Mikkeli Pöytäkirja 2/2015 1 (33) Kaupunginvaltuusto 23.03.2015

Transcription

Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
Aika
23.03.2015, klo 18:00 - 18:55
Paikka
Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali
1 (33)
Käsitellyt asiat
§ 27
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
§ 28
Pöytäkirjan tarkastus
§ 29
Mali Soinisen valitseminen valtuutetuksi
§ 30
Eron myöntäminen Vesa Himaselle rakennuslautakunnan
jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä Jari
Roivaksen valitseminen hänen tilalleen jäseneksi ja
puheenjohtajaksi
§ 31
Eron myöntäminen Pia Puntaselle rakennuslautakunnan
jäsenyydestä ja uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen
§ 32
Eron myöntäminen Mikko Sikaselle rakennuslautakunnan
jäsenyydestä ja uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen
§ 33
Henkilökuljetusten logistiikkakeskuksen (Kyytineuvo)
käyttötalous- ja investointimääräraha
§ 34
Ylitys- ja alitusoikeudet vuodelta 2014
§ 35
Strategiset hyvinvointiohjelmat
§ 36
Henkilöstöpalveluiden vastaus kaupunginhallituksen
16.2.2015 § 75 esittämiin toimenpide-ehdotuksiin
§ 37
Valtuustoaloite Otavan taajama-alueen kaavoituksen
käynnistäminen
Lisäpykälät
§ 38
Muut asiat / Pertti Oksan muiston kunnioittaminen
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
Saapuvilla olleet jäsenet Satu Taavitsainen, puheenjohtaja
Kirsi Olkkonen, 1. varapuheenjohtaja
Mauri Miettinen, 2. varapuheenjohtaja
Markku Aholainen
Liisa Ahonen
Paavo Barck
Rauni Berndt
Taina Harmoinen
Raimo Heinänen
Vesa Himanen
Marita Hokkanen
Elina Hölttä
Sami Järvinen
Markku Kakriainen
Marja Kauppi
Outi Kauria
Harri Kivinen
Jyrki Koivikko
Tapani Korhonen
Seija Kuikka
Hannu Mielonen
Olli Miettinen
Pekka Moilanen
Olli Nepponen
Kalle Nieminen
Heikki Nykänen
Juhani Oksman
Petri Pekonen
Matti Piispa
Tero Puikkonen
Satu Pulkkinen
Heikki Pyrhönen
Minna Pöntinen
Jukka Pöyry
Pekka Pöyry
Erkki Rantalainen
Jari Roivas
Armi Salo-Oksa
Keijo Siitari
Markku Siitari
Mikko Siitonen
Mali Soininen, varavaltuutettu §:t 27-29, valtuutettu § 30 Jaana B. Strandman
Hannu Toivonen
Hannu Tullinen
Markku Turkia
Osmo Ukkonen
Jaana Vartiainen
Juha Vuori
Jaakko Väänänen
Päivi Ylönen
Juha Kontinen, varavaltuutettu
2 (33)
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
Nina Rasola, varavaltuutettu
Petri Tikkanen, varavaltuutettu
Jorma Harmoinen, varavaltuutettu
Anne Korhola, varavaltuutettu
Leena Teittinen, varavaltuutettu
Leevi Piispa, varavaltuutettu
Muut saapuvilla olleet
Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja
Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja
Jouni Riihelä, tekninen johtaja
Juha Ropponen, ohjelmajohtaja
Arja-Leena Saastamoinen, talousjohtaja
Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja
Satu-Mari Tolonen, viestintäpäällikkö
Kimmo Töttölä, henkilöstöjohtaja
Pape Purhonen, nuorisovaltuuston 1. varapuheenjohtaja
Timo Talo, hallintopäällikkö, sihteeri
Kati Kähkönen, kaupunginhallituksen jäsen
Sari Teittinen, kaupunginhallituksen jäsen
Merja Peltonen, toimistosihteeri
Mikko Tuovinen, viestintäsuunnittelija
Poissa
Annaliisa Lehtinen, kaupunginlakimies, sihteeri
Eero Aho
Marianne Huoponen
Marja Hämäläinen
Raine Lehkonen
Veli Liikanen
Arto Seppälä
Lenita Toivakka
Pauliina Viitamies
Allekirjoitukset
Satu Taavitsainen
Puheenjohtaja
Timo Talo
Sihteeri
Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty
Hannu Tullinen
Juha Vuori
3 (33)
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
Pöytäkirjan nähtävänäolo
Kaupunginkansliassa 30.3.2015
Timo Talo, hallintopäällikkö
2/2015
4 (33)
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
5 (33)
§ 27
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty valtuutetuille 18.3.2015.
Kokouskutsu on asetettu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle
18.3.2015 ja julkaistu sanomalehdissä Länsi-Savo 18.3.2015 ja
Mikkelin Kaupunkilehti 18.3.2015.
Päätös
Suoritetussa nimenhuudossa todettiin, että valtuutetut Arto
Seppälä, Lenita Toivakka, Eero Aho, Raine Lehkonen,
Marianne Huoponen, Marja Hämäläinen ja Veli Liikanen olivat
ilmoittaneet esteestä osallistua valtuuston kokoukseen ja heidän
varajäsenikseen oli kutsuttu Petri Tikkanen, Juha Kontinen, Nina
Rasola, Leena Teittinen, Jorma Harmoinen, Anne Korhola ja Leevi
Piispa.
Merkitään, että valtuutettu Pauliina Viitamies oli poissa
kokouksesta.
Todettiin, että nimenhuudossa oli paikalla 50 varsinaista
valtuutettua ja 8 varavaltuutettua. Koska kokouskutsu on julkaistu
valtuuston edellyttämällä tavalla valituissa ilmoituslehdissä ja
kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä lähetetty vähintään
neljä päivää aikaisemmin valtuutetuille, puheenjohtaja totesi
kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Merkitään, että varavaltuutettu Mali Soininen kutsuttiin
valtuutetuksi Pertti Oksan tilalle §:n 29 jälkeen.
Merkitään, että kaupunginvaltuusto määräsi tämän kokouksen
sihteeriksi hallintopäällikkö Timo Talon.
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
6 (33)
§ 28
Ehdotus
Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan valtuutetut Hannu Tullinen ja Juha
Vuori.
Päätös
Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut Hannu Tullinen ja Juha
Vuori.
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
7 (33)
Kaupunginhallitus, § 103, 16.03.2015
Kaupunginvaltuusto, § 29, 23.03.2015
§ 29
Mali Soinisen valitseminen valtuutetuksi
MliDno-2015-339
Kaupunginhallitus, 16.03.2015, § 103
Kaupunginvaltuutettu yrittäjä Pertti Oksa on kuollut.
Kansallisen Kokoomuksen Mikkelin valtuustoryhmän 1. varajäsen
on Mali Soininen, joka nyt kutsutaan varsinaiseksi valtuutetuksi.
Valtuustoryhmän 1. varajäseneksi siirtyy Juha Kontinen.
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuustoon
kutsutaan Kansallisen Kokoomuksen Mikkelin valtuustoryhmän 1.
varajäsen Mali Soininen.
Päätös
Hyväksyttiin.
Kaupunginvaltuusto, 23.03.2015, § 29
Ehdotus
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuustoon
kutsutaan Kansallisen Kokoomuksen Mikkelin valtuustoryhmän 1.
varajäsen Mali Soininen.
Päätös
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
Mali Soininen, Juha, Kontinen, luottamushenkilörekisterinhoitaja,
kansliapalvelut, Kunnan Taitoa/palkanlaskenta
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
8 (33)
§ 30
Eron myöntäminen Vesa Himaselle rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja
puheenjohtajan tehtävästä sekä Jari Roivaksen valitseminen hänen tilalleen jäseneksi
ja puheenjohtajaksi
MliDno-2015-89
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 51
Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 7942031
Rakennuslautakunnan puheenjohtaja Vesa Himanen on lähettänyt
kaupunginhallitukselle 9.12.2014 päivätyn seuraavan sisältöisen
kirjeen:
"Anon eroa Mikkelin rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja sen
puheenjohtajan tehtävistä vuoden 2015 alusta alkaen, kun tulen
valituksi kaupunginhallituksen jäseneksi Ristiinasta toimikaudelle
2015-2016.
Ristiinassa 9.12.2014
Vesa Himanen"
Rakennuslautakunnan kokoonpano toimikaudella 2013-2016 on
seuraava:
Varsinaiset jäsenet:
1. Puntanen Pia, FM, historiantutkija
2. Kervinen Jaana, yhteisöpedagogi AMK
3. Kortelainen Hannu, yrittäjä
4. Väisänen Kauko, yo-merkonomi, VPJ
5. Haukijärvi Erja, diplomi-insinööri, tradenomi
6. Sikanen Mikko, pääluottamusmies
7. Savander Susanna, rehtori, KM
8. Arnell Kalevi, eläkeläinen
9. Piispa Matti, maaseutuyrittäjä
10. Suutari-Piispa Eija, AMK-hortonomi
11. Himanen Vesa, kiinteistönhoitaja, laitosmies, PJ
Henkilökohtaiset varajäsenet:
1. Halme Wilhelmiina, tekstiilitaiteilija
2. Mäkeläinen Terttu, luokanopettaja
3. Nousiainen Jouko, everstiluutnantti evp.
4. Mynttinen Jarmo, insinööri
5. Pajunen Leevi, kauppatieteiden maisteri, eläkeläinen
6. Liikanen Kari, rakennusmestari
7. Nyyssönen Nina, myyjä
8. Toiviainen Harri, rakennusmies
9. Kohvakka Asko, eversti evp.
10. Puustinen-Kiljunen Tanja, maatalouslomittaja
11. Härkönen Päivi, yrittäjä
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
9 (33)
Ehdotus: Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää
Vesa Himaselle hänen pyytämänsä eron rakennuslautakunnan
jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä valitsee uuden
jäsenen hänen tilalleen ja nimeää puheenjohtajan jäljellä olevaksi
toimikaudeksi.
Esitys kaupunginvaltuustolle.
Päätös: Kaupunginhallitus:
Esitys hyväksyttiin. Kaupunginhallitus päätti esittää
kaupunginvaltuustolle, että varastomies Jari Roivas valitaan
rakennuslautakunnan jäseneksi ja nimetään puheenjohtajaksi.
______________________
Kaupunginvaltuusto 16.2.2015 § 18
Ehdotus: Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää
jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä.
Edelleen kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että
varastomies Jari Roivas valitaan rakennuslautakunnan jäseneksi ja
nimetään puheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Päätös: Kaupunginvaltuusto:
Asia jätettiin pöydälle.
______________________
Kaupunginvaltuusto 23.3.2015
Ehdotus
Kaupunginhallitus:
jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä.
Edelleen kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että
varastomies Jari Roivas valitaan rakennuslautakunnan jäseneksi ja
nimetään puheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Päätös
Kaupunginvaltuusto myönsi eron Vesa Himaselle ja valitsi hänen
sijaansa teknisen lautakunnan jäseneksi Anne Korholan ja nimesi
hänet puheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Tiedoksi
Vesa Himanen, nimetty henkilö, rakennuslautakunta,
luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut, Kunnan Taitoa/
palkanlaskenta
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
10 (33)
§ 31
Eron myöntäminen Pia Puntaselle rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja uuden
jäsenen valitseminen hänen tilalleen
MliDno-2015-89
Valmistelija / lisätiedot:
Ari Liikanen
[email protected]
Rakennuslautakunnan jäsen Pia Puntanen pyytänyt eroa
rakennuslautakunnan jäsenyydestä, koska on tullut valituksen
tekniseen lautakuntaan.
seuraava:
Ehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että
se myöntää Pia Puntaselle hänen pyytämänsä eron
rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja valitsee uuden jäsenen
hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
11 (33)
Päätös
Hyväksyttiin.
Ehdotus
Kaupunginhallitus:
Pia Puntaselle hänen pyytämänsä eron rakennuslautakunnan
jäsenyydestä ja valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen jäljellä
olevaksi toimikaudeksi.
Päätös
Kaupunginvaltuusto myönsi eron Pia Puntaselle ja valitsi hänen
sijaansa rakennuslautakunnan jäseneksi lukion lehtori Eija Peuran
jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Tiedoksi
Pia Puntanen, nimetty henkilö, rakennuslautakunta,
palkanlaskenta
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
12 (33)
§ 32
Eron myöntäminen Mikko Sikaselle rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja uuden
jäsenen valitseminen hänen tilalleen
MliDno-2015-89
Ari Liikanen
[email protected]
Rakennuslautakunann jäsen Mikko Sikanen on lähettänyt
seuraavan eroilmoituksen:
"Allekirjoittanut pyytää eroa Mikkelin kaupungin
rakennuslautakunnan jäsenyydestä tästä päivästä lähtien.
Eropyynnön perusteena on heikentynyt terveystilanne.
Mikkelissä 26.2.2015
Mikko Skanen
eläkeläinen"
seuraava:
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
13 (33)
Ehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää
Mikko Sikaselle hänen pyytämänsä eron rakennuslautakunnan
Päätös
Arto Seppälä esitti, että Mikko Sikasen tilalle valitaan varajäsen
Kari Liikanen ja hänen tilalleen varajäseneksi Markku Tirkkonen.
Kaupunginhallitus hyväksyi Arto Seppälän esityksen ja esittää
valinnat kaupunginvaltuustolle.
Ehdotus
Kaupunginhallitus:
Mikko Sikaselle hänen pyytämänsä eron rakennuslautakunnan
Päätös
Kaupunginvaltuusto myönsi eron Mikko Sikaselle ja valitsi hänen
sijaansa rakennuslautakunnan jäseneksi rakennusmestari Kari
Liikasen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Lisäksi kaupunginvaltuusto valitsi Kari Liikasen tilalle hänen
henkilökohtaiseksi varajäseneksi Markku Tirkkosen jäljellä olevaksi
toimikaudeksi.
Tiedoksi
Mikko Sikanen, nimetty henkilö, rakennuslautakunta,
palkanlaskenta
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
14 (33)
§ 33
Henkilökuljetusten logistiikkakeskuksen (Kyytineuvo) käyttötalous- ja
investointimääräraha
MliDno-2015-104
Tekninen lautakunta 24.2.2015 § 15
Valmistelijat: Kyytineuvon ma. projektipäällikkö Arja Brotkin,
044 794 2330, projektijohtaja Timo Rissanen, 040 748 8168,
taloussuunnittelija Marja-Liisa Hämäläinen 044 794 3201.
Tausta
Kaupunginhallitus on 20.1.2014 § 24 päättänyt, että vammaisja sosiaalihuoltolain sekä erityishuoltolain mukaisten
kuljetuspalvelujen välitys ja yhdistely tuotetaan omana
toimintana. Kaupungin johtoryhmä on edelleen linjannut
kesäkuussa 2014, että osana sosiaali- ja terveystoimen matkojen
yhdistelytoiminnan aloittamista käynnistetään laajempi
kaupungin henkilökuljetuksista vastaavan yksikön suunnittelu.
Kaupunginhallitus on kokouksessaan 3.11.2014 § 419 päättänyt
Matkojen yhdistelyohjelman hankinnasta Semel Oy:ltä. Kaupungin
johtoryhmä on kokouksessaan 12.11.2014 päättänyt Kyytineuvon
perustamisesta 1.1.2015 alkaen. Kyytineuvo kuuluu teknisen
toimen organisaatioon.
