Euroopan komission kanta Hanhikivi 1

EUROOPAN
KOMISSIO
Bryssel 3.6.2015
C(2015) 3763 final
KOMISSION KANTA
Euratomin perustamissopimuksen 43 artiklan mukaisesti,
annettu 3.6.2015,
Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoshankkeesta Suomessa
(Ainoastaan suomen- ja ruotsinkieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)
FI
FI
KOMISSION KANTA
Euratomin perustamissopimuksen 43 artiklan mukaisesti,
annettu 3.6.2015,
Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoshankkeesta Suomessa
(Ainoastaan suomen- ja ruotsinkieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)
1.
2.
1
FI
MENETTELY
1)
Fennovoima Oy, jäljempänä ’investointihankkeen toteuttaja’, ilmoitti
komissiolle 20. syyskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä Euratomin
perustamissopimuksen 41 artiklan mukaisesti investointihankkeesta, joka
koskee Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitosta Suomessa.
2)
Kaikkia sellaisia investointihanketta koskevia seikkoja, jotka liittyvät
Euratomin perustamissopimuksen tavoitteisiin, käsiteltiin Euratomin
perustamissopimuksen 43 artiklan mukaisesti, siltä osin kuin ne olivat tiedossa,
komission sisäisessä työryhmässä sekä komission ja investointihankkeen
toteuttajan välisissä keskusteluissa, erityisesti investointihankkeen toteuttajan
kanssa Luxemburgissa 24. tammikuuta ja 1. lokakuuta 2014 pidetyissä
kokouksissa.
3)
Jäljempänä esitetty arviointi on tehty annettujen tietojen perusteella Euratomin
perustamissopimuksen määräysten nojalla, eikä se vaikuta mahdollisiin muihin
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla tehtäviin
arviointeihin eikä kyseisestä sopimuksesta ja johdetusta lainsäädännöstä
johtuviin velvoitteisiin1.
TAUSTA
1)
EU:n energiastrategian päätavoitteina on taata turvalliset ja varmat
energiatoimitukset, luoda kilpailukykyiset energiamarkkinat, joilla energiaa on
tarjolla kohtuulliseen hintaan, ja huolehtia energiahuollon kestävyydestä
vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä.
2)
Energiaomavaraisuuden lisääminen, kilpailukykyiset energianhinnat ja EU:n
yhteisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen ovat myös keskeisiä
osatekijöitä Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Strategiassa
tunnustetaan ydinvoiman merkitys keinona vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
3)
Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen rakentamisesta ja toiminnasta odotetaan
aiheutuvan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia alueelliseen ja kansalliseen
yritys- ja teollisuustoimintaan sekä työmarkkinoilla. Hankkeen tavoitteena on
Esimerkiksi ympäristönäkökohtia ja mahdollisesti myös kilpailunäkökohtia olisi Euroopan unionista
tehdyn sopimuksen mukaisesti arvioitava vielä lisää. Alustavasti komissio haluaisi kiinnittää huomiota
säännöksiin, jotka sisältyvät tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten
arvioinnista annettuun direktiiviin 2011/92/EU (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1–21), sellaisena kuin se on
muutettuna direktiivillä 2014/52/EU (EUVL L 124, 25.4.2014, s. 1–18).
2
FI
turvallinen ja luotettava sähköntuotanto ja sen osakkaiden omavaraisuuden
lisääminen. Investointihankkeen toteuttajan antamien tietojen mukaan
hankkeella on vankka julkinen tuki.
3.
4)
Valtioneuvoston Fennovoima Oy:lle myöntämän ja eduskunnan vuonna 2010
vahvistaman periaatepäätöksen mukaan Hanhikiven ydinvoimalaitoksen
rakentaminen on ”yhteiskunnan kokonaisedun mukaista”.
