om 3/829/2015 oikeusministeriön tavoitteet euroopan unionissa

Transcription

om 3/829/2015 oikeusministeriön tavoitteet euroopan unionissa
OM 3/829/2015
OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET
EUROOPAN UNIONISSA
LUXEMBURGIN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA
1.7.-31.12.2015
OIKEUSMINISTERIÖN
EU-VALMISTELUN TYÖASIAKIRJA
Yleisten kansainvälisten ja EU-asioiden
yksikkö 16.9.2015
Käsitelty OM:n EU-ja kv. asioiden
johtoryhmässä 9.9.2015
OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA EUROOPAN UNIONISSA LUXEMBURGIN
PUHEENJOHTAJAKAUDELLA (1.7. – 31.12.2015) ................................................................. 3
1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT ....................................................................................................... 3
2 YHTEENVETO ........................................................................................................................... 4
3 OIKEUSASIOIDEN KEHITYS EU:SSA..................................................................................... 5
4 SIVIILIOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ................................................................................... 6
4.1. Lainvalintasääntely, kansainvälinen yksityisoikeus ............................................................... 6
4.2. Siviili(prosessi)oikeus .......................................................................................................... 6
4.3. EU:n toiminta Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa ................................. 7
4.4. Muu siviilioikeudellinen kv.yhteistyö ................................................................................... 7
4.5. Kollektiiviset oikeussuojakeinot ........................................................................................... 8
5 RIKOSOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ ................................................................................... 8
5.1. Päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen ........................................................ 8
5.2. Aineellinen rikosoikeus ........................................................................................................ 9
5.3 Prosessuaaliset oikeudet ja rikosten uhrien asema ................................................................ 10
5.4 Eurojust ja Eurooppalainen syyttäjänvirasto ........................................................................ 11
5.5. EU:n sisäinen turvallisuus sekä kansainvälisen rikollisuuden ja korruption torjunta ............ 11
6 PERUSOIKEUDET JA EU-KANSALAISUUS ......................................................................... 13
6.1. Tietosuoja........................................................................................................................... 13
6.2. Lentomatkustajarekisteritiedot (PNR) ................................................................................. 14
6.3. Perusoikeuksien toteutuminen EU:ssa ja EU-kansalaisuus .................................................. 15
6.4. Yhdenvertaisuus ................................................................................................................. 16
6.5. Europarlamenttivaalit ja eurooppalaiset poliittiset puolueet ................................................ 16
6.6. Avoimuus, hyvä hallinto ..................................................................................................... 17
7 OIKEUDELLISET VERKOSTOT, SÄHKÖINEN ASIOINTI JA EU:N
RAHOITUSOHJELMAT .............................................................................................................. 18
7.1 Verkostot............................................................................................................................. 18
7.2 Sähköinen oikeus (eJustice) ................................................................................................. 18
7.3 Rahoitusohjelmat ................................................................................................................. 19
8 OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN ULKOSUHTEET ...................................................................... 19
8.1. EU-USA -suhteet................................................................................................................ 19
8.2. EU-Venäjä -suhteet ............................................................................................................ 19
8.3. EU:n suhteet itäisiin naapureihin ........................................................................................ 20
8.4. EU:n laajentuminen ............................................................................................................ 20
9 KULUTTAJANSUOJA, YHTIÖOIKEUS, SOPIMUSOIKEUS, TEOLLIS- JA
TEKIJÄNOIKEUDET .................................................................................................................. 21
9.1. Kuluttajansuoja ja sopimusoikeus ....................................................................................... 21
9.2. Yhtiöoikeus ........................................................................................................................ 22
9.4. Rahoitusmarkkinasääntely .................................................................................................. 23
10 MUITA ASIOITA.................................................................................................................... 24
10.1. Parempi sääntely............................................................................................................... 24
10.2. EU:n tuomioistuinjärjestelmä ........................................................................................... 24
2
OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA EUROOPAN
PUHEENJOHTAJAKAUDELLA (1.7. – 31.12.2015)
UNIONISSA
LUXEMBURGIN
1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT
Tähän muistioon on koottu ajankohtaiset EU-asiat oikeusministeriön toimialalla
loppuvuonna 2015. Muistio on luonteeltaan oikeusministeriön kokonaisvaltaista EUvalmistelua palveleva epävirallinen työasiakirja, jota ei ole käsitelty EUkoordinaatiojärjestelmän puitteissa. Asiakirjaa päivitetään puolivuosittain ja
tarvittaessa.
Yleisinä EU-tavoitteina oikeusministeriö painottaa erityisesti perusoikeuksien
toteutumista sekä avoimuuden, hyvän hallinnon, lainsäädännön laadun ja oikeusturvan
kehittämistä EU:ssa.
Kokonaan uusia lakialoitteita on komissiolta odotettavissa viime vuosia vähemmän ja
painopisteenä on EU-lainsäädännön laadun ja toimivuuden parantaminen.
Sisältökysymyksissä Luxemburgin kaudella painottuvat maahanmuutto- ja
turvapaikka-asiat, kansainväliset kriisit sekä
talous- ja työllisyyskysymykset.
Keskustelua käydään myös EU:n institutionaalisesta tulevaisuudesta, ml. talous- ja
rahaliiton kehittäminen ja
Iso-Britannian EU-suhde. Työohjelma ja muuta
informaatiota
Luxemburgin
puheenjohtajuuskaudesta
on
internet-sivuilla:
http://www.eu2015lu.eu/fr/index.html.
EU-asioiden laajuus ja määrä sekä monien ajankohtaisten EU-hankkeiden
yhteiskunnallinen merkittävyys asettavat suuria haasteita oikeusministeriön
voimavaroille. Haasteena on kansallisen lainvalmistelun rinnalla pystyä vaikuttamaan
komissiossa
valmisteluvaiheessa
olevien
EU-lainsäädäntöhankkeiden
ennakkovalmisteluun. EU-sääntelyn yhteensopivuus Suomen oikeusjärjestelmän
kanssa edellyttää aktiivista osallistumista lainsäädäntötyöhön neuvoston työryhmissä
ja vaikuttamista Euroopan parlamentissa vireillä oleviin keskeisiin neuvotteluihin.
Priorisointi on välttämätöntä, sitä toteutetaan myös tämän asiakirjan avulla.
Oikeusministeriö toteuttaa kohdennettua EU-vaikuttamista tähän muistioon kirjattujen
tavoitteiden pohjalta. Vaikuttamista toteutetaan tapauskohtaisesti säännöllisellä
yhteydenpidolla muihin jäsenvaltioihin, komissioon ja Euroopan parlamenttiin sekä
aktiivisella osallistumisella neuvostotyöhön.
3
2 YHTEENVETO
Kesäkuun 2014 Eurooppa-neuvosto hyväksyi kokouksessaan suuntaviivat oikeus- ja
sisäasioiden tulevalle yhteistyölle EU:ssa ja Junckerin komission yhtenä strategisena
painopisteenä on vastavuoroiseen luottamukseen perustuvan oikeuden ja
perusoikeusoikeuksien alueen kehittäminen. Painopiste on viime vuosien aikana
hyväksytyn mittavan lainsäädäntökokonaisuuden tehokas täytäntöönpano kaikissa
EU:n jäsenvaltioissa. Toisaalta ajankohtaiset tapahtumat (maahanmuutto- ja
turvapaikka-asiat, terrorismi, sisäinen turvallisuus) edellyttävät myös uusia
toimenpiteitä ja uusia painotuksia. Ajankohtainen maahanmuuttokriisi heijastuu myös
oikeusasioihin.
Komissiolta
odotetaan
uusia
oikeusministeriön
toimialaan
kuuluvia
lainsäädäntöehdotuksia edeltäviä vuosia vähemmän, mutta neuvostossa ja Euroopan
parlamentissa vireillä olevien keskeneräisten hankkeiden määrä on edelleen suuri.
Vireillä olevista lainsäädäntöasioista prioriteettihankkeita vuonna 2015 ovat:


