Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma - Opinto-opas, AMK

MAASEUTUELINKEINOJEN KOULUTUSOHJELMA
AGROLOGI (AMK)
OPETUSSUUNNITELMA
Opintojen laajuus 240 op
Opintojen kestoaika vuosi 2011 – vuosi 2015
Hyväksytty 31.1.2011
2
1 JOHDANTO
Ammattikorkeakoulun hallituksen 15.10.2010 hyväksymässä erillisessä Opetussuunnitelmien perusteet
-asiakirjassa kuvatut linjaukset ja periaatteet (ks. www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/koulutusohjelmat/
opetussuunnitelmat) koskevat kaikkia ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia.
Tähän Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman kuvaukseen on koottu koulutusohjelman opetussuunnitelman kehittämisprosessi ja vastuuhenkilöt sekä kuvaus koulutusohjelman tuottaman osaamisen kehittymisestä.
2 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA VASTUUHENKILÖT
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman kehittämiseksi asetettiin Tatu-sopimuksessa 2006–2009 sisäinen
kehittämishanke, jonka nimenä oli ”Koulutuksen tarvelähtöisyyden arviointi ja siihen pohjautuva kehittäminen”. Hankkeen rahoitus päättyi vuoden 2008 lopussa. Kehittämishankkeessa on toteutettu eri
koulutuksien työelämävastaavuuden arviointi. Koulutuksen sekä oppimisen laatukriteerien määrittely sekä tarvittavien arviointimenetelmien kehittäminen oli tarkoitus liittää jatkoksi tähän hankkeeseen vuoden 2009 loppuosalle.
Edellä kuvattuun hankkeeseen liittyen maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman tarvelähtöisyyttä
ja työelämälähtöistä arvioitiin eri sidosryhmätahoille lähetetyllä laajalla kyselyllä keväällä 2007.
Työelämässä tarvittavaa osaamista tutkittiin agrologin tutkinnolle määriteltyjen alakohtaisten ja
yleisten, (silloin käsitteenä) kompetenssien pohjalta. Vastaajia pyydettiin määrittelemään kunkin
kompetenssin tarvetta yrityksen kannalta ja toiseksi agrologin nykyosaamista ko. kompetenssissa
tuli arvioida. Kaikkia alakohtaisia kompetensseja pidettiin työelämän kannalta tärkeinä. Kun nykyosaamista verrattiin tulevaisuudessa tarvittavaan osaamiseen, oli ero jo suuri. Tämä merkitsee
sitä, että kunkin kompetenssin tavoitteiden toteutumista tulee erityisesti seurata tulevissa osaamisalueissa. Samalla se merkitsee oppimisprosessien keskittymistä niihin ydinasioihin, joita kompetenssit painottavat. Yleisiä kompetensseja arvioitaessa ilmiö oli samansuuntainen. Tarve näihin
on kaikkien vastaajatahojen mielestä olemassa. Eniten näistä pätevyyksistä sai arvostusta kehittämistoiminnan osaaminen. Tutkimuksen mukaan nykyosaaminen oli jäänyt kuitenkin useimmissa
pätevyyksissä selvästi tavoitteena olevasta tasosta.
OPS- työlle tehty tutkimus antoi tukevan jalansijan. Kun varsinainen OPS-työ syksyllä 2007 lähti
käyntiin, perustettiin Luonnonvarainstituuttiin OPS-työryhmä, johon kuului 8 opettajaedustajaa, 3
opiskelijaedustajaa ja 3 työelämää edustanutta Luonnonvarainstituutin hanketyöntekijää. OPStyötä tuki lisäksi yksi lähinnä koulutusohjelman ympäristöopintoja kehittämään tarkoitettu GOPPtyöpaja ja samaan asiaan paneutunut asiantuntijuushanke. Nämä molemmat raamittivat lähinnä
koulutusohjelman ympäristöosaamisen kehittymistä. OPS- työryhmä on kokoontunut 9 kertaa.
Ops-työstä vastasi koulutuspäällikkö Jukka Nikkilä ([email protected]).
3
Koulutuksen vastuuhenkilöt
Koulutus- ja T&K-päällikkö
Pekka Äänismaa
Koulutusvastaava
Jukka Nikkilä
Sähköposti
puh.