5)
Koska hankkeen määrittelyä muutettiin merkittävästi vuoden 2010 jälkeen
erityisesti vaihtamalla reaktorityyppi Rosatomin (Venäjän federaatio) AES2006-reaktorityypiksi, joka ei kuulunut alkuperäisessä hakemuksessa
kuvattuihin reaktorityyppeihin, Fennovoima Oy haki valtioneuvostolta vuoden
2010 periaatepäätöksen täydentämistä. Valtioneuvosto teki 18. syyskuuta 2014
täydentävän periaatepäätöksen, jossa hankkeen todettiin olevan edelleen
yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Eduskunta vahvisti täydentävän
periaatepäätöksen 5. joulukuuta 2014. Fennovoima Oy:n on haettava
valtioneuvostolta rakentamislupaa viimeistään 30. kesäkuuta 2015 tai muuten
periaatepäätös mitätöidään. Fennovoiman on myös osoitettava, että
rakennuslupahakemusta jätettäessä vähintään 60 prosenttia sen osakkeista on
EU- tai ETA-maiden toimijoiden omistuksessa.
6)
Työ- ja elinkeinoministeriö vaati investointihankkeen toteuttajalta
rakennusluvan hakuprosessissa myös ajantasaistetun ympäristövaikutusten
arvioinnin (YVA) ja alustavan turvallisuusarvion ehdotetusta Rosatomin
laitosvaihtoehdosta, jonka Säteilyturvakeskus (STUK) arvioi. Lisäksi vaadittiin
lausunto laitoksen sijoituskunnalta sekä julkinen kuuleminen.
INVESTOINTIHANKKEEN KUVAUS
Seuraavassa esitetään lyhyesti hankkeen keskeiset piirteet:
FI
Investointihankkeen päätoteuttaja
Fennovoima Oy
Hankkeen nimi
Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos
Hanketta valmisteleva yritys
Fennovoima Oy
Pääasiallinen laitostoimittaja
Venäjän
Rosatom
Käyttö
Sähköntuotanto laitoksen suunnitellun
60 vuoden käyttöiän aikana
Tyyppi
Venäläistyyppinen painevesireaktori
VVER AES-2006/V491 (VVER1200/V491)
Kapasiteetti
Nettosähköteho 1200 MW
Polttoaine
Investointihankkeen toteuttaja on jo
allekirjoittanut polttoainesopimuksen
ydinpolttoaineen
toimituksesta
JSC TVELin
(Venäjä)
kanssa.
3
valtion
ydinvoimayhtiö
FI
Sopimus
kattaa
ensimmäisen
polttoainelatauksen,
kahdeksan
uudelleenlatausta ja lisäksi kaksi
uudelleenlatausta
varmuusvarastoa
varten.
4.
Kustannus
Kokonaiskustannusarvio on 4–6 mrd.
euroa (jota tarkennetaan Rosatomin
kanssa
käytävien
neuvottelujen
aikana).
Mahdollisesta
kustannusarvion ylityksestä vastaavat
osakkaat
määräsuhteessa
omistukseensa.
Hankkeen aikataulu
Tämänhetkisten
suunnitelmien
mukaan investointihankkeen toteuttaja
hakee rakennuslupaa viimeistään
kesäkuussa 2015. Sen tavoitteena on
sähköntuotannon aloittaminen vuonna
2024.
INVESTOINTIHANKKEESEEN LIITTYVIEN SEIKKOJEN TARKASTELU
1)
Tavoite: Euratomin perustamissopimuksen 43 artiklan mukaan komissio
tarkastelee investointihankkeesta ilmoittaneen henkilön kanssa hankkeen
kaikkia näkökohtia, jotka liittyvät perustamissopimuksen tavoitteisiin.
Tarkastelun jälkeen komissio ilmoittaa kantansa asianomaiselle jäsenvaltiolle.
2)
Tausta: Komissio on keskustellut investointihankkeen toteuttajan kanssa
kaikista hankkeeseen liittyvistä seikoista, jotka oli ilmoitettu komissiolle siten
kuin säädetään Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 41
artiklan mukaisesti komissiolle ilmoitettavien investointihankkeiden
määrittelystä 2 päivänä joulukuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa
(Euratom)
N:o 2587/19992
ja
Euroopan
atomienergiayhteisön
perustamissopimuksen 41 artiklassa tarkoitettujen tietojen antamiseen
sovellettavista menettelyistä annetussa komission asetuksessa (EY)
N:o 1209/20003.
3)
Hankkeen tavoitteet: Komission käsityksen mukaan hankkeen tavoitteena on
tukea Suomen energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamista.
