Matkaraportti

1
Innovative Village
Pohjois-Irlannin opintomatka 3.-7.10.2012
Matkaraportti
Pohjois-Irlanti oli mielenkiintoinen opintokohde kylätoimijoille – matkallamme tutustuimme kyliin, jotka
olivat valinneet hyvin erilaisia strategioita menestyäkseen tai pysyäkseen edes hengissä. Kyläaktivistien
omatoimisuus ja rohkeus isoihinkin hankkeisiin ja toisaalta verkottuminen sekä kunnan että muiden
organisaatioiden kanssa teki vaikutuksen. Ihmisten ylpeys omasta maasta ja kylästä, sydämellinen
vieraanvaraisuus ja komeat maisemat lisäsivät mielenkiintoa. Tässä raportissa esittelemme PohjoisIrlantia sen perusteella, mitä matkalla näimme ja kuulimme.
Opintomatkan järjesti kansainvälinen Leader-hanke Innovative Village www.jamk.fi/innovative-village.
Matka oli hankkeen ensimmäinen yhteinen toimenpide. Hankkeen tarkoitus on löytää uusia tapoja luoda
kylälähtöisiä palveluita. Hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liiketoiminta ja palvelut yksikkö ja siinä on kaikkiaan viisi partneria – kolme Keski-Suomesta sekä virolainen ja pohjoisirlantilainen
Leader-toimintaryhmä.
Opintoryhmämme osallistujat olivat partneriorganisaatioista ja näiden toiminta-alueilta Keski-Suomesta:
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK www.jamk.fi
Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry, toiminta-alue pohjoinen Keski-Suomi
www.viisaankivi.fi/viisari
JyväsRiihi ry, toiminta-alue Jyväskylän maaseutualueet, www.keskisuomenmaaseutu.fi.
Isäntämme ja partnerimme Pohjois-Irlannissa oli North East Rural Development Partnership NER
www.northeastrdp.com. Opintomatkaohjelmaan osallistui myös toinen kansainvälinen partnerimme
Tartumaa Arendusselts, TAS, www.tas.ee.
Innovative Village – Kekseliäät kylät
www.jamk.fi/innovative-village
2
Matkalla oli useita päämääriä. Se oli hankkeemme ensimmäinen opintomatka ja kansainvälisen yhteistyön
aloitus. Matkan aikana pidimme aloitusseminaarin ja kansainvälisen ohjausryhmän kokouksen. Tavoitteina
oli saada hanke hyvään alkuun ja
oppia tuntemaan oma porukkamme ja hankkeen partnerit
löytää hyviä käytäntöjä niin kylätoiminnassa, projekteissa kuin maaseudun kehittämisessäkin
oppia paikallisista maaseutupalveluista.
Hanke alkoi toukokuun sijaan vasta syyskuussa 2012. Kaikki partnerit halusivat kuitenkin toteuttaa
opintomatkan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti syksyllä 2012. Niinpä meillä oli melkoinen kiire
matkan järjestämisessä, mutta matka meni onneksi hienosti.
Pohjois-Irlanti ja
North-East Region
Pohjois-Irlanti on osa Iso-Britanniaa ja sen virallinen kieli on
englanti, mutta myös iiriä puhutaan. Asukkaita on noin 1,7
miljoonaa. Pääkaupunki on Belfast.
Pohjois-Irlannissa on 26 aluetta (district = kunta); kaupungit
(cities) ja kauppalat (boroughs) lasketaan alueiden kanssa
tähän lukuun. Jokaista kuntaa hallitsee valtuusto, council.
Maassa on paljon pieniä kaupunkeja, pieniä kyliä ja pieniä
maatiloja.
Väestönkasvu on maaseudulla nopeampaa kuin
kaupungeissa. Maaseutualueilla sijaitsee paljon pk-yrityksiä
ja kasvava sosiaalisten yritysten sektori. 75 % maasta on
viljeltyä. Maatilat ovat usein osa-aikaviljelyssä. Alueella on
paljon sateita ja mieto talvi, joten laitumet ovat yleensä
ympäri vuoden vihreät. Maaseudun pääelinkeinot ovatkin
lammastalous ylämaalla ja karja- ja maitotalous alamaalla,
sekä turismi. Rannikolla ei ole teollisuutta, ei edes
kalateollisuutta paitsi pienessä määrin lohen häkkikasvatusta.
North-East Region on Pohjois-Irlannin seutukunta, jossa asukkaita on kaikkiaan noin 350 000 (21 % PohjoisIrlannin asukasluvusta). Näistä maaseutualueilla asuu 95 000 asukasta. Alue on noin 2300 km2 (vrt. koko
Pohjois-Irlanti 13 576 km2, Keski-Suomi 19 948,75 km² ja Jyväskylä 1 171 km²) ja sillä on laaja rannikkoalue
Skotlannin naapurina. Seutu käsittää viisi kuntaa Ballymenan, Ballymoneyn, Colerainin, Moylen ja Larnen.
Suurimmat kaupungit ovat Ballymena 30 000 ja Coleraine 27 000 asukasta.
North East Rural Development Partnership NER www.northeastrdp.com
Isäntänämme ja paikallisen ohjelman rakentajana toimi Leader-toimintaryhmä NER. Se on perustettu 2009,
mutta alue on ollut Leader-aluetta vuodesta 1993. NER:n budjetti n. 15 miljoonaa euroa ja sillä on 8
työntekijää. Isäntänämme toimi Andrew McAlister, Strategy Manager, [email protected].
NER:n painopistealueet ovat maanviljelyn monipuolistaminen, pienyrittäjyyden tukeminen, matkailun
kehittäminen sekä kylien ja niiden peruspalvelujen tukeminen. Tutustuimme konkreettisiin esimerkkeihin
näistä kaikista.
Innovative Village – Kekseliäät kylät
www.jamk.fi/innovative-village
3
Matkapäiväkirja
Ke 3.10. Matkustuspäivä
Kokoonnuimme klo 13.30 Jyväskylän lentokentälle. Illalla majoituimme Dublinissa lentokenttähotellissa.
To 4.10. Belfast, kehittämisyhtiö, seminaari
Klo 9 olimme jo pitäneet nimenhuudon hotellissa. Bussi oli noutanut virolaiset partnerit toisesta hotellista
ja kurvaisi nyt meidän hotellimme kautta. Koska meitä oli 22 ja virolaisia 16, bussi oli miltei täynnä.
Menomatka pohjoiseen käytettiin esittelyihin ja maisemien ihailuun, kun tasaisemmat alamaat muuttuivat
hitaasti jylhemmäksi ylämaaksi.
Klo 11.15 Belfastissa seuraamme liittyi oppaaksi Tommy Collins, NER:n hallituksen jäsen (kuva). Hän opasti
meille asiantuntevan kaupunkikierroksen, jonka kautta ymmärsimme paremmin Irlannin historiaa ja
nykypäivää. Tarinat käännettiin lennossa sekä suomeksi että viroksi.