Toiminta
Kyytineuvon toiminta, erityisesti matkojen välitys ja yhdistely, ovat
uutta toimintaa Mikkelin kaupungilla. Kyytineuvo vastaa Mikkelin
kaupungin henkilökuljetusten järjestämisestä kokonaisuudessaan
sisältäen sivistystoimen koulukuljetukset, sosiaali- ja
terveystoimen vammaispalvelu- sosiaali- ja erityishuoltolain
kuljetukset sekä kaupungin järjestämän joukkoliikennepalvelun
työ-, asiointi- ja koulumatkavuoroina kaupunkiliikenteessä.
Kyytineuvon henkilöstömääräksi on arvioitu toiminnan
aloitusvaiheessa 7 henkilöä, jotka kaikki siirtyivät sisäisin siirroin
nykyisestä henkilöstöstä lukuun ottamatta sivistystoimen
eläkkeelle siirtyvän tilalle palkattavaa henkilöä. Toiminnan
käynnistämiseen on nimetty ma. projektipäällikkö ajalle 1.12.2014
– 30.6.2015. Kyytineuvon vakituisen esimiehen rekrytointi tehdään
keväällä 2015.
Siirtyvä henkilöstö
Kaupunginhallituksen päätöksellä 18.12.2014 § 455 Kyytineuvoon
siirtyvien kahden toimistosihteerin toimen nimikkeet ja yhden
lähihoitajan toimen nimike muutettiin matkasihteeriksi.
Kahden toimistosihteerin toimen nimike muutettiin
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
15 (33)
kuljetuskoordinaattoriksi. Liikenneinsinöörin virka muutettiin
joukkoliikenneinsinööriksi. Kuljetuskoordinaattorin rekrytointi on
tehty helmikuussa 2015.
Kyytineuvo sijaitsee kaupunginvirastotalon kolmannessa
kerroksessa. Huoneistojen kalustaminen, atk-laitteistojen
sekä puhelinjärjestelmän hankinta ja asennukset on tehty
tammikuussa. Ohjelmistoasennusten jälkeen on aloitettu
henkilöstön koulutukset sekä asiakasprofiilien tallentaminen
matkojen välitysohjelmaan. Samoin on ryhdytty tallentamaan
autoilijoiden sopimustietoja, hakuketjuja sekä hakuruutuja.
Teknisen toimen vuoden 2015 käyttötalouden määrärahoissa
on huomioitu joukkoliikenteen tarvitsema määräraha sekä
joukkoliikenneinsinöörin palkkamenot.
Sivistystoimen vuoden 2015 käyttötalouden määrärahoissa on
huomioitu koulukuljetusten tarvitsema määräraha sekä kahden
kuljetuskoordinaattorin palkkamenot.
Sosiaalitoimen vuoden 2015 käyttötalouden määrärahoissa
on huomioitu vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain sekä
päivätoimintojen mukaisten kuljetusten määräraha sekä kolmen
matkasihteerin palkkamenot.
Joukkoliikenteen, asiointiliikenteen, koulukuljetusten sekä soten
matkojen kuljetuskustannukset maksetaan tänä vuonna ao.
toimialojen talousarvioihin varatuista määrärahoista joita ei siis
siirretä tekniseen toimeen.
Sivistystoimen ja sosiaalitoimen määrärahoista siirretään
kuljetuspalveluita hoitavien henkilöiden palkkakulut sivukuluineen
Kyytineuvoon seuraavasti:
Sivistystoimesta 92 500 euroa
Sosiaali- ja terveystoimesta 146 500 euroa.
Lisäksi lisätään käyttötalouteen Kyytineuvon esimiehen
palkkakustannuksiin ja toiminnan käynnistämiseen liittyviin
kuluihin 80 000 euron määräraha. Ohjelma- ja laitehankintoihin
lisätään 88 000 euron investointimääräraha.
Yhteisten kustannusten osuus vyörytetään aiheutumisperiaatteen
mukaisesti toimialoille talousarvion raportointiaikataulun
mukaisesti ja tarpeen mukaan jatkossa kuukausittain
Ehdotus: Tekninen johtaja:
Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen
kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi seuraavat lisämäärärahat
ja määrärahamuutokset sekä hyväksyy yhteisten kustannusten
vyörytyksen aiheutumisperiaatteen mukaisesti toimialoille:
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
16 (33)
Määrärahamuutokset käyttötalouteen:
Teknisen toimen hallintoon (Kyytineuvo) siirretään sivistystoimesta
92 500,00 euroa ja sosiaalitoimesta 146 500 euroa, yhteensä 239
000 euroa.
Teknisen toimen hallintoon (Kyytineuvo) lisämääräraha
Kyytineuvon esimiehen palkkauskustannuksiin sekä
käynnistyskustannuksiin 80 000 euroa.
Lisämääräraha investointeihin:
Kyytineuvon ohjelma- ja laitehankintoihin 88 000 euroa.
Päätös: Tekninen lautakunta:
Hyväksyttiin.
___________________________________________
Kaupunginhallitus 2.3.2015
Ehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy
seuraavat lisämäärärahat ja määrärahamuutokset:
•
•
Teknisen toimen hallintoon (Kyytineuvo) siirretään
sivistystoimesta 92 500,00 euroa ja sosiaalitoimesta
146 500 euroa, yhteensä 239 000 euroa.
•
Kyytineuvon ohjelma- ja laitehankintoihin 88 000
euroa.
Päätös
Hyväksyttiin.
Ehdotus
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy
seuraavat lisämäärärahat ja määrärahamuutokset:
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
•
•
2/2015
17 (33)
Teknisen toimen hallintoon (Kyytineuvo) siirretään
sivistystoimesta 92 500,00 euroa ja sosiaalitoimesta
146 500 euroa, yhteensä 239 000 euroa.
•
Kyytineuvon ohjelma- ja laitehankintoihin 88 000 euroa
Päätös
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
Talouspalvelut, Arja Brotkin, Timo Rissanen, Marja-Liisa
Hämäläinen, Kunnan Taitoa/kirjanpito
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
18 (33)
§ 34
Ylitys- ja alitusoikeudet vuodelta 2014
MliDno-2015-325
Jari Laitinen, Tiina Viskari
Valmistelijat taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen, p. 040 129
4672 ja controller Tiina Viskari, p.044 794 2052
Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota
(KuntaL 65.5§) ja siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.
Talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamisesta.
Talousarvioon tehtävät muutokset varainhoitovuoden aikana
käsitellään määrärahamuutoksina. Varainhoitovuoden päätyttyä
talousarvion määrärahan ylitys menojen ja alitus tuloarvioiden
kohdalla on hyväksytettävä ennen tilinpäätöksen hyväksymistä.
Muutokset (menojen ylitysoikeudet ja tulojen alitusoikeudet)
vuoden 2014 talousarvioon:
Käyttötalous
Keskusvaalilautakunnan menot ylittyivät 0,027 milj. euroa.
Menojen ylitys johtui kokous- ja muiden palkkioiden ylittymisestä
ja vaalien järjestämiseen liittyvistä mainostelineiden (vast.)
korjaus- ja rakentamispalveluista.
Konsernipalveluiden tulot alittuivat 0,115 milj. euroa
myyntituottojen ja tukien ja avustusten ylittyessä ja
maksutuottojen ja muiden toimintatuottojen alittuessa.
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan tulot alittuivat
0,046 milj. euroa kunnilta saatujen yhteistoimintakorvausten
jäätyä alle talousarvion.
Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan menot
ylittyivät 3,046 milj. euroa aikaisemmin myönnettyjen
lisämäärärahojen lisäksi. Ylityksestä merkittävä osa muodostui
Etelä- Savon sairaanhoitopiirin laskuttamasta 1,5 milj.
euron potilasvahinkovakuutusmaksusta, joka perustui
laskentaperusteiden muutokseen. Oman toiminnan osalta
sosiaalipalveluiden menot ylittyivät 1,2 milj. euroa ja
terveyspalveluiden menot 0,6 milj. euroa.
Teknisen lautakunnan menot ylittyivät yhteensä 0,320
milj. euroa ympäristövarauksien (0,210 milj. euroa) sekä
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
19 (33)
kaupunkisuunnittelun, ympäristövastuiden ja energiapuun
hankinnan osalta. Tulot alittuivat yhteensä 0,118 milj. euroa,
josta 0,049 milj. euroa myytyjen leimikoiden hakkuusopimusten
siirryttyä vuodelle 2015 8.400m2 osalta ja 0,069 milj. euroa
omavalmistuksen osalta.
Maaseutu- ja tielautakunnan tulot alittuivat 0,585 milj. euroa.
Valtio maksaa kokonaisuudessaan lomituspalveluiden menot
(pl. lomituspalveluiden hallinto), tulot toteutuvat siis aina
menojen suhteessa. Lomituspalveluita ei tuotettu suunnittelussa
laajuudessa rekrytointihaasteista johtuen, jolloin sekä menot että
tulot alittuivat.
Tuloslaskelma
Valtionosuudet alittuivat 0,549 milj. euroa. Opetus- ja
kulttuuriministeriö tarkisti joulukuussa 2014 opetus- ja
kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävän
valtionosuuden.
Investoinnit
Maa- ja vesialueiden hankintaan osoitetut investointimäärärahat
(menot) ylittyivät 0,108 milj. euroa Kalevankankaan asemakaavaan
liittyvän, Metsähallituksen ja Senaatti- kiinteistöjen kanssa tehdyn
maanvaihdon vuoksi.
Maanmyyntitulot alittuivat 1,226 milj. euroa. Yleinen talouden
alavire ja epävarmuus heijastuu voimakkaasti rakentamisen
investointien määrään.
Lentoaseman tulojen alitus oli 0,083 milj. euroa. Lentoaseman
valtionavustuksesta saatiin vuonna 2014 käyttömenoihin 0,165
milj. euroa ja investointeihin 0,135 milj. euroa. Investointiavustus, jota voidaan käyttää kolmena vuonna, tulee käyttää
turvallisuusinvestointeihin. Vuodelle 2015 siirtyi avustuksesta
käytettäväksi noin 83 000 euroa.
Asiointipisteen kalustukseen osoitettiin 10/2014 seurannan
yhteydessä 14.000 euron investointimääräraha (menot), joka ylittyi
2.000 euroa.
Osakkeiden ja osuuksien hankintaan osoitettu, Kiinteistö Oy
Kaituenhakaa koskevan SVOP- sijoituksen investointimääräraha (menot) ylittyi 0,117 milj. euroa taseeseen kirjatuista
rahoitusvastikkeista johtuen.
Etelä-Savon pelastuslaitoksen pysyvien vastaavien myynneistä
saadut investointitulot alittuivat 0,307 milj. euroa.
Ehdotus
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
20 (33)
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se
hyväksyy talousarvion 2014 menoihin ylitysoikeuden ja tuloihin
alitusoikeuden:
- Keskusvaalilautakunnan menojen ylitys 0,027 milj. euroa
- Konsernipalveluiden tulojen alitus 0,115 milj. euroa
- Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan tulojen alitus
0,046 milj. euroa
- Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan menojen ylitys
3,046 milj. euroa
- Teknisen lautakunnan menojen ylitys 0,320 milj. euroa ja tulojen
alitus 0,118 milj. euroa
- Maaseutu- ja tielautakunnan tulojen alitus 0,585 milj. euroa
- Valtionosuudet alitus 0,549 milj. euroa
- Investoinnit Maa- ja vesialueiden hankinta menojen ylitys 0,108
milj. euroa
- Investoinnit Maa- ja vesialueiden myynti tulojen alitus 1,226 milj.
euroa
- Investoinnit Lentoasema tulojen alitus 0,083 milj. euroa
- Investoinnit Asiointipisteen kalusto menojen ylitys 2.000 euroa
- Investoinnit Osakkeiden hankinta menojen ylitys 0,117 milj.
euroa
- Etelä- Savon pelastuslaitoksen investointitulojen alitus 0,307 milj.
euroa
Esitys kaupunginvaltuustolle.
Päätös
Hyväksyttiin.
Ehdotus
Kaupunginhallitus:
talousarvion 2014 menoihin ylitysoikeuden ja tuloihin
alitusoikeuden:
- Keskusvaalilautakunnan menojen ylitys 0,027 milj. euroa
- Konsernipalveluiden tulojen alitus 0,115 milj. euroa
- Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan tulojen alitus
0,046 milj. euroa
- Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan menojen ylitys
3,046 milj. euroa
- Teknisen lautakunnan menojen ylitys 0,320 milj. euroa ja tulojen
alitus 0,118 milj. euroa
- Maaseutu- ja tielautakunnan tulojen alitus 0,585 milj. euroa
- Valtionosuudet alitus 0,549 milj. euroa
- Investoinnit Maa- ja vesialueiden hankinta menojen ylitys 0,108
milj. euroa
- Investoinnit Maa- ja vesialueiden myynti tulojen alitus 1,226 milj.
euroa
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
21 (33)
- Investoinnit Lentoasema tulojen alitus 0,083 milj. euroa
- Investoinnit Asiointipisteen kalusto menojen ylitys 2.000 euroa
- Investoinnit Osakkeiden hankinta menojen ylitys 0,117 milj.
euroa
- Etelä- Savon pelastuslaitoksen investointitulojen alitus 0,307 milj.
euroa
Päätös
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
Talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
22 (33)
§ 35
Strategiset hyvinvointiohjelmat
MliDno-2015-284
Arja-Leena Saastamoinen, Virpi Siekkinen, Jouni Riihelä, Arja
Väänänen
Liitteet
1 Liite Strategiset hyvinointiohjelmat
Kaupunginvaltuuston (kvalt 2.9.2013 §108) hyväksymän
Mikkelin kaupungin strategian pohjalta on laadittu strategiset
hyvinvointiohjelmat:
Asukkaiden hyvinvointi
Elinkeinojen hyvinvointi
Ympäristön hyvinvointi
Kullakin hyvinvointiohjelmalla on monialaiset ohjausryhmät,
joissa on laajasti mukana yhteistyöverkostojen jäseniä sekä
viranhaltijoita ja kaupunginhallituksen nimeämä edustaja.
Valtuusto on seminaareissaan 1.9.2014 ja 8.12.2014
käsitellyt hyvinvointiohjelmia ja antanut evästystä ohjelmien
päivittämiseksi.
Alkuvuodesta 2015 ohjausryhmät ovat päivittäneet
hyvinvointiohjelmat ja ne on viety Kuntaliiton
ylläpitämään valtakunnalliseen sähköiseen
hyvinvointikertomukseen, jonka jatkokehittämisessä Mikkelin
kaupunki on aktiivisena jäsenenä mukana.
Liitteenä hyvinvointiohjelmat (1 kpl).
Ehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy
hyvinvointiohjelmat sisältäen vuoden 2014 arvioinnin sekä
toimenpiteet vuodelle 2015.
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen esitteli
asiaa kaupunginhallitukselle.
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
23 (33)
Liitteet
1 Liite Strategiset hyvinointiohjelmat
Ehdotus
Kaupunginhallitus:
hyvinvointiohjelmat sisältäen vuoden 2014 arvioinnin sekä
toimenpiteet vuodelle 2015.
