Toimintakertomus vuodelta 2014

Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos
...mereltä tuntureille kaupungeista erämaihin…
TOIMINTAKERTOMUS
2014
Muurolan koulun joukkue (kuvassa) on Suomen paras peruskoulun kasiluokkalaisista pelastustiedoissa ja -taidoissa. Muurolan koulun joukkue voitti Kuopiossa
8.5.2014 peruskoululaisille järjestetyn pelastustaidon Nou Hätä! -finaalin.
Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos
Hallinto
Koskikatu 61
96100 Rovaniemi
www.lapinpelastuslaitos.fi
1
Sisällysluettelo
Toimintakertomus
Pelastusjohtajan katsaus ................................................................................................................ 2
Lapin pelastuslautakunta ................................................................................................................ 3
Lapin liitto / Lapin pelastuslaitoksen organisaatio ............................................................................ 4
Pelastustoiminta ............................................................................................................................. 6
Vuosi 2014 .................................................................................................................................. 7
Koulutus ja harjoitukset: ............................................................................................................ 11
Öljyntorjunta: ............................................................................................................................. 11
Ensivaste .................................................................................................................................. 12
Turvallisuuspalvelut ...................................................................................................................... 13
Vuosi 2014 ................................................................................................................................ 14
Valvontatehtävät ....................................................................................................................... 14
Turvallisuusviestintä .................................................................................................................. 20
Eräiden suoritteiden maksullisuus ............................................................................................. 21
Nuohoustoiminta ....................................................................................................................... 24
Palontutkinta ............................................................................................................................. 24
Palokuolemat ............................................................................................................................ 25
Henkilöstö ..................................................................................................................................... 26
Sopimuspalokunnat ...................................................................................................................... 30
Talous ........................................................................................................................................... 31
Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä............................................................................................ 33
Tasekirja ja erilliset liitteet
Tilinpäätös 2014 ...................................................................................................................... 1/132
Tuloslaskelma .......................................................................................................................... 2/132
Tase......................................................................................................................................... 3/132
Rahoituslaskelma..................................................................................................................... 4/132
Käyttötalouden toteutumisvertailu ............................................................................................ 5/132
Investointien toteumavertailu ................................................................................................... 6/132
Tilinpäätöksen liitetiedot ......................................................................................................... 13/132
Henkilöstökulut ja Oman pääoman oikaisu............................................................................. 14/132
Aineelliset hyödykkeet ja suunnitelman mukaiset poistot, Leasing -vastuut ........................... 15/132
Allekirjoitukset ja tilintarkastusmerkintä .................................................................................. 16/132
2
Pelastusjohtajan katsaus
Lapin pelastuslaitoksen yhdestoista toimintavuosi toteutui toiminnan, palvelujen ja talouden osalta
tavoitteiden ja palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen kiireellisten tehtävien
kokonaismäärä lisääntyi 213 tehtävällä. Hälytystehtäviä oli kaikkiaan 4450, mikä on kaikkien
aikojen toiseksi korkein tehtävämäärä (4494 tehtävää v. 2009). Maakunnan palokunnilla kiireisin
aika oli heinäkuu, jolloin saavutettiin yhden kuukauden ennätys 534 tehtävää.
Onnettomuustyypeistä edelleen suurin tehtäväryhmä on automaattisten paloilmoittimien tarkastusja varmistustehtävät (886 tehtävää). Vuodesta 2011 alkaen nämä tehtävät vähenivät 10%:n
vuosivauhdilla mutta viime vuonna aleneva kehitys näyttää pysähtyneen. Toiseksi suurin
tehtävätyyppi on liikenneonnettomuudet (788 tehtävää). Liikenneonnettomuuksia, joihin palokunta
hälytetään, on vuosittain ollut noin 600 tehtävää, joten näiden tehtävien kasvu on erityisen
merkittävä. Kolmanneksi yleisin tehtävätyyppi on ensivastetehtävät (756 tehtävää / ed.vuonna
770). Terveydenhuoltolain mukaan ensihoidon järjestämisvastuu on sairaanhoitopiireillä.
Pelastuslaitoksella on varaensihoitopalvelusopimukset sairaanhoitopiirin ja Posion sekä Ranuan
kuntien kanssa. Ensihoitopalvelun kustannuksia ei kateta jäsenkuntien maksuosuuksilla vaan
menot katetaan toiminnasta aiheutuvilla tuloilla.
Pelastuslaitoksen tilikauden tulos on ylijäämäinen, vaikka heinä-syyskuun tulos oli pahasti
alijäämäinen. Talouden kannalta kesä on kriittinen aika ja viime vuoden heinäkuun ennätyssuuri
hälytystehtävien määrä aiheutti tasapainottamistarpeen mutta talouden toteuma kääntyi vuoden
viimeisellä neljänneksellä. Toimintatuotot ylittyivät 1,96% ja toimintakulut 1,30%. Tuottojen hyvä
kertymä johtuu erhe-maksujen, valvontamaksujen ja ensivastetoiminnan tuotoista.
Toimintamenojen ylitykseen vaikuttivat toimenpidepalkkaisten tehtävämäärän kasvu,
lomapalkkavelan kasvu, varallaolo- ja ylityötuntien kasvu.
Investoinneista toteutettiin Kemin sammutusauton ja Pellon säiliöauton hankinnat. Lisäksi
käytetyille alustoille rakennettiin kaksi säiliöautoa ja hankittiin käytetty sammutusauto. Toinen
säiliöautoista sijoitettiin Utsjoelle ja sammutusauto Nuorgamiin.
Perämeren alueen öljytorjuntavalmiutta parannettiin merkittävästi. Öljysuojarahaston rahoittamana
(90%) hankittiin E-luokan öljyntorjunta-alus. Aluksen hankinta on pelastuslaitoksen suurin
yksittäinen kalustoinvestointi. Lisäksi tehtiin päätös ja tilaus öljynkeräyslaitteiston hankinnasta
mutta sen toteutuminen siirtyi seuraavalle vuodelle.
Pelastuslaitoksen kaluston investointitaso on kuitenkin valtakunnan pienin ja valtiontuen
lopettaminen ja rahaston avustusten pieneneminen merkitsee ajoneuvokannan ikääntymistä ja
heikentymistä, mikä puolestaan näkyy korjaus- ja huoltokustannusten kasvuna.
Kemin paloasema valmistui edellisen vuoden lopulla ja pihatöiden jälkeen uusi paloasema
virallisesti vihittiin käyttöön syyskuussa juhlallisin menoin. Palosuojelurahaston tuella Utsjoen kunta
rakennutti Euroopan Unionin pohjoisimman paloaseman Nuorgamiin.
Valtioneuvosto päätti v.2013 lopulla rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä, että pelastuslaitosten
määrä vähennetään nykyistä 22:sta puoleen. Maaliskuussa 2014 päätös peruttiin mutta sen sijaan
sisäministeriö esitti, että pelastuslaitosten kuntamaksuosuudet jäädytetään 2014 vuoden tasolle
vuoden 2017 loppuun saakka. Tämä esitys merkitsee pelastustoimelle 7,5, miljoonan euron
säästövelvoitetta. Sisäministeriö on ryhtynyt seuraamaan esityksen toteutumista tilinpäätöstietojen
perusteella. Mikäli ministeriön esityksen mukainen säästövelvoite joudutaan toteuttamaan,
merkitsee se pelastuslaitoksen talouden ja toiminnan sopeuttamista ja palvelutasopäätöksen
avaamista, sillä nykyistä palvelutasoa ei säästövelvoitteen jälkeen kyetä ylläpitämään.
3
Lapin pelastuslautakunta
Pelastuslautakunnan johtosäännössä on määritelty lautakunnan tehtävät ja toimivalta. Pelastuslautakunta on pelastuslain tarkoittama alueen pelastusviranomainen. Kertomusvuoden aikana
pelastuslautakunta piti 5 kokousta ja käsitteli 80 asiaa. Pelastuslautakunnan esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimii pelastusjohtaja.
Pelastuslautakunta 2013 - 2016
Puheenjohtaja
Aarne Jänkälä
Rovaniemi
Varajäsen
Sanna Karhu
Rovaniemi
Varapuheenjohtaja
Pentti Mäkitalo
Enontekiö
Helinä Hautamäki
Enontekiö
Jäsenet
Laila Aikio
Inari
Teuvo Katajamaa
Inari
Eeva Harmanen
Inari
Jari Hakkarainen
Sodankylä
Jussi-Pekka Heinonen
Pello
Sakari Lipponen
Kolari
Sisko Korrensalo
Kemi
Reijo Viitala
Kemi
Pauliina Koskenniemi
Pello
Tanja Joona
Ylitornio
Matti Lankila
Tornio
Teuvo Alatalo
Keminmaa
Laina Meriläinen
Rovaniemi
Jouni Järvelä
Rovaniemi
Matti Myllykangas
Muonio
Sari Keskitalo
Enontekiö
Marko Poikela
Pelkosenniemi
Heikki Honkanen
Pelkosenniemi
Olli Saariniemi
Salla
Saara Harzel
Rovaniemi
Pelastuslaitoksen neuvottelukunta, johon kunnat ovat nimenneet edustajansa, piti kertomusvuoden
aikana kaksi kokousta. Sopimuspalokuntien neuvottelukunta piti kolme kokousta ja sopimuspalokuntien yleinen palokuntakokous pidettiin kerran.