Saimme kierroksella paljon tietoa. Belfastin suuralueen
asukasluku on 600 000 ja varsinaisella kaupunkialueella
asuu 280 000 ihmistä (vrt. Jyväskylä 132 000).
Työttömyys on nyt noin 7,5 % kun hyvinä vuosina se on
ollut 4 %.
Irlannin saari jaettiin 1921. Ulsterin provinssi oli
protestanttinen ja sen Britannia jätti itselleen. Muut
alueet se antoi Irlannin tasavallalle. Jako aiheutti 30
vuoden sisällissodan, joka loppui 1998 solmittuun
Pitkäperjantain eli Good Friday -sopimukseen. Tällä
hetkellä takana on melkein 10 vuotta melkein rauhan aikaa – siellä tapellaan vain hieman silloin tällöin.
Vaikka Pohjois-Irlanti kuuluu Iso-Britanniaan, siellä on oma hallitus eli itsehallinto, ’a power sharing
governement’, jossa päävirat jaetaan puolueille niiden kokojärjestyksessä.
Taistelujen nimitys ”The Troubles” on hyvin brittiläistä vähättelyä verisestä sisällissodasta, jossa katoliset,
jotka halusivat (ja joista monet haluavat sitä yhä) liittyä Irlannin tasavaltaan, ja protestantit, jotka
kannattivat (kannattavat yhä) brittihallintoa, taistelivat keskenään ja rauhanturvaajien kanssa verissä päin
pommit paukkuen.
Belfastissa kumpikin uskontoryhmä asuu yhä enimmäkseen omilla
asuinalueillaan, joiden välissä on 1970-luvulla rakennettu Peace Wall, Rauhan
muuri, “Miljoonan tiilen seinä”. Se on katolisten ja protestanttien väliin
rakennettu puoli kilometriä pitkä muuri, jota aikanaan jouduttiin korottamaan
kolmasti, etteivät pommit lennä sen yli. Levottomuuksien aikana muurin
jatkeena olivat tiesulut, jotka suljettiin aina yöksi.
Nykyään aita on pitkä kantaa ottavien graffitien taidenäyttely. Koska nyt on
rauha, osa asukkaista haluaa purkaa aidan, osan mielestä on liian aikaista ja
osa haluaa sen nähtävyydeksi. Sitä se on jo nyt – siellä pyöri koko ajan takseja,
jotka tuovat turisteja katsomaan aitaa. Nyt aidassa on parin virolaisen ja
keskisuomalaisen kyläaktivistinkin nimmarit…
Rauhan ajasta huolimatta näimme kaupunkiliikenteessä myös valkoisen panssariauton, Crimestopperin,
vaikka sitä ei kuulemma enää juuri käytetä. Crumlin Roadilla näimme tulevan matkailunähtävyyden: hylätty
vankila ja tien toisella puolella oikeustalo, jossa aikanaan tuomittiin kaikki ”Levottomuuksissa” pidätetyt.
Innovative Village – Kekseliäät kylät
www.jamk.fi/innovative-village
4
Kadun alla kulkee yhä tunneli, jota pitkin pidätetyt kuljetettiin vankilasta oikeustaloon. Shankhill Roadin
poliittisesti kantaa ottavien seinämaalausten ohi ajoimme hitaasti, muttemme ehtineet pysähtyä.
Rauhan tullen kaupunkia on päästy korjaamaan ja jälleenrakentamaan. Viktoriaanisen keskustan
tuntumaan on ilmestynyt paljon uutta arkkitehtuuria ja mm. julkisia taideteoksia. Titanicin rakentanut
telakka työllisti aikanaan 30 000 ihmistä. Nykyäänkin telakka toimii, mutta on hiljentynyt. Tilalle on tullut
toimistoja, konferenssikeskus ja uusi Titanic-museo, jonka katsastimme päältäpäin.
Klo 13 Larne Enterprise Development Company Ltd LEDCOM
Aloitimme kahveilla, minkä jälkeen toimitusjohtaja Ken Nelson esitteli meille kehittämisyhtiön toimintaa.
Paikalla oli myös Larnen kaupungin edustajia.
LEDCOM perustettiin 70-luvulla, kun ajat olivat huonot ja työttömyys lisääntyi. Alueen vaikuttajat kokosivat
kaikki yritykset ja yhteistyötahot tapaamiseen, jonka tuloksena synnytettiin sosiaalinen yritys LEDCOM.
Kehittämisyhtiönä sillä on hyvin samanlaiset tehtävät kuin suomalaisella kehittämisyhtiöllä. Toisaalta se
näyttää tuottavan esimerkiksi enemmän koulutusta kuin suomalainen kehittämisyhtiö. Se omistaa omaa
toimintaansa varten ja vuokrattavaksi yrityksille 10 000 m2 kiinteistöjä.
LEDCOM oli paitsi yritystoiminnan, myös maaseudun aktiivinen kehittäjä. Social Entrepreneurship
Programme tarjosi tukipalveluja ja neuvontaa yhteisöille, jotka halusivat kehittää toimivia bisnesideoita eli
käytössä on erityyppinen sosiaalisen yrityksen käsite kuin meillä. Maatilojen diversifioimiseksi oli järjestetty
koulutusta ja mentorointia. Iso osa yrittäjistä haki kurssin jälkeen maaseuturahoitusta. Useat alueen
yritykset toimivatkin maatalouden ohessa. Matkamme aikaan terveydenhuollon palvelujen ulkoistaminen
oli keskustelun alla, joten sieltä noussevat seuraavat tarpeet.
Klo 15 Cushendall – majoittuminen Bed and Breakfast -yrityksiin. Alueen kylissä on sekä pieniä hotelleja,
jokunen hostelli että koko ajan kasvava määrä melko pieniä aamiaismajoituspaikkoja. Olimme jo hanketta
suunnitellessa päättäneet suosia paikallisia maaseutupaikkoja myös majoituksessa, joten virolaiset
majoittuivat yhteen isompaan ja me suomalaiset jakaannuimme kolmeen lähekkäiseen rakennukseen kylän
keskustassa.
Klo 16 hankkeen aloitusseminaarin puolikas
NER oli päättänyt jakaa seminaarin kahteen osaan eri puolille
aluettaan. Ensimmäinen puolikas pidettiin heti tulopäivän iltana
kylän hotellilla. Teemoina olivat esittäytyminen, maaseutumatkailu ja mm. nuoret kylillä. Ilta päättyi yhteiseen illalliseen.
Kuvassa esitteitä vastaanottavat Päivi Laasanen Uuraisilta ja Eero
Åkerlund Sumiaisista.
Matkailusta Pohjois-Irlannissa kertoi Brian Connelly Northern
Ireland Tourist Boardista (”Matkailun edistämiskeskus”).
Olennaiset kehitettävät matkailun teemat ovat kulttuuri ja
perinteet sekä kaunis luonto. Tärkein päämäärä on lisätä
kansainvälisten matkailijoiden määrää ja viipymää. Keinoina
Brian Connelly mainitsi erityisesti mm.