[email protected] 0400-279057
[email protected] 0400-279591
3 KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITE
Jyväskylän ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman osaamistavoite perustuu ammattikorkeakoulun ja koulutusohjelman valtakunnallisiin pätevyysalueisin. Näitä ovat:
1. Maa- ja metsätaloustuotanto
2. Maaseutu toimintaympäristönä
3. Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys
4. Ympäristöosaaminen
5. Eritysosaamisalueen asiantuntijuus
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman tavoitteena on, että AGROLOGI (AMK) osaa kehittää maaseutua ja
maaseutuelinkeinoja muuttuvassa toimintaympäristössä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
4 KOULUTUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN
4.1
Koulutusohjelman rakenne
Koulutusohjelman rakenne ja opintojen eteneminen esitetään seuraavassa kaaviossa.
OPINTOJEN ETENEMINEN OPINTOVUOSITTAIN
op
60
50
40
1. VUOSI
5
5
15
MAASEUTUELINKEINOJEN
KOULUTUSOHJELMA 240 op
2. VUOSI
10
3. VUOSI
15
10
10
4. VUOSI
10
15
30
20
35
40
25
35
10
10
0
PAKOLLISET AMMATTIOPINNOT
VAIHTOEHTOISET AMMATTIOPINNOT
OPINNÄYTETYÖ
HARJOITTELU
PAKOLLISET PERUSOPINNOT
VAPAASTI VALITTAVAT
4
4.2
Osaamisen rakentuminen opiskelun aikana
Koulutusohjelman opetussuunnitelma rakentuu osaamisalueista sekä yhteisistä ja koulutusohjelmakohtaisista pätevyyksistä. Oppimisprosessi etenee osaamisalueittain, jotka koostuvat opintojaksoista. Yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet kiinnittyvät osaamisalueille ja opintojaksoihin, ja niissä tapahtuu osaamisen kehittymistä koko koulutuksen ajan.
Valtakunnallisten alakohtaisten ja ammattikorkeakoulututkintojen yleisien pätevyyksien tavoitteista johdettiin osaamisalueet, jolla profiloiduttiin alueellisesti. Tehty tutkimus puolsi sitä, että kompetenssit maa- ja
metsätaloustuotanto sekä liiketoiminta ja yrittäjyys painottuvat opetussuunnitelmassa aikaisempaa enemmän. Samoin ympäristö- ja kehittämisosaamista on opetussuunnitelmassa entistä selkeämmin tarjolla kaikille.
Osaamisalueiden jako opintojaksoihin on mahdollistanut aiempaa ehjempien kokonaisuuksien muodostamiseen. Valinnaisuus on järjestetty osaamisalueiden sisään siten, että lähes jokaisessa osaamisalue sisältää
pakollisten opintojaksojen ohella myös vaihtoehtoisia ammattiopintoja ja vapaasti valittavia opintoja. Lisäksi opiskelijat voivat vaihtoehtoisesti valita opintoja myös ammattikorkeakoulun muusta tarjonnasta tai
muiden korkeakoulujen opintotarjonnasta. Tällä valinnaisuudella opiskelija voi halutessaan profiloitua eri
alueelle: tuotantoteknologiaan, ympäristönhoitoon, bioenergiaan tai maaseutupalveluihin.
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman osaamisalueet ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun kaikille opiskelijoille yhteinen Työelämävalmiudet (15 +15 op) sekä maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman osaamisalueet: Kotieläintalous (32+15 op), Kasvinviljely (33+10), Metsätalous(21 op), Luonnonvarojen kestävä käyttö(14+54 op), Maaseudun yritystoiminta (40+48 op)
Taulukossa 1 on kuvattu koulutusohjelman osaamisalueet, niiden sisältö ja osaamisen kehittymisen tasot.
Osaamisalue
Työelämävalmiudet
Kotieläintalous
Kasvinviljely
Metsätalous
Luonnonvarojen kestävä käyttö
Osaamisalueen kuvaus
Opiskelija kykenee itsensä jatkuvaan kehittämiseen, monipuoliseen viestintään ja tiedonhakuun erilaisissa työ- ja
kulttuuriympäristöissä. Opiskelijalla on oman alansa vahva
eettinen perusta.
Opiskelija hallitsee kotieläintuotannon järjestämisen perusasiat. Opiskelija osaa tuotantoeläinten ruokinnan, terveyden, hyvinvoinnin ja jalostuksen sekä tuotantoympäristöjen, tuotantoteknologian ja tuotannon talouden perusteet..