4
Lapin liitto / Lapin pelastuslaitoksen organisaatio
VALTUUSTO
HALLITUS
PELASTUS
LAUTAKUNTA
PELASTUSLAITOS
Pelastusjohtaja
PELASTUSTOIMI
•
•
•
•
•
•
HALLINTO
Johtoryhmä
Hallintopalvelut
Yhteistyötoimikunta
Neuvottelukunta
(Kunnat)
Neuvottelukunta
(Sopimuspalokunnat)
Hankintatiimi
TURVALLISUUS
PALVELUT
Pelastuspäällikkö
Johtoryhmä
PELASTUS
TOIMINTA
ENSIHOITO- JA
SAIRAANKULJETUS
ENSIVASTESOPIMUS
• Lapin
sairaanhoitopiiri
• Länsi-Pohjan
sairaanhoitopiiri
Pelastuspäällikkö
Johtoryhmä
Lapin pelastuslaitos on maakuntaliiton, Lapin liiton alainen pelastusorganisaatio. Pelastuslautakunta vastaa alueen pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja palvelujen
asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulosalueita ovat hallinto, pelastustoimi, ensihoito- ja sairaankuljetus.
5
Pelastustoimen tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lapin
pelastuslaitoksen tehtävänä on vastata maakunnan alueella pelastuslaissa ja -asetuksessa sekä
muussa lainsäädännössä pelastustoimelle määrätyistä tehtävistä.
Organisaation muutoksessa 1.1.2011 alkaen luovuttiin seutukuntajaosta ja toiminta jaettiin pelastustoimintaan ja turvallisuuspalveluihin, joista pelastuspäälliköt vastaavat.
PELASTUSLAITOS
Pelastusjohtaja
PELASTUSTOIMI
Pelastustoiminta
Pelastuspäällikkö
Johtoryhmä 1 + 3 + 1
Turvallisuuspalvelut
Pelastuspäällikkö
Johtoryhmä 1 + 3 + 1
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Teollisuus
Kaupunkirakenne
Maaseutu / matkailu
Tarkastustoiminta
Neuvontapalvelut
Nuohoustoiminta
Kemikaalivalvonta
Palontutkinta
Varautuminen
Väestönsuojelu
Riskianalyysi
Turvallisuussuunnittelu
Tiedotus
Viranomaisyhteistyö
Koulutus
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Sammutus- ja
pelastustoiminta
”mereltä tuntureille
kaupungeista erämaihin”
Öljyvahingontorjunta
Kemikaalitorjunta
Kansainvälinen toiminta
Sopimuspalokunta-asiat
Viranomaisyhteistyö
Operatiivinen
johtaminen
Vastesuunnittelu
Toimintavalmius
Tiedotus
Hankinta-asiat
Riskianalyysi
Palontutkinta
Koulutus
Pelastustoimen vastuualueet, joihin on nimetyt työryhmät kehittämään ja toteuttamaan yhdenmukaista toimintaa Lapin pelastuslaitoksen alueella.
6
Pelastustoiminta
Pelastuspäällikkö Harri Paldanius:
Pelastustoiminta on tapahtuneen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen ja vammojen minimointia ja ensiapua vammoista paranemiseksi. Tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia.
Pelastuslaitos seuraa onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä, ja
ryhtyy tarvittaessa osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi.
Lapin pelastuslaitoksen toiminta-alueen laajuus, pitkät etäisyydet, arktiset olosuhteet, turismin ja
rajanaapureiden tuoma kansainvälisyys sekä toimintaympäristön monimuotoisuus mereltä tuntureille asettaa erityisiä haasteita ja vaatimuksia pelastustoimintaan.
Lapin pelastuslaitoksella on vähintään yksi paloasema Lapin jokaisessa kunnassa. Pelastustehtävään lähtee pelastushenkilöstöä kalustoineen joko yhdeltä tai useammalta paloasemalta. Pelastustoiminnassa tarvittavat resurssit kootaan lähimmän yksikön tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Tarvittaessa koko maakunnan pelastusresurssit ovat käytettävissä pelastustoiminnassa.
Erityisesti rajaseutukunnissa lisäapua voidaan saada myös naapurivaltion alueelta. Vastavuoroisesti Lapin pelastuslaitos antaa tarvittaessa apua myös rajanaapurivaltioiden puolelle.
Pelastushenkilöstö on päätoimista ammattihenkilöstöä, puolivakinaista henkilöstöä tai sopimuspalokuntien (VPK) henkilöstöä. Lapissa on päätoimisesta ammattihenkilöstöstä koostuvat vakinaiset palokunnat Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä. Vakinaiset palokunnat ovat 60 sekunnin
ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa paloasemilla. Henkilöstö ylläpitää ammattitaitoaan säännöllisellä harjoittelulla sekä täydennyskoulutuksella.
Muissa Lapin kunnissa pelastustoiminnasta vastaavat pääsääntöisesti sopimuspalokunnat
(yhteensä 31 kpl), joiden ensilähtö on 5 – 10 minuutin toimintavalmiudessa. Tällöinkin pelastustoiminnan johtamisesta vastaavat lain mukaan pelastuslaitoksen vakinaiset viranhaltijat. Kemissä,
Torniossa ja Rovaniemellä alueen sopimuspalokunnat osallistuvat myös pelastus-toimintaan
vakinaisen palokunnan rinnalla. Kemijärvellä on lisäksi ns. puolivakinaisia palomiehiä.
Pelastuslaitos varautuu poikkeustilanteisiin sekä suuronnettomuuksiin suunnitelmin sekä yhteistoiminta- ja suuronnettomuusharjoituksilla. Pelastuslaitoksen alueella on neljätoista Seveso II –
direktiivin piirissä olevaa tuotantolaitosta, kaivosta tai varastoa ja viisi lentokenttää. Kaivostoiminta
on aktiivista Keminmaassa, Kittilässä ja Sodankylässä. Kansainvälisesti merkittävä terästeollisuus
7
on keskittynyt Tornioon. Paperiteollisuuskeskittymä löytyy Kemistä. Oman haasteensa pelastustoiminnalle tuo Lapin alueella vuosittain vierailevat noin kaksi miljoonaa turistia.
Lapin pelastuslaitoksen toiminta-alueisiin kuuluvat kunnat:
•
Läntinen toimialue: Kemi, Keminmaa, Pello, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio
•
Itäinen toimialue: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Savukoski ja Salla
•
Pohjoinen toimialue: Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari, Muonio, Sodankylä ja Utsjoki
Pelastustoimintaa tulee johtaa aina pelastusviranomainen. Lapin pelastuslaitoksen alue on jaettu
kolmeen operatiiviseen toiminta-alueeseen ja kahdeksaan viranomaispäivystysalueeseen. Jokaisen alueen päivystävä palomestari vastaa vuorollaan toiminta-alueensa pelastustoiminnasta.
Lisäksi taustalla on tukena päällikköpäivystäjä vaativimpien tehtävien varalta ja yhteistoimintaviranomaisena valtion viranomaisiin päin. Lapin pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmä on kolmiportainen, yksikönjohtaja – päivystäväpalomestari ja päällikköpäivystäjä.
Vuosi 2014
Pelastuslaitos pyrki vastaamaan muuttuvan ympäristön haasteisiin mm. osallistumalla valtakunnallisen tietoliikenteen uudistamishankkeen suunnitteluun sekä toteuttamisen valmisteluun.
Vuoteen 2014 sisältyi edelleen palvelujen kehittämistä lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman
avun periaatteella yhdessä Hätäkeskus Oulun kanssa. Öljyntorjunnassa käynnistettiin merkittävä
öljytorjunnan valmiutta parantava hanke Perämeren alueelle. Kemin ja Tornion satamia palvelevaan jäämurtajaan rakennetaan öljynkeräyslaite, jolla voidaan kerätä öljyä jäisissä olosuhteissa.
Pelastuslaitoksen kiireellisten tehtävien määrä lisääntyi jälleen hieman edellisvuodesta. Pelastuslaitoksella oli 4450 hälytystehtävää, kun niitä edellisenä vuonna oli 4237. Tehtävämäärät ovat
vakiintuneet reiluun neljääntuhanteen tehtävään vuodessa. Lähivuosien tehtävämäärien huippu
(4494) tavoitettiin vuonna 2009. Tilastot perustuvat pelastuslaitoksen saamiin ensitietoihin, jotka
kirjataan valtakunnalliseen tietojärjestelmään.
Lapin pelastuslaitoksen alueella vuonna 2014 kuoli tulipaloissa 5 ihmistä. Edellisenä vuonna
tulipaloissa kuoli 3 ihmistä. Kuuden edellisen vuoden aikana palokuolemien määrä on vaihdellut
kahdesta kahdeksaan. Kaikkiaan erilaisissa onnettomuuksissa kuoli ensitietojen mukaan 34
henkilöä ( 38). Vakavasti loukkaantuneita oli 123 (101) sekä lievästi loukkaantuneita 775 (585).
Onnettomuustyypeittäin suurimpana tehtävätyyppinä säilyivät automaattisten paloilmoittimien
tarkastus- ja varmistustehtävät, joiden määrä oli 886 tehtävää (888). Paloilmoittimien tarkastus- ja
varmistustehtävät ovat viime vuosina vähentyneet pelastuslain mahdollistaman laskutusmenettelyn
8
ja tehostuneen neuvonnan myötä n. 10 prosentin vuosivauhdilla. Vuodesta 2011 alkanut myönteinen kehitys (laskeva) automaattisten paloilmoittimien tehtävämäärissä näyttää nyt pysähtyneen.
Pelastuslain mukaan pelastuslaitos voi laskuttaa paloilmoittimen toistuvasta erheellisestä toiminnasta kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa. Maksu peritään kolmannesta erheellisestä paloilmoituksesta 12 kuukauden aikana. Maksulla tähdätään erheellisten ilmoitusten vähentämiseen. Ylimääräisten kustannusten lisäksi erheelliset ilmoitukset vaarantavat myös palokunnan
muuta toimintavalmiutta. Automaattisten paloilmoittimien hälytystehtävistä yli 95 % on erheellisiä.
