KKA_209

Transcription

KKA_209
Merja Saarela • Päivi Jaatinen • Kari Juntunen
Antti Kauppi • Leenamaija Otala • VeliMatti Taskila
Karl Holm • Matti Kajaste
Ammattikorkeakoulujen koulutuksen
laatuyksiköt –
KORKEAKOULUJEN
ARVIOINTINEUVOSTON
JULKAISUJA
:
ISBN 978-952-206-097-6 (painettu)
ISBN 978-952-206-098-3 (pdf)
ISSN 1457-3121
Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto
Kansi: Juha Ilonen
Layout: Pikseri Julkaisupalvelut
Esa Print Oy
Tampere 2009
Esipuhe
Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköarviointi on nyt toteutettu
neljättä kertaa. Toistaiseksi viimeistä kertaa tällä vuodesta 2000 käytössä olleella menetelmällä.Vuonna 2009 toteutettavassa laatuyksikköarvioinnissa siirrytään tuloskausittaiseen, kolmeksi vuodeksi kerrallaan tehtävään valintaan.
Muutosta tulee myös siinä, että aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköitä ei jatkossa enää valita erikseen.Vastaavan tyyppinen muutos tapahtuu yliopistosektorilla, jossa aiemmin erikseen suoritetut aikuiskoulutuksen laatuyliopistovalinnat yhdistetään koulutuksen laatuyksikkövalintoihin. Muutos voidaan tulkita paitsi menetelmällisenä myös symbolisesti siten, että aluekehitys ja aikuiskoulutus ovat muodostuneet osaksi korkeakoulujen perustoimintoja.
Laatuyksikköarvioinnin tärkein tavoite on tukea korkealaatuista koulutusta ja sen kehittämistä. Kehittävä arviointi on myös korkeakoulujen arviointineuvoston kaiken toiminnan perusta. Laatuyksikköarvioinnit sekä parhaillaan käynnissä olevat laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit täydentävät
siinä mainiosti toisiaan. Kun auditoinneissa keskitytään korkeakoulujen tavoitteiden toteuttamista tukeviin prosesseihin, arvioidaan laatuyksikkövalinnoissa
itse toiminnan ja sen tulosten laatua.
Laatuyksikkövalinnoilla on myös merkittävä ohjaava vaikutus pitkäjänteiseen koulutuksen kehittämistyöhön. Korkeakoulut itse vastaavat aina antamansa koulutuksen laadusta, mutta arviointiprosessit voivat olla merkittävä työkalu toiminnan laadun kehittämisessä. Muusta KKA:n arviointitoiminnasta poiketen laatuyksikköarviointeihin liittyy taloudellisia kannustimia. Onhan kyseessä myös keskeinen opetusministeriön koulutuksen laatuun liittyvä rahoitusindikaattori.
Koulutuksen laatuyksikköarvioinnissa on ensimmäistä kertaa mukana
erillinen koulutusyksikön tuloksia tarkasteleva osuus. Arviointiin osallistuneet
korkeakoulut ovat jo palautteissaan kiitelleet sitä hyvin tarpeelliseksi
uudistukseksi. KKA:n saama palaute eri valintakierroksilla on ilahduttavalla
tavalla kertonut, että sekä itse hakuprosessi että palautteet koetaan hyödyllisiksi koulutuksen kehittämisen välineiksi. Onkin hyvin tärkeää, että arviointi
on prosessina uskottava ja että se koetaan korkeakouluissa oikeudenmukaisena ja luotettavana.
Korkeakoulujen arviointineuvoston ammattikorkeakouluilta saamat kirjalliset esitykset laatuyksiköiksi olivat erittäin tasokkaita: kaikista arviointiin
osallistuneista yksiköistä löytyi paljon hyviä käytänteitä, joihin muiden kor-
keakoulujen kannattaa perehtyä. Arvioinnin tavoite on, että koulutuksen laatu kehittyy koko ammattikorkeakoulukentällä, eikä vain palkituissa yksiköissä. Arviointineuvosto toivoo, että myös jatkossa hyvien käytänteiden levittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset
ammattikorkeakoulujen johdolle, henkilökunnalle, opiskelijoille ja sidosryhmille osallistumisesta laatuyksikköarviointiin. Kiitokset myös arviointiryhmälle
erittäin asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä.
Riitta Pyykkö, professori
Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja
Sisällys
Laatuyksikköarvioinnin valmistelu ____________________________________ Laatuyksikköarvioinnin taustaa _______________________________________ Arvioinnin valmistelu ________________________________________________ Arviointiryhmä _____________________________________________________ Hakuohjeet ja arviointikohteet _______________________________________ Arvioinnin toteutus _________________________________________________ Ammattikorkeakoulutuksen laatu vuonna – yhteenvetoa arvioinnista __________________________________________ Koulutuksen laatuyksiköt vuonna _______________________________ Strategiakytkentä ja toiminnan tuloksellisuus _________________________ T&ktoiminta arviointikohteissa _____________________________________ Työelämäyhteistyö __________________________________________________ Laadunvarmistus ___________________________________________________ Opiskelijoiden osallistuminen koulutuksen suunnitteluun
ja toteutukseen ____________________________________________________ Osaamisen arviointi ja opetussuunnitelmatyö _________________________ Koulutuksen laatuyksikköjen kirjalliset esitykset ja arviointiryhmän
palautteet _________________________________________________________ HAAGAHELIAammattikorkeakoulu johdon assistenttityön
ja kielten koulutusohjelma __________________________________________ Arviointiryhmän palaute ____________________________________________ Laureaammattikorkeakoulu turvallisuusalan koulutusyksikkö ___________ Arviointiryhmän palaute ____________________________________________ Rovaniemen ammattikorkeakoulu hyvinvointialojen kampus
hoitotyön koulutusohjelma _________________________________________ Arviointiryhmän palaute ____________________________________________ Savoniaammattikorkeakoulu Peruskauraa ja riskisti bisnestä
yrittäjyysosaamisen kehittäminen maaseutuelinkeinojen
koulutusohjelmassa _______________________________________________ Arviointiryhmän palaute ___________________________________________ Turun ammattikorkeakoulu rakennustekniikan koulutusohjelma ________ Arviointiryhmän palaute ___________________________________________ Laatuyksikköarvioinnin
valmistelu
Laatuyksikköarvioinnin taustaa
Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA on toteuttanut opetusministeriön
toimeksiantoina ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköarvioinnit
vuosina 2000, 2002 ja 2005.Vuorovuosin on arvioitu ammattikorkeakoulujen
koulutuksen laatuyksikköjä ja aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjä. Korkeakoulujen arviointineuvoston nimittämien arviointiryhmien arviointeihin
pohjautuen opetusministeriö on KKA:n esityksen perusteella nimennyt ammattikorkeakoulujen laatu-/huippuyksiköitä, joille vuodesta 2000 lähtien on
arvioinnin perusteella myönnetty osa ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksesta. Arviointien tarkoituksena on ollut edistää koulutuksen laatua ja
vaikuttavuutta sekä kannustaa ammattikorkeakouluja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.
Aiemmin palkitut ammattikorkeakoulujen
koulutuksen laatuyksiköt
Laatuyksiköt vuodelle :
–
–
–
–
–
–
Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun Haaga Instituutti,
Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusyksikkö,
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemia,
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun energiatekniikan koulutusohjelma,
Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutti ja
Pirkanmaan tuolloin väliaikaisen ammattikorkeakoulun fysioterapian
koulutusohjelma.
Laatuyksiköt vuosille –:
–
–
Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelman muotoilun
suuntautumisvaihtoehto,
Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan laitoksen Oppimiskeskus Optiimi,
–
–
Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun ammatillisen kasvun ohjausprosessi
sosionomi AMK-koulutuksessa sekä
Satakunnan ammattikorkeakoulun Degree Programme in International
Business and Marketing Logistics.
Laatuyksiköt vuosille –:
–
Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian suun terveydenhuollon koulutusohjelma,
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Meduusa-akatemia,
Laurea ammattikorkeakoulun Learning by developing (tutkiva oppiminen kehittämishankkeissa) ja
Satakunnan ammattikorkeakoulun Yrityskiihdyttämö O’Sata Enterprise
Accelerator.
Arvioinnin toimeksianto opetusministeriöltä
Opetusministeriö pyysi 8.5.2007 päivätyssä toimeksiantokirjeessä Korkeakoulujen arviointineuvostoa toimittamaan opetusministeriölle 30.11.2008
mennessä esitykset 4–6 ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköstä
vuosille 2008–2009. Koulutuksen laatuyksikkönä voi kirjeen mukaan tulla kysymykseen paitsi ammattikorkeakoulu kokonaisuudessaan, myös sen osasto tai
vastaava yksikkö tai koulutusohjelma. Opetusministeriö ilmoitti myöhemmin
osoittavansa KKA:n valitsemille koulutuksen laatuyksiköille tuloksellisuusrahoitusta ilman erillistä arviointineuvoston esitystä.
Arvioinnin tavoitteet
Laatuyksikköarvioinnin päätavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulujen
koulutuksen laatua. Koulutuksen laadun arvioinnilla saadaan tietoa siitä, millaisia uusia pedagogisia kehittämisratkaisuja ammattikorkeakouluilla on olemassa ja kuinka tuloksellisesti erilaiset pedagogiset ratkaisut toimivat ammattikorkeakoulun opetusprosessien ja pedagogisten strategioiden kehittämisnäkökulmista. Arvioinnilla myös edistetään uusien innovatiivisten pedagogisten
lähestymistapojen leviämistä. Sen odotetaan lisäksi kannustavan ammattikorkeakouluja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden edistämiseksi. Arvioinnin tavoitteena on opetus- ja oppimisprosessien
kehittäminen ja niitä palvelevien toimintatapojen sekä organisatoristen ratkaisujen tunnetuksi tekeminen.
Koulutuksen laatuyksikköarvioinneissa on tuotu esiin hyviä, korkealaatuisia opetuskäytänteitä sekä annettu tunnustusta koulutuksen ja oppimisen
hyväksi tehdystä työstä. Raportoimalla ja esittelemällä arvioinnissa esiin tul-
leita hyviä opetuskäytänteitä on tahdottu kannustaa kaikkia ammattikorkeakouluja koulutuksen jatkuvaan kehittämiseen.
Arvioinnin valmistelu
Korkeakoulujen arviointineuvosto asetti kokouksissaan 12.6.2007 ja
15.5.2007 projektille suunnitteluryhmän, jonka tehtävänä oli laatia projektisuunnitelma ja ohjeet ammattikorkeakouluille koulutuksen laatuyksikköarvioinnista vuonna 2008.
Suunnitteluryhmään KKA nimesi seuraavat henkilöt:
Puheenjohtaja:
Sakari Heikkilä, koulutuspoliittinen sihteeri, Samok ry. (nimettiin jo
15.5.2007)
Jäsenet:
Päivi Jaatinen, kehitysjohtaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Antti Kauppi, johtaja, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus
Palmenia
Merja Saarela, johtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin
koulutus- ja tutkimuskeskus
Sihteerit:
Karl Holm, Korkeakoulujen arviointineuvosto
Matti Kajaste, Korkeakoulujen arviointineuvosto
Suunnitteluryhmän puheenjohtajaksi valittiin perinteiseen tapaan arviointineuvoston jäsen Sakari Heikkilä. Jatkuvuus edellisestä ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköiden arvioinnista taattiin edellisen arviointiryhmän jäsenen, Merja Saarelan osallistumisella suunnitteluryhmään. Kokemusten välittyminen edellisessä arvioinnissa palkituista ammattikorkeakouluista
saatiin valmisteluun nimittämällä ryhmään näistä edustaja (Päivi Jaatinen).
Myös Antti Kaupilla oli kokemusta aiempien laatuyksikköarviointien suunnittelutyöstä.
Laatuyksikköarvioinnin arviointikohteet muodosti KKA:n nimeämä
suunnitteluryhmä. Kohteet muodostettiin pitkälti aiemmissa laatuyksikköarvioinneissa käytettyjen arviointikohteiden ja -kriteerien perusteella. Suunnitteluryhmä hyödynsi työssään myös ammattikorkeakoulutusta ohjaavia asiakirjoja (muun muassa opetusministeriön luonnosta muistiosta Koulutus ja tutki-
mus 2007–2012), omaa asiantuntemustaan ja kokemuksiaan aiemmista arvioinneista.
Suunnitteluryhmä pohti koulutuksen ja opetuksen erilaisia merkityksiä
laatuyksiköiden arvioinnin kannalta. Ryhmä näki koulutuksen kattavan ammattikorkeakoulun koko toiminnan, kun taas opetus nähtiin yhdeksi koulutuksen osa-alueeksi. Koulutuksen laatuyksiköksi hakevaa ammattikorkeakoulua tai ammattikorkeakoulun osaa arvioidaan laajasti myös tukipalvelujen ja
muiden opetukseen välillisesti liittyvien toimintojen osalta. Koulutuksen arviointi on ammattikorkeakoulun tai sen yksikön kokonaisvaltaista arviointia.
Se täydentää näin Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamia laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja, joissa arvioinnin kohteena ei ole korkeakoulun toiminnan laatu vaan sen laadunvarmistus.
KKA:n toteuttama ammattikorkeakoulujen laatuyksikköarviointi on
luonteeltaan kehittävää arviointia. Koulutuksen laatuyksikköarvioinnin tavoitteena on tuoda näkyville tuloksellisia pedagogisen kehittämisen ratkaisuja ja
levittää näitä hyviä käytänteitä toisten ammattikorkeakoulujen käytettäväksi.
Arviointiprosessi on osoittautunut vahvaksi ammattikorkeakoulutuksen kehittämismenetelmäksi.
Toiminnallisina arviointikeinoina ovat toisaalta osallistava itsearviointi ja
toisaalta vertaisarviointi. Osallistava itsearviointi ohjaa tarkastelemaan toiminnan historiaa, tätä päivää ja ennakoitavaa tulevaisuutta sekä systemaattisten tavoitteiden ja niistä johdettujen toimenpiteiden mahdollisuuksia toiminnan
kehittämisessä. Tavoitteiden asettamisen vertailupohjana voidaan käyttää oman
ammattikorkeakoulun ja koulutusalan valtakunnallisia vertailulukuja. Näin
voidaan laventaa itsearvioinnin perspektiiviä. Itsearviointiin osallistuvat tavalla
tai toisella oppilaitoksen johto, henkilöstö, opiskelijat ja työelämän sidosryhmäedustajat.Yhteinen itsearviointi lisää kokonaisvaltaisesti toimijoiden tietoisuutta tavoitteisen toiminnan kehittämisen edellytyksistä. Vertaisarviointi toteutuu siten, että arviointiryhmä muodostuu toisten ammattikorkeakoulujen
asiantuntijoista, jotka tuntevat hyvin ammattikorkeakoulujen lainsäädännölliset tehtävät ja toimintaympäristön.
Ammattikorkeakouluilla on lakisääteiset ja opetusministeriön asettamat
velvoitteet ja tehtävät. Myös nämä tekijät vaikuttivat koulutuksen laatuyksikköarvioinnin arviointikohteisiin. Suunnitteluryhmä halusi tuoda arviointiin
myös vahvan ammattikorkeakoululähtöisyyden. Se tarkoittaa ammattikorkeakoulujen toiminnan arviointia suhteessa niiden omiin strategioihin ja tavoitteisiin. Suunnitteluryhmä halusi näin toteuttaa kehittävän arvioinnin periaatetta.
Suunnitteluryhmä päätyi jakamaan arviointikohteet kahteen osaan: toimintaan ja tuloksiin. Toiminta-osassa kuvataan koulutusyksikön toimintaa sekä
toiminnan suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Tulokset-osassa koulutusyksikkö kuvaa toiminnan tuloksia suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Tulosten arviointi tuli uutena elementtinä koulutuksen laatuyksikköarviointiin.
Arvioinnin suoritti alusta loppuun yksi arviointiryhmä, johon koottiin
tarvittava alakohtainen asiantuntemus pedagogisen ja muun tarvittavan asiantuntemuksen ohella.
Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti suunnitteluryhmän esityksen
mukaisesti, että arviointi on edellisen kierroksen tapaan kaksivaiheinen: arvioituaan ammattikorkeakoulujen laatimat esitykset arviointiryhmä tekee vierailut parhaisiin kohteisiin ja täydentää esitysten perusteella tehtyjä aiempia
arvioitaan. Lopuksi arviointiryhmä tekee esityksensä 4–6 koulutuksen laatuyksiköstä Korkeakoulujen arviointineuvostolle.
Arviointiryhmä
Koulutuksen laatuyksikköarvioinnin arviointiryhmä nimettiin KKA:n kokouksissa 18.12.2007 ja 25.3.2008. Arviointiryhmään toivottiin jatkavan mahdollisimman monen suunnitteluryhmän jäsenistä. Tapana on ollut, etteivät
suunnitteluryhmän puhetta johtaneet KKA:n jäsenet jatka arviointiryhmiin
ja näin toimittiin tässäkin tapauksessa.
Arviointiryhmään nimettiin:
Puheenjohtaja:
Merja Saarela, johtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin
koulutus- ja tutkimuskeskus
Jäsenet:
Päivi Jaatinen, kehitysjohtaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Kari Juntunen, koulutuskuntayhtymän johtaja, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä
Antti Kauppi, johtaja, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus
Palmenia
Leenamaija Otala, yliopettaja, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia
Veli-Matti Taskila, koulutuspoliittinen sihteeri, SAMOK ry.
Sihteerit:
Karl Holm, Korkeakoulujen arviointineuvosto
Matti Kajaste, Korkeakoulujen arviointineuvosto
Hakuohjeet ja arviointikohteet
Korkeakoulujen arviointineuvoston kokouksessa 22.11.2007 hyväksyttiin projektisuunnitelma, arviointimenettely, arviointikohteet sekä ohjeet ammattikorkeakouluille. Ne toimitettiin ammattikorkeakouluille välittömästi.
Antamissaan ohjeissa KKA pyysi ammattikorkeakouluja tekemään esityksensä koulutuksen laatuyksiköksi 31.3.2008 mennessä. Esitys sai olla korkeintaan 15 sivun tai 60 000 merkin mittainen. Kullakin ammattikorkeakoululla
oli mahdollisuus tehdä yksi koulutuksen laatuyksikköesitys. Esitys ei voinut
koskea edellisellä arviointikierroksella, vuonna 2005 palkittua yksikköä. Koska arvioinnin kohteena on toteutuva, käynnissä olevaa toiminta, ei esitystä
voinut tehdä vasta suunnitteilla olevasta toiminnasta, josta ei vielä ole näyttöä.
Arviointikohteet
Ammattikorkeakoulujen lähettämät koulutuksen laatuyksikköesitykset arvioitiin ennaltalaadittujen arviointikohteiden mukaan. Arviointikohteet olivat samalla ammattikorkeakoulujen esitysten otsikot. Suunnitteluryhmä päätyi jakamaan arviointikohteet kahteen osaan: toimintaan ja tuloksiin. Toimintaosassa ammattikorkeakoulut kuvaavat koulutusyksikön toimintaa, toiminnan
suunnittelua, arviointia ja kehittämistä.
Uutena kokonaisuutena laatuyksikköarvioinnin kohteissa käytettiin tulokset-osiota. Koska laatuyksikköehdokkaat poikkeavat toisistaan koon, tehtävän ja luonteen puolesta hyvinkin voimakkaasti, suunnitteluryhmä ei halunnut määrittää tarkkaan lukuja, joita ehdokkaiden tulisi ilmoittaa. Sen sijaan ammattikorkeakouluja pyydettiin kertomaan tuloksistaan suhteessa niiden omiin tavoitteisiin. Suunnitteluryhmä päätti käyttää arviointikriteeristön
sijasta otsikkomaisia arviointikohteita. Edellisessä laatuyksikköarvioinnissa luodun arviointikriteeristön käyttöä pidettiin käytännössä vaikeana ja osittain
heikosti soveltuvana heterogeenisen ehdokasjoukon arviointiin.
Arviointikohteet esiteltiin ammattikorkeakoulukentälle 19.10.2007 järjestetyssä työseminaarissa. Tilaisuudessa keskusteltiin laajasti arvioinnin toteutuksesta ja muokattiin arviointikohteiden sanamuotoja. Lopullisen arviointikohteet hyväksyttiin Korkeakoulujen arviointineuvoston kokouksessa 22.11.2007.
Toiminta
■
Koulutusyksikön toiminnan kuvaus ja nivoutuminen ammattikorkeakoulun strategiaan sekä keskeisiin pedagogisiin linjauksiin
– Ydinosaaminen
– Työelämäkytkös
■
– Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa (toiminta ja synergiaedut, osaamisen kumuloituminen, yhteistyö ja
-toiminta)
– Koulutuksen ja t&k-toiminnan yhteennivoutuminen
– Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen
Toimintaympäristön osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen
– Resurssien hallinta, arviointi ja kehittäminen (raha, osaamispääoma ja
infrastruktuuri)
– Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt (opiskelijat ja muut sidosryhmät)
– Oppimisprosessi ja sen ohjaus
– Oppimisympäristöt
– Laadunvarmistusmenettelyt
Tulokset
■
Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. (arviointiryhmä arvioi myös tavoitteiden realistisuutta)
– Opiskelijoihin liittyvät tulokset
– Työelämään liittyvät tulokset
– Henkilöstöön liittyvät tulokset
– Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset
– Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset
– Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset
Arvioinnin toteutus
Määräaikaan 31.3.2008 mennessä Korkeakoulujen arviointineuvostoon saapui
yhteensä 20 esitystä koulutuksen laatuyksiköiksi. Määrä on samaa suuruusluokkaa kuin aiemmissa laatuyksikköarvioinneissa.
Laatuyksiköiksi esitettiin:
■
■
■
■
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, johdon assistenttityön ja kielten
koulutusohjelma
Hämeen ammattikorkeakoulu, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon
yksikkö
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ”Tiimiakatemia – Rajoja rikkova tiimiyrittäjyyden yksikkö”
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
Kajaanin ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, avoin verkkoammattikorkeakoulu AVERKO
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, hoitotyön
koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja amk
Lahden ammattikorkeakoulu, Se onnea on! Musiikkiteatterikoulutus
Lahdessa
Laurea-ammattikorkeakoulu, turvallisuusalan koulutusyksikkö
Mikkelin ammattikorkeakoulu, terveysalan laitos, Savonlinna, monialainen oppimisprosessi terveysalan koulutuksessa – rinnakkaisesta työskentelystä yhteisölliseen tiedonrakentamiseen
Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, liiketalous eXpertia, Ikaalinen
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, muotoilun koulutusohjelma,
D´ART Muotoilun palvelukeskus
Rovaniemen ammattikorkeakoulu, hyvinvointialojen kampus, hoitotyön
koulutusohjelma
Satakunnan ammattikorkeakoulu, T&O – työelämälähtöinen oppimisympäristöratkaisu
Savonia-ammattikorkeakoulu, Peruskauraa ja riskisti bisnestä, yrittäjyysosaamisen kehittäminen maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa
Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikön täydennyskoulutuspalvelut
Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, osaamisyhteisö D
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, aikuiskoulutus
Turun ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma
Ammattikorkeakoulujen kirjalliset esitykset julkaistiin KKA:n verkkosivuilla.
Arviointiryhmä perehtyi kirjallisiin esityksiin ja pisteytti ne arviointikohteittain. Lisäksi kukin ryhmän jäsen otti kantaa, tulisiko kyseiseen koulutusyksikköön suorittaa arviointivierailu. Kirjallisten esitysten perusteella arviointiryhmä päätti suorittaa arviointivierailut yhdeksään ammattikorkeakouluun. Niille korkeakouluille, joihin ei päätetty tehdä vierailua, laadittiin kirjalliset palautteet. Arviointiryhmän jäsenet eivät osallistuneet oman oppilaitoksensa esityksen arviointiin, kyseiseen korkeakouluun tehtyyn arviointivierailuun tai
keskusteluun ammattikorkeakoulun ehdokkaasta prosessin missään vaiheessa.
Arviointikäyntien kohteiksi valittiin seuraavat ammattikorkeakoulut:
■
■
■
■
■
■
■
■
■
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Laurea-ammattikorkeakoulu
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Savonia-ammattikorkeakoulu
Turun ammattikorkeakoulu
Arviointivierailut toteutettiin syyskuussa 2008. Vierailut toteutettiin arviointiryhmän laatiman ohjelman mukaisesti siten, että ensin koulutusyksikkö antoi oman näyttönsä koulutuksen erinomaisuudesta. Näytön oli vastattava arviointiryhmän ennaltamäärittämiin aiheisiin, jotka olivat kaikille samat. Kolmasosa ajasta oli varattava keskustelulle. Sen jälkeen arviointiryhmä haastatteli
opiskelijoita, sidosryhmiä sekä henkilökunnan edustajia. Haastattelujen tavoitteena oli täydentää annettua näyttöä ja todentaa kirjallisen esityksen todenmukaisuutta.
Arviointiryhmä kokoontui vierailukierroksen jälkeen ja pisteytti laatuyksikköehdokkaat uudemman kerran vierailuilla tehtyjen havaintojen perusteella. Niille korkeakouluille, joita ei päätetty esittää valittaviksi, lähetettiin kirjalliset palautteet joulukuun alussa 2008.
Korkeakoulujen arviointineuvosto valitsi kokouksessaan 13.11.2008 ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköiksi vuosille 2008–2009 arviointiryhmän esityksen mukaan:
■
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, johdon assistenttityön ja kielten
koulutusohjelma
■
Laurea-ammattikorkeakoulu, turvallisuusalan koulutusyksikkö
■
Rovaniemen ammattikorkeakoulu, hyvinvointialojen kampus, hoitotyön
koulutusohjelma
■
Savonia-ammattikorkeakoulu, Peruskauraa ja riskisti bisnestä, yrittäjyysosaamisen kehittäminen maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa
■
Turun ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma
Arviointiin osallistuneilta korkeakouluilta sekä arviointiryhmän jäseniltä kerättiin palautetta, jota hyödynnetään Korkeakoulujen arviointineuvoston toiminnan kehittämisessä sekä seuraavan laatuyksikköarvioinnin suunnittelussa.
Ammattikorkeakoulutuksen
laatu vuonna – yhteenvetoa arvioinnista
Koulutuksen laatuyksiköt vuonna Arviointiryhmä pohti laajasti koulutuksen laatuun liittyviä tekijöitä ja teki paljon havaintoja ammattikorkeakoulukentän tilanteesta kirjallisten esitysten sekä
erityisesti arviointivierailujen perusteella. Nämä koko järjestelmää koskevat
havainnot on koottu tähän lukuun.
Opetusministeriön linjaukset suomalaisen ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseksi konkretisoituvat keskeisimmiksi strategisiksi kehittämistavoitteiksi
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmissa (KESU). KESUn tavoitteiden saavuttamista vauhditetaan keskeisimpiin kehittämiskohteisiin suunnatuilla resursseilla, ns. pääkonttori-hankkeilla. Vuosien 2007–2012 KESUssa
korkeakoulujen kehittämishaasteiksi on nostettu profiloituminen, rakenteellinen kehittäminen, rahoitusmallien uudistaminen, kansainvälistyminen sekä
koulutuksen ja tutkimuksen laadukkuus.
Ammattikorkeakouluissa painopiste on korkeatasoisessa työelämälähtöisessä opetuksessa sekä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja palvelusektoria
tukevassa soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Alueellisesti ennakoitava väestönkehitys ja elinkeinoelämän muutokset aiheuttavat työelämän
kehittämistarpeita ja työvoimatarpeita. Niihin vastaaminen on ensisijaisesti
ammattikorkeakoulujen vastuulla. Tämä laatuyksikköarviointi avaa omalta
osaltaan sitä, millaisin pedagogisin ratkaisuin ja millaisin tuloksin KESUssa
2007–2012 asetetut tavoitteet ovat toteutuneet valtakunnallisesti ammattikorkeakouluissa. Kuviossa 1 on pyritty jäsentämään arviointiryhmän ajatuksellista
arviointikehikkoa, jolla suhteutetaan toisiinsa arvioinnin kohteina ammattikorkeakoulujen lakisääteiset tehtävät ja toteutunut laadukas toiminta.
Kuvio Ammattikorkeakoulutuksen laatuyksikköarvioinnin arviointikehys
Yhteistä arviointivierailukohteille
Yhdeksälle toiselle kierrokselle valitulle koulutusyksikölle oli yhteistä muun
muassa innovatiivinen ydin. Ytimen ympärille oli systemaattisesti rakennettu
pedagoginen ratkaisu, jonka onnistumisesta oli myös esittää konkreettisia tuloksia. Pedagoginen innovatiivisuus palveli monessa tapauksessa myös alueellista kehittämistehtävää. Innovatiivisuus näyttäytyi monella eri tavalla; se saattoi konkretisoitua esimerkiksi toimintasuunnitelmana, metodina, keinona tai
ympäristönä. Innovaatio oli poikkeuksetta tulosta systemaattisesta kehittämistyöstä.
Pedagogien innovaatiotoiminnan promoottorina näytti olevan vahva yliopettaja, joka oli onnistunut saamaan johdon ja opettajakollegoiden tuen ke-
hittämisen vauhdittamiseksi. Laadukkaimmissa yksiköissä innovatiivinen ja innostunut ilmapiiri oli vallannut koko toimintayksikön. Korkealaatuisessa
koulutusyksikössä ammattikorkeakoululain määrittelemät tehtävät tunnettiin
hyvin ja ne ohjasivat tehokkaasti käytännön työtä. Laatuyksiköissä toteutuivat
myös kansainvälistymis- ja yrittäjyystavoitteet. Koulutuspalveluita toteutettiin
joustavasti ja monipuolisesti niin, että sekä tutkintoa suorittavat että osaamistaan täydentävät aikuiset oli otettu huomioon tarjonnassa. Rajapinnalla korkeakoulun ulkopuoliseen työelämään toimittiin järjestelmällisesti ja monipuolisesti. Näin varmistettiin koulutuksen työelämälähtöisyys.
Tietotekniikan hyödyntäminen
Arviointiin osallistuneet ammattikorkeakoulut ovat ottaneet yleisesti käyttöön
etäviestintäteknisinä ratkaisuina Moodlen ja ConnectPROn. Niitä käytetään
lähinnä dokumenttien hallinnassa ja tiedon jakelussa. Opetusmateriaalit tallennetaan yhteiseen tietokantaan, jossa materiaalit ovat kaikkien opiskelijoiden
käytettävissä. Opetusmateriaalia jaetaan verkon avulla. Opiskelijat palauttavat
harjoitustöitään ja saavat opettajien palautteet verkon kautta. Erityisesti hajaasutusalueilla tämä etäyhteys koulun ja opiskelijan välillä on tarjonnut opiskeluun hyviä mahdollisuuksia. Sosiaalisen median käyttöönotto opetuksen tukena on vielä alkuvaiheessa.Vain harvoissa tapauksissa opiskelijat tuottavat yhdessä tietoa verkossa ja hyödyntävät yhteisöllisyyttä oppimisessa. Aidosti sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia, jotka ovat vielä pitkälti hyödyntämättä.
Ammattikorkeakouluissa, joissa verkon käyttö ja tietotekniikka ovat keskeisessä roolissa, on korostettu opettajien koulutusta. Verkko-opetus ja tiedon
tuottaminen verkkoon ovat ’pakollinen’ osa opettajien täydennyskoulutusta.
Ammattikorkeakoulut ovat varanneet siihen sekä aikaa että rahaa. Erityisesti
haja-asutusalueilla toimivat korkeakoulut ovat tukeneet tehokkaasti verkkoopetuksen käyttöönottoa.
Strategiakytkentä ja toiminnan tuloksellisuus
Laatuyksikköarvioinnissa ammattikorkeakoulun ja/tai koulutusyksikön strategiaa tarkasteltiin kolmella tasolla: strateginen kehittämistyö ammattikorkeakoulun sisällä, jossa tarkastellaan, miten koulua kehitetään strategisen johtamisen avulla, alueellinen strategiatyö, jossa tarkastellaan ammattikorkeakoulun
osallistumista alueellisen strategian laatimiseen ja alueelliseen strategiseen kehittämiseen sekä arvioitavan koulutusyksikön kytkentää yhtäältä ammattikorkeakoulun ja toisaalta alueen strategiaan.
Strateginen kehittämistyö ammattikorkeakoulun sisällä
Opetusministeriö on pyrkinyt strategisten linjauksien ja resurssien kohdentamisen avulla edistämään ammattikorkeakoulujen kehittymistä sekä keskinäistä
verkottumista. Koulutuksen laatuyksikköarviointi nosti erinomaisella tavalla
näkyviin laajan ammattikorkeakouluissa toteutetun strategisen kehittämistyön.
Se näkyy yhteisinä aluekehitysponnisteluina ja ennakointeina, jossa on selvitetty koulutustarpeita ja koulutuksen kehittämistä. Hyviä esimerkkejä löytyi
varsinkin ammattikorkeakouluista, joissa strategista johtamista toteutettiin parhaiden yritysoppien mukaan.
Alueellinen strategiatyö
Parhaissa tapauksissa ammattikorkeakoulun strategia täydentää alueella tehtävää kehittämistyötä ja oppilaitos onkin aktiivisesti mukana alueellisten toimijoiden yhteisessä strategiatyössä. Yhteistyön tuloksena yhteiset aluekehitystavoitteet jalkautuvat ammattikorkeakoulun strategiaan ja edelleen koulutusohjelmien kautta aina toiminnan tasolle asti.
Aito yhteinen ponnistelu alueen tulevaisuuden rakentamiseksi näkyy parhaimmillaan kaikilla tasoilla. Ehkä tärkeintä on, että strategisille painopistealueille voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisimmat käytössä olevat voimavarat. Yhteinen alueellinen strategiatyö auttaa ammattikorkeakouluja kehittämään omia osaajaresurssejaan ja suuntaamaan ajoissa tai jopa ennakoivasti koulutusta tukeviin osaamis- ja osaajatarpeisiin.
Koulutusyksikön tulostiedon hyödyntäminen
Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota myös ammattikorkeakoulun ja palkittavaksi esitetyn koulutusyksikön vision ja strategian realistisuuteen sekä kykyyn
toteuttaa kaikkein kriittisimmät kohdat.Yhtenä tärkeänä arviointikohteena oli
arvioida toiminnan tuloksellisuutta. Toiminnan tulosten esittely vaihteli heikosta erinomaiseen. Yksikön esitys tuloksistaan kertoi paljon sen analytiikan
tasosta sekä kyvystä ja halusta soveltaa toteumatietoa omissa strategioissaan ja
toimintasuunnitelmissaan. Osa ammattikorkeakoulujen laatuyksikköehdokkaista vaikutti olevan analyyttisesti vielä kehitysvaiheessa. Nämä korkeakoulut
tekevät visioitaan ja niihin liittyviä suunnitelmia lähes sokkona, koska eivät
hankitun tiedon perusteella voi olla varmoja siitä, mitä eri ydinprosesseissa tapahtuu. Näille ammattikorkeakouluyksiköille olisi kehittämisen kannalta hyödyllistä hankkia paikkansa pitävää dokumentoitua tietoa toiminnan kehittämisen perustaksi.
Osa ammattikorkeakouluista tavoittelee jo aitoa analyyttisyyttä toiminnassaan. Ne ovat integroineet seurantatiedon analyysin muuhun kehittämis-
toimintaansa. Prosesseja pystytään seuraamaan ja näiden tietojen avulla parannetaan niitä ominaisuuksia, jotka tuottavat kilpailuetua ja vaikuttavuutta alueelle. Erinomaisena näyttäytyivät ammattikorkeakoulut, joiden tiedonhankinta
ja käsittely oli kattavaa. Yhteiskunnan trendejä seurattiin ja analysoitua tietoa
kyettiin käyttämään innovointiin ja erottautumiseen. Nämä ammattikorkeakoulut pystyvät myös miettimään kokonaisvaltaisen analyysin keinoin mitä pitää tehdä seuraavaksi, mikä on mahdollista ja miten säilytämme saavuttamamme etumatkan.
T&ktoiminta arviointikohteissa
Toinen ammattikorkeakouluille KESU:ssa esitetyistä strategisista kehittämistavoitteista liittyy t&k-toimintaan, johon on kohdennettu kehittämisrahoina.
Tämä laatuyksikkökierros avaa omalta osaltaan sitä, kuinka t&k-toiminnan tuloksellisuus näyttäytyy osana laatuyksikköehdokkaiden toimintaa. Yhteenvetona kaikista 20 esityksestä oli jäsenneltävissä t&k-toiminnan kohdistuminen
seuraavasti:
1) Pedagogiikkaan ja sen kehittämiseen kohdistuva tutkimus.
Tämä on luonteeltaan vahvasti kasvatustieteellistä tutkimustoimintaa. Ammattikorkeakoulutus ja sen kehittämisratkaisut ovat alan tutkimuksen soveltava
kenttä. Tälle alueelle oli kohdistunut varsin suuri osa ammattikorkeakoulujen
t&k-toiminnasta koulutusalasta riippumatta. Hankkeiden laajuus vaihtelee yksittäisestä koulutusohjelmasta kansallisiin ja kansainvälisiin pedagogisen kehittämisen hankkeisiin. Näissä hankkeissa näyttäytyy monin tavoin myös yhteistyö suomalaisen ja kansainvälisen yliopistosektorin kanssa.
2) Ammattialaan kohdistuva tutkimus. Tutkimusta luonnehtii toisaalta ammattikasvatuksellinen, toisaalta koulutusalojen tieteelliseen taustaan tukeutuva tutkimus ja ammattialan ennakointitoiminta. Esimerkiksi terveysalalla
tehdään hoitotieteellistä tutkimusta, luonnonvara-alalla maa- ja metsätieteellistä tutkimusta ja liiketalousalalta taloustieteellistä tutkimusta. Ammattialaan
kohdistuvaan tutkimuskenttään sisältyvät sekä yksittäisen ammattialan hankkeet että moniammatilliset hankkeet. Tutkimus- ja kehittämishankkeet vaihtelivat laajuudeltaan yksittäisen ammattialan ja työelämäkumppanin hankkeista verkostomaisiin ammattikorkeakoulujen yhteisiin tai valtakunnallisten
toimijoiden kanssa toteutettaviin yhteishankkeisiin. Yhteistyökumppaneiden
kirjo on suuri, kumppaneina on yksittäisistä yrittäjistä kansainvälisesti merkittäviin toimijatahoihin.
3) Alueelliseen kehittämiseen kohdistuva tutkimus- ja kehittämistoiminta. Pedagogiikkaan ja ammattialaan kohdistuvan tutkimuksen
ohella ammattikorkeakoulut tekevät paljon alueen tarpeista lähtevää ja siihen
kohdistuvaa t&k-työtä. Koska t&k-työhön kohdistetut resurssit ovat olleet perinteisesti varsin niukat, ammattikorkeakoulut ovat integroineet t&k:n läheisesti koulutustoiminnan yhteyteen. Se konkretisoituu monissa tapauksissa
opiskelijan tutkivan ja kehittävän työotteen rakentamisena.
Työelämäyhteistyö
Työelämäyhteistyö on tärkeä osa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Ammattikorkeakoulut kouluttavat ihmisiä työhön ja niillä olisi myös mahdollisuus
toimia työelämän osaamisen ylläpitäjänä ja työssäolijoiden elinikäisen oppimisen tuottajina. Käytännön yhteistyö työelämän kanssa rajoittuu kuitenkin
yleensä opetuksen kehittämiseen ja opiskelijoiden opinnäytetöiden järjestämiseen.
Ammattikorkeakouluilla ja niiden eri koulutusohjelmilla on yleensä työelämän edustajista muodostettu neuvottelukunta tai muu vastaava foorumi.
Neuvottelukunta käsittelee opetusta sekä sen sisältöä ja suuntaa. Joissakin tapauksissa tulevia osaamistarpeita ja harjoittelupaikkojen, harjoitustöiden ja
hankkeiden järjestämistä.
Alumnitoiminta on yksi keskeinen tapa työelämäyhteyksien rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Käytännössä monet alumnit toimivat entisissä kouluissaan vierailevina luennoitsijoina, sivutoimisina tuntiopettajina tai osallistuvat
työelämäedustajina opetuksen kehittämiseen neuvottelukunnissa tai vastaavissa opetuksen kehittämisfoorumeissa.
Työelämän edustajat esiintyvät jonkin verran ammattikorkeakoulujen
opetuksessa. Opettajat sen sijaan toimivat vain varsin harvoin korkeakoulujen
ulkopuolisessa työelämässä henkilöstön koulutustehtävissä. Sosiaali- ja terveysalalla vaikuttaisi olevan ehkä eniten tasapuolista vuorovaikutusta. Opettajien
työaikakäytännöt tukevat heikosti työelämäyhteistyötä. Monissa ammattikorkeakouluissa opettajille oli järjestetty mahdollisuus työelämäjaksoihin, mutta niissä opettajat ovat työelämässä lähinnä oppijoina. Opettajien käyttö työelämän kouluttajina oman alansa asiantuntijoina on kovin vähäistä jopa nyt
palkituissa laatuyksiköissä.
Ammattikorkeakoulujen hanketoiminta (t&k) ja koulutus on integroitu
eräissä ammattikorkeakouluissa toisiinsa niin kiinteästi, että hanketoiminnasta
muodostuu yksi on keskeinen opetusmuoto. Hankkeet sitovat monissa kouluissa opiskelijat ja opitut asiat työelämään ja käytäntöön. Hanketoimintaa voidaan pitää yhtenä konkreettisista yhteistyömuodoista. Monissa ammattikorkeakouluissa on luotu yrittäjyyden oppimisen edistämiseksi starttihautomoita,
joissa toimii erimuotoisia opiskelijoiden harjoitteluyrityksiä. Erityisesti tradenomien koulutuksessa käytetään joissakin ammattikorkeakouluissa opetus-
muotona harjoitteluyritystä myös starttihautomotoiminnan ja harjoitusyritysten yhteydessä. Eräässä ammattikorkeakoulussa paikalliset pankinjohtajat arvioivat esimerkiksi opiskelijoiden laatimien yritysten liiketoimintasuunnitelmat.
Harjoitteluyrityskin voi ottaa mallia alueen toimivista yrityksistä haastattelemalla yritysedustajia ja keräämällä niistä tietoja.
Aidosti tasavertaiset yhteiset kehittämishankkeet ja opetusprosessit työelämän ja ammattikorkeakoulujen kanssa ovat vielä harvinaisia, mutta kehittymässä. Kun yritykset muodostavat yhä enemmän verkostoja, jotka kokoavat
yhteen joustavasti erilaisia yrityksiä, olisi ammattikorkeakouluilla hyvä tilaisuus toimia näiden verkostojen koordinoijina ja yhteisen osaamisen kehittäjinä.
Ammattikorkeakouluille on toimintansa alusta alkaen ollut tärkeää luoda
vahvat työelämäyhteydet. Monessa ammattikorkeakoulussa työelämäyhteyksiä
voisi kuitenkin edelleen kehittää ja monipuolistaa. Monipuolistaminen edellyttäisi yhtäältä ammattikorkeakoulujen rakenteiden muuttamista sekä toisaalta työelämältä uudenlaista sitoutumista ja vastaan tulemista. Ammattikorkeakoulun henkilöstön toimimista ja vaikuttamista työelämässä tulisi seurata ja
mitata tarkemmin. Siihen tulisi myös allokoida aikaa ja resursseja. Uudenlainen yhteistyö hyödyttäisi molempia osapuolia. Ammattikorkeakoulun henkilöstön kontaktipinta ja osaaminen tulisi ylläpidettyä ja työelämä puolestaan
saisi kehittämisensä tueksi räätälöityä korkeatasoista osaamista.
Laadunvarmistus
Laadunmäärittelyn taustalta voidaan tunnistaa useampia erilaisia orientaatioita. Ne kertovat siitä, keitä varten organisaatio kokee tekevänsä työtään, kenelle tai mille taholle se kokee olevansa ensisijaisesti vastuussa tekemisistään ja
mitkä asiat osoittavat organisaation onnistuneen tehtävässään. Eri orientaatiot
pitävät sisällään implisiittisesti myös laadun määrittelyn. Orientaatiot voivat
vaikuttaa organisaatiossa samanaikaisesti, mutta niiden välinen tasapaino voi
vaihdella eri aikoina. Ne voivat ajoittain olla jopa ristiriidassa keskenään. Eri
tutkijat ovat tunnistaneet laatuajattelun taustalta muun muassa asiantuntijaorientaation (trust the experts), standardiorientaation (trust, but verify) ja markkina- tai asiakasorientaation (trust the customers). Lisäksi on tunnistettu poliittinen ja eettinen orientaatio.
Kun koulutuksen laatuyksikköesityksessä kuvattuja laadunvarmistusmenettelyjä ja -järjestelmiä tarkastellaan erilaisten laatuorientaatioiden näkökulmasta, sieltä voidaan tunnistaa kaikkia edellä kuvattuja orientaatioita, painotusten vaihdellessa. Asiantuntijaorientaatio ilmeni muun muassa siten, että
koulutusyksiköissä korostettiin koulutusohjelmakohtaisia laadunvarmistusme-
nettelyjä ja autonomiaa suhteessa koko ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmään. Koulutusohjelmakohtaisen asiantuntijuuden korostamisen
positiivinen puoli on se, että oman suunnittelutyön jäljen näkyminen saattaa
sitouttaa vahvemmin koulutusohjelman toimijoita ja saattaa johtaa koulutusohjelman puitteissa parempaan tulokseen kuin koko ammattikorkeakoulun
yhteinen laatujärjestelmärakenne.Varjopuolena on taas se, että ammattikorkeakoulun kokonaislaadun kuvaamisesta tulee ongelmallista. Laatu voidaan kuvata vain ammattikorkeakoulun osien laadun kautta.Yhtenä asiantuntijaorientaation ilmentymänä voidaan pitää myös itsearviointien korostunutta roolia
laadunvarmistuksessa. Itsearvioinnit ovat oleellinen osa korkeakoulun laatumenettelyjä. Ilman säännöllistä asettumista ulkoisen arvioinnin kohteeksi voi
itsearviointi kuitenkin antaa harhaisen kuvan organisaation laadusta.
Asiakasorientaatio ilmeni esityksissä muun muassa mittavina asiakaspalautemenettelyinä. Asiakkaiksi nimettiin useimmiten opiskelijat ja työelämä.
Joissakin esityksissä laatu kuvattiin lähes yksinomaan opiskelijatyytyväisyytenä. Palautteiden välittömiä käsittelymekanismeja oli kuvattu useissa esityksissä, mutta usein kyselyjen ja niiden tuloksiin perustuvien toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta jäi hämäräksi. Standardi- tai manageriaalinen orientaatio ilmeni osassa esityksistä muun muassa selvänä kytkentänä ammattikorkeakoulun johtamisjärjestelmään ja sekä omiin että alueellisiin strategioihin.
Merkille pantavaa esitysten laadunvarmistuksen kuvauksissa oli lisäksi se,
että orientaatiopainotuksista riippumatta kuvauksissa painottuivat erilaiset seuranta- ja arviointimenetelmät eli selvitettiin sitä, oliko laatua syntynyt.Vähemmän painoa oli annettu prosesseihin sisällytettyjen laadunvarmistusmenettelyjen eli niiden menettelyjen kuvaamiselle, joilla laatu varsinaisesti synnytettiin.
Opiskelijoiden osallistuminen koulutuksen
suunnitteluun ja toteutukseen
Yhtenä ammattikorkeakoulujen keskeisenä haasteena on yhdistää aikaisemmalta opistotasolta siirtyneet perinteet korkeakoulutasoiseen ammatilliseen
koulutukseen. Perinteillä ja ammatillisuudella perustellaan tavallisesti muun
muassa sitä, että opinnot ovat joustamattomia ja esimerkiksi läsnäolopakkoa
käytetään paljon. Onneksi myös toisenlaisia opintojen toteuttamistapoja voidaan käyttää, ja näin tehtiinkin laatuyksiköksi esitetyissä yksiköissä.
Arviointivierailujen aikataulussa oli varattu osio opiskelijoiden kuulemiselle. Ammattikorkeakoulu sai valita nämä opiskelijat itse. Ainoa ennakkovaatimus oli, että yhden heistä tuli olla opiskelijakunnan/-yhdistyksen edustaja.
Arviointivierailukierrokselle pääsi mukaan luonnollisesti vain parhaimmat
laatuyksikköehdokkaat. Opiskelijoiden osallistuminen yksikön ja koko
ammattikorkeakoulun toimintaan kuitenkin vaihteli paljon niiden yksiköiden
välillä joihin tehtiin arviointivierailu.
Suurimmassa osassa vierailluista yksiköistä oli omia työryhmiä, mutta harvassa niistä oli opiskelijaedustus ja vielä harvemmassa olivat opiskelijakunnan
nimeämät opiskelijaedustajat. Opiskelijaedustajien valintaan liittyviä käytäntöjä
tulisi selkeyttää lähes kaikissa vierailukohteissa sekä opiskelijakunnan että ammattikorkeakoulun toimesta. Opiskelijakunta edustaa kaikkia ammattikorkeakoulun opiskelijoita siitä huolimatta, että siihen kuuluminen ei ole pakollista.
Opiskelijaedustajien valintaan tulee luoda selvät ja läpinäkyvät käytänteet, jotta
kaikki opiskelijat pystyvät pyrkimään edustamaan opiskelijoita niin halutessaan. Käytänteiden tulee olla selvät myös ammattikorkeakoulun henkilökunnalle. Olisi tärkeää, että ammattikorkeakoulu tukisi opiskelijakuntaa käytänteiden luomisessa.
Opiskelijoiden osallistumiselle esteitä
Opiskelijaedustajien toimintaa tulisi helpottaa opintojen joustavuutta lisäämällä. Eräiden vierailukohteiden opiskelijoiden haastatteluista kävi ilmi, että pakolliset läsnäolot ja opintojen aikataulut haittasivat osallistumista ammattikorkeakoulun toimielinten toimintaan. Opiskelijaedustus ammattikorkeakoulun
työryhmissä ja toimikunnissa tai esimerkiksi opiskelijatutorina on nähtävä hyväksyttävänä syynä olla ajoittain poissa kontaktiopetuksesta. Tämän lisäksi tulisi harkita liiallisten läsnäolopakkojen poistamista, jotta aktiivitoiminta opiskelijakunnassa ja -yhdistyksissä olisi nykyistä helpompaa.
Joissakin vierailukohteissa opintojen liiallinen kuormittavuus näyttäytyi
esteenä toimia opiskelijoiden edustajana. Opintojen mitoituksen ja kuormittavuuden arviointiin on suhtauduttava vakavasti kaikissa ammattikorkeakouluissa. Mitoitus ja kuormittavuus vaikuttavat merkittävästi paitsi opetuksen
laatuun ja keskeyttämisasteeseen, myös opiskelijan mahdollisuuksiin toimia aktiivina opintojen ohessa. Suuri osa opiskelijoista työskentelee opintojensa
ohella, joten heidän vapaa-aikansa on varsin rajattu. Opintojen oikealla mitoituksella ja kuormittavuudella voidaan tukea opiskelijoiden osallistumista ammattikorkeakouluyhteisön toimintaan.
Useissa vierailluista yksiköistä kerättiin opintojaksopalautteen lisäksi muutakin palautetta. Opiskelijoiden antamaan palautteeseen suhtauduttiin kaikissa
vierailukohteissa vakavasti ja sen perusteella oli tehty muutoksia opintojaksoihin, opetuksen käytöntöihin ja opetussuunnitelmiin. Osassa vierailukohteista palautteesta annettiin palautteen palaute, jota voi pitää hyvänä käytänteenä.
Palautteen palaute lisää avoimuutta, parantaa opiskelijoiden sitoutumista opintoihin ja lisää viihtyvyyttä opiskeluyhteisössä. Ainakin yhdessä vierailluista
kohteista opiskelijoiden antama palaute laitettiin kaikkien opiskelijoiden saataville nettisivuille, mikä oli omiaan lisäämään avoimuutta.
Osaamisen arviointi ja opetussuunnitelmatyö
Keskeisenä koulutuspoliittisena linjauksena Suomessa ja Euroopassa on ollut
huomion kiinnittäminen osaamiseen. Osaamisen aikakauden voidaan katsoa
alkaneen Suomessa 1990-luvulla aikuisten ammatillisten näyttötutkintojen
myötä. Osaaminen ja sen osoittaminen tutkintoa varten muuttuivat riippumattomaksi osaamisen hankintatavasta. Näyttöä suorittamaan voi tulla vaikka
ilman valmistavaa koulutusta, jos on hankkinut riittävän osaamisen muualla,
esimerkiksi työssä oppien. Osaamisen aikakausi on laajentunut myös nuorten
ammatilliseen koulutukseen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen
myötä. Korkea-asteella ollaan osaamisen aikakauden kynnyksellä.
Korkea-asteen koulutuksen kannalta keskeinen rajapyykki on eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) hyväksyminen. Se on täysin yhdenmukainen korkeakoulujen kehittämistä linjaavan Bolognan prosessin yhteydessä kehitetyn korkeakoulututkintojen viitekehyksen kanssa. EQF:ssä olennaista on huomion kiinnittäminen oppimistuloksiin ja osaamisen tasoihin sekä epävirallisen ja arkioppimisen validointiin.
Osaamisen korostuminen korkea-asteen koulutuksessa näkyy myös Opetusministeriön aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen linjauksissa. Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytilaa ja kehittämiskohteita selvittänyt työryhmä ehdottaa väliraportissaan 18.12.2008 muun muassa aiemmin hankitun
osaamisen tunnustamis- ja tunnistamisjärjestelmää sekä tutkinnon jälkeen hankittavia laajoja osaamiskokonaisuuksia, erityispätevyyksiä, jotka luodaan osaamistulosten kokonaisuuksina ja osoitetaan näytöin.
Osaamispohjaiset opetussuunnitelmat
Osaamisen korostaminen on luontevaa erityisesti ammattikorkeakouluissa, jotka valmentavat opiskelijoita läheisessä työelämäkytköksessä. Useat ammattikorkeakoulut ovatkin jo rakentamassa osaamispohjaisia opetussuunnitelmia.
Myös useissa laatuyksiköissä osaamispohjainen opetussuunnitelma on ollut
keskeisenä kehittämisalueena.
Osaamispohjaista opetussuunnitelmaa on lähestytty useimmiten toiminnallisten opetusratkaisujen kautta. Opetussuunnitelmaan voi sisältyä ongelmaperustaista oppimista, harjoitusyritystoimintaa, simuloituja oppimisympäristöjä, tiimiyrityksiä, työelämäprojekteja, hankkeistettuja opinnäytetöitä, jne. Opetussuunnitelman voi nähdä myös oppimistehtävien sarjana, jossa oppimistehtävät kytkeytyvät läheisesti toimintaan ammattikorkeakoulun ulkopuolella.