4)
Hankkeen rahoituksen ja konsortion koostumus:
a)
2
3
FI
Komissiolle toimitettujen tietojen mukaan Fennovoiman Oy:n osakkaat
ovat Voimaosakeyhtiö SF (66 %), joka muodostuu noin 46 yksittäisestä
omistajayrityksestä, ja RAOS Voima Oy (34 %), joka Rosatomin
tytäryhtiönä on myös hankkeen tärkein toimittaja. Fennovoiman Oy:n
osakkaat vastaavat tuotantokustannuksista suhteessa omistusosuuteensa
yrityksestä (Mankala-periaatteen mukaisesti) ja vastavuoroisesti saavat
tuotettua sähköä.
EYVL L 315, 9.12.1999, s. 1–3.
EYVL L 138, 9.6.2000, s. 12–14.
4
FI
b)
5)
Fennovoiman Oy:n kaksi omistajaa tekivät sitovan päätöksen hankkeen
rahoituksesta ja toteutuksesta 15. huhtikuuta 2014.
Ydinturvallisuus:
a)
AES-2006 on vakiintuneiden VVER-tyyppisten reaktoreiden uusin malli,
jossa käytetään toimivaksi osoittautunutta teknologiaa ja joitain uusia
turvallisuutta parantavia ratkaisuja. AES-2006-tyypin ensimmäiset
reaktorit ovat rakenteilla Venäjällä ja Valko-Venäjällä.
b)
Suomen ydinturvallisuusviranomainen STUK antoi toukokuussa 2014
alustavan turvallisuusarvion, jonka perustana olivat hankkeeseen vuoden
2010 periaatepäätöksen jälkeen tehdyt muutokset. Arviossaan STUK
edellyttää rakennusluvan myöntämisen ehtona toimenpiteiden
tehostamista lentokonetörmäysten ja muiden tapahtumien, kuten tulvien
ja tulipalojen, varalta sekä muutoksia vakavien onnettomuuksien
hallintajärjestelmiin suomalaisten turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi.
STUK nimeää myös muita teknisiä seikkoja, jotka vaativat lisäanalyyseja
ja testausta. Investointihankkeen toteuttajan mukaan suunnittelu
mukautetaan vastaamaan Suomen kansallisia turvallisuusvaatimuksia.
c)
STUK totesi myös, että Fennovoimalla ei luvanhakijana ole aiempaa
kokemusta ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tai käyttötoiminnasta,
minkä vuoksi sen on kehitettävä osaamistaan ja johtamisjärjestelmäänsä
voidakseen luoda tarvittavat itsenäiset valmiudet laitoksen turvallisuuden
arviointiin ja takaamiseen.
Valtioneuvoston asetuksella perustettu ydinturvallisuusneuvottelukunta
neuvoo STUKia tärkeissä ydinturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja
antaa lausuntoja lupahakemuksista. Se yhtyy STUKin päätelmiin ja
huomauttaa, että Fennovoiman oma asiantuntemus ja riippumattomuus
on taattava kaikissa hankkeen vaiheissa ottaen huomioon Rosatomin eri
tehtävät laitostoimittajana, omistajana ja investoijana.
d)
4
5
FI
EU:n tasolla ydinturvallisuutta koskevat perusperiaatteet on vahvistettu
Euratomin ydinturvallisuusdirektiivissä4. Direktiiviin tehtyjen muutosten5
(jotka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 15.
elokuuta 2017) nojalla sovelletaan uusia säännöksiä, muun muassa
erityistä uusien ydinlaitosten turvallisuustavoitetta. Tämä tavoite, jota
sovelletaan rakennusluvan ensimmäistä kertaa 14. elokuuta 2014 jälkeen
saaneisiin laitoksiin (joihin kuuluisi myös Hankikiven ydinvoimalaitos),
edellyttää turvallisuuden huomattavaa parantamista uusien reaktoreiden
suunnittelussa, missä olisi käytettävä viimeisintä tietämystä ja tekniikkaa
viimeisimmät kansainväliset turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen.