Päätös
Keskustelun aikana valtuutettu Erkki Rantalainen esitti
valtuutettu Liisa Ahosen kannattamana, että asukkaiden
hyvinvointiohjelmaan ”kokeillut laittomia huumeita” %-osuuden
tavoitteeksi asetetaan lukiolaisten osalta 4 %. Puheenjohtaja
tiedusteli valtuustolta, voidaanko yksimielisesti hyväksyä, että
sekä hyvinvointiohjelma ja hyvinvointistrategia päivitetään Erkki
Rantalaisen esittämällä tavalla. Kukaan ei vastustanut esitystä.
Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto on yksimielisesti
hyväksynyt kaupunginhallituksen esityksen muutettuna Erkki
Rantalaisen esittämällä tavalla.
Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen esitteli
asiaa kaupunginvaltuustolle.
Tiedoksi
Arja-Leena Saastamoinen, Virpi Siekkinen, Jouni Riihelä, Arja
Väänänen
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
24 (33)
§ 36
Henkilöstöpalveluiden vastaus kaupunginhallituksen 16.2.2015 § 75 esittämiin
toimenpide-ehdotuksiin
MliDno-2015-166
Asian valmistelijat kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen, 044 794
2030 ja hallintojohtaja Ari Liikanen 044 794 2031
Kaupunginhallitus on pyytänyt marraskuussa 2014 EteläSavon Työterveys liikelaitosta tekemään kartoitusta, jossa
selvitetään vallitsevat toimintatavat sekä mahdolliset epäasialliset
häirintätapaukset. Taustalla on ollut mediassa esillä olleet
epäilyt kaupungin luottamusjohdon epäasiallisesta käytöksestä
kaupungin työtekijöitä kohtaan.
Etelä.Savon Työterveys Oy luovutti kaupunginhallitukselle raportin
tammikuussa 2015.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto on tilannut Interniemi
Oy:lta jatkoselvityksen Etelä-Savon Työterveyden loppuvuonna
2014 toteuttamalle selvitykselle.
Puheenjohtajiston toimeksiannossa on pyydetty
selvittämään, onko Mikkelin kaupungin virkamies- ja
luottamushenkilöorganisaatiossa työilmapiiriin liittyviä ongelmia,
mikäli ongelmia esiintyy, miten ne ilmenevät ja keitä henkilöitä
koskevat sekä miten asiaan tulisi puuttua tai/ja mitä käytäntöjä
tulisi muuttaa.
Selvityksen on toteuttanut Kirsi Hoffrén, VTM,
työyhteisövalmentaja, työnohjaaja ja työ-yhteisösovittelija
Interniemi Oy:stä.
Asian selvittämistä varten on haastateltu luottamushenkilöitä sekä
nykyisiä että entisiä viranhaltijoita, yhteensä 27 henkilöä, joista
23 henkilö tapaamalla ja 4 henkilöä puhelimitse. Haastattelut
toteutettiin 26.1.-7.2.2015 välisenä aikana. Haastatteluiden
keskimääräinen kesto on ollut yksi tunti. Haastatteluista laadittu
yhteenveto esitellään kaupunginhallitukselle kokouksessa.
Haastatteluista laadittu yhteenvetomuistio on tarkoitettu
kaupungin sisäiseen käyttöön jatkotoimenpiteitä varten.
Yhteenvetona haastattelujen perusteella voidaan todeta, että
ei ole ilmennyt sellaista, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että
haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt olisivat tulleet
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
25 (33)
kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään työturvallisuuslaissa
määritellyillä perusteilla.
VTM Kirsi Hoffrén tulee selvittämään asiaa kaupunginhallitukselle.
Ehdotus: Puheenjohtaja:
Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi.
Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että
- haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet
kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään ja
- kaupunginvaltuuston puheenjohtajan roolia suhteessa
operatiiviseen toimintaan tulisi tarkentaa erillisellä valmennuksella
- asia on loppuunkäsitelty
Esittelijä muutti esitystään seuraavaan muotoon:
"Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi.
Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että
- haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet
kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään ja
- selvityksen sisältö otetaan heti huomioon kaupungin
henkilöstön ja luottamushenkilöiden toiminnassa ja koulutuksessa
seuraavasti
1) Selkiytetään eri toimijoiden keskinäisiä rooleja ja erityisesti
luottamushenkilön oikeutta saada tietoja luottamustehtävänsä
hoitoa varten; mikä on strategista ja mikä operatiivista toimintaa.
2) Järjestetään luottamushenkilöille yhteistyö- ja
vuorovaikutusvalmennusta, sovitaan roolit ja pelisäännöt.
3) Luottamushenkilöiden palaute toiminnasta pyritään
antamaan johtavien viranhaltijoiden kautta.
4) Varmistetaan, että Mikkelin kaupungissa on määritelty
mitä on epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen ja mikä
ei sitä ole sekä toimintaohjeet asioiden esille ottamiseksi.
Mikäli tällaista ohjeistusta (opas) ei ole tehty, käynnistetään
tämä työ. Asioiden käsittelyssä tulee myös huomioida
luottamushenkilöorganisaatio. Sekä viranhaltijaorganisaatiossa
että luottamushenkilöorganisaatiossa tulisi vähintään kerran
vuodessa keskustella epäasiallisesta kohtelusta ja tarkistaa
pelisäännöt.
5) Mikkelin kaupungissa perehdytään työyhteisösovittelun
malliin ja otetaan se yhdeksi toimintamalliksi ratkottaessa
mahdollisia ristiriita- ja kiusaamistilanteita.
Lisäksi kaupungin työilmapiiriä seurataan säännöllisesti
työilmapiirikyselyllä.
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
26 (33)
Merkitään, että VTM Kirsi Hoffrén selosti asiaa
kaupunginhallitukselle.
___________________
Valmistelija/lisätiedot:
henkilöstöjohtaja Kimmo [email protected]
Henkilöstöpalvelut on selvittänyt kaupunginhallituksen
toimenpide-ehdotusten pohjalta jatkotoimenpiteitä ja päätynyt
seuraavanlaiseen esitykseen
1) Selkiytetään eri toimijoiden keskinäisiä rooleja ja erityisesti
luottamushenkilön oikeutta saada tietoja luottamustehtävänsä
hoitoa varten; mikä on strategista ja mikä operatiivista toimintaa.
•
•
Kuntaliitolta on tilattu puolen päivän koulutus
kunnallisesta päätöksenteosta keväälle 2015.
Kuntaliiton johtavan lakimiehen Heikki Harjulan kanssa
sovitaan koulutuksen ajankohdasta huhtikuulle ja
sisällöstä.
Johtoryhmässä on sovittu, että tietopyynnöt käsitellään
toimialojen johtoryhmissä ja vastaukset käsitellään
viikoittain.
•
Tällä toimenpiteellä pyritään takaamaan
työntekijöiden työrauha ja oikeus tehdä työtä
yhden työnjohdon alaisena (työhyvinvointi)
2) Järjestetään luottamushenkilöille yhteistyö- ja
vuorovaikutusvalmennusta, sovitaan roolit ja pelisäännöt.
•
Varataan luottamushenkilöille mahdollisuus osallistua
koulutukseen vuoden 2015 aikana. Tehdään
koulutuskalenteri ja koulutuksen sisältö sovitaan
FCG ja Kuntaliiton kanssa järjestetään yhteistyö- ja
vuorovaikutusvalmennus.
3) Luottamushenkilöiden palaute toiminnasta pyritään antamaan
johtavien viranhaltijoiden kautta.
•
Luottamushenkilöiden palaute käsitellään toimialojen
johtoryhmissä
4) Varmistetaan, että Mikkelin kaupungissa on määritelty
mitä on epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen ja mikä
ei sitä ole sekä toimintaohjeet asioiden esille ottamiseksi.
Mikäli tällaista ohjeistusta (opas) ei ole tehty, käynnistetään
tämä työ. Asioiden käsittelyssä tulee myös huomioida
luottamushenkilöorganisaatio. Sekä viranhaltijaorganisaatiossa
että luottamushenkilöorganisaatiossa tulisi vähintään kerran
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
27 (33)
vuodessa keskustella epäasiallisesta kohtelusta ja tarkistaa
pelisäännöt.
•
•
•
•
•
•
Mikkelin kaupungilla on voimassa oleva opas
työpaikkakiusaamisen, syrjinnän ja sukupuolisen
häirinnän käsittelyyn.
Yt-neuvottelukunta on käsitellyt asian 8.10.2003
Kaupunginhallitus on hyväksynyt esityksen 20.10 2003
§ 515
Oppaan nimi: Mitä tahansa ei tarvitse suvaita, mutta
liian herkkänahkainenkaan ei kannata olla. Opas
liitteenä.
Opas on pääsisällöltään edelleen täysin ajankohtainen
ja ohjeet sopivat tähän päivään
Opas päivitetään tekstimuotojen osalta vuoden 2015
aikana.
5) Mikkelin kaupungissa perehdytään työyhteisösovittelun malliin
ja otetaan se yhdeksi toimintamalliksi ratkottaessa mahdollisia
ristiriita- ja kiusaamistilanteita.
•
•
•
•
•
Mikkelin kaupungissa otetaan käyttöön työyhteisön
sovittelumenettely
Laaditaan erillinen ohje esimiehelle ja työntekijälle
Ohjeet sovittelusta tuodaan työsuojelutoimikunnan
arvioitavaksi 4/2015
Ohjeet sovittelusta tuodaan yt-neuvottelukunnan
hyväksyttäväksi 4/2015
Ohje sovittelusta tuodaan kaupunginhallituksen
kokoukseen hyväksyttäväksi 5/2015
Ehdotus
Kaupunginhallitus hyväksyy henkilöstöpalvelujen toimenpideehdotukset ja esittää ne tiedoksi kaupunginvaltuustolle.
Kaupunki on antanut toimeksiannon asianajajalle oikeudellisen
arvioinnin tekemistä varten mahdollisista oikeudenloukkauksista
ja tästä tehdään erillinen viranhaltijapäätös. Arvio annetaan
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä esitteli asiaa
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
Ehdotus
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää henkilöstöpalvelujen toimenpideehdotukset tiedoksi kaupunginvaltuustolle.
Päätös
Merkittiin tiedoksi.
Tiedoksi
Henkilöstöpalvelut
28 (33)
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
29 (33)
§ 37
Valtuustoaloite Otavan taajama-alueen kaavoituksen käynnistäminen
MliDno-2015-107
Ilkka Tarkkanen
[email protected]
Kaupunginvaltuusto 15.11.2010 § 107
Valtuutettu Martti Lokka ym. esittivät 15.11.2010
valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:
"Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Mikkelin kaupunki
käynnistää Otavan taajama-alueen kaavoituksen vuoden 2011
aikana.
Mikkelissä 15.11.2010
Martti Lokka ja 31 muuta allekirjoittajaa"
Päätös: Kaupunginvaltuusto:
Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen
kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.
_________________________
Ehdotus: Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta teknisen toimen
lausunnon.
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
Tekninen toimi/kaavoituspäällikkö
____________________________________
Tekninen lautakunta 24.2.2015 § 18
Valmistelija: kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen p. 050 311 7130
Kaupunki on käynnistänyt Tokeron alueen asemakaavoituksen
12.6.2012 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS)
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
30 (33)
yhteydessä esitettiin kaavahahmotelma ja järjestettiin
asukastilaisuus 6.9.2012. Saadun palautteen perusteella
suunnitelmaa on viety eteenpäin ja kaava on tarkoitus saada
kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2015 aikana.
Uudella kaavalla mahdollistetaan n. 50 omakotitalotontin
toteuttaminen Otavaan.
Ehdotus: Tekninen johtaja:
Tekninen lautakunta antaa oheisen kaupunkisuunnittelun
lausunnon kaupunginhallitukselle.
Päätös: Tekninen lautakunta:
Hyväksyttiin.
____________________________
Kapunginhallitus 2.3.2015
Ehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se
merkitsee teknisen lautakunnan lausunnon tietoonsa saatetuksi
vastauksena Martti Lokan ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa
aloitteen loppuunkäsitellyksi.
Päätös
Hyväksyttiin.
Ehdotus
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee
tietoonsa saatetuksi teknisen lautakunnan lausunnon
vastauksena Martti Lokan ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa
aloitteen loppuunkäsitellyksi.
Päätös
Merkittiin.
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
§ 38
Muut asiat / Pertti Oksan muiston kunnioittaminen
MliDno-2015-306
Kokouksen alussa pidettiin hiljainen hetki 4.3.2015 kuolleen
toimitusjohtaja kaupunginvaltuutettu Pertti Oksan muistoksi.
31 (33)
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
Muutoksenhakukielto §27, §28, §29, §36, §37, §38
Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa
hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §.
32 (33)
Mikkeli
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja
23.03.2015
2/2015
33 (33)
Kunnallisvalitus
§30, §31, §32, §33, §34, §35
Kunnallisvalitusohje
Päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa
hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt
oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen
johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta
kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen.
Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite
Itä-Suomen hallinto-oikeus
PL 1744 (Puijonkatu 29 A, 2. krs.)
70101 KUOPIO
sähköposti: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi.
Valitus-aika 30 päivää
Valituskirjassa on ilmoitettava
- valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen
vaaditaan tehtäväksi
- muutosvaatimuksen perusteet
Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan
omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on
allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan
ammatti, asuinkunta ja postiosoite.
Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä
tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on
luettava.
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen
valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi
lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat
on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan
päättymistä.
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten
suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla
muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on
määrätty mainitun lain 3 §:ssä. Saman lain 6 §:ssä on määräys
niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.
Kaupunginvaltuusto 23.3.2015 Liite 1 § 35
Sähköinen hyvinvointikertomus
Mikkeli: Vuosittainen raportti vuodelta 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015
Mikkelin valtuustostrategian 2014–2017 linjaukset ja painotukset
Mikkelin kaupunkistrategia Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli on hyvinvointistrategia ja se tarkastelee hyvinvointia kolmesta näkökulmasta:
asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi.
Strategisia toimenpiteitä ovat:
- laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan isot kehittämishankkeet tai muut toimenpiteet, jotka tarvitaan strategian toteuttamiseen ja
- joiden toteuttamiseen osallistuu useampi toimiala.
Toimenpiteitä on rajallinen määrä.
Päätöksenteon valmisteluvaiheessa tarkastellaan, onko valmisteltavalla päätöksellä vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin tai terveyteen. Mikäli
vaikutuksia on, tehdään vaikutusten ennakkoarviointi (EVA).
Kaupunkistrategian tavoitteet ja mittarit asukkaiden hyvinvointiin
Mikkelin kaupunkistrategian kolmelle hyvinvointinäkökulmalle on kullekin määritelty kolme strategista päämäärää. Päämäärille on asetettu
yksityiskohtaisemmat tavoitteet ja mittarit, joilla kehitystä voidaan seurata.
Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen:
Päämäärät ovat
1) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen
2) Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla
3) Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen
Asukkaiden hyvinvoinnin nykytila
Mikkelin väestö on sosioekonomiselta ja ikärakenteeltaan pienoiskuva Suomesta. Hyvinvointia ajatellen Mikkelillä on kuitenkin tiettyjä kehittämistarpeita,
joita strategiassa on tunnistettu. Mikkeliläiset juovat alkoholia noin litran enemmän vuodessa kuin suomalaiset keskimäärin, sairastavuus on hieman
Suomen keskiarvoa korkeammalla tasolla, ja mikkeliläisten ennenaikaiset kuolemat ovat muun maan keskiarvoa korkeammat. Päihteet ovat merkittävä
ennenaikaisia kuolemia aiheuttava tekijä. Toisaalta mikkeliläisten hyvinvoinnissa on myös paljon myönteisiä piirteitä. Osa kuntalaisista harrastaa varsin
aktiivisesti liikuntaa, kulttuuria ja muita hyvinvoinnin kannalta tärkeitä aktiviteetteja, osa on hyvin passiivisia. Polarisoitumiskehitys on haasteena.