- Titanic Belfast Festivalin 2012 ja muut isot,
kansainvälisetkin tapahtumat
- Sinilippurannat (EU:n laatustandardi), EU:n mukaiset suojelualueet
- Causeway Coastin - upea matkailureitti on koko P-Irlannin vetonaula; Glens Heritage Trust
- Giant’s Causewayn – suurin vetonaula, jossa upouusi Visitor’s Centre
- Kansainvälisen Economusee -hankkeen, jonka avulla tehty ainakin kaksi uutta museota
- Paikalliset yhteisöt ovat motivoituneita tuottamaan matkailupalveluita.
Innovative Village – Kekseliäät kylät
www.jamk.fi/innovative-village
5
Nuorten toimintaa edustivat Young Farmers Associationin Melissa Knox ja Lauren Mitchell pienestä
Broughshanen kylästä. Se on syrjäinen kylä, jossa on huonot tiet ja huonot julkiset liikenneyhteydet: ”Ainoa
huono puoli maalla asumisessa on julkisen liikenteen puuttuminen, kun on riippuvainen vanhemmista ja
muista aikuisista.” Kyläkoulu on lopetettu. YFA:n lisäksi muuta toimintaa nuorille kylällä tarjoavat
partiolaiset ja nuorisokerho. Kylä osallistuu säännöllisesti ”Britain in Bloom” -kilpailuun: ”Jos haluaa asua
siellä, on oltava kiva puutarha!” Niinpä YFA:nkin nuoret olivat porukalla vallanneet tyhjän tontin, raivanneet
sen ja kylväneet täyteen villikukkia.
Young Farmers on
- brittiläinen järjestö 12-25 -vuotiaille (ja vanhemmillekin) maaseudun nuorille
- jokaisella paikallisyhdistyksellä on tunnuksena omannäköiset t-paidat (ks. kuva)
- jäsenten on hyväksyttävä ”The Countryside Code” www.naturalengland.org.uk/countrysidecode
- toiminta antaa nuorille paljon: ”Jos en olisi osallistunut Young Farmers -toimintaan ja jos en olisi
ollut ryhmänvetäjänä, en olisi uskaltanut tulla puhumaan teille.”
Pe 5.10. Cloughmillsin puutarhat, Loughgiel Millennium Centre, Portglenone
Heti aamulla klo 9 me suomalaiset, virolaiset ja jokunen paikallinen kylätoimija kömmimme bussiin. Ensimmäiseksi ajoimme aktiviteettiyritykseen Ardclinis Activity Centre, jonka omistaa Anne Bowen. Hän oli
toiminut jo vuosia matkailuyrittäjänä. Nyt hänellä oli uusi kurssi- ja välinerakennus sekä rakenteilla oleva
pieni ulkoilma-aktiviteettipuisto, jossa kokeilimme keinua ja jousiammuntaa. Sieltä suuntasimme sisämaahan pieneen Cloughmillsin kylään.
Cloughmills Community Association oppainamme Declan Donnelly (Ballymoney Borough Council) sekä
puutarha-aktiivit Patrick Frew ja Sara Fox
Cloughmills Community Association on aktiivinen kyläyhdistys, joka on valinnut kylän aktivoimiseksi
luonnonmukaisen puutarhaviljelyn. Declan Donnelly kertoi: ’Jos ihmiset menettävät otteensa yhteisöönsä
ja luontoon, tulee ongelmia, ihmiset sairastuvat ja tulevat itsekkäämmiksi. Projektimme lisää ihmisten
hyvinvointia ja yhteyttä luontoon. Kun ihmiset saadaan yhteen, heistä tulee onnellisempia!’ Projekti oli
esittelijöidensä mukaan toimiva sosiaalinen interventio. Se yhdistää kyläyhteisöä, aktivoi ja kannustaa
hyötyliikuntaan, tuottaa terveellistä ruokaa ja opettaa tekemään huomioita luonnosta ja oppimaan uutta.
Cloughmillsin kylän keskusta on paikalliseen tyyliin tiivis, joten asukkailla on melko pienet pihat. Ympärillä
paikalliset maanviljelijät harjoittavat lähinnä maidon- ja lihantuotantoa, ei niinkään kasvisten viljelyä.
Kylässä asuu sekä katolisia että protestantteja – niinpä kylällä on kaksi erillistä koulua.
Puutarhan konkreettinen alku oli ollut pubin vieressä ollut tyhjä tontti. Se saatiin ilmaiseksi käyttöön. Tontti
raivattiin, sinne hankittiin kasvilaatikoita, pienet kasvihuoneet, kompostit, erilaisia malleja kierrättämisestä,
jopa takapihalle mahtuva kanahäkki ”kierrätyskanoineen” (lämmin ilmasto – kanat tarkenevat myös talvella
ja voivat syödä talousjätteitä). Puutarha oli aina auki (Briteissä on paljon aidattuja puutarhoja, jotka
Innovative Village – Kekseliäät kylät
www.jamk.fi/innovative-village
6
suljetaan yöksi). Kasvukausi kestää saarella toukokuusta lokakuuhun. Ensi vaiheessaan puutarha oli
kunnallista toimintaa, mutta nyt rahoitusta saatiin mm. britti-Veikkaukselta.
Kuva: Vesankalaiset ja konginkankaalaiset keskustelemassa puutarhassa.
Yhdistyksen konkreettisena tavoitteena oli saada enemmän ihmisiä viljelemään ruokaansa. Samalla
toteutettiin mm. tasa-arvotavoitteita ja uskontoryhmien lähentämistä toisiinsa:
- Aktiivit opettavat halukkaita kyläläisiä viljelemään vihanneksia, jotta lapsetkin oppivat, ettei ruoka
tule supermarketista
- Puutarhassa on pieniä kasvatuslaatikoita. Jokaisella toimintaan osallistuvalla, pidemmälle
edistyneellä kyläläisellä on oma laatikko. Rakenteilla oli korkeampia kasvatuslaatikoita, joiden
avulla myös huonosti liikkuvat vanhukset ja liikuntaesteiset voivat
osallistua viljelyyn, joten toiminta lisää tasa-arvoa eri-ikäisten sekä
terveiden ja sairaiden välillä.
- Mallinurkka tyypillisestä takapihasta kertoi, kuinka saada
mahtumaan mahdollisimman paljon viljelymaata (kattokasvimaa,
tynnyrit, seinähyllyt, autonrenkaat… ks. kuva)
- Pienet halvat mallikasvihuoneet ovat kaikkien hankittavissa ja
opettivat kasvihuoneviljelyä.
- Puutarha tuntui olevan ainoa paikka, jossa katolisen ja protestanttisen peruskoulujen lapset toimivat yhdessä: lapset
osallistuvat puutarhan lastenkerhoon kerran kuussa ja viljelevät
yhdessä lasten puutarhaa, tekevät luontoretkiä yms.