Toiminnallisiin opetusratkaisuihin kytkeytyy usein prosessiarviointi.
Toinen lähestymistapa on määritellä opetussuunnitelman tavoitteet osaamistavoitteina. Tällöin koulutuksen suunnittelun keskeisenä lähtökohtana on
määritellä, mitä opiskelijan on osattava opintojen päätyttyä. Joissain laatuyksiköissä onkin kehitetty mm. kompetenssitaulukoita apuvälineiksi osaamistavoitteiden määrittelyyn. Tämä ajatustapa on ainakin periaatteessa yhdenmukainen EQF:n ja Bolognan prosessin kanssa, mikäli osaamisen tavoitetasot vastaavat EQF:n tasoja. Osaamistavoitteiden määrittelyssä on tärkeää, että ammattikorkeakoulun tavoitteet ovat korkeakoulutasoisia. Tässä ei ole riittävä lähtökohta, että osaamista tarvitaan työelämässä. Osaamistavoitteiden tulee olla kuitenkin yhteen sopivia työelämän tarpeiden kanssa.
Laatuyksikköarvioinnissa oli yllättävää havaita, että EQF-kytkentää ei ollut kaikilta osin osaamisen määrittelyn osalta opetussuunnitelmissa tiedostettu, vaikka se muodostaa yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen tutkintojärjestelmällemme. Työelämän osallistuminen osaamistavoitteiden määrittelyyn oli
myös useissa tapauksissa enemmänkin muodollista kuin aidosti sisällöllistä.
Osaamistavoitteiden määrittelyllä on myös oma historiansa, josta on syytä ottaa oppia. Päätekäyttäytymistavoitteiden määrittely oli aikoinaan keskeinen behavioristisen ja opetusteknologisen kasvatusajattelun työväline. Oppimistutkimus on edennyt huimasti viimeisten vuosikymmenten aikana ja sen
tulee näkyä osaamistavoitteiden määrittelyssä. Osaamistavoitteiden tulee myös
suhteutua saman alan toisen asteen koulutuksen osaamistavoitteisiin ja tutkintojen perusteisiin. Osaamisen suhteen on pystyttävä hahmottamaan ammatillinen jatkumo.
Osaamisen arviointi laatuyksikköarvioinnissa
Laatuyksikköarviointiin osallistuneissa yksiköissä ei ollut vielä luotu selkeitä
korkea-asteen osaamisen tavoitemalleja, joissa näkyy uusin oppimistutkimus.
Tämä on selkeä kehittämisalue. Tosin osaamiseen kytkeytyvää oppimistutkimustakaan ei ole olemassa runsaasti. Myös ammatillisen jatkumon kokonaisvaltainen huomioiminen osaamistavoitteiden määrittelyssä on alkutekijöissään.
Osaamispohjaisen opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää osaamisen arviointia. Toisaalta pitää pystyä arvioimaan opiskelijan osaaminen ennen
koulutukseen tuloa, jotta pystytään tunnistamaan ja tunnustamaan hänen aiempi osaamisensa; toisaalta pitää pystyä arvioimaan hänen osaamisensa koulutuksen jälkeen, jotta voidaan myöntää tutkinto. Osaamisen arvioinnin tulisi
olla riippumaton osaamisen hankintatavasta, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelija voi opiskella saman asian monella erilaisella tavalla. Lisäksi osaamisen arvioinnin olisi tarpeen tapahtua mahdollisimman autenttisessa työtilanteessa, jotta
voidaan varmistaa osaamisen työelämärelevanssi.
Osaamisen arvioinnin menetelmien kehittäminen tuntuu olevan ammattikorkeakoulujen laatuyksiköissä alkuvaiheessa. Joitain hyviä ja toimivia rat-
kaisuja on kehitetty ja ne ovat käytössä, mutta vasta yksittäisinä esimerkkeinä.
Osaamispohjaisen opetussuunnitelman käyttöönotto edellyttää jatkossa erityisen huomion kiinnittämistä korkea-asteen osaamisen arviointimenetelmien
kehittämiseen ja soveltamiseen sekä huomioimiseen opetussuunnitelmassa.
Koulutuksen laatuyksikköjen
kirjalliset esitykset
ja arviointiryhmän palautteet
HAAGAHELIAammattikorkeakoulu
johdon assistenttityön ja kielten
koulutusohjelma
A Toiminta
Koulutusyksikön toiminnan kuvaus ja nivoutuminen
ammattikorkeakoulun strategiaan sekä keskeisiin pedagogisiin
linjauksiin
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun kokonaisstrategia perustuu uudistamiseen ja uudistumiseen työelämän kanssa. Visiona on olla metropolialueen
vaikuttavin palvelualojen ja yrittäjyyden kehittäjä (kuva 1). HAAGA-HELIAssa on 10 347 opiskelijaa (tammikuu 2008).
HAAGA-HELIA on ainoa ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa johdon assistenttikoulutusta. Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa on 136 aloituspaikkaa vuodessa ja
598 opiskelijaa (FTE, 2007). Aloituspaikkoina koulutusohjelma edustaa 8,5
%:a HAAGA-HELIAn nuorten tutkintokoulutuksen kokonaistarjonnasta.
Johdon assistenttikoulutus kuuluu yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alaan, mutta sillä on muusta tradenomikoulutuksesta selkeästi eroava
profiili: koulutus tuottaa johdon assistenttityössä tarvittavaa osaamista. Kaikki
opiskelijat lukevat suomen kielen lisäksi vähintään kolmea muuta kieltä. Organisatorisesti koulutusohjelma sijoittuu HAAGA-HELIAn johdon assistentti- ja toimittajakoulutusyksikköön, jossa on 1062 opiskelijaa (FTE, 2007).
Suomen- ja englanninkielisten johdon assistenttikoulutusohjelmien lisäksi yksikkö kouluttaa kirjoittavia toimittajia viestinnän koulutusohjelmassa. Lisäksi
yksikkö toteuttaa erityisesti johdon assistenttien uudistumista palvelevat Työyhteisöviestijän erikoistumisopinnot sekä Tiedonhankinnan ja hallinnan erikoistumisopinnot.
Strategia 2007–2012
VISIO 2012
HAAGA-HELIA on kansainvälinen, osaamiseltaan ja laadultaan
johtava opiskelijoiden ja yritysten menestystä ja uudistumista
palveleva ammattikorkeakoulu.
Se on metropolialueen vaikuttavin palvelusektorin ja
yrittäjyyden kehittäjä.
STRATEGIAT
TYÖELÄMÄSTRATEGIA
Aktiivinen
yrityskumppanuus
T&KSTRATEGIA
Liiketoimintaa
uudistavat
innovaatiot
PEDAGOGINEN
STRATEGIA
Oppiminen
työelämän
kanssa
KAUPALLISEN
TOIMINNAN
STRATEGIA
Ammatillisen
kehittymisen
jatkumo
KVSTRATEGIA
Globaali yritysten
ja korkeakoulujen
yhteistoiminta
OSAAMISSTRATEGIA
Kv-tason
työelämäkompetenssit
ARVOPERUSTA
Toimimme huippujoukkueena yhdessä uudistaen
– vastuullisen liiketoiminnan menestystä palvellen
Kuva HAAGAHELIAn strategia
Ydinosaaminen
HAAGA-HELIAn pedagogisen strategian mukaan opiskelija kasvaa opintojensa aikana proaktiiviseksi, itseohjautuvaksi asiantuntijaksi, joka on motivoitunut kehittämään itseään, työtään ja työyh teisöään. Pedagogisen strategian
periaatteiden mukaisesti HAAGA-HELIAsta valmistuneen assistentin asiantuntijuuden yleisluonne on määritelty seuraavasti:
Keskeistä on assistenttien kyky hallita ammattialansa monimutkaisia kokonaisuuksia soveltamalla teoreettista tutkimustietoa työelämässä. Assistentit pystyvät
ratkaisemaan luovasti johtajuuden ja työyhteisön toimivuuden tukemiseen
liittyviä uusia ongelmatilanteita. He kehittävät itseohjautuvasti ja aloitteellisesti
työelämän käytänteitä.
Johdon assistenttikoulutuksen opiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessi ja
koulutuksesta valmistuneen tradenomin ydinosaamista kuvaava osaamisvisio
on esitetty kuvassa 2.
TRADENOMI, HSO
k
Tietote
Ver
kos
to-,
organisointi- ja
Monikulttuurinen
viestintäosaaminen
- yhteisöviestintä
- kielet
- kulttuurit
si- osa
ses
am
pro
ine
n
Tietoasiantuntijuus
- tiedonhankinta
- tiedon muokkaus
- tiedon tuottaminen
o
niikka- saaminen
Johtamisen
ja
työyhteisön
tukeminen
➜
Liiketoimintaosaaminen
- organisaatiot ja johtaminen
- markkinointi
- oikeus
- laskentatoimi
- strategiat ja liiketoimintaprosessit
PROSESSIOSAAMISEN KEHITTYMINEN
➜
3. opiskeluvuosi
ORGANISOINTIOSAAMISEN KEHITTYMINEN
➜
2. opiskeluvuosi
VERKOSTO-OSAAMISEN KEHITTYMINEN
1. opiskeluvuosi
Kuva Assistenttiopiskelijan ammatillisen kasvun prosessi kohti osaamisvisiota
(HAAGAHELIA )
Assistenttien ydinosaamisalueita ovat monikulttuurinen viestintäosaaminen,
liiketoimintaosaaminen ja tietoasiantuntijuus (taulukko 1).
Taulukko Johdon assistenttien osaamisalueet (HAAGAHELIA )
Monikulttuurinen
viestintäosaaminen
Tietoasiantuntijuus
Liiketoiminnan
osaaminen
Johdon assistentit
- pystyvät toteuttamaan ja
kehittämään yhteisöviestintää
- osaavat tuottaa korkeatasoisia
liike- ja hallintoviestinnän
asiakirjoja
- pystyvät viestimään suullisesti
liike-elämän ja julkishallinnon
ammattitilanteissa sekä suomeksi
että vähintään kolmella muulla
kielellä.
Hyvä kulttuuri- ja tapatietouden
ymmärrys antaa kyvyn tunnistaa
kulttuurieroja ja valmiuden
työskennellä monikulttuurisissa
työyhteisössä sekä hoitaa kulttuurien väliseen viestintään liittyviä
tehtäviä.
Johdon assistentit
- pystyvät tietoa hankkimalla,
muokkaamalla ja jalostamalla
tukemaan organisaationsa
johtajien, asiantuntijoiden ja
muiden työyhteisön jäsenten
työtä
- pystyvät käyttämään
tietotekniikkaa monipuolisesti
etsiessään, muokatessaan ja
jalostaessaan tietoa.
Johdon assistentit
- osaavat luoda sekä organisaation
että oman dokumenttien
hallintajärjestelmän ja
pystyvät ylläpitämään ja
kehittämään niitä.
Johdon assistenteilla on laaja-alainen
ymmärrys liiketoiminnan eri osaalueista ja globaalista verkostotaloudesta.
Johdon assistentit kykenevät
- ymmärtämään organisaatioiden
toimintaa teoriassa ja kehittämään
sitä käytännössä
- toimimaan liikkeenjohdon
työparina ja yhteistyössä keskeisten
sidosryhmien kanssa.
Assistentin ydinosaamiskuvaus ja ammatillisen kasvun prosessi määriteltiin
vuonna 2004. ECTS-järjestelmän mukaan osaamisperusteisesti kirjattu opetussuunnitelma otettiin käyttöön vuonna 2005, vuotta aikaisemmin kuin ammattikorkeakoulujen ECTS-projekti antoi suosituksensa osaamisperustaiseen
opetussuunnitelmaan siirtymisestä (ks. Ammattikorkeakoulut Bolognan tiellä
2007). ECTS-järjestelmän mukaisesti koulutusohjelman opintojaksojen kuormittavuutta on seurattu vuosina 2005 ja 2006.
Työelämäkytkös
HAAGA-HELIAn pedagogisen strategian ydin on oppiminen työelämän
kanssa. Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman ja työelämän yhteiset oppimisen verkostot on esitetty kuvassa 3.
Assistenttijärjestöistä merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat Tradenomi HSO Sihteerit ry ja European Management Assistants (EUMA). Tradenomi HSO Sihteerit ry on assistenttikoulutusohjelmien alumnien ammattijärjestö. Siihen voivat liittyä ainoastaan HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun tai sitä edeltäneiden oppilaitosten Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun Helian ja Helsingin Sihteeriopiston (HSO) assistenttikoulutuksen saaneet alumnit. Järjestöllä on 2324 jäsentä (maaliskuu 2008). Oma alum-
Harjoittelupaikka
verkosto
Assistenttijärjestöt
Projektitoimeksiantajat
T&K-yhteistyökumppanit
Neuvottelukunta ja
HSO-säätiö
Kuva Assistenttikoulutuksen työelämäverkostot
nikunta ja sen alumnijärjestö ovat erittäin merkittävä sidosryhmä assistenttikoulutukselle. Koulutuksen tarjoajien ja alumnien yhteisenä intressinä on ollut vaikuttaa siihen, että tradenomi, HSO-koulutus merkitsee Suomen työmarkkinoilla assistenttityön kärkeä ja ylivoimaista osaamista.
Tradenomi HSO Sihteerit ry:n ja HAAGA-HELIAn partnerityösopimukseen on dokumentoitu yhteistyömuodot. Näistä työelämäkummiyhteistyö aloitettiin syksyllä 2005. Tradenomi HSO Sihteerit ry huolehtii siitä,
että jokaisella aloittavalla ryhmällä on työelämäkummi ensimmäisen opiskelulukukauden aikana. Koulutusohjelmassa on ollut maaliskuuhun 2008 mennessä 12 työelämäkummia. Opiskelijoiden ammatillisen kasvun tukemiseksi
järjestetään Tradenomi HSO Sihteerit ry:n avulla kahdesti lukuvuodessa assistenttipaneeleja, joissa työelämässä olevat assistentit kertovat urastaan opiskelijoille. Järjestö organisoi vierailuluennoitsijoita ja kontakteja opettajien työelämävierailujen toteuttamiseksi.Yhteistyössä järjestetään vuosittainen täydennyskoulutustapahtuma, HSO-Forum, jonka teemoina ovat olleet viestintä, brändit, kansainvälisyys ja henkilöstövoimavarat.
European Management Assistants (EUMA) edustaa ylimmän johdon assistentteja. Koulutusohjelma tekee yhteistyötä sekä EUMAn Suomen osaston
että järjestön eurooppalaisten jäsenjärjestöjen kanssa. Esimerkkinä yhteistyöstä on 2006–2007 organisoitu Leonardo-projekti, jossa 12 assistenttikoulutuksen opettajaa vieraili kahdeksassa Euroopan maassa selvittäen assistenttien kvalifikaatiovaatimuksia assistentti- ja esimieshaastattelujen avulla (Tuorinsuo-Byman 2008, tulossa). EUMA-verkosto auttoi kontaktien luomisessa.
Assistenttikoulutuksen työharjoitteluverkostoa on kehitetty pitkäjänteisesti. Jo opistokoulutuksen aikana kehitettiin työnantajille non-stop-palvelu, jossa edellinen harjoittelija perehdyttää seuraavan. Yksi pisimpiä harjoitteluketjuja on Suomen Messut -organisaatiolla, jossa on ollut sihteeri- tai assis-
tenttiharjoittelija yli 20 vuotta. Yhteensä työharjoittelijoita keväällä 2008 on
kotimaassa 55 opiskelijaa ja ulkomailla 7 opiskelijaa. Harjoittelupaikkoja on
mm. ministeriöissä, ammatti- ja elinkeinojärjestöissä, teollisuusyrityksissä ja asianajotoimistoissa. Harjoittelupaikkojen yhteyshenkilöinä toimivat useimmiten
alumnit, jotka tietävät, mitä opintojensa viidennen lukukauden assistenttiopiskelijoilta voi odottaa. Harjoittelupaikkojen edustajilta pyydetään toimeksiantoja opiskelijoiden opinnäytetöihin.
Johdon assistenttikoulutuksen neuvottelukunta ja HSO-säätiö tuovat
assistenttikoulutusohjelmiin yritysten ja julkisen hallinnon edustajien näkökulmaa. Neuvottelukunta osallistuu laatu-, ennakointi- ja opetussuunnitelmatyöhön.Vuonna 2006 perustetun HSO-säätiön hallituksen nimeävät EK, Keskuskappakamari, Helsingin kaupunki, Suomen Yrittäjät ry ja Tradenomi HSO
Sihteerit ry, jotka haluavat tukea johdon assistenttityön koulutusta ja varmistaa johdon assistenttien saatavuuden työmarkkinoille.
Uudenlaisia kontakteja työelämään on saatu työelämäprojektien kautta.Vuonna 2007 koulutusohjelman opiskelijat tekivät 44 kielten työelämäprojektia. Pääasiassa ryhmätöinä valmistuneissa projekteissa opiskelijat käänsivät
tai työstivät yritysten, järjestöjen ja muiden organisaatioiden toimeksiantoina
www-sivuja, esitteitä, käyttöohjeita, koulutusmateriaaleja sekä muita organisaatioviestintään liittyviä tekstejä. Projekteja tehtiin englanniksi (21), espanjaksi (2), ruotsiksi (9), saksaksi (4) ja venäjäksi (8).
Uutena työelämäprojektimuotona alkoivat vuonna 2007 yritystilaisuuksien järjestämisprojektit.Vuonna 2007 tehtiin 13 yritystilaisuusprojektia, joissa
oli mukana 80 opiskelijaa. Opiskelijat järjestivät mm. perehdyttämistilaisuuden, markkinointitapahtuman, henkilöstömatkan ja verkostoseminaarin.
Markkinoinnin ja viestinnän pääaineopintoihin sisältyy työelämäprojekti. Viestinnän opiskelijat tekivät vuonna 2007 Suomen Raha-automaattiyhdistykselle julkisuuskuva- ja mediaseurantaanalyysin ja kehittivät YIT:n sidosryhmäviestintää. Markkinoinnin pääaineopiskelijat tekivät projekteinaan
vuonna 2007 brändi- ja markkinointiviestintäselvityksiä Kemianteollisuus
ry:lle, Salibandyseura SBVantaalle sekä Vihreälle Langalle.
Myös T&K- ja ennakointitoiminta tuottaa koulutusohjelmalle tärkeitä työelämäkontakteja. Esimerkiksi liikeviestintähankkeen (Söderqvist 2004)
yhteydessä työelämäkontakteja oli 42 yritykseen, ja Työyhteisöviestintä 2010
-hankkeen aineisto kerättiin 14 tietointensiivisestä organisaatiosta (Juholin
2007). Opetussuunnitelmatyötä tukevaan ennakointiin on kytketty kaikkien
päätoimisten opettajien työelämävierailut vuosina 2003, 2005 ja 2008. Näissä hyödynnetään koulutusohjelman kontakteja assistenttijärjestöihin.
Muita merkittäviä työelämäyhteistyön muotoja ovat opettajien työssäoppimisjaksot assistentin tehtävissä (kaksi vuonna 2006, yksi vuonna 2008).
Opettajille myönnettyjen sivutoimilupien avulla halutaan tukea työelämätietouden päivittämistä. Erityisesti kielten opettajat saavat tulkkaus- ja käännöstöiden kautta tuoretta tietoa kielen kehittymisestä. Opettajat toimivat myös
kouluttajina ja vierailuluennoitsijoina yrityksissä erityisesti assistenttityön ja
työyhteisöviestinnän alueilla.
Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa
(toiminta ja synergiaedut osaamisen kumuloituminen yhteistyö
ja toiminta)
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoululla on toimintaa Helsingissä, Porvoossa
ja Vierumäellä. Helsingissä on neljä toimipistettä, joista Pasilan kampus on
suurin (5113 opiskelijaa, tammikuu 2008).
Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma sekä englanninkielinen
Degree Programme for Multilingual Assistants -koulutusohjelma toimivat tiiviissä yhteistyössä. Kaikki englanninkielisen assistenttikoulutuksen ryhmään
kuuluvat opettajat opettavat myös johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa. Molempien koulutusohjelmien ennakointi- ja opetussuunnitelmatyö tehdään yhdessä. Koulutusohjelmien opiskelijoille tarjotaan yhteisinä espanjan, kiinan, saksan, ranskan ja venäjän alkeisopinnot sekä espanjan, kiinan
ja venäjän perus- ja ammattiopinnot. Koulutusohjelmat tarjoavat yhteiset
markkinoinnin ja viestinnän pääaineopinnot sekä vapaasti valittavia opintoja.
Yhteisten opintojaksojen opetuskielenä on pääsääntöisesti englanti.
Koulutusohjelma hyödyntää myös HAAGA-HELIAn muita opettajaresursseja. Keväällä 2008 koulutusohjelmassa opettaa kahdeksan opettajaa, jotka eivät hallinnollisesti kuulu assistentti- ja toimittajakoulutusyksikköön. Koulutusohjelma hyötyy monella tavalla HAAGA-HELIA ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijuudesta. Yhteistyömuotoja ovat olleet konsultointi,
opetus- ja projektisuunnitelmien kommentointi sekä opettajien räätälöidyt
täydennyskoulutusohjelmat.
Opiskelijat voivat valita opintoja koko HAAGA-HELIAn tarjonnasta.
Esimerkiksi Pasilan kampuksella liiketalouden koulutusohjelmien tarjoamat
markkinoinnin ja laskentatoimen opintojaksot lisäävät assistenttiopiskelijoiden
valinnan mahdollisuuksia. Ristiinopiskelu on vilkasta myös toisin päin, esimerkiksi keväällä 2008 johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman tarjoamilla espanjan kielen opintojaksoilla opiskelijoista 38 % (83 opiskelijaa) on
yksikön ulkopuolelta.
Koulutusohjelma on aktiivisesti mukana kieltenopettajien yhteistyössä
alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Koulutusohjelman aloitteesta
syntyi projekti, jonka tuloksena otettiin Europassi käyttöön HAAGA-HELIAssa. Nyt valmisteluvaiheessa on hankehakemus, jonka tavoitteena on saada
rahoitusta ammattikorkeakoulun ja sen kansainvälisten yhteistyökumppanei-
den yhteiselle kielisalkkuprojektille. Hankkeessa on mukana myös muita suomalaisia ja eurooppalaisia korkeakouluja sekä toisen asteen oppilaitoksia. Kielisalkkuprojektin tavoitteet liittävät kielten opetuksen kehittämisen HAAGAHELIAn tutkivaa ja kehittävää oppimista korostavaan pedagogiseen strategiaan.
Koulutusohjelma toimii kahdessa kansallisessa kieltenopetuksen verkkoopetuksen renkaassa. Norden-verkostossa neljä ammattikorkeakoulua
(HAAGA-HELIA, LAMK, Savonia ja SEAMK) tarjoavat toisilleen Pohjoismaa-tietouteen liittyvää ruotsin verkko-opetusta. Toinen verkkoopetusyhteistyö liittyy jäsenyyteen harvinaisten kielten virtuaaliopetusrenkaassa.
Vuonna 2007 HAAGA-HELIA tarjosi verkostossa kiinan ja italian kielten
verkko-opetusta, yhteistyökumppanit (Helsingin yliopiston kielikeskus, Stadia ja Laurea) taas vastavuoroisesti tarjosivat japanin ja ranskan verkko-opintojaksoja.
Koulutusohjelma tekee yliopistoyhteistyötä Helsingin yliopiston ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa. Yhteistyötä tehdään Helsingin yliopiston
viestinnän laitoksen kanssa. Sopimus mahdollistaa vuosittain kahdeksan haagahelialaisen opiskelijan opinnot viestinnän laitoksen opintojaksoilla. HAAGA-HELIA on sitoutunut vastaanottamaan kahdeksan yliopisto-opiskelijaa
omille opintojaksoilleen. Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa tehdään syntyperäisten venäläisten venäjän kielen opiskeluun liittyvää opiskelijavaihtoa.
Kauppakorkeakoulun venäläiset opiskelijat opiskelevat HAAGA-HELIAssa
venäjän kielenhuoltoa (keväällä 2008 neljä opiskelijaa) ja HAAGA-HELIAn
venäläiset opiskelijat kauppakorkeakoulussa suullista yritysvenäjää (13 opiskelijaa syksyllä 2007).
Kansainvälinen oppilaitosyhteistyö ja vaihto ovat vilkkainta sellaisten korkeakoulujen kanssa, joilla on joko assistenttityötä lähellä oleva koulutusprofiili tai laaja kielten opetus. Yhteistyöoppilaitosten kanssa tehdään myös T&Kyhteistyötä. Liikeviestintäprojektissa (ks. Söderqvist 2004) yhteistyökumppaneita olivat Helsingin kauppakorkeakoulu ja St. Peterburg State University of
Engineering and Economics. Itävaltalaisen Fachhochschulstudiengänge Burgenlandin kanssa on tehty oppikirjan kustantamiseen liittyvä yhteisprojekti,
jonka aikana assistenttiopiskelijat käänsivät englanniksi ”Lestnitsa Steps” -nimisen venäjän oppi- ja tapakulttuurikirjan, jossa alkuperäinen sidekieli oli saksa (Berditchevskij 2007). Burgenlandin kanssa suunnitellaan tandem-kielenopetusmetodiin liittyvää tutkimushanketta kesästä 2008 alkaen. Tandem-opetuksessa venäläiset opiskelijat opettaisivat venäjää suomalaisille opiskelijoille samalla kun suomalaiset opiskelijat opettaisivat venäläisille suomea. Eurassihankkeessa (ks. Tuorinsuo-Byman 2008, tulossa) opettajat haastattelivat eurooppalaisia assistenttikouluttajia kahdeksassa eri maassa.
Koulutuksen ja T&Ktoiminnan yhteen nivoutuminen
T&K-työssä keskitytään HAAGA-HELIAn strategisista painopistealueista
viestintään ja tietoasiantuntijuuteen. T&K-toiminnan ja koulutuksen yhteen
nivomisessa on onnistuttu hyvin. Esimerkiksi vuonna 2006 koulutusohjelmaryhmään kuuluvista päätoimisista opettajista kymmenen oli aktiivisesti mukana T&K-hankkeissa. Esimerkiksi liikeviestintähanke (Söderqvist 2004, Arvinen ja Isoluoma 2004, Binder et al. 2006) kuvaa hyvin assistenttikoulutusohjelmien erinomaisia mahdollisuuksia toimia T&K-toiminnan kasvualustana. Tuskin missään muussa ammattikorkeakoulussa pystyttäisiin laatimaan liikeviestinnän malleja seitsemällä eri kielellä. Työyhteisö 2010 hankkeen avulla
on kehitetty työyhteisöviestinnän teoria, jonka avulla uudistetaan sekä työelämän käytänteitä että työyhteisöviestinnän opetusta. Taulukossa 2 on kuvattu T&K-projektien yhteyttä opetukseen.
Taulukko T&Khankkeiden hyödyntäminen opetuksessa
Hanke
Tavoitteet
Liikeviestintä
1 Selvittää liikeviestinnän
1 Söderqvist, M. (toim.) 2004.
nykytila ja tulevaisuus
Tyylikkäästi tuloksiin:
2 Kerätä autenttista liikeenglannin-, ranskan-, ruotsin-,
viestintä materiaalia, jonka
saksan-, suomen- ja venäjänpohjalta laaditaan
kielisen kirjallisen liikeviestinnän
mallikirjeitä
merkitys, nykytila ja visio
3 Käyttää mallikirjeitä
2 Arvinen, E.-K., Isoluoma T.
opetuksessa
(toim.) 2004. Tyylikkäästi
4 Tehdä kaupallinen tuote,
tuloksiin -mallikirjeet
jossa eri kielten mallikirjeet 3 Binder, T. et al. 2006.
yhdistetään käytännönLiikeviestinnän käsikirja –
läheiseksi käsikirjaksi
viestit vaihtoon 7 kielellä
4 Guo, H. 2008. Mitä tapahtuu,
kun lohikäärmeelle lisätään
silmät? Kiinan kielen taitoisen
suomalaisen assistentin
koulutukselle asetettavat
vaatimukset
Tuottaa tietoa palaveriSurakka, T. 2005. Työyhteisön
käytäntöjen tehostamiseksi
palaverit – yhdessä tavoitteisiin
1 Selvittää, mitkä ovat
1 Juholin, E. 2007.
aikakauden vallitsevia
Työyhteisöviestinnän uusi
viestinnän paradigmoja ja
agenda
miten viestintä vaikuttaa työ- 2 Juholin, E. 2008. Viestinnän
yhteisön toimivuuteen ja sen vallankumous – Löydä uusi
tavoitteiden saavuttamiseen
työyhteisöviestintä
2 Kehittää em. pohjalta 2000- 3 Verkkotyökalu BIBLO
luvun tietointensiivisiin
organisaatioihin soveltuva
työyhteisöviestinnän malli
Palaverikäytäntöjen
Työyhteisöviestintä
2010
2006–2008
Julkaisut
Kytkentä opetukseen
1 Opetussisällöt
2 Opetusmateriaali
3 Ennakointi
1 Opetussisällöt
2 Opetuksen oheismateriaali
1 Opiskelijat keränneet
tiedot opinnäytetöinään
yrityksistä
2 Uusi paradigma muuttaa
työyhteisöviestinnän
opetuksen sisällön
perusteellisesti
3 Opiskelijat testaavat
verkkotyökalua
UUDIN
(työyhteisöviestintä)
2006–2007
Eurooppalainen
assistentti
2006–2008
Myynnin tuki
2007–
Tiedonhankinta
2007–2008
3 Julkaista erityisesti yritysten
käyttöön tarkoitettu työyhteisöviestinnän käsikirja
4 Kehittää verkkopohjainen
työkalu
5 Kehittää strukturoitu mittaristo työyhteisön viestinnän
kehittämiseksi mittaamiseksi
Kehittää uusi pitkäkestoinen
Caset opetuksen sisältöön
työyhteisöviestinnän toteutusmalli
Selvittää eurooppalaisen
Tuorinsuo-Byman, S. 2008
1 Haastattelunauhat litteroitu
assistentin nykyiset ja tulevat (tulossa). European Management ja käännetty opiskelijoiden
kvalifikaatiot
Assistants Work, Challenges and
kielten työelämäprojekteina
the Future
2 Opetussisällöt
3 Ennakointi
Mallintaa ja kehittää myynnin Opiskelijat tekevät caseorganisaatioiden myynnin
tukiprosessien kartoitusta ja
kehitystä opinnäytetöinään
Tuottaa käsikirja assistenttien Haasio, A. 2008 (tulossa).
Oppimateriaali
Assistentin tiedonhankinnan
opas
Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu toteutus arviointi
ja kehittäminen
Koulutusohjelman oman pedagogisen strategian laatimisen yhteydessä tehtiin
sen vuosikohtainen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2005–2009. Sen mukaisesti on kehitetty opinnäytetyöprosessia, työharjoittelua ja opiskelijan roolia laatutyössä. Assistenttikoulutuksen pedagoginen strategia on yhteensopiva
vuonna 2006 laaditun HAAGA-HELIAn pedagogisen strategian kanssa.
Opinnäytetyöprosessin kehittämiseksi tehtiin laaja kysely johdon assistenttikoulutusohjelmista valmistuneille. Heiltä kysyttiin, olivatko he saavuttaneet
mielestään opinnäytetyölle asetetut tavoitteet. Valmistuneita pyydettiin myös
arvioimaan sitä, missä määrin he tarvitsevat opinnäytetyöprosessin tuottamia
valmiuksia työelämässä. Projektiin liittyi myös assistenttikoulutusohjelmien
opinnäytetyön palauteprosessin kehittäminen (ks. Taimio ja Salmi 2005) sekä
opettajien täydennyskoulutusta toiminnallisten opinnäytetöiden lisäämiseksi.
Yhtenä kehittämisprojektin tuotoksena kehitettiin yksikössä opinnäytetyötä
tukevat tutkimusmenetelmäopinnot verkko-opinnoiksi. Opiskelijat voivat valita määrällisten, laadullisten tai toiminnallisten menetelmien vaihtoehdon.
Työharjoitteluun liittyvän Triangeli-projektin tavoitteena oli kehittää kolmikantayhteistyötä työnantajien, oppilaitoksen ja opiskelijoiden kesken. Projektin tuotoksena uudistettiin työharjoitteluprosessia. Opiskelijoille järjestetään
ns. puolimatkan krouvi harjoittelujakson puolessa välissä. Krouvi tarjoaa välietapin tarkastella, ovatko harjoittelulle asetetut tavoitteet realistisia sekä mahdollisuuden oppia assistenttityöstä muiden harjoittelijoiden kokemuksista.
Tulevaisuuden kannalta erittäin merkittäväksi muodostui pedagogiseen
strategiaan kirjattu määritelmä opiskelijasta yhteistyökumppanina. Koulutusohjelman käytänteiden reflektointi saatiin yhdistettyä KKA:n ”Opiskelija
opiskelun laadun arvioijana” (OOLA) -projektiin, jossa koulutusohjelmasta oli
myös opiskelijoiden edustaja. Projektin tuotoksena saatiin kehitettyä opiskelijan roolia korostavia yhteistoimintamuotoja, mm. opiskelijoiden laaturyhmä
Laatuassit sekä henkilökohtaiset tuutorit ensimmäisen lukukauden opiskelijoille (Junkkari et al. 2006).
Opiskelijan äänen tarkempaa kuuntelemista tavoitellaan myös parhaillaan
meneillään olevassa Dialogi-hankkeessa. Siinä on tarkoitus kehittää erilaisia
dialogitapoja, kuten opettajan ja opiskelijan välisiä, opiskelijoiden välisiä, oppilaitoksen ja työelämän, opettajien keskinäisiä sekä opettajien ja esimiesten
välisiä dialogeja. Hanke on osa valtakunnallista Kehittyvä ammattikorkeakoulun opettajuus (KEKO) -hanketta. Käytännön kehittäminen tehdään opettajien omina alaprojekteina vuosien 2007–2009 aikana. Alaprojektit liittyvät
mm. tietotekniikkaan ja verkko-opetuksen opiskelijaopettajadialogiin, kielten
ja substanssiopettajien väliseen dialogiin sekä työelämäprojekteihin ja työharjoitteluun. (Dialogi 2008). KEKO-hankkeeseen liittyy myös koulutusohjelmassa tekeillä oleva ammattikorkeakoulujen esimiestyötä koskeva väitöskirja.
Yksikössä toimii kehittämisryhmä, johon kuuluvat yksikön johtaja, koulutusohjelmapäälliköt ja johdon assistentti. Ryhmässä käsitellään yksikön toimintaan ja hallintoon liittyviä asioita. Vuosisuunnittelua ja edellisen vuoden
arviointia toteutetaan HAAGA-HELIAssa toimintasuunnitelman, Balance
Scorecardin ja kehityskeskustelujen avulla. Arviointia on dokumentoitu mm.
erillisessä koulutusohjelman laaturaportissa vuonna 2006 sekä vuonna 2007
HAAGA-HELIAssa järjestetyssä tutkintokoulutusohjelmien itse- ja ristiinarviointiprojektissa.
Toimintaympäristön osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen
Vuoden 1994 ennakointihankkeessa (Pirhonen 1997) haastateltiin harjoittelupaikkojen edustajia. Ennakointihankkeen tutkimustulosten mukaan kaikille
assistenteille oli oleellista hyvä suomen kielen taito. Laajan kielitaidon nähtiin
lisäävän uramahdollisuuksia. Ennakointitutkimuksen tietotekniikkaa koskevat
tulokset olivat vaikuttamassa siihen, että koulutusohjelmaan rakennettiin pääainepolku Tietotekniikan hyödyntäminen, jonka tavoitteet asetettiin assistenttityön näkökulmasta.
Vuosina 1999–2000 toteutettiin ennakointihanke (Juvonen 2000), jonka
metodeina käytettiin sekä esimiesten haastatteluja että assistenteille tehtyjä kyselyjä. Ennakoinnin tuloksia hyödynnettiin seuraavan opetussuunnitelman uudistamisessa mm. kehittämällä integroitujen opintojaksojen pedagogiikkaa. Integroidut opintojaksot suunniteltiin käytännön ammattitilanteiden pohjalta
niin, että esimerkiksi työyhteisöviestinnän opintojaksolla yhdistettiin viestintäteoriaa sisällön tuottamiseen ja yhteisöviestinnän graafiseen toteutukseen.
Vuoden 2005 opetussuunnitelmatyössä käytettiin erilaisia ennakointimenetelmiä. Assistenttityön määrällistä arviointia tehtiin sekä yksityisen että julkisen sektorin näkökulmasta. Julkisen sektorin osuus teetettiin opiskelijoiden
opinnäytetöinä. Lisäksi kerättiin Tradenomi HSO Sihteerit ry:n kautta assistenteilta case-kuvauksia heidän autenttisista työtilanteistaan. Heitä pyydettiin
kuvaamaan tilanne, jota he eivät olleet aikaisemmin kohdanneet. Tällä menetelmällä pyrittiin saamaan tietoa siitä, minkälaisissa tilanteissa luovaa ongelmanratkaisukykyä ja asiantuntijuutta tarvitaan (ks. assistenttityön osaamisvisio
s. 2). Tulosten perusteella havaittiin tärkeäksi osaamisalueeksi tiedonhankintaan ja -hallintaan liittyvä osaaminen. Caset antoivat sysäyksen uuden tietoasiantuntijuuden osaamisalue- ja erikoistumisvaihtoehdon kehittämiselle vuoden 2005 opetussuunnitelmaan.
Tutkimus- ja kehittämishankkeena toteutettu liikeviestinnän nykytilan ja
tulevaisuuden kartoitus (Söderqvist 2004) antoi tarkkaa tietoa liikeviestinnän
työelämätarpeesta. Tutkimuksessa saatiin selkeä vastaus siihen, että assistenttiopiskelijoiden tulee yhä osata liikekirjeenvaihtoa kaikilla työkielillään.
Vuoden 2005 opetussuunnitelman yhteydessä ennakoinnin ja opetussuunnitelman välinen yhteys tuotiin esille eri tavalla kuin ennen. Koulutusohjelmassa otettiin tietoinen tulevaisuuden tekijän rooli ja vastuu. Enää ei puhuttu siitä, että koulutusohjelman tehtävänä on vastata työelämän tarpeisiin,
vaan keskeiseksi nähtiin tulevaisuuden työelämän kehittämiseen osallistuminen (ks. Kauppi 2003). Voidaan myös perustellusti väittää, että proaktiivinen,
työelämää uudistava lähestymistapa kuvaa assistenttikoulutuksen ja työelämän
suhteita myös pitkällä aikavälillä. Koulutusohjelma ja sitä edeltänyt opistotasoinen sihteerikoulutus ovat pystyneet 40 vuoden ajan olemaan edellä työelämää omien pedagogisten valintojensa avulla. Esimerkiksi tietoasiantuntijuuteen erikoistuneet tai kiinaa osaavat assistentit vaikuttavat 2010-luvun työmarkkinoilla assistenttien työnkuvaan ja tuottavat organisaatioille uudenlaista
kilpailukykyä.
Eurassi-hankkeessa (Tuorinsuo-Byman 2008, tulossa) tarkasteltiin assistenttityön nykytilaa ja tulevaisuutta Euroopassa. Tutkimuksen mukaan sihteeri-nimike on katoamassa myös muualla Euroopassa ja korvaantumassa assis-
tentti-nimikkeellä. Assistenttien tehtävät sekä monipuolistuvat että itsenäistyvät. Haasteiksi koetaan tekninen kehitys, yritysten monikulttuuristuminen,
globalisaatio sekä assistenttien ja esimiesten yhteistyön kehittäminen.
Uusi ennakointikierros käynnistyy huhtikuussa 2008. Ennakointisuunnitelmaan kuuluu useita osia. Ennakointiblogin avulla pyritään perehdyttämään ja sitouttamaan koko henkilökunta ennakointiin. Assistenttien näkökulmaa selvitetään opettajien tekemillä assistenttihaastatteluilla. Assistentit
kutsutaan myös päivän kestävään tulevaisuusverstaaseen. Työnantajien näkökulmaa selvitetään opinnäytetyönä tehtävien työnantajahaastattelujen sekä
työnantajien tulevaisuusverstaan avulla. Yhtenä menetelmänä käytetään opiskelijoiden ja alumnien tuottamia tulevaisuuskertomuksia mahdollisista tulevaisuuksista. Lopuksi yhdistetään assistenttiverstaan ja työantajaverstaan erilaiset osaamisvisiot ns. Delfoi-menetelmää hyödyntäen.
Vuoden 2005 opetussuunnitelman ja 2010 käyttöön otettavan opetussuunnitelman väliin ajoittui strategisesti merkittävä päätös nostaa kiina yhdeksi
kielivaihtoehdoksi koulutusohjelmaan. HAAGA-HELIA on ainoa korkeakoulu Suomessa, jossa alkaa laaja liikekielipainotteinen kiinan opetus. Kiinan
kielen osaamistarpeesta laadittiin erillinen osaamistarvekartoitus (Guo 2008).
Resurssien hallinta arviointi ja kehittäminen (raha osaamispääoma
ja infrastruktuuri)
Vaikka assistenttikoulutusta toteutetaan alhaisella liiketalouden yksikköhinnalla, ovat koulutusohjelman iso koko ja synergiamahdollisuudet englanninkielisen koulutusohjelman kanssa mahdollistaneet laajan vaihtoehtoisten opintojen tarjonnan. Opiskelijat valitsevat vähintään kolme kieltä seitsemästä vaihtoehdosta (ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä, espanja ja kiina). Kussakin kielessä pakollisten opintojen osuus on 17 op. Lisäksi on tarjolla vapaasti valittavia opintoja kaikissa kielissä. Opiskelijat voivat erikoistua yhteen seuraavista:
organisaatiot ja johtaminen, laskentatoimi, oikeus, viestintä, markkinointi tai
tietoasiantuntijuus. Suosituimpia erikoistumisalueita ovat olleet organisaatiot
ja johtaminen (18 käynnistyvää opinnäytetyötä keväällä 2008), markkinointi
(16 käynnistyvää opinnäytetyötä) sekä viestintä (13 käynnistyvää opinnäytetyötä). Taloudellinen toiminta on ollut ylijäämäistä ja mahdollistanut mm. venäjän opetuksen tarjonnan katkeamattomana, vaikkei venäjän opiskelijoista
muodostu normaalin kokoista opetusryhmää.Venäjän opetus nähdään kuitenkin koulutusohjelman yhteiskunnallisen tehtävän kannalta välttämättömänä.
Taloudelliseen tulokseen pyritään vaikuttamaan vähentämällä keskeyttämisiä oikein tehtyjen opiskelijavalintojen avulla. Opiskelijavalinnan soveltuvuusarviointi uudistettiin vuonna 2006. Psykologisen profiloinnin pohjaksi
tutkittiin ammatissa menestyneitä assistentteja ja opinnoissaan menestyneitä
opiskelijoita. Opiskelijavalinnan seurantatutkimus on meneillään keväällä
2008.
Keväällä 2008 johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmaryhmään
kuuluu 19 päätoimista ja 4 sivutoimista opettajaa. Päätoimisista 95 prosentilla
on muodollinen opettajanpätevyys. Opettajista viisi on tutkijakoulutettuja, lisäksi yksi opettaja valmistuu lisensiaatiksi vuonna 2008. Opettajien osaamispääoman kehittämistä tehdään HAAGA-HELIAn osaamisstrategian mukaisesti. Keskeisinä kehittämisalueina ovat tulevaa ennakoiva työelämäosaaminen,
tutkiva ja kehittävä oppiminen sekä laaja-alainen kv-osaaminen. Päätoimisille
opettajille on varattu vuosisuunnitelmassa 100 tuntia itsensä kehittämiseen.
Kehittämissuunnitelmasta sovitaan vuosittain kehityskeskustelussa esimiehen
kanssa.Yksikön opettajille järjestetään säännöllisesti myös yhteistä pedagogista
täydennyskoulutusta. Teemoina ovat olleet oppimistehtävien arviointi, PBL,
projektinhallinta, opintojaksojen integrointi, caset opetuksessa ja dialogisuus.
Vuoden 2008 täydennyskoulutus liittyy tutkivaan ja kehittävään oppimiseen.
Opettajilla on myös mahdollisuus työssäoppimisjaksoihin. Systemaattisen
osaamisen lisäksi koulutusohjelmassa halutaan panostaa oppimista edistävään
kulttuuriin. Knightin ja Trowlerin (2005) mukaan laitoksen kulttuurilla on
merkittävä vaikutus siihen, haluavatko opettajat edistää oppimista ja opettaa
paremmin. Pakonomaiset kehitystoimenpiteet aiheuttavat näennäistottelemisen riskin, jolloin todellinen muutos estyy. Johdon assistenttityön ja kielten
koulutusohjelmaan kuuluvat opettajat pitävät ryhmäänsä toimivampana kuin
ammattikorkeakoulussa keskimäärin (ilmapiiritutkimuksen keskiarvo 4,7, asteikko 1–6) sekä kokevat kehityskeskustelut (keskiarvo 4,4) ja esimiestyön
(keskiarvo 5,2) omaa työtänsä tukevana. Esimiestyö onkin merkittävää myös
Ramsden et al. (2007) tutkimustulosten valossa. Heidän tutkimuksissaan löydettiin yhteys opiskelijan kokeman laadun ja opettajan kokeman esimiestyön
välillä.
Johdon assistenttikoulutusohjelmien opiskelijoilla on oma ainejärjestö
HSOY ry, joka kuuluu HAAGA-HELIAn opiskelijakunta Helgaan. Käytännön yhteistyömuotoja ovat mm. valintakokeisiin osallistujien ja uusien opiskelijoiden neuvonta. Koulutusohjelman opiskelijoiden käytössä olevia tiloja,
laitteita ja muita palveluita käsitellään kohdassa 2.5 Oppimisympäristö.
Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt
(opiskelijat ja muut sidosryhmät)
Vuonna 2005 voimaan tullut opetussuunnitelma tehtiin niin, että koulutusohjelma tuotti ensin yhteisöllisesti pedagogisen strategian, jonka pohjalta laadittiin ammatillisen kasvun prosessin kuvaus ja opetussuunnitelma. Käytän-
nön työskentely eteni niin, että assistenttikoulutusohjelmien osaamisalueryhmät (IT-opettajat, kieltenopettajat, viestinnän ja suomen opettajat sekä liiketoiminnan opettajat) työstivät asiaa omissa ryhmissään. Osaamisalueiden vetäjät edustivat ryhmiään opetussuunnitelmaryhmässä, jossa oli yksikön johtajan
ja koulutusohjelmavetäjien lisäksi myös opiskelijoita. Opetussuunnitelmaprojektilla oli lisäksi ohjausryhmä, jossa oli sekä neuvottelukunnan nimeämiä työelämän edustajia että pedagoginen konsultti. Opintojaksopalautteiden ja kuormittavuusseurantatietojen pohjalta on tehty opintojaksokohtaisia tarkistuksia.
Koulutusohjelman kokonaisarviointi tehdään syksyllä 2008. Työelämäpalautteiden pohjalta voidaan kuitenkin jo nyt sanoa, että ainakin yritystilaisuuksien järjestäminen ja sähköinen arkistointi ovat olleet oikein valittuja uudistuksia.
HAAGA-HELIAn kaikki opetussuunnitelmat harmonisoidaan niin, että
vuoteen 2010 mennessä niiden rakenteiden vertailu on mahdollista. Myös
johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman opetussuunnitelma uudistuu keväällä 2010. Opetussuunnitelmatyön etenemistä määrittävät HAAGAHELIAn pedagoginen strategia ja sen pohjalta laadittu yhteinen kriteeristö
haagahelialaisille opetussuunnitelmille.
Oppimisprosessi ja sen ohjaus
Opiskelijan ammatillisen kasvun prosessi etenee taulukon 3 mukaisesti.
Taulukko Opiskelijan ammatillisen kasvun prosessi (HAAGAHELIA )
Verkosto-osaamisen vuosi
Organisointiosaamisen vuosi
Työharjoittelu
Prosessiosaamisen vuosi
Opiskelija
- hahmottaa assistentin roolin ja verkoston merkityksen organisaatiossa
- tutustuu suomalaisiin ja eurooppalaisiin assistenttijärjestöihin ja tapaa
heidän edustajiaan
- oppii suomenkielisen viestinnän ja kolmen vieraan kielen perustaidot
ja ymmärtää kulttuuritietouden merkityksen verkostoitumisessa
- hankkii verkostoitumisen edellyttämät tietotekniikan, tiedonhaun ja
asiakirjahallinnan perustaidot
- oppii aktiivisesti seuraamaan yhteiskunnallista keskustelua.
Opiskelija
- oppii soveltamaan teoriatietoa käytännön toiminnan, monikulttuurisen kirjallisen ja suullisen viestinnän, yritystoiminnan ja
julkisyhteisöjen näkökulmasta.
Opiskelija
- osaa siirtää oppimansa teoriat käytännön toiminnaksi
Opiskelija
- pystyy analysoimaan ja mallintamaan sekä käyttämään hyväksi
tiedonjalostamistaitoaan tekemällä ohjatusti työelämää palvelevan
opinnäytteen pääaineensa alalta
- pystyy toimimaan vieraskielisessä toimintaympäristössä.
Opiskelijan ammatillisen kasvun reflektointia tukevat joko ryhmäkohtaisen mentorin tai koulutusohjelman opinto-ohjaajan kanssa käytävät HOPSkeskustelut vuosittain. Opiskelija kerää ammatillisen kasvunsa vaiheista sähköisen portfolion.
Oppimisympäristöt
HAAGA-HELIA ja sen Pasilan kampus tarjoavat opiskelulle laadukkaat ja
modernit puitteet. Pasilassa on kaksi kielistudiota sekä ryhmä- ja projektityöskentelytiloja opiskelijoita varten, 1413 työasemaa ja 40 palvelinta. Opiskelijoiden vapaakäyttötiloissa työasemia on 148. Käyttöjärjestelmän muutos Windows XP:stä Windows Vistaan tehdään kesällä 2008. HAAGA-HELIAlla on
myös ekstranet-palvelu opiskelijoille. Kaikissa Pasilan kampuksen luokissa on
opetuskäyttöön tietokone ja videotykki, 68 opetustilassa on käytössä dokumenttikamera ja 50 luokassa VHS-DVD. Verkkoopiskeluun on tarjolla
Moodle- ja Blackboard-oppimisympäristöt. Koulutusohjelman opiskelijat
käyttävät Microsoft Office -ohjelmien lisäksi Photoshop-, DreamWeaver- ja
SharePoint-ohjelmistoja. Syksyllä 2008 kaikkien assistenttiopiskelijoiden pakolliseen opetusohjelmaan sisältyy virtuaalikokousten järjestäminen, jolloin
opiskelijoiden käytössä on ConnectPro-videoneuvottelujärjestelmä. Koulutusohjelman opintojaksojen oppimistehtävien, projektien ja ekskursioiden avulla
ulotetaan oppimisympäristö Pasilan kampuksen ulkopuolelle.
Pasilan kirjastossa on asiakkaiden käytössä 45 työasemaa, ryhmätyöhuoneita, hiljaisen työskentelyn tila sekä lehtilukusali. Verkkokirjasto tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden kirjaston palveluiden käyttöön vuorokauden ympäri. Painetut kokoelmat sisältävät n. 116 000 nidettä. Kirjastolla on käytössään
56 ostettua tietokantaa 53 119 e-kirjaa sekä 9259 elektronista lehteä. Elektroniset aineistot ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta etäyhteyden
kautta.
Pasilan kampus tarjoaa opiskelijoille hyvin monikulttuurisen työskentely-ympäristön. Keväällä 2008 Pasilassa on 466 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa ja 86 vaihto-opiskelijaa, jotka edustavat 73:a eri kansallisuutta.
Laadunhallintamenettelyt
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laatutyö on esitetty kuvassa Laatutyö
4. Toiminnanohjaus ja laatujärjestelmä perustuvat Balanced Scorecard ja
EFQM -kombinaatioon. Uuden ammattikorkeakoulun prosessien muokkaaminen ja kuvaaminen edeltävien ammattikorkeakoulujen hyviä käytänteitä
hyödyntäen sekä laadunmittaus-/palautejärjestelmien kehitystyö ovat intensiivisesti työn alla. Tavoitteena on päästä rakennusvaiheen jälkeen normaaliin
laadunhallintatyöhön vuoteen 2010 mennessä, jolloin HAAGA-HELIA osallistuu Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointiin.
Laatutyö
▼
Laadun määrittäminen
HH:n missio, visio ja
arvot
HH:n
oppimisnäkemys ja
pedagoginen
strategia; OPS
Prosessikuvaukset
(laatukäsikirja)
Työohjeet ja muut
asiakirjat
Do
Check
Laadun kehittäminen
Act
TaTu
OPS-työskentely
Tilastotiedot
Koulutusjohdon
toimenpiteet
Esim. OPALA, AMKOTA
Palautejärjestelmä
•Asiakaspalaute (opiskelijat)
•Sisäinen palaute
•Ulkoinen palaute
Auditoinnit
Kehittämispäivät ja
kehittämistilaisuudet
Benchmarking ja
parhaat käytänteet
•Sisäinen
•Ulkoinen (mm. KKA)
Suunnittelukokoukset
Suunnittelukokoukset
Henkilökunnan
kehittäytyminen
Tuloskortit
▲
Plan
Laadun todentaminen
Kehityskeskustelut
Kuva HAAGAHELIAn laadunhallinta
Assistenttikoulutuksen laatutyöhön osallistuvat aktiivisesti myös neuvottelukunta ja opiskelijat. Laatuassit-ryhmään valitaan opiskelijoita 2. lukukaudesta
eteenpäin. Ryhmän toiminnan tavoitteeksi on asetettu oppimisen edistäminen ja oppimisen esteiden poistaminen. Laatuassit paitsi tuovat omilta ryhmiltään tietoja lukukausikokonaisuuksien toteutumisesta myös osallistuvat
monella muulla tavalla kehitystyöhön. He ovat mm. laatineet ohjeet opiskelijoille käyttäytymisestä ja herättäneet yleistä keskustelua opiskelurauhasta ja
myöhästelystä, toteuttaneet lukukauden opintojen kuormittavuusseurannan
sekä osallistuneet koulutusohjelman itsearviointiin ja tämän laatuyksikköhakemuksen valmisteluun. Ensimmäisen lukukauden opiskelijoiden kokemukset kerätään henkilökohtaisten opiskelijatuutoreiden kautta opiskelijoiden ensimmäisten kuukausien aikana. Näin saadaan tietoa sisääntulovaiheen onnistumisista ja mahdollisista ongelmista.