Uusien laitosten suunnittelun, sijoituspaikan valinnan, rakentamisen,
käyttöönoton, käytön ja käytöstäpoiston tavoitteena on oltava ehkäistä
onnettomuudet ja onnettomuustapauksessa lieventää onnettomuuden
seurauksia ja estää varhaisvaiheen radioaktiiviset päästöt, jotka
edellyttäisivät laitosalueen ulkopuolisia hätätoimenpiteitä, joiden
Neuvoston direktiivi 2009/71/Euratom, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2009, ydinlaitosten
ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta (EUVL L 172, 2.7.2009, s. 18).
Neuvoston direktiivi 2014/87/Euratom, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2014, ydinlaitosten
ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta annetun direktiivin 2009/71/Euratom
muuttamisesta (EUVL L 219, 25.7.2014, s. 42).
5
FI
toteuttamiseen ei kuitenkaan olisi riittävästi aikaa, sekä suuret
radioaktiiviset päästöt, jotka edellyttäisivät suojelutoimenpiteitä, joita ei
voitaisi rajata alueellisesti tai ajallisesti.
e)
6)
Komissio panee merkille, että STUKin vaatimat alkuperäisen VVERlaitossuunnittelun turvallisuusparannukset vastaavat osittain keskeisiä
turvallisuuskysymyksiä, joita analysoitiin EU:n ydinvoimaloiden
stressitestien aikana Japanin Fukushimassa vuonna 2011 tapahtuneen
ydinonnettomuuden jälkeen. AES-2006-reaktorisuunnittelua ei myöskään
ole tähän mennessä arvioitu seuraavista EU:n stressitestien lähtökohdista:
i) luonnon ääri-ilmiöt (maanjäristykset, tulvat, äärimmäiset
sääolosuhteet), ii), laitosten toiminta pitkittyneen sähkökatkon ja/tai
pääasiallisen lämpönielun menettämisen (syystä riippumatta) aikana ja
(iii) vakavien onnettomuuksien hallinta.
Polttoaineen toimitusvarmuus:
Ydinvoimaloiden tuottama sähkö muodostaa luotettavan ja vähähiilisen
perussähkön lähteen, jolla on energiavarmuuden kannalta suuri merkitys. EU
on energian toimitusvarmuuden lisäämiseksi hyväksynyt Euroopan
energiavarmuusstrategian6, johon sisältyvillä toimenpiteillä on muun muassa
tarkoitus parantaa kykyä sietää energiatoimitusten häiriöitä ja vähentää
riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Komissio ottaa järjestelmällisesti
huomioon polttoaineiden toimitusten monipuolistamisen arvioinneissaan, jotka
koskevat uusia ydinenergia-alan investointihankkeita ja luonnoksia uusiksi
kolmansien maiden kanssa tehtäviksi sopimuksiksi. Mahdollisuus
monipuolistaa polttoainetoimituksia tarvitaan ehdoksi uusille investoinneille, ja
Euratomin hankintatoimisto (ESA) varmistaa tämän ehdon toteutumisen
huolehtimalla ydinpolttoaineiden säännöllisestä ja tasapuolisesta toimituksesta
käyttäjille EU:ssa Euratomin perustamissopimuksen 2 artiklan d alakohdan
mukaisesti.
Hankintatoimiston
tehtävänä
on
toteuttaa
yhteistä
hankintapolitiikkaa, jonka tavoitteena on taata toimitusvarmuus. ESA seuraa
tiiviisti, että EU:n käyttäjät eivät tule liian riippuvaisiksi mistään yksittäisestä
ulkopuolisesta toimituslähteestä.
Fennovoiman nykyinen polttoaineen toimitussopimus kattaa ensimmäisten 10
vuoden toimintavaiheen. Ensimmäisen toimitusvaiheen päätyttyä Fennovoima
voi vapaasti hankkia polttoaineensa miltä tahansa toimittajalta
maailmanlaajuisesti, ja se aikoo pyytää kilpailevia tarjouksia uraanin
toimituksesta ja polttoaineen valmistuspalveluista. Voidakseen käyttää
vaihtoehtoisia
polttoaineita
ensimmäisen
toimitusvaiheen
jälkeen
investointihankkeen toteuttajalla on mahdollisuus testata vaihtoehtoiselta
myyjältä hankittavia polttoainepanoksia jo ensimmäisen sopimuskauden
aikana.