Onnettomuustyypeittäin toiseksi suurimmaksi tehtävätyypiksi nousivat liikenneonnettomuudet. Liikenneonnettomuudet työllistivät pelastuslaitosta 788 kertaa (648). Liikenneonnettomuuksiin tilastoidaan myös moottorikelkka- ja maastomönkijäonnettomuudet, joita oli 40 (38) kpl. Merkittävä kasvu tapahtui myös tasoristeysonnettomuuksien osalta, joita vuonna 2014 oli 7 kpl (2).
Onnettomuustyypeittäin kolmanneksi eniten palokuntia työllisti ensivastetoiminta yhteensä 756 kertaa (770). Jokaisessa Lapin kunnassa tapahtuvan ensivastetoiminnan avulla pyritään tavoittamaan
äkillisesti ja vakavasti sairastunut tai loukkaantunut henkilö mahdollisimman nopeasti ja aloittamaan hänen hoitamisensa jo ennen ambulanssin saapumista. Tehtävään koulutettu ensivastehenkilöstö voi myös avustaa sairaankuljetushenkilöstöä potilaan ensihoidossa. Ensivasteyksikkö ei
kuljeta potilasta.
Rakennuspaloja oli 134 kpl (117) ja rakennuspalovaaroja 213 kpl (166). Rakennuspalovaaraksi
tilastoidaan tilanteet, joissa palokunnan kohteeseen tullessa palo ei eri syistä johtuen ole ehtinyt
levitä rakenteisiin ja irtaimistoon.
Erilaisia ihmisten pelastustehtäviä oli yhteensä 326 kpl (267). Suurimpana ryhmänä näistä oli
maastopelastustehtävät, joita oli 200 kpl (164). Maastopelastustehtäviksi luetaan esim. ihmisen
pelastaminen luonnossa tapahtuneen tapaturman, uupumuksen tms. johdosta sekä ihmisen
pelastaminen saaresta veneen rikkoutumisen johdosta. Vesipelastustehtäviä oli 40 kpl (33) ja
vikaantuneista hisseistä vapautettiin ihmisiä 36 kertaa (25).
Maastopaloja oli edelliskesän tavoin verrattain paljon eli 196 kpl (208). Maastopalojen määrä on
yhteydessä kesän sateisuuteen. Viiden viimeisen vuoden aikana maastopalojen määrä on vaihdellut välillä 56 - 208.
Muita hälytystehtäviä onnettomuustyypeittäin olivat mm. eläinten pelastustehtävät 48 kpl (50),
öljyvahingot 51 (51), liikennevälinepalot 117 kpl (145) sekä vaarallisten aineiden onnettomuudet 14
kpl (10).
Pelastuslaitoksen yksiköt osallistuivat Oulu-Koillismaan alueen pelastus- ja ensivastetehtäviin 50
kertaa. Ruotsin puolen tehtäviin osallistuttiin 12 kertaa.
9
Tehtävien määrä vaihteli runsaasti kuukausittain. Vilkkain kuukausi oli heinäkuu (534 kpl) ja rauhallisin toukokuu (285 kpl).
Viikonpäivittäin tehtäviä oli eniten lauantaisin (690 kpl) ja vähiten sunnuntaisin (545 kpl).
Kelloajan mukaan tehtävät painottuvat tunneittain klo 11 - 21 väliselle ajalle (yli 200 tehtävää /
tuntiyksikkö). Rauhallisinta oli aikavälillä 01 -07, jolloin tehtävien määrä vaihteli välillä 72 -99 /
tuntiyksikkö.
Kaikista tehtävistä lähes puolet (2127 kpl) sijaitsi IV-luokan riskialueilla, mitkä sijaitsevat yleensä
kaukana paloasemista.
1000
800
600
400
Sortuma /…
Räjähdys /…
Vaarallisten…
Eläimen…
Öljyvahinko
Palovaroittimen…
Muu tulipalo
Virka-aputehtävä
Liikennevälinepalo
Avunantotehtävä
Rakennuspalo
Vahingontorjunt…
Maastopalo
Rakennuspalova…
Ihmisen…
Muu…
Ensivastetehtävä
Liikenneonnetto…
0
Autom.paloilm.…
200
Pelastustoimen tehtävät kunnittain
93
62
82 271 118 398
81 4237
93
86
Yhteensä
106 878
Ylitornio
98
Utsjoki
Simo
86
Pello
Savukoski
117 335 381 108 377 191 163 113
Tornio
Salla
2013
Tervola
Rovaniemi
93 4450
Sodankylä
Posio
81 268 109 425 121 117
Ranua
Pelkosenniemi
47
Kemijärvi
94
Kolari
106 957
Kittilä
80
Keminmaa
94
Kemi
138 374 424 101 326 205 180 110
Inari
2014
Vuosi
Enontekiö
Muonio
Lapin Pelastuslaitos
10
Lapin pelastuslaitos yht. 4450
tehtävää
Rakennuspalo 134
Rakennuspalovaara 213
Maastopalo 196
Liikennevälinepalo 117
Muu tulipalo 99
Liikenneonnettomuus 788
48
162 125 101 134
213
Öljyvahinko 51
196
117
319
V-A onnettomuus 14
99
Räjähdys / Räjähdysvaara 1
756
788
347
Sortuma / Sortumavaara 1
886
51
92
1
1
14
Autom. paloilm. tarkastus/varmistustehtävä 886
Palovaroittimen tark./ varm.
92
Muu tarkastus/varmistustehtävä 92
Ensivastetehtävä 756
Ihmisen pelastaminen 319
Eläimen pelastaminen 48
Vahingontorjuntatehtävä 162
Avunantotehtävä 125
Virka-aputehtävä 101
•
Tehtävien määrä vaihteli runsaasti kuukausittain, vilkkain kuukausi oli heinäkuu
•
Tehtäviä oli kohtuullisen tasaisesti kaikkina viikonpäivinä
•
merkittävä osa tehtävistä on (mm. liikenneonnettomuudet, ihmisen pelastustehtävät,
maastopalot ja ensivastetehtävät) 3-4 – riskialueilla (harva-alueella)
11
Koulutus ja harjoitukset:
Pelastuslaitoksen tulee huolehtia siitä, että sen sivutoimisella henkilöstöllä sekä pelastuslain 25
§:ssä tarkoitetun sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön henkilöstöllä on
riittävä koulutus pelastustoimintaan. Pelastuslaitoksen toimesta koulutuksen suunnittelu ja järjestämisen organisointi ja vastuut päätettiin pelastuslautakunnan kokouksessa 18.12.2014, § 77.
Sopimuspalokuntalaisille pidettiin neljä peruskurssia (sammutus- ja pelastustyö). Teollisuuden ja
kaivoksien henkilöstölle pidettiin yksitoista kurssia, joista saatiin myyntituloa. Viran – ja toimenhaltijoiden täydennyskoulutus järjestettiin pelastuslaitoksen tarpeiden ja henkilöstön halukkuuksien mukaisesti vastuualueittain sekä toimipaikkakohtaisesti.
Suuronnettomuusharjoituksia pidettiin kolme: Nesteen / Baltic Servicen öljysataman polttoainesäiliön tulipaloharjoitus, Agan, Nesteen, ja Outokummun yhteinen nestekaasuonnettomuusharjoitus sekä pelastuspalveluseminaari Saariselällä, johon kuului lento-onnettomuusharjoitus Ivalon
lentoasemalla. Lisäksi pienempiä yhteistoimintaharjoituksia pidettiin mm. Sodankylän ja Kittilän
kaivosten kanssa. Barents 2015 harjoituksen suunnittelu käynnistettiin.
Öljyntorjunta:
Öljyntorjunnassa käynnistettiin merkittävä öljyntorjunnan valmiutta parantava hanke Perämeren
alueelle. Kemin ja Tornion satamia palvelevaan jäänmurtajaan rakennetaan öljynkeräyslaitteisto,
jolla voidaan kerätä öljyä jäisissä olosuhteissa. Laitteistolla voidaan kerätä öljyä myös avovesikaudella. Jäänmurtaja Ahto sitoutuu valmistellun sopimuksen mukaan pitämään öljyntorjuntavalmiutta yllä talvikuukausina Perämeren alueella.
Pelastuslaitoksen uusi E-luokan öljyntorjuntavene valmistui vuonna 2014. Vene luovutettiin ja
vastaanotettiin telakalla Porvoossa, josta sillä tehtiin koulutuspurjehdus Kemiin syyskuussa. Vene
on 15 m pitkä ja se on varustettu öljynkeräyslaitteistolla. Nykyaikainen vene parantaa huomattavasti pelastuslaitoksen valmiutta öljyntorjuntaan. Veneen hankintahinta oli 0,93 milj. €, josta öljysuojarahaston korvaus oli 90 %. Vuonna 2013 aloitettu venehanke on suurin pelastuslaitoksen
yksittäinen kalustohankkeista.
