pöytäkirjanote

Transcription

pöytäkirjanote

Sivu 1
Oulun kaupunki
Ote pöytäkirjasta
Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtokunta
Päivämäärä
29.04.2015
2/2015
8§
Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen säästötavoitteet
2015 - 2017 ja palvelutasopäätöksen päivittäminen
Dno
OUKA/235/00.01.02/2014
Päätöshistoria
O-K pelastuslaitoksen johtokunta 25.2.2015 § 2 ja § 5
O-K pelastuslaitoksen johtokunta 20.8.2014 § 24
O-K pelastuslaitoksen johtokunta 16.4.2014 § 10
Kaupunginhallitus 24.2.2014 § 101
Tiivistelmä
Pelastustoimen valtakunnallisen rakenneuudistuksen
säästötavoite on 7,5 M€, josta Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen
laskennallinen osuus on n. 337 000 €. Säästöt on toteutettava
toiminnan muutoksilla ja tehostamisella sekä tarkastelemalla
palveluverkkoa. Säästötoimenpiteet edellyttävät palvelutasopäätöksen 2013 – 2016 päivityksen.
Esittelyteksti
Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos on alueellistamisesta eli v. 2004
lähtien, pelastustoimen alueellistamisen tarkoitusten mukaisesti
tehostanut toimintaansa. Päällystövirkoja on muutettu miehistö- ja
palotarkastajaviroiksi, sivupaloasemia on lakkautettu, toimintoja
sekä kalustoa on keskitetty ns. painopistepaloasemille yms. OuluKoillismaan pelastuslaitos on vuodesta 2004 lähtien ollut
valtakunnallisesti kolmen edullisimman pelastuslaitoksen joukossa,
verrattaessa kuntien maksuosuuksia €/asukas.
Säästökohteiden määrittämiseksi ja priorisoimiseksi
pelastuslaitoksen johto pyysi päätoimisen henkilöstön edustajia
(luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut), Oulun alueen
palomestareita, sivutoimista henkilöstöä sekä johtokunnan jäseniä
esittämään omat säästöehdotuksensa. Pelastuslaitoksen johto on
koostanut esitykset ja käynyt ne lävitse. Toteuttamiskelpoisista
esityksistä on laadittu ehdotuksia vaihtoehtoisiksi toimenpiteiksi,
joilla n. 337 000 €:n säästötavoite vuoden 2017 loppuun mennessä
saadaan täytettyä.
Merkittävin osuus 337 000 €:n säästötavoitteesta saavutetaan joko
yhdistämällä Oulunsalon paloaseman toiminta Kempeleen
paloasemaan tai lakkauttamalla huomattava määrä sivutoimisen
henkilöstön varallaolotehtäviä koko Oulu-Koillismaan
pelastuslaitoksen alueella. Toinen merkittävä ratkaisu on tehtävä
Kuusamon kesäajan yhteensä 6 kk:n perusvalmiuteen vaikuttavien
sijaisuuksien tai pelastusliikelaitoksen suuronnettomuuden
johtamisvalmiuden varmistavan johtamisjärjestelmän alasajon
kesken.
Sivu 2
Oulun kaupunki
Ote pöytäkirjasta
Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtokunta
Päivämäärä
29.04.2015
2/2015
Säästötoimenpiteillä on vaikutuksia palvelutasopäätökseen, joten
palvelutasopäätös 2013 – 2016 on päivitettävä valittujen
säästötoimenpiteiden osalta.
Liitteet
Johtokunnalle esitettävät vaihtoehtoiset säästövaihtoehdot,
taustamuistio
Taustamuistion korjattu liite (säästötoimenpiteiden vaihtoehtoiset
laskelmat)
Päivitetty palvelutasopäätös 2013 - 2016, ehdotus
Oheismateriaali
Henkilöstöltä saadut lausunnot säästötoimenpide-ehdotuksista,
yht. 6 kpl (esillä kokouksessa)
Esittelijä
Pelastusjohtaja Petteri Helisten
Päätösesitys
Johtokunta päättää hyväksyä esittelytekstin vaihtoehtoisista
säästötoimenpiteistä vaihtoehdon 3B, jossa mm. Oulunsalon ja
Kempeleen paloasemien toiminta yhdistetään, Kuusamoon jää 6
kk:n sijaisuudet ja suuronnettomuuksien johtamisvalmiuden
varmistavaa johtamisjärjestelmää ei muuteta sekä hyväksyy
muilta osin pelastusjohtajan esitykset säästötoimenpiteiksi ja
lähettää päivitetyn palvelutasopäätöksen sopijakuntien ja PohjoisSuomen Aluehallintoviraston lausuttavaksi esitetyn mukaisena.
Lausunnot pyydetään 29.5.2015 mennessä.
Päätös
Merkittiin, että Jarmo Markkanen poistui kokouksesta esteellisenä
ennen tämän asian käsittelyä klo 12:04.
Merkittiin, että Eija Jurvanen saapui kokoukseen ennen tämän
asian käsittelyä klo 12:04.
Merkittiin, että Veikko Valli poistui kokouksesta tämän käsittelyn
aikana klo 13:55
Kokouksessa pidettiin tauko 13:55-14:00.
Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin.
Merkittiin, että Eija Jurvanen poistui kokouksesta tämän asian
käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen klo 14:10.
Merkittiin, että Jarmo Markkanen saapui kokoukseen tämän asian
käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen klo 14.10.
Merkittiin, että Tomi Honkakunnas saapui kokoukseen tämän
Sivu 4
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Palvelutasopäätös 2013 - 2016
LIITE 1
LIITETAULUKKO PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN KOHTAAN 4.2.2
Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja varallaolojärjestelyissä noudatettavat periaatteet
Päätös ympärivuorokautisesti miehitettyjen paloasemien minimivahvuudesta
Työvuoron
Huomiot
minimivahvuus
Toiminta-alue: OULU, Paloasema: HAUKIPUDAS
0+1+3
Paloaseman työvuorojen suunnitteluvahvuus määritetään erikseen.
Paloaseman henkilöstöresurssit ja päivystysvalmius säilytetään ennallaan.
Toiminta-alue: OULU, Paloasema: KEMPELE
0+1+3
Paloaseman päätoiminen henkilöstöresurssi ja päivystysvalmius säilytetään ennallaan.
Kempeleen ja Oulunsalon paloasemat yhdistetään vuoden 2016 aikana, jolloin Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luovutaan. Oulunsalon
sivutoimiselle henkilöstölle tarjotaan mahdollisuutta jatkaa toimintaa Kempeleen paloasemalla. Kempeleen paloasemalle ei järjestetä
sivutoimisen henkilöstön varallaoloa, ellei siitä erikseen sovita esim. metsäpalokauden ajaksi. Sivutoimisten varallaolovalmius on lopetettu
vuoden 2012 aikana. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt
Toiminta-alue: OULU, Paloasema: OULU
virka-aika
1+1+8
Kaudella lisätään palomiesten määrää kahdella viralla, näin saadaan vuorot tasavahvuisiksi.
muu aika
1+1+6
Toiminta-alue: OULU, Paloasema: RUSKONSELKÄ
0+1+3
Paloaseman henkilöstöresurssit ja päivystysvalmius säilytetään ennallaan.
Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: KUUSAMO
0+1+1
Oulun toiminta-alueen ympärivuorokautisesti miehitettyjen asemapaikkojen henkilöstövahvuus on minimissään virka-aikana 22 ja virka-ajan ulkopuolella 20
henkilöä, joista vähintään yksi (1) on yleensä päällystöviranhaltija ja kaksi (2) alipäällystöviranhaltijaa.
Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 § 46
Päivitys hyväksytty johtokunnassa 25.2.2015, § 2. Muutos hyväksytty johtokunnassa xx.xx.xxxx, § xx.
Liite 3 § 8: Palvelutasopäätös 2013 - 2016 liitetaulukko 1, 29.4.2015
1 (4)
Sivu 5
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
LIITE 1
Päätös muiden kuin ympärivuorokautisesti miehitettyjen paloasemien tavoitteellisista päivystys- ja varallaolovahvuuksista sekä henkilöstömääristä
Tavoitteellinen
Tavoitteellinen
Huomiot
päivystys
varallaolo
Toiminta-alue: OULU, Paloasema: OULUN VPK
*)
Kesäviikonloppujen (15.5.–15.8.) varallaolovahvuus on 1+3.
Paloaseman henkilöstöresurssit ja päivystysvalmius säilytetään ennallaan. Pelastuslaitos ylläpitää henkilökohtaisia
*)
1+3
suojavarusteita 25…35 sammutusmiehelle.
Aseman palokuntasopimuksen mukainen lähtövalmius on 1+4 henkilöä 20 minuutissa.
Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: HAILUOTO
Sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 13…18 välillä.
virka-aika
Kalustonhoitaja vastaa myös Oulunsalon paloaseman kalustonhuollosta.
0+1 *)
0+0,5 *)
*) Hailuodon paloasemalla pyritään ylläpitämään yhden henkilön päivystys- tai varallaolovalmiutta ympärivuorokautisesti.
Valmiuden toteutumista seurataan palvelutasopäätöskauden 2013 - 2016 aikana.
Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: II
Paloasema toimii painopistepaloasemana. Paloasemalle lisätään yksi palomiehen virka.
virka-aika
1+3
Varallaolovalmius nostetaan 0+2:sta 1 + 3:een vuoden 2012 alusta alkaen.
0+3
Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: KUIVANIEMI (Ii)
virka-aika
Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 13…18 välillä.
0+1
0+1
Päätoimisen henkilöstön määrä sekä asemapaikan henkilöstön varallaolovalmius säilytetään ennallaan.
Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: OIJÄRVI (Ii)
Paloaseman toiminta lopetetaan vuoden 2016 aikana. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pyritään pitämään
pidetään 5…10 henkilön välillä aseman toiminnan lopettamiseen saakka.
Asemapaikan sivutoimisilla henkilöillä ei ole varallaoloa.
Asemapaikan ylläpidosta tehdään selvitys PTP-kauden aikana. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt
Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: KIIMINKI
virka-aika
1+3
Varallaolovalmius nostetaan 1+2:sta 1+3:een vuoden 2012 alusta alkaen.
1+2
Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: LIMINKA
virka-aika
Päätoimisen henkilöstön määrä sekä asemapaikan henkilöstön varallaolovalmius säilytetään ennallaan.
1+1
0+2
2 (4)
Sivu 6
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
LIITE 1
Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: MUHOS
virka-aika
1+3
0+3
Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: OULUNSALO
Paloaseman toiminta yhdistetään Kempeleen paloasemaan vuoden 2016 aikana, jolloin Oulunsalon
paloasemakiinteistöstä luovutaan. Samassa yhteydessä lopetetaan Oulunsalon paloaseman sivutoimisen henkilöstön
varallaolo. Oulunsalon paloaseman kalustonhoitajan työpanos kohdennetaan pelastuslaitoksen muille paloasemille
virka-aika
1+1
(tarkastellaan erikseen). Oulunsalon paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä ja sivutoimisten varallaolovahvuus
0+0,5
pyritään pitämään nykyisellään paloasemakiinteistöstä luopumiseen saakka. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön
määrä pidetään 18…23 välillä. Kalustonhoitaja vastaa myös Hailuodon paloaseman kalustonhuollosta.
Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt
Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: TYRNÄVÄ
Päätoimisen henkilöstön määrä säilytetään ennallaan.
virka-aika
1+1
0+1
Varallaolovahvuus lasketaan 1+2:sta 1+1:een (korvataan asemapaikkahälytyksillä).
Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: UTAJÄRVI
virka-aika
1+1
0+1
Varallaolovahvuus lasketaan 1+2:sta 1+1:een (korvataan asemapaikkahälytyksillä).
Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: YLI-II
virka-aika
1+0
0+1
Toiminta-alue: LÄNSI, Paloasema: YLIKIIMINKI
virka-aika
0+1
0+1
Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: KUUSAMON VPK
*)
Kesäviikonloppujen (15.6.–15.8.) varallaoloon pyritään saamaan vahvuus 0+1.
*)
0+1
Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: KÄYLÄ (Kuusamo)
Paloaseman toiminta lopetetaan vuoden 2016 aikana. Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pyritään pitämään
pidetään 5…10 henkilön välillä aseman toiminnan lopettamiseen saakka. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt
3 (4)
Sivu 7
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
LIITE 1
Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: RUKA (Kuusamo)
1)
Rukan alueen pelastustoiminnan toimintavalmius pyritään turvaamaan matkailun sesonkiaikana (viikot 8-16) neljän
henkilön hälytysvalmiudella.
2)
Rukan sesonkiajan valmius pyritään turvaamaan 0+1 tai 0+2 vahvuisella päätoimisen henkilöstön päivystyksellä
2)
1)
(riippuen Kuusamon paloaseman vuorovahvuudesta).
Paloaseman sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään 8-13 välillä.
Palokuntasopimuksen mukainen lahtivalmius on 0+2 henkilöä 10 minuutissa.
Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: PUDASJÄRVI
Paloasema toimii painopistepaloasemana.
virka-aika
1+3
0+3
Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: SYÖTE (Pudasjärvi)
Toiminta-alue: ITÄ, Paloasema: TAIVALKOSKI
Päätoimisen henkilöstön määrä sekä asemapaikan henkilöstön varallaolovalmius säilytetään ennallaan. Paloaseman
0+1
1+1 1+2
sivutoimisen henkilöstön varallaolovahvuus lasketaan vuoden 2016 aikana 1+2:sta 1+1:een. Säästötoimenpiteet
Palokuntasopimuksen mukainen lähtövalmius on 0+1 henkilöä 5 minuutissa
TAULUKOT YHTEENSÄ (noin)
virka-aika
virka-aika
6+37
5+18
10+21
Karkea arvio, johon vaikuttaa mm. lomat, virkavapaat, tasausvapaat yms.
Karkea arvio, johon vaikuttaa mm. lomat, virkavapaat, tasausvapaat yms.
Varallaolovahvuus on kesällä hieman korkeampi.
Pelastuslaitoksen asemapaikoille sijoittuu lisäksi 26 päällystöviranhaltijaa (pelastuspäällikkö, riskienhallintapäällikkö, valmiuspäällikkö, palopäälliköt,
apulaispalopäälliköt, palomestarit ja osa palotarkastajista), jotka osallistuvat päätoimisesti tai muun työn ohella pelastustoiminnan päällystötehtävien hoitamiseen
(pyörittävät alueen kolmea päällystön varallaolorinkiä sekä vastaavat mm. asemapaikkojen henkilöstön koulutuksesta ja muusta valmiudesta onnettomuus- ja
vaaratilanteiden varalta). Toimintaa tukee tekniikan ja huollon henkilöstö (kalustopäällikkö, huoltoteknikko ja -mestari, viestimestari ja asentaja).
4 (4)
Sivu 8
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
LIITE 2
LIITETAULUKKO PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN KOHTAAN 4.1.3
Kalusto ja varusteet
TOIMIALUE/PALOASEMA
Johtoyksiköt
Sammutus- ja pelastusyksiköt
Säiliö- ja säiliösammutusautot
Kevytyksiköt, pelastussukellus
Raivaus- ja pelastusyksiköt
Puomitikas- ja tikasautot
Vaihtolava-alustat
Miehistönkuljetus- ja kalustoautot
Kemikaali- ja vahingontorjuntayksiköt
Moottorikelkka
Mönkijä
Ahkio ja/tai purilaat
A-B -luokan vene
C-F -luokan vene
Erikoisperäkärryt
Päätös operatiivisen pelastustoiminnan keskeisen kalustoresurssin sijoittamisesta paloasemille
PELASTUSLAITOS YHTEENSÄ
5
28
23
2
1
3
3
20
1
16
14
21
24
8
104
OULU, YHTEENSÄ
2
9
6
1
1
2
2
5
1
2
2
3
6
4
LÄNSI, YHTEENSÄ
1
13
11
0
12
9
9
10
12
4
ITÄ
2
6
6
1
1
1
3
5
3
8
6
0
2
2
2
1
2
1
3
1
1
1
3
3
Oulu/ Raksila
1
1
Kalusto pääasiassa uushankintana
Oulu/ Ruskonselkä
2
1
Oulu/ Kempele
2
1
1
1
1
Oulu/ Haukipudas
1
1
1
1
1
1
Oulu/ Oulun VPK
12
2
1
Kalusto kierrätyksestä Ajantasaistettu kaluston investointi- ja kierrätyssuunnitelmien mukaiseksi
1 (3)
Sivu 9
A-B -luokan vene
1
1
1
1
1
1
1
2
1
2
1
1
1
1
1
Erikoisperäkärryt
1
C-F -luokan vene
Mönkijä
1
Moottorikelkka
1
Vaihtolava-alustat
1
1
TOIMIALUE/PALOASEMA
Länsi/ Hailuoto
LIITE 2
Johtoyksiköt
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Kalusto kierrätyksestä
Länsi/ Ii
2
Kalusto osittain uushankintana
Länsi/ Kuivaniemi
1
Länsi/ Oijärvi
1
Kalusto kierrätyksestä. Oijärven paloaseman toiminta lopetetaan vuoden 2016 aikana. Tässä yhteydessä paloaseman ajoneuvokalusto ja muu
kalusto siirretään tavanomaisten kierrätysjärjestelyjen kautta pelastuslaitoksen muille paloasemille. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt
Länsi/ Kiiminki
1
1
1
1
1
1
1
1
Länsi/ Liminka
1
1
1
1
1
1
1
1
Länsi/ Muhos
2
1
1
1
1
Länsi/ Oulunsalo
1
1
1
1
1
2
1
Kalusto kierrätyksestä. Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luovutaan vuoden 2016 aikana. Tässä yhteydessä paloaseman ajoneuvokalusto ja muu
Länsi/ Tyrnävä
1
1
1
1
1
Länsi/ Utajärvi
1
1
1
1
1
1
1
2 (3)
Sivu 10
A-B -luokan vene
1
1
1
1
1
1
1
2
2
Erikoisperäkärryt
1
C-F -luokan vene
Mönkijä
1
Moottorikelkka
1
1
Vaihtolava-alustat
1
1
TOIMIALUE/PALOASEMA
Länsi/ Yli-Ii
LIITE 2
Johtoyksiköt
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Länsi/ Ylikiiminki
1
Itä/ Kuusamo
1
1
2
1
1
1
1
Itä/ Ruka
1
1
1
Itä/ Käylä
1
Kalusto kierrätyksestä. Käylän paloaseman toiminta lopetetaan vuoden 2016 aikana. Tässä yhteydessä paloaseman ajoneuvokalusto ja muu
Itä/ Pudasjärvi
1
1
2
1
1
1
1
2
2
Itä/ Syöte
1
1
1
Itä/ Taivalkoski
1
2
1
1
1
2
2
Asemapaikoilla on lisäksi pääasiassa onnettomuuksien ehkäisyyn ja aseman päivittäisasioiden hoitamista varten tarkoitettuja henkilöautoja. Näitä
autoja käytetään myös pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen.
3 (3)
Sivu 11
Pelastuslain (379/2011) 28 §:n mukainen
PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013 - 2016
Päätösosa (OSA 1)
Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa
14.12.2012 § 46
Palvelutasopäätöstä 2013 - 2016 ajantasaistava, teknisluontoinen päivitys
hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa
25.2.2015, § 2
Palvelutasopäätöksen muuttaminen
xx.xx.xxxx, § xx
Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos
Liite 5 § 8: Palvelutasopäätös 2013 - 2016, 29.4.2015
Sivu 12
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
SISÄLLYSLUETTELO
1 YLEISTÄ PALVELUTASOPÄÄTÖKSESTÄ ......................................................................................................... 4
1.1 Palvelutasopäätöksen säädös- ja ohjetausta ................................................................................................ 4
1.2 Onnettomuusuhkien tarkastelu...................................................................................................................... 5
2 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSTOIMI ............................................................................................................. 6
2.1 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen strategia ................................................................................................ 6
2.2 Pelastustoimen organisointi .......................................................................................................................... 7
2.3 Pelastuslaitoksen henkilöstö ......................................................................................................................... 9
2.3.1 Päätoiminen henkilöstö .......................................................................................................................... 9
2.3.2 Sivutoiminen henkilöstö ....................................................................................................................... 10
2.4 Pelastuslaitoksen paloasemat (toimipaikat) ................................................................................................ 12
3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY JA NIIDEN SEURAUSTEN RAJOITTAMINEN ............................................ 14
3.1 Onnettomuuksien ehkäisyn organisointi ..................................................................................................... 14
3.2 Valvonnan, turvallisuusviestinnän ja onnettomuuksien syiden seuranta sekä palontutkinta ...................... 15
3.3 Turvallisuusviestintä (valistus ja neuvonta) ................................................................................................. 16
3.3.1 Turvallisuusviestinnän kohdentaminen ................................................................................................ 17
3.4 Valvonta (palotarkastustoiminta ja muu valvonta)....................................................................................... 19
3.4.1 Muu valvonta ........................................................................................................................................ 21
3.5 Nuohouspalvelut .......................................................................................................................................... 22
3.6 Muiden onnettomuukien ehkäisy ja yhteistyö onnettomuuksen ehkäisyssä ............................................... 22
4 PELASTUSTOIMINTA ........................................................................................................................................ 24
4.1 Pelastustoiminnan resurssit ........................................................................................................................ 25
4.1.1 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrän mitoittaminen .................................................... 25
4.1.2 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja varallaolojärjestelyissä noudatettavat
periaatteet ..................................................................................................................................................... 25
4.1.3 Kalusto ja varusteet.............................................................................................................................. 27
4.2 Pelastusyksiköt ja -muodostelmat ja niiden hälyttäminen ........................................................................... 28
4.3 Toimintavalmius........................................................................................................................................... 30
4.3.1 Päivittäiset onnettomuudet ................................................................................................................... 30
4.3.2 Vesipelastustoiminta ............................................................................................................................ 31
4.3.3 Vesipelastustoiminta merialueilla ......................................................................................................... 31
4.3.4 Vaarallisten aineiden torjunta ............................................................................................................... 32
4.3.5 Öljyntorjunta ......................................................................................................................................... 33
4.3.6 Sammutusvesihuolto ............................................................................................................................ 34
4.4 Pelastustoiminnan johtaminen .................................................................................................................... 35
4.4.1 Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmät ............................................................................................... 37
4.4.2 Pelastustoiminnan viestijärjestelmät .................................................................................................... 37
4.4.3 Muut pelastustoimintaan liittyvät ohjelmistot ja järjestelmät ................................................................ 38
4.5 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutus ................................................................................ 38
4.6 Suuronnettomuusharjoitukset...................................................................................................................... 39
4.7 Yhteistyö pelastustoiminnassa .................................................................................................................... 40
5 VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU................................................................................................ 42
5.1 Varautumisen ja valmiussuunnittelun organisointi ja tavoite ....................................................................... 42
5.2 Kuntien valmiussuunnittelun ohjaus ja yhteistoiminta eri turvallisuustilanteissa ......................................... 43
5.3 Koulutus ....................................................................................................................................................... 43
5.3.1 Väestönsuojeluorganisaation koulutus ................................................................................................ 43
5.3.2 Omatoimista varautumista edistävä neuvonta ja opastus ................................................................... 44
5.4 Valmiusharjoitukset ..................................................................................................................................... 44
5.5 Väestön suojaaminen .................................................................................................................................. 45
5.5.1 Väestönvaroitusjärjestelmät ................................................................................................................. 45
5.5.2 Säteilynvalvonta ................................................................................................................................... 46
5.5.3 Väestönsuojat ...................................................................................................................................... 47
5.5.4 Väestön evakuointi ............................................................................................................................... 47
Päivitys hyväksytty johtokunnassa 25.2.2015, § 2, Muutos hyväksytty johtokunnassa xx.xx.xxxx, § xx
2 (57)
Sivu 13
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
5.6 Pelastustoiminnan johtaminen eri uhkamallien aikana (häiriötilanteet ja poikkeusolot) ............................. 48
5.6.1 Johtamistoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa .......................................................................... 48
5.6.1 Pelastuslaitoksen johtokeskus ............................................................................................................. 49
5.6.3 Yhteydet kuntien ylläpitämiin väestönsuojelumuodostelmiin ............................................................... 50
5.7 Väestönsuojelumateriaali ............................................................................................................................ 50
5.8 Henkilöstö-, kalustoja tilavaraukset ........................................................................................................... 51
5.9 Varautumisen ja väestönsuojelun suunnitelmat .......................................................................................... 52
6 ALUEEN PELASTUSTOIMEN TUOTTAMAT MUUT PALVELUT ..................................................................... 53
6.1 Ensihoitopalvelu .......................................................................................................................................... 53
6.2 Ensivastetoiminta ........................................................................................................................................ 55
6.3 Muut palvelut ............................................................................................................................................... 57
Liite 1
Taulukko kohtaan 4.1.2
Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja varallaolojärjestelyissä noudatettavat periaatteet
Liite 2
Taulukko kohtaan 4.1.3
Kalusto ja varusteet
OSA 2
Palvelutasopäätöksen perustelumuistio
3 (57)
Sivu 14
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
1 YLEISTÄ PALVELUTASOPÄÄTÖKSESTÄ
Palvelutasopäätös on alueen pelastustoimen päätös siitä, kuinka se järjestää pelastustoimeen kuuluvat lakisääteiset ja palvelutasopäätöksessä sovitut
muut tehtävät alueellaan. Keskeisen osan näistä palveluista muodostavat
lakisääteiset tehtävät, kuten turvallisuusviestintä, valvonta (palotarkastustoiminta) ja pelastustoiminta. Pelastustoimelle vapaaehtoisia tehtäviä ovat mm.
ensihoitopalveluiden järjestäminen.
Palvelutaso on mitoitettava alueella esiintyviä onnettomuusuhkia ja tarpeita
vastaavaksi. Määrittelyn mukaan pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja onnettomuus- ja
vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti.
Palvelutasopäätös laaditaan määräajaksi. Palvelutasosta päättäminen on
säädetty alueen pelastustoimen tehtäväksi. Ennen palvelutasosta päättämistä on kuultava alueen kuntia. Pelastuslaitoksen johtokunta voi tehdä lisäyksiä tai muutoksia hyväksyttyyn palvelutasopäätökseen kuultuaan niistä ensin
sopijakuntia.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen tavoitteena on
tuottaa riittävät, laadukkaat ja kustannuksiltaan harkitut pelastustoimen palvelut koko pelastuslaitoksen alueelle.
Palvelutasopäätöksen tarkoitus
Palvelutasopäätöksen tarkoitus löytyy
alueen pelastustoimen kehittämisen ohjauksesta. Palvelutasopäätökseen on
kirjattu palvelut, joita on tarjottava tai
joita halutaan tarjota pelastuslaitosta
ympäröivälle yhteiskunnalle. Jotta tarjottavien palvelujen laatu ja määrä olisi
palvelutasopäätöksen mukaiset, on pelastuslaitoksen eri toiminnot saatettava
vähintään palvelutasopäätöksessä
määritetylle tasolle.
Palvelutasopäätökseen liittyy myös informatiivinen tarkoitus. Niin yksityiset
ihmiset kuin myös alueen yritykset, laitokset ja yhteisöt voivat palvelutasopäätöksen avulla tarkastella pelastuslaitoksen tarjoamien turvallisuuspalvelujen
saatavuutta ja samalla arvioida palveluja täydentävien, omaehtoisten turvallisuusjärjestelyjen tarvetta omassa ympäristössään.
Jokaiseen tarkasteltavaan pelastustoimen osatehtävään sisältyy palvelutason nykytilan arviointi, vuosia 2013 - 2016 koskeva palvelutasopäätös sekä
tarvittaessa myös toiminnan kehittämissuunnitelma halutun palvelutason
saavuttamiseksi. Lisäksi asiakirjaan on kirjattu arviot päätösten kustannusvaikutuksista.
Päätös palvelutasopäätöksen voimassaoloajasta
Tämä palvelutasopäätös on voimassa vuodet 2013 - 2016.
Mikäli palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana tulee säädösmuutoksista
aiheutuvia muutostarpeita palvelutasopäätökseen, niistä tehdään kulloinkin
erilliset päätökset.
1.1 Palvelutasopäätöksen säädös- ja ohjetausta
Lainmukaisuus
Pelastustoimen palvelutasopäätöksen laadintaa koskevat säädökset sisältyvät pelastuslakiin (379/2011). Palvelutason mitoittamista on käsitelty lain 28
§:ssä. Palvelutasosta päättämistä, päätöksen sisältöä, voimassaoloaikaa,
AVI:lle kuuluvaa palvelutason valvontaa sekä ministeriön norminantooikeutta koskevat kohdat sisältyvät lain 29 §:ään.
Palvelutasopäätöksen on täytettävä
hallinnon lainmukaisuuden periaatteet.
Päätökseen kirjattavat asiat eivät saa
olla ristiriidassa pelastustoimen toimialaa koskevien säädösten kanssa.
Pelastuslakiin kirjatut säädökset ohjaavat palvelutasopäätöksen sisältöä hyvin karkealla tasolla. Päätöksen sisältöön ja esittämistapaan liittyvä tarkempi
ohjaus esitetään pelastuslain (379/2011) 29 § perusteella annetussa SM:n
ohjeessa.
(Ohje
palvelutasopäätöksen
sisällöstä
ja
rakenteesta,
SM018:00/2012).
Ohje PTP:n sisällöstä ja rakenteesta
SM:n päivitetty ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta valmistui
vasta loppuvuodesta 2012. Ohjetta ei
ehditty huomioida kuin osittain PTP:n
2013 - 2016 laatimisessa.
4 (57)
Sivu 15
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
1.2 Onnettomuusuhkien tarkastelu
Pelastustoimen palvelutason on vastattava alueella esiintyviä onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määritettäessä on huomioitava myös toiminta poikkeusoloissa (PeL 28 §).