Opiskelijan mieltäminen yhteistyökumppaniksi on vaikuttanut suuresti
siihen, miten perustehtävää lähestytään koulutusohjelmassa. Palautejärjestelmän tulee mitata oppimisen edistämistä, ei ”asiakastyytyväisyyttä”. Tämän perusteella rakennettiinkin johdon assistenttikoulutusohjelmassa opinnäytetyön
palauteprosessi (Taimio & Salmi 2005), jossa opiskelija ei arvioi sitä, miten hyvin ohjaaja osaa substanssin tai miten hyvin hän osaa ohjata, vaan nimenomaan sitä, miten ohjaajan antama tuki edisti hänen omaa oppimisprosessiaan
(Karjalainen 2005). Koulutusohjelman oma laatutyö kiteytyykin keskusteluksi oppimisesta eri foorumeilla. Indikaattorit antavat suuntaa trendistä, mutta
laatutyön todellinen tarkoitus koulutusohjelmassa on lisätä ja kehittää keskustelua oppimisesta ja ammatillisesta kasvusta.
B Tulokset
Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihin
tavoitteisiin
Opiskelijoihin liittyvät tulokset
Taulukko Valmistuneet
Taulukko Opintojaksopalautteen
yleisarvosana
Nuoret
Aikuiset (sisäänotto
päättyi v. 2003)
Yhteensä
Tavoite
89
67
89
30
92
8
156
119
130
100
118
Taulukko Virtuaaliopetussuoritukset
Suoritetut opintopisteet
verkkoopetuksessa
856
845,5
Keskiarvo
Tavoite
(Asteikko 1–5)
3,8
3,9
3,8
3,8
Taulukko Hakijat
1086
3,8
3,8
Ensisijaiset hakijat
/aloituspaikat
Kaikki hakija
/aloituspaikka
Tavoite
584/136 713/136 704/136
14
13
12
11
11
Työelämään liittyvät tulokset
Taulukko Nuorten tutkintokoulutuksesta valmistuneiden
pääasiallinen toiminta vuoden lopussa
Palkansaaja
Yrittäjä
Työtön
Opiskelija
Muu
(n)
(n)
(n)
77,70 %
1%
4,90 %
8,70 %
7,80 %
86,10 %
0%
1,60 %
5,70 %
6,60 %
88,50 %
0%
4,60 %
4,60 %
2,30 %
Henkilöstöön liittyvät tulokset
Taulukko Ilmapiirimittaus
Koulutus
ohjelma
Työryhmän ilmapiiri ja toimivuus
Esimiestyö
Kehityskeskustelut
Työmotivaatio
Työssä jaksaminen ja hyvinvointi
Osaaminen ja ammattitaito
HAAGA
HELIAn ka
4,7
5,2
4,4
4,9
4,6
4,5
4,5
4,4
3,9
4,8
4,1
4,1
(Asteikko 1–6)
Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset
Taulukko Kustannukset
Kustannukset
/opintopiste
Kustannukset
/tutkinto
103 e
131 e
126 e
15 487 e
23 440 e
27 989 e
Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset
Taulukko Kansainvälinen vaihto
Opiskelijavaihto
Tavoite
Ulkomainen työharjoittelu
Opettajien
ulkomaanjaksot
41
13
36
30
8
34
40
10
2
2
7
Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset
Taulukko Valmistuneiden sijoittuminen pääkaupunkiseudulle
Vuosina 2005 – 2007 pääkaupunkiseudulle tutkintokoulutuksesta
työllistyneet (lähde: OPALA-kyselyyn vastanneet n=243)
Työyhteisöviestijän erikoistumisopinnoista sekä Tiedonhankinnan
ja -hallinnan erikoistumisopinnoista 2005–2007 valmistuneiden
työpaikka pääkaupunkiseudulla
(lähde: HAAGA-HELIAn opiskelijarekisteri n=85)
90
93
Lähteet
Ammattikorkeakoulut Bolognan tiellä 2007. Ammattikorkeakoulujen osallistuminen
eurooppalaiseen korkeakoulualueeseen. Projektin loppuraportti. Arene. Helsinki.
Arvinen, E.-K. & Isoluoma, T. (toim.) 2004. Tyylikkäästi tuloksiin – mallikirjeet. Helian
julkaisusarja A:14. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu. Helsinki.
Berdichevskij, A. 2007. Lestnitsa Steps. Living Russia for businessmen travelling to Russia
for the First time. Haaga-Helia University of Applied Sciences. Helsinki.
Binder, T., Kärnä E., Métivier, C., Miestamo, R., Salenius, P., Savinainen, P., Solonen, S.,
Taimio, A., Åberg, K. 2006. Liikeviestinnän käsikirja – viestit vaihtoon 7 kielellä.
Edita. Helsinki.
Dialogi 2008. Teoksessa. A. Töytäri-Nyrhinen (toim.) Tanssii ammattikorkeakoulujen
kanssa. Haaga-Helia puheenvuoroja 3/2008. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
Helsinki, s. 92–93.
Guo, H. 2008. Mitä tapahtuu, kun lohikäärmeelle lisätään silmät? Kiinan kielen taitoisen
suomalaisen assistentin koulutukselle asetettavat vaatimukset. Haaga-Helia puheenvuoroja 2/2008. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki
HAAGA-HELIA 2008. Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma – yleisinformaatioita. Luettu 26.3.2008 http://www.haaga-helia.fi/fi/koulutus/amk-tutkinto/
johdon-assistenttityonja-kielten-ko/yleisinformaatiota
Haasio, A. 2008 (tulossa). Assistentin ja sihteerin tiedonhankinnan opas
Juholin, E. 2007. Työyhteisöviestinnän uusi agenda (Työyhteisöviestintä TYVI 2010
Raportti II. HAAGA-HELIA Kehittämisraportteja 1/2007. HAAGA-HELIA
ammattikorkeakoulu: Helsinki.
Juholin, E. 2008 (tulossa).Viestinnän vallankumous – Löydä uusi työyhteisöviestintä.
WSOYpro.
Junkkari, T.; Koppatz, A., Ronkainen, P., Sandelin, R., Soisalon-Soininen, T.,Viitasalo, K.,
Vuori, J. 2006. Ideoita ja malleja korkeakouluista: Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu.
Teoksessa H. Alaniska (toim.) Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen
arviointineuvoston julkaisuja 16:2006. Korkeakoulujen arviointineuvosto. Helsinki.
Juvonen, R. 2000. Sihteerien ja assistenttien ammattitaitovaatimukset. Koulutuksen ja
työelämän kohtaaminen. Julkaisematon raportti. Helia.
Karjalainen, A. 2005. Koulutuksen laatujärjestelmän perusteet. Artikkelijulkaisu
29.8.2005. Oulun yliopisto. Opetuksen kehittämisyksikkö.
Kauppi, A 2003. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen kehityslinjoja. Teoksessa A. Kauppi
& T. Huttula (toim.). Laatua ammattikorkeakouluihin. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2003. Edita. Helsinki.
Knight, P. T. & Trowler, P. R. 2005. Department-level Cultures and the Improvement of
Learning and Teaching. Studies in Higher Education,Vol. 25. No. 1, p. 69–83.
Pirhonen, J. 1997. Sihteerin työ ja työelämän tarpeet. Teoksessa: M. Kärki (toim.). 60luvun sihteeristä 2000-luvun assistentiksi. HSO-koulutuksen kiitorata. Helsingin
Sihteeriopisto v. 1967–1997. Helsingin Sihteeriopiston kannatusyhdistys ry. Helsinki. S. 61–62.
Taimio, H. Salmi, M.-M. 2005. Opinnäytetyöllä onneen. Helian julkaisusarja A:22. Helia.
Helsinki.
Ramsden, P., Prosser, M., Trigwell, K. & Martin, E. 2007. University teachers’ experiences
of academic leadership and their approaches to teaching. Learning and Instruction
Vol. 17, No. 2, p. 140–155.
Surakka, T. (toim.) 2006. Työyhteisön palaverit – yhdessä tavoitteisiin. Edita. Helsinki.
Söderqvist, M. (toim.) 2004. Tyylikkäästi tuloksiin: englannin-, ranskan-, ruotsin-, saksan-,
suomen- ja venäjänkielisen kirjallisen liikeviestinnän merkitys, nykytila ja visio.
Helian julkaisusarja A:13. Helia. Helsinki.
Tuorinsuo-Byman, S. 2008 (tulossa). European Management Assistants – Work, Challenges and the Future.
Arviointiryhmän palaute
HAAGA-HELIA-ammattikorkeakoulun johdon assistentin koulutusohjelma
noudattaa HAAGA-HELIAn strategiaa. Opiskelijat työllistyvät erittäin hyvin
ja työnantajien palaute valmistuneitten osaamisesta on erinomaista. Johdon assistentit hallitsevat ne tehtävät ja osaamisen, joita heiltä odotetaan. Vastavalmistuneitten palkkataso on hyvä. Tiivis yhteys työelämään auttaa kehittämään opetusta jatkuvasti työelämän vaatimusten mukaan. Opiskelijat ovat itse
tyytyväisiä saamaansa oppiin ja sen tarjoamiin työmahdollisuuksiin.
HAAGA-HELIAn selkeä johtamismalli ja konkreettiset tavoitteet heijastuvat myös johdon assistentin koulutusohjelman opetuksessa ja opetuksen sisällössä. Tuloskorttiohjaukseen sisältyy esimerkiksi lukumääräinen hanketavoite. Johdon assistentin ohjelma perustuu pääosin tutkivaan ja kehittävään oppimiseen. Opiskelijat suorittavat ison osan oppimistaan hankkeissa ja työelämälähtöisesti. Hankkeissa opiskelijat mm. tekevät tutkimusta, jota voidaan
hyödyntää opetuksessa.
Opettajia kannustetaan tuottamaan uutta opetusmateriaalia ja kirjoittamaan omalta alaltaan kirjoja, joissa voidaan hyödyntää opiskelijoiden keräämää tietoa. Kirjallisuus on myös ulospäin hyvä osoitus ammattikorkeakoulun
osaamisesta ja osaamisen tuottamisesta; se rakentaa HAAGA-HELIAn
brändiä. Koulutusyksikön tuottama kirjallisuus on myös työelämän kannalta
relevanttia.
HAAGA-HELIAn selkeä johtamismalli toteutuu koulutusohjelmassa
myös käytännön tasolla ja se on havaittavissa hyvissä henkilöstötuloksissa ja
ilmapiirissä. Opettajien osaamisen kehittämiseen panostetaan poikkeuksellisen
paljon. Jokainen opettaja voi käyttää vuodessa 100 tuntia osaamisensa kehittämiseen. Näistä 60 tuntia pitää raportoida, mutta 40 tuntia kukin voi käyttää
itse parhaaksi katsomaansa oppimiseen. Tämän lisäksi pedagogiseen täydennyskoulutukseen voidaan vielä käyttää 100 tuntia vuodessa. Osa opettajista
toimii myös korkeakoulujen ulkopuolisessa työelämässä asiantuntijoina.
Koulutusohjelmalla on monipuolista yhteistyötä pitkäaikaisten työelämäkumppanien kanssa. Työelämäyhteyksiä tuetaan ja hyödynnetään opetuksen
kehittämisessä. Työelämän edustajien muodostamat työelämäkummit tuovat
opetukseen säännöllisesti käytännön väriä. Kummitoiminta perustuu yhteistyösopimukseen alan ammattijärjestön ja HAAGA-HELIAn kesken. Neuvottelukunta kokoontuu viisi kertaa vuodessa ja osallistuu aktiivisesti opetuksen
kehittämiseen. Neuvottelukunta eli työelämän edustajat osallistuivat myös tulevaisuusverstaaseen, jossa ennakoidaan asiantuntija-assistentin tulevaisuuden
osaamisvaatimuksia. HAAGA-HELIAssa kehitetään myös tulevaisuuden hotellia ja tulevaisuuden toimistoa, joissa voidaan tunnistaa tulevia toimintatapoja ja osaamistarpeita. Valmistuneisiin pidetään yhteyttä ja he käyvät kertomassa entisessä opinahjossaan assistentin käytännön työstä.
HAAGA-HELIAlla ja koulutusohjelmalla on tarjolla työelämän kehittämiseksi perustutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi myös muita koulutuspalveluja, esimerkiksi erikoistumisopintoja, avoimen ammattikorkeakoulun ja
täydennyskoulutuksen sekä ylemmän ammattikorkeakoulun tarjontaa. Myös
tämän tarjonnan sisältöjen rakentamisessa on toimiva työelämäyhteistyö perustana.
HAAGA-HELIAn ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä oli
vielä rakennusvaiheessa. Koulutusohjelmalla oli kuitenkin käytössä omia
laadunvarmistusmenettelyjä. Laatujärjestelmän rakentamistyössä tulee ratkaistavaksi koko ammattikorkeakoulun ja yksittäisen koulutusohjelman laadunvarmistusjärjestelmän ja laadunvarmistusmenettelyjen suhde. Laatuassi-toiminta auttaa kehittämään päivittäistä toimintaa. Laatuassi on kullakin luokalla toimiva opiskelijoiden yhdyshenkilö, jonka tehtävä on välittää opiskelijoiden tarpeita ja ajatuksia ammattikorkeakoululle. Laatuassit suunnittelevat yhdessä toiminnan parannustoimia. He ovat myös laatineet käyttäytymissäännöt opiskelijoille.
Johdon assistentin koulutusohjelma perustuu entiseen HSO-sihteerin
koulutusohjelmaan. Käytännön työ on myös johdon osalta muuttumassa jatkuvasti itsenäisemmäksi ja omatoimisemmaksi. Nykyistä enemmän tulisi
miettiä, millaiseksi johdon tukihenkilönä toimivan assistentin työ muodostuu ja miten yritysten toimintojen ulkoistuskehitys tulee vaikuttamaan johdon
assistentin tehtäviin. Mikä tulee olemaan assistentin rooli ja tarvittavat kompetenssit virtualisoituvassa ja verkottuvassa työelämässä?
Valmistuvien työllisyysaste on korkea. Epäselväksi jäi, miten koulutusohjelmassa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta ja rohkaistaan opiskelijoiden yrittäjäksi ryhtymistä. Koulutusohjelmassa olisikin hyvä jatkossa panostaa myös
yrittäjyyden vahvistumiseen.
Suurin osa opiskelijoista käy opintojen ohessa töissä. Työssä oppimista olisi hyvä nivoa nykyistä paremmin opetukseen ja ammattikorkeakoulussa oppimiseen. Se voisi vähentää myös keskeyttäneiden määrää. Toisaalta opetuksen
tasoa kuvataan sillä, että opiskelijat osaavat mallintaa toimintaa ja tilanteita.
Mallintamista voisi sisällyttää ehkä nykyistä enemmän myös opetukseen. Lisäksi opintojen kuormittavuuden systemaattista seurantaa tulisi kehittää. Opetustarjonnan aikatauluttamista opiskeluvuoteen tulisi pohtia uudelleen juuri
tasaisemman kuormittavuuden näkökulmasta.
Johdon assistentin koulutusohjelman ainutlaatuisuus ja pitkät perinteet
voivat helposti sokaista sen haasteilta ja kehittymistarpeilta. Koulutusohjelman
kannattaisi etsiä kotimaasta tai ulkomailta sopivia kumppaneita, joiden kanssa
säännöllistä tulostietojen vertailua, vaihtoa ja benchmarkingia olisi mahdollista toteuttaa. Jatkossa olisi lisäksi eduksi laajentaa yhteistyökumppanien verkostoa, jotta koulutusohjelma pystyisi uudistumaan paremmin yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten mukaan.
Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että HAAGA-HELIAn johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman pedagoginen osaaminen on vahvaa
ja toiminta on hyvin johdettua.Yksikössä tehdään erinomaista ennakointityötä
ja henkilökunnan ammatillinen osaaminen on hyvin korkealaatuista ja sitä kehitetään jatkuvasti. Myös opiskelijoiden osaaminen vastaa erittäin hyvin työelämän tarpeita. Koulutuksen sisältöjä kehitetään systemaattisesti ja jäntevästi.
Työelämä on hyvin vahvasti läsnä koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa,
arvioinnissa ja kehittämisessä.
Laureaammattikorkeakoulu
turvallisuusalan koulutusyksikkö
A Toiminta
Koulutusyksikön toiminnan kuvaus ja nivoutuminen
ammattikorkeakoulun strategiaan sekä keskeisiin pedagogisiin
linjauksiin
Laurea aloitti yksityiseen turvallisuuteen suuntautuvan liiketalouden tradenomikoulutuksen vuonna 1998. Koko alan osaamista kehitetään yhdessä yritys-, työelämän asiantuntijoiden ja turvallisuusviranomaisten kanssa opetus-,
aluekehitys- ja t&k-tehtävässä Laurean kolmen päästrategian mukaisesti (Pedagoginen strategia 2002; 2007, Aluekehitysstrategia 2002; 2005, T&K-strategia 2004). Koulutusyksikön kehittämisen taustalla oli vuonna 1996 julkaistu
TT:n (nyk. EK) yritysturvallisuuden neuvottelukunnan mietintö turvallisuusalan koulutuksen kehittämiseksi. Tradenomin tutkintoon johtavan turvallisuusalan koulutusohjelman rinnalle ovat syntyneet osaamista laajentavat tietoturvallisuuden, riskienhallinnan ja kansainvälisen turvallisuusjohtamisen erikoistumisopinnot. Syksyllä 2008 alkaa turvallisuusosaamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelma. Oppimiseen kytkeytyvä t&k-toiminta on vahvistanut koulutusyksikön aluevaikuttavuutta.
Koulutusyksikkö on ollut myötävaikuttamassa toisen asteen koulutuksen
perustutkintojen syntymiseen ja kehittämiseen sekä toiminut asiantuntijana
alan ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen kehittämisessä. Se on
konsultoinut niin kotimaisten ammattikorkeakoulujen kehittämishankkeita
kuin ruotsalaisten korkeakoulujen turvallisuuskoulutuksen kehittämistä sekä
vaikuttanut alan käsitteistön muodostumiseen.
Laurea toimii kolmessa alueyksikössä ja niissä toimivissa kampuksissa.
Aluepohjainen organisaatiomalli mahdollistaa luontaisen monialaisuuden ja
vaikuttavan aluekehitystyön vaativalla metropolialueella. Turvallisuusalan koulutusyksikkö toimii Espoon Leppävaaran kampuksella. Osaamisen synergia
näkyy poikkeuksellisena palveluliiketoimintaosaamisen keskittymänä, joka yhdistää kampuksen turvallisuusalan, liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja matkailu- ja ravitsemisalan. Ne muodostavat yhtenäisen yksikön, jolla on yhteiset
toimintaperiaatteet, yhteinen opettajakunta, yksi budjetti ja yksi johtaja alakohtaisen johtamismallin asemasta. Leppävaaran 2245 opiskelijaa, 58 lehtoria
ja 12 yliopettajaa muodostavat pienen ammattikorkeakoulun kokoisen osaamispohjan, josta voidaan löytää syvällistä osaamista erikoistuneisiinkin tehtäviin.
Turvallisuusalan koulutusyksikössä opiskelee tällä hetkellä 125 nuorta ja
89 aikuista tradenomin tutkinnossa ja 31 opiskelijaa kansainvälisen turvallisuusjohtamisen erikoistumisopinnoissa. Koulutusyksikön turvatiimin muodostaa neljä yliopettajaa (kaksi tohtoria, kaksi lisensiaattia) ja neljä lehtoria (yksi
lisensiaatti, kolme maisteria). Opettajakunta muodostaa turvallisuusosaamisen
keskittymän, jolla on aktiivinen rooli turvallisuusalan kehittämisessä myös
Laurean ulkopuolella. Lähes koko opettajakunta toimii myös kampuksen muiden alojen opettajina, mutta turvatiimin jäseninä he käyttävät kehityspanoksestaan pääosan turvallisuusosaamisen kehittämiseen.
Strateginen tahtotila ohjaa ja virittää Laurean toimintaa. Vuoden 2010
tahtotila on pääosin saavutettu. Laurean uutena tahtotilana vuodelle 2015 on
olla kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Tulevaisuuden osaaminen sisältää strategisen suuntautumisen palveluinnovaatioihin ja arvoverkostoihin, työelämän kehittämistä
edistävän oppimisen ja tutkimus- ja kehitystyön yhdistävän toimintamallin
(LbD) sekä kansainvälisesti tunnustetun ja tuloksellisen tutkimus-ja kehitystyön. Learning by Developing (LbD) on Laurean pedagogisen ajattelun ydin
(Pedagoginen strategia 2007). Laurean strateginen valinta on integroida ammattikorkeakoulun kolme tehtävää. Laurea on metropolialueen keskeisiä aluekehitystoimijoita ja aluekehitystehtävä kattaa koko koulutustehtävän. Turvallisuusosaaminen on yksi nopeimmin kasvavista osaamisaloista. Koulutusyksikön tulokset ja vaikuttavuus arvioidaan Laurean strategian toteuttamissuunnitelmassa asetettuja tavoitteita vasten.
Ydinosaaminen
Ydinosaaminen määritellään koulutusyksikön, opiskelijan ja henkilöstön
näkökulmasta. Samoin kuvataan turvallisuusosaamisen uusiutumisrakenne.
Laurean tahtotilan mukaisesti turvallisuusalan koulutusyksikön ydinosaamista on kyky luoda, uudistaa ja kehittää tulevaisuuden turvallisuusosaamista
hyödyntäen Laureassa kehitettyä Learning by Developing -toimintamallia sekä
kehittää palveluinnovaatioita. Tahtotilaa ilmentää myös kyky jakaa ja rikastaa
turvallisuusosaamista arvoverkostoissa ja metropolialueella.
Turvallisuusala ja sen osaamisalueet olivat pitkään Suomessa huonosti jäsentyneitä. Laurean luomaa kuvausta turvallisuusalasta ja -osaamisesta käytetään alalla yleisesti, ja sitä on käytetty osaamisalueen lainsäädäntötyön perusteluissa. Osaamisen levittämiseksi koulutusyksikkö osallistui 2006 kansalliseen
Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen ECTS-projektiin. Koulutusyksikkö tuotti turvallisuusalan koulutusohjelman koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit. Opiskelijoiden ydinosaamisia ovat riskienhallinta-, liiketoiminta-, henkilöturvallisuus-, tietoturvallisuus-
ja turvallisuusjohtamisosaaminen, sekä toiminnan, toimitilojen ja ympäristön
turvallisuusosaaminen.Ydinosaamisten yhteydessä kehitetään Laurean yhteisiä
yleisiä kompetensseja: eettinen, reflektio-, globalisaatio-, verkosto-ja innovaatio-osaaminen. Alla on kuvattu turvallisuusalan koulutusohjelmassa
syntyvä osaaminen suhteessa opiskelijan ammatilliseen kasvuun.
▼
▼
Turvallisuusasiantuntija
3.
&
4.
V
U
O Opinnäytetyö
S
I
Turvallisuuden
hallinta ja tutkiva
kehittäminen
Johtamisosaaminen
Liiketoimintaosaaminen
2.
V
U
O
S
I
Soveltava
tietoturvallisuusosaaminen
Turvallisuuden
kehittämisosaaminen
Palveluinnovaatioiden
kehittäminen
Harjoittelu
Turvallisuuden
hallintajärjestelmän
kehittäminen
Yksilön ja yhteisön
turvallisuus
Logistisen toiminnan ja ympäristön
turvallisuus
Tietoturvallisuuden
Vastuullinen
hallinta
johtamisosaaminen
työyhteisössä
Fyysinen turvallisuus ja tekniset
turvallisuusjärjestelmät
Vaikuttavuus
ja viestintä
organisaatiossa
Turvallisuusala
ja ammatillinen
kasvu
Tutkiva ja kehittävä
toiminta palvelukehityksessä
Riskienarviointi
turvallisuuden
kehittämisessä
Ökad säkerhet i
organisationer
Kasvu
turvallisuusalan
asiantuntijaksi
Alan
ydinosaamisen
kehittäminen
Harjoittelu
Liiketoiminnan
suorituskyvyn
johtaminen
Henkilöturvallisuuden
kehittäminen
Toimintaympäristö,
klusterit ja
Reflektioliiketoimintamallit osaaminen
&
Osaamisen
syventäminen
Omatoiminen
varautuminen ja
valmiussuunnittelu
1.
V
U
O
S
I
T
Työelämän
U
kehittäminen
ja uudistaminen T
K
I
V
A
Eettinen
osaaminen
Globalisaatioosaaminen
Verkostoosaaminen
Innovaatioosaaminen
Ammatillisen
kasvun
käynnistyminen
K
E
H
I
T
T
Ä
V
Ä
T
Y
Ö
O
T
E
Turvallisuusalan asiantuntijan on kyettävä vastaamaan riskien ja uhkien
sekä niissä tapahtuvien muutosten aiheuttamiin haasteisiin globaalissa toimintaympäristössä. Osaaminen ilmenee kykynä toimia suvaitsevaisesti ja eettisesti
sekä kykynä hyväksyä ja arvostaa erilaisuutta. Jatkuva muutos korostaa toimintaympäristössä ennakointiin ja varautumiseen liittyvää osaamista. Osaamisen
kehittämiseen sitoutuminen ja kyky muuttumiseen ovat vaatimuksia alan
asiantuntijalle. Keskeistä työssä on hallita ja kehittää asioita turvallisuuden toimintakontekstissa. Turvallisuus on osa yhteiskunnan ja siinä toimivien ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin turvaamista.
Turvallisen elin- ja toimintaympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen on
tulevaisuudessa yhä enemmän yhteistyötä, johon tarvitaan sekä viranomaisten
että muiden toimijoiden voimavaroja. Turvallisuusalan asiantuntija osaa luoda
kumppanuuksia ja toimia kumppanina ja toimia osana rikastavaa yhteisöä monialaisessa ympäristössä. Tällöin kriittistä on tuntea ihmisten käyttäytymiseen
liittyviä lainalaisuuksia ja osata viestintää ja vuorovaikutusta. Asiantuntijuus näkyy kykynä johtaa organisaatiota valitun strategian suunnassa hyödyntäen yksilöiden ja yhteisöjen osaamista toiminnan ohjauksessa ja kehittämisessä.
Entistä monimutkaisemmat ja laajemmat toimintaketjut ja logistiset verkostot asettavat korostettuja vaatimuksia myös turvallisuudelle. Turvallisuusasiantuntijan on osattava ennakoida ja ratkaista ihmisiin, toimintaan, toimintaympäristöön, logistiikkaan ja tietoturvallisuuteen kohdistuvia uhkia ja kyettävä osaltaan minimoimaan uhkien toteutuessa aiheutuvia vahinkoja. Monimutkaistuva toimintaympäristö johtaa turvallisuuden normatiivisen sääntelyn
lisääntymiseen. Turvallisuusasiantuntijan työssä tämä merkitsee kykyä soveltaa
lisääntyviä säännöksiä eettisesti kestävällä tavalla.
Turvallisuusalan asiantuntija osaa kehittää turvallisuusalaa ja sen yhteisöjä
luomalla uutta osaamista käyttäen soveltavan tutkimuksen menetelmiä. Hän
osaa määritellä kehittämisen tavoitteita, hankkia, arvioida ja käyttää osaamista
kehittämisen suunnassa tuottaen uusia suunnitelmia ja ratkai suja. Hän osaa
myös hahmottaa oman toimintansa vaikutuksen toimialueen arvoverkostossa
ja edistää luovuutta toiminnallaan.
Laurean turvallisuusalan koulutusyksikön henkilöstön ydinosaamista
on 1) turvallisuusosaamisen määrätietoinen kehittäminen, 2) turvallisuuskoulutuksen määrätietoinen kehittäminen, 3) aktiivinen turvallisuusalan verkosto-osaaminen, 4) turvallisuusalan toimintaympäristön muutosten seuraaminen
ja ennakointi sekä 5) nopea reagointi havaittuihin haasteisiin.
Turvallisuusosaamisen uusiutumisen rakenne perustuu henkilöstön
kehittämiseen, osaamisen johtamiseen ja soveltavan T&K-toiminnan avulla tapahtuvaan turvallisuusalan innovatiiviseen kehittämiseen sekä metropolialueen
aluekehitystoimintaan.
Työelämäkytkös
Laurean strateginen valinta on, että työelämäsuhteet perustuvat pysyviin rakenteisiin hajanaisen hanketoiminnan sijaan sekä yhdessä luotuihin kohteellisuuksiin perinteisen tilaaja–tuottaja-mallin asemesta (Aluekehitysstrategia
2005). Kehittämispohjaiseen oppimiseen (LbD) perustuva työelämäkytkös
tuottaa rakenteen, joka systemaattisesti tuottaa osaamisen siirtoa ja uutta osaamista sekä turvallisuusalan koulutusyksikköön että innovaatiojärjestelmään.
Koulutusyksikön työelämäyhteydet kattavat koko turvallisuusklusterin.
TURVALLISUUSKLUSTERI
TURVALLISUUSVIRANOMAISTEN
TOIMINTA
YKSITYINEN
TURVALLISUUSALA
(LIIKETOIMINTA)
• yksityinen
turva-ala
• yksityinen
pelastus- ja
suojeluala
• vakuutusala
YRITYSTEN JA
ORGANISAATIOIDEN
OMAT
TURVALLISUUSTOIMENPITEET
YKSITYISEN
HENKILÖN
TOIMINTA
VALTION ULKOINEN
TURVALLISUUS
• ulkopolitiikka & sot.
ja siv. maanpuolustus
Vartioimisliiketoiminta
Turvaurakointi
Turvallisuussuunnittelu
Turvallisuusalan tuotteet
Vakuutustuotteet
VALTION SISÄINEN
TURVALLISUUS
• poliisi, pelastusala,
vankeinhoito & rajavartiosto
Tietoturva
Turvakonsultointi
Turvallisuusalan
koulutus
Yksityisetsivätoiminta
YRITYSTURVALLISUUS
(Security & Safety)
Koulutus-,
tutkimus- ja
kehittämisorganisaatiot
Edunvalvontaorganisaatiot
Rahoittajat:
yksityiset ja
julkiset
Ministeriöt,
EU
YKSILÖN TURVALLISUUS
Ihmisten omat toimenpiteet / ostopalvelut
T&K,
TOIMINTAEDELLYTYKSET
Työelämäkytköksen muodot ovat 1) laadukas kehittämispohjaisen oppiminen (LbD), 2) kehittämislaboratoriot ja verkostot, 3) aikuiskoulutus ja uuden osaamisen paine, 4) alumnit, 5) työelämän asiantuntijaopettajat, 6) neuvottelukunnat, 7) ohjelmaperustainen aluekehitys
ja 8) kansainvälinen työelämäkytkös.
Laurean ydinprosessi on laadukkaan kehittämispohjaisen oppimisen
prosessi (LbD), joka rakenteena yhdistää työelämän ja oppimisen. Esim. turvallisuusalan opinnäytetöistä yli 90 % on hankkeistettuja. Opiskelijat toimiessaan työelämän ja opiskelun rajapinnalla tuovat työelämän kehittämisen kohteet koulutuksen käyttöön. Kehittämislaboratoriot oppimisympäristöinä ovat LbD-toimintamalliin liittyvä erityispiirre (Fränti & Pirinen 2005). Ne
laajentavat oppimisen ja hanketoiminnan perinteisen luokkahuoneen ja lukujärjestysajattelun ulkopuolelle verkostoihin ja luovat pitkäjänteisen työelämäyhteistyön rakenteen. LbD-projektit tuottavat myös opettajille turvallisuusosaamista ja kehittävät opetusta.
Aikuisopiskelijoiden oppiminen liittyy suoraan oman työn kehittämisen kontekstiin, mikä luo luontevan uuden osaamisen kehittämisen
paineen. Alumnit uudistavat kotikorkeakouluaan asiantuntijoina ja erikoistumisopintojen opiskelijoina. Erikoistumisopinnot ovat mahdollistaneet työelämäkytköksen uusiutumisen. Parhaillaan meneillä olevat kansainvälisen turvallisuusjohtamisen erikoistumisopinnot vastaavat globalisaation tuottamaan
turvallisuuden osaamistarpeeseen. Ne ovat tuottaneet kansainvälistä osaamista
ja luoneet siihen liittyvän osaamisen verkostoon. Turvallisuusalan työelämä on
ollut aina vahvasti mukana toteuttamassa koulutusyksikön toimintaa kouluttajan, ohjaajan, kehittäjän ja toimeksiantajan rooleissa. Turvallisuusalan koulutusyksikössä työskentelee 20 asiantuntijaopettajaa vakinaisen henkilöstön
lisäksi. Tällä on olennainen merkitys turvallisuusalan toimintakulttuurin välittymisessä koulutusyksikköön.
Laurean turvallisuusalan neuvottelukunta on toiminut vuodesta 1997
lähtien. Se kokoontuu säännöllisesti ja koostuu 18 turvallisuusklusterin keskeisestä asiantuntijasta ja vaikuttajasta, jotka edustavat kattavasti turvallisuusklusterin toimijoita. Neuvottelukunnalla on suuri merkitys koulutusyksikön
kehittämisessä. Espoo-Lohjan alueyksikön korkean tason alueneuvottelukunta tuo alueen kehittämissuunnat ja -tavoitteet näkyväksi ja edistää
vaikuttavuuden toteutumista toimintaalueella. Siihen kuuluu 30 työelämää,
aluetta ja yhteiskuntavaikuttajia edustavaa jäsentä.
Ohjelmaperustaisessa aluekehityksessä turvallisuusosaaminen on liittynyt osaamiskeskusohjelmissa erityisesti ICT, matkailu ja hyvinvointiklustereihin. Strategisissa huippuosaamisen keskittymissä Laurea on ICT sekä metalli ja koneenrakennuksen perustajaosakas. Laurea on valmistelemassa terveyden ja hyvinvoinnin keskittymää. Niiden kaikkien strategiset tutkimusagendat liittyvät turvallisuusosaamiseen ja niiden kehityskohteet liittyvät systemaattisesti turvallisuusosaamisen innovatiiviseen kehittämiseen. Kansainvälinen
työelämäkytkös uudistaa innovaatiojärjestelmää, esimerkkinä yhteistyö
European Aeronautic Defence and Space Companyn (EADS) kanssa.
Työelämäyhteyksien autenttisuus sekä opiskelijoiden varhaiset kokemukset heihin kohdistuvasta luottamuksesta hanketoiminnassa nousivat vahvuuksina esiin LbD-mallin kansainvälisessä arvioinnissa (Vyakarnam et.al 2008).
Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa
Leppävaaran monialainen kampus mahdollistaa erinomaisen verkostoitumisen eri osaamisalueiden rajapinnoilla. Kaudella 2006–2008 suurin koko
Leppävaaran yhteinen kehittämishanke on ollut palvelujen tuotekehitykseen
liittyvä Service Innovation and Design -hanke, jossa kampuksen koulutusalojen palvelutuotekehitysosaamista on uudistettu ja samalla on rakennettu verkosto alueen kansainvälisiin osaajiin. Hanke konkretisoitui kansainväliseen seminaariin (130 osallistujaa) ja Service Innovation and Design – Harvest from
Laurea -julkaisuun, jossa on tiivis kuvaus 12 hankkeesta tai projektista, jotka
kuvaavat Laureassa viimeaikoina toteutettuja palveluinnovaatioihin ja palvelujen kehittämiseen liittyviä toimia ja joista suuri osa on toteutettu LbD-mallia soveltaen.
Turvallisuusalan koulutusyksikön asiantuntemus on vaikuttanut monialaisessa hanketoiminnassa Laurean kaikissa alueyksiköissä ja omalla kampuksella. Esimerkiksi Laurean hyvinvointi- ja turvallisuusosaamista on yhdistetty
Keski-Uusimaalla pelastuslaitoksen kanssa toteutetussa kansalaisten ennalta ehkäisevän pelastustyön hankkeessa. Turvallisuusalan koulutusyksikkö osallistuu
myös. Aviapolis alueen kehittämisverkoston toimintaan yhdessä muiden alueyksiköiden kanssa. Esimerkkeinä turvallisuusalan synergiasta ja verkostoitumisesta on ylempien amk-tutkintojen kehittäminen sekä Tekes- ja muut hankkeet. Koulutuksessa yhteistoimintaa on ollut oman kotikampuksen lisäksi Tikkurilassa sijaitsevan rikosseuraamusalan kanssa. Osana opetussuunnitelmauudistusta kehitettiin osaamista yhdistäviä kokonaisuuksia turvallisuus-, rikosseuraamus-, tietojenkäsittely- ja palveluliiketoiminta-alueille.
Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa
perustuu Laurean visiopohjaiseen, osallistavaan johtamisjärjestelmään. Se
mahdollistaa asiantuntijoiden intressilähtöiset yhteisöt hallinnollisen ohjauksen asemasta. Osaamisen kumuloituminen ja synergiaedun saavuttaminen toimijoiden kesken tapahtuu osallistavien foorumien kautta. Osaamisen jakamisen ja kehittämisen foorumeita ovat kehittämisseminaarit, joita järjestetään säännöllisesti alue-, koulutusala- tai kampuskohtaisina sekä vapaammat
asiantuntijayhteisöt esim. Learning Cafe:t ja aamubrunssit. Ulkoisten sidosryhmien osalta opettajat osallistuvat aktiivisesti turvallisuusklusterin kehittämiseen toimimalla lukuisissa kehittämishankkeissa, verkostoissa, selvitystyöryhmissä sekä asiantuntija- ja luottamustehtävissä. Turvallisuusalan koulutusyksikkö tekee t&k-hankeyhteistyötä Oulun ja Kuopion yliopistojen kanssa tie-
toturvallisuuteen liittyvässä Tekes-projektissa. Teknillinen korkeakoulu on
käyttänyt laurealaisia opettajia turvallisuusosaamiseen liittyvillä kursseilla opettajina. Muiden ammattikorkeakoulujen kanssa koulutusyksikkö on tehnyt
opetus-ja konsultointiyhteistyötä. Toisen asteen koulutuskenttään koulutusyksiköllä on luonnolliset ja kiinteät yhteistyösuhteet jo senkin vuoksi, että
suurin osa pätevistä opettajista on hankkinut koulutuksensa Laureassa. Koulutusyhteistyötä tehdään myös Finnsecurityn opetus- ja tutkimusjaoksen kautta. Kansainvälistä verkostoyhteistyötä on Arizonan ja Leicesterin yliopistojen kanssa.
Laureassa on panostettu viime vuoden aikana entistä vahvemmin käyttäjälähtöisen Living Labs toiminnan kehittämiseen ja kehitystyön tuloksena
Laurea hyväksyttiin ainoana suomalaisena korkeakouluna jäseneksi European
Network of Living Labs -verkostoon. Arviolta noin puolet koulutusyksikön
t&k-hankkeista kohdentuvat suoraan käyttäjärajapintaan.
Koulutuksen ja T&Ktoiminnan yhteennivoutuminen
Laurean strateginen valinta on ollut alusta asti ammattikorkeakoulun kolmen
tehtävän integrointi päästrategioiden mukaisesti. Turvallisuusalan koulutusyksikkö on ensimmäisten joukossa toteuttanut kolmea tehtävää integroivaa
pedagogista mallia, kehittämispohjainen oppiminen Learning by Developing (LbD). Mallissa oppiminen, aluekehitys ja t&k-toiminta sulautuvat
yhdeksi uuden osaamisen ja tiedon tuottamisen prosessiksi (Pedagoginen strategia 2007). Oppimisen kohteena ovat tulevaisuuden kehittämisen haasteet ja
autenttiset työelämän kehittämis- ja ongelmatilanteet. Näihin vastataan tutkimus-ja kehittämistyöllä. LbD-toimintamallin avulla kehitetään opiskelijoiden,
henkilöstön ja yhteistyötahojen valmiuksia toimia proaktiivisina ja edellä käyvinä kehittäjinä. LbD-toimintamallin arvioi syksyllä 2007 ulkoisesti kansainvälinen arviointiryhmä, jonka puheenjohtaja tuli Cambridgen yliopistosta.
Malli arvioitiin toimivaksi ja sen vahvuuksia olivat: työelämän autenttisuus,
toimiva integraatio, opiskelijat keskiössä sekä toimijoiden tasavertaisuus (Vyakarnam et. al. 2008). Koulutuksen ja t&k-toiminnan yhteennivoutumisen vaikuttavuutta ilmentävät koulutusyksikössä tuotetut t&k-pohjaiset opintopisteet:
vuonna 2006 2 820 op ja 2007 2 795 op. Integroitunut LbD-toimintamalli
tuottaa kohteellisuuksia ja voimavaroja t&k-toimintaan. Tällä hetkellä meneillään oleva merkittävä Tekes-rahoitettu RIESCA-hanke (Rescuing of Intelligence and Electronic Security Core Applications) tuottaa oppimisen kohteita
eri opintoihin. Hanketta toteuttaa osana oppimistaan mm. 20 opiskelijaa kansainvälisen turvallisuusjohtamisen erikoistumisopinnoissa. Opinnoissaan he kehittävät uutta osaamista hankkeen kumppaniyrityksille ja yhteiskunnalle sekä
samalla tuottavat ohjelmaansa sisällöksi alan uusinta kehitystietoa ja hankkivat
itselleen tulevaisuuden osaamista.
Osaamisen tuottamisen prosessi turvallisuusalalla
(1)
Strategiat ja visiot
Aluekehitysstrategia
Pedagoginenstartegia
T&K-startegia
Klusteri lähtöinen OPS
(2)
(3)
Innovaatiojärjestelmät
Tutkimustulokset
Tulevaisuuskatsaukset
Osaamiskeskittymät
Laboratoriot ja Living Labs
▼
Verkostot
Hankkeet ja raportit
Selvitykset ja suunnitelmat
Työelämäkytkökset ja alumnit
Kansainvälinen uuden osaamisen siirto
Yhteisöt
Osallistujat
Kulttuuri
Kohtaaminen
Luottamus
▼
▼
▼
(5) kohteellisuuksien kokoaminen
(8) Vaikutukset
(issue, agenda, paper)
Tekes (2006)
▼
input
prosessi
output
tulokset
(6) kohteellisuus
kohde
▼
(7) rakenne, menetelmät ja kulttuuriintegrointi
YHTEISKUNTA - ALUE
ELINVOIMAISUUS
UUSI OSAAMINEN
UUDET PALVELUT
LIIKETOIMINTA
TUOTTEET
TUOTTAVUUS
TURVALLISUUS
HYVINVOINTI
KANSAINVÄLISTYMINEN
▼
arviointi ja palaute
10) arvioinnin ja palautteen
ohjausvaikutus
(4)
(9) Ohjaa uutta osaamista tuottavaa prosessia
Pirinen, R. (2008) Osamisen tuottaminen suhteessa Tekesin esittämiin vaikuttavuuksiin
Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu toteutus arviointi
ja kehittäminen
Koulutusyksikön pedagoginen johtaminen noudattaa laurealaista johtamismallia. Kampuksen koulutusalajohtaja vastaa yksikön toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä sekä taloudellisuudesta, tuloksellisuudesta ja innovatiivisuudesta. Johtamisen periaatteina painottuvat erityisesti verkostomainen toiminta, toiminnan visiopohjaisuus, yhteistoiminnan
edistäminen ja jaetun johtajuuden periaatteiden toteutuminen asiantuntijaorganisaatiossa. Toiminnassa korostetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä luovuuden ja tuloksellisuuden aikaansaamista johtamisen keinoin. Hyviä johtamiskäytäntöjä ovat eri kokoonpanoissa toteutettava säännöllinen kehittämisseminaaritoiminta ja vuosittaiset kehittämiskeskustelut sekä osaamisyhteisöihin perustuvan asiantuntijakulttuurin luominen, kohtaaminen, luottamus ja
kannustava palkkaus.
Toimintaympäristön osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen
Monitoimijaisella metropolialueella Laurean strateginen valinta on tietoinen
osallistuminen toimijoita yhdistäviin ennakointitoiminnan kannalta keskeisiin kehittämisohjelmiin (T&K-työn strategia 2004). Laurea on ollut mukana
kaikissa keskeisissä metropolialueen strategiaprosesseissa (innovaatio-, elinkeino-ja hyvinvointistrategiat, metropolipolitiikka, alue-, osaamis- ja huippukeskittymäohjelmat). Turvallisuusalan koulutusyksikön tärkeänä tavoitteena on
metropolialueen ja koko Suomen osaamistason nostaminen ja toimijoiden aktivoiminen klusterin kehittäjiksi. Laureaa perustettaessa määriteltiin laajassa
ennakointityöhön pohjautuvassa strategiaprosessissa 1995 keskeisiä tulevaisuuden osaamistarpeita, joista turvallisuusosaaminen on osoittautunut erinomaiseksi strategiseksi valinnaksi.
Koulutusyksikkö sijaitsee turvallisuusosaamista ja -johtamista tarvitsevien
organisaatioiden välittömässä läheisyydessä ja vastaa turvallisuusosaamisellaan
organisaatioiden turvallisuuskysymyksiin liittyviin soveltavan t&k-toiminnan
haasteisiin. Yritykset ja julkisyhteisöt osallistuvat soveltavien t&k-projektien
kautta uusien turvallisuuteen liittyvien liiketoiminta ja tuotekonseptien kehittämiseen sekä parantavat oman toimintansa vaikuttavuutta ennakoivalla riskienhallinta ja t&ktoiminnalla. Samalla välittyy koulutusyksikköön uutta ennakointitietoa.
Koulutusyksikön yliopettajien ja lehtorien osallistuminen turvallisuusklusterin kehittämiseen tuottaa runsaasti ennakointitietoa. Ennakoinnissa hyödynnetään selvityksiä, raportteja ja kehitysohjelmia, esim 2008 ilmestyneet Tekesin sisältölinjaus ja EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2007.
Laureassa on käytössä ennakointityöhön perustuva, osaamispohjainen tulevaisuusorientoitunut opetussuunnitelma. Oppimisen kohteeksi valitut kehittämiskohteet ja niiden pohjalta tehty kehitystyö rikastuttavat opetussuunnitelmaa. LbD-toimintamalli ja osaamispohjainen opetussuunnitelma muodostavat dynaamisen systeemin, joka takaa turvallisuusosaamisen kehittymisen ja
jossa toiminta-alueen ja turvallisuusklusterin kehittämiskohteet muodostavat
välttämättömän oppimisen lähteen. Koulutusyksikkö vastaa kansainvälisen turvallisuusjohtamisen erikoistumisopinnoilla ja edelleen turvallisuusosaamisen
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon avulla globalisaatiosta aiheutuviin
turvallisosaamisen uusiin tarpeisiin. Muuttuviin osaamistarpeisiin Laurea vastaa aikuiskoulutuksella elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti.
Aluekehitystehtävä nähdään turvallisuusalan koulutusyksikössä koko oppimisen viitekehyksenä – koulutus tuottaa ammattilaisia ja osaamista kehittämään toimialaansa. Verkottamalla korkeakoulut, yritykset ja julkiset toimijat
alueen turvallisuusosaamisen yhteiseen kehittämiseen on syntynyt tilanne, jossa
metropolialueelle muodostuu uudenlainen ns. Triple Helix (Kehitysalustoilla
neloskierteeseen, 2008) innovaatiojärjestelmä ratkaisemaan turvallisuusosaami-
sen tulevaisuuden haasteita. Tässä mallissa julkisen sektorin instituutiot, yritykset ja Laurea kolmikantaisena yhteistyönä vastaavat metropolialueen innovaatiohaasteisiin. Kolmen tahon yhteistyö ja vuorovaikutus muuttuvat kolmen
toimijatahon sulautuneeksi systeemiksi tuloksena tiedon ja toiminnan rikastava yhteisö.
Resurssien hallinta arviointi ja kehittäminen
Talouden ohjaus tapahtuu laurealaisen ohjausmallin mukaisesti budjettiklinikoissa ja säännöllisessä seurannassa. Koulutusyksiköllä on oma talousarvion käyttösuunnitelma ja siihen liittyvä seurantajärjestelmä. Koko kampuksella on sitova taloudellinen tulostavoite. Turvallisuusalan koulutusyksikkö on
oma yksikkönsä myös muussa tulosseurannassa. Taloudellisuuden, tuottavuuden ja tuloksellisuuden seuranta Laureassa perustuu ammattikorkeakoulujen valtakunnallisista tulosmittareista ja Laurean omista strategioista johdettuihin kriittisiin menestystekijöihin ja mittaristoon. Ne kuvataan tavoitesopimuskauden kattavassa strategian toteuttamissuunnitelmassa. Tuorein strategian toteuttamissuunnitelma on laadittu vuosille 2007–09. Mittariston kehittäminen ja uudistaminen tapahtuu kolmen vuoden sykleissä. Strategian toteuttamissuunnitelman ja talousarvion toteutumista seurataan vuosittain. Seurantatietoa hyödynnetään operationaalisessa johtamisessa mm. kehityskeskusteluissa, toiminnan suunnittelussa ja rekrytointitarpeen määrittämisessä.
Koulutusyksikön osaamisen kehittäminen pohjautuu Laurean henkilöstöohjelmaan ja sen pohjalta laadittavaan vuosittaiseen henkilöstön kehittämissuunnitelmaan. Turvallisuusalan koulutusyksikkö muodostaa lähityöyhteisönä turvatiimin. Osaamisen kehittäminen perustuu koulutukseen ja kehittämispäiviin sekä ennen muuta tiiviiseen t&k-yhteistyöhön turvallisuusklusterin kanssa. Osaamisen johtamisessa keskeistä on visiopohjaisuus. Strateginen
tahtotila virittää organisaation toimintaan. Kun kehittämiseen osallistujat, mukaan lukien johto, ovat yhdessä valinneet strategisen kehityskohteen (mitä ja
miksi) niin kohde siirtyy kehitysryhmälle, joka itsenäisesti kehittää ja hallinnoi kohdetta täysivaltaisesti (miten) toteuttaen jaetun johtajuuden periaatetta.
Asialliset toimitilat ja niihin liittyvät palvelut muodostavat oppimisen ja
työn infrastruktuurin opiskelijoille ja opettajille. Laurea verkostomaisena
ammattikorkeakouluna tuottaa keskitettynä palvelukokonaisuuden, johon
kuuluu hakutoimisto-, kirjasto-, IT-, kiinteistö-, laatu- sekä viestintäpalvelut
ja niihin liittyvän osaamisen. Leppävaaran kampuksella toimii oma opiskelijan ohjaus ja neuvontapalveluja toteuttava korkeakoulupalveluyksikkö sekä
opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämisryhmä.. Leppävaaran kampuksen toimitilat ovat olleet jatkuvan kehittämisen kohteena luotaessa uudenlaisia oppimisympäristöjä viimeisten vuosien aikana.
Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt
Turvallisuusalan koulutusohjelman tulevaisuuden asiantuntijuutta tuottava
opetussuunnitelma perustuu koko Laureassa 2004–2006 toteutettuun opetussuunnitelmien uudistamiseen (Rauhala 2007). Opetussuunnitelmatyötä
varten muodostettiin suunnitteluryhmä henkilöstön, opiskelijoiden ja työelämän edustajista. Osaamispohjainen opetussuunnitelma rakennettiin ennakointityöhön perustuen työelämäperustaisten, eri osaamisia integroivien kokonaisuuksien pohjalle, joissa oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena prosessina.
Opetussuunnitelma rakentui valitun osaamisprofiilin ja yleisten työelämävalmiuksien pohjalle. Laurean yleisiksi yhteisiksi kompetensseiksi määritettiin
eettinen, reflektio-, verkosto-, innovaatio- ja globalisaatio-osaaminen (Raij &
Rantanen 2007). Osaamispohjainen opetussuunnitelmaprosessi käynnisti
vuonna 2002 laaditun pedagogisen strategian uudistamisen ja uusi pedagoginen strategia hyväksyttiin vuonna 2007. Opetussuunnitelmaprosessin osalta
toteutettiin ulkoinen väli ja loppuarviointi (Auvinen, Mäkelä & Peisa 2006 ja
2007).
Koulutusohjelmien osaamisprofiilin määrittämisen ja opetussuunnitelmatyön pohjan muodosti selvitystyön tuloksena syntynyt näkemys tulevaisuuden toimintaympäristöstä, tulevaisuuden asiantuntijuudesta ja siihen kohdistuvat osaamisvaatimukset. Tästä vaiheesta saakka opetussuunnitelmaprosessissa
hyödynnettiin Laurean turvallisuusalan asiantuntijafoorumin ja muun työelämäverkoston ja opiskelijoiden asiantuntemusta. Yleisiä osaamisvalmiuksia lähestyttiin turvallisuusalan toimintakentässä ja niiden painotukset syntyivät toimialan erityisluonteen mukaan. Toimintaympäristöä ja sen tuottamia osaamistarpeita ja erityisesti metropolialueen aluekehityksen ja kansainvälistymiskehityksen asettamia erityistarpeita turvallisuusosaamisen koulutukselle selvitettiin lukuisten aihepiiriä käsittelevien tutkimusten, selvitysten ja viranomaisjulkaisujen avulla. Koska tavoitteena oli selvittää kuva tulevaisuuden asiantuntijuudesta, oli tutkimuksellisilla lähteillä tärkeä merkitys selvitystyössä (esim.
Beck 1992, Sunstein 2002, Strydom 2002). Opetussuunnitelma on kuvattu
sivulla 2.
Suunnittelutyön lopputuloksena syntyivät kuvaukset opiskelijan osaamisen kehittymisestä koulutusohjelmassa, koulutusohjelman rakenne ja opetussuunnitelman teemojen ja opintojaksojen kuvaukset. Koulutusohjelman tulevaisuusorientaatio näkyy sen tavoitteissa ja sisällöissä. Jotta opetussuunnitelmissa asetetut tulevaisuuden osaamisvaatimukset voidaan saavuttaa, tarvitaan tutkimus ja kehittämistyötä sekä liikkumatilaa toteutuksissa. Koulutusohjelman
merkitys suomalaisen turvallisuusosaamisen tuottamiseen ei ole vain välillinen, vaan sen kautta voidaan suoraan tuottaa uusia toimintamalleja ja tietoperustaa turvallisuusklusterin käyttöön.
Koulutusohjelman opetussuunnitelmatyön suunnitteluprosessia leimasi
yhteisöllisyys ja moniäänisyys, joka syntyi opiskelijoiden, laurealaisen suunnittelujoukon ja työelämäedustajien osallistumisen kautta. Opetussuunnitelmatyössä tuli näkyväksi innovatiivisten tietoyhteisöjen mallintamisen problematiikka. Nämä mallit pyrkivät mallintamaan sitä, miten haetaan sellaista, mitä ei
vielä ole, eli miten aiempi tieto progressiisivesti ylitetään tai miten aiempi toimintajärjestelmä ekspansiivisesti muutetaan tai miten luodaan uutta. Uuden
hakemiseen kuuluu olennaisesti se, että toiminnan kohde muovautuu ja tarkentuu vasta toiminnan kuluessa (ks. Engeström 1999, Fleck 1935).