12
Ensivaste
Ensivaste tarkoittaa yksikköä, joka ehtii ensimmäisenä tapahtumapaikalle (first response, ensimmäinen, tärkein vastaus, ensivaste). Ensivastetoiminta on huomattavasti vaativampi ja haastavampi tehtävä kuin ensiapu. Ensiauttajatasoisen ensivasteyksikön henkilöstöllä tulee olla riittävä,
terveystoimen hyväksymä koulutus. Henkilöstöstä ja heidän koulutustaustastaan ylläpidetään
tietokantaa, jonka terveystoimen vastuulääkäri vahvistaa vuosittain. Ensivaste toimii yleisemmin
ensiauttajatasolla, eli sen henkilöstö kykenee aloittamaan tehokkaasti hätäensiavun. Ensiauttajat
käyttävät apunaan ensihoidosta tuttua tutkimus- ja ensihoitovälineistöä, joita he ovat opetelleet
käyttämään. Terveystoimi järjestää työpaikkakoulutusta ensiauttajatasoisen ensivasteyksikön
henkilöstölle. Ensivastetoiminnan harjoituksia järjestetään myös tehtävää suorittavien palokuntien
harjoituksissa säännöllisesti ensivasteohjeen mukaisesti.
Ensivasteyksikön tehtävänä on aloittaa hätäensiaputoiminta paikanpäällä, hoitaa tehtävää siihen
asti kun sairaankuljetusyksikkö saapuu paikalle. Ensivasteyksikkö ei yleensä kuljeta potilasta.
Lapin pelastuslaitoksella on ensivastesopimukset Länsi-Pohjan – ja Lapin sairaanhoitopiirin
kanssa. Yhdenmukaiset sopimukset tulivat voimaan vuoden 2013 alusta.
Ensivastetehtävät Lapin pelastuslaitoksen toimialueella:
Ensivastetehtävät, kpl
2009
833
2010
694
2011
852
2012
706
2013
770
2014
756
Pelastuslaitoksella on kaksi varaensihoitosopimusta, Ranuan ja Posion kuntien kanssa. Ensihoito
tehtäviin noudetaan terveydenhuollon ammattilainen em. kuntien terveyskeskuksesta.
Nämä varaensihoitotehtävät eivät sisälly pelastustoimen 4 450 tehtävään.
Pelastuslaitoksella ja Lapin Pelastushelikopteri Tuki Ry:llä on keskinäinen sopimus ASLAKhelikopterin käytöstä pelastustoimeen liittyvien tehtävien hoitamisesta.
Pelastuslaitos on antanut Oulun hätäkeskukselle hälytysohjeen pelastushelikopterille välitettävistä
pelastustoimen tehtävistä, joissa johtovastuu on pelastusviranomaisella. Pelastuslaitoksen ohje ei
muuta muiden viranomaisten hätäkeskukselle antamia ohjeita eri ilma-alusten käytöstä.
Pelastusviranomaisen päätöksellä ja erikseen pyydettäessä pelastushelikopteri Aslak ja sen
maayksikkö voidaan hälyttää myös muihin tehtäviin.
13
Turvallisuuspalvelut
Pelastuspäällikkö Timo Rantala:
Turvallisuuspalvelun tehtävänä on ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä edistää alueen asukkaiden ja yritysten turvallisuustietoutta ja – kulttuuria.
Pelastuslaitos pyrkii onnettomuuksien ehkäisyllä vaikuttamaan henkilö-, omaisuus- ja ympäristöonnettomuusriskeihin, vähentämään onnettomuuksien todennäköisyyttä ja pienentämään niiden
seurauksia.
Onnettomuuksien ehkäisyssä korostuu jokaisen ihmisen huolellisuusvelvollisuus ja vastuu asuin- ja
toimintaympäristöstään tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran tai vahingon välttämiseksi.
Onnettomuusriskit pyritään hallitsemaan kohteen omatoimisella varautumisella sekä pelastusviranomaisten toimenpitein. Pelastustoimessa varaudutaan niin päivittäisiin onnettomuuksiin kuin suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin.
Pelastuslaissa ei määritellä palotarkastettavia kohteita vaan valvontasuunnitelmassa pelastuslaitos
itse määrittelee palotarkastettavat kohteet ja tarkastusvälit alueella esiintyvien riskien mukaan.
Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan
on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontasuunnitelmassa on määrättävä suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä
kuvattava, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan (PeL 79§).
Pelastuslaitoksen laadukas, säännöllinen ja tehokas valvonta vaatii jatkuvaa kehitystoimintaa.
14
Vuosi 2014
Käynnistettiin kehittämistyö tavoitteena koko henkilökunnan työuran ja osaamisen hyödyntäminen
tehokkaammin jakamalla valvontatyö useisiin erilaisiin vaativuustasoihin. Tavoitteena on mahdollistaa valvontatehtävien tarjoaminen työntekijöille kokonaisvaltaisemmin heidän erilaisten osaamis- ja
kokemustaustansa mukaan.
Pelastustehtävissä karttuvan osaamisen ja kokemuksen laajempi hyödyntäminen turvallisuuspalvelussa tuo työurasuunnitteluun lisää mahdollisuuksia. Valvontatyötä pyritään kehittämään niin,
että voidaan hyödyntää koulutuksen lisäksi pelastustehtävissä saatua pitkäaikaista kokemusta.
Käynnistettiin valvontatyön suunnittelu toimialueittain yli kuntarajojen. Vähentämällä toimipaikka
sidonnaisuutta organisaation joustavuus lisääntyy ja mahdollistaa tehokkaamman henkilökunnan
käytön. Pienten valvontakohteiden osalta lisättiin toimipaikkojen toimivaltaa valvontakohteiden
riskien arvioinnissa.
Valvontatehtävät
Pelastuslain (79 §) mukaan pelastuslaitoksella on yleinen velvoite valvoa alueella pelastuslain 2
luvun mukaisia jokaiselle asetettuja velvollisuuksia sekä 3 luvun mukaisia toiminnanharjoittajalle ja
rakennuksen omistajalle ja haltijalle asetettuja velvoitteita. Palotarkastajat valvovat, että palo- ja
henkilöturvallisuutta koskevia sääntöjä ja määräyksiä noudatetaan ja että pelastustoiminnan
toimintaedellytykset kohteessa ovat olemassa. Valvottavat kohteet sekä valvontatoimenpiteet ja
niiden kohdentaminen määritellään pelastuslaitoksen laatimassa valvonta-suunnitelmassa. Tarkoituksena on kohdentaa resursseja valvonta-alueen riskejä ja muita erityisiä valvontatarpeita vastaavaksi. Valvontatyötä tehostetaan siirtämällä resursseja valvontakohteiden määrästä turvallisuuskulttuuriin vaikuttamiseen ja arviointityöhön.
Palotarkastuksin valvotaan omatoimisen varautumisvelvoitteen toteutumista (14 §), rakennusten
palo- ja poistumisturvallisuutta (9-10 §), laitteiden kunnossapitoa (12 §), nuohouksen ja ilmanvaihdon puhdistuksen toteuttamista (13 §), pelastussuunnitelmien laatimista (15 §), palovaroittimien hankintaa ja kunnossapitoa (17 §) sekä hoitolaitosten poistumisturvallisuutta (18 §).
Pelastuslain 78 §:n muilla ”valvontatehtävän edellyttämillä toimenpiteillä” tarkoitetaan asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaisen valvottavaksi säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta
perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien, turvetuotantoalueiden ja kaivosten pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuus-selvityksiä, ilmoituksia
nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden
15
tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä.
Palotarkastusten ja asiakirjoihin perustuvan valvonnan lisäksi pelastuslaitoksen tulee osana
valvontatehtäväänsä seurata ja valvoa yleisesti pelastuslain 2 ja 3 luvuissa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista pelastustoimen alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa huolellisuusvaatimuksen (4 §), varovaisen tulenkäsittelyn (5 §), avotulen teon (6 §) ja kulotuksen (7 §) valvontaa sekä
kiinteistöjen pelastusteiden esteettömyyden valvontaa (11 §) sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien toteutumisen valvontaa (16 §). Valvontaa suorittavat muun muassa pelastuslaitoksen pelastusyksiköiden henkilöstön pelastusviranomaiset, esimerkiksi samalla kun yksiköt
muutoinkin liikkuvat pelastustoimen alueella. Lisäksi suoritetaan muuta valvontaa erityisten valvontaprojektien muodossa yhdessä muiden valvontaviranomaisten kanssa.
Pelastusviranomaisten valvontaan liittyy pelastuslain 27 §:ssä tarkoitettua ohjausta, valistusta ja
neuvontaa, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen. Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla edistetään, tuetaan ja seurataan pelastuslain velvoitteiden toteutumista. Tällaisia ohjaustoimenpiteitä ovat pelastussuunnitelmien laatimisen ohjaaminen, poistumisturvallisselvitysten laatimisen ohjaus ja viranomaisen suorittama arviointimenettely, sekä pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen kunnossapidosta ohjaaminen.
Valvontaan kuuluu oleellisena osana annettujen korjausmääräysten noudattamisen valvonta. Jälkivalvonnan keinoja ovat mm. havaittujen puutteiden korjausten toteutuminen dokumenttien perusteella, jälkitarkastusten tekeminen, hallintopakkokeinojen käyttäminen ja rikosilmoitusten tekeminen. Pelastusviranomaisen tulee luoda menettelytavat ilmoittaa mahdollisista pelastusrikkomuksista poliisille, joka toimivaltaisena viranomaisena tutkii tapauksen. Jälkivalvonnan toteuttamisen
arvioidaan parantavan valvonnan vaikuttavuutta ja on se osoitus valvonnan laadukkuudesta.
Pelastuslain 79 §:n mukaan pelastuslaitoksen on laadittava erityinen valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvontasuunnitelman tavoitteena on täyttää pelastuslain edellytykset
suunnitelmalliselle ja riskiperusteiselle valvonnalle. Valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen
käytännön valvontatyötä.