Alla oleva SWOT kiteyttää haasteet ja mahdollisuudet.
Heikkoudet
Uhat
- sairastavuus ja ennenaikainen kuolleisuus korkeita (huonot
elintavat)
- eriarvoistuminen jatkuu
- päihteet merkittävä tekijä
- ongelmien kasautuminen: työttömyys, huonot elintavat,
talousvaikeudet
- liikkumattomuus
- mielenterveys
Vahvuudet
- väestön ikääntyminen
Mahdollisuudet
- osallisuus
- kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet
- yhteistyöllä vaikuttavuutta (kunta, järjestöt, yrittäjät,
oppilaitokset, srk:t, poliisi jne.)
- hyvinvointia elintapamuutoksilla
- hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista
Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima:
Päämäärät ovat
1) Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen
2) Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen
3) Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu
Elinkeinojen hyvinvoinnin nykytila
Mikkelin elinkeinorakenne on pk- ja mikroyritysvaltainen. Yli puolet yrityksistä on palveluyrityksiä. Mikkelissä on runsaammin kuin Suomessa
keskimäärin julkisen sektorin työpaikkoja (36%). Nämä piirteet ovat sekä vahvuus että heikkous. Suuyrityksiä on vähän, ja veturiyritysten pieni määrä
aiheuttaa sen että merkittäviä lisäyksiä työpaikkamäärään tai kaupungin verotuloihin on vaikeaa saada aikaan.
Toisaalta Mikkelin elinkeinorakenne on myös vahvuus. Taantumassa työpaikkamenetykset eivät ole kovin isoja. Koko Suomessakin suurin osa
työpaikkalisäyksestä syntyy joka tapauksessa pk-yrityksiin.
Mikkelin logistinen sijainti on vahvuus, samoin tietyt vetovoimatekijät kuten luontoympäristö ja Saimaa. Mikkeli on Suomen merkittävin vapaa-ajan
keskittymä vapaa-ajan asuntojen määrällä mitattuna. Tämä sisältää isoja osittain vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Asenneilmastoa tulisi
muuttaa enemmän mahdollisuuksiin tarttuvaksi.
Heikkoudet
Uhat
-ulkomaisten ja kotimaisten investointien vähäisyys
- väestön ikääntyminen
Vahvuudet
- asenneilmasto
Mahdollisuudet
- logistinen sijainti
- pk- ja mikroyritysvaltaisuus
-luontoympäristö
- vapaa-ajan asuminen ja palvelut
-vapaa-ajan alue ja asukkaat
- muut kasvualat: cleantech, digitaalisuus
Luonnon ja ympäristön hyvinvointi:
Päämäärät ovat
1) Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen
2) Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen
3) Rakennetun ympäristön laatu
Ympäristön hyvinvoinnin nykytila
Heikkoudet
Uhat
- vanheneva kunta-infra
- kuntien yleinen talousnäkymä
- korjausvelan kasvaminen
- pohjaveden pilaantuminen
- yritysten ja työpaikkojen väheneminen
Vahvuudet
- negatiivinen väestökehitys
Mahdollisuudet
- puhdas ja läheinenluonto
- elävä maaseutu
- Saimaa ja vesistöt
- joustava kaavoitus
- Mikkelin mainekuva on parantunut
- digitaaliset palvelut ja prosessit
Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä vuonna 2015
ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMA
Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen
Päämäärä: Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen
Vaikuttavuusmittarit
Toimenpiteet ja vastuutaho
Resurssit
Vuosikohtaiset mittarit
PYLL -indeksi 2007-2011
Miehet: 1) tapaturmat ja myrkytykset
2)verenkiertoelinsairaudet 3)
alkoholiperäiset sairaudet Naiset: 1)
pahanlaatuiset kasvaimet 2)
tapaturmat ja myrkytykset 3)
verenkiertoelinsairaudet
Olkkari – toimintamallin vakiinnuttaminen
2014: EU- hankerahoitus
Olkkari on kaupungin sisäinen nuorten matalan
kynnyksen toimintamalli, joka tarjoaa ohjausta,
tukea ja osallisuutta.
2015: Etsivät nuorisotyöntekijät
edelleen avustusrahoituksella.
Pysyvä henkilöstö ja tilat, resurssit eri
toimialoilta-->Olkkarin etsivää
nuorisotyötä toteutettiin edelleen
avustusrahoituksella.
V. 2016 talousarvioon esitetään
edelleen etsivien
nuorisotyöntekijöiden
vakinaistamista.
Nuoret saavat kokonaisvaltaista tukea
itsenäistymiseen. Toiminnan, tuen ja
osallistumisen myötä osallistuminen
lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee.
Vastuutaho: Perhepalvelut
Alkoholin kokonaiskulutus
Toteutunut vuosi 2014:
asukasta kohti 100 % alkoholina,
litraa lähtötaso 11,3 l/v. 2013
Keskusta-alueen nuorisotilat siirtyivät samaan
10,3/2017 tavoite 10 l.
yhteyteen Olkkarin kanssa, ns. Starlightin tilat > Olkkarin monialaista matalan kynnyksen
Humalajuominen, %-osuus 8.-9.
palvelua on saatavilla yhdestä pisteestä.
lk: lähtötaso 12 % / vuosi 2013 14 %
/2017 tavoite 7 %
Kirjaston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun
yhteishankkeena on järjestetty koulutusta
Ammattikoululaiset: lähtötaso 40
kirjaston ja nuorisopalveluiden työntekijöille
%/vuosi 2013 34 % /2017 tavoite 30
nuorten ohjaamisesta erilaisten vaikutuskanavien
% Lukiolaiset: lähtötaso 26 %/vuosi
käyttöön. Nuorille järjestettiin neljä työpajaa.
2013 16 %/ 2017 tavoite 16 %
Ryhmäytykset kaikille 7-luokkalaisille.
Tupakointi päivittäin, %-osuus 8.9. lk: lähtötaso 15 % / vuosi 2013 18
Nuorisotyö jalkautui kauppakeskukseen (Stella).
% /2017 tavoite 10 %
Koulupudokkaiden määrä vähenee.
Perusopetuksen jälkeen ilman toisen
asteen opiskelupaikkaa/ työpaikkaa/
harjoittelupaikkaa määrä vähenee.
Organisaation ja palvelun käyttäjien
hyöty: samalla resurssilla saadaan
laajempi ja kattavampi
palvelutarjonta.
%/vuosi 2013 37 % /2017 tavoite 32
2013 7 %/ 2017 tavoite 5 %
Kokeillut laittomia huumeita, % osuus 8.-9. lk: lähtötaso 8 % / vuosi
2013 9 % /2017 tavoite 5 %
%/vuosi 2013 18 % /2017 tavoite 15
2013 4 %/ 2017 tavoite 4 %
Koulukiusattuna vähintään kerran
viikossa, % -osuus 8.-9. lk:
lähtötaso 8 % / vuosi 2013 7 % /2017
tavoite 0 % Ammattikoululaiset:
lähtötaso 4,5 %/vuosi 2013 4 %
/2017 tavoite 0 % Lukiolaiset:
lähtötaso 1,9 %/vuosi 2013 1 %/
2017 tavoite 0 %
Ei yhtään läheistä ystävää, % osuus 8.-9. lk: lähtö 9,6%/ vuosi
2013 9%/ 2017 tavoite 6,5%
Ammattikoululaiset: lähtö
6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017 tavoite
5%
Lukiolaiset: lähtö 9%/vuosi 2013
8%/2017 tavoite 7%
Humalajuominen
8.-9. lk:
lähtötaso 12 % / vuosi 2013 14 %
/2017 tavoite 7 %
%/vuosi 2013 34 % /2017 tavoite
30 %Lukiolaiset: lähtötaso
26%/vuosi 2013 16%/ 2017 tavoite
16%
Tupakointi päivittäin 8.-9. lk:
Tajua mut! – toimintamalli Mallissa
hyödynnetään sähköistä signaalijärjestelmää,
jossa nuorten parissa työskentelevät eri tahot
voivat ilmaista huolensa nuorten tilanteista ja
tarjota tehostuneen yhteistyön myötä apua
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tajua
mut! – projekti toimii tiiviisti osana Olkkarin
toimintaa.
2015: EU- hankerahoitus, (Tajua Koulupudokkaiden määrä vähenee.
mut! –projektiin Sitran rahoitus
30.6.2015 saakka.)
Etsivien nuorisotyöntekijöiden
palkkaus edelleen
/2017 tavoite 10 %
%/vuosi 2013 37 % /2017 tavoite 32
2013 7 %/ 2017 tavoite 5 %
Vastuutaho: Olkkarin toiminnanohjaaja
Kokeillut laittomia huumeita 8.-9.
/2017 tavoite 5 %
%/vuosi 2013 18 % /2017 tavoite 15
2013 4 %/ 2017 tavoite 4 %
Vastuutaho: perhepalveluiden johtaja
Tajua mut! - toimintamallin laajentaminen
9-12 v ja edelleen 0- selvitetään ja tehdään
suunnitelma ohjelman käyttöönottamisesta
viimeistään vuonna 2016.
Pilotoitiin yhdessä SITRA:n kanssa Tajua Mut!toimintamalli. Liputuksia (eri tahojen
huolenilmaisuja nuoresta) tehtiin 80 kpl, joista
2+ liputusta kohdistui 6 nuoreen. Näistä 5
kohdalla käynnistyi yhteistyö.
viikossa 8.-9. lk: lähtötaso 8 % /
vuosi 2013 7 % /2017 tavoite 0 %
Ammattikoululaiset: lähtötaso 4,5 Vastuutaho: sosiaali- ja terveysjohtaja
%/vuosi 2013 4 % /2017 tavoite 0 %
Lukiolaiset: lähtötaso 1,9 %/vuosi
2013 1 %/ 2017 tavoite 0 %
Ei yhtään läheistä ystävää 8.-9. lk:
lähtötaso 9,6%/ vuosi 2013 9%/ 2017
tavoite 6,5%
Ammattikoululaiset: lähtö
6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017 tavoite
5%
Lukiolaiset: lähtö
9%/vuosi 2013 8%/2017 tavoite 7%
Humalajuominen
8.-9. lk:
Moniammatillisen varhaisen tuen
toimintamallien edelleen kehittäminen ja
/2017 tavoite 7 %
tiiviin yhteistyön rakentaminen perheiden
kanssa. 1.1.2015 kaupungin palkkalistoille siirtyi
%/vuosi 2013 34 % /2017 tavoite 30 3 kuraattoria Esedulta ja moniammatillista
% Lukiolaiset: lähtötaso 26 %/vuosi toimintaa edelleen kehitetään. Nuorten
2013 16 %/ 2017 tavoite 16 %
mielenterveysvastaanotto tarjoaa tukea nuorten
mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Toiminnan
painopisteenä ovat ennaltaehkäisevä asiakastyö,
nuoren kasvuun ja kehitykseen sekä
2015: kolme kuraattoria,
Terveydenhuolto-, koulukuraattori- ja
psykologipalvelut nuorten
psykologipalvelut saatavilla.
mielenterveys-vastaanotolta,
Olkkarista ja erikoissairaanhoidon Koulupudokkaiden määrä vähenee.
nuorisopsykiatrian poliklinikalta.
Lisäksi palkataan vuoden 2016
loppuun saakka määräaikainen
psykologi toisen asteen
opiskeluhuoltoon.
/2017 tavoite 10 %
%/vuosi 2013 37 % /2017 tavoite 32
2013 7 %/ 2017 tavoite 5 %
/2017 tavoite 5 %
%/vuosi 2013 18 % /2017 tavoite 15
2013 4 %/ 2017 tavoite 4 %
perhesuhteisiin liittyvät kysymykset, nuoren
tilanteen ja psyykkisen tuen tarpeen arviointi
sekä hoidollinen tuki. Uuden sotealueen
valmistelun yhteydessä täsmennetään nuorten
hoidon ja psykologipalveluiden kokonaisuus.
Vastuutahot: sosiaali- ja terveystoimi,
sivistystoimi
Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaisen
toiminnan rakentaminen käynnistyi.
vuosi 2013 7 % /2017 tavoite 0 %
Ammattikoululaiset: lähtötaso 4,5
%/vuosi 2013 4 % /2017 tavoite 0 %
2013 1 %/ 2017 tavoite 0 %
lähtö 9,6%/ vuosi 2013 9%/ 2017
tavoite 6,5%Ammattikoululaiset:
lähtö 6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017
tavoite 5%Lukiolaiset: lähtö
9%/vuosi 2013 8%/2017 tavoite 7%
Sairastavuusindeksi lähtötaso
Hyvis – sähköiset palvelut ja muut
106,1/vuosi 2013 105,7/2017 tavoite matalankynnyksen ennaltaehkäisevät
100
toimintamallit.
Hankerahoitus: Hyvis- ja
Kuntalaiset saavat oikein
HyvisSaDe-hankerahoitukset
kohdennettua palvelua oikea(Esshp), Tervis (Terveempi itäaikaisesti
Suomi) -hankerahoitus (Esshp)
2015 otetaan käyttöön INR – potilaille sähköinen mm. Tervis -kuntakehittäjä
Sähköisen asioinnin uusien
Omahoito- sovellus, joka joustavoittaa tulosten
palveluiden käynnistyminen ja
ja lääkemääritysten tiedonkulkua.
Omat henkilöstöresurssit mm.
käytössä olevien laajentaminen.
sähköisen asioinnin yhdyshenkilöt
Vastuutaho: Mikkelin seudun sosiaali- ja
terveystoimen johtoryhmä, sosiaali- ja
Kuntalaisilla vastuun ottaminen
omasta terveydestä ja hyvinvoinnista
terveysjohtaja
mahdollistuu ja lisääntyy.
Verkkopuntari – painonhallintaryhmät
alueellisesti
Verkkopuntariryhmien määrä/vuosi
alueellisesti
Vastuutaho:terveyspalveluiden yksiköt
Terveyspalveluissa asiakkaiden osallisuuden ja
oman vastuunottamisen mahdollistuminen
lisääntyivät mm. Kanta -eArkistoon liittymisen,
sähköisten ajanvarauspalveluiden,
terveysaseman vaihto, alle 12-vuotiaiden
puolesta asioinnin ja itseilmoittautumisen myötä.
Ennaltaehkäisevän, hyvinvointia ylläpitävän Kotihoidon ja seniorisentterin
106,1/vuosi 2013 105,7/2017 tavoite ja etsivän työotteen kehittäminen
henkilöstö, Palveluneuvo,
100
Kyytineuvo sekä Elixiirin
henkilöstöresurssit ja eri alojen
Työmalleja mm. omaishoitajille
opiskelijat
PYLL-indeksi 2007-2011 Miehet: 1) terveystarkastukset, 75 -vuotiaille
tapaturmat ja myrkytykset
2)verenkiertoleinsairaudet 3)
ryhmätapaaminen
Tajua mut! – järjestelmän
Toteutunut vuosi 2015: Elixiiri ja Seniorisentteri käyttöönotossa resurssit tulevat
osana vanhuspalvelun ja
– toiminnan kehittäminen.
Vanhustyön keskusliiton hanketta
ja Lupaus -ohjelmaa
Tajua mut! – liputusjärjestelmää laajennetaan
myös vanhuspalveluihin, jossa toimintamallia
pilotoidaan vuoden 2015 aikana.
