Arviointikertomus vuodelta 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014
SISÄLLYSLUETTELO
Sivu
1
TARKASTUSLAUTAKUNTA
1
2
YLEISTÄ ARVIOINTIKERTOMUKSESTA
2
3
VUODEN 2013 ARVIOINTIKERTOMUS
2
3.1
3.2
2
3
4
TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN
TOTEUTUMINEN
4.1
4.2
4.3
4.4
4.5
4.6
4.7
4.8
4.9
5
Vuoden 2013 arviointikertomuksen käsittely
Vuoden 2013 arviointikertomuksesta aiheutuneet toimenpiteet
Yleistä taloudesta
Rauman kaupungin strategian ”Rauman Tarinan” tavoitteet
Rauman kaupungin valtuustoryhmien yhteisen valtuustosopimuksen vuosille 2014 - 2017 toteutuminen vuonna 2014
4.3.1
Uusi toimintakulttuuri mahdollistaa
4.3.2
Palveleva rakenneuudistus
4.3.3
Yritysten kasvun mahdollistaminen
4.3.4
Mahdollisuuksien asuin- ja työpaikka
4.3.5
Huolehdittu ympäristö palvelee kaupunkilaisia
4.3.6
Vahva talous pitkäjänteisesti
Kaupunginhallitus, konsernihallinto
Kaupunginhallitus, työllisyydenhoito
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
Tekninen lautakunta
6
6
7
8
9
10
11
11
12
12
12
13
14
17
18
19
ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET
19
5.1
19
19
20
20
20
20
20
21
22
5.2
Taseyksiköt
5.1.1
5.1.2
5.1.3
5.1.4
Liikelaitokset
5.2.1
5.2.2
5.2.3
Ruokapalvelut -taseyksikkö
Puhtauspalvelut -taseyksikkö
Pienvenesatamat -taseyksikkö
Winnova/SAMK -taseyksikkö
Rauman satamaliikelaitos
Rauman vesi- ja viemäriliikelaitos
Rauman seudun jätehuoltoliikelaitos
6
KUNTAKONSERNIIN KUULUVAT YHTEISÖT
23
7
YHTEENVETO
24
8
ALLEKIRJOITUKSET
24
RAUMAN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA
________________________________________________________________________
ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014
1
TARKASTUSLAUTAKUNTA
Kuntalain mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien
vuosien hallinnon ja talouden järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan tulee olla kaupunginvaltuutettuja.
Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston asettamien
toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Arvioinnin tulokset
annetaan valtuustolle arviointikertomuksena.
Tilintarkastaja antaa valtuustolle erikseen tilintarkastuskertomuksen.
Tarkastuslautakuntaan ovat tilivuonna 2014 kuuluneet seuraavat jäsenet ja
henkilökohtaiset varajäsenet:
Jäsen
Varajäsen
Irma Suonpää, puheenjohtaja
Tomi Vainio, varapuheenjohtaja
Klaus Kauko
Marjut Lindgren
Anu Sallinen
Ahti Santaharju
Hanna Selkämö
Pasi Sihvonen
Risto Vänttinen
Annukka Mäkelä
Vappu Laukkanen
Kari Joutsa
Heimo Törmä
Merja Loutti
Tommi Salonen
Sami Tiittanen
Pekka Mantere
Anni Lähdemäki
Lautakunnan sihteerinä on toiminut kaupunginreviisori Arto Suomela.
Kaupungin tilintarkastuksesta on vastannut PwC Julkistarkastus Oy vastuunalaisena
tilintarkastajana JHTT Irma Kivilähde.
Sisäisen tarkastuksen tehtävistä vastaa kaupunginreviisori tarkastussäännön mukaisesti.
Lautakunta on pitänyt tilikautta 2014 koskevia kokouksia yhteensä 14 kertaa. Lautakunta
osallistui myös 2.3.2015 ja 30.3.2015 järjestettyihin valtuuston arviointipäiville, joiden
tavoitteena oli kuulla hallintokunnittain ja liikelaitoksittain vuoden 2014 tilinpäätös- ja
tulosraportointiin pohjautuvat toiminnan kannalta merkittävimmät ja olennaisimmat asiat.
1
2
YLEISTÄ ARVIOINTIKERTOMUKSESTA
Vuoden 2014 talousarviossa on esitetty kaupunginvaltuuston määrittelemät
kaupunkikonsernia koskevat tavoitteet vuodelle 2014, jotka on johdettu vuonna 2013
hyväksytystä kaupungin strategiasta Rauman Tarina. Hallintokunnat ovat tulosalueittain
määritelleet omat tavoitteensa vuodelle 2014 perustuen kaupunkikonsernin tavoitteisiin.
Jotta seuranta ja arviointi olisivat mahdollisia, hallintokuntien tavoitteiden tulisi olla
mitattavia ja selkeitä.
Koska hyväksyttyjä tavoitteita on niin suuri määrä, ei tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan toista kaikkia tavoitteita, vaan keskittyy poikkeamiin ja muutoksiin.
Kuntalain 65 §:ssä todetaan mm. ”Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä
kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä
valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma.” Taloussuunnitelma vuosille 2014 - 2016 on hyväksytty vuoden 2014
talousarvion hyväksymisen yhteydessä.
3
VUODEN 2013 ARVIOINTIKERTOMUS
3.1
Vuoden 2013 arviointikertomuksen käsittely
Kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 26.5.2014 vuoden 2013 arviointikertomusta ja
päätti kehottaa kaupunginhallitusta ottamaan huomioon arviointikertomuksessa esille
tulleet asiat.
Kaupunginhallitus päätti 9.6.2014 merkitä arviointikertomuksen vuodelta 2013 tietoonsa
saatetuksi ja lähettää sen lautakunnille ja liikelaitosten johtokunnille lausunnolle kullekin
omalta osaltaan. Kaupunginhallitus edellytti myös, että mikäli arviointikertomuksen arvio
koskee useampaa lautakuntaa, tulee valmistelu tehdä yhdessä, mutta kunkin lautakunnan
tulee esittää siitä silti oma lausuntonsa. Keskushallinnon edellytettiin kokoavan lausunnot
ja tarkistavan, että kaikki vastaukset on saatu. Lausunnot tuli toimittaa talousjohtajalle
viimeistään 31.8.2014.
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 15.9.2014 antaa saadut lausunnot
kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi lausunnot 29.9.2014.
2
3.2
Vuoden 2013 arviointikertomuksesta aiheutuneet toimenpiteet
Arviointikertomus 2013
Toimenpiteet 2014
Tavoitteena ollutta kansalaisopiston, musiikkiopiston ja Ei ole toteutunut.
kuvataidekoulun tilakysymysten ratkaisua yhtenäiskouluratkaisun yhteydessä osana kampusselvitystä ei
ole kyetty toteuttamaan.
Tavoitteena oli varhaiskasvatuksen tilakysymysten
Asia kesken.
ratkaisu Nyberginpuiston päiväkodin valmistuttua 2013.
Ko. päiväkoti valmistuu syksyllä 2014. Muiden em.
tilakysymysten ratkaisut ovat kesken.
Tavoitteena olleet sosiaalisen luototuksen kehittäminen Ennallaan.
ja mielenterveys/psykiatrian raumalaisen
palvelurakenteen ratkaisu eivät toteutuneet.
Selvityksen tekeminen palkitsemistavoista tavoitteiden
saavuttamisesta ei toteutunut.
Toteutunut osittain.
Rauman kaupungin omistajapoliittisen ohjauksen
vaikutus sairaanhoitopiiriin ja koulutusorganisaatioihin
on ollut puutteellista.
Ennallaan.
Kaupungin käyttötalouden menokehitys on edelleen
suurempaa kuin tulorahoituksen kasvu.
Huononi, vuosikate aleni 24,6 miljoonasta eurosta
17,2 miljoonaan euroon.
Tuloveroprosentti oli edelleen alle maan keskiarvon
(Rauma 18 %, koko maa 19.38 %).
Toteutui. (Rauma 19 %, koko maa 19,74 %)
Kriisiviestintäsuunnitelman laatiminen siirtyi vuodelle
2014.
Ei ole vielä valmistunut.
Julkaisujärjestelmän (verkkopalvelu ja internet-sivusto)
käyttöönotto siirtyi vuodelle 2014
Toteutui vuoden 2014 lopulla, kotisivut ovat vielä
keskeneräiset.
Taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet sosiaali- ja
terveyslautakunnan osalta.
KV myönsi 13.10.2014 sosiaali- ja terveyslautakunnalle 5,4 miljoonan euron lisämäärärahan, mikä
jakaantui tulosalueille sosiaalipalvelut 1,1 miljoona
euroa, vanhuspalvelut 0,7 miljoona euroa ja
erikoissairaanhoitoon 3,6 miljoonaa euroa. Lisäksi
määrärahan keskeisenä siirtona erikoissairaanhoitoon KH myönsi 1,0 miljoonaa euroa. Näiden
määrärahalisäyksien jälkeen sosiaali- ja terveyslautakunta alitti uuden toimintakatteensa 0,8
miljoonalla eurolla.