- Alueen ulkopuolella on uusi 4,5 eekkerin alue viljelysmaata, johon
voi jatkaa viljelyä, kun on ensin oppinut omassa pienemmässä
puutarhassa. Uusi alue on rakentumassa: syötävien perennojen
kukkapenkki, syötävä pensasaita, ekohuussi, aito jurtta lasten
tarinatuokioihin ja vuokrattavaksi on jo valmiina.
- Seuraavassa vaiheessa aktiivit koettavat saada alueen kauppiaita
ostamaan omalla kylällä kasvatettuja tuotteita, suunnittelevat
perinneruokakursseja, kiviaita- ja -uunikurssia, oluenpanoa, siiderintekoa jne. – ideoista ei taida
tulla loppua.
Toiminta noudattaa permakulttuurin periaatteita = rakennetun ympäristön suunnittelua luontoa kunnioittaen; filosofia kattaa puutarhan, arkkitehtuurin, ekologian, jopa rahanhallinnan ja yhteisösuunnittelun.
Innovative Village – Kekseliäät kylät
www.jamk.fi/innovative-village
7
Loughgiel Millennium Centre – suurten suunnitelmien kylätalo
Seuraava kohteemme Loughgiel on syrjäinen noin 300 asukkaan kylä. Kaikkiaan seudulla asuu noin 3000
ihmistä eli 1200-1300 perhettä. Kylässä on kirkko, pubeja, pieniä kauppoja, koulu, lastentarha ja posti;
terveyskeskukseen on 6-7 km. Työttömyyttä on melko paljon.
Toimintaa esitteli meille Gerard McCloskey. Loughgiel Community Association perustettiin 1988 kuihtuvalle
kylälle päämääränään luoda työpaikkoja kylälle. Ensin toimittiin pienesti mm. järjestämällä atk-kursseja,
sitten päätettiin ryhtyä toimeen. Yhdistys suunnitteli uuden monitoimitalon ja hankki rahoituksen. Talo
avattiin vuonna 2000 ja nyt siellä käydään kauempaakin. Toiminta pyörii toistaiseksi avustuksin. Vuokratulot, tuulimylly yms. auttavat toimeentulossa. Pyrkimys on omavaraisuuteen, sillä hankerahat ja tuet ovat
vähenemässä.
Millennium Centre -monitoimitalo
- lastentarha 25 lapselle
- koulun jälkeistä kerhotoimintaa
- keittiö ja kahvio
- sali kokoontumiseen, juhliin, kursseille
- tietokoneluokka
- liikuntasali pelaamiseen, kerhoille ja kursseille
- yritystilaa vuokrattavana – osa tyhjänä tällä hetkellä
- työllistää 24 ihmistä (osa-aikaisina ja työllistämistuilla)
- rakentamisen rahoitus hankkeena: Omarahoitustarve oli
50 000 puntaa (n. 61 000 euroa). Siitä 40 000 kerättiin
kiertämällä jokaisessa talossa lähiseudulla myymässä
tiiliä; kaikki ostivat ja samalla talosta tuli kaikkien
yhteinen.
- takapihalla vuokrattu tuulimylly, jolla pienennetään
keskuksen lämmityskuluja; loppu energia menee
valtakunnan verkkoon
Luovutimme Gerard McCloskeylle konginkankaalaisen ruisleivän kiitokseksi, kuten kaikille muillekin
esittelijöille matkan aikana, nousimme taas bussiin ja hurautimme Portglenoniin.
Portglenone Community Group oppainamme Kieran Adams ja Norman Worthington
Portglenonin kylän kehittämisyhdistys Portglenone Community Group tuntui kyläkehittäjän unelmalta:
päämäärätietoista työtä laajassa yhteistyössä vapaaehtoisten, yrittäjien ja virkamiesten kanssa hyödyntäen
kaikkea mahdollista rahoitusta toiminnan pyörittämiseksi ja kehittämiseksi. Portglenone on mukana
Innovative Village -hankkeessa, joten tulemme kuulemaan toiminnasta varmasti lisää myöhemmin. Kylä on
melko iso, alueella asuu noin 3000 asukasta.
Kuva: Portglenonin keskusristeys; kylätoimisto vasemmalla.
Innovative Village – Kekseliäät kylät
www.jamk.fi/innovative-village
8
Portglenonin yritysryhmä PEG perustettiin 1995. Tällä hetkellä siinä työskentelee kolme osa-aikaista
työntekijää, kahdentoista jäsenen hallitus ja 35 vapaaehtoista. 1997 PEG:stä tuli ”a company limited by
guarantee” = brittiläisessä ja irlantilaisessa yrityslainsäädännössä yksityinen vaihtoehtoinen yritysmalli. Sitä
käyttävät lähinnä yleishyödylliset organisaatiot, jotka tarvitsevat oikeushenkilöllisyyden. Sillä on jäseniä,
jotka toimivat laillisina takaajina. He luovuttavat yleensä melko pienen summan yritykseen sen mahdollista
lopettamista/konkurssia varten. Periaatteessa tällainen yritys voisi antaa osinkoa jäsenilleen, mutta silloin
se ei saa yleishyödyllisen toimijan statusta ja sitä kautta verohelpotuksia, avustuksia ja hankerahoitusta.
PEG pyrki parantamaan Portglenonin kylän ja sen ympäristön asukkaiden elämänlaatua luomalla mahdollisuuksia työllistymiseen ja aktiviteetteihin, jotka auttavat kyläläisiä elämään terveellistä ja tyydyttävää
elämää. PEG:n tavoite: lisätä yrityspotentiaalia ja työllisyyttä.
Tilat
1. Market House – Yhteisön toimisto aivan kylän keskustassa avattiin 2001 EU:n erikoistuella (EU
Special Support Programme for Peace and Reconciliation) saadulla avustuksella sekä Irlannin
kansainvälisen rahaston (International Fund for Ireland), Ballymenan ”kunnanvaltuuston”
(Ballymena Borough Council) ja paikallisten yhteisöjen rahastojen (Local Community Funds) tuella.
2. Toimiston lisäksi PEG vuokraa viittä muuta yritystilaa, mm. pyöräliikettä.
3. Glenone Park – PEG avasi yrityspuiston 2009 Sosiaalirahaston, Irlannin kv-rahaston, Magherfeltin
aluehallinnon, Ballymenan valtuuston ja omalla rahoituksella. Yrityspuistossa on 9 tilaa, joista 7 on
vuokrattu.
Portglenonin kyläyhdistyksen omaa/koordinoimaa toimintaa
1. Bannside Youth Club – nuorten kerho kokoontuu
viikoittain, sitä pyörittää 7 vapaaehtoista
2. Senior Citizens Club – ikäihmisten kerho
kokoontuu joka toinen viikko. Kerhossa on mm.
tuolijumppaa, yrttipaja, A2B Benefits for Older
People, hoitoja, käsitöitä ja windowboxikkunasomisteiden tekoa Green Gym -ryhmän
järjestämänä.
3. Summer Scheme – kesäleiri tarjoaa tekemistä
150:lle 4-14 -vuotiaalle kolmen viikon aikana
kesälomilla. Rahoittajina PEG, Children in Need ja
Northern Eastern Education Library Board.
