Oikeusministeriön tavoitteet EU:ssa Latvian

OM 1/829/2014
OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET
EUROOPAN UNIONISSA
LATVIAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA
1.1.-30.6.2015
OIKEUSMINISTERIÖN
EU-VALMISTELUN TYÖASIAKIRJA
Yleisten kansainvälisten ja EU-asioiden
yksikkö 13.2.2015
 Käsittely
21.1.2015
EU/KV-johtoryhmässä
OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA EUROOPAN UNIONISSA LATVIAN
PUHEENJOHTAJAKAUDELLA (1.1 – 30.6.2015) .................................................................... 3
1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT ....................................................................................................... 3
2 YHTEENVETO ........................................................................................................................... 4
3 OIKEUSASIOIDEN KEHITYS EU:SSA..................................................................................... 5
4 SIVIILIOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ................................................................................... 6
4.1. Lainvalintasääntely, kansainvälinen yksityisoikeus ............................................................... 6
4.2. Siviili(prosessi)oikeus .......................................................................................................... 6
4.3. EU:n toiminta Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa ................................. 7
4.4. Muu siviilioikeudellinen kv.yhteistyö ................................................................................... 8
4.5. Kollektiiviset oikeussuojakeinot ........................................................................................... 9
5 RIKOSOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ ................................................................................... 9
5.1. Päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen ........................................................ 9
5.2. Aineellinen rikosoikeus ...................................................................................................... 10
5.3 Prosessuaaliset oikeudet ja rikosten uhrien asema ................................................................ 10
5.4 Eurojust ja Eurooppalainen syyttäjänvirasto ........................................................................ 11
5.5. EU:n sisäinen turvallisuus sekä kansainvälisen rikollisuuden ja korruption torjunta ............ 12
5.6. Rikosoikeudellinen sääntely kansainvälisissä sopimuksissa ................................................ 13
6 PERUSOIKEUDET JA EU-KANSALAISUUS ......................................................................... 14
6.1. Tietosuoja........................................................................................................................... 14
6.2. Lentomatkustajarekisteritiedot (PNR) ................................................................................. 15
6.3. Perusoikeuksien toteutuminen EU:ssa ja EU-kansalaisuus .................................................. 16
6.4. Yhdenvertaisuus (TSTK-neuvosto)..................................................................................... 17
6.5. Europarlamenttivaalit ja eurooppalaiset poliittiset puolueet (YAN)..................................... 18
6.6. Avoimuus, hyvä hallinto ..................................................................................................... 18
7 OIKEUDELLISET VERKOSTOT, SÄHKÖINEN ASIOINTI JA EU:N
RAHOITUSOHJELMAT .............................................................................................................. 19
8 OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN ULKOSUHTEET ...................................................................... 20
8.1. EU-USA -suhteet................................................................................................................ 20
8.2. EU-Venäjä -suhteet ............................................................................................................ 21
8.3. EU:n suhteet itäisiin naapureihin ........................................................................................ 21
8.4. EU:n laajentuminen (UAN) ................................................................................................ 22
9 KULUTTAJANSUOJA, YHTIÖOIKEUS, SOPIMUSOIKEUS, TEOLLIS- JA
TEKIJÄNOIKEUDET .................................................................................................................. 22
9.1. Kuluttajansuoja (KIKY-neuvosto) ...................................................................................... 23
9.2. Yhtiöoikeus (KIKY-neuvosto, TSTK-neuvosto) ................................................................. 23
9.3. Kuljetusoikeus (liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto) ............................................... 24
9.4. Rahoitusmarkkinasääntely (ECOFIN)................................................................................. 25
9.5. Sopimusoikeus ja yhteinen eurooppalainen kauppalaki ....................................................... 25
10 MUITA ASIOITA.................................................................................................................... 26
10.1. Unionin kehittäminen ....................................................................................................... 26
10.2. Parempi sääntely (KIKY-neuvosto, ECOFIN) .................................................................. 27
10.3. EU:n tuomioistuinjärjestelmä (YAN) ................................................................................ 28
2
OIKEUSMINISTERIÖN
TOIMINTA
EUROOPAN
PUHEENJOHTAJAKAUDELLA (1.1 – 30.6.2015)
UNIONISSA
LATVIAN
1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT
Tähän muistioon on koottu ajankohtaiset EU-asiat oikeusministeriön toimialalla
alkuvuonna 2015. Muistio on luonteeltaan oikeusministeriön kokonaisvaltaista EUvalmistelua palveleva epävirallinen työasiakirja, jota ei ole käsitelty EUkoordinaatiojärjestelmän puitteissa. Muistiota päivitetään puolivuosittain ja
tarvittaessa.
Yleisinä EU-tavoitteina oikeusministeriö painottaa erityisesti perusoikeuksien
toteutumista sekä avoimuuden, hyvän hallinnon, lainsäädännön laadun ja oikeusturvan
kehittämistä EU:ssa. Hallitus antoi EU-poliittisen selonteon eduskunnalle kesäkuussa
2013.
Latvian puheenjohtajakausi alkaa tilanteessa, jossa uusi EP on vakiinnuttanut
toimintansa ja uusi komissio on julkaissut työohjelmansa. Uusia lakialoitteita on
komission ensimmäisenä toimintavuonna odotettavissa vain vähän, ja painopisteenä
on EU-lainsäädännön laadun ja toimivuuden parantaminen. Sisältökysymyksissä
Latvian kaudella painottunevat kansainväliset kriisit, talous- ja työllisyyskysymykset
sekä euroalueen integraation vahvistaminen. Työohjelma ja muuta informaatiota
Latvian puheenjohtajuuskaudesta on internet-sivuilla: http://latvia2015.eu/en/.
EU-asioiden laajuus ja määrä sekä monien ajankohtaisten EU-hankkeiden
yhteiskunnallinen merkittävyys asettavat suuria haasteita oikeusministeriön
voimavaroille. Haasteena on kansallisen lainvalmistelun rinnalla pystyä vaikuttamaan
tulevan komission työohjelmaan ja tätä kautta osallistumaan komissiossa
valmisteluvaiheessa olevien EU-lainsäädäntöhankkeiden ennakkovalmisteluun. EUsääntelyn yhteensopivuus Suomen oikeusjärjestelmän kanssa edellyttää aktiivista
osallistumista lainsäädäntötyöhön neuvoston työryhmissä ja vaikuttamista Euroopan
parlamentissa vireillä oleviin keskeisiin neuvotteluihin. Priorisointi on välttämätöntä,
sitä toteutetaan myös tämän asiakirjan avulla ja priorisoinnin keinojen kehittämistä
jatketaan.
Oikeusministeriö toteuttaa kohdennettua EU-vaikuttamista tähän muistioon kirjattujen
tavoitteiden pohjalta. Vaikuttamista toteutetaan tapauskohtaisesti säännöllisellä
yhteydenpidolla muihin jäsenvaltioihin, komissioon ja Euroopan parlamenttiin,
aktiivisella osallistumisella neuvostotyöhön sekä toteuttamalla vuosittain laadittavaa
ministeriön johdon vierailusuunnitelmaa.
3
2 YHTEENVETO
Kesäkuun 2014 Eurooppa-neuvosto hyväksyi kokouksessaan suuntaviivat oikeus- ja
sisäasioiden tulevalle yhteistyölle ja Junckerin komission yhtenä strategisena
painopisteenä on vastavuoroiseen luottamukseen perustuvan oikeuden ja
perusoikeusoikeuksien alueen kehittäminen. Painopiste on viime vuosien aikana
hyväksytyn mittavan lainsäädäntökokonaisuuden tehokas täytäntöönpano kaikissa
EU:n jäsenvaltioissa. Toisaalta Pariisin terrori-iskujen seurauksena terrorismin
torjunta ja ulkomaalaistaistelijat tulevat olemaan kevään EU-agendan keskiössä.
Uusia lainsäädäntöehdotuksia pitäisi tulla vireille edeltäviä vuosia vähemmän, mutta
neuvostossa ja Euroopan parlamentissa vireillä olevien keskeneräisten hankkeiden
määrä on edelleen suuri. Vireillä olevista lainsäädäntöasioista oikeusministeriön
prioriteettihankkeita vuonna 2015 ovat:



EU:n tietosuojalainsäädännön uudistaminen
tehokas vaikuttaminen Euroopan syyttäjänviraston perustamiseen
ennakkovaikuttaminen hyvää hallintoa koskevan EU-säädöksen valmisteluun
Siviilioikeudellisen yhteistyön alalla muita keskeisiä hankkeita ovat mm. menettelyt 3.
valtioiden liittymisen hyväksymisestä Haagin lapsikaappaussopimukseen sekä
tiettyjen siviilioikeudellisten asiakirjojen liikkuvuuden helpottamista edistävä asetus.
Kansainvälisten parisuhteiden varallisuussuhteita koskevien asetusten valmistelu
jatkuu vasta Luxemburgin pj-kaudella (loppuvuosi 2015). Komissio on ilmoittanut
vetävänsä pois asetusehdotuksen yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista, jolloin
myös tämän hankkeen käsittely päättyy toistaiseksi.
Euroopan syyttäjäviraston lisäksi rikos- ja prosessioikeuden alan tärkeitä hankkeita
ovat mm. ehdotus Eurojustin uudistamisesta ja prosessuaalisten oikeuksien
edistämiseksi annettavat kolme direktiiviä epäillyn/syytetyn asemassa olevan lapsen
kohtelusta, oikeudesta oikeusapuun sekä syyttömyysolettamasta. Lisäksi neuvottelut
jatkuvat mm. direktiivistä EU:n taloudellisen edun suojaamisesta rikosoikeudellisin
keinoin, jonka sisältö vaikuttaa myös Euroopan syyttäjänvirastoa koskevan
asetusehdotuksen neuvotteluihin.
Henkilötietojen suojaan liittyvät kysymykset ovat edelleen EU:ssa hyvin ajankohtaisia
ja Suomelle tärkeitä. Tietosuojalainsäädännön uudistuksen lisäksi keskeistä on mm.
kysymys matkustajarekisteritietojen siirtämisestä kolmansille maille, EU:n ja
Yhdysvaltojen välillä neuvoteltava tietosuojasopimus sekä muut USA-yhteistyöhön
liittyvät hankkeet, erityisesti ns. Safe Harbour-järjestelyn tulevaisuus.
Yhtiöoikeuden alalla neuvottelut jatkuvat naisten määrän lisäämisestä yritysten
hallintoelimissä ja yhden miehen yhtiöitä koskevasta direktiiviehdotuksesta.
Kuluttajaoikeuden alalla neuvotteluja jatketaan ns. matkapakettidirektiivistä ja
lentomatkustajien oikeuksista.
Valmistelut EU:n liittymiseksi Euroopan ihmisoikeussopimukseen ovat vaikeuksissa
EUT:n antaman lausunnon jälkeen. Keskustelu oikeusvaltioperiaatteen ja
perusoikeuksien
toteutumisesta
EU:ssa
jatkuu.
Neuvottelut
yhdenvertaisuusdirektiivistä ovat pääsemässä uudelleen vauhtiin.
4
3 OIKEUSASIOIDEN KEHITYS EU:SSA
EU muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jonka kehittämistä
tulevaisuudessa ohjaa Eurooppa-neuvostossa 26.-27.6.2014 hyväksytyt strategiset
suuntaviivat. Kesäkuun Eurooppa-neuvosto antoi myös julistuksen unionin
strategisesta ohjelmasta. Viiden prioriteetin joukossa on ”vapauden, turvallisuuden ja
oikeuden unioni”. Uuden komission työohjelma korostaa vastavuoroiseen
luottamukseen perustuvan oikeuden ja perusoikeuksien alueen kehittämistä sekä
sisäisen turvallisuuden vahvistamista. 1.12.2014 päättyi Lissabonin sopimukseen
kirjattu siirtymäaika, minkä jälkeen OSA-sektoria koskevat tietyt poikkeusjärjestelyt
päättyivät lopullisesti. Komissio ja EU-tuomioistuin saivat täydet valtuudet valvoa
EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista myös OSA-sektorilla (ks. luku 5).
Samalla Iso-Britannia jättäytyi osittain tämän sektorin yhteistyön ulkopuolelle.
Siirtymäkauden päättymiseen liittyy myös komission ehdotukset tiettyjen
vanhentuneiden poliisi- ja rikosoikeudellista yhteistyötä koskevien säädösten
kumoamisesta.
Keskustelu perusoikeuksien toteutumisesta ja oikeusvaltioperiaatteesta EU-tasolla
jatkuu. Komissio antoi uudesta Rule of Law (RoL)-kehikosta tiedonannon keväällä
2014 ja Italian kaudella yleisten asioiden neuvosto antoi päätelmät, joissa sitoudutaan
neuvoston vuosittaisen poliittisen dialogin järjestämiseen. Vuonna 2013 käynnistyi
pienen maaryhmän, ml. Suomi, yhteistyö, jossa yhdessä EU:n perusoikeusviraston
kanssa pohditaan mahdollisia ”oikeusvaltioindikaattoreita”.