Opiskelija tuntee Suomen keskeisten viljelykasvien viljelyvaatimukset hyvän sadon ja laadun tuottamiseksi. Hän osaa
tehdä keskeisiä sadon laatu-määrityksiä. Hän osaa suunnitella tilan kasvituotannon taloudellisten ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Opiskelija tuntee metsän merkityksen kansantaloudelle,
maaseudulle ja yksittäiselle metsänomistajalle. Opiskelija
osaa metsänhoidon, metsikön kasvatuksen ja metsäsuunnittelun keskeiset tavoitteet ja menetelmät siten, että hän
pystyy tekemään kestävyyden periaatteen mukaisia ratkaisuja metsänomistajana.
Opiskelija tuntee luonnonvara-alan keskeiset ympäristövaikutukset ja sisäistää ympäristöstä huolehtimisen osaksi
ammatti-identiteettiään. Hän osaa toimia ympäristöverkostoissa ja osaa ohjata maaseutuyrityksen toimintaa kestävän
Osaamisen kehittyminen
Agrologi (AMK)
Perustason osaaja
Perusosaaja
Kehittyvän tason osaaja
5
Maaseudun yritystoiminta
Tutkimus -ja kehitysosaaminen
kehityksen mukaisesti. Opiskelija osaa kehittää ympäristönhoitoon liittyvää hanke- ja elinkeinotoimintaa.
Opiskelija tuntee liiketoiminnan keskeiset lainalaisuudet ja
kansantalouden toiminnan osana alati muuttuvia, globaaleja markkinoita. Opiskelija osaa tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia toimintaympäristöstään, osaa innovoida, tuotteistaa ja markkinoida tuotteita asiakaslähtöisesti ja kannattavasti. Opiskelija osaa käynnistää yritystoiminnan,
hankkia toiminnalle rahoituksen ja hoitaa yrityksen kirjanpidon ja muut yrittäjän velvollisuudet. Opiskelija osaa johtaa yrityksen toimintaa niin strategisella kuin operatiivisella
tasolla. Opiskelija osaa johtaa yrityksen henkilöstöä. Opiskelija hallitsee projektin johtamisen perustiedot ja taidot. .
Opiskelija kasvaa oman alansa kriittiseksi ja viestintätaitoiseksi kehittäjäksi. Opiskelija osaa tuottaa hyvää asiatyylin
kieltä suullisesti ja kirjallisesti. Hän pystyy analysoimaan,
arvioimaan ja havainnollistamaan sekä kirjallista että numeerista aineistoa kehittämisnäkökulmasta. Opiskelija oppii
toimimaan osana luonnonvara-alan kehittämisorganisaatiota itsenäisesti ja osana työryhmää.
Kehittyvän osaajan taso
Edistyvän tason osaaja
Edistyneen tason osaaja
Agrologi (AMk)
TAULUKKO 1. Koulutusohjelman osaamisalueet, sisältö ja osaamisen kehittymisen tasot.
Opintojen laajuudet, suunnitellut ajoitukset sekä pätevyydet, jotka koulutuksen aikana rakentuvat, on kuvattu opinto-oppaassa.
4.3
Joustavat toteuttamistavat
Harjoittelu on koulutusohjelmassa jaettu kahteen 15 opintopisteen kokonaisuuteen joista toinen suoritetaan aina koti tai ulkomaisessa maaseutuyrityksessä. Toinen harjoittelu on taas omaan profiloitumiseen
liittyvä harjoittelu. Sekin voidaan tehdä joko ulkomailla tai kotimaassa. Ulkomailla harjoittelua voi laajentaa
9 opintopisteen Practical training- harjoittelulla. Harjoittelupaikat opiskelijat etsivät itse.
Osa opinnoista on mahdollista suorittaa yksikön omissa tai muissa maaseudunkehittämiseen liittyvissä projekteissa. Vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin kuuluva asiantuntijuushanke (10 op) tarjoaa tähän hyvän
mahdollisuuden. Hankeosioiden lisäksi siihen voidaan sisällyttää myös oman osaamisen vahvistamiseen
liittyviä ensisijaisesti muualla tarjottavia teemaopintoja.