”Puheterapiassa ei edelleenkään toteutunut hoidon
saatavuustavoite.” ”Tämä tilanne puheterapian suhteen
on jatkunut monta vuotta ja tilanne on edelleen
epätyydyttävä. ”
Tutkimusjonossa (=jonottaa ensimmäistä
puheterapeutin käyntiä) on 85 lasta, jonotusaika 9
kk (2013 13 kk), terapiajonossa (=arviokäynti on
toteutunut ja päädytty terapiajaksoon) on 49 lasta
(vuonna 2013 51 lasta), joista pisimpään odottanut
8 kk (vuonna 2013 12 kk) ja kontrollijonossa
(=odottaa uutta puheterapeutin käyntiä, ei
terapiajonossa) on 65 lasta (vuonna 2013 55 lasta)
3
Tilinpäätöksen mukaan päivystyksen keskimääräinen
odotusaika ilmoittautumisesta vastaanoton alkuun oli 1
tunti 18 minuuttia (vuonna 2012 11 minuuttia
enemmän). Keskimääräinen aika ilmoittautumisesta
vastaanoton päättymiseen oli 3 tuntia 7 minuuttia, mikä
oli 7 minuuttia vähemmän kuin vuonna 2012.
Päivystyksen keskimääräinen odotusaika
ilmoittautumisesta vastaanoton alkuun oli 1 tunti 22
minuuttia (vuonna 2013 1 tunti 18 minuuttia)
Keskimääräinen aika ilmoittautumisesta
vastaanoton päättymiseen oli 3 tuntia 10 minuuttia,
(vuonna 2013 3 tuntia 7 minuuttia).
Lääkäriaikojen saannin vaikeus avoterveydenhuollossa Tilanne on edelleen huono.
sekä erityisesti työterveydenhuollossa aiheuttaa turhaa
painetta päivystykseen, mikä näkyy päivystyksen
jonotusajoissa. Tarkastuslautakunta katsoo, että
työterveyshuollon lääkäriaikojen saanti tulee saada
kuntoon, jotta päivystyksen jonotusajat eivät muodostu
kohtuuttomiksi.
Vammaispalvelujen osalta palvelutakuu (7 vrk)
palvelutarpeen selvityksestä toteutui vain 87,4
prosenttisesti. Keskimääräinen em. käsittelyaika oli
kolme päivää.
Ei tietoa tilinpäätöksessä.
Naulan työkeskuksen toimitilakysymys tulee käsitellä
pikaisesti.
Asia kesken.
Päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien päivittäminen ei Asia kesken.
toteutunut.
Perhekeskustoiminnan käynnistyminen on viivästynyt.
Perhekeskuksen toimintamalli on hyväksytty
kesäkuussa 2014 ja tavoitteena on toiminnan
aloittaminen vuoden 2015 alussa.
Sijoitettuna olevien lasten määrä nousi vuoden 2012
148 lapsesta 154 lapseen vuonna 2013.
Lastensuojelun toimintakate ylittyi alkuperäisestä
talousarviosta 0,5 miljoonaa euroa.
Sijoitettuna olevien lasten määrä laski vuoden
2013 154 lapsesta 144 lapseen vuonna 2014.
Lastensuojelun toimintakate ylittyi kuitenkin
alkuperäisestä talousarviosta 827.000 euroa.
Tehostetun palveluasumisen ja vanhainkodin
jonotustilanteesta on tilinpäätöksessä kerrottu
ainoastaan terveyskeskussairaalan tilanne eli siellä
odotti vuoden 2013 lopulla jatkohoitopaikkaa
tehostettuun palveluasumiseen tai vanhainkotiin 26
potilasta.
Ympärivuorokautiseen hoitoon odotti 23 asiakasta,
joista 15 oli ollut jonossa yli 3 kuukautta. Kolmen
kuukauden määräaika on vanhuspalvelulain
mukaan ehdoton, joten tilanne on lainvastainen.
Ympärivuorokautisen hoidon paikan on saanut alle
kolmessa kuukaudessa noin 67 % asiakkaista.
Vanhainkotien hoitohenkilöstön mitoitus/asukas on
Tilinpäätöksen mukaan hoitotyötä tekevän
keskimäärin 0,61 hoitotyöntekijää /asukas. Sitä vastoin henkilöstön / asukas suhdeluku on kaikissa
tehostetun palveluasumisen yksiköissä Sinisaaren
yksiköissä vähintään 0,50.
Kotikaaressa on mitoitus 0,48 ja Marttilanmäen Ripissä
0,41 hoitotyöntekijää/asukas. Uusimmassa sosiaali- ja
terveysministeriön laatusuosituksessa ehdoton alaraja
tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien osalta on
0,50 hoitotyöntekijää asukasta kohden. Tilinpäätöksen
mukaan: ”Valtakunnallisia laatusuosituksia tehostetun
palveluasumisen ja vanhainkotipaikkojen osalta ei ole
mahdollista vielä toteuttaa”.
Terveyskeskussairaalaan ei ole pystytty ottamaan
erikoissairaanhoidosta kaikkia tarjottuja potilaita ja
siirtoviivemaksuja kertyi 123.540 euroa.
Siirtoviivemaksuja oli vain 5.220 euroa.
Hoitajamitoitus on terveyskeskussairaalassa ollut
osastoilla 0,76 hoitajaa/potilas.
Ei tietoa tilinpäätöksessä.
4
Palvelusetelin käyttöönotto kotisairaanhoidossa ei
toteutunut.
Ennallaan.
Vuoden 2013 lopussa Rauman aluesairaalassa jonot
poliklinikoille tai leikkaukseen ovat hoitotakuun
puitteissa lukuun ottamatta tekonivelkirurgiaa.
Ei tietoa tilinpäätöksessä.
Tavoite siirtymisestä erikoissairaanhoidon osastolta
kuntoutukseen ei ole toteutunut raumalaisten
potilaiden osalta. Hoitoketju terveydenhuollon ja
vanhuspalvelujen välillä ei vielä toiminut
saumattomasti. Tästä edellinen tarkastuslautakunta
huomautti jo vuoden 2012 arviointikertomuksessa.
Hoitoketjun toimiminen terveydenhuollon ja
vanhuspalvelujen välillä on tärkeää sekä vanhusten,
omaisten että kaupungin talouden kannalta.
Siirtoviivemaksujen väheneminen on positiivinen
muutos.
Hoitotakuun raportointi on sekä erikoissairaanhoidon
että kaupungin omien toimintojen osalta edelleen
varsin sekavaa ja puutteellista.
Entisellään.
Kansalaisopiston, musiikkiopiston ja kuvataidekoulun
tilaratkaisuissa ei ole tehty päätöksiä vuoden 2013
aikana.
Ei päätöksiä vuoden 2014 aikana.
Vuoden 2013 talousarviossa oli kaupunginjohtajan
Ei toteutunut.
erityistavoite museotoimen osalta: ” Talousarviovuoden
aikana tulee selvittää kaupungin oman museotoimen ja
niiden museoiden, jotka saavat kaupungilta
merkittävää taloudellista tukea, hallinnon ja toiminnan
koordinoinnin toteuttamisen edellytykset.” Tämä tavoite
ei ole toteutunut.
Satakunnan pelastuslaitoksen valvontatavoitteet
Rauman osalta jäivät kauas talousarviossa olleista
tavoitemääristä. Myös alle minuutin lähtövalmiusaikatavoite jäi toteutumatta ollen neljä sekuntia yli
minuutin.
Valvontatavoitteet toteutuivat ainoastaan
opetusrakennusten ja päiväkotien sekä
asuinrakennusten osalta.
Kaupunginhallitus keskeytti päätöksellään 23.9.2013
suunnitelman toimittaa pakatut kotihoitoateriat
jäähdytettynä.
Kaupunginhallitus päätti 9.2.2015 hankkia
kotihoidon aterioiden valmistuksen ja kuljetuksen
Seniori Ateria Oy:ltä.
Tavoite mitoittaa siivous- ja oheispalvelutöitä uudelleen Mitoitustyö on jäädytetty ja mitoittajan työpanos
sairaalan, vanhainkotien, kaupungintalon, terveyssiirretty ostopalvelujen valvontatehtäviin hallinnon
asemien ja hammashoitoloiden osalta toteutui vain
sairauslomien takia.
sairaalan osalta. Syynä olivat hallinnon henkilöstön
poikkeusjärjestelyt.
Tavoite saada pienvenesatamien suunnittelu ja
dokumentointi sähköiseen muotoon ei ole toteutunut.
Tekeillä.
Hukkavesiprosentti oli kuitenkin edelleen korkea eli
21,0 % (vuonna 2012 19,4 %).
Vuonna 2014 edelleen korkea eli 21,1 %.
Rauman seudun jätehuoltoliikelaitoksen osakaskuntia
ovat Rauma ja Eurajoki. Eurajoki on ilmoittanut
suuntautuvansa Porin suuntaan, mutta yhteistoimintasopimuksen purkaminen ei ole edennyt. Asiaa on
selvitetty yhdessä Porin ja Eurajoen kanssa ja
Eurajoen jätehuoltoviranomainen, Porin seudun
jätelautakunta, on vuoden 2014 alkupuolella päättänyt,
että kuljetusyritysten on tuotava Eurajoen alueelta
Tilanne ennallaan. Turun hallinto-oikeus on
joulukuussa 2014 hylännyt Porin seudun
jätelautakunnan päätöksestä tehdyn valituksen.
Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallintooikeuteen.
5
kerätty sekalainen yhdyskuntajäte Rauman seudun
jätehuoltolaitoksen vastaanottoon 1.5.2014 alkaen.
Vuodelta 2013 Eurajoen jätteet, arviolta 1500 t, eivät
tulleet Hevossuolle. Tästä aiheutui n. 190 000 € tulon
menetys.
Rauman Energia Oy:n sijoitetun pääoman tuottoprosenttitavoite 7,0 % ei toteutunut vaan jäi vuonna
2013 3,6 %:tiin.
Sijoitetun pääoman tuottoprosenttitavoite lähes
toteutui vuonna 2014 ollen 6,9 %.