Lisäksi
investointihankkeen
toteuttaja
aikoo
ylläpitää
varmuusvarastona kahta täydellistä ydinpolttoaineen uudelleenlatausta, joiden
turvin laitos voi jatkaa toimintaansa 2–3 vuotta toimitushäiriön tapahtuessa.
7)
Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huolto:
Suomen kansallisen politiikan mukaisesti kaikki Suomessa syntynyt
radioaktiivinen jäte, mukaan lukien käytetty ydinpolttoaine, on käsiteltävä,
6
FI
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan energiavarmuusstrategia,
COM(2014) 330 final, 28.5.2014.
6
FI
varastoitava
ja
loppusijoitettava
Suomessa.
Ydinvoimalaitosten
toiminnanharjoittajat vastaavat tuottamansa radioaktiivisen jätteen käsittelyyn
ja loppusijoitukseen liittyvästä ydinjätehuollosta ja sen kustannuksista (siihen
asti, kun kansallinen ydinturvallisuusviranomainen on hyväksynyt
loppusijoituslaitoksen sulkemisen). Käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikkaa
suunnitellaan
Olkiluotoon
Posiva
Oy:n
vastuulla.
Olkiluodon
loppusijoitushanke kattaa tällä hetkellä käytetyn polttoaineen kaikista
Suomessa toiminnassa olevista neljästä reaktorista ja yhdestä rakenteilla
olevasta reaktorista (Olkiluoto 3). Fennovoima Oy ei ole Posiva Oy:n osakas,
ja Posivan suunnitelma ei kata ehdotetun Hanhikivi 1 -hankkeen käytettyä
ydinpolttoainetta. Valtioneuvoston vuoden 2010 periaatepäätöksen mukaan
Fennovoiman on esitettävä vuoteen 2016 mennessä joko ympäristövaikutusten
arviointi Hanhikiven omasta käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikasta tai
Posivan kanssa tehty sopimus sen suunnitteleman Olkiluodon
loppusijoituspaikan käytöstä.
Vuonna 2013 valtioneuvoston työryhmä, jossa olivat edustettuina Posiva Oy
(Olkiluodon
ja
Loviisan
ydinvoimaloiden
käytetyn
polttoaineen
loppusijoituksesta
vastaavana
tahona),
kaikki
Suomen
nykyiset
ydinvoimaluvan haltijat, Fennovoima uutena luvanhakijana sekä työ- ja
elinkeinoministeriö, totesi loppusijoituksen olevan keskeinen kysymys
yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta ja vahvisti, että mikäli Posivan
kanssa ei saada aikaan sopimusta, Fennovoima Oy:n on esitettävä vuoteen
2016 mennessä ympäristövaikutusten arviointi Hanhikiven omasta käytetyn
ydinpolttoaineen
loppusijoituspaikasta
siten
kuin
alkuperäisessä
periaatepäätöksessä vuodelta 2010 vaaditaan.
8)
Ydinmateriaalivalvonta:
Reaktoriin ja polttoaineen varastointipaikkoihin sovelletaan Euratomin
perustamissopimuksen 7 luvussa ja Euratomin ydinmateriaalivalvonnan
täytäntöönpanosta annetuissa komission asetuksissa7 olevia vaatimuksia sekä
asiaa koskevia kansainvälisiä velvoitteita, jotka johtuvat ydinsulkusopimuksen
yhteydessä tehdystä ydinaseettomien Euroopan unionin valtioiden, Euratomin
ja IAEA:n välisestä sopimuksesta ja sen lisäpöytäkirjasta8.
Investointihankkeen toteuttajan, jäsenvaltion viranomaisten ja komission
välillä
on
käyty
alustavia
keskusteluja
ydinmateriaalivalvonnan
täytäntöönpanosta ja siihen liittyvistä teknisistä kysymyksistä. Tässä
yhteydessä investointihankkeen toteuttajan toimittamat tekniset perustiedot
olisi pidettävä ajan tasalla, jotta komission kanssa voidaan käydä
yksityiskohtaisempia keskusteluja ja jotta voidaan varmistaa, että kaikki
ydinmateriaalivalvonnan vaatimukset ja laitteistot otetaan huomioon laitoksen
suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä.