Onnettomuusuhkien arvioimisen keskeisenä perustana on sisäasiainministeriön ohje pelastustoimen toimintavalmiuden suunnittelusta (SM:n julkaisuja
21/2012). Toimintavalmiusohjeeseen perustuvat mm. onnettomuusuhkien
tarkastelutapa ja vaatimukset riskialueiden tavoittamiselle. Lisäksi ohje määrittelee perusteita pelastustoiminnan muodostelmille, niiden hälyttämiselle ja
johtamiselle. Toimintavalmiusohjetta ja sen vaikutusta pelastustoiminnan mitoittamiseen on käsitelty tarkemmin palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa ja palvelutasopäätöksen pelastustoimintaa koskevassa osassa.
Onnettomuusuhkien tarkasteluun liittyy useita valtakunnallisia julkaisuja,
joissa käsitellään yhteiskunnan uhkamalleja ja turvallisuutta. Ohjeita siitä, miten nämä julkaisut on huomioitava, ei ole, mutta julkaisuissa esitetään myös
pelastustoimeen liittyviä asioita ja siten ne on ainakin keskeisiltä osiltaan
huomioitu palvelutasopäätöstä laadittaessa.
Julkaisuja ovat:
-
-
Suomen turvallisuusja puolustuspolitiikka
(VN:n selonteko 2009)
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, YTS
(YTS, VN:n periaatepäätös 16.12.2010)
Sisäisen turvallisuuden ohjelma vuosille 2012 – 2015, STO III
(VN:n Periaatepäätös 14.6.2012)
Varautuminen ja kokonaisturvallisuus
(Komiteamietintö, VN:n julkaisuja 21/2010)
Väestön suojaamisen strategia
(SM 30.11.2007)
HARVA-selvitys
(Oulun läänin harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden
varmistaminen. Oulun lääninhallituksen julkaisu nro 112/ 2006)
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston peruspalveluiden
arviointiraportit
Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia
(MMM:n julkaisuja 1/2005)
Oppilaitosten turvallisuus
(SM:n julkaisut 40/2009)
Pelastustoimen strategia 2025
(SM:n pelastusosasto, 2012)
5 (57)
Sivu 16
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Päätös onnettomuusuhkien käsittely- ja esittämistavasta
-
Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen onnettomuusuhat esitetään palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa. Pelastuslaitoksen toimintavalmiuden määrittämisen perustana käytetään regressiomallin avulla laadittua
riskialuejakoa, jota täydennetään riskiruudun määrittävillä onnettomuuksilla (pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukainen riskialuejako). Erityisiä riskikohteita ja -alueita varten tehdään tarvittavat
pelastustoimen suunnitelmat. Riskikohteissa tapahtuvia onnettomuuksia
ehkäistään, rajoitetaan ja torjutaan kohteen omatoimista varautumista
tukemalla sekä tarvittaessa myös pelastuslaitoksen toimenpitein.
-
Normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen perustana käytetään normaaliajan uhkamallia. Yksityiskohtaisemmat poikkeusolojen riskit on selvitetty yhteistyössä sotilasviranomaisten ja muiden
yhteistoimintaviranomaisten kanssa. Poikkeusolojen uhkakuvat esitetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa.
-
Uhkamallit ja riskianalyysit luodaan siten, että ne ovat tietojen asiasisältö huomioiden eri viranomaisten hyödynnettävissä.
2 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSTOIMI
Pelastuslain (379/2011) 24 §:n mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta
yhteistoiminnassa (alueen pelastustoimi). Pelastustoimen alueet määrää
Valtioneuvosto. Aluejaon säädösperustana on Laki pelastustoimen alueiden
muodostamisesta (1214/2001) ja VN:n päätös pelastustoimen alueista
(7.3.2002). Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen nimi on johdettu edellä mainitusta VN:n päätöksestä. Vuonna 2007 kuntalakiin tehty muutos
(27.4.2007/519, 87a §) edellytti, että kunnallisten liikelaitosten nimessä on
esiinnyttävä sana liikelaitos. Näin Oulu-Koillismaan pelastustoimi sai nykyisen virallisen nimensä Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos. Epävirallisena
nimenä säilyi Oulu-Koillismaan pelastuslaitos.
2.1 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen strategia
Toimintavalmiusohje
Sisäasiainministeriön työ toimintavalmiusohjeen uudistamiseksi valmistui
huhtikuussa 2012. Ohje julkaistiin nimellä: Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (PTS-ohje).
Kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat
EU:n neuvosto on todennut
(30.11.2009), että jäsenmaiden tulee
määritellä kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat. Toimintavalmiusohje
määrittelee tällaisiksi onnettomuudet,
joista aiheutuu henkilövahinkoja yli 100
henkilölle, yli 20 M€ omaisuusvahingot
tai valtakunnan rajat ylittävä päästö
(ympäristövahinko). Arvioinnin laatimista varten on tulossa oma mm. VTT:ssä
kehitelty sovellus (PELTORI).
Uudet riskiaineistot
Pelastustoimen toimintavalmiuden
suunnitteluohjeen julkaisun jälkeen on
valmistunut muutamia uusia riskiaineistoja. Näitä ovat mm.
-
Asuinalueiden paloriskien arviointi aineisto,
Henkilövahinkoriskin odotusarvo
asuinrakennuspaloissa
Omaisuusvahinkoriskien odotusarvo rakennuspaloissa ja
Henkilövahinkoriskien odotusarvo
tieliikenteessä
Aineistojen laatimiseen on osallistunut
VTT ja useat pelastuslaitokset.
Uudet aineistot on sisällytetty pelastuslaitoksen riskiaineistoihin, mutta niitä ei
vielä käytetä toimintavalmiuden määrittämisen perustana (koska eivät ole
”PTS-ohjeen” tarkoittamia riskiaineistoja).
ARVOT
Turvallisuus
Edistämme turvallisuutta.
Uudistumiskykyisyys
Edellytämme toiminnassamme uutta ajattelua, joustavuutta ja luovuutta.
Luotettavuus
Olemme luotettava, ammattitaitoinen ja vastuullinen toimija.
Inhimillisyys
Toimimme inhimillisesti ja tasavertaisesti.
6 (57)
Sivu 17
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
VISIO 2020
Strategia-asiakirjat
Pelastuslaitos on luotettava ja tehokas turvallisuuskulttuurin edistäjä.
Pelastuslaitoksen visio, toiminta-ajatus,
strategiset päämäärät ja arvot on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnan
päätöksellä 18.6.2010.
TOIMINTA-AJATUS
Pelastustoimen kustannukset
Pelastuslaitos edistää yksilöiden ja yhteisöjen omatoimista valmiutta ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteessa sekä tuottaa laadukkaat ja monipuoliset pelastusalan palvelut joustavasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen
vuoden 2015 nettokustannukset ovat
noin 62,8 €/asukas (TA2015). Valtakunnallisessa pelastuslaitosten vertailussa se on alhaisimmasta päästä.
STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT
-
Resurssit ja toiminta on kohdennettu riskien ja palvelun kysynnän suhteen tarkoituksenmukaisesti.
Asiakkaiden yhdenvertaisuus huomioidaan palveluissa.
Pelastuslaitoksella on monipuoliset ja kehittyvät prosessit palvelujen
tuottamiseksi.
Toiminta on vaikuttavaa ja taloudellista.
Pelastuslaitoksen henkilöstö on ammattitaitoista ja motivoitunutta sekä
organisaatio toimii hyvin.
Päätös pelastuslaitoksen strategiasta
-
Pelastuslaitoksen arvot, visio, toiminta-ajatus ja strategiset päämäärät
ohjaavat ja luovat perustan koko pelastuslaitoksen toiminnalle.
2.2 Pelastustoimen organisointi
Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon liikelaitos osana
Oulun kaupungin organisaatiota.
Pelastuslaitos huolehtii alueellaan pelastustoimeen kuuluvista lakisääteisistä
tehtävistä sekä muista alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä sovittavista tehtävistä.
Yhteistoimintasopimus
Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueen 1.1.2013 voimaan tullut yhteistoimintasopimus on allekirjoitettu sopijakuntien kesken 28.11.2012.
Johtosääntö
Pelastuslaitoksen hallinnosta vastaa Oulun kaupunginhallituksen asettama
johtokunta. Sopijakuntien yhteistyöelimenä ja neuvoa antavana elimenä toimii neuvottelukunta. Sekä johto- että neuvottelukunnan toimikautena on valtuustokausi. Niiden puheenjohtajat nimeää Oulun kaupunginhallitus.
Pelastuslaitoksen johtosääntö on hyväksytty Oulun kaupunginvaltuustossa
12.11.2012 § 16. Johtosääntö on tullut
voimaan 1.1.2013 alkaen.
Pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja, jonka tehtävistä samoin kuin johto- ja
neuvottelukunnan tehtävistä määrätään tarkemmin pelastuslaitoksen johtosäännössä.
7 (57)
Sivu 18
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Pelastuslaitoksen toiminnallinen organisaatio on jaettu neljään kokonaisuuteen: riskienhallinta, pelastustoiminta, ensihoito ja tukipalvelut.
Riskienhallinta muodostuu onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn, varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvistä valvonta-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä. Tulosalueen henkilöstö huolehtii myös työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvistä asiantuntija- ja ohjaustehtävistä sekä pelastuslaitoksen ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta. Riskienhallinnan henkilöstöä ovat riskienhallintapäällikkö, palotarkastusinsinööri, palotarkastajat, valmiuspäällikkö
ja mm. työsuojelupäällikön tehtävää hoitava apulaispalopäällikkö. Tehtäväkokonaisuutta johtaa riskienhallintapäällikkö.
Organisaatio
Pelastuslaitoksen organisaatiokaavio
on hyväksytty johtokunnassa
28.9.2012.
Läntisen toimialueen paloasemista on
poistettu Oulunsalon ja Oijärven paloasemat ja Itäiseltä toimialueelta Käylän
paloasema. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt
Pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät määräytyvät pelastuslain 32 §:n mukaisesti (pelastustoiminnan sisältö). Toiminta on jaettu kolmeen toimialueeseen: Oulu, Länsi ja Itä. Oulun toimialueeseen kuuluvat ympärivuorokautisesti miehitetyt Haukiputaan, Kempeleen, Oulun ja Ruskonselän paloasemat. Läntiseen toimialueeseen kuuluvat Hailuodon, Iin, Kiimingin, Limingan,
Muhoksen, Oulunsalon, Tyrnävän, Utajärven, Yli-Iin ja Ylikiimingin paloasemat. Itäiseen toimialueeseen kuuluvat Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken paloasemat. Pelastustoiminnan tehtäväkokonaisuutta johtaa pelastuspäällikkö apunaan edellä mainittuja toimialueita johtavat palopäälliköt. Oulunsalo poistettu (rakennemuutoksen edellyttämät säästöt)
8 (57)
Sivu 19
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Pelastuslaitoksen syksyllä 2012 tehdyssä organisaatiouudistuksessa ensihoitopalvelut siirrettiin pelastuksen tulosalueelta omaksi tulosalueeksi. Muutosta edellytti ensihoitopalveluiden tuottamisen laajeneminen 1.1.2012 alkaen ”vanhan” Oulun ja Hailuodon alueelta Kempeleen ja Oulunsalon alueelle
sekä 1.1.2015 alkaen koko Oulu-Koillismaan pelastustoimialueelle ja Vaalan
kunnan alueelle. Ensihoitopalveluiden tulosaluetta johtaa ensihoitopäällikkö.
Tukipalvelujen tulosalueeseen sijoittuvat henkilöstö- ja taloushallintoon, sekä
huoltoon, tekniikkaan ja hankintoihin liittyvät tehtävät. Tukipalvelujen henkilöstöä ovat talous- ja hallintopäällikkö, henkilöstösuunnittelija, kalustopäällikkö, huoltoteknikko ja -mestari, viestimestari, asentaja, lähetti ja moniosaaja.
Tulosaluetta johtaa talous- ja hallintopäällikkö. Pelastuslaitoksen organisaatioon kuuluneet hallintosihteerin ja talousasianhoitajien (3) tehtävät siirtyivät
1.10.2013 Oulun Konttorille, joka tuottaa vastaavat palvelut pelastuslaitokselle.
Talous
Vuoden 2015 talousarvion mukainen liikevaihto on yhteensä noin
32,2 M€.
-
pelastus 18,0 M€ (62,8 €/as)
ensihoito 14,2 M€ (49,7 €/as)
Talousarviovuoden 2015 liikevaihto
nousee huomattavasti aiemmista vuosista johtuen ensihoidon palvelutuotantoalueen laajenemisesta 1.1.2015 alkaen.
Pelastuslaitoksen johtoryhmään, joka toimii myös pelastuslaitoksen henkilöstön yhteistoimintaelimenä, kuuluvat pelastusjohtaja, pelastuspäällikkö, riskienhallintapäällikkö, ensihoitopäällikkö, talous- ja hallintopäällikkö, henkilöstösuunnittelija, työsuojelupäällikkö, työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetut sekä kaksi päätoimisen henkilöstön edustajaa ja yksi sivutoimisen henkilöstön edustaja.
2.3 Pelastuslaitoksen henkilöstö
Pelastuslain 26 §:n mukaisia alueen pelastustoimen pelastusviranomaisia
ovat pelastusjohtaja ja johtokunta. Pelastuslain 26 §:ssä tarkoitetuille muille
viranhaltijoille perustettavista viroista tai työsopimussuhteisille henkilöille perustettavista toimista päättää johtokunta. Sivutoimiselle henkilöstölle perustettavista vakansseista päättää paloasemasta vastaava päällystöviranhaltija.
Vapaaehtoispalokuntien kanssa tehtävät sopimukset allekirjoittaa pelastusjohtaja.
Työhyvinvointi ja työolot
Pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmän
ja työhyvinvoinnin kehittämistyötä jatketaan palvelutasopäätöskauden aikana.
Kehittämistyöhön liittyy mm. työsuojelun yhteistoiminnan uudelleenorganisointi, johdon valmennusohjelma ja
työaikatyöryhmä.
2.3.1 Päätoiminen henkilöstö
Pelastuslaitoksen päätoimiselle henkilöstölle on noin 376 vakanssia, jotka
ovat täytettynä vakinaisesti tai sijaistettuna tai joihin on rahat varattuna.
Henkilöstöstä 10 sijoittuu hallintoon/tukipalveluihin, 172 pelastustoimintaan,
17 riskienhallintaan ja 177 ensihoitopalveluihin.
Sijoittuminen organisaatiossa ei kerro koko toimenkuvaa, koska henkilöstö
tekee sijoituksesta riippumatta eri tulosalueille kuuluvia tehtäviä. Esimerkiksi
osa palotarkastajista osallistuu operatiivisen toiminnan tehtäviin samoin kuin
pelastustoimen henkilöstö osallistuu palonehkäisy tehtäviin tai varautumiseen liittyviin tehtäviin.
Päätoiminen henkilöstö noudattaa yleisimmin toimisto- tai yleistyöaikaa.
Vuorotyötä tekevän henkilöstön (pelastustoiminnan henkilöstö) työaikajärjestelmänä on paikalliseen sopimukseen ja poikkeuslupaan perustuva työaika
keskimäärin 42 h/vko, jossa säännönmukaiset työvuorot ovat 24 tuntia. TyöHyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 § 46
9 (57)
Sivu 20
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
aikamuodossa vaihdetaan työvuoroja päivävuoroiksi harjoitusten, koulutuksen ja turvallisuusviestinnän mahdollistamiseksi aikaisempaa helpommin
normaalin työajan puitteissa. Työajasta on kokeilu 1.5.2014 - 30.4.2016, jonka jälkeen sitä on mahdollista jatkaa toistaiseksi voimassa olevana, mikäli
ratkaisulle saadaan poikkeuslupa. Ensihoitohenkilöstö (sairaankuljettajat) tekevät paikalliseen sopimukseen perustuvaa 2-vuorojärjestelmän mukaista
työaikaa, jossa työaika on keskimäärin 38,25 h/viikko.
Osa pelastuslaitoksen päätoimisesta henkilöstöstä osallistuu virka-ajan ulkopuolella hälytysvalmiuden ylläpidon edellyttämään varallaoloon. Varallaolosta ja muustakin hälytysvalmiudesta on kerrottu tarkemmin kohdassa
4.1.2.
Pelastustoimen henkilöstön määrässä ja kelpoisuudessa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä. Vaatimuksia on kirjattu pelastuslakiin ja asetukseen. Milloin viran tai toimen kelpoisuusvaatimuksia ei ole esitetty
säädöksissä, päättää asiasta vakinaisen henkilöstön osalta pelastusjohtaja.
Sivutoimisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista päättää pelastuspäällikkö.
Säädösten ohella pelastustoimen henkilöstöön liittyy ohjeita, joita on toiminnan laatu, tehokkuus ja työturvallisuus huomioon ottaen noudatettava. Näitä
ohjeita ovat mm. sisäasiainministeriön antama pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje ja pelastussukellusohje sekä pelastuslaitoksen omat
ohjeet, kuten ohje korkean paikan työskentelystä ja ohje maastopelastustoiminnasta.
Henkilöstön työ- ja virkaehtosopimusten, palkkauksen, kelpoisuusehtojen ja
sijoituspaikkojen määräytymiseen liittyvä päätösvallan jakaantuminen on kirjattu johtokunnan päätöksellä hyväksyttyyn jatkodelegointiohjeeseen.
Jatkodelegointi
Pelastuslaitoksen voimassa oleva
jatkodelegointiohje on hyväksytty
johtokunnassa 16.4.2014 § 9
Pelastuslaitoksen henkilöstöhallinto kuuluu tukipalvelujen tehtäviin. Henkilöstön työhyvinvointia ja työolojen kehittämistä koskevat asiat käsitellään pelastuslaitoksen yhteistoimintajohtoryhmässä, joka toimii samalla työsuojelun yhteistoiminnasta annetun lain tarkoittamana työsuojelutoimikuntana. Työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä asioita käsittelee ja valmistelee myös erikseen nimetty työsuojelupäällikkö ja työsuojelutyöryhmä.
Työterveyshuollon palvelut hankitaan pääosin Oulun työterveydeltä vuosittain laadittavan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelastuslaitoksen tilojen ja kaluston sekä henkilöstön työajan käyttöön liittyviä asioita ohjeistetaan asemapalveluohjeissa (niin sanotut ”pelisäännöt”).
2.3.2 Sivutoiminen henkilöstö
Pelastuslaitoksen suurimman henkilöstöryhmän muodostaa sivutoiminen
henkilöstö, jonka työpanos kohdentuu pääasiassa pelastustoimintaan. Sivutoimisia toimenpidepalkkaisia henkilöitä on noin 230, jonka lisäksi noin 155
henkilöä kuuluu pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneeseen
vapaaehtoispalokuntaan (VPK). Palokuntasopimuksessa on sovittu palokunnan tuottamasta operatiivisesta valmiudesta ja sen korvaamisesta sekä
Palokunta- ja yhdistyssopimukset
Sopimuspalokunnille ja sopimuspalohenkilöyhdistyksille maksetut avustukset (korvaukset) olivat vuoden 2015 talousarviossa noin 108 000 €.
10 (57)
Sivu 21
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
yhdistystoiminnan avustamisesta. Loput ovat tehneet työsopimuksen suoraan pelastuslaitoksen kanssa. Sivutoimisen henkilöstön määrä vaihtelee
jonkin verran.
Pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneitä vapaaehtoispalokuntia on neljä: Kuusamon, Oulun, Pudasjärven, Taivalkosken ja Yli-Iin
VPK:t. Näistä Kuusamon, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t toimivat ensilähdön
palokuntina. Oulun VPK ei ole ensilähdön palokunta, mutta sillä on merkittävä pelastustoimintaa tukeva rooli laajasti Oulun ympäristössä. Pelastuslaitoksen alueella on lisäksi Oulussa, Nuottasaaren alueella toimiva teollisuuspalokunta (Stora Enson TPK), jonka kanssa on tehty palokuntasopimus
vuonna 2011.
Työsopimussuhteinen henkilöstö on muodostanut palokuntayhteisöjä (12
kpl), joiden kanssa pelastuslaitos on tehty yhdistyssopimukset. Sopimuksissa on sovittu mm. yhdistystoiminnan avustamisesta.
Sivutoimisen henkilöstön aluesopimus uusittiin vuoden 2012 alusta alkaen.
Palokuntasopimukset sekä yhdistyssopimukset on päivitetty ja uusittu vuoden 2012 aikana. Osa sopimuksista uusittiin jo vuonna 2011. Sivutoimisen
palokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on laadittu kehittämisohjelma
(sivutoimisen palokuntatoiminnan kehittämisohjelma), joka sisältää täsmennyksiä palvelussuhteeseen ja mm. rekrytoinnin kehittämisen ja ns. jatkuvan
neuvottelun toimintamallin.
Pelastuslaitoksen sivutoimisella henkilöstöllä on erittäin suuri merkitys alueellisesti kattavan toimintavalmiuden ylläpitämisessä. Alueen 23 paloasemasta 20 henkilöstöön kuuluu myös sivutoimista henkilöstöä.
Pelastustoiminnan sivutoiminen
henkilöstö
Karttakuvasta puuttuu Iin Oijärvelle ja
Kuusamon Käylään sijoittuvat paloasemat, joiden toiminta on tarkoitus
lakkauttaa vuoden 2016 aikana osana
pelastuslaitoksen säästötoimenpiteitä.
Sivutoimisen henkilöstön osalta uutena
paloasemana on Kempeleen paloasema, jonka henkilöstöön kuuluu myös sivutoimista henkilöstöä (aiemmin vain
päätoimista). Tämä liittyy Kempeleen ja
Oulunsalon paloaseman yhdistymiseen
ja Oulunsalon paloasemakiinteistöstä
luopumiseen vuoden 2016 aikana.
Kempeleen paloasemalle on lisätty toimenpidepalkattua henkilöstöä (Kempeleen ja Oulunsalon paloaseman yhdistyminen). Aikaisemman tilanteen mukaan Kempeleessä ei ollut sivutoimista
henkilöstöä.
Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt.
11 (57)
Sivu 22
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
2.4 Pelastuslaitoksen paloasemat (toimipaikat)
Pelastuslaitoksen paloasemat sijaitsevat yleensä kuntien keskustaajamissa
tai niiden välittömässä läheisyydessä. Paloasemat ja muut pelastuslaitoksen
tarvitsemat tilat rakentaa ensisijaisesti kukin kunta ja ne ovat kyseessä olevan kunnan omistuksessa. Pelastusliikelaitos vuokraa tarvitsemansa tilat
ensisijassa kunnilta. Pelastuslaitos maksaa kiinteistöistä pääoma- ja ylläpitovuokraa. Maapohjasta ei vuokraa makseta.
Jokaisen kunnan alueella, Lumijokea lukuun ottamatta, on vähintään yksi
virka-aikana miehitetty paloasema. Viidellä asemapaikalla on ympärivuorokautinen, välitön lähtövalmius. Neljältä asemapaikalta ei suoriteta lainkaan
pelastustoimen ”kiireettömiä tehtäviä” ja siten niiden henkilöstöä hälytetään
ainoastaan pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamista varten (ei virka-ajan miehitystä).
Pelastuslaitoksen tarpeiden kannalta asemapaikoissa korostuvat erityisesti
kaluston ja varusteiden säilytys- ja huoltotilat sekä toimisto-, koulutus- ja harjoitustilat. Tehokas pelastustoiminta edellyttää lisäksi, että asemapaikkojen
sijainti, kalusto ja henkilöstö vastaavat uhkamallien mukaisiin vaatimuksiin.
Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että asemapaikat kykenevät
jatkamaan toimintaansa myös normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana.
Pelastustoimen toimitilojen vuokrat
Pelastustoimen toimitilojen (paloasmat,
ym.) vuokrakustannukset olivat vuonna
2014 2,38 M€ (13 % liikevaihdosta).
Vuodelle 2016 ajoittuva Kempeleen ja
Oulunsalon paloaseman yhdistyminen
sekä Oijärven ja Käylän paloasemien
toiminnan lopettaminen laskevat vuokrakustannuksia noin 85 500 €. Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt
Ensihoidonlla vastaava, vuoden 2014
vuokrakustannus oli 0,35 M€. Uusien
kiinteistöjen ja remontointien valmistuminen nostavat vuokria tulevina vuosina. Arvio vuosien 2013 - 2016 vuokrakustannuksista on noin 2,5 M€/vuosi.
Pieni tekstimuutos, jotta asiayhteys säilyy
Pelastustoimen paloasemat
Kuvasta on poistettu vuonna 2016 lopetettavat Oijärven ja Käylän paloasemat
sekä myös Oulunsalon paloasema, jonka toimintaa yhdistetään Kempeleen
paloasemaan vuoden 2016 aikana.
12 (57)
Sivu 23
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Päätös paloasemista
Pelastuslaitoksen paloasemaverkosto pidetään PTP-kaudella 2013 - 2016
nykyisellään seuraavin poikkeuksin:
-
Sivutoimisen henkilöstön käyttämiseen perustuvia paloasemia ylläpidetään, jos paloaseman toimintoihin osallistuu aktiivisesti vähintään viisi
pelastustoimintaan toimintakykyistä henkilöä tai jos paloaseman ylläpitämiseen on muita perusteita (turvesuot, mahdollinen kaivostoiminnan
kehittyminen).
-
Ruskonselän ja Rukan paloasemien rakentamista (uudisrakennukset)
sekä Pudasjärven paloaseman peruskorjausta viedään eteenpäin hankkeista tehtyjen hankesuunnitelmien mukaisesti. Ruskonselän paloasema otetaan käyttöön vuonna 2013 ja Rukan paloasema vuonna 2013 2014. Pudasjärven paloaseman peruskorjaus ja laajennus pyritään
saamaan valmiiksi vuoden 2016 loppuun mennessä.
-
Oulun paloaseman (Raksila) peruskorjausta tai aseman korvaamista
uudisrakennuksilla viedään eteenpäin vuoden 2012 keväällä laaditun
tarveselvityksen pohjalta.
-
Taivalkosken paloaseman uudisrakentamisesta, laajennuksesta tai peruskorjauksesta sekä Hailuodon paloaseman laajentamisesta tehdään
tarveselvitys palvelutasopäätöskauden aikana.
-
Pelastuslaitos aloittaa kaikkia paloasemia koskevan selvitystyön, jossa
arvioidaan paloasemakiinteistöjen rakenteelliset ja tekniset edellytykset
selvitä pitkäkestoisista sähkön- ja energianjakelun katkoksista. Selvitystyö tehdään osana pelastuslaitoksen jatkuvuussuunnittelua. Selvitys
laaditaan 1.3.2013 mennessä. Selvitystyön perusteella tehtävät hankinnat käsitellään vuosia 2014 - 2016 koskevissa talousarviosuunnitelmissa (pelastuslaitos/kunnat).
-
Pelastuslaitos tekee paloasemien peruskorjausta, laajentamista tai uudisrakentamista koskevia tarveselvityksiä, jos niiden laatimiselle esiintyy
tarvetta. Paloasemien lakkauttamista koskevia selvityksiä tehdään tarvittaessa.
Toteutuneita paloasemahankkeita
vuoteen 2015 mennessä
Ruskonselän paloasema valmistui keväällä 2013 ja Rukan paloasema syksyllä 2013. Pudasjärven paloaseman
laajennus ja peruskorjaus valmistui keväällä 2014.
Paloasemia koskevat selvitykset
Pelastustoimen rakennemuutoksen
säästötavoitteet edellyttävät OuluKoillismaan pelastuslaitokselta 337 000
€ pysyviä vuosittaisia säästöjä. Säästöjen lähtökohtana oli vuoden 2014 talousarvion loppusumma ja säästötoimenpiteet tuli toteuttaa vuoden 2017 loppuun mennessä.
Osana säästötavoitteiden toteutusta
päätettiin esittää, että vuoden 2016 aikana luovutaan Oulunsalon paloasemakiinteistöstä (Kempeleen ja Oulunsalon paloaseman yhdistäminen)
sekä lopetetaan Oijärven ja Käylän paloasemien toiminta. Esityksen mukainen päätös tehtiin pelastuslaitoksen
johtokunnassa xx.xx.xxxx, asia xx.
13 (57)
Sivu 24
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY JA NIIDEN SEURAUSTEN
RAJOITTAMINEN
Pelastuslain (379/2011) keskeisenä tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteeseen pääsemiseksi pelastuslaki antaa velvoitteita sekä yksittäisille ihmisille, yrityksille ja yhteisöille että
viranomaisille.
Pelastuslain toinen luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia häätilanteessa. Lain kolmas luku
koskee rakennuksen omistajaa, haltijaa ja toiminnanharjoittajaa velvoittaen
heidät huolehtimaan rakennusten ja kiinteistöjen palo- ja henkilöturvallisuudesta sekä varautumaan onnettomuuksien ehkäisyyn ja toimintaan mahdollisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa.
Ennalta ehkäisevän työn tavoitteet
Pelastuslain 27 § tukee hyvin pelastuslaitoksen strategian toteuttamista. Pelastuslaitoksen toiminta-ajatus on kirjattu 18.6.2010 hyväksytyssä strategiassa
seuraavasti:
Pelastuslaitos edistää yksilöiden ja yhteisöjen omatoimista valmiutta ehkäistä
onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteessa sekä tuottaa laadukkaat ja monipuoliset pelastusalan palvelut joustavasti yhteistyössä muiden
toimijoiden kanssa.
Pelastustoimelle kuuluvan onnettomuuksien ehkäisyn tavoitteena on onnettomuuksien määrän ja onnettomuuksista aiheutuvien henkilö-, omaisuus- ja
ympäristövahinkojen vähentäminen. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää
mm. lain 2- ja 3-lukujen noudattamisen valvontaa sekä turvallisuusviestintää
onnettomuuksien ehkäisemisestä ja hätätilanteissa toimimisesta.
Pelastuslain 2 §:n mukaan pelastustoimen viranomaisten on huolehdittava
myös muun lainsäädännön mukaan pelastustoimelle kuuluvista tehtävistä.
Näitä, yleisimmin valvonta- ja lupatehtäviä, tulee erityisesti vaarallisia aineita
koskevasta lainsäädännöstä. Käytännön työssä joudutaan huomioimaan
suuri määrä eri toimialoja koskevia säädöksiä ja ohjeita.
3.1 Onnettomuuksien ehkäisyn organisointi
Pelastustoimelle kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisyn ja valvonnan
kokonaisuudesta vastaa pelastuslaitoksen riskienhallinnan henkilöstö, johon
kuuluu riskienhallintapäällikkö, palotarkastusinsinööri, valmiuspäällikkö, 13
palotarkastajaa (12,5 htv) sekä osin myös pelastuslaitoksen työsuojelu- ja
työhyvinvointitoimintaa ohjeistava ja valvova apulaispalopäällikkö. Tehtävien
hoitamiseen osallistuu myös pelastustoiminnan tulosalueen henkilöstöä
hälytystoiminnan ja muiden tehtävien sallimissa rajoissa. Riskienhallinnan
henkilöstö on hajautettu eri paloasemille kuitenkin siten, osalla
palotarkastajia on useita kuntia hoidettavanaan. Tarkentavana tietona htv:t
Riskienhallinnan resursointiin ja henkilöstön toimenkuviin on tullut muutamia
muutoksia pelastustoimen alueellistumisen jälkeen. Merkittävin muutos on
siirtyminen sivutoimisesta onnettomuuksien ehkäisystä päätoimiseen
onnettomuuksien ehkäisyyn. Alueelliseen pelastustoimeen siirryttäessä
alueella oli 7 kuntaa, joissa onnettomuuksien ehkäisyä varten oli
palotarkastajia. Muissa kunnissa (11 kpl) onnettomuuksien ehkäisy kuului
paloaseman palopäällikön tehtäviin. Osassa kunnista oli palotarkastajan
virka, mutta se oli eri syistä johtuen täyttämättä. Nykyään koko
pelastustoimen alue on jaettu palotarkastajien kesken. Tämä antaa aiempaa
paremmat valmiudet asiantuntevaan valvontaan, neuvontaan ja
opastamiseen.
Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisyssä
Uusi pelastuslaki korostaa yhteistyötä.
Tästä on esimerkkinä pelastuslain 42 §,
jonka mukaan viranomaiset ovat velvollisia ilmoittamaan pelastusviranomaiselle ilmeisestä palovaarasta tai onnettomuusriskistä, joita he virkatoimiensa tai
yhteydessä havaitsevat tai saavat tietää. Sama velvoite koskee kuntien ja
muiden julkisyhteisöjen työntekijöitä sekä myös hoito- ja huoltolaitoksissa tai
erityisryhmien asumisen parissa työskenteleviä henkilöitä.
14 (57)
Sivu 25
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Riskienhallintapäällikön virka perustettiin aluelaitoksen perustamisen
yhteydessä.
Päätoimenaan
onnettomuuksien
ehkäisyä
tekeville
muodostettiin oma, riskienhallinnan tulosalue vuonna 2008. Aluelaitoksen
jälkeen on muutettu kaksi operatiivista päällystövirkaa palotarkastajan
viraksi. Lisäksi on saatu yksi kemikaalivalvontaan painottuva uusi
palotarkastajan virka.
Riskienhallinnan henkilöstö
Edellisen palvelutasopäätöskauden tavoitteena oli nostaa riskienhallinnan
suoritemäärät lakisääteiselle tasolle. Osassa aluetta tämä onnistui, mutta
kokonaisuutena ei. Ongelmia oli erityisesti erityiskohteiden palotarkastusten
toteumissa. Uusi pelastuslaki antaa enemmän vapautta onnettomuuksien
ehkäisytyön järjestelyihin, joten säädösvelvoitteen täyttävä, laadukas ja
asiakaslähtöinen onnettomuuksien ehkäisytyö on tavoitteena myös
palvelutasopäätöskaudella 2013 - 2016.
Yksi pelastuslakiuudistuksen tavoitteista oli suunnata palotarkastustoimintaan
kohdennettuja resursseja turvallisuusviestintään. Pelastuslain 79 §:n mukaisesti tehtävä valvontasuunnitelma antaa tähän aikaisempaa paremmat mahdollisuudet, mutta ei välttämättä poista
koko ongelmaa. Pelastuslaitoksen on
seurattava turvallisuusviestinnän määrällisten tavoitteiden kehittymistä ja arvioitava sen mukaisesti lisäresurssitarpeet.
Onnettomuuksien ehkäisyn organisoinnin kehittäminen
-
Hälytysvalmiuteen liittyvien ongelmien ratkaisemista onnettomuuksien
ehkäisytyössä jatketaan edelleen. Tavoitteena on lisätä pelastuksen
henkilöstön työpanosta erityisesti turvallisuusviestinnässä.
Onnettomuuksien ehkäisyä, turvallisuusviestintää ja valvontaa tekevän
päätoimisen henkilöstön henkilöstökulut
olivat vuonna 2014 noin 751 000 €
Lisäresurssitarpeet
Osaamista ylläpitävä ja kehittävä
koulutus