EU:n tietosuojalainsäädännön uudistaminen
tehokas vaikuttaminen Euroopan syyttäjänviraston perustamiseen
Pitkäjänteistä työtä jatketaan edelleen hyvän hallinnon ja asiakirjajulkisuuden
edistämiseksi EU:ssa mm. vaikuttamalla avoimuusasetuksen uudistustyöhön sekä
hyvää
hallintoa
koskevan
EU-säädöksen
ennakolliseen
valmisteluun.
Siviilioikeudellisen yhteistyön alalla keskeisiä hankkeita ovat mm. tiettyjen
siviilioikeudellisten asiakirjojen liikkuvuuden helpottamista edistävä asetus sekä
kansainvälisten parisuhteiden varallisuussuhteita koskevien asetusten valmistelu.
Euroopan syyttäjäviraston lisäksi rikos- ja prosessioikeuden alan tärkeitä hankkeita
ovat mm. ehdotus Eurojustin uudistamisesta ja lainsäädäntötyö rikoksesta epäiltyjen ja
syytettyjen oikeuksien vahvistamiseksi. Lisäksi neuvottelut jatkuvat mm. direktiivistä
EU:n taloudellisen edun suojaamisesta rikosoikeudellisin keinoin. EU valmistautuu
myös allekirjoittamaan Euroopan neuvoston terrorismin ehkäisyä koskevan
yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan (vierastaistelijat).
Henkilötietojen suojaan liittyvät kysymykset ovat edelleen EU:ssa hyvin ajankohtaisia
ja Suomelle tärkeitä. Tietosuojalainsäädännön mittavan uudistuksen lisäksi keskeistä
on mm. kysymys lentomatkustajien rekisteritietojen siirtämisestä kolmansille maille,
EU:n ja Yhdysvaltojen välillä neuvoteltava tietosuojasopimus sekä muut USAyhteistyöhön liittyvät hankkeet.
Yhtiöoikeuden alalla käsittelyssä on direktiivi naisten määrän lisäämisestä yritysten
hallintoelimissä ja sekä direktiiviehdotus yhden miehen yhtiöistä. Kuluttajaoikeuden
alalla neuvotteluja jatketaan lentomatkustajien oikeuksista. Komissio on myös
ilmoittanut antavansa sopimusoikeuden/kuluttajansuojan alaan kuuluvia uusia
ehdotuksia nettikaupan edistämiseksi.
Valmistelut EU:n liittymiseksi Euroopan ihmisoikeussopimukseen mutkistuivat
EUT:n antaman kriittisen lausunnon myötä. Keskustelu oikeusvaltioperiaatteen ja
perusoikeuksien
toteutumisesta
EU:ssa
jatkuu.
Neuvottelut
4
yhdenvertaisuusdirektiivistä
neuvostossa.
jatkuvat
edelleen
yksimielisyyden saavuttamiseksi
3 OIKEUSASIOIDEN KEHITYS EU:SSA
Ajankohtainen maahanmuuttokriisi heijastuu myös oikeusasioihin sekä kansallisella
että
EU-tasolla.
EU-maiden
oikeusministerit
käsittelevät
joitakin
maahanmuuttotilanteeseen liittyviä seikkoja lokakuussa pidettävässä OSA-neuvoston
kokouksessa.
EU muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jonka kehittämistä
tulevaisuudessa ohjaa Eurooppa-neuvostossa 26.-27.6.2014 hyväksytyt strategiset
suuntaviivat. Samalla Eurooppa-neuvosto antoi myös julistuksen unionin strategisesta
ohjelmasta. Viiden prioriteetin joukossa on ”vapauden, turvallisuuden ja oikeuden
unioni”. Uuden komission työohjelma korostaa vastavuoroiseen luottamukseen
perustuvan oikeuden ja perusoikeuksien alueen kehittämistä sekä sisäisen
turvallisuuden vahvistamista.

Suomi pitää oikeudellisen yhteistyön kulmakivenä vastavuoroisen
tunnustamisen periaatetta, joka tarkoittaa yhdessä jäsenvaltiossa annetun
oikeudellisen päätöksen tunnustamista myös muissa jäsenvaltioissa.
Jäsenvaltioiden välinen luottamus on tärkeää tämän periaatteen
toteuttamisessa.
Keskustelu perusoikeuksien toteutumisesta ja oikeusvaltioperiaatteesta EU-tasolla
jatkuu. Komissio antoi oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen vahvistamisesta
tiedonannon keväällä 2014 ja neuvosto on sitoutunut järjestämään aiheesta
vuosittaisen poliittisen dialogin. Ensimmäinen tällainen dialogi pidetään syksyllä
2015.

Suomi edistää sellaisten keinojen kehittämistä, joilla EU:ssa voidaan varmistaa
perusoikeuksien toteutuminen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen.
Parantamalla unionin sisäisten politiikkojen ja ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan
koherenssia voidaan vahvistaa sekä kansalaisten oikeuksien toteutumista että
talouselämän ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja tukea unionin
globaalin ihmisoikeuspolitiikan uskottavuutta On tärkeää, että keskustelussa
pidetään esillä Euroopan neuvostossa tehdyn työn hyödyntämistä ja
mahdollisuuksia vahvistaa EU:n perusoikeusviraston asemaa.
Useat jäsenvaltiot ovat EU:n talouspoliittisen koordinaation puitteissa saaneet
maakohtaisia suosituksia oikeuslaitosten uudistamisesta. Keväällä 2015 komissio
antoi järjestyksessä kolmannen tiedonannon EU:n oikeusalan tulostaulusta (EU
Justice Score Board), joka toimii ohjausjakson tausta-aineistona. Tulostaulussa
vertaillaan jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien tehokkuutta tiettyjen indikaattorien,
kuten oikeudenkäyntien keston ja vireillä olevien asioiden määrän perusteella. Vuoden
2015 tulostaulussa keskitytään siviili- ja kauppaoikeudellisiin riita-asioihin sekä
hallinto-oikeudellisiin asioihin.

Suomi katsoo, että oikeusalan tulostaulu kiinnittää tarpeellisella tavalla
huomiota jäsenvaltioiden oikeuslaitosten toimivuuteen. Tulostaulu voi tukea
5
vertaisoppimista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Dialogia komission ja
jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin lisättävä ja päällekkäistä työtä Euroopan
neuvostossa tehtävän työn kanssa on vältettävä. Aihe on myös Suomessa
ajankohtainen, koska oikeudenhoidon uudistamisohjelman (2013-2025)
toteuttaminen jatkuu.
4 SIVIILIOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ
4.1. Lainvalintasääntely, kansainvälinen yksityisoikeus
Kesäkuun 2015 OSA-neuvostossa hyväksyttiin neuvoston yleisnäkemys
asetusehdotuksesta, jolla yksinkertaistettaisiin tiettyjen yleisten asiakirjojen
hyväksymistä rajat ylittävissä tilanteissa. Asetuksessa säädetään järjestelmästä,
jolla vapautetaan tietyt viranomaisten antamat yleiset asiakirjat laillistamisesta ja
muista muodollisuuksista. Lisäksi asetuksessa säädettäisiin monikielisistä
vakiolomakkeista, joilla helpotetaan asiakirjojen käännösten toimittamisvelvollisuutta.
Asetuksen valmistelu jatkuu neuvotteluilla EP:n kanssa.

Suomi suhtautuu myönteisesti ehdotukseen väestörekisteriasiakirjojen
muodollisten
hyväksymismenettelyjen
yksinkertaistamisesta.
Ehdotus
helpottaisi kansalaisten toimintaa sekä säästäisi kustannuksia.
Luxemburgin pj-kaudella jatketaan myös neuvotteluja komission vuonna 2011
antamista asetusehdotuksista, jotka koskevat aviovarallisuuteen ja rekisteröityjen
parisuhteiden varallisuussuhteisiin liittyviä kansainvälisiä kysymyksiä.
Tarkoituksena on helpottaa kansainvälisten parisuhteiden varallisuusasioiden
hoitamista ja parantaa näitä koskevien päätösten tunnustettavuutta ja täytäntöönpanoa
jäsenvaltioissa.

Suomi suhtautuu myönteisesti aviovarallisuutta ja rekisteröityjen parisuhteiden
varallisuusoikeuksia koskevaan EU-sääntelyyn. Sääntelyn tulee kuitenkin
kohdella aviopareja ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä pareja
mahdollisimman yhdenvertaisesti.
Lähivuosina on komissiolta tulossa uusia ehdotuksia. Vanhempainvastuuta ja
avioliittoa koskevan asetuksen 2201/2003 (ns Bryssel IIa-asetus) uudistaminen
käynnistynee vuonna 2016. Odotettavissa on myös ehdotus tiettyjen
väestörekisteriasiakirjojen vaikutusten vastavuoroisesta tunnustamisesta ja
selvitys sähköisten testamentti- ja perintötodistusrekistereiden käytännön
toteutettavuudesta.
4.2. Siviili(prosessi)oikeus
Eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn uudistamisesta
saatiin trilogineuvottelut päätökseen kesäkuussa 2015 ja tarkoitus on, että muutettu
asetus hyväksytään joulukuun OSA-neuvostossa. Menettelyn tarkoituksena on
yksinkertaistaa ja nopeuttaa vähäisiä vaatimuksia koskevia oikeudenkäyntejä
valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa sekä vähentää kuluja. Menettelyssä annettu
tuomio tunnustetaan ja pannaan täytäntöön muissa EU-maissa.
6

Suomen keskeiset neuvottelutavoitteet saavutettiin. Vähäisille vaatimukselle
asetettu katto nostettiin 5 000 euroon. Komission ehdotuksia rajat ylittävän
riita-asian
määritelmän
muuttamiseksi
ja
oikeudenkäyntimaksujen
harmonisoimiseksi ei hyväksytty.
Lähivuosina on tarkoitus uudistaa myös EU:n tiedoksiantoasetus.
4.3. EU:n toiminta Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa
Haagin
kansainvälisen
yksityisoikeuden
konferenssi
on
kansainvälisen
yksityisoikeuden alan keskeisin toimija, jonka puitteissa on neuvoteltu kymmeniä
kansainvälisiä sopimuksia. EU on Haagin konferenssin jäsen ja EU-lainsäädäntö
perustuu monelta osin Haagin sopimuksiin. EU on liittynyt joihinkin Haagin
perheoikeudellisiin yleissopimuksiin. Liittymisprosesseista vireillä on edelleen Haagin
vuoden 1996 lastensuojelusopimuksen ratifiointi. Komissio osallistuu aktiivisesti ns.
tuomioprojektin (Judgments Project) edistämiseen Haagissa.
EU:n toimiessa Haagin konferenssissa joudutaan ratkaisemaan, missä asioissa
jäsenvaltiot toimivat yhtenäisenä Unionina ja missä asioissa kukin jäsenvaltio voi
toimia oman harkintansa mukaan. EU-tuomioistuin antoi syksyllä 2014 näitä
toimivaltakysymyksiä selventävän lausunnon. Tämän pohjalta etsitään parhaillaan
ratkaisua siitä, miten EU hyväksyy uusia sopimusvaltioita Haagin kansainväliseen
lapsikaappaussopimukseen (tällä hetkellä vireillä olevat päätösehdotukset koskevat
seuraavia: Armenia, Albania, Marokko, Seychellit, Gabon ja Venäjä). Suomi on jo
hyväksynyt Venäjän liittymisen lapsikaappaussopimukseen. Sopimus tuli
sovellettavaksi Suomen ja Venäjän välillä 1.1.2013.