5.
KOMISSION KANTA
Ydinvoimasta kiinnostuneet jäsenvaltiot ovat viime aikoina tehneet useita
yhteistyö- ja investointisopimuksia kolmansien maiden myyjien ja investoijien
kanssa. Komissio korostaa, että tällaisessa uuden ydinvoimalaitoksen
7
8
FI
Komission asetus (Euratom) N:o 302/2005 (EUVL L 54, 28.2.2005, s. 1).
Sopimus 78/164/Euratom (EYVL L 51, 22.2.1978) ja sopimus 1999/188/Euratom (EYVL L 67,
13.3.1999).
7
FI
rakentamiseen johtavassa sopimuksessa on noudatettava tarkasti kaikkia
Euratomin perustamissopimuksen ja siitä johdetun lainsäädännön vaatimuksia,
jotka koskevat muun muassa säteilysuojelua, ydinturvallisuutta, käytetyn
ydinpolttoaineen
ja
radioaktiivisen
jätteen
turvallista
huoltoa,
toimitusvarmuutta ja ydinmateriaalivalvontaa9.
Ydinturvallisuuteen liittyen tämä komission kanta perustuu siihen oletukseen,
että muutettu ydinturvallisuusdirektiivi saatetaan täysimittaisesti osaksi
kansallista lainsäädäntöä ja että jäsenvaltio, kansallinen sääntelyviranomainen
ja luvanhaltija panevat sen säännökset täytäntöön. Komissio katsoo, että EU:n
stressitestien perusteiden sisällyttäminen ydinvoimalaitoksen lupamenettelyyn
olisi tärkeä askel, joka saisi sidosryhmät vakuuttuneemmaksi siitä, miten hanke
edistää ydinenergian vastuullista käyttöä EU:ssa. Luvanhaltija on kuitenkin
STUKin viranomaisvalvonnan alaisuudessa yksin vastuussa siitä, että valitulla
suunnittelulla varmistetaan turvallisuuden ja turva- ja varmuusjärjestelyjen
riittävä taso.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä uusien ydinvoimalaitosten investointeihin
tapauksissa, joissa laitosteknologia tulee kolmannesta maasta, jotta voidaan
varmistaa
ydinpolttoaineen
toimitusten
ja
valmistuspalvelujen
monipuolistaminen sekä se, että myyjän kanssa tehtävät sopimukset
mahdollistavat vaihtoehtoisilta toimittajilta hankittavan polttoaineen testauksen
ja käytön.
Komissio on tyytyväinen siihen, että investointihankkeen toteuttaja aikoo
käytännön toimenpitein varmistaa polttoainetoimitusten monipuolistamisen,
mihin sisältyy vaihtoehtoiselta toimittajalta hankittavien polttoainepanosten
testaus voimalaitoksen toiminnan varhaisessa vaiheessa.
Komissio panee merkille, ettei kysymystä hankkeen käytetyn polttoaineen ja
radioaktiivisen jätteen huollosta ole vielä ratkaistu. Komissio korostaa, että on
tärkeää laatia ja panna täytäntöön direktiivissä 2011/70/Euratom10 edellytetty
käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskeva
kansallinen ohjelma, joka kattaa kaikentyyppisen, myös Hanhikiven
ydinvoimalaitoksesta tulevan, radioaktiivisen jätteen ja käytetyn
ydinpolttoaineen sekä jätehuollon eri vaiheet jätteen syntymisestä sen
loppusijoitukseen.
Osakkaiden monilukuisuuden vuoksi komissio toteaa, että on tärkeää varmistaa
vakaa ja varma rahoitus- ja hallintorakenne ja että sijoittajayrityksen on vielä
saavutettava valtioneuvoston ehdoksi asettama 60 prosentin osakeomistus EUtai ETA-maista.