-
-
Onnettomuuksien ehkäisyn organisointia on tarpeen kehittää
nimeämällä eri osaamisalueita varten vastuuhenkilöt. Samalla on
tarpeen arvioida mitkä tehtävät voidaan keskittää. Menettelyn
tarkoituksena on asiantuntemuksen lisääminen, mutta tarvittaessa myös
käytännön työn, kuten vastuualueeseen kuuluvien valvontakäyntien
suorittaminen tai lupahakemusten käsitteleminen keskitetysti.
Onnettomuuksien ehkäisyn toteumien seurantaa tehostettiin edellisen
palvelutasopäätöskauden aikana. Menettelyä jatketaan myös kaudella
2013 - 2016.



Onnettomuuksien ehkäisyn sisäinen koulutus ja palaverit
Rakenteellisen palonehkäisyn ja
rakentamisen ohjauksen opintopäivät
Pelastustoimen verkoston sekä riskienhallinnan sektorivastaavien
seminaarit
Pelastusopiston, TUKES, SM:n,
SPPL:n ym. tarjoama täydennyskoulutus eri aiheista.
Osallistumiskustannukset ovat noin
7 000 €/vuosi.
3.2 Valvonnan, turvallisuusviestinnän ja onnettomuuksien syiden seuranta sekä palontutkinta
Pelastuslain 93 §:n mukaan alueen pelastustoimi saa pitää rekisteriä rakennusten ja laitteiden käyttöturvallisuuden valvontaa varten. Rekisteri on käytännössä palotarkastusohjelma, jolla mm. ylläpidetään valvontakohdeluetteloa ja johon kirjataan kohteiden valvonnassa todettuja turvallisuuspuutteita
(palotarkastajan antamat korjausmääräykset ja suositukset).
Myös pelastuslain 43 § edellyttää rekisterin pitämistä. Säädöksen mukaan
pelastustoimen on seurattava onnettomuusuhkien ja onnettomuuksien syiden kehittymistä ja ryhdyttävä omalta osaltaan tarvittaviin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi.
Päätös onnettomuuksien ehkäisyn seurannasta
-
Onnettomuuksien ehkäisyn suoritteet sekä valvontakäynneillä havaitut
viat ja puutteet kirjataan toimintaa varten hankittuun palotarkastusohjel-
15 (57)
Sivu 26
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
mistoon. Edellä mainitusta poiketen turvallisuusviestinnän suoritteet kirjataan PRONTO -onnettomuustietojärjestelmään.
-
Sammutus-, pelastus- ja torjuntatehtäviin (pelastustoiminta) liittyvät suoritteet ja tehdyt toimenpiteet kirjataan PRONTO -onnettomuustietojärjestelmään.
-
Pelastuslaitos seuraa palotarkastusohjelmiston ja onnettomuustietojärjestelmän avulla onnettomuuksien ehkäisytyön toteumia, havaittuja vikoja ja puutteita sekä onnettomuusuhkien ja onnettomuuksien määrän ja
syiden kehittymistä, ja ryhtyy omalta osaltaan tarvittaviin toimenpiteisiin
onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Erityinen painopiste kohdistetaan
asumisen turvallisuuteen. Seurantaa tehdään jatkuvasti ja perusteellisemmin neljännesvuosittain.
-
-
-
Pelastuslaitos ylläpitää vuonna 2007 aloitettua palon- ja palonsyyntutkinnan yhteistyötä poliisin ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Pelastuslaitoksen henkilöstöä osallistuu vuosittain palon- ja palonsyyntutkinnan valtakunnalliseen koulutukseen.
Pelastuslaitos alentaa palontutkinnan tutkintakynnystä. Vuoden 2013 aikana tutkitaan tarkemmin kaikki palot, jotka sattuvat ikäihmisten (> 65vuotiaiden) asunnoissa, tuetun asumisen kohteissa (vrt. pelastuslaki 18
§) tai hoito- ja huoltolaitoksissa. Muiden tulipalojen osalta tutkinta suoritetaan edellisten vuosien tapaan. Poliisin tutkintakynnyksen ylittävät palot tutkitaan yhteistyössä poliisin kanssa/ poliisin ehdoilla.
Palontutkinnassa kiinnitetään lisäksi erityinen huomio siihen, kuinka kiinteistön palotekniikkaa hyödynnetään palotilanteissa (esim. käytettiinkö
paloilmoitinlaitteistoa apuna hälytyskohteen paikantamisessa ennen pelastuslaitoksen yksiköiden saapumista).
Palotarkastusohjelma (Merlot Palotarkastus)
Valvontatyössä käytetään ainakin toistaiseksi CGI:ltä hankittua Merlot Palotarkastus -ohjelmaa.
Palotarkastusohjelman ja siihen liittyvien kartta- ja tietokantasovellusten ylläpitomaksut ovat noin 13 500 € vuodessa.
Onnettomuustietojärjestelmä
(PRONTO)
Turvallisuusviestinnän suoritteet sekä
pelastustoimen hälytystehtävin suoritteet kirjataan PRONTO -onnettomuustietojärjestelmään.
PRONTO on pelastuslaitokselle maksuton.
Pelastustoimen tietovaranto ja järjestelmät (VARANTO)
Pelastustoimelle on kehitteillä valtakunnallinen pelastustoimen tietovaranto ja
järjestelmät -ohjelmisto, jota kutsutaan
nimellä VARANTO. VARANTO tullee
korvaamaan nykyisen onnettomuustietojärjestelmän ja palotarkastusohjelmistot vuoden 2018 loppuun mennessä.
Suunnitelmien mukaisesti toteutuessaan VARANTO mahdollistaa pelastuslaitoksille huomattavat säästöt tietojärjestelmien hankinnassa ja ylläpidossa.
Palon- ja palonsyyntutkinta
Kehittämissuunnitelma
Onnettomuusuhkien ja onnettomuuksien syiden seurannan perusrakenteet
ovat pelastustoimen alueella valmiit. Palvelutasopäätöskaudella keskitytään
erityisesti onnettomuustietojärjestelmän käytön sekä palon- ja palonsyyntutkinnan kehittämiseen (huolellisuus ja käytännön työ).
3.3 Turvallisuusviestintä (valistus ja neuvonta)
Pelastusviranomaisten tehtävistä onnettomuuksien ehkäisyssä on säädetty
pelastuslain (379/2011) 2 ja 27 §:ssä sekä pelastusasetuksen (407/2011) 2
ja 3 §:ssä. Säädösten mukaan pelastuslaitoksen on vaikutettava valvonnan,
ohjauksen ja turvallisuusviestinnän keinoin siihen, että tulipaloja ja muita onnettomuuksia ehkäistään ja onnettomuuksien torjuntaan varaudutaan. Turvallisuusviestinnän tavoitteena on myös varmistaa asianmukainen toiminta
onnettomuus- ja vaaratilanteiden torjunnassa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa.
Palontutkintaan, palontutkinnan osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen
sekä palontutkinnan yhteistyöryhmän
toimintaan on laskettu kuluvan yhteensä noin 7500…10000 €/vuosi.
Turvallisuusviestintä eli valistus ja
neuvonta
SM:n on määritellyt pelastustoimen valistuksen ja neuvonnan määrälliseksi tulostavoitteeksi 20 % väestöstä/vuosi
(pelastustoimen TTS vuosille 2011 2014, SM:n julkaisuja 36/2009).
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen valistus- ja neuvontatoiminnalla tavoitettiin
vuonna 2012 11,0 %, 2013 9,0 % ja
2014 13,6 % pelastustoimialueen väestöstä. Vuonna 2014 järjestettiin 462 valistus- ja neuvontatilaisuutta.
16 (57)
Sivu 27
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
3.3.1 Turvallisuusviestinnän kohdentaminen
Turvallisuusviestinnän toteutus ja menetelmät esitetään asemapaikoittain
laadittavissa turvallisuusviestinnän vuosisuunnitelmissa. Suunnitelmassa
määritetään seuraavalle vuodelle asetettavat turvallisuusviestinnän tavoitteet, sisällöt, resurssit, kohderyhmät, menetelmät ja aikataulutus (turvallisuusviestintäkalenteri). Vuosisuunnitelmien laatimisesta vastaa palotarkastajat.
Turvallisuusviestinnän kohderyhmien valinta tehdään valistustoiminnan vaikuttavuuden, riskinarvioinnin sekä valtakunnallisten teemojen ja painotusten
perusteella.
Päätös turvallisuusviestinnän kohdentamisesta ja palvelun maksullisuudesta
Yleisen vaikuttavuuden perusteella:
-
Päiväkodit
Päätös: Pelastuslaitos vierailee päiväkodeissa tai vaihtoehtoisesti pelastuslaitos tarjoaa päiväkodeille mahdollisuuden vierailla paloasemalla.
Vierailuun liitetään erityisesti 5-6 -vuotiaille soveltuvaa turvallisuusviestintää.
Tavoite: Pyritään tavoittamaan kaikki 5-6 -vuotiaat päiväkotilapset.
Tavoite: Pelastuslaitos osallistuu vuosittain pelastustoimialueella järjestettäviin Turvaa Tenaville -tapahtumiin
Maksullisuus: Koulutus on maksutonta.
-
Yksi alakoulujen (ala-aste) luokista
Päätös: Pelastuslaitos pyrkii tavoittamaan jokaisen alakoulun oppilaan
alakoulun aikana. Turvallisuusviestintää kohdistetaan erityisesti 4luokan koululaisille.
-
Yksi yläkoulujen (yläaste) luokista
Päätös: Pelastuslaitos tarjoaa vuosittain jokaisen yläkoulun kahdeksannelle luokalle mahdollisuutta osallistua valtakunnalliseen NouHätä kampanjaan.
Riskiarvioinnin perusteella:
-
Erityisryhmien asumista turvaava henkilökunta sekä hoito- ja huoltolaitosten henkilökunta
Päätös: Pelastuslaitos tarjoaa erityisryhmien asumiseen liittyvälle henkilökunnalle sekä hoito- ja huoltolaitosten henkilökunnalle mahdollisuutta
17 (57)
Sivu 28
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
osallistua pelastuslaitoksen järjestämään turvallisuuskoulutustilaisuuteen.
Tavoite: 100 % kohteista vuosien 2013 - 2016 aikana.
Maksullisuus: Koulutus on maksullista.
-
Itsenäisesti asuva ikääntynyt väestö
Päätös: Pelastuslaitos tarjoaa ikääntyvälle väestölle suunnattuja turvallisuuskoulutustilaisuuksia, joissa käsitellään erityisesti asuinrakennusten
palo- ja henkilöturvallisuutta.
Tavoite: Vähintään 50 koulutustilaisuutta/ vuosi.
Pelastuslain 2 §:ssä annettuun ohjaus, neuvonta ja valistus velvoitteeseen sekä pelastusasetuksen 2 §:ssä annettuun neuvontavelvoitteeseen perustuen:
-
Pelastussuunnitteluvelvolliset yritykset, laitokset ja asuinyhteisöt
Päätös: Pelastuslaitos järjestää pelastussuunnitelmien laadintaan, rakenteelliseen paloturvallisuuteen, rakenteelliseen väestönsuojeluun ja
paloturvallisuustekniikkaan perehdyttäviä koulutustilaisuuksia sekä poistumisharjoituksia. Erityisenä tavoitteena on kehittää yritysten, laitosten
ja yhteisöjen valmiutta kohdata onnettomuus- ja vaaratilanteita.
Tavoite:
○
Onnettomuuksien ehkäisy, onnettomuuksiin varautuminen ja toiminta hätätilanteessa -koulutus:
- 150 koulutustilaisuutta/vuosi (> 5 koulutustilaisuutta/10 000 as).
○
Pelastussuunnitelmien laadintaan perehdyttävä koulutus:
- 15 koulutustilaisuutta/ vuosi (1 tilaisuus/20 000 as)
○
Väestönsuojan käyttöön perehdyttävä koulutus:
- 15 koulutustilaisuutta PTP-kaudessa (1 tilaisuus /20 000 as).
○
Rakenteelliseen paloturvallisuuteen ja paloteknisiin laitteistoihin
perehdyttävä koulutus (turvallisuuskävelyt):
- 50 koulutustilaisuutta/ vuosi (1 tilaisuus /5 000 as)
Maksullisuus: Koulutus on maksullista.
Pelastuslaitoksen henkilöstöä osallistuu mahdollisuuksien mukaan kouluttajana/ luennoitsijana muiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin tai seminaareihin, joissa käsitellään pelastustoimeen liittyviä asiakokonaisuuksia.
18 (57)
Sivu 29
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Valtakunnalliset kampanjat:
-
Pelastuslaitos pyrkii osallistumaan vuosittain valtakunnallisiin ja paikallisiin turvallisuuskampanjoihin. Kampanjoihin osallistuminen on pelastustoimen osalta maksutonta.
Valistuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa varaudutaan myös vastaamaan edellä mainittujen kohderyhmien ulkopuolelta tuleviin koulutuspyyntöihin.
3.4 Valvonta (palotarkastustoiminta ja muu valvonta)
Uusi pelastuslaki sisältää sekä yksittäistä henkilöitä että yrityksiä ja yhteisöjä
koskevia velvoitteita. Lain 2. luvussa on yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia
velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa. Lain 3. luku
koskee rakennuksien omistajaa, haltijaa ja toiminnanharjoittajaa velvoittaen
heidät huolehtimaan rakennusten ja kiinteistöjen palo- ja henkilöturvallisuudesta sekä varautumaan onnettomuuksien ehkäisyyn ja toimintaan mahdollisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa.
Pelastuslain 78 § edellyttää, että pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava
lain 2 ja 3 lukujen säädösten noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä.
1.7.2011 kumoutuneen pelastuslain (468/2003) varsin yksityiskohtaisesta
palotarkastusten säädösohjauksesta poiketen, uuden pelastuslainlain 79 §
edellyttää, että pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Pelastuslaissa tai pelastusasetuksessa (valtioneuvoston asetus pelastustoimesta, 407/2011) ei enää säädetä palotarkastuskohteista ja tarkastusten määräväleistä. Valvonnan kohdemäärittelyjen,
tarkastustiheyden ja tarkastusten toteutustavan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta (79 §). Pelastuslain 79 § edellyttää lisäksi, että valvontasuunnitelman on perustuttava
alueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen.
Päätös valvontasuunnitelman perusteista ja valvonnan
maksullisuudesta
-
Pelastusviranomaisille kuuluvan valvontatyön kohdemäärittelystä, toistuvuudesta ja toteutustavasta päätetään pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa.
-
Valvontasuunnitelman laatimisessa huomioidaan pelastuslaitosten yhteistyönä laatima valvontasuunnitelmaohje.
-
Valvontatyö kohdistetaan onnettomuusuhkiin ja vaikuttavuuteen perustuen. Valvontaa kohdistetaan erityisesti seuraaviin kohderyhmiin:
Valvontasuunnitelman mukaiset
määrävälein tehtävät tarkastukset
Valvontasuunnitelmaan kirjattujen kohteiden kokonaismäärä on noin 3 650
kohdetta. Vuosittainen tarkastusmäärä
on noin 1 450 kohdetta/ 4,2 htv
19 (57)
Sivu 30
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
○ Kohteet, joissa asuvien, hoidettavien tai huollettavien kyky omatoimiseen pelastautumiseen hätätilanteessa on heikentynyt. (esim. sairaalat ja erityisryhmien asuminen)
○ Kohteet, joissa syttynyt palo voi levitä laajalle alueelle ja aiheuttaa
erityisen suuria omaisuusvahinkoja ja vaaraa henkilöturvallisuudelle.
(esim. kauppakeskukset ja tavaratalot)
○ Kohteet, joissa tulipalon tai muun onnettomuuden todennäköisyys on
huomattavasti tavanomaista korkeampi ja seurausvaikutukset suuret. (esim. mekaaninen puuteollisuus, suuret maatilat ja energiantuotanto, turvetuotanto)
Maksullisuus
Valvontasuunnitelma mukainen tarkastuksen perusmaksu on 103,71 €. Kaksi
tuntia ylittävältä osalta laskutetaan 51,9
€/h. Maksulliseen tarkastusaikaan luetaan kuuluvaksi varsinainen tarkastustyö. Oheistyöt, kuten tarkastusten sopiminen, matkat, pöytäkirjan kirjoittaminen, jne., sisältyisivät valvontamaksuun. Tämän mukaan valvonnasta on
arvioitu kertyvän vuosittain noin
250 000 …300 000 €:n tulot.
○ Merkittävät vaarallisten kemikaalien tai räjähteiden käyttökohteet,
joissa tapahtuva onnettomuus voi aiheuttaa erityistä vaaraa alueella
työskenteleville tai lähialueella asuville, työskenteleville tai oleskeleville. (esim. vaarallisia kemikaaleja käyttävä prosessiteollisuus)
○ Kohteet, joissa palon syttymisen ja leviämisen todennäköisyys ei ole
erityisen suuri, mutta henkilömäärät ovat suuret. Näiden kohteiden
valvontataajuuden määrittämisessä huomioidaan mm. aiemmissa
tarkastuksissa havaitut puutteet ja turvallisuusasenteet. (esim. päiväkodit, koulut, muut oppilaitokset ja pelastussuunnitelmaa edellyttävät yleisötilaisuudet)
○ Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, joihin kohdistuu merkittäviä vahingonteko- tai tuhotyöriskejä ja/tai joissa syttyneen palon hallintaan saaminen on vaativaa. (esim. puurakenteiset kirkot, kooltaan
suuret suojelukohteet)
-
Valvontasuunnitelmassa käytetään seuraavia tarkastusten aikavälejä:
vuosittain, 2 vuoden välein, 3 vuoden välein, 5 vuoden välein ja 10 vuoden välein. Kohteet, joita ei sijoiteta em. luokkiin, tarkastetaan tarvittaessa. Kaikkiin kohteisiin voidaan tarvittaessa tehdä ylimääräisiä valvontakäyntejä.
-
Asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten tarkastuksia tehdään
omavalvonnan avulla, esiintyviin riskeihin perustuen, erikseen pyydettäessä sekä vuosittain valvontasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä
valittavien teemojen perusteella. Asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten palohenkilöturvallisuuden kehittymistä tuetaan turvallisuusviestinnällä.
-
Valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään yleensä pelastuslain 96 §:ään perustuva maksu. Poikkeuksena ovat valvontasuunnitelman perusteella tehtävät asuinrakennusten tarkastukset sekä kohdassa 3.4.1 ja erikseen valvontasuunnitelmassa mainitut muut poikkeukset. Valvontamaksun määräytymisperusteissa huomioidaan tarvittavilta osin valvontasuunnitelmaohjeen periaatteet.
20 (57)
Sivu 31
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
-
Valvontasuunnitelman toteutumista valvotaan neljännesvuosittain. Valvontasuunnitelma tarkistetaan pelastuslain 79 §:n mukaisesti vuosittain.
3.4.1 Muu valvonta
Pelastuslaitosten tehtäväksi säädetty valvontatyö kohdentuu suurelta osin
pelastuslain 2 ja 3 lukujen noudattamisen valvontaan. Valvontatyön suunnittelussa on lisäksi huomioitava pelastuslain 27 §, joka edellyttää huolehtimaan myös muussa laissa pelastustoimelle säädetyistä valvontatehtävistä.
Myös muuhun kuin pelastuslakiin perustuvan valvonnan toteutus suunnitellaan valvontasuunnitelman laatimisen yhteydessä.
Päätös muun valvonnan perusteista
-
Pelastuslaitos suorittaa pelastustoimelle kuuluvat kemikaalivalvontatehtävät voimassa olevien säädösten mukaisesti. Kemikaalivalvonta on
maksullista.
-
Pelastuslaitos antaa lausuntoja maakunta-, yleis- ja asemakaavoista.
Lausunnoilla vaikutetaan mm. rakenteellisen paloturvallisuuden ja pelastuslaitoksen toimintaedellytysten toteutumiseen sekä erityisten riskikohteiden huomioimisen kaavoitettavilla alueilla.
Lausunnot ovat maksuttomia.
-
Pelastuslaitos osallistuu rakenteellisen paloturvallisuuden ja rakenteellisen väestönsuojelun valvontaan rakennuslupamenettelyn yhteydessä
mm. osallistumalla katselmustyöryhmien kokouksiin ja antamalla neuvontaa ja lausuntoja rakennuslupa-asiakirjoista ja paloteknisten laitteistojen toteutussuunnitelmista. Lausunnot ja neuvonta on maksutonta.
-
Pelastuslaitos osallistuu asuin ja vapaa-ajan rakennuksien sekä yritysja laitoskohteiden käyttöönottotarkastuksiin (erityinen palotarkastus).
Osallistumisen tarkoituksena on valvoa palo- ja henkilöturvallisuuden
sekä pelastuslaitoksen toimintamahdollisuuksien toteutumista valmistuvassa rakennuksessa. Käyttöönottotarkastukseen osallistumisesta/ erityisistä palotarkastuksista ei peritä maksua.
-
Pelastuslaitos suorittaa väestönsuojien käyttöönottotarkastuksia. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että väestönsuojat täyttävät suojia
koskevat vaatimukset. Samalla väestönsuoja saadaan kirjattua pelastuslaitoksen rekistereihin. Tarkastukset ovat maksuttomia
-
Pelastuslaitos valvoo väestönsuojien asianmukaista ylläpitoa ja suorittaa suojan yleisluontoisen tarkastuksen palotarkastusten yhteydessä.
Pelastuslaitos ei suorita järjestelmällisiä väestönsuojien tarkastuksia
(tarkastus, johon sisältyy myös tiiveyskoe).
-
Pelastuslaitos osallistuu mahdollisuuksien mukaan muiden viranomaisten suorittamiin tarkastuksiin, joihin pelastusviranomaisella on osallistumisoikeus ja joihin pelastusviranomaisen toivotaan osallistuvan. Näitä
Muu valvonta
Muun valvonnan työmäärämääräksi on
arvioitu valvontasuunnitelmassa noin
4,25 htv. Suurin osuus (noin 2,5 htv)
kohdistuu rakenteellisen
paloturvallisuuden ja rakenteellisen
väestönsuojelun valvontaan ja
neuvontaan.
Muusta valvonnasta kemikaalivalvonta
on maksullista perustuen lakiin
vaarallisten kemikaalien jaräjähteiden
käsittelyn turvallisuudesta (390/2005,
131 §). Lausunnot ja neuvonta pidetään
lähtökohtaisesti maksuttomina. Myös
käyttöönottotarkastuksiin osallistuminen
on maksutonta (rakennusvalvonta perii
maksun).
Käyttöönottotarkastukset
Käyttöönottotarkastuksiin osallistumisesta sovitaan kunnittain rakennusvalvontaviranomaisten kanssa.
21 (57)
Sivu 32
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
tarkastuksia ovat edellä mainittujen käyttöönottotarkastusten lisäksi mm:
TUKES:n lupaa edellyttävien kemikaalikohteiden tarkastukset, järjestelyratapihojen tarkastukset, satama-alueiden tarkastukset sekä erityisesti
1-luokan vesistö- tai jätepatojen tarkastukset. Palvelu on maksuton
3.5 Nuohouspalvelut
Pelastuslain 59 §:n mukaan alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen
järjestämisestä alueellaan. Vaihtoehtoina on tuottaa nuohouspalvelut itse,
hankkia palvelut nuohouspalvelujen tuottajilta tai sallia niin sanottu vapaa
kilpailu, jossa asiakas sopii nuohouksesta suoraan nuohouspalvelujen tuottajan kanssa. Jos nuohous järjestetään vaihtoehdoissa 1 tai 2 tarkoitetulla
tavalla, päättää pelastuslaitos myös nuohouksesta perittävistä maksuista.
Nuohoussopimukset
Pelastuslaitoksen alueen 24 nuohouspiirin nuohouksesta on tehty nuohouspalvelusopimukset 16 piirinuohoojan
kanssa.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella on käytössä johtokunnan
11.12.2003 tekemän päätöksen mukainen piirinuohousjärjestelmä, jossa
nuohouspalvelut hankitaan nuohouspalvelujen tuottajilta. Piirinuohoojien
kanssa on tehty toistaiseksi voimassa olevat nuohouspalvelusopimukset.
Nuohousyksikön hinta ja nuohousyksiköiden kertymisperusteet tarkistetaan
vuosittain johtokunnan päätöksellä.
Päätös nuohoustoiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä
-
Pelastuslaitos huolehtii osaltaan alueellisesti kattavan ja ammattitaitoisen nuohousjärjestelmän ylläpitämisestä alueellaan.
-
Tulisijojen ja hormien nuohousvelvoitteen toteutumista edistetään pelastustoimelle kuuluvalla turvallisuusviestinnällä. Nuohousvelvoitteen toteutumista valvotaan mm. palotarkastuksien ja nuohoojilta saatavien nuohousluetteloiden avulla.
Nuohousjärjestelmän kehittäminen
Pelastuslaitos selvittää vuoden 2013 aikana vaihtoehdot piirinuohousjärjestelmälle. Selvitystyössä käytetään mm. kyselyitä ja keskustelutilaisuuksia.
3.6 Muiden onnettomuukien ehkäisy ja yhteistyö onnettomuuksen ehkäisyssä
Nuohouksen järjestämistapa
Nuohouksen järjestämistavasta tehtyjen
kyselyjen (tototeutettu vuosina 2012 ja
2014) mukaan 2/3 vastanneista kannattaa nykyistä piirinuohousjärjestelmää.
Osalla piirinuohouksen kannattajista on
todennut lisäksi, että kumpikin käy eli
myös nuohouksen vapauttaminen kilpailulle. Vajaa 1/3 vastaajista kannattaa
vapaata kilpailua, jossa saa itse valita
haluamansa nuohouspalvelujen tuottajan.
Pelastuslaitoksen tehtäväkuvaan on perinteisesti kuulunut palovaaraa tai
kemikaalionnettomuuden vaaraa aiheuttavien onnettomuuksien ehkäisy.
Onnettomuuksien ehkäisyssä pyritään huomioimaan myös pelastuslain 27
§:ssä mainittu muiden onnettomuuksien ehkäisy. Tällaisia ovat mm. koti- ja
vapaa-ajan tapaturmat, joissa menehtyy vuosittain noin 30 kertaa enemmän
ihmisiä kuin tulipaloissa.
Laaja-alainen onnettomuuksien ehkäisy liittyy myös pelastuslain 42 §:n mukaiseen paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnitteluun, jonka toteuttamiseen myös pelastuslaitosten on osallistuttava. Turvallisuussuunnittelun
22 (57)
Sivu 33
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
keskeisimmät turvallisuushaasteet (yhteensä 6 kpl) on annettu pääministeri
Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan kuuluvassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa 2011 - 2015. Ohjelman alueellinen ja paikallinen valmistelu on parhaillaan käynnissä. Pelastustoimeen liittyviä turvallisuushaasteita ovat erityisesti arjen ja asumisen turvallisuuden, oppilaitosturvallisuuden ja yritysturvallisuuden parantaminen.
Päätös yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisyssä
-
Pelastuslaitoksen turvallisuusviestintä sekä valvontatyö suunnitellaan ja
toteutetaan siten, että alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun
turvallisuushaasteet ja yhteistyötarpeet tulevat huomioiduksi.
-
Pelastuslaitos osallistuu alueelliseen ja paikalliseen turvallisuussuunnitteluun nimeämällä suunnittelutyöryhmiin omat asiantuntijansa.
-
Pelastuslaitos toimii onnettomuuksien ehkäisyssä yhteistyössä muiden
viran-omaisten, järjestöjen, yritysten ja laitosten kanssa. Menettelytavoista sovitaan tapauskohtaisesti.
Paikallinen turvallisuussuunnittelu
Paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittämiseen ja turvallisuuskoulutukseen
liittyvää työmäärää ja sen
kustannusvaikutuksia on vaikea arvioida, mutta työmäärä on noin 0,25 htv =
noin 13 000 €/ vuosi.
Työ on osaltaan synergiaa muiden pelastustoimen tehtävien kanssa.
23 (57)
Sivu 34
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
4 PELASTUSTOIMINTA
Pelastustoimintaa koskevat keskeiset säädökset on esitetty pelastuslaissa
(379/2011). Lain 32 §:n mukaan pelastustoimintaan kuuluu mm. hälytysten
vastaanottaminen, väestön varoittaminen, onnettomuuden torjuminen sekä
vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen. Pelastuslain 27 § velvoittaa alueen pelastustoimen huolehtimaan
myös öljyntorjunnasta. Öljyntorjunnan tarkempi säädösohjaus on esitetty Öljyvahinkojen torjuntalaissa (1673/2009) ja Valtioneuvoston asetuksessa öljyvahinkojen torjunnasta (249/2014).
Pelastustoiminnassa tarvittavat voimavarat on mitoitettava arvioituja onnettomuusuhkia vastaavaksi. Pelastustoiminta on suunniteltava ja toteutettava
siten, että tehtävät voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti (PeL 28 §).
Toimintavalmiuden (pelastustoimen henkilöstö, kalusto, lähtövalmius) mitoitusta ohjaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM:n julkaisuja 21/2012). Ohjeessa annetaan perusteet onnettomuusuhkien kartoittamiselle, pelastustoimen muodostelmien kokoamiselle ja johtamiselle sekä eri
riskialueiden ja kohteiden tavoittamiselle. Ohjeen mukainen onnettomuusuhkien kartoittaminen on esitetty palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa.
Onnettomuusuhkien mukaisen toimintavalmiuden saavuttaminen edellyttää
mm, että:
-
Asemapaikkojen sijainti on oikea ja henkilöstön lähtövalmius on mitoitettu
etupainotteisesti riskialuejakoa vastaavaksi.
-
Henkilöstön hälyttäminen voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan nopeasti
ja luotettavasti. Hälyttämisjärjestelyissä huomioidaan myös viestiliikenteen häiriötilanteet.
-
Henkilöstön määrä ja heidän toimintavalmiudet (koulutus ja harjoittelu)
sekä käytettävissä olevan kaluston määrä ja laatu on suhteutettu todennäköisiä onnettomuus- ja vaaratilanteita vastaavaksi.
-
Tavanomaista suurempien tai laadultaan vaativien onnettomuus- ja vaaratilanteiden edellyttämien kalustoja henkilöstöresurssien kokoaminen
on suunniteltu.
Pelastustoiminnan suunnitteluun liittyy myös muita ohjeita, joista merkittävin
sisäasiainministeriön antama pelastussukellusohje (SM, 48/2007). Ohjeessa
on esitetty keskeiset perusteet savu-, vesi- ja kemikaalisukellusvalmiuden
sekä pintapelastusvalmiuden järjestämiselle.
24 (57)
Sivu 35
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
4.1 Pelastustoiminnan resurssit
4.1.1 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrän mitoittaminen
Pelastustoimintaan osallistuva pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu noin
190 päätoimisesta ja noin 385 sivutoimisesta henkilöstä. Pelastustoimintaan
voi säädösvelvoitteiden perusteella osallistua myös poliisin, puolustusvoimien ja muiden yhteistyöviranomaisten henkilöstöä sekä etenkin maastopaloissa myös siviilihenkilöstöä.
Päätös henkilöstön määrän mitoituksessa noudatettavista periaatteista
-
Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrä mitoitetaan kustannuksiltaan harkitusti, mutta kuitenkin siten, että pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät voidaan suorittaa työn turvallisuus ja laatu huomioon ottaen nopeasti ja tehokkaasti.
-
Kiireelliseen pelastustoimintaan kuuluvaa toimintavarmuutta kehitetään
erityisillä painopistepaloasemilla. Nämä paloasemat varmistavat ja tukevat muiden paloasemien toimintavalmiutta. Painopistepaloasemat valitaan ensisijaisesti onnettomuusuhkiin perustuen, mutta myös henkilöstöresursseihin ja liikenneyhteyksiin perustuen. Painopistepaloasemia
ovat seuraavat paloasemat: Oulu, Ruskonselkä, Haukipudas, Kempele,
Ii, Kiiminki, Muhos, Pudasjärvi ja Kuusamo.
-
Jokaisen paloaseman lukuun ottamatta Käylän, Oijärven, Rukan ja
Syötteen paloasemia, on selviydyttävä päivittäisten onnettomuuksien
edellyttämistä sammutus-, pelastus- ja torjuntatehtävistä (pelastusryhmää edellyttävät tehtävät). Asemapaikkojen toimintavalmius huomioidaan hälytysohjeissa (ks. kohta 4.2). Säästötoimenpiteet
-
Jokaisen asemapaikan on kyettävä aloittamaan henkeä pelastavat toimenpiteet sekä onnettomuustilanteen rajoittaminen suuremmissa onnettomuustilanteissa (pelastusjoukkuetta edellyttävät tehtävät). Tilanteen
edellyttämien muiden voimavarojen kokoaminen huomioidaan hälytysohjeissa.
-
Sammutus-, pelastus- tai torjuntatehtävien edellyttämissä hälytyksissä
huomioidaan kustannustehokkuus. Tehtävään hälytetään vain tilanteen
edellyttämä henkilöstö unohtamatta kuitenkaan työturvallisuutta sekä
toiminnan etupainotteisuutta ja luotettavuutta.
Rescue Planner (RP)
Pelastustoiminnan henkilöstön henkilöstöhallintaa, työvuorosuunnittelua ja
palkan maksatusta varten on hankittu
Rescue Planner -ohjelma. Ohjelmiston
ylläpidosta on tehty toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Ohjelmistotoimittaja
on Dovre Group Oyj.
Rescue Plannerin ylläpitokustannus on
noin 12 080 €/vuosi. Päivityksiin varataan noin 7 000 €/vuosi.
Sivutoimisen henkilöstön palkkakustannukset
Pelastuslaitoksen sivutoimisen henkilöstön henkilöstökulut v. 2014 tilinpäätöksessä olivat 1 573 883 €. Summaan
sisältyy hälytys- ja harjoitustoiminnasta
sekä varallaolosta aiheutuvat henkilöstömenot.
Yhdistysavustuksista ym. aiheutuvat
kustannukset on esitetty aiemmin.
Edellä mainitut sivutoimisen henkilöstön
henkilöstökulut sisältyvät sivulla 8 esitettyihin pelastuslaitoksen henkilöstömenoihin.
4.1.2 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja varallaolojärjestelyissä noudatettavat periaatteet
Pelastustoimen henkilöstön määrän mitoittamiseen ja henkilöstön lähtöaikavaatimuksiin liittyy oleellisesti pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Ohjeen mukaan I-luokan riskialueet on tavoitettava ensimmäisen ykHyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 § 46
25 (57)
Sivu 36
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
sikön toimesta kuudessa minuutissa ja pelastusjoukkueen toimesta 20 minuutissa. Muissa riskiluokissa toimintavalmiusajat ovat pitempiä.
Kuuden minuutin toimintavalmiusaika on yleensä saavutettavissa vain ympärivuorokautisella päivystyksellä. II-luokan riskialueiden tavoittamiseen määritetty 10 minuutin toimintavalmiusaika on saavutettavissa myös varallaolojärjestelyin.
Riskialueiden tavoittamiseen kuluva aika ei kerro kaikkea toimintavalmiudesta. Kohteeseen hälytettävällä pelastusmuodostelmalla on oltava tehtävään
soveltuva ajoneuvo sekä riittävä henkilöstö ja kalusto. Henkilöstön saatavuus pyritään varmistamaan päivystys- ja varallaolojärjestelyin.
Välittömän lähtövalmiuden paloasemilla päivystysvahvuus määritetään asemapaikan mukaisesti. Päivystävien paloasemien vuorovahvuuden minimi