Suomi tukee EU:n aktiivista toimintaa Haagin konferenssissa
maailmanlaajuisen sääntelyn ja sen toimivuuden kehittämiseksi. Suomi pitää
tärkeänä, että EU liittyy ripeästi Haagissa neuvoteltuihin yleissopimuksiin, jos
asetetut neuvottelutavoitteet on kohtuullisesti saavutettu. Suomi pitää erittäin
tärkeänä, että EU liittyy lapsioikeudellisiin sopimuksiin mahdollisimman
nopeasti.

Suomi
tukee
Haagin
kansainvälisen
lapsikaappaussopimuksen
mahdollisimman laajaa soveltamista maailmassa edellyttäen, että sopimukseen
liittyvät maat varmistavat sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon.
Sopimusosapuolten keskusviranomaisen rooli on tässä keskeinen. On tärkeää,
että EU:ssa löydetään toimiva ja käytännöllinen ratkaisu siihen, miten uudet
sopimukseen liittyneet valtiot hyväksytään ilman tarpeetonta viivettä ja niin,
että jäsenvaltioiden erilaiset tarpeet huomioidaan.
4.4. Muu siviilioikeudellinen kv.yhteistyö
Komission johdolla jatketaan neuvotteluja oikeudellisen yhteistyön laajentamiseksi
EU:n ja Sveitsin, Norjan ja Islannin kanssa (asiakirjojen tiedoksianto ja
todisteiden vastaanottaminen).
7
Komission
ehdotus
neuvottelumandaatiksi
Luganon
yleissopimuksen
(tuomioistuimen toimivalta, tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano)
mukauttamiseksi EU:n elatusapuasetuksen sääntöihin oli edeltävän komission
suunnitelmassa ajoitettu vuodelle 2010, mutta Latvian kauden alkuun mennessä
ehdotusta ei ole annettu. Myöskään vuodelle 2012 suunniteltu laajempi arviointi
kolmansien maiden osallistumisesta Luganon yleissopimukseen ei ole edennyt.

Suomi pyrkii komissiolle annettavien neuvottelumandaattien osalta siihen, että
kansainvälisissä sopimuksissa asetetaan tavoitteeksi maailmanlaajuisesti paras
mahdollinen ja laajasti hyväksyttävä tulos. Siksi Suomi katsoo, että EU:lla on
oltava myös valmiutta tarkistaa omaa sääntelyään.

Suomi tukee sen selvittämistä, voitaisiinko Luganon sopimus avata myös
uusille kolmansille maille.
4.5. Kollektiiviset oikeussuojakeinot
Komissio antoi kesäkuussa 2013 jäsenvaltioille osoitetun suosituksen yhteisten
periaatteiden soveltamisesta ryhmäkanteisiin ja muihin ns. kollektiivisiin
oikeussuojakeinoihin EU-maissa. Suosituksen tavoitteena on parantaa kansalaisten ja
yritysten suojaa EU:n lainsäädäntöön perustuvien oikeuksien loukkauksia vastaan.
Periaatteiden soveltaminen on jäsenvaltioille vapaaehtoista. Komission on viimeistään
26.7.2017 tarkoitus arvioida tilannetta jäsenvaltioiden vuosiraporttien perusteella ja
pohtia, tarvitaanko lisätoimenpiteitä suosituksen vaikutuksen tehostamiseksi

Suomen kanta kollektiivisten oikeussuojakeinojen mahdollistamiseen rajat
ylittävissä kuluttajariita-asioissa on EU-valmistelun kestäessä ollut varovaisen
myönteinen. Myös kilpailurikkomusten osalta valtioneuvosto suhtautuu
kollektiivisten oikeussuojakeinojen periaatteisiin varovaisen myönteisesti.
Kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin liittyy kuitenkin moninaisia sekä itse
oikeudenkäyntimenettelyyn, sovellettavaan lakiin että Unionin
lainsäädäntötoimivaltaan liittyviä ongelmia.
5 RIKOSOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ
5.1. Päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen
Oikeudellinen yhteistyö EU:ssa perustuu ns. vastavuoroisen tunnustamisen
periaatteeseen, jonka mukaan yhdessä jäsenvaltiossa annettu tuomioistuimen päätös
tunnustetaan myös muissa jäsenvaltioissa. Vastavuoroisen tunnustamisen
kehittäminen on tavoitteena niin kesäkuussa 2014 hyväksytyissä OSA-sektorin
strategisissa suuntaviivoissa kuin Eurooppa-neuvoston strategisessa agendassa
seuraaville viidelle vuodelle. Vastavuoroista tunnustamista voidaan kehittää
parantamalla keskinäistä luottamusta, jota perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen
kunnioittaminen tukee. Pääpaino on nyt olemassa olevien vastavuoroisen
tunnustamisen instrumenttien tehokkaassa täytäntöönpanossa jäsenvaltioissa. Myös
uudistuksia ollaan kuitenkin valmistelemassa. Komission on tarkoitus antaa
8
loppuvuodesta 2016
tunnustamisesta.
uusi
ehdotus
konfiskaatiopäätösten
vastavuoroisesta
Vastavuoroisen tunnustamisen edellyttämää luottamusta on pyritty vahvistamaan
myös aloittamalla EU-tason keskustelu vankeinhoidon alalla. Vuonna 2011 komissio
julkaisi aiheesta vihreän kirjan ja Euroopan parlamentti hyväksyi asiasta
päätöslauselman.

Suomi korostaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta EU:n oikeudellisen
yhteistyön kulmakivenä. On tärkeää, että kaikki vastavuoroisen tunnustamisen
instrumentit pannaan täytäntöön tehokkaasti ja niitä hyödynnetään
täysimääräisesti. Konfiskaatioehdotuksen tulisi pohjautua jo hyväksyttyihin
aineellisiin konfiskaatiovelvoitteisiin. Tulevassa sääntelyssä on myös
huomioitava asianomistajan asema

Vastavuoroisen tunnustamisen instrumenttien, kuten vankien siirtoa koskevan
puitepäätöksen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää, että viranomainen
voi luottaa toisen jäsenmaan vankilaolojen olevan inhimillisiä ja täyttävän
tietyt vähimmäisstandardit. On tärkeää, että EU omalta osaltaan edistää
Euroopan neuvoston vankilastandardien toimeenpanoa.
5.2. Aineellinen rikosoikeus
Vireillä on neuvottelut kahdesta uudesta aineellisen rikosoikeuden alan
säädösehdotuksesta. Neuvottelut EP:n kanssa jatkuvat ns. unionipetosdirektiivistä,
jolla pyritään yhtenäistämään unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevat
rikosoikeudelliset säännökset. EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvalla petoksella
tarkoitetaan tekoa, jonka seurauksena unionin tulot vähenevät tai sen menot
lisääntyvät oikeudettomasti. Ehdotus liittyy luvussa 5.4 käsiteltävään
asetusehdotukseen Euroopan syyttäjänvirastosta.

Suomi kannattaa toimia, joilla pyritään suojaamaan EU:n taloudellisia etuja
rikolliselta toiminnalta. Vaikeimmat kysymykset komission ehdottamassa
unionipetosdirektiivissä ovat liittyneet rangaistuksia koskeviin ehdotuksiin
(vähimmäisrangaistukset ja enimmäisrangaistusten vähimmäistasot) sekä
rikosoikeudelliseen vanhentumiseen. Neuvoston yleisnäkemyksessä nämä
kysymykset on ratkaistu asianmukaisesti.
Toinen vireillä oleva ehdotus on direktiiviehdotus laitonta huumausainekauppaa
koskevan puitepäätöksen 2004/757/YOS muuttamisesta huumausaineen
määritelmän
osalta.
Keskustelua
käydään
ehdotuksen
oikeusperustan
asianmukaisuudesta.
Toukokuun 2015 lopulla komissio julkaisi toimintaohjelman ihmissalakuljetuksen
vastaisesta toiminnasta EU:ssa (2015-2020). Ajankohtaisen maahanmuuttokriisin
takia EU-maiden oikeusministerit keskustelevat lokakuun OSA-neuvostossa mm.
oikeudellisen yhteistyön tehostamisesta ihmissalakuljetuksen torjumiseksi.
Toimintaohjelmassa komissio ilmoitti myös aikeestaan tehdä vuonna 2016 ehdotuksia
olemassa olevan lainsäädäntökehikon uudistamiseksi. On mahdollista, että komissio
9
tekee ehdotuksen laitonta maahantuloa koskevan rikosoikeudellisen puitepäätöksen
(2002/946/JHA) uudistamiseksi uudella direktiivillä.

Ihmissalakuljetukseen puuttumisessa tarvitaan tehokasta yhteistyötä EU:n
jäsenvaltioiden lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten ja lähtö- ja
kauttakulkumaiden viranomaisten kesken. EU:n olemassa oleva lainsäädäntö
asettaa jo varsin ankarat rikosoikeudelliset sanktiot erityisesti laittoman
maahantulon törkeille muodoille. Laittoman siirtolaisuuden vastaisessa
toiminnassa rikosoikeus on viimesijainen keino ja ensisijaisesti
ihmissalakuljetukseen pitäisi puuttua esimerkiksi rajavalvontaa tehostamalla ja
ongelman syihin puuttumalla.
Rikosoikeudellisia kysymyksiä on noussut esiin EU:ssa käynnistyneessä keskustelussa
luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittomasta kaupasta. Lisäksi komissio on
selvittämässä erillisenä hankkeena myös kysymystä siitä, tuleeko henkilötietojen
väärinkäyttöä (”identiteettivarkaus”) säännellä EU:ssa.

Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittomassa kaupassa kiinnijäämisriskin
kasvattaminen on olennaisempaa kuin rangaistustasojen harmonisointi.
Kiinnijäämisriskiä voidaan kasvattaa muun muassa panostamalla valvontaan ja
rikosten tutkintaan sekä parantamalla rajat ylittävää yhteistyötä.
Rangaistustasot on perusteltua jättää jäsenvaltioiden harkintaan, jotta
jäsenvaltioiden lainsäädännön sisäinen johdonmukaisuus voidaan turvata.
5.3 Prosessuaaliset oikeudet ja rikosten uhrien asema
Komissio julkaisi marraskuussa 2013 ehdotuspaketin, jolla pyritään vahvistamaan
epäiltyjen ja syytettyjen oikeuksia rikosprosessissa. Ehdotuspaketti sisältää kolme
direktiiviehdotusta, jotka koskevat syyttömyysolettamaa, lasten prosessuaalisia
suojatakeita sekä oikeutta ensivaiheen oikeusapuun rikosprosessin aikana.
Direktiivien valmistelu jatkuu neuvotteluissa EP:n ja neuvoston välillä.

Suomi katsoo, että EU:n rikosoikeusyhteistyössä tarvitaan syytettyjen ja
epäiltyjen oikeuksia vahvistavia instrumentteja. Yhteisillä säännöillä
lisättäisiin kansalaisten luottamusta viranomaisten toimintaan ja jäsenmaiden
luottamusta toistensa järjestelmiin. Suomi katsoo, että sääntelyn lähtökohdaksi
on
otettava
Euroopan
ihmisoikeussopimuksen
oikeudenmukaiselle
oikeudenkäynnille asettamat vaatimukset siten kuin ne ilmenevät Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä. Prosessuaalisia oikeuksia
koskevan sääntelyn yksityiskohtien osalta Suomi pitää tärkeänä, että sääntelyn
kehittämisessä otetaan huomioon muun muassa jäsenvaltioiden erilaiset
summaariset menettelyt, jos ne täyttävät ihmisoikeussopimuksen asettamat
vaatimukset.
Kesällä 2011 hyväksyttiin tiekartta toimenpiteistä rikoksen uhrien aseman ja
oikeuksien vahvistamiseksi ja EU:ssa on viime vuosina hyväksytty uutta lainsäädäntöä
rikoksen uhrin asemasta ja oikeuksista sekä lähestymiskielloista. Komissio on
pohtinut myös tarvetta uudistaa rikoksen uhrille maksettavia korvauksia koskevaa
direktiiviä (2004/80/EY), mutta uudistustyöhön ei toistaiseksi ole ryhdytty.
10
Lähivuosina keskitytään uhrien oikeuksista annetun uuden EU-lainsäädännön
implementointiin jäsenvaltioissa.
5.4 Eurojust ja Eurooppalainen syyttäjänvirasto
Neuvottelut ovat vireillä EU:n jäsenmaiden tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten
yhteistyöelimen Eurojustin uudistamisesta sekä uuden unionin Euroopan
syyttäjänviraston (EPPO) perustamisesta. EPPO:n tehtävänä olisi tutkia unionin
taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia, joita olisivat lähtökohtaisesti
unionipetosdirektiivissä tarkoitetut rikokset. Komission ehdotus EPPO:sta perustuu
Lissabonin sopimuksen SEUT 86 artiklaan, joka mahdollistaa EPPO:n perustamisen
Eurojustin pohjalta. Uuden komission tavoitteena on, että EPPO on perustettu vuoteen
2016 mennessä.

Suomi suhtautuu myönteisesti Eurojustin hallinnolliseen uudistamiseen. EU:lla
on SEUT 86 artiklan nojalla myös toimivalta perustaa Euroopan
syyttäjänvirasto, tarvittaessa ns. tiiviimmän yhteistyön instrumenttina, jolloin
kaikki jäsenvaltiot eivät olisi hankkeessa mukana. Syyttäjänviraston
toteuttamistapoja tulee kuitenkin harkita tarkoin. Suomi pitää tärkeänä muun
muassa eurooppalaisen syyttäjänviraston kollegiaalista rakennetta. Lisäksi
viraston suhde kansallisiin järjestelmiin tulisi järjestää joustavasti ilman, että
harmonisoitaisiin kansallisia menettelysäännöksiä. Jäsenvaltioissa Euroopan
syyttäjän toimivaltaan kuuluvia rikosasioita hoitavien syyttäjien tulisi voida
hoitaa myös kansallisia rikosasioita. Lisäarvon saavuttamiseksi tärkeää on
ennen muuta se, että EPPO:on osallistuisi mahdollisimman monta
jäsenvaltiota. Siksi on tärkeää, että neuvotteluja jatketaan rakentavasti laajaan
yhteisymmärrykseen pääsemiseksi.
Eurojustin ja kolmansien maiden välisistä yhteistyösopimuksista Luxemburgin
puheenjohtajakaudella tarkoituksena on viimeistellä Eurojustin sopimukset Ukrainan
ja Montenegron kanssa. Lisäksi Eurojust jatkaa tunnusteluja Serbian, Albanian,
Bosnia ja Hertsegovinan, Israelin ja Turkin kanssa. Neuvottelut Venäjän kanssa on
jäädytetty.
5.5. EU:n sisäinen turvallisuus sekä kansainvälisen rikollisuuden ja korruption torjunta
Komissio antoi huhtikuussa 2015 tiedonannon Euroopan turvallisuusagendasta,
jonka painopisteitä ovat
terrorismin,
järjestäytyneen rikollisuuden ja
kyberrikollisuuden torjunta. Terrorismin torjunta tulee olemaan edelleen yksi
Luxemburgin kauden keskeisistä teemoista. Keskustelua tullaan jatkamaan mm.
ulkomaalaistaistelijoihin liittyvästä ilmiöstä. Komissio antoi kesäkuussa 2015
ehdotuksen neuvoston päätökseksi allekirjoittaa neuvoston päätösehdotusta
vierastaistelijoita koskevan Euroopan neuvoston terrorismin ehkäisyä koskeva
yleissopimus sekä sen ulkomaalaistaistelijoita koskeva lisäpöytäkirja. Vuonna 2016
komission on tarkoitus antaa myös EU:n terrorismipuitepäätöksen (direktiivi)
uudistamista
koskeva
ehdotus.
Toimenpiteiden
taustalla
on
YK:n
turvallisuusneuvoston syksyllä 2014 antama päätöslauselma (2178/2014), joka sisälsi
vierastaistelijoihin liittyviä kriminalisointivelvoitteita.
11
Luxemburgin puheenjohtajakaudella järjestetään myös ministeritason konferenssi
väkivaltaisesta radikalisoitumisesta vankiloissa. Asiasta annetaan neuvoston päätelmät
ja EP valmistelee aiheesta oma-aloitemietintöä.

Suomi tukee kokonaisvaltaista näkökulmaa sisäiseen turvallisuuteen, ja
korostaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välistä yhteyttä. Terrorismin
vastaisia toimia tulee kehittää yhdessä EU-tasolla ja hyödyntää
täysimääräisesti myös jo olemassa olevat EU-instrumentit. On tärkeää, että EU
osaltaan on aktiivinen terrorismin torjuntaan liittyvässä työssä ja tekee asiassa
tiivistä yhteistyötä myös Euroopan neuvoston kanssa. Suomi korostaa perus- ja
ihmisoikeuksien toteuttamisen sekä oikeusvaltiollisten periaatteiden
kunnioittamisen tärkeyttä kaikissa terrorismin torjuntaan liittyvissä toimissa.
Suomessa arviomuistio terrorismirikoksia koskevan sääntelyn uudistamiseksi
Euroopan neuvoston lisäpöytäkirjan (ja YK:n päätöslauselman) mukaiseksi on
parhaillaan lausuntokierroksella.
Komissiolta on odotettu myös ehdotusta EU:n liittymisestä Euroopan neuvoston
rikoksen tuottaman hyödyn ja terrorismin rahoituksen rahanpesua, etsintää,
takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskevaan yleissopimukseen.
Allekirjoitusvaltuudet yleissopimuksen allekirjoittamiseksi EU:ssa hyväksyttiin jo
alkuvuonna 2009.
EU:n sisäisen turvallisuuden toimenpiteet kohdistuvat myös mm. ihmiskaupan
torjumiseen, jota koskeva strategia on tarkoitus uudistaa lähiaikoina.
Komissio
julkaisi
vuoden
2014
alkupuolella
ensimmäisen
EU:n
korruptiontorjuntaraportin, jossa arvioitiin korruption vastaisia toimia EU:ssa,
kartoitettiin suuntauksia ja heikkouksia sekä pyrittiin edistämään vertaisoppimista ja
hyvien toimintatapojen vaihtoa. Jatkossa raportti on tarkoitus julkaista kahden vuoden
välein eli seuraava raportti julkaistaan vuonna 2016. Myös keskustelut EU:n ja
GRECO:n (Euroopan neuvoston lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä) välisen
yhteistyön tiivistämisestä jatkuvat.