Opetussuunnitelmien arviointi on jatkuvaa ja lisäksi arviointi toteutetaan systemaattisesti kerran lukuvuodessa ennalta määriteltyjen kriteereiden
näkökulmasta. Säännöllisesti kerättävä opiskelijapalaute ja opettajien suorittama itsearviointi luo perustan kehittämiselle. Turvallisuusalan neuvottelukunta
osallistuu opetussuunnitelman arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on käydä dialogia opetussuunnitelman toteutumisesta ja tätä kautta kehittää opetussuunnitelmaa. Kahden viimevuoden opetussuunnitelmien arvioinnin tuloksena
on syntynyt kehittämistoimenpiteitä, jotka ovat kohdistuneet lähinnä opetussuunnitelman toteuttamiseen sekä osaamistavoitteiden tarkentumiseen.
Oppimisprosessi ja sen ohjaus
Opiskelijan oppimisprosessin perustana on aiemmin mainittu kehittämispohjainen oppiminen (LbD). Se mahdollistaa oppimisprosessin, jossa ei synny
opetussuunnitelman, opettajan osaamisen, oppikirjan tai harjoituskirjan muodostamaa rajaa oppimiselle. Opiskelijat suorittavat opintonsa aidoissa kehittämishankkeissa, joissa ilmiöitä ja ongelmia lähestytään tutkimuksellisesti ja jotka mahdollistavat kokonaisvaltaisen osaamisen arvioinnin. Opiskelijan ammatillinen kasvu on kuvattu luvussa 1.1. Opiskelijan ohjauksen kokonaismalli on kuvattu alla (ks. seuraava sivu). Kehittämispohjaisessa oppimisessa se jakaantuu opintojen-, opiskelijan- ja osaamisen ohjaukseen.
Oppimisprosessi perustuu tiimityöskentelyyn, jossa asiantuntijuuttaan ja
kokemuksiaan ovat jakamassa opettajien ja opiskelijoiden lisäksi työelämän
edustajat. Tiimin jäsenet muodostavat jaetun asiantuntijuuden yhteisön, jolla
on yhteinen vastuu tuloksesta. Projektimainen työskentelytapa kehittää opiskelijan vuorovaikutus ja perustelutaitoja. Kehittämishankkeet konkretisoivat
opiskelijoiden saavuttamat tulokset ja lisäävät opiskelumotivaatiota vaikuttaen
opiskelumenestykseen.
Ammatillista kasvua ohjataan seuraavien vaiheiden mukaisesti: 1) ammatillisen kasvun käynnistysvaihe, 2) alan ydinosaamisen kehittäminen,
3) osaamisen syventäminen, 4) työelämän kehittäminen ja elinikäinen oppiminen (Pedagoginen strategia 2007). Ohjauksellisuus tarkoittaa turvallisuuskoulutuksessa sellaisia toimintatapoja, joilla mahdollistetaan opiskelijan opin-
▼
▼
▼
▼
OPINTOJEN OHJAUS
Opintojenohjaaja - OPO
- oppimisprosessin ja
ohjauksen asiantuntija
▼
▼
▼
▼
▼
▼
OPISKELIJAN OHJAUS
Tutoropettaja
- henkilökohtainen
ohjaus
- ammatillinen
kasvu
▼
▼
▼
▼
▼
▼
▼
▼
▼
▼
▼
▼
▼
OSAAMISEN OHJAUS
Opettaja/yliopettaja
- asiantuntijuuden
kasvu
- asiantuntijayhteisön
osaamisen
kehittäminen
- jaettu asiantuntijuus
▼
▼
▼
▼
tojen sujuvuus ja tavoitteellisuus. Turvallisuuskoulutuksessa osaamisen ohjaus
tukee asiantuntijaksi kasvua osana jaetun asiantuntijuuden yhteisöä. Ohjauksessa on kyse koulutuksen koko palvelujärjestelmästä, joka muodostuu erilaisten ohjauksellisten toimintojen organisoinnista. Ohjaus perustuu
Laurean vuonna 2007 laadittuun ohjauksen kehittämissuunnitelmaan. Ohjaus
toteutuu opintojaksoilla, hankkeissa, henkilökohtaisena ohjauksena ja ryhmäohjauksena. Opiskelijoiden ohjaustarpeisiin vastaavat myös yksikön oma opintojenohjaaja ja tarvittaessa koko Laurean yhteinen eritysopettaja. Opintojenohjaajan tehtävänä on organisoida ja kehittää ohjaustoimintaa, varmistaa ohjauksen asiantuntijuus yksikössä sekä vastata ohjauksen erityiskysymyksiin
opiskelijarajapinnassa. Ohjaus ja neuvontapalveluita opiskelija saa myös opintotoimiston korkeakoulupalveluyksiköstä.
Oppimisympäristöt
Turvallisuusalan opettaminen ja tuloksellinen oppiminen eivät aseta erityisiä
vaatimuksia fyysiselle oppimisympäristölle.Vain muutamat t&k-hankkeet ovat
vaatineet eritystoimia nostaa tietoturvallisuuden tasoa toimintaympäristössä.
Leppävaaran kampukselle on toteutettu osaamispohjaisia t&k-ympäristöjä, kehittämislaboratorioita, jonne on muodostunut jaetun asiantuntijuuden yhteisöjä edistämään kulloinkin kohteeksi asetettua osaamisen kehittymistä. Juuri oppimisen laajentuminen luokkahuoneen ja lukujärjestyksen ulkopuolelle on eräs LbD-mallin keskeisistä tuloksista. Samalla on syntynyt yhteinen ja pitkäjänteinen toimintarakenne työelämän kanssa. Turvallisuusalan opiskelijat ovat hyödyntäneet sekä REDLabs palvelujärjestelmien kehittämisympäristöä että BEC -Liiketoimintaosaamisen kehittämisympäristöä. Nämä oppimisympäristöt tukevat asiantuntijaverkostojen kehittymistä ja edistävät vuorovaikutusta, jossa luodaan uutta osaamista ja otetaan haltuun työvälineitä, käsitteitä ja taitoja. T&k-toiminnan näkökulmasta oppimisympäristöt toimivat
kehittämisen innovaatioympäristöinä. Keskeistä on luoda osaamisen kehittymistä edistävä ilmapiiri. Oman oppimisympäristönsä muodostavat myös erilaisissa verkostoissa toteuttavat hankkeet ja projektit. Käytettyjä työmuotoja
ovat esim. ohjaus ja opetustuokiot, havaintoesitykset, tiimipalaverit, palautetilaisuudet ja seminaarit. (Pedagoginen strategia 2007.)
Verkko-opetuksen kehittämisessä koulutusyksikkö on ollut edelläkävijä Laureassa. Vuosien systemaattinen työskentely avointen oppimisympäristöjen kehittämisessä on luonut onnistuneita verkko-opetuskokonaisuuksia. Koulutusyksikkö on ollut uusien verkkopedagogisten käytäntöjen kokeilija ja syntyneen osaamisen levittäjä. Verkko-opetuksen kehittämisessä on päähuomio
ollut pedagogisissa lähtökohdissa ja toteutuksilla on pyritty tukemaan oppijoiden syvällistä oppimista ja kasvua aitoon monialaiseen asiantuntijuuteen.
Opetuksen lähtökohtana on ollut verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen ja
osaamisen jakamisen edistäminen. Koulutusyksikössä on myös kokeiltu työelämän osaamisen hyödyntämistä verkko-oppimiskokonaisuuden kehitystyössä.
Laadunhallintamenettelyt
Turvallisuusalan koulutusyksikön laadunhallintamenettelyt pohjautuvat Laurean laadunvarmistusjärjestelmään, joka kytkeytyy Laurean strategioihin
ja strategian toteuttamissuunnitelmaan. Koulutusyksikössä käytössä olevia pedagogisia koulutukseen liittyviä laadunhallintamenettelyjä ja välineitä ovat
opetussuunnitelmien arvioinnit, palautetiedon kerääminen ja sen
hyödyntäminen, sisäiset auditoinnit, sisäiset benchmarkingit, sekä ulkoiset arvioinnit, auditoinnit ja benchmarkingit. Keskeinen hyvä käytänne laadunhallintamenettelynä on ”Turvahuoneen taulu”. Siinä koulutusyksikön
opettajat seuraavat reaaliaikaisesti opiskelijoiden opintojen etenemistä. Opetussuunnitelmien arviointi toteutetaan systemaattisesti kerran lukuvuodessa.
Laurean kattavaan ja systemaattiseen palautejärjestelmään sisältyy palautteen kokoaminen ja palautekyselyjen organisointi, toteuttaminen ja palau-
tetiedon hyödyntäminen. Opiskelijapalautejärjestelmä tuottaa järjestelmällistä
ja vertailukelpoista palautetietoa laadun varmistamista, toiminnan kehittämistä sekä strategista, operatiivista ja pedagogista suunnittelua varten. Opintojaksokohtainen palautetieto käsitellään opettajatiimeissä heti sen valmistuttua
ja sitä hyödynnetään opetuksen itsearvioinnissa. Kokoavien alku-, keskivaiheen ja valmistuvien palautekyselyjen tuloksia tarkastellaan yhteisesti ja
analysoidaan sekä hyödynnetään kehittämistyössä säännöllisesti kehittämisseminaareissa kaksi kertaa vuodessa.
Laureassa toteutetaan joka toinen vuosi alumnikysely kolme vuotta aiemmin valmistuneille. Viimeisin kysely on toteutettu helmikuussa 2008. Tällöin myös toteutettiin turvallisuusalan koulutusyksikössä ensimmäinen työnantajakysely valmistuneiden työpaikkoihin. Systemaattista palautetietoa kerätään työelämästä myös opiskelijoiden harjoittelujen yhteydessä.
B Tulokset
Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihin
tavoitteisiin
Turvallisuusalan koulutusyksikön tuloksellisuutta tarkastellaan tässä pääasiassa
Laurean strategiaan toteuttamissuunnitelman 2007–2009 kautta. Se on johdettu Laurean tahtotilasta sekä Laurean ja OPM:n tavoitesopimuksesta vuosille 2007–2009.
Strategian toteuttamissuunnitelmassa Laurean kriittiset menestystekijät
muodostuvat viidestä ulottuvuudesta, jotka ovat tutkimus ja kehitystyö
sekä aluekehitystyö, Learning by Developing (LbD), koulutusprosessi, laadunvarmistus ja osaamisen johtaminen. Kukin ulottuvuus sisältää
mittareita, joiden avulla arvioidaan kriittisten menestystekijöiden saavuttamista
joko suhteessa valtakunnallisiin tuloksiin tai suhteessa Laurean tahtotilaan. Tässä tarkastelussa menestystekijät tarkastellaan suhteessa arvioinnin kohteena
olevaan tulosalueeseen valiten sille relevantteja mittareita.
Opiskelijoihin liittyvät tulokset
Tutkimus ja kehitystyö sekä aluekehitystyön tavoitteeksi on asetettu että
hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä ylittää
OPM:n asettaman tavoitteen 80 % 2009. Koulutusyksikössä nuorten koulutuksessa hankkeistettujen opinnäytetöiden määrä oli 2005–2007 keskimäärin
94 % ja aikuisten koulutuksessa vastaavasti 88 %. Koulutusyksikön tulokset
ylittävät asetetun tavoitteen. Opinnäytetöiden tasoa voidaan pitää varsin korkeana, sillä Laureassa tehty opinnäytetyö on voittanut Finnsecurity ry:n järjestämän valtakunnallisen turvallisuusalan opinnäytetyökilpailun neljä kertaa
peräkkäin 2004–2007. Kilpailu on avoin kaikille koulutusorganisaatioille ja
siellä ovat edustettuna niin tiedekorkeakoulujen kuin ammattikorkeakoulujen teema-alueeseen liittyvät työt. T&k-toiminnassa suoritettujen opintopisteiden tavoitteeksi on asetettu Laureassa, että opintopisteiden määrä kasvaa 45 opintopisteeseen 2009 mennessä. Koulutusyksikössä 2006 t&k-pohjaisia opintopisteitä syntyi nuorille keskimääräin 15 ja aikuisille 6 ja vastaavasti
2007 nuorille 13 ja aikuisille 8. Kokemuksen mukaan asetettua tavoitetta voidaan pitää epärealistisena.
Learning by Developing -toimintamalliin liittyvä opetuksen ja ohjauksen taso on turvallisuusalan koulutusohjelman vahvuus. Palautteen taso
Opala mittareilla on lievästi noussut vuodesta 2005. Opetuksen asiantuntevuus ja korkeatasoisuus saavutti 2007 keskiarvon 3,3 (koko maan liiketalouden koulutusalakohtainen vertailuluku 2,9). Opiskelijat myös kokivat, että
neuvonta ja ohjauspalvelut tukevat hyvin opintojen edistymistä (3,2; vertailuarvo 2,8). Tähän hiukan toisenlaisen näkökulman antaa Laurean omien kehittämistä varten kerättyjen palautteiden tulos, jonka mukaan erityinen vahvuus on mukana olevien työelämäasiantuntijoiden vahva osaaminen sekä hyvä
ohjaus opintojen alkuvaiheessa. Virtuaaliopintojen määrä koulutusyksikössä
on saavuttanut viimeisen kolmen vuoden aikana asetetut tavoitteet. Opalan
mukaisen harjoittelupalautteen mukaan koulutusyksikössä harjoittelun aikana saatu ohjaus on ollut riittävää tarkastelujaksolla 2005–07 (välillä 2,62,9)
ja työtehtävät harjoittelun ovat tukeneet oppimista hyvin (välillä 3,3–3,6).
Harjoittelun ohjauksen taso jää alle tavoitetason, mutta työtehtävät harjoittelun aikana ylittävät tavoitteen. Tätä selittää aikuiskoulutuksen kautta valmistuneiden suuri määrä. Aikuiskoulutuksen opiskelijat pääosin suorittavat harjoittelunsa itsenäisesti nykyisissä työtehtävissään ilman laurealaista ohjausta.
Koulutusprosessin mittareista vetovoimaisuus on selkeästi turvallisuuskoulutuksen vahvuus. Laurean tavoitteena on että, vetovoima on nouseva
trendi, jossa on nuorten koulutuksen ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohti seuraavasti: 2007 3,5, 2008 3,5 ja 2009 3,6. Koulutusyksikkö on Laurean
vetovoimaisimpia ja ylittää selkeästi Laurean tavoitteen. Vetovoima nuorten
koulutuksessa 2005–2007 on ollut 9,6, 9,8 ja 8,6 hakijaa/aloituspaikka. Aikuisten vetovoima 2005–2007 on ollut 7,6, 6,8 ja 9,0. Ammatillista väylää
tulevien opiskelijoiden osuus on ollut keskimäärin 2005–2007 11 %. Luku
tulee varmasti kasvamaan kun turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneiden
määrä 2.asteen alan koulutuksessa kasvaa, mutta 2009 mennessä 25 %:n tavoitetta tuskin saavutetaan. Läpäisyasteen tavoite Laureassa on että ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua
aloittamisvuodesta ylittää maan keskiarvon tarkastelukaudella ja saavuttaa
OPM:n asettaman tavoitetason vuoteen 2009 mennessä 63,5 %. Tämä mittari
on ongelmallinen. OPM:n amkota tilaston läpäisyasteessa ovat mukana missä
tahansa korkeakoulussa tutkintonsa suorittaneet. Näissä Laurean luvuissa eivät
ole mukana muissa korkeakouluissa mm. Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkintonsa tehneet, koska näistä ei ole yksikkökohtaisia tilastotietoja. OPM:n
tavoiteluku on siis 3–5 prosenttiyksikköä Laurean lukuja korkeampi. Näin
pienissä opiskelijamäärissä satunnaisilla tekijöillä mm. kuolemantapauksilla on
ollut suuri vaikutus. Koulutusyksikön läpäisyaste em. mittareilla on ollut
2005–2007 53,5 %, 53,3 %, ja 48 %. Luku on lähellä Laurean liiketalouden
koulutusalan keskimääräistä tasoa – kun tietoja tarkastellaan nuorten ja aikuisten yhteenlaskettuna tarkasteluna (OPM mittari). Luvun vertailtavuuteen aikuiskoulutuksen kohdalla vaikuttaa se, että myös aikuiset tekevät turvallisuusalan koulutusohjelmassa koko tutkintoja, kun alalla ei ole ollut pohjakoulutukseksi soveltuvaa turvallisuusalan opistotutkintoa ns. erotuskoulutukseen. Läpäisyasteeseen kiinteästi liittyvä eroamisaste on koulutusyksikössä ollut
nuorten koulutuksessa 2005–2007 4,2 %, 4,0 % ja 6,7 % ja aikuiskoulutuksessa vastaavasti 11,5 %, 7,5 % ja 19 %. Tulos on selkeästi sekä koko Laurean
eroamisastetta parempi, että Laurean ja koko valtakunnan liiketalouden koulutusalakohtaista parempi. Viimeaikainen eroamisasteen paraneminen indikoi
läpäisyasteen paranemista tulevina vuosina. Vuoden 2007 aikuiskoulutuksen
luku näyttää huolestuttavaa suuntaa. Tämä voi johtua siitä, että alan aikuiskoulutusmarkkinoilta alkaa alalla toimiva koulutusta vailla oleva joukko vähentyä ja koulutukseen hakeudutaan entistä vähäisemmällä turvallisuusalan
tuntemuksella. Syynä voi myös olla käynnistymisvaikeudet aloitettaessa uudella ja kokonaan uudenlaisella opetussuunnitelmalla syksyllä 2006. Pienessä
joukossa myös sattumasta johtuva suhteellinen vaihteluväli voi olla suuri. Keskimääräinen opiskeluaika on ollut tarkasteluvälillä 2005–2007 nuorten
osalta 4,0, 3,8 ja 4,1 vuotta ja aikuiskoulutuksessa 3,3, 4,0 ja 3,8 vuotta. Tutkinnon suorittamisaika nuorten koulutuksessa alittaa Laurean liiketalouden
koulutusalan keskimääräisen ja myös valtakunnallisen keskimääräisen ajan. Aikuiskoulutuksessa vastaavaa tarkastelua ei ole syytä tehdä opintopituuksien
suurien erojen vuoksi. Opintokertymä vähintään 45 op vuodessa suorittaneiden määrällä mitattaessa oli 2006 56 % ja 2007 58,3 %. Opintojen edistyminen koulutusyksikössä näyttää olevan parempi kuin Laurean liiketalouden
koulutusalalla keskimäärin, mutta lähellä valtakunnallista keskiarvoa. OPM:n
asettamaan tavoitelukuun 2009 65 % on vielä valtakunnallisestikin kirittävää.
Nähtäväksi jääkin, miten uusi opetussuunnitelma, jossa opintojaksojen laajuuden ovat pääsääntöisesti 10 op vaikuttaa tämän tavoitteen saavuttamiseen.
Laurean tavoitteena on että Laureasta valmistuneiden työllistyminen
ylittää maan keskiarvon. Laureasta on valmistunut tähän mennessä 126 turvallisuusalan tradenomia nuorten koulutuksesta ja 68 aikuiskoulutuksesta. Tilastokeskuksen viimeisimmässä sijoittumistutkimuksessa vuoden 2006 lopussa
koulutusyksikön 2002–2006 tutkinnon suorittaneista (134 kpl) palkansaajien
osuus oli 97 % ja yrittäjien 1,5 %. Työllisyys oli siis 98,5 %, joka ylitti yhdeksän prosenttiyksikköä Laurean liiketalouden koulutusalakohtaisen ja neljätoista prosenttiyksikköä maan koulutusalakohtaisen tason. Laurea on seurannut
myös itse turvallisuusalalla nuorten koulutuksesta valmistuneiden työllistymistä. Nuorten koulutuksesta valmistuneista tradenomeista 25 % on työllistynyt
alan johto- ja esimiestehtäviin, 55 % erilaisiin asiantuntijatehtäviin, 15 % kouluttajiksi tai opettajiksi ja loput 5 % yrittäjiksi tai muihin tehtäviin. Työpaikoista noin puolet on turvallisuusalan yksityissektorilla ja toinen puoli julkishallinnon turvallisuustehtävissä, jotka jäävät viranomaistehtävien ulkopuolelle. Tyypillisiä työnantajia ovat olleet yritysten turvallisuusosastot, turvallisuuspalveluyritykset, koulutuslaitokset ja viranomaissektorilla pelastuslaitoksien
riskienhallintayksiköt. Turvallisuusalan kasvava ammatillinen koulutus on työllistänyt kokonaisuudessaan merkittävän määrän osaajia, jotka hoitavat opetusja koulutustehtävien lisäksi koulutuksen suunnittelu- ja johtotehtäviä. Aikuiskoulutuksen kautta valmistuneet ovat pääsääntöisesti jatkaneet koulutustaan
edeltäneissä työpaikoissa joko entisissä tai usein entistä vaativimmissa tehtävissä. Aikuiskoulutuksen kautta turvallisuusalan osaamista ovat koulutuksessa
kehittäneet yksityisen sektorin turvallisuusammattilaiset ja lisäksi merkittävä
määrä viranomaistehtävissä toimivia. Heistä suurin joukko on ollut poliisit.
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tuloksena opiskelijoiden osalta voidaan
pitää Finnsecurityn opiskelijajaoksen perustamista.
Opiskelijoihin liittyvien tulosten perusteella voidaan todeta että
koulutusyksikön vahvuuksia ovat opinnäytetyöt, opetuksen ja ohjauksen taso,
virtuaaliopinnot, koulutuksen vetovoimaisuus ja työllistyminen. Kehittämistä
löytyy koulutusprosessista, jotta läpäisyastetta voitaisiin nostaa ja koulutusaikoja lyhentää. Kehittämiskohteena on myös hankkeiden laatu oppimisessa.
Opintojaksoille tarvitaan yritysten kehittämistehtävien rinnalle vahvemmin
tutkimuspainotteisia t&k-toimintaan linkittyviä hankkeita. Kehittämistoimia
sen korjaamiseksi onkin tehty ja ensimmäiset laajat ja pitkäkestoiset t&khankkeet on aloitettu 2007.
Työelämään liittyvät tulokset
Tutkimus ja kehitystyö sekä aluekehitystyö ovat keskeisin työelämän tuloksiin liittyvä menestystekijä. Innovaatiokumppanuuksien verkosto on
koulutusyksikössä varsin mittava. Kumppanuus on mahdollistanut opetuksen
toteuttamisen hankkeissa ja avannut näkymiä alan kehittämistarpeista. Laurea
on toiminut innovaattorina organisaatioiden ja yhteisöiden turvallisuusasioiden kehittämisessä kartoittamalla kehittämiskohtia ja löytämällä uusia näkökulmia kehittämistyössä. Kehittämistoiminta on verkostoitunutta toimintaa
yhden tai useamman kumppanin kanssa.
Esimerkkejä tämän hetkisistä jatkuvan kehittämistoiminnan kumppanuuksista on kuvattu alla.
Op-pankkiryhmä Arviointi- ja kartoitusjärjestelmä henkilöstön turvallisuuskoulutustarpeista, webpohjainen henkilöturvallisuuden oppimateriaali ja
ohjeisto sekä matkustusturvallisuusohjeisto.
Espoon kaupunki Espoon kaupungin laitosten ja virastojen turvallisuus
sekä yhteisöturvallisuus.
Suomen kaupan liitto Kehitetty kaupan turvamerkintää ja cd-työkalu
kaupan turvallisuussuunnitteluun. Ideoitu kaupan alalle menetelmiä hävikin
pienentämiseksi ja järjestetty hävikkiseminaari. Laadittu opas myymälärikollisuuden torjuntaan.
S-ryhmä Kehitetty S-ryhmän turvallisuusjohtamista ja S-markettien
palo- ja pelastusturvallisuutta.
Stockmann Kehitetty henkilöstön työturvallisuutta ja mallinnettu kulunvalvonta-avainten hallintaa.
Securitas Oy Useita opinnäytetöitä yritykselle. Selvitys virolaisen työvoiman käytöstä.
EADS Secure Networks Kehittämishankkeita liittyen viranomaisverkon tietoturvallisuuteen.
Puolustusvoimat Kehitetty puolustusvoimien riskienhallinnan tietojärjestelmien hankintaprosessia ja varuskuntien liikennevalvontaa. Mitattu ja kehitetty puolustusvoimien henkilöstön turvallisuustietoisuutta. Arvioitu upseerien koulutusohjelman turvallisuuskoulutusta.
Pelastuslaitosyhteydet Pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten ja Suomen
pelastusalan keskusjärjestön kanssa jatkuvaa yhteistyötä alueen turvallisuuden
kehittämiseksi. Useita hankkeita käynnissä esim. koulujen turvallisuuden kehittäminen asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmasta, ohjemateriaalia omaehtoiseen turvallisuusasioiden hoitoon kouluissa, kuntalaisille suunnatut Internetsivut.
Näiden pitkäaikaisten kumppanuuksien lisäksi on mittava määrä muita
kertaluonteisempia kehittämiskumppanuuksia.
Seuraavissa kuvataan muutaman esimerkin muodossa tarkemmin kehittämistoiminnan luonnetta.
Postin tietoturvallisuushanke. Hankkeen tuloksena työtekijöiden käsitys tietoturvallisuudesta muuttui ja yksikköön luotiin yhteiset tietoturvallisuuden pelisäännöt.
Peruskoulujen turvallisuuden kehittäminen yhteistyössä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Hankkeessa tuloksena syntyi oppimateriaalikokonaisuus ja riskienhallintatyökalu peruskouluille. Jatkohankkeena on
tuotteistaa riskienhallintatyökalu valtakunnalliselle tasolle.
S-ryhmän yritysturvallisuuden kehittäminen. Kehitettiin ja testattiin auditointityökalu turvallisuuden omavalvontaan vähittäiskaupan myymälöihin. Priorisoitiin riskikartoituksen uhkakuvia, jossa tutkimuksen avulla uhkakuvat laitettiin merkitsevyysjärjestykseen.
Opinnäytetöitä ohjataan erityisesti metropolipolitiikan suunnassa. Koulutusyksikön tekemän luokituksen mukaan opinnäytetöistä (155 kpl) noin
puolet kohdistui voittoa tavoittelevien ja puolet voittoa tavoittelemattomien
organisaatioiden turvallisuuskysymyksiin. Tavoitteena 49 %:ssa opinnäytetöistä oli kehittää ja johtaa, 25 %:ssa kartoittaa ja analysoida, 12 %:ssa kouluttaa ja
viestiä ja lopuissa 14 %:ssa ennalta ehkäistä ja varautua. Turvallisuusnäkökulman mukaan kehittämisen ja johtamisen alueella tehtiin eniten opinnäytetöitä (23 kpl). Toimialoista eniten töitä tehtiin pelastustoimeen ja poliisihallintoon (23 kpl), toiseksi eniten koulutukseen, terveys- ja sosiaalipalveluihin (22
kpl) ja kolmanneksi eniten yksityiselle turvallisuusalalle (19 kpl).
Työelämän tuloksiin vaikuttaa myös kriittinen menestystekijä LbD ja
koulutusprosessi. Alkuvuodesta 2008 Laurea lähestyi Laureasta valmistuneiden turvallisuusalan tradenomien työnantajia ja esimiehiä, saadakseen palautetta valmistuneiden osaamisesta suhteessa työelämän haasteisiin. Vastauksia tuli 19 ja tuloksia voidaan siten pitää suuntaa antavina.Vastauksien mukaan turvallisuusalan tradenomit osaavat parhaiten toimia asiantuntijoina
oman erityisalansa keskeisillä osaamisalueilla. Lisäksi he osaavat arvioida tietoa
kriittisesti ja toimia asiakaslähtöisesti sekä yhteistyössä muiden kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyselyn perusteella valmistuneille tradenomeille on voinut antaa entistä vaativampia tehtäviä, sillä heillä on sellaista turvallisuusalan perustietoa, jota ei muilla ole. Kiitosta tuli etenkin siitä, että
työntekijä hahmottaa turvallisuuden kokonaisuutena ja että koulutus tapahtuu työelämälähtöisesti. Johtamistaitoihin vastaajat kaipasivat lisää osaamista,
tosin joillain työntekijöillä johtamistaidot olivat erittäin hyvät ja he ovat edenneet nopeasti esimiestason tehtäviin. Työelämänedustajat toivovat myös, että
opiskelijat saisivat kokemusta työharjoittelusta sekä julkisen että yksityisen sektorin puolelta.
Turvallisuusalan työelämän kehittämisessä koulutusyksiköllä on ollut
merkittävä rooli koulutuksen kehittämisen kautta. Laurea on kouluttanut
194 korkeakoulututkinnon suorittanutta turvallisuusosaamisen asiantuntijaa ja
samalla kehittänyt toimintaansa siten, että syksyllä 2008 avautuu väylä ensimmäisille alan toimijoille suorittaa ylempi korkeakoulututkinto turvallisuusosaamisen koulutusohjelmassa. Henkilöstö on ollut kehittämässä perustutkintoja,
ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja alalle. Laurea on myös pääosin
kouluttanut turvallisuusalan ammatillisessa koulutuksessa toimivan opettajakunnan, joka on siirtänyt osaamista omiin toimintaympäristöihin. Alan korkeakouluväylä on myös tuonut turvallisuusalalle entistä enemmän naisia ja
edistänyt siten myös sukupuolten tasa-arvoa alalla. Nuorten koulutuksesta valmistuneista 34 % on naisia.
Henkilöstöön liittyvät tulokset
Kriittisille menestystekijöille LbD ja tutkimus ja kehitystyö sekä aluekehitystyö on asetettu tavoitteeksi opettajuuden kehittäminen, tutkimuksen henkilötyövuodet ja julkaisut strategisilla painopistealueilla.
Tavoitteeksi on asetettu, että tutkimustoiminnan henkilötyövuodet päätoimisten opettajien määrästä on 25 % 2009 mennessä. Koulutsyksikössä t&ktyön henkilötyövuosia oli 2006 1,9 ja 2007 1,7, Tavoitteeksi asetettu 25 %
tullaan saavuttamaan jo 2008 aikana meneillään olevissa t&k-hankkeissa. Laurean nykyinen tai aiempi henkilöstö on tuottanut turvallisuusosaamisen alueelle tieteellisinä ja muina tutkimusjulkaisuina kolme väitöskirjaa ja viisi lisensiaattityötä, kuusi artikkelia kansainvälisissä tieteellisissä journaleissa joissa refereekäytäntö, kymmenen artikkelia kansainvälisissä ja kaksi artikkelia kotimaisissa konferenssijulkaisuissa, joissa refereekäytäntö sekä joukon muita julkaisuja ja artikkeleja alan julkaisuihin. Erityisesti merkittävää on opettajien
vaikuttavuus alan kehittäjinä, joka ilmenee laajana osallistumisena kehittäjäverkostoihin.
Henkilöstöön liittyvät tulokset syntyvät osaamisen johtamisen menestystekijän kautta. Henkilöstö on osallistunut vuosittain säännöllisesti kehityskeskusteluihin. Laureassa järjestetään yhteistä koulutusta vuosittaisen henkilöstön kehittämissuunnitelman mukaisesti.Vuonna 2007 on järjestetty koulutusta liittyen opettajatuutorointiin, ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen, aikuisten ohjaukseen, mentorointiin, osaamistavoitteiden määrittämiseen,
LbD-toimintamalliin ja innovaatiotoiminnan menetelmiin. Lisäksi henkilöstölle on järjestetty erityyppistä kielikoulutusta. Henkilöstölle mahdollistetaan
myös osallistuminen oman alan täydennyskoulutukseen ja osallistuminen kehittämisverkostojen toimintaan. Koulutusyksikön opettajat ovat osallistuneet
koulutukseen ja kehittämiseen 2005–2007 keskimäärin 10,7 päivää vuodessa (koulutukset, Laureapäivät, kampuspäivät, koulutusalapäivät sekä vuosittainen kolmipäiväinen alueyksikön kehittämisseminaari) ja henkilöstölle on
vuosittain järjestetty työhyvinvointiin liittyvää virkistystoimintaa. Vuosien
2005 ja 2007 Voimavarat työssä -kyselyjen tulokset ovat olleet erinomaisia. Yksikössä on tehty 2005–2007 aikana kaksi kyselyä osana väitöskirjatyötä
liittyen Laurean johtamiseen. Alustavien tulosten mukaan yksikössä toteutuu hyvin tavoitteeksi asetettu asiantuntijaorganisaation jaetun johtamisen
malli. Vuosina 2006 ja 2007 yksikössä on toteutettu työehtosopimuksen mukaiset työtehtävien, ammattitaidon ja työsuorituksen kokonaisarvioinnit kannustavan palkkauksen perustaksi.
Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset
Laurean turvallisuusalan koulutusyksikön taloudellista suorituskykyä voidaan tarkastella toiminnan tuottavuuden ja taloudellisuuden kautta. Monet
tuottavuuden tekijät ovat suoraan kytköksissä kriittisistä menestystekijöistä
koulutusprosessiin ja sen tuloksellisuuteen. Tämä alue on raportoitu pääosin opiskelijatuloksien yhteydessä. Tuottavuuteen tai sen edellytyksiin liittyy
ainakin välillisesti laadunvarmistus, joka tuottaa perustan toiminnan taloudellisen suorituskyvyn kehittämiselle. Taloudellisuus liittyy paljolti arjen operatiiviseen johtamiseen ja näyttäytyy koulutusyksikön talousarvion käyttösuunnitelmassa ja sen toteutumisessa. Koulutusyksikössä on kahdeksan opettajaa ja 249 opiskelijaa. Tällöin opettajakohtaiseksi opiskelijamääräksi tulee 31,
joka vastaa kampuksen keskiarvoa ja kuvaa hyvin todellista tilannetta.Vuonna
2005 vastaavalla koulutusalalla oli valtakunnallisesti keskimäärin 27 opiskelijaa opettajaa kohden. Tämän tehokkuuden suhteellisen pienessä koulutusalayksikössä selittää kampusrakenteesta syntyvä synergiaetu ja vahvasta työelämäkytkennästä syntyvä osaamisen kehittämisen tuki. Kannustavan palkkausjärjestelmän on myös katsottu tuovan tehokkuutta opetukseen. Vuonna 2005
valmistui turvallisuusalan koulutusohjelmasta 34 tradenomia, 2006 40 ja 2007
48 tradenomia. Lisääntyneet valmistuvat tuottavat taloudellisia voimavaroja
vuoden 2009 talouteen.
Koulutusyksikön talousarvion käyttösuunnitelma on pitänyt hyvin paikkansa.Yksikköä on kehitetty kustannustehokkaasti sen yksikköhintarahoituksen turvin ilman merkittäviä ulkoisia panostuksia. Talousarvioin tuotot ovat
vahvasti rakentuneet koulutustuottojen varaan ja ulkoisen t&krahoituksen
osuus on ollut vain prosentin luokkaa. Kehittyvä t&k-toiminta on muuttamassa tilannetta. Vuoden 2007 tuotoista noin 4 % tuli ulkoisena t&k-rahoituksena. Nykyisilläkin päätöksillä vastaava luku on vuonna 2008 yli kaksinkertainen ja suurempi hankehakemusten mennessä läpi.
Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset
Laurean strategiana kansainvälisessä toiminnassa on painottaa vahvemmin
kansainvälistä osaamisen siirtoa kuin opiskelijaliikkuvuutta. Olennaista on
siirtää osaamista, jota Suomessa ei ole ja siten uudistaa innovaatiojärjestelmää.
Osaamisen siirto tapahtuu opettaja- ja tutkijavaihdon ja yhteisten t&k-hankkeiden kautta. Merkittävimpiä yhteistyötahoja ovat turvallisuusosaamisen johtavat korkeakoulut University of Arizona, University of Leicester ja ITMOyliopisto (engl. nimeltään Saint-Petersburg State University of Information
Technologies, Mechanics and Optics). Osaamisen siirto painottuu tietoturvallisuuteen, kaupan turvallisuuteen ja mobiililiiketoimintaan. Kansainvälisistä
yrityksistä merkittävimpiä yhteistyökumppaneita ovat Securitas, Philips, G4S
sekä EADS.
Strategian toteuttamissuunnitelman tavoite kansainväliset osaajat Laureassa ja alueella toteutuu turvallisuusalan koulutusyksikössä 2006 lähtien
vuosittain järjestettävinä kansainvälisinä maksullisina seminaareina, joihin osallistuu myös työelämän edustajat. Vuoden 2006 seminaarissa teemana olivat
kaupan turvallisuus ja kaupan hävikki ja 2007 seminaarissa yleinen järjestys ja
turvallisuus yhteiskunnassa. Helmikuussa 2008 järjestettiin tietoturvallisuuteen
liittyvä workshop seminaari. Huhtikuussa 2008 järjestettävässä seminaarissa
teemana on yksityisten turvallisuuspalveluiden rooli nyt ja tulevaisuudessa. Seminaarien alustajat ovat olleet maailman johtavia turvallisuusalan asiantuntijoita ja tutkijoita Englannista, Norjasta ja Australiasta.
Kansainvälistymiseen tulosalueeseen liittyvä toinen kriittinen menestystekijä koulutusyksikössä on tutkimus- ja kehitystyöhön sekä aluekehitystyöhön liittyvä kansainvälistämisen haaste. Kansainvälisen ja kansallisen turvallisuuden haasteisiin vastataan Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta Tekesin rahoittamassa Rescuing of Intelligence and Security Core
Applications eli RIESCA-hankkeessa (2007–2009) yhdessä Kuopion ja Oulun yliopistojen kanssa. Tutkimuksen keskeisin alue on yhteiskunnalle kriittisten järjestelmien toiminnan varmistaminen sekä niihin liittyvä tuotekehitys
ja uusi liiketoiminta. RIESCA-hankkeessa Laurean partnereita ovat Puolustusministeriö, Poliisin tietohallintokeskus, EADS Secure Networks, Portalify
ja Ioxonos teknologiakonsultointi sekä Arizonan yliopiston Artifical Intelligence Lab. Tämä hanke on käynnistänyt pitkäkestoisen tutkijavaihdon synnyttäen erillisiä teknologiansiirtohankkeita. Hankkeen t&k-kumppanina toimii myös Johannes Kepler Universityyn kuuluva Software Competence Center Hagenberg Itävallasta. Tämän hankkeen puitteissa alkanut yhteistyö European Aeronautic Defence and Space Companyn EADS/Suomen kanssa on
tarkoitus laajentaa EADS/Ranskan kanssa ITEA2-hankkeeksi.
FLOODAWARE-hanke yhdessä Turun yliopiston, TKK:n, Arizonan yliopiston ja Geodeettisen laitoksen kanssa laajentaa koulutusyksikön osaamista
tulvasuojeluun. Koulutusyksikkö on käynnistämässä yhdessä EADS:n ja alan
pk-yritysten kanssa tuotekehitykseen ja turvallisuusalan toimintamallien kehittämiseen liittyvää SATERISK-hanketta.
Koulutusyksikön kansainväliseen toimintaan liittyvää opiskelijavaihtoa on
rajoittanut se, että vastaavia vaihtokumppaneita ei ole riittävästi turvallisuusosaamisen alueella Euroopassa.Vuosittain Laureassa on ollut kansainvälisiä alan
työelämäosaajia opettamassa. Koulutusyksikön osaamista on hyödynnetty
ruotsalaisissa korkeakouluissa alkavan turvallisuusalan koulutuksen suunnittelussa ja opetussuunnitelmatyössä. Koulutusyksikön opettajia ja opiskelijoita on
osallistunut vuosittain kansainvälisiin intensiiviopintoihin International Faci-
lity Management Programme ja Promoting Intercultural Management Competencies for Working Life in the Baltic Sea Region. Pieneen vaihtojen määrään on nyt reagoitu ja malleja vaihtotoiminnan lisäämiseksi ollaan kehittämässä.
Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset
Strategian toteuttamissuunnitelman mukaan Laurean aluekehityksen keskeiset tavoitteet ovat metropolisaatiokehityksen tukeminen, klusterikehityksen vahvistaminen, vaikuttavan innovaatiotoiminnan aikaansaaminen ja kansainvälisyyden lisääminen aluekehitystyössä. Koulutusyksikkö on kolmen tehtävän integraation periaatteella ollut vahvistamassa metropolialueen globaalia kilpailukykyä sekä tuottanut turvallisuusklusterin käyttöön uudenlaista osaamista ja osaavaa työvoimaa. Erikoistumisopinnot
kohdentuvat sisällöltään turvallisuusalan kehittämisen kannalta ajankohtaisiin
kysymyksiin, joilla voidaan suoraan vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn. Alkava
ylempi ammattikorkeakoulututkinto on sisällöltään kohdennettu metropolialueen turvallisuuskysymyksiin, mikä mahdollistaa turvallisuusalan osaamisen
nostamisen uudelle tasolle. Ohjelma tuo jo koulutusaikana merkittävän kehittämispotentiaalin alueen ja yritysten turvallisuuskysymyksiin kehittämispohjaisen oppimismallin ansiosta. Henkilöstön työ turvallisuusalan kehittämisverkostoissa on vahvistanut klusterin osaamispohjaa ja heidän tekemänsä
tutkimustyö on tuonut alalle uutta osaamista.
Kehittämishankkeiden aihealueita on kohdennettu metropolialueen
kilpailukyvyn kannalta merkittäville alueille. Yritysyhteistyö on tuonut ajankohtaiset yritysten turvallisuuskysymykset kehittämiskohteiksi, esimerkkinä
monikansallisen tietoliikenneyrityksen riskianalyysit ja turvallisuusohjeisto,
turvaohjeiden laatiminen Containershipsin laivoille ja turvallisuuskoulutustarvekartoitus ja valmennusohjelman rakentaminen noin 200:lle Ruokakeskon
päällikölle tai johtajalle sekä yleisesti käytetty tunkeutumisreittianalyysi-työkalu. Yhteistyö turvallisuusorganisaatioiden, kuntien, poliisin, pelastuslaitosten
ja koulujen kanssa on tuonut osaamista ja kehittämistoimia arjen ja kansalaisten turvallisuuskysymyksiin lisäten näin yhteiskunnallista eheyttä, esimerkkinä Espoon, Vantaan ja Helsingin kouluille ja päiväkodeille tehdyt turvallisuuden kehittämishankkeet
Vaikuttavan innovaatiotoiminnan pohjaksi Laurean koulutusyksikön
t&k-toiminnan toimintamallia, laajuutta ja yhteistyörakenteita on tietoisesti
kehitetty. Kehittämistoiminta on konkretisoitunut uudenlaisena verkostoitumisena osaamiskeskusohjelmiin, strategisiin huippuosaamisen keskittymiin,
liittymisenä European Network of Living Labs- ja kansainväliseen Service
Design Network -verkostoon. Hanke- ja t&k-toiminnan laajuutta ja tu-
loksia sekä niiden kautta syntyvää kansainvälistä osaamisen siirtoa
on kuvattu hakemuksen tulososion aiemmissa kappaleissa.
Kokonaisarviona koulutusyksikön vahvuuksiksi voidaan todeta:
opetuksen ja ohjauksen taso, vetovoima ja työllistyminen, vahva työelämäkytkös, henkilöstö, kansainvälisen osaamisen siirto ja turvallisuusosaamisen levittäminen. Suurin kehittämiskohde on opiskeluaikojen hallinta.
Auvinen, P., Mäkelä, J. & Peisa, 2006 & 2007. Laurea-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmatyön arviointi.Vantaa: Edita.
Engeström,Y.1999. Innovative learning in work teams Cambridge: Cambridge University Press.
Fleck, L. 1935. Genesis and Development of a Scientific Questions. Chicago: Uni. of
Chicago.
Fränti, M. & Pirinen, R. 2006. Tutkiva oppiminen integratiivisissa oppimisympäristöissä.
Bar-Laurea ja REDLabs.Vantaa: Edita.
Kehitysalustoilla neloskierteeseen. 2008. Tulevaisuuden kehitysalustat -hankkeen loppuraportti.
Lash, S. 2000. Risk Culture. In: Ada, Beck & van Loon. 2000. The Risk: Sage.Society.
London.
Urry, J. 2003. Global Complexity. London: Blackwell.
Raij, K. & Rantanen, T. 2007. Teoksessa Kallioinen, O. (toim.). Osaamispohjainen
opetussuunnitelma Laureassa.Vantaa: Edita.
Rauhala, P. 2007. Teoksessa Kallioinen, O. (toim.). Osaamispohjainen opetussuunnitelma
Laureassa.Vantaa: Edita.
Vyakarnam, S., Illes, K., Kolmos, A. & Madritsch, T. 2008. Report on Learning by
Developing – Innovation in Higher Education at Laurea University of Applied
Sciences.Vantaa: Edita.
Arviointiryhmän palaute
Esitetyn näytön perusteella voidaan todeta, että koulutusohjelman työelämäkytkös on vahva ja monipuolinen. Turvallisuusosaamisella on kasvava tarve
alueella ja koko maassa. Laadittu strategia perustuu hyviin pohjaselvityksiin ja
strategia on selvästi tulevaisuusorientoitunut. Ennakoinnin välineenä käytetään kaksi kertaa vuodessa kokoontuvaa turva-alan asiantuntijafoorumia, jossa
ovat kaikki keskeiset tahot edustettuina. Turvallisuusalan koulutusyksikön strategialla on myös vahva yhteys Laurean kokonaisstrategiaan. Laurean pedagoginen toimintamalli on jäsennelty ja merkillepantavaa on ammattikorkeakoulun kahden perustehtävän, koulutuksen ja t&k:n, yhteennivoutuminen
turvallisuusosaamisen oppimisprosessin eri vaiheissa. Vaikka t&k on kytketty
läheisesti opetukseen, se tuottaa myös uutta tietoa, osaamista ja menetelmiä
alan yrityksille.
Näytön perusteella Laurean Turvallisuusalan yksikössä on monipuolinen
ennakointitoiminta, jota myös konkreettisesti hyödynnetään strategioissa. Laurean strategian jalkauttamiseksi on valittu ja kehitetty vahva pedagoginen malli
– Learning by Developing (LbD), jonka tutkivaa ja kehittävää työotetta on
sovellettu menestyksekkäästi opiskelijan ammatillisen kasvun prosessiin Turvallisuusalan koulutusyksikössä. LbD:n mukaisesti opiskelun aikana tehdään
paljon projekteja, jotka perustuvat todelliseen asiakastarpeeseen. Opiskelijat
oppivat työskentelyn ryhmässä sekä työelämän säännöt muun muassa aikataulujen ja raporttien laadun suhteen. Oppimisympäristöjen kehittäminen on
kytketty luontevasti valittuun pedagogiseen ratkaisuun. Haasteena koulutusohjelmalla on tunnistaa oppimisprosessin heikot kohdat ja käynnistää vaikuttavia kehityshankkeita niiden parantamiseksi.
Laureassa on tehty onnistunut ja tulevaisuuteen suuntautunut opetussuunnitelmien kokonaisuudistus. Merkille pantavaa on aikuiskoulutuksen suuri volyymi suhteessa nuorten koulutukseen. Tämä indikoinee sitä, että turvaalalla on merkittävää koulutusvajausta. Mikäli näin on, tulee yksikön valmistautua siihen, että aikuiskoulutuskysyntä tulevaisuudessa heikkenee. Samoin
tulee valmistautua siihen, että yksikön monopoliasema voi tulevaisuudessa
poistua.
Esitetty yksikkö varmistaa laatuaan Laurean laatujärjestelmän mukaisesti.
Laadunvarmistus on monipuolista ja systemaattista. Esimerkiksi opetussuunnitelmia arvioidaan ennaltamääriteltyjen arviointikriteerien mukaisesti. Samoin opiskelijoihin liittyvät mittaukset ja palautejärjestelmä on kuvattu ja
käytössä.
Toiminnan tuloksia seurataan systemaattisesti. Tarkastelu on monipuolista sisältäen opiskelijatulokset: hankkeistetut opinnäytetyöt, opetuksen ja ohjauksen taso, virtuaaliopinnot, vetovoimaisuus ja työllistyminen. Koulutusyksikön yhteistyö- ja kehittämistoiminnan kumppanuusverkosto on laaja.Valmistuneiden osaaminen vastaa hyvin työnantajien tarpeita.
Turvallisuusalan koulutusyksiköllä on puolellaan monopoliasema, joka
mahdollistaa opiskelijoiden valinnan suuresta joukosta hakijoita ja työelämäkysyntä on alan koulutuksen lyhyestä perinteestä johtuen hyvä.
Tulokset ovat osin valtakunnan keskitason alapuolella läpäisyasteen ja valmistumisajan pituuden osalta. Arviointiryhmä pohti etenkin läpäisyastetta, joka
on vain 48 % eli alle puolet opiskelijoista. Ryhmän saaman selityksen mukaan
työelämä vie opiskelijat kesken opintojen. Yksi syy lienee alan kasvava kysyntä, joka houkuttaa osaajat jo opiskeluvaiheessa työelämään. Syyt tulisi analysoida tarkemmin ja laatia suunnitelma läpäisyn parantamiseksi.
Koulutusohjelmalla oli erityisesti hanketoiminnassa hyviä kansainvälisiä
avauksia. Haasteena kuitenkin on opiskelijoiden kansainvälisten vaihtomahdollisuuksien parantaminen. Nykyisellään ne näyttäisivät olevan niukat.
Kokonaisuutena tarkasteltaessa Laurea-ammattikorkeakoulun Turvallisuusalan yksikkö on onnistunut määrittämään ja asemoimaan palkittavaksi
esittämänsä koulutuksen ydinosaamisen – turvallisuusosaamisen – keskeiset
elementit ja onnistunut siirtämään turvallisuusalan koulutusohjelmassa syntyvän osaamisen opiskelijan ammatilliseen kasvuun siten, että heistä kasvaa opiskelun aikana osaavia ja kehittäviä turvallisuusalan asiantuntijoita. Laurean selkeä johtamismalli ja konkreettiset tavoitteet heijastuvat myös turvallisuusalan
koulutusohjelman opetuksessa ja opetuksen sisällössä. Erinomaista on myös se,
että Laurea-ammattikorkeakoulu on tehnyt kestäviä strategisia perusvalintoja
ja arvioinut sekä kehittänyt toimintaansa pitkäjänteisesti siten, että myös toiminnan tuloksissa aletaan lähestyä erinomaisuutta.
Rovaniemen ammattikorkeakoulu
hyvinvointialojen kampus hoitotyön
koulutusohjelma
A Toiminta
Koulutusyksikön toiminnan kuvaus ja nivoutuminen
ammattikorkeakoulun strategiaan sekä keskeisiin pedagogisiin
linjauksiin
Rovaniemen ammattikorkeakoulu (RAMK) esittää koulutuksen laatuyksiköksi vuonna 2008–2009 monialaista yhteistyötä edistävää hoitotyön koulutusohjelmaa. Viime vuosina hoitotyön osaamisvaatimukset ovat muuttuneet
nopeasti tieteellisen ja teknisen kehityksen sekä sosiaali- ja terveyspoliittisten
linjausten johdosta. Alan suuria haasteita ovat työvoiman riittävä saanti tulevina vuosikymmeninä, sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteiden kehittäminen, yhteistyö-, työnjako- ja toimintamallien uudistaminen, hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisen vahvistaminen toimintatavoissa sekä alan teknologioiden tehokas hyödyntäminen.
Tutkimusten mukaan vastavalmistuneiden sairaanhoitajien odotetaan
osaavan nykyistä paremmin teoriatietojen ja käytännön taitojen yhdistämistä,
potilasohjausta, terveyden edistämistä ja ihmisten kunnioittavaa kohtaamista
sekä peruskäytännön taitojen lisäksi ensihoitoa, lääkehoitoa, erikoistoimenpiteitä ja verkostoyhteistyötä yli organisaatiorajojen.Väestön ikääntymisen myötä hyvinvointipalvelujen tuottavuutta, laatua ja saatavuutta on pystyttävä nopeasti tehostamaan. Nuoret tulevaisuuden rakentajina tulee saada mukaan kehittämistyöhön. (mm. Heikkinen ym. 2006, Jyrkkä 2006, Oikarinen 2006,
Vuorinen 2006, Isola 2007, Kvist & Vehviläinen-Julkunen 2007.) Hoitotyön
koulutuksen tulee olla sisällöltään laajaa ja perusterveydenhuoltopainotteista
eikä ainoastaan sairaalaympäristössä suoritettaviin tehtäviin painottuvaa. Asemansa vuoksi sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja on usein ensimmäinen kontakti terveydenhuoltojärjestelmässä ja pääasiallinen kontakti pitkäaikaishoidossa. Hoitotyön ammattilaisella on oltava aiempaa laajempi diagnostiikkaan ja
hoitoon liittyvä pätevyys, erityisesti kliiniseen päätöksentekoon tarvittavat tiedot ja taidot.
Hoitotyön koulutusta RAMKissa on kehitetty päämäärätietoisesti vastaamaan ajankohtaisiin terveysalan yhteiskunnallisiin, alueellisiin ja pohjoisiin erityishaasteisiin yhteistyössä fysioterapian, liikunnan ja vapaa-ajan sekä sosiaalialan koulutusohjelman kanssa ja viime vuosina enenevässä määrin tuotantoalojen ja palvelualojen kanssa. Koulutusohjelmien profiloimisessa on otettu
huomioon eri-ikäisen väestön tarpeet: hoitotyö; potilasturvallinen hoitaminen,
terveyden edistäminen ja potilasohjaus, liikunta- ja vapaa-aika: talvi- ja luontoliikunta ja valmennus, fysioterapia; urheilufysioterapia ja sosiaaliala; lasten ja perheiden
hyvinvoinnin edistäminen sekä sosiaalinen kuntoutus ja osallisuuden edistäminen.
Alan yrittäjyysosaamista on vahvistettu kouluttamalla kampuksen opettajia. He
ovat valmistelleet 15 opintopisteen laajuiset yrittäjyysopinnot RAMKin yhteisessä yrittäjyystyöryhmässä. Hyvinvointialojen toimintakykyä (läpäisy, ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot, yrittäjyys, aikuisten oppimisedellytykset ja -menetelmät) on tehostettu osana RAMKissa käynnissä olevaa laatutyötä. Henkilöresursseja on lisätty opinnoissaan viivästyneiden ohjaukseen.