vaihtelee välillä 0+0+2…1+1+6 (päällystö, alipäällystö, miehistö). Muiden paloasemien henkilöstöhälytykset varmistetaan varallaololla. Painopistepaloasemien henkilöstön varallaolovahvuus on yleensä 0+1+3. Muilla paloasemilla varallaolovahvuus on pienempi. Pienten sivupaloasemien henkilöstöllä ei ole varallaolovelvoitetta ellei siitä erikseen sovita esim. metsäpalovaroitusten ajaksi.
Kiireelliseen tehtävään hälytettävän pelastusryhmän minimivahvuus tulisi olla vähintään 0+1+3 ja pelastusjoukkueen 1+2+6 (toimintavalmiusohjeen mukaiset A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävät). Muodostelman tavoitteellinen
henkilöstövahvuus voidaan koota yhden tai usean paloaseman henkilöstöstä.
Päätös päivystys- ja varallaolovalmiuden lähtökohdista
-
Pelastustoimintaa varten tarvittavan henkilöstön saatavuus varmistetaan
päivystyksellä ja varallaololla.
-
Päällystötasoinen pelastustoiminnan johtaminen varmistetaan yhdellä
päivystävällä päällystöviranhaltijalla ja kahdella päällystövarallaolijalla.
Johtamistoiminnan varmistaa ylemmän päällystön muodostama päällikkövarallaolo. Pelastustoiminnan johtaminen selvitetään tarkemmin kohdassa 4.4.
-
Ympärivuorokautisesti miehitettyjen painopistepaloasemien päivystysvahvuus on vähintään 0+1+1 (päällystö + alipäällystö + miehistö). Muiden painopistepaloasemien varallaolovahvuus on virka-ajan ulkopuolella
vähintään 0+1+3 edellyttäen, että ryhmässä on vähintään kaksi savusukeltajaa. Jos ryhmään ei saada vähintään kahta savusukeltajaa,
muutetaan varallaolo vahvuuteen 0+1+1.
-
Muilla paloasemilla, lukuun ottamatta pieniä sivupaloasemia, pyritään ylläpitämään vähintään yhden henkilön varallaoloa (0+0+1 tai 0+1+0).
-
Oulun toiminta-alueella ylläpidetään vähintään neljän pelastusyksikön
välitöntä lähtövalmiutta kuitenkin siten, että neljännen pelastusyksikön
Toimintavalmius
Pelastusmuodostelmien kokoaminen
pyritään toteuttamaan pelastustoimen
toimintavalmiuden suunnitteluohjeen
vaatimusten mukaisesti seuraavin poikkeuksin:
Kuusamon Rukalle muodostuu 2luokan riskialue, jonka tavoittaminen
Kuusamon keskustasta ei onnistu vaaditussa ajassa. Rukalle pyritään järjestämään valmius 1+3 talvisesongin ajaksi.
Limingan, Taivalkosken ja Tyrnävän
keskustaajamaan muodostuu 2-luokan
riskialue. Aluetta lähimmän pelastusyksikön varmistettu henkilöstövahvuus on
virka-ajan ulkopuolella vähintään 1+1.
Tavoitevahvuus pyritään saavuttamaan
kaikkiin tehtäviin liitettävällä asemapaikkahälytyksellä.
Taivalkosken 2-luokan riskialueelle ja
Hailuodon 3-luokan riskialueelle ei saada kahta sammutusautoa tavoiteajassa
johtuen pitkistä etäisyyksistä.
26 (57)
Sivu 37
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
henkilöstövahvuudesta 0+2 tai 1+1 voi olla irrotettuna esim. koulutukseen, turvallisuusviestintään tai muuhun onnettomuuksien ehkäisyyn
(hälytettävissä, jos se on välttämätöntä). Edellä mainittuun järjestelyyn
liittyvät käytännön yksityiskohdat esitetään tarkemmin pelastuslaitoksen
johtamissuunnitelmassa.
-
-
Paloasemien päivystys- tai varallaolovahvuus sekä palokuntasopimusten mukainen valmius määritetään riskialuejaon, asemapaikan henkilöstön varallaoloedellytyksien sekä lähimpien muiden paloasemien toimintavalmiuden perusteella (tukevat asemapaikat).
Ympärivuorokautisesti miehitettyjen paloasemien minimivahvuutta sekä
muiden paloasemien tavoitteellisista päivystys- ja varallaolovahvuutta
sekä tavoitteellista henkilöstömäärää koskeva päätös on esitetty liitetaulukossa 1.
Oulun toimialueen toimintavalmius
Oulun toimialueen 5. välittömässä lähtövalmiudessa oleva pelastusyksikkö
pyritään pitämään valmiudessa virkaaikana vähintään 50 %:sti. Järjestely on
osa työaikakokeilua ja sillä tuetetaan
koulutuksen, harjoittelun ja turvallisuusviestinnän toteutumista Oulun toimialueella. Työaikakokeilun huomiointi
Taulukkojen henkilöstövaikutukset
PTP-kaudella 2013 - 2016:
3 päiväpalomiestä, jonka rahoitustarve
on noin + 90 000 € (ei ole toteutunut
1/2015 mennessä)
2 palomiestä Ouluun, johon rahoitus
lomituksia purkamalla (on toteutunut)
4.1.3 Kalusto ja varusteet
Pelastustoimintaan osallistuvan ammattitaitoisen henkilöstön lisäksi tehokas
pelastustoiminta vaatii määrältään ja laadultaan riittävän kaluston. Päivittäisten onnettomuuksien edellyttämä toimintavalmius kyetään turvaamaan asemapaikoille hankituilla sammutus-, pelastus- ja säiliöautoilla, joiden kalustoon sisältyvät välineet mm. liikenneonnettomuuksia, tulipaloja, pelastustehtäviä ja tavanomaisia torjuntatehtäviä varten. Vaativia pelastus- ja torjuntatehtäviä varten on oltava erikoiskalustoa, jotta tarvittavat pelastustoimet voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti.
Asemapaikkojen kaluston osalta tavoitellaan toimintavalmiutta, jolla jokainen
asemapaikka kykenee naapuriasemien valmius huomioiden selviytymään
kohdassa 4.3.1 mainituista päivittäisistä onnettomuuksista. Suurempien onnettomuustilanteiden sekä erilaisten torjuntatehtävien (öljyntorjunta, vaarallisten aineiden torjunta, vahingontorjunta) edellyttämä erikoiskalusto keskitetään tai kootaan usealta asemapaikalta.
Kaluston ja varusteiden keskitetystä hankinnasta, ylläpidosta, huoltotoiminnasta ja niiden kehittämisestä vastaa tekninen henkilöstö yhdessä operatiiviseen toimintaan osallistuvan henkilöstön kanssa. Tehtäviin kuuluu mm. hankintoihin liittyvä investointisuunnittelu, hankintojen ja huoltopalveluiden kilpailuttaminen, huollon ohjeistus ja osin toteutus sekä muut vastaavat tehtävät.
Päätös ajoneuvokaluston ja muun erikoiskaluston hankinnasta, ylläpidosta ja sijoittamisesta
-
Pelastuslaitoksen kaluston hankinnassa ja ylläpidossa keskitytään ensilähdön kalustoon. Ikääntyneet ja kunnoltaan epäluotettavat ajoneuvot ja
muu kalusto poistetaan käytöstä.
-
Kalusto- ja varustehankinnoissa ja niiden sijoittamisessa huomioidaan
onnettomuusuhat, toimintojen keskittämisellä saatavat kustannussäästöt
sekä kaluston kierrättämis- ja yhteiskäyttömahdollisuudet.
27 (57)
Sivu 38
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
-
Päätös operatiivisen pelastustoiminnan keskeisen kalustoresurssin sijoittamisesta paloasemille on esitetty liitetaulukossa 2.
-
Kaluston ja varusteiden ylläpito- ja huoltotoimintaa kehitetään edelleen
koko pelastustoimialuetta palvelevaksi.
Ajoneuvokaluston poistot
-
Erityisen kalliin kaluston investoinnit suunnitellaan viiden vuoden jaksoa
tarkastelevan investointiohjelman avulla, joka on liitetty palvelutasopäätöksen kustannusvaikutusten arviointiin. Ajoneuvokaluston uusimisohjelman tavoitteena on ikääntyvän kaluston uusiminen seuraavasti:
Erityisen kalliin ajoneuvokaluston
(sammutusautot, säiliöautot, puomitillaat jne.) kirjanpidollinen poistoaika on
8 vuotta ja muiden ajoneuvojen (henkilöautot, ambulanssit jne.) 4 vuotta.
Ajoneuvo
Ensilähdön ajoneuvot
Muut ajoneuvot
ohjeellinen uusimisväli (vuotta)
ohjeellinen uusimisväli (vuotta)
Oulussa
Muualla
Oulussa
Muualla
Ensisijaisesti huomioidaan ajoneuvon kunto, soveltuvuus, tarve ja kierrätettävyys
- Tarkastusautot (ei operatiiviset)
4
4
- Johto-, maasto- ja miehistön10
10
kuljetusautot
- Johtoyksiköt
10
10
- Sammutus- ja säiliöautot
8
15 / 20
20
25
- Raivausautot
15
30
- Tikas- ja puomitikasautot
20
30
- Muut raskaat ajoneuvot
25
25
Kehityssuunnitelma
Erityisen kalliin ajoneuvokaluston valtionavustusjärjestelmä päättyy vuoden
2013 alusta alkaen. Muutos aiheuttaa pelastuslaitokselle yli 200 000 euron
lisäkustannukset ajoneuvokaluston hankintaan. Vuosittaista investointimäärärahaa (v. 2012 noin 800 000 €) on korotettava aikaisemmin saatujen valtionosuuksien verran eli noin 1 000 000 - 1100 000 euroon. Vuosittainen investointimääräraha on saatava yleistä kustannusten nousua vastaavaksi. Investoinnit rahoitetaan uuden yhteistoimintasopimuksenmukaisesti kunnilta
perittävin maksuosuuksin (€/as).
4.2 Pelastusyksiköt ja -muodostelmat ja niiden hälyttäminen
Pelastusmuodostelmien kokoamiseen ja hälyttämiseen liittyvä ohjeistus on
annettu pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa sekä osin
myös SM:n pelastussukellusohjeessa. Ohjeet määrittelevät mm. minimivahvuudet, joilla erilaisia sammutus-, pelastus- ja torjuntatehtäviä voidaan suorittaan työturvallisuutta kohtuuttomasti vaarantamatta.
Onnettomuus- ja vaaratilanteiden vaatimissa toimenpiteissä korostuu kohteessa olevien omatoimiset ensitoimenpiteet sekä erityisesti kohteeseen ensimmäisenä saapuvan pelastusyksikön toimintakyky. Ensitoimenpiteiden
puuttuminen tai ensimmäisen pelastusyksikön viipyminen tai sen henkilöstöHyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 § 46
28 (57)
Sivu 39
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
ja kalustopuutteet aiheuttavat vahinkojen kasvamista sekä vaarantavaa työturvallisuutta.
Pelastuslaitoksen pelastusmuodostelmien kokoaminen esitetään palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa.
Päätös pelastusmuodostelmien hälyttämiseen ja kokoamiseen liittyvistä tavoitteista
-
Hätäkeskukseen toimitettujen hälytysohjeiden toteutumista ja ohjeiden
riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti. Ohjeita päivitetään tarvittaessa.
-
Pelastuslaitos suunnittelee ja varmistaa ensisijaisesti pelastusryhmän, joukkueen ja -komppanian suuruisten muodostelmien hälyttämisen ja
johtamisen. Tätä suurempien muodostelmien hälyttäminen toteutetaan
lisähälytyksin. Hälytysten edellyttämät valmiussiirrot suunnitellaan ja toteutetaan tapauskohtaisesti.
-
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmiuteen kuuluu
Oulun toimialueella ja läntisellä toimialueella johtokeskus ja kaksi PTSohjeen tarkoittamaan minimivahvuista pelastuskomppaniaa. Itäisellä
toimialueella vastaava suuronnettomuusvalmius on johtokeskus (Oulussa) ja yksi minimivahvuinen pelastuskomppania. Suuronnettomuusvalmiuden edellyttämät voimavarat kyetään kokoamaan ja toiminta aloittamaan kahdessa tunnissa onnettomuuden tapahtumisesta. Johtamisvalmius täydentyy pelastusyhtymän johtamisen edellyttämään vahvuuteen
neljän tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. Keskeytymätön
toiminta kyetään varmistamaan 12 tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta.
-
Pelastusmuodostelmien mitoittamisessa huomioidaan kaikki käytettävissä olevat pelastustoimen voimavarat sekä pelastustoimialueiden välisen avunannon ja viranomaisyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet.
-
Tehtävään hälytettävien muodostelmien kokoonpano suhteutetaan hälytyksen kohteen mukaisesti. Hälyttämisessä huomioidaan lähimmän ja
tarkoituksen mukaisimman yksikön periaate.
-
Jokaisella pelastuslaitoksen asemapaikalla on oltava kalustoltaan, varustukseltaan ja toimintakunnoltaan luotettava sammutus- ja säiliöauto
(tai säiliöpaloauto), jolla kyetään suoriutumaan uhkamallin osoittamista
päivittäisistä onnettomuus- ja vaaratilanteista (pl. Käylän, Oijärven, Rukan ja Syötteen paloasemat). Säästötoimenpiteet
-
Pelastusyksikkö voidaan tarvittaessa muodostaa siten, että sen henkilöstö saapuu onnettomuuskohteeseen eri ajoneuvoilla.
suunnitteluohjeen mukaiset pelastusmuodostelmat
Pelastustoiminnan muodostelmia ovat
yksikkö, pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä. Pelastustoiminnan muodostelmalla on aina johtaja.
Yksikkö on henkilön tai henkilöstön,
kulkuneuvon ja kaluston muodostama
toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan. Yksiköitä ovat
esim. pelastusyksikkö, sammutusyksikkö, raivausyksikkö, säiliöyksikkö, tikasyksikkö.
Pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä ovat
A- ja B-kiireellisyysluokan tehtäviin hälytettäviä pelastustoiminnan muodostelmia.
Pelastusryhmä koostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään seitsemästä henkilöstä sekä tehtävän mukaisista ajoneuvoista ja kalustosta.
Pelastusjoukkue koostuu johtajasta,
vähintään kahdesta ja enintään viidestä
pelastusryhmästä.
Pelastuskomppania koostuu johtajasta,
pelastustoiminnan johtajaa avustavasta
esikunnasta, vähintään kahdesta ja
enintään viidestä pelastusjoukkueesta.
Pelastusyhtymä koostuu johtajasta, johtokeskuksesta ja vähintään kahdesta
pelastuskomppaniasta tukimuodostelmineen.
Pelastustoiminnan toimintavalmius
muodostuu viidestä osatekijästä: henkilöstön määrästä ja laadusta, kaluston
määrästä ja laadusta, ennakkoon laadituista toiminnallisista suunnitelmista,
johtamisen organisoinnista sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusajasta.
Pelastusryhmän ja -joukkueen on oltava toimintakykyinen toimintavalmiuden
suunnitteluohjeessa määritettyjen toimintavalmiusaikojen puitteissa. Tämä ei
toteudu täysin Rukan ja Taivalkosken 2-luokan riskialueilla eikä Hailuodon 3luokan riskialueella johtuen pitkistä etäisyyksistä.
29 (57)
Sivu 40
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
4.3 Toimintavalmius
4.3.1 Päivittäiset onnettomuudet
Päivittäiset onnettomuudet ovat todennäköisyydeltään ja kokoluokaltaan sellaisia, että jokaisen asemapaikan, pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta,
tulee niistä selviytyä. Mahdolliset henkilöstö- tai kalustopuutteet on huomioitava hälytysohjeessa. Päivittäisiä onnettomuuksia koskevana päätöksenä on
tavoite, jonka mukaan onnettomuuskunnan asemapaikat selviytyvät mm.
seuraavista tai kokoluokaltaan niitä vastaavista muista tilanteista toimintavalmiusohjeessa määritettyjen toimintavalmiusaikojen puitteissa.
Päätös toimintavalmiutta mitoittavista päivittäisistä onnettomuuksista
-
Laajenemismahdollisuuksiltaan rajatut tulipalot, joihin voi liittyä vähäisiä
savusukellus- ja pelastustehtäviä.
-
Tavanomaiset liikenneonnettomuudet, joihin voi liittyä irrotus- ja ensihoitotehtäviä, syttymisen ja lisävahinkojen estämistä sekä onnettomuusalueen suojavaahdotusta.
-
Rajalliset vahingontorjuntatehtävät.
-
Rajallisista kemikaalionnettomuudet ja öljyvahingot, joissa vaarallisesta
aineesta aiheutuvat vaaratekijät on helposti hallittavia ja joissa kemikaali- tai öljyvuoto voidaan tukkia tai rajata yksinkertaisilla toimenpiteillä ilman erikoisvälineistöä.
-
Vesialueilla sattuvien onnettomuuksien edellyttämät pintapelastustehtävät.
Päätös päivittäisiä onnettomuuksia suuremmista onnettomuus- ja vaaratilanteista
-
Onnettomuus- ja vaaratilanteiden edellyttämät voimavarat (pelastusjoukkue tai -komppania) kootaan usealta asemapaikalta. Voimavarojen
kokoaminen on suunniteltu pelastuslain 33 §:n mukaisissa hälytysohjeissa.
-
Pelastuslaitos tekee palvelutasopäätöskauden aikana ohjeen, jossa
määritellään yksikkö- ja asemakohtaisesti savusukellus- ja kemikaalisukellusvalmius. Ohjeessa huomioidaan vanhan toimintavalmiusohjeen
korvannut pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje.
-
Operatiivisen henkilöstön asemapaikkakohtaisesta savusukellusvalmiudesta tehdään erillinen päätös palvelutasopäätöskaudella.
Savu- ja kemikaalisukellusvalmiutta
tarkentavat pelastuslaitoksen ohjeet
Paloasemakohtainen kemikaalisukellusvalmius ja sen edellyttämät kalustoja varustesiirrot /-hankinnat on pääosin
tehty. Asemapaikkakohtainen savusukellusvalmiuden määritystyö on
käynnissä. Ohje operatiivisen henkilöstön asemapaikkakohtaisesta savusukelluvalmiudesta on parhaillaan (1/2015)
henkilöstön lausuttavana.
30 (57)
Sivu 41
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
-
Pintapelastusvalmiutta on tarkoitus kehittää vuoden 2014 loppuun mennessä siten, että kaikki painopistepaloasemat kykenevät aloittamaan
pintapelastuksen välittömästi kohteen tavoitettuaan.
4.3.2 Vesipelastustoiminta
Vesipelastustoiminnalla tarkoitetaan veden pinnalta (pintapelastus) tai pinnan alta (vesisukellus) tapahtuvaa ihmisen, eläimen tai omaisuuden pelastamista sekä vesillä tapahtuvaa ympäristövahinkojen torjuntaa. Vesisukellusta ovat myös virka-apusukellukset sekä vesisukellustaitojen ylläpitämiseksi
tapahtuvat harjoitukset. Vesipelastustoimintaa ohjeistaa SM:n pelastussukellusohje (30.11.2007).
Päätös pelastuslaitoksen vesipelastustoiminnasta
-
-
Pintapelastusvalmiutta kehitetään vuoden 2014 loppuun mennessä siten, että kaikki painopistepaloasemat kykenevät henkilöstön osaamisen,
fyysisen toimintakyvyn ja varusteiden puolesta aloittamaan pintapelastuksen välittömästi kohteeseen saavuttuaan. Muut paloasemat, pl. pienet sivupaloasemat, pyrkivät pintapelastusvalmiuden saavuttamiseen.
(pelastussukellusohjeen mukainen tason 3 vesipelastusvalmius).
Oulussa pyritään ylläpitämään jatkuvaa vesisukellusvalmiutta, mikä
tarkoittaa vesipelastusvalmiuden tasoa 1. Oulun vesisukellusvalmiutta
hyödynnetään muun pelastustoimialueen vesipelastustoiminnassa. Vesisukellusvalmiuden ylläpito ei saa heikentää pelastustoimen lakisääteisten tehtävien hoitamista.
Vesipelastusvalmius
Pelastuslaitoksen alueen vesipelastusvalmiuden miniminä voidaan pitää tasoa 3 eli pelastusvalmiutta veden pinnalta.
Jatkuvan vesisukellusvalmiuden ylläpidon kustannusvaikutus selvitettiin vuoden 2009 aikana. Kokonaiskustannukset olivat noin 52 000€/ vuosi (vuoden
2015 kustannustasolla noin
56 000€/vuosi)
4.3.3 Vesipelastustoiminta merialueilla
Meripelastustoiminnan johtava viranomainen on meripelastuslain (1145/
2001) 3 §:n mukaan rajavartiolaitos. Rajavartiolaitos vastaa meripelastustoimen suunnittelusta, kehittämisestä, valvonnasta, toiminnan yhteensovittamisesta sekä johtaa ja suorittaa etsintä- ja pelastustoimintaa.
Pelastustoimen osallistumisesta meripelastustoimintaa säädetään meripelastuslain 4 §:ssä. Säädöksen mukaan pelastustoimi on velvollinen osallistumaan meripelastustoimen tehtäviin, jos se on toimialaan kuuluvien tehtävien kannalta perusteltua taikka jos se vaaratilanteen vakavuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen, eikä meripelastustoimen tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna kyseisen viranomaisen muun tärkeän
lakisääteisen tehtävän suorittamista.
Meripelastusvalmius
Pelastuslaitoksen meripelastusvalmius
perustuu vesipelastukseen varatun kaluston ja varusteiden sekä merialueilla
tapahtuvaan öljyntorjuntaan varatun kaluston käyttöön.
Meripelastustoiminnasta ei aiheudu lisäkustannuksia mahdollisia palkka- ja
polttoainekuluja lukuun ottamatta.
Päätös pelastuslaitoksen osallistumisesta meripelastuspalveluun
-
Pelastuslaitos osallistuu merialueilla tapahtuviin vesipelastustehtäviin
käytettävissä olevalla kalustollaan.
31 (57)
Sivu 42
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
-
Pelastuslaitos pyrkii ylläpitämään avoveden aikana yhden aluksen jatkuvaa meripelastusvalmiutta. Rannikon läheisyydessä pelastuslaitoksen
vesipelastusvalmius on sama kuin sisävesillä.
4.3.4 Vaarallisten aineiden torjunta
Pelastustoimelle kuuluva vaarallisten aineiden torjunta sisältää mm. väestön
suojaamisen, aineen leviämisen estämisen tai rajoittamisen, pitoisuuksien
mittaamisen sekä aineen vaarattomaksi tekemisen liittyviä tehtäviä. Vaarallisten aineiden saneeraus onnettomuuspaikalta on yhteistyötä useiden viranomaisten kanssa. Saneerauksen päävastuu on suurissa onnettomuuksissa ympäristöviranomaisilla (ympäristönsuojelulaki, 4.2.2000/86, luku 12).
Vaarallisten aineiden torjunnan ohjeistus sisältyy SM:n pelastussukellusohjeeseen (30.11.2007) sekä Pelastusopiston laatimiin TOKEVA -ohjeisiin
(toimintaohjeet kemikaaleille ja vaarallisille aineille).
Valmiudet toimia erilaisissa CBRNE -tilanteissa on yksi Suomen turvallisuusstrategian tavoitteista. CBRNE -valmiuden kehittäminen korostuu erityisesti Oulun seudulla.
Päätös pelastuslaitoksen vaarallisten aineiden torjunnasta
-
Vaarallisten aineiden torjuntavalmius keskitetään ja valmiutta ylläpidetään 12.10.2009 tehdyn päätöksen mukaisesti. Päätöksessä on määritetty paloasemakohtaisesti vaarallisten aineiden mittaus- ja torjuntavälinetaso sekä suojavälineet. Päätös perustuu onnettomuusuhkien tarkasteluun.
-
Vaarallisten aineiden torjuntavalmius varmistetaan hälytysvastesuunnittelun avulla.
-
Vaarallisten aineiden valmistuksesta, varastoinnista, käytöstä ja kuljetuksesta aiheutuvat riskitekijät huomioidaan väestöhälyttimien hankintasuunnitelmissa (ks. kohta 5.5.1).
CBRNE-valmius
CBRNE -tilanteilla tarkoitetaan valmiutta toimia kemiallisiin, biologisiin, säteilyyn, ydinaseisiin ja räjähteisiin liittyvissä onnettomuus- ja vaaratilanteissa.
Lintu- ja sikainfluenssat
Pelastuslaitokselle on hankittu MMM:n
rahoituksella lintu- ja sikainfluenssan
torjuntavälineistöä (keväällä 2006). Materiaalissa on mm. noin 400 kertakäyttösuoja-asua varusteineen. Materiaalivarasto on keskitetty Ouluun. 10 asemapaikalle on jaettu torjuntavälinelaatikko torjuntatyön käynnistämistä varten. Lintu- ja sikainfluenssan torjunnasta on tehty toimintaohje ja koulutusdiasarja, joka on käyty läpi kaikilla asemapaikoilla.
Kehityssuunnitelma
-
Vaarallisten aineiden torjuntaan liittyvää asiantuntemusta, koulutusta ja
harjoittelua sekä yhteistoimintaa alan toimijoiden kanssa on lisättävä.
-
Valmius biologisten uhkien torjuntaan on tarkistettava.
-
Kemikaalikuljetuksia koskevan riskikartoituksen päivitys on aloitettu syksyllä 2012. Riskikartoituksessa selvitetään vaaraluokittain vaarallisten
aineiden kuljetusmäärät tie-, raide- ja vesiliikenteessä. Lisäksi on pyrittävä selvittämään mahdollisimman tarkasti mitä vaarallisia aineita pelastustoimialueella liikkuu (tuotenimet).
Kemikaalikuljetuksiin liittyvä riskikartoitus
Kemikaalikuljetuksiin liittyvä riskikartoitus aloitettiin vuonna 2013. Työ on vielä
kesken, koska kuljetusmäärien saaminen kuljetusyrityksisltä ja vaarallisia aineita käsitteleviltä ja varastoivilta laitoksilta on ollut vaikeaa.
32 (57)
Sivu 43
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Vaarallisten aineiden torjunta
Havaintokuva vaarallisten aineiden torjuntavalmius keskitettämisestä OuluKoillismaan pelastuslaitoksen alueella.
Koko pelastustoimialueen kattava torjuntavalmius varmistetaan hälytysvastesuunnittelussa.
Kuvasta on poistettu vuonnan 2016 lopetettavat Oijärven ja Käylän paloasemat sekä myös Oulunsalon paloasema,
jonka toimintaa yhdistetään Kempeleen
paloasemaan vuoden 2016 aikana.
4.3.5 Öljyntorjunta
Alueen pelastustoimen velvollisuudesta osallistua öljyvahinkojen torjuntaan
säätää öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) ja Valtioneuvoston asetus öljyvahinkojen torjunnasta (249/2014). Lain 7 §:n mukaan alueen pelastustoimi vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Öljyntorjuntaan varautumista ja öljyntorjuntaa varten on laadittava
erityinen öljyntorjuntasuunnitelma, jonka vahvistaa alueellinen ELY-keskus.
Päätös öljyntorjunnasta
-
Pelastuslaitoksen öljyntorjuntavalmius keskitetään onnettomuusuhkien
sekä kaluston alueellisen käytettävyyden mukaisesti.
-
Öljyntorjuntavalmius esitetään pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelmassa, jossa öljyntorjuntavalmius on jaettu kalustotasoihin 1-4. Pieniin
ja keskisuuriin öljyvahinkoihin liittyvät kalustotasot ovat kunnittain seuraavat:
○ Kalustotaso 1: Kempeleen, Haukiputaan, Hailuodon, Limingan, Oulunsalon, Kuivaniemen, Pudasjärven, Yli-Iin ja Ylikiimingin paloasemat Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt
○ Kalustotaso 2: Oulun (Raksila), Kiimingin, Tyrnävän, Taivalkosken,
Iin, Utajärven ja Kuusamon paloasemat
-
Öljyntorjuntatasot
Tason 1 mitoitus perustuu noin 500 litran öljyvahinkoon (pieni) ja tason 2 noin
6000 litran öljyvahinkoon (keskisuuri).
Taso 3 ja 4 on tarkoitettu suurten öljyonnettomuuksien torjuntaa varten sekä
täydentämään tarvittaessa pienten ja
keskisuurten öljyonnettomuuksien torjuntakalustoa.
Kalustotason 1 mukainen välineistö
kulkee sammutusautojen mukana. Kalustotasoon 2 kuuluu öljyntorjuntaperäkärry. Kalustotaso 3 muodostuu mm.
imeytysaine-, työväline-, keräys- ja
puomikonteista. Kalustotaso 4 muodostuu erityistä öljyntorjunta-asemista sekä
paloasemien öljyntorjuntavarastoista.
Kalustotason 3 ja 4 mukainen öljyntorjuntakalusto keskitetään pääasiassa Oulun ja Taivalkosken öljyntorjunta-asemille sekä osin myös palo-
33 (57)
Sivu 44
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
asemien pienempiin öljyntorjuntavarastoihin. Sijoitussuunnitelma esitetään yksityiskohtaisesti öljyntorjuntasuunnitelmassa.
-
-
Alusöljyvahinkojen edellyttämä torjuntavalmius keskitetään Ouluun. Perustan valmiudelle muodostavat Oulun Toppilansalmeen öljyntorjuntavarastolle sijoitetut öljyntorjunta-alukset OK108 (D-luokka) ja OK1083 (Fkluokka) sekä hankittavana olevat H-luokan öljyntorjuntalautta ja Eluokan öljyntorjunta-alus. Sisävesillä tapahtuvaa öljyntorjuntaa varten on
23 A-D -luokan öljyntorjuntavenettä, joita käytetään myös vesipelastustehtävissä.
Öljyntorjunta-alukset
Hankinnassa olleet H-lukan öljyntorjunlautta ja E-luokan öljyntorjunta-alus
otettiin käyttöön vuoden 2013 aikana.
Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelmaa ylläpidetään ja päivitetään
määräajoin vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Käyttö- ja hankintakustannuksia koskevien kohtien tarkistaminen tapahtuu joka neljäs vuosi.
Öljyntorjuntakaluston investointipäätökset käsitellään ja vahvistetaan
vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä.
Öljyntorjunnan kehittämistarpeet käsitellään öljyntorjuntasuunnitelman yhteydessä.
4.3.6 Sammutusvesihuolto
Pelastuslaitos hankkii sammutustoiminnassa käytettävän sammutusveden
luonnonvesilähteistä tai vesijohtoverkostosta. Vedenkuljetukseen käytetään
sammutus- ja säiliöautoja sekä letkukalustoa. Joissain tapauksissa sammutusvesi pumpataan irtopumpuilla suoraan esim. luonnonvesilähteestä palopaikalle.
Öljyntorjuntavarastot
Pelastuslaitos on aloittanut hankkeen,
jonka tavoitteena on siirtää Oulun toppilansalmeen sijoitettu öljyntorjuntakalusto (Toppilan ÖT-asema) Haukiputaalle
Virpiniemen Merivartioaseman yhteyteen. Hanke liittyy Ranta-Toppilan
asemakaavoitukseen, jossa Toppilan
ÖT-aseman alueelle esitetään muuta
käyttöä. Siirtyminen Toppilasta Virpiniemeen arvioidaan toteutuvan vuoden
2016 aikana.
Sammutusvesihuoltoa varten laaditaan erityinen sammutusvesisuunnitelma.
Pelastuslain 30 §:n mukaan suunnitelman laatii pelastuslaitos yhteistyössä
alueen kuntien ja vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitettujen vesihuoltolaitosten sekä näille vettä toimittavien vesilaitosten kanssa. Sammutusvesisuunnitelman hyväksyy alueen pelastustoimi. Vedenkuljetuskaluston hankkimisesta
ja ylläpitämisestä vastaa pelastuslaitos.
Pelastuslaitoksen jokaisen kunnan alueella on vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkko, jossa on pelastuslaitoksen käyttöön tarkoitettuja paloposteja. Palopostien tiheys- ja tuottovaatimukset sekä paloposteissa käytetty tekniikka
vaihtelee kunnittain jonkin verran.
Vedenkuljetusvälineet ovat pelastuslaitoksen peruskalustoa, jota löytyy kaikilta paloasemilta. Vedenkuljetuksen perustan muodostavat sammutus- ja
säiliöautot. Lisäksi on käytettävissä kymmeniä moottoriruiskuja ja kymmeniä
kilometrejä erikokoisia paloletkuja sekä liitin- ja suihkuputkikalustoa. Kalustoa varten on myös letku- ja metsäpalokontteja sekä vesihuoltoperäkärryjä.
34 (57)
Sivu 45
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Päätös sammutusvesihuollosta
-
Pelastuslaitos ylläpitää nykyistä sammutusvesihuoltoon liittyvää kalustoa ja selvittää sammutusvesihuollon kalustotarpeet sammutusvesihuollon suunnittelun yhteydessä.
-
Pelastuslain 30 §:n mukainen sammutusvesisuunnitelma laaditaan
1.7.2013 mennessä.
Sammutusvesisuunnitelma
Pelastuslain 30 §:n mukainen sammutusvesisuunnitelma on hyvksytty johtokunnassa 19.6.2013.
4.4 Pelastustoiminnan johtaminen
Pelastuslain 34 §:n mukaan pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, missä onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, ellei
tästä muuta sovita. Jokaisella pelastusmuodostelmalla on muodostelman
koosta riippumatta oltava johtaja. Pelastustoiminnan johtaminen on suunniteltava ja järjestettävä niin, että johtajalla on tilanteen vaativuus huomioon ottaen riittävät valmiudet tehtävän suorittamiseen (toimintavalmiusohje).
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella pelastustoiminnan johtaminen on toteutettu porrastetusti. Päätoimista yksikkölähtöä (päätoimisten miehittämä pelastusryhmä) johtaa yleensä päällystö- tai alipäällystöviranhaltija tai tarvittaessa päätoiminen ylipalomies/palomies. Vastaavasti sivutoimista yksikkölähtöä (sivutoimisten miehittämä pelastusryhmä) johtaa yleensä yksikönjohtajakoulutuksen saanut sivutoiminen yksikönjohtaja, päätoiminen ylipalomies/palomies tai tarvittaessa sivutoiminen vanhempi sammutusmies/ sammutusmies. Pelastusjoukkuetta johtaa päällystöviranhaltija tai tarvittaessa
alipäällystöviranhaltija. Pelastusjoukkuetta suurempia pelastusmuodostelmia
johtavat päällystöviranhaltijat.
Pelastustoiminnan johtaminen on varmistettu kaikilla tasoilla päivystys- tai
varallaolojärjestelyin sekä erikseen hälytysvastesuunnittelulla. Pelastustoiminnan johtamisesta on laadittu johtamisohje, jossa on muun ohella mainittu
myös pelastustoiminnan johtajien pätevyysvaatimukset.
Päätös pelastustoiminnan johtamisesta
-
Pelastusmuodostelmien johtamisvalmius varmistetaan päivystys- ja varallaolojärjestelyin sekä hälytysvastesuunnittelulla. Johtajien pätevyysvaatimukset esitetään pelastustoiminnan johtamissuunnitelmassa.
-
Muodostelmien johtaminen toteutetaan kolmiportaisena johtamisjärjestelmänä, johon kuuluvat vuorolistan mukaisesti pelastusyksiköiden johtajat sekä päällystöviranhaltijat.
-
Pelastuslaitoksen alueella on neljä päällystötasoista johtamisryhmää,
joista yksi päivystää jatkuvasti (24/7) ja kolme on varallaolossa (virkaaikana päivystys). Johtamisryhmien kuvaukset ovat seuraavat (tarkemmin johtamissuunnitelmassa):
35 (57)
Sivu 46
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
○ OKP20 (päivystys/varallaolo)
Varmistaa ja tukee päällystötasoista johtamista. Perustaa tarvittaessa pelastuslaitoksen johtokeskuksen.
○ OKP30 (päivystys) ja OK32 (päivystys/varallaolo)
Toimivat pelastustoimialueella ensisijaisina pelastustoiminnan johtajina päällystötasoista johtamista vaativissa tilanteissa. Hälyttämisjärjestys määräytyy läheisyysperiaatteella.
○ OKP31 (päivystys/varallaolo)
Toimii OKP30:n ja OKP32:n varahenkilönä päällekkäisissä tilanteissa. Hälytetään osin läheisyysperiaatteella ensisijaiseksi pelastustoiminnan johtajaksi.
-
Pelastustoiminnan johtamista varten ylläpidetään johtokeskusta, johtokeskusyksikköä sekä neljää johtoyksikköä.
-
Pelastusjoukkueen johtaja pyritään saamaan kohteeseen 45 minuutin