16
Valvontatehtävät pääluokat
49 % Palotarkastukset 1473 kpl
3% 2%
22 % Asiakirjavalvonta 1325 kpl
24 %
49 %
24 % Asiantuntijapalvelut 847
kpl
22 %
3 % Kemikaalilainsäädännön
nojalla tehtävät tarkastukset ja
päätökset
2 % Käsitellyt
poistumisturvallisuusselvitykset
34 kpl
Lähde Pronto/20.2.2015 Timo Rantala
Palotarkastukset 1349 kpl jakautuivat
pääluokittain seuraavasti
8%
3%1%
1%
77 % Yleiset palotarkastukset
1041 kpl
10 % Erityiset palotarkastukset
133 kpl
10 %
77 %
8 % Muut palotarkastukset
101 kpl
3 % Ylimääräiset
palotarkastukset 41 kpl
2 % Jälkitarkastukset 2 kpl
Lähde Pronto/ 20.2.2015 Timo Rantala
17
Pelastuslautakunta hyväksyi (11.3.2014) Valvontasuunnitelman, jossa määriteltiin toimipaikoittain
palotarkastettavat kohteet ja tarkastusvälit. Valvontasuunnitelman tarkoitus on ohjata pelastuslaitoksen valvontatyötä keskittymään onnettomuusriskien näkökulmasta riskialttiisiin kohteisiin. Valvontatyöllä pyritään tukemaan toimijoiden omatoimista varautumista ja vaikuttamaan toimijan
turvallisuuskulttuurin kehittymiseen kokonaisuudessa.
Omatoimisen varautumisen auditointimalli on tarkoitettu sekä pelastusviranomaisille auditoivan
palotarkastuksen suorittamiseksi, että organisaatioille turvallisuuden ja omatoimisen varautumisen
kehittämisvälineeksi. Auditointimallista tehtiin vuonna 2014 suppeampi arviointimalli, joka soveltuu
paremmin keskisuuriin ja pieniin kohteisiin.
Auditointimallin soveltaminen vaatii erittäin hyvää mallin ymmärtämistä ja hyvää perehtymistä
asiaan. Valvontakohteiden tarkastukset painottuivat ympärivuorokautisessa käytössä oleviin kohteisiin, jotka ovat henkilöturvallisuusriskeiltään vaativia hoitolaitoksia, lastenkoteja, koulukoteja,
vankiloita ja ympäri vuorokauden auki olevia päiväkoteja.
Kohteita
kpl
Vuonna 2014
toteutettavaksi
suunniteltujen
tarkastusten
määrä [kpl]
Vuonna 2014
suoritettujen
tarkastusten
lukumäärä [kpl]
Tarkastusprosentti
(toteutunut lkm /
suunniteltu lkm) [%]
A1 Ympärivuorokautisessa käytössä
olevat kohteet
704
307
257
84 %
A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit
333
187
170
91 %
A3 Kokoontumis- ja liiketilat
1127
247
210
85 %
A4 Teollisuus- ja
varastorakennukset
671
196
172
88 %
A5 Maatalous-rakennukset
294
102
59
58 %
A6 Muut rakennukset
614
182
138
76 %
Yhteensä
3743
1221
1006
82 %
Valvontakohteiden A1-A6
toteutuma 2014
Lähde Valvontasuunnitelma 2015/ 20.2.2015 Timo Rantala
18
Valvontakohteiden A1- A6 toteutuma toimialueittain
Läntinen
Itäinen
Pohjoinen
Suunniteltu 578 kpl
327 kpl
316 kpl
Toteutuma
458 kpl
300 kpl
248 kpl
Tarkastus
79 %
92 %
79 %
Valvontatyön siirtyminen teknisestä tarkastuksesta turvallisuuskulttuurin tarkastukseen ja kohteiden arviointiin koetaan haasteelliseksi. Arviointi vaatii laajaa asiantuntijatason osaamista ja kykyä
soveltaa osaamistaan, koska kohteessa arvioidaan D) rakenteellisen paloturvallisuuden ja E)
turvallisuustekniikan lisäksi:
A) turvallisuusjohtamista
B) onnettomuusriskienhallintaa
C) turvallisuuteen liittyviä asiakirjoja
F) turvallisuusviestintää ja osaamista
Suurissa kohteissa turvallisuusjohtaminen on kehittynyttä ja arviointiin osallistuva johto sekä
vastuuhenkilöt ovat usein osallistuneet omatoimisen varautumisen auditointiin aikaisemmin. Pienissä kohteissa turvallisuusjohtaminen on kohdekohtaista ja arviointityötä on pystyttävä soveltamaan kohteen mukaan.
Turvallisuuskulttuurin valvonnassa vaikutetaan ihmisen käyttäytymiseen, joka vaatii hyvää kohteen
tuntemusta, turvallisuusosaamista asiantuntijatasolla ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Pienissä toimipaikoissa toimintavalmiuden ylläpitämiseen vaadittava osaaminen on usein ensisijaisesti edellyttänyt hyvää teknisten taitojen asiantuntemusta ja hallintaa.
Keskussairaalat, suuret hoitolaitokset, -hotellit, -opetusrakennukset, -kokoontumisrakennukset ja
suurteollisuus vaativat valvontatyössä kehittynyttä asiantuntijuutta ja vuorovaikutustaitoja. Työn
hallitakseen siihen on perehdyttävä ja erikoistuttava työn kautta. Vaativien valvontakohteiden osalta valvontatyö on järjesteltävä toimialueittain, että kohteita on yhdelle henkilölle riittävästi ja erikoistuminen työn kautta on mahdollista.
Käynnistymisvaiheen jälkeen valvontakohteiden tarkastusten toteutuma nousi edellisestä vuodesta. Muutoksessa haasteeksi koettiin työntekijämäärältään pienien paikkojen mahdollisuus vertaistukeen. Toimipaikkojen muutoksen etenemisvauhdissa oli vielä suuria eroja, mitä toi haasteita muutostyön vaiheistamiseen.
19
Asiakirjavalvonta pääluokat
9 % Omavalvontalomakkeet 58
kpl
3%
26 % Pelastussuunnitelmat 156
kpl
9%
24 %
26 %
38 % Yleisötapahtumien
pelastusuunnitelmat 232 kpl
38 %
24 % Paloteknisten laitteistojen
käyttöönotto-, varmennus- ja
määräaikaistarkastuspöytäkirjat
145 kpl
3 % Muu asiakirja valvonta 18
kpl
Lähde Pronto/ 16.2.2014 Timo Rantala
Omavalvonnalla pyritään kiinteistönomistajan turvallisuustiedon ja -asenteiden parantamiseen.
Omatoimisessa palotarkastuksessa kiinteistön omistajalle lähetetään postitse opasvihkonen ja
tarkistuslista. Tarkistuslistan kysymyksiin löytyy vastauksena opasvihkosta oikea toimintatapa,
johon kiinteistön omistaja voi verrata omaa tilannettaan. Omavalvonta tehdään tarkistuslistan
mukaan ja tarkistuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Omavalvonnan tulosten mukaan palotarkastuksia voidaan kohdentaa. Saatujen tuloksien perusteella asiakirjavalvontaa tullaan
laajentamaan vapaa-ajan asuinrakennuksiin.
Omavalvontaohjeistukset ovat käytössä asuinrakennuksiin, rivitaloihin ja kerrostaloihin. Omavalvonnan pilotissa tulosten käsittelyprosessia ei saatu vielä tehokkaaksi ja toimivaksi. Omavalvontaan käytettävissä olevat resurssit käytetään vuonna 2014 ja 2015 vapaa-ajan rakennuksien omavalvontaohjeistuksen tekemiseen. Tämän jälkeen katsotaan uudestaan, onko tulosten käsittelyprosessiin saatavilla hyviä sähköisiä työkaluja.
20
Asiantuntijapalvelut pääluokat
4 %1 %
95 % Rakentamisen ja
maankäytön suunnittelun
ohjaus 646 kpl
4 % Muut lausunnot 26 kpl
95 %
1 % Muut päätökset 4 kpl
Kunta huolehtii rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Käytännössä rakentamisen
ohjauksen ja valvonnan kunnassa hoitaa rakennusvalvonta, joka myös aina ratkaisee rakennusluvan. Pelastuslaitos toimii asiantuntijana rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa siten kuin siitä
kunnan kanssa sovitaan.
Pelastusviranomainen toimii rakennuslupamenettelyssä pelastustoimen asiantuntijana. Rakentamista ohjaavissa säädöksissä pelastusviranomaiselle on asetettu säädöspohjaan perustuva
ohjaus- ja valvontavelvollisuus yksittäisiin suunnitteluratkaisuihin. Tällaisia suunnitteluratkaisuja
ovat mm. savunpoisto- ja alkusammutusjärjestelyt sekä paloilmoittimen suunnittelun ohjaus.
Käytännössä rakentamiseen liittyvä ohjaus- ja valvontatoiminta rakennusvalvonnan ja pelastuslaitoksen välillä on muotoutunut toimivaksi yhteistyöksi paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden
mukaisesti. Suunnitteluvaiheessa tapahtuvalla ohjauksella ja neuvonnalla pystytään vaikuttamaan
turvallisuuden kannalta onnistuneeseen lopputulokseen.
Turvallisuusviestintä
Turvallisuusviestinnässä saavutettiin hyvin 10 prosentin tavoite maakunnan asukkaille annettavasta valistuksesta ja neuvonnasta. Koulutus- ja valistustilaisuuksiin osallistuneiden määrä
Lapissa oli kertomusvuonna 23921 henkilöä, joka on noin 13 % koko maakunnan väestöstä.