Hyvinvointialojen kampus koulutusohjelmineen on aktiivisena toimijana sitoutunut RAMKin strategioihin ja pedagogisiin linjauksiin. Menestymiseen johtaviksi arvoiksi koko RAMKissa on omaksuttu Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä määritellyt arvot; vastuullisuus, oppivuus ja avoimuus. Johtajat, henkilökunta ja opiskelijat toteuttavat arvoja henkilökohtaisella toiminnallaan. Arvot toteutuvat yhteisenä tekemisenä ja henkilökohtaisina kokemuksina. RAMK on sitoutunut Pohjois-Suomen, Lapin ja Rovaniemen seudun
kehittämiseksi laadittujen alueellisten strategioiden toimeenpanoon. RAMK
rakentaa toimintaansa osaksi yhtenäisesti toimivaa eurooppalaista korkeakoulualuetta. Pedagogisissa linjauksissa se tarkoittaa laadunvarmistuksen parantamista, opetussuunnitelmien, opetuksen ja sen tukitoimintojen kehittämistä,
tutkintojen läpimenon ja suoritusaikojen huomioimista, opetuksen integroimista tutkimus- ja kehitystyöhön sekä tietoverkkojen hyödyntämistä luonnollisena osana toimintaa. Lapin maakuntakorkeakoulun tehtävänä on vastata aktiivisesti seutukuntien tarvesuunnitelmiin tarjoamalla joustavasti sekä opetuksen että tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnan palveluita.
RAMKin tutkimus- ja kehitystyön painopistealueet ovat kylmä- ja talviteknologia, hyvinvointiteknologia, elintarviketuotanto, palveluliiketoiminta
(matkailu) ja ICT-tietoturvallisuus. Profiili perustuu pohjoisuuden osaamiseen,
jonka perustana ovat Lapin ja Barentsin alueen luonto ja kulttuuri, luonnonvarat ja halu tasa-arvoisten peruspalvelujen ylläpitämiseen valtakunnan ja Euroopan syrjäseuduilla. Terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja arkielämän turvallisuuteen liittyvät palvelut tukeutuvat laajenevasti tietotekniikkaan ja matkailijoiden palvelemiseen, mikä mahdollistaa palvelujen säilymisen ja kehittymisen.
Hyvinvointialojen tutkimus- ja kehitystyön tavoitteena on avata kasvumahdollisuuksia yrityksille, jotka tuottavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen
palveluita, mm. eläkeikäisten virkistykseen ja toimintakyvyn ylläpitoon liittyviä palveluja ja uusia toimintamuotoja tarvitaan lisää.
Ydinosaaminen
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla koulutetaan pohjoisen hyvinvoinnin, liikunnallisen elämäntavan ja terveyden edistämisen osaajia, kuten visiossa 2015 on määritelty. Erityisenä tehtävänä on kulttuuriltaan omaperäisen, pitkien etäisyyksien ja harvaan asutun Lapin hyvinvointipalvelujen ja -teknologian käyttöönoton sekä hyvinvointiyrittäjyyden kehittämisen tukeminen. Kriittisiksi menestystekijöiksi on tunnistettu onnistuminen seuraavissa asioissa: oppiminen, teknologian hyödyntäminen, työyhteisöosaaminen ja kansainvälistyminen.
Strategian ydintehtävät on määritelty seuraavasti:
– hoitotyön, fysioterapian, liikunnan ja vapaa-ajan sekä sosiaalialan koulutus profiloituvat, koulutusprosessit kehittyvät jatkuvasti ja toiminta on yhtenäistä
– laadunvarmistus perustuu oppimisen syvällisyyden jatkuvaan kehittämiseen
– avainosaamisalueet ovat LappWell-hyvinvointiohjelman osa-alueilla
Health eNorth, Human eNorth ja Safe eNorth ammatillisen osaamisen,
hyvinvointipalvelujen ja -yrittäjyyden edistäminen sekä soveltavan tutkimus- ja kehitystyön tekeminen (taulukko 1)
– tutkimus- ja kehitystyön painopisteenä ovat hyvinvointipalveluihin ja teknologiaan liittyvän uuden tiedon, innovaatioiden ja osaamisen tuottaminen yhdistyneenä koulutusohjelmiin
– sukupolvien välisellä yhteistyöllä kehitetään Lappia kilpailukykyiseksi
pohjoisen osaajaksi Rovaniemen aluekeskuksen, Barentsin alueen ja eurooppalaisessa yhteistyössä.
Taulukko Lappilainen hyvinvointiohjelma LappWell ulottuvuuksineen
Health eNorth Human eNorth ja Safe eNorth
T&K-alueet – Palvelut, tuotteet, osaaminen – Yrittäjyyden edistäminen
HEALTH eNORTH
Terveellistä elämää
ja itsenäistä
suoriutumista
edistävä soveltava
t&k, osaaminen,
hyvinvointipalvelut
ja -teknologia
LappWell
hyvinvointiohjelma
HUMAN eNORTH
Liikuntaa ja urheilua,
sosiaalista turvallisuutta ja osallisuutta
edistävä soveltava
t&k, osaaminen,
hyvinvointipalvelut
ja -teknologia
SAFE eNORTH
Turvallista elämää ja
turvallista matkailua
edistävä t&k,
osaaminen,
hyvinvointipalvelut
ja -teknologia
LAPPILAINEN KANSANTERVEYS,
TERVEYDEN EDISTÄMINEN,
POTILASOHJAUS JA KUNTOUTUS
TERVEYS- JA HYVINVOINTIMATKAILU,
TERVEYSVAIKUTTEISET
LUONNONTUOTTEET
PSYKOSOSIAALISTA HYVINVOINTIA
TYÖSSÄ JA VAPAA-AIKANA
EDISTÄVÄT PALVELUT
LUONTO- JA LIIKUNTAMATKAILUJA VALMENNUSOSAAMINEN
ESTEETTÖMÄT PALVELUT
IHMINEN JA KYLMÄ
HYVINVOINTIJOHTAMINEN
JA IHMISIIN KOHDISTUVIEN
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (IVA)
ENSIHOITO,
TYÖ- JA POTILASTURVALLISUUS
PERHEIDEN TURVALLISUUS
MONIAMMATILLISET
PALVELU-, HOITO- JA
KUNTOUTUSKETJUT
TURVALLISUUDEN,
SAAVUTETTAVUUDEN,
KÄYTETTÄVYYDEN JA
VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI
Julkisen, yksityisen,
kolmannen sektorin
ja korkeakoulujen sekä
oppilaitosten
verkostoituminen
Pohjoinen
hyvinvointikeskus
AWP
Hyvinvointitoimialan ja
yrittäjyyden kehittäminen,
innovaatiotoiminta ja
kansainvälistyminen
Koulutuksen rakenteiden
ja sisältöjen kehittäminen,
oppimateriaalituotanto,
avoimien oppimisympäristöjen ja
t&k&p-laboratorioiden
kehittäminen
LappWell-hyvinvointiohjelma ohjaa koulutuksen, tutkimus- ja kehitystyön
sekä aluekehitystehtävän toteuttamista. Health eNorth, Terve Pohjoinen osaalueella tehdään tapaturmien torjuntaa, sairauksia ennalta ehkäisevää, kuntoutumista, psykososiaalista hyvinvointia työssä ja vapaa-aikana sekä terveellistä ja
liikunnallista elämäntapaa edistävää tutkimus- ja kehitystyötä, kehitetään teknologiatuettua omahoidon ja terveyden edistämisen osaamista sekä tuotetaan
yrittäjyyden ja hyvinvointimatkailun uusia innovaatioita. Human eNorth, Ihmisläheinen Pohjoinen osa-alueella haasteena on edistää liikuntaa ja urheilua,
ihmisten sosiaalista turvallisuutta ja osallisuutta sekä ylläpitää luonto- ja kulttuurisuhdetta niihin soveltuvaa teknologiaa hyödyntäen. Safe eNorth, Turvallinen Pohjoinen osa-alueella keskitytään työ- ja potilasturvallisuuden, ensihoi-
don ja perheiden turvallisuuden edistämisen osaamiseen sekä moniammatillisten palvelu-, hoito- ja kuntoutusketjujen toimivuuteen. Moniammatillisten
yhteistyökokemusten aikaansaaminen jo koulutuksen aikana on tavoite, jolla
vastataan valtakunnallisiin sosiaali- ja terveyspoliittisiin linjauksiin.
Työelämäkytkös
Hoitotyön koulutuksessa työelämäkytköksellä on pitkät perinteet alueen perusterveydenhuollon yksiköiden, erikoissairaanhoidon ja muiden terveysalan
laitosten kanssa. Ammattitaitoa edistävään harjoitteluluun on kehitetty omaohjaaja- ja laatujärjestelmä. Kompetenssipohjaisen OPS 2008 -työn yhteydessä
lisättiin työelämän kanssa yhteissuunnittelua hoitotyön kompetenssien konkretisoimiseksi. Säännöllisistä tapaamisista sovittiin ja ne toteutettiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon johdon ja opiskelijavastaavien kanssa.
OPS-työn lisäksi kehitettiin teoriaopintojen, ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen ja arviointimenetelmien teoreettisia työvälineitä.
RAMKissa on aluekehitystyön edistämistä varten tutkimusyliopettajajärjestelmä. Hyvinvointitekonologian tutkimusyliopettajan tehtävänä on koordinoida ja edistää LappWell-hyvinvointiohjelman toteuttamista Rovaniemen
aluekehitysohjelmassa (AKO) ja Pohjois-Suomen korkeakouluyhteistyöstrategian toimeenpanoa painoalueilla hyvinvointipalvelujen ja hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen. EU-ohjelmakausien aikana on toteutettu useita kymmeniä
tutkimus- ja kehityshankkeita työelämäyhteistyössä.
Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa
(toiminta ja synergiaedut osaamisen kumuloituminen yhteistyö
ja toiminta)
RAMKin sisäisenä toimintaperiaatteena on kautta sen 10-vuotisen historian
ollut yhtenäisyys ja yhteisöllisyys, jonka edistämisessä hoitotyön koulutusohjelma on ollut erityisen aktiivinen. Organisaatio tiimeineen on rakennettu tätä
tavoitetta ajatellen. Kaikilta aloilta (hyvinvointialat, palvelualat, tuotantoalat) on
edustajat tiimeissä.Viimeisellä TASO-kaudella on saavutettu hyviä tuloksia hyvinvointi- ja tuotantoalojen yhteistyöllä kansainvälisestikin tunnustetuissa teknologiasovellutuksissa esim. ENVI-hyvinvointialojen virtuaalikeskuksen innovoinnissa ja rakentamisessa. ENVI-käsite tarkoittaa ensihoitoa, virtuaalisairaalaa ja etäkuntoutusta.
Lapin korkeakouluyhteistyöhankkeessa (Lapin yliopisto, RAMK, KemiTornion amk) syksyllä 2007 ilmeni, että Lapissa on vahva tahtotila kehittää
”Hyvinvoinnin Lappia” ja samalla laajemmin ”Tervettä, turvallista ja ihmisläheistä Pohjoista” Pohjois-Suomen ja Barentsin alueen yhteistyönä. Pohjoisten
alueiden kilpailukyky ja vetovoimaisuus Euroopassa edellyttää vahvaa näyttöä
pohjoisesta osaamisesta sekä yritysten ja suurteollisuuden mukaan saamista innovaatiotoimintaan. Lisää näkyvyyttä Euroopan markkinoilla tuo yhteistyö
Living Labs -verkostoissa teemalla eHealth (Pohjois-Suomeen saatu NorthRULL, north rural-urban living lab -status) muiden eurooppalaisten harvaan
asuttujen ja väestömääriltään suppeiden alueiden kanssa. Voimavarojen kokoamisen tarpeen Lapissa ovat ilmaisseet myös hoito- ja hoiva-alan yrittäjät, teknologiayrittäjät, hyvinvointialan toisen asteen oppilaitokset, Lapin urheiluopisto sekä Lapin korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kärkihanke ”Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin perustaminen”.
Oulu on keskeinen yhteistyötaho tunnettuna pohjoisen teknologiakaupunkina, jonka ympäristö toimii uusien innovaatioiden testausympäristönä.
Kemi-Tornion alueella toimivan HumanNet-osaamiskeskittymän painopistevalinnat kohdistuvat seudullisten palveluiden kehittämiseen, työhyvinvointiin,
seniori- ja vanhustyöhön sekä hyvinvointiteknologiaan. Lapin mahdollisuudeksi on ajateltu toimimista ”muutoslaboratoriona”, jossa otetaan käyttöön
jo testattuja ja tutkittuja sovellutuksia, pyritään muuttamaan entisiä toimintamalleja hoito- ja palveluketjuissa ja tutkitaan muutoksen vaikuttavuutta. Pohdintaan on otettu, miten uusissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palveluissa otetaan huomioon ainutlaatuinen luonto, lappilainen arvomaailma,
saamelaisuus, paikalliskulttuuri ja perinteet, rento ilmapiiri, vireä matkailu, hyvät liikunta- ja virkistyspalvelut, kaupunkimainen syke sekä ihmisten oma vastuu ja itsemääräämisoikeus, joka ilmenee vahvana haluna pitää asuttuna koko
Lappi. Toisaalta vastakkaisena kehityksen suuntana on huomioitava terveyspalvelujen ja hyvinvointipalvelujen keskittyminen asutus- ja matkailukeskuksiin.
RAMKissa vastataan verkostoitumisella sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman 2008–2011 (KASTE) yleistavoitteisiin niin, että kuntalaisten 1) osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee, 2) hyvinvointi ja terveys
lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja 3) palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähenevät.
Koulutuksen ja T&Ktoiminnan yhteennivoutuminen
Koulutuksen ja t&k-toiminnan integroimiseen on kehitetty hyvinvointialoilla onnistuneita malleja, joissa hoitotyön koulutusohjelma on onnistunut hyvin. Kuviossa 1 on kuvattu laadunvarmistusjärjestelmämme toimintaohje siitä, miten koulutuksen ja t&k-toiminnan integraatio toteutetaan jo hankeideoinnin aikana.
VAPAA IDEOINTI
Ratkaistavan ongelman määrittely
Muutostarpeen
tunnistaminen
Yhteys RAMKin /
sotelin strategisiin
tavoitteisiin ja
opetukseen
Intressi- ja sidosryhmien määritys
(mahd. omavastuiden
maksajat)
HANKESUUNNITELMAN
KIRJOITTAMINEN
Yhteissuunnittelu
kumppanien kanssa
HANKEIDEAN
KIRJOITTAMINEN
JA ESITTELY ALAN
T&K&P-TIIMISSÄ
Esitys hankesuunnitteluun
siirtymisestä
Taustaselvitystarpeet,
Resurssitarpeet,
Suunnittelutyöryhmästä esitys
RAHOITUSHAKEMUKSEN
KIRJOITTAMINEN,
ALLEKIRJOITUSTEN
HAKU JA
HAKEMUKSEN
JÄTTÄMINEN
RAHOITTAJALLE
Ks. hankeohje
JOHTOTIIMI JA
PEDAGOG. TIIMI
Hanke-esityksen
käsittely
Päätös hankesuunnitteluun siirtymisestä
tai esityksen
hylkääminen
Suunnittelutyöryhmän
nimeäminen ja
resursointi
RAHOITUSPÄÄTÖS,
TIEDOTTAMINEN
JAHANKKEEN
ASETTAMINEN
HANKESUUNNITTELU
Suunnittelutyöryhmän työnjako
ja aikataulutus
Taustaselvitykset
Looginen viitekehys
Kumppanuudet
Rahoitus /omarahoitussitoumukset
Integrointi opetuk seen
Riskien arviointi
YKSITYISKOHTAINEN
TYÖSUUNNITELMA
1. VUODELLE
HANKEIDEA
RAMKIN
JOHTOTIIMIIN
HYVÄKSYTTÄVäKSI
Ks. lomake
HANKKEEN
TOTEUTUS
KÄYNNISTYY
SEURANTA- JA
ARVIOINTISUUNNI TELMA
Projektipäällikkö
Kuvio Ideasta t&khankkeeksi ja integrointi koulutukseen
Esimerkkeinä koulutuksen, t&k-toiminnan ja työelämän yhteennivoutumisesta mainittakoon viimeisimmän EU-ohjelmakauden hankkeet. Niitä ovat olleet pelastamista, ensihoitoa ja potilasturvallista hoitamista edistävän ENVIhyvinvointialojen virtuaalikeskuksen rakentaminen ja osaamisen kehittäminen,
Kittilän kunnan johtama lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan välistä työnjakoa
kehittävä Pohjoisen Viisikko Tunturi-Lapin alueella, Lapin yliopiston johtamat HOIVI-hoitavan villan tutkimus- ja tuotekehityshanke, LaKi -langaton
kipumittari ja työhyvinvointimatkailun tuotekehityshanke Human Tech &
Touch, RAMKin hallinnoimat hankkeet Nature 4 All – luontoliikunnan ja matkailun esteettömyys ja saavutettavuus eri vuodenaikoina, Human & Cold
-Network ihminen ja kylmä -tutkimuksen ja pohjoisen tutkijaverkoston kokoaminen sekä koulutusmateriaalin tuottaminen yhteistyössä ruotsalaisten
kanssa. Opetusministeriön rahoituksella toteutettiin opiskelun esteettömyyteen liittyvä hanke osana tilojen korjausrakentamista. ENVI-hankkeiden jat-
koksi saatiin kansainvälisten hankkeiden suunnittelua varten Interreg-rahoitus Network in Barents Region. Kaikissa hankkeissa hoitotyön ja muiden
koulutusohjelmien opiskelijat ovat suorittaneet joko ammattitaitoa edistävää
harjoittelua, projektiopintoja tai tehneet opinnäytetöitä ja muita kehittämistehtäviä. Hankkeissa tehtiin laajasti RAMKin alojen välistä yhteistyötä sekä
korkeakoulu-, yritys- ja työelämäyhteistyötä.
Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu toteutus arviointi
ja kehittäminen (myös laajemmin kuin vain koulutuksen
suunnittelu)
Hoitotyön koulutusohjelmassa opiskellaan sairaanhoitajaksi (210 op) tai terveydenhoitajaksi (240 op). Terveyden edistämisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto (90 op) moniammatillisena koulutusohjelmana tarjoaa mahdollisuuden koulutustason nostoon ja työelämän kysynnän mukaan tarjottavat
erikoistumisopinnot osaamisen syventämiseen. Vuosittaisia nuorten aloituspaikkoja on hoitotyön koulutusohjelmassa ollut v. 2005 lähtien 54 (sh 34 ja
th 20). Vuodesta 2009 aloituspaikat nostetaan 58:aan. Ylemmän amk-tutkinnon aloituspaikkamäärä on vaihdellut 15–20 välillä. Aloituspaikkamäärät on
sovitettu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kanssa tulevaisuuden tarve-ennusteisiin. Maakunnallisiin työvoimatarpeisiin on vastattu lisäksi aikuiskoulutuksella (1–2 ryhmää, 40 alpaa) ja työvoimapoliittisella (2 ryhmää, 40 alpaa)
koulutuksella. Hoitotyön koulutusta toteutetaan Maakuntakorkeakoulun tukemana Kemijärvellä ja Ivalossa. Yhteispohjoismaisen sairaanhoitajakoulutuksen (Pohjois-Suomi, Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Norja) Bolognan prosessin toteutuksen vertailusta ja kansainvälisten moduulien suunnittelusta on jätetty
Nordplus-hakemus huhtikuussa 2008. Näillä toimenpiteillä vastataan pohjoisen raja-alueen työvoiman saatavuuteen.
Opetussuunnitelma on laadittu vuonna 2008 ECTS-opintosuoritusten
siirto- ja mitoitusjärjestelmän pohjalta kompetenssipohjaiseksi. Ydinainesanalyysi ja opintojen mitoitus on tehty. Oppimistulosten tasoksi on määritelty
amk-tutkinnossa eurooppalaisen viitekehyksen (EQF) taso 6 ja ylemmässä
amk-tutkinnossa taso 7. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi toimia kotimaassa tai ulkomailla terveysalan tehtävissä. Koulutuksessa saadaan
myös valmiuksia alan liiketoimintaosaamiseen ja yrittäjyyteen. EU-direktiivien mukainen ammattitaitoa edistävä harjoittelu toteutuu sairaanhoitajien tutkinnossa 90 opintopisteen ja terveydenhoitajien tutkinnossa 100 opintopisteen laajuisena. Opinnäytetyö 15 opintopistettä sisältyy harjoitteluun. Tavoitteena on, että opiskelijat suorittavat koulutuksensa aikana Rovaniemen ulkopuolella vähintään yhden harjoittelujakson Lapin alueella aina pohjoisimpia
kuntia myöten. Kansainvälistymistavoitteiden saavuttamiseksi kotikansainvälistäminen Lapin alueella on osa opintoja ja lisäksi suositellaan kolmen kuukauden opintoja ulkomailla. Kansainväliset liikkuvuustavoitteet on saavutettu
vuosittain. Hoitotyön koulutusohjelmassa on ollut Erasmus-vaihdossa opiskelijoita vuosina 2005–2008 Norjasta (6), Hollannista (3), Belgiasta (3) ja Englannista (6). He ovat suorittaneet pääosin ammattia edistävää harjoittelua, mutta he ovat osallistuneet myös teoriaosioihin mm. Envi-ympäristössä. Hoitotyön koulutusohjelmassa järjestetään kesällä 2008 ensimmäisen kerran USA:n
Magellan verkoston opiskelijoille tarjottu kesäkoulu Samk:n kanssa yhteistyössä. Kesäkouluun on tällä hetkellä ilmoittautunut 10 opiskelijaa Yhdysvalloista.
Omat opiskelijat voivat osallistua opintojaksolle yhdessä kv-opiskelijoiden
kanssa. Kesäkoulu yhdistää kolme eri koulutusohjelmaa (hoitotyö, liiketalous
ja tieto- ja ohjelmistotekniikka,).
Taulukossa 2 kuvataan hyvinvointialojen vision mukaista osaamista ja sen
lähtökohtia tarkemmin. Ihmisten ja yhteisöjen elämäntilanne vaihtelee terveys – sairaus/sosiaaliset ongelmat – terveys/pysyvä haitta/syrjäytyminen -jatkumolla. Asiakaslähtöisen osaamisen teoreettisena viitekehyksenä on vahvimmin hoitotyön ja fysioterapian koulutusohjelmissa ihmisen kokonaisuuden
sekä hänen ja lähiyhteisönsä elämäntilanteen huomioon ottava toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen ICF-luokitus (kehon rakenne ja ruumiin toiminnot, suoritukset ja osallistuminen, ympäristösuhteet).
Luokituksen käyttöönottoa ovat suositelleet WHO jo vuonna 2001 ja Suomessa Stakes vuonna 2004. Pohjoisuus erityispiirteineen huomioidaan myös
viitekehyksessä. Ammatillinen osaaminen on määritelty kompetensseina, joista profiloitumisosaaminen kytkeytyy pohjoisuuden osaamiseen.
Taulukko Osaaminen hyvinvointialojen koulutusohjelmissa
Ihmisten ja
yhteisöjen
elämäntilanteita
Terve, kasvava, kehittyvä,
oppiva, aktiivinen,
osallinen, harrastaja, työja toimintakykyinen,
urheilija, kilpaurheilija,
huippu-urheilija
Sairauden oireet,
kehityskriisit,
oppimisvaikeudet,
vajaakuntoistuminen,
vammaisuus,
sosiaalisen tilanteen
heikentyminen,
toimeentulovaikeudet
Sairaudet, hoitoon
hakeutuminen,
psyykkiset kriisit,
vajaakuntoisuus,
sosiaaliset ongelmat,
syrjäytyminen,
työttömyys
Paraneminen,
kuntoutuminen,
sosiaalisten ongelmien
poistuminen, työhön
paluu, elämäntilanteen
vakiintuminen
Parantumaton sairaus,
pysyvästi vajaakuntoinen,
kuoleva, syrjäytynyt,
pitkäaikaiset tai pysyvät
sosiaaliset ongelmat
Viite
kehys
ICF
Pohjoisuus:
Health
eNorth
Human
eNorth
Safe
eNorth
Hyvinvointiteknologia
Hyvinvointialan
yrittäjyys
Koulutusohjelma
kohtaiset
kompetenssit
Yleiset
kompetenssit
Liikunnanohjaaja (AMK)
Liikuntaosaaminen
Ihmisen hyvinvointi- ja
terveysliikuntaosaaminen
Pedagoginen ja liikuntadidaktinen osaaminen
Liikunnan yhteiskunta-, johtamis- ja
Itsensä kehittäminen
yrittäjäosaaminen
Terveydenhoitaja (AMK)
Sairaanhoidollinen osaaminen
Terveyden edistämisen osaaminen
Yksilön, perheen, ryhmän ja yhteisön
terveydenhoitotyön osaaminen
Ympäristöterveyden edistämisen osaaminen
Yhteiskunnallisen terveydenhoitotyön
osaaminen
Sairaanhoitaja (AMK)
Hoitotyön asiakkuusosaaminen
Terveyden edistämisen osaaminen
Kliininen osaaminen
Päätöksenteko-osaaminen
Ohjaus- ja opetusosaaminen
Fysioterapeutti (AMK)
Fysioterapeuttinen tutkiminen
ja kliininen päättelyosaaminen
Opetus- ja ohjausosaaminen
Terapiaosaaminen
Yhteistyö- ja yhteiskuntaosaaminen
Teknologiaosaaminen
Sosionomi (AMK)
Sosiaalialan eettinen osaaminen
Asiakastyön osaaminen
Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen
Yhteiskunnallinen analyysitaito
Refllektiivinen kehittämis- ja
johtamisosaaminen
Yhteisöllinen osaaminen ja
yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Eettinen osaaminen
Viestintä- ja
vuorovaikutusosaaminen
Kehittämistoiminnan
osaaminen
Organisaatio- ja
yhteiskuntaosaaminen
Kansainvälisyysosaaminen
Profiloitumisosaaminen
ICF, International Classification of Functioning, Disability and Health, toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja
terveyden kansainvälinen luokitus (WHO 2001, Stakes 2004).
Toimintaympäristön osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen
Hyvinvointialoilla hoitotyön koulutuksessa pyritään vastaamaan ennen muuta Lapin työvoimatarpeisiin. RAMKin hoitotyön koulutuksen nuorten aloituspaikat (54–58) yhteen laskettuna KTAMKin hoitotyön aloituspaikkojen
(60–70) kanssa eivät ole riittävä määrä Lapin tarpeisiin tulevaisuudessa, koska
eläköityminen hoitotyössä nopeutuu vuodesta 2010 alkaen. Muuttovirta
muualle Suomeen ja ulkomaille näyttää pysyvän suhteellisen korkeana. Työvoimatarpeen ennakoimiseksi olemme järjestäneet viimeisten vuosien aikana
aikuis- ja täydennyskoulutusta sekä työvoimapoliittista koulutusta. Lapin koulutuksen ennakointitavoitteista ja OPM:n KESU 2007–2012 kehittämissuunnitelmissa on ennakoitu aloittaiset osaamistarpeet.
Väestön muutoksessa peruskouluikäisten väheneminen ja toisaalta väestön voimakas ikääntyminen koskettaa erityisesti Pohjois-Suomea. Lasten ja
nuorten kasvuympäristössä tapahtuu myös muutoksia. Koulunkäynti ja opiskelu on vaativaa. Vaikka pääosin lapset voivat hyvin, on osalla oppilaista perhetilanteista johtuvia psykososiaalisia ongelmia. Sairastavuudessa ja hyvinvoinnissa on Suomessa alueellisia eroja. Väestön terveydentila on Lapissa (Sotka,
Hilmo) maan keskitasoa heikompi. Keskeisistä kansantaudeista sydän- ja verisuonitaudit keskittyvät vanhempiin ikäryhmiin, viimeaikoina naisiin. Syöpäsairauksista miesten keuhkosyöpä ja mahasyöpä ovat vähenemässä, mutta vastaavasti lisääntymässä ovat rintasyöpä, paksunsuolen syöpä ja ihosyöpä. Vanhusten määrän kasvaessa dementiaa, tyypin 2 diabetesta ja sen seurannaissairauksia sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia sairastavien määrä kasvaa. Lapissa
ongelmana on tupakoinnista johtuvat keuhkoahtaumasairaudet. Depressio,
moniongelmaisuus, päihteiden ja huumeiden käytön lisääntyminen ovat erityisesti mielenterveyden ongelmien ilmenemismuotoja. Huumeiden käyttö
johtaa tartuntatautien lisääntymiseen sekä sosiaalisten ongelmien aiheuttamaan
eriarvoisuuteen ja syrjäytyneisyyteen. Työttömyys ja yksinäisyys uhkaavat ihmisten hyvinvointia.
Lappilaisen perusväestön lisäksi vuosittain nopeasti kasvava matkailijoiden virta lisää ensi- ja akuuttihoidon osaamisen sekä hyvinvointimatkailupalvelujen kehittämisen tarpeita. Näihin toimintaympäristön haasteisiin olemme
vastanneet hoitotyössä opetussuunnitelman sisältöratkaisuilla, teknologiapainotteisella ja verkkotuetulla opetuksella, etäopetuksella, virtuaalisen oppimisympäristön rakentamisella ja järjestämällä tarpeen mukaisia erikoistumisopintoja, täydennyskoulutusta sekä tutkimus- ja kehityshankkeita.
Resurssien hallinta arviointi ja kehittäminen (raha osaamispääoma
ja infrastruktuuri)
Taloudelliset perusresurssit määräytyvät opiskelijamäärien ja tutkintojen perusteella. Hoitotyön koulutusohjelman läpäisy on ollut usean vuoden ajan yli
valtakunnan keskitason. Työnjakoa koskeva yhtenäinen resursointi perustuu
RAMKissa rehtorin päätökseen. Lisäresursseja on onnistuttu saamaan T&Khankkeiden rahoituksesta ja maksullisesta palvelutoiminnasta. Hyvinvointialojen resurssit ovat riittäneet hyvin toimintasuunnitelman toteuttamiseen ja
kehittämistyöhön.
Henkilöstöjohtamisen periaatteet on määritelty Ramkin laatukäsikirjassa
ja prosessit kuvattu laadunvarmistusjärjestelmässä. Osaamistarvekartoitukset
toteutetaan 3 vuoden välein. Suunnittelu- ja kehityskeskustelut toteutetaan
säännöllisesti vuosittain. Rekrytointimenettelyt on sovittu. Kehittämistyö resursoidaan. Henkilöstön työhyvinvointisuunnitelma on laadittu. Siihen liittyviä muita suunnitelmia ovat työterveyshuollon suunnitelma, työsuojelusuunnitelma, turvasuunnitelma, pelastussuunnitelma, päihdestrategia, kriisiopas, perehdytysopas. Aloilla on yhteistyöryhmät (YT), joiden tehtävänä on seurata ja
arvioida henkilöstön työhyvinvointia ja tuoda esille ongelmia tai muita pikaisesti hoidettavia asioita. RAMKissa toimii hyvinvointityöryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia opiskeluhyvinvoinnin kehittämisestä ja esitysten tekemisestä.
Henkilöstöjohtamisen prosessit laadunvarmistusjärjestelmässä on vastuutettu hyvinvointialojen toimialajohtajalle. Hänen apunaan toimii RAMK-tasoinen henkilöstötyöryhmä, jossa on edustus kaikilta aloita ja kaikista henkilöstöryhmistä. Lisäksi aloilla toteutetaan rehtorin kyselytunnit 2 x lukukaudessa. Henkilöstöpalautetta kerätään vuosittain työolobarometrikyselyllä
(TOB). Alan YT-ryhmä kerää palautetta tarvittaessa päätösten ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista (IVA). Suunnittelu- ja kehityskeskusteluissa arvioidaan
edellisen vuoden tavoitteiden saavuttamista ja muutosten vaikutuksia työhyvinvointiin. Lisäksi käydään vapaamuotoisia keskusteluja työyhteisön sisällä ja
kahden kesken. Henkilöstöpalautteet kirjataan, analysoidaan, määritellään kehittämiskohteet johtotiimissä sekä käsitellään ja priorisoidaan henkilöstön
kanssa. Kehittämiskohteet kirjataan toimintasuunnitelmaan ja toimeenpannaan
suunnitelmallisesti.
Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt
(opiskelijat ja muut sidosryhmät)
Hoitotyön (sh ja th) koulutusohjelman opetussuunnitelma on laadittu
RAMKin yhteisten periaatteiden ja OPS 2008 -prosessin ohjeistuksen pohjalta. OPS-työstä alalla ovat vastanneet yliopettajat. Oman osuutensa työsken-
telyyn ovat antaneet opintojaksojen opettajat. Opiskelijapalautteet opetuksen
sisällöistä, opetusjärjestelyistä, mitoituksesta ja oppimistehtävistä on otettu
huomioon. Opetussuunnitelman kehittämisessä on pyritty siihen, että RAMKin opetussuunnitelma on sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti vertailtava ja kilpailukykyinen. Kehittämistyössä on otettu huomioon RAMKissa sovitut periaatteet ja etsitty keinoja, joilla varmistetaan RAMKin profiilin, avainosaamisalueiden sekä T&K&P-toiminnan painopistealueiden sitoutuminen
opetussuunnitelmaan (esim. sisältö- ja menetelmävalinnat). Jokainen opetussuunnitelma on katselmoitu ja niihin on tehty sen jälkeen tarvittavat täsmennykset. Opiskelijat osallistuivat (kutsuttu opiskelijayhdistys ja 2 edustajaa jokaisesta opiskelijaryhmästä) prosessiin eri vaiheissa ottamalla kantaa ja arvioimalla suunnitelmia. Opiskelijoille on järjestetty kaksi kertaa vuodessa keskustelu-, palaute- ja tiedotustilaisuus. Lisäksi opiskelijapalautekysely tehdään kerran vuodessa alku-, keski- ja loppuvaiheen opiskelijoille. Palautetiedot analysoidaan, kehittämiskohteet määritellään ja priorisoidaan opiskelija- ja henkilöstötapaamisissa.
Oppimisprosessi ja sen ohjaus
Hoitotyön opetussuunnitelma on kompetenssipohjainen. Ensimmäisen vuoden vuositeema on potilasturvallisen ja eettisen hoitotyön oppija, toisen vuoden
hoitotyön kliinisten taitojen oppija, kolmannen vuoden hoitotyön päätöksenteon oppija sekä kansanterveystyön ja terveyden edistämisen oppija ja neljännen vuoden
hoitotyön kehittämisen oppija. Terveydenhoitajakoulutuksessa on neljännen vuoden teemana terveydenhoitotyön ja sen kehittämisen oppija.Vuositeemat auttavat opiskelijaa keskittymään hoitotyön ydintietojen ja -taitojen sekä eettisen periaatteiden oppimiseen. Vuositeemojen oppimistulosten seuranta, arviointi ja kehittäminen on vastuutettu yliopettajille. Vuositeeman sisällä on 10–
15 opintopisteen laajuisia opintokokonaisuuksia, joista vastaavat opintojaksojen opettajien muodostamat työtiimit. Opiskelu koostuu lähiopiskelujaksoista, itsenäisestä opiskelusta ja vuorovaikutteisesta etä- ja verkkotuetusta opiskelusta. Lähiopetus järjestetään Rovaniemen ammattikorkeakoulun Hyvinvointialojen kampuksella. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen
opintosuunnitelma (HOPS) yhdessä opettajatuutorin kanssa.
Opetussuunnitelmat opintojaksojen toteutussuunnitelmineen on kirjattu
sähköiseen SoleOPS-ohjelmaan, johon jokaisella opettajalla ja johdolla on vähintään lukuoikeus. Oppimateriaalit, opintojaksojen teoreettiset valinnat, ajattelua jäsentävät apuvälineet, arviointimallit sekä ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa tarvittavat materiaalit on tallennettu jokaiselle vuosikurssille varattuun virtuaaliluokkaan. Laborointiopetuksen lisäksi jokaisesta harjoittelujaksosta vähintään yksi viikko toteutetaan ENVI-virtuaalikeskuksessa. Menette-
lyillä pyritään avoimuuteen, yhtenäistämään opetus ja ohjaus ja varmistamaan
kompetenssien saavuttamisen taso.
Oppimisympäristöt
Hyvinvointialojen opetustilat remontoitiin ja ilmastointi uusittiin vuosina
2005–2007. Luokkatilat, laborointiympäristöt ja kirjasto ovat modernissa kunnossa. Tietotekniset laitteet uusittiin ja verkkoyhteyksiä parannettiin. Oppimista tukevina välineinä käytetään muun muassa Optima-alustaa, LearnLinc-ohjelmaa, sähköpostia, videoneuvottelua ja videointia. Opinnäytetyöt tehdään
osana työelämän kehittämistä. ja ammattikorkeakoulun hallinnoimissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Hyvinvointialojen tiloihin rakennettiin jo aiemmin valmistuneiden biomekaniikan laboratorion (toimintakyvyn arviointi, mittaaminen ja tutkiminen, fysioterapeutit) ja lihashallintastudion (motoristen taitojen ja oppimisen mittaaminen, seuranta ja tutkiminen, liikunnanohjaajat) lisäksi vuosina 2005–2007 kahdessa yhteensä miljoonan euron EUhankkeessa ENVI – hyvinvointialojen virtuaalikeskus (www.envi.fi). ENVI on
kansainvälisestikin ainutlaatuinen koulutusympäristö, sillä vastaavanlaisia 3Dympäristöä ja simulaatiota hyödyntävää terveydenhuollon saumatonta palveluketjua tapahtumapaikalta ensihoidon ja kuljetuksen kautta varsinaiseen hoitoon, kuntoutukseen ja etäohjaukseen kotiin ei ole tiettävästi toteutettu missään muualla maailmassa. Tuloksen saivat aikaan Rovaniemen ammattikorkeakoulun tuotanto- ja hyvinvointialojen, Lapin ammattiopiston sekä laajan lappilaisen työelämäyhteistyöverkoston innovatiiviset osaajat mukana RAMKin
opiskelijoita.
Tila palvelee erityisesti hoitotyön ja työelämän täydennyskoulutusta,
mutta myös muuta hyvinvointialojen koulutusta ja eri alojen ensiapukoulutusta (kuvio 2.) Oppimisympäristöön virtualisoitiin koti-, laskettelu- ja liikenneympäristö, joihin kuvattiin välitöntä hoitamista edellyttäviä onnettomuusja kriisitilanteita virtuaalipotilaineen. Kuudelle fiktiiviselle henkilölle kirjoitettiin tarinamuotoinen elämänhistoria ja terveyshistoria 7 vuoden periodeina ja yhden arkipäivän kulku. Lisäksi rakennettiin etäyhteyksin varustettu ambulanssi ja virtuaalisairaala, jonne hankittiin älykkäät potilassimulaattorit, tehohoitolaitteet sekä potilastieto- ja potilasturvajärjestelmät. Englanninkielinen
MicroSim-ohjelma sopii hoitotyön opiskelijoiden lisäksi lääketieteen opiskelijoille itseopiskeluun tietoperustan ja päätöksentekotaitojen testaamiseen.
Opiskelijat voivat seurata potilaan koko hoitopolun ja laatia potilaalle hoito/ kuntoutussuunnitelman sähköiseen potilastietojärjestelmään (Esko, MediMaker). MediMaker-ohjelman lausuntopohjiin muokattiin kansallinen hoitotyön rakenteisen kirjaamisen lomakkeisto (SHTal ja SHTol), päivystyslomake,
terveydenhoitotyön pedagogiset mallit ja fysioterapian kirjaamisen malli.
Virtuaalinen tapahtumaympäristö syntyy neljän tietokoneen yhteistyönä.
Tapahtumia vaihdellaan ja ohjataan ohjaamosta. Ympäristö reagoi oppijoiden
toimintaan reaaligrafiikan ansiosta ilman viivettä. Ympäristöissä liikutaan langattoman ohjaimen avulla. Lisätehosteiksi saadaan kylmyyttä, tuulta, kuumuutta ja savua. Tekniikka on helppokäyttöistä sekä oppijoille että ohjaajalle. Todentuntuinen ympäristö haastaa ratkaisujen etsimiseen ja päätöksentekoon
ongelmatilanteissa. Tapahtumien selvittämiseen voi etsiä johtolankoja esimerkiksi kodin lääkekaappia tutkimalla. Omaiset, poliisit ja muut auttajat saadaan
paikalle virtuaalihahmoina. Hahmojen kanssa voidaan kommunikoida luonnollisesti millä kielellä tahansa ja harjoitella mm. omaisten ja viranomaisten
kanssa keskustelua. Tilassa olevat kamerat ja mikrofonit tallentavat harjoittelut. Tallenteet auttavat oppijoita reflektoimaan osaamistaan ja huomaamaan
onnistumisen huippuhetket ja harjaantumisen tarpeet. (Kuvio 2.)
ENVI-virtuaalikeskuksen lähtökohta-ajatuksena oli yhdistää pedagogisesti uudenlaiseksi oppimisympäristökokonaisuudeksi kolme laboratoriota. Rakennettiin kokonaisuus, jossa kehittyy työ- ja potilasturvallisuuden varmistavaa osaamista lappilaisten ja kasvavien matkailijavirtojen hoidon osaamisen
tarpeisiin. Osaamisessa korostuvat tällöin akuuttihoidon palveluketjun vaiheet;
tilanteen havaitseminen, hälytyksen tekeminen, hälytyksen vastaanottaminen,
välittömän avun lähettäminen, ensiaputaidot, ensihoito-osaaminen, päivystysja tehohoitopotilaan hoitamisen kliiniset taidot, hoitotyön, kuntoutuksen, potilasohjauksen ja terveyden edistämisen suunnittelu, kirjaaminen potilastietojärjestelmään sekä kotiuttamisen jälkeinen etäkuntoutus ja etävastaanotto. (Kuvio 3.)
Virtual ward
Directors interface
The scene of the accidents
Home hospital
Patient
simulators
Virtual
hospital
Ambulance
Kuvio Oppimisympäristö ENVIhyvinvointialojen virtuaalikeskus
ENVI – hyvinvointialojen virtuaalikeskus
Akuuttihoidon saumattomat palveluketjut tapahtumapaikalta sairaa nkuljetuksen kautta varsinaiseen hoitoon,
etäkuntoutukseen kotona, työhön ja terveelliseen elämäntapaan
CBT / PBL
Terveyden edistäminen, ohjaus ja opetus
Tilanne
tapahtumapaikalla
Koti, rinne,
risteys
- animaatiohahmot
- kehyskertomukset , 6
- simulaat Torit
- pLAB
Pelastaminen ,
ensiapu,
sairaankuljetus
- VIRVE
- ambulanssi
- työdiagnoosi
- perus- ja
hoitotason
ensihoito
Tutkimukset,
diagnosointi
ja hoito
päivystyksessä
- lääketieteellisen tiedon
oppimisen
malli ja
ICF-matriisi
- päivystyshoidon
kirjaaminen
- etäkonsultaatio
Kuntouttava
hoitotyö
Kuntoutus
Konservatiivinen
hoito virtuaalisairaalassa
Operatiivinen
hoito virtuaalisairaalassa
Tehohoito ja
kriisihoito
virtuaalisairaalassa
Virtuaalisairaalan
vuode- ja
kuntoutusosasto
ESKO / MediMaker
- In Hospitalpäätöksenteko
- Hoitotyön,
kuntoutuksen
ja terveydenhoitotyön
sähköinen
kirjaaminen
- Biomekaniikanlaboratorio
Etäkuntoutus,
etähoito
ja -hoiva
*ArctiCareturvajärje telmä ja
virikeohjelmat
- MawellCare
-CC-puhelinohjaus
KOTI –TYÖ
Kuntoutuminen terveelliseen elämäntapaan
Pysyvän haitan
kanssa
toimeen
tuleminen
- Lihashallintastudio
LappWell-hyvinvointiohjelma / t&k ja vaikuttavuustutkimus
Health eNorth: tapaturmien torjunta, sairauksien ennaltaehkäisy, terveellisen elämäntavan ohjaus ja opetus,
psykososiaalinen hyvinvointi työssä ja vapaa-aikana
Safe eNorth: työ- ja potilasturvallisuus sekä asukkaiden, perheiden ja matkailijoiden turvallisuus
Human eNorth: valmennus, luonto- ja liikuntamatkailu, esteettömät palvelut, hyvinvointijohtaminen ja ihmisiin
kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA)
Kuvio Hoitotyön koulutusprosessit ENVIhyvinvointialojen virtuaali
keskuksessa
Laadunhallintamenettelyt
Koulutusohjelman laadunvarmistus toteutetaan Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän määrittelemien menettelyiden ja jatkuvan
kehittämismallin (PDCA) mukaisesti. Laadunvarmistusjärjestelmässä kuvattuja
koulutusprosesseja noudatetaan. OPS-uudistuksessa on noudatettu alan kaikkia valtakunnallisia ja Ramkin yhteisiä ohjeistuksia. Oppimisympäristöjä on
kehitetty valtakunnallista ja kansainvälistä kiinnostusta herättävällä tavalla.
RAMKin hyvinvointialoilla on otettu käyttöön vuonna 2008 kansainvälinen
ECDL Health -tutkinto ensimmäisten joukossa Suomessa. Teknologiapainotteisuus tasapainossa ihmisen huomioimisen kanssa on strategian mukainen
valtti.
T&K-toimintaa varten Ramkissa on hankeohjeistus ja prosessikuvaukset
laadunvarmistusjärjestelmässä. Palvelutoiminnoille on prosessikuvakset. Aluekehitys perustuu tehtäväkuvamäärityksiin, ohjausryhmätyöskentelyyn ja strategiatyöjäsenyyksiin. T&K-toiminnassa noudatetaan hankeohjeistuksia. Opetuksen ja T&K:n integrointi toimii esimerkillisesti hoitotyön koulutusohjelmassa. Palvelutoiminnassa noudatetaan prosessikuvauksia ja Ramkin yhteisiä
toimintaperiaatteita. Sisäinen työskentelyn seuranta ja arviointi toteutetaan
alan johtotiimissä, OPS-katselmukset RAMKin tasolla, T&K-toiminnassa hankearvioinnit ja maksullisen palvelutoiminnan palautteet kerätään palveluittain.
Palautteet käsitellään tiimeissä ja määritellään kehittämistoimenpiteet, jotka
hyväksytään johtotiimissä ja toimeenpannaan koulutusaloilla.
Opiskelijat ovat korkeakouluyhteisön jäseniä ja yhteistyökumppaneita, sisäisiä asiakkaita. Oppiminen on hyvinvointialojen yksi kriittinen menestystekijä. Uudet opiskelijat otetaan vastaan, heidät perehdytetään ensimmäisten
viikkojen aikana, opiskelijatuutorit ovat tukena ensimmäisen lukuvuoden ajan.
Opettajatuutorit on nimetty kaikille ryhmille. Toimialajohtaja, koulutuspäälliköt ja yliopettajat tapaavat opiskelijaryhmien edustajat lukukausittain, opiskelijayhdistyksen jäsenet kerran vuodessa tai tarvittaessa ja muuten pyydettäessä.
Opiskelijapalaute kerätään Webropol-kyselynä opiskelun alku-, keski- ja loppuvaiheessa. Lisäksi opiskeluun liittyvät AMKOTA-tiedot kerätään ja OPALA-kyselyyn vastataan. Opettajat keräävät opintojaksopalautteet. Opettajatuutorit käyvät henkilökohtaisia palautekeskusteluja opiskelijoiden kanssa. Työelämäpalautetta varten on laadittu harjoittelupalautekysely. Muuten käydään
arviointikeskustelua kokouksissa ja muissa tapaamisissa. Kansainvälistymistä arvioidaan liikkuvuusluvuilla suhteessa asetettuihin määrällisiin ja laadullisiin tavoitteisiin. Palautteet kirjataan, käsitellään koulutusohjelmatiimeissä ja johtotiimissä, priorisoidaan ja kirjataan toimenpidesuunnitelmaan. Opiskelijatapaamisissa tiedotetaan kehittämistoimenpiteistä. Työelämäpalautteita ja niihin liittyviä kehittämistoimenpiteitä arvioidaan kokouksissa. Kansainvälisestä palautteesta tehdään johtopäätökset ja suunnitellaan kehittämistoimenpiteet toiminnan tehostamiskeksi. Ne kirjataan kansainvälisyyssuunnitelmaan ja toimeenpannaan koulutusaloilla.
B Tulokset
Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihin
tavoitteisiin
RAMKissa on asetettu tavoitteeksi saavuttaa AMKOTA-tuloksissa vähintään
alan valtakunnallinen keskiarvo. Tulokset osoittavat, että hoitotyön koulutuksessa on tavoitteet pääosin saavutettu ja osittain ylitetty. RAMKin sisäisesti yh-
tenäinen mittaamisjärjestelmä on vakiintumassa. Opiskelijatyytyväisyyttä
RAMKin sisällä alettiin mitata yhtenäisesti vuonna 2006. Tulosten mukaan
hoitotyössä ainoastaan 47,5 % oli tyytyväinen oppimistuloksiinsa, 47,7 % opetusjärjestelyihin ja 35 % opetukseen. Kehittämiskohteiksi nousivat opintojen
ja tehtävien mitoitus, ydinainesanalyysi, ohjausjärjestelyt, oppimisympäristöjen kehittäminen, pedagoginen kehittäminen sekä opettaja–opiskelija-vuorovaikutuksen kehittäminen. Hoitotyössä laadittiin suunnitelma vuodelle 2007
harjoittelun etenemisestä, ENVI-ympäristön käytön lisäämisestä virtuaalikeskuksen valmistuttua, ohjausresurssien kohdentamisesta alkuvaiheen opintoihin ja opetussisältöjen etenemisen muuttamisesta taitopainotteisemmaksi. OPS
2008 prosessissa on kaikki palautteet otettu vakavasti.
Opiskelijoihin liittyvät tulokset
Hoitotyö: sh / th
Opisk.tyytyv. OPALA
Vetovoima
Läpäisy N + A
Hoitotyön opiskelijoiden (50)
palaute oppimisesta ENVIssä
vuonna 2007
Lääke- ja hoitotieteellisen
oppimisen ICF-matriisi:
palaute 6 hoitotyön opiskelijaa
71 %
80 %
82,9 %
2,67
3,24
3,35
63 %
87 %
86 %
Vastaajien (95 %) mielestä asioita on mahdollista harjoitella todentuntuisesti, teoria ja käytäntö täydentävät toisiaan, enemmän tällaista,
jopa tuplasti, parhaimpia tunteja, oikein hyvä sijoitus amkilta, koulun
paras asia. Aikaisempaan opetukseen nähden todellisuuskuva harjoituksissa
on aivan toinen, olemme todella etuoikeutetussa asemassa opiskelemassa
näin hienossa teknisessä ympäristössä.
ICF-matriisi avasi diabetespotilaan sairauden laajasti ja hyvin, antoi
ymmärryksen, miten sairaus vaikuttaa ihmiseen, sairauksista oppi paljon,
tehtävässä joutuu itse etsimään tietoa sairauksista ja joutuu käyttämään
aivojaan. Mallin käyttöön pitää saada kunnollinen ohjaus ja esimerkki, vie
aikaa ensimmäisellä kerralla, yksi antoisimmista malleista.
Vuoden 2007 palautteiden mukaan kehittämistoimenpiteillä ja ENVI-oppimisympäristöllä on ollut ratkaiseva merkitys opiskelijatyytyväisyyden parantumisessa. Opiskelijat motivoituvat oppimaan ja pitämään taidot kunnossa.
Oppiminen perustuu teoreettisen ajattelun, toiminnan ja kokemuksen mielekkääseen yhdistämiseen. Insinööriopiskelijoille virtuaalikeskuksen suunnittelu ja rakentaminen on tarjonnut suuntautumisen hyvinvointiteknologiaan
ja virtuaalisten palvelujen tuotantoon. Taitoja voi harjaannuttaa huomattavan
korkealle tasolle ja saada varmuutta ennen todellisia potilas- ja asiakastilanteita. ENVI-ympäristö on herättänyt tutkijoiden mielenkiintoa. Valmisteilla on
3 väitöskirjaa: pedagogiset mallit, ENVI kokemuksellisena oppimisympäristönä ja virtuaalimaailma oppimisen edistäjänä.
Työelämään liittyvät tulokset
Hoitotyö: sh / th
Työllistym. alueelle
Hankkeistetut opinnäytetyöt
Harjoittelun palaute
Lapin sairaanhoitopiiristä
Työelämän edustajien (390)
palaute oppimisesta ENVIssä
vuosina 2006–2007
56 %
88 %
64 %
38 %
48 %
67 %
16 vastaajaa:
95 vastaajaa:
102 vastaajaa:
Tyytyväisyys yli 85 %
Tyytyväisyys 62,0 %
Tyytyväisyys 65,3 %
ei vertailukelpoinen
Noin 80 % piti ympäristöä hyvänä ja koki oppineensa, jopa yli odotusten,
koska oli mahdollisuus harjoitella tosissaan todentuntuisia tilanteita,
välineistö oli erinomainen, taitoja voi hyödyntää suoraan omassa työssä,
kasvatti vastuunottoa ja lisäsi itseluottamusta.Vahvuuksia olivat tekemällä
oppiminen, käytännönläheisyys ja ryhmätyöskentely. Lisää tällaista!
Sairaaloiden hoitotiimit; lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat ja sairaankuljettajat, ovat tulleet hiomaan äkillistä ja vaativaa hoitoa tarvitsevien potilaiden
hoitotaitoja ja moniammatillista yhteistyötä. Yhteenvetona arvioinneista voidaan todeta, että niiden mukaan ENVIssä yhdistyy vuosien kokemus osaamiseksi yhdessä päivässä. Ympäristön todenmukaisuus pitää nähdä ja kokea, jolloin sen mahdollisuudet voi ymmärtää parhaiten.
Henkilöstöön liittyvät tulokset
Hoitotyö: sh / th
Henk. kehittäminen
Päätoimisten opettajien
koulutustaso
3530 e / hlö
0 epäpätevää
2194 e / hlö
5310 e / hlö
2 epäpätevää (-ped 2) 3 epäpätevää (-ped 3 )
Henkilöstön osaamista ja hyvinvointia kartoitettiin vuonna 2005 SUKKELAkyselyllä. Vuoden 2006 kehittämistoimenpiteiksi valittiin ulkopuolisen asiantuntijan työyhteisövalmennus aiheena työyhteisön sisäinen arvokeskustelu ja
johtaminen. RAMKissa toteutettiin yhtenäinen työolobarometri-kysely keväällä 2007. Hyvinvointialoilla kokonaisindeksi oli 3,39 tavoitteen ollessa vähintään 3,0. Kehittämistavoitteiksi asetettiin panostus 1) opetusprosessien
suunnitteluun, 2) työnjakoon ja roolitukseen sekä 3) opettajien väliseen yhteistyöhön. Seuraava työolobarometri toteutetaan keväällä 2008. Suoraan työelämästä palkattiin useita opettajia. Heiltä puuttuva pedagoginen pätevyys ei
haitannut ENVI-oppimisympäristössä opettamista, koska ympäristössä toimii
aina kaksi opettajaa.
Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset
Hyvinvointialat
Tilikauden tulos
Hoitotyön kustannukset:
netto / opiskelija
keskimäärin hv-ala
320 518
369 262
189 437
3905
4103
4113
4403
3926
4454
Henkilöstön määrä on kyetty pitämään tasaisena tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoituksella ja maksullisella palvelutoiminnalla koulutuksen aloituspaikkavaihteluista huolimatta.
Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset
Hoitotyö: sh / th
Opiskelijavaihto
34 / 12
30 / 9
62 / 15
Suomesta / Suomeen
Vieraskielinen opetus
ENVI
ENVI
Ulkomaiset opinnot
19 op
20 op
146 op
Kansainvälisten vieraiden (79) Vierailijoita Ruotsista, Norjasta, Kiinasta, Saksasta,Virosta, Alankomaista,
ENVI-palautteet vuonna 2007 Islannista, Ranskasta, Sveitsistä, USA:sta,Venäjältä ja Irlannista: Thank you
so much for the interesting information and a very good educational product.We are
delighted by what we have seen.With hope for future cooperation.
Kansainvälisten opiskelijoiden 88,9 % haluaisi harjoitella lisää, nosti työmotivaatiota, käsitys omasta
ja heidän opettajansa (9+1)
työroolista muuttui vastuullisemmaksi, oppii tekemällä, ryhmätyöskentelyn
ENVI-palautteet vuonna 2007 avulla ja käytännönläheisesti. This training has been over my expectations,
this was the most usefull course I have ever been to. I will recommend
course at ENVI to all my colleages.
Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset
Hyvinvointialat
T&K:n volyymi
Palvelutoiminnan laajuus
505 557
373 174
614 329
361 609
608 293
551 229
Palvelutoiminnan tulokseen vuonna 2007 vaikuttaa työvoimapoliittinen hoitotyön koulutus, joita toteutamme Kemijärvellä, Ivalossa ja Lapin maakunnassa pienryhmissä. Uusia T&K-hankkeita on haussa.
Arviointiryhmän palaute
Rovaniemen ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelma toteuttaa Lapin alueella vahvasti ammattikorkeakouluille lainsäädännössä määriteltyä tehtävää. Alueelliset strategiat on viety systemaattisesti läpi eri toimijatasojen.
Koulutusohjelman painopiste- ja kehittämiskohdevalinnat on tehty alueellisten olosuhteiden ja aluestrategioiden pohjalta unohtamatta sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisia linjauksia ja erilaisia ohjelmia. Tältä pohjalta hoitotyön
koulutusohjelma kouluttaa pohjoisen hyvinvoinnin, liikunnallisen elämäntavan ja terveyden edistämisen osaajia.
Hoitotyön koulutusohjelma kuvaa sisäisiksi toimintaperiaatteikseen yhtenäisyyden ja yhteisöllisyyden. Nämä periaatteet yhdistettyinä hoitotyön
koulutusohjelman vahvana välittyneeseen sisäiseen ja alueelliseen kehittämisja vastuunottohalukkuuteen ovat osaltaan mahdollistaneet arvokkaan monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön. Tämä yhteistyö taas on luonut hyvät
edellytykset vahvalle innovatiiviselle opetus- ja oppimisympäristöjen uudistamiselle ja kehittämiselle. Yhtenä ilmentymänä tästä monialaisesta kehittämistoiminnasta on ENVI-oppimisympäristö. Se toimii erinomaisena välineenä
todellisten moniammatillisten tilanteiden konkreettisessa oppimisessa sekä tutkinto-opetuksessa että täydennyskoulutuksessa. Nykyaikaisia tieto- ja viestintätyökaluja monipuolisesti hyödyntävät oppimisympäristöt vastaavat hyvin tämän hetken vaatimuksiin. Monipuolisella tekniikan hyödyntämisellä mahdollistetaan myös pitkien etäisyyksien alueella opetuksen tavoitettavuus. Rovaniemen ammattikorkeakoulu on myös käynnistänyt koulutuksen vientitoiminnan Barentsin alueelle.
Koulutusohjelman toiminnasta välittyy sekä vahva käytännönläheisyys
että vahva käytännön teoreettinen hallinta. Toiminnan perusta on kiteytetty
selkeästi ja ymmärrettävästi. T&k-toiminnan ohjaavaksi elementiksi on rakennettu lappilainen hyvinvointiohjelma LappWell. Kompetenssipohjaisen opetussuunnitelman pohjarakenne taas on kiteytetty ICF-viitekehyksen ja vuositeemojen avulla. Kiteytykset tukevat eri toimijoita toimimaan yhteisen näkemyksen pohjalta yhteiseen suuntaan. Kiteytykset palvelevat erinomaisesti myös
avoimuutta, viestittävyyttä ja kokonaisuuksien hallintaa. Ne luovat myös sidosryhmille hyvän mahdollisuuden arvioida tehtyjä valintoja ja ratkaisuja.
Opetuksen toteutuksessa arvokasta ovat erityisesti moniammatilliset oppimistilanteet, pyrkimys saumattomien hoitoketjujen hallintaan ja yrittäjyyspainotukset. Samoin arvokasta on tietoinen pyrkimys käytännön taitojen painottamiseen kadottamatta teoreettisen osaamisen välttämättömyyttä. Myös
kansainvälistymismahdollisuudet ovat vahvat. Hyvänä käytänteenä voidaan
myös nostaa esiin virtuaaliluokkakäytäntö. Jokaiselle vuosikurssille on varattu
virtuaaliluokka, johon on tallennettu oppimateriaalit, opintojaksojen teoreettiset valinnat, ajattelua jäsentävät apuvälineet, arviointimallit sekä harjoittelussa tarvittava materiaali. Virtuaaliluokkakäytäntöä voi pitää erinomaisen opetusprosessiin sisällytettynä yksittäisenä laadunvarmistusmenettelynä.
Yksi koulutusyksikön vahvuus on yrittäjyyskoulutus. Kaikki opiskelijat
tekevät 15 opintopisteen kokonaisuuden yrittäjyydestä ja lisäksi opiskelijat kokevat nämä opinnot kiinnostaviksi sekä yrittäjyyden mahdolliseksi myös käytännössä.
Laadunvarmistusjärjestelmä näyttäytyi lähinnä useina prosessikohtaisina
yksityiskohtina järjestelmän kokonaisuuden jäädessä hahmottumatta. Erityisesti jatkuvan kehittämisen syklin kirkastaminen sekä koulutusohjelma- että yksittäisten prosessien tasolla olisi eduksi koulutusohjelman edelleen kehittämiselle.
Yhteenvetona voidaan todeta, että koulutusyksikön taustalla on pitkäjänteinen strateginen aluekehitystyö, jossa oli määritelty alueen kehittämisen painopistealueet. Tämä strategia oli viety systemaattisesti toimijatasolle aluekehitysresursointiin yrityksissä, julkisella ja kolmannella sektorilla sekä tarvittavan
työntekijäjoukon osaamisen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulu on ottanut
alueelliset strategiset painopistealueet ja ammattialan kehittämisen strategiset
linjaukset huomioon rakentaessaan OPSia ja koulutuspalveluja sekä oppimisympäristöjä sellaisiksi, että haasteisiin voidaan vastata.
Toiminnan tulokset osoittivat koulutusohjelman onnistuneen vaativassa
tehtävässä. Koulutus oli korkealaatuista, alueellisen kehittämisen, yrittäjyyden
edistämisen, ja monialaisen työelämän tarpeet erinomaisesti huomioivaa, teoreettisesti vahvaa ja ammatillisesti käytännönläheistä, moderneja tieto- ja viestintätyökaluja aidosti hyödyntävää, aidosti kansainvälistä koulutusta.
Savoniaammattikorkeakoulu
Peruskauraa ja riskisti bisnestä
yrittäjyysosaamisen kehittäminen
maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa
Innovatiivinen pedagoginen mallimme pähkinänkuoressa
Tuoreen tutkimuksen mukaan yrittäjyysopinnot ilman substanssikytkentää eivät juuri
lisää valmiuksia ryhtyä yrittäjäksi. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassamme
sekä yrittäjyys että maataloustuotanto ovat koulutuksen ydintä. Opetussuunnitelma
muodostaa polun yrittäjäosaamisen kasvulle. Myös pedagogiset ratkaisumme tukevat
opiskelijoiden yrittäjyyttä; valitsemme eri koulutusmuodoille metodisesta työkalupakista tarkoituksenmukaiset menetelmät kompetenssitavoitteisiin pääsemiseksi.
Koulutuksen yhteydet elinkeinoon ja profiloitunut tutkimus- ja kehitystoimintamme
vahvistavat aluevaikuttavuutta ja tuottavat ennakoivasti tietoa opetussuunnitelman
uudistamiseksi.
Keskeinen tulos
Noin 30 % koulutusohjelmasta valmistuvista ilmoittaa ryhtyvänsä yrittäjiksi (OPALA
2004–2007). Keväällä 2008 toteutetun seurantakyselyn perusteella vuosina 2003 ja
2004 valmistuneista jo yli 50 % toimii päätoimisena yrittäjänä.
A Toiminta
Koulutusyksikön toiminnan kuvaus ja nivoutuminen ammatti
korkeakoulun strategiaan sekä keskeisiin pedagogisiin linjauksiin
Savonia-ammattikorkeakoululla on koulutusyksiköitä Iisalmessa, Kuopiossa ja
Varkaudessa. Iisalmessa toimimme uudella monialaisella kampuksella muodostaen yhden Savonia-ammattikorkeakoulun viidestä hallinnollisesta tulosalueesta.
Tulosalueellamme on liiketalouden, luonnonvara-alan ja sosiaali- ja terveysalan toimintaa. Opiskelijoita on noin 750 ja päätoimista henkilöstöä vajaat 90, joista opettajia noin puolet. Tutkimus- ja kehitystyön osuus tulorahoituksesta oli vuonna 2007 noin 30 prosenttia. Alueiden kehittämistyössä
olemme olleet edelläkävijä erityisesti eläinten terveydenhuollon ja elintarvikeketjun kehittämisessä. Verkostomainen työskentelymme konkretisoituu
myös maakuntakorkeakouluna, josta on sopimukset mm. Kuopion ja Oulun
yliopistojen kanssa ja joka lisää opiskelijoidemme ja asiakkaidemme käytössä
olevan osaamisen moninkertaiseksi.
Luonnonvara-alalla opiskelijoita on noin 200 ja päätoimisia opettajia 12,
lisäksi koulutustyöhön osallistuu 6 tulosalueen yhteistä opettajaa ja useita yrittäjiä sivutoimisina asiantuntijaopettajina. Nuorisoasteella koulutamme agrologeja (AMK) maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmasta, jossa on 45 aloitus-
paikkaa. Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä ja kesto noin neljä vuotta.
Aikuiskoulutuksena järjestämme sekä koko agrologin (AMK) tutkintoon johtavaa koulutusta että muuntokoulutusta opistotasolta ammattikorkeakoulutasolle. Vuonna 2007 aloitimme luonnonvaraalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen maaseudun kehittämisen koulutusohjelmassa. Lisäksi järjestämme ammatillisia erikoistumisopintoja. Kaikki aikuiskoulutuksemme on monimuotokoulutusta ja tarkoitettu suoritettavaksi työn
ohessa. Vuonna 2007 tutkimus- ja kehityön osuus tulorahoituksesta oli luonnonvara-alalla 31 prosenttia.
Savonia-ammattikorkeakoulu on strategiassaan määritellyt kolme kärkiosaamisaluetta, joilla se haluaa kehittää alueen elinkeinoelämää ja osaamista:
hyvinvointiosaaminen, teknologia- ja ympäristöosaaminen sekä liiketoiminta- ja kulttuuriosaaminen (kuvio 1).
Savonia-amk on rohkea
uudistaja ja yhteistyökykyinen tulevaisuuden
osaamisen kehittäjä
Pohjois-Savon
työ-, elinkeino- ja kulttuurielämän
kehittyminen päämääränä
Innovatiivinen alue- ja verkostoyhteistyö
toimintatapana
Teknologia- ja
ympäristö
osaaminen
Hyvinvointiosaaminen
Liiketoimintaja kulttuuriosaaminen
Monialainen osaaminen voimavarana
Kulttuuri
Liiketalous
Luonnontieteet
Luonnonvara-ala
Matkailu- ja
ravitsemisala
Sosiaali- ja
terveysala
Kuvio Savoniaamk:n osaamisalueet ja tulevaisuuden kuva
Luonnonvara-alalla noudatamme ammattikorkeakoulun strategiaa ja prosesseja. Olemme alakohtaisesti määritelleet strategisesti keskeisiksi kehittämisen
kohteiksi kotieläintuotannon ja eläinten terveyden sekä maaseutuyritysten
johtamisen ja teknologian. Savoniaammattikorkeakoulun tavoitteiden mukaisesti koulutamme korkeatasoisia yrittäjämäisesti ajattelevia ja toimivia ammattilaisia maatalouden muuttuvaan ja haasteelliseen toimintaympäristöön ja toteutamme tutkimus- ja kehittämishankkeita, joilla kehitämme alan yrityksiä
ja yhteisöjä sekä maakunnassa että valtakunnallisesti.
Tekniikka
Ammattikorkeakoulun yhteisten linjausten mukaisesti olemme integroineet opetuksen, tutkimus- ja kehitystyön, aluekehittämisen ja kansainvälisen
toiminnan. Olemme toteuttaneet useita erityyppisiä kansainvälisiä intensiivikursseja, joissa alan yritykset ja organisaatiot ovat olleet mukana aktiivisena
toimijana. Kansainvälisyyden lisäksi Savoniassa opetuksen kehittämisen painopisteitä ovat opiskelijan yksilöllisyyden huomioon ottaminen, sähköiset ympäristöt, työelämäläheiset oppimismenetelmät sekä monialaisuuden hyödyntäminen. Noudatamme toiminnassamme sekä näitä linjauksia että ammattikorkeakoulun arvoja asiakaslähtöisyyttä, asiantuntijuutta ja yhteisöllisyyttä.
Ydinosaaminen
Yrittäjyysosaamisella koulutusohjelmassa tarkoitamme sekä varsinaisia yrittäjävalmiuksia että yrittäjyyden olemuksen ymmärtämistä. Tutkinnon tavoitteena on antaa valmiudet toimia yrittäjänä tai tehtävissä, joissa asiantuntijuus tukee suoraan yritystoimintaa. Yrittäjäksi sijoittuvien osuus on huomattavan
suuri, sillä koulutusohjelmasta valmistuneista noin 30 prosenttia sijoittuu yrittäjiksi välittömästi tutkinnon suorittamisen jälkeen (OPALA).Yrittäjäksi ryhtyvien osuus kasvaa vielä myöhemmin tutkinnon jälkeen niin, että vuosina
2003 ja 2004 valmistuneista jo yli 50 prosenttia toimii päätoimisena yrittäjänä. Muutoin agrologit toimivat tyypillisesti maatalousneuvonnan, hallinnon ja
-kaupan sekä elintarviketeollisuuden ja jalostuksen tehtävissä.
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen näkökulma on opinnoissa läpileikkaavana ja nykyinen kokonaisuus on pitkän kehitystyön tulos. Aloitimme
koulutuksen painottamisen yrittäjyyden suuntaan jo 1990-luvun puolivälissä
opistokoulutuksen aikana. Kehitystyö on ollut ja on jatkuvaa vuoropuhelua
elinkeinonharjoittajien, tutkijoiden ja yrityselämän kanssa.
Muutamia keskeisiä virstanpylväitä koulutusohjelmamme kehitysvaiheista:
1875 alan koulutus alkaa Iisalmessa
1985 opistotasoinen agrologikoulutus alkaa
1993 tutkimus- ja kehitystoiminta alkaa (Kontu-hanke 1993–1995)
1996 yrittäjyyspainotus agrologikoulutuksen opetussuunnitelmaan
1998 verkko-oppimisympäristö Verkkosalkku käyttöön
1999 maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma osaksi Pohjois-Savon
ammattikorkeakoulua
2000 Iisalmen monialainen tulosalue perustetaan
2005 agrologikoulutus siirtyy monialaiselle kampukselle
2007 ECTS:n mukainen opetussuunnitelma käyttöön, hevostalouden
suuntautuminen alkaa, ylempään amk-tutkintoon johtava koulutus
alkaa.
Useat kehitysaskeleet ovat johtaneet valtakunnalliseen edelläkävijän rooliin,
näin mm. tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja verkko-opetuksen hyödyntämisessä.
Edistämme yrittäjyyttä opintosisältöjen, opetusmenetelmien, tutkimus- ja
kehityshankkeiden ja harjoittelujen avulla. Osa koulutusohjelmamme opiskelijoista aloittaa yrittäjinä jo jossain vaiheessa opintoja ja monimuoto-opiskeluun perustuva koulutuksemme tarjoaa heille mahdollisuuden suorittaa tutkintonsa loppuun.
Olemme määritelleet yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yhdeksi koulutusohjelmamme ammatillisista kompetensseista. Muita ammatillisia kompetensseja ovat maa- ja metsätaloustuotanto, maaseutu toimintaympäristönä, ympäristöosaaminen ja ammatillinen erityisosaaminen. Olemme rakentaneet vahvan kytköksen yrittäjyysosaamisen ja substanssiosaamisen välille (maa- ja metsätaloustuotanto), sillä viimeaikaisten tutkimusten mukaan pelkkä yrittäjyyden
opiskelu ilman substanssikytkentää ei lisää yrittäjyysvalmiuksia (Pihkala,
OPM:n julkaisusarja 2008:1).
Yrittäjyysosaamisen kasvu- ja kehittymisprosessi maaseutuelinkeinojen
koulutusohjelmassa on kuvattu kuviossa 2.
4. vuosi
Asiantuntijavaikuttajana
Tulevaisuuden haasteita
Syventyminen valittuun yrittäjyyden
asiantuntijuusalueeseen
Yrittäjän toimintaympäristöt
3. kesä Työelämäharjoittelu
Näkemys alan vastuullisista tehtävistä sekä
rooleista työnantajana ja -tekijänä
3. vuosi
Maaseudun verkostoituva
työelämä
Tutkimus yrittäjän tukena
2. vuosi
Tuotantoprosessit ja toimintamallit, Kansainvälinen
toimintaympäristö
Tutkimus ja kehittämishankkeet yrityksen kehittämisessä
Syventyminen kotieläinyrittämiseen tai
hevostalousyrittämiseen
Kokonaiskuva maatilayrittämisestä, maatilan toiminnasta ja tuotannosta
Suunnittelutyökalut ja yrityksen perustamisvalmiudet
Kansainvälinen näkemys ja kiinnostus
1. kesä Maatalousharjoittelu
Maatilalla tehtävät työt kotimaassa tai ulkomailla
1. vuosi
Maatilataloutta oppimaan
Maatilan perusprosesseja
Yleiset opiskelun ja yrittäjyyden valmiudet
Maatila ja maatilayrittämisen taloustoiminnot
Kuvio Yrittäjyysosaamisen kehittyminen maaseutuelinkeinojen koulutusohjel
massa Vasemmassa laidassa puolivuosimoduulien nimet ja oikeassa laidassa
opiskelun sisällöt
Opiskelijan yksilöllisyys ja hänen kehittymistarpeensa otetaan huomioon
henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. Opinnot muodostavat opintopolun, joka koostuu vuositeemoista ja niiden puolivuosimoduuleista ja jossa
uusi osaaminen rakentuu aiemmin opitulle.
Koko amk-koulutuksen ajan on käynyt ilmeiseksi tarve painottaa yrittäjyyttä kasvavassa määrin integroidusti kaikissa opinnoissa. Sen lisäksi yritystalouden opinnoissa korostuvat suunnitteluun ja johtamiseen liittyvien välineiden opiskelu. Opiskelussa aineistoina ovat aina todelliset olemassa olevat tai
suunnitellut yritykset.
Koulutuksen haasteena onkin opintojen loppuun saattaminen, sillä yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat eivät aina koe tutkinnon suorittamista tärkeimmäksi
tavoitteeksi, vaan tietotaidon hankkimisen yritystoimintaa varten. Siksi olemme kehittäneet luonnonvara-alan oppimisympäristöjä niin, että ne ottavat paremmin huomioon koulutettavien elämätilanteen. Koulutusohjelmamme on
vuosien mittaan saanut valtakunnallisesti hyvän maineen yrittäjyysosaamista
kehittävänä ja vaihtoehtoisia opiskelumuotoja tarjoavana koulutuksena. Tämän
ansiosta opiskelijaksi hakeudutaan laajalta alueelta myös maakunnan ulkopuolelta.
Esimerkkinä tavastamme toteuttaa joustavasti opiskelijoiden elämäntilanteet huomioivaa koulutusta tavoitteista tinkimättä mainitsemme yrittäjänä tai
työelämässä toimiville suunnatun tutkintoon johtavan monimuotokoulutuksen. Koulutuksessa on neljän päivän kontaktijaksoja keskimäärin kerran kuukaudessa. Tässä vaihtoehtoisessa koulutusmuodossa käytetään tehokkaasti hyväksi sähköisiä viestintävälineitä kuten Moodle-verkko-oppimisympäristöä ja
ConnectPro-verkkoneuvotteluohjelmistoa. Opiskelu monimuotoryhmässä tukee yrittäjyyttä mm. siten, että opiskelijat tekevät erilaiset harjoitustyöt ja kehittämistehtävät omalle yritykselle. Monimuotokoulutus on hyvin linjassa
opetusministeriön opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007–
2012 kanssa. Linkki tämän koulutuksen ConnectPro-verkkoluentoon luvussa
2.5.
Esimerkki yrittäjyyttä tukevasta menetelmästä: Yhteisöviestinnän opinnoissa opiskelijat tekevät vuosittain Meijän Luvalla -ammattilehden. Opiskelijat vastaavat lehden jutuista, mainosten myynnistä, lehden valmistamisesta.
Lehdestä saadut tuotot käytetään opintomatkan järjestämiseen. Lehden painos on yli 9000 kpl ja sen verkkoversio löytyy osoitteesta http://www.savonia.
fi/iitu/savonia-info/meijanluvalla/.
Strategiset linjaukset ovat ohjanneet henkilöstön rekrytointia ja osaamisen hallintaa ja suunnittelua. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman substanssiosaamisesta vastaa nykyisellään seuraava opetushenkilöstö:
–
–
–
–
kasvinviljely, lehtori
kotieläintuotanto, yliopettaja, lehtori ja tuntiopettaja
maatalousteknologia, lehtori
metsätuotanto, yliopettaja – yritystalous ja johtaminen, yliopettaja ja kaksi
lehtoria
– luonnontieteelliset aineet, tilastotiede ja tietotekniikka, viestintä, kielet;
kussakin yksi lehtori.
Opettajien tukena on monialaisen tulosalueen asiantunteva tukipalveluhenkilöstö (12 kpl) mm. opiskelijapalveluissa, kirjasto- ja tietopalveluissa ja tietohallinnossa.
Työelämäkytkös
Maaseutuelinkeinoissa on viimeisten 15 vuoden aikana tapahtunut suuria rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä toimintatavasta on kehittynyt maaseutuelinkeinoja olennaisesti kuvaava piirre,
mikä on selvä muutos verrattuna sitä edeltäneeseen idyllissävytteiseen ajatteluun maaseutuelinkeinoista elämäntapana ja tuottamisena. Maatalouselinkeino vaatii monipuolista ja korkeatasoista ammattitaitoa yhdistää liiketoiminta
ja elinkeinon substanssiosaaminen, ja tämä linkitys on koulutusohjelmamme
punaisena lankana.
Koulutusohjelmamme on tärkeä osa Pohjois-Savon kotieläintuotantoon
keskittyvää klusteria. Toisin kuin muilla Suomen alueilla kotieläintuotannon
klusteri on selvässä kasvussa ja kehitysvaiheessa (Maitotilabarometri, 2007). Alkutuotannon ja elintarvikejalostuksen piirissä on investoitu merkittävästi kehittämiseen. Toteutamme Pohjois-Savon maakuntastrategiaa, Pohjois-Savon
maaseutuohjelmaa 2007–2013 ja Suomen kansallista alue- ja rakennepoliittista strategiaa 2007–2013 (SM095:00/2004).
Toimimme niin, että koulutusohjelmamme vastaa työelämän vaatimuksiin ja muuttuviin tarpeisiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Toteuttamamme profiloitunut ja tuloksekas kehittämis- ja hanketoiminta on seurausta määrätietoisesta pyrkimyksestämme alan edelläkävijän ja kehittäjän asemaan. Monipuoliset ja joustavat pedagogiset ratkaisut ja välineet takaavat tämän tietämyksen ja osaamisen siirtymisen koulutusohjelmaan ja vuorovaikutteisesti takaisin työelämään.
Edelläkävijän asema alamme kehitykseen vaikuttajana näkyy mm. osallistumisesta seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin: valtakunnallinen ETU Eläinterveydenhuolto-koordinaatioryhmä, jonka tehtävänä on määrittää tuotantoeläinterveydenhuollon suositukset, menettelytavat ja toimenpiteet, ylimaakunnallinen Naudanlihantuotannon kehittämisohjelma sekä yritysten liiketoimin-
taa edistäviä mobiiliratkaisuja kehittävä valtakunnallinen MEF-työpaja (Mobile Enterprise Factory).
Tutkimus- ja kehittämistyö on jatkuvaa yhteistyötä yrittäjien ja alan muiden toimijoiden kanssa, joista mainittakoon mm. valtakunnallisesti merkittävät Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos/MTT, TTS-tutkimus,Valio, Atria Oyj, ProMilk, FABA, VTT, Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta, ProAgria, MTK ja Maito-Savo. Suuri osa opetushenkilöstöstä osallistuu t&khankkeisiin työaikasuunnitelmansa mukaisesti. Näin elinkeinon tarpeet ja impulssit päivittävät opetussuunnitelmia ja oppimisympäristöjä.
Laajat harjoittelut (30 + 20 op) vahvistavat koulutusohjelmamme tavoitteiden toteutumista ja osaamisen työelämäläheisyyttä. Molemmat harjoittelut
on mahdollista tehdä yrittäjänä toimien. Muille tarjolla olevat harjoitteluyritykset on valittu tiukkojen kriteerien mukaan: yrityksen tulee olla investoinut ja kehittänyt tuotantoaan ja yrittäjien halukkaita jakamaan tieto-taitoaan
opiskelijoille. Lisäksi edellytämme yrittäjiltä itseltään kokemusta harjoittelijana olemisesta oman koulutuksensa aikana. Kriteerit täyttävien yritysten tiedot olemme koonneet tietokantaan, jossa on noin 100 vaihtoehtoa. Kriteerit
täyttäviä hakijoita harjoitteluyrityksiksi on jatkuvasti enemmän kuin voimme
valita.
Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa
(toiminta ja synergiaedut osaamisen kumuloituminen yhteistyö
ja toiminta)
Ammattikorkeakoulun sisällä yhteistyö muiden koulutusohjelmien kanssa painottuu Iisalmen yksikön koulutusohjelmiin. Yhteistyö on ollut opetuksellista
ts. muiden koulutusohjelmien opettajat opettavat maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa oman asiantuntemuksensa mukaisesti ja päinvastoin. Koulutuksen laatuyksikköpalkinnolla palkittu ”ammatillisen kasvun ohjausprosessi
sosionomikoulutuksessa” on soveltaen otettu käyttöön maaseutuelinkeinojen
koulutusohjelmassa. Opintojen ohjaus hoidetaan keskitetysti yksikön yhteisen opinto-ohjaajan toimesta ja opettajatuutorijärjestelmällä. Osallistumme
myös Savonian toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen monipuolisesti ammattikorkeakoulun nimetyissä työryhmissä, joiden kautta hyvät käytänteet ja
linjaukset välittyvät yksiköstä ja koulutusohjelmasta toiseen.
Alueellista yhteistyötä toteutamme maakuntakorkeakoulumallin mukaan.
Toimintamallin ydin on yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden toimeksiantojen aktiivinen etsiminen ja toteuttaminen niin, että toteutukseen haetaan
parhaat kumppanit sekä opiskelijat tuoreine ajatuksineen. Sopimuspohjaista
yhteistyötä on Kuopion ja Oulun yliopistojen sekä Joensuun yliopiston kauppa- ja oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa. Tuloksena on alueellista innovaa-
tiotoimintaa generoiva korkeakouluverkosto ja pysyvää yhteistyötä korkeakoulujen, muiden oppilaitosten, elinkeinoelämän, välittäjäorganisaatioiden
sekä julkisen sektorin välillä. Maakuntakorkeakoulumalli on osoittautunut
paitsi menestyksekkääksi aluekehittämisen työkaluksi myös tulokselliseksi tavaksi lisätä opiskelijoiden kontakteja työelämään ja elinkeinoon.
Yrittäjyys ja innovaatiot ovat EU:n kehittämistoiminnan painopistealueita
(Lissabonin strategia, seitsemäs puiteohjelma). Ne olivat keskeisiä vuosina
2005–2007 koordinoimissamme INNOFOREST – Integrating innovation
and entrepreneurship in higher forestry education -Erasmusintensiivikursseissa, joihin kolmen vuoden aikana osallistui noin sata opiskelijaa ja yritystä kahdestatoista maasta http://www.inno-forest.org/. Kehitimme hankkeessa pedagogisen mallin, jossa opiskelijan työ omassa kohdeyrityksessään ja ongelmalähtöinen ryhmätyöskentely intensiivijaksoilla vuorottelevat ja muodostavat tavoitteellisen ja loogisesti etenevän kokonaisuuden. Hyödynnämme mallia ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutuksessa.
Kansainvälinen verkostoitumisemme on laajaa. Ulkomaisia opiskelija- ja
asiantuntijavaihtokumppaneita on 12 eri maassa. Kv-yhteistyön kautta tarjoamme opiskelijoillemme ja alueen elinkeinoelämälle mahdollisuuden ammentaa alan eurooppalaista kärkiosaamista.
Koulutuksen ja T&Ktoiminnan yhteennivoutuminen
Olemme maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa panostaneet opetuksen ja
t&k-toiminnan integroimiseen työelämälähtöisten yrittäjyyttä ja yritystoimintaa edistävien tiedonmuodostuksen prosessien avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa ydinosaamisen (1.1), työelämäkytköksen (1.2) ja sisäisten ja ulkoisten
verkostojen (1.3) muodostaman kokonaisuuden hyödyntämistä opetussuunnitelmatyössä, opetusmenetelmien ja -sisältöjen kehittämisessä, harjoitteluissa
ja opinnäytetöissä sekä joustavien opintomahdollisuuksien rakentamisessa holistiseksi opiskelijan oppimisprosessiksi.
Koulutusta ja T&K-toimintaa nivotaan esimerkiksi 6 opintopisteen laajuisissa projektiopinoissa. Opiskelijat opiskelevat projektitaitoja hankkeissa:
Opiskelijatiimit suunnittelevat, toteuttavat ja raportoivat oman osaprojektin
työelämässä olevalle hankkeelle. Tällä toimintatavalla opiskelijoille syntyy vahva kokemusperäinen oppimistulos hanketoiminnasta ja toisaalta hanketoiminnalle saadaan laajempia tuloksia ja uusia näkemystä alan opiskelijoilta.
Opinnäytetyöt ovat jo usean vuoden ajat olleet lähes sataprosenttisesti
hankkeistettuja eli työelämän tilaustöitä.
Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu toteutus arviointi
ja kehittäminen (myös laajemmin kuin vain koulutuksen
suunnittelu)
Savonia-ammattikorkeakoulun strategiset linjaukset perustuvat yhtymävaltuuston hyväksymään strategiaan ja siihen liittyviin ohjelmiin ja suunnitelmiin sekä kuntayhtymän ja opetusministeriön väliseen tavoitesopimukseen.
Savoniassa tehdään edellisten pohjalta toimintasuunnitelma, jossa on myös tulosaluekohtaiset osiot. Lisäksi tulosalueella tehdään kehittämis- ja parannustoiminnan suunnitelma, jossa määritellään tehtyjen opiskelija- ja henkilöstöarviointien ja sidosryhmäpalautteen perusteella kehittämisen painopisteet. Kehittämissuunnitelman toteutumista arvioidaan johdon katselmusten yhteydessä
kaksi kertaa vuodessa. Samalla arvioidaan myös tulosalueen talous.
Opetussuunnitelmatyö on tehty Bolognan prosessin mukaisesti ja uudet
opetussuunnitelmat on otettu käyttöön lukuvuonna 2006–2007. Niistä on
tehty sisäinen arviointi syksyllä 2007. T&k-työssä on määritelty Savonia ammattikorkeakoulun kärkiosaaminen ja niiden pohjalta myös maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma on tarkentanut omia osaamisen painopistealueitaan,
jotka ovat samat sekä t&k-työssä että opetuksessa.
Luonnonvara-alalla on työelämän kehittämisryhmä, johon kuuluu edustajia elinkeino- ja työelämän organisaatioista. Kehittämisryhmä kokoontuu
vuosittain tai tarpeen mukaan. Lisäksi saamme paljon palautetta ja tietoa työelämän kehittymisestä t&k-toiminnan kautta. Yksikön erilaisissa työryhmissä
on opiskelijoiden edustus. Opiskelijat osallistuvat yksikön toiminnan kehittämiseen myös Savonian palautejärjestelmien avulla.
Kehittämisryhmän jäsen 19.3.2008: ”Savonian ansiosta sekä yrittäjien että
neuvojien osaamisen tason nousu alueella näkyy, alueen kärkiviljelijöistä huomattava osa koulutuksen käyneitä.” Kehittämisryhmän alumnijäsen 19.3.2008:
”Aikaisempien kokemusten ja oppien päälle hyvät opettajat ja opiskelijakollegoiden kanssa käydyt keskustelut antavat valmiudet, jotka kantavat läpi elämän.”
Toimintaympäristön osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen
Koulutusyksikkömme osallistuu alueella sekä määrälliseen että laadulliseen ennakointiin, mistä esimerkkinä ovat mm. Pohjois-Savon Mitenna-aluesovellus
2010, tiivis osallistuminen KESU-suunnittelutyöhön sekä hallinnoimamme
Itä-Suomen oppilaitosten ennakoinnin kehittämishanke AMOK vuosina
2005–2007, jolle haetaan jatkorahoitusta OSVIITTA-hankkeena 2008–2011.
Ennakointityön proaktiivisen lähestymistavan olemme omaksuneet myös
maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaan.
Koulutusohjelmamme on jatkuvassa vuorovaikutuksessa elinkeinoon yhteishankkeiden ja alueellisen ja valtakunnallisen strategiatyön kautta. Alan kehittämishankkeiden toteuttaminen tuottaa pohjatietoa alan tulevaisuudesta ja
näin ollen myös alan tulevista osaamistarpeista. Opiskelijoiden harjoittelun
ohjaus ja kontaktit harjoitteluyrityksiin sekä opinnäytetöihin liittyvät kontaktit tuottavat jatkuvasti tietoa muuttuvista osaamistarpeista yrityksissä. Ennakoinnin tuottaman tiedon merkittävyyttä ja siirrettävyyttä opetukseen arvioimme koulutusohjelmassa säännöllisesti opetussuunnitelmatyön yhteydessä.
Resurssien hallinta arviointi ja kehittäminen (raha osaamispääoma
ja infrastruktuuri)
Ammattikorkeakoulun yhtymävaltuuston päätökset ja opetusministeriön ja
ammattikorkeakoulun välinen tavoitesopimus ovat pohjana Savonian talousja toimintasuunnitelmalle. Toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää opetuksen
ja tutkimus- ja kehitystyön lisäksi myös tukipalvelujen kehittämisen. Toiminta- ja taloussuunnitelma tarkentuu Iisalmen tulosalueen ja luonnonvara-alan
opetuksen ja t&k-työn suunnitelmaksi. Opettajien kanssa tehdään systemaattisesti vuosittain työaikasuunnitelmat, joita tarkennetaan puolivuosittain tai
tarvittaessa. T&k-toiminnan periaatteet on kirjattu Savonian projektitoiminnan ohjeisiin.
Asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstön osaaminen on keskeinen voimavara. Henkilöstön koulutusta tuetaan henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman mukaisesti, ja siten varmistetaan koulutusalan tarvitsema osaaminen. Keskeistä on myös osaamisen yhteisöllinen jakaminen, jota on hyödynnetty mm.
verkko-opetuksen kehittämisessä. Vuosittaisen toimivuuskyselyn tulosten perusteella henkilöstö on aktiivisesti kehittänyt ammattitaitoaan ja yhteistyö työtovereiden kanssa koetaan sujuvaksi. Yhtenä osaamisen johtamisen välineenä
käytetään säännöllisiä kehityskeskusteluja, jotka muodostuvat yksilö- ja ryhmäkehityskeskusteluista. Kehityskeskustelumalli on kehitetty koko Savoniaammattikorkeakoulun käyttöön. Kehityskeskusteluista laaditaan koulutusohjelmakohtainen ja tulosaluekohtainen yhteenveto, jonka perusteella henkilöstön ja
toiminnan kehittämistä suunnitellaan.
Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt
(opiskelijat ja muut sidosryhmät)
Opetussuunnitelmien laatimisprosessi perustuu Savonia-amk:n yhteiseen menettelyyn ja laatujärjestelmään. Opetussuunnitelmia tarkistamme vuosittain ja
suurempia muutoksia teemme 2–4 vuoden välein. Opetussuunnitelmien kehitystyöstä vastaa koulutusohjelman henkilöstö koulutuspäällikön johdolla ja
opetussuunnitelmat hyväksyy vararehtori. Opetussuunnitelma perustuu am-
mattikorkeakoulun strategisiin linjauksiin, opiskelijoilta, henkilöstöltä ja elinkeinoelämältä saatuun palautteeseen sekä ennakointitietoihin. Erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminta tuottaa ennakoivasti tietoa opetussuunnitelman sisällön kehittämiseksi ja sitä hyödynnetään järjestelmällisesti suunnittelutyössä.
T&k-hankkeissa olemme todenneet käyttökelpoiseksi myös pilotoida uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja, josta ne siirtyvät luontevasti koulutusohjelman
opetukseen.
Palautetietoa keräämme opiskelijoilta opintojaksoittain nettipohjaisella
OpiPal-kyselyllä, laajemmilla opiskelijakyselyillä sekä valmistumisen yhteydessä OPALA-kyselyllä. Sähköisten palautteiden lisäksi kannustamme opiskelijoita kehittävään ja kriittiseen opiskelumenetelmään, jolloin opettaja saa jo opintojakson kuluessa palautetta. Kaikki opiskelijat käyvät vuosittain opettajatuutorin kanssa henkilökohtaisen hops-keskustelun, jossa tarkastellaan opiskelusuunnitelmaa sen edistymistä ja mahdollisia pullonkauloja. Alan kehittämisryhmälle esittelemme opetussuunnitelmauudistusten linjaukset.
Savonia toteutti syksyllä 2007 opetussuunnitelmien sisäisen arvioinnin,
jossa luonnonvara-alan opetussuunnitelma sai paljon myönteistä palautetta.
Arvioinnin mukaan opetussuunnitelma on ECTS-prosessin mukainen, yhteisöllinen ja laajasti opettajia sitouttava, jossa kompetenssit on määritelty ja osaamisprofiili kuvattu. Työelämälähtöinen moduuliopetussuunnitelma mahdollistaa opiskelijoille valinnaisuuden, mm. kansainväliset opiskelija- ja harjoittelijavaihtojaksot. Kehittämiskohteena arvioinnissa mainittiin mitoituksen seuraaminen.
Oppimisprosessi ja sen ohjaus
Näemme opiskelijamme itseohjautuvina ja omasta opiskelustaan vastuun ottavina toimijoina, jotka aktiivisesti kehittävät osaamistaan ja asiantuntijuuttaan
tavoitteidensa suuntaisesti. Koulutuksemme ja sen tarjoama ohjauksellinen
opetus antavat heille mahdollisuuden kehittää yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä ajattelu- ja toimintatapaa, joihin kuuluvat mielestämme uskallus hallittuun riskinottoon yhdistettynä liiketaloudelliseen ajattelukykyyn ja substanssiosaamiseen.
Yrittäjämäinen ammatillinen toiminta ja sen edellyttämä tieto on luonteeltaan dynaamista ja pitää sisällään paljon ns. hiljaista tietoa. Koska opiskelijoistamme suurehko osa toimii yrittäjinä jo koulutuksen aikana, oppimisprosessissa ja sen ohjauksessa on mielestämme tärkeää tehdä tätä tietoa näkyväksi.
Näkyväksi tekeminen konkretisoituu omalle yritykselle tehtävien harjoitustehtävien sekä niiden analysoinnin ja perustelujen kautta. Toisaalta hiljainen
tieto välittyy vertaisryhmässä keskustelujen, ryhmä- ja parityöskentelyn sekä
tulosten esittelyjen avulla.
Kompetenssit
• Ammatilliset kompetenssit
• Yleiset kompetenssit
▼
▼
HOPS
s
Ta
rko
itu
ks
en
mu
ka
isu
us
e
nn
t ila
än
läm
ne
ide
lijo
lisuu
ke
Muut
metodit
ksel
Yrittäjyyttä
kehittävät
projektit
, tulo
Op
is
Suunnittelutyökalut
kuus
Tiimityöskentely
Harjoittelut
k
Teho
Verkko/
sähköiset
työkalut
▼
Metodinen työkalupakki
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
• nuoret
• aikuiset
• muunto
Kuvio Pedagogiset metodit työkalupakkina ja valintaa ohjaavat periaatteet
Eri koulutusmuodoille valitsemme pedagogisesta työkalupakista opiskelijaryhmien tarpeiden mukaan sopivat menetelmät kompetenssitavoitteisiin pääsemiseksi (kuvio 3). Valintaa ohjaavat tarkoituksenmukaisuuden, tehokkuuden
ja tuloksellisuuden periaatteet sekä opiskelijoiden elämäntilanteen huomioon
ottaminen. Nämä linjaavat pedagogiikkaa ensinnäkin kunkin koulutuksen kokonaissuunnittelussa, toiseksi yksittäisten opintojaksojen metodivalinnoissa.
Työkalupakkimme noudattaa Savonian opetuksen ja opiskelun prosesseja sekä
yhteisiä toimintatapoja.
Esimerkkinä kuvaamamme toimintamallin soveltamisesta mainitsemme
agrologista amk-agrologiksi -muuntokoulutuksemme, jonka keskeisenä pedagogisena metodina on tiimityöskentely. Opiskelijat suunnittelevat yhdessä tuutoriopettajien kanssa noin puolet opintojen sisällöstä, toteutuksesta ja arvioinnista. Räätälöityjen opintojaksojen toteutusyksikkönä ovat tiimit, jotka muodostuvat työelämän tarpeiden ja opiskelijoiden kiinnostuksen perusteella. Metodin onnistuneisuudesta kertoo lähtökyselyssä saatu positiivinen palaute sekä
koulutuksen jatkuva kysyntä.
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma mahdollistaa yksilöllisen opintopolun rakentamisen. Vuosittainen hops-keskustelu mahdollistaa kehittymisen
seurannan, tavoitteiden tarkentamisen ja kahdenkeskisen keskustelun opetta-
jatuutorin kanssa opiskeluun liittyvistä kysymyksistä. Opettajatuutorikoulutukseen on suorittanut puolet koulutusohjelman opettajista.
Oppimisympäristöt
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma toimii Iisalmen yhteisellä kampuksella, joka on rakennettu vuosina 1992 ja 2005. Uudenaikaista oppimisympäristöämme täydentää Ylä-Savon ammattiopiston ylläpitämä Peltoniemen opetusja tutkimusmaatila, jossa agrologiopiskelijat suorittavat maatilaan liittyviä opintojaan ja harjoituksia. Iisalmen kaupungin Luma-keskukselta vuokrataan kemian laboratoriotiloja opetukseen. Hevostalouden opiskelijat käyttävät myös
Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen opetusmaatilaa ja hevosklinikkaa.
Yrittäjämäisen ajattelu- ja toimintatavan kehittymisen mahdollistavat ohjauksellisen opetuksen lisäksi monipuoliset oppimisympäristöt, jotka muodostuvat alan valikoiduista yrityksistä ja organisaatioista, tutkimus- ja kehityshankkeista ja verkostoista sekä kotimaassa että ulkomailla. Lisäksi sähköiset oppimisympäristöt, ConnectPro ja Moodle, yhteistoiminnalliset oppimismenetelmät ja ammatillisen kasvun ohjaus tukevat opiskelijan kehittymistä. Käytössämme on reilut 300 tietokonetta ja toistakymmentä maatalousalan ohjelmistoa yleisten ohjelmistojen lisäksi.
Esimerkki ConnectPro-luennosta: Yritystalouden opinnot, maksuvalmiuslaskelman aloitus, https://connect.savonia-amk.fi/p10165707/ (10 min)
2005 aloittanut monimuotoryhmä, opettaja Hannu Viitala
Kirjastomme on monialainen julkinen tieteellinen kirjasto, joka palvelee
paitsi yksikön henkilöstöä ja opiskelijoita lisääntyvässä määrin myös muita asiakasryhmiä. Kirjoja, muita niteitä ja avaineistoja on yhteensä noin 21 000 kpl,
lehtinimikkeitä tulee noin 300 kpl. Savonian onlinetietokannat, elektroniset
lehdet ja e-kirjat ovat käytettävissä sekä paikan päällä että etäkäyttöisinä.
Oppimisympäristömme monikulttuurisuus näkyy vieraskielisenä opetuksena, kansainvälisinä projekteina sekä kansainvälisyysosaamista kerryttävinä
opintojaksoina, -moduuleina ja oppimismenetelminä. Tähän kaikkeen liittyy
vilkas opettaja- ja opiskelijavaihto. Monialaisen englanninkielisen MultiPromoduulin (3 kk) aikana opiskelijat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden ja -opettajien kanssa http://multipro.savoniaamk.fi/.
Laadunhallintamenettelyt
Savonia-ammattikorkeakoulun ja sen tulosalueiden ja koulutusohjelmien toiminnan, talouden ja laadun kokonaisuutta hallitaan laadunhallintajärjestelmän
avulla. Työvälineitä ovat mm.
– Euroopan laatupalkintomalli EFQM
– Balanced ScoreCard
– arvioinnit ja palautejärjestelmä
– katselmukset ja raportoinnit
– kehittämis- ja parantamissuunnitelmat
– sisäiset tavoitesopimukset
– kehityskeskustelut
– vuosisuunnittelu.
Toiminnan ohjaus ja laadunhallinta yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi kaikilla toiminnan alueilla.
Noudatamme Savonian laadunhallinnan menettelyjä. Teemme vuosittain
järjestelmään kuuluvat suunnitelmat ja sopimukset, joissa sitoudumme omalta
osaltamme yhteisiin tavoitteisiin. Opiskelijoilta keräämme palautetta aloitus-,
opiskelija- ja lähtökyselyillä sekä opintojaksopalautteilla ja OPALA-kyselyllä
ja henkilöstöltä vuosittaisella toimivuuskyselyllä. Laadunhallinnan menettelyt
välittyvät tulosalueelle ja koulutusohjelmaamme ammattikorkeakoulun johtoryhmän ja Savonian arviointi- ja parantamisryhmän sekä tulosalueen sisäisten kokousten, työryhmien ja työnjaon kautta.
Savonia-ammattikorkeakoulu on siirtynyt vuonna 2008 ns. yhden strategian politiikkaan, jonka mukaisesti toimintaa ohjataan ja suunnataan painopistealuille ja kehittämisen kohteille koko ammattikorkeakoulussa ja yksilöidysti eri toiminnan alueille. Aiemmin Savonialla oli erilliset opetuksen ja
oppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön strategiat, joihin viittaamme hakemuksemme tulososassa.
B Tulokset
Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihin
tavoitteisiin
Savonia-ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön välinen tavoite- ja tulossopimus on pohjana Savonian toiminta- ja taloussuunnitelmalle, jossa on sekä
ammattikorkeakoulun yhteiset tavoitteet sekä tulosaluekohtainen suunnitelma. Savoniassa on määritelty kriittiset menestystekijät, joita seurataan johdon
katselmuksilla. Asia on esillä myös henkilöstö-, opettaja- ja koulutusohjelmakokouksissa.
Opiskelijoihin liittyvät tulokset
Tavoite: Opetussuunnitelmassa yrittäjyysosaaminen ammatillisena tavoitteena
(kompetenssi)
Tulos : Yrittäjäksi ryhtyminen välittömästi valmistumisen jälkeen (OPALA)
Msel-ko., Savonia
Savonia-amk
Luva-ala, valtakunn.
Kaikki amk:t
ka
27,3 %
2,5 %
12,6 %
2,6 %
33,3 %
3,1 %
11,0 %
2,7 %
36,0 %
4,5 %
13,8 %
3,0 %
21,1 %
3,0 %
9,3 %
2,8 %
29,4 %
3,3 %
11,7 %
2,8 %
Tulos : Yrittäjänä toimiminen – vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta
(puhelinkysely alumneille )
valmistumis
vuosi
2003
2004
2005
päätoim
sivutoim
yhteensä
54,2 %
53,3 %
33,3 %
4,5 %
3,7 %
14,8 %
58,7 %
57,0 %
48,1 %
Tavoite
Tavoite: Opiskelijapalautejärjestelmästä saatu palaute positiivista (toimintasuun
nitelma)
Tulos : Opiskelijan näkemys miten koulutus kehittää valmiuksia toimia yrittäjä
nä opiskelukysely toisen vuoden opiskelijoille (–)
Msel-ko.
Savonia
3,0
2,1
2,8
2,2
3,0
2,2
tavoitetaso
>3
>3
Tulos : Opiskelijan käsitys yrittäjyyskompetenssin tärkeydestä opiskelukysely
(–)
Msel-ko.
Savonia.
3,1
2,6
3,3
2,7
3,3
2,7
Tulos : Opiskelijan tyytyväisyys saamiinsa tietoihin yrittäjyydestä lähtökysely
(–)
Msel-ko.
Savonia
tavoitetaso
3,3
2,4
>3
>3
”Yritysopinnot oli todella mielenkiintoisia. Mielestäni onnistuin opinnoissa hyvin. Perustietämys ja
osaaminen on näiden kurssien jälkeen kohonnut merkittävästi. Kynnys yrittäjäksi ryhtymiseen on madaltunut
huomattavasti.” Neljännen vuoden opiskelija keväällä 2008 palautteessaan
Tulos : Opiskelijan tyytyväisyys käytettyihin opetusmenetelmiin opiskelukysely
(–)
3,2
2,7
2,9
2,7
Msel-ko.
Savonia
tavoitetaso
2,9
2,8
>3
>3
Tulos : Opiskelijan tyytyväisyys harjoittelun aikana saamaansa ohjaukseen
OPALA (–)
ka
3,3
3,1
3,1
3,0
3,3
3,1
3,1
3,0
3,5
3,1
3,1
3,0
3,5
3,0
3,1
3,0
3,4
3,1
3,1
3,0
Msel-ko., Savonia
Savonia-amk
Luva-ala valtakunn.
Kaikki amk:t
tavoitetaso
>3
>3
Tunnustukset
Keväällä 2007 valtakunnallisilla ammattikorkeakoulupäivillä palkittiin Praxisstipendillä onnistuneesta harjoittelusta agrologi (AMK) -opiskelija Henna
Karjalainen.
Keväällä 2008 valtakunnallisilla ammattikorkeakoulujen T&K-päivillä erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO palkitsi parhaana työelämän kehittämishankkeena amkagrologien Heikki Korhosen ja Timo Oinosen opinnäytetyön
”Ohjeistava tuotantorakennuksen rakennuskustannuslaskuri”.
Arvio opiskelijoihin liittyvistä tuloksista:
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma on paras yrittäjävalmiuksien kehittäjä
Savonia-amk:ssa ja valtakunnallisesti kärkeä.
Työelämään liittyvät tulokset
Tavoite: Aluetta yrittäjiä ja elinkeinoa tukeva ja kehittävä t&ktoiminta (t&k
strategia)
Tulos : Tutkimustoiminnan laajuus (suhteessa tulorahoituksesta) (tuloksellisuus
mittari)
Msel-ko.,Savonia
Savonia-amk
ka
30,8 %
14,3 %
29,8 %
14,5 %
30,5 %
15,8 %
30,4 %
14,9 %
tavoitetaso
> 16 %
> 15 %
Tulos :
Savonia-amk:ssa syksyllä 2007 tehdyssä t&k-työn itsearvioinnissa vahvuudeksi luonnonvara-alalla todettiin, että t&k-työ volyymiltään suurta ja strategisesti osuvaa ja sillä on saatu luotua laajat pysyvät verkostot.
Tavoite: Koulutusohjelmasta valmistuneiden osaamista arvostetaan ja se on
haluttua työelämässä (o&ostrategia)
Tulos: Työllisten osuus tutkinnon viiden edellisen vuoden aikana suorittaneista
(Tilastokeskus)
Msel-ko., Savonia
Ala valtakunn.
87,5 %
78,7 %
87,5 %
84,7 %
Tavoite: Henkilöstö tuottaa ja välittää työelämälle tietoa alan nykytilasta ja
kehityksestä (TaSo)
Tulos: Julkaisujen määrä (AMKOTA)
Msel-ko., Savonia
Savonia-amk
Kaikki amk:t
t
ka
kpl/
aloituspaikat
14
118
-
28
121
2207
21
120
-
0,5
0,1
0,1
Tunnustukset
Yliopettaja toimii usean kansainvälisen tieteellisen julkaisusarjan referee-tehtävissä ja Progress in Industrial Ecology -julkaisusarja toimituskunnassa.
Maataloustieteen päivillä 2008 http://www.smts.fi/ohjelma2008.pdf,
missä esitellään viimeisimpiä tutkimustuloksia maataloustieteen eri aloilta, läpäisi Savoniasta esityskynnyksen yksi esitelmä ja neljä posteria, joista opiskelijatöitä 2 kpl.
Arvio työelämään liittyvistä tuloksista:
Vaikuttavan tutkimus- ja kehitystoimintansa sekä työelämäläheisen koulutuksensa avulla luonnonvara-ala kehittää aluetta, sen yrityksiä ja työelämää.
Henkilöstöön liittyvät tulokset
Tavoite:
Henkilöstö on osaavaa ja pätevää (toimintasuunnitelma)
Tulos:
Päätoimisesta opetushenkilöstöstä (tilanne 31.12.2007) sekä kaikki yliopettajat että lehtorit ja tuntiopettajat täyttävät ammattikorkeakoulun pätevyysvaatimukset. Pedagoginen pätevyys puuttuu kahdelta.
Tavoite:
Oppimisympäristöt vastaavat opiskelijoiden tarpeita ja opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti teknologian antamia mahdollisuuksia. Henkilöstöllä on
valmius käyttää moderneja oppimisympäristöjä (o&o-strategia)
Tulos :
Koko henkilöstö kouluttautui syksyllä 2007 Moodle-verkko-oppimisympäristön ja Connect Pro-web-neuvotteluohjelman käyttöön.
Tulos :
Kaikissa koulutusohjelman opintojaksoissa verkkoympäristö on opetuksen ja
ohjauksen tukena.