9
10
FI
Direktiivit 89/618/Euratom, 90/641/Euratom, 96/29/Euratom, 97/43/Euratom ja 2003/122/Euratom 6.
helmikuuta 2018 saakka, jolloin jäsenvaltiot saattavat voimaan lait, asetukset ja hallinnolliset
määräykset pannakseen täytäntöön neuvoston direktiivin 2013/59/Euratom, annettu 5 päivänä
joulukuuta 2013, turvallisuutta koskevien perusnormien vahvistamisesta ionisoivasta säteilystä
aiheutuvilta vaaroilta suojelemiseksi ja direktiivien 89/618/Euratom, 90/641/Euratom, 96/29/Euratom,
97/43/Euratom ja 2003/122/Euratom kumoamisesta (EUVL L 13, 17.1.2014, s. 1), sekä alaviitteissä
4,5,7 ja 10 mainitut säädökset. On syytä korostaa että tällainen Euratomin vaatimusten mukaisesti
tehtävä arviointi ei rajoita mahdollisia muita arviointeja EU:n sekundaarilainsäädännön
noudattamisesta, esimerkiksi arviointia siitä, noudatetaanko laitoksen rakentamisessa ja
käyttötoiminnassa sovellettavaa EU:n ympäristölainsäädäntöä.
Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, yhteisön kehyksen
perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa
varten (EUVL L 199, 2.8.2011, s. 48).
8
FI
Näistä syistä komissio katsoo, että ratkaisematta on vielä joitakin tärkeitä
kysymyksiä:

Fennovoima Oy:n hyväksyntä STUKin 23. toukokuuta 2014 päivätyn
alustavan turvallisuusarvioinnin päätelmille, mikä koskee erityisesti
muutoksia,
joita
vaaditaan
suunnitteluun
suomalaisten
turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi, sekä Fennovoiman Oy:n tarvetta
kehittää osaamistaan ja johtamisjärjestelmäänsä, jotta se voi arvioida
uuden ydinvoimalaitoksen turvallisuutta ja varmistaa sen.

Vahvistus siitä, että STUKin lupaehdoissa otetaan täysimittaisesti
huomioon muutetun ydinturvallisuusdirektiivin säännökset ja erityisesti
uusien ydinlaitosten turvallisuustavoite, jonka mukaan tällaisten laitosten
suunnittelussa, sijoituspaikan valinnassa, rakentamisessa, käyttöönotossa,
käytössä ja käytöstäpoistossa on oltava tavoitteena ehkäistä
onnettomuudet ja onnettomuustapauksessa lieventää onnettomuuden
seurauksia ja estää varhaisvaiheen radioaktiiviset päästöt ja laajat
radioaktiiviset päästöt.

Lopullisen strategian määrittely Hanhikiven omalle ratkaisulle käytetyn
polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa varten Suomen kansallisen
politiikan ja valtioneuvoston vuonna 2010 tekemän periaatepäätöksen
mukaisesti
ja
tästä
hankkeelle
aiheutuvien
merkittävien
rahoitusvaikutusten tarkastelu.

Vahvistus
siitä,
että
hankkeella
on
riittävä
ja
varma
osakkeenomistajakanta sen rahoitusvakauden varmistamiseksi ja että sillä
on perustanaan vakaa sisäinen hallintorakenne.
Investointihankkeen toteuttajan olisi toimitettava komissiolle saatavilla olevat
lisätiedot näistä kysymyksistä ja niihin liittyvistä vaikutuksista.
Investointihankkeen toteuttajan olisi myös toimitettava komissiolle päivitetyt
tiedot hankkeen täytäntöönpanon aikana mahdollisesti tehdyistä muutoksista.
Näiden tietojen perusteella komissio voi harkita täydentävän kannan antamista.
Komissio katsoo, että edellä esitetyn arvioinnin ja investointihankkeen
toteuttajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella ja sillä varauksella, että
esiin tuodut kysymykset ratkaistaan hyväksyttävästi, Hanhikivi 1 -hanke
täyttäisi Euratomin perustamissopimuksen tavoitteet ja edistäisi kestävän
kansallisen energiapaletin kehittämistä lisäämällä uutta tuotantokapasiteettia,
joka muodostaa luotettavan ja vähähiilisen perussähkön lähteen. Lisäksi hanke
edistäisi energian toimitusvarmuutta kyseisellä alueella.
FI
9
FI
Tehty Brysselissä 3.6.2015.
Komission puolesta
Miguel ARIAS CAÑETE
Komission jäsen
FI
10
FI