21
Valistus- ja neuvontatilaisuuksia järjestettiin yhteensä 290 kpl. Suuria yleisötapahtumia oli 21 kpl,
joihin osallistujien lukumäärä oli 13546 henkilöä.
Turvallisuusviestintä Lapissa 2014
Kohderyhmä
Alle kouluikäiset
Päivähoitohenkilökunta
Peruskoulun 1-6 -luokat
Peruskoulun 7-9(10) -luokat
Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat
Korkea-asteen oppilaitosten opiskelijat
Oppilaitosten henkilökunta
Ikäihmiset
Asuinrakennusten asukkaat
Varusmiehet
Yhteisöjen, järjestöjen ym. jäsenet
Maahanmuuttajat
Virkamiehet ja luottamusmiehet
Yritysten, liike- ja teollisuuslaitosten henkilökunta
Hoitolaitosten henkilökunta
Majoitusliikkeiden henkilökunta
Suuri yleisö
Muu kohderyhmä
Yhteensä:
Tilaisuuksien
lukumäärä
Osallistujien
lukumäärä
29
9
22
41
28
3
3
9
3
1
9
1
3
26
64
4
21
14
1550
125
2057
2238
923
768
59
159
48
114
241
12
37
403
996
44
13546
566
290
23921
Lähde: Pronto 20.2.2015/ Timo Rantala
Eräiden suoritteiden maksullisuus
Erheellisten hälytysten maksujen perintä aloitettiin 1.7.2012 ja valvontamaksujen laskutus käynnistettiin vuoden 2013 alusta. Automaattisten hälytysten määrän selvä väheneminen vuodesta 2011
pysähtyi viime vuonna. Hallinto-oikeuteen valitettiin yhdestä laskusta. Kaksi valitusta on vielä
hallinto-oikeudessa ja kahdesta on tullut pelastuslaitokselle myönteinen päätös.
Painopisteenä neuvonnassa oli toimenpiteet kiinteistön erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi
aiheena esim. ihmisten käyttäytyminen ja paloilmoitinjärjestelmälle haasteelliset majoitustilat sekä
viivästetty paloilmoitus. Hälytysmäärät ovat vähentyneet kohteissa, joissa vanhoja järjestelmiä on
uusittu kokonaan ja myös uusissa kohteissa on ilmaisimia vaihdettu tilaan paremmin sopiviksi sekä
vaihdettu ilmaisimien paikkoja. Majoitusliikkeissä ja hoitolaitoksissa on lisäksi vaikutettu ihmisten
käyttäytymiseen sekä paranneltu saunojen, suihkujen, takkojen ja liesien kohdepoistoja.
22
Lapissa automaattisten paloilmoituslaitosten hälytysten määrän muutos vuodesta 2012 vuoteen
2013 oli kolmanneksi suurin pelastuslaitoksista.
Paloilmoitusten määrän käyttäytyminen Suomessa
Lapin pelastuslaitos
Lähde: Pronto 21.2.2015/ Timo Rantala
Paloilmoitukset Suomessa
Tehtävien
lukumäärä
Ilmoittaneiden
eri
laitteistojen lkm
Tehtäviä/
ilmoittanut
laitteisto
keskimäärin
Rakennuspaloja (lkm)
Rakennuspalovaaroja
(lkm)
Vuosi
2009
19 983
0
0
84
639
2010
22 982
8 863
3
103
648
2011
22 100
8 703
3
104
650
2012
20 983
8 524
2
94
746
2013
19 858
8 454
2
95
716
2014
18 928
8 318
2
73
694
124 834
42 862
3
553
4 093
Yhteensä
Paloilmoitusten käyttäytyminen Lapissa
Lapin pelastuslaitos
Lähde: Pronto 20.2.2015/ Timo Rantala
Paloilmoitukset Lapissa.
Tehtävien
lukumäärä
Ilmoittaneiden
eri
laitteistojen lkm
Tehtäviä/
ilmoittanut
laitteisto
keskimäärin
Rakennuspaloja (lkm)
Rakennuspalovaaroja
(lkm)
Vuosi
2009
1 006
0
0
1
33
2010
1 165
390
3
4
42
2011
1 099
382
3
7
50
2012
1 023
380
3
4
46
2013
914
387
2
6
50
2014
909
401
2
4
51
Yhteensä
6 116
1 940
3
26
272
Automaattisten hälytysten määrien Pronton tilastotiedot ovat vertailukelpoisia useamman vuoden
ajalta. Niistä on luettavissa suunnanmuutos vuonna 2011. Lapissa kehitys noudattaa valtakunnallista kehitystä.
23
Paloilmoitusten syyt Lapissa
Lapin pelastuslaitos 2014
Lähde: Pronto 21.2.2015/ Rantala Timo
Laskutus
Automaattisen paloilmoituksen
syy
Huolimatt. kiint. korjaus-, asennustai huoltotyössä
IlmoittaTehtäviä/
Tehtävien
neiden eri ilmoittanut
lukulaitteislaitteisto
määrä
tojen lkm keskimäärin
Korjausmääräys
lähetetty
(lkm)
Lasku
Laskutettu
lähetetty
yht. (€)
(lkm)
64
48
1
8
23
18 975
5
4
1
2
1
825
19
11
2
4
6
4 950
111
72
2
15
41
33 825
Kosteus tai vesi
76
58
1
16
27
22 275
Korkea tilapäinen lämpötila
24
21
1
5
5
4 125
Salaman aiheuttama ylijännite tai
vaurio
3
2
2
0
0
0
Isku ilmaisimeen
3
3
1
0
1
825
Ilmaisinvika paloilmoitin- tai
sammutus- laitteistossa
14
13
1
1
2
1 650
Keskuslaitteiston vika
12
12
1
2
2
1 650
Virhe tai vika paloilmoittimen ja
hätäkeskuksen välisessä
yhteydessä
7
7
1
2
0
0
Sprinklerin rikkoontuminen
1
1
1
0
1
825
Sprinkleriputkiston vuoto
4
4
1
0
1
825
Paineenvaihtelu
sprinkleriputkistossa
4
4
1
2
0
0
Sprinkleriputkiston jäätyminen
2
2
1
0
2
1 650
23
23
1
4
5
4 125
2
2
1
0
0
0
174
93
2
33
76
62 700
Huolimattomuus tulitöissä
1
1
1
0
0
0
Teholähdevika
5
5
1
1
1
825
Hätäkeskuksen toiminta
1
1
1
0
0
0
Virhe kuukausikokeilussa
1
1
1
0
0
0
Virhe irtikytkennöissä
9
8
1
0
3
2 475
Painikkeen vikaantuminen
7
6
1
1
3
2 475
38
34
1
4
4
3 300
123
82
2
20
39
32 175
9
8
1
1
0
0
742
526
1
121
243
200 475
Ajoneuvon pakokaasu
Tupakointi
Muu savu tai pöly
Erehdys tai väärä käyttö
Ilkivaltainen käyttö
Ruuan valmistus
Muu syy
Tuntematon syy
Tietoa ei ole kirjattu
Yhteensä
24
Nuohoustoiminta
Pelastuslautakunnan päätöksen mukaisesti nuohoustoimen palvelut Lapin maakunnan alueella
hankitaan palvelun tuottajalta, eli käytössä on ns. piirinuohousjärjestelmä. Nuohoustaksan päättää
pelastuslautakunta.
Nuohousyksikön verottoman (alv 0%) hinnan kehittyminen.
Seutukunta
Kemi-Tornion seutu-kunta
Tornionlaakso
Rovaniemen seutu
Itä-Lappi
Pohjois-Lappi
Tunturi-Lappi
alue-pel.ltk
18.3.2004
0,53 (0,65)
0,57 (0,70)
0,57 (0,70)
0,61 (0,75)
0,61 (0,75)
0,61 (0,75)
pel.ltk
14.3.2012
0,72 (0,89)
0,72 (0,89)
0,72 (0,89)
0,76 (0,94)
0,76 (0,94)
0,76 (0,94)
pel.ltk
6.2.2013
0,74 (0,92)
0,74 (0,92)
0,74 (0,92)
0,78 (0,97)
0,78 (0,97)
0,78 (0,97)
pel.ltk
11.3.2014
0,74 (0,92)
0,74 (0,92)
0,74 (0,92)
0,78 (0,97)
0,78 (0,97)
0,78 (0,97)
(Lähde: Pel.Ltk 11.3.2014, päätös § 8)
Sisäministeriön toimesta valmistui esiselvityshanke, jonka tavoitteena on selvittää nuohousta koskevan pelastustoimen lainsäädännön muutostarpeet. Esiselvityksessä kartoitetaan nykytilanne
nuohouspalvelujen järjestämisessä. Esiselvityksessä myös arvioidaan sääntelyn toimivuutta ja
mahdollisia muutostarpeita sekä vertaillaan vaihtoehtoisia toteutustapoja ja niiden vaikutuksia nuohouspalveluiden tarjontaan ja saatavuuteen, valvontaan, sisältöön, hintaan sekä laatuun. Yksityiskohtaisempi vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi tehdään mahdollisessa jatkotoimenpiteenä asetettavassa lainsäädäntöhankkeessa.
Palontutkinta
Palontutkinta on yksi pelastuslaitoksen lakisääteisistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee suorittaa
palontutkinta tilanteissa, joissa joku henkilö menehtyy tai loukkaantuu paloissa, omaisuusvahingot
ovat huomattavat tai tutkinta nähdään tarpeelliseksi muusta syystä. Lisäksi pelastuslaitos osallistuu
valtakunnallisiin teematutkimuksiin. Lapin pelastuslaitoksen alueella teematutkintoina suoritetaan
kaikki hoitolaitospalot ja näiden ns. läheltäpiti tilanteet sekä tehtävät, joissa palokunta pelastaa
henkilön palosta. Palontutkintatehtävät ja niihin liittyvät koulutukset suoritetaan tiiviissä yhteistyössä poliisin teknisten tutkijoiden kanssa.