Konsernin asunto- ja kiinteistöyhtiöille asetettu tavoite
asuntojen käyttöasteesta jäi talousarviota (97,5 %)
huonommaksi eli 95,6 prosenttiin. Myöskään
hoitokulupoikkeamatavoite (budjetin pitävyys) +-4 % ei
toteutunut vaan oli 11 %.
Eri taloyhtiöille asetetut käyttöastetavoitteet (60100 %) toteutuivat pääosin.
4
TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN
TOTEUTUMINEN
4.1
Yleistä taloudesta
Kaupungin tuloslaskelman (sisältää peruskaupungin, taseyksiköt ja liikelaitokset) mukaan
vuoden 2014 tilikauden tulos oli noin 15,2 miljoona euroa ylijäämäinen. Tuloksen sisältyy
Satamaliikelaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä tehty omaisuudenluovutuksesta kirjattu
satunnainen laskennallinen tuotto, joka oli noin 21 miljoona euroa. Ilman tuota kirjausta
tulos olisi siis ollut noin 5,7 miljoona euroa alijäämäinen.
Vuoden 2014 tilinpäätöksen tuloslaskelmassa on ensimmäistä kertaa otettu käyttöön
tuloslaskelman oikaisuna ns. valmistus omaan käyttöön. Kirjaustavan muutos ei vaikuta
toimintakatteeseen eikä tilikauden tulokseen. Oman käyttöön valmistuksen arvo oli vuonna
2014 22,4 miljoona euroa.
Toimintakulut olivat 284,3 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen 1,7 % ja
toimintatuotot 64,2 miljoona euroa (kasvua 2,2 %). Kaupungin vuosikate oli +17,2 miljoona
euroa (+24,6 miljoona euroa vuonna 2013), mikä on 75 % poistojen määrästä (23 miljoona
euroa). Vuosikatteen huononemisen merkittävin tekijä oli valtionosuuksien väheneminen
2,4 miljoonalla eurolla ja toimintakulujen suurempi kasvu suhteessa kokonaistuloihin.
Verotulot (164,2 miljoona euroa) pysyivät lähes entisellään. Osuus yhteisöveron tuotosta
väheni 0,65 miljoona euroa (21,8 milj. euroa). Kunnallisvero (136,2 miljoona euroa) pysyi
ennallaan huolimatta kunnallisveron yhden prosentin korotuksesta. Kiinteistöveroa tilitettiin
6,0 miljoona euroa (lisäystä 0,7 miljoona euroa).
Kaupungin rahat ja pankkisaamiset olivat vuodenvaihteessa 49,1 miljoona euroa,
rahoitusarvopaperit 8,6 miljoona euroa ja saamiset 14 miljoona euroa.
Talousarviolainoja oli 31.12.2014 jäljellä 0,4 miljoona euroa eli 10 euroa/asukas (1.1.2014
lainoja oli 0,56 miljoona euroa eli 14 euroa/asukas).
Rauman kaupunkikonsernin toimintatuotot olivat 171,3 miljoona euroa (kasvua 10,0 %) ja
toimintakulut 358,1 miljoona euroa (kasvua 5,7 %). Konsernin vuosikate oli 28,0 milj.
euroa, joka 6,4 miljoona euroa huonompi kuin vuonna 2013. Vuosikatteen heikkenemisen
taustalla on toimintakatteen heikkeneminen eli nettomenojen lisääntyminen 4,5 miljoonalla
ja 2,3 miljoona euroa pienentyneet kaupungin valtionosuudet. Konsernin vuosikate 28,0
miljoona euroa ei aivan kattanut poistoja (30 miljoona euroa). Konsernin tilikauden
6
alijäämä oli 3,5 miljoona euroa (+ 5,1 miljoona euroa vuonna 2013). Konsernin lainamäärä
oli 54,3 miljoona euroa eli 1.357 euroa/asukas (vuonna 2013 47,37 miljoona euroa ja
1.191 euroa/asukas; vuonna 2013 koko maa 5538 euroa/asukas). Konsernin lainamäärä
jakaantui seuraavasti: asuntoliiketoiminta 34,9 miljoona euroa, energialiiketoiminta 5,7
miljoona. euroa, muu elinkeinotoiminta 10,7 miljoona euroa, kuntayhtymät 2,6 miljoona
euroa ja peruskaupunki 0,4 miljoona euroa.
Omavaraisuusaste (100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(Koko
pääoma - saadut ennakot) mittaa vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä
sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Raumalla konsernin omavaraisuusaste oli vuonna 2014
65,3 %. Hyvänä kaupunkikonsernin omavaraisuusasteena pidetään yli 50 %:n
omavaraisuutta.
Tuloveroprosentti vuonna 2014 oli 19,00 prosenttia. Erillistilinpäätösten osalta
satamaliikelaitoksen ylijäämä +4.089.968,63 euroa, vesi- ja viemäriliikelaitoksen ylijäämä 41.422,05 euroa ja jätehuoltoliikelaitoksen ylijäämä 188.811,19 euroa on kirjattu taseen yli/alijäämätileille.
Kaupungin (mukaan lukien liikelaitokset) tilikauden ylijäämä 15.229.436.16 euroa (sisältää
poistoeroa 63.542,38) euroa on siirretty taseen omaan pääomaan tilikauden
yli/alijäämäriville. Vastaavasti kaupunkikonsernin tilikauden alijäämä 3.487.141 euroa on
siirretty taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämäriville.
4.2
Rauman kaupungin strategian ”Rauman Tarinan” tavoitteet
Rauman Tarinassa oli kuusi keskeistä linjanvetoa eli tavoitetta:
1.
Rauma on Suomen houkuttelevin työpaikka!
Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2014 alussa Rauman telakka-alueen ostamisesta.
Kaupungin virastoja velvoitettiin osallistumaan työllisyyden hoitoon. Rauman kaupungin
strategian Rauman Tarinan tiimoilta järjestettiin esimieskoulutusta. Kaupunginvaltuusto
hyväksyi uuden konserniohjaussäännön.
2.
Rauma tuottaa palveluja ennakkoluulottomasti, ilman rajoja!
Kaupunginhallitus on valmistellut lukion yläkouluverkon muutoksia. Yrityspalvelujen
yhteistyöryhmä sekä elinkeinoelämän kanssa yhteinen hankintafoorumi ovat toimineet
aktiivisesti. Terveyskeskussairaalassa on tehty rakennemuutos terveyskeskussairaalan ja
vanhuspalvelujen välillä lopettamalla yksi terveyskeskussairaalan osasto. Aluesairaalan ja
terveyskeskussairaalan osastot yhdistetään samalle tulosalueelle. Erinäisiä kuntarakenneselvityksiä on laadittu. Luottamushenkilöportaali on otettu käyttöön vuoden 2014 aikana.
Lautakuntien jäsenille on hankittu iPad -tabletit ja datapakettiliittymät. Portaalin kautta
jaetaan mm. sähköiset esityslistat.
3.
Rauma on Lounais-Suomen yritysystävällisin kunta!
Kaupunki on tehnyt telakka-alueen ja Lakarin logistiikka-alueen yhteismarkkinointia ja
yrityshankintaa aktiivisesti. Lakarin alueen liikennejärjestelyyn liittyvän Luostarinkylän
eritasoliittymän rakentamisesta on tehty päätös. Aboa Venture IV Ky pääomarahastoon
osallistumisesta on tehty päätös. Kaupunki osallistuu lukuisiin yrityskehittämisiin liittyviin
7
projekteihin. SAMK:n ja Winnovan toimintojen keskittämistä Merikoulun ympäristöön on
alettu toteuttaa.
4.
Rauma on lounaisrannikon houkuttelevin yritys-, työ- ja asuinpaikkakunta!
Kaivopuiston päiväkoti otettiin käyttöön elokuussa. Fåfängan suunnitteluvarauksen
toisesta vaiheesta on tehty kaupungin ja kahden varaajan kanssa suunnitteluvaraussopimukset. Vuokra-asuntostrategian laatiminen on keskeytetty vuokra-asuntojen
markkinatilanteen monimutkaistuttua. Keskustan puistoja ja leikkikenttiä on ehostettu
edelleen. Ensimmäiset uudet yritysopasteet on pystytetty kaupunkialueen opasteet projektin puitteissa.
5.
Rauma on turvallinen ja ainutlaatuinen asuinpaikka!
Kriisiviestintäsuunnitelman linjauksia on esitelty sidosryhmille. Yleiskaavaluonnoksen
valmistelua on jatkettu. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR-aineisto) on otettu
käyttöön ja sen tietoja on hyödynnetty yleiskaavan perusselvityksissä. Tonttitarjonta on
ollut riittävää.
6.
Rauma kuuluu taloutensa osalta Suomen kuntien TOP 10:een!
Rauman tuloveroprosentti 19 % on alle maan keskiarvon (19,74 %).
Kaupunginjohtaja asetti poliittisen talouden sopeuttamisohjelmaa valmistelevan
toimikunnan, jolle valmistellaan esitykset talouden sopeuttamiskohteista.
Rauman Tarinan tavoitteet ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden toteutumisen
arviointi on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta. Useat keskeneräiset asiat uhkaavat
strategian toteutumista.
4.3
Rauman kaupungin valtuustoryhmien yhteisen
valtuustosopimuksen vuosille 2014 – 2017 toteutuminen vuonna 2014
Valtuustosopimuksen tarkoitus
Valtuustosopimus on valtuustoryhmien laatima sopimus, jossa määritellään Rauman
kaupungin keskeiset kehittämislinjaukset. Valtuustosopimus ei ole yksityiskohtainen
toimenpideluettelo kaikista kohteista ja hankkeista, jotka valtuustokauden aikana on
tarkoitus toteuttaa. Valtuustosopimus perustuu kaupunginvaltuuston 17.6.2013
hyväksymään Rauman kaupungin uuteen strategiaan, ”Rauman Tarina”.