Komission käynnistämä EU:n oma korruptioraportointimekanismi on
tervetullut ja antaa mahdollisuuden varmistaa EU:n korruptiotilanteen seuranta
vertailukelpoisen tiedon pohjalta. Se tukee Suomen tavoitetta kehittää unionin
sisällä keinoja vahvistaa oikeusvaltiota jäsenvaltioissa. On tärkeää, että EU:n
arviointimenettely hyödyntää ja täydentää olemassa olevia kansainvälisiä
korruption arviointimenettelyjä (YK, EN/GRECO, OECD) eikä johda
päällekkäiseen työhön. Suomi odottaa seuraavaa raporttia vuonna 2016 ja
peräänkuuluttaa EU:n liittymistä Grecoon.
EU:ssa kiinnitetään myös erityistä huomiota kyberturvallisuuteen ja
tietoverkkorikollisuuden torjuntaan. EU:n kyberturvallisuusstrategia koostuu
viidestä painopistealueesta, joista erityisesti verkkorikollisuuden vähentäminen kuuluu
OM toimialaan. Myös ns. yhteisen arvioinnin seitsemännen kierroksen aiheena on
tietoverkkorikollisuus.
12

Suomi pitää EU:n kyberturvallisuusstrategiaa tärkeänä. Suomi katsoo, että ns.
Budapestin tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus (EN) on keskeinen
ja sitova oikeudellinen instrumentti tietoverkkorikollisuuden alalla ja on
tärkeää, että strategiassa painotetaan Budapestin sopimusta keskeisenä
kansainvälisenä sopimuksena, joka muodostaa toimivat puitteet kansalliselle
lainsäädännölle. Suomi pitää myönteisenä, että strategian mukaisesti
Budapestin sopimus on avoinna myös Euroopan neuvoston ulkopuolisille
kolmansille maille ja on perusta alan kansainväliselle yhteistyölle.
6 PERUSOIKEUDET JA EU-KANSALAISUUS
6.1. Tietosuoja
Luxemburgin puheenjohtajakaudella jatketaan kolme vuotta jatkuneita neuvotteluja
EU:n tietosuojalainsäädännön uudistamiseksi. Eurooppa-neuvosto on asettanut
tavoitteeksi hyväksyä EU:lle vahva yleinen tietosuojakehys vuonna 2015.
Neuvotteluja käydään henkilötietojen yleisestä suojasta ja käsittelystä annetusta
asetusehdotuksesta, jonka osalta kesäkuun 2015 OSA-neuvoston jälkeen on siirrytty
neuvoston ja Euroopan parlamentin välisiin neuvotteluihin, sekä henkilötietojen
käsittelystä poliisi- ja rikosoikeudellisen yhteistyön alalla annetusta
direktiiviehdotuksesta (tavoitteena neuvoston yleisnäkemys lokakuussa 2015).
Tarkoituksena on uudistaa EU:n tietosuojalainsäädännön puitteet ja varmistaa
tietosuojanormien noudattaminen henkilötietojen käsittelyssä.
Vireillä on myös keskustelut Euroopan
koskevan yleissopimuksen uudistamisesta.
komission osallistumaan EU:n puolesta
tietosuojayleissopimuksen uudistamisesta ja
liittymisen ehdoista ja menettelyistä.

neuvoston henkilötietojen suojaa
Neuvosto valtuutti kesäkuussa 2013
neuvotteluihin Euroopan neuvoston
EU:n uudistettuun yleissopimukseen
Suomi katsoo, että EU:n tällä hetkellä hajanaista ja osin monimutkaista
tietosuojasääntelyä tulee pyrkiä yhtenäistämään ja yksinkertaistamaan siten,
että samalla turvataan korkea tietosuojan taso. On tärkeää, että uudistus
noudattaa paremman sääntelyn periaatteita eikä johda rekisterinpitäjälle
aiheutuvan hallinnollisen taakan kasvuun. On myös tärkeää, että uudistuksessa
löydetään toimiva tasapaino henkilötietojen suojan ja julkisuusperiaatteen
välillä. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että EN:n tietosuojayleissopimuksen
uudistamisesta käytävissä neuvotteluissa varmistetaan yleissopimuksen ja
EU:n tietosuojasäännöstön yhteensopivuus ottaen asianmukaisesti huomioon
käynnissä oleva EU:n tietosuojalainsäädännön uudistaminen.
Edward Snowdenin paljastusten jälkeen komissio julkaisi kesällä 2013 joukon
toimenpiteitä, joilla se pyrkii palauttamaan luottamuksen EU-US väliseen
tietojenvaihtoon. EU ja Yhdysvallat ovat pitkään käyneet neuvotteluja
sopimuksesta, joka koskee henkilötietojen suojaamista siirrettäessä ja
käsiteltäessä henkilötietoja terrorismin ja rikollisuuden torjuntaa varten (EUUSA tietosuojasopimus). Lisäksi tarkasteltavana on EU:n ja Yhdysvaltojen välinen
ns. Safe Harbour-järjestely, joka on EU:n ja Yhdysvaltojen välisen tietojen siirron
keskeinen instrumentti.
13

On tärkeää, että EU-kansalaisten luottamus sähköisen viestinnän tietosuojaan
voidaan palauttaa vakoiluskandaalin jälkeen. Pilvipalvelujen käyttöä
henkilötietojen käsittelyssä tulee kehittää tietosuojaa ja tietoturvaa tukevalla
tavalla. EU:n ja USA:n tietosuojasopimusta koskevissa neuvotteluissa tulisi
saavuttaa pikaista edistymistä. Sopimuksella olisi taattava kansalaisille
korkeatasoinen tietosuoja ja samat oikeudet Atlantin molemmin puolin. EU:n
kansalaisille olisi taattava oikeus käyttää yhdysvaltalaisia oikeussuojakeinoja,
vaikka he eivät asuisi Yhdysvalloissa.
6.2. Lentomatkustajarekisteritiedot (PNR)
PNR-tiedoilla (Passenger Name Record) tarkoitetaan lentomatkustajia koskevia
henkilötietoja, joita lentoliikenteen harjoittajat keräävät varausten käsittelyä varten.
Usean EU:n ulkopuolisen maan lainsäädäntö edellyttää, että maahan tai maasta
lentävien lentoyhtiöiden on annettava viranomaisille sähköinen pääsy PNR-tietoihin
ennen kuin matkustaja saapuu tai lähtee maasta. Tietojen antamatta jättäminen voi
johtaa lentoyhtiöiden sakottamiseen tai lentoliikenteen pysäyttämiseen. PNR-tietoja
käytetään terrorismin ja muun vakavan kansainvälisen rikollisuuden ehkäisemiseen ja
torjumiseen. Tietojen saamisen sähköisesti ennen lennon saapumista katsotaan
parantavan valmiuksia tehdä matkustajista etukäteen tehokas riskinarviointi, joka
parantaa maan turvallisuutta.
EU:n tietosuojalainsäädännön mukaan henkilötietoja voi siirtää vain sellaiseen
kolmanteen maahan, joka takaa riittävän tietosuojan tason. Käytännössä tämä
tarkoittaa sitä, että EU:n lentoyhtiöt eivät voi siirtää PNR-tietoja kolmanteen maahan,
ellei kyseisen kolmannen maan kanssa ole tehty sopimusta, jossa varmistetaan riittävä
tietosuojan taso siirrettäville PNR-tiedoille.
EU:lla on tällä hetkellä kaksi PNR-tietojen luovuttamista koskevaa sopimusta,
Amerikan yhdysvaltojen (2012) ja Australian (2012) kanssa. Sopimus Kanadan kanssa
on allekirjoitettu kesäkuussa 2014, mutta Euroopan parlamentti ei ole vielä antanut
hyväksyntäänsä sopimuksen tekemiselle. EP päätti 25.11.2014 pyytää EUtuomioistuimen lausunnon siitä, onko suunniteltu EU-Kanada PNR-sopimus
sopusoinnussa EU:n perussopimusten kanssa. Neuvottelut PNR-sopimuksesta on
aloitettu myös Meksikon kanssa, jossa lentomatkustajatietojen luovuttamista
edellyttävä lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2015 alusta. On mahdollista, että
neuvotteluja joudutaan avaamaan myös muiden maiden kanssa. Mm. Venäjä ja Japani
ovat esittäneet PNR-tietojen saamiseen liittyviä vaatimuksia. Samaan aikaan komissio
on valmistelemassa kaikkiin maihin sovellettavaa horisontaalista ratkaisua esimerkiksi
mallisopimuksen muodossa. Eteneminen riippuu EU-tuomioistuimen lausunnon
sisällöstä.
Neuvostossa on jo päästy sopuun ns. EU-PNR-direktiivistä, joka koskee
matkustajarekisteritietojen käyttöä lainvalvontatarkoituksiin EU:n sisällä. Direktiivi
sisältää myös säännöksen PNR-tietojen tapauskohtaisesta siirtämisestä kolmansiin
maihin. Eurooppa-neuvosto on kiirehtinyt hankkeen valmistelua mm. ulkomaalaisten
taistelijoiden ilmiön takia. Euroopan parlamentin LIBE-valiokunta hyväksyi
heinäkuussa direktiiviä koskevien neuvottelujen aloittamisen. Kolmikantaneuvottelut
14
ovat käynnistymässä syksyllä. Direktiivi on tarkoitus saada hyväksytyksi vuoden
loppuun mennessä. EU-PNR -valmistelu kuuluu Suomessa SM:n päävastuulle, PNRkolmasmaasopimukset puolestaan kuuluvat OM:n vastuulle.