Lapin pelastuslaitoksella on nimettynä yksitoista henkilöä palontutkintaryhmiin. Palontutkintaryhmät
löytyvät pelastuslaitoksen jokaiselta toimialueelta. Pohjoisella toimialueella on 3 tutkijaa ja läntisellä
ja itäisellä toimialueella on molemmissa 4 tutkijaa. Nykymuotoisena palontutkintatoiminta on alkanut vuoden 2012 alusta.
25
Palontutkinnat vuonna 2013
yht. 21 kpl
Palontutkinnat vuonna 2014
yht. 17 kpl
5
7
5
Pohjoinen
toimialue 5
Läntinen
toimialue 5
Itäinen
toimialue 7
3
Pohjoinen
toimialue 3
10
8
Läntinen
toimialue 8
Itäinen
toimialue 10
Pelastuslaitoksella on ollut paikallisia koulutuksia palontutkijoille kaksi kertaa viime vuoden aikana.
Lisäksi seitsemän henkilöä osallistui Jyväskylässä pidetylle valtakunnalliselle palontutkijoiden koulutuspäivälle. Pelastuslaitoksen tutkijoista neljä on osallistunut poliisi ammattikorkeakoulun järjestämälle tuhotyörikosten torjuntakurssille viimeisen kolmen vuoden aikana. Poliisin tutkijoiden kanssa ollaankin aloittelemassa entistä tiiviimpää yhteistyötä ensivuodelle. Tällä tarkoitetaan koulutus ja
yhteispalavereiden tehostamista tutkintatyön osalta.
Palokuolemat
Pelastusviranomaisen tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden
kehitystä ja siitä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille.
Palokuolemat ensitiedon mukaan Suomessa vuosina 2004-2014
26
Palokuolemat ensitiedon mukaan Lapissa vuosina 2004-2014
Palokuolemien määrät 1.000.000 asukasta kohti
Vuosi
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Keskiarvo
Suomessa 1.000.00 asukasta kohti
Lapissa 1.000.000 asukasta kohti
17,65
14,27
21,97
14,46
19,52
19,34
15,02
10,89
14,64
8,82
14,83
15,58
5,43
16,31
38,05
21,74
27,20
38,05
10,87
10,87
43,49
10,87
27,20
22,73
(Jakana on käytetty tilastokeskuksen tietoja 31.12.2008. Palokuolemat Pronto)
Johtopäätöksiä
- Lapin palokuolemien määrä asukasta kohti on korkeampi kuin keskimäärin Suomessa.
- Iäkkäiden kotona asuvien ihmisten palokuolemien määrä on nousussa
Henkilöstö
Lapin pelastuslaitos aloitti 1.1.2004 Lapin maakuntaliiton alaisuudessa alueellisena pelastustoimen
organisaationa. Silloisen 22 kunnan pelastustoimen henkilöstö (161 vakanssia) siirtyi vanhoina
työntekijöinä Lapin liiton palvelukseen. Lisäksi perustettiin hallintoon kaksi vakanssia. Myöhemmin
sairaankuljetuksen siirryttyä Rovaniemellä kaupungin organisaatioon, vakansseja palautui kuntaan
8 kpl. Tällä hetkellä Lapin pelastuslaitoksella on 155 vakanssia.
27
Kertomusvuoden lopussa pelastuslaitoksessa oli vakinaisesti täytetty 142 virkaa ja tointa.
Määräaikaisessa virka- ja työsuhteessa oli 22 henkilöä.
Työsuojelupäällikkönä toimii pelastuspäällikkö Timo Rantala, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuina Mika Hyvärinen ja työntekijöiden Jyrki Savolainen.
Yhteistyötoimikunta piti viisi kokousta ja niissä kirjattiin 62 asiaa. Paikallinen neuvottelu käytiin varallaolosopimuksesta.
Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimii pelastuslautakunnan jäsen Matti Lankila ja toimikunnan muut jäsenet ovat: työsuojeluvaltuutetut Hyvärinen ja Savolainen, Aku Heinonen JHL,
Timo Uusimaa Jyty, Reijo Huhtala SPAL, pelastusjohtaja, pelastuspäällikkö ja työsuojelupäällikkö.
Vuoden 2014 lopussa päättyivät yt-neuvottelut, jotka kohdistuivat Lapin liiton viraston ja pelastuslaitoksen toimistohenkilöstöön. Tavoitteena oli talous- ja palkkahallinnon synergiaedut. Neuvottelujen tuloksena hallitus päätti siirtää pelastuslaitoksen kolme toimistohenkilöstöä liiton hallintojohtajan alaisuuteen 1.1.2015 alkaen. Ketään ei irtisanottu ja siirrettyjen työntekijöiden tehtävät säilyivät samoina.
Pelastuslautakunta on määritellyt työterveyshuollon palvelut. Pelastuslaitoksella on kaikkiaan 22
työterveyshuollon sopimusta, jotka on tehty pääsääntöisesti kuntien työterveyspalvelujen kanssa.
Myös sopimuspalokuntien hälytysosastot ovat liitetty pelastuslaitoksen työterveyshuollon sopimuksiin. Lapin pelastuslaitoksen työterveyshuollon kustannukset olivat kertomusvuonna 56.461 €.
Lapin pelastuslaitoksen henkilökunnalla oli mahdollisuus käyttää tyky-seteleitä enintään 48 kpl
á 4 € / vuosi. Tyky-seteleitä käytettiin 5404 kpl, yhteensä 20.016 €.
Henkilöstön rekrytointi järjestetään avoimella hakumenettelyllä ja virkahakuilmoitukset julkaistaan
Lapin liiton, pelastuslaitoksen ja työvoimahallinnon sivuilla. Vaikeuksia on ollut täyttää päällystövirkoja erityisesti harvaan asutuilla alueilla, mutta tilanne on viime vuosina helpottunut. Miehistö- ja
alipäällystövirkoihin on ollut riittävästi asetuksen kelpoisuuden omaavia hakijoita. Kertomusvuoden
aikana rekrytoitiin kahdeksan henkilöä ja eläkkeelle jäi viisi henkilöä.
Sijaisten tarve on suurimmillaan kesäkautena. Tavoitteena on, että myös sijaiset olisivat pelastajan
perustutkinnon suorittaneita, mutta käytännössä sijaisiksi voidaan joutua ottamaan pelastajakoulutuksen toisen vuoden opiskelijoita ja harva-alueelle sopimuspalokuntalaisia.
28
Tunnuslukuja vakinaisesta henkilöstöstä
2014
142
22
10
5
8 640
2,8 pv / hlö
10,4 pv / hlö
25 kpl
144
Vakinaiset kk-palkkaiset vakanssit
Määräaikaiset
Puolivakinaiset
Eläkkeelle jääneet
Henkilöstökulut (1000 euroa)
Virkamatkat keskimäärin (sis. Koulutukset)
Sairauspoissaolopäiviä keskimäärin kalenteripvä
Työssä sattuneet tapaturmat
Tapaturmat sairauspvä/ kpl
2013
141
22
8
5
8 641
3,1 pv / hlö
13 pv / hlö
8 kpl
32
Henkilöstön keski-ikä
Palv.suhteen luonne
Vakinaiset
Vakinaiset
Määräaikaiset
Määräaikaiset
Sukupuoli
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Määrä
132
10
20
2
v. 2013
46,2
49,7
37
18
Keski-ikä
45,9
48,5
38,7
24,0
Keski-ikä on hieman laskenut mutta vaihtelu toimipaikoittain voi olla erittäin suuri.
Henkilöstön ikärakenne
Palv.suhteen
luonne
Vakinaiset
Vakinaiset
Määräaikaiset
Määräaikaiset
Yhteensä v. 2014
Yhteensä v. 2013
Sukupuoli
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
alle
20v
0
0
0
1
1
1
20- 25- 30- 3524v 29v 34v 39v
0
9
18 18
0
0
1
0
3
1
5
5
0
1
0
0
3
11 24 23
1
12 22 21
4044v
14
4
0
0
18
17
4549v
18
0
1
0
19
18
5054v
30
2
2
0
34
35
5559v
22
2
3
0
27
29
6064v
3
1
0
0
4
7
29
Vakinainen henkilökunta ammattiryhmittäin
Päällystö
Alipäällystö
Miehistö
Muu henkilökunta
Henkilölukumäärä
37
13
87
7
Poikkeusluvan mukaista työaikaa tekee 80 henkilöä.
Henkilöstömäärä sopimusaloittain
Sukupuoli
Miehet
Naiset
Tehdyt työtunnit
Työtunnit
Lisätyötunnit
Ylityötunnit
KVTES
2
6
2014
274 561
831
13 397
TS
142
4
Puolivakinaiset
8
2
2013
274 564
706
10 350
Poissaolot kalenteripäivinä
Sairaus
Työtapaturma
Kuntoutus
Perhevapaa
Muu vapaa (yksityisasia, merkkivapaa
Opintovapaa
Koulutus, työn edellyttämä
Vuorotteluvapaa
Vuosiloma
Lomarahavapaa
2012
276 311
733
9 958
2011
278 631
1 247
9 840
2014
1 665
147
7
216
532
493
403
92
6 168
0
2013
1 784
32
151
281
757
533
415
54
6 530
175
Eläkkeelle siirtyminen
Henkilöstöryhmä
Toteutunut
2014
Arvio Arvio Arvio Arvio Arvio
2015 2016 2017 2018 2019
Päällystö
2
1
0
2
1
2
Alipäällystö
0
0
0
1
0
0
Miehistö
2
1
3
2
1
1
Muu henkilökunta
1
0
1
0
0
1
Yhteensä
5
2
4
5
2
4
30
Sopimuspalokunnat
Lapin pelastuslaitoksella on palokuntasopimukset 31 vapaapalokuntayhdistyksen kanssa. Pelastuslaitos järjesti yhden yleisen palokuntakokouksen. Ylläksellä pidettyyn tilaisuuteen osallistui 48
henkilöä 26 palokunnasta.