Tavoite:
Henkilöstön osaamista kehitetään strategisten tavoitteiden suuntaisesti (toimintasuunnitelma)
Tulos :
Ryhmä- ja henkilökohtaiset kehityskeskustelut käydään vuosittain. Ryhmäkehityskeskustelussa päätetään alan kehittämisen painopisteistä ja henkilökohtaisessa kehityskeskustelussa sovitaan työntekijän omasta kehittymissuunnitelmasta.
Tulos :
Päätoimisista opettajista noin puolella on yritystoimintaa opetustyön ohella,
mitä osaamista hyödynnetään koulutusohjelmassa.
Tulos :
Sivutoimisina opettajina ja luennoitsijoina käytettiin pääasiassa yrittäjiä (8/12
vuonna 2007)
Tunnustukset
Savonian laatutekotunnustus syksy 2004: Metsätuotannon yliopettaja Miika
Kajanus palkittiin työelämäyhteistyön edistämisestä.
Savonian tunnustus erinomaisesta toiminnasta, syksy 2006:Yritystalouden
lehtori Hannu Viitala. Hänen erityisenä kiinnostuksen kohteenaan on ollut
verkko-opetus, johon hän on onnistuneesti yhdistänyt kansainvälistymisen
sekä t&k-työn ja aluekehityksen.
Savonian tunnustus erinomaisesta toiminnasta, syksy 2007: Iisalmessa monialaisesti suunniteltu ja toteutettu kansainvälinen MultiPro-opintokokonaisuus.
Arvio henkilöstöön liittyvistä tuloksista:
Henkilöstö on aikaansaavaa ja osaaminen tunnustettua.
Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset
Tavoite: Koulutusyksikön talous on vakaa (toimintasuunnitelma)
Tulos: Luonnonvaraalan käyttötalous on opetuksen ja t&ktoiminnan osalta
ollut tasapainossa ja molempia perustehtäviä palvelevaa
Toimintatuotot (1000 e)
Toimintakulut (1000 e)
Tilikauden tulos (1000 e)
tavoitetaso
2 284
2 228
+14
2 229
2 188
-19
2 209
2 185
+13
>0
Arvio taloudelliseen suorituskykyyn liittyvistä tuloksista:
Talouden suunnittelussa on ennakoivasti otettu huomioon muuttuva toimintaympäristö.
Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset
Tavoite:
Kansainvälisen hanketoiminnan lisääminen (toimintasuunnitelma)
Tulos :
Opetukseen liittyviä toteutettuja kv-hankkeita:
– Inno-Forest (Erasmus IP, Savonia koordinoi) 2005–2007, osallistui yhteensä 95 opiskelijaa 12 eri maasta.
– Nasek (Leonardo, Savonia partnerina) 2005–2007, osallistui yhteensä 70
opiskelijaa 4 eri maasta. www.nasek.net
Tulos :
Vuodelle 2008 rahoittui kaksi Erasmus IP-kurssia, joissa Savonian luonnonvara-ala partnerina, mm. http://www.innotools.usv.ro/index.html
Tavoite:
Englanninkielisen opetuksen lisääminen (toimintasuunnitelma)
Tulos :
Monialainen MultiPro-opintokokonaisuus 18 op, jossa suoritettiin vuonna
2006 yhteensä 185 opintopistettä. Vuonna 2008 MultiPro on integroitu entistä tiiviimmin osaksi koulutusohjelman opetussuunnitelmaa ja opiskelijoita
on 8 maasta.
Tulos :
Maaseudun kestävän kehityksen opintomoduuli EUREKA, laajuus 15 op. Toteutetaan osana opetussuunnitelmaa vuorovuosin Suomessa, Hollannissa ja
Unkarissa, toteutettu kansainvälisenä yhteistyönä vuodesta 2003 lähtien.
Tunnustukset
Hollantilainen Leonardo-projektiarviointi Nasek-projektista sai asteikolla
1–7 arvosanan 7,5, mikä tarkoittaa kiitettävä+.
Arvio kansainvälistymiseen liittyvistä tuloksista:
Kansainvälinen verkostotyömme on tuottanut yrittäjyysosaamisen näkökulmasta hyviä tuloksia ja partnerimme ovat sitoutuneita pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Toimintatavat sopivat myös opiskelijoille, jotka toimivat yrittäjinä
opiskelunsa ohella.
Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset
Tavoite:
Opinnäytetyöt palvelevat aluetta ja elinkeinoa (t&k-strategia)
Tulos: Hankkeistetut opinnäytetyöt (tuloksellisuusmittari)
Msel-ko., Savonia
Savonia-amk
Luva-ala, valtakunn.
Kaikki amk:t
ka
tavoitetaso
100 %
84 %
84 %
76 %
96 %
83 %
82 %
78 %
93 %
86 %
-
96 %
84 %
83 %
77 %
100 %
-
Tunnustukset:
Eläinterveydenhuollon kehittäminen Itä-Suomessa -hanke mallihankkeena
Opetusministeriön hallinnonalan rakennerahastohankkeista 2000-2005
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/
opm40.pdf?lang=en
YritysPlus-hankkeelle myönnettiin Nuorkauppakamarin Tuottava idea
-kilpailun yhteiskunnallisessa sarjassa ensimmäinen palkinto vuonna 2007.
http://www.jci.fi/fi/projektimme/tuottava+idea/
Ykä Yritteliäs -hankkeelle myönnettiin vastaavassa kilpailussa kolmas palkinto kunniamaininnalla vuonna 2005.
Arvio aluekehitystehtävään liittyvistä tuloksista:
Toiminnalla on tähdätty aluevaikuttavuuteen ja olemme onnistuneet siinä.
Arviointiryhmän palaute
Koulutusyksikön taustalla on jo vuonna 1996 alkanut vahva painotus yrittäjyyspainotteisen opetuksen kehittämiseen opetussuunnitelmassa ja sen toteutuksessa. Kyse oli ajatus sellaisen modernin maaseutuyrittäjän osaamisprofiilista, joka pärjää muuttuvissa olosuhteissa. Toteutusta varten tarvittiin myös vahvojen verkostojen tuki sekä strategiselle toiminnalle että toteutukselle.
Savonia-ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikkö Iisalmessa
osoittaa omalla koulutusalallaan ja toiminta-alueellaan erinomaista toimintaa.
Sen kytkeytyminen ammattikorkeakoulun strategian painopisteisiin nousee
selvästi esiin. Toimintaprosessit ovat huolellisesti suunniteltuja ja pedagogisesti
perusteltuja. Toiminnan tulokset osoittavat erinomaisuutta sisältäen konkreettisia tavoitteita ja tavoitelukuja sekä näitä vastaavia tuloslukuja. Arviointivierailu vahvisti hyvin kirjallisen esityksen perusteella syntynyttä kuvaa. Savonia-ammattikorkeakoulu on myös vahva alueellinen vaikuttaja. Ammattikorkeakoulun edustajia on mukana monissa alueen kehittämisfoorumeissa ja yleisissä elinkeinoelämän hankkeissa.
Esitetyn näytön perusteella ammattikorkeakoulun strategian mukaiset
painopisteet on tietoisesti ja suunnitelmallisesti huomioitu. Erityisesti yrittäjyyttä tukevat strategiset linjaukset ja niiden huomioiminen toiminnassa on
ansiokasta.Yrittäjyys on koulutusalaan sidottua ja tuottaa vahvaa tulosta: 30 %
työllistyy yrittäjiksi valmistumisvaiheessa ja 50 % kahden vuoden kuluttua.
Toiminta-alueen ja koulutusalan tarpeet ja lähtökohdat ovat vahvasti toiminnan perustana. Yksikkö on keskeinen vaikuttaja omalla alueellaan. Sillä on
useita vahvoja alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä verkostosuhteita työelämään sekä oppilaitoksiin. Suhteet ovat toimivia ja niitä hyödynnetään sekä
koulutuksessa että t&k-toiminnassa. Ammattikorkeakoulun perustehtävien
keskinäinen yhteys on luotu mallikkaasti ja se tukee opiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessia sekä alueen innovaatiotoimintaa.
Yksikkö hyödyntää toiminnassaan monipuolisesti ennakointitietoa. Sen
toimintaprosessit ja johtamisen työkalut ovat erittäin selkeät ja niitä hyödynnetään hyvin johtamisessa. Koulutusohjelman pedagogiset linjaukset ovat harkittuja ja perusteltuja. Kompetenssipohjaiseen ammatillisen kasvun prosessiin
perustuva toiminta on suunnitelmallisesti oppimista tukevaa. Opinnoissa huomioidaan hyvin myös tutkiva ja kehittävä ote, kansainvälisyys sekä yrittäjyys.
Opinnot antavat erinomaiset valmiudet työelämään.
Yksikön strategiset riskitekijät liittyvät luonnonvara-alan kehitykseen
Suomessa ja kansainvälisesti. Missä määrin koulutuksessa pystytään varautumaan vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin ja luomaan joustavuutta eri toimialojen välillä. Nykyhetken tarpeiden ja tulevaisuuden mahdollisuuksien yhteen-
sovittamisessa tarvitaan runsaasti luovuutta ja innovatiivisuutta. Tämä voisi vieläkin vahvemmin näkyä opetussuunnitelmassa ja opiskelijoiden opintopoluissa.
Yksikön osaamispohjainen opetussuunnitelma muodostaa hyvän perustan opinnoille. Pohjana on selkeä neljän vuoden ja neljän portaan koulutusohjelma, jossa on määritelty kullekin vuodelle oppimistavoitteet, sisältö ja keinot, joilla tavoitteet saavutetaan. HOPSeja hyödynnetään opintojen alusta lähtien, mikä tuo opintoihin tarvittavaa joustavuutta. Kehitettyä pedagogista työkalupakkia käytetään monipuolisesti ja linjakkaasti. Pedagogiset ratkaisut tukevat yrittäjyyden kehittymistä. Erilaisia oppimisympäristöjä, verkko mukaan
lukien, hyödynnetään monipuolisesti. Verkkoa käytetään tehokkaasti opetuksessa heti opintojen alusta lähtien. Kansainvälisyys on rakennettu erinomaisesti sisälle opintoihin MultiPro-moduulin kautta.
Opiskelu kytkeytyy hyvin työelämään. Työelämä on ollut mukana kehittämässä opetussuunnitelmaa. Esimerkiksi hevostalous on otettu mukaan uutena sisältönä työelämän tarpeisiin vastaten. Harjoitustehtävät on kytketty todellisiin työelämätilanteisiin ja työelämän kehittämishankkeita tehdään paljon.
Harjoittelupaikat valikoidaan tarkasti julkistettujen kriteerien mukaan ja harjoittelun ohjaajat tunnetaan hyvin. Vertaisohjausta hyödynnetään esimerkiksi
harjoittelunohjauksessa. Hanketoiminta on laajaa ja nivoutuu hyvin alueen
tarpeisiin. T&K-toiminta rakentuu hyvin osaksi opintoja. Opinnäytetyöprosessi on kokonaisuudessaan hyvin organisoitu ja hallittu. Sähköinen opinnäytetyöpooli on toimiva ratkaisu.
Koulutusohjelma tekee toimivaa yhteistyötä toisten korkeakoulujen kanssa. Yliopistojen kanssa on opettajavaihtoa, ammattikorkeakoulujen kanssa yhteisiä seminaareja ja opiskelijafoorumeita. Kokonaisia opintojaksoja vaihdetaan
virtuaaliammatti-korkeakoulutarjonnan kautta.
Yksikössä on pätevät opettajat, jotka pitävät itseään ajan tasalla lähtien
myös rohkeasti työelämään. Opettajille on järjestetty tutorkoulutusta. Opettajien työajasta noin neljännes on varattu hanketoimintaan, joka on kytketty
tiukasti opetusprosessiin. Lisäksi opettajien työaikasuunnitelmissa varataan aikaa osaamisen kehittämiseen.Yksikön kehittämisryhmä kokoontuu säännöllisesti tuoden toimintaan vahvaa substanssiosaamista ja yrittäjyyspainotusta. Tiedottaminen hankkeista ja opinnäytetöistä on aktiivista ja toimivaa, mikä näkyy julkisuuskuvassa. Opiskelijoiden palautteita ja näkemyksiä huomioidaan
kehittämisessä.
Yksikön suurimpana haasteena näyttäytyy monialaisuuden tuominen
vahvemmin mukaan opintoihin menettämättä kuitenkaan sitä vahvaa otetta
substanssiin, joka takaa menestymisen työssä. Monialaisuus luo pidemmän tähtäimen joustavuutta, joka mahdollistaa uusien luovien ja innovatiivisten rat-
kaisujen kehittämisen työelämään sekä luo perustaa vaihtoehtoisille työurille
toimialojen uusiutuessa. Opetuksen operatiivista suunnittelua voisi terävöittää: Opintojen peruuntumisia ja turhia opintopäiviä voisi vähentää sekä opetuksen ja T&K-toiminnan rytmiikkaa paremmin yhteensovittaa. Tähän liittyen
myös opintojen kuormittavuutta pitäisi tarkemmin seurata ja huomioida se
mitoituksessa. Monimuoto-opiskelun tarjoamaa joustavuutta sekä monipuolista pedagogista työkalupakkia voisi hyödyntää laajemminkin perusopetuksessa. Opettajien välillä on selvästi havaittavissa vaihtelua opetusmenetelmien
käytössä ja tiimiopetus voisi olla hyvä tapa levittää monipuolisia pedagogisia
käytäntöjä. Osaamisen arvioinnin kehittämiseen on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Opiskelijakunnan ja opiskelijoiden osallistaminen opetussuunnitelmaprosessiin ja laajemminkin yksikön kehittämiseen on niin ikään kehittämisalue.
Näyttö yksikön toiminnan tuloksellisuudesta on vakuuttava. Opiskelijatulokset ovat tavoitetasolla. Työllistyminen on hyvää ja yrittäjiksi ryhtyvien
osuus on korkea. Kansainvälisyyskehitys on vahvaa. Yksikkö toteuttaa paljon
laadukkaita t&k-hankkeita. Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus on erittäin korkea. Työelämän näkökulmasta valmistuneiden opiskelijoiden osaaminen on korkealla tasolla.
Tällä hetkellä vuosien työn tulokset on nähtävinä erinomaisena opiskelijapolun läpäisynä, työllistyneiden yrittäjyystuloksina ja koulutuksen vahvana
osallistumisena ammattialan kehittämiseen ja tutkimustoimintaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistuva
moderni maaseutuyrittäjä hallitsee ammattinsa, omaa vahvat kansainvälistymistaidot, osaa käyttää monipuolisesti modernia tieto- ja viestintäteknologiaa sekä
taitaa tutkivan ja kehittävän työotteen oman osaamisensa ja ammattialansa kehittämiseksi.
Turun ammattikorkeakoulu
rakennustekniikan koulutusohjelma
A Toiminta
Rakennustekniikan koulutusohjelman toiminnan kuvaus
ja nivoutuminen Turun ammattikorkeakoulun strategiaan
sekä keskeisiin pedagogisiin linjauksiin
Kiinteistö- ja rakennusklusteri on tällä hetkellä suurin työllistäjä maassamme
(noin 300.000 työpaikkaa). Rakennusala työllistää yksin lähes 7 % työllisistä.
Turun ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelma on toimialan ainoa korkeakoulutason koulutusohjelma Varsinais-Suomessa. Rakennustekniikan koulutus Turussa alkoi jo v. 1849. Koulutuksella on hyvä kysyntä ja
valmistuvat insinöörit työllistyvät 100 %-sti, pääasiassa Varsinais-Suomen alueelle. Koulutusohjelman opettajat opettavat myös rakentamisen YAMK-koulutusohjelmassa sekä syksyllä 2008 alkavassa rakennusmestarikoulutuksessa.
Koulutusohjelma sai Kultainen Purje 2004 -kunniakirjan menestyksekkäästä
toiminnasta ja Turun ammattikorkeakoulun tunnettuuden ja hyvän maineen
edistämisestä.
Rakennustekniikan koulutusohjelma toteuttaa Turun ammattikorkeakoulun strategiaa seuraavasti:
– Vaikuttavuutta alueen kehittymisaloille. Ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan oppijan ammatillista kehittymistä tuetaan monipuolisilla pedagogisilla ratkaisuilla, joilla oppiminen, T&K-työ ja alueellinen kehittäminen integroituvat toisiinsa. Koulutusohjelma on kehittänyt
aktiivisia opiskelumenetelmiä (tietolaatikko 1), joiden avulla toimialaa kehitetään Varsinais-Suomessa korjausrakentamisen, etenkin perustusten
vahvistamisen sekä puurakentamisen aloilla (tietolaatikot 3 ja 4).
– Laatua kustannustehokkaasti. Rakennustekniikan koulutusohjelma noudattaa Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää ja sen
opetus saa lisäresursseja laajenevasta T&K- ja palvelutoiminnasta.
– Soveltava tutkimus- ja kehitystoiminta palvelee opetusta ja työelämää.
Koulutusohjelman T&K-toiminnan keihäänkärjet ovat puurakentamisessa ja perustusten vahvistamisessa. Koulutusohjelmassa on kehitetty uusia
pedagogisia menetelmiä yhdistää opiskelu ja T&K (aktiiviset opiskelumenetelmät tarkemmin tietolaatikossa 1).
Tietolaatikko Aktiiviset opiskelumenetelmät yhdistävät tekemisen oppimiseen
Aktiiviset opiskelumenetelmät
Rakennustekniikan koulutusohjelman piirissä on kehitetty erilaisia aktiivisia
oppimisen muotoja:
– Projektityöt. Jokainen opiskelija hankkii työelämästä 4 op:n laajuisen
rakennusalan projektityön toimeksiannon, jonka hän suorittaa koulutusohjelman
opettajan ohjauksessa. Pakollinen projektityö vahvistaa opiskelijan projektitaitoja
ja tuottaa yhden luontevan mahdollisuuden verkostoitua työelämään
– Tutkimuspajat. Ohjausta korostava projektioppimisen muoto, jossa kehitetään
laajaa työelämälähtöistä toimeksiantoa tai ammattikorkeakoulun omaa T&Khanketta tiimityöskentelynä (tarkemmin: tietolaatikko 2)
– Asiantuntijahaastattelut. Opiskelijat valmistelevat ja taltioivat tiiminä asiantuntijan
haastattelun (kysymykset ja mahdollinen videotaltiointi), joka tapahtuu joko
luokkahuoneessa tai esim. rakennustyömaalla. Muut opiskelijat seuraavat
haastattelua ja tekevät täydentäviä kysymyksiä. Menetelmä madaltaa
asiantuntijan kynnystä tulla opettamaan ja opiskelijoiden opintomenestys on
parantunut aiheen kiinnostavuuden parantuessa. Menetelmä tukee osaltaan
opiskelijoiden verkostoitumista työelämään
– Omakotitalojen suunnittelu ja toteutus. Koulutusohjelmalla on omia rakennuskohteita (tietolaatikko 3).
– CDIO-yhteistyö. Koulutusohjelma osallistuu kansainvälisen insinöörikoulutuksen
CDIO-kehittämisaloitteen puitteissa tapahtuvaan yhteistyöhön, www.cdio.org.
Keskeisenä ideana on työelämälähtöisyyden lisääminen aktiivisia opetusmenetelmiä hyödyntämällä.
Rakennustekniikan koulutusohjelman T&K-toiminnassa on syntynyt lukuisia
keksintöjä ja innovaatioita, joita on myös patentoitu. Keksintötyöskentelyä,
tutkimuspajoja ja muita aktiivisia oppimisen muotoja kehitetään edelleen tavoitteena
hahmottaa erityisen innovaatiopedagogiikan mahdollisuuksia.
–
Turun ammattikorkeakoulu kehittää yritteliästä Varsinais-Suomea.Yrittämisen koulutusta tapahtuu monella tavalla, mm. jatkajakoulussa ja osuuskuntaopiskelussa. Rakennustekniikan T&K-toiminta generoi uutta yritystoimintaa (tietolaatikko 3).
Rakennustekniikan koulutusohjelman toiminta on voimakkaasti kansainvälistymässä kuten koko toimialakin (tietolaatikko 6). Rakentaminenhan on kokenut poikkeuksellisen voimakkaan murroksen 1990-luvun lamavuosien jälkeen: etenkin Etelä-Suomen rakennustyömailla on paljon työvoimaa muista
maista, merkittävä osa suurista urakoitsijoista ja suunnittelutoimistoista on
omistukseltaan monikansallisia ja suomalainen rakennusvienti on jatkuvassa
kasvussa.
Ydinosaaminen
Rakennustekniikan koulutusohjelman ydinosaaminen koostuu asiakasosaamisesta, pedagogisesta osaamisesta, koulutuksen suunnitteluosaamisesta,VarsinaisSuomen alueellisiin tarpeisiin liittyvästä T&K-osaamisesta sekä ammatillisesta
erikoisosaamisesta puu- ja teräsrakentamisen alueilla. Asiakasosaaminen on ennakointiosaamista, jota on tarkemmin kuvattu kohdassa 2.1.
Pedagoginen osaaminen on rakentunut pedagogisen koulutuksen ja kehittämistyön (tietolaatikko 1) perustalle. Koulutuksen suunnitteluosaaminen
kuvataan tarkemmin kohdassa 2.3. Ammatillinen erikoisosaaminen tukeutuu
opettajakunnan laaja-alaiseen työkokemukseen (taulukko 1). T&K-osaamista
hyödynnetään Varsinais-Suomen paikallisiin haasteisiin vastaamiseksi erityisesti
puurakentamisen (tietolaatikko 3) ja teräsrakentamiseen sekä perustusten vahvistamisena alueilla, jotka ovat koulutusohjelman ammatillisen erikoisosaamisen vahvat alueet. T&K-osaamista hyödynnetään opetuksessa tutkimuspajojen
(tietolaatikko 2) muodossa.
Tietolaatikko Tutkimuspajassa opiskelija oppii ohjatussa tiimissä
Tutkimuspaja (Research Hatchery) projektioppimisen muotona
Rakennustekniikan tutkimuspajassa opiskelija voi työskennellä ja oppia erilaisissa
T&K- tai palvelutehtävissä osaamisensa puitteissa. Tutkimuspajassa on samoja
piirteitä kuin Learning by Developing -menetelmässä. Kaikki projektit ovat ulkoiseen,
todelliseen tarpeeseen liittyviä ja ne rahoitetaan koulutusohjelman opetusbudjetin
ulkopuolelta.
– Pajoissa on ollut mukana opiskelijoita jo opintojen alkuvaiheesta lähtien.
– Aluksi tehtävät ovat avustamiseen liittyviä ja opintojen loppuvaiheessa opiskelija
voi olla myös itse ohjaajana – saaden samalla itselleen oppia esimiestaidoissa ja
henkilöjohtamisessa. Muutoin ohjaajana toimii yleensä ko. hankkeen henkilöstöön
kuuluva projektipäällikkö, tutkija tai opettaja.
– Ohjauksen määrä on ollut korostuneen runsasta esim. opinnäytetyöhön
verrattuna. Ohjausresurssit syntyvät pääosin ulkoisen rahoituksen tuella, mikä
vahvistaa taloudellisesti koulutusohjelman opetusprosessia.
Tutkimuspajamenetelmästä on julkaistu kaksi kirjaa sekä kirja- ja
konferenssiartikkeleja. Tutkimuspajaa on kehitetty laajana yhteistyönä, johon on
osallistunut yli 10 koulutusohjelmaa Turun ammattikorkeakoulun neljältä eri
opetuksen tulosalueelta.
Turku on erityisen haastava toimintaympäristö perustusten korjausrakentamisessa, sillä Turun kohdekokonaisuus on alallaan suurimpia investointeja koko
maailmassa tällä hetkellä (tietolaatikko 4). Teräsrakentamisen erikoisosaaminen
liittyykin lähinnä perustusten vahvistamiseen ja siinä käytettäviin teräspaaluihin. Myös muu korjausrakentaminen on tärkeä osa rakennustekniikan koulutusohjelman toimintaa (tietolaatikko 5).
Työelämäkytkös
Opetuksen tehtävänä on valmentaa ammatissa toimimisen perusteet hallitsevia ja hyvät oppimisvalmiudet omaavia työntekijöitä, joiden asiantuntijuus
kasvaa työelämässä. Rakennustekniikan koulutusohjelman tavoitteena on antaa tiedot talonrakennus- ja infratekniikan sekä tuotanto- ja kiinteistöjohtamisen klustereista ja niiden teoreettisista perusteista sekä antaa valmius toimia
tuotannon, teollisuuden ja julkisten yhteisöjen palveluksessa edellä mainittujen alojen asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä.
Rakennustekniikan koulutusohjelman tukena on toiminut 11 jäsentä ja
2 opiskelijajäsentä käsittävä neuvottelukunta vuodesta 1990 alkaen. Neuvottelukunnan jäsenet edustavat rakennusalan johtavia toimijoita sekä julkisella
että yksityisellä sektorilla. Neuvottelukunnassa ovat edustettuna sekä talonrakennus että infrarakentaminen; samoin ovat edustettuina rakennuttaminen,
suunnittelu, urakointi ja yrittäminen.
Päätoimisilla opettajilla ja muulla rakennustekniikan henkilökunnalla on
monipuolinen ja pitkä työhistoria toimialan eri tehtävissä, taulukko 1. Sivutoimiset tuntiopettajat edustavat Varsinais-Suomen keskeisiä rakennusalan toimijoita: kunnat, valtio, maanrakennusliikkeet, suunnittelutoimistot, talonrakennusalan yritykset, kiinteistöyhtiöt.
Opiskelijoiden työelämäyhteydet muodostuvat kesäaikojen harjoittelujaksoista, työpaikkaopinnoista sekä projekti- ja opinnäytetöiden tekemisestä
yrityksille (kuvio 2). Osa opiskelijoista on toiminut myös opiskelun ohessa
osa-aikaisina työntekijöinä rakennusyrityksissä. Opiskeluun kuuluu 30 op:n
laajuinen rakennusalan ohjattu harjoittelu, jonka toteutuksen vaatimustaso lisääntyy opintojen edetessä, suoritetaan lukuvuosien välillä kolmena kesänä. Jokainen opiskelija hankkii työelämästä 4 op:n laajuisen rakennusalan projektityön toimeksiannon, jonka hän suorittaa koulutusohjelman opettajan ohjauksessa. Jokainen opiskelija tekee suuntautumisvaihtoehtoonsa soveltuvan hankkeistetun opinnäytetyön (15 op).
Opettajien ammatillista asiantuntemusta pidetään yllä etenkin aktiivisen
T&K-toiminnan avulla. Henkilökunnan ja opiskelijoitten opinnäytetöiden tuloksena on kehitetty uusi pientalojen rakentamiseen soveltuva runkojärjestelmä, ns. ”Timperi-puurunkojärjestelmä” (tietolaatikko 3). Koulutusohjelma on
työskennellyt aktiivisesti paikallisesti merkittävän perustusten vahvistamisen
hankekokonaisuuden parissa (tietolaatikko 4).
Taulukko Päätoimisten opettajien ja laboratoriohenkilökunnan työkokemus
ja toiminta rakennusalalla
Yritys
johto
Hlöiden
määrä
2
Rakennutta Kunto Suunnittelu Urakointi
minen
tutkimus
3
5
10
5
Rakaine
teollisuus
Rakalan
sivutoimi
1
4
Tietolaatikko Patentoitu puurakentamisen järjestelmä luo alueelle uusia
työpaikkoja ja tarjoaa monipuolisia opiskelumahdollisuuksia
Timperi-puurunkojärjestelmä
Timperi-puurunkojärjestelmä on Turun ammattikorkeakoulussa kehitetty talopakettien
tuotantoteknologia.
– Timperi-rakenteelle on saatu ns. pikkupatentti (hyödyllisyysmallisuoja) ja se on
lisensoitu kahdelle yritykselle, jotka työllistävät Timperi-järjestelmän avulla jo 15
henkilöä. Timperi-teknologian myötä on käynnistetty kokonaan uusi tuotannonala
Varsinais-Suomeen.
– Timperi-puurunkojärjestelmän kehittäminen on tarjonnut monenlaisia
opiskelumahdollisuuksia ja projektissa on valmistunut lukuisia opinnäyte- ja
projektitöitä. Opiskelijat ovat osallistuneet talojen suunnitteluun ja rakentamiseen
myös assistentteina. Toiminnan vakiintumisen myötä koulutusohjelmaan on
syntynyt eräänlainen suunnittelutoimisto, joka on kehittänyt Timperi-puurunkojärjestelmän 3D-mallintamisohjelmaa yhdessä ohjelmistotalo Vertex Oy:n kanssa.
– Paraisten loma-asuntomessuille toteutettiin kesäksi 2005 omakotitalo, jonka
rakentamiseen rakennustekniikan opiskelijat osallistuivat suunnittelijoina,
työntekijöinä ja työnjohtajina; mukana myös amk:n kestävän kehityksen
koulutusohjelma, Yrkeshögskola Sydväst, Turun ammatti-instituutti ja Pargas
Yrkeskola. Vastaavia kohteita on suunniteltu myös Raision ja Loimaan ammattiinstituuteille. Turun ammatti-instituutin kanssa on hankittu Tasettikujalta Turun
kaupungilta tontti, jolle tullaan rakentamaan kaksi omakotitaloa vuosina 2008 ja
2009. Koulutusohjelma tulee tekemään opinnäytetöinä rakennus-, rakenne- ja
elementtisuunnittelun molempiin kohteisiin sekä 15–30 projektityötä
tuotantotekniikkaan liittyen. Myös osa ohjatusta harjoittelusta toteutetaan
Tasettikujan kohteissa.
Rakennustekniikan laboratorio monipuolisia toimeksiantoja niin yksityiselle
kuin julkiselle sektorille, liikevaihto lähes 100.000 e/v. Laboratorion tekemät
rakenteiden kuntotutkimukset sekä rakenne- ja rakennussuunnittelu pitävät
yllä henkilöstön ammattiosaamista. Rakennusteknisiä palveluja ovat mm. lämpökamerakuvaukset, rakenteiden kosteusmittaukset ja kuntotutkimukset.
Koulutusohjelma on Turun seudulla yksi harvoista toimijoista, joka suorittaa
kokonaisvaltaista rakenteiden kuntotutkimusta sekä talojen että siltojen osalta.
Verkostoituminen ammattikorkeakoulun sisällä ja sidosryhmien kanssa
Koulutusohjelman paikallisella yhteistyöllä tehostetaan koulutuksen taloudellisuutta (yhteisiä opintojaksoja ja kehittämisprojekteja) ja toimialan valtakunnallisella verkostoitumisella varmistetaan koulutuksen kehittyminen työelämän
muutosten tahdissa. Suomen ammattikorkeakoulujen rakennustekniikan koulutusohjelmat aloittivat vuonna 2000 koulutuksen jatkuvan strategiasuunnittelun Rakennusteollisuuden (RT) kanssa. Koulutusohjelmalla on laajaa kansainvälistä yhteistyötä (tietolaatikko 6).
Rakennustekniikan koulutusohjelman laajentuva t&k-toiminta tapahtuu
yhteistyössä monen muun koulutusohjelman kanssa (taulukko 2). Esim.
DATU- ja MIDA-hankkeissa on kehitetty uudet tietokantaohjelmat hankkeiden tarpeisiin, ja tietokantakehittäminen on tehty yhteistoiminnassa tietotekniikan koulutusohjelmien kanssa. Taideakatemian viestinnän koulutusohjelman kanssa valmistettiin yhteistyönä video Turun mikropaalukonferenssista, ja
video esiteltiin Toronton konferenssissa 2007. Vesistöjen kunnostushankkeita
on tehty yhteistyössä kestävän kehityksen ja kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelmien kanssa. Kunnon Koti -hankkeessa on kehitetty Design for All
-konseptia tavoitteena mallikoti, jossa on esillä tuettuun asumiseen liittyviä
apuvälineitä; hanke tehdään yhteistyönä fysioterapian, toimintaterapian sekä
palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmien kanssa. Yhdessä palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman kanssa on kehitetty kiinteistöstrategian viitekehystä ja järjestetään teräsrakentamisen t&k-päivät Turussa elokuussa 2008.
Koulutusohjelmassa opettaa opettajia kone- ja automaatiotekniikasta, liiketaloudesta, restauroinnista ja täydennyskoulutuskeskuksesta. Työelämästä
tuntiopettajina toimii noin 25 erikoisasiantuntijaa. Yhteisiä opintojaksoja on
järjestetty restauroinnin, palvelujen tuottamisen ja johtamisen ja kestävän kehityksen koulutusohjelmien kanssa. Ruokoprojekti tuotti ohjeita kestävän kehityksen mukaiseen ruovikoiden hoitoon ja käyttöön Varsinais-Suomessa ja
Virossa. Hankkeesta julkaistiin kansainvälinen ja suomenkielinen ruovikkokirja. Hanke kokosi poikkitieteellisesti tietoa ruovikoista bioenergiaan, rakentamiseen, luonnon- ja vesiensuojeluun sekä maisema- ja kulttuuriarvoihin liittyen.
Tietolaatikko Turun ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjel
ma on kansainvälisesti merkittävä osaaja perustusten vahvistamisessa ja mikro
paaluteknologiassa
Perustusten vahvistaminen ja mikropaaluteknologia
Turun kaupunkia on kohdannut näkymätön, suureen luonnonmullistukseen
rinnastettavissa oleva onnettomuus, eli puuperustusten ja puupaalujen nopea
lahoaminen satojen asuintalojen alla. Turussa investoidaan parhaillaan perustusten
vahvistamiseen enemmän kuin missään kohdekokonaisuudessa koko maailmassa.
Perustukset ovat haaste myös koulutusjärjestelmälle, sillä tämän alan erikoiskoulutusta
ei juuri ole tarjolla.
– Turun ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelma on perustanut
alallaan maailman laajimman tietokannan. DATU (Database on Turku
Underpinning Projects, www.datu.info) on kehitetty yhteistyössä tietotekniikan
koulutuksen kanssa ja tietokannan aineiston keruu ja käsittely on tapahtunut
valtaosin tutkimuspajoissa (tarkemmin tietolaatikko 2). DATU-hankkeen puitteissa
on valmistunut lisäksi 10 opinnäytetyötä ja opiskelijat ova osallistuneet
hankkeeseen myös assistentteina ja harjoittelijoina. Sen avulla on saatu
joustavasti paikattua erikoisalaan liittyvää koulutustarvetta ja alalle on tullut
kymmeniä asiaan hyvin perehtyneitä asiantuntijoita.
– Perustusten vahvistaminen toteutetaan useimmiten ns. mikropaalutekniikkaa
käyttäen. Koulutusohjelman yliopettaja on kehittänyt ja patentoinut useita eri
mikropaalutyyppejä 1980-luvulta alkaen ja suomalainen osaaminen on noussut
alan kansainväliseen kärkeen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Turun ammattikorkeakoulu on mikropaalualan toimialajärjestön International Society for Micropiles ISM (www.ismicropiles.org) nimeämä huippuosaamisyksikkö (Center of
Knowledge) ja järjestön puheenjohtajuus on parhaillaan rakennustekniikan
koulutusohjelmassa.
– Koulutusohjelma on kehittänyt mikropaalujen kantavuuksia käsittelevän MIDA-tietokannan (Micropile Database, www.ismicropiles.info) yhdessä ISM-järjestön kanssa.
– Rakennustekniikan koulutusohjelma valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä
mikropaalujen vientitehtäviin MITRA-projektissa (www.micropiletraining.fi).
Taulukko Rakennustekniikan koulutusohjelman laajentuva hankeyhteistyö
Hanke
Yhteistyötaho
DATU (Database on Turku Underpinning
Projects, perustusten vahvistamisen tietokanta)
MIDA (Micropile Database, mikropaalujen
tietokanta)
Ruokoprojekti
Tietotekniikan ko
Pohjapatojen suunnittelu
Kunnon Koti (apuvälineillä tuetun
asumisen mallikoti)
Teräsrakentamisen t&k-päivät
Tietotekniikan ko
Viestinnän ko
Kestävän kehityksen ko
Konetekniikan ko
Auto- ja kuljetustekn. ko
Kala- ja ympäristötalouden ko
Rakennusrestauroinnin ko
Kestävän kehityksen ko
Kala- ja ympäristötalouden ko
Fysioterapian ko
Toimintaterapian ko
Palvelujen tuottamisen ja johtamisen ko
Palvelujen tuottamisen ja johtamisen ko
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Koulutuksen ja T&Ktoiminnan yhteennivoutuminen
Rakennustekniikan koulutusohjelman opiskelijat osallistuvat T&K-hankkeisiin
opintojen alusta asti: tutkimuspajoissa (tietolaatikko 2), harjoittelijoina, kesätyöntekijöinä, opiskelija-assistentteina sekä projektitöiden ja opinnäytetöiden
tekijöinä, taulukko 3. Myös opintojaksojen toteutuksia on suunnattu osaksi
käynnissä olevia T&K-hankkeita (esim. kustannuslaskennan jatkokurssi ja kiinteistöstrategian opintojakso). Osa T&K-toimintaan liittyvistä opinnoista on
pakollisia (projektityö, opinnäytetyö, mahdolliset pakolliset opintojaksot), osa
taas vapaavalintaisia (tutkimuspajat, harjoittelu, työskentely kehittämishankkeissa), kuvio 2.
Koulutusohjelman opettajat toimivat usein T&K-hankkeiden projektipäällikköinä. He osallistuvat hankkeisiin myös muissa tehtävissä, esim. hankkeiden johtoryhmissä tai tutkijoina. T&K-toiminta ylläpitää opettajien ammattitaitoa ja tuntumaa alan uusimpaan kehitykseen. Toisaalta tutkimuspajan
avulla myös projektityöntekijät pääsevät mukaan opetustyöhön esim. ohjaamalla opiskelijatiimejä. Rakennustekniikan koulutusohjelman piirissä on syntynyt useita keksintöjä ja patentteja (taulukko 3), ja opiskelijat osallistuvat uusien innovaatioiden kehittämiseen opintojensa eri vaiheissa.
Taulukko Rakennustekniikan koulutusohjelmassa on mahdollista suorittaa
opintoja T&Khankkeissa monella eri tavalla
Hanke
Timperi-puurunkojärjestelmä
Moderni puukaupunki
DATU (perustusten
vahvistamisen tietokanta)
MIDA (mikropaalujen
tietokanta)
MITRA (mikropaalujen
valmennusohjelma)
Aurajoen suojelu
Laitilan pohjavesialue
Euran pienten järvien suojelu
Littoistenjärven suojelu
Teräsponttiseinän tiivistäminen
Kopler (teräsverkot
tierakentamisessa)
Panel 3Lock -alapohja
Ruokoprojekti
Kunnon Koti (apuvälineillä
tuetun asumisen mallikoti)
OSD-paalu
Kiinteistöstrategia
Restaurointikeskus
keksintö
patentti
opin
näyte
töitä
projekti
töitä
tutkimus harjoittelua opinto
pajoja
assistentti jaksojen
työtä
harjoitus
tehtäviä
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
3-4
4
2-4
x
4
x
x
2-3
x
x
x
x
x
x
x
4
4
4
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
3-4
3-4
x
x
x
vuosi
kurssi
2-4
4
3
x
x
x
x
x
x
3-4
4
2-4
Koulutusyksikön toiminnan suunnittelu toteutus arviointi
ja kehittäminen
Toimintaympäristön osaamistarpeiden ennakointi ja niihin vastaaminen
Rakennustekniikan koulutusohjelma seuraa toimintaympäristön kehitystä ja
ennakoi osaamistarpeiden muutoksia mm. neuvottelukunnan työn avulla. Rakennusteollisuus RT:n tuella laadittua kompetenssimatriisia pidetään ajan tasalla valtakunnallisena yhteistyönä. Jokainen opettaja suunnittelee omien opintojaksojensa toteutuksen peilaten kompetenssimatriisin tavoitteita.
Koulutusohjelman opettajat ovat aktiivisesti mukana toimialan kotimaisissa ja kansainvälisissä järjestöissä, mikä vahvistaa osaltaan osaamistarpeiden
ennakointia. Tällaisia järjestöjä ovat mm. Rakennusinsinöörien Liitto RIL, Betoniyhdistys BY, Teräsrakenneyhdistys TRY, Suomen konsulttiyhdistys SNIL,
Suomen hitsausteknillinen yhdistys, Siltaseura, Suomen Tieyhdistys STY, Liikennesuunnittelun seura, TEK, Suomen Geoteknillinen Yhdistys SGY, International Society for Soil Mechanics and Geotechnical Engineering ISSMGE,
Deep Foundations Institute DFI ja International Society for Micropiles ISM.
Koulutusohjelma pystyy vastaamaan osaamistarpeiden muutoksiin etenkin kehittämillään opetuksen ja T&K-toiminnan yhdistävillä työskentelymenetelmillä. T&K-projektit voidaan joustavasti suunnata kulloinkin ajankohtaisiin tai alueellisesti tärkeisiin aiheisiin ja samalla opetuksen käyttöön saadaan
välittömästi ko. erikoisalaa koskevaa uutta osaamista. Tuorein esimerkki on
korjausrakentamisen koulutuksen kehittämistarpeet, tietolaatikko 5.
Tietolaatikko Korjausrakentaminen valtaa markkinoita ja luo haasteita koulu
tukselle
Korjausrakentaminen opetusta laajennetaan
Korjausrakentaminen on kasvamassa uudisrakentamista suuremmaksi
tuotannonalaksi. Korjausrakentamisen koulutusta pyritään laajentamaan ja
kehittämään tuotantomäärien kehityksen mukaisesti. Rakennustekniikan
koulutusohjelma on tarjonnut korjausrakentamisen opetusta jo 10 vuoden ajan.
– Rakennustekniikan vahvuuksia korjausrakentamisessa ovat erityisesti
kuntotutkimus ja perustusten vahvistaminen (tarkemmin tietolaatikko 4),
joiden opetusta toteutetaan T&K- ja palveluprojekteissa.
– Koulutusohjelman piirissä on valmistunut kaksi korjausrakentamisen oppikirjaa.
– Korjausrakentamisen opetusta vahvistetaan yhdistämällä rakennusrestauroinnin
koulutusohjelma rakennustekniikkaan syksystä 2008 alkaen. Rakennusrestaurointia opiskellaan käytännön työtehtävissä uudessa
restaurointikeskuksessa, www.restaurointikeskus.fi.
Resurssien hallinta arviointi ja kehittäminen
Rakennustekniikan koulutusohjelma laatii vuosittain talousarvion, toimintasuunnitelman ja oman strategisen kehyksen AMK:n yhteisen toiminnanohjauskäytännön mukaisesti. Nämä suunnitelmat on tehty, käsitelty ja vahvistettu
vuodesta 2007 alkaen sähköisessä työkalussa eli 4T-portaalissa. Toimintasuunnitelmassa koulutusohjelma määrittelee vuosittain keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet toiminnan kehittämiseksi. Toimintasuunnitelman valmistelun yhteydessä koulutusohjelma arvioi onnistumistaan hyödyntäen mm. määrällisiä
mittareita.
Turun ammattikorkeakoulun yhteisten toimintojen kulujen, opetuksen
tulosalueen hallintokulujen ja T&K-työhön varattujen resurssien määrittelyn
jälkeen määrärahat jaetaan tulosalueen koulutusohjelmien kesken aloituspaikkojen suhteessa. Koulutusohjelma budjetoi henkilökuntansa palkkakuluihin
sekä laboratoriokaluston ja ohjelmistojen ylläpito- ja hankintakuluihin. Ulkoista rahoitusta hankitaan palvelujen myynnillä ja T&K-työllä. Ulkoisella rahoituksella toteutetaan hankkeita, joihin pyritään sitomaan opiskelijat mukaan.
Opiskelijat saavat työstään käytännönläheisen oppimisen lisäksi opintopisteitä.
Koulutuspäällikkö laatii luettelon seuraavan vuoden aikana toteutettavista opintojaksoista opintosihteerille ja työjärjestyksen tekijälle sekä tunti-ilmoituslomakkeen jokaiselle opettajalle, jossa on jokaiselle opintojaksolle varatut
kontaktitunnit. Tunti-ilmoituslomakkeen perusteella virkasuhteiset opettajat
laativat sähköisen työaikasuunnitelmansa (Tilipussi-ohjelma), jossa varataan aikaa myös T&K- ja palveluprojekteille. Sivutoimisten opettajien kanssa laaditaan erillinen opetustyön virkamääräys opintojaksosta lukukausittain.
Koulutusohjelma toimii noin 100 vuotta vanhoissa tiloissa, joihin yleisesti ottaen ollaan tyytyväisiä lukuun ottamatta puutteita pienryhmätilojen ja
toisaalta suurten, 80 opiskelijan tilojen suhteen. Laboratorioitten (maa-, vesi-,
betoni-, taivutuslaitteisto- ja mittauslaboratorio) vaatimat tilat ovat ahtaita.
Rakennustutkimuslaboratorion laitteet ovat ajanmukaiset ja osittain jopa ainoat Lounais-Suomessa, www.rakennetutkimuslaboratorio.fi. Koulutusohjelman laaja T&K-toiminta tarjoaa monipuolisen oppimis- ja työskentely-ympäristön sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. T&K- ja palvelutoiminta
tuottaa koulutusohjelman käyttöön budjetin ulkopuolista rahoitusta.
Yliopettajat vastaavat suuntautumisvaihtoehdoista lukuun ottamatta
infratekniikkaa, josta vastaa lehtori. Kaikki päätoimiset opettajat ovat suorittaneet opettajakoulutuksen. Opettajien koulutustaso on esitetty taulukossa 7.
Koulutusohjelmassa työskentelee lisäksi 25 sivutoimista tuntiopettajaa erikoisasiantuntijoina. Koulutusohjelmakokouksia on järjestetty koko ammattikorkeakouluna toimimisen ajan kerran kuukaudessa. Kokouksissa on mukana
kaksi rakennustekniikan ja yksi restauroinnin opiskelijaedustaja. Suuntautu-
misvaihtoehtojen päälliköt kokoontuvat kerran viikossa keskustelemaan kulloinkin ajankohtaisista asioista.
Koulutusohjelman talousseuranta tapahtuu ajantasaisesti Turun kaupungin Webhansa-ohjelman avulla. Kehittämisprojektien hallinnan apuna on Turun ammattikorkeakoulun piirissä kehitetty Projektori-ohjelma, jonka kautta
voidaan hallita projektien taloutta, dokumentteja ja viestintää.
Opetussuunnitelman laatimisprosessi ja kehittämiskäytännöt
Joulukuu 2007
Hyväksymisen
va lmistelu
Tammikuu 2008
Hyväksymisen
valmistelu ja
hyväksyminen
Marraskuu 2007
Helmikuu 2008
30.1 1. OPS 2008 2012valmiina
tietokannassa
koulutusjohtaja tekee
hyväksymisesityksen
OPS:it hyväksyttynä ja
valmiina
29.2. julkaisuvalmiina
Englanninkieliset
käännökset valmiina
Lokakuu 2007
OPS-työ
OPS 2008 -12
tietokannan pä ivitys
Tulosaluekohtainen
seminaari, jossa
käsite llään t&k:n
Maaliskuu 2008
julkaiseminen AMK:n
www-sivuilla
Huhtikuu 2008
ƒ
Syyskuu 2007
Korjaukset ja
täsmennykset
2007 – 11 OPS:eihin
14.9.
Tietokanta avautuu
Elokuu 2007
Kerätään
syntynyt
totsupalaute
luk uvuodelt
a 2006-2007
OPS:in
Toukokuu 2007
OPS-työn 2008 -12
käynnistyminen
OPS 2008 – 2012 ohjeistuksen
valmistelu
Heinäkuu 2007
Kesäkuu 2007
Päätökset ja
ohjeistukset
hyväksytään
Kuvio OPStyön vuosikello
Opetussuunnitelma laaditaan vuosittain noudattaen ammattikorkeakoulun yhteistä OPS-vuosikelloa ja ohjeistusta, kuvio 1. Opetussuunnitelma noudattaa
opintojaksoperusteista mallia. Koulutuspäällikkö vastaa koulutusohjelman
opetussuunnitelmasta kokonaisuutena. Vararehtori hyväksyy opetussuunnitelman. Kullekin opintojaksolle on nimetty opettaja, joka vastaa opintojakson
kehityksestä. Kaikki koulutusohjelman päätoimiset opettajat osallistuvat uuden opetussuunnitelman suunnitteluun. Työssä ovat mukana tarvittaessa myös
opiskelijaedustajat. Opetussuunnitelmaa käsitellään myös neuvottelukunnassa,
erityisesti jos tekeillä on laajempia muutoksia.
Koulutuspäällikkö suunnittelee opetussuunnitelman toteuttamisen päälinjat yhdessä suuntautumisvaihtoehtovastaavien kanssa. Yksittäiset opintojaksot
suunnittelee ko. opintojakson vastuuopettaja. Koulutuspäällikkö vahvistaa
pohjatyön perusteella varsinaisen vuosittaisen toteutus- ja resurssointisuunnitelman siten, että kokonaisuus voidaan läpiviedä annetun talousarvion puitteissa.
Koulutusohjelmassa seurataan säännöllisesti valmistuneiden osaamistasoa
ja opetussuunnitelman toteutumista hyödyntämällä monipuolista palauteaineistoa, kuten työelämä- ja opiskelijapalautteita sekä sijoittumistilastoja ja toimintasuunnitelman mittareita. Työelämä osallistuu koulutusohjelman suunnitteluun ja arviointiin neuvottelukuntatyöskentelyn kautta. Merkittävä vaikutus on myös henkilökunnan kontaktiverkostolla (opinnäytteet, T&K-projektit, palvelut, työharjoittelu ym.), jonka kautta saadaan epävirallista palautetta
toiminnasta erityisesti opiskelijoiden osaamisen ja onnistumisen näkökulmasta. Lainsäädäntöön liittyviä muutoksia valmistellaan valtakunnallisena yhteistyössä Rakennusteollisuus RT:n kanssa (esim. suunnittelijoiden ja työnjohdon
A- ja AA-pätevyyden koulutus). ECTS-uudistuksen jälkeen on säännöllisesti
seurattu opintojen mitoitusta ja opiskelun kuormittavuutta.
Oppimisprosessi ja sen ohjaus
Kokemuksellisen tiedon muodostumista edistetään opetusmenetelmillä, joissa
opiskelija joutuu soveltamaan teoreettista tietoa käytäntöön. Tiedon jakaminen ja tulkinta ryhmässä puolestaan edistää opiskelijan tietorakenteiden muodostumista ja niiden yksilöllistä prosessointia. Työelämän edellyttämien taitojen harjaantumisen myötä opiskelijalle syntyy lisäksi hiljaista tietoa, joka on
ominaista asiantuntijuudelle. Työelämälähtöiset projektit, T&K-työ, opinnäytetyöt ja harjoittelujaksot ovat oleellinen osa opetusta edistäessään opiskelijoiden ammatillista kasvua. Rakennustekniikan opiskelussa yhdistetään tekeminen oppimiseen aktiivisilla opiskelumenetelmillä (tietolaatikko 1).
Edellä kuvattujen pedagogisten periaatteiden toteutumista tuetaan opintojakson toteutussuunnitelmakäytäntöä hyödyntäen. Opintojaksosta laaditaan
toteutussuunnitelma käyttäen ammattikorkeakoulun Totsu-ohjelmaa. Toteutussuunnitelmassa on esitetty opintojaksojen sisältö ja laajuus sekä suoritusvaatimukset ja arviointiperusteet. Opintojakson toteutuksen onnistumista arvioidaan oppimistulosten (harjoitustöiden suoritukset ja tenttien tulokset) ja
opiskelijapalautteen perusteella. Opiskelijat käyttävät Winha-tietokantaa opintojaksoille ja kokeisiin ilmoittautuessaan. Opiskelija saa arvion opintomenestyksestään Winhan kautta. Neuvottelukunta ja yritysten työpaikkaohjaajat antavat palautetta harjoittelussa ja työpaikkaopinnoissa osoitetusta rakennusalan
tehtävien osaamisesta.
Opiskelua ja oppimisprosessia ohjataan heti ensimmäisestä opiskelupäivästä aina opintojen päätökseen asti. Aluksi opiskelijat perehtyvät opiskeluympäristöönsä ja tulevaan toimialaansa mm. tutor-tiimien puitteissa. Tutorohjauksen tavoitteena on antaa ohjeita opinnoista, estää syrjäytymistä ja opastaa tiedon hankintaan. Opintojaksojen rinnalla järjestetään monenlaisia ammatilliseen kasvuun ja henkilökohtaiseen urasuunnitteluun liittyviä tapahtu-
mia kuten yritysten, järjestöjen ja suuntautumisvaihtoehtojen esittelyjä. Ohjaus tapahtuu pääasiassa ryhmissä, mutta opintojen loppupuolella projektitöiden ja opinnäytetöiden ohjaus on lähinnä henkilökohtaista. Tutkimuspajoissa
ohjausta on korostetun paljon.
Jokainen opiskelija laatii tutorin avulla henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jota päivitetään säännöllisesti opintojen edistyessä. Tämän lisäksi opiskelijat käyvät tutorin kanssa henkilökohtaisia arviointi-, HOPS- ja
kehityskeskusteluja säännöllisin väliajoin. Näiden avulla opiskelijat voivat asettaa omat opiskelutavoitteensa. Opiskelutaidot ja ammatillinen kasvu -opintojaksolla selkiytetään opiskelun tavoitteita ja opiskelijan urasuunnittelua.Viime
aikoina on panostettu myös merkittävästi ohjattuun harjoitteluun, jolle on
määritelty eri opintojen vaiheisiin liittyvät tavoitteet.
Tuotantojohtamisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat suorittavat rakennusalan yrityksissä kolmannen lukuvuoden kevätkaudella 30 op:n laajuisen työnjohtopainotteisen ohjatun ja arvioidun työpaikkaopintojen opintojakson. Kaikilla suuntautumisvaihtoehdoilla on ohjattu 30 op:n harjoittelu
kolmen kesän aikana. Työpaikkaopintojen ja ohjatun harjoittelun osalta ohjausta tulee opettajien lisäksi ko. työpaikan edustajilta.
Opinnäytetyön ohjauksen seminaareja on kerran kuussa siten, että varmistetaan opinnäytetyön asteittainen eteneminen 4. vuoden aikana. Lisäksi
annetaan 16 tuntia henkilökohtaista ohjausta opinnäytetyön eri vaiheissa.
Oppimisympäristöt
Oppimisympäristö jakautuu tekniseksi infrastruktuuriksi sekä sosiaaliseksi yhteisöksi ja opiskelua tukeviksi verkostoiksi. Pedagogisen strategian mukaan tavoitteena on luoda joustavia oppimisympäristöjä opiskelijoiden, opetushenkilöstön, työelämän asiantuntijoiden, korkeakoulun ja muiden organisaatioiden
sidosryhmien muodostamille yhteistyöverkostoille. Oppimisympäristöjä kehitetään tukemaan yhteisöllistä ja opiskelijalähtöistä tiedontuottamista.