Vastuutahot: vanhuspalvelut ja Lupaus 2016 ohjelma
Humalajuominen
8.-9. lk:
Yhteen sovittava johtaminen (sote-sivistys:
varhainen tuki, perheiden kanssa tehtävän työn
/2017 tavoite 7 %
jatkuvuus) – toimintamallin kehittäminen:
Yhtenäisiä työmenetelmiä mm. Lapset puheeksi
%/vuosi 2013 34 % /2017 tavoite 30 – menetelmä, Toimiva lapsi ja perhe.
Vastuutaho: perhepalveluiden johtaja, kasvatus-
Palvelutarpeiden ennakointi ja
varhainen tuki ikäihmisille toteutuvat
terveystarkastusten määrä
liputusten määrä, tilastotieto
oma henkilöstö, tukea toiminnan Yhteen sovittavan johtamisen malli
kehittämiseen THL:n
käytössä
asiantuntijoilta
Asiakasmäärien/kävijämäärien
kehitys, toimenpiteiden toteutumisen
seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
2013 16 %/ 2017 tavoite 16 %
ja opetusjohtaja
/2017 tavoite 10 %
%/vuosi 2013 37 % /2017 tavoite 32
2013 7 %/ 2017 tavoite 5 %
Lapset puheeksi ja Toimiva lapsi ja perhe
menetelmäkoulutusta on toteutettu ja sen
pohjalta moniammatillisen työn toimintamalleja
otettu käyttöön.
/2017 tavoite 5 %
%/vuosi 2013 18 % /2017 tavoite 15
2013 4 %/ 2017 tavoite 4 %
vuosi 2013 7 % /2017 tavoite 0 %
%/vuosi 2013 4 % /2017 tavoite 0 %
2013 1 %/ 2017 tavoite 0 %
lähtö 9,6%/ vuosi 2013 9%/ 2017
lähtö 6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017
9%/vuosi 2013 8%/2017 tavoite 7%
Liikuntaa kaiken ikäisille: "Täydellinen
106,1/vuosi 2013 105,7/2017 tavoite liikuntavuosi", Liikkuva päiväkoti, Liikkuva koulu:
100
toiminta kaikille kouluille (opetustoimi,
kouluterveydenhoitaja), Move! Koulukiusattuna vähintään kerran seurantajärjestelmä, jonka avulla tavoitteena
kannustaa 5. ja 8. luokkalaisia omatoimiseen
fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen ja
vuosi 2013 7 % /2017 tavoite 0 %
omat henkilöstöresurssit
Liikunnan lisääntyminen
työpäivän/päivähoitopäivän aikana.
Täydellisen liikuntakuukauden
pohjalta valmistellaan täydellistä Terveellisten liikuntatottumusten
liikuntavuotta (VALO ry: rahoitus vahvistuminen jokapäiväiseksi
3 kk 1.3.-31.5.2015 ja mahd.
hauskaksi toiminnaksi.
Ammattikoululaiset: lähtötaso 4,5 tukee koululaisten laajoja terveystarkastuksia
%/vuosi 2013 4 % /2017 tavoite 0 % (yhteistyö opetustoimi, kouluterveydenhuolto,
oppilaat, vanhemmat).
2013 1 %/ 2017 tavoite 0 %
Vastuutaho: sivistystoimi
lähtö 9,6%/ vuosi 2013 9%/ 2017
lähtö 6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017
VALO ry:n (valtakunnallinen liikunta ja
urheiluorganisaatio) kanssa liikkumisen
9%/vuosi 2013 8%/2017 tavoite 7%
edistämispilottihanke "Täydellinen
liikuntakuukausi" toteutettiin.
Kuukauden aikana oli erilaisia liikuntakokeiluja
nelisensataa ja näillä tavoitettiin eri työpaikoilla,
kouluissa, oppilaitoksissa 25000 eri ikäisiä
kaupunkilaisia. Kuukauden aikana järjestettiin
125 erilaista liikuntatapahtumaa. Liikkuminen
arjessa ja passiivisuuden katkaisun tärkeys työja koulupäivien aikana oli vahvasti esillä.
Liikkuva lapsuus - selvityksen ja liikunnan
edistämisen puitteissa päivähoidossa koulutettiin
ja innostettiin varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja
vanhempia. Vuoden aikana
varhaiskasvatusyksiköt kehittivät arkeaan
liikunnallisempaa ja toiminnallisempaan
suuntaan. Varhaiskasvattajia kannustettiin
rohkeisiin pieniin kokeiluihin, joilla lisätään
liikuntaa ja toimintaa. Tavoitteena oli pienin
askelin kehittää liikunnallisempaa toimintatapaa.
Reippaan liikunnan määrä lisääntyi ulkoilujen
aikana aikuisten osallistumisella liikkumisen
ohjaamiseen ja liikuttavien välineiden
kehittämisen myötä. Sääntöjä ja kieltoja
muokattiin ja ”turhia” liikkumista rajoittavia
sääntöjä poistettiin. Liikuntavälineet otettiin
Etelä-Savon maakuntaliiton
rahoitus)
arkitilanteisiin käyttöön ja niitä uudistettiin.
Toiminnallisuuden lisäämisellä katkaistiin pitempi
istumis- ja odottelujaksoja. Toiminnallisuutta
lisääviä ratkaisuja, motoriikka- ja esteradat,
liikunta- ja laululeikit, hyödynnetään yhä
enemmän siirryttäessä toiminnasta toiseen.
Neuvokas perhe – toimintamalli käytössä
2015: toimintamallin käyttöön
106,1/vuosi 2013 105,7/2017 tavoite neuvolassa ja alakoulussa
koulutetut terveydenhoitajat
100
Vastuutaho: terveysneuvonta
terveydenhoitajat
koulutettu/osaaminen
tiedottaminen uudesta
toimintamallista yhteistyötahoille
liikunnan lisääntyminen perheiden
arjessa, terveellinen ravitsemus
vuosi 2013 7 % /2017 tavoite 0 %
%/vuosi 2013 4 % /2017 tavoite 0 %
2013 1 %/ 2017 tavoite 0 %
Vuorovaikutus- ja osallisuustaitojen ja
mahdollisuuksien lisääminen Kerhotoiminnan
vakiinnuttaminen kouluille, eri toimintamallit,
kuten Kiva-koulu (kiusaamisen
vastustamisohjelma), Friends- toimintamalli,
ProKoulu, LionsQuest, Elämäntaito,
kulttuurikeskus Verson menetelmät käyttöön
kaikissa kouluissa
lähtö 9,6%/ vuosi 2013 9%/ 2017
Vastuutaho: koulutuspalvelut
lähtö 6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017
9%/vuosi 2013 8%/2017 tavoite 7%
Koulujen kerhotoimintaa toteutettiin edelleen
Perheitä tukeva matalan kynnyksen
106,1/vuosi 2013 105,7/2017 tavoite varhaisen tuen toiminta. Mm.
100
perhevalmentaja-pilotti toteutetaan kirjastossa
vuoden 2015 aikana.
Moniammatillisen poikkihallinnollisen varhaisen
Koulujen kerhotoimintaa
toteutetaan edelleen
koulujen henkilöstö,
järjestötoimijat
moniammatillinen
poikkihallinnollinen varhaisen
tuen tiimi
perheiden osallisuus ja vastuunotto
Koulujen työilmapiiri paranee
Ohjatun kiinnostavan harrastuksen ja
kehittävän toiminnan tarjoamisen,
avulla uusien asioiden ja tekemisen
oppiminen, yhteistyön lisääminen,
oppilaiden kiusaamisen
vähentäminen, syrjäytymisen ehkäisy.
toteutuneiden
tapahtumien/tapaamisten määrä
matalan kynnyksen toimintaa
kehitetty kyselyn tulosten perusteella
tuen tiimin toimintamalli ja tehtävät määritelty ja
täsmentyneet 05/2015 mennessä.
Perhevalmentajan tapaamisten määrä
Kevät 2015; perhepalvelut toteuttavat
”kohtaamisia lapsiperheiden kanssa” tilaisuuksia
Mikkelin Ristiinan kirjastossa, pääkirjaston
Mikkeli-salissa, Anttolan seurakunnan tiloissa
yhteistyössä kirjaston kanssa, Haukivuoren
seurakunnan tiloissa yhteistyössä kirjaston ja
yhteispalvelupisteen kanssa, Otavan
lastentapahtumassa, Rantakylän kirjastossa,
kaupungin avoimissa päiväkodeissa sekä HOPEyhdistyksen tapahtumassa. Tilaisuuksissa kysely
vanhemmille matalan kynnyksen toiminnan
kehittämiseksi.
Vastuutaho: perhepalveluiden johtaja
Päämäärä: Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla
Resurssit
Humalajuominen 8.-9. lk:
/2017 tavoite 7 %
%/vuosi 2013 34 % /2017 tavoite
30 % Lukiolaiset: lähtötaso 26
%/vuosi 2013 16 %/ 2017 tavoite
16 %
Lapsi, perhe- ja nuorisotyön
monipuolistaminen ja vahvistaminen
yhteistyössä järjestötoimijoiden ja
muiden sidosryhmien kanssa
omat
henkilöresurssit,
järjestötoimijat
ryhmien
määrä, saavutetut perheet, lapset,
nuoret
/2017 tavoite 10 %
%/vuosi 2013 37 % /2017 tavoite
%/vuosi 2013 7 %/ 2017 tavoite 5
Mm. Vanhempien vertaisryhmät ja
tiedottamisen kehittäminen yhteistyössä
terveysneuvonta, Mikkelin seudun
monikkoperheet ja valtakunnallinen
keskosvanhempien yhdistys sekä MLL, Viola ja
Miesten asema.
Terveysneuvonnassa kouluterveydenhuolto on
mukana VALOA ELÄMÄÄN – menetelmien
kehittämishanke nuorten itsemurhien
ehkäisemiseksi.
%
Vastuutaho: moniammatillinen varhaisen tuen
poikkihallinnollinen tiimi
Kokeillut laittomia huumeita 8.9. lk: lähtötaso 8 % / vuosi 2013 9
% /2017 tavoite 5 %
%/vuosi 2013 18 % /2017 tavoite
%/vuosi 2013 4 %/ 2017 tavoite 4
%
Koulukiusattuna vähintään
kerran viikossa8.-9. lk: lähtötaso
8 % / vuosi 2013 7 % /2017 tavoite
0 % Ammattikoululaiset:
2017 tavoite 0 %
Ei yhtään läheistä ystävää 8.-9.
lk: lähtötaso 9,6%/ vuosi 2013 9%/
2017 tavoite
6,5%Ammattikoululaiset: lähtö
6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017
9%/vuosi 2013 8%/2017 tavoite
7%
106,1/vuosi 2013 105,7/2017
tavoite 100
Mipä -hanke: Vuoden 2015 aikana
kehittämistyö jatkuu osana sotetuotantoalueen
valmistelua.
Vastuutaho: Mielenterveys- ja päihdepalvelut
omat
henkilöresurssit
Sosiaalityön osuus turvataan
siirtämällä osa sosiaalityön
työpanoksesta aikuissosiaalityöstä
mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Avohoitopainotteisuus lisääntyy
kehittämällä uusia toimintamalleja.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen
organisaatiomuutos on saatu vietyä läpi
vuoden 2014 aikana ja toteutettu tehtyä
Asumispalveluissa suositaan
kevyempiä ja välimuotoisia
vaihtoehtoja ja suositaan omaa
suunnitelmaa.
tuotantoa.
Yhteistyö peruspalveluiden ja
erikoissairaanhoidon avopalveluiden
yhteensovittamiseksi on tiivistynyt.
106,1/vuosi 2013 105,7/2017
tavoite 100
PYLL -indeksi2007-2011 Miehet:
1) tapaturmat ja myrkytykset
Humalajuominen 8.-9. lk:
/2017 tavoite 7 %
%/vuosi 2013 34 % /2017 tavoite
%/vuosi 2013 16 %/ 2017 tavoite
16 %
/2017 tavoite 10 %
%/vuosi 2013 37 % /2017 tavoite
Mielen Aske – hanke:
mielenterveysasiakkaiden asumisen tukea
kehitetään yhteistyössä eri hallintokuntien
kanssa. Toteutetaan kustannusvertailu muiden
pilottikuntien kanssa.Kehittämistyö jatkuu
osana sotetutotantoaluevalmiste-lua.
oma henkilöstö, hanke päättyy
2015
Nollatoleranssi päihteissä nuorten
toiminnassa.
toimenpiteiden arviointi vuosittain,
vaikutukset hyvinvointiin ja
päihdeindikaattoreihin
Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi
Mielenterveysasiakkaiden asumisen tukea on
kehitetty yhteistyössä eri hallintokuntien
kanssa. Hankkeessa on kartoitettu Mikkelin
alueen mielenterveysasiakkaiden
asumismalleja.
Alkoholiohjelman
kumppanuussopimuksen
toimenpideohjelman toimenpiteet ja
osallistavat toimintamallit, kuten esim.
Örebro - vaikutteiset vanhempainillat, Selvästi
Paras – ja Hyvinvointivirtaa -tapahtumat
vuosittain nuorille
Vastuutaho: koordinaattorina terveyden
edistämisen koordinaattori, toimialat vastaavat
toiminnan toteutuksesta eri tahojen kanssa
yhteistyössä
omat
henkilöstöresurssit,
järjestötoimijat
Alkoholiohjelman toimenpiteiden
arviointi vuosittain, vaikutukset
hyvinvointiin ja
päihdeindikaattoreihin
ryhmien ja tapahtumien
toteutuminen
osallisuus ja yhteistyön
lisääntyminen
%/vuosi 2013 7 %/ 2017 tavoite 5
%
Kokeillut laittomia huumeita 8.9. lk: lähtötaso 8 % / vuosi 2013 9
% /2017 tavoite 5 %
%/vuosi 2013 18 % /2017 tavoite
%/vuosi 2013 4 %/ 2017 tavoite 4
%
kerran viikossa 8.-9. lk: lähtötaso
8 % / vuosi 2013 7 % /2017 tavoite
0 % Ammattikoululaiset:
2017 tavoite 0 %
lk: lähtö 9,6%/ vuosi 2013 9%/
2017 tavoite
6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017
9%/vuosi 2013 8%/2017 tavoite
7%
106,1/vuosi 2013 105,7/2017
tavoite 100
PYLL -indeksi 2007-2011 Miehet:
litraa
106,1/vuosi 2013 105,7/2017
tavoite 100
PYLL -indeksi 2007-2011 Miehet:
Mikkelin kaupunki toteuttaa vastuullista
alkoholipolitiikkaa.
koko henkilöstö
Vastuullisen
alkoholinkäytön toimintamalli
Vastuutaho: päihdetyöryhmä/
hyvinvointityöryhmä
litraa
Päämäärä: Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen
Sairastavuusindeksi
Palveluiden saavutettavuuden kehittäminen oma henkilöstö
(monimuotoinen tarjonta):
lähtötaso 106,1/vuosi 2013
105,7/2017 tavoite 100
Sosiaalipalvelujen palveluohjausyksikkö
Palveluneuvo tarjoaa palveluohjausta. Yksikkö
PYLL -indeksi 2007-2011 Miehet: neuvoo ja ohjaa asiakasta palvelujen käytössä
sekä tukee palvelun tarpeessa olevan asiakkaan
selviytymistä. Palveluneuvo kokoaa yhteen tiedot
asiakkaalle kuuluvista sosiaali- ja
alkoholiperäiset sairaudet
terveydenhuollon palveluista ja muusta
sosiaaliturvasta.