Suomi edistää sellaisten keinojen kehittämistä, joilla EU:ssa voidaan varmistaa
perusoikeuksien toteutuminen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Tämä
vahvistaisi sekä kansalaisten oikeuksien toteutumista että talouselämän ja
kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja tukisi unionin globaalin
ihmisoikeuspolitiikan
uskottavuutta
parantamalla
unionin
sisäisten
politiikkojen ja ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan koherenssia. On tärkeää, että
keskustelussa pidetään esillä Euroopan neuvostossa tehdyn työn
hyödyntämistä ja mahdollisuuksia vahvistaa EU:n perusoikeusviraston
asemaa.
Latvian puheenjohtajakaudella tullaan toteuttamaan talouspolitiikan koordinaation ns.
ohjausjakso vuodelle 2015. Useat jäsenvaltiot ovat talouspolitiikan koordinaation
puitteissa saaneet maakohtaisia suosituksia oikeuslaitosten uudistamisesta. Keväällä
2015 komissio antanee järjestyksessä kolmannen tiedonannon EU:n oikeusalan
tulostaulusta (EU Justice Score Board), joka toimii ohjausjakson tausta-aineistona.
Tulostaulussa vertaillaan jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien tehokkuutta tiettyjen
indikaattorien, kuten oikeudenkäyntien keston ja vireillä olevien asioiden määrän
perusteella. Komission käyttämät tiedot on kerännyt ja analysoinut pääosin Euroopan
neuvoston CEPEJ-komitea.

Suomi katsoo, että oikeusalan tulostaulu kiinnittää tarpeellisella tavalla
huomiota jäsenvaltioiden oikeuslaitosten toimivuuteen. Tulostaulu voi tukea
vertaisoppimista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Dialogia komission ja
jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin lisättävä ja päällekkäistä työtä Euroopan
neuvostossa tehtävän työn kanssa on vältettävä. Aihe on myös Suomessa
ajankohtainen. Hallitusohjelman mukaisesti oikeudenkäyntien kokonaiskeston
5
lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi Suomessa laadittiin
keväällä 2013 oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013-2025.
4 SIVIILIOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ
4.1. Lainvalintasääntely, kansainvälinen yksityisoikeus
Latvian kaudella pyritään neuvoston yleisnäkemykseen asetusehdotuksesta (2013),
jolla yksinkertaistettaisiin tiettyjen yleisten asiakirjojen hyväksymistä rajat
ylittävissä tilanteissa. Uusilla säännöillä ei ole vaikutuksia asiakirjojen sisällön
tunnustamiseen tai vaikutuksiin.

Suomi suhtautuu myönteisesti ehdotukseen asiakirjojen muodollisten
hyväksymismenettelyjen
yksinkertaistamisesta.
Ehdotus
helpottaisi
kansalaisten ja yritysten toimintaa sekä säästäisi kustannuksia.
Neuvotteluissa komission 2011 antamista asetusehdotuksista, jotka koskevat
aviovarallisuuteen ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteisiin liittyviä
kansainvälisiä kysymyksiä on otettu pohdintatauko. Asiaan palataan vuoden 2015
loppupuolella.

Suomi suhtautuu myönteisesti aviovarallisuutta ja rekisteröityjen parisuhteiden
varallisuusoikeuksia koskevaan EU-sääntelyyn. Sääntelyn tulee kuitenkin
kohdella aviopareja ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä pareja
mahdollisimman yhdenvertaisesti.
Huhtikuussa 2014 komissio julkaisi raportin vanhempainvastuuta ja avioliittoa
koskevan asetuksen 2201/2003 (ns Bryssel IIa-asetus) soveltamisesta. Asetusta
pidettiin tehokkaana ja tarpeellisena, mutta sitä katsottiin voitavan kehittää vielä
toimivammaksi. Komission julkinen kuuleminen asetuksen uudistamistarpeista päättyi
kesällä 2014 ja mahdollista säädösehdotusta odotettaneen vuonna 2016. Lähivuosina
on odotettavissa myös ehdotus tiettyjen väestörekisteriasiakirjojen vaikutusten
vastavuoroisesta tunnustamisesta ja selvitys sähköisten testamentti- ja
perintötodistusrekistereiden käytännön toteutettavuudesta.
4.2. Siviili(prosessi)oikeus
Vuoden 2015 aikana tullaan lopullisesti hyväksymään insolvenssiasetuksen
1346/2000 uudistaminen. Uusilla säännöillä on tarkoitus lisätä rajat ylittävien
maksukyvyttömyysmenettelyjen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Komissio antoi
keväällä 2014 myös ei-sitovan suosituksen ns. uudesta lähestymistavasta
liiketoiminnan epäonnistumiseen ja yrityksen maksukyvyttömyyteen. Suosituksessa
kehotetaan jäsenvaltioita toteuttamaan suositetut toimenpiteet vuoden kuluessa ja
todetaan komission arvioivan suosituksen soveltamista jäsenvaltioissa viimeistään,
kun 18 kuukautta on kulunut suosituksen julkaisemisesta.
6


Insolvenssiasetuksen
osalta
Suomi on
tyytyväinen
saavutettuun
neuvottelutulokseen. Asetuksen soveltamisalan laajentaminen kattamaan myös
yksityishenkilön velkajärjestely on kannatettavaa. Suomi voi hyväksyä
rekistereitä koskevan kompromissiratkaisun, koska se ei velvoita
velkajärjestelyrekisterin julkaisemiseen internetissä.
Suomi pitää
yritysryhmien maksukyvyttömyysmenettelyjen koordinointia koskevia
säännöksiä epäonnistuneina ja mahdollisuutta irrottautua menettelystä
välttämättömänä.
Suomi ottaa tiedoksi neuvoston suosituksen. Suomi suhtautuu varauksellisesti
siihen, että kansallisia lainsäädäntöjä harmonisoitaisiin sitovassa
lainsäädäntöinstrumentissa.
EU:n toimivalta siviilioikeutta koskevassa
yhteistyössä rajoittuu rajat ylittäviin asioihin ja toimivallan laajentaminen
edellyttäisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen muuttamista.
Latvian kaudella käynnistynee neuvottelut EP:n kanssa vähäisiä vaatimuksia
koskevan asetuksen muuttamisesta, kun neuvostossa saavutettiin asiasta
yleisnäkemys joulukuussa. Komissio on käynnistänyt valmistelut myös
tiedoksiantoasetuksen 1393/2007 (Service of Documents) uudistamiseksi. Ehdotusta
ei ole vielä annettu.

Suomi hyväksyi neuvoston yleisnäkemyksen vähäisiä vaatimuksia koskevasta
asetuksesta. Neuvosto ei hyväksynyt komission ehdotusta rajat ylittävän riitaasian
määritelmän
muuttamisesta
eikä
oikeudenkäyntimaksujen
harmonisoinnista.

Suomi suhtautuu myönteisesti tiedoksiantoasetuksen nykyaikaistamiseen
4.3. EU:n toiminta Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa
EU liittyi Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin jäseneksi 2007.
Komission selvitys EU:n mahdollisuuksista liittyä joihinkin olemassa oleviin Haagin
konferenssin yleissopimuksiin valmistui keväällä 2008 ja sen perusteella päätettiin,
että ensivaiheessa EU:n tulisi liittyä kolmeen perheoikeudelliseen instrumenttiin
(v. 1996 lastensuojeluyleissopimus, v. 2007 elatusvelvoitteita koskeva konventio ja v.
2007 elatusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskeva pöytäkirja) sekä
oikeuspaikkasopimuksia koskevaan yleissopimukseen.
EU ratifioi vuoden 2007 elatusvelvoitteita koskevan lainvalintapöytäkirjan 10.4.2013
ja sai päätökseen oikeuspaikkasopimuksia koskevan yleissopimuksen ratifioinnin
Italian pj-kaudella 2014. EU on myös liittynyt elatusapukonventioon, joka tuli
voimaan Euroopan unionin osalta 1.8.2014.
Neuvoston 2008 päätöksen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pitänyt ratifioida Haagin
vuoden 1996 lastensuojelusopimus omasta ja EU:n puolesta 5.6.2010 mennessä.
Suomi ratifioi yleissopimuksen 19.11.2010. Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole
vielä saattaneet kansallisia ratifiointitoimia päätökseen.
Komissio teki vuoden 2011 lopussa päätösehdotukset neuvostolle siitä, että EU
hyväksyisi yhtenäisesti kahdeksan uutta sopimusvaltiota (Armenia, Andorra, Albania,
7
Singapore, Marokko, Seychellit, Gabon ja Venäjä) Haagin kansainväliseen
lapsikaappaussopimukseen.
Komission
mukaan
jäsenvaltioiden
tulee
lapsikaappaussopimuksen alalla toimia yhtenäisesti suhteessa uusiin sopimusvaltioihin
sen varmistamiseksi, että lapset unionin alueella ovat yhdenvertaisessa asemassa.
Neuvoston puitteissa asiasta ei saavutettu yksimielisyyttä, minkä jälkeen Suomi on
hyväksynyt Venäjän liittymisen lapsikaappaussopimukseen. Sopimus tuli
sovellettavaksi Suomen ja Venäjän välillä 1.1.2013. Syksyllä 2014 EU-tuomioistuin
antoi kuitenkin lausunnon, jonka mukaan asia kuuluu EU:n yksinomaiseen
toimivaltaan komission esittämällä tavalla. Komissio järjestää asiasta
asiantuntijakokouksen tammikuussa 2015.
Komissio osallistuu aktiivisesti ns. tuomio –projektin (Judgments Project)
edistämiseen Haagissa.


Suomi tukee EU:n aktiivista toimintaa Haagin konferenssin puitteissa
maailmanlaajuisen sääntelyn ja sen toimivuuden kehittämiseksi. Suomi pitää
tärkeänä, että EU pyrkii ripeästi liittymään Haagissa neuvoteltuihin
yleissopimuksiin, jos asetetut neuvottelutavoitteet on kohtuullisesti saavutettu.
Suomi pitää erittäin tärkeänä, että EU liittyy lapsioikeudellisiin sopimuksiin
mahdollisimman nopeasti.
Suomi
tukee
Haagin
kansainvälisen
lapsikaappaussopimuksen
mahdollisimman laajaa soveltamista maailmassa edellyttäen, että sopimukseen
liittyvät maat varmistavat sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon.
Sopimusosapuolten keskusviranomaisen rooli on tässä keskeinen. On tärkeää,
että EU:ssa löydetään toimiva ja käytännöllinen ratkaisu siihen, miten uudet
sopimukseen liittyneet valtiot hyväksytään ilman tarpeetonta viivästystä ja
niin, että jäsenvaltioiden erilaiset tarpeet huomioidaan.
4.4. Muu siviilioikeudellinen kv.yhteistyö
Komission johdolla jatketaan neuvotteluja oikeudellisen yhteistyön laajentamiseksi
EU:n ja Sveitsin, Norjan ja Islannin kanssa (asiakirjojen tiedoksianto ja
todisteiden vastaanottaminen).
Komission
ehdotus
neuvottelumandaatiksi
Luganon
yleissopimuksen
(tuomioistuimen toimivalta, tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano)
mukauttamiseksi EU:n elatusapuasetuksen sääntöihin oli edeltävän komission
suunnitelmassa ajoitettu vuodelle 2010, mutta Latvian kauden alkuun mennessä
ehdotusta ei ole annettu. Myöskään vuodelle 2012 suunniteltu laajempi arviointi
kolmansien maiden osallistumisesta Luganon yleissopimukseen ei ole edennyt.