Valtuustosopimuksen tarkoitus on konkretisoida ”Rauman Tarinaa” niiksi keskeisiksi
tavoitteiksi ja toimenpiteiksi, joiden edistämisen ja toteuttamisen valtuustoryhmät näkevät
tärkeiksi seuraavan neljän vuoden aikana.
Valtuustosopimuksen aikajänne on kuluva valtuustokausi ja seuraavan valtuustokauden
ensimmäinen vuosi. Uusi valtuusto laatii aina oman strategiansa ja
valtuustosopimuksensa. Valtuustosopimus annetaan tiedoksi ja ohjeeksi koko
kaupunkiorganisaatiolle.
Valtuustosopimuksen 2014 - 2017 reunaehdot
8
Kevään 2013 strategiatyön yhteydessä sovittiin, että päästrategian toteuttamista
ohjaamaan laaditaan vuosia 2014 - 2017 koskeva valtuustosopimus.
Valtuustosopimus on tehty seuraavista lähtökohdista:
-
Kunnallisveroprosentti pidetään alle maan keskiarvon.
-
Kiinteistöveroa ei koroteta nykytasosta, ellei lainsäädäntö edellytä muuta.
-
Kaupungin hallintokuntien maksuja ja taksoja korotetaan vuosittain kustannusten
nousua vastaavasti, mikäli säädökset sen sallivat.
-
Työllisyystilanne vastaa maan keskiarvoa ja työttömyysaste on alle maan
keskiarvon.
-
Elinkeinorakenne monipuolistuu.
-
Muuttoliike kääntyy positiiviseksi.
Valtuustosopimuksen rakenne
Kaupunginvaltuuston 17.6.2013 hyväksymän Rauman strategian mukaisesti
valtuustosopimus on jäsennelty seuraavien kuuden linjanvedon alle:
1. Uusi toimintakulttuuri mahdollistaa.
2. Palveleva rakenneuudistus.
3. Yritysten kasvun mahdollistaminen.
4. Mahdollisuuksien asuin- ja työpaikka.
5. Huolehdittu ympäristö palvelee kaupunkilaisia.
6. Vahva talous pitkäjänteisesti.
4.3.1
Uusi toimintakulttuuri mahdollistaa
Kaupunki toimii siten, että kaupungin oma palvelutuotanto ja kaupungin palvelutuotannon
keskeisten yhteistyökumppaneiden (yksityiset palvelutuottajat, kolmas sektori)
toimintakulttuuri muuttuu edellytyksiä luovaksi ja mahdollistavaksi.
-
Rauma toimii aktiivisesti Rauman sosiaali- ja terveydenhuoltoalueen
aikaansaamiseksi. Rauma on toiminut aktiivisesti vaikka ko. alueen
toteutuminen edelleen avoin.
-
Kehitetään edelleen kaupungin terveyspalveluja, erityisesti terveyskeskuksen
toimivuutta ja lääkäripalvelujen saatavuutta sekä laatua. Toteutus kesken.
-
Sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä
tiivistetään ja raja-aitaa madalletaan. Kannustetaan innovatiivisiin ratkaisuihin
lääkäripulan ratkaisemiseksi. Toteutus alkuvaiheessa.
9
-
Oman sairaalan toimintaedellytykset tilojen ja henkilöstöresurssien osalta vastaavat
nykyajan vaatimuksia laadukkaan hoidon turvaamiseksi. Asia kesken.
-
Turvataan terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys Raumalla. Vielä on
onnistuttu pitämään Raumalla.
-
Huolehditaan toimintansa aloittavalle perhekeskukselle riittävät resurssit.
Alkuvaiheessa.
-
Hoidetaan nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteet ja tehostetaan kuntouttavaa
työtoimintaa takuun toteutumiseksi. Asiaan on panostettu.
-
Parannetaan yli hallintokuntarajojen tehtävää yhteistyötä ennaltaehkäisevien
käytäntöjen löytämiseksi ja varhaisen tuen antamiseksi. Alkuvaiheessa.
-
Jokaiselle vanhukselle turvataan hänen terveytensä ja turvallisuutensa mukainen
hoito. Kotiin annettavat palvelut ja tehostettu palveluasuminen ovat ensisijaisia. Ei
ole aina toteutunut riittävän nopeasti tehostetun palveluasumisen ja
laitoshoidon osalta.
-
Kaupunki toimii vanhuspalveluiden järjestäjänä sekä ensisijaisena ja tärkeimpänä
tuottajana. Palvelutuotannossamme myös muiden tuottamilla palveluilla on
keskeinen rooli. Tehostettu palveluasuminen on kilpailutettu. Valvonnassa
puutteita.
-
Koti- ja omaishoidon tarpeisiin varataan riittävästi henkilöstö- /taloudellisia
resursseja siten, että vanhuspalveluita koskevat uudet laatusuositukset toteutuvat
Raumalla. Ei täysin toteutunut.
4.3.2
Palveleva rakenneuudistus
Rauman kaupunki tuottaa palveluitaan ennakkoluulottomasti, ilman rajoja. Ensisijaisia ovat
kaupunkilaisille tuotettavat laadukkaat palvelut, kaupunkiorganisaation rakenteet eivät saa
olla esteenä kokonaisvaltaisesti laadukkaalle palvelutuotannolle.
-
Koulutus ja osaaminen ovat keskeiset painopistealueet.
-
Raumalla kokeillaan joustavaa perusopetusta. Ei toteutunut säästöjen takia.
-
Tehostetaan terveysliikuntaan aktivointia yli hallintokuntarajojen. Kehitettävää.
-
Yhteistyötä peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen sekä
ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen kesken tehostetaan.
Huomioidaan toimitilojen ja yhteisten resurssien käyttömahdollisuudet sekä
elinkeinoelämältä tulevat tarpeet. Asia kesken.
-
Mahdollistetaan yhtenäiskouluverkoston laajentaminen. Asia kesken.
10
-
Edistetään IB-linjan saamista Rauman lukioon ja vahvistetaan kansainvälistä
opetusta. Asia kesken.
-
Kaupungin omistamien tilojen käyttöä tehostetaan
Valtuustokauden aikana käydään läpi kaupungin omistamien tilojen määrä,
käytön tehokkuus ja uudistamistarve. Tilatoimikunta on nimitetty.
Ratkaistaan opistojen tilatarve. Ratkaisematta.
Ratkaistaan Pohjoisen alueen päiväkoti- ja kouluverkoston tarpeet. Asia
kesken.
4.3.3
Yritysten kasvun mahdollistaminen
Yritysten menestys maailmanmarkkinoilla on raumalaisen hyvinvoinnin keskeinen perusta.
Kansainvälisyys on elinehtomme. Suhdanteille herkän vientiteollisuuden oheen pitää
synnyttää uutta yritystoimintaa ja tukea erityisesti palvelualojen yrittäjyyttä sekä ylipäätään
pieniä sekä keskisuuria yrityksiä.
-
Tavoitteena on olla maan vetovoimaisin paikkakunta yritysten sijoittumiseksi.
Mm. Lakarin yritysalueeseen ja telakka-alueen hankintaan on panostettu.
-
Kasvuyrittäjyyden edistäminen nostetaan elinkeinopolitiikan tärkeäksi kärjeksi.
-
Maanhankinta on ennakoivaa ja kaavoitus sekä toimitilojen tarjoaminen on
joustavaa ja nopeaa. Maanhankintaan sijoitettiin 1,4 miljoona euroa.
-
Yritykset, myös aivan pienet, otetaan vastaan ja palvellaan yksilöllisesti ja
räätälöidysti kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Yritysasiakas nähdään
yhtenä Rauman strategian toteuttajana ja yhteistyökumppanina.
4.3.4
Mahdollisuuksien asuin- ja työpaikka
Kaupungin menestys perustuu monipuoliseen ja uudistuvaan työpaikkatarjontaan.
-
Asuntopolitiikkamme tavoite on kohtuuhintaisen asumisen ja vuokra-asuntojen
tarjonnan turvaaminen erityisesti pieni- ja keskituloisille. Ei merkittäviä
asuntopoliittisia ratkaisuja.
-
Turvataan erityisryhmien asumisen tarpeet.
-
Työpaikkojen syntymiselle ja työllisyyden hoidolle annetaan erityinen paino
kaupungin päätöksenteossa. Otetaan käyttöön työpaikkojen syntymistä edistävä
nopeutettu rakentamislupaprosessi.
-
Turvataan kaavoituksella kaupungin eri osien tonttitarve, myös hajaasutusalueella. Ei ole toteutunut alueellisesti tasapainoisesti.
11
-
4.3.5
Kaavoitus ottaa huomioon asukkaiden tarpeet (tulevaa yleiskaavaa noudattaen)
ja rakennustapaohjeiden tulee olla joustavia.
Huolehdittu ympäristö palvelee kaupunkilaisia
Tavoitteemme on toimiva ja ekologinen kaupunkirakenne. Ympäristöarvoja vaaliva Rauma
on idyllinen ja turvallinen asumisen ja yritystoiminnan toimintaympäristö.
-
Kaupunki toimii niin, että kaupungin alueella ympäristökuormitus vähenee mm.
hiilidioksidipäästöjen osalta 30 % vuoteen 2018 mennessä vuoden 2007
tasosta.
-
Valtuustokauden aikana tehdään päätökset Kuuskajaskarin ja Fåfangan alueen
kehittämisestä sovittaen yhteen alueiden käytön tehostaminen sekä säilyminen
kaupunkilaisten virkistys- ja vapaa-ajan käytössä. Asia kesken.