kuluessa hälytyksestä. Pudasjärvellä pelastusjoukkueen johtamisessa
tukeudutaan muuta aluetta enemmän yksikönjohtajaan.
-
Suuronnettomuusvalmiutta edellyttävien onnettomuustilanteiden johtamisvalmius kootaan käyttämällä päällystön ryhmähälytyksiä. Tavoitteena on, että suuronnettomuusvalmiuteen kuuluvien muodostelmien johtaminen voidaan aloittaa täysipainoisesti 4 tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta ja keskeytymättömästi 12 tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta.
-
Todennäköisien suuronnettomuuksien varalta ylläpidetään tarpeellinen
määrä operatiivisia johtamisja toimintasuunnitelmia.
Pelastustoiminnan päällystötasoinen
johtaminen
Pelastuslaitos aloittaa vuoden 2015 aikana selvitystyön, jossa arvioidaan uudelleen pelastustoiminnan päällystötasoisen johtamisen organisointi. Tavoitteena on mm. selvittää, onko pelastustoiminnan johtamisen uudelleenorganisoinnilla saavutettavissa säästöjä
ilman, että suuronnettomuustilanteiden
tai useiden päällekäisten tilanteiden
johtamisvalmius merkittävästi laskee.
Selvitystyön tuloksena tehtävät toimenpiteet ajoittuvat seuraavalle palvelutasopäätöskaudelle.
Selvitystyö tehdään osana pelastustoimen säästötavoitteiden toteutusta.
Säästötavoitteet
Kuvasta on poistettu Oulunsalon, Oijärven ja Käylän paloasemat.
Säästötavoitteet
36 (57)
Sivu 47
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
4.4.1 Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmät
Pelastuslaitoksella on käytössä pelastustoiminnan johtamista varten Merlot
tuoteperheen eri sovelluksia ja pelastustoimen kenttäjohtojärjestelmä (PEKE). Pelastuslaitoksen johtokeskuksessa käytetään Merlot Office sovellusta
ja PEKEä, joilla on mahdollista seurata reaaliaikaisesti tehtäviä ja yksiköiden
sijaintitietoa. Lisäksi johtokeskuksessa on Merlot valvomo -sovellus, jolla
voidaan lähettää hälytyksiä ja viestejä eri yksiköille, asemapaikoille ja väestöhälyttimille. Tällä sovelluksella voidaan myös suorittaa hälyttämistehtäviä
hätäkeskuksen häiriö-/ vikatilanteiden aikana. Merlot valvomolla ei voida turvata hälyttämistä teleoperaattoreiden verkoista johtuvien vikojen aikana.
PEKE on käytössä myös hälytysajoneuvojen ajoneuvotietokoneena (ei ole
kaikissa).
Pelastustoiminnan suunnittelun ja käytännön tehtävien kartta- ja paikkatietoohjelmistona on MapInfo. Kartta-aineistot saadaan pääosin Valtion tietohallinto-keskuksen ja Oulun kaupungin kartastopalveluiden kautta.
Johtamisjärjestelmät ja kartat
PEKE -ohjelmisto on pelastustoimelle
ainakin toistaiseksi maksuton. Ajoneuvotietokoneisiin kuluu vuosittain muutamia tuhansia euroja.
Pelastuslaitos käyttää johtokeskuksessa Merlot Office -ohjelmistoa, jonka
vuosikulut ovat noin 12 000 €.
MapInfo -ohjelma, Escape ja Haltikin
kautta saatavat kartta-aineistot ovat
maksuttomia. Lisenssimaksuista vastaa
SM.
Oulun Seudun digitaalinen opaskarttaaineisto on pelastuslaitokselle maksuton. Aineiston päivitysajosta peritään
pieni maksu.
Painettujen karttojen hankintaan kuluu
vuosittain 1 000 - 2 000 €.
Pelastustoiminnan tehtävien suorittamiseen liittyy myös muita ohjelmistoja,
kuten onnettomuustietojärjestelmä Pronto, leviämisennusteiden laatimiseen
tarkoitetut Escape ja Boris II sekä tilannekuvan ylläpitoa ja jakamista varten
hankittu Smart Notebook.
Päätös pelastustoiminnan johtamisjärjestelmistä
-
Operatiivisen pelastustoiminnan johtamisessa keskitytään pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmän (PEKE) käyttöön. Suunnittelu- ja hälytystyökaluina käytetään mm. Rescue Planner-, MapInfo-, Escape, Boris
II ja Merlot Office -ohjelmistoja/sovelluksia. Tilannekuvaohjelmistona pyritään kehittämään Smart Notebookin käyttöä.
Pelastuslaitos varautuu pelastustoimen johtamisjärjestelmien hankinnassa/ylläpidossa viranomaisten yhteisen kenttäjohtamisjärjestelmän valmistumiseen (KEJO-hanke). KEJO tulee aikanaan korvaamaan nyt käytettävät
PEKE -ohjelmistot ja laitteistot. KEJO -hankkeen arvioidaan valmistuvan tuotantokäyttöön vuoden 2017 aikana.
Johtamisjärjestelmät
Pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmä KEJO valmistuu aikaisintaan
vuoden 2017 aikana.
Uutena järjestelmänä on valmistumassa valtakunnallinen hätäkeskustietojärjestelmä ERICA, johon pelastustoimelle
tulee käyttöliittymä mm. hälytysvastesuunnittelua varten. Käyttöönotto OuluKoillismaan alueella marraskuussa
2016.
4.4.2 Pelastustoiminnan viestijärjestelmät
Pelastuslaitos käyttää operatiivisessa viestinnässä digitaalista viranomaisten
yhteistä Virve järjestelmää. Virven etuina aiempiin analogisiin järjestelmiin,
on mm. johtamisen ja viranomaisyhteistyön helppous sekä radioliikenteen
turvallisuus, sillä käytettävissä on paljon yhteisiä puheryhmiä ja radioliikenne
on salattua. Vanhaa järjestelmää pelastuslaitoksella hyödynnetään enää
vain sivutoimisten asemapaikkojen henkilöhakulaitteiden varmentavana hälytysjärjestelmänä. Virve verkko on maan laajuinen ja sen operoinnista ja ylläpidosta vastaa Suomen Erillisverkot Oy. Pelastuslaitos vastaa ainoastaan
tarvittavien radiopuhelimien hankinnasta ja maksaa niiden käyttömaksut.
37 (57)
Sivu 48
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Päätös viestiliikennejärjestelmistä
-
Pelastuslaitos käyttää pelastustoiminnan viestiliikenteeseen Virveä sekä
tavanomaisia viestiliikenneverkkoja (puhelin, faksi, gsm, sähköposti).
-
Viestiliikenteen suunnittelussa on huomioitava mm. luonnon ääriilmiöistä johtuvat pitkäkestoiset ja laaja-alaiset sähkökatkokset (pelastuslaitoksen jatkuvuussuunnittelu)
-
Pelastuslaitos aloitti kesällä 2012 pelastustoimen palvelutuotannon jatkuvuutta vaarantavien uhkien kartoituksen ja jatkuvuussuunnitelman
laatimisen (vrt. perustelumuistion kohta 5). Suunnitelman on tarkoitus
valmistua vuoden 2013 aikana siten, että todettuja investointitarpeita/muita hankintoja voidaan sisällyttää jo vuoden 2014 talousarvioon.
Jatkuvuussuunnittelussa voi tulla esiin myös viestiliikennejärjestelmään
liittyviä tarpeita.
Viestiliikenne (Virve)
Virve:n käyttömaksu määräytyy liittymien määrän mukaan.
Pelastuslaitoksella liittymiä on 350 kpl
ja niitä vastaava käyttömaksu on noin
125 000 €/ vuosi. Virve päätelaitehankintoihin kuluu muutamia tuhansia euroja vuodessa.
Hälytystoiminta vaatii myös muita varmistettuja yhteyksiä, joiden kustannukset ovat muutamia tuhansia euroja/vuosi.
4.4.3 Muut pelastustoimintaan liittyvät ohjelmistot ja järjestelmät
Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on yhdessä Oulun kaupungin teknisen keskuksen ja Tiehallinnon kanssa tehnyt suunnitelman liikennevalojen pakkoohjausten jatkokehittämisestä ja projektin toteuttamisesta.
Jatkokehittämisellä liikennevalojen pakko-ohjauksista tehdään johtamisjärjestelmistä ja -laitteista riippumaton automaattinen ohjausjärjestelmä, joka ei
vaadi käyttäjältä ajon aikaista huomiota. Myös muiden tiellä liikkujien huomioiminen paranee, kun nykyisen kiinteän viiveen sijaan ohjaukset kytkeytyvät
pois ajoneuvon ohitettua risteysalueen.
Liikennevalojen pakko-ohjaus (HALI)
Hälytysajoa tukeva liikennevalojen ohjausjärjestelmä HALI valmistui vuoden
2013 keväällä. Järjestelmä on osoittautunut toimivaksi. Järjestelmä palkittiin
pelastustoimen innovaatiopalkinnolla
vuonnan 2013.
Projektin ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2011 järjestelmää on testattu 10
ajoneuvossa ja 60 risteyksessä. Toisessa vaiheessa 2012 ajoneuvojen ja
risteyksien määrää lisätään ja siirrytään testivaiheesta tuotantokäyttöön.
Vuosi 2013 on optiovuosi jolloin on vielä mahdollista lisätä järjestelmässä
olevien ajoneuvojen ja risteyksien määrää.
Päätös liikennevalojen ohjausjärjestelmän kehittämisestä
-
Pelastuslaitos on mukana liikennevalojen ohjausjärjestelmän käytössä
ja osallistuu varsinaisen ohjausjärjestelmän ylläpitämiseen.
4.5 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutus
Operatiivisen toiminnan koulutusta ohjaa Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen
koulutuksen yleissuunnitelma. Koulutuksen yleissuunnitelma päivitetään
vuosittain syyskuun loppuun mennessä ja siinä annetaan koulutuksen yleiset
linjaukset seuraavalle vuodelle sekä tehdään alustava suunnitelma noin
38 (57)
Sivu 49
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Koulutusta pyritään järjestämään tarpeen mukaan.
Operatiivisen toiminnan koulutusta koko alueella koordinoi koulutusvastaava. Koulutusvastaavana toimii yksi Oulun toimialueen palomestareista. Koulutus-vastaavan tukena on koulutustyöryhmä, jossa ovat edustettuna eri toimialueet sekä sivutoiminen henkilöstö.
Sivutoimisen henkilöstön koulutussuunnittelusta vastaa päiväpaloasemien
koulutustyöryhmä ja Oulun seudun vakinaisten asemien koulutussuunnittelusta Oulun seudun vakinaisten asemien koulutustyöryhmä.
Koulutuksen yleissuunnitelmassa huomioidaan myös muut pelastuslaitoksen
operatiiviseen toimintaan osallistuvat henkilöryhmät. Koulutussuunnittelu
alueella perustuu aina havaittuihin koulutustarpeisiin, kouluttautumishalukkuuksiin ja pelastuslaitoksen kokemaan tarpeeseen. Koulutustarpeita kartoitetaan esimerkiksi kyselyillä ja koulutustarkastuksilla. Koulutukseen luetaan
myös yritysten ja laitosten kanssa järjestettävät onnettomuusharjoitukset.
Päätös pelastustoiminnan koulutuksesta
-
Pelastustoiminnan koulutuksen ohjaamista ja kehittämistä varten ylläpidetään koulutuksen yleissuunnitelmaa.
-
Sivutoimiselle henkilöstölle järjestetään harjoituksia enintään 100 tuntia
vuodessa. Lisäksi sivutoimiselle henkilöstölle järjestetään perus- ja täydennyskursseja tarpeen mukaan noin 10 - 14 kurssia vuodessa.
-
Vakinaisten paloasemien työvuoroille järjestetään kuukausiharjoitusohjelman mukaista harjoittelua/koulutusta vähintään 4 tuntia/ kuukausi.
Henkilöstöä osallistuu lisäksi eri aiheisiin täydennyskoulutuksiin ja erillisharjoituksiin.
Pelastustoiminnan koulutus
Pelastustoimintaan kohdistuvan sisäisen koulutuksen kustannukset ovat
vuosittain noin 640 000 €.
Kustannukset jakautuvat seuraavasti:
-
Sivutoimisten viikkoharjoitukset
400 000 €
Sivutoimisten kurssit 140 000 €
Vakinaisten koulutus 100 000 €
Summa koostuu mm. koulutukseen
osallistuvien ja kouluttajien palkoista,
ylityökustannuksista, koulutusmateriaaleista ja -tiloista, matka- ja päivärahakustannuksista, kurssimaksuista jne.
Vuorotyötä tekevän pelastuksen henkilöstön 1.5.2014 alkanut työaikakokeilu
on vähentänyt jonkin verran koulutusylitöiden määrään.
4.6 Suuronnettomuusharjoitukset
Pelastustoimella on oltava valmius kohdata erilaisia suuronnettomuuksia ja
toimia hyvinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tämä on huomioitu mm.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa, jonka (17.6.2011) mukaan
pelastustoimella tulee olla valmius kansallisten kriisien ja suuronnettomuuksien tehokkaaseen ja laaja-alaiseen johtovastuuseen ja hoitoon. Suuronnettomuusvalmius on esillä myös yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (yts
2010), jonka mukaan eri hallinnonalojen harjoituksissa viitekehyksenä tulisi
olla YTS 2010:n mukaiset uhkamallit ottaen huomioon mahdolliset turvallisuusympäristön muutokset. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmius on määritetty kohdassa 4.2.
Pelastustoimialueen suuronnettomuusuhkia on käsitelty myös palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa. Tarkastelun mukaan valmius- ja suuronnettomuusharjoituksia on kohdistettava erityisesti liikenteeseen, sähkö-,
energia- ja viestiliikenteen häiriötilanteisiin, poikkeuksellisiin sääilmiöihin
39 (57)
Sivu 50
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
(myrskyt, rankkasateet, tulvat, kuivuus) sekä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden valmistamiseen, käsittelyyn ja varastointiin (CBRNE-valmius). Pelastustoimialueen erityispiirteenä harjoituksiin on sisällyttävä myös metsä- ja
turvetuotantoalueisiin liittyvät suurpalot.
Valmius toimia suuronnettomuustilanteissa perustuu mm. koulutukseen, harjoitteluun, uhkakuvien osoittamiin kalustohankintoihin sekä huolellisesti laadittuihin hälytysohjeisiin, hälytysjärjestelmiin ja johtamissuunnitelmiin. Näissä
huomioidaan myös viestiyhteyksien, viranomaisyhteistyön ja huollon vaatimat järjestelyt.
Päätös valmius- ja suuronnettomuusharjoituksista
-
Pelastuslaitos järjestää vuosittain 1-2 suuronnettomuusharjoitusta. Harjoitukset kohdistetaan alueella esiintyviin suuronnettomuusriskeihin.
Harjoituksiin ja niiden suunnitteluun pyritään saamaan mukaan PSAVI,
harjoituskohteeseen liittyvät toiminnanharjoittajat sekä onnettomuustyyppikohtaiset yhteistoimintaviranomaiset ja muut yhteistyötahot.
-
Edellä mainittujen suuronnettomuusharjoitusten lisäksi pelastuslaitos
järjestää teollisuuskemikaaliasetuksen (59/1999) ja erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta annetun SM:n
asetuksen (406/2011) mukaisia onnettomuusharjoituksia, jotka kohdistetaan kyseessä olevien kohteiden suuronnettomuusriskeihin. Harjoitukset
järjestetään yhteistyössä harjoituskohteen toiminnanharjoittajien sekä
onnettomuustyyppikohtaisten yhteistyöviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
4.7 Yhteistyö pelastustoiminnassa
Pelastuslain 46 §:n mukaan valtion ja kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastustoiminnan suunnitteluun ja
pelastustoimintaan siten kuin siitä pelastuslain 47 §:ssä ja eri hallinnonalojen
säädöksissä säädetään.
Lakisääteisen osallistumisvelvollisuuden lisäksi pelastustoiminnan johtaja voi
määrätä muitakin henkilöitä osallistumaan pelastustoimintaan (PeL 37 §) sekä määrätä antamaan käytettäväksi pelastustoimintaan soveltuvia kalustoa,
välineitä, rakennuksia, viesti- ja tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä sekä pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, välineitä ja tarvikkeita, jne. (PeL 36 §)
Pelastuslaitos on huomioinut edellä mainittujen säädösten antamat mahdollisuudet pelastustoimintaa varten tehtävässä suunnittelussa.
Suuronnettomuus
Suuronnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jota on onnettomuudessa
loukkaantuneiden tai menehtyneiden
määrän tai onnettomuudesta aiheutuneiden omaisuus- ja ympäristövahinkojen määrän perusteella pidettävä erityisen vakavana.
Suuronnettomuusharjoitukset
Viimeisimpien Oulu-Koillismaan alueen
suuronnettomuusharjoitusten aiheita
ovat olleet: Kemikaalionnettomuus
(vuonna 2014 kolme harjoitusta, joissa
kohteena Laanilan teollisuusalue, Vihreäsaaren öljyterminaalit ja Oritkarin satama), lentoliikenneonnettomuus (Kuusamon lentoasema syksyllä 2013, Oulunsalon lentoasema syksyllä 2012),
tieliikenneonnettomuus (Taivalkoski,
VT20, syksyllä 2010), raideliikenneonnettomuus, (Utajärven keskusta, kevät
2008), jne. Lisäksi on järjestetty useita
pienempiä onnettomuusharjoituksia, kuten kemikaalionnettomuusharjoituksia
vaarallisia kemikaaleja käyttävien tuotantolaitosten kanssa.
Suuronnettomuusharjoitusten kustannusvaikutus on noin yleensä noin
1 000 - 2 000 €/harjoitus. Suurimmat
harjoitukset ovat moninkertaisesti kalliimpia.
Suuronnettomuusharjoitukset yhteistyössä PSAVI:n kanssa
Pelastustoimesta annetun VN:n asetuksen 5 §:n mukaan AVI:n tehtävänä
on osallistua pelastuslaitosten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen yhteistoimintaa edistävien suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja
järjestämiseen.
Erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden
ulkoisesta pelastussuunnitelmasta annetun SM:n asetuksen (406/2011) mukaan AVI:n tulee valvoa ja seurata
suuronnettomuusharjoitusten valmistelua, toteutusta ja tasoa sekä tarpeen
mukaan osallistua niihin.
Pelastuslaitos toimii suuronnettomuusharjoitusten järjestämisessä yhteistyössä PSAVI:n kanssa.
Päätös yhteistyöstä pelastustoiminnassa
-
Pelastuslaitos huomioi pelastuslain 46 - 47 § mukaisen viranomaisyhteistyön ja pelastuslain 36 §:ssä tarkoitettujen oikeuksien antamat mahdollisuudet pelastustoiminnassa tarvittavien voimavarojen mitoituksessa.
40 (57)
Sivu 51
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
-
Pelastuslaitos ylläpitää edellä mainituista yhteistyötahoista pelastuslain
92 §:n mukaista varautumisrekisteriä. Keskeisten viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa laaditaan yhteistoimintasopimuksia.
-
Pelastuslaitos osallistuu Venäjän ja Suomen välillä tapahtuvaa kiireellistä pelastustoimintaa, avunantoa tai yhteydenpitoa kehittäviin koulutustilaisuuksiin, harjoituksiin tai muihin tapahtumiin tarvittaessa.
41 (57)
Sivu 52
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
5 VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU
Viranomaisten yleisestä varautumisvelvoitteesta säädetään valmiuslain
(1552/2011) 12 §:ssä. Säädöksen mukaan mm. kuntien, kuntayhtymien ja
muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä
varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.
Pelastustoimea koskevasta valmiussuunnitteluvelvoitteesta säädetään myös
pelastuslain (379/2011) 64 §:ssä. Pelastustoimen viranomaisten on varauduttava toimintansa hoitamiseen poikkeusoloissa riittävin suunnitelmin ja
etukäteen tapahtuvin valmisteluin. Varautumisesta on huolehdittava mm. varaamalla henkilöstöä poikkeusolojen tehtäviin, kouluttamalla väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstöä, huolehtimalla johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien perustamisesta ja ylläpidosta, varautumalla evakuointeihin sekä huolehtimalla muistakin näitä vastaavista toimenpiteistä. Pelastuslain 2 §
mukaan pelastustoimen viranomaisten on huolehdittava myös toimialaansa
kuuluvista Geneven yleissopimuksissa (SopS 8/1955) sekä Geneven sopimusten lisäpöytäkirjoissa (SopS 82/1980) määritellyistä väestönsuojelutehtävistä.
Pelastustoimen varautumisen ja valmiussuunnittelun uhkakuvina käytetään
normaaliolojen uhkamallia täydennettynä poikkeusoloihin liittyvillä uhkakuvilla (valmiuslaki 3 §). Poikkeusolojen onnettomuusuhat esitetään osin palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa ja osin pelastustoimen valmiussuunnitelmassa.
Varautumisessa ja valmiussuunnittelussa tulee ottaa huomioon lisäksi keskeiset periaatepäätökset ja strategia-asiakirjat kuten hallitusohjelma, yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS 2010), pelastustoimen strategia, väestön
suojaamisen strategia 2007, Kuntaliiton linjaus kuntien varautumisen ja pelastustoimen kehittämiseksi (Kuntaliiton hallitus 1.12.2010), ym. suunnittelua
ohjaavat asiakirjat.
5.1 Varautumisen ja valmiussuunnittelun organisointi ja tavoite
Pelastustoimelle kuuluvasta valmiussuunnittelusta sekä valmiussuunnittelun
koordinoimisesta ja ohjauksesta vastaa pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö
apunaan varautumisen työryhmä. Käytännön tehtävien suorittamiseen tarvittava työpanos otetaan pelastustoiminnan ja riskienhallinnan henkilöstöstä.
Valmiussuunnittelutehtävien suorittaminen painottuu pelastuslaitoksen päällystön toimenkuviin.
Päätös varautumisen ja valmiussuunnittelun organisoinnista ja tavoitteesta
-
Varautumisen ja väestönsuojelun resurssit
Varautumisessa korostuu yhteiskunnan
voimavarojen tehokas käyttö sekä eri
viranomaisten ja yhteistyötahojen yhteistoiminta. Pelastuslaitoksen aktiivinen varautuminen häiriö- ja kriisitilanteisiin on tärkeää. Tämän hetken valmiussuunnittelun henkilöstöresursseilla
syntyneisiin haasteisiin ei pystytä kattavasti vastaamaan.
Pelastuslaitoksella on varautumis- ja valmiussuunnittelutehtäviä varten
päätoiminen valmiuspäällikkö apunaan pelastuslaitoksen muusta henkilöstöstä muodostettu varautumisen työryhmä.
42 (57)
Sivu 53
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
-
Varautumisen ja valmiussuunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset
pelastuslaitoksen palvelutuotannon jatkuvuudelle ja valmiuden kohottamiselle myös normaaliajan vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslain 3
§:n tarkoittamissa poikkeusoloissa. Tavoitteena on lisäksi tuottaa riittävä
valmius valmiuslain 17 luvun mukaiseen väestön varoittamiseen, evakuointiin ja suojaamiseen sekä omatoimisen varautumisen tukemiseen
kaikissa olosuhteissa. Varautumisessa tukeudutaan mahdollisimman
pitkälti normaaliolojen järjestelyihin.
5.2 Kuntien valmiussuunnittelun ohjaus ja yhteistoiminta eri turvallisuustilanteissa
Pelastuslain 27 § mukaan pelastuslaitos tukee pelastustoimen alueeseen
kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu.
Pelastuslain 47 § velvoittaa kunnat osallistumaan pelastustoiminnan suunnitteluun ja tarvittaessa myös pelastustoimintaan. Pelastuslaitoksella on velvollisuus ohjata ja yhteen sovittaa tätä suunnittelua (PeL 64 §).
Päätös yhteistoiminnasta kuntien kanssa
-
Pelastuslaitos ei tee erillisiä sopimuksia kuntien valmiussuunnittelun tukemisesta. Pelastuslaitos neuvoo ja opastaa kuntia kunnalle kuuluvassa
valmiussuunnittelussa käytettävissä olevan henkilöstöresurssin puitteissa. Pelastuslaitos varautuu tukemaan kuntia erityisen vakavien häiriötilanteiden, kuten myrskyjen, tulvien, vesikriisien, sähkön- ja energianjakelun katkosten jne. hoidossa. Kuntien tukemisen menettelytavoista ja
palvelun sisällöstä tehdään ohje vuoden 2013 aikana (onnettomuus- ja
häiriötilanteet sekä niihin varautuinen).
-
Pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö ja pelastuslaitoksen nimeämät päällystöviranhaltijat toimivat pelastuslaitoksen yhdyshenkilöinä ja asiantuntijoina kuntien vastuulle kuuluvassa valmiussuunnittelussa ja väestönsuojelussa.
-
Pelastuslaitos nimeää henkilöstöstään yhdyshenkilöt kuntien poikkeusolojen johtokeskuksiin (pelastuslaitoksen päällystöstä).
5.3 Koulutus
Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen
Valmiussuunnittelun tukemisesta sovittaessa on hyvä huomioida aluehallintovirastoista (AVI) annettu laki
(896/2009), jonka mukaan AVI:n yhtenä
tehtävä on kuntien valmiussuunnittelun
tukeminen ja varautumisen yhteensovittaminen alueellaan.
Väestönsuojelukoulutukseen määrääminen
5.3.1 Väestönsuojeluorganisaation koulutus
Valmius väestönsuojeluun hyvinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa vaatii kyseisiin olosuhteisiin soveltuvaa kalustoa ja välineistöä, mutta myös henkilöstön kouluttamista. Pelastuslain 64 § mukaan kukin viranomainen huolehtii
poikkeusolojen väestönsuojelutehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta ja kouluttamisesta. Koulutuksen järjestämisessä tukee mm. Pelastusopisto, jonka on pelastusopistosta annetun lain mukaan annettava väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutusta sekä varautumista edistävää
koulutusta.
Pelastuslain 67 §:n nojalla sisäasiainministeriö ja aluehallintovirasto voivat
määrätä väestönsuojelun johto- ja
muun erityishenkilöstön osallistumaan
pelastusopiston järjestämään väestönsuojelukoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa.
43 (57)
Sivu 54
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Päätös väestönsuojeluorganisaatioiden koulutuksesta
-
Pelastuslaitos huolehtii pelastuslaitoksen omaan väestönsuojeluorganisaatioon varatun johto- ja erityishenkilöstön sekä muun henkilöstön koulutuksesta omana työnään sekä yhteistyössä Pelastusopiston kanssa.
○ Koulutustavoite johto- ja erityishenkilöstön osalta 100 % ja muun
henkilöstön osalta 80 - 100 % (PTP-kauden aikana)
-
-
Pelastuslaitos varautuu neuvomaan ja tukemaan muiden viranomaisten
väestönsuojeluhenkilöstön koulutusta erityisesti silloin, kun koulutus
koskee väestönsuojelun yhteensovittamista.
Yksityiskohtaisempi väestönsuojeluorganisaation koulutussuunnitelma
käydään läpi pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa.
Kehittämistä
-
Pelastuskoirien koulutukseen tarvittava rauniorata
Pelastuskoirien koulutusta selvittänyt työryhmä luovutti raporttinsa talvella 2010. Raportin jatkotyönä on tarkoitus valmistella esitys pelastuskoirin raunioradan rakentamisesta pelastuslaitoksen alueelle. Esitys sisältää hankkeen tarveselvityksen, osapuolet, rahoittajat, kustannuslaskelman, sijoitusvaihtoehdot, jne. Päätös raunioradan rakentamisesta on
tarkoitus tehdä palvelutasopäätöskauden aikana. Hankkeeseen tarvittava pelastuslaitoksen rahoitus sovitetaan talousarvion laatimisen yhteyteen.
5.3.2 Omatoimista varautumista edistävä neuvonta ja opastus
Omatoimisesta varautumisesta on säädetty pelastuslain 14 §:ssä. Lain mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan mm. ehkäistävä onnettomuuksia sekä varauduttava onnettomuuksiin ja
toimintaan onnettomuuden sattuessa. Edellä mainittu omatoiminen varautuminen on kirjattava suunnitelmaksi (pelastussuunnitelma) pelastuslain 15
§:ssä ja pelastusasetuksen 1 §:ssä määritetyissä kohteissa. Kyseisessä
suunnitelmassa on huomioitava myös toiminta poikkeusoloissa.
Väestönsuojelukoulutukseen määrääminen
Pelastuslain 67 §:n nojalla sisäasiainministeriö ja aluehallintovirasto voivat
määrätä väestönsuojelun johto- ja
muun erityishenkilöstön osallistumaan
pelastusopiston järjestämään väestönsuojelukoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa.
Pelastusopiston varautumiskoulutus
Pelastusopiston säädöspohjaiseen varautumiskoulutukseen kuuluu mm.:
 kunnan valmiussuunnittelun peruskurssi
 kunnan kriisijohtamiskoulutus
 kunnan toimialakohtainen varautumiskoulutus
 suojelupiirin ja -lohkon päällikön peruskurssi
Koulutussopimus
Pelastuslaitos on laatinut varautumiskoulutuksen yhteistoimintasopimuksen
MPK:n Pohjois-Pohjanmaan piirin ja
Oulun läänin pelastusliitto ry:n kanssa
14.6.2006.
Varautumiskoulutuksesta on laadittu
myös valtakunnallinen kumppanuussopimus, jossa osapuolina ovat Pelastusopisto, maanpuolustuskoulutusyhdistys,
SPEK ja Suomen Punainen Risti. Tämä
sopimus, jolla on joitain vaikutuksia
myös pelastustoimeen, on hyväksytty
em. tahojen kesken 12.6.2008.
Pelastuskoirien raunioratahanke
Pelastuskoirien kouluttamista varten
suunniteltu raunioratahanke on keskeytetty toistaiseksi. Hankkeen toteutusta
selvitetään pelastuslaitoksen harjoitusalueen suunnittelun yhteydessä.
Pelastuslain 2 § velvoittaa pelastuslaitokset antamaan neuvontaa pelastussuunnitelman laatimisessa. Kyseinen pelastussuunnitelmien laatimiseen
valmentava neuvonta ja opastus on käsitelty palvelutasopäätöksen kohdassa 3.3.1.
5.4 Valmiusharjoitukset
Pelastustoimella on oltava valmius kansallisten kriisien ja suuronnettomuuksien tehokkaaseen ja laaja-alaiseen johtovastuuseen ja hoitoon. Pelastuslaitoksella on lisäksi valmiuslakiin perustuva velvollisuus huolehtia palvelutuotantonsa jatkuvuudesta hyvinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden tai poikkeusolojen taustalla voi olla esimerHyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 § 46
44 (57)
Sivu 55
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
kiksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS 2010) mukaisten uhkamallien
toteutuminen.
Pelastuslaitoksen ja pelastustoimintaan osallistuvien muiden viranomaisten
ja yhteistyötahojen kriisivalmiutta voidaan testataan palvelutasopäätöksen
kohdassa 4.6 mainituilla suuronnettomuusharjoituksilla sekä suuronnettomuuksia pitkäkestoisimmilla ja laaja-alaisemmilla valmiusharjoituksilla.
Päätös valmiusharjoituksista
-
-
Pelastuslaitos osallistuu valtionhallinnon järjestämiin valmiusharjoituksiin sekä järjestää tarvittaessa omia valmius- ja väestönsuojeluharjoituksia. Tavoitteena on järjestää pelastustoimen valmiutta koetteleva
valmiusharjoitus vähintään neljän vuoden välein. Harjoitukset kohdennetaan alueella esiintyvien onnettomuusuhkien mukaisesti. Harjoitustoiminta suunnitellaan ja järjestetään tarvittaessa yhdessä aluehallintoviraston kanssa. (VN:n asetus pelastustoimesta, 5 §)
Osa kohdassa 4.7 esitetyistä suuronnettomuusharjoituksista järjestetään siten, että harjoitukseen sisältyy normaaliajan vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyviä elementtejä.
Valmiusharjoitukset
Yhteiskunnan kykyä turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot testataan valmiusharjoituksilla, joita järjestetään hallinnonaloittain, suppeina erityistilanneharjoituksina ja laaja-alaisina alueellisina tai valtakunnallisina valmiusharjoituksina.
Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueen edellinen valmiusharjoitus
(OUKO14) järjestettiin 11.-12.11.2014.
Harjoitukseen osallistuivat pelastuslaitoksen lisäksi mm. PSAVI ja muu aluehallinto, Rakennuspooli sekä kaikki pelastustoimialueen kunnat. Seuraava
valmiusharjoitus on suunniteltu vuodelle
2015 (kyber-uhat).
5.5 Väestön suojaaminen
Pelastuslain 32 §:n mukaan väestön varoittaminen ja suojaaminen on yksi
osa pelastuslaitoksen vastuulla olevaa pelastustoimintaa. Tärkeimpiä tehtäviä ovat väestön varoittamiseen tarkoitettujen järjestelmien ylläpito, rakenteellisen väestönsuojelun valvonta ja ohjaus sekä evakuointien suunnittelu.
Pelastuslain ohella väestön suojaamista ohjaa SM:n laatima väestön suojaamisen strategia (hyväksytty 30.11.2007). Strategian ja myös pelastuslaitoksen tavoitteena on, että väestö kyetään suojaamaan normaaliolojen onnettomuus- ja häiriötilanteissa siten, että ihmishenkiä ei menetetä puutteellisten varoittamis-, suojautumis- ja evakuointimahdollisuuksien vuoksi.
Poikkeusoloissa tavoitteena on suojata väestö niin hyvin kuin se on mahdollista realistisesti toteutettavissa olevin järjestelyin ja kustannuksin.
5.5.1 Väestönvaroitusjärjestelmät
Pelastuslain 27 §:n mukaan pelastuslaitoksen on huolehdittava alueellaan
väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteissa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä. Väestön varoittamiseen tarvittavien laitteistojen sijoittaminen määräytyy ensisijaisesti siten, että asutuskeskukset saadaan hälyttimien kuuluvuusalueen piiriin. Tämän lisäksi hälyttimien sijoitteluun vaikuttaa normaaliajan riskitekijät, kuten vaarallisten aineiden kuljetukset sekä vaarallisten aineiden teolliseen käyttöön ja varastointiin liittyvät riskit.
45 (57)
Sivu 56
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Päätös väestönvaroitusjärjestelmistä
-
Pelastuslaitos huolehtii osaltaan siitä, että väestöä voidaan varoittaa
yleisellä vaaranmerkillä ja tilanteen edellyttämillä vaaratiedotteilla.
-
Pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän yhtenä aihealueena on väestön
varoittaminen vaaratilanteissa. Turvallisuusviestinnällä varmistetaan, että väestön varoittamiseen käytettävät menetelmät sekä vaaramerkkeihin