Rakennustekniikan koulutusohjelmassa on käytössä monia aktiivisen oppimisen muotoja (kuvio 2). Aktiivisen oppimisen ympäristöjä rakennustekniikan koulutusohjelmassa ovat mm. tietokoneavusteiset suunnittelu-, mitoitus- ja kustannuslaskentaohjelmistot, laboratoriot, työssä oppimisen ympäristöt ja t&k-projektit. Osa opinnoista tapahtuu luokkahuonetyöskentelynä luentoineen ja harjoitustöineen.
○
○
○
○
○
○
○
○
OPINNÄYTETYÖT
○
○
○
○
○
○
○
○
○
○
○
○
○
TUTKIMUSPAJAT
○
○
○
○
○
○
○
○
OHJATTU HARJOITTELU
○
○
○
○
○
○
○
○
○
PROJEKTITYÖT
○
○
○
○
○
○
YRITYSVIERAILUT
○
○
○
○
○
○
○
○
○
○
○
○
ASSISTENTTITYÖT
▲
LUKUVUOSI
1
2
3
4
Kuvio Aktiivisen oppimisen ympäristöt ja työelämäläheisyys rakennus
insinööriksi opiskelussa
Rakennustekniikan koulutusohjelmalla on käytössään uusimmat rakennusalan
tietokoneavusteiset suunnittelu-, kustannuslaskenta- ja mitoitusohjelmistot.
Koulutusohjelma on ollut myös mukana ohjelmistojen kehittämisessä puurakentamisen Timperi-puurunkotekniikan ja geotekniikan puitteissa. Erilaiset
kehittämis- ja T&K-hankkeet muodostavat yhä laajenevan oppimisympäristön. Työskentelyä ja opiskelua tapahtuu rakennustekniikan koulutusohjelman
itse kehittämissä oppimisympäristöissä kuten tutkimuspajoissa ja etenkin hiljaista tietoa tavoittelevissa asiantuntijahaastatteluissa (tietolaatikko 1). Koulutusohjelman kaikki päätoimiset opettajat hyödyntävät lisääntyvästi opetuksessa web-pohjaista oppimisympäristöä (Optima).
Rakennustekniikan koulutusohjelma on tehnyt toimialan yritysten kanssa
yhteistoimintasopimuksia, jotka lähentävät osapuolia ja edesauttavat yritys- ja
työmaakäyntien järjestämisessä. Esim. tuotantojohtamisen opiskelijat käyvät
YIT:n työmailla joka vuosi. Työmaakäynneillä pyritään käymään sekä ammattiaineiden opintojaksojen että ammatillisen kasvun opintokokonaisuuden
puitteissa. Työelämään liittyviä infotilaisuuksia ovat lisäksi järjestäneet mm.
Rakennusteollisuus RT, Betoniyhdistys BY, Teräsrakenneyhdistys TRY, Rautaruukki, Destia ja Peikko-yhtiöt. Puuinfon järjestämiin Puusta-päiviin ja Suomen Geoteknillisen Yhdistyksen geotekniikan päiville on osallistuttu joka
vuosi. Lisäksi on osallistuttu kahden vuoden välein järjestettäviin kansainvälisiin FinnBuild-messuihin ja Turun rakennusmessuille joka vuosi, nykyisin
omalla osastolla.
Laadunhallintamenettelyt
Rakennustekniikan koulutusohjelma noudattaa laadunhallinnassa (jatkossa:
laadunvarmistuksessa) Turun ammattikorkeakoulun yhteistä laadunvarmistusjärjestelmää. Laadunvarmistuksen lähtökohdat ja vastuut on määritelty ammat-
tikorkeakoulun laatupolitiikassa. Koulutusohjelmassa toiminnan laadusta ja laadunvarmistuksesta vastaa koulutuspäällikkö. Ammattikorkeakoulun toiminnanohjauksen toimintasuunnitelmakäytäntö (4T-portaali) kannustaa arviointi- ja palautetiedon hyödyntämiseen toiminnan kehittämiseksi ja vahvistaa
näin johtamisen kytkentää laadunvarmistukseen.
Taulukko Laadunvarmistusjärjestelmän menettelyt Turun ammattikorkea
koulussa
Parantaminen
Tavoitteet ja toimintatapa
Koulutuksen kehittämisohjelmat
Toimintasuunnitelmiin kirjatut kehittämistoimenpiteet
Opetussuunnitelmatyö
Opintojaksojen toteutussuunnitelmat (TOTSU)
Osastrategiat
Organisaatio ja säännöstö*
BSC-pohjainen toimintasuunnitelma (4T)
Opetussuunnitelmat
Kehityskeskustelut
Opintojaksojen toteutussuunnitelmat (TOTSU)
Arviointi
Käytännön soveltaminen
BSC (toimintasuunnitelma)
AMKOTA, sijoittumisselvitys
Opiskelijapalaute
OPS:n ja oppimistulosten arviointi
Koulutusohjelmien ristiinarviointi
Projektisalkku ja -raportit
Prosessikuvaukset**
Toimintaohjeet**
Opiskelija- ja henkilöstörekrytointi
Projektinhallinta (Projektori)
Työaikasuunnitelmat (Tilipussi)
Sisäinen auditointi
* johtosääntö, toimintasääntö, tutkintosääntö
** Toimintaohjeet löytyvät AMK:n intranetista (NeTku) ja julkisilta verkkosivuilta. Toimintaohjeita ja
prosessikuvauksia ollaan uudistamassa. Prosessien käyttöönottoa tukee vuoden 2008 lopulla julkaistava uusi
intranet, jossa ylläpidetään prosessien kuvaukset, ohjeet ja lomakkeet.
Laadunvarmistusjärjestelmän menettelyt, taulukko 4, on jäsennetty neljään laatusyklin mukaan jäsenneltyyn osa-alueeseen: 1) tavoitteet ja toimintatapa,
2) käytännön soveltaminen, 3) arviointi ja 4) parantaminen. Rakennustekniikan koulutusohjelma osallistuu Turun ammattikorkeakoulun ristiinarviointiin
vuonna 2008. Opetussuunnitelman kehittämisen arviointimenetelmät on kuvattu luvussa 2.3.
B Tulokset
Koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihin
tavoitteisiin
Opiskelijoihin liittyvät tulokset
Rakennustekniikan koulutusohjelma on suosituin tekniikan koulutusohjelma
ja siihen haki 4,1 opiskelijaa aloituspaikkaa kohti vuonna 2007 (tavoitetaso:
4). Valmistuneista 85 % oli työsuhteessa, 12 % toimi yrittäjinä ja 3 % jatkoi
opiskeluaan eli käytännössä kaikki olivat työllistettyjä. Tutkintoja toteutui hieman tavoitetta vähemmän, ja hyvä työllisyystilanne on hidastanut valmistumista. Ylivoimainen valtaosa sijoittui työhön Varsinais-Suomeen. Opiskelijatyytyväisyys oli tasolla 3, hieman tavoitetason alapuolella. Toisaalta tyytyväisyys työn ja koulutuksen yhteensopivuudesta oli korkea, tasolla 4. Opiskelijatyytyväisyys laski v. 2006 suurennettujen ryhmäkokojen (suurimmillaan 80)
johdosta. Ryhmäkokoja kasvatettiin eräiden opettajien tutkijavapaiden johdosta ja taloudellisista syistä.V. 2007 ryhmäkokoja on jälleen pienennetty eräitten opintojaksojen osalta. Eroamisasteen kohoaminen on tunnistettu suurimmaksi ongelmaksi, jota pyritään korjaamaan tehostetulla tutor-ohjauksella ja
laskuharjoitusten lisäämisellä sekä tiivistämällä opiskelun työelämäyhteyksiä.
Kompetenssimatriisi pyritään tuomaan lähemmäksi opiskelijaa ja näin selkeyttämään opiskelijan omaa kuvaa ammatillisesta kehittymisestä.
Koulutusohjelman opiskelijoiden opinnäytetöitä on palkittu neljänä eri
vuotena valtakunnallisessa Thesis-kilpailussa. Lisäksi rakennustekniikan opiskelija oli yksi Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyökilpailun palkituista
vuonna 2007.
Taulukko Opiskelijoihin liittyviä tuloksia
Suoritetut tutkinnot, nuorten koulutus (kpl)
Tutkinnot, aikuiskoulutus (kol)
Hakeneet/aloituspaikat
Opiskelijabarometri, tyytyväisyys, nuoret (1...5)
Opiskelijabarometri, tyytyväisyys, aikut (1...5)
Työn ja koulutuksen yhteensopivuus (1..5)
- työn sisältö
- työtä omalta alalta
- työtehtävän taso organisaatiossa
Työllistyminen (Tilastokeskus, OPM), %
Työllistyminen (ura- ja rekrytointipalvelujen sij.selvitys), %
Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen Varsinais-Suomeen, %
Yrittäjiksi sijoittuneet / tutkinnon suorittaneet (%)
Eroamisaste, nuoret (%)
53
7
4
3,4
3,3
Toteutumat
Tavoitteet
49
14
3,5
2,9
2,9
44
13
4,1
3
3
55
20
4
3,5
3,5
3,88
4,48
4,15
90,2
97,2
66,7
3
6,3
96,4
88,9
3,6
8,6
100
85
12
10,8
95
95
75
3
7,1
Työelämään liittyvät tulokset
Rakennustekniikan koulutusohjelmasta valmistuvat insinöörit työllistyvät käytännössä 100 %:sti.V. 2007 sijoittumisselvityksen mukaan valmistuneista 85 %
sijoittui Varsinais-Suomeen, mikä osoittaa koulutuksen alueellista merkitystä.
Rakennustekniikan koulutusohjelmassa on tutkittu ja kehitetty tekniikoita,
joilla on ollut välitön vaikutus alueen yritystoimintaan. Koulutusohjelmassa
on tehty monia innovaatioita, joista on solmittu lisenssisopimuksia, taulukko
6. Timperi-puurunkotekniikan puitteissa on luotu kaksi uutta tuotantoyksikköä, jotka tuottavat valmistaloja. Samalla on luotu uusia työpaikkoja suunnitteluun ja urakointiin. Perustusten vahvistamisen projekteissa on työskennellyt
kymmeniä opiskelijoita ja jo valmistuneita insinöörejä, jotka vievät perustusten vahvistamiseen liittyvää erikoisosaamista mukanaan uusiin työpaikkoihinsa.
Taulukko Rakennustekniikan koulutusohjelman piirissä tehdyt keksinnöt ja
patentit
patentti
Timperi-puurunkojärjestelmä
Teräsponttiseinän tiivistäminen
OSD-paalu
Pohjapadon huoltopuhdistusmenetelmä
Panel 3 Lock alapohjarakenteena
Rakennusvaipan energiatehokkuuden
kehittäminen
Kopler-tieverkko
hyödyllisyys
mallisuoja
työsuhde
keksintö
ilmoitus
x
lisensointi
sopimus
valmisteilla
valmisteilla
x
x
x
x
x
x
yrityksen patentteja
Henkilöstöön liittyvät tulokset
Rakennustekniikan koulutusohjelma on tukenut henkilökuntansa kouluttautumista ja koulutustaso on kehittynyt myönteisesti 2000-luvulla, taulukko 7.
Rakennustekniikan koulutusohjelman piirissä on julkaistu kaksi oppikirjaa korjausrakentamisesta ja useita raportteja eri kehittämishankkeista. Oppikirjat ja raportit on julkaistu Turun ammattikorkeakoulun julkaisusarjoissa. Lisäksi koulutusohjelman henkilökunta on julkaissut lähinnä T&K-toimintaan
liittyviä konferenssiesitelmiä ja artikkeleja vuosina 2003–2007 yhteensä 23
kpl.
Taulukko Rakennustekniikan koulutusohjelman henkilökunnan koulutustaso
tohtori
lisensiaatti, väitöstutkimus kesken
lisensiaatti
diplomi-insinööri, muut ylemmät
korkeakoulututkinnot
insinööri (AMK)
opettajan pätevyys
3
4
1
2
2
5
2
2
yliopettajat lehtorit tuntiopettaja
1
2
2
4
2
3
3
2
2
Taloudelliseen suorituskykyyn liittyvät tulokset
Rakennustekniikan koulutusohjelma on sopeuttanut toimintansa vähenevien
määrärahojen puitteisiin, taulukko 8. Opetusmäärärahojen lisäksi on saatu investointiresursseja ylimääräisenä
Taulukko Rakennustekniikan koulutusohjelman talousarviot ja toteutumat
2003
2004
2005
2006
2007
03/2008
TAmenot
Toteutunut
Tulot
Netto 977418
1048350
990000
905000
850000
877000
978573
1003221
980690
1229739
864907
188969
29296
49513
165996
410000
55731
25817
100
96
99
136
102
18
Vuoden 2006 poikkeuksellisen suuret tulot johtuivat Paraisten loma-asuntomessukohteen myynnistä.
Koulutusohjelma on sopeuttanut toimintaansa vuosien varrella niin, että
opetussuunnitelmat on voitu toteuttaa resurssien mukaisesti. 2007 tuloja kohdistettu tulosalueen T&K-toiminnan tileille ja ne eivät näy koulutusohjelman
luvuissa.
Turun kaupungilta yhteensä 351 000 e vuosina 2005–2007. Vuodesta
2008 alkaen investoinnit rahoitetaan leasing-rahoituksella.
Kansainvälistymiseen liittyvät tulokset
Rakennustekniikan koulutusohjelma työskentelee kansainvälisesti monella tavalla. Perinteisten opiskelijoiden ja opettajien vaihdon lisäksi kansainvälisyys
liittyy etenkin T&K-toimintaan ja henkilökunnan järjestötoimintaan. Opiskelijavaihdossa on vuosittain keskimäärin 7 saapuvaa ja 5 lähtevää opiskelijaa.
Opettajavaihdossa on vuosittain keskimäärin 3 saapuvaa ja 3 lähtevää opettajaa.
T&K-toimintaan on voitu ottaa mukaan vaihtoon saapuvia opiskelijoita
ja opettajia, kun he ovat työskennelleet tutkimuspajojen avustajina tai ohjaajina. Timperi-puurunkotekniikan puitteissa on suunniteltu Petroskoin Kukonmäen ortodoksinen kirkko ja seurakuntatalo, joiden toteuttamisessa koulutusohjelma pyrkii tulevaisuudessa myös olemaan mukana. MITRA-projektissa
rakennustekniikan koulutusohjelma järjestää pk-yritysten kansainvälistymisvalmennusta, joka tarjoaa myös rakennustekniikan opiskelijoille oppimisympäristöjä esim. Pietarin projekteissa. T&K-projekteilla on kotisivustoja, joiden
englanninkielisillä sivuilla on oltu vuorovaikutuksessa kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Kansainvälinen järjestötoiminta, etenkin International Society
for Micropiles ISM, on tarjonnut kansainvälisen toimintaympäristön sekä
opettajille että opiskelijoille (tietolaatikko 6).
Tietolaatikko Tekniikan alan kansainvälinen järjestötoiminta tarjoaa erilaisia
oppimis ja toimintaympäristöjä
International Society for Micropiles ISM
International Society for Micropiles ISM (www.ismicropiles.org), on tarjonnut
kansainvälisen toimintaympäristön sekä rakennustekniikan henkilöstölle että
opiskelijoille.
– Koulutusohjelman piirissä on valmisteltu kansainväliseen yhteiskäyttöön ISMjärjestön MIDA-tietokanta mikropaalujen kantavuudesta; tietokanta on sijoitettuna
Turun ammattikorkeakoulun palvelimelle.
– Järjestön puheenjohtajuus on parhaillaan rakennustekniikan koulutusohjelmassa.
– Järjestön verkkolehteä Bond Zone toimitetaan koulutusohjelman yhden T&Kprojektin puitteissa. Opiskelijat osallistuvat englanninkielisen verkkolehden
toimittamiseen ja saavat näin oppia sekä ao. tekniikasta että siihen liittyvästä
vieraskielisestä terminologiasta.
– Parhaillaan käynnistetään Wikiversity-ympäristössä toteutettavaa
koulutusaineistoa mikropaaluista ja perustustenvahvistuksesta; yhteistyöhön
osallistuu myös asiantuntijoita Pietarista.
Muita kansainvälisiä järjestöjä, joissa rakennustekniikan henkilöstö toimii, ovat
International Society for Soil Mechanics and Geotechnical Engineering ISSMGE
sekä Deep Foundations Institute DFI. Rakennustekniikan koulutusohjelman
edustaja on myös mukana eurooppalaisten standardien kehittämisessä Soil
Nailing CEN-standardisointityössä (TC288 WG13).
Aluekehitystehtävään liittyvät tulokset
Rakennustekniikan koulutusohjelma on hoitanut aluekehitystehtävää monella tavalla. Timperi-puurunkotekniikan kehittäminen on generoinut uusia työpaikkoja, taulukko 9. Perustusten vahvistamisen T&K-toiminta on kohdistunut kansainvälisesti mittavaan hankekokonaisuuteen Turussa. Opinnäyte- ja
projektityöt tehdään yrityksille tai muille paikallisille toimijoille, esim. Aurajoen ja Saaristomeren ravinteiden vähentämishankkeet. Partnership kuntien
ja yritysten (Skanska Talonrakennus Oy, Palmberg TKU Oy, YIT Rakennus
Oy, Hartela Oy, NCC Rakennus Oy, FCG Suunnittelukeskus Oy, Destia, Tiehallinto) tarjoaa hyvän perustan yhteistyön edelleen kehittämiselle.
Taulukko Timperipuurunkotekniikka on synnyttänyt uusia työpaikkoja
w
Suoraan työllistetty
Välillisesti työllistetty
Avoimet työpaikat
2
11
2-4
3-5
Yhteenveto
Rakennustekniikan koulutusohjelma on esitetty koulutuksen laatuyksiköksi
erityisesti seuraavista syistä:
– Rakennustekniikan koulutus on erittäin haluttua ja johtaa tehokkaaseen
työllistymiseen Varsinais-Suomessa. Opiskelijapalaute työn ja koulutuksen
yhteensopivuudesta on erinomainen. Toimiala on suurin työllistäjä maassamme.
– Rakennustekniikan T&K-työ palvelee sekä opetusta että alueen työelämää. Koulutusohjelma on kehittänyt uusia opetuksen ja T&K-työn yhdistäviä menetelmiä, mm. tutkimuspajan. Menestyksekäs T&K-toiminta
on tuottanut alueelle uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja. Koulutusohjelma on tuonut toiminnallaan vaikuttavuutta alueen kehittymisaloille.
– Koulutusohjelmalla on tiivis yhteistyö sekä sidosryhmien kanssa että ammattikorkeakoulun sisällä. Koulutusohjelmalla on tärkeä rooli toimialan
kansainvälisessä järjestötoiminnassa. Turun ammattikorkeakoulu on mikropaalualan toimialajärjestön International Society for Micropiles ISM
nimeämä huippuosaamisyksikkö (Center of Knowledge) ja järjestön puheenjohtajuus on parhaillaan rakennustekniikan koulutusohjelmassa.
Kirjallisuus
Ari Lauttalammi, Jouko Lehtonen & Katariina Laine (toim.), 2005. Talojen korjausrakentaminen – johdatus perusteisiin. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 23.
Markku Lappalainen & Juha Kääriä, 2005. Harjuluonto, pohjavesi, ihminen – suuntaviivoja Virttaankankaan opastuskeskukselle. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 36
Jouko Lehtonen, Ari Jolkkonen, Jussi Riihiranta & Heli Kanerva-Lehto, 2006. Research
Hatchery – a Method for Combining Teaching and R&D, Proceedings of WACE
Symposium, Lontoo.
Ari Jolkkonen, Jouko Lehtonen & Heli Kanerva-Lehto, 2006. Ohjaaja pajan paukkeessa.
Artikkeli kirjassa Hannu Kotila (toim.): Opettajana ammattikorkeakoulussa, Helia.
Jouko Lehtonen (toim.), 2006. Perustusten vahvistaminen – näkymätöntä korjaustyötä.
Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 34.
Jouko Lehtonen, Heli Kanerva-Lehto & Jenni Koivisto, 2006. Tutkimuspaja mahdollisuutena yhdistää opetus ja T&K. Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 24.
Heli Kanerva-Lehto & Jouko Lehtonen (toim.), 2007. Tutkimuspaja – oppimista ja
kehittämistä. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 54.
Helga Stenman (toim.), 2007. Rannasta rakennukseen – ruokorakentamista Itämeren
alueella. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 60.
Arviointiryhmän palaute
Koulutusohjelman vahvuuksia ovat muun muassa monipuoliset pedagogiset
ratkaisut, teorian ja käytännön hyvä yhteys ja keskinäinen suhde, opetuksen
vahva kytkeytyminen t&k-toimintaan ja panostaminen harjoittelun ohjaukseen. Esitetyn näytön perusteella voidaan todeta, että koulutusohjelman työelämäkytkös on vahva ja monipuolinen. Erityisesti neuvottelukunnan rooli ja
näkemyksellisyys korostui arviointitilanteessa. Jatkon kannalta kannattaa edelleen kehittää vuoropuhelua toimivan johdon ja sidosryhmien kanssa, jotta nyt
saavutettu hyvä kehitys jatkuu. Kriittistä on, että koulutusohjelma pystyy edelleen muuntautumaan ja kehittymään alan tarpeiden mukaisesti.
Laaditulla rakentamistekniikan strategialla on selvä aluelähtöinen profiili.
Sen huipuksi on valittu aluetta suoraan palveleva puurakentaminen ja perustusten vahvistaminen, johon yhtenä ratkaisuna kehitetty mikropaaluteknologia. Pedagogiseksi ratkaisuksi on valittu hyvin käytännönläheinen rakennustekniikan opiskelu, johon yhdistetään tekeminen aktiivisilla oppimismenetelmillä. Valittu ratkaisu on hyvin tasapainossa ammattikorkeakoulun yleisen periaatteen – Teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa – kanssa.
Jatkotyöskentelyn kannalta kehittämiskohteeksi nousee myös strategian ja
sen laatimisprosessin kuvaus. Johtamisen ja arvioinnin helpottamiseksi tulisi
kiinnittää huomiota entistä enemmän dokumentointiin. Annetun näytön perusteella rakennustekniikan koulutusohjelma noudattaa systemaattisesti ja
suunnitelmallisesti Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää.
Yksikössä on pyritty systematisoimaan toimintaa ja tiedonjakamista ottamalla
käyttöön sähköisiä työkaluja. Työkalut ovat kattavia: opetussuunnitelmatyöskentelyä jäsentää vuosikello, jonka pohjalta on laadittu Totsu-ohjelma opintojaksosuunnitteluun. Työaikasuunnitteluun on oma Tilipussi-ohjelma ja Webhansa talouden seurantaan.Verkko-opetuksessa on käytössä Optima-ympäristö. Koulutusohjelma kerää laajasti palauteaineistoa ja koulutusohjelma järjestää säännöllistä seurantaa muuan muassa opintojen kulusta.
Työelämätarvetta – osaamista ja teknologiaa – integroidaan tehokkaasti
koulutusohjelman sisältöihin. Perinteisen opetuksen lisäksi projektityöt ja tutkimuspajat on liitetty hyvin koulutusprosessiin. Oppimisympäristöjen kehittäminen on kytketty luontevasti valittuun pedagogiseen ratkaisuun.
Yhtenä kehityskohteena koulutusyksikölle nousee esiin prosessien dokumentointi. Samoin pedagoginen logiikka jää epäselväksi pelkästään dokumentteja tutkimalla. Arviointivierailun yhteydessä kävi kuitenkin ilmi Rakennustekniikan koulutusohjelman vahva panostus pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen havaittujen haasteiden pohjalta. Esimerkiksi opiskelijoiden kommunikointihaasteisiin on pyritty vastaamaan monialaisilla tutkimuspajoilla. Te-
hottomiksi ja passivoiviksi havaitut vanhat opetusmenetelmät, ’kalvosulkeiset’,
korvattiin kehittämällä aktivoivampia menetelmiä kuten asiantuntijahaastatteluita. Ongelmanratkaisun, luovuuden ja innovaatioiden tuottamishaasteisiin
yhteiskunnassa ja rakennusalalla vastataan innovaatiopedagogiikkaa kehittämällä. Kaikki opiskelijat perehtyivät keksintöjen ideointiprosessiin ja veivät sen
käytännössä läpi patentoimiseen asti. Opiskelijaa aktivoivien menetelmien,
monialaisten pedagogisten ratkaisujen sekä innovaatiopedagogiikan kehittämistä tekniikan alalla voidaan pitää erittäin lupaavina menetelminä.Varsinkin,
kun niistä on jo hyviä näyttöjä. Rakennustekniikassa kehiteltyjä pedagogisia
ratkaisuja levitettiin myös muille Turun ammattikorkeakoulun koulutusaloille.
Toiminnan tuloksia seurataan systemaattisesti. Tarkastelu on monipuolista sisältäen opiskelijatulosten kohdalla hankkeistetut opinnäytetyöt, opetuksen
ja ohjauksen taso, virtuaaliopinnot, vetovoimaisuus ja työllistyminen. Työelämään liittyen tehdään laajaa yhteistyötä kehittämistoiminnan kumppanuusverkostossa.Valmistuneiden osaaminen vastaa työnantajien tarpeita hyvin.
Opiskelijatuloksista vetovoimaisuus on ala huomioiden hyvä, opiskelijat
ovat tyytyväisiä, sillä tyytyväisyys työn ja koulutuksen kohtaamisesta koetaan
hyväksi. Lisäksi opiskelijat ovat menestyneet Thesis-kilpailussa. Työelämän kehittämisen erikois- ja huippuosaamisesta on hyviä näyttöjä. Valmistuneiden
työllistymisaste on korkea, jopa erinomainen. Erityisesti yrittäjiksi sijoittuneita opiskelijoita on saatu koulutettua huomattavasti suhteessa koulutusohjelman tavoitteisiin.
Henkilöstön koulutustaso on hyvä ja heillä on laajaa julkaisutoimintaa.
Perinteistä kansainvälistä vaihtoa on ja opettajilla on mahdollisuus osallistua
kansainvälisiin projekteihin. Opettajat ovat lisäksi mukana kansainvälisessä järjestötoiminnassa.
Haasteena koulutusohjelmalla on tunnistaa oppimisprosessin heikot kohdat ja käynnistää vaikuttavia kehityshankkeita niiden parantamiseksi, sillä keskeyttämisaste on nousussa ja opiskelijatyytyväisyys jää hieman asetetusta tavoitteesta. Haasteena on myös kansainvälisten opiskeluvaihtomahdollisuuksien parantaminen opiskelijoille, sillä nykyisin ne näyttäisivät olevan niukat.
Merkille pantavaa on myös rahoitusresurssipohjan heikkenemisen uhka tulevaisuudessa.
Kokonaisuutena Turun ammattikorkeakoulun Rakennustekniikan koulutusohjelma on onnistunut määrittämään ja asemoimaan palkittavaksi esittämänsä koulutuksen ydinosaamisen – rakentamistekniikan – keskeiset elementit. Se on pystynyt siirtämään rakentamistekniikan koulutusohjelmassa syntyvän osaamisen opiskelijan ammatilliseen kasvuun siten, että heistä kasvaa opiskelun aikana rakennusalan asiantuntijoita. Rakennusalan koulutus vastaa erinomaisesti Varsinais-Suomen alueen tarpeeseen, vaikka sitä ei ole nostettukaan
alueen kehittämisen painopistealaksi. Erinomaista on se, että Turun ammattikorkeakoulu on tehnyt strategisen perusvalinnan palvella alueen yrityksiä ja
kehittää yhdessä niiden kanssa uusia rakennusteknisiä ratkaisuja perinteiselle
maa- ja pohjarakennusalalle. Toiminnan tuloksena on saatu aikaan innovaatioita, joilla on jopa kansainvälistä merkittävyyttä.
TIIVISTELMÄ
Julkaisija
Korkeakoulujen arviointineuvosto
Julkaisun nimi
Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2008–2009
Tekijät
Merja Saarela, Päivi Jaatinen, Kari Juntunen, Antti Kauppi, Leenamaija Otala,Veli-Matti Taskila,
Karl Holm & Matti Kajaste
Tiivistelmä
Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA on toteuttanut opetusministeriön toimeksiantoina ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköarvioinnit vuosina 2000, 2002 ja 2005. Vuorovuosin on arvioitu
ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköjä ja aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjä. Korkeakoulujen arviointineuvoston nimittämien arviointiryhmien arviointeihin pohjautuen opetusministeriö
on KKA:n esityksen perusteella nimennyt ammattikorkeakoulujen laatu-/ huippuyksiköitä, joille vuodesta 2000 lähtien on arvioinnin perusteella myönnetty osa ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksesta. Arviointien tarkoituksena on ollut edistää koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä kannustaa
ammattikorkeakouluja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.
Opetusministeriö pyysi 8.5.2007 päivätyssä toimeksiantokirjeessä Korkeakoulujen arviointineuvostoa toimittamaan opetusministeriölle 30.11.2008 mennessä esitykset 4-6 ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköstä vuosille 2008–2009. Koulutuksen laatuyksikkönä voi kirjeen mukaan tulla kysymykseen paitsi ammattikorkeakoulu kokonaisuudessaan, myös sen osasto tai vastaava yksikkö tai koulutusohjelma. Opetusministeriö ilmoitti myöhemmin osoittavansa KKA:n valitsemille koulutuksen laatuyksiköille tuloksellisuusrahoitusta ilman erillistä arviointineuvoston esitystä.
Määrä-aikaan 31.3.2008 mennessä Korkeakoulujen arviointineuvostoon saapui yhteensä 20 esitystä
koulutuksen laatuyksiköiksi. Määrä on samaa suuruusluokkaa kuin aiemmissa laatuyksikköarvioinneissa.
Ammattikorkeakoulujen kirjalliset esitykset julkaistiin KKA:n verkkosivuilla. Arviointiryhmä perehtyi
kirjallisiin esityksiin ja pisteytti ne arviointikohteittain. Arviointiryhmän jäsenet eivät osallistuneet oman
oppilaitoksensa esityksen arviointiin, kyseiseen korkeakouluun tehtyyn arviointivierailuun tai keskusteluun ammattikorkeakoulun ehdokkaasta prosessin missään vaiheessa.
Korkeakoulujen arviointineuvosto valitsi kokouksessaan 13.11.2008 ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköiksi vuosille 2008-2009 arviointiryhmän esityksen mukaan:
■
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma
■
Laurea-ammattikorkeakoulu, turvallisuusalan koulutusyksikkö
■
Rovaniemen ammattikorkeakoulu, hyvinvointialojen kampus, hoitotyön koulutusohjelma
■
Savonia-ammattikorkeakoulu, Peruskauraa ja riskisti bisnestä, yrittäjyysosaamisen kehittäminen
maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa
■
Turun ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma
Valittujen yksiköiden kirjalliset esitykset ja arviointiryhmän palautteet ovat mukana tässä raportissa.
Avainsanat
Ammattikorkeakoulut, arviointi, laatu, laatuyksikkö, koulutus
SAMMANDRAG
Utgivare
Rådet för utvärdering av högskolorna
Publikation
Kvalitetsenheter inom yrkeshögskoleutbildningen 2008–2009
Författare
Merja Saarela, Päivi Jaatinen, Kari Juntunen, Antti Kauppi, Leenamaija Otala,Veli-Matti Taskila,
Karl Holm & Matti Kajaste
Abstrakt
Rådet för utvärdering av högskolorna RUH har på uppdrag av undervisningsministeriet genomfört
utvärderingar av kvalitetsenheterna inom yrkeshögskoleutbildningen 2000, 2002 och 2005. Turvis har
kvalitetsenheter inom yrkeshögskoleutbildningen och spetsenheter för regional utveckling bedömts. Enligt bedömningar som gjorts av RUH:s utvärderingsgrupper har undervisningsministeriet efter framställning av RUH valt ut de kvalitets-/spetsenheter vid yrkeshögskolorna som från och med 2000 beviljats en del av yrkeshögskolornas resultatfinansiering med stöd av utvärderingen. Syftet med utvärderingarna har varit att höja kvaliteten och relevansen hos utbildningen och sporra yrkeshögskolor att
satsa på en långsiktig utveckling.
Undervisningsministeriet uppmanade Rådet för utvärdering av högskolorna per brev 8.5.2007 att
före 30.11.2008 lämna förslag för 2008–2009 som avsåg kvalitetsenheter inom utbildning vid 4–6
yrkeshögskolor. Som kvalitetsenhet inom utbildning kan enligt brevet utom yrkeshögskolan i sin helhet också gälla en enda enhet eller ett enda utbildningsprogram. Undervisningsministeriet meddelade
senare att resultatfinansiering kommer att ges de kvalitetsenheter inom utbildningen som RUH valt ut,
utan att utvärderingsrådet separat föreslår detta
Inom den utsatta tiden, före 31.3.2008, mottog Rådet för utvärdering av högskolorna sammanlagt
20 förslag till kvalitetsenheter inom utbildningen. Det är samma antal som vid tidigare liknande utvärderingar. Yrkeshögskolornas skriftliga förslag publicerades på RUH:s webbsidor. En utvärderingsgrupp
fördjupade sig i de skriftliga förslagen och poängsatte dem per utvärderingsobjekt. Medlemmarna i utvärderingsgruppen deltog inte i utvärdering eller förslag som avsåg den egna läroanstalten, eller utvärderingsbesök hos och kandidaturdiskussioner om denna i något skede av processen.
Rådet för utvärdering av högskolorna valde vid sitt möte 13.11.2008 följande kvalitetsenheter inom
yrkeshögskoleutbildning för 2008–2009 enligt utvärderingsgruppens förslag:
■
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, utbildningsprogrammet (UP) för ledningens assistentarbete
och språk
■
Laurea-ammattikorkeakoulu, utbildningsenheten för säkerhetsfrågor
■
Rovaniemen ammattikorkeakoulu, campus för välfärdsfrågor, UP för vårdarbete
■
Savonia-ammattikorkeakoulu, Peruskauraa ja riskisti bisnestä, yrittäjyysosaamisen kehittäminen
maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa
■
Turun ammattikorkeakoulu, UP för byggnadsteknik
Skriftliga framställningar av de valda enheterna och feedback från utvärderingsgruppen ingår i rapporten.
Nyckelord
Yrkeshögskolor, utvärdering, kvalitet, kvalitetsenhet, utbildning
ABSTRACT
Published by
The Finnish Higher Education Evaluation Council FINHEEC
Name of publication
Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2008–2009 (Centres of excellence in polytechnic
education 2008–2009)
Authors
Merja Saarela, Päivi Jaatinen, Kari Juntunen, Antti Kauppi, Leenamaija Otala,Veli-Matti Taskila,
Karl Holm & Matti Kajaste
Abstract
Commissioned by the Ministry of Education, the Finnish Higher Education Evaluation Council
(FINHEEC) evaluated candidates for centres of excellence in polytechnic education in 2000, 2002 and
2005. The evaluations were carried out in alternate years for centres of excellence in polytechnic
education and centres of excellence in regional development. The Ministry has designated centres of
excellence on the basis of evaluations made by the FINHEEC-appointed evaluation teams and FINHEEC’s proposal. Since 2000, these centres have been allocated part of the performance-based funding
earmarked for polytechnics. The purpose of the evaluations has been to enhance the quality and impact of education and to encourage polytechnics to undertake long-term development.
In an letter of assignment dated 8.5.2007, the Ministry of Education requested FINHEEC to designate 4–6 centres of excellence in polytechnic education for 2008 and 2009 by 30.11.2008. According
to the letter, a centre of excellence may be a department or a corresponding unit, a degree programme
or a whole polytechnic. At a later date, the Ministry informed that it will allocate performance-based
funding to the centres designated by FINHEEC.
By the end of call for submissions, 31.3.2008, FINHEEC had received altogether 20 proposals for
centres of excellence. This was approximately the same number as in previous rounds. The evaluation
team studied the written proposals and scored them. The members of the team excluded themselves
from the scrutiny of their own institution’s proposal, from the site visit made there and the discussion
on the candidate from their institution.
At its meeting on 13.11.2008, FINHEEC nominated the following as centres of excellence in polytechnic education for the period 2008–2009 based on the evaluation team’s proposal:
■
HAAGA-HELIA Polytechnic, Degree Programme for Multilingual Management Assistants
■
Laurea Polytechnic, Security Management unit
■
Rovaniemi Polytechnic, Degree Programme in Nursing and Health Care, Ounasvaara Campus
■
Savonia Polytechnic, development of entrepreneurship in the Degree Programme in Agriculture
and Rural Development,
■
Turku Polytechnic Degree Programme in Construction Management
The written proposals of the designated units and the feedback from the evaluation team are attached
to this report (in Finnish).
Keywords
Polytechnics, evaluation, quality, centre of excellence, education
KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA
PL 133, 00171 HELSINKI • Puh. 09-1607 6913 • Fax 09-1607 6911 • www.kka.fi
1:2000
2:2000
3:2000
4:2000
5:2000
6:2000
7:2000
8:2000
9:2000
10:2000
11:2000
12:2000
13:2000
14:2000
15:2000
16:2000
17:2000
18:2000
19:2000
20:2000
21:2000
1:2001
2:2001
3:2001
4:2001
5:2001
6:2001
7:2001
8:2001
9:2001
10:2001
11:2001
12:2001
13:2001
14:2001
15:2001
1:2002
2:2002
Lehtinen, E., Kess, P., Ståhle, P. & Urponen, K.:Tampereen yliopiston opetuksen arviointi
Cohen, B., Jung, K. & Valjakka,T.: From Academy of Fine Arts to University. Same name, wider ambitions
Goddard, J., Moses, I., Teichler, U., Virtanen, I. & West, P.: External Engagement and Institutional Adjustment: An
Evaluation of the University of Turku
Almefelt, P., Kekäle,T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Swedish Polytechnic,
Finland
Harlio, R., Harvey, L., Mansikkamäki. J., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Central
Ostrobothnia Polytechnic
Moitus, S. (toim.):Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2001–2003
Liuhanen, A.-M. (toim.): Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2001–2003
Hara, V. , Hyvönen, R. , Myers, D. & Kangasniemi, J. (Eds.): Evaluation of Education for the Information Industry
Jussila, J. & Saari, S. (Eds.):Teacher Education as a Future-moulding Factor. International Evaluation of Teacher
Education in Finnish Universities
Lämsä, A. & Saari, S. (toim.): Portfoliosta koulutuksen kehittämiseen. Ammatillisen opettajankoulutuksen arviointi
Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2000–2003
Finnish Higher Education Evaluation Council Action Plan for 2000–2003
Huttula,T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2000
Gordon, C., Knodt, G., Lundin, R., Oger, O. & Shenton, G.: Hanken in European Comparison. EQUIS Evaluation
Report
Almefelt, P., Kekäle,T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Satakunta Polytechnic
Kells, H.R., Lindqvist, O.V. & Premfors, R.: Follow-up Evaluation of the University of Vaasa. Challenges of a small
regional university
Mansikkamäki, J., Kekäle,T., Miikkulainen, L. , Stone, J.,Tolppi,V.-M. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work.
Tampere Polytechnic
Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: Evaluation of Education and Research in
Slavonic and Baltic Studies
Harlio, R. , Kekäle,T. , Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Mansikkamäki, J., Kekäle,T., Kähkönen, J., Miikkulainen, L., Mäki, M. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi.
Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu
Almefelt, P., Kantola, J., Kekäle,T., Papp, I., Manninen, J. & Karppanen,T.: Audit of Quality Work. South Carelia
Polytechnic
Valtonen, H.: Oppimisen arviointi Sibelius-Akatemiassa
Laine, 1., Kilpinen, A., Lajunen, L., Pennanen, J., Stenius, M., Uronen, P. & Kekäle,T.: Maanpuolustuskorkeakoulun
arviointi
Vähäpassi, A. (toim.): Erikoistumisopintojen akkreditointi
Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: |kspertiza obrazowaniq i nau^noissledowatelxskoj raboty w oblasti slawistiki i baltistiki (Ekspertiza obrazovanija i nauc’´noissledovatelskoj raboty v oblasti slavistiki i baltistiki)
Kinnunen, J.: Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Kriteerejä vuorovaikutteisuuden arvottamiselle
Löfström, E.: Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä
Kaartinen-Koutaniemi, M.: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston, Diakoniaammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti
Huttula,T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001
Welander, C. (red.): Den synliga yrkeshögskolan. Ålands yrkeshögskola.
Valtonen, H.: Learning Assessment at the Sibelius Academy
Ponkala, O. (toim.): Terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnin seuranta
Miettinen, A. & Pajarre, E.:Tuotantotalouden koulutuksen arvioinnin seuranta
Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R.: Opintojen
ohjauksen arviointi korkeakouluissa
Fonselius, J., Hakala, M.K. & Holm, K. : Evaluation of Mechanical Engineering Education at Universities and
Polytechnics
Kekäle, T. (ed.): A Human Vision with Higher Education Perspective.Institutional Evaluation of the Humanistic
Polytechnic
Kantola, I. (toim.): Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi
Kallio, E.:Yksilöllisiä heijastuksia. Toimiiko yliopisto-opetuksen paikallinen itsearviointi?
3:2002
4:2002
5:2002
6:2002
7:2002
8:2002
9:2002
10:2002
11:2002
12:2002
13:2002
14:2002
15:2002
16:2002
17:2002
18:2002
1:2003
2:2003
3:2003
4:2003
5:2003
6:2003
7:2003
8:2003
9:2003
10:2003
11:2003
12:2003
13:2003
14:2003
15:2003
16:2003
17:2003
1:2004
2:2004
3:2004
4:2004
Raivola, R., Himberg,T., Lappalainen, A., Mustonen, K. & Varmola,T.: Monta tietä maisteriksi.Yliopistojen
maisteriohjelmien arviointi
Nurmela-Antikainen, M., Ropo, E., Sava, I. & Skinnari, S.: Kokonaisvaltainen opettajuus. Steinerpedagogisen
opettajankoulutuksen arviointi
Toikka, M. & Hakkarainen, S.: Opintojen ohjauksen benchmarking tekniikan alan koulutusohjelmissa. Kymenlaakson, Mikkelin ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulut
Kess, P., Hulkko, K., Jussila, M., Kallio, U., Larsen, S. , Pohjolainen,T. & Seppälä, K.: Suomen avoin yliopisto.
Avoimen yliopisto-opetuksen arviointiraportti
Rantanen,T., Ellä, H., Engblom, L.-Å., Heinonen, J., Laaksovirta,T., Pohjanpalo, L., Rajamäki,T.& Woodman, J.:
Evaluation of Media and Communication Studies in Higher Education in Finland
Katajamäki, H., Artima, E., Hannelin, M., Kinnunen, J., Lyytinen, H. K., Oikari, A. & Tenhunen, M.-L.: Mahdollinen
korkeakouluyhteisö. Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi
Kekäle,T. & Scheele, J.P:With care. Institutional Evaluation of the Diaconia Polytechnic
Härkönen, A., Juntunen, K. & Pyykkönen, E.-L. : Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking
Katajamäki, H. (toim.): Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä.Näkökulmia ammattikorkeakoulujen
aluekehitystehtävän toteutukseen
Huttula,T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002–2003
Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.): Benchmarking korkeakoulujen kehittämisvälineenä
Ylipulli-Kairala, K. & Lohiniva, V. (eds.): Development of Supervised Practice in Nurse Education. Oulu and
Rovaniemi Polytechnics
Löfström, E., Kantelinen, R., Johnson, E., Huhta, M., Luoma, M., Nikko,T., Korhonen, A., Penttilä, J., Jakobsson, M.
& Miikkulainen, L.: Ammattikorkeakoulun kieltenopetus tienhaarassa. Kieltenopetuksen arviointi Helsingin ja
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa
Davies, L., Hietala, H., Kolehmainen, S., Parjanen, M. & Welander, C.: Audit of Quality Work.Vaasa Polytechnic
Sajavaara, K., Hakkarainen, K. , Henttonen, A., Niinistö, K., Pakkanen, T. , Piilonen, A.-R. & Moitus, S.:Yliopistojen
opiskelijavalintojen arviointi
Tuomi, O. & Pakkanen, P.:Towards Excellence in Teaching. Evaluation of the Quality of Education and the
Degree Programmes in the University of Helsinki
Sarja, A., Atkin, B. & Holm, K.: Evaluation of Civil Engineering Education at Universities and Polytechnics
Ursin, J. (toim.):Viisi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2004–2006
Hietala, H., Hintsanen,V., Kekäle,T., Lehto, E., Manninen, H. & Meklin, P.: Arktiset haasteet ja mahdollisuudet.
Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi
Varis,T. & Saari, S. (Eds.): Knowledge Society in Progress – Evaluation of the Finnish Electronic Library – FinELib
Parpala, A. & Seppälä, H. (toim.):Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2004–2006
Kettunen, P., Carlsson, C., Hukka, M., Hyppänen, T., Lyytinen, K., Mehtälä, M., Rissanen, R., Suviranta, L. &
Mustonen, K.: Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointi
Kauppi, A. & Huttula,T. (toim.): Laatua ammattikorkeakouluihin
Parjanen, M. : Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon
Sarala, U. & Seppälä, H.: (toim.): Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi
Kelly‚ J., Bazsa, G. & Kladis, D.: Follow-up review of the Helsinki University of Technology
Goddard, J., Asheim, B., Cronberg,T. & Virtanen, I.: Learning Regional Engagement. A Re-evaluation of the Third
Role of Eastern Finland universities
Impiö, 1., Laiho, U.-M., Mäki, M., Salminen, H., Ruoho, K.,Toikka, M. & Vartiainen, P.: Ammattikorkeakoulut
aluekehittäjinä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2003–2004
Cavallé, C., de Leersnyder, J.-M., Verhaegen, P. & Nataf, J.-G. : Follow-up review of the Helsinki School of
Economics. An EQUIS re-accreditation
Kantola, I. (toim.): Harjoittelun ja työelämäprojektien benchmarking
Ala-Vähälä,T.: Hollannin peili. Ammattikorkeakoulujen master-tutkinnot ja laadunvarmistus
Goddard, J., Teichler, U.,Virtanen, I.,West, P. & Puukka, J.: Progressing external engagement. A re-evaluation of
the third role of the University of Turku
Baran, H.,Toivakka, P. & Järvinen, J.: Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin seuranta
Kekäle,T., Heikkilä, J., Jaatinen, P., Myllys, H., Piilonen, A.-R., Savola, J.,Tynjälä, P. & Holm, K.: Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu. Käynnistysvaiheen arviointi
Ekholm, L., Stenius, M., Huldin, H., Julkunen, I., Parkkonen, J., Löfström, E., Metsä, K.: NOVA ARCADA –
Sammanhållning, decentralisering, gränsöverskridande. Helhetsutvärdering av Arcada – Nylands svenska
yrkeshögskola 2003
Hautala, J.:Tietoteollisuusalan koulutuksen arvioinnin seuranta
Rauhala, P., Karjalainen, A., Lämsä, A.-M., Valkonen, A., Vänskä, A. & Seppälä, H.: Strategiasta koulutuksen
laatuun.Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi
5:2004
6:2004
7:2004
8:2004
9:2004
10:2004
11:2004
1:2005
2:2005
3:2005
4:2005
5:2005
1:2006
2:2006
3:2006
4:2006
5:2006
6:2006
7:2006
8:2006
9:2006
10:2006
11:2006
12:2006
13:2006
14:2006
15:2006
16:2006
17:2006
1:2007
2:2007
3:2007
4:2007
5:2007
6:2007
Murto, L., Rautniemi, L., Fredriksson, K., Ikonen, S., Mäntysaari, M., Niemi, L., Paldanius, K., Parkkinen,T., Tulva,
T., Ylönen, F. & Saari, S.: Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää. Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen
sosiaalialan arviointi yhteistyössä työelämän kanssa
Ståhle, P., Hämäläinen, K., Laiho, K., Lietoila, A., Roiha, J.,Weijo, U. & Seppälä, H.:Tehokas järjestelmä – elävä
dialogi. Helian laatutyön auditointi
Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus 2000–2003
Luopajärvi,T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.: Perämerenkaaren ammattikorkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi
Moitus, S. & Seppälä, H.: Mitä hyötyä arvioinneista? Selvitys Korkeakoulujen arviointineuvoston 1997–2003
toteuttamien koulutusala-arviointien käytöstä
Moitus, S. & Saari, S.: Menetelmistä kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointimenetelmät
vuosina 1996–2003
Pratt, J., Kekäle,T., Maassen, P., Papp, I., Perellon, J. & Uitti, M.: Equal, but Different – An Evaluation of the
Postgraduate Studies and Degrees in Polytechnics – Final Report
Niinikoski, S. (toim.): Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna
Ala-Vähälä, T.: Korkeakoulutuksen ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmät Ranskassa
Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.): Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen
koulutuksen laatuyksiköt 2005–2006
Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005–2007
Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2005–2007
Dill, D.D., Mitra, S. K., Siggaard Jensen, H., Lehtinen, E., Mäkelä,T., Parpala, A., Pohjola, H., Ritter, M. A. & Saari, S.:
PhD Training and the Knowledge-Based Society. An Evaluation of Doctoral Education in Finland
Antikainen, E.-L., Honkonen, R., Matikka, O., Nieminen, P.,Yanar, A. & Moitus, S.: Mikkelin ammattikorkeakoulun
laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Kekäle,T., Ilolakso, A., Katajavuori, N., Toikka, M. & Isoaho, K.: Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän
auditointi
Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2005–2007
Rauhala, P., Kotila, H., Linko, L., Mulari, O., Rautonen, M. & Moitus, S.; Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun
laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Hämäläinen, K., Kantola, I., Marttinen, R., Meriläinen, M., Mäki, M. & Isoaho, K.: Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Kekäläinen, H.: (toim.)Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2007–2009
Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2007–2009
Ojala, I. & Vartiainen, P.: Kolmen yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuus. Lapin yliopiston,
Lappeen-rannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuuden
benchmarking-arviointi
Lappalainen, M. & Luoto, L.: Opetussuunnitelmaprosessit yliopistoissa
Levänen, K.,Tervonen, S., Suhonen, M. & Stigell, L.:Verkko-opintojen mitoituksen arviointi
Vuorela, P., Kallio, U., Pohjolainen,T., Sylvander, T. & Kajaste, M.; Avoimen yliopiston arvioinnin seurantaraportti
Käyhkö, R., Hakamäki, S., Kananen, M., Kavonius,V., Pirhonen, J., Puusaari, P., Kajaste, M. & Holm, K.: Uudenlaista sankaruutta. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2006–2007
Malm, K., Lavonius, H., Nystén, P., Santavirta, N. & Cornér, S.: Auditering av Svenska yrkeshögskolans
kvalitetssäkringssystem
Papp, I., Carolan, D., Handal, G., Lindesjöö, E., Marttinen, R., Mustonen,V. & Isoaho, K.: Audit of the quality
assurance system of Seinäjoki Polytechnic
Alaniska, H. (toim.): Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa.
Pyykkö, R., Keränen, P., Lahti, M., Mikkola, A., Paasonen, S. & Holm, K.: Media- ja viestintäalan seuranta
Karppanen, E.,Tornikoski, E., Töytäri, R., Urponen, H., Uusitalo,T., Holm, K.: Lahden ammattikorkeakoulun
laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Liljander, J.-P., Heikkilä, J., Lappalainen, M., Nystén, P., Sulameri, T. & Kajaste, M.: Savonia-ammattikorkeakoulun
laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Wahlbin, C., Heikkilä, J., Hellberg, M., Lindroos, P., Nybom, J. & Cornér, S.: Auditering av Svenska
handelshögskolans kvalitetssäkringssystem
Jokinen,T., Malinen, H., Mäki, M., Nokela, J., Pakkanen, P. & Kekäläinen, H.:Tampereen teknillisen yliopiston
laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Saari, S. (toim.): Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Kansallinen benchmarking-arviointi
Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Uusinta-auditoinnin käsikirja 2007–2009 – Auditering
av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Handbok för förnyad auditering 2007–2009 – Audits of the quality
assurance systems of higher education institutions. Manual for Re-Audits 2007–2009
7:2007
8:2007
9:2007
10:2007
11:2007
1:2008
2:2008
3:2008
4:2008
5:2008
6:2008
7:2008
8:2008
9:2008
10:2008
11:2008
1:2009
Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008–2011
Seppälä, K., Rinne, R. & Trapp, H. (eds.): Connecting Research and Client. Finnish Experience of Quality
Enhancement in University Lifelong Learning
Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2008–2011
Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2008–
2011
Toikka, M., Aarrevaara,T., Isotalo, J., Peltokangas, N., Raij, K., Hiltunen, K. & Holm, K.: Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Ståhle, P., Karppanen, E., Kiiskinen, N., Okkonen,T., Saxén, H., Uusi-Rauva, E., Holm, K.& Seppälä, H.:
Teknillisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Vuorio, E., Huttula,T., Kukkonen, J., Kurtakko, K., Malm, K., Mikkola, A., Mäki, M., Rekilä, E.,Yanar, A.,
Kekäläinen, H., Moitus, S. & Mustonen, K.: Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Aaltonen, E., Anoschkin, E., Jäppinen, M., Kotiranta,T., Wrede, G. H. & Hiltunen, K.: Sosiaalityön ja sosiaalialan koulutuksen nykytila ja kehittämishaasteet – Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen
sosiaalialan koulutuksen seuranta-arviointi
Leppisaari, I., Ihanainen, P., Nevgi, A.,Taskila, V.-M., Tuominen,T. & Saari, S.: Hyvässä kasvussa – Yhdessä
kehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko-opetusta
Hiltunen, K. & Kekäläinen, H.: Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä
– Laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking-hankkeen loppuraportti
Rauhala, P., Liljander, J.-P., Mulari, O. & Moitus, S.: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi
Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2008–2009
Hintsanen,V., Höynälänmaa, M., Järvinen, M.-R., Karjalainen, A., Peltokangas, N. & Hiltunen, K.: Vaasan
ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Rekilä, E., Heikkilä, J., Kääpä, P., Seppälä, M., Virtanen,T., Öberg, J., Moitus, S. & Mustonen, K.:Tampereen
yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Luoma, M., Daniel, H.D., Kristensen, B., Pirttilä, A.,Vaisto, L.,Wahlén, S., Mustonen, K. & Seppälä, H.: Audit
of the quality assurance system of Helsinki School of Economics
Stenius, M. Ansala, L., Heino, J., Käyhkö, R., Lempa, H., Niemelä, J., Holm, K. & Seppälä, H.:Turun yliopiston
laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Helander, E., Ahola, J., Huttunen, J., Lahtinen, M., Okko, P., Suomalainen, H.,Virtanen, I., Holm, K. &
Mustonen, K.: Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi.Yliopistokeskusten arviointi