4. Portglenone Green Gym tekee työtä kehitysvammaisten aikuisten parissa edistäen sekä
osallistujien että ympäristön hyvinvointia.
Osallistujat tekevät ympäristönhoitotöitä kylässä
ja lähialueilla. Rahoittajina PEG, Conservation Volunteers Northern Ireland, Cistercian Monastery,
Magherafelt and Cookstown Volunteer Center, Adult Day Centres (Maghreaflet, Maghera), ECOS
Centre, Ballymena Borough Council, Forest Service NI, paikalliset kauppiaat, koulut, World of Owls
(Randalstown), Out and About Transport, Cedar Foundation (Boroughshane), The Fold in
Portglenone ja Community Focus Learning.
5. CHIP eli Community Helping Illuminate Portglenone – vuosittainen tapahtuma, jossa kylä
koristellaan jouluvaloilla ja -kuusilla, joulupukeilla ja seimillä. Alueen kylät saavat tukea jouluvalojen
hankintaan. Rahoittajat PEG, Ballymena Borough Council ja alueen yrittäjät.
Innovative Village – Kekseliäät kylät
www.jamk.fi/innovative-village
9
6. Walking Club – kävelykerho, joka kokoontuu joka maanantai ja torstai vapaaehtoistoimintana.
7. Drugs and alcohol awareness and peer education training – vertaistukea huumeiden ja alkoholin
käyttäjille. Kolme PEG:n vapaaehtoista on koulutettu ohjelmassa niin pitkälle (taso 3), että he voivat
toimia ohjaajien kouluttajina. Tähän mennessä yli 60 nuorta on koulutettu tasolle 2.
8. Employment of Lay Health Worker – Terveystyöntekijäprojekti alkoi 2005. Hanke tuottaa tietotauluja apteekin ikkunaan ja terveystyöntekijä mm. jakaa tietoa ja esitteitä kyläläisille (Lay health
worker = ei terveysalan virallista koulutusta, vain kurssitus; voivat toimia palkattuina tai vapaaehtoisina erilaisissa terveyden ylläpidon tehtävissä). Apteekkari tekee yhteistyötä koulun kanssa ja
keskustelee 12-vuotiaiden kanssa tupakonnista, viinasta, huumeista ja terveistä elintavoista. Lay
health worker auttaa senioreita tuomalla esim. mielenkiintoisia puhujia vanhustenkerhoon.
Nuorten kerhossa hän on keskustellut mm. seksuaaliterveydestä, ensiavusta ja masennuksesta.
Lisäksi projekti on tuonut ajantasaista terveystietoa kyläyhteisölle mm. verkottumalla
terveystapahtumiin. Lisäksi toimii Healthy IT, Terve tietotekniikka, informatiivinen hauska ohjelma,
jonka avulla voi tavata apteekkarin, vaihtoehtoterapeutteja ja terveyden tukihenkilöitä sähköisesti.
Rahoittajana Community Development & Health Network.
9. The Big Splash on vuosittainen kilpailu Bann-joella, jossa lasten kilpailulajeina on mm. melomista
kanootilla, kajakilla ja banaaniveneellä. Tapahtuma kestää viikon ja loppuu lauantaina triathloniin.
2012 kilpailijoita oli 205.
10. Bann Maine West Cluster – Klusteri käsittää PEG:n lisäksi Cullybackeyn, Tullygarleyn, Ahoghillin,
Grangen, Hillstownin ja Clooneyn kylien kehittämisyhdistykset. Klusterin tarkoitus on rohkaista
kylien kehittäjiä tekemään työtä yhdessä ja jakamaan resursseja.
11. Community Newsletter -tiedote on tiivis 400 kappaleen painoksen infolehti (A4), joka jaetaan
koulujen ja kauppojen kautta.
12. Naisten ja miesten viikoittaiset jumpat.
Kuva: PEG on hyödyntänyt paikallista taiteilijaa, jolta on tilattu kylttejä, portteja ja taideteoksia.
Innovative Village – Kekseliäät kylät
www.jamk.fi/innovative-village
10
Tulevaa toimintaa eli ”Portglenonin kyläsuunnitelma”
1. Yhteistyö kaikkien kolmen Ballymenan valtuuston alueella toimivien kyläklustereiden kanssa.
2. Uusien vapaaehtoisten rekrytoiminen toimintaan.
3. Satamahanke (kuva) on kunnan hallinnoima EU-hanke. Ykkös- ja kakkosvaiheet on jo toteutettu
(ruoppaus, vene- ja onkimislaiturit, infotaulut, yms.). Sataman kolmosvaihe maksaa 1,3 miljoonaa
puntaa ja työn pitäisi alkaa ennen vuoden 2012 loppua. Hanke rakentaa satamaan
ulkoilmakonsertti- ja tapahtumapaikan katsomoineen, yksikerroksisen paviljongin vessoineen,
suihkuineen ja sosiaalitiloineen sekä parkkipaikan.
4. Men’s Shed – Miesten suoja -hanke on suunniteltu eläköityneille, työttömille yms. miehille.
Hankkeessa tehdään konkreettisia projekteja, kuten rakennetaan coracle (= nahalla päällystetty,
vitsaksista punottu soutuvene), tehdään kaiverruksia, puutöitä ja metallitöitä. Rahoituksen 10 000
puntaa on myöntänyt Awards for All (Lottery grants and funding for projects in the UK eli
”Veikkaus”).
5. Projektien kestävyys taataan tekemällä työtä yhdessä yhdistysten, yrittäjien, rahoittajien ja
julkisten tahojen kanssa.
6. Maastopyöräreittiä on ehdotettu tehtäväksi paikalliseen metsäpuistoon perheitä varten.
7. Bann Bridgen valaistus sillan alla pesivien huumenuorten karkottamiseksi: toteutettavuustutkimus
on tehty.
Portglenonin opastetun kävelykierroksen jälkeen n. klo 16 seurasi toinen puolikas hankkeen
aloitusseminaaria. Seuraavassa lyhyesti seminaarin mielenkiintoisesta annista.
Rosemary McCormick Ballymenan kunnanvaltuustosta: Valtuustojen rooli Pohjois-Irlannissa - kunnat ja
yhteisöjen kehittäminen Ballymenassa
Yhteisön kehittäminen Ballymenassa ja kunnan rooli kehittämisessä painottui kolmeen alueeseen:
1. Yhteisön palvelut - kehitetään kuntalaisten kykyä ja mahdollisuuksia vaikuttaa ja ymmärtää
2. Yhteisön klusterit - Vastataan aktiivisesti haasteisiin ja vaikutetaan yhdessä yhteisön elämänlaatuun
a. Klusteri on paikallisten kolmannen sektorin organisaatioiden (mm. kyläyhdistykset)
konsortio, jossa jaetaan sekä ihmis- että taloudelliset resurssit
b. Klusterien hyödyt:
i. paikallisten ryhmien välisen vuorovaikutuksen lisääntyminen,
ii. mahdollistanut yhteisöjen palveluiden ja tukipalveluiden käytön paikallisella
tasolla,
iii. lisännyt pitkäjänteisyyttä yhteisön palveluihin,
iv. luonut yhteisöjen palveluille paremman maineen,
v. lisännyt yhteisöjen osaamista, taitoja, tietoja ja kapasiteettia.