Verkon käyttöä oppimisessa on koko ajan lisätty, Optima on kaikilla opintojaksoilla oppimisalustana. Osaa
luennoista on jo kokeiltu nauhoittaa Adobe Connect Pro - sovellutuksella. Lähinnä ulkomaan harjoittelua
tukemaan on tavoitteena ottaa eTaitava –työkalu ohjaajien käyttöön.
Jokaisella opiskelijalla on oikeus halutessaan hakea hyväksilukua aiemmin hankitusta osaamisestaan. Opiskelija on vastuussa osaamisensa näyttämisestä toteen. Tässä näyttämisessä on korostettava sitä, että aiemmin hankittu tutkinto säilyy mutta siihen sisältynyt osaaminen usein vanhenee.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteet on kuvattu tutkintosäännössä.
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa on käytäntönä se, että opiskelija vertaa aiemmin hankkimaansa
osaamistansa opintojakson tai osaamisalueen tavoitteisiin. Mikäli itsearviointi johtaa arvioon osaamisen
riittävyydestä, laatii opiskelija hakemuksen ja hakee siihen lausunnon opintojakson tai osaamisalueen vastuuopettajalta. Hyväksiluvusta päätetään saatujen lausuntojen ja esitetyn hakemuksen perusteella.
6
Jokaisessa opintojaksossa on määritelty osaamisen toteennäyttämistavat sekä kriteerit ja näyttötavat, joilla
hyväesilukuun kussakin opintojaksossa tai osaamisalueessa voidaan päästä. Henkilökohtaiseen kehittymissuunnitelmaan voidaan sisällyttää opintoja myös muista koulutusohjelmista tai muiden korkeakoulujen
tarjonnasta silloin kun ne tukevat opiskelijan selkeän urasuunnitelman toteuttamista eikä omassa koulutusohjelmassa samanaikaisesti tarjota vastaavia opintoja.
Työssä käyvälle opiskelijalle tarjotaan joustavasti mahdollisuuksia tehdä opintojaksoihin sisältyviä oppimistehtäviä omaan työyhteisöönsä.
4.4
Koulutusohjelman työelämäyhteydet
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa työelämäyhteydet syvenevät systemaattisesti opiskeluprosessin
edetessä. Ammattikorkeakouluopinnoilla on tiivis kytkentä työelämään koko opiskeluprosessin ajan. Opiskelija tutustuu oman alansa työtehtäviin jo perusopintojen aikana. Opiskelija etsii itsenäisesti tavoitteiden
mukaisen harjoittelupaikan ja toimii vastuullisena oppivana työntekijänä harjoittelupaikassaan. Opiskelijan
mahdollisuutta osallistua hanketoimintaan /T&K-toimintaan tuetaan aktiivisesti. Hän voi tehdä asiantuntijuushankkeita, opinnäytetyön sekä syventävän harjoittelun yrityksissä. Opiskelijan omat suunnitelmat yritystoiminnan aloittamiseksi tulevat huomioiduiksi tapausanalyyseinä/kehittämishankkeina eri opintojaksojen sisällä.
4.5
T&K:n ja opetuksen integrointi
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa Luonnonvarainstituutin tutkimus- ja kehittämistoiminta (T&K) ja
opetus integroidaan rakentamalla osasta perusopintojen jälkeisistä opintojaksoista sellaisia, että ne joko
osittain tai kokonaan voidaan toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Perusopinnoissa perehdytään toimialaan ja saadaan valmiuksia onnistuneeseen T&K-työhön. Mitä laajempi opintojakso on, ja mitä perusteellisemmin eri osaamisalueita on jo opiskeltu, sitä mielekkäämpää on todellisten T&K-kokonaisuuksien
sisällyttäminen opintoihin.
Pedagogisen strategian mukaisesti T&K-työn tekemiseen perehdytään ensin osana ryhmää, jolloin opiskelija
soveltaa olemassaolevaa tietoa mallista ja oppii palautteesta. Opintojen myöhemmässä vaiheessa siirrytään
itsenäisesti tehtävään ja uutta luovaan kehittämistoimintaan. Opintojen loppuvaiheessa tutkinnon rakenteeseen sisältyy jokaisella opiskelijalla kokonaan tutkimus- ja kehitystyönä tehtävä 8 opintopisteen asiantuntijuushanke ja 15 op:n laajuinen opinnäytetyö.