Naiset: 1) pahanlaatuiset kasvaimet
2) tapaturmat ja myrkytykset 3)
Kaupungin asiointipiste toiminnan kehittäminen
Resurssit
Hankkeen etenemistä arvioidaan:
Kaste-rahoituksen saaminen ESSO –
hankkeelle (toimintojen kehittäminen).
Esper -hankkeelle on saatu palkattua
hankejohtaja, projektipäälliköt ja
hankekoordinaattorit.
Toiminnallisia muutoksia, kuten
päivystyskäytäntöjä on muutettu.
ja vakiinnuttaminen
Sairaanhoitopiirin ja kaupungin
henkilöstöä on siirtynyt yhteisiin
tiloihin.
Vastuutahot: sosiaali- ja terveyspalvelut,
keskushallinto
Rakentamispäätöksiä on tehty.
SOTE-alueen valmistelu on
käynnistynyt (Esper on sen alahanke)
Sosiaalipalvelujen palveluohjausyksikkö
Palveluneuvo – yksikön valmistelu.
Kaupungin asiointipiste (julkisen hallinnon
asiakaspalvelupilotti) toiminta käynnistyi
Esper ja ESSO –hankkeet. Toimintojen
106,1/vuosi 2013 105,7/2017
yhdistäminen toimiviin tiloihin luo
tavoite 100
mahdollisuudet kustannustehokkuuteen.
Hankkeessa selvitetään tilakustannusten lisäksi
PYLL -indeksi 2007-2011 Miehet: logistiikkakustannuksia sekä optimoidaan
tukipalvelutuotanto.
alkoholiperäiset sairaudet Naiset: 1) Toimenpiteinä mm. kantakaupungin
neuvolatoiminnan siirtäminen Perhetaloon
sairaalan kampukselle yhdessä perhetyön ja
lasten kehityksen tukiyksikön sekä
erikoissairaanhoidon äitiyshuollon kanssa.
Tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen ja
kehittäminen kokoamalla perheiden palvelut
lähekkäin ja näin helpottaa perheiden
avunsaantia nopeammaksi ja
kokonaisvaltaisemmaksi.
Hankesuunnitelma rakentamishankkeelle tehty.
Toimintamalleja linjattu.
Sotealuehankkeen käynnistyminen
tukee Esper -hankkeen onnistumista
Esper -hankerahoitus (Esshp) ja
ESSO (Kaste-rahoitus)
Hankkeen etenemistä arvioidaan:
Kaste-rahoituksen saaminen ESSO –
Toimintojen yhdistäminen
hankkeelle (toimintojen kehittäminen).
toimiviin tiloihin luo
mahdollisuudet
Esper -hankkeelle on saatu palkattua
kustannustehokkuuteen.
hankejohtaja, projektipäälliköt ja
Hankkeessa selvitetään
hankekoordinaattorit.
tilakustannusten lisäksi
logistiikkakustannuksia sekä
Toiminnallisia muutoksia, kuten
optimoidaan tukipalvelutuotanto.
päivystyskäytäntöjä on muutettu.
Mikkelin keskussairaalan
sairaalatoiminnan talousarvio on
Sairaanhoitopiirin ja kaupungin
Mikkelin kaupungin osalta 65
henkilöstöä on siirtynyt yhteisiin
miljoonaa euroa ja Mikkelin
kaupungin avoterveydenhoidon ja tiloihin.
vuodeosastohoidon talousarvio on
30 miljoonaa euroa. Jos
Rakentamispäätöksiä on tehty.
integraation tuottamaksi
hyödyksi lasketaan 5 %
SOTE-alueen valmistelu on
vuosittain, saadaan vuodessa
käynnistynyt (Esper on sen alahanke)
4,75 miljoonan euron hyöty.
Sotealuehankkeen käynnistyminen
Vuoden 2014 aikana 650.000
tukee Esper -hankkeen onnistumista
euron säästöt: Kotiin vietävien
palveluiden tuottaminen omana
toimintana sekä peruspalveluiden
Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden Järjestöavustamisen
käyttö
uudistaminen. Järjestöyhteistyön
tehostaminen ja vaikuttavuuden
lisääminen: Järjestöyhteistyön
kirjasto: lähtötaso 467 157/vuosi
suunnitelmallisuus ja kohdentaminen.
2014 603 102/2017 kävijätavoite
Järjestöavustamiseen
500.000
sovitaan yhtenäistetyt periaatteet
mahdollisimman pitkälle. Nämä otetaan käyttöön
museot: lähtötaso 28 024/vuosi
2016. Kumppanuussopimusmalli on käytössä
2014 22 136/ 2017 kävijätavoite 30
niiden
000
järjestöjen kanssa, joiden toiminta on
vaikuttavuudeltaan laajaa ja toiminta
orkesteri: lähtötaso 11 494/vuosi
pitkäjänteistä. Sähköinen haku ja hakemusten
2014 15 393/ 2017 kävijätavoite 17 käsittely otetaan käyttöön vuonna
000
2016.
Yleiset kulttuuripalvelut:
Vastuutaho: Konsernipalvelut
omissa ja yhteistyössä
toteutettavat lähtötaso 21 340
/vuosi 2014 20
574/2017kävijätavoite 24 000,
kohdeavustetut tapahtumat
lähtötaso 30 015/ vuosi 2014 15
522/ kävijätavoite 32 000
Toteutunut vuosi 2014: Järjestöavustamisen
periaatteiden valmistelu on käynnistetty.
säännöllisiä kulttuuriavustusta
saavat lähtötaso 20 665/vuosi 2014
16 220/ 2017 kävijätavoite 22 000
uimahalli lähtötaso 166 276/vuosi
185 000
teatteri lähtötaso 51 567/vuosi
2014 58 464/ 2017 kävijätavoite
ja erikoissairaanhoidon
nivelkohtien tarkastelu ja
päällekkäisyyksien purkaminen.
Kaupungin omat henkilöresurssit kumppanuussopimukset
55 000 (Kävijäennätys v. 2014!)
kerran viikossa 8.-9. lk: lähtötaso
8 % / vuosi 2013 7 % /2017 tavoite
0 % Ammattikoululaiset: lähtötaso
4,5 %/vuosi 2013 4 % /2017 tavoite
0 % Lukiolaiset: lähtötaso 1,9
%/vuosi 2013 1 %/ 2017 tavoite 0
%
lk: lähtö 9,6%/ vuosi 2013 9%/
2017 tavoite
6,5%/vuosi 2013 5,8%/2017 tavoite
5%Lukiolaiset: lähtö 9%/vuosi
2013 8%/2017 tavoite 7%
Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden Kulttuuriin osallisuus eri-ikäisille:
käyttö
kirjasto: lähtötaso 467 157/vuosi
500.000
1 % taiteeseen.
Kulttuurikameli on Mikkelin päivähoidon ja
kulttuuripalveluiden
kulttuurikasvatussuunnitelma.
museot: lähtötaso 28 024/vuosi
2014 22 136/ 2017 kävijätavoite 30 KulttuuriKameli tarjoaa kaikille päivähoidon
000
lapsille (n. 2000 lasta) mahdollisuuden
kulttuuriin ja taiteeseen. KulttuuriKamelissa
orkesteri: lähtötaso 11 494/vuosi
lapsia rohkaistaan luovuuteen ja taiteelliseen
2014 15 393/ 2017 kävijätavoite 17 ilmaisuun mm. musiikin, kuvan, tanssin,
000
draaman, kädentaitojen ja kirjallisuuden avulla.
Tapahtumat, n. 85 kpl, sijoittuvat tasaisesti
vuoden varrelle.
Yleiset kulttuuripalvelut:
omissa ja yhteistyössä
toteutettavat lähtötaso 21 340
/vuosi 2014 20
Kulttuuripolku on kulttuuripalveluiden sekä
varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden
toteuttama kulttuuriopetussuunnitelma, joka tuo
taiteen ja kulttuurin tasavertaisesti osaksi
Eri toimijat yhteistyössä
Pitkäjänteinen yhteistyö eri
järjestötoimijoiden kesken
(kaupungin
tuki)
Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö
574/2017kävijätavoite 24 000,
kohdeavustetut tapahtumat
lähtötaso 30 015/ vuosi 2014 15
522/ kävijätavoite 32 000
kaikkien mikkeliläisten 1. - 9.-luokkalaisten
arkea (n. 5000 koululaista). Kulttuuripolun
kautta jokainen peruskoululainen käy joka vuosi
jossakin kulttuurilaitoksessa, saa koululle
vierailijoita eri taiteenaloilta tai pääsee osalliseksi
taiteen ja kulttuurin kenttään. Kulttuuripolun
säännöllisiä kulttuuriavustusta
saavat lähtötaso 20 665/vuosi 2014 tapahtumat, n. 275 kpl, sijoittuvat tasaisesti
16 220/ 2017 kävijätavoite 22 000 lukuvuoden varrelle. Kulttuurikameli ja
Kulttuuripolku toteutetaan lautakuntapäätöksiin
perustuen.
uimahalli lähtötaso 166 276/vuosi
vastuutaho: kulttuuripalvelut, opetustoimi
185 000
teatteri lähtötaso 51 567/vuosi
2014 58 464/ 2017 kävijätavoite
55 000 (Kävijäennätys v. 2014!)
Kulttuurikaveri. Kulttuurikaverit ovat
koulutettuja vapaaehtoisia, jotka opastavat,
avustavat ja ovat ennen kaikkea seurana
henkilöille, jotka kokevat lähtemisen
kulttuuritapahtumaan hankalaksi.
Kulttuurikaverin voi tilata kuka tahansa yli 65vuotias. Kulttuurikaverivälitys on maksuton.
Mikkelin vuosipäiväjuhlan suunnittelu
(hyvinvointiteema)
Täydellinen hyvinvointivuosi 2017/Suomi
100 suunnittelu
Kulttuurikameli, Kulttuurpipolku ja
Kulttuurikaveri toimintaa toteutettiin
106,1/vuosi 2013 105,7/2017
tavoite 100
Hyvinvointi kulttuurista selvitys toi esille
kulttuurin kokemuksellista vaikuttavuutta
Vaikutusten ennakkoarviointimallin
valmistelu
Vastuutaho: terveyden edistämisen
terveyden
edistämisen koordinaattori
yhteistyössä toimialojen kanssa
Vaikutusten ennakkoarviointimalli
PYLL -indeksi 2007-2011 Miehet: koordinaattori,
hyvinvointityöryhmä/strategiajohtaja
ELINKEINOJEN HYVINVOINTIOHJELMA
Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima
Päämäärät: Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen
Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu
Vaikuttavuusmittari
Resurssit
Yritysten nettolisäys
Lähtötaso: 122
nettolisäys/ vuosi (3.361
yritystoimipaiukka 2012)
Välitulos 11/2014: 90 /
vuosi Tavoite 2017:
140/vuosi tai 560 ajalla
2014 - 2017
Miset ja Miktech fuusio
Mikklein kaupungin
ja elinkeinoyhtiön
työnjaon
selkiytäminen ja
tarvittavien
resurssein
kohdentaminen
oikein.
Vuositason
arviointimittari:
Työpaikkakehitys:
Lähtötaso: 23.506 hlöä.
Välitulos 2014: 23.094
hlöä. Tavoite 2017:
24.500 hlöä
Mikkelin mainekuvan
kehitys: Lähtötaso:
Imagotutkimukset 7. sija.
Yritysilmastomittari 3,12.
Vastuutahot: kaupunginjohtaja
Kehitysyhtiön strategia tukee Mikkelin kaupungin strategian elinkeinojen
hyvinvointi -ohjelman mukaisia tavoitteita
Elinkeinoyhtiöselvitys
Kehitysyhtiön imagon
rakentamiseen ja
yhteisen
viestintästrategian
luomiseen noin
100.000 €.
Onnistunut fuusio ja Mikkelin
mainekuva imagotutkimuksen
mukaan noussut.
Imagotutkimusten sijoitukset
Välitulos 2014:
Imagotutkimuksen 24. sija.
Yritysilmastomittarista ei
tietoa. Tavoite 2017:
Imagotutkimuksen 4. sija.
Yritysilmasto 3,5
Kärkialueiden tkirahoitus Lähtötaso: 22
meur. Välitulos 11/2014:
ei tietoa. Tavoite 2017: 34
meur
Matkailunyöpymisten
määrä/vuosi: Lähtötaso:
216.645 vrk. Välitulos:
11/2014 251.117 vrk,
joista 64.686 vrk
kansainvälisiä ja 186.431
kotimaisia. Tavoite 2017:
280.000 vrk
Lähtötaso: 122
yritystoimipaikka 2012)
Välitulos 11/2014: 90 /
vuosi Tavoite 2017:
2014 - 2017
Työllisten määrä
kärkiyrityksissä
Lähtötaso: teknologia
1.400 palvelut 23.500
matkailu 400 yritystä
Välitulos 11/2014 ei tietoja
Tavoite 2017: teknologia
3000palvelut
24.600matkailu 440
yritystä
Uusien yritysten perustamisen ja kasvuyritysten tuki
Vastuutaho: Uusi kehitysyhtiö
Digitaalisen liiketoiminnan yritysten kehittämismalli
Start-up yrittäjyyden tukeminen start-up valmennuksen ja MikkeliES
toiminnan avulla
Yritysten alkuvaiheessa tarvittavan riskirahoituksen saatavuuden
parantaminen mm. käynnistämällä kansallisen FIBANin business enkeli toiminta paikallisesti Mikkelissä
Kaupungin LUPAUS hankkeen puitteissa toteutetun kilpailun
Projektirahoitus
uusien yritysten määrä
kasvuyritysten määrä (TEM:n
määritelmä),
Lean start-up prosessi
toiminnassa
kilpailuesitysten liiketoimintamallien sparraus.
Digital-Mikkeli klusterin strategian uudistaminen siten, että sen
painopiste on siirtynyt muistiorganisaatioiden tukemisen lisäksi
laajemmin uuden liiketoiminnan kehittämiseen.
Memory Park (Campus) alueen kehittämisen ensimmäinen vaihe
konkretisoitui, kun Arkistolaitoksen sijoittuminen alueelle varmistui
Kärkialueiden
tki-rahoitus
Lähtötaso: 22 meur
Välitulos: 11/2014 ei
tietoa
Tavoite: 2017: 34 meur
Lähtötaso: 122
Välitulos 11/2014: 90 /
vuosi
Tavoite: 2017: 140/vuosi
tai 560 ajalla 2014 - 2017
kärkiyrityksissä
1.400palvelut
23.500matkailu 400
yritystä
Välitulos: 11/2014ei
tietoja
3000palvelut
Mikkelin aseman vahvistaminen kansallisesti erityisesti avoimen datan
hyödyntämiseen keskittyvän datajalostamo – konseptin
konkretisoituminen, mikä luo pohjaa laajalle uudelle digiteollisuudenalalle
Vapaa-ajasta kilpailuetua – toimintaohjelma
Vastuutahot: Uusi kehitysyhtiö
Kilpailukykyä vapaa-ajasta –ohjelma: ohjelma käynnistetty Miset
Oy:n toimesta ja varsinainen ohjelmaan toteuttamiseen liittyvä
hankekokonaisuus on jätetty rahoittajalle syksyllä 2014
Toimintaohjelman
resurssit. Yhteistyö
avaintoimijoiden
kesken.
Kaupungin ja
elinkeinoyhtiön
työnjako.
Ohjelma
käynnissä. 20 uutta
matkailutuotetta. Vapaa-ajan
asunnoista 2% lisää
vuokraustoiminnan
piiriin. Uusi digitaalinen
vapaa-ajan asuntojen
vuokraus- ja
markkinointimalli
käytössä. Digitaaliset palvelut
vapaa-ajan asukkaille.
Matkailuyöpymisten määrä
24.600matkailu 440
yritystä
määrä/vuosi:
Lähtötaso:216.645 vrk
Välitulos 11/2014251.117
vrk, joista 64.686 vrk
kotimaisia
Tavoite 2017: 280.000
vrk
Lähtötaso: 122
yritystoimipaikkaa 2012)
Välitulos 11/2014:90 /
vuosi
Tavoite 2017: 140/vuosi
tai 560 ajalla 2014 - 2017
Työpaikkakehitys:
Lähtötaso: 23.506 hlöä
Välitulos: 2014: 23.094
hlöä
Tavoite 2017: 24.500 hlöä
Lähtötaso: 122
Välitulos 11/2014: 90 /
vuosi
Tavoite
2017: 140/vuosi tai 560
ajalla 2014 - 2017
Työpaikkakehitys:
Lähtötaso: 23.506 hlö
hlöä
Hankintojen kehittäminen ja YRVA, innovatiiviset hankinnat ja
kumppanuudet
Hankintatiimi
Innovatiiviset
kumppanuusmallit käytössä
ja innovatiivisia hankintoja
toteutettu (määrä)
Projektirahoitus
2-3 kansainvälistä
investointia, kansallisia
investointeja 2
Vastuutahot: Talouspalvelut, uusi kehitysyhtiö
Hankintojen kehittäminen ja yrva: Hallitus hyväksyy hankintojen
periaatteet ja yhteisen kriteeristön 2014, joka lanseerataan koko
konserniin.
Kansainvälisiä
ja muita alueen ulkopuolelta tulevia investointeja
Vastuutahot: Kaupunginjohtaja ja uusi kehitysyhtiö
Kärkialueiden tkirahoitus
Välitulos 11/2014: ei
tietoa
Tavoite 2017: 34 meur
Lähtötaso: 122
Välitulos 11/2014: 90 /
vuosi
Tavoite
2017: 140/vuosi tai 560
ajalla 2014 - 2017
kärkiyrityksissä
1.400
palvelut 23.500
tietoja
Tavoite
2017: teknologia 3000
palvelut 24.600
Lähtötaso: 122
Välitulos 11/2014: 90 /
vuosi
Tavoite
2017: 140/vuosi tai 560
ajalla 2014 - 2017
Työpaikkakehitys
hlöä
Metsä-Sairila: EcoSairila –konseptin eteenpäin vieminen. EcoSairila
teollisuusalueen kehittämisen toimenpiteet 2015-2016:
- Alueen kaavoituksen tavoitteiden tarkentaminen ja aikatauluttaminen.
projektirahoitus
Kaupunkisuunnittelun
resurssit
Alueiden edellyttämät kaavaym. asiat päätetty.
Kaupungin resurssit varattu
toteutukseen. Osapuolet
sitoutuneet toteutukseen.
- Alueen markkinoinnin valmistelu tavoitteena EcoSairilan alueen oma,
muista eroava brändi (profiili) ja alueen markkinoinnin mahdollistavat
argumentit, työkalut sekä sitä tukeva viestintäsuunnitelma.
- Veturiyrityksen ja ensimmäisten uusien yritysten sitouttaminen alueen
kehittämiseen.
- Alueen kattavan TKI-konseptin määrittely siten, että se tukee kaikkia
alueen toimijoita (MAMK, LUT, Luomuinstituutti ja alueen yritykset) sekä
myös ympäristöalan toimijoita muualla.
EcoSairilan alueen kehittämisen koordinointi ja tiedottaminen
Miktech Oy on jättänyt Maakuntaliitolle kaksivuotisen EAKR –
rahoitushakemuksen, minkä puitteissa edellä kuvattujen kohtien 2-5
tehtäviä on tarkoitus toteuttaa.
Vastuutahot: Tekninen toimi ja uusi kehitysyhtiö
Asuntomessut-satamalahti-Saimaan sivukokonaisuus
Keskustan elinvoimaisuus
Vastuutahot: Kaupunkisuunnittelu ja konsernipalvelut
Asuntomessut 2017: Asuntomessujen valmistelu on edennyt v. 2014
Moisio-Kyyhkylä –alueen osayleiskaavan ja Kirkonvarkauden
asemakaavan laatimisella. Molempien kaavojen kaavaehdotukset ovat
olleet julkisesti nähtävillä kesällä 2014. Osayleiskaavan on kaupungin
Suunnitteluresurssit,
kehittämisresurssit
Projektirahoitus
Saimaansivu-brändityö
käynnissä. Tonttimarkkinointi
käynnissä. Ekotehokkuus yksi
asuntomessujen
pääteemoista.
Mikkelin mainekuvan
kehitys
Lähtötaso:
Imagotutkimukset 7. sija
Yritysilmastomittari 3,12
Välitulos 2014:
Imagotutkimuksen 24. sija
Yritysilmastomittarista ei
tietoa
Tavoite
2017: Imagotutkimuksen
4. sija
Yritysilmasto
3,5
tietoa
Työpaikkakehitys
hlöä
Tavoite 2017: 24.500
hlöä
Mikkelin väkiluvun
kehitys
Lähtötaso:
+ 65 / vuosi
Välitulos tilinpäätös
2014: +2
Tavoite
2017: +250
Välitulos: 11/2014 ei tietoa
valtuusto hyväksyt syksyllä 2014. Valtuuston päätöksestä on tehty yksi
valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Asemakaavaa ei voi viedä
hyväksymiskäsittelyyn kaupunginhallitukseen ja valtuustoon ennen kuin
osayleiskaava on lainvoimainen.
- Kunnallistekniikan suunnittelu Kirkonvarkauden asemakaava-alueelle
on edennyt asemakaavan laatimisen yhteydessä.
- Itse asuntomessutapahtuman sekä tonttien markkinoinnin valmistelu
on edennyt aikataulun mukaisesta yhdessä Osuuskunta Suomen
Asuntomessujen kanssa.
- Satamalahti: Satamalahden businessplan on valmistunut aikataulun
mukaisesti kesällä 2014. Businessplan on esitelty mm.
luottamushenkilöistä koostuvalle ohjausryhmälle. Satamalahden alueen
jatkosuunnittelu ja kaavoitus on alkanut alueen eteläosasta, ns .
Veturitallien alueella. Naistinki Oy on par’aikaa laatimassa
hankesuunnitelmaa mm. toimitalon ja siihen liittyvien toimintojen
sijoittamiseksi alueelle. Businessplanissa esiin tulleet MultiFuel –
tankkausaseman sijoittamista Mikkeliin selvitetään Miktech Oy:n
toimesta. Satamalahden alueelle MultiFuel –asema ei tilankäytöllisesti ja
liikennejärjestelyjen vuoksi toteutune.
Digitaalisen liiketoiminnan vahvistaminen
Vastuutahot: Uusi kehitysyhtiö, LUPAUS-ohjelmajohtaja
Digitaalisen
liiketoiminnan
kehitysjohtaja
(Miktech). LUPAUStiimi.
Kehittämishankkeet.
Innovatiiviset hankinnat.
Markkinavuoropuhelu
yritysten ja kaupungin välillä.
Lähtötaso: 122
nettolisäys/vuosi (3.361
Välitulos 11/2014: 90
/vuosi
Tavoite 2017: 140/vuosi
tai 560 ajalla 2014 - 2017
kärkiyrityksissä
1.400 palvelut 23.500
Välitulos: 11/2014 ei
tietoja
3000 palvelut 24.600
Lähtötaso: 122
Välitulos 11/2014: 90 /
vuosi
Tavoite 2017:
2014 - 2017
kärkiyrityksissä
1.400 palvelut 23.500
Välitulos 11/2014 ei
tietoja
Tavoite
2017: teknologia
3000palvelut 24.600
Digitaalinen liiketoimin ja tiedon säilyttäminen: Digitalmikkeli
- datan hallinta, digitaaliset palvelut, ekosysteemi
- professuuri
- kärkihanke: Memory Campus
Projektirahoitus
Uudet digitaaliset palvelut
Uusien yritysten ja
työpaikkojen määrä
Memory Campus-business
plan laadittu
Avoimen datan
hyödyntäminen käynnissä
Digimi ry perustettu
Lähtötaso: 122
Välitulos 11/2014: 90 /
vuosi
Tavoite
2017: 140/vuosi tai 560
ajalla 2014 - 2017
Ympäristöturvallisuus:
Projektirahoitus
kärkiyrityksissä
1.400 palvelut 23.500
Lähtötaso:
122
Välitulos 11/2014: 90 /
vuosi
Tavoite 2017:
2014 - 2017
- CBRN-verkosto
- professuuri
Uusien yritysten ja
kärkiyrityksissä
1.400 palvelut 23.500
3000palvelut 24.600
Lähtötaso: 22
meur Välitulos 11/2014 ei
tietoa
Tavoite
- kärkihanke: biohiilitehdas
Professuuri
Safesaimaa
Ympäristöturvallisuusverkosto
tiivistyy. Menetelmäkehitystä
tukevat kehitysympäristöt
Uusien yritysten ja
- vesi-t&k ympäristöt
- ympäristömonitorointi
Professuuri
EcoSairila-konseptin
toteutuksen käynnistyminen
- professuuri
- kärkihanke: EcoSairila
Bioenergia: Biosaimaa
Projektirahoitus
- metsäenergiavarojen käytön lisääminen
Bioenergiaverkosto tiivistyy.
Kestävän energiakäytön
yhteisö.
- energiatehokkuuden sovellukset
Matkailu
Projektirahoitus
Seuturahoitus
Vapaa-ajan
asunnoista 2% lisää
vuokraustoiminnan piiriin. 20
uutta matkailutuotetta.
2017: 34 meur
- vapaa-ajasta kilpailuetua toimintaohjelma
Lähtötaso: 122
Välitulos 11/2014: 90 /
vuosi
Tavoite
2017: 140/vuosi tai 560
ajalla 2014 - 2017
- Muut kärkihankkeet
Digitaalinen markkinointi
vapaa-ajan asukkaille
käynnissä. Uusi digitaalinen
vapaa-ajan asuntojen
vuokraus- ja
markkinointimalli käytössä.
Vastuutahot: Uusi kehitysyhtiö
kärkiyrityksissä
1.400 palvelut 23.500
määrä/vuosi Lähtötaso:
216.645 vrk
Välitulos 11/2014 251.117
vrk, joista 64.686 vrk
kotimaisia Tavoite 2017:
280.000 vrk
Päämäärä: Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen
Työttömyysaste Lähtötaso: 12,3 %
Välitulos: tilinpäätös 2014 14,3 %
Tavoite 2017: alle 8,3 %
Työllisyydenhoidon kehittämiskumppanuus:
Vuodelle 2015 kehittämiskumppanuuden sisältöjä ja
ohjauskäytäntöjä tulisi tarkentaa niin, että
asiakasohjaus olisi mahdollisimman joustavaa, mutta
Alle 25-v. työttömyysaste Lähtötaso: 15 % kuitenkin työllisyydenhoidon tavoitteen mukaista.
Resurssit
Kumppanuussopimukse Kumppanuussopimus
n arvo (900 000)
pienentää kaupungin
bruttomenoja
(TMT-lasku) 1,3Meur
Välitulos 11/2014: 18 % Tavoite 2017: alenee Työmarkkinatuen kuntaosuus tulee lainmuutoksen
alle 10 %
myötä kasvamaan, joten käytettävissä olevat resurssit
on jatkuvasti optimoitava.
Alle 30v valmistuneiden osuus
Lähtötaso: 32,7 % Tulos 2014: ei tietoa
Tavoite 2017: alenee alle 27%:iin
Työttömyysaste Lähtötaso: 12,3 %
Välitulos, tilinpäätös 2014 14,3 %
Tavoite 2017: alle 8,3 %
Vastuutaho: EKK:n työllisyyspalvelut,
Välityömarkkinoiden
Projektirahoitus
kehittäminen palveluohjausta ja yritysyhteistyötä
tehostamalla
Palveluohjaus
tehostunut. Yrityksiin
työllistyminen tehostunut
Alle 25-v. työttömyysaste Lähtötaso: 15 % Vastuutaho:
Välitulos 11/2014:18 %
EKK/työllisyyspalvelut
Tavoite 2017: alenee alle 10 %
Alle 30v valmistuneiden osuus Lähtötaso:
32,7 % Tulos 2014: ei tietoa Tavoite 2017:
alenee alle 27%:iin
YMPÄRISTÖN HYVINVOINTIOHJELMA
Päämäärä: Ekologiset asuin- ja toimintoympäristöt
Tavoitteet
Resurssit
Arviointimittarit
Asemakaavoitetuilla
alueilla virkistysalueeksi merkittyjen
alueiden osuus 69 --> 70 (%)
Kaavoituksessa tunnistetaan virkistysalueiden
merkitys hyvinvoinnille.
Kaavoituksen
kustannukset sekä
virkistysalueiden
rakentamis- ja
kunnossapitokustannu
kset Mikkelin
kaupungin
budjettivaroin.
Syntyy monipuolisia ja
virikkeellisiä puistoja kaiken
ikäisille.
Yleis- ja asemakaavojen virkistyskäyttöön tarkoitetut
alueet ovat pinta-alaltaan riittäviä ja muodoltaan
järkeviä ja käyttötarkoitukseensa sopivia.
Virkistysalueet muodostavat viheralueiden verkoston
ekologisten käytävien avulla.
Vastuutaho: Mikkelin kaupunki/tekninen toimi
Hyvinvoinnin
ja vetovoimaisuuden
lisääntymisen
talousvaikutuksia ei voida
arvioida.
Asemakaavoitettujen alueiden virkistys-, puisto- tai
muuksi viheralueeksi luokiteltavien alueiden
yhteenlaskettu osuus oli vuonna 2014 n. 26%
Kasvihuonekaasu päästöt
(t CO2-ekv./as): lähtötaso 6,2 →2017
tavoite 5,5
Viimeisin laskettu tieto vuodelta 2012; 6,1 t
CO2-ekv./asukas.
(lähtötaso ja tavoitetaso virheelliset)
Alueiden suunnittelussa lisätään kevyen
liikenteen ja joukkoliikenteen
houkuttelevuutta.
MultiFuel –tankkausaseman rakentaminen Mikkeliin.
Vastuutaho: Mikkelin kaupunki/tekninen toimi sekä
Miktech Oy
Ekologinen
jalanjälki (gha / as) lähtötaso 5,9 →
2017 tavoite 5,5
Alueiden ympäristörakentamisessa
hyödynnetään mahdollisimman paljon ylijäämäja pintamaita.
Ei saatavilla uudempaa tietoa.
Ekologiset, vähäpäästöiset ratkaisut ja
materiaalitehokkuus.
Mikkelin
kaupunkikonsernin
budjettivaroin.
Multifuel tankkausaseman ao.
yrityksen ja
ulkopuolisen
rahoituksen turvin.
Investointikustannuks
et näiltä osin
pienenevät.
Energian tuotannossa
käytetään fossiilisten
polttoaineiden sijasta
puupolttoainetta.
Kaavoituksella
mahdollistetaan
kaukolämpöverkoston
laajeneminen.
Yksityisautoilu vähenee
ainakin kaupungin
keskustassa.
Kiviainesvaranto riittää
pidempään.
Kuljetusmatkat lyhenevät.
Jätteiden kierrätys.
Katuvalaistuksen energiansäästötoimenpiteet.
ESE Oy:n uusiutuvilla energialähteillä
tuotetun energian osuus koko
energiantuotannosta
(%) lähtötaso 68 --> 2017 tavoite 85
Etelä-Savon Energian uusiutuvien
polttoaineiden käyttö maksimoidaan Pursialan
kaukolämpövoimalaitoksessa.
Vastuutaho: ESE Oy
ESE Oy.
CO2 –päästöt vähenevät.
Fossiilisten polttoaineiden ja
turpeen käyttö vähenee.
Puupolttoaineen käyttö
lisääntyy.
Mikkelin Karikkoon valmistui aurinkovoimalaitos.
ESE Oy:Pursialan voimalaitokselle tehty 2. kattilan
reviisio 2013, jolloin se on siirtynyt kokonaan puulle.
Tästä johtuen Pursialan tekninen puupolttoaineosuus
on 85 %, loppu 15 % kotimaista turvetta.
ESE:llä on 45 % osuus Koskienergian 30 kpl:een
vesivoimalaitoksista, korvaa pörssisähkön hankintaa.
Vuonna 2012 Koskienergia hankki aikaisemmin
omistamansa 16 kpl voimalaitoksen lisäksi 14 laitosta
Fortumilta.
Kaatopaikalle
penkkaan loppusijoitetun jätteen
määrä asukasta kohden laskettuna 107
--> 75 kg/asukas/vuosi (Asumisen jäte)
Vuonna 2014 päästiin loppusijoituksen
osalta arvoon noin 86 kg/asukas.
CO 2- päästöjen osalta viimeisin laskettu tieto
vuodelta 2012. Raportin mukaan eniten päästöjä
aiheutuu tieliikenteestä (35 %), seuraavaksi eniten
kaukolämmön tuotannosta (21%), kuluttajien
sähkönkulutuksesta 13 %, erillislämmityksestä 11 %,
maataloudesta 9 % ja jätehuollosta 6 %.
Metsä-Sairilan
aluetta kehitetään osana Safesaimaa –
klusteria.
Metsäsairila Oy on osaomistajana Varkauden seudun
jätteenpolttolaitoksen perustamisessa ja
käyttöönotossa.
Hyötyjätteiden kierrätystä ja käyttöä tehostetaan
Vastuutaho: Metsäsairila Oy
Jätehuoltomääräyksillä edistetään ja tehostetaan
biojätteen keräystä.
Vastuutaho: Rakennuslautakunta
Mikkelin kaupunki ja
Metsäsairila Oy
Jätteenkuljetusmatkat
lyhenevät ja kuljetuksen
aiheuttamat päästöt
vähenevät.
Luomumaatilojen %-osuus kaikista
maatiloista lähtötaso 8,7 --> 2017 tavoite
15
Luomutilojen lukumäärä on pienentynyt.
2015 luomuehdot eivät kannusta liittymään
luomutuotantoon.
Metsäsairila Oy: Kaatopaikalle penkkaan menevää
sekajätemäärää on vähennetty pääosin sillä, että
aiempaa suurempi määrä on toimitettu Kotkan
Energian Hyötyvoimalaan. Muiden jätteiden
käsittelyn tehostamiseksi on jätekeskukseen
rakennettu jätteiden lajitteluhalli, jossa
kaivinkoneella lajitellaan mm. pienkuormia ja
rakennusjätettä.
Kaupunki pyrkii lisäämään omassa
toiminnassaan koulu-, lounas- ja
laitosruokailussa lähi- ja luomuruoan käyttöä ja
suositaan lähiruoassa luomua.
Vastuutaho: Ruoka- ja puhtauspalvelut
Mikkelin kaupunki ja
Tilojen lukumäärä
Metsäsairila Oy
Biohauki Oy
Maatalouden lietteiden jalostaminen
luomulannoitteeksi.
Kuluttajien ja maatalousyrittäjien tietoisuutta lähi- ja
luomuruoasta lisätään
Luomussa olevan peltopinta-alan %osuus kaikesta peltopinta-alasta
lähtötaso 11,9 --> 2017 tavoite 18
Luomutilojen lukumäärä on pienentynyt. 2015
luomuehdot eivät kannusta liittymään
luomutuotantoon.
Kuluttajien ja maatalousyrittäjien tietoisuutta
lähi- ja luomuruoasta lisätään.
Vastuutaho: Mikkelin kaupunki/maaseututoimi
Mikkelin kaupunki
Peltopinta-ala
(Luomuinstituutti)
Tapahtumien/kontaktien
määrä
Korjausvelka kaupungin omistamien
kiinteistöjen osalta (€/as) lähtötaso
1109 --> 2017 tavoite 1000
Valtuuston päätös aloitteeseen luomuruoan käytön
lisäämiseksi.
Kaupungin rakennuttamissa ja
peruskorjattavissa kohteissa varmistetaan, että
suunnittelu ja rakentamisen laatu täyttävät
Toteutetaan Mikkelin
kaupungin
kulloinkin voimassa olevat kriteerit.
budjettivaroin.
Julkisten rakennusten historiallinen merkitys,
esteettisyys sekä julkinen taide huomioidaan. Nämä
yhdessä lisäävät alueen ja rakennusten
vetovoimaisuutta.
Myytävistä
kiinteistöistä saadaan
myyntituloja, mutta
toisaalta vuokratulot
ko. kiinteistöistä
loppuvat. ?????
Kaupunki luopuu strategisesti ei-tärkeistä
rakennuksista. Kiinteistöt salkutetaan.
Huolto ja ylläpitoimia tehostetaan.
Todetuista
sisäilmaongelmista kärsivien
kaupungin omistamien kiinteistöjen
osuus kaupungin koko
kiinteistökannasta
Sisäilmaongelmaisten
rakennusten määrä vähenee 20 %.
Havaittuihin ongelmakohtiin mm.
sisäilmanlaadussa, puututaan välittömästi.
Sisäilmaongelman toimintaohje on sisäistetty.
Mikkelin kaupunki
Rakennusten
sisäilmaongelmien määrä
vähentyy.
Mikkelin kaupunki
Viihtyvyys ja käyttöaste
lisääntyy.
Sisäilmaongelmiin on reagoitu, mutta ongelmia
esiintyy edelleen.
Asiakastyytyväisyys tutkimus
Asteikolla 1-5 saadut tulokset.
-puistojen hoito: lähtötaso 3,51/vuosi 2014
3,55/ 2017 tavoite 4
-liikenneväylien hoito: lähtötaso 3,29/vuosi
2014 3,30/2017 tavoite 4
Laadittu sisäilmaongelmien toimintamalli.
Tärkeimmät puistot rakennetaan ja
kunnossapidetään niin, että niissä on käyttäjiä
ja he viihtyvät niissä.
Tuetaan ja luodaan mahdollisuuksia kuntalaisten
omatoimiseen toimintaan virkistysalueiden
viihtyisyyden lisäämiseen ja ”Pidä kaupunki siistinä”
– kampanjoiden toteutumiseen.
Helposti ja keskeytymättömästi ajettavalla
kevyenliikenteenverkostolla lisätään koulu- ja
työmatkaliikennettä. Varustelutasoa ja ylläpitoa
tehostamalla edistetään myös mm. ikääntyvän
Puistojen ja yleisten
alueiden hoitoon
voivat osallistua myös
esim. kyläseurat,
järjestöt jne.
Tapaturmat ja onnettomuudet
vähenevät.
väestön liikkumismahdollisuuksia.
Esteettömyyssuunnitelmassa esitetyt näkökannat
huomioidaan rakentamisessa.
Uusia kevyen liikenteen väyliä on rakennettu mm.
Tuskun uudelle asuinalueelle sekä Ristiinan
taajamaan.
Ristiinan taajaman ja Pellosniemen välinen kevyen
liikenteen väylä on valaistu.(Yhdyskuntatekniset
palvelut 2014 –tutkimus)
Päämäärä: Retkeilyreitistöt ja luontopolut
Hoidettujen ja opastettujen
Luontokohteiden opasteet ja rakenteet laitetaan
retkeilyreittien pituus (43 km) on opastettu kuntoon.
ja tuotteistettu 100 %:sti.
Luontokohteiden ovat esillä seudun markkinoinnissa.
Alueiden esittely seutuhaku.fi –alustalla ja mobiilisovelluksilla kehitetään ja otetaan käyttöön.
Melontareitistöjä kehitetään suunnittelemalla,
rakentamalla ja opastuksilla.
Vierasvenesatama- retkisatamaverkostoa ja palveluita
kehitetään.
Resurssit
Mikkelin kaupunki
Retkeilyreittien käyttö lisääntyy.
Kehitysyhtiö
Kaupunkikalastuspuiston perustamista tutkitaan.
Vastuutaho: Mikkelin kaupunki/tekninen toimi,
liikuntatoimi sekä Miktech Oy. Lisäksi esim.
matkailuyritykset voivat osallistua reittien
markkinointiin.
Seutuhaku.fi ja mobiilisovellus toteutettu.
Ennallaan
liikuntapalveluiden vastuulla olevien reittien suhteen.
Liikuntapalvelut on keskittymässä
Säynätin reitin ylläpitoon.
Koululaisten luontopäivien
Tuetaan koulujen mahdollisuutta hyödyntää
määrä/koululainen/vuosi, lähtötaso 2,5 -- lähiluontoa oppimisympäristönä ja lisätään
> tavoite 2017 3,5
koululaisten tietämystä luonnon ja
virkistysalueiden hyvinvointia edistävistä
mahdollisuuksista mm. erilaisten hankkeiden
avulla.
Vastuutaho: Mikkelin kaupunki, sivistystoimi
Lähiluontohankkeen puitteissa on kehitetty uusia
toimintamalleja lähiluonnon hyödyntämisessä
oppimisympäristönä.
Varhaiskasvatuksessa ulkoilu ja luonnossa liikkuminen,
toimiminen ja luontoretket ovat arkipäivän toimintaa.
Myös kouluissa luontoretkiä tehdään - luontopäivien
määrätavoite on saavutettu.
Kestävän kehityksen suunnitelmat ja
ympäristöohjelmat ovat käytössä.
Mikkelin kaupunki
Hankerahoitus
Päämäärä: Pohjavesien
suojelusuunnitelmien hyväksyminen ja toteutus
Resurssit
Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa
kunnossa olevien luokiteltujen
vesimuodostumien määrä %-osuus
lähtötaso 90 --> 2017 tavoite 90.
Mikkelin eteläpuolisen Saimaan vedenlaadun
parantamiseksi tehdyn toimenpideohjelman
toteutumista edistetään.
Mikkelin kaupunki
Pohjavesialueita uhkaavien
riskit on tunnistettu.
Suojelusuunnitelmat on
laadittu ja pidetty ajantasalla.
Savilahden vedenlaadun monitorointia toteutetaan ja
vedenlaadun parantamiseksi ja etsitään innovatiivisia
ratkaisuja Satamalahden suunnittelun yhteydessä.
Mahdolliset
avustukset
vesihuollon
rakentamiseen ja
vesistöjen
kunnostuksiin.
Uuden keskuspuhdistamon rakentamisen valmistelu
ja rakentamisen aloittaminen etenee suunnitellusti.
Mikkelin vesilaitos
Vesien
virkistyskäyttömahdollisuudet
on turvattu.
Haukiveden vedenlaatu
Luokitelluista pohjavesimuodostumista
hyvässä tai erinomaisessa kunnossa
olevien muodostumien osuus (%)
lähtötaso 33 --> 2017 tavoite 50
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat on
hyväksytty. Niissä on tunnistettu
merkittävimmät pohjavesialueisiin kohdistuvat
riskit sekä määritelty ne toimenpiteet, joilla
turvataan pohjavesialueiden säilyminen.
Suojelusuunnitelmassa esitettyjen
toimenpiteiden toteutumista seurataan.
Hulevesien ja valumavesien käsittelyä tehostetaan
mm. uusien alueiden suunnittelussa ja
rakentamisessa. Edistetään hulevesiohjelman
toimeenpanoa
Vastuutaho: Mikkelin vesilaitos
Kirkonvarkauden asemakaava-alueen
maankaatopaikan puhdistus.
Mikkelin kaupungin ja
vesilaitoksen
budjettirahoitus.
Suojelusuunnitelmassa
esitettyjen toimenpiteiden
toteutumista seurataan.
Vesistöön suoraan valuvien
hulevesien määrä vähentyy.
Pintavesien tila: Kaupungin keskusta-alueen
hulevesien johtamisjärjestelyjen uudistaminen ja
Veturitallin luhdan hulevesialtaan rakentaminen
aloitettu
Pohjavesien tila: Kaupungin keskusta-alueen
hulevesien johtamisen uudelleen järjestely
Kattilanlahdesta Kenkäveron puhdistamon edustalle
tähtää myös pohjavesien laadun turvaamiseen.
Pohjavesien suojelusuunnitelmat hyväksytty
valtuustossa vuoden 2014 aikana.
ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAAN SAADUT KANNANOTOT
Mikkelin seudun työttömät ry:n kannanotto 17.2.2015 Asukkaiden hyvinvointiohjelman toimenpiteet 2015
Järjestöavustusten uudistaminen nähdään hyvänä, etenkin vakiintuneen toiminnan osalta kumppanuussopimukset.
Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten toteutumista ja saavutettavuutta pidettiin tärkeänä.
Nuorisovaltuuston kannanotto 10.3.2015 Asukkaiden hyvinvointiohjelman toimenpiteet 2015
Nuorisovaltuusto otti kantaa koulukiusaamisen vähentämiseen. Nuorilla on hankesuunnitelma vireillä, jossa nuoret itse, entiset koulukiusaajat ja kiusatut
jalkautuvat kouluille luokittain käymään kiusaamiseen liittyviä kysymyksiä läpi keskustellen. Tämä olisi jatkuva prosessi, jonka avulla kiusaamista ilmiönä
haittoineen ja tunteineen käsitellään. Hankesuunnitelma on nuorten omasta ideasta lähtöisin oleva malli.
Nuorisovaltuusto otti kantaa Kiva-koulumalliin, jonka vaikuttavuutta toivottiin tarkasteltavan oppilaiden kokemusten kautta.
Nuorisovaltuusto nosti esille myös mahdollisesti kokeiltavissa olevan vertaissovittelijamallin, josta jossain alueilla on hyviä kokemuksia kiusaamisen
vastustamisessa.

Mikkeli Pöytäkirja 2/2015 1 (33) Kaupunginvaltuusto 23.03.2015

Transcription

Similar documents

Jos sinua ei valittu Tampereen aikuislukion perusopetukseen: 1

Opiskelijan lähtötason arviointi, Laitinen ja Sirkeinen

Iltakurssit 2012 - Koulutuskeskus Salpaus

KASKISTEN KAUPUNKI

KASKISTEN KAUPUNKI

8.4.2014 - Tampereen LVI-tekninen yhdistys TaLVI ry

Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle koskien

Pöytäkirja PDF-muodossa

Kaskisten kaupungin hallintosääntö 1. luku YLEISET