Suomi pyrkii komissiolle annettavien neuvottelumandaattien osalta siihen, että
kansainvälisissä sopimuksissa asetetaan tavoitteeksi maailmanlaajuisesti paras
mahdollinen ja laajasti hyväksyttävä tulos. Siksi Suomi katsoo, että EU:lla on
oltava myös valmiutta tarkistaa omaa sääntelyään.

Suomi tukee sen selvittämistä, voitaisiinko Luganon sopimus avata myös
uusille kolmansille maille.
8
4.5. Kollektiiviset oikeussuojakeinot
Komissio antoi kesäkuussa 2013 jäsenvaltioille osoitetun suosituksen yhteisten
periaatteiden soveltamisesta ryhmäkanteisiin ja muihin ns. kollektiivisiin
oikeussuojakeinoihin EU-maissa. Suosituksen tavoitteena on parantaa kansalaisten ja
yritysten suojaa EU:n lainsäädäntöön perustuvien oikeuksien loukkauksia vastaan.
Periaatteiden soveltaminen on jäsenvaltioille vapaaehtoista. Komission on viimeistään
26.7.2017 tarkoitus arvioida tilannetta jäsenvaltioiden vuosiraporttien perusteella ja
pohtia, tarvitaanko lisätoimenpiteitä suosituksen vaikutuksen tehostamiseksi

Suomen kanta kollektiivisten oikeussuojakeinojen mahdollistamiseen rajat
ylittävissä kuluttajariita-asioissa on EU-valmistelun kestäessä ollut varovaisen
myönteinen. Myös kilpailurikkomusten osalta valtioneuvosto suhtautuu
kollektiivisten oikeussuojakeinojen periaatteisiin varovaisen myönteisesti.
Kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin liittyy kuitenkin moninaisia sekä itse
oikeudenkäyntimenettelyyn, sovellettavaan lakiin että Euroopan unionin
lainsäädäntötoimivaltaan liittyviä ongelmia.
5 RIKOSOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ
5.1. Päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen
Vastavuoroinen tunnustamisen kehittäminen asetetaan tavoitteeksi niin kesäkuussa
2014 hyväksytyissä OSA-sektorin strategisissa suuntaviivoissa kuin Eurooppaneuvoston strategisessa agendassa seuraaville viidelle vuodelle. Tähän liittyy
läheisesti vastavuoroisen luottamuksen edistäminen, jossa keskeisenä osatekijänä on
perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen. Tämä on huomioitu myös
uuden komission työohjelmassa, jossa nostetaan luottamukseen ja perusoikeuksien
kunnioittamiseen perustuva oikeusalue yhdeksi vuoden 2015 prioriteeteista.
Vastavuoroisen tunnustamisen edellyttämää luottamusta on pyritty vahvistamaan
myös aloittamalla EU-tason keskustelu vankeinhoidon alalla. Vuonna 2011 komissio
julkaisi aiheesta vihreän kirjan ja Euroopan parlamentti hyväksyi asiasta
päätöslauselman.
OSA-sektorin uusissa strategisissa suuntaviivoissa asetetaan yleiseksi painopisteeksi
voimassa olevien instrumenttien tehokas täytäntöönpano jäsenvaltioissa.

Suomi korostaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta EU:n oikeudellisen
yhteistyön kulmakivenä. On tärkeää, että kaikki vastavuoroisen tunnustamisen
instrumentit pannaan täytäntöön tehokkaasti ja niitä hyödynnetään
täysimääräisesti. Vastavuoroisen tunnustamisen instrumenttien, kuten vankien
siirtoa koskevan puitepäätöksen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää, että
viranomainen voi luottaa toisen jäsenmaan vankilaolojen olevan inhimillisiä ja
täyttävän tietyt vähimmäisstandardit. Suomi kannattaa sitä, että komissio
selvittää vangitsemiseen liittyviä kysymyksiä. On kuitenkin vältettävä
päällekkäistä työtä Euroopan neuvoston kanssa ja hyödynnettävä EN:n
9
asiantuntemusta. EU:n on omalta osaltaan edistettävä EN:n vankilastandardien
toimeenpanoa.
5.2. Aineellinen rikosoikeus
Vireillä on neuvottelut kahdesta uudesta aineellisen rikosoikeuden alan
säädösehdotuksesta. Neuvoston hyväksyttyä oman kantansa kesällä 2013 ja EP:n
annettua ensimmäisen tarkastelun ehdotuksensa keväällä 2014 neuvottelut EP:n
kanssa jatkuvat ns. unionipetosdirektiivistä eli direktiiviehdotuksesta EU:n
taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin
keinoin. Ehdotus liittyy luvussa 5.4 käsiteltävään asetusehdotukseen Euroopan
syyttäjänvirastosta. Toinen vireillä oleva ehdotus on direktiiviehdotus laitonta
huumausainekauppaa koskevan puitepäätöksen 2004/757/YOS muuttamisesta
huumausaineen määritelmän osalta.
Rikosoikeudellisia kysymyksiä on noussut esiin EU:ssa käynnistyneessä keskustelussa
koskien villieläinten laitonta kauppaa. Huhtikuussa 2014 pidetyn konferenssin
tavoitteena oli tunnistaa keinoja, joiden avulla luonnonvaraisten eläinten ja kasvien
laittomaan kauppaan voidaan puuttua aiempaan tehokkaammin EU:n sisällä ja
kansainvälisesti. Uusi komissio ratkaisee, mihin suuntaan hankkeessa edetään.
Komissio on selvittämässä erillisenä hankkeena myös kysymystä siitä, tuleeko
henkilötietojen väärinkäyttöä (”identiteettivarkaus”) säännellä EU:ssa.


Suomi kannattaa toimia, joilla pyritään suojaamaan EU:n taloudellisia etuja
rikolliselta toiminnalta. Suurimmat kysymykset komission ehdottamassa
unionipetosdirektiivissä ovat liittyneet rangaistuksia koskeviin ehdotuksiin
(vähimmäisrangaistukset ja enimmäisrangaistusten vähimmäistasot) sekä
rikosoikeudelliseen vanhentumiseen. Neuvoston yleisnäkemyksessä nämä
kysymykset on ratkaistu asianmukaisesti.
Vaikka eräät luonnonsuojelurikokset ovat osa kansainvälistä järjestäytynyttä
rikollisuutta, ne eivät suomalaisen käsityksen mukaan yhteiskunnalliselta
vaarallisuudeltaan rangaistusmaksimien osalta kuitenkaan rinnastu esimerkiksi
ihmiskauppaan, huumekauppaan tai ampuma-aseiden laittomaan kauppaan.
Viimeksi mainitut rikokset vaarantavat vakavasti ihmisten henkeä ja terveyttä.
Kaikki mainitut rikokset voivat kuitenkin sisältää ammattimaisia piirteitä, ja
niiden torjunta edellyttää kansainvälistä yhteistyötä.
5.3 Prosessuaaliset oikeudet ja rikosten uhrien asema
Komissio julkaisi marraskuussa 2013 ehdotuspaketin, jolla pyritään vahvistamaan
epäiltyjen ja syytettyjen oikeuksia rikosprosessissa. Ehdotuspaketti sisältää kolme
säädösehdotusta:
syyttömyysolettamaa
koskevan
direktiiviehdotuksen,
direktiiviehdotuksen, jolla lisätään lasten prosessuaalisia suojatakeita ja
direktiiviehdotuksen oikeudesta oikeusapuun rikosprosessin aikana. Kreikan
kaudella saatiin hyväksyttyä neuvoston kanta lasten prosessuaalisia suojatakeita
koskevasta direktiiviehdotuksesta ja Italian kauden päätteeksi neuvoston kanta
10
syyttömyysolettamadirektiivistä. Direktiivien valmistelu jatkuu neuvotteluissa EP:n ja
neuvoston välillä. Neuvostossa Latvian kaudella jatkuvat neuvottelut
direktiiviehdotuksesta koskien vapautensa menettäneiden epäiltyjen ja syytettyjen
oikeutta ensivaiheen oikeusapuun ja oikeusapua eurooppalaista pidätysmääräystä
koskevissa menettelyissä.
Komission tarkoituksena on ollut myös valmistella vihreä kirja prosessuaalisten
oikeuksien laajentamisesta myös sen jälkeen, kun vuoden 2009 tiekartta on
toteutettu.
Komissio on myös
oikeudenkäynneissä.


valmistelemassa
tiedonantoa
alaikäisten
asemasta
Suomi katsoo, että EU:n rikosoikeusyhteistyössä tarvitaan syytettyjen ja
epäiltyjen oikeuksia vahvistavia instrumentteja. Yhteisillä säännöillä
lisättäisiin kansalaisten luottamusta viranomaisten toimintaan ja jäsenmaiden
luottamusta toistensa järjestelmiin. Näin luotaisiin paremmat edellytykset
oikeudellisten päätösten vastavuoroiselle tunnustamiselle. Suomi katsoo, että
sääntelyn lähtökohdaksi on otettava Euroopan ihmisoikeussopimuksen
oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asettamat vaatimukset siten kuin ne
ilmenevät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä.
Prosessuaalisia oikeuksia koskevan sääntelyn yksityiskohtien osalta Suomi
pitää tärkeänä, että sääntelyn kehittämisessä otetaan huomioon muun muassa
jäsenvaltioiden erilaiset summaariset menettelyt, jos ne täyttävät
ihmisoikeussopimuksen asettamat vaatimukset.
Kesällä 2011 hyväksyttiin tiekartta tulevista toimenpiteistä rikoksen uhrien aseman
ja oikeuksien vahvistamiseksi ja EU:ssa on viime vuosina hyväksytty uutta
lainsäädäntöä rikoksen uhrin asemasta ja oikeuksista sekä lähestymiskielloista.
Komission ehdotus rikoksen uhrille maksettavia korvauksia koskevan direktiivin
(2004/80/EY) uudistamiseksi oli tarkoitus antaa vuonna 2013, mutta hanke on
viivästynyt. Lähivuosina keskitytään uhrien oikeuksista annetun uuden EUlainsäädännön implementointiin jäsenvaltioissa.
5.4 Eurojust ja Eurooppalainen syyttäjänvirasto
Neuvostossa on vireillä neuvottelut Euroopan syyttäjänviraston (EPPO)
perustamisesta ja Eurojustin uudistamisesta. Komission ehdotus EPPO:sta perustuu
Lissabonin sopimuksen SEUT 86 artiklaan, joka mahdollistaa EPPO:n perustamisen
Eurojustin pohjalta, tarvittaessa tiiviimmän yhteistyön instrumenttina. Komission
ehdotus sai kansallisten parlamenttien toissijaisuushuomautusten takia ns. keltaisen
kortin marraskuussa 2013. Komissio on kuitenkin tiedonannolla ilmoittanut, ettei se
vedä pois tai muuta antamaansa asetusehdotusta. Uuden komission tavoitteena on, että
EPPO on perustettu vuoteen 2016 mennessä. Arvioidaan, että neuvottelujen
ratkaisevat vaiheet ajoittuvat Luxemburgin pj-kaudelle, jolloin myös Suomen on
linjattava osallistumisestaan tiiviimmän yhteistyön vaiheeseen.
Eurojustin ja kolmansien maiden välisistä yhteistyösopimuksista käynnissä on
ollut neuvottelut Venäjän (neuvottelut jäädytetty) ja Ukrainan kanssa, ja
11
käynnistymässä on vielä neuvottelut Montenegron kanssa. Lisäksi Eurojust jatkaa
tunnusteluja Serbian, Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Israelin ja Turkin kanssa.