Yksikön hanketoiminnan suuntaamisessa ja sisältöjen suunnittelussa otetaan huomioon se, että hankkeet
palvelevat myös koulutusohjelmassa asetettuja opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittämistavoitteita. Projektihenkilöstön ja opetushenkilöstön välistä tiedonvaihtoa ja vuorovaikutusta kehitetään. Tällöin hanketoiminta ja koulutusohjelma palvelevat toisiaan erityisesti hankkeiden suunnitteluvaiheessa.
4.6
Yrittäjyys koulutusohjelmassa
Koko maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman lähtökohtana on kehittää nimensä mukaisesti maaseutuelinkeinoja, yrittäjyyttä maaseudulla. Koulutusohjelmassa opiskelija perehtyy alan yritystoimintaan heti ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Lisäksi ensimmäisen vuoden aikana tutustutaan maaseudun toimintaympäristöön yrittäjyyden mahdollisuudet huomioiden sekä harjoitellaan kesällä maaseutuyrityksissä.
Toisena ja kolmantena opiskeluvuotena siirrytään yrittäjyysosaamisen kehittämisessä liiketoimintaosaamisen ja inhimillisten resurssien opiskelun kautta yrityksen strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen. Lisäksi
useat vaihtoehtoiset opintojaksot käsittelevät yrityksen rahoituksen, verotuksen ja ympäristönhoidon kysymyksiä. Monitahoisia yrittäjyysopintoja tukevat yleensä opintojen lopussa tehtävä asiantuntijuushanke,
opinnäytetyö ja yrityksissä tehtävä harjoittelu. Nämä opinnot voidaan vaihtoehtoisesti suorittaa myös opis-
7
kelemalla ammattikorkeakoulun yhteisiä yrittäjyysopintoja osallistumalla esimerkiksi esihautomon toimintaan
4.7
Kansainvälisyys koulutusohjelmassa
Opiskelija voi kansainvälistyä maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman opintojen aikana henkilökohtaisen
opintosuunnitelmansa mukaisesti. Kielelliset valmiudet saadaan kielten pakollisilla ja valinnaisilla opintojaksoilla. Tiedon soveltamista ja uuden tiedon hankintaa sekä kulttuurista kasvua tukevat ulkomailla suoritetut
opiskelujaksot, harjoittelujaksot, asiantuntijuushankkeet sekä opinnäytetyöt. Kotikansainväistymistä tukee
osallistuminen T&K-työhön ja osallistuminen vieraalla kielellä opetettaville opintojaksoille sekä eri koulutusohjelmien kesken tehtävä vaihto-opiskelija yhteistyö. Useilla opintojaksoilla perehdytään vieraskieliseen
materiaaliin. Koulutusohjelman englanninkielistä opintotarjonta on 30 opintopistettä.
5 OSAAMISEN KEHITTYMISEN ARVIOINTI
Osaamisen kehittymisen arvioinnin yleisperiaatteet kuvataan Opetussuunnitelman perusteissa.
Koulutusohjelmassa rakentuva osaaminen on kuvattu pätevyyksinä, joita ovat työelämän yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet. Osaamisen arviointi perustuu osaamisalueiden ja opintojaksojen tavoitekuvauksiin ja niistä laadittuihin arviointikriteereihin.
Lähtökohtana on opiskelijalla jo oleva osaaminen suhteessa koulutusohjelman tavoitteisiin. Opiskelija arvioi
itse osaamisensa opintojakson tavoitteisiin nähden ja hakee halutessaan hyväkäsilukemista opintojaksosta.
Tavoitteena on löytää ne alueet, joissa omaa osaamista tulisi vielä vahvistaa.
Opiskelijan kanssa käydään henkilökohtaisia keskusteluja opintovalinnoista. Keskustelujen perusteella opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman, arvioi oman osaamisensa kehittymistä suhteessa koulutusohjelman pätevyyksiin ja päivittää henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa. Valmistumisvaiheessa opiskelijan oma analyysi osaamisestaan helpottaa työhakuprosessia.
Osaamisen kehittyminen arvioidaan opintojakso/osaamisaluekohtaisesti kriteeripohjaisesti seuraavia
osaamista kuvaavia tasoja käyttäen (suluissa käytetyt arvosanat):
1.
2.
3.
Aloitteleva osaaja (1-2)
Kehittynyt osaaja (3-4)
Asiantuntija-osaaja (5)