Suomi katsoo, että lentomatkustajia koskevien tietojen luovuttaminen 3.
maihin tulee järjestää EU-tasolla, jotta tietojen luovutuksissa noudatettaisiin
samoja sääntöjä koko EU:n alueella. Näin voidaan turvata EU:n kansalaisten
yhdenvertainen kohtelu PNR-tietojen käsittelyssä ja välttää lentoyhtiöiden
välisen kilpailun vääristyminen.
6.3. Perusoikeuksien toteutuminen EU:ssa ja EU-kansalaisuus
Ajankohtainen pakolaiskriisi heijastuu myös EU:n perusoikeusagendaan pakolaisten
ihmisoikeuksien turvaamisen sekä muukalaisvihan, vihapuheen ja syrjinnän
torjumisen kautta.
Komissio
julkaisi toukokuussa 2015 viidennen vuosiraportin EU:n
perusoikeuskirjan täytäntöönpanosta. Vuosiraporttien tavoitteena on pitää yllä
dialogia EU:n perusoikeuspolitiikasta ja tarjota mahdollisuus vuosittaiseen
politiikkakeskusteluun siitä, mitä unionin toimivaltaan kuuluvilla aloilla on tehty ja
mitä niillä pitäisi tehdä perusoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Neuvostossa ja
komissiossa on valmisteltu ohjeistusta ja suuntaviivoja, joiden tarkoituksena on tuoda
EU-tasolle (suomalaista) lainvalmisteluajattelua, johon kuuluu perusoikeusarviointi
säädösvalmistelun varhaisessa vaiheessa. Neuvosto on myös antanut päätelmät EU:n
sisäisen ja ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan koherenssista sekä kartoittanut hyviä
kansallisen tason käytäntöjä perusoikeuksien huomioonottamisesta lainsäädäntötyössä
ja hallinnossa.

Suomi pitää hyvänä komission säännönmukaista raportointia EU:n
perusoikeuspolitiikan
seuraamiseksi
ja
EU:n
perusoikeuskirjan
täytäntöönpanon varmistamiseksi. Näiden politiikka-asiakirjojen ja niiden
seurannan tulisi vahvistaa perusoikeuksien huomioon ottamista eri sektoreilla
ja lisätä EU:n perusoikeuspolitiikan johdonmukaisuutta. Työkalut
perusoikeuskysymysten käsittelystä EU:n lainvalmistelutyössä on otettava
käyttöön tehokkaasti. Yksittäisistä perusoikeuskysymyksistä Suomi pitää
johdonmukaisesti esillä mm. vähemmistöjen, ml. romanien ja seksuaali- ja
sukupuolivähemmistöjen tilannetta.
Valmisteluja jatketaan EU:n liittymiseksi Euroopan ihmisoikeussopimukseen. EUtuomioistuin
(EUT)
antoi
18.12.2014
lausunnon,
jonka
mukaan
liittymissopimusluonnos ei kaikilta osin ole EU-oikeuden mukainen. Luxemburgin
odotetaan tuovan puheenjohtajuuskaudellaan esille neuvoston poliittisen sitoutumisen
asian etenemiseen. Suomessa asia kuuluu UM:n päävastuulle.

Suomi pitää EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen ensiarvoisen
tärkeänä. Suomen tavoitteena on, että liittyminen toteutuisi mahdollisimman
nopeasti. EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen parantaa
unionin oikeudenkäyttöpiiriin kuuluvien henkilöiden oikeusasemaa.
15
Komissio antoi alkuvuonna 2015 kertomuksen EU-kansalaisaloiteasetuksen
soveltamisesta. Sekä neuvoston puitteissa että EP:ssä jatketaan keskustelua EUkansalaisaloiteinstrumentin kehittämisestä. Osa käyttäjäystävällisyyden parantamiseen
tähtäävistä muutoksista voitaisiin toteuttaa soveltamiskäytännöllä ilman, että EUkansalaisaloiteasetusta muutettaisiin, ja osa voitaisiin toteuttaa delegoiduin säädöksin
tai
täytäntöönpanosäädöksin.
Tietyt
muutokset
edellyttäisivät
EUkansalaisaloiteasetuksen muuttamista.

Suomi tukee pyrkimyksiä kehittää EU-kansalaisaloiteinstrumenttia nykyistä
käyttäjäystävällisemmäksi, mikä parantaisi edelleen osallistuvan demokratian
toteutumista. EU-kansalaisaloiteasetuksen soveltamisesta on nyt saatu
käytännön kokemusta ja myös siihen liittyvät ongelmat ovat hahmotettavissa.
6.4. Yhdenvertaisuus
Neuvottelut yhdenvertaisuusdirektiivistä jatkuvat edelleen Luxemburgin pj-kaudella
ja komission tavoitteena on löytää ulospääsy jumiutuneista neuvotteluista.
Päätöksenteko neuvostossa edellyttää yksimielisyyttä. Direktiivillä kiellettäisiin
syrjintä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään ja seksuaaliseen
suuntautumiseen perustuen sosiaali- ja terveysalalla, koulutuksessa sekä tavaroiden ja
palvelujen tarjonnassa.

Suomi suhtautuu myönteisesti direktiiviin, jolla pyritään parantamaan
yhdenvertaisuuden toteutumista Euroopan unionissa. Suomi tukee ehdotuksen
horisontaalista lähestymistapaa sekä tavoitetta turvata mahdollisimman
yhdenmukainen vähimmäistaso suojalle syrjintää vastaan kaikille ihmisille
syrjintäperusteesta ja elämänalasta riippumatta.
Komission työohjelmassa oli ajoitettu vuodelle 2012 lainsäädäntöehdotus liittyen
esteettömyyteen tavaroiden ja palvelujen tarjonnassa, rakennetussa
ympäristössä sekä liikenne- ja viestintäsektoreilla. Ehdotuksen antaminen on
viivästynyt; jos se annetaan ehdotus tullee koskemaan TEM:n, STM:n, LVM:n ja
YM:n toimialaan liittyviä kysymyksiä.
6.5. Europarlamenttivaalit ja eurooppalaiset poliittiset puolueet
Eurooppa-neuvosto joutui kesäkuussa 2013 päättämään europarlamentin
kokoonpanosta vuoden 2014 jälkeen, koska Kroatian liittyminen unionin jäseneksi
edellytti europarlamenttipaikkojen uudelleenjakoa. Suomi säilytti nykyiset 13
paikkaansa myös uudessa europarlamentin kokoonpanossa. Päätöksessä todetaan
myös, että EP tekee aloitteen päätöksen tarkistamiseksi hyvissä ajoin ennen
vaalikauden 2019-2024 alkua, vuoden 2016 loppuun mennessä. Asia kuuluu VNK:n
toimialaan.
Euroopan parlamentissa on tarkoitus valmistella oma-aloitemietintö EP-vaaleja
koskevasta perussäädöksestä eli vuoden 1976 EU-vaalisäädöksestä (edustajien
16
valitseminen Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla). Varsinkin EP:ssä
on käyty jatkuvaa keskustelua tarpeesta uudistaa säädöstä. Perussopimusten mukaan
parlamentti laatii esityksen tarvittavista säännöksistä jäsentensä yleisten ja välittömien
vaalien toimittamiseksi ja neuvosto vahvistaa tällaiset säännökset yksimielisesti.
Komissio julkaisi keväällä 2015 arvion vuoden 2014 EP-vaaleista ja ns.
kärkiehdokasjärjestelmän toteutumisesta.
6.6. Avoimuus, hyvä hallinto
Neuvottelut
asiakirjajulkisuutta
EU:ssa
säätelevän
avoimuusasetuksen
uudistamisesta eivät ole edenneet, vaikka vireillä on jo vuosia ollut kaksi komission
asetusehdotusta (2008 ja 2011). Euroopan parlamentti hyväksyi joulukuun 2011
täysistunnossa kantansa asetusehdotuksiin, mutta alkuvuonna 2012 neuvottelut
neuvoston ja EP:n välillä kariutuivat toimielinten välisiin erimielisyyksiin komission
ja neuvoston halutessa kaventaa avoimuutta ja EP:n lisätä sitä. Komissio ei ole vetänyt
pois kumpaakaan uudistusehdotusta. Unionin toiminnan avoimuuden lisäämisestä
yleisemmällä tasolla on keskusteltu kevään 2015 aikana osana parempaa sääntelyä
koskevan toimielinten välisen sopimuksen valmistelua.

Suomi pitää unionin toiminnan avoimuusmyönteisen kehityksen turvaamista
keskeisen tärkeänä EU-poliittisena tavoitteena, ottaen huomioon myös
Lissabonin sopimuksen nimenomaisen tavoitteen lisätä unionin toiminnan
avoimuutta. Suomi ei pidä nykyisen avoimuusasetuksen muuttamista
välttämättömänä muilta osin, mutta katsoo, että Lissabonin sopimuksen
edellyttämät soveltamisalan muutokset tulee toteuttaa ilman enempiä
viivästyksiä.
Uuden 1.1.2015 voimaan tulleen komission ja EP:n avoimuusrekisterin
toimeenpanosta käytävät keskustelut jatkuvat edelleen parlamentissa ja komissiossa.
Kysymys on rekisteristä, johon listataan ns. vaikuttamistyötä tekeviä toimijoita
(”lobbarirekisteri”). Komissiolta odotetaanvuoden 2015 aikana uutta ehdotusta
toimielinten väliseksi sopimukseksi, joka perustuisi ”lobbareiden” pakolliseen
rekisteröitymiseen. Asian valmisteluvastuu kuuluu Suomessa VNK:lle.
Euroopan parlamentti hyväksyi alkuvuonna 2013 oma-aloitemietinnön, jossa se pyysi
komissiolta Lissabonin sopimuksen edellyttämää aloitetta eurooppalaisesta
hallintosäädöksestä. Uusi komissio on ilmaissut asiasta edellistä komissiota
myönteisempiä arvioita ainakin niin, että säädösehdotusta pidetään yhtenä
mahdollisena vaihtoehtona. EP:n hallintosäädöstyöryhmässä työstetään parhaillaan
oma-aloitemietintöä, jonka tavoitteena on laatia säädöksestä valmis tekstiehdotus.
Säädöksen soveltamisala on kaavailtu laajaksi, vaikka tietyt asiat, kuten
rikkomusmenettelyt, jätettänee sen ulkopuolelle. Luonnosraporttia säädöstekstistä olisi
tarkoitus alkaa käsitellä jo kesätauon 2015 jälkeen.