Vuonna 2008 hyväksytty uusi Eurojust-päätös ja muut EU-instrumentit antavat
Suomen mielestä jäsenvaltioille laajat ja tehokkaat mahdollisuudet hyödyntää
Eurojustia. Suomi suhtautuu myönteisesti Eurojustin hallinnolliseen
uudistamiseen.
EU:lla on SEUT 86 artiklan nojalla toimivalta perustaa Euroopan
syyttäjänvirasto. Syyttäjänviraston toteuttamistapoja tulee kuitenkin harkita
tarkoin. Suomi pitää tärkeänä muun muassa eurooppalaisen syyttäjänviraston
kollegiaalista rakennetta. Lisäksi viraston suhde kansallisiin järjestelmiin tulisi
järjestää
joustavasti
ilman,
että
harmonisoitaisiin
kansallisia
menettelysäännöksiä. Jäsenvaltioissa Euroopan syyttäjän toimivaltaan
kuuluvia rikosasioita hoitavien syyttäjien tulisi voida hoitaa myös kansallisia
rikosasioita. Lisäarvon saavuttamiseksi tärkeää on ennen muuta se, että
EPPO:on osallistuisi mahdollisimman monta jäsenvaltiota. Siksi on tärkeää,
että neuvotteluja jatketaan rakentavasti laajaan yhteisymmärrykseen
pääsemiseksi.
5.5. EU:n sisäinen turvallisuus sekä kansainvälisen rikollisuuden ja korruption torjunta
Pariisin terrori-iskujen seurauksena terrorismin torjunta nousee Latvian
puheenjohtajakauden keskeiseksi aiheeksi. Keskustelua tullaan jatkamaan erityisesti
ulkomaalaistaistelijoihin liittyvästä ilmiöstä. EU:n terrorismikoordinaattori raportoi
neuvostolle viimeksi joulukuussa ja esitti uusia toimintasuosituksia jatkotyölle.
Jäsenvaltiot arvioivat parhaillaan YK:n turvallisuusneuvoston syksyllä antaman
päätöslauselman (2178/2014) vaikutuksia ja toteuttamistapoja, jotta päätöslauselman
rikosoikeudelliset velvoitteet pannaan toimeen. Keskusteluun liittyy myös kysymys
EU:n terrorismipuitepäätöksen mahdollisesta uudistamistarpeesta.

Suomi tuomitsee jyrkästi Ranskassa toteutetut terroriteot. Terrorismin vastaisia
toimia tulee kehittää yhdessä EU-tasolla ja hyödyntää täysimääräisesti myös jo
olemassa olevat EU-instrumentit. On tärkeää, että EU-jäsenvaltiot osoittavat
yhtenäisesti solidaarisuutta Ranskalle ja EU osaltaan on aktiivinen terrorismin
torjuntaan liittyvässä työssä. Suomi korostaa perus- ja ihmisoikeuksien
toteuttamisen sekä oikeusvaltiollisten periaatteiden kunnioittamisen tärkeyttä
kaikissa terrorismin torjuntaan liittyvissä toimissa.
EU:n sisäisen turvallisuuden strategia tullaan uudistamaan Eurooppa-neuvostossa
hyväksyttyjen linjausten mukaisesti vuoden 2015 puoliväliin mennessä (European
Agenda on Security 2015-2020). Nykyinen strategia asettaa EU:lle viisi strategista
tavoitetta: 1) kansainvälisten rikollisverkostojen hajottaminen, 2) terrorismin ja
radikalisoitumisen ehkäisy, 3) tietoverkkoturvallisuuden parantaminen, 4)
rajavalvonnan vahvistaminen ja 5) kriisi- ja katastrofivalmiuksien parantaminen.

Suomi korostaa sisäisen turvallisuuden työssä kokonaisturvallisuuden laajaalaista näkökulmaa ja ennaltaehkäisyn merkitystä. Tärkeää on varmistaa
12
perusoikeusnäkökulman ja oikeusviranomaisten
ottaminen sisäisen turvallisuuden EU-työssä.
näkökulman
huomioon
EU:ssa kiinnitetään myös erityistä huomiota kyberturvallisuuteen ja
tietoverkkorikollisuuden torjuntaan. Strategia koostuu viidestä painopistealueesta,
joista erityisesti verkkorikollisuuden vähentäminen kuuluu OM toimialaan. Myös ns.
yhteisen arvioinnin seitsemännen kierroksen aiheena on tietoverkkorikollisuus.

Suomi pitää EU:n kyberturvallisuusstrategiaa tärkeänä. Suomi katsoo, että ns.
Budapestin tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus (EN) on keskeinen
ja sitova oikeudellinen instrumentti tietoverkkorikollisuuden alalla ja on
tärkeää, että strategiassa painotetaan Budapestin sopimusta keskeisenä
kansainvälisenä sopimuksena, joka muodostaa toimivat puitteet kansalliselle
lainsäädännölle. Suomi pitää myönteisenä, että strategian mukaisesti
Budapestin sopimus on avoinna myös Euroopan neuvoston ulkopuolisille
kolmansille maille ja on perusta alan kansainväliselle yhteistyölle.
Komissio raportoi vuoden 2014 aikana myös ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän
EU:n strategian (2012-2016) tähänastisesta toteuttamisesta. Tarkoituksena on, että
ihmiskauppastrategia uudistetaan.
Komissio
julkaisi
vuoden
2014
alkupuolella
ensimmäisen
EU:n
korruptiontorjuntaraportin, jossa arvioitiin korruption vastaisia toimia EU:ssa,
kartoitettiin suuntauksia ja heikkouksia sekä pyrittiin edistämään vertaisoppimista ja
hyvien toimintatapojen vaihtoa. Jatkossa raportti on tarkoitus julkaista kahden vuoden
välein. Myös keskustelut EU:n ja GRECO:n (Euroopan neuvoston lahjonnan
vastainen valtioiden ryhmä) välisen yhteistyön tiivistämisestä jatkuvat.

Komission käynnistämä EU:n oma korruptioraportointimekanismi on
tervetullut ja antaa mahdollisuuden varmistaa EU:n korruptiotilanteen seuranta
vertailukelpoisen tiedon pohjalta. Se tukee Suomen tavoitetta kehittää unionin
sisällä keinoja
vahvistaa oikeusvaltiota jäsenvaltioissa.
Unionin
laajentumispolitiikka ja EU:n ajankohtainen tilanne tekevät tästä tavoitteesta
entistä tärkeämmän. On tärkeää, että EU:n arviointimenettely hyödyntää ja
täydentää olemassa olevia kansainvälisiä korruption arviointimenettelyjä (YK,
EN/GRECO, OECD) eikä johda päällekkäiseen työhön. Suomi odottaa
seuraavaa raporttia vuonna 2016 ja peräänkuuluttaa EU:n liittymistä Grecoon.
5.6. Rikosoikeudellinen sääntely kansainvälisissä sopimuksissa
Komissio ei ole toimittanut siltä Tukholman ohjelmassa pyydettyä luetteloa maista,
jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa tehdä EU:n kanssa rikosoikeudellisia oikeusapuja luovuttamissopimuksia. Tähän liittyen neuvoston puitteissa (CATS) on
keskusteltu
millaisten
kriteerien
pohjalta
EU:n
mahdollisia
tulevia
sopimuskumppaneita voitaisiin arvioida ja valita. Samoin neuvoston puitteissa on
keskusteltu tarpeesta yhtenäistää EU:n ulkosuhdesopimusten sisältämiä säännöksiä
rikosoikeudellisista asioista.
13
Toteutumatta on edelleen EU:n liittyminen Euroopan neuvoston rikoksen
tuottaman hyödyn ja terrorismin rahoituksen rahanpesua, etsintää,
takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskevaan yleissopimukseen.
Allekirjoitusvaltuudet yleissopimuksen allekirjoittamiseksi EU:ssa hyväksyttiin jo
alkuvuonna 2009.
6 PERUSOIKEUDET JA EU-KANSALAISUUS
6.1. Tietosuoja
Latvian
puheenjohtajakaudella
jatketaan
neuvotteluja
EU:n
tietosuojalainsäädännön uudistamiseksi. Eurooppa-neuvosto on asettanut
tavoitteeksi hyväksyä EU:lle vahva yleinen tietosuojakehys vuoteen 2015 mennessä.
Neuvotteluja käydään henkilötietojen yleisestä suojasta ja käsittelystä annetusta
asetusehdotuksesta, sekä henkilötietojen käsittelystä poliisi- ja rikosoikeudellisen
yhteistyön alalla annetusta direktiiviehdotuksesta. Tarkoituksena on uudistaa EU:n
tietosuojalainsäädännön puitteet ja varmistaa tietosuojanormien noudattaminen
henkilötietojen käsittelyssä kaikilla EU-lainsäädännön kattamilla aloilla. Vireillä on
myös keskustelut Euroopan neuvoston henkilötietojen suojaa koskevan
yleissopimuksen uudistamisesta. Neuvosto valtuutti kesäkuussa 2013 komission
osallistumaan
EU:n
puolesta
neuvotteluihin
Euroopan
neuvoston
tietosuojayleissopimuksen uudistamisesta ja EU:n uudistettuun yleissopimukseen
liittymisen ehdoista ja menettelyistä.


Suomi katsoo, että EU:n tällä hetkellä hajanaista ja osin monimutkaista
tietosuojasääntelyä tulee pyrkiä jatkossa yhtenäistämään ja yksinkertaistamaan
siten, että samalla turvataan korkea tietosuojan taso. On tärkeää, että uudistus
noudattaa paremman sääntelyn periaatteita eikä johda rekisterinpitäjälle
aiheutuvan hallinnollisen taakan kasvuun. On myös tärkeää, että uudistuksessa
löydetään toimiva tasapaino henkilötietojen suojan ja julkisuusperiaatteen
välillä.
Suomi pitää erittäin tärkeänä, että EN:n tietosuojayleissopimuksen
uudistamisesta käytävissä neuvotteluissa varmistetaan yleissopimuksen ja
EU:n tietosuojasäännöstön yhteensopivuus ottaen asianmukaisesti huomioon
käynnissä oleva EU:n tietosuojalainsäädännön uudistaminen.
Komissio julkaisi kesällä 2013 joukon toimenpiteitä, joilla se pyrkii palauttamaan
luottamuksen EU-US väliseen tietojenvaihtoon. Ensinnäkin komissio antoi
tiedonannon (strategia), jossa pyritään arvioimaan vakoilupaljastusten aiheuttamia
haasteita ja riskejä sekä identifioimaan keinoja, joilla tarttua näihin haasteisiin.
Toiseksi komissio julkaisi raportin ns. Safe Harbour-järjestelyn toimivuudesta.
Kolmanneksi komissio julkaisi raportin kesällä perustetun EU-USA korkean tason
tietosuojaryhmän työn tuloksista. Myös EP hyväksyi maaliskuussa 2014
vakoilupaljastuksia koskevan päätöslauselman, jota oli pohjustettu laaja-alaisilla
kuulemisilla. Tapahtumat vaikuttavat myös neuvotteluihin, joita EU ja Yhdysvallat
ovat pitkään käyneet sopimuksesta, joka koskee henkilötietojen suojaamista
siirrettäessä ja käsiteltäessä henkilötietoja terrorismin ja rikollisuuden torjuntaa
varten (EU-USA tietosuojasopimus). Latvian kaudella pyritään päättämään Safe
14
Harbour-järjestelmän jatkosta. EU US tietosuojasopimus puolestaan odottaa US
senaatin toimenpiteitä.
Uuden komission linjattavaksi jää kysymys teletunnistetietojen käytön EU-tason
sääntelystä. EU-tuomioistuin kumosi keväällä 2014 teletunnistetietojen
säilyttämistä koskevan direktiivin 2006/24/EY perusoikeusnäkökohtiin viitaten. Sekä
komissio että jäsenvaltiot ovat arvioineet tuomion vaikutuksia yhtäältä kansalliseen
lainsäädäntöön ja toisaalta EU-tason lainsäädäntöön.



On tärkeää, että EU-kansalaisten luottamus sähköisen viestinnän tietosuojaan
voidaan palauttaa vakoiluskandaalin jälkeen. Pilvipalvelujen käyttöä
henkilötietojen käsittelyssä tulee kehittää tietosuojaa ja tietoturvaa tukevalla
tavalla. EU:n ja USA:n tietosuojasopimusta koskevissa neuvotteluissa tulisi
saavuttaa pikaista edistymistä.
Suomi pitää oikeusvarmuuden takia sitovaa EU:n ja USA:n välistä
tietosuojasopimusta parempana vaihtoehtona kuin ei-sitovaa instrumenttia.
Suomelle on tärkeätä, että tuleva sopimus on pelkästään tietosuojasopimus,
joka ei muodosta oikeusperustaa sopimuksen soveltamisalalla tapahtuville
henkilötietojen siirroille.
EU:n ja USA:n välisellä tietosuojasopimuksella olisi taattava kansalaisille
korkeatasoinen tietosuoja ja samat oikeudet Atlantin molemmin puolin. EU:n
kansalaisille olisi taattava oikeus käyttää yhdysvaltalaisia oikeussuojakeinoja,
vaikka he eivät asuisi Yhdysvalloissa.
6.2. Lentomatkustajarekisteritiedot (PNR)
EU
on
tehnyt
sopimukset
USA:n
ja
Australian
kanssa
lentomatkustajarekisteritietojen (PNR) luovuttamisesta terrorismin ja vakavan
kansainvälisen rikollisuuden, kuten järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.
Kanadan kanssa tehtävä sopimus allekirjoitettiin kesäkuussa ja se odottaa EP:n
hyväksyntää. Asian käsittely EP:ssä on viivästynyt, koska EP päätti syksyllä pyytää
unionin tuomioistuimen lausuntoa siitä, onko allekirjoitettu sopimus perussopimusten
mukainen.
Lisäksi komissio käy Venäjän kanssa keskusteluja Venäjällä voimaan tulleesta
määräyksestä, joka velvoittaa lentoyhtiöt ja muita liikennemuotoja harjoittavat
luovuttamaan Venäjälle matkustajatietoja. PNR-tietojen luovuttaminen Venäjälle
edellyttäisi kansainvälisen sopimuksen tekemistä. Vastaavia keskusteluja käydään
myös Meksikon kanssa, jossa lentomatkustajatietojen luovuttamista edellyttävä
lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2015.
Komissio julkaisi 21.9.2010 tiedonannon matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtoa
kolmansiin maihin koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta. Sen mukaan
myös Uusi-Seelanti, Etelä-Korea ja Japani käyttävät PNR-tietoja, mutta toistaiseksi
vireillä ei ole sopimushankkeita näiden maiden kanssa. Tiedonannossa tuodaan esiin
myös tarve yhdenmukaisille säännöille PNR-tietojen luovuttamisessa esim. direktiivin
muodossa. Myös Qatar, Brasilia, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat ovat
esittäneet tai aikovat esittää EU:n jäsenvaltioille vaatimuksia lentomatkustajia
koskevien PNR-tietojen luovuttamisesta.
15

Suomi katsoo, että lentomatkustajia koskevien tietojen luovuttaminen 3.
maihin tulee järjestää EU-tasolla, jotta tietojen luovutuksissa noudatettaisiin
samoja sääntöjä koko EU:n alueella. Näin voidaan turvata EU:n kansalaisten
yhdenvertainen kohtelu PNR-tietojen käsittelyssä ja välttää lentoyhtiöiden
välisen kilpailun vääristyminen.
Neuvostossa on jo päästy sopuun ns. EU-PNR-direktiivistä, joka koskee
matkustajarekisteritietojen käyttöä lainvalvontatarkoituksiin EU:n sisällä. Edellisellä
vaalikaudella EP:n LIBE- valiokunta äänesti huhtikuussa 2013 ehdotuksen
hylkäämisen puolesta. EP:n täysistunto palautti kesäkuussa 2013 ehdotuksen
valiokuntakäsittelyyn. Eurooppa-neuvosto on kiirehtinyt hankkeen valmistelua mm.
ulkomaalaisten taistelijoiden ilmiön takia, mutta valmistelussa ei toistaiseksi ole
päästy eteenpäin. EU-PNR -valmistelu kuuluu Suomessa SM:n päävastuulle.
6.3. Perusoikeuksien toteutuminen EU:ssa ja EU-kansalaisuus
Komissio julkaissee keväällä viidennen vuosiraportin EU:n perusoikeuskirjan
täytäntöönpanosta. Vuosiraporttien tavoitteena on pitää yllä dialogia EU:n
perusoikeuspolitiikasta ja tarjota mahdollisuus vuosittaiseen politiikkakeskusteluun
siitä, mitä unionin toimivaltaan kuuluvilla aloilla on tehty ja mitä niillä pitäisi tehdä
perusoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi.
Neuvostossa ja komissiossa on
valmisteltu ohjeistusta ja suuntaviivoja, joiden tarkoituksena on tuoda EU-tasolle
(suomalaista)
lainvalmisteluajattelua,
johon
kuuluu
perusoikeusarviointi
säädösvalmistelun varhaisessa vaiheessa. Neuvoston on myös antanut päätelmät EU:n
sisäisen ja ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan koherenssista sekä kartoittanut hyviä
kansallisen tason käytäntöjä perusoikeuksien huomioonottamisesta lainsäädäntötyössä
ja hallinnossa.

Suomi pitää hyvänä väistyneen komission toteuttamia avauksia EU:n
perusoikeuspolitiikan
seuraamiseksi
ja
EU:n
perusoikeuskirjan
täytäntöönpanon varmistamiseksi. Näiden politiikka-asiakirjojen ja niiden
seurannan tulisi vahvistaa perusoikeuksien huomioon ottamista eri sektoreilla
ja lisätä EU:n perusoikeuspolitiikan johdonmukaisuutta. Työkalut
perusoikeuskysymysten käsittelystä EU:n lainvalmistelutyössä on otettava
käyttöön tehokkaasti. Yksittäisistä perusoikeuskysymyksistä Suomi pitää
johdonmukaisesti esillä mm. vähemmistöjen, ml. romanien ja seksuaali- ja
sukupuolivähemmistöjen tilannetta.
Vuonna 2013 neuvosto antoi päätelmät EU:n perusoikeusviraston arvioinnista.
Viraston hallintoneuvosto on tehnyt komissiolle joukon ehdotuksia, joiden
toteuttaminen vahvistaisi perusoikeusviraston toimintamahdollisuuksia ja asemaa.
Neuvostossa ei kuitenkaan ole konsensusta viraston aseman vahvistamisesta eikä edes
sen selventämisestä, että virastolla on mandaatti työskennellä myös rikos- ja
poliisioikeudellisen yhteistyön alalla. Vireillä on myös perusoikeusviraston uuden
johtajan valintaprosessi, joka viedään loppuun Latvian kaudella.

Suomi edistää EU:n perusoikeusviraston toimintaedellytysten vahvistamista
Lissabonin sopimuksen edellyttämällä tavalla. Viraston toimivalta tulee
laajentaa myös poliisi- ja rikosoikeudellisen yhteistyön alalle ja kattamaan
16
koko EU:n perusoikeuskirja.
Lisäksi virastolta tulisi pyytää nykyistä
useammin lausuntoja säädösehdotusten perusoikeusvaikutuksista. On tärkeää,
että virasto jatkaa jäsenvaltioiden perusoikeustilanteen seuraamista ja siitä
raportointia. Tulisi myös harkita sitä, että neuvosto käsittelisi viraston
julkaisemia raportteja perusoikeuksien toteutumisesta EU:n jäsenvaltioissa.
Valmisteluja jatketaan EU:n liittymiseksi Euroopan ihmisoikeussopimukseen. EUtuomioistuin
(EUT)
antoi
18.12.2014
lausunnon,
jonka
mukaan
liittymissopimusluonnos ei kaikilta osin ole EU-oikeuden mukainen. Latvian kaudella
tullaan asiaa käsittelemään tämän lausunnon mukaisesti. Komissiolta odotetaan
myöhemmin virallista ehdotusta EU:n sisäisistä säännöistä koskien mm. Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) nimitettävän tuomarin valintaa, EU:n
edustautumista
EIT:ssä,
kriteerejä
joita
sovelletaan
mahdollisessa
kanssavastaajatilanteessa, mekanismia jota sovelletaan EUT:n osallistuessa EIT:ssä
vireillä olevan asian käsittelyyn, valituksiin vastaamisen koordinoimista EU:n ja
jäsenvaltioiden välillä sekä EIT:n tuomion täytäntöönpanoa ja vastuun jakamista
unionin ja jäsenvaltio(ide)n kesken. Suomessa asia kuuluu UM:n päävastuulle.

Suomi pitää EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen ensiarvoisen
tärkeänä. Suomen tavoitteena on, että liittyminen toteutuisi mahdollisimman
nopeasti. EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen parantaa
unionin oikeudenkäyttöpiiriin kuuluvien henkilöiden oikeusasemaa.
Komission on määrä viimeistään 1.4.2015 antaa EU-kansalaisaloiteasetuksen
soveltamista koskeva kertomus, jossa se tarkastelee todennäköisesti myös Euroopan
oikeusasiamiehen kannanottoja. EU-kansalaisaloiteasetuksesta keskustellaan myös
Euroopan parlamentissa. Keskustelua käydään siitä, millä tavoin EUkansalaisaloiteasetusta olisi mahdollisesti muutettava, jotta siitä tulisi nykyistä
käyttäjäystävällisempi. Myös EU-kansalaisaloiteasetukseen liittyvän, tuenilmauksia
koskevan komission delegoidun säädöksen antaminen on vireillä. Lisäksi, yksittäisiin
EU-kansalaisaloitteisiin liittyen komissio on vuonna 2014 antanut tiedonantoja, joissa
komissio ilmoittaa, miten se aikoo aloitteiden osalta toimia. Tiedonantoja on annettu
ja niitä tullaan antamaan eri aloilla, ja niiden osalta vastuuministeriö määräytyy
aloitteen aiheen perusteella.

Suomi tukee pyrkimyksiä kehittää EU-kansalaisaloiteasetusta nykyistä
käyttäjäystävällisemmäksi, mikä parantaisi edelleen osallistuvan demokratian
toteutumista. Asetuksen soveltamisesta on nyt saatu käytännön kokemusta ja
myös siihen liittyvät ongelmat ovat hahmotettavissa.
6.4. Yhdenvertaisuus (TSTK-neuvosto)
Neuvottelut yhdenvertaisuusdirektiivistä jatkuvat edelleen Latvian pj kaudella ja
uuden komission tavoitteena on löytää ulospääsy jumiutuneista neuvotteluista.
Neuvotteluissa on päästy uuteen vaiheeseen, kun Saksa on jäänyt yksin vastustamaan
direktiiviä. Päätöksenteko neuvostossa edellyttää kuitenkin edelleen yksimielisyyttä.
Direktiivillä kiellettäisiin syrjintä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään
ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuen sosiaali- ja terveysalalla, koulutuksessa
sekä tavaroiden ja palvelujen tarjonnassa.
17

Suomi suhtautuu myönteisesti direktiiviin, jolla pyritään parantamaan
yhdenvertaisuuden toteutumista Euroopan unionissa. Suomi tukee ehdotuksen
horisontaalista lähestymistapaa sekä tavoitetta turvata mahdollisimman
yhdenmukainen vähimmäistaso suojalle syrjintää vastaan kaikille ihmisille
syrjintäperusteesta ja elämänalasta riippumatta.
Komission työohjelmassa oli ajoitettu vuodelle 2012 lainsäädäntöehdotus liittyen
esteettömyyteen tavaroiden ja palvelujen tarjonnassa, rakennetussa
ympäristössä sekä liikenne- ja viestintäsektoreilla. Ehdotuksen antaminen on
viivästynyt; jos se annetaan ehdotus tullee koskemaan TEM:n, STM:n, LVM:n ja
YM:n toimialaan liittyviä kysymyksiä.
6.5. Europarlamenttivaalit ja eurooppalaiset poliittiset puolueet (YAN)
Eurooppa-neuvosto joutui kesäkuussa 2013 päättämään europarlamentin
kokoonpanosta vuoden 2014 jälkeen, koska Kroatian liittyminen unionin jäseneksi
edellytti europarlamenttipaikkojen uudelleenjakoa. Suomi säilytti nykyiset 13
paikkaansa myös uudessa europarlamentin kokoonpanossa. Päätöksessä todetaan
myös, että EP tekee aloitteen päätöksen tarkistamiseksi hyvissä ajoin ennen
vaalikauden 2019-2024 alkua, vuoden 2016 loppuun mennessä. Asia kuuluu VNK:n
toimialaan.
Neuvottelut vuoden 1976 EU-vaalisäädöksen (edustajien valitseminen Euroopan
parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla) uudistamisesta eivät ole käynnistyneet.
Perussopimusten mukaan parlamentti laatii esityksen tarvittavista säännöksistä
jäsentensä yleisten ja välittömien vaalien toimittamiseksi ja neuvosto vahvistaa
tällaiset säännökset yksimielisesti. EP:n täysistunto palautti kesäkuussa 2011
valiokuntakäsittelyyn mietintöluonnoksen siitä, miten EU-vaalisäädös voitaisiin
uudistaa. Asia ei enää edellisellä EP-vaalikaudella edennyt. Uusi EP (AFCOvaliokunta) on kuitenkin jo laatimassa vaalisäädöksestä uutta oma-aloitemietintöä.
Komissio julkaisee keväällä 2015 arvion vuoden 2014 EP-vaaleista ja ns.
kärkiehdokasjärjestelmän toteutumisesta.

Suomen tavoitteena on säilyttää jatkossakin nykyiset 13 paikkaansa EP:ssä.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Ahvenanmaan osallistumisesta EUasioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuuksista vaikuttaa niihin
vuodelta 2009 todetaan, että valtioneuvosto tulee edelleen EU-tasolla
käytävissä Euroopan parlamentin paikkajakoa koskevissa neuvotteluissa
korostamaan Ahvenanmaan maakunnan kansainvälistä erityisasemaa ja
itsehallintoa. Asiaa käsiteltiin myös hallituksen iltakoulussa 13.3.2013.
6.6. Avoimuus, hyvä hallinto
Neuvottelut
asiakirjajulkisuutta
EU:ssa
säätelevän
avoimuusasetuksen
uudistamisesta eivät ole edenneet, vaikka vireillä on jo vuosia ollut kaksi komission
18
asetusehdotusta (2008 ja 2011). Euroopan parlamentti hyväksyi joulukuun 2011
täysistunnossa kantansa asetusehdotuksiin, mutta alkuvuonna 2012 neuvottelut
neuvoston ja EP:n välillä kariutuivat toimielinten välisiin erimielisyyksiin komission
ja neuvoston halutessa kaventaa avoimuutta ja EP:n lisätä sitä. Komissio ei ole vetänyt
pois kumpaakaan uudistusehdotusta.
Latvian pj-kaudella jatketaan keskustelua siitä, tulisiko neuvoston liittyä komission ja
EP:n avoimuusrekisteriin. Kysymys on rekisteristä, johon listataan ns.
vaikuttamistyötä tekeviä toimijoita (”lobbarirekisteri”). Komissiolta odotetaan vuoden
2015 alkupuoliskolla uutta ehdotusta toimielinten väliseksi sopimukseksi, joka
perustuisi ”lobbareiden” pakolliseen rekisteröitymiseen. Asian valmisteluvastuu
kuuluu Suomessa VNK:lle.


Suomi pitää unionin toiminnan avoimuusmyönteisen kehityksen turvaamista
keskeisen tärkeänä EU-poliittisena tavoitteena, ottaen huomioon myös
Lissabonin sopimuksen nimenomaisen tavoitteen lisätä unionin toiminnan
avoimuutta. Suomi osallistuu neuvotteluihin aktiivisesti. Suomi ei pidä
nykyisen avoimuusasetuksen muuttamista välttämättömänä muilta osin, mutta
katsoo, että Lissabonin sopimuksen edellyttämät soveltamisalan muutokset
tulee toteuttaa ilman enempiä viivästyksiä.
Suomi on suhtautunut positiivisesti neuvottelujen aloittamiseen neuvoston
osallistumisesta täysjäsenenä vaikuttamistyötä tekeviä toimijoita listaavaan
avoimuusrekisteriin. Neuvoston osallistuminen edellyttää erityisesti, että
ratkaistaan kysymys järjestelyn soveltamisesta jäsenvaltioihin.
Euroopan parlamentti hyväksyi alkuvuonna 2013 oma-aloitemietinnön, jossa se pyysi
komissiolta Lissabonin sopimuksen edellyttämää aloitetta eurooppalaisesta
hallintosäädöksestä. Uusi komissio on ilmaissut asiasta edellistä komissiota
myönteisempiä arvioita ainakin niin, että säädösehdotusta pidetään yhtenä
mahdollisena vaihtoehtona. Asiassa odotetaan seuraavaksi komission tiedonantoa,
jonka pohjalta hanketta tullaan työstämään eteenpäin. Tiedonannon antaminen ei
sisälly komission työohjelmaan vuodelle 2015.

Suomi vaikuttaa aktiivisesti hyvää hallintoa koskevan EU-säädöksen
valmistelutyöhön komissiossa SEUT 298 artiklan pohjalta, joka edellyttää
unionin toimielimien, elimien ja laitosten tukeutuvan tehtäviään hoitaessaan
avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon.
7 OIKEUDELLISET VERKOSTOT, SÄHKÖINEN ASIOINTI JA EU:N
RAHOITUSOHJELMAT
EU:n puitteissa toimii lukuisia oikeudellisia verkostoja, joilla tuetaan
viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua: Euroopan siviili- ja
kauppaoikeudellinen verkosto, Euroopan rikosoikeudellinen verkosto, Euroopan
rikoksentorjuntaverkosto sekä European Network on Contact Points on genocide, war
crimes and crimes against humanity -verkosto.
19
Toimintaansa
jatkaa
myös
vuonna
2008
perustettu
eurooppalainen
oikeusvertailuverkosto, jonka tehtävänä on varmistaa tiedonkulkua jäsenvaltioiden
lainsäädännöstä ja lainsäädäntöuudistuksista.
Komissio raportoi vuosittain eurooppalaisen lainkäyttökoulutuksen, erityisesti
tuomarikoulutuksen, määrästä ja kattavuudesta. Komission on tarkoitus aloittaa
pilottiprojektit Erasmus-tyyppisestä vaihdosta oikeusviranomaisille, oikeusalan
ammattilaisille sekä lainvalvontaviranomaisille. Suomi korostaa Euroopan
tuomarikoulutusverkoston (EJTN) keskeistä asemaa ja roolia EU-oikeuden
koulutuksen koordinoijana, ohjaajana ja myös tuottajana.
Euroopan sähköisen oikeuden strategian (2014-2018) toteuttaminen on
käynnistynyt. Työn tavoitteena on oikeudenkäyttöä koskevan tiedon saatavuuden
edistäminen, oikeuden saatavuuden helpottaminen ja sähköisten välineiden käytön
edistäminen rajat ylittävissä oikeudenkäynneissä sekä oikeusalan viranomaisten
keskinäisen tietojenvaihdon helpottaminen. Käytännön välineinä ovat muun muassa
videoneuvottelujen hyödyntäminen ja suojattujen sähköisten viestintä-yhteyksien
käyttö. Strategiaa toteutetaan käytännön hankkeita laajemmin käsittelevän sähköisen
oikeuden toimintasuunnitelman avulla. Eurooppalainen sähköisen oikeuden portaali
avattiin heinäkuussa 2010 (https://e-justice.europa.eu/home.do).
Uusien EU-rahoitusohjelmien toimeenpano on käynnistynyt. Oikeusalan
rahoitusohjelma sekä perusoikeus, tasa-arvo ja kansalaisuus –ohjelma keskittyvät
vuosina
2014-2020
mm.
oikeudellisten
asiantuntijoiden
koulutukseen,
yhteistyöverkostojen vahvistamiseen sekä yleisen tietoisuuden lisäämiseen EUlainsäädännön takaamista oikeuksista
8 OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN ULKOSUHTEET
8.1. EU-USA -suhteet
EU:n ja Yhdysvaltojen välinen OSA-ministerikokous järjestetään puolivuosittain.
EU:n ja Yhdysvaltojen yhteinen julistus OSA-yhteistyön tulevaisuudesta ja
tavoitteista (Washington Statement) on annettu vuonna 2009 ja kesäkuussa 2010
hyväksyttiin EU:n ja USA:n julistus terrorismin vastaisesta toiminnasta. EU ja
Yhdysvallat ovat käynnistäneet myös tiiviimmän yhteistyön lapsipornografian
torjumiseksi (EU US Global Alliance against Child Pornography), rikosuhriasioissa ja
naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Nyt myös tietoverkkorikollisuuden
torjunta on keskeisimpiä yhteistyöalueita. EU ja Yhdysvallat ovat vuoden 2014
aikana edistyneet rikosoikeusavun (MLA) toimivuudessa, tietoverkkomurto- ja
terrorismiuhkasioissa sekä tietosuojasopimuksen neuvotteluissa. EU-USA-suhteita on
kesästä 2013 alkaen leimannut erityisesti tietosuoja- ja vakoilukysymykset (ks. luku
6.1.).
EU ja Yhdysvallat neuvottelevat parhaillaan laajasta vapaakauppasopimuksesta. OM
on mukana arvioimassa sopimukseen mahdollisesti liittyviä valtiosääntöoikeudellisia
kysymyksiä. Alkuvuonna 2015 tullaan myös arvioimaan sopimuksen
riidanratkaisujärjestelmään (investointisuoja) liittyviä kysymyksiä komission
julkaistua raportin asiaa koskevan kuulemisen tuloksista.
20
8.2. EU-Venäjä -suhteet
EU-Venäjä -huippukokous käynnisti kesällä 2008 neuvottelut EU:n ja Venäjän
välisestä uudesta puitesopimuksesta. Neuvottelut ovat edelleen lepovaiheessa. EU:n ja
Venäjän yhteisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen (Common FSJ Space)
toimeenpanoa koordinoi oikeus- ja sisäasiain pysyvä kumppanuusneuvosto (PPC
JHA), joka kokoontuu vuosittain. Vuotta 2014 on leimannut vakava ulkopoliittinen
kriisi ja korkean tason yhteistyön jäädyttäminen Venäjän kanssa monella alalla, ml.
oikeusalalla.
EU:n ja Venäjän välisistä keskusteluista matkustajatietojen luovuttamisesta ks. luku
6.2.



Suomi pitää tärkeänä, että tulevassa uudessa EU:n ja Venäjän välisessä
puitesopimuksessa yhteinen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue on
kokonaisvaltaisesti esillä. Sopimuksen tavoitteiden tulee liittyä sekä
oikeusvaltion vahvistamiseen että yhteistyön kehittämiseen rikos- ja
siviiliasioissa.
Suomi pitää tärkeänä sitä, että EU tukee edelleen Venäjän pyrkimyksiä liittyä
monenvälisiin sopimuksiin, erityisesti uuteen Haagin elatusapusopimukseen ja
EN:n rikosoikeusapusopimuksen toiseen lisäpöytäkirjaan, joka mahdollistaisi
suoria yhteyksiä, yhteisiä tutkintaryhmiä ja videokuulusteluja rikosasioissa.
Suomen kannalta on myös tärkeää, että Venäjä panee tehokkaasti täytäntöön
Haagin lapsikaappaussopimuksen ja lastensuojelusopimuksen.
Suomi pitää tärkeänä virkamiestason yhteistyön jatkamista Venäjän kanssa
ulkopoliittisesta kriisistä huolimatta.
EU ja Venäjä ovat yhdessä määritelleet viisumivapausneuvottelutavoitetta koskevat
kriteerit eli askelmerkit. Komission ensimmäinen raportti Venäjän edistymisestä
askelmerkkien toteuttamisessa valmistui joulukuussa 2013 ja Venäjän oma raportti
tammikuussa 2014. Viisumivapauteen tähtäävä yhteistyö on tällä hetkellä keskeytetty
kriisin vuoksi
 Oikeusministeriön näkökulmasta on tärkeää, että jatkossa toteutettaessa
viisumivapausaskelmerkkejä huolehditaan niiden tavoitteiden täysimääräisestä
toteutumisesta.
8.3. EU:n suhteet itäisiin naapureihin
Epävirallisen OSA-neuvoston yhteydessä Latvian pj-kaudella järjestetään toinen
OSA-ministerikokous EU-maiden ja itäisen kumppanuuden maiden välillä. Itäisiin
kumppaneihin kuuluvat Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina, ValkoVenäjä. Kumppanuuden tavoitteena on tukea maiden poliittisia ja taloudellisia
uudistuksia ja eurooppalaista lähentymistä. Ensimmäinen kokous pidettiin Liettuan pjkaudella 2013. Suomi valmistelee assosiaatiosopimusten hyväksymistä osaltaan
Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa.
21

Oikeusministeriön näkökulmasta erityisen tärkeätä on maiden liittyminen
YK:n, EN:n ja Haagin keskeisiin monenvälisiin yleissopimuksiin (erityisesti
ihmisoikeussopimukset Valko-Venäjän osalta) sekä niiden tehokas
toimeenpano, jotta kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö olisi konkreettisesti
mahdollista ja tehokasta näiden maiden kanssa. Oikeusministeriö pitää
tärkeänä, että maat jatkavat oikeusvaltiouudistuksiaan ja sitoutuvat
eurooppalaisiin standardeihin.
8.4. EU:n laajentuminen (UAN)
Bulgarian ja Romanian EU-jäsenyyden yhteydessä perustetun ns. yhteistyö- ja
seurantamekanismin (CVM) mukaisesta maiden edistymisestä korruption torjunnassa
ja oikeuslaitosreformeissa toiminnasta komissio raportoi viimeisimmän kerran kesällä
2014. Poliittisesti keskeisin kysymys on kysymys Bulgarian ja Romanian liittymisestä
Schengen-alueeseen. Schengen-arviointi näissä maissa oli saatu päätökseen, mutta
yksimielisyyttä vaativaa päätöstä maiden Schengen-jäsenyydestä ei ole saatu tehtyä.
Asiaan voidaan palata Latvian kaudella.

Suomi pitää tärkeänä, että Bulgaria ja Romania täyttävät jo EUjäsenyysneuvotteluiden aikana antamansa sitoumukset korruption torjumiseksi
ja oikeuslaitoksen uudistamiseksi. Edistyminen näillä alueilla vaikuttaa siihen,
voivatko muut jäsenvaltiot luottaa Bulgarian ja Romanian kykyyn vastata
tulevista Schengen-velvoitteistaan.
EU-jäsenyysneuvotteluja käydään Turkin, Montenegron ja Serbian kanssa.
Montenegro on ensimmäinen maa, johon sovelletaan syksyllä 2011 sovittua uutta
jäsenyysneuvottelujen lähestymistapaa niin, että oikeusvaltiokehityksen haasteisiin
puututaan heti jäsenyysneuvottelujen alussa (neuvotteluluvut 23 ja 24). Ehdokasmaaasema on jo vuonna 2005 myönnetty Makedonialle ja kesäkuun 2014 Eurooppaneuvosto vahvisti ehdokasmaa-aseman myöntämisen myös Albanialle. Kosovolla on
osana Länsi-Balkania EU-jäsenyysperspektiivi. Kosovon kanssa käydään
viisumidialogia.

Suomi pyrkii laajentumisprosessissa olevien maiden osalta siihen, että oikeusja sisäasioiden osalta asetetut jäsenyyskriteerit täyttyvät, EU:n acquis
integroidaan käytäntöineen täysimääräisesti ja hakijamaiden hallinnon
valmiudet sen tehokkaaseen käytännön soveltamiseen ovat riittävät. Suomi
pitää erityisen tärkeänä EU-laajentumisprosessissa ihmis- ja perusoikeuksien
toteutumiseen sekä oikeusvaltiollisuuteen liittyviä kysymyksiä (mm.
oikeuslaitoksen reformit sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden
torjunta) ja hallinnollisen kapasiteetin vahvistamista. Nämä kysymykset
otetaan nyt käsiteltäväksi jo prosessien alkuvaiheessa.
9 KULUTTAJANSUOJA, YHTIÖOIKEUS, SOPIMUSOIKEUS, TEOLLIS- JA
TEKIJÄNOIKEUDET
Kesäkuun 2010 Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteekseen täysin toimivien digitaalisten
sisämarkkinoiden luomisen vuoteen 2015 mennessä ja uudelta komissiolta odotetaan
kevään aikana uutta tiedonantoa asiasta. Hankkeeseen liittyy myös OM:n toimialaan
22
liittyviä kysymyksiä, kuten kuluttajansuoja, sähköinen kaupankäynti, tietosuoja ja
tietoverkkorikollisuus. Komissiolta odotetaan myös uutta strategista tiedonantoa
sisämarkkinoiden viimeistelemiseksi poistamalla jäljellä olevia esteitä, erityisesti
palvelusektorilla.
9.1. Kuluttajansuoja (KIKY-neuvosto)
EU:n kuluttajansuojalainsäädännön uudistaminen jatkuu. Komissio antoi ehdotuksen
pakettimatkadirektiivin uudistamisesta kesällä 2013 ja neuvottelut EP:n kanssa ovat
käynnistymässä neuvoston hyväksyttyä asiasta yleisnäkemyksensä joulukuussa 2014.
Myös lentomatkustajien oikeuksia koskevaa EU-sääntelyä tarkastellaan
kokonaisuutena (ks. 9.3).

Suomi kannattaa pakettimatkadirektiivin soveltamisalan laajentamista
koskemaan verkkokaupan lisääntymisen myötä syntyneitä erilaisia menettelyjä
varata matkapalveluja, maksukyvyttömyyssuojan vastavuoroista tunnustamista
ja hallinnollisen yhteistyön lisäämistä.
9.2. Yhtiöoikeus (KIKY-neuvosto, TSTK-neuvosto)
Komissio julkaisi 12.12.2012 EU:n yhtiöoikeuslainsäädännön uudistamiseksi
yhtiöoikeudellisen
ja
yritysten
hallintotapaa
koskevan
laaja-alaisen
toimintasuunnitelman, joka sisälsi useita lainsäädäntö- ja muita kehityshankkeita
vuodelle 2013.

Suomi suhtautuu myönteisesti kaikkiin toimiin, joilla tehostetaan pk-yritysten
toimintaa. Suomi kannattaa erityisesti sitä, että yhtiön perustaminen ja
rekisteröinti on mahdollisimman helppoa ja että yhtiön sisäisissä suhteissa
sovelletaan mahdollisimman laajasti sopimusvapautta. Yhtiöoikeuden
kehittämisen tulee perustua yritysten ja niiden sidosryhmien todennettuihin
tarpeisiin. Suomi kannattaa rajat ylittäviä hankkeita kuten kotipaikan siirtoa
koskevan direktiivin aikaansaamista, rajat ylittävien jakautumisen
helpottamista direktiivillä sekä yhtiörekisterien yhteyksien parantamista
koskevia hankkeita.
Komissio antoi marraskuussa 2012 direktiiviehdotuksen naisten määrän
lisäämisestä
yritysten
hallintoelimissä.
Ehdotuksella
asetetaan
vähimmäistavoitteeksi, että laskentatavasta riippuen 30-40 prosenttia julkisesti
noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä on
aliedustetun sukupuolen edustajia vuoteen 2020 mennessä. Direktiivillä myös
yhdenmukaistetaan
yritysten
hallinnointija
ohjausjärjestelmien
vähimmäisvaatimukset. Neuvottelut jatkuvat Latvian puheenjohtajakaudella.

Suomi suhtautuu myönteisesti listayhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiödirektiivin tavoitteisiin. EU-tasoiset toimenpiteet, joilla hallintoelinten jäsenten
valinnassa noudatettavat yleiset periaatteet yhtenäistetään koko Euroopassa, on
23
Suomen kaltaisen pienen markkinan kannalta edullisempi tie kuin puhtaasti
kansallinen sääntely.
Yhtiöoikeuden toimintaohjelman mukaan komissio piti antaa vuonna 2013
direktiiviehdotuksen yhtiöoikeudellisten direktiivien kodifioinnista ja mahdollisesti
myös sulautumisdirektiivin tarkistamisesta ja laajentamisesta koskemaan rajat
ylittäviä jakautumisia. Komission toimenpiteiden julkistaminen on kuitenkin
lykkääntynyt.

EU-yhtiöoikeudellisten säädösten kodifioinnista aiheutuvat kustannukset
ylittänevät vähäiseksi arvioidun hyödyn, minkä vuoksi Suomi ei kannata
kodifiointiin ryhtymistä.

Suomi suhtautuu myönteisesti hyvää hallinnointia koskevien tarpeiden
selvittämiseen. Suomen mielestä kaikkiin noteerattuihin yhtiöihin
sovellettavien hyvää hallinnointia koskevien vaatimusten tulee perustua näiden
yhtiöiden osalta havaittuihin tarpeisiin ja mahdolliset yksityiskohtaiset
vaatimukset tulisi voida kansallisesti täyttää mahdollisimman pitkälti
itsesääntelyllä.
Keväällä 2014 Komissio on antanut direktiiviehdotuksen yhdenmiehen
rajavastuuyhtiöistä (yhdenyhtiödirektiivi). Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden on
säädettävä mahdollisuudesta rekisteröidä yhdenmiehen rajavastuuyhtiöitä (Societas
Unius Personae, SUP) ehdotuksessa säädettyjä vaatimuksia ja menettelyjä noudattaen.
Ehdotuksen tavoitteena on helpottaa yritysten perustamista erityisesti pienten ja
keskisuurten yritysten rajat ylittävän toiminnan tarpeet huomioiden.

Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti kaikkiin toimiin, jotka
tehostavat yritysten kansallista ja rajat ylittävää toimintaa. Suomi hyväksyy
sen, että rajat ylittävää yrityksen perustamista edistetään yhdenmukaistamalla
sähköistä rekisteröintimenettelyä. Perustamismenettelyssä edellytettyä
malliyhtiöjärjestyksen sisältöä ja tietovaatimuksia on kuitenkin vielä
tarkastettava, sekä rajat ylittävän sähköisen perustamismenettelyn
toteuttamista ja siihen liittyvää viranomaisyhteistyötä on vielä selvennettävä.
Uusi komissio vetää pois asetusehdotuksen eurooppalaisesta säätiöstä.
9.3. Kuljetusoikeus (liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto)
Komissio julkaisi 2011 tiedonannon, jossa matkustajien oikeuksia tarkastellaan
kokonaisvaltaisesti kaikissa liikennemuodoissa. Tavoitteena on selkeyttää ja parantaa
matkustajien oikeuksia koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa. Maaliskuussa 2013
komissio antoi ehdotuksen EU:n lentomatkustajien oikeuksia koskevia säännösten
(asetukset (EY) N:o 261/2004 ja (EY) N:o 2027/97) muuttamisesta.
Uudelleentarkastelun tarkoituksena oli mm. selkeyttää vastuun rajoittamista
poikkeuksellisissa olosuhteissa, korvausmääriä, matkustajien uudelleenreitityksen
toimivuutta, riskinjakoa toimitusketjun operaattoreiden kesken sekä muita
24
kysymyksiä. Lentomatkustajien oikeuksia koskevan asetuksen uudistaminen on
kytketty myös pakettimatkadirektiivin uudistamiseen (ks. luku 9.1).