Sopimuspalokuntien neuvottelukunnan kokoonpano:
Puheenjohtaja
Kumpula Keijo, pohjoinen toimialue, Kolarin Vpk
Varapuheenjohtaja
Kallo Markku, itäinen toimialue, Pelkosenniemen Vpk
Jäsen
Heinonen Jussi-Pekka, läntinen toimialue, Pellon Vpk
Jäsen
Majuri Sami, läntinen toimialue, Keminmaan Vpk
Jäsen
Teräsniska Mika, itäinen toimialue, Alakemijoen Vpk
Jäsen
Tenoranta Jarkko, pohjoinen toimialue, Karigasniemen Vpk
Jäsen
Herva Sakari, läntinen toimialue, Kemin Vpk
Jäsen
Lehto Pekka, pohjoinen toimialue, Kittilän vpk
Sopimuspalokuntien neuvottelukunta kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa. Keskeisimmät asiat
olivat pisteytysjärjestelmä yhdenmukaisen vuosikorvauksen määrittämiseksi, miehistön peruskoulutus ja työturvallisuusasiat. Sopimuspalokuntien työsuojeluasiamiehet nimettiin, kaksi henkilöä
jokaiselle toimialueelle. Heille järjestettiin myös peruskoulutusta.
Sopimuspalokuntien työsuojeluasiamiehet ovat:
Itäinen alue: Jouko Kuusela, Markku Kallio
Läntinen alue: Rauno Tervo, Jari Koivuranta
Pohjoinen alue: Keijo Kumpula, Mika Aikio
Sopimuspalokunnat (31 kpl) osallistuivat vuoden 2014 aikana 2543 hälytystehtävään. Sopimuspalokunnat vastasivat 57 % kaikista hälytystehtävistä. Sopimuspalokuntien hälytysosastoissa toimii
henkilöstöä yhteensä 1472. Kertomusvuonna maksettiin 1438 henkilölle palkkaa.
Sijaismaksajana suoritetut
henkilöstökulut
Maksetut palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilöstösivukulut
Henkilöstökulut yhteensä
Henkilöstön määrä v. 2014
1 822 839,64
317 592,46
105 211,79
2 245 643,89
1 438
31
Sopimuspalokuntien ikärakenne
Sopimuspalokuntalaiset
Sopimuspalokuntalaiset
Miehet
Naiset
Yhteensä
alle
20v
62
24
86
2024v
189
54
243
Sukupuoli
Miehet
Naiset
2529v
157
45
202
3034v
173
31
204
3539v
128
15
143
Määrä
1216
256
4044v
112
26
138
4549v
111
26
137
Keski-ikä
39,1
35,3
5054v
96
14
110
5559v
85
7
92
6064v
53
7
60
6569v 70 ->
26
24
1
6
27
30
Yhteensä
1216
256
1472
Hälytysosastoissa on 260 yksikönjohtajaa, 330 vanhempaa sammutusmiestä, 104 sammutusmiestä, 351 nuorempaa sammutusmiestä, 49 hälytysosastoon kuuluvaa täydennyshenkilöstöä sekä
378 sammutusmiesharjoittelijaa.
Utsjoen Nuorgamin paloasema vihittiin käyttöön 1.12.2014
Talous
Lapin liiton valtuusto hyväksyi 9.12.2013 kokouksessa talousarvion 2014, joka sisältää käyttötalous-, investointi- ja rahoitusosiot. Valtuusto hyväksyi talousarvion sitovuustasoksi tuloslaskelman
toimintakulut ja -tuotot. Lapin pelastuslaitos kuuluu taseyksikkönä Lapin liiton kuntayhtymään.
Valtuuston hyväksymästä talousarviosta pelastuslautakunta hyväksyi 19.12.2013 käyttötaloussuunnitelman, joka sisältää hallinnon, pelastustoimen sekä ensihoito- ja sairaankuljetuksen määrä-
32
rahat. Ensihoitopalvelun tulosalueen kustannuksia ei kateta jäsenkuntien maksuosuuksilla, vaan
menot tulee kattaa ensivastesopimuksiin perustuvilla tuloilla.
Lapin liiton valtuuston hyväksymä Lapin pelastuslaitoksen toimintavuoden 2014 käyttötalouden
talousarvio oli 16.409.456 euroa, josta jäsenkuntien maksuosuudeksi vahvistettiin 15.682.722 €.
Investointimääräraha vahvistettiin 3,50 € / asukas, eli 639.954 €.
Jäsenkuntien maksuosuus perustuu 50 % asukaslukuun ja 50 % kahden viimeisen tilinpäätöksen
toimintakulujen keskiarvoon.
Toimintatuotot ylittyivät 1,96 %, eli 249.139 €. Oman toiminnan tuotto oli 1.048.332 €. Suurimmat
tuloerät olivat jäsenkuntien maksuosuuksien lisäksi ensivastetuotot 271.236 €, paloilmoittimien
erhemaksut 200.475 € sekä viranomaistarkastukset ja valvontamaksut 93.685 €. Käytöstä poistettua käyttöomaisuutta myytiin 38.000 € edestä.
Toimintakulut ylittyivät 1,30 %, eli 212.385 €. Henkilöstömenot olivat 10.866.017 €. Toimenpidepalkkaisten palkat ylittyivät 92.573 €, mikä johtuu tehtävämäärän kasvusta. Lomapalkkavelka
kasvoi edellisestä vuodesta 95.320 €. Varallaolo- ja ylityötunteja maksettiin 68.834 € enemmän,
kuin talousarvioon oli varattu määrärahaa. Työnantajan maksamat eläkkeet vuonna 2014 olivat
93.115 €, josta eläkemenoperusteinen osuus oli 12.040 €. Varhaiseläkemaksut olivat 81.075 €,
josta yhteisvastuullinen osuus oli 64.399 €. Palveluiden ostot ylittyivät 19.794 €. Suurimmat menoerät olivat atk-palvelut (mm. ohjelmistojen ylläpidot, tietoliikenneyhteyksien ylläpidot) 355.659 €,
koneiden ja laitteiden kunnossapito 317.032 €, yhteistoimintasopimukset 289.672 € ja Virven liittymämaksut 185.093 €. Aineiden ja tarvikkeiden ostot ylittyivät 243.197 €. Suurimmat menoerät
olivat poltto- ja voiteluaineet 286.889 € ja tili korjaustarvikkeet ja varaosat 243.756 €. Kaluston
korjaus- ja huoltokustannuksiin käytettiin 560.788 €, nousua edellisestä vuodesta oli n. 17 %.
Lapin pelastuslaitos vuokraa toimitilat ensisijaisesti kunnilta. Rakennusten vuokramenot olivat
2.475.327 €, nousua edelliseen vuoteen n. 7 %. Lapin pelastuslaitos on toimintavuoden aikana irtisanonut toimitiloja 630 m². Euroopan Unionin pohjoisin paloasema Utsjoen Nuorgamissa otettiin
käyttöön 1.12.2014. Rakennushanke toteutettiin yhdessä Utsjoen kunnan ja palosuojelurahaston
rahoituksella.
Lapin pelastuslaitoksen investoimenot kertomusvuoden aikana oli 1.994.188 €. Suurin yksittäinen
hanke oli öljynsuojarahaston 90 % rahoittama E-luokan öljyntorjunta-alus sekä öljynkeräyslaitteisto. Hankinnan arvo oli 935.700 €, johon rahaston rahoitusosuus oli 859.130 €. Uushankintoina
toteutettiin Kemin sammutusauto ja Pellon säiliöauto. Kemin sammutusautoon pelastuslaitos sai
33
palosuojelurahastolta 51.000 € avustuksen. Käytettyjä raskaita ajoneuvoja hankittiin Utsjoelle,
Savukoskelle ja Rovaniemelle. Investointien rahoitusosuudet kokonaisuudessa olivat 1.722.635 €.
Lapin liiton perussopimuksen 38 § mukaan kunnat luovuttavat pelastustoimen kaluston ja varusteet
korvauksetta Lapin pelastuslaitokselle, kun kaluston poisto-ohjelma on käyty läpi. Lapin pelastuslaitoksen koneiden ja kaluston tasearvo 31.12.2014 oli 598.826 €. Kuntien luovuttamien ja pelastuslaitoksen hankkimien ajoneuvojen uushankintahinta on 17.246.924 €.
Alukset
Veneet
Johtoautot
Tarkastusautot
Miehistöautot
Sammutusautot
Säiliöautot
Puomitikas
Muut pelastusautot
Kuntien omistamat
Sopimuspalokuntien omistamat
Yhteensä
KPL
4
43
22
18
27
42
31
3
4
12
23
Uushankinta-arvo
1 289 700
434 000
727 094
262 754
729 350
5 762 603
4 187 050
1 077 200
487 124
1 720 486
569 563
17 246 924
Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä
Lapin pelastuslautakunta esittää, että tilikauden 1.1. – 31.12.2014 ylijäämä 30.470,62 € siirretään
omaan pääomaan yli- ja alijäämätilille.