Suomi pitää tärkeänä, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset tukeutuvat
tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan
eurooppalaiseen hallintoon. Suomi on siksi vaikuttanut aktiivisesti hyvää
hallintoa koskevan EU-säädöksen valmistelutyöhön säädöshankkeen eri
vaiheissa.
17
7 OIKEUDELLISET VERKOSTOT, SÄHKÖINEN ASIOINTI JA EU:N
RAHOITUSOHJELMAT
7.1 Verkostot
EU:n puitteissa toimii lukuisia oikeudellisia verkostoja, joilla tuetaan
viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Verkostoista tärkeimmät ovat
Euroopan siviili- ja kauppaoikeudellinen verkosto ja Euroopan rikosoikeudellinen
verkosto. Molemmilla verkostoilla on sihteeristö ja muita toimintaa tukevia rakenteita.
Rikosoikeudellinen verkoston ylläpitotehtävät on kytketty Eurojustiin ja siviili- ja
kauppaoikeudellinen verkoston komissioon. Verkostojen toimintaa tukee Euroopan
oikeusportaalin sähköinen palvelu, jonka ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa
komissio. Siviili- ja kauppaoikeudellisen yhteistyön uusissa instrumenteissa on miltei
poikkeuksetta viittauksia verkoston yhteistyöjärjestelyihin.
EU:n tuomarikoulutusverkoston (EJTN) puitteissa puolestaan toteutetaan yhteistyötä
EU-oikeudellisen koulutuksen alalla. Komissio myös raportoi vuosittain
eurooppalaisen lainkäyttökoulutuksen, erityisesti tuomarikoulutuksen, määrästä ja
kattavuudesta jäsenvaltioissa. Toimintaansa jatkaa myös vuonna 2008 perustettu
eurooppalainen oikeusvertailuverkosto, jonka tehtävänä on varmistaa tiedonkulkua
jäsenvaltioiden lainsäädännöstä ja lainsäädäntöuudistuksista.
Muita verkostoja ovat Euroopan rikoksentorjuntaverkosto, joka Luxemburgin
puheenjohtajakaudella keskittyy tietoverkkorikollisuuden torjuntaan. Kansainvälisen
oikeuden alaan kuuluvia kysymyksiä käsittelevä European Network on Contact Points
on genocide, war crimes and crimes against humanity -verkosto. Alustavia ideoita
muidenkin verkostojen perustamiseksi on esitetty.

Suomen suhtautuminen oikeusalan verkostoyhteistyöhön on lähtökohtaisesti
myönteinen Yhteistyö on yleensä tehokasta ja käytännön läheistä. Verkostojen
kautta on luotu hyödyllisiä kontakteja sekä koottu muutoin hankalasti saatavaa
tietoa. Tiedonkulkua verkoston toiminnasta on hyvä kehittää. Muutamassa
valtiossa on koottu kansallinen asiantuntijaverkosto tuomioistuinten
edustajista.
7.2 Sähköinen oikeus (eJustice)
Euroopan sähköisen oikeuden strategian (2014-2018) toteuttaminen on käynnistynyt. On
hyväksytty sähköisen oikeuden toimintasuunnitelma sekä käynnistetty useita
pilottihankkeita. Tavoitteena on lainkäyttöä koskevan tiedon saatavuuden edistäminen,
oikeuden saatavuuden helpottaminen ja sähköisten välineiden käytön edistäminen rajat
ylittävissä oikeudenkäynneissä sekä oikeusalan viranomaisten keskinäisen tietojenvaihdon
helpottaminen. Käytännön välineinä ovat muun muassa videoneuvottelujen
hyödyntäminen ja suojattujen sähköisten viestintä-yhteyksien käyttö.
Euroopan
oikeusportaali avattiin jo heinäkuussa 2010 (https://e-justice.europa.eu/home.do).
Kesäkuussa 2015 neuvosto antoi suosituksen rajat ylittävistä videoneuvotteluista.
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan Suomen osallistumista
Euroopan sähköisen oikeuden toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon. Työryhmän
18
tehtävänä on valmistella ehdotus Euroopan sähköisen oikeuden hankkeisiin
osallistumisesta ja osallistumisen edellyttämästä resursoinnista syyskuun loppuun
mennessä.

Oikeusministeriö vahvistaa ja parantaa Suomen osallistumista sähköisen oikeuden
kehittämiseen. Osallistumista pyritään suuntaamaan siten, että työ tukisi käytännön
tarpeita ja mahdollisuuksien mukaan myös oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja
muita kansallisia kehittämistavoitteita. Yksi tavoitteista on videoneuvottelun ja
videotallenteiden käytön lisääminen. Tässä työssä hyödynnetään EU:ssa tehtyä
suunnittelua ja osallistutaan rajat ylittävän toiminnan edistämiseksi käynnistettyyn
yhteistyöhön.
7.3 Rahoitusohjelmat
Uusien EU-rahoitusohjelmien toimeenpano on käynnistynyt. Oikeusalan
rahoitusohjelma sekä perusoikeus, tasa-arvo ja kansalaisuus –ohjelma keskittyvät
vuosina
2014-2020
mm.
oikeudellisten
asiantuntijoiden
koulutukseen,
yhteistyöverkostojen vahvistamiseen sekä yleisen tietoisuuden lisäämiseen EUlainsäädännön takaamista oikeuksista.

Rahoitusohjelmien resursseja pyritään kansallisesti hyödyntämään aiempaa
tehokkaammin
mm.
henkilöstön
koulutukseen,
oikeudenhoidon
uudistamisohjelman tavoitteiden sekä yhdenvertaisuuden edistämiseen. Myös
sähköisen oikeuden hankkeisiin pyritään osallistumaan oikeusalan
rahoitusohjelman tuella.
8 OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN ULKOSUHTEET
8.1. EU-USA -suhteet
EU:n ja Yhdysvaltojen välinen OSA-ministerikokous järjestetään puolivuosittain ja
kesäkuun 2015 ministerikokouksessa hyväksyttiin EU:n ja Yhdysvaltojen yhteinen
julistus OSA-yhteistyön tulevaisuudesta ja tavoitteista (Riga Statement).
EU ja Yhdysvallat neuvottelevat parhaillaan laajasta vapaakauppasopimuksesta (TTIP,
Transatlantic Trade and Investment Partnership). Erityisesti sopimuksen osaksi
kaavailtu investointisuoja ja sitä koskeva sijoittajan ja sopimuspuolen välinen
riitojenratkaisu (ISDS) on herättänyt runsaasti vastustusta niin kansalaisyhteiskunnan
kuin tiettyjen jäsenvaltioidenkin keskuudessa. Komissio on toukokuussa 2015 jakanut
neuvostolle, Euroopan parlamentille sekä julkisuuteen ajatuspaperin, jossa se esittää
investointisuojaa ja sijoittajan ja sopimuspuolen välistä riitojenratkaisua (ISDS)
koskevia ehdotuksia. Komissio on juuri julkaissut investointisuojaa ja sijoittajan ja
sopimuspuolen välistä riitojenratkaisua (ISDS) koskevan uuden ehdotuksen. OM on
mukana arvioimassa sopimukseen liittyviä valtiosääntöoikeudellisia ja yleistä EUoikeutta koskevia kysymyksiä.
8.2. EU-Venäjä -suhteet
19
EU-Venäjä-suhteita leimaa vakava ulkopoliittinen kriisi ja korkean tason yhteistyön
jäädyttäminen Venäjän kanssa. Kriisiä edeltävässä vaiheessa Venäjä oli liittynyt mm.
kansainvälisissä järjestöissä hyväksyttyihin oikeudellisiin instrumentteihin, kuten
Haagin kv.yksityisoikeuden konferenssin sekä Euroopan neuvoston yleissopimuksiin.
Oikeusalan yhteistyötä on jatkettu Venäjän kanssa kahdenvälisesti virkamiestasolla
(Suomen OM:llä yhteistyöohjelmat Venäjän OM:n ja pääsyyttäjänviraston kanssa)
sekä mm. EN:n hankkeiden muodossa. Toukokuussa 2015 käynnistyi Venäjällä
Euroopan neuvoston toteuttama oikeusavun kehittämishanke, jonka ohjaukseen myös
Suomen OM ottaa osaa.

Suomi pitää tärkeänä virkamiestason yhteistyön jatkamista Venäjän kanssa
ulkopoliittisesta kriisistä huolimatta. Oikeusministeriön näkökulmasta kriisin
aikana erityisesti keskustelun jatkaminen oikeusvaltioteemasta ja
oikeusjärjestelmän toimivuudesta on keskeistä.
8.3. EU:n suhteet itäisiin naapureihin
Tammikuussa 2015 järjestettiin toinen OSA-ministerikokous EU:n jäsenvaltioiden ja
itäisen kumppanuuden maiden välillä. Itäisiin kumppaneihin kuuluvat Armenia,
Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina, Valko-Venäjä. Kumppanuuden
tavoitteena on tukea maiden poliittisia ja taloudellisia uudistuksia ja eurooppalaista
lähentymistä. Oikeusvaltioperiaatteen kehittämiseksi ko. maissa järjestetään vuosittain
oikeudellinen paneeli.