-
Huolehditaan katu- ja tieverkon kunnossapidosta esteettömyys huomioiden.
4.3.6
Vahva talous pitkäjänteisesti
-
Vahva talous on terveen palvelutuotannon perusta. Talous on ollut vahva,
mutta on heikkenemässä.
-
Kaupungin veroprosentti pidetään maan keskiarvon alapuolella, tällä
kunnallisverotasolla katetaan laadukkaat ja toimivat palvelut kaupunkilaisille.
Toteutunut.
-
Maltillinen ja tavoitteellinen, talouden hoidonkin kannalta järkevä
suhtautuminen palvelurakenneuudistuksiin ja kuntaliitoksiin sekä niiden
tuomiin talous- ja synergiaetuihin. Toteutunut.
-
Investoinnit asetetaan tärkeysjärjestykseen, pysyviä työpaikkoja synnyttävät
investoinnit oltava etusijalla. Toteutettu Lakarin yritysalue ja telakka-alueen
hankinta.
-
Rauma ei ota lainaa käyttötalouden menoihin. Toteutunut.
-
Panostetaan nykyistä paremmin pidemmän aikavälin taloussuunnitelmaan
vuosittaisen talousarviovalmistelun ohella. Toteutunut.
-
Kaupungin tuottavuutta ja tehokkuutta parannetaan (esim. omia yksikköhintoja
tarkastelemalla). Osin toteutunut.
12
4.4
Kaupunginhallitus, konsernihallinto
Rauman kaupungin henkilöstöraportti 2014 on julkaistu erillään tilinpäätöksestä.
Vuoden 2014 lopussa Rauman kaupungin palveluksessa oli yhteensä 3117 henkilöä,
joista vakinaisia 2412, määräaikaisia 646 ja työllistettyjä 59. Vuonna 2013 Rauman
kaupungin palveluksessa oli yhteensä 3218 henkilöä, joista vakinaisia oli 2442,
määräaikaisia 679 ja työllistettyjä 97. Henkilöstömäärä väheni yhteensä 101 työntekijää.
Henkilöstön sairaslomapäivät olivat 47.848 päivää (46.635 päivää vuonna 2013).
Sairaspäivien osuus työpäivistä nousi 6,5 prosenttiin (6,1 % vuonna 2013).
Vuonna 2014 vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 48,6 vuotta (vuonna 2013 48,9 vuotta).
Keskimääräinen eläköitymisikä nousi edelleen ja oli 63,1 vuotta (63 vuotta vuonna 2013).
Kaupungin uudet internet-sivut julkaistiin vuoden 2015 alussa. Sivut ovat vielä
varsin keskeneräiset ja toivottavasti ne ovat vielä kehitysvaiheessa. Sivujen
toiminta mobiililaitteilla on epäjohdonmukaista ja epäselvää.
Kriisiviestintäsuunnitelman laatiminen on vielä kesken.
Vuonna 2014 on toteutettu laaja esimiesvalmennushanke, jonka tilaisuuksiin on
osallistunut 120 - 140 esimiestä.
Taloushallintoon on hankittu uusi taloussuunnittelu- ja seurantaohjelmisto, joka
mahdollistaa laajemman käyttäjäkunnan ja paremman talouden seurannan.
Kaupunginhallitus asetti 12.5.2014 toimikunnan selvittämään kaupungin yläkoulu- ja
lukioverkkoa sekä näihin liittyvien toimintojen järjestämistä. Kaupunginhallitus asetti
26.1.2015 vastaavan uuden toimikunnan.
Kaupungin kouluverkkoon liittyvä virkamiesvalmistelu ja päätöksenteko on ollut
luvattoman hidasta ja sekavaa. Koulujen sekä opistojen (kansalaisopisto, musiikkiopisto ja kuvataidekoulu) toimipaikat on päätettävä pikaisesti ja saatava nykyinen
jatkuva epävarmuus tilakysymyksissä ratkaistua. Pohjoisen alueen uuden koulun
suunnittelu ja rakentaminen on aloitettava pikaisesti. Myös Naulan työkeskuksen
tilatarve tulee ratkaista.
4.5
Kaupunginhallitus, työllisyydenhoito
Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli vuonna 2014 vuosikeskiarvolukuna 12,8
% (11,5 % vuonna 2013). Työttömyysasteen nousun suurin yksittäinen tekijä on STX:n
Rauman telakan lopettaminen.
Rauman kaupunki ja Satakunnan TE -toimisto perustivat telakalta työttömiksi jäävien
palvelemiseksi väliaikaisen ns. STX -toimipisteen TE -toimiston tiloihin. Kaupunki tuki
myös Rauman seudun työttömät ry:n STX -väelle suunnattua Yhteen hitsautuneet -ryhmän
ja kohtauspaikka Kipinän toimintaa. Lisäksi kaupunki on tukenut Rauman seudun
13
Katulähetyksen työ- ja koulutusyksikön toimintaa sekä yhdistyksen VALO valmennusprojektia.
Kaupungilla on velvollisuus järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavalla
työtoiminnalla kaupunki voi säästää työmarkkinatuen maksuosuuksissa. Kaupunki on
lisännyt kuntouttavaa työtoimintaa ja tehnyt muita aktivointitoimia. Näiden toimien ansiosta
kaupungin maksama työmarkkinatuen maksuosuus väheni vuoden 2013 noin 1,5
miljoonaa eurosta 1,39 miljoonaan euroa vuonna 2014.
Kuntouttavan työtoiminnan piirissä oli vuonna 2014 226 työtöntä työnhakijaa (vuonna 2013
189 henkilöä).
Henkilöiden määrä, joista jouduttiin maksamaan työmarkkinatuen maksuosuutta, oli
keskimäärin noin 355 henkilöä (vuonna 2013 noin 355 henkilöä).
4.6
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakulut olivat 146.473.051 euroa (150.593.704 euroa
vuonna 2013) ja toimintatuotot 20.070.402 euroa (23.699.988 euroa vuonna 2013).
Toimintakate vuonna 2014 oli siten -126.402.649 euroa.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvio petti myös vuonna 2014 kuten kolmena
edellisenäkin vuonna. Kaupunginvaltuusto myönsi 13.10.2014 sosiaali- ja terveyslautakunnalle 5,4 miljoonan lisämäärärahan, mistä erikoissairaanhoidon osuus oli 3,6
miljoona euroa. Kaupunginhallitus esittää tilinpäätösjärjestelyissä lisäksi erikoissairaanhoidon tulosalueelle 0,6 miljoonan euron ylitystä. Erikoissairaanhoidosta on vuonna
2015 tulossa maksupalautusta vuoden 2014 osalta noin 1,1 miljoona euroa, mikä on
kirjattu saamisiin.
Toimintakatteen ylitys alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta 5,78 miljoona euroa, mistä erikoissairaanhoidon osuus oli 5,1 miljoona
euroa.
Toimintakatteissa suurimmat ylitykset alkuperäiseen talousarvioon verrattuna olivat
päivystys 140.927 euroa(3,3 %), aikuis- ja perhetyö 356.418 euroa(14,0 %), lastensuojelu
833.126 euroa(14,0 %), vammaispalvelut 349.178 euroa(3,4 %), vanhuspalvelut,
Kaunisjärven palvelualue 285.890 euroa(4,5 %) vanhuspalvelut, Linnavuori Marttilanmäen palvelualue 114.659 euroa(2,9 %), vanhuspalvelut, Sinisaaren palvelualue
385.914 euroa(24,4 %), kotihoito 303.521 euroa(6,9 %), vanhuspalvelut, yhteiset toiminnat
262.717 euroa(4,9 %), sisätaudit 175.108 euroa(5,0 %), erikoissairaanhoito 5.132.898
euroa(16,6).
Suurimmat toimintakatteen alitukset alkuperäiseen talousarvioon verrattuna olivat
vastaavasti neuvolatoiminta -112.855 euroa(5,6 %), koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 102.676 euroa(8,6 %), lääkinnällinen kuntoutus -139.129 euroa(8,9 %), työterveyshuolto 135.577 euroa(26,3 %), suun terveydenhuolto -146.439 euroa(3,9 %), päihdehuolto 138.609 euroa(16,3 %), sairaalaosastot -642.266 euroa (10,4 %) ja leikkaus- ja anestesia 718.489 euroa(14,4 %).
14
Em. poikkeamat alkuperäiseen talousarvioon verrattuna osoittavat budjetoinnin olevan
edelleen vaikeaa sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta. Esimerkkinä voidaan mainita
vammaispalvelulain edellyttämä kuljetuspalvelu (kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin), jonka määrärahatarve vuoden 2014 talousarviota laadittaessa
arvioitiin vammaistyön toimesta 1.115.000 euroksi, oli talousarviossa 1.000.000 euroa ja
todellinen käyttö vuonna 2014 oli 1.140.819 euroa. Talousarviovuodelle 2015
kuljetuspalveluihin on varattu 1.000.000 euroa kun nykyisen kulutuksen (kahden
kuukauden laskutuksen jälkeen) mukainen arvio käytölle on 1.270.000 euroa.
Ilahduttavaa sosiaali- ja terveystoimen osalta on se, ettei se käyttänyt kaikkea omaan
toimintaansa annettua lisämäärärahaa vaan todellinen käyttö (ilman erikoissairaanhoitoa)
jäi noin 1,6 miljoona euroa pienemmäksi kuin lisämäärärahojen jälkeinen sitova
toimintakate.
Sosiaali- ja terveystoimi on panostanut talousseurantaan; toivottavasti panostus näkyy
pikaisesti myös käytännön toimissa.
Taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta.
Terveyskeskussairaalan yksi osasto lopetettiin kevään 2014 aikana. Määrärahasiirroilla
kehitettiin avohoitoa. Asiakkaat, joilla ei ollut enää sairaalahoidon tarvetta, voitiin siirtää
kustannuksiltaan edullisempaan palveluasumiseen tai kotihoitoon. Siirtoviivemaksuja
erikoissairaanhoidosta kertyi vain yhdeksältä vuorokaudelta.
Toisaalta vanhuspalveluissa odotti ympärivuorokautiseen hoitoon yhteensä 23 asiakasta,
joista 15 oli ollut jonossa yli kolme kuukautta. Tilanne oli lainvastainen, koska
vanhuspalvelulaki edellyttää, että hoitopaikka tulee saada kolmen kuukauden
kuluessa päätöksestä. Vanhuspalveluille tulee saada resurssit hankkia ympärivuorokautinen hoitopaikka kolmen kuukauden sisällä niille asiakkaille, joiden palvelujen
tarve sitä edellyttää. Ei voida pitää hyväksyttävänä nykyistä lainvastaista tilannetta.
Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt ottaa käyttöön palvelusetelin tehostetussa
palveluasumisessa vuonna 2015.
Rauman sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset (3.971
euroa/asukas) olivat vertailukuntien kahdeksanneksi pienimmät. Kustannukset olivat 2,3
prosenttia keskimääräistä pienemmät.
Ympäristöterveydenhuolto toimi talousarvion puitteissa alittaen alkuperäisen
toimintakatteen 160.000 eurolla.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan tilinpäätöspykälän liitteissä on käsitelty hoitotakuun piiriin
kuuluvia tunnuslukuja. Niiden mukaan päivystyksen keskimääräinen odotusaika
ilmoittautumisesta vastaanoton alkuun oli 1 tunti 22 minuuttia ja keskimääräinen
odotusaika ilmoittautumisesta vastaanoton päättymiseen oli 3 tuntia 10 minuuttia.
Molemmat luvut olivat samalla tasolla kuin vuonna 2013 eikä kumpaakaan lukua voida
pitää kovin hyvänä.
Puheterapiassa ei edelleenkään toteutunut hoidon saatavuustavoite. Ensimmäistä
puheterapeutin käyntiä jonotti 85 lasta (110 vuonna 2013) ja jonotusaika oli 9 kuukautta
(13 kuukautta vuonna 2013). Terapiajonossa (eli arviokäynti on toteutunut ja on päädytty
15
terapiajaksoon) oli 49 lasta (51 lasta vuonna 2013), joista kauimmin odottanut 8
kuukautta(12 kuukautta vuonna 2013). Kontrollijonossa (=odottaa uutta puheterapeutin
käyntiä, ei ole asetettu terapiajonoon) on 65 lasta (55 lasta vuonna 2013). Lisäksi
jatkoterapiaa odottaa 26 lasta. Tilanne puheterapian suhteen on uuden puheterapeutin
myötä parantunut, mutta jonotustilanne on edelleen epätyydyttävä.
Avoterveydenhuollon osalta hoitotakuu välittömässä yhteydensaannissa on toteutunut
takaisinsoittojärjestelmän avulla. Myös hoidontarpeen arvioiminen (kolme päivää) on
tapahtunut hoitotakuun puitteissa sekä lääkärien ja hoitajien vastaanotolla että suun
terveydenhuollossa. Kiireettömään hoitoon pääsy on pääosin toteutunut hoitotakuun (kuusi
kuukautta) rajoissa sekä suun terveydenhuollossa että lääkärien ja hoitajien
vastaanotossa.
Lääkäriaikojen saannin vaikeus avoterveydenhuollossa sekä erityisesti
työterveydenhuollossa aiheuttaa edelleen turhaa painetta päivystykseen, mikä
näkyy päivystyksen jonotusajoissa. Tarkastuslautakunta on huolissaan siitä, että
työterveyshuollon lääkäriaikojen saanti on yhtä heikkoa kuin vuonna 2013.
Sekä terveydenhuollon osalta että sosiaalipalvelujen osalta tilinpäätöksen tunnusluvuissa
on esitetty lähes ainoastaan käyntien volyymilukuja. Palvelujen saavutettavuudesta eikä
hoitotakuuajoista ei ole tunnuslukuja tilinpäätöksessä. Tilinpäätöksen tunnusluvuissa
tulisi olla lakisääteisten vaatimusten (mm. hoitotakuu, käsittelyajat) toteutumaluvut
kuten tarkastuslautakunta jo monesti aiemmin edellyttänyt.
Sijoitettuna olevien lasten määrä laski vuoden 2013 154 lapsesta 144 lapseen vuonna
2014. Lastensuojelun toimintakate kuitenkin ylittyi alkuperäisestä talousarviosta 0,8
miljoonaa euroa.
Vuonna 2014 lastensuojelun laitoshoidon bruttomenot/hoitopäivä laskivat ollen 232
euroa/hoitopäivä (244 euroa/hoitopäivä vuonna 2013).
Rauman sosiaaliasiamiehenä vuonna 2014 toiminut Satakunnan sairaanhoitopiirin
sosiaaliasiamies Jari Mäkinen toteaa raportissaan ”Sosiaaliasiamies kirjasi
asiakastapauksia Raumalta 47 kappaletta (38 kpl vuonna 2013). Yhteydenotoista 7 oli
tulkittavissa pääasiassa tiedusteluluonteisiksi. Tehtäväalueittain tarkasteltuna
tyytymättömyyttä liittyi eniten toimeentulotukeen (12) ja vammaispalveluun, ikääntyneiden
asumis- ja kuljetuspalveluihin ja lastensuojeluun.” ”Raumalla varsinkin perustoimeentulotuen tarve kasvoi vuoteen 2013 verrattuna. Toimeentulotukihakemusten käsittelyajaksi
ilmoitetaan 2,3 – 5,59 päivää, mikä on asiallista tasoa.”
Uusimmassa sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa ehdoton alaraja tehostetun
palveluasumisen ja vanhainkotien osalta on 0,50 hoitotyöntekijää asukasta kohden.
Tilinpäätöksen mukaan kaikki vanhainkotien yksiköt täyttävät tämän vaatimuksen.
Tehostetun palveluasumisen yksikköjen sekä terveyskeskussairaalan hoitajamitoituksista
ei tilinpäätöksessä ole tietoa.
Vanhustyön strategisena tavoitteena vuoteen 2017 mennessä on, että yli 75-vuotiaista
raumalaisista asuu omassa kodissaan (mukaan lukien ei-tehostetut palveluasunnot)
vähintään 91 % (Raumalla 89,6 % vuonna 2014), tehostetussa palveluasumisessa 6 %
(Raumalla 6,9 % vuonna 2014) ja laitoshoidossa enintään 2-3 % (Raumalla 4,0 % vuonna
2014).
16
Vanhustyön strategisena tavoitteena omaishoidon osalta oli vuoteen 2017 mennessä se,
että omaishoidon piirissä on 75 vuotta täyttäneiden ikäluokasta 6-7 %. Tämä tavoite ei
toteutunut, sillä vuonna 2014 omaishoidon piirissä oli 4,9 % ao. ikäluokasta.
Kotihoidon osalta tavoitteena oli vuoteen 2017 mennessä, että yli 75-vuotiaista kotihoidon
piirissä on 13 -14 % ao. ikäluokasta. Vuonna 2014 kotihoidon piirissä em. ikäluokasta oli
19,7 %.
Tehostetun palveluasumisen hinta (käyttömenot/hoitopäivä) suhteessa vanhainkotien
hoidon hintaan (käyttömenot/hoitopäivä) on noussut vuoden 2011 57,1 %:sta vuoden 2014
77,1 %:iin. Tätä suhdetta on syytä seurata jatkossa.
Vanhustyön yksityisten hoitopaikkojen valvonta on puutteellista ja siihen tulee
kiinnittää kaupungin taholta erityistä huomiota ja varata siihen riittävästi aikaa ja
resursseja.
Kotihoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet reilusti. Vuonna 2014 asiakkaita oli 1150
henkilöä (683 henkilöä vuonna 2013). Tunnusluvuissa tulee jatkossa esittää
kotihoidon henkilöstön määrä suhteessa hoidettaviin. Samalla tulee seurata myös
ruoan kotiinkuljetuksen ulkoistamisen vaikutusta varsinaisen hoitotyön
resursseihin.
Rauman aluesairaalan hoitotakuun toteutumisluvut eivät käy ilmi tilinpäätöksestä tai
kaupungin internet-sivuilta.
Satakunnan Sairaanhoitopiirissä on sairaanhoitopiirin internet-sivujen perusteella pääosin
toimittu hoitotakuun puitteissa.
4.7
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Toimintakulujen toteutuma oli 60.233.860 euroa (61.131.874 euroa vuonna 2013) ja
toimintatuottojen toteutuma 4.834.853 euroa (4.417.736 euroa vuonna 2013).
Toimintakate -55.830.475 euroa ylitti alkuperäisen talousarvion 215.608 eurolla.
Määrärahojen keskeisten siirtojen jälkeisen talousarvion toimintakatteen hallintokunta
onnistui alittamaan varhaiskasvatuksen säästön ansiosta. Peruskoulut ja lukio ylittivät
hieman talousarvionsa.
Peruskoulujen väistö- ja lisätilat aiheuttivat ylimääräisiä kustannuksia hallintokunnalle.
Kaivopuiston päiväkoti valmistui syksyllä 2014.
Lapin päiväkodin Myllytontun laajennussuunnittelu alkoi syksyllä 2014. Rakentaminen on
alkanut keväällä 2015.
Tilinpäätöksessä ei ole enää varhaiskasvatuksen, peruskoulun eikä lukion paikkakohtaisia
kustannustietoja.
Peruskoulussa on valmistunut oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma.
17
Koulunkäyntiohjaajien määrää karsittiin 11 henkilöllä syyslukukauden alusta.
Peruskoulun oppilasmäärä aleni edelleen hieman. Oppilaita oli 3.207 (3.255 vuonna
2013). Vastaavasti lukion oppilasmäärä oli 722 (730 vuonna 2013). Iltalukion oppilasmäärä
oli 319, josta tutkintoon tähtääviä 59.
Lukion iltalinja päätettiin lopettaa syksystä 2105 alkaen. Perusteena lopettamiselle olivat
talouden tasapainottaminen sekä Winnovan lopettama koulutusyhteistyö.
Lukion sisäänoton keskiarvoraja päätettiin nostaa 7,00:sta 7,50:een syksystä 2016 alkaen.
Perusteena päätökseen oli talouden tasapainottaminen sekä valtion rahoitusosuuden
pienentyminen.
4.8
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan toimintakate oli -12.907.658 euroa (12.872.831 euroa
vuonna 2013).
Kaikki tulosyksiköt alittivat toimintakatteensa.
Kansalaisopiston, musiikkiopiston ja kuvataidekoulun tilaratkaisuissa ei ole tehty
päätöksiä vuoden 2014 aikana.
Henkilöstön toimenkuvien päivitys on tekemättä museo- ja liikuntapalveluissa..
Rauman taidemuseon kävijämäärä laskisi 2013 20.979 kävijästä 9.402 kävijään vuonna
2014. Vuoden 2013 suuri kävijämäärä oli Kerttu Horilan näyttelyn suosion ansiota.
Rauman kaupunginteatterin katsojamäärä oli 34.979 (41.790 vuonna 2013) ja täyttöaste
89,6 % (89,3 % vuonna 2013). Vuonna 2014 toteutettiin 5 ensi-iltaa.
Rauman merimuseon kävijämäärä oli vuonna 2014 8.894 henkilöä (9.670 kävijää vuonna
2013).
Kaupungin museon kävijämäärä oli vuonna 2014 33.995 kävijää (31.935 kävijää vuonna
2012), lisäksi Marelan Pakarissa olleessa Nypläämössä kävi kesällä arviolta 1560
asiakasta. Museossa oli yhteensä 11 erikoisnäyttelyä.
Vuoden 2013 talousarviossa oli kaupunginjohtajan erityistavoite museotoimen osalta: ”
Talousarviovuoden aikana tulee selvittää kaupungin oman museotoimen ja niiden
museoiden, jotka saavat kaupungilta merkittävää taloudellista tukea, hallinnon ja toiminnan
koordinoinnin toteuttamisen edellytykset.” Tämä tavoite ei toteutunut myöskään vuonna
2014; asiasta on ainoastaan keskusteltu alustavasti.
Lapin uusi lähikirjasto entisen kunnantalon tiloihin valmistui vuoden 2014 lopulla.
Vuonna 2014 kirjastossa kävijöitä oli 379.933; vastaava luku vuonna 2013 oli 394.862.
Lainamäärä hieman väheni 855.319 lainasta 832.484 lainaan vuonna 2014. Lainat/asukas
suhdeluku Raumalla oli 20,8; koko maan keskiarvo vuonna 2014 oli vastaavasti 16,8.
Kulttuuripalvelut on järjestänyt konsertteja (29 kpl) ja pitsiviikon tapahtumia.
18
Etsivä nuorisotyö on tavoittanut 147 nuorta (161 vuonna 2013). 183 nuorta on ollut
työpajatoiminnassa vuonna 2014 (162 vuonna 2013).
Uimahallin käyttäjämäärä 181.446 oli suurempi kuin vuonna 2013 (172.810 henkilöä).
Muissa liikuntakohteissa kävijämäärät olivat seuraavat: jäähalli 36.973 ja harjoitusjäähalli
41.933 ja talviharjoitteluhalli 132.784 henkilöä.
Musiikkiopiston viikkotuntimäärä oli 518 tuntia. Oppilasmäärä laski vuoden 2013 772
oppilaasta 766 oppilaaseen vuonna 2014.
Vuoden 2014 alussa siirrettiin Länsi-Suomen kesäyliopiston (Länsi-Suomen Korkeakouluyhdistys ry) Rauman toimintapisteen koulutustoiminta kansalaisopiston yhteyteen.
Kansalaisopistoon siirtyi kaksi työntekijää kesäyliopistosta.
Kansalaisopiston oppitunnit vuonna 2014 olivat 16.013 tuntia (16.013 tuntia vuonna 2013).
Vastaavasti opiskelijamäärä oli 5.672 (5.577 opiskelijaa vuonna 2013). Kursseja kansalaisopisto järjesti 779. Kansalaisopiston ilmoittautuminen ja kurssien maksaminen verkossa
toimii hyvin.
4.9
Tekninen lautakunta
Teknisen lautakunnan toimintakulut olivat 47.470.375 euroa (49.647.045 euroa vuonna
2013) ja toimintatuotot 362.973.138 euroa (36.885.505 euroa vuonna 2013) eli
toimintakate oli 14.497.237.
Teknisen lautakunnan talousarvio toteutui hyvin.
Kunnallistekniikan investoinneista toteutettiin 71,7 % ja talotoimen investoinneista 85,8 %.
Talotoimen kohteista suurimpia olivat Lapin toimitilat, Kaivopuiston päiväkoti ja jäähalli.
Koillinen teollisuusalue, keskustan kehittäminen, katu- ja liikennejärjestelyt, Pohjoiskehä
sekä Pirttialho olivat puolestaan suurimmat kunnallistekniikan kohteet.
Pientalotontteja luovutettiin vuokralle vuonna 2014 16 kpl ja yritystontteja 6 kpl. Vuoden
2014 lopussa oli varattavissa 85 omakotitonttia, 10 rivitalotonttia, 4 kerrostalotonttia sekä
yritystontteja 21. Tonttitarjonta on ollut riittävää, mutta siltä osin puutteellista, että
kaupungin eteläisessä osassa tontteja ei ole tarjolla.
Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää erityistä huomiota rakennusten
kunnossapitoon, koska rakennusteknisiä ongelmia esiintyy kaupungin eri
kiinteistöissä huolestuttavissa määrin. Rakennusten ongelmakohteiden
ennakointiin ja havaitsemiseen tulee kyetä nykyistä paremmin.
Kaupungin isännöimien asuntojen käyttöaste on hieman laskenut ollen 96,2 % (vuonna
2013 97 %).
Rakennus-, toimenpide- ja ilmoituslukujen määrä laski vuoden 2013 639 luvasta vuoden
2014 554 lupaan.
19
5
ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET
5.1
Taseyksiköt
5.1.1
Ruokapalvelut -taseyksikkö
Ruokapalvelut -taseyksikön tulos oli 151.112 euroa ylijäämäinen (budjetoitu -190.607
euroa). Henkilöstökuluissa oli säästöä 354.460 euroa sekä materiaali- ja palvelukuluissa
296.777 euroa budjettiin verrattuna. Taseyksikkö saavutti tulostavoitteensa.
Kotihoidon ateriapalvelut ja kuljetus kilpailutettiin vuoden 2014. Asiasta tehtiin päätös
vuonna 2015.
Vuoden 2014 lopulla tehtiin päätös liittymisestä KL- Kuntahankinta Oy:n puitesopimukseen. Puitesopimuksen ulkopuolelle jätettiin tuoteryhmistä leipä, peruna ja kala,
joista tehdään oma kilpailutus.
5.1.2
Puhtauspalvelut -taseyksikkö
Puhtauspalvelut -taseyksikön tulos oli 525.742 euroa ylijäämäinen tilikauden
tulostavoitteen ollessa -133.765 euroa, joten taseyksikkö saavutti tulostavoitteensa.
Liikevaihto oli 82.965 euroa budjetoitua suurempi ja henkilöstökuluissa säästettiin 563.854
euroa sekä materiaali- ja palvelukuluissa 137.906 euroa budjettiin verrattuna.
Ostopalvelun osuus on 37 % siivottavasta kokonaispinta-alasta.
Mitoitustyö on ollut jäädytettynä johtuen hallinnon sairauspoissaolojen aiheuttamista
työjärjestelyistä.
5.1.3
Pienvenesatamat -taseyksikkö
Tilikauden tulostavoite oli 91.770 euroa alijäämäinen. Taseyksikkö ei saavuttanut
tulostavoitettaan alijäämän ollessa 147.728 euroa. Tulokseen vaikutti lähinnä materiaalija palvelukulujen ylittyminen 65.7451 eurolla johtuen mm. seuraavista ei budjetoiduista
menoista: pohjatutkimus 28.000 euroa ja Kukoisten yksityistien peruskorjauksen
maksuosuus (Sjölundinlahti).
Investointirahaa lisättiin 115.000 euroa Syvärauman aallonvaimentimen rakentamisen
siirryttyä syysmyrskyjen takia vuoden 2014 puolelle.
5.1.4
Winnova/SAMK -taseyksikkö
Winnova/SAMK käytössä olevien kiinteistöjen taseyksikkö paransi negatiivisen tulostavoitteensa (-207.894 euroa). Tulos oli +287.148 euroa, joten taseyksikkö saavutti
tulostavoitteensa.
20
Merikoulun AD-osan peruskorjaustyöt alkoivat syksyllä 2014. Kustannusarvio oli 6,3
miljoona euroa.
5.2
Liikelaitokset
5.2.1
Rauman satamaliikelaitos
Sataman liikevaihto oli 12,2 miljoona euroa (vuonna 2013 12,4 miljoona euroa).
Kokonaisliikennemäärä oli 5,5 miljoona tonnia, missä oli laskua 300.000 tonnia edelliseen
vuoteen 2013 verrattuna. Laivoja satamassa kävi vuoden 2014 aikana yhteensä 1.202
kappaletta.
Konttiliikenne oli noin 278.000 TEU (=konttiyksikköä), mikä on jälleen sataman uusi
ennätys.
Tilikauden tulokseksi tuli 4,1 miljoona euroa, mikä ylitti 0,8 miljoona euroa sataman
budjetoidun tulostavoitteen. Satama saavutti taloudellisen tavoitteensa.
Kaupunginvaltuusto asetti satamaliikelaitoksen toiminnalliseksi tavoitteeksi vuodelle 2014
olla länsirannikon suurin kappaletavara- ja konttisatama, peruspääoman tuotoksi
2.200.000 euroa ja taloudelliseksi tulostavoitteeksi 3.282.000 euroa. Nämä kaikki
toiminnalliset tavoitteet toteutuivat.
Satama maksoi peruspääoman korkoa kaupungille 2,2 miljoona euroa. Korkotuottoja
kaupungilta tuli 0,5 miljoona euroa. Sataman nettoinvestoinnit olivat 2,3 miljoona euroa,
josta suurimmat kohteet olivat perusparannukset raiteistolle, kentille ja teille (0,6 miljoona
euroa), kone- ja laitehankinnat (0,2 miljoona euroa), sammutusvesijärjestelmä (0,6
miljoona euroa) sekä laitureiden fenderit (0,3 miljoona euroa).
Rauman kaupunginvaltuuston 30.9.2013 tekemän päätöksen mukaan satamaliikelaitoksen
toiminta siirrettiin 31.12.2014 Rauman Satama Oy:lle. Henkilöstö siirtyi yhtiöön ns.
vanhoina työntekijöinä. Yli viiden vuoden vuokrasopimukset jäivät Rauman kaupungille,
mikä merkitsee vuodessa liikevaihdon pienenemistä noin 2,2 miljoonalla eurolla.
Satamayhtiön tase oli yhtiön aloittaessa 42,3 miljoona euroa, josta arvonkorotuksen osuus
noin 21 miljoona euroa. Tämä osuus on satunnaisena tuottona kaupungin tilinpäätöksessä. Kaupungille tuloutettiin vuoden 2014 lopussa satamaliikelaitoksen kassa 59,5
miljoona euroa.
5.2.2
Rauman vesi- ja viemäriliikelaitos
Vesi- ja viemäriliikelaitoksen liikevaihto oli 8,8 miljoona euroa (8,5 miljoona euroa vuonna
2013). Tilikauden tulos oli 41.422 ylijäämäinen (talousarvio -407.960 euroa). Positiiviseen
tulokseen vaikuttivat mm. kemikaalien pienempi käyttö, alhaisempi sähköenergian käyttö
sekä poistojen arvioitua pienempi määrä.
Nettoinvestoinnit olivat 4,8 miljoona euroa. Suurimmat investointikohteet olivat
vedenpuhdistamon saneeraus (1,4 miljoona euroa), peruskunnostusohjelma (1,0 miljoona
21
euroa), Pirttialho (0,5 miljoona euroa) sekä haja-asutusalueen vesihuolto (0,4 miljoona
euroa).
Vesi- ja viemäriliikelaitos maksoi peruspääoman korkoa kaupungille 336.380 euroa.
Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää huomiota siihen, että liikelaitoksen rahavarat
olivat noin 8,0 miljoona euroa miinuksella, jossa kasvua oli 0,4 miljoona euroa.
Asian korjausta vaikeuttavat laitosten ja verkostojen peruskunnostustarpeet.
Taloussuunnittelussa tulee asia kuitenkin huomioida.
Rauman vesi- ja viemäriliikelaitoksen taksoja korotettiin noin 10 prosentilla 1.2.2014
alkaen. Tällä hetkellä taksat ovat noin 7 % yli valtakunnallisten keskiarvojen.
Hukkavesiprosentti oli edelleen korkea eli 21,1 % (vuonna 2013 21 %).
Verkostoon pumpattu talousvesi on täyttänyt kaikki viranomaisten asettamat vaatimukset
koko vuoden ajan. Kesän hellejakso on aiheuttanut kohonneen veden lämpötilan myötä
jossain määrin maku- ja hajuhaittoja.
Tilinpäätöksen täydennysosan tunnuslukuosiosta puuttuu toteutumalukuja aikaisemmilta
vuosilta.
Vesi- ja viemäriliikelaitoksen voidaan katsoa saavuttaneen pääosin toiminnalliset
tavoitteensa. Taloudelliset tavoitteet toteutuivat tilikauden tuloksen osalta.
5.2.3
Rauman seudun jätehuoltoliikelaitos
Jätehuoltoliikelaitoksen liikevaihto oli 3,3 miljoona euroa (3,2 miljoona euroa vuonna
2013). Laitos maksoi peruspääoman korkoa kaupungille 66.910 euroa ja Eurajoelle 5.750
euroa. Laitoksen tilikauden ylijäämä oli 0,19 miljoona euroa (budjetin tulostavoite oli + 0,3
miljoona euroa). Laitoksen rahavarat vuoden lopussa olivat noin 2,0 miljoona euroa.
Rauman seudun jätehuoltoliikelaitoksen osakaskuntia olivat Rauma ja Eurajoki. Eurajoki
on ilmoittanut suuntautuvansa Porin suuntaan, mutta yhteistoimintasopimuksen
purkaminen ei ole edennyt. Asiaa on selvitetty yhdessä Porin ja Eurajoen kanssa ja
Eurajoen jätehuoltoviranomainen, Porin seudun jätelautakunta on vuoden 2014
alkupuolella päättänyt, että kuljetusyritysten on tuotava Eurajoen alueelta kerätty
sekalainen yhdyskuntajäte Rauman seudun jätehuoltoliikelaitoksen vastaanottoon
1.5.2014 alkaen. Päätöksestä tehty valitus on hylätty Turun hallinto-oikeudessa
joulukuussa 2014. Hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu edelleen korkeimpaan
hallinto-oikeuteen. Eurajoen jätteet, arviolta 1500 tonnia, eivät tulleet vuonna 2014
Hevossuolle. Tämä jätteiden ohivientiasia tulee saada selvitettyä mahdollisimman
pian. Jätehuoltoliikelaitos on ilmoittanut valmistelevansa valvontapyyntöä asiasta.
Yhdyskuntajätekertymä 9.593 tonnia oli pienempi kuin vuonna 2013 (10.892 tonnia).
Asiaan vaikutti em. Eurajoen jätteiden vienti muualla.
Vaarallisten jätteiden kertymä oli aikaisempaa suurempi eli 91 tonnia (84 tonnia vuonna
2013).
22
Hyötykäyttöön ohjattu jätemäärä oli 5.279 tonnia (4.716 tonnia vuonna 2013).
Taloudelliset tavoitteet eivät aivan toteutuneet, mutta muilta osin Rauman seudun
jätehuoltoliikelaitoksen voidaan katsoa pääosin saavuttaneen tavoitteensa.
6
KUNTAKONSERNIIN KUULUVAT YHTEISÖT
Konserniohjaussäännön mukaan konserniyhteisöjen tulee pyytäessä antaa, rauman
kaupungin talouspalvelut -yksikön antaman ohjeistuksen mukaisesti kaikki tarvittavat, jotka
Rauman kaupunki tarvitsee konsernitilinpäätöksen laatimiseksi lakien ja muiden
pakottavien ja sitä velvoittavien säädösten mukaisesti. Rauman kaupungin
tilinpäätöksessä on esitetty konsernin toiminta ja talous, konsernin toiminnan ohjaus,
olennaiset konsernia koskevat tapahtumat, arvio konsernin todennäköisestä tulevasta
kehityksestä sekä selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä. Tilinpäätöksessä on
konsernin tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma.
Rauman Energia Oy:n konsernitavoitteena olivat seuraavat kolme tavoitetta:
1. Liikevoittoprosentti on vähintään 8,0 %. Rauman Energia Oy:n liikevoittoprosentti oli
vuonna 2014 17,6 %, joten tavoite toteutui.
2. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on vähintään 7,0 %. Rauman Energia Oy:n sijoitetun
pääoman tuottoprosentti oli vuonna 2014 6,9 %, joten tavoite lähes toteutui.
3. Omavaraisuusasteprosentti on vähintään 47,0 %. Rauman Energia Oy:n
omavaraisuusasteprosentti vuonna 2014 oli 65,1 %, joten tavoite toteutui.
Sähköverkkoon investoitiin 3,5 miljoona euroa ja sähköverkon suurimmat investointikohteet olivat Korkeakarin kytkinaseman perusparannus sekä kaapelointihankkeet
Kappelinluhdassa, Uotilassa ja Pyynpäässä. Kaukolämpöön investointiin 1,45 miljoona
euroa ja investoinnin pääkohde oli Kappelinluhdan matalalämpöjärjestelmän saneeraus.
Rauman Energia Oy:n osalta kaksi kolmesta konsernin asettamasta taloudellisesta
tavoitteesta toteutui.
Konsernin asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille asetettiin yhtiökohtaisia tavoitteita:
1. Käyttöastetavoite 92 -100 % Toteutumat pääosin vähän alempia, tavoite ei toteutunut.
KOY Klupu-Sadossa käyttöaste oli vain 73,8 % ja yhtiön talous on heikko.
23