3. Yhteisösuunnittelu - mahdollistetaan eri toimijoiden yhteistyö
Rosemary McCormick kertoi, että Ballymena on onnistunut hyvin maaseudun kehittäjänä:
 Pohjois-Irlannin ensimmäinen kunta, joka on ottanut käyttöön yhteisöklusterit
 Pohjois-Irlannin ensimmäinen kunta, joka on kehittänyt yhteisösuunnittelua
 Kunnassa on yhteisöjä, jotka tunnistavat pitkän tähtäimen kehittämis- ja investointitarpeet
 Parempi yhteisöjen ja julkisen sektorin välinen ymmärrys
Theresa Canavan Maaseutuvaltuusto Rural Development Councilista kertoi, että maaseudun suurimpina
haasteina ovat ikäihmisten palvelut (33 % asuu maalla), nuorille sopivat työpaikat sekä kasvava köyhyys ja
syrjäytyneisyys. Maaseudun kehittämisen suunnittelijana toimii maaseutuvaltuusto. Itse kehitystyö on
hajautettu. Pohjois-Irlannin maaseutuvaltuustot toimivat hallinnon agentteina alueilla. Niiden rooleja ovat
Leader-toiminta, toimintatutkimus, rahoitus ja hallinnointi.
Innovative Village – Kekseliäät kylät
www.jamk.fi/innovative-village
11
Maaseudun kehittämisen haasteet Pohjois-Irlannissa kuulostavat melkoisen samoilta kuin meilläkin:
o talouden tiukkuus vs. sosiaaliset tarpeet
o kapasiteetin rakentaminen ja kehittäminen
o eri toimijoiden kilpailevat intressit
o yhteisölähtöiset ratkaisut vs. hallinnon interventiot
o hallinnon vaihtuvat prioriteetit.
Toinen suurempi teema seminaarissa oli maaseudun rahoitus, erityisesti luotto-osuuskunnat. Niistä on
juttua Jamkin Turbinaattori-blogissa blogit.jamk.fi/turbinaattori.
La 6.10. Causeway Coastal Route, Bushmills, Portballintrae, Giant’s Causeway
Jälleen päivä alkoi klo 9. Ajoimme pitkin upeaa rannikkoreittiä tutun oppaamme Tommyn kanssa. Klo 10
olimme Bushmillsin kylässä, jossa kyläaktiivi Art Ward esitteli kylän toimintaa. Kylässä (tai kaupungissa, sillä
siellä käytettiin ristiin kumpaakin termiä) on noin 1600 asukasta ja 80 erilaista organisaatiota. Vanha
viskitehdas ja UNESCO:n maailmanperintökohde Giant’s Causeway ovat tärkeimmät turistikohteet alueella.
Johtaja Roy Bolton: Bushmills Trust – Bushmillsin rahasto on kyläyhteisön omistama rekisteröity
hyväntekeväisyysorganisaatio, joka on perustettu 1994. Rahasto kerää lahjoituksia kylän kehittämiseen;
yksi iso lahjoittaja on viskitehdas. Rahasto investoi 2003-2008 noin 275 000 puntaa paikallisiin aloitteisiin.
Sen kautta on rahoituksen saanut mm. Mill Rest Youth Hostel, joka avasi ovensa 2002 ja on sen jälkeen
pikku hiljaa maksanut lainansa takaisin kokonaan. Lisäksi on rahoitettu mm. kuihtuneelta näyttäneen kylän
ulkonäön parantamista: kukkaistutuksia, katuvaloja yms.
Kylässä toimii Bushmills Village Forum. Se kokoaa kaikki kylän organisaatiot ja toimijat yhteistyöhön alueen
kehittämiseksi. Tavoitteeksi on asetettu Bushmillsin imagon kohottaminen ja vetovoiman lisääminen.
Esimerkiksi vähentyneen väestön ja palvelujen myötä kylässä oli paljon tyhjilleen ja/tai huonolle hoidolle
jääneitä rakennuksia, joten julkisivujen kohentaminen otettiin yhdeksi tavoitteeksi. Nuorison luovan taiteen
Innovative Village – Kekseliäät kylät
www.jamk.fi/innovative-village
12
projektit muuttivat tyhjiksi jääneiden tai asunnoiksi muuttuneiden kauppaliikkeiden tyhjät ikkunat
infotauluiksi tai kurkistuksiksi kylän tai liikkeen historiaan (kuva). Muita foorumin toimia ovat olleet mm.
o Quiz-tietovisahanke
o tiedottamisen parantaminen, mm. ilmoitustaulut
o kevyen liikenteen opastaulut ja viitoitus
o liput katujen varsille.
Bushmills on paitsi kylä, myös maailman vanhin luvanvarainen viskitislaamo. Old Bushmills -viskitehdas
myy opastettuja vierailuja ryhmille, joten meillekin oli varattu tehdaskierros. Tehdas on kylässä iso
työllistäjiä, sillä siellä on 160 työntekijää. Se toimii vuorokauden ja vuoden ympäri, paitsi kesällä, jolloin
pidetään parin kuukauden huoltotauko. Tehdas on rakentamassa itsestään entistä suositumpaa
matkailukohdetta. Kierrosten lisäksi se tarjoaa ”viskiravintolaa”, josta saa vaikkapa Irish Whiskyt ja
viskikakkua, siellä on baari tuotteiden maistelua varten, tehdas tuottaa erikoiseriä, joita saa vain
tehtaanmyymälästä, ja tehtaanmyymälä tarjoaa tehtaan omien tuotteiden lisäksi monenlaista muutakin
matkailijan ostettavaksi.
Pienen bussimatkan päässä sijaitsee Portballintraen rannikokylä, jonka esitteli Joyce Ferder. Kylässä asuu
754 vakituista asukasta, mutta siellä on 758 asuntoa/taloa eli siellä on paljon kakkoskoteja ja lomaasukkaita. Kun idyllisen oloinen vanha kylä karulla rannikolla nousi turistien suosioon, kylä muuttui: kaikki
liikenevä oli pikku hiljaa myyty turisteille ja kaupunkilaisille kakkoskodeiksi. Sen myötä kylästä hävisivät
kauppa, normaalisti auki oleva pubi ja kyläläisten kokoontumistilat.