Oikeusministeriön näkökulmasta erityisen tärkeää on maiden liittyminen
YK:n, EN:n ja Haagin keskeisiin monenvälisiin yleissopimuksiin (erityisesti
ihmisoikeussopimukset Valko-Venäjän osalta) sekä niiden tehokas
toimeenpano, jotta kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö olisi konkreettisesti
mahdollista ja tehokasta näiden maiden kanssa. On tärkeää, että maat jatkavat
oikeusvaltiouudistuksiaan ja sitoutuvat eurooppalaisiin standardeihin.
Korruptiontorjunta
on
kumppanuuden
maissa
keskeisin
haaste.
Oikeusministeriö on pyrkinyt osallistumaan em. oikeudellisiin paneeleihin.
8.4. EU:n laajentuminen
Bulgarian ja Romanian EU-jäsenyyden yhteydessä perustetun ns. yhteistyö- ja
seurantamekanismin (CVM) mukaisesta maiden edistymisestä korruption torjunnassa
ja oikeuslaitosreformeissa toiminnasta komissio raportoi suullisesti viimeksi kesällä
2015. Poliittisesti keskeisin kysymys on Bulgarian ja Romanian liittyminen
Schengen-alueeseen. Schengen-arviointi näissä maissa oli saatu päätökseen, mutta
yksimielisyyttä vaativaa päätöstä maiden Schengen-jäsenyydestä ei ole saatu tehtyä.
Asia kuuluu SM:n toimialaan.

Suomi pitää tärkeänä, että Bulgaria ja Romania täyttävät jo EUjäsenyysneuvotteluiden aikana antamansa sitoumukset korruption torjumiseksi
ja oikeuslaitoksen uudistamiseksi. Edistyminen näillä alueilla vaikuttaa siihen,
voivatko muut jäsenvaltiot luottaa Bulgarian ja Romanian kykyyn vastata
tulevista Schengen-velvoitteistaan.
20
EU-jäsenyysneuvotteluja käydään Turkin, Montenegron ja Serbian kanssa.
Montenegro on ensimmäinen maa, johon sovelletaan syksyllä 2011 sovittua uutta
jäsenyysneuvottelujen lähestymistapaa niin, että oikeusvaltiokehityksen haasteisiin
puututaan heti jäsenyysneuvottelujen alussa (neuvotteluluvut 23 ja 24). Serbian
tavoitteena on saada avatuksi neuvotteluluvut 23 ja 24 vuoden 2015 aikana.
Ehdokasmaa-asema on jo vuonna 2005 myönnetty Makedonialle ja kesäkuun 2014
Eurooppa-neuvosto vahvisti ehdokasmaa-aseman myöntämisen myös Albanialle.
Kosovolla on osana Länsi-Balkania EU-jäsenyysperspektiivi. Kosovon kanssa
käydään viisumidialogia.

Suomi pyrkii laajentumisprosessissa olevien maiden osalta siihen, että oikeusja sisäasioiden osalta asetetut jäsenyyskriteerit täyttyvät, EU:n acquis
integroidaan käytäntöineen täysimääräisesti ja hakijamaiden hallinnon
valmiudet sen tehokkaaseen käytännön soveltamiseen ovat riittävät. Suomi
pitää erityisen tärkeänä EU-laajentumisprosessissa ihmis- ja perusoikeuksien
toteutumiseen sekä oikeusvaltiollisuuteen liittyviä kysymyksiä (mm.
oikeuslaitoksen reformit sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden
torjunta, yhdenvertaisuuden toteutuminen) ja hallinnollisen kapasiteetin
vahvistamista. Nämä kysymykset otetaan nyt käsiteltäväksi jo prosessien
alkuvaiheessa.
9 KULUTTAJANSUOJA, YHTIÖOIKEUS, SOPIMUSOIKEUS, TEOLLIS- JA
TEKIJÄNOIKEUDET
Komissio julkaisi vuoden 2015 toukokuussa uuden digitaalisten sisämarkkinoiden
strategian, jossa määritellään 16 vuoden 2016 aikana toteutettavaa toimenpidettä.
Hankkeeseen liittyy myös OM:n toimialaan liittyviä kysymyksiä, erityisesti
kuluttajansuojan ja sopimusoikeuden alalla.
9.1. Kuluttajansuoja ja sopimusoikeus
Digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian yhtenä tavoitteena on laatia säännöt
rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin helpottamiseksi. Komission tavoitteena
on yhdenmukaistaa sopimuksia ja kuluttajansuojaa koskevat säännöt nettikaupan
osalta, oli sitten kyse fyysisten tavaroiden, kuten kenkien tai huonekalujen, tai
digitaalisen sisällön, kuten sähköisten kirjojen tai sovellusten, ostamisesta. Komissio
käynnisti asiasta julkisen kuulemisen kesäkuussa 2015 ja siltä odotetaan
sopimusoikeuden alan säädösehdotusta vuoden lopulla.

Digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi on tärkeä jatkaa
myös kuluttajansuojalainsäädännön harmonisointia. On kuitenkin priorisoitava
hankkeita, joista on odotettavissa kohtuullisella aikavälillä konkreettista
lisäarvoa sisämarkkinoiden toimivuudelle. Tarkoituksenmukaista olisi, että
erillisten
aloitteiden
sijaan
kuluttajansuojasäännöksiä
kehitetään
horisontaalisesti, koska kuluttajalle tarjotaan yhä useammin yhdessä
tavaroiden, palvelujen ja digitaalisten sisällön muodostamaa pakettia.
Kuluttajansuojan ja kuljetusoikeuden alalla on jo yli kahden vuoden ajan neuvoteltu
lentomatkustajien oikeuksia koskevia säännösten (asetukset (EY) N:o 261/2004 ja
21
(EY) N:o 2027/97) muuttamisesta. Uudelleentarkastelun tarkoituksena on ollut mm.
selkeyttää vastuun rajoittamista poikkeuksellisissa olosuhteissa, korvausmääriä,
matkustajien
uudelleenreitityksen
toimivuutta,
riskinjakoa
toimitusketjun
operaattoreiden kesken sekä muita kysymyksiä.

Suomi kannattaa yleisesti matkustajien oikeuksien kehittämistä eri
liikennemuotojen erityispiirteet huomioon ottaen. Suomi kannattaa
lentomatkustajien oikeuksiin liittyvien asetusten uudistamista. Komission
ehdotus sisältää monia selvennyksiä aiempaan nähden, joskin ehdotettujen
uudistusten riittävyys on kyseenalainen. Neuvotteluissa olisikin syytä vielä
arvioida, tulisiko asetus (EY) N:o 261/2004 uudistaa kokonaisuudessaan.
Tarkastelua vaativat etenkin vakiokorvauksiin liittyvät säännökset
9.2. Yhtiöoikeus
Komissio julkaisi
joulukuussa 2012 EU:n yhtiöoikeuslainsäädännön
uudistamiseksi yhtiöoikeudellisen ja yritysten hallintotapaa koskevan laaja-alaisen
toimintasuunnitelman, joka sisälsi useita lainsäädäntö- ja muita kehityshankkeita
vuodelle 2013.

Suomi suhtautuu myönteisesti kaikkiin toimiin, joilla tehostetaan pk-yritysten
toimintaa. Suomi kannattaa erityisesti sitä, että yhtiön perustaminen ja
rekisteröinti on mahdollisimman helppoa ja että yhtiön sisäisissä suhteissa
sovelletaan mahdollisimman laajasti sopimusvapautta. Yhtiöoikeuden
kehittämisen tulee perustua yritysten ja niiden sidosryhmien todennettuihin
tarpeisiin. Suomi kannattaa rajat ylittäviä hankkeita kuten kotipaikan siirtoa
koskevan direktiivin aikaansaamista, rajat ylittävien jakautumisen
helpottamista direktiivillä sekä yhtiörekisterien yhteyksien parantamista
koskevia hankkeita.
Komissio antoi marraskuussa 2012 direktiiviehdotuksen naisten määrän
lisäämisestä
yritysten
hallintoelimissä.
Ehdotuksella
asetetaan
vähimmäistavoitteeksi, että laskentatavasta riippuen 30-40 prosenttia julkisesti
noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä on
aliedustetun sukupuolen edustajia vuoteen 2020 mennessä. Direktiivillä myös
yhdenmukaistetaan
yritysten
hallinnointija
ohjausjärjestelmien
vähimmäisvaatimukset. Neuvottelut jatkuvat Luxemburgin puheenjohtajakaudella
vain, jos Saksa muuttaa kantansa direktiiville myönteiseksi, mikä on tällä hetkellä
epätodennäköistä.

Suomi suhtautuu myönteisesti listayhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiödirektiivin tavoitteisiin. EU-tasoiset toimenpiteet, joilla hallintoelinten jäsenten
valinnassa noudatettavat yleiset periaatteet yhtenäistetään koko Euroopassa, on
Suomen kaltaisen pienen markkinan kannalta edullisempi tie kuin puhtaasti
kansallinen sääntely.
Yhtiöoikeuden toimintaohjelman mukaan komission piti antaa jo vuonna 2013
direktiiviehdotus yhtiöoikeudellisten direktiivien kodifioinnista ja mahdollisesti
myös sulautumisdirektiivin tarkistamisesta ja laajentamisesta koskemaan rajat
22
ylittäviä jakautumisia. Komission toimenpiteiden julkistaminen on kuitenkin
lykkääntynyt.

EU-yhtiöoikeudellisten säädösten kodifioinnista aiheutuvat kustannukset
ylittänevät vähäiseksi arvioidun hyödyn, minkä vuoksi Suomi ei kannata
kodifiointiin ryhtymistä.

Suomi suhtautuu myönteisesti hyvää hallinnointia koskevien tarpeiden
selvittämiseen. Suomen mielestä kaikkiin noteerattuihin yhtiöihin
sovellