eerola
Juha Kalliokoski
Anti Kukkela
Harri Mäkelä
Jouko Remes
Terveydenhuolto
Anu Toivanen
Muut
asiantuntijat
Työterveyslääkärit
Akupunktio
Marja-Riitta Neumann
Anja Renfors
Pauli Riikonen
Anna Routama-Paana
Marja-Riitta Saikkonen
Naana Salo
Juha Varjo
Janne Vehanen
Timo Walli
Kaija Westergård
Jonne Willman
Hilkka Ylisassi-Pietiläinen
Urheilulääkärit
Jukka Korpela
Matti Kukola
Silmäkirurgia
Urologia
Sisätaudit
Tapio Ahola
Kalle Honkanen
Jukka Korpela
Hannu Koskivirta
Matti Kukola
Paavo Pääkkönen
Jouko Remes
Maritta Salonoja
Esa Soppi
Kirsi Sävelä
Teija Kauti
Jussi Kosola
Viljami Laine
Marja-Riitta Neumann
Timo Nykänen
Antton Palomäki
Jaana Porri
Pauli Riikonen
Antti Saivo
Naana Salo
Timo Toivanen
Juha Varjo
Jonne Willman
Anja Renfors
Anna Routama-Paana
Janne Vehanen
Jussi Kosola
Jyrki Levola
Timo Nykänen
Jonne Willman
Taina Naatula-Hyyti
Ville Paavilainen
Ulla Reunanen
Hanna Saarela
Yleislääkärit
Teemu Joutsi
Heikki Korhonen
Pekka Salminen
Verisuonikirurgia
Pertti Aarnio
Jorma Hannukainen
Veritaudit
Seppo Vanhatalo
Yleislääketiede
Esko Karra
Pauli Korkeamäki
Jyrki Levola
Anu Toivanen
Mervi Gustafsson
Juha-Pekka Kallio
Mika Kerokoski
Pekka Kuoppala
Tapio Uusitalo
Alaraajafysioterapia
Tiina Stenman
Fysioterapia
Mervi Gustafsson
Merja Haavisto
Petteri Joukamaa
Päivi Joukamaa
Juha-Pekka Kallio
Mika Kerokoski
Pekka Kuoppala
Outi Luoma
Elina Salin
Tiina Stenman
Tapio Uusitalo
Kristiina Ylistalo
Kiropraktiikka
Matti Kuuri-Riutta
Kuntohoitaja
Muistitutkimukset
Leena Hannula
OMT-fysioterapia
Mika Kerokoski
Paripsykoterapia
Heikki Kruus
Psykologia
Paula Simonen
Psykoterapia
Tuulikki Ahopelto
Marjatta Immonen
Anja Järvinen
Heikki Kruus
Anja Lehtilä
Päivi Nieminen
Päivi Väkiparta
Ravitsemusterapia
Roope Mäkelä
Seksuaali- ja
pariterapia
Leena Hannula
Seksuaaliterapia
Solja Salminen
Senioriklinikka
Terhi Saari-Hannibal
Sosiaalipsykologia
Kalervo Nikkilä
Syömishäiriöklinikka
Toimintaterapia
Venla Nordström
Työterveyspsykologia
Helena Säynäjäkangas
Urheiluhieronta
Reino Jokiranta
Jorma Pohjonen
Urheiluklinikka
Lymfaterapia
Äitiysneuvola
Pekka Kuoppala
Marianne Tikkanen
Kristiina Kuusisto
Outi Porri-Aulapalo
Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi
Hyvässä
hoidossa
2/2015
Osallistu kyselyyn ja voit voittaa!
Ota osaa kyselyyn ja rastita mieleisesi vaihtoehto. Olet mukana arvonnassa, jossa
on palkintona aurinkosuojapaketti. Edellisen arvonnan voitti Hento Honkasalo
Porista. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea!
Julkaisija:
Porin Lääkäritalo Oy
Postita lomake 12.6.2015 mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa www.porinlaakaritalo.fi.
Nimi
Toimitus:
Minna Kalliomäki
ja Noora Aaltonen
Osoite
Taitto:
Jabadabaduu
Puhelin
Kannen pääkuva:
Porin Lääkäritalo
Tämän lehden hyödyllisin juttu minulle oli:
Mukana työn muutoksessa
Raudanpuutteesta monenlaisia oireita
Eroon suonikohjuista
Panostusta leikkauksen jälkeiseen kivunhoitoon