Suomi kannattaa yleisesti matkustajien oikeuksien kehittämistä eri
liikennemuotojen erityispiirteet huomioon ottaen. Suomi kannattaa
lentomatkustajien oikeuksiin liittyvien asetusten uudistamista. Komission
ehdotus sisältää monia selvennyksiä aiempaan nähden, joskin ehdotettujen
uudistusten riittävyys on kyseenalainen. Neuvotteluissa olisikin syytä vielä
arvioida, tulisiko asetus (EY) N:o 261/2004 uudistaa kokonaisuudessaan.
Tarkastelua vaativat etenkin vakiokorvauksiin liittyvät säännökset. Ehdotettu
komission toimivaltuus määrätä kansallinen valvontaviranomainen
selvittämään määräajassa lentoyhtiön epäilyttävää menettelytapaa vaatii
tarkempaa arviointia toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta. Kansallisilla
viranomaisilla tulisi lisäksi säilyä viimekätinen mahdollisuus päättää
tehtäviensä priorisoinneista kansalliset olosuhteet huomioon ottaen.
9.4. Rahoitusmarkkinasääntely (ECOFIN)
EU:ssa on ollut käynnissä rahoitusmarkkinasääntelyn voimakas uudistaminen talousja rahoituskriisistä lähtien. Komissiossa on valmisteltu jatkuvasti uusia
sääntelyhankkeita. Valtaosa hankkeista on VM:n päävastuulla, mutta ne sisältävät
myös monilta osin OM:n toimialaan kuuluvia kysymyksiä. Näitä ovat mm. esine- ja
velvoiteoikeudelliset kysymykset, yhtiöoikeudelliset kysymykset, markkinoiden
väärinkäyttöön
liittyvät
seuraamukset
sekä
toimilupaedellytyksiin
ja
maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyvät kysymykset.
Komissio antoi heinäkuussa 2012 ehdotuspaketin, jonka tavoitteena on parantaa
kuluttajansuojaa erityisesti sijoitustuotteiden tarjonnassa. Lisäksi heinäkuussa
2013 on annettu uusi lainsäädäntöehdotus maksupalveluista sisämarkkinoilla, jonka
säännökset kuuluvat nykyisen maksupalveludirektiivin tapaan osittain VM:n ja
osittain OM:n valmisteluvastuulle.

Suomi suhtautuu myönteisesti tavoitteeseen yhtenäistää sijoitustuotteita
koskevaa kuluttajansuojaa. Samanaikaisesti pyritään kuitenkin siihen, että
vakuutussopimuksia koskevassa kansallisessa sääntelyssä voidaan myös
vastaisuudessa ottaa huomioon niiden tarjontaan liittyvät erityispiirteet.
Neuvotteluissa pyritään huolehtimaan myös siitä, että eri säädökset eivät
sisältäisi päällekkäistä, keskenään ristiriitaista sääntelyä vakuutussopimuksista.
9.5. Sopimusoikeus ja yhteinen eurooppalainen kauppalaki
Uusi komissio vetää pois lokakuussa 2011 annetun asetusehdotuksen yhteisestä
eurooppalaisesta kauppalaista, mutta aikoo tehdä uuden aloitteen sähköisen
kaupankäynnin
edistämiseksi.
Poisvedetyn
asetusehdotuksen
mukaiset
sopimusoikeuden säännöt olisivat luoneet valinnaisen sopimusoikeuden järjestelmän
kunkin jäsenvaltion kansallisen lain rinnalla. Asetusehdotusta ehdittiin käsitellä jo
seitsemän puheenjohtajamaan kaudella. Suuri joukko jäsenvaltioita sekä useat
kuluttajia ja pk-yrityksiä edustavat järjestöt ovat alusta saakka kyseenalaistaneet
asetusehdotuksen lisäarvon. Näin tehtiin myös DE, FR, UK, NL, AT ja FI
25
yhteiskirjeessä uudelle komissaarille joulukuussa 2014. EP:n JURI-valiokunnan
mietintöön sisältyy ehdotus siitä, että yhteisen eurooppalaisen kauppalain
sovellettavuus rajattaisiin vain verkossa tapahtuvaan kauppaan. Ei ole poissuljettua,
että komission uusi ehdotus on tämän mukainen.

Suomi pitää sisämarkkinoiden vahvistamista tärkeänä. Suomi ei kuitenkaan ole
ollut vakuuttunut siitä, että ehdotus yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista
tukisi tätä tavoitetta. Kuluttajien ja yritysten haluttomuus tehdä rajat ylittäviä
sopimuksia johtuu myös monista käytännön esteistä. Suomi suhtautuu
eurooppalaiseen kauppalain jatkovalmisteluun varauksellisesti ja on huolissaan
erityisesti sääntelyn monimutkaistumisesta sekä oikeudellisen epävarmuuden
lisääntymisestä..
Lain soveltamisalan rajaaminen verkossa tapahtuvaan
kauppaan ei poistaisi ehdotukseen liittyviä ongelmia.
Komissio on tammikuussa 2013 perustanut asiantuntijaryhmän tutkimaan Euroopan
vakuutussopimusoikeutta sekä kesäkuussa 2013 asiantuntijaryhmän tutkimaan
pilvipalvelusopimuksia.
Euroopan
vakuutussopimusoikeutta
tutkiva
asiantuntijaryhmä julkaisi tammikuussa 2014 työryhmäraportin, jossa tuodaan esille
sopimusoikeuden kansallisia eroavaisuuksia, sekä niiden vaikutuksia rajat ylittävään
vakuutustoimintaan. Pilvipalvelusopimuksia tarkasteleva asiantuntijaryhmä on vielä
jatkanut työtään. Ryhmän tavoitteena on määritellä turvalliset ja kohtuulliset
mallisopimusehdot pilvipalveluja käyttäville kuluttajille ja pienyrityksille.
10 MUITA ASIOITA
Oikeusministeriön toimialaan liittyy erityisesti valtiosääntöoikeuden, yleisen EUoikeuden tai lainvalmistelun kehittämisen näkökulmasta myös EU:n toiminnan ja
rakenteiden kehittämistä koskevia hankkeita, joiden valmisteluun ministeriö
osallistuu.
10.1. Unionin kehittäminen
Italian pj-kaudella käynnistettiin EU:n toimintaa pohtiva prosessi, jonka tavoitteena
oli EU:n toiminnan ja unionin prioriteettien toimeenpanon tehostaminen.
Puheenjohtajan joulukuisessa loppuraportissa todetaan unionin strategisen ohjelman
sekä komission puheenjohtajan uudelle komissiolle asettamien prioriteettien ohjaavan
EU:n toimielinten työtä seuraavan viiden vuoden aikana. Keväällä 2015 jatkettaneen
keskustelua erityisesti ns. ohjelmointityöstä eli komission työohjelman valmisteluista
niin, että myös Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat mahdollisuuden esittää
näkemyksiään.
Syksyn 2014 pohdintaprosessin aikana tarkasteltiin 1) horisontaalisia kysymyksiä ja
kansallisten parlamenttien roolia, 2) toimielinten välisiä suhteita, 3) neuvoston
toiminnan tehostamista ja 4) Lissabonin sopimuksen käyttämätöntä potentiaalia.
OM:n toimialan näkökulmasta tärkeää on, että prosessissa voitiin nostaa esiin myös
Suomen tavoitteet unionin toiminnan avoimuusmyönteisen kehityksen turvaamiseksi.
Näillä näkymin työ jatkuu Latvian pj-kaudella siten, että tarkastelussa ovat erityisesti
26
unionin vuotuiset ja monivuotiset lainsäädäntöohjelmat sekä parempaa sääntelyä
koskevan toimielinten välisen sopimuksen päivittäminen..


Suomi on tyytyväinen siihen, että PJ:n loppuraportissa mainitaan komissiolta
SEUT 298 artiklan nojalla toivottu lainsäädäntöehdotus avoimesta,
tehokkaasta ja riippumattomasta eurooppalaisesta hallinnosta. Tämän ohella
useat delegaatiot korostivat ryhmän keskusteluissa, että Lissabonin
sopimuksen edellyttämät soveltamisalan muutokset EU:n avoimuusasetukseen
(1049/2001) tulee toteuttaa viivytyksettä. Toivomme komissiolta pikaisia
toimenpiteitä näiden ehdotusten osalta.
Suomi kannattaa toimielinten välisen parempaa sääntelyä koskevan
sopimuksen päivittämistä mm. Lissabonin sopimuksen täytäntöön
panemiseksi. Samalla on mahdollista edistää sääntelyn toimivuutta ja sen
laadun parantamista.
10.2. Parempi sääntely (KIKY-neuvosto, ECOFIN)
Kesäkuussa 2014 komissio antoi viimeisimmän tiedonannon sääntelyn toimivuutta
ja tuloksellisuutta koskevasta ohjelmasta (REFIT, Regulatory Fitness and
Performance
Programme).
Ohjelma
on
perustettu
EU-lainsäädännön
yksinkertaistamiseksi tai kumoamiseksi, tarkoituksena keventää yrityksille koituvaa
rasitusta ja helpottaa lainsäädännön täytäntöönpanoa. Uusi tiedonanto sisältää
tulostaulun, joka sisältää REFIT-ohjelman päätavoitteet, raportoinnin säädöksiin
liittyvistä suurimmista muutoksista, sekä arvioinnit jo voimaan otetuista toimista.
Komissio on myös käynnistänyt julkisen kuulemisen vaikutusarviointia koskevien
komission suuntaviivojen tarkistamisesta. Kevään 2015 aikana komissiolta odotetaan
ehdotusta parempaa sääntelyä koskevan toimielinten välisen sopimuksen
uudistamiseksi.
REFIT-ohjelman piiriin kuuluu myös joitakin OM:n toimialan hankkeita. Lissabonin
sopimukseen liitetyn, OSA-sektoria koskevan viiden vuoden siirtymäajan päätyttyä
30.11.2014 ja osana REFIT-ohjelmaa komissio on antanut ehdotukset 24 poliisi- ja
rikosoikeudellista yhteistyötä koskevan säädöksen kumoamiseksi, koska niiden
oikeusvaikutukset ovat lakanneet ja niistä on tullut tarpeettomia väliaikaisen
luonteensa vuoksi tai siitä syystä, että niiden sisältö on korvattu myöhemmin annetuin
säädöksin. Ehdotuksia käsitellään neuvostossa Latvian pj-kaudella.
EU-työ liittyy läheisesti sekä kansallisiin toimenpiteisiin
kansainväliseen yhteistyöhön sääntelyn parantamiseksi.


että
laajempaan
Sääntelyn toimivuuden ja laadun parantaminen on jatkuva prosessi, joka
edellyttää huomion kiinnittämistä niin valmisteilla olevaan sääntelyyn kuin
myös voimassa olevan sääntelyn kehittämiseen. Yksittäisten säädösehdotusten
käsittelyn lisäksi komission REFIT-ohjelma on Suomelle keskeinen kanava
vaikuttaa EU-sääntelyn toimivuuden parantamiseen. Suomelle tärkeää on, että
vastavuoroisen tunnustamisen instrumentit säilytetään.
Suomi tukee tavoitetta EU-lainsäädännön aiheuttaman kokonaistaakan
vähentämisestä. Tämän tavoitteen toteuttamisessa on kuitenkin aina arvioitava
lainsäädäntöehdotusten kokonaisvaikutukset ja varmistettava lainsäädännön
tavoitteiden toteutuminen.
27

Paremman sääntelyn periaatteet ovat keskeisessä asemassa myös vapauden,
turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämisessä. Voimassa olevan
lainsäädännön arviointi ja tehokas täytäntöönpano on alan nykyisessä
kehitysvaiheessa tarpeen.
10.3. EU:n tuomioistuinjärjestelmä (YAN)
Unionin yleinen tuomioistuin antoi neuvostolle keväällä 2014 ehdotuksen uudeksi
työjärjestyksekseen. Ehdotuksen käsittelyä jatkettiin Italian puheenjohtajakaudella.
Muutosten tavoitteena on tehostaa tuomioistuimen sisäistä toimintaa, millä pyritään
edistämään asioiden käsittelyä kohtuullisessa ajassa ja oikeudenmukaisen
oikeudenkäynnin vaatimuksia noudattaen. Samanaikaisesti käydään myös
neuvotteluita yleisen tuomioistuimen tuomarien lukumäärän lisäämisestä.
Työjärjestysmuutoksella halutaan varmistaa, että EU:n eri tuomioistuinten
käsiteltäväksi saatettujen asioiden käsittelyyn sovellettavat säännökset ovat yhtenäisiä.
Oikeudenkäyntimenettelyä koskevia sääntöjä pyritään myös selkiyttämään muun
muassa tekemällä selvä erottelu kolmen asiaryhmän, toisin sanoen kanneasioiden,
teollisoikeuksia ja tekijänoikeuksia koskevien asioiden ja virkamiestuomioistuimen
ratkaisuja
koskevien
muutoksenhakujen
välillä.
EU-tuomioistuinasioiden
vastuuministeriö on UM.

Suomi tukee yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen uudistamista ja pitää sitä
tarpeellisena toimenpiteenä. Suomi on suhtautunut ehdotukseen positiivisesti
ja on valmis hyväksymään siitä suurimman osan sellaisenaan.
28