ja -tiedotteisiin liittyvät toimintaohjeet ovat tunnettuja.
-
Väestön varoittaminen toteutetaan taajamissa ja erityisten riskikohteiden
läheisyydessä kiinteiden väestöhälyttimien kautta. Muilla alueilla varoittaminen toteutetaan liikuteltavien hälyttimien avulla.
-
Vanhoja sireenityyppisiä väestöhälyttimiä uusittaessa tai uusia hälyttimiä hankittaessa siirrytään nykyaikaisten elektronisten hälyttimien käyttöön, jotka mahdollistavat sekä yleisen vaaranmerkin että puheviestien
antamisen.
-
Uusia väestöhälyttimiä hankintaan vuosittain 1-2 kpl. Hälyttimien sijoitus
määräytyy pelastuslaitoksen riskikartoituksen perusteella. Väestöhälyttimien hankinnassa huomioidaan liikuteltavien hälyttimien käyttömahdollisuudet. Hälyttimien hankinta liitetään investointisuunnittelun yhteyteen.
Väestöhälyttimet
Pelastuslaitoksen jokaisessa kunnassa
on yksi tai useampia väestöhälyttimiä
(toimintakuntoisia hätäkeskuksesta
käynnistettäviä kiinteitä hälyttimiä on
yhteensä 45 kpl). Hälyttimien kuuluvuusalueella asuu noin 175 000 asukasta eli lähes 70 % alueen väestöstä.
Kustannusvaikutus
Väestöhälyttimien hankintaan on budjetoitu vuosittain 30 000 €. Hankinta sisältyy investointisuunnitelmaan. Hälyttimien hankintaehtona on ollut palosuojelurahaston avustuksen saaminen. Väestöhälyttimien ylläpitokulut sisältyvät johtamisja viestijärjestelmien kustannuksiin (ks. kohta 4.5). Väestöhälytinhankinnoissa huomioidaan yhteistyömahdollisuudet vaarallisia aineita valmistavien, käyttävien, varastoivien tai niitä
kuljettavien yritysten kanssa.
5.5.2 Säteilynvalvonta
Pelastustoimialueen kunnissa on 12 Säteilyturvakeskuksen säteilynvalvontajärjestelmään (USVA) kuuluvaa säteilynvalvonta-asemaa. Valvonta-asemat
kattavat koko pelastuslaitoksen alueen. Kiinteiden mittausasemien lisäksi
pelastuslaitoksen normaaliolojen kalustoon sekä väestönsuojelumateriaaliin
sisältyy mukana kuljetettavaa säteilymittauskalustoa.
Ulkoisen säteilyn valvonnassa noudatetaan SM:n ja Säteilyturvakeskuksen
(STUK) antamia ohjeita. Säteilyvalvonnan toteutus on esitetty tarkemmin pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa.
Päätös säteilynvalvonnasta
-
Pelastuslaitos hankkii omaa säteilymittauskalustoa siten, että väestönsuojelun aluejaon mukaisilla johtopaikoilla (piirit/lohkot) ja pelastusmuodostelmilla on mahdollista seurata säteilyannoksia ja annosnopeuksia.
Säteilyvalvonnan kustannukset
STUK maksaa kiinteistä säteilyvalvonta-asemista ja niiden tietoliikenneyhteyksistä aiheutuvat kustannukset. Pelastuslaitos tarjoaa tilat valvonta-asemia
varten.
Pelastuslaitoksen omien säteilymittareiden hankintakustannukset sisältyvät
väestönsuojelumateriaalien hankintoihin.
Säteilymittareiden tarkastustoimintaan
ja omien mittareiden ylläpitoon kohdistuvat kustannukset ovat vuosittain muutamia satoja euroja. Uusien henkilöiden
kurssitus mittaritarkastajaksi maksaa
noin 1 500 €/henkilö (tarve ylläpitää
koulutusta 2 henkilölle).
Säteilymittari -ohjelma
-
Pelastuslaitos vastaa omaan toimintaan tarvittavien säteilymittareiden
tarkastuksesta, huollosta ja ylläpidosta.
-
Pelastuslaitos tuottaa maksullista säteilymittareiden tarkastuspalvelua ja
tarjoaa vastaavat tarkastus- ja huoltopalvelut alueensa kunnille maksullisena. Maksuperusteet päättää johtokunta ja maksun suuruuden pelastuslaitoksen talouspäällikkö.
Pelastuslaitos on tehnyt säteilymittareiden tarkastustoimintaa varten oman
Access-pohjaisen ohjelman, joka mahdollistaa rekisteriominaisuuksien ohella
mm. maksullisen tarkastustoiminnan
aloittamisen (tarkastustodistukset ja
laskutuslomakkeet).
46 (57)
Sivu 57
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
5.5.3 Väestönsuojat
Väestönsuojien tarkoituksena on antaa suojaa ionisoivalta säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, rakennussortumilta sekä asevaikutuksilta. Suojien rakentamista ja tarkastamista koskevat säädökset sisältyvät pelastuslakiin sekä väestönsuojia koskeviin asetuksiin. Rakenteelliseen väestönsuojeluun vaikuttaa
myös SM:n 30.11.2007 hyväksymä väestön suojaamisen strategia.
Pelastuslaitoksen alueella on hieman yli 2700 väestönsuojaa, joissa on yhteensä noin 204 000 suojapaikkaa. Suojista valtaosa eli noin 1 600 on rakennettu asuinrakennusten ja noin 1000 työpaikka- tai liikerakennusten yhteyteen. Loput suojista ovat johtokeskuksia ja yleisiä väestönsuojia.
Pelastuslaitos huomioi alueen väestönsuojat väestönsuojelun suunnittelussa. Lähtökohtana on yleensä, malli, jossa erityisillä vaara-alueilla oleva väestö evakuoidaan. Vaara-alueet, joille väestö voi jäädä, on oltava suojautumismahdollisuus väestönsuojiin. Se väestön osa, jolle ei ole riittävästi suojatiloja, evakuoidaan. Väestönsuojien käyttötarve esiintyy yleensä vain sotatilaan, sodan uhkaan tai sen jälkitilaan liittyvissä olosuhteissa (YTS 2010).
Väestönsuojien ylläpidon valvonta on esitetty kohdassa 3.4.1. Suojien ylläpitoon ja käyttökuntoon laittamiseen liittyvä opastus ja neuvonta on esitetty
kohdassa 3.3.1.
5.5.4 Väestön evakuointi
Evakuointien suunnittelu- ja varautumisvelvoitteet on sisältyvät pelastuslain
64 §:ään. Pelastuslain ohella poikkeusolojen evakuointeihin liittyviä järjestelyitä käsitellään myös valmiuslain 17 luvussa. Myös pelastuslain 48 §:ssä
mainittujen erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisissa pelastussuunnitelmissa tulee tarvittaessa ottaa huomioon väestön evakuoimiseen liittyvät
järjestelyt.
Evakuointisuunnittelua ohjeistaa myös sisäasiainministeriön ohje väestön
evakuointien suunnittelusta ja toimeenpanosta (14.11.2003). Tämä ohje on
annettu vanhan pelastuslain nojalla ja SM:stä saadun tiedon mukaan uusi
ohje olisi valmisteilla.
Evakuointisuunnitelma
Pelastuslaitos on tehnyt aluettaan koskevan evakuointisuunnitelman ja luovuttanut sen ohjeiden mukaisesti lääninhallitukselle vuonna 2005.
Suunnitelma on päivitetty keskeisten
hälytysyhteystietojen ja muiden yhteystietojen osalta vuosittain. Suunnitelman
kokonaispäivitys aloitetaan viimeistään
uuden evakuointeja koskevan ohjeistuksen valmistuttua.
Evakuointisuunnittelun perusteena ovat onnettomuusriskien kartoitus ja eri
viranomaisilta saatavat uhka-arviot. Normaaliolojen toimivaltuus evakuointien määräämiseen perustuu pelastuslain 36 §:n mukaisiin pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksiin. Poikkeusolojen laajamittaisten evakuointien
toimivalta on valmiuslain 121 §:n nojalla valtioneuvostolla ja vastuu evakuointien yleisjohdosta sisäasiainministeriöllä.
Päätös varautumisesta evakuointeihin
-
Pelastuslaitos ylläpitää evakuointia edellyttävää uhka-analyysiä sekä
suunnitelmaa ja valmiutta vaarassa olevan väestön siirtämiseksi pois
vaara-alueelta. Evakuointisuunnitelma integroidaan kunnissa laadittuihin
47 (57)
Sivu 58
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
tai laadittaviin evakuoidun väestön huoltosuunnitelmiin. Evakuointisuunnittelu kattaa kaikki uhkamallit sekä turvallisuustilanteet: normaaliolot,
häiriötilanteet ja poikkeusolot (YTS 2010, kohta 1.3).
-
Erityisesti normaaliolojen uhkamallien ja häiriötilanteiden vaatimaa evakuointisuunnittelua kehitetään yhteistyössä alueen kuntien kanssa.
-
Pelastuslaitos osallistuu omalta osaltaan evakuointiin tarvittavan henkilöstön koulutukseen.
5.6 Pelastustoiminnan johtaminen eri uhkamallien aikana (häiriötilanteet ja poikkeusolot)
Yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavia uhkamalleja ja riskitekijöitä on kuvattu mm. yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS 2010). Turvallisuusstrategissa on tunnistettu häiriötilanteita, joilla tarkoitetaan uhkaa tai tapahtumaa, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön
elinmahdollisuuksia. Näiden tilanteiden hallinta edellyttää tavallisesti viranomaisten ja muiden toimijoiden laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja
viestintää.
YTS 2010:n mukaisesti häiriötilanteen hallinnassa noudatetaan samoja periaatteita sekä normaali- että poikkeusoloissa. Myös pelastuslaitoksen johtamisjärjestelyt perustuvat kaikissa tilanteissa normaaliolojen johtamisjärjestelyihin (ks. kohta 4.4). Laajennettujen johtamisjärjestelyt voivat tulla kyseeseen esim. valmiuslain 3 §:n kohtien 1 ja 2 mukaisissa poikkeusoloissa (sota, sen välitön uhka tai jälkitila), jotka vaativat väestönsuojelumuodostelmien
käyttöön ottamisen.
5.6.1 Johtamistoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
Yhteiskunnan häiriötilanteiden laatu ja laajuus sanelevat osaltaan johtamistoiminnan tehostamisen tarpeet. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi tilannekuvatoiminnan tehostamista, lomien siirtämistä, päivystys- ja varallaolovahvuuden kasvattamista, pelastuslaitoksen johtokeskuksen, johtokeskusyksikön ja
asemapaikkojen miehittämistä sekä johtamisja viestisuunnitelmien tarkastamista ja viranomaisyhteistyön lisäämistä. Lähtökohtana ovat normaaliolojen johtamisjärjestelyt.
Poikkeusolojen johtamisorganisaatiota laajentaa perustettavien väestönsuojelumuodostelmien (suojelupiirit, -lohkot ja -yksiköt) johtaminen. Eri turvallisuustilanteisiin liittyvän johtamisvalmiuden kehittämisessä noudatetaan SM:n
antamia yhtenäisiä ohjeita.
Päätös pelastustoiminnan johtamisesta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
-
Pelastustoimen normaaliajan muodostelmien (pelastusryhmät, joukkueet ja komppaniat) sekä poikkeusoloissa erikseen perustettavien
48 (57)
Sivu 59
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
muodostelmien (tiedustelu-, huolto-, kalustoja pelastuskoiraryhmät) hälyttäminen ja johtaminen perustuvat kaikissa turvallisuustilanteissa normaaliolojen järjestelyihin (ks. kohta 4.5). Erikseen perustettavat muodostelmat alistetaan tilanteen mukaan pelastusmuodostelmien johdettavaksi.
-
Poikkeusolojen pelastus- ja väestönsuojelutoimia koordinoidaan ja johdetaan pelastuslaitoksen johtokeskuksesta.
-
Omatoimiseen varautumiseen liittyvien yritysten, laitosten ja asuinyhteisöjen johtamisesta ja ohjaamisesta vastaavat häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa samat viranhaltijat kuin normaalioloissakin. Poikkeusoloissa
toimintaa tukevat erikseen perustettavat suojelupiirien-, lohkojen- ja yksiköiden johtokeskukset/ -paikat.
-
Muodostetuille suojelupiireille, -lohkoille ja -yksiköille määritetään johtokeskukset tai -paikat sekä näille henkilöstö. Johtopaikkojen tilavarauksista sekä niiden miehityksestä päättää pelastuslaitos. Järjestelyt esitetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa.
Kunnan ja kunnan eri toimialojen perustamisvastuulla olevien väestönsuojelumuodostelmien johtamisesta vastaa kunta ja kunnan ne toimialat, joille
muodostelman perustaminen kuuluu. Pelastustoiminnan johtamista ja muiden väestönsuojelumuodostelmien johtamista yhteen sovittaa kunnan johtokeskukseen nimetty pelastuslaitoksen yhdyshenkilö (ks. kohta 5.2).
5.6.1 Pelastuslaitoksen johtokeskus
Pelastuslain 77 §:n mukaan pelastuslaitoksen tulee järjestää pelastustoiminnan johtamistilat ja muut edellytykset siten, että johtaminen on mahdollista
myös poikkeusoloissa.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johtokeskus sijaitsee Oulun paloasemalla suojatilassa. Johtokeskustoimintaa varten on laadittu työjärjestys ja johtokeskuksen toimintaohje.
Muut pelastustoiminnan johtamiseen liittyvät tilat ja ajoneuvot on esitetty
kohdassa 4.2.3 ja 4.4.
Päätös pelastuslaitoksen johtokeskuksesta
-
Pelastuslaitoksen johtokeskus on rakenteiden, tekniikan ja materiaalien
osalta välittömässä käyttöönottovalmiudessa mahdollisten suuronnettomuuksien, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta.
-
Johtokeskuksen miehittämistä varten ylläpidetään päällikköpäivystysjärjestelmää. Johtamistoimintaan tarvittava henkilöstö hälytetään pelastuslaitoksen päällystöstä ja osin myös miehistöstä muodostetuilla ryhmähälytyksillä. Johtamisvalmiutta kohotetaan turvallisuustilanteen muuttuessa
tarpeen mukaan.
49 (57)
Sivu 60
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
5.6.3 Yhteydet kuntien ylläpitämiin väestönsuojelumuodostelmiin
Pelastustoimen ja hätäkeskusten organisaatiomuutokset sekä tietoliikennetekniikan nopea kehitys edellyttävät pelastustoimen johtamisjärjestelmän
osittaista uusimista. Kaikille hallinnon tasoille luodaan kyky muodostaa tilannekuvaa sekä jakaa sitä muille tarvitsijoille. Yhteensopivuus muiden keskeisten yhteistyötahojen kanssa otetaan huomioon järjestelmää kehitettäessä.
Päätös poikkeusolojen viesti- ja tietoliikenneyhteyksistä
-
Pelastuslaitos vastaa tilannekuvan ylläpitämisessä tarvittavien tietoliikenneyhteyksien ja viestijärjestelmien yhteensopivuudesta ja rakentamisesta kuntien johtokeskusten sekä pelastuslaitoksen johtokeskuksen
välillä olemassa olevia tieto- ja viestiliikenneyhteyksiä hyödyntäen.
-
Pelastuslaitoksen poikkeusolojen viesti- ja tietoliikenneyhteytenä käytetään normaaliolojen viestiverkkoja niin pitkään kuin mahdollista. Poikkeusoloissa korostuu viranomaisradioverkon (VIRVE) käyttö.
-
Pelastuslaitoksen johtokeskuksen ja kunnan johtokeskuksen väliseen
puheensiirtoon käytetään viranomaisradioverkkoa (VIRVE), matkapuhelinverkkoja sekä kiinteää puhelinverkkoa. Pelastuslaitoksen ja kuntien
johtokeskuksista suojelupiirien-, lohkojen- ja yksiköiden johtokeskuksiin
ja -paikoille järjestettävistä yhteyksistä puuttuu SM:n tarkempi ohjeistus
(toistaiseksi toteuttamatta).
-
Datasiirron samoin kuin puhesiirron suunnittelussa pyritään huomioimaan markkinoille tulevat uudet järjestelmät ja tekniikat.
-
Pelastuslaitos ei järjestä puhe- tai tietoliikenneyhteyksiä kunnan johtokeskuksen ja kunnan oman väestönsuojeluorganisaation välille. Näiden
yhteyksien suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa kunta.
-
Kunnat hankkivat ja ylläpitävät poikkeusolojen väestönsuojeluorganisaation vaatimat VIRVE -radiot omille muodostelmilleen.
5.7 Väestönsuojelumateriaali
Väestönsuojelumateriaalin hankinta perustuu pelastuslain 64 §:ään väestönsuojeluun varautumisesta. Materiaalihankinnat suoritetaan ennakolta pelastuslaitoksen valmiussuunnitelman ja Oulun kaupungin hankintaohjeiden mukaisesti.
Väestönsuojelumateriaalien hankinta
Normaaliajan tavoitevahvuisen väestönsuojeluorganisaation materiaalihankintoja ja materiaalin ylläpitoa varten on
budjetoitu vuosittain 15 000 €.
Päätös yleiseen väestönsuojeluun varattavasta materiaalista
-
Pelastuslaitos hankkii ja varaa oman toimintansa edellyttämät väestönsuojelumateriaalit. Normaaliolojen tavoitteena on ylläpitää henkilökohtaisia suojavälineitä noin 700 henkilölle. Lisäksi hankitaan tai varataan
50 (57)
Sivu 61
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
pelastuslaitoksen muodostelmien tarvitsemat ryhmäkohtaiset kalustot ja
materiaalit.
-
Materiaalihankinnat toteutetaan keskitetysti valmiussuunnitelmaan sisältyvän hankintasuunnitelman mukaisesti. Hankinnat on porrastettu siten,
että osa materiaaleista hankitaan vasta turvallisuustilanteen kiristyessä
normaalioloista häiriötilanteeseen tai poikkeusoloihin.
-
Hankittavan väestönsuojelumateriaalit valitaan ja varastoidaan siten, että materiaalia voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti normaaliolojen valmiuden ylläpitämisessä (suuronnettomuusvalmius).
5.8 Henkilöstö-, kalustoja tilavaraukset
Varauksilla tarkoitetaan pelastustoimen osalta pelastus- ja väestönsuojelutehtävissä tarvittavan henkilöstön, kaluston ja tilojen varaamista pelastustoimen käyttöön myös poikkeusoloissa. Varauksien suunnittelu ja toteutus
on olennainen osa normaaliolojen varautumistoimenpiteitä.
Pelastuslain 64 § mukaan kukin viranomainen huolehtii poikkeusolojen väestönsuojelutehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta. Varautumistehtävien rekisteristeristä säädetään pelastuslain 92 §:ssä. Pelastuslaitos toteuttaa varaukset yhteistyössä Puolustusvoimien Pohjois-Pohjanmaan ja
Kainuun aluetoimiston kanssa.
Päätös henkilö-, kalustoja tilavarauksista
-
Pelastuslaitoksen väestönsuojelumuodostelmien (suojelupiirit, -lohkot ja
-yksiköt) sekä evakuoinnin (järjestelykeskukset, jakopaikat, vastaanottokeskukset, -paikat ja kokoontumiskeskukset, -paikat) perustamiseen
tarvittavan henkilöstön varaamista koskevat esitykset toimitetaan Pohjois-Suomen sotilasläänin esikuntaan keskitetysti noin kolmen vuoden
välein. Varautumistehtävien henkilörekisterissä olevat tiedot tarkistetaan
pelastuslain 92 §:n mukaisesti vähintään viiden vuoden välein.
-
Kuntien väestönsuojeluorganisaatioiden henkilöstövarauksista vastaavat kunnat yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Ajoneuvokaluston varaaminen toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen
kanssa. Pelastuslaitoksen omistamat moottoriajoneuvot ovat pelastuslaitoksen käytössä myös poikkeusoloissa.
-
Pelastuslaitoksen oman toiminnan, omatoimisen varautumisen ohjauksen sekä evakuointien vaatimat huoneisto- ja tilavaraukset tarkistetaan
viranomaisyhteistyönä joka toinen vuosi.
Varaukset
Asevelvollisuuslain 89 §:ssä
(1438/2007) on määritelty palvelukseen
kutsumatta jättäminen yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi. Toimenpidettä,
jolla tämä toteutetaan, kutsutaan henkilövaraamiseksi (VAP). Puolustusvoimien aluetoimistot ratkaisevat asevelvollisia koskevat varaushakemukset.
Kuljetusvälineiden, työkoneiden ja tilojen varaamisen ohjeistavat elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskukset (ELY).
Pelastuslain 92 §:n mukaan varautumistehtävien henkilörekisterissä olevat
tiedot on tarkistettava vähintään viiden
vuoden väliajoin merkinnän tekemisestä tai tarkistuksesta tai poistettava. Puolustusvoimien ohjeistuksen mukaan varaajan tulee tarkistaa varauksensa yhden - kolmen vuoden välein ja aina, mikäli varaajan toimintamenetelmissä, organisaatiossa tai henkilöstössä tapahtuu huomattavia muutoksia. Päivitysvaraus jatkaa perusvarauksen viiden vuoden määräaikaa koko toimipaikan varatun henkilöstön osalta.
Henkilöstövarausten tilanne
Pelastuslaitoksen poikkeusolojen varautumistehtävien pelastus- ja suojelumuodostelmia on tarkasteltu uudelleen
kuntaliitosten aluejakoon vaikuttaneiden
muutosten perusteella vuonna 2014.
Pelastuslaitoksen poikkeusolojen varautumistehtäviä varten tarvittava henkilömäärä on noin 1500 henkilöä. Pelastuslaitoksen henkilövarauksien päivityksiä tehdään vuosittain 2-6 kunnan
alueella.
51 (57)
Sivu 62
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
5.9 Varautumisen ja väestönsuojelun suunnitelmat
Valmiuslain 12 §:n mukaan mm. kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien
yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan
toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Pelastuslain
64 §:n mukaan pelastustoimen viranomaisten on varauduttava toimintansa
hoitamiseen poikkeusoloissa mm. riittävin suunnitelmin.
Eri turvallisuustilanteita koskevat pelastuslaitoksen hälytys-, pelastustoiminta- ja väestönsuojelusuunnitelmat sisältyvät pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmaan.
Päätös varautumis- ja väestönsuojelusuunnitelmista
-
Eri turvallisuustilanteita koskevat hälytys-, pelastustoiminta- ja väestönsuojelusuunnitelmat sisällytetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmaan, jonka hyväksyy pelastuslaitoksen johtokunta.
-
Suunnitelma tarkistetaan ja vahvistetaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen ensimmäisen voimassaolovuoden aikana.
-
Kunnat vastaavat kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan ja toimialakohtaisten valmiussuunnitelmien laatimisesta. Pelastuslaitoksen nimeämät kuntakohtaiset yhdyshenkilöt toimivat asiantuntijoina kuntien
valmius- ja väestönsuojelusuunnittelussa.
52 (57)
Sivu 63
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
6 ALUEEN PELASTUSTOIMEN TUOTTAMAT MUUT PALVELUT
Alueen pelastustoimelle ja pelastuslaitokselle kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä säädetään mm. pelastuslaissa. Pelastuslaitos voi tuottaa myös muita
palveluita, kuten ensihoitopalveluita, jos siitä on palvelun järjestämisvastuussa olevien kanssa sovittu (PeL 27 §). Muiden palveluiden tuottamisella
ei kuitenkaan saa vaarantaa pelastustoimen lakisääteisten palveluiden tuottamista.
6.1 Ensihoitopalvelu
Terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 § mukaan ensihoitopalvelulla tarkoitetaan mm. äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitoa kohteessa ja tarvittaessa potilaan kuljettamista lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön. Ensihoitopalvelun järjestämisestä vastaa Terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 §:n sekä ensihoitopalvelusta annetun Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (340/2011) mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun omana toimintanaan, yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) valtuusto päätti 17.6.2014
ensihoidon palvelutasosta vuosille 2015 - 2018. PPSHP päätti mm. tuottaa
ensihoitopalvelut yhteistoiminnassa alueen pelastuslaitosten kanssa. Samalla PPSHP päätti nostaa alueen valmiudessa olevat ensihoitoyksiköt välittömään lähtövalmiuteen (varallaolo jäi pois).
Päätös pelastuslaitoksen tuottamasta ensihoidosta
-
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palvelutarjontaan sisällytetään Terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 §:n mukaisen kiireellisen ensihoitopalvelun tuottaminen, jos palvelulle on palvelun järjestämisvastuussa olevan sairaanhoitopiirin (PPSHP) puolesta kysyntää.
-
Pelastuslaitos tuottaa kiireellistä ensihoitopalvelua siten kuin siitä sairaanhoitopiirin (PPSHP) ja pelastuslaitoksen välisessä ensihoitopalvelun
yhteistoimintasopimuksessa sovitaan. Ensihoitopalvelu tuotetaan nettokustannusperiaatteiden mukaisesti.
-
Pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt, ensihoitohenkilöstö sekä toiminnassa tarvittavat varusteet sijoitetaan ensisijaisesti pelastuslaitoksen paloasemille. Paloasematilojen käyttöön liittyvät kustannukset jyvitetään
erikseen ensihoidon ja pelastustoimen kesken.
-
Pelastuslaitos huolehtii, että ensihoitopalvelun tuottaminen ei vaaranna
pelastustoimen lakisääteisten tehtävien suorittamista.
Pelastuslaitos ensihoitopalvelun
tuottajana
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella,
kuten myös useimmilla muilla pelastuslaitoksilla, on pitkät perinteet ja vahva
osaaminen ensihoitopalvelun järjestämisestä.
Oulun palolaitos aloitti Oulun kaupungin
ensihoitopalveluiden tuottamisen jo
1920-luvulla jolloin palolaitos perustettiin. Tehtävä siirtyi pelastustoimen alueellistumisen yhteydessä vuonna 2004
Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle.
Uusi aluelaitos tuotti aluksi Oulun ja
Hailuodon ensihoitopalvelun. Palvelutuotantoalue laajeni 1.1.2012 alkaen
Oulunsalon ja Kempeleen alueelle ja
1.1.2013 alkaen koko uuden Oulun ja
Iin kuntien alueelle. Vuoden 2015 alkaessa ensihoitopalveluiden tuotantoalueena on koko pelastustoimialue sekä
Vaalan kunta.
Kuusamon ja Haukiputaan palolaitosten
tuottama ensihoitopalvelu päättyi alueellisen pelastustoimen perustamisen
yhteydessä vuoden 2003 lopulla.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen roolia ensihoitopalvelun tuottajana on korostettu myös Oulun kaupungin liikelaitoksia koskevissa omistajapoliittisissa
linjauksissa. (Oulun KV 17.6.2013 § 98)
53 (57)
Sivu 64
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
PPSHP:n ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen välinen ensihoidon yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin 1.9.2014. Sopimuksen mukaan OuluKoillismaan pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelun koko pelastustoimialueelle sekä Vaalan kuntaan. Sopimus on voimassa vuodet 2015–2018, josta
vuosi 2018 on ns. optiovuosi.
Ensihoitopalvelun lääketieteellisestä ja operatiivisesta kehittämisestä, ohjauksesta ja johtamisesta vastaa PPSHP:n ensihoitokeskuksen henkilöstö
(ensihoidon vastuulääkärit, ensihoitopäällikkö ja ensihoidon kenttäjohtajat).
Pelastuslaitokset toimivat operatiivisen ensihoitopalvelun vastuullisena tuottajana. Pelastuslaitosten vastuulla on mm. yhteistoimintasopimuksen mukaisen ensihoitovalmiuden ylläpitäminen ja hätäkeskuksen välittämien kiireellisyysluokan A-D ensihoitotehtävien suorittaminen.
Ensihoitopalveluun kuuluvasta ensihoitoyksiköiden kokonaismäärästä, tasosta (hoito-/perustaso), valmiudesta ja sijoituksesta on vaatimukset
PPSHP:n ensihoidon palvelutasopäätöksessä, jonka noudattamista edellytetään PPSHP:n ja pelastuslaitoksen välisessä ensihoitopalvelun yhteistoimintasopimuksessa. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen osalta ensihoitoyksiköiden sijoittelu ja valmius on seuraava:
Yksikkö
EPP121
EPP122
EPP123
EPP125
EPP131
EPP133
EPP134
EPP132
EPP127
EPP136
EPP124
EPP126
EPP135
EPP221
EPP231
EPP222
EPP223
EPP224
EPP232
EPP233
EPP321
EPP331
EPP332
Sijoitus
Oulu (Raksila)
Oulu (Raksila)
Oulu (Haukipudas)
Oulu (Kiiminki)
Oulu (Raksila)
Oulu (Raksila)
Oulu (Ruskonselkä)
Oulu (Raksila)
Oulu (Raksila)
Oulu (Raksila)
Ii
Kempele
Liminka
Pudasjärvi
Pudasjärvi
Taivalkoski
Kuusamo
Kuusamo
Kuusamo
Kuusamo
Muhos
Utajärvi
Vaala
Valmius
24/7
24/7
24/7
24/7
24/7
24/7
24/7
klo 8-20
lisäyksikkö
lisäyksikkö
24/7
24/7
24/7
24/7
klo 8-20
24/7
24/7
24/7
klo 8-20
lisäyksikkö
24/7
24/7
24/7
Ensihoito (sairaankuljetus)
Ensihoidon liikevaihto vuoden 2014 tilinpäätöksessä on noin 6 991 000 €,
josta henkilöstökulujen osuus on noin
5 440 000 €. Ensihoidon vuoden 2014
nettoinvestoinnit olivat 1 961 000 €, johtuen ensihoidon palvelutuotantoalueen
laajentumisesta 1.1.2015 alkaen. Investointien kattamiseen lainosuus oli 1 890
000 €.
Ensihoitohenkilöstö
Pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstön
ammatillisia pätevyysvaatimuksia ohjaa
STM:n asetus ensihoitopalvelusta
(340/2011). Yleisimpiä ammattitutkintoja ovat ensihoitaja AMK, sairaanhoitaja
AMK, lähihoitaja (suuntautumisvaihtoehtona ensihoito) sekä Pelastaja.
Ammatillista osaamista tuetaan täydennyskoulutuksella.
Henkilöstö
H+H
H+P
H+P
H+P
P+P
P+P
P+P
P+P
H+P
H+P
P+P
H+P
P+P
H+P
H+P
H+P
P+P
H+P
P+P
P+P
Pelastuslaitoksen ensihoitopalveluissa työskentelee lähes 180 henkilöä; sijaisineen lähes 200. Ensihoidon tulosaluetta johtaa pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö apunaan ensihoitomestarit (3) ja työvuorojen ensihoitoesimiehet, jotka osallistuvat myös operatiiviseen ensihoitotoimintaan. Ensihoitoyksiköiden työparit muodostuvat hoitotason ja/tai perustason ensihoitajista.
54 (57)
Sivu 65
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Ensihoitopalvelut
Oheisessa karttakuvassa on havainnollistettu pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun palvelutuotantoalue ja ensihoitoyksiköiden sijoittuminen alueella
1.1.2015 alkaen.
Kehityssuunnitelma
Tulosalueen kehittämistyö tärkeimmät päämäärät ovat:
toiminnan vakiinnuttaminen,
työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden parantaminen
ensihoitajien osaamisen kehittäminen
kustannustehokkuus ja
korkea asiakastyytyväisyys.
Kehittämishankkeet
Ensihoidon kehittämishankeena ollut
Asiakaspalautteen käsittely- ja seurantaprotokolla pelastuslaitoksella -hanke
valmistui vuonna 2013.
6.2 Ensivastetoiminta
Terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 §:n mukaan ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan
luokse. Ensivastetoiminta tukee potilaan hätäensiavun käynnistymistä ja luo
paremmat lähtökohdat potilaan hoidolle.
Ensivastetoiminnan tuottajana voi toimia pelastuslaitos, poliisi, rajavartiolaitos tms. toimija, jolla on henkilöstön, kaluston ja toimintavalmiuden puolesta
riittävät edellytykset palvelun tuottamiseen.
Sopimus ensivastetoiminnasta
PPSHP:n ja pelastuslaitoksen nykyinen
ensivastesopimus on allekirjoitettu
21.12.2012.
Ensivastesopimuksessa on sovittu mm.
ensivastetoiminnan hoidollisesta tasosta, toiminnan alueellisesta laajuudesta
sekä koulutus-, vastuu- ja kalustokysymyksistä.
PPSHP on sisällyttänyt ensihoitoa tukevan ensivastetoiminnan osaksi ensihoitopalvelua. Ensihoidon yhteistoimintasopimusta vastaava sopimus ensivastetoiminnasta on allekirjoitettu PPSHP:n ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen kesken 21.12.2012.
55 (57)
Sivu 66
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen tuottaman ensivastetoiminnan piirissä on
vuoden 2015 alkaessa 10 alueen 12 kunnasta (Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä ja Utajärvi). Ensivasteyksikkö on hälytettävissä 17 paloasemalta. Määrä laskee vuoden 2016 aikana yhdellä, kun Oulunsalon ja Kempeleen paloasemat yhdistetään. Pelastuslaitoksen ensivastepalvelut järjestää pelastuksen tulosalue. Osalla pelastuslaitoksen asemapaikoista ei ole tällä hetkellä valmiuksia ensivastetoiminnan aloittamiseen. Hailuodossa ensivastetoimintaan osallistuu myös SPR:n
Hailuodon osasto. Säästötoimenpiteet
Päätös pelastuslaitoksen tuottamasta ensivastetoiminnasta
-
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palveluihin kuuluu Terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 §:n mukaisen ensivastetoiminnan tuottaminen. Ensivastetoiminta sisällytetään niiden paloasemien palveluihin, joissa palvelulle on PPSHP:n puolesta kysyntää ja joissa siihen on aseman henkilöstön puolesta riittävä valmius.
-
Pelastuslaitos tuottaa ensivastetoimintaa siten kuin siitä palvelun järjestämisvastuussa olevan sairaanhoitopiirin (PPSHP) ja pelastuslaitoksen
välisessä ensivastetoiminnan yhteistoimintasopimuksessa sovitaan.
-
Ensivastetoiminnan yhteistoimintasopimukset laaditaan ja toiminta järjestetään siten, ettei ensivastetoiminta vaaranna pelastustoimen lakisääteisten tehtävien suorittamista. Tämän vuoksi ensivasteyksiköiden
toiminta-alue rajoitetaan noin kymmeneen kilometriin yksikön paloasemasta.
Ensivastetoiminta
Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on suorittanut viime vuosina noin 950 ensivastetehtävää/vuosi. Ensivasteyksikkönä
käytetään yleisimmin paloaseman
sammutusautoa 2-4 henkilön vahvuudella. Ensivastetehtävien tehtäväkohtaiset kustannukset ovat olleet noin 72 91 euroa asemapaikasta riippuen. Muina kustannuksina on huomioitava henkilöstön koulutuskustannuksen sekä investointiluontoiset kulut, kuten kalustoja varustehankinnat.
Ensivastesopimuksessa määritetty ensivastetoiminnan yksikkökohtainen (ensivasteyksikkö) perusmaksu on 3 500
€/vuosi ja tehtäväkohtainen hinta 170
€/tehtävä.
Ensivastekoulutus
Ensivasteyksikön henkilöstön peruskoulutuksen muodostaa pelastusalan
miehistön ammattitutkinto tai sivutoimisen henkilöstön ensivastekurssi. Lisäksi
järjestetään erilaista täydennyskoulutusta.
Ensivastetoiminta
Oheisessa karttakuvassa on havainnollistettu pelastuslaitoksen ensivasteyksiköiden sijoittuminen ja yksiköiden toiminta-alue pelastustoimialueella.
Karttakuvasta on poistettu vuoden 2016
aikana Kempeleen paloasemaan yhdistettävän Oulunsalon paloaseman ensivasteyksikkö ja sen toiminta-alue.
Kuvasta on poistettu myös Oijärven ja
Käylän paloasemat, joiden toiminta lopetetaan vuoden 2016 aikana. Oijärven
ja Käylän paloasemilta ei ole järjestetty
ensivastetoimintaa.
Säästötoimenpiteet
56 (57)
Sivu 67
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
6.3 Muut palvelut
Pelastuslaitoksen muihin palveluihin on kuulunut lähinnä sammutinhuoltoon
liittyvät palvelut. Säiliöautoja on käytetty veden kuljettamiseen (muuhun kuin
hälytystoimintaan liittyen) satunnaisesti. Pelastuslaitoksen kaluston vuokraus
samoin kuin sukeltajien toimesta järjestetty veteen pudonneiden tai heitettyjen esineiden (polkupyörät, perämoottorit, silmälasit…) etsintä on pääosin
lopetettu. Keväällä 2008 aloitettiin uutena palveluna säteilymittareiden tarkastustoiminta.
Muut palvelut
Käsisammutiimien tarkastus- ja huoltotoiminta on lopetettu pelastuslaitoksen
toimintana.
Päätös muista palveluista
-
Pelastuslaitos tuottaa maksullista kannettavien säteilymittareiden tarkastuspalvelua.
57 (57)
Sivu 68
Pelastuslain (379/2011) 28 §:n mukainen
PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013 - 2016
OSA 2
PERUSTELUMUISTIO
14.12.2012 § 46
Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa
xx.xx.xxxx, § xx
Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos
Liite 6 § 8: Palvelutasopäätös 2013 - 2016, perustelumuistio, hyv. 14.12.2012 § 46, 29.4.2015
Sivu 69
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
OSA 2, Perustelumuistio
SISÄLLYSLUETTELO
1 JOHDANTO ..................................................................................................................... 3
2 PELASTUSTOIMIALUEEN YLEISKUVAUS .................................................................... 4
3 PELASTUSTOIMIALUEEN ONNETTOMUUSUHAT ....................................................... 9
3.1 Onnettomuusuhkien tarkastelu pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (SM
21/2012) perusteella......................................................................................................................... 9
3.1.1 Riskialueiden muodostaminen ............................................................................................ 9
3.1.2 Riskialuejaon tarkistaminen tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella ....................... 10
3.1.3 Riskialuejaon tarkastelu .................................................................................................... 11
3.1.4 Uudet riskiaineistot ........................................................................................................... 12
3.2 Erityisten riskikohteiden tarkastelu ......................................................................................... 13
3.3 Riskialuejaon käyttäminen....................................................................................................... 13
4 MUUT RISKITEKIJÄT .....................................................................................................17
4.1 Tulipalot ................................................................................................................................... 17
4.2 Liikenneonnettomuudet ........................................................................................................... 18
4.3 Vaarallisten aineiden onnettomuudet ja öljyvahingot ............................................................. 19
4.4 Vesipelastustehtävät ................................................................................................................ 20
4.5 Luonnononnettomuudet ........................................................................................................... 21
4.6 Muut pelastustoimen tehtävät .................................................................................................. 22
5. NORMAALIAJAN HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN VARAUTUMINEN ..23
Muutos hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa xx.xx.xxxx, § xx
2 (24)
Sivu 70
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
1 JOHDANTO
Alueen pelastustoimi ja sen pelastuslaitos ovat yksi keskeisistä yhteiskunnan
turvallisuuspalvelujen tuottajista. Pelastustoimelle kuuluvista lakisääteisistä
tehtävistä säädetään pelastuslaissa, mutta tehtäviä tulee myös muun lainsäädännön, kuten kemikaalilainsäädännön perusteella. Pelastustoimi voi
tuottaa myös muita kuin lakisääteisiä palveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi
ensihoitopalvelut tai kuntien valmiussuunnittelua tukevat palvelut.
Pelastustoimen lakisääteisten palvelujen palvelutasosta on säädetty pelastuslain 28 - 29 §:ssä. Säädösten mukaan pelastustoimen palvelutason tulee
vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutason mitoittamiseksi pelastustoimen on mm. selvitettävä alueella esiintyvät onnettomuusuhat ja
niistä aiheutuvat riskit sekä määritettävä niiden perusteella toiminnan tavoitteet, käytettävät voimavarat ja palvelujen taso. Palvelutason määrittämistä
koskevat velvoitteet koskevat ensisijaisesti lakisääteisiä palveluja, mutta on
luontevaa, että palvelutasopäätöksessä päätetään myös siitä, mitä pelastustoimelle vapaaehtoisia palveluja pelastuslaitos tuottaa.
Tässä perustelumuistiossa käsitellään palvelutasopäätöksen perustana olevia onnettomuusuhkia, niistä aiheutuvia riskitekijöitä ja riskienhallintaa. Varsinaiset päätökset pelastustoimen palveluista ja niiden laadusta ja määrästä
kirjataan palvelutasopäätökseen.
Onnettomuusuhkien määrittämistä ohjeistaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM:n julkaisuja 21/2012). Ohje päivitettiin vanhasta
toimintavalmiusohjeesta keväällä 2012. Uudessa ohjeessa on uudistettu
mm. riskialueiden määräytymisperusteita, pelastustoimen toimintavalmiuden
käsitteitä ja pelastustoiminnan johtamiselle asetettuja vaatimuksia.
Onnettomuusuhkien ja toimintavalmiuden tarkastelussa huomioidaan PTSohjeen (pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje) lisäksi mm. pelastuslain ja valmiuslain säädökset, joiden mukaan pelastuslaitosten tulee
varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen sekä normaaliajan
häiriötilanteissa että poikkeusoloissa. Onnettomuusuhkia ja niihin varautumista käsitellään lisäksi useissa valtakunnallisissa strategioissa ja periaatepäätöksissä, kuten sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, Suomen turvallisuusja puolustuspolitiikassa, yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa ja pelastustoimen strategiassa. Myös nämä pyritään huomioimaan palvelutasopäätöstä
ja sen perustelumuistiota laadittaessa.
3 (24)
Sivu 71
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
2 PELASTUSTOIMIALUEEN YLEISKUVAUS
Maa-alue
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueeseen kuuluu 12 kuntaa. Alue koostuu Jokilaaksoja lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pelas2
tustoimialueen pinta-ala on ilman merialueita noin 23 160 km . Alue rajoittuu
länsireunastaan Perämereen ja itäreunastaan noin 140 km pituiseen rajalinjaan Venäjän kanssa. Perämereen rajoittuvaa rantaviivaa alueella on noin
250 km, kun ei huomioida rantaviivan ”rosoisuutta”. Pohjoisessa aluetta rajoittaa Lapin lääni ja samalla Lapin pelastustoimialue. Etelässä rajalinjana
ovat Jokilaaksojen ja Kainuun pelastustoimialueet. Alueen pituus ilman merialuetta on Länsi-Itä -suunnassa noin 230 km ja Etelä-Pohjoissuun-nassa
noin 150 km. Alueen halkaisijan pituus on noin 280 km.
Kuva 1.
Pelastustoimialueen kunnat ja niiden
pinta-alat vuodesta 2013 alkaen.
Pelastustoimialueen pinta-ala ei juuri poikkea muista pelastustoimialueista.
Sen sijaan alueen kuntien pinta-aloissa on havaittavissa Pohjois-Suomelle
tyypillinen suuri koko. Alueen kuntien keskimääräinen pinta-ala on noin 1918
2
2
km , kun se koko Suomessa on noin 1007 km (Tilastokeskus). Kuntien suuri
pinta-ala näkyy pelastustoiminnan suunnittelussa harvahkona paloasemaverkkona ja sitä kautta eri alueiden saavutettavuuteen kuluvan ajan kasvamisena.
VÄESTÖ
Alueen asukasmäärä on noin 282 700 273 800 (vrk 12/20141), josta yli noin
196 300 188 000 eli noin 69,4 98 % asuu Oulussa (Oulu ennen kuntaliitosta
2
noin 143 900). Väestötiheys 12,3 11,8 as/ km jää muun Pohjois-Suomen
tavoin valtakunnallisen keskiarvon alapuolelle. Aikavälillä 1.1.2004 31.12.20141 neljän viiden kunnan asukasluvun muutos on ollut laskeva,
mutta samalla koko alueen asukasluku on kasvanut yli 34 000 25 000 asukkaalla. Päivitetty vuoden 2014 tiedoilla
Väestömäärän muutos alueen kunnissa 1.1.2004 - 31.12.20141:
Hailuoto
Haukipudas
Ii
Kempele
Kiiminki
Kuusamo
Liminka
Lumijoki
Muhos
Oulu
Oulunsalo
Pudasjärvi
Taivalkoski
Tyrnävä
Utajärvi
Yli-Ii
Muutos yht.
+ 17 22
+ 2 305
+ 1 152 985
+ 3 248 2 547
+ 1 853
- 1 576 1 020
+ 3 274 2 684
+ 306 270
+ 1 015 939
+ 67 089 14 687
+ 859
- 1 266 973
- 645 449
+ 1 356 1 077
- 362 306
- 135
+ 34 275 25 345
- -kunnat yht. - 3 849 2 883
+ -kunnat yht. + 38 124 28 228
4 (24)
Sivu 72
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Samalla, kun väestön määrä kasvaa, väestö ikääntyy. Tilastokeskuksen (v.
2009) laskelmien mukaan yli 65-vuotiaiden osuus Oulu-Koillismaan väestöstä oli vuonna 2010 noin 12,3 %, kun sen ennustetaan olevan vuonna 2040
jopa noin 22 %.
Väestön ikääntymisellä on erityinen vaikutus pelastustoimeen väestötappiokunnissa, joissa operatiivinen pelastustoiminta tukeutuu sivutoimiseen
henkilöstöön. Työikäisen väestön väheneminen tulee asettamaan haasteita
alueellisesti kattavan paloasemaverkoston ylläpitämiselle.
Väestön ikääntyminen asettaa haasteita myös pelastuslaitoksen riskienhallinnalle. Ikääntyminen itsessään sekä ikääntymisen mukanaan tuomat vaivat
heikentävät kykyä omatoimiseen pelastautumiseen tulipalotilanteissa. Tilanne ei ole pelastuslaitoksen näkökulmasta ongelmallinen, jos ikääntyville on
tarjolla riittävästi korotetulla suojaustasolla (esim. paloilmoitin, sammutuslaitteisto, henkilökunta) varustettuja asumispalveluita. Päinvastaisessa tilanteessa yhä suurempi osuus ikäihmisistä asuu tavanomaisissa asunnoissa,
joissa pelastautuminen tulipalotilanteessa on lähes aina oman toimintakyvyn
varassa. Tämä näkyy pahimmillaan tulipaloista aiheutuvien henkilövahinkojen määrän kasvamisena.
Kuva 2
Vuoden 2012 kuntajaon mukainen
väestöennuste. Kaavio kertoo 16 - 60vuotiaiden miesten määrän muutoksen
prosentteina vuodesta 2010 vuoteen
2040 (Tilastokeskus, 2009)
RAKENNUSKANTA
Samoin kuin alueen väestö, painottuu myös merkittävä osa alueen rakennetusta kerrosalasta Oulun ympäristöön. Riskialuejaotuksessa käytettävän
tilastoaineiston mukaan alueen 20,4 miljoonasta kerrosneliömetristä 13,99
2
miljoonaa sijaitsee uuden Oulun alueella (Oulu vuonna 2010 11,1 milj. k-m ).
Toisaalta Oulun seudulla sijaitsee vain murto-osa alueen vapaa-ajan asunnoista ja siten viikonloppuliikenne vakituisen asutuksen ja vapaa-ajan asutuksen välillä on hyvin vilkasta. Merkittävimmät matkailualueet ja niihin liittyvät palvelukeskittymät sijaitsevat Kuusamon Rukalla ja Pudasjärven Syötteellä.
Kuva 3
Pelastustoimialueen rakennusmassan
sijoittuminen (tilastokeskuksen aineisto
2010).
5 (24)
Sivu 73
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
LIIKENNE
Tieliikenne
Pelastustoimialueen tieliikenne painottuu alueen länsiosiin. Erityisen vilkasliikenteisiä tieosuuksia löytyy Oulun paikallisliikenteestä ja Oulun läpi kulkevalta valtatie E4:lta (E75), jonka suurimmat ajoneuvomäärät ovat yli 50 000
35 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tieosuuksia, joiden keskivuorokausiliikenne on yli 10 000 ajoneuvoa, löytyy Oulun lisäksi Haukiputaalta, Iistä,
Kempeleestä, Kiimingistä, Kuusamosta ja Limingasta (Tiehallinto ELYkeskus 2013). Oulun ja Oulun lähialueiden välisestä liikenteestä merkittävän
osan muodostaa aamuun ja iltapäivään ajoittuva työpaikkaliikenne. Muualla
pelastustoimialueella liikenne painottuu taajamiin sekä alueen pääteille (valtatiet 4, 5, 8, 20 ja 22). Kuusamossa VT 5:n keskivuorokausiliikennettä nostaa mm. Rukan alueen matkailu. Lomaliikenne painottuu sesonkiaikoihin,
mutta jatkuu vilkkaana ympäri vuoden. Ajantasaistava päivitys
Raideliikenne
Alueen rautatieliikenne on vilkkainta etelä-pohjoissuuntaisella pääradalla.
Oulusta lähtee tai Oulun kautta kulkee vuosittain noin 20 000 matkustajajunaa ja noin 19 000 tavarajunaa. Matkustajia näissä junissa on vuosittain yli
lähes 1,5 miljoonaa. Kainuun radan liikenne on päärataan verrattuna vähäisempää. Kontiomäen ja Taivalkosken välinen raideliikenne loppui vuosituhannen vaihteessa. Pelastuslaitoksen alueella kulkevat rautatiet on sähköistetty. Ajantasaistava päivitys
Kuva 4
Raideliikenteen kuljetusmääriä vuodelta
2013 2010. Vasemmalla tavaraliikenteen nettotonnit (1000 tn) ja oikealla
henkilöliikenne (1000 hlö). Karttakuvat
päivitetty
Vesiliikenne
Pelastustoimialueen varsinaiset satamat sijaitsevat Oulussa. Satamissa käy
vuosittain 500 - 600 laivaa. Oulun sataman vuoden 2013 2011 kokonaisliikennemäärä 3,42 miljoonaa tonnia oli hieman pienempi kuin huippuvuonna
2011 (3,55 Mtn) 2011 Oulun Sataman historian suurin, noin 3,55 miljoonaa
tonnia, jossa oli kasvua edellisvuodesta noin 13,7 %. Satamien tuonnissa
määrällisesti suurimmat tavararyhmät olivat karbonaatti, nestemäiset polttoaineet ja selluloosa. Viennissä suurimmat tavararyhmät olivat metsäteollisuuden tuotteet sekä nestemäiset kemikaalit. Ajantasaistava päivitys
6 (24)
Sivu 74
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Alueella ei ole matkustajalaivaliikennettä. Pienemmistä matkustaja-aluksista
merkittävimpiä ovat Hailuodon ja Oulunsalon välillä kulkevat lautat sekä
Oulun seudun rannikkoalueella saaristokierrosta ajava M/S Aleksandra.
Laivaliikenteen satamien ohella pelastustoimialueen länsirannikolla on useita
vene-/ kalastajasatamia.
Alueen sisävesiliikenne on pienveneilyä ja erilaisia soutu- ja melontatapahtumia lukuun ottamatta vähäistä. Alueen ainoa sisävesialus on 140-paikkainen M/S Angelina, joka risteilee kesäaikaan Oulun ja Muhoksen välillä.
Lentoliikenne
Alueen lentoliikenne painottuu Ouluun, Kuusamoon ja Pudasjärvelle. Oulun
lentokenttä on matkustajamäärältään Helsinki-Vantaan jälkeen Suomen
toiseksi vilkkain. Oulun lentokentän vuoden 2014 2011 matkustajamäärä oli
noin 960 500 973 900 henkilöä ja Kuusamon noin 73 400 91 800 henkilöä.
Pudasjärven lentokenttä on etenkin kesäisin vilkas pienkonekenttä. Ajantasaistava päivitys
Kuva 5. Yleiskuva Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen merkittävistä riskitekijöistä
Vastaava kuva kuin aiemmin, mutta lisänä kaivokset, ydinvoimala ja karttaleikkeet riskialuejaosta. Lisätty kuvateksti
MUITA ERITYISPIIRTEITÄ
Matkailu on merkittävä elinkeino erityisesti Kuusamossa (Ruka) ja Pudasjärvellä (Syöte). Matkailukeskukset nostavat sesonkiaikoina kyseisen alueen
väestömäärän moninkertaiseksi normaaliin verrattuna. Matkailukeskuksien
toiminta painottuu talviaikaan, jolloin ”vetonaulana” voidaan pitää laskettelua,
mutta toimintaan liittyy myös muuta tarjontaa, kuten hiihtoa ja moottorikelkkailua. Matkailun sesonkiajan laajentaminen on yksi keskeisistä matkailun
kehittämiskohteista. Tämän havaitsee hyvin mm. Oulangan kansallispuistossa, jonka vuosittainen kävijämäärä on lähes 200 000 henkilöä.
Oulu-Koillismaan alueella sijaitsee noin 110 turvetuotantoaluetta eli noin
neljännes koko Suomen turvetuotannon määrästä. Yhteenlaskettu tuotantoala on tuhansia hehtaareita. Turvesoita on eniten Pudasjärven länsiosissa
sekä Yli-Iin ja Kuivaniemen alueilla.
7 (24)
Sivu 75
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Vaarallisia kemikaaleja valmistava, käsittelevä tai varastoiva suurteollisuus
sijoittuu lähes täysin Ouluun. Merkittävimpiä kohteita ovat Nuottasaaren,
Takalaanilan ja Vihreäsaaren alueet. Oulu-Koillismaan alueella on 10 kahdeksan turvallisuusselvitystä edellyttävää tuotantolaitosta (ml. järjestelyratapiha ja Oritkarin satama) ja noin 20 muuta merkittävää kemikaalikohdetta
(toiminta vaatii TUKES:n luvan). Ajantasaistava päivitys
Oulu-Koillismaan alueella on noin 30 patoturvallisuuslain piiriin kuuluvaa
vesistöpatoa, joista kolme on patoturvallisuuslain määrittelemää 1-luokan
vesistöpatoa (Pyhäkoski, Raasakka ja Pahkakoski). 1-luokan padoista voi
murtumatilanteessa aiheutua vaaraa ihmishengelle tai terveydelle sekä
huomattavaa vaaraa ympäristölle ja omaisuudelle.
Pelastustoimialueella sijaitsee yksi MMM:n vuonna 2011 määrittämistä tulvariskialueista (Iijoki Pudasjärven keskustan kohdalla).
Pohjois-Suomen ainoa yliopistollinen sairaala sijaitsee Oulussa. Julkisten
sairaalapalvelujen lisäksi Ouluun on keskittynyt myös lääkäripalveluja tarjoavaa yritystoimintaa. Merkittäviä alan toimijoita ovat mm. ODL, Terveystalo,
Mehiläinen ja Oulun lääkärikeskus.
Koko Pohjois-Suomessa voimakkaasti kasvanut kaivostoiminta vaikuttaa
myös Oulu-Koillismaan alueeseen. Kuusamossa ja Taivalkoskella käynnissä
olevien kaivoshankkeiden lisäksi mm. Talvivaaran kaivoksen kuljetuksia
tehdään myös Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen kautta.
Oman lisän toimintaympäristöön tuo myös Pyhäjoen Hanhikivelle suunniteltu
Fennovoiman ydinvoimala. Hanhikiven etäisyys Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen rajasta on noin 45 km ja Oulusta noin 78 km. Voimalan rakentaminen tulee näkymään mm. liikennemäärien kasvamisena, ulkomaisen
työvoiman määrän lisääntymisenä, majoituslaitosten käyttöasteiden kasvamisena, ym. Osa väestöstä kokee ydinvoiman turvallisuusuhkana, mikä voi
ilmetä mm. ydinvoimaan, radioaktiiviseen säteilyyn, säteilyltä suojautumiseen, jne. liittyvinä kysymyksinä ja koulutuspyyntöinä. Ydinvoiman vastustus
saattaa ilmetä myös erilaisena radikalisoitumisena tai sen lieveilmiöinä.
Kuva 6
Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimalan
etäisyys Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen rajasta on noin 45 km ja
Oulun keskustasta noin 75 km Lisätty
kuvateksti
8 (24)
Sivu 76
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
3 PELASTUSTOIMIALUEEN ONNETTOMUUSUHAT
Pelastustoimen palvelutason on vastattava alueella esiintyviin onnettomuusuhkiin. Palvelutason määrittämiseksi pelastuslaitoksen on selvitettävä alueensa onnettomuusuhat ja niistä aiheutuvat riskit (pelastuslaki 29 §).
Onnettomuusuhkien kartoittamista sekä pelastustoimelle kuuluvaa riskienhallintaa ohjeistaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM:n
julkaisuja 21/2012), joka kumosi aikaisemman toimintavalmiusohjeen vuodelta 2003 (SM A:71).
Seuraavissa teksteissä käsitellään pelastustoimialueen onnettomuusuhkia
uuden pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (SM, 2012) pohjalta.
3.1 Onnettomuusuhkien tarkastelu pelastustoimen toimintavalmiuden
suunnitteluohjeen (SM 21/2012) perusteella
Uuden pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (jatkossa PTSohje) mukaisessa onnettomuusuhkien määrittämisessä on lähes samat lähtökohdat kuin vuoden 2003 toimintavalmiusohjeessa. Perusoletus on tieto,
jonka mukaan väestön ja rakennetun kerrosalan määrän sekä onnettomuuksien määrän välillä on selvä korrelaatio.
Merkittävin ero uuden ja vanhan ohjeen välillä on onnettomuusriskin tarkastelutavassa. PTS-ohjeessa pelastustoimialueet jaetaan riskiluokkiin käyttäen
tapahtuneista rakennuspaloista johdettua regressiomallia sekä riskiluokan
määrittäviä onnettomuuksia. Ohjeen mukainen regressiomalli perustuu
VTT:n, Pelastusopiston ja Helsingin pelastuslaitoksen vuosina 2009 - 2010
toteuttamaan hankkeeseen, jonka loppuraportti on julkaistu nimellä: Pelastustoimen riskianalyysimallien kehittäminen (VTT:n tiedotteita 2530).
3.1.1 Riskialueiden muodostaminen
Regressiomalliin perustuva riskialuejako on toimitettu pelastuslaitoksille keskitetysti SM:stä (11/2011). Mallin selittäjinä ovat asukasluku, rakennetun
kerrosalan määrä ja niiden yhteisvaikutus. Aineisto on vuodelta 2010. Mallissa käytetään hilaruudukkoa, jossa ruudut ovat yhden neliökilometrin suuruisia eli 16 kertaa suurempia kuin vuoden 2003 mallissa. Ruudun saama
riskiluku määrittää suoraan riskialuejaon, johon pelastuslaitoksen toiminta2
valmiusaikoja verrataan. Aikaisemmassa mallissa tarkasteltiin noin 2 km
suuruisen alueen riskiruutuja. Jos alueelle sijoittui esim. vähintään 10 tietyn
luokan riskiruutua, muodostui alueelle ruutujen arvon mukainen riskialue.
9 (24)
Sivu 77
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Riskialueiden muodostaminen on tehty seuraavasti (kuvat 7 ja 8):
1.
Pelastustoimialueen asukasluku ja rakennuskanta (vuodelta 2010) on
sidottu paikkatietoina ruudukkoon, jossa ruudun koko on 1 km x 1 km.
2.
Ruuduille on määritetty riskiluokat 1-4 regressiomallin avulla. Luokille on
annettu riskiluokkaa vastaavat värit. PTS-ohjeessa esitetyt raja-arvot
ovat seuraavat:
Riskiluokka
I
II
III
IV
Riskitaso
Riskitaso ≥ 1
0,25  Riskitaso < 1
0,1  Riskitaso < 0,25
Riskitaso < 0,1
3.1.2 Riskialuejaon tarkistaminen tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella
Regressiomallin avulla luotua riskialuejakoa voidaan tarkentaa riskiluokan
määrittävillä onnettomuuksilla. Tällaisia onnettomuuksia ovat rakennuspalot,
rakennuspalovaarat, liikennevälinepalot, muut tulipalot, liikenneonnettomuudet, sortumat/sortumavaarat, räjähdykset/räjähdysvaarat, vaarallisten aineiden onnettomuudet ja kiireelliseksi luokitellut ihmisen pelastamistehtävät.
Tarkastelu toteutetaan siten, että pelastuslaitos arvioi ne riskiruudut, joissa
on tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimäärin vähintään kaksi vuosittain. Arvioinnin perusteella voidaan korottaa riskiruudun riskiluokkaa seuraavasti:
-
Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään 10 riskiluokan määrittävää
onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan I.
10 (24)
Sivu 78
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
-
Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään kaksi mutta vähemmän kuin 10
riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan II.
Edellä mainittu arviointi tehtiin Mapinfon avulla. Tarkastelua varten haettiin
Prontosta vuosien 2007 - 2011 riskiluokan määrittävät onnettomuudet. Onnettomuudet vietiin hilaruudukkoon siten, että jokaisen vuoden onnettomuudet muodostivat hilaruudukon taulukkoaineistoon oman sarakkeen. Tämän
jälkeen tietokantaan tehtiin kyselyt, jossa haettiin ruutuja, joiden onnettomuustaajuus on ollut viiden vuoden aikana vähintään 10/vuosi tai 2-9/vuosi.
Lopuksi ehdon täyttäviä ruutuja verrattiin regressiomallin mukaiseen riskialuejakoon.
3.1.3 Riskialuejaon tarkastelu
PTS-ohjeen mukaisesti tehty onnettomuuksien tarkastelu ei anna tarvetta
muuttaa regressiomalliin perustuvaa riskialuejakoa. Riskiruutuja, joiden onnettomuustaajuus on ollut vähintään 10/vuosi, on kuusi ja ne kaikki sijaitsevat Oulun keskustan alueella. Yksi onnettomuuksiin perustuva I-luokan riskiruutu sijoittui regressiomallin mukaisen II-luokan riskiruudun kohdalla. Tämän ruudun riskiluokka voidaan korottaa luokkaan I, mutta sillä ei ole käytännön merkitystä.
Riskiruutuja, joiden onnettomuustaajuus on vähintään 2/vuosi, on 60. Näitä
ruutuja on Kempeleessä, Kuusamossa (myös Rukalla), Muhoksella, Oulussa
(Haukipudas, Kiiminki, Oulu) ja Tyrnävällä. Ruudut sijoittuvat regressiomallin
mukaisten I ja II-luokan riskiruutujen kohdalle, joten riskialuejaon muuttamiselle ei ole tarvetta.
Kuva 9
Vuosien 2007–2011 aikana on sattunut
tuhansia riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia. Oheisessa kuvassa tulipalot
on esitetty punaisella symbolilla, liikenneonnettomuudet harmaalla, ihmisen
pelastus tehtävät vihreällä ja vaarallisten aineiden onnettomuudet, räjähdykset ja sortumat violetilla.
Kuva 10
Aikavälin 2007–2011 onnettomuuksien
vaikutus regressiomallin mukaiseen
riskialuejakoon on vähäinen. Onnettomuuksien perusteella muodostuvien
riskiruutujen sijainti on korostettu kuvassa 12.
11 (24)
Sivu 79
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
PTS-ohjeen mukainen regressiomallin ja tapahtuneiden onnettomuuksien
tarkastelu muodostaa riskialueita seuraavasti:
Oulu (Haukipudas)
Oulu (Kiiminki)
Oulu (Oulunsalo)
Oulu (Yli-Ii)
Oulu (Ylikiiminki)
Pudasjärvi
Taivalkoski
Tyrnävä
Utajärvi
x
x
Oulu
x
x
Muhos
Liminka
x
x
x
Lumijoki
Kuusamo
x
x
x
Kempele
Ii
1. -luokan riskialueita
2. -luokan riskialueita
3. -luokanriskialueita
Hailuoto
Riskialueet
(regressiomalli ja riskiluokan määrittävät onnettomuudet)
Ii (Kuivaniemi)
Riskiluokka
I (14 ruutua)
II (146 ruutua)
III (165 ruutua)
IV (24 621 ruutua)
Pinta-ala (1
Väestö (2
Kerrosala (2
2
km
%
lkm
%
k-m2
%
14
0,06
42 107
15,38
4 037 204
20,00
146
0,61
135 849
49,63
9 651 807
47,81
165
0,71
43 164
15,77
2 948 364
14,61
24 621
> 100,00 (1
52 592
19,21
3 548 564
17,58
24 949
> 100 (1
273 712
100
20 185 939
100
(1 Ruudukkoaineistoon on valittu ruudut, jotka leikkaavat pelastustoimialueen alueobjektin kanssa. Ruudukkoaineiston pinta-ala on hieman suurempi kuin pelastustoimialueen pinta-ala ilman merialuetta.
(2 Väestön ja kerrosalan määrä on otettu hilaruudukosta. Määrät ovat hieman pienemmät kuin esim.
väestörekisterikeskuksen väestömäärätiedot.
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
3.1.4 Uudet riskiaineistot
Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen julkaisun jälkeen on
valmistunut muutamia uusia riskiaineistoja. Näitä ovat mm.
-
Asuinalueiden paloriskien arviointi -aineisto,
Henkilövahinkoriskin odotusarvo asuinrakennuspaloissa
Omaisuusvahinkoriskien odotusarvo rakennuspaloissa ja
Henkilövahinkoriskien odotusarvo tieliikenteessä
Aineistojen laatimiseen on osallistunut VTT ja useat pelastuslaitokset.
Uudet aineistot on sisällytetty pelastuslaitoksen riskiaineistoihin, mutta niitä
ei vielä käytetä toimintavalmiuden määrittämisen perustana (koska eivät ole
”PTS-ohjeen” tarkoittamia riskiaineistoja). Maininta uusista aineistoista, joilla
ei ole tässä yhteydessä vaikutusta käytettävään riskialuejakoon
Kuva 11
Oheisessa kuvassa riskiluokkien 1 ja 2
riskiruutuja, joissa aineistona on omaisuusvahinkoriskin odotusarvo rakennuspaloissa.
12 (24)
Sivu 80
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
3.2 Erityisten riskikohteiden tarkastelu
Toimintavalmiusohjeen (2003) ja PTS-ohjeen (2012) mukaisesti laadittu
riskialuejako antaa kohtalaisen hyvän vastauksen siihen, missä onnettomuudet todennäköisimmin tapahtuvat. Riskialuejako ei kuitenkaan kykene
huomioimaan onnettomuuden seurauksia eikä kohteita, joissa harjoitettu
toiminta tai olosuhteet aiheuttavat tavanomaista suuremman vaaran. Tällaisia riskikohteita ovat mm. hoito- ja huoltolaitokset, teollisuuslaitokset, majoitusliikkeet, oppilaitokset, teatterit, kirkot, tavaratalot, näyttelyhallit, suuret
yleisötapahtumat, lentokentät, vaarallisten kemikaalien valmistus-, varastointi- ja käyttölaitokset, turvetuotantoalueet, jne.
Koska riskikohteet eivät sisälly täysimääräisesti riskialuejakoon, on niiden
onnettomuusuhat ja riskienhallinnan keinot arvioitava erikseen. Ensisijaisena
tavoitteena on lisätä kohteen omia valmiuksia ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuuden sattuessa. Pelastuslaitos voi vaikuttaa
tähän mm:
-
suorittamalla kohteissa tehostettua valvontaa (palotarkastukset)
tarjoamalla kohteille onnettomuuksien ehkäisyyn, omatoimiseen varautumiseen ja hätätilannevalmiuksiin kohdistuvaa neuvontaa ja koulutusta.
Riskikohteissa sattuvien onnettomuuksien todennäköisyyttä ja seurauksia
pienentää myös useat toimintaan kohdistuvat säädösvaatimukset. Rakennus/ tapahtuma/ toiminta voi vaatia esimerkiksi:
-
pelastussuunnitelman tai poistumisturvallisuusselvityksen
alkusammutusvälineistöä
palonilmaisu-, sammutus- ja savunpoistolaitteistoja
jne
Erityisiä riskikohteita varten laaditaan lisäksi pelastustoimen suunnitelmia,
joita ovat mm:
-
operatiiviset kohdekortit
kemikaalilaitosten ulkoiset pelastussuunnitelmat
toimintaohjeet ilmaliikenneonnettomuuksissa
toimintaohjeet raideliikenneonnettomuuksissa
öljyntorjuntasuunnitelma
pelastustoiminnan johtamisen ja huollon suunnitelmat
jne.
3.3 Riskialuejaon käyttäminen
Ilman omatoimisia sammutus- ja pelastustoimenpiteitä on tulipalossa muodostuvien vahinkojen määrä suoraan verrannollinen kohteen saavuttamiseen kuluvan ajan kanssa. Vastaavasti liikenneonnettomuudessa vakavasti
loukkaantuneen henkilön selviytymismahdollisuudet vähenevät sitä mukaan,
mitä kauemmin avun saapuminen onnettomuuskohteeseen kestää.
PTS-ohjeessa on annettu tavoitteelliset aikarajat riskialueiden saavuttamiselle. Aikarajat koskevat A- ja B-kiireellisyysluokan tehtäviä, joihin liittyy tai voi
liittyä välitöntä ihmisen, ympäristön tai suurien omaisuusarvojen pelastamista. Toimintavalmiusaikoja tarkasteltaessa on huomioitava yksiköiden lähtöön
ja hälytysajoon kuluva aika. Uusi PTS-ohje antaa tavoiteajat myös ensitoimenpiteisiin (tiedustelu, tehtäväkäskyt, kalustoselvitykset ym.) käytettävälle
13 (24)
Sivu 81
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
ajalle. Toimintavalmiuden käsitteitä on havainnollistettu seuraavassa kaaviossa (kuva 12).
Toimintavalmiusohjeen määrittelemien pelastusmuodostelmien osalta tarkastellaan yhden sammutusauton ja sen henkilöstön muodostamaa pelastusyksikköä sekä 2-5 pelastusyksikön muodostamaa pelastusjoukkuetta.
Eri riskialueiden tavoittamiselle asetetut vaatimukset ovat seuraavat:
Riskialue
1
2
3
4
Muodostelma ja tavoitteelliset toimintavalmiusajat
1. pelastusyksikkö kohteessa
Pelastusjoukkue kohteessa
6 min
20 min
10 min
30 min
20 min
30 min
voi olla yli 20 min
voi olla yli 30 min
Riskialueen 4 osalta on maininta, jonka mukaan alueilla, joissa pelastustoiminnan aloittamiseen kuluva aika on vähintään 40 minuuttia, on kiinnitettävä
erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen. Mainittu aikaraja
on todella pitkä. Esimerkiksi tulipalo aiheuttaa syttymistilaan hengenvaaralliset olosuhteet noin 3 minuutissa, tuhoaa huoneiston noin 10 - 15 minuutissa
ja rakennuksen (pientalo) noin 20 - 30 minuutissa. Omatoimiseen varautumiseen on kiinnitettävä huomiota aina, mutta erityisesti silloin, kun tarkasteltavan alueen avunsaantiaika on yli (noin) 15 minuuttia.
Tehokas pelastustoiminta alkaa
11 min
14 min
22 min
voi olla yli 30 min
Avunsaantiaika
30 minuutin avunsaantiaika kattaa yli
99 % pelastustoimialueen väestöstä ja
kerrosalasta. 40 min avunsaantiajan
ulkopuolella asuvien määrä on erittäin
pieni.
Pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen selvittäminen aloitettiin sijoittamalla asemapaikat paikkatietoina kartalle ja määrittämällä jokaiselle asemapaikalle lähtöaika, jonka kuluessa ensimmäisen yksikön pitäisi olla matkalla
kohteeseen. Jatkuvassa päivystysvalmiudessa olevilla asemapaikoilla lähtöaikatavoite on yksi minuutti hälytyksestä. Muilla asemapaikoilla tavoite on
yleensä viisi minuuttia.
Kohteen saavuttamiseen kuluvan ajan selvitettäessä käytettiin apuna MapInfo -ohjelman G-Router -sovellutusta sekä Suomen Tiestö -tietokantaa. Toimintavalmiuskehien eli Isokronien piirtäminen aloitettiin määrittämällä Suomen Tiestö -tietokannan eri tietyypeille nopeusarvot. Isokronien piirtämiselle
annettiin arvot siten, että halutusta toimintavalmiuskehästä vähennettiin tarkasteltavan asemapaikan tavoitteellinen lähtöaika. Tämän jälkeen Isokronille
määritettiin aloituspiste, jolloin ohjelma piirsi kartalle halutun saavutettavuuskehän, jossa on huomioitu asemapaikan tavoitteellinen lähtöaika ja hälytysajoon kuluva aika. Lopuksi Isokroni värjättiin siten, että sen tarkastelu olisi
mahdollisimman selkeää.
14 (24)
Sivu 82
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Kuva 13
Oheisesta kuvasta nähdään, että Oulun
seudun paloasemilla on hyvät edellytykset saavuttaa 2-luokan riskialueet 10
minuutin tavoiteajassa. 10 minuutin
Isokroni on kuvassa sinisellä.
Paloasemaverkostosta poistuu vuoden
2016 aikana Oijärven ja Käylän paloasemat sekä myös Oulunsalon paloasema, jonka toiminnot yhdistetään
Kempeleen paloasemalle (Oulunsalo ja
sen isokroni on poistettu oheisesta
karttakuvasta).
Rakennemuutoksen edellyttämät säästöt
Toimintavalmiusajat eivät kuitenkaan
kerro kaikkea siitä, kykeneekö hälytetyt
yksiköt suorittamaan sammutus- tai
pelastustehtävää. Tavoiteaikojen lisäksi
on tarkasteltava myös yksiköiden henkilöstön ja kaluston määrää.
Jokaiselle pelastustoimialueen asemapaikalle määritettiin edellä mainittuja
periaatteita noudattaen 6, 10, 20, 30 ja 45 minuutin toimintavalmiusalueet.
Näiden Isokronien avulla selvitettiin, tavoitetaanko eri riskialueet toimintavalmiusohjeen määrittämissä rajoissa. Seuraavassa taulukossa on esitetty
paloasemilta tavoitettavan väestön ja kerrosalan määrä toimintavalmiusohjeen määrittämissä aikarajoissa. Tietokantana on käytetty vuoden 2010 hilaruudukkoa.
Aika
(min)
6
10
20
30
Yht.
Väestö
Henkilöä
%
141 219
240 125
266 081
271 323
273 712
51,59
87,73
97,21
99,13
100,00
Kerrosala
k-m2
%
10 981 169
17 925 279
19 594 344
20 002 770
20 185 939
54,40
88,80
97,07
99,09
100,00
PTS-ohjeen mukaisen riskialuejaon ja saavutettavuuskehien tarkastelu
osoittaa seuraavaa:
-
Asemapaikkojen sijainti eri riskialueisiin nähden on kohtalaisen hyvä.
-
Kuusamon Rukalle muodostuvaa 2-luokan riskialuetta ei tavoiteta Kuusamon keskustasta tavoiteajassa. Tämä edellyttää Rukan oman yksikön
lähtövalmiuden kehittämistä.
-
Kuusamon keskustaan ei enää muodostu ensimmäisen luokan riskialuetta. Tämä parantaa ensimmäisen yksikön tavoiteajan toteutumista
Kuusamon keskustan 2-luokan riskialueilla (sivutoimiset ehtivät mukaan
hälytykseen)
-
Jäälin ja Laivakankaan 2-luokan riskialueet Oulussa olivat ovat ensimmäisen yksikön osalta tavoiteaikojen rajamailla, mutta tilanne korjaantui
Ruskonselän paloaseman käyttöönoton jälkeen. Tilanne korjaantuu
Ruskonselän paloaseman valmistuttua. Tuiran paloaseman siirtyminen
Ruskonselkään heikensi vaikeuttaa Toppilaan ja Linnanmaalle muodostuvien 1-luokan riskialueiden tavoittamista. Tilanne vaatii seurantaa ja
15 (24)
Sivu 83
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
tarvittaessa toimintavalmiuden kehittämistä Oulun keskustan ja Haukiputaan välillä. Kirjattu nykyinen tilanne
-
Taivalkosken 2- ja 3-luokan riskialueille ei saada pelastusjoukkueen
kokoista muodostelmaa tavoiteajassa (ellei säiliöautoa katsota toiseksi
pelastusyksiköksi).
-
Pelastusjoukkueen johtaja (OK30, OK32) ei tavoita kaikkia 2- ja 3luokan riskialueita 30 minuutin tavoiteajassa. Tämä on huomioitava kyseessä olevan alueen asemapaikkojen yksikönjohtajakoulutuksessa.
-
Riskialuejaon ja toimintavalmiusaikojen tarkastelu mahdollistaa staisi
Käylän, Syötteen, Oijärven ja Oulunsalon paloasemien lakkauttamisen. ,
mutta tähän ei pidä ryhtyä. Jos lakkauttamiseen päädytään, on muutos
huomioitava huolellisesti mm. hälytysvastesuunnittelussa ja lähimpien
muiden paloasemien kuormittumisen kasvamisessa. Samalla on arvioitava erityisesti sivutoimisen henkilöstön mahdollisuutta jatkaa palokuntatoimintaa muilla paloasemilla. Sivutoimisen henkilöstön saatavuus on
erityisen tärkeää mm. itäisellä toimialueella, jossa päätoimisen henkilöstön määrä on pieni ja etäisyys alueen toimintavalmiutta tukeville paloasemille on pitkä. Kuusamon päällekkäiset ja suurikokoiset tilanteet
edellyttävät, että kaikki käytettävissä oleva henkilöstö voidaan hälyttää.
Syötteen paloasema turvaa matkailualuetta (lähin muu paloasema on yli
30 km etäisyydellä). Oijärven paloaseman lähialueilla on lukuisia turvetuotantoalueita. Oulunsalon paloasema on lähimpänä Oulun lentokenttää sijaitseva pelastuslaitoksen paloasema. Ilmaliikenneonnettomuuksiin
liittyvä toimintavalmius nojaa kuitenkin lentokentän oman paloaseman
sekä koko Oulun toimialueen ja osin myös läntisen toimialueen paloasemien toimintavalmiuteen. Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luopuminen ei aiheuta merkittävää heikennystä pelastuslaitoksen toimintavalmiuteen lentokenttäalueelle. lähin apu lähes 10 000 asukkaan taajamalle sekä Oulun lentokentälle. Säästötavoitteet
-
Rukan ja Syötteen matkailukeskukset ovat toimintavalmiuden kannalta
ongelmallisia. Keskukset sijaitsevat etäällä kuntakeskuksesta ja niiden
väestömäärä moninkertaistuu sesonkiaikoina jopa ensimmäistä riskialuetta vastaavaksi. Rukan ja Syötteen paloasemien osalta on erittäin tärkeää, että niiden ensilähdön pelastusyksiköt saadaan miehitettyä ja niiden kalusto on laadultaan ja määrältään riittävää. Asemapaikkojen merkitystä lisää myös se, että ajoaika lähimmältä muulta asemapaikalta Rukalle on noin 18 minuuttia ja Syötteelle noin 25 minuuttia hälytyksestä.
-
Henkilöstön määrään ja koulutukseen sekä kaluston määrään ja laatuun
on kiinnitettävä erityistä huomiota Hailuodossa, Kuusamossa, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella. Tämä johtuu pitkästä etäisyydestä lähimmälle
muulle pelastustoimen asemapaikalle.
-
Asemapaikkojen toimintavalmiudessa esiintyvät puutteet on huomioitava rakenteellisen palonehkäisyn, palotarkastuksen sekä valistuksen ja
neuvonnan järjestelyissä.
-
Toimintavalmiusaikoja tarkastelussa on hyvä huomata, että toimintavalmiusajat eivät kerro mitään siitä, kykeneekö tehtävään lähtenyt yksikkö suoriutumaan annetusta sammutus- tai pelastustehtävästä. Erilaisista tehtävistä selviytyäkseen on yksikössä oltava sammutus- ja pelastustehtävät hallitseva henkilöstö ja asianmukainen kalusto.
Kuva 14
OK30:n ja OK32:n Isokronit. Joukkueenjohtaja ei tavoita Kuivaniemen, YliIin, Utajärven, Pudasjärven ja Taivalkosken 2- ja 3-luokan riskialueita tavoiteajassa.
Paloasemat
Paloasemien lakkauttaminen on otettu
tarkasteluun osana pelastustoimen
vuosien 2015 – 2017 rakennemuutoksen säästötavoitteita. Lakkauttaminen
koskisi kuluvan palvelutasopäätöskauden aikana Oijärven ja Käylän paloasemia. Lisäksi Oulunsalon paloasema
on tarkoitus yhdistää Kempeleen paloaseman kanssa (Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luovutaan).
Säästötavoitteet
16 (24)
Sivu 84
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Kuva 15
seurannassa on kiinnitettävä huomiota
myös siihen, mikä on kaavoituksen
vaikutus riskialuejakoon
4 MUUT RISKITEKIJÄT
Pelastustoimen tehtäväkenttään liittyy paljon riskitekijöitä, joiden toteutumiseen on varauduttava. Riskitekijät liittyvät pääasiassa toimintaympäristöön,
mutta myös oman palvelutuotannon ylläpitämiseen.
4.1 Tulipalot
Pelastuslaitoksen asemapaikat suorittavat vuosittain 600-750 700-800 sammutustehtävää, joista osaan liittyy myös pelastaminen. Sammutustehtävät
lukeutuvat pelastustoimen perustehtäviin, joihin on yleisesti varauduttu hyvin. Ajantasaistava päivitys
Väestön ikääntyessä kasvaa niiden ihmisten joukko, joiden kyky pelastautua
tulipalosta omatoimisesti on heikentynyt. Tämä on ollut havaittavissa mm.
siitä, että palossa menehtynyt tai loukkaantunut on aiempaa useammin vanhus (O-KPelan tilastot). Tulipalo on sattunut asunnossa, jossa ainut tulipaloihin liittyvä turvalaite on palovaroitin. Asukas ei ole kyennyt reagoimaan palovaroittimen ääneen tai asukkaalla ei ole ollut kykyä pelastautua vaaratilanteesta.
Väestön ikääntyminen on huomioitava myös pelastuslaitoksen toiminnassa.
Pelastuslaitoksen on osaltaan vaikutettava siihen, että vanhusväestölle olisi
entistä enemmän tarjolla kohotetulla suojaustasolla varustettuja asuntoja.
Pelastuslaitoksen on huolehdittava, että erityisryhmien asumiseen sekä erityisryhmille tarjottaviin hoivapalveluihin liittyvät poistumisturvallisuusselvitykset on tehty. Pelastuslaitoksen on tarjottava aktiivisesti neuvontaa ja koulutusta erityisryhmien asumiseen liittyvälle henkilökunnalle, kuten myös omissa asunnoissaan asuville ikäihmiselle.
Tulipaloihin varautumisessa on huomioitava keväällä 2011 voimaan tullut
uusi E1 (YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta), joka mahdollistaa
jopa 8-kerroksisten puukerrostalojen rakentamisen. Tulipalojen osalta on
17 (24)
Sivu 85
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
syytä huomioida myös ennakoitu ilmastonmuutos, jonka arvioidaan lisäävän
maastopalojen määrää ja kasvattavan niiden kokoa. Tähän on antanut viitteitä mm. vuosien 2006 suuret maasto- ja turvetuotantoaluepalot. Maastopalojen määrän ja pinta-alan kasvamiseen on syytä varautua sekä pelastuslaitoksen omin toimenpitein että viranomaisyhteistyön menetelmin.
Tulipaloihin liittyviin riskitekijöihin nähden on pelastustoimen operatiivisessa
suunnittelussa varauduttava seuraavaan:
-
Jokaisella asemapaikalla on oltava tulipaloissa tarvittava peruskalusto ja
koulutus.
-
Jokaisen asemapaikan (pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta) on
kyettävä kaluston määrän ja laadun sekä henkilöstön koulutuksen puolesta rakennuspalojen edellyttämään henkeä pelastavaan savusukellukseen. Tämä on huomioitava myös henkilöstön varallaolossa ja hälytysohjeissa.
-
Suurien rakennuspalojen tai laajojen metsä-, maasto- tai turvetuotantoaluepalojen edellyttämä sammutusvalmius on huomioitava kalustoja
varustehankinnoissa, hälytysohjeissa, henkilöstön koulutuksessa sekä
pelastustoimen ja huoltotoiminnan suunnittelussa.
-
Jokaisella asemapaikalla on oltava valmius toimia tulipaloissa tai muissa
onnettomuuksissa, joissa on mukana palavia nesteitä (perusvalmius
sammutusvaahdotteiden käyttöön).
-
Asemapaikkojen toimintavalmiusaikoihin liittyvät ongelmat (riskialueiden
tai -kohteiden tai haja-asutusalueiden saavutettavuus) on huomioitava
palonehkäisyn sekä valistuksen ja neuvonnan järjestelyissä.
-
Pelastuslaitoksen on kohdistettava valvontaa sekä valistusta, neuvontaa
ja koulutusta erityisryhmin asumis- ja hoivapalveluiden turvallisuuden
kehittämiseen.
4.2 Liikenneonnettomuudet
Pelastustoimialueen pelastusyksiköitä hälytetään vuosittain lähes 500 - 600
liikenneonnettomuuteen, jotka tapahtuvat pääsääntöisesti aina tieliikenteessä. Rautatie-, lento- ja vesiliikenneonnettomuudet ovat harvinaisia,
mutta mahdollisen onnettomuuden varalta on kuitenkin tehty operatiivisia
suunnitelmia (toimintaohje raideliikenneonnettomuustilanteessa, toimintaohje
ilmaliikenneonnettomuustilanteessa, vesipelastusohje). Tieliikenneonnettomuuden todennäköisyys on suurin Oulun seudulla, missä on suurimmat
liikennetiheydet, mutta onnettomuuden todennäköisyys on suuri myös muualla alueella. Voidaan tilastollisesti sanoa, että jokaisessa alueen kunnassa
tapahtuu vuosittain vähintään yksi pelastustoimen valmiutta edellyttävä liikenneonnettomuus.
Liikenneonnettomuuksiin liittyviin riskitekijöihin nähden on pelastustoimen
-
Jokaisella asemapaikalla on oltava nykyaikaiset hydrauliset pelastusvälineet, voimatyynysarja ja muu liikenneonnettomuuksissa tarvittava peruskalusto sekä välineiden käyttämisessä tarvittava koulutus.
-
Jokaisen asemapaikan on kyettävä onnettomuuspaikan suojavaahdotukseen.
18 (24)
Sivu 86
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
-
Jokaisen asemapaikan, jonka alueella on sähköistetty rautatie, on kyettävä kaluston sekä henkilöstön koulutuksen puolesta onnettomuuspaikan hätämaadoitukseen.
-
Lento-, meri- ja raideliikenneonnettomuuksista laaditut operatiiviset
suunnitelmat on laajennettava kattamaan koko pelastustoimialuetta.
4.3 Vaarallisten aineiden onnettomuudet ja öljyvahingot
Pelastustoimialueella sattuvat vaarallisten aineiden onnettomuudet ovat
aineiden käsittely-, varastointi- ja kuljetusmääriin nähden harvinaisia. Alueella on tapahtunut vuosien 2010-2014 2007-2011 aikana 4 6 räjähdysonnettomuutta, 65 52 vaarallisten aineiden onnettomuutta ja 419 353 öljyvahinkoa
(yleensä pieniä liikennevälineeseen liittyviä öljyvahinkoja). Ajantasaistava
päivitys
Vaarallisiin aineisiin liittyvä onnettomuusriski vaihtelee pelastustoimialueella
hyvin paljon. Vaarallisien aineiden kuljetuksista varsinaiset kemikaalikuljetukset sijoittuvat lähes täysin alueen länsiosiin. Riskikohteita ovat tiekuljetusten osalta VT4, VT8, VT22. Alueen muilla pääteillä tapahtuvat vaarallisten
aineiden kuljetukset ovat lähes täysin palavien nesteiden tai kaasujen kuljetuksia. Muut kemikaalikuljetukset ovat satunnaisia.
Vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia tehdään alueen kaikilla rautateillä.
Merkittävä osa kuljetettavista aineista on sellaisia, että onnettomuustilanteessa niistä aiheutuu lähinnä ”paikallinen” vaaratilanne (palavat nesteet,
hapot, peroksidit). Osalla aineista vaara-alue voi kuitenkin olla hyvinkin suuri
(nestekaasut, ammoniakki, butadieeni), mikä kasvattaa kuljetuksiin liittyvää
riskiä etenkin taajamien kohdalla. Oulussa riskitekijöitä lisää myös varastosekä järjestelyraiteet, joilla tehdään junien ”hajottamista ja kokoamista”.
Kuva 16
Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät riskitekijät ovat suurimmillaan silloin,
kun rautatie tai maantie kulkee taajaman tai pohjavesialueen läpi (Oulu,
Muhos, Liminka, Kempele, Utajärvi,
Kuivaniemi).
Oulun satamien vuoden 2007 kemikaalikuljetuksista suurimman osan muodostivat nestemäiset polttoaineet, joita tuotiin noin 570 000 tonnia. Muita
vaarallisiksi aineiksi luokiteltavia kemikaaleja kuljetettiin noin 100 000 tonnia.
Kemikaalimäärät jakautuivat YK-vaaraluokan mukaan seuraavasti: syövyttävät aineet noin 61 500 tn, palavat nesteet n. 32 000 tn, hapettavat aineet
noin 1 600 tn, myrkylliset aineet noin 110 tn ja muut vaaralliseksi luokitellut
aineet noin 7 800 tn. Vaikka vaarallisia aineita kuljetetaan meriteitse paljon,
kuljetuksiin liittyvät onnettomuudet ovat olleet harvinaisia. Viimeisimmät onnettomuustilanteet ovat olleet pieniä öljyvuotoja satama-alueella tai pilssivesien ”laittomasta” pumppauksesta aiheutuneita öljyvahinkoja (vuosina
2003 - 2007 aikana yhteensä 8 kpl).
Vaarallisien aineiden käyttö- ja varastointilaitoksista aiheutuvat riskitekijät
painottuvat muiden kemikaalionnettomuusriskien tavoin Ouluun. Lähes alueen kaikki kemikaalilaitokset, jotka vaativat toiminnalleen TUKES:n luvan,
19 (24)
Sivu 87
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
sijaitsevat Oulussa (yhteensä 28 23 kpl). Näistä turvallisuusselvityksen edellyttäviä kohteita on kahdeksan seitsemän: StoraEnso Oyj, Kemira Chemicals
Oy, Eastman/Taminco Finland Oy, Arizona Chemical Oy, Akzo Nobel Finland Oy Eka Chemicals, Synthomer Finland Oy Eka Synthomer, NEOT Oy,
Teboil Oy. Turvallisuusselvityksen vaatii myös Oulun satama ja järjestelyratapiha. Pienempiä kemikaalien valmistus-, käyttö- tai varastointilaitoksia
sijaitsee myös muualla pelastustoimialueella.
Ajantasaistava päivitys, päivitetty yritysten muuttuneita nimiä
Vaarallisista aineista aiheutuviin riskitekijöihin nähden on pelastustoimen
-
Jokaisella asemapaikalla (pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta) on
oltava valmiudet toimia tavanomaisissa ns. päivittäisissä palavien nesteiden onnettomuuksissa sekä pienissä kemikaalionnettomuuksissa.
-
Jokaisella asemapaikalla on oltava vaarallisten aineiden onnettomuuksissa tarvittavat keskeiset tietolähteet (Tokeva-ohjeet 2012, Opas vaarallisten aineiden onnettomuustilanteiden pelastustoimintaan eli ns.
oranssikirja).
-
Alueen länsiosien asemapaikoilla, joiden alueella kulkee valtakunnan
Etelä-pohjoissuuntainen päärata tai valtatie 4, 8 tai 22, on oltava valmius henkeä pelastavaan toimintaan kemikaalionnettomuustilanteissa. Lisäksi asemapaikoilla on oltava valmius onnettomuuden tiedusteluun,
vuodon välittömään rajoittamiseen (mm. laimennus), vaara-alueen väestön varoittamiseen ja vaara-alueen eristämiseen.
-
Varsinainen vaarallisten aineiden torjuntavalmius ja siihen tarvittava
kalusto keskitetään Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen 12.10.2009 tehdyn päätöksen mukaisesti (päätös paloasemakohtaisista VAK-tasoista).
Kaluston keskittämisessä on huomioitava vaarallisista aineiden kuljetusten aiheuttamat riskit pohjavesialueille (öljyntorjuntavalmius).
-
Suurempien kemikaalionnettomuuksien varalta on laadittava oma operatiivinen suunnitelma.
-
Kemikaalionnettomuuksiin liittyvää koulutusta on lisättävä. CBRNEvalmiuden tilanne on tarkistettava erityisesti biologisten onnettomuuksien osalta.
-
Pelastustoimialueen kemikaalikuljetuksia koskeva riskikartoitus on päivitettävä.
-
Merialueella sattuvien öljyvahinkojen varalta on huolehdittava, että pelastuslaitoksella on riittävä määrä henkilöstöä öljyntorjunta-aluksia/veneitä varten.
4.4 Vesipelastustehtävät
Oulu-Koillismaan pelastustoimen alue on hukkumistilastoissa hieman keskitasoa heikommalla paremmalla puolella. Pohjois-Pohjanmaalla hukkui vuosien 2013-2014 2010-2011 aikana 22 14 ihmistä (2,71 2,56 henkilöä/100000
asukasta/vuosi) valtakunnallisen kokonaismäärän ollessa 273 248 (2,49
2,32 henkilöä/100000 asukasta/vuosi). Hukkumisista 50 75 % tapahtuu kesä-, heinä- ja elokuun aikana. Hukkuneista noin 10…20 % on naisia miehiä.
(SUH:n tilastot) Ajantasaistava päivitys ja virheen korjaus
20 (24)
Sivu 88
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Vesipinta-ala ja vesiliikenteen määrä on Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen
alueella muuhun Suomeen verrattuna vähäinen, minkä pitäisi yhdessä alueen valtakunnallisesti pohjoisen sijainnin (vesien lämpötila) kanssa vähentää
hukkuneiden määrää.
Pelastustoimen vesipelastustehtävistä suurin osa kohdistuu Oulun alueelle
(vuosien 2013-2014 2010-2011 aikana 37 22 tehtävää 56 35:stä Oulussa).
Vesipelastustehtävien määrä näyttäisikin painottuvan väestökeskittymien
mukaisesti. Alueella ei ole varsinaista matkustajalaivaliikennettä. Suurimpia
aluksia ovat merialueella risteilevä M/S Aleksandra ja Oulujoella risteilevä
M/S Angelina. Merkittävin vesiliikennereitti on Hailuodon lautta (n. 7,5 km/ n.
60 henkilöautoa). Ajantasaistava päivitys
Vesistöistä aiheutuviin riskitekijöihin nähden on pelastustoimen suunnittelussa varauduttava seuraavaan:
-
Jokaisella alueen asemapaikalla (pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta) on oltava henkilöstön koulutuksen ja varusteiden puolesta valmius
pintapelastustehtävien suorittamiseen, mikä tarkoittaa vesipelastustoiminnan tasoa 3 (Pelastussukellusohje, SM, 30.11.2007).
-
Oulussa, missä suoritettiin noin 65 % vuosien 2013-2014 2010–2011
vesipelastustehtävistä, on pintapelastusvalmiuden lisäksi pyrittävä ylläpitämään välitöntä vesisukellusvalmiutta (taso 1). Ajantasaistava päivitys
-
Oulun vesisukellusvalmiutta on hyödynnettävä muun pelastustoimialueen vesipelastustoiminnassa. Samalla on kartoitettava sopimusperusteisen vesisukellustoiminnan kehittämismahdollisuudet yhdessä niiden
ulkopuolisten henkilöiden/ organisaatioiden kanssa, joilla on riittävä
valmius kiireellisten vesisukellustehtävien suorittamiseen.
-
Vesipelastusvalmiutta arvioitaessa on syytä huomata, että ongelmat
pintapelastuksessa johtavat helposti vesisukellukseen, johon useimpien
asemapaikkojen valmius on erittäin huono.
-
Hailuodon lauttoja, M/S Alexandraa sekä M/S Angelinaa varten on laadittava kohdevasteet (hälytysvastesuunnittelu).
4.5 Luonnononnettomuudet
Pelastustoimialueella sattui vuosien 2013-2014 2010-2011 aikana noin 300
360 pelastustoimen valmiutta edellyttänyttä luonnononnettomuutta. Tapahtumat liittyvät yleisimmin myrskyihin, kevättulviin tai rankkasadetulviin. liittyivät etenkin vuonna 2011 myrskyihin. Vuoden 2010 aikana merkittäviä luonnononnettomuuksien aiheuttajia olivat myös kevättulvat ja rankkasateet.
Luonnonilmiöihin liittyviä pelastustehtäviä aiheuttaa myös salamointi, jääpadot, lumisateet (tykkylumi, kinostuminen, lumivyöryt). Vuoden 2000 jälkeen
on sattunut muutamia luonnononnettomuutta, joista on aiheutunut vakavia
henkilövahinkoja. Ajantasaistava päivitys
Etelä- ja Keski-Suomessa riehui vuosien 2010 ja 2011 erittäin voimakkaita
myrskyjä, jotka aiheuttivat kymmenien miljoonien eurojen vahingot ja tuhansia tehtäviä pelastustoimelle. Myrskyt katkoivat sähköjä ja tietoliikenneyhteyksiä, aiheuttivat haittaa vesi- ja viemärilaitoksille, katkoivat liikenneyhteyksiä
ja vaikuttivat pahimmillaan useiden viikkojen ajan yhteiskunnan perusrakenteisiin. Erittäin vakavat myrskyvahingot aiheutuivat paikoin vain muutamien
minuuttien aikana. Ilmiöistä käytettiin nimitystä syöksyvirtaus.
21 (24)
Sivu 89
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Maailmalla koetut äärimmäisen vakavat luonnononnettomuudet, kuten
maanjäristykset ovat Suomessa erittäin harvinaisia. Suomessa sattuu vuosittain 10 - 20 voimakkuudeltaan 1-4 magnitudin maanjäristystä. Näistä ei ole
tiettävästi aiheutuvat vahinkoja, sillä vahinkoja aiheuttavien maanjäristysten
voimakkuus on yleensä vähintään 5 magnitudia. Lähes puolet Suomessa
vuosien 1977 - 2001 aikana havaituista maanjäristyksistä sattui Kuusamon
alueella, mikä lisää maanjäristyksen todennäköisyyttä Oulu-Koillismaan pelastustoimialueella. Vuosien 2010 - 2011 aikana maanjäristyksiä on ollut
erityisesti Kouvolan seudulla. Vuoden 1965 jälkeen voimakkain Suomessa
rekisteröity maanjäristys sattui Alajärvellä 17. helmikuuta 1979. Sen magnitudiksi määritettiin noin 3.8.
Kuva 17
Suomessa vuosien 1965 - 2002 aikana
sattuneet maanjäristykset.
(Seismologian laitos, Internet-sivut)
Pelastustoimi kykenee suoriutumaan luonnononnettomuuksista kohtalaisen
hyvin. Ongelmia voi aiheuttaa mm. hälytysten määrä. 27.9.2011 raivonnut
myrsky aiheutti pelastustoimialueen asemapaikoille lyhyessä ajassa lähes
150 tehtävää. Myrsky ei kuitenkaan aiheuttanut henkilövahinkoja. Kiiminkijoen jääpatotulvat keväällä 2013 sitoi pelastuslaitoksen henkilöstöä yhtäjaksoisesti lähes viikon ajaksi. Tulvissa menehtyi yksi henkilö. Ajantasaistava
päivitys
Luonnonvoimista aiheutuviin riskitekijöihin liittyen on pelastustoimen suunnittelussa varauduttava seuraavaan:
-
Pelastuslaitoksella on oltava jatkuva valmius pelastustoiminnan johtamisen ja hätäkeskuksen toiminnan tukemiseen myrskytilanteissa. Tämä
tarkoittaa mm. valmiutta perustaa pelastustoimen johtokeskus. Valmiuden nostamista on harkittava jo myrskyistä saatavien ennakkovaroitusten perusteella (tilanneseurannan aloittaminen).
-
Myrskytilanteisiin ja muihinkin onnettomuuksiin liittyvän tilannekuvan
kokoamista ja jakamista on kehitettävä.
-
Pelastuslaitoksen on kehitettävä valmiuttaan tukea muuta yhteiskuntaa
myrskyjen ja muiden luonnononnettomuuksien edellyttämissä toimissa.
-
Pelastustoimen asemapaikkojen valmiuden ylläpitämisessä on varauduttava pitkien sähkö- ja viestiliikennekatkosten aiheuttamiin ongelmiin
(vaikutukset omaan toimintaan).
-
Mahdolliset myrskytilanteet on huomioitava yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmissa (valvonta).
-
Nykyistä järjestelyä varautumisesta jääpatoihin sekä kevät- ja syystulviin
on jatkettava myös alueellisessa pelastustoimessa.
-
Lumivyöryriski on huomioitava pelastustoimen suunnittelussa ja kalustohankinnoissa ainakin Rukan alueella.
-
Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin ilmaston ääri-ilmiöihin on varauduttava. Erityisesti on huomioitava rankkasateet, tulvat, pitkät kuivuusjaksot.
4.6 Muut pelastustoimen tehtävät
Pelastustoimen valmiutta edellyttävät tehtävät voivat liittyä lähes mihin tahansa onnettomuus- tai vahinkotapahtumaan. Oulu-Koillismaan pelastustoimen asemapaikat suorittavat vuosittain noin 4 000 - 4 500 tehtävää. Eniten
työllistää erilaiset tarkistus- ja varmistustehtävät, joista suuri osa liittyy autoHyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 § 46
22 (24)
Sivu 90
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
maattisten paloilmoitus- ja sammutuslaitteistojen aiheuttamiin erheellisiin
hälytyksiin.
Muihin onnettomuuksiin liittyen on pelastustoimen suunnittelussa varauduttava seuraavaan:
-
Rakennussortumissa tarvittavan erityiskaluston ja asiantuntemuksen
saaminen onnettomuuspaikalle on suunniteltava hälytysohjein ja sopimuksin etukäteen.
-
1-luokan vesistöpatoja varten on laadittava patoturvallisuusohjeiden
edellyttämät pelastussuunnitelmat. Pato-onnettomuuksiin liittyvä suunnitteluvastuu on keskitettävä. Toimintavalmiutta on ylläpidettävä sisäisin
koulutuksin ja yhteistoimintaharjoituksin patojen omistajien ja yhteistoimintaviranomaisten kanssa.
5. NORMAALIAJAN HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN VARAUTUMINEN
Pelastuslaitoksen varautuminen normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin perustuu normaaliajan uhkamalliin täydennettynä erilaisilla poikkeusolojen uhkamalleilla. Merkittävimmät uhkamallit on esitetty Yhteiskunnan
turvallisuusstrategiassa (VN:n periaatepäätös), jonka viimeisin päivitys on
julkaistu 16.12.2010. Strategian mukaisia uhkamalleja ovat:
-
voimahuollon vakavat häiriöt
tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt - kyberuhkat
kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt
yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt
elintarvikehuollon vakavat häiriöt
rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt
julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen
väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt
suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat
terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus
rajaturvallisuuden vakavat häiriöt
poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus
sotilaallisen voiman käyttö
Edellä mainitut uhkamallit kohdistuvat myös pelastustoimeen siinä missä
muuhunkin yhteiskuntaan. Uhat voivat esiintyä samanaikaisesti tai
yksittäisinä. Normaaliolojen häiriötilanteissa uhkamallit esiintyvät todennäköisimmin yksittäisinä, mutta niiden seuraukset voivat ketjuuntua ja
laajeta. Esimerkiksi laaja-alaiset ja pitkäkestoiset sähkökatkokset voivat
aiheuttaa vakavaa haittaa energianjakelulle, vedenjakelulle, viestiliikenteelle,
päivittäistavarakaupalle, rahahuollolle, katkosalueen väestön toimeentulolle,
jne.
Valmiuslain (1552/2011) 12 §:n mukaan pelastuslaitos on muiden
julkishallinnon laitosten tavoin velvollinen varautumaan tehtäviensä
mahdollisimman hyvä hoitamiseen myös poikkeusoloissa. Oman toimintansa
jatkuvuuden lisäksi pelastusviranomaisten odotetaan tukevan muuta
yhteiskuntaa kriiseistä selviämisessä. Tämä on havaittu mm. myrskytilanteista, vesikriiseistä ja kouluampumistapauksista tehdyissä tutkimusraporteissa.
23 (24)
Sivu 91
OULU-KOILLISMAAN
PELASTUSLAITOS
Poikkeusoloista ja normaaliajan häiriötilanteista aiheutuviin riskitekijöihin
liittyen on pelastustoimen suunnittelussa varauduttava seuraavaan:
-
Pelastuslaitoksen on oltava selvillä oman palvelutuotannon jatkuvuutta uhkaavista riskitekijöistä. Riskikartoituksissa on huomioitava keskeisien sidosryhmien palvelutuotannon häiriötilanteet (hätäkeskus,
puhelinoperaattorit, jne.).
-
Pelastuslaitoksen on huolehdittava erilaisten riskienhallinnan menetelmien, jatkuvuussuunnitelmien ja kalustohankintojen avulla oman
palvelutuotannon turvaamisesta kaikissa olosuhteissa. Erityinen huomio on kohdistettava useita päiviä/viikkoja jatkuviin sähkökatkoksiin.
-
Pelastuslaitoksen on ylläpidettävä omaan toimintaan liittyviä johtamisja valmiussuunnitelmia sekä huolehdittava palvelutuotannon jatkuvuuden edellyttämistä varauksista.
-
Pelastuslaitoksen on kehitettävä tilannekuvan kokoamiseen ja jakamiseen liittyviä järjestelmiään sekä tarkistettava onnettomuustiedotukseen ja kriisiviestintään liittyvät suunnitelmat.
-
Pelastuslaitoksen on varauduttava tukemaan muuta yhteiskuntaa
myös sellaisten kriisitilanteiden hallinnassa, joihin ei liity varsinaisia
pelastustoimia. Tukea on tarvittaessa tarjottava.
-
Pelastuslaitoksen on lisättävä omatoimisen varautumisen tukemiseen
(koulutus ja valvonta) kohdistettavaa työpanosta.
-
Pelastuslaitoksen on varauduttava pelastuslain 28 §:n mukaisesti
toimintojen priorisoimiseen. Priorisointi tulee yleisimmin kyseeseen
hälytystehtävien ruuhkautuessa (myrskyt, kevättulvat, metsäpalokaudet, jne.), mutta myös esim. pelastuslaitoksen henkilöstöön kohdistuvissa pandemiatilanteissa.
24 (24)

pöytäkirjanote

Transcription

Similar documents

Kylien omatoiminen varautuminen

Palvelutasopäätös 2013-2016, Perustelumuistio - Oulu

Talo maan tasalle – mitä purkamine maksaa?

Stora Enson Enocellin tehtaan turvallisuustiedote 2011

Toimintakertomus vuodelta 2014

Letku & Laastari 3/4 2014 - Pirkanmaan pelastuslaitos

Letku & Laastari 1/4 2013 - Pirkanmaan pelastuslaitos