Vuonna 1992 syntyi asukasyhdistys Port Ballintrae Resident’s Association. Se teki suunnitelmat ja hankki
rahoituksen uudelle kylätalolle, joka avattiin 2009. Talossa on yhteiskäytössä olevia tiloja useille kansalaisryhmille. Talon yhteyteen perustettiin myös oma kioski-kauppa – kylän ainoa kauppa. Kylä oli jo vetänyt
puoleensa taiteilijoita ja heitä on tulossa lisää, joten kylätalolla järjestään taidekursseja sekä vuotuiset
taide- ja kuvanveistonäyttelyt ja -myyntitapahtumat. Rannansiivoustalkoot ovat tärkeä osa toimintaa ja
ylläpitävät kylän matkailua ja viihtyisyyttä. Asukasyhdistys järjestää erilaisia juhlia: halloween-juhlassa on
ollut jopa 5000 osallistujaa. Se kertoo samalla kyläaktiivien halusta ja kyvystä markkinoida – mm. esittelijämme Joyce oli ammatiltaan toimittaja. Varoja toimintaan kerätään paitsi kylätalon vuokraamisella mm.
lahjoituspohjaisilla huutokaupoilla.
Viimeinen kohteemme Giant’s Causeway eli ”Jättiläisen kulkutie” on upea luonnonmuodostelma, joka on
syntynyt kuuman laavan törmätessä kylmään meriveteen. Oudosta rannikonpätkästä on kansan suussa
syntynyt legendojen tyyssija. Nykyään se on Pohjois-Irlannin ainoa UNESCO:n maailmanperintökohde, jossa
2010 kävi yli 800 000 vierailijaa. Uusi Causeway Visitor’s Centre on rakennettu EU-hankkeena. Sen myötä
kävijämäärien (ja kohteeseen jäävän rahan määrän) odotetaan kasvavan selvästi.
Kyläläiset ovat halunneet johdattaa osan matkailijavirrasta kylän hyödyksi, sillä Giant’s Causeway on kylän
ulkopuolella. Siksi se neuvotteli kohteen omistajan National Trustin kanssa uudenlaisen järjestelyn:
turisteille on vapaa pysäköinti kylän keskustassa ja ilmainen bussikuljetus vierailijakeskukseen. Näin vähän
isompi osa matkailijoista asioi kylän yrityksissä, mikä lisää paikallisten yrittäjien tuloja.
Su 7.10.2012 Matkustuspäivä
Meillä oli aikainen lähtö lentokentälle ja emäntämme olivat pakanneet bussissa syötäväksi aamiaista. KotoSuomessa Helsinki-Vantaan kentällä meitä odotti bussi, jolla mukavasti matkan annista keskustellen ja
hyvää elokuvaa katsellen päädyimme illalla kotiin Keski-Suomeen.
Innovative Village – Kekseliäät kylät
www.jamk.fi/innovative-village
13
Matkalla opittua – ”Rankka reissu, mutta hauskaa oli”
Tämän matkaraportin huomioita on kerännyt koko 22 keskisuomalaisen opintomatkaajan joukko. Matkalla
oli mukana kiertävä päiväkirja, lisäksi matkan annista keskusteltiin ja matkan jälkeen kerättiin vielä
kirjallista palautetta. Kirjallisen palautteen yhteenveto antoi matkan kouluarvosanaksi 8. Erittäin
mielenkiintoisen matkan arvosanaa alensi lähinnä kiire, sillä ohjelmaa oli paljon!
Matkalla
Todella erinomaisesti
(Arvo: 5)
Tumma vihreä
Erittäin hyvin
(Arvo: 4)
Keskivihreä
Hyvin
(Arvo: 3)
Vaalea
vihreä
Kohtalaisesti
(Arvo: 2)
Keltainen
Heikosti
(Arvo: 1)
Oranssi
Ei merkitystä
(Arvo: 0)
Punainen
Yhteensä
ohjelma toimi (avg: 2,22)
100 %
aikaa eri kohteisiin oli varattu
100 %
(avg: 1,58)
sain opastusta (avg: 2,79)
100 %
yhteistyö omassa ryhmässä
100 %
sujui (avg: 3,37)
yhteistyö partnerien kanssa
100 %
sujui (avg: 2,84)
käännös- ja tulkkausapu
100 %
toimivat (avg: 2,32)
opin uusia asioita (avg: 3,79)
100 %
viihdyin (avg: 3,95)
100 %
Yhteensä
9%
21 %
35 %
23 %
7%
5%
Osallistujien kommentteja
- Oli todella virkistävää ja silmiä avaavaa käydä merta edemmällä kalassa. Asioita voi tehdä eri
tavalla.
- Ainakin antoi erilaista perspektiiviä kun miettii oman kylän ongelmia, paljon ahaa-elämyksiä
- Vahvisti uskoa siihen että kylä itse voi tehdä jotain eikä aina odottaa valmista. Aloitteiden on
lähdettävä itse kylästä ja kyläläisistä, löydettävä omat vahvuudet, oma tapa toimia.
- Odotan innolla partnereidemme tapaamista uudelleen.
Parasta olivat
- Ihmiset, into luoda ja kehittää toimintaa, välittäminen kanssaihmisistä, positiivisuus... ja tietysti
mahtavat maisemat.
- Mm. kyläyhdistyksen toimiminen "yrityksenä" jäi mieleen, kuinkahan vastaava onnistuisi meillä?
- Sää ja ihanat osallistujat. Matkan anti oli todella monipuolinen ja ohjelma oli tosiaankin timanttisen
täynnä asiaa.
- Tutustuminen partnereihin ja upeat maisemat.
- Kyläkohteet. Kaikkien kolmen maan hankkeiden ihmiset. Tutustuminen myös omaan porukkaan
paremmin kuin ennen; kukaan ei tuntenut kaikkia, kun lähdimme reissuun.
Virolaisilta opittua
- yhteisöllisyys ja yhteen hiileen puhaltaminen sujuvampaa kuin meillä
- ilo irti lauluista ja leikeistä
- videoiden käyttö esityksissä
- positiivisuus!
- huonollakin englannilla pärjää, kun menee rohkeasti vaan
- heidän tutustumismatkoillaan tutustumiskohteiden jälkeen pidetään aina yhteinen palaveri, jossa
keskustellaan mitä nähtiin ja koettiin
Innovative Village – Kekseliäät kylät
www.jamk.fi/innovative-village
14
Irlantilaisilta opittua
- tee-se-itse -meininki – ei odotella, että kunta tai valtio tekee
- vierailemamme kylätalot tosi isoja, paljon toimintoja – otettu iso riski
- yhteen hiileen on osattu puhaltaa
- nuoret otettu mukaan
- paljon talkootyötä, yksilöiden vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet hyödynnetty
Innovative Village – Kekseliäät kylät
www.jamk.fi/innovative-village
15
INNOVATIVE VILLAGE – KEKSELIÄÄT KYLÄT -OPINTOMATKA
NORTH-EAST REGION, POHJOIS-IRLANTI
3.-7.10.2012
SUOMALAISET OSALLISTUJAT (22)
JAMK
JyväsRiihi ry
Viisari ry
Martelius-Louniala, Tiina
Raatikainen, Outi
Blinnikka, Petra JAMK Lipa tki
Eskola, Anne
Hakala, Anne
Ikäheimonen, Pirjo
Laasanen, Päivi
Mehto, Lahja
Piippa, Leila
Peiponen, Arja-Leena
Puro, Mari
JAMK Liiketoiminta ja palvelut tki, tki-päällikkö
JAMK Lipa tki, projektipäällikkö
JAMK Lipa
JAMK hallintoyksikkö
Toiminnanjohtaja
Hallituksen jäsen
Talouspäällikkö
Hallituksen jäsen
Toiminnanjohtaja
Talous- ja hankesihteeri
Kyläedustajat
Allik, Mia-Riitta
Halttunen, Tepa
Hytönen, Antti ja Heli
Hytönen, Onni
Louniala, Pekka
Nieminen, Satu
Rämä, Tanja
Åkerlund, Eero
Muut hankkeet
Lemmetti, Seija
Luoma, Hanna
Kylä kiinnostaa -hanke
K-S Leader-yhdistysten tiedotushanke
VIROLAISET OSALLISTUJAT: Tartumaa Arendusselts TAS
Liimand, Kristiina
TAS:n toiminnanjohtaja
Lääne, Triin
Innovative Village -projektipäällikkö
Hallitus
Prants, Taivo
Tenson, Tea
Sibul, Peeter
Runno, Ene
Männi, Nikolai
Viljamaa, Reelika
Tomson, Malle
Väljan, Tõnu
Tsizikov, Ingvar
Kyläedustajat Masing, Madis
Leis, Kersti
Türk, Mall
Park, Airi
Prits, Maret
POHJOISIRLANTILAISET OSALLISTUJAT North East Rural Development Partnership NER ja kyläläisiä eri kohteissa
Innovative Village – Kekseliäät kylät
www.jamk.fi/innovative-village
16
OHJELMA
Ke 3.10.2012
13.30
14.35
18.20-21.20
20.45
Kokoontuminen Tikkakosken lentokentällä
Lento Helsinki-Vantaalle
Lennot Dubliniin
Majoittuminen lentokenttähotelliin
To 4.10.2012
9.00
Bussi Cushendalliin
Liityimme virolaisten partnerien seuraan (Tartumaa Arendusselts TAS). Matka Belfastiin käytettiin
esittäytymisiin ja maisemien ihailuun.
11.15
Belfastin opastettu kierros, oppaana Tommy Collins, NER:n hallituksen jäsen
Aloitimme alueista, joissa ”The Troubles”, katolisten ja protestanttien välinen sisällissota, näkyy yhä.
Sieltä jatkoimme keskustaan ja satama-alueelle, jossa näimme myös uuden Titanic Belfast -museon.
12.30
LEDCOM (Larne Enterprise Development Company Ltd)
Toimitusjohtaja Ken Nelson esitteli.
15.30
Majoittuminen kahteen aamiaismajoitupaikkaan Cushendallissa
Glendale B & B, 46 Coast Road, Cushendall, County Antrim BT44 0RX
Riverside B & B, 14 Mill Street, Cushendall, County Antrim BT44 0RR
16.00
Tervetulotoivotukset ja johdanto ohjelmaan - Andrew McAlister, NER:n strategiajohtaja
Suomalaisten esittely - Outi Raatikainen, JAMK
Virolaisten esittely - Kristiina Liimand, TAS
16.35
North Antrim Community Network
Briege Conway – maaseudun kehittäminen ja palvelut North East -alueella
16.55
Case Cushendallin matkailun kehittäminen
Case Uurainen and Kangashäkki, Mia-Riitta Allik
Case Kaagvere, Madis Masing
18.00
Pohjois-Irlannin matkailu, Brian Connolly (Northern Ireland Tourist Board)
Kestävä maaseutumatkailu Suomessa, Petra Blinnikka, JAMK
18.40
Young Farmers, Melissa Knox ja Lauren Mitchell, Broughshane
Pe 5.10.2012
09.00
Opintoretki
Ardclinis Activity Centre, Anne Bowen
matkailuyritys, joka on erikoistunut ulkoaktiviteetteihin
Cloughmills Community Association, Patrick Frew & Declan Donnelly
Incredible Edible -projekti “Reconnecting People and Food”
Loughgiel Community Association, Gerard McCloskey
Loughgiel Millennium Centre
14.45-15.30
Portglenone, Kieran Adams ja Norman Worthington
- kyläesittely ja opastettu kävely
Muiden tutustuessa Portglenoniin Leader-väki kävi tutustumassa NER:n toimistoon Ballymenassa.
15.55 – 19.00 Seminaari (Wild Duck, Portglenone)
Tervetuloa, P.J. McAvoy, Ballymenan pormestari ja NER:n puheenjohtaja
Innovative Village – Kekseliäät kylät
www.jamk.fi/innovative-village
17
Valtuustojen rooli/Kunnat yhteisöjen kehittäjinä, Rosemary Mc Cormick, Ballymena Council
Maaseudun kehittäminen Pohjois-Irlannissa, Theresa Canavan, Rural Development Council
Portglenone Community Group
Luotto-osuuskunnat ja maaseudun rahoittaminen, Patsy Mc Shane
Paikallinen luotto-osuuskuntatoiminta, Robin Andrews
Trendit Suomen pankkitoiminnassa, Anne Eskola, JAMK
Tartu Future Village Project – Airi Park, Tarton maakunnan nuorisovaltuusto
Maaseutu Virossa, Maret Prits, Tartu Maaülikool -yliopisto
Leader-toiminta Keski-Suomessa, Hanna Luoma, Viestinnästä voimaa -hanke
La 6.10.2012
09.00
Opintoretki Causeway Coastal Route -maisema- ja matkailureittiä pitkin
10.00 – 11.00 Kävely Bushmillsin kylässä ja kyläyhdistys, Arthur Ward ja Roy Bolton
kylän toiminnan esittely
Bushmills Fund -rahaston esittely – rahoittaa paikallista kehittämistyötä
11.30 – 12.45 Bushmills -viskitislaamokierros
- tislaamo tekee yhteistyötä kyläyhdistyksen kanssa ja rahoittaa Bushmillsin rahastoa
13.00 - 14.15
Portballintraen rannikkokylä, Joyce Ferder
- kylän, kyläyhdistyksen ja uuden kylätalon esittely
14.30- 16.00
Giant’s Causeway – Jättiläisen kulkutie, Unescon maailmanperintökohde ja Visitor’s Centre
18.00
Kansainvälisen ohjausryhmän kokous Cushendallin kylätalossa
Su 7.10.2012
5.30
17.40
21.40
Lähtö kohden lentokenttää
Helsinki-Vantaalla bussiin
Jyväskylässä
Varsinaisen matkaraportin on koostanut projektipäällikkö Outi Raatikainen ja kuvat ovat joko hänen tai Viestinnästä
voimaa -hankkeen tiedottajan Hanna Luoman ottamia.
Kuvassa koko porukka – niin suomalaiset, virolaiset kuin pohjoisirlantilaisetkin Giant’s Causewayn uuden
vierailukeskuksen edessä.
Innovative Village – Kekseliäät kylät
www.jamk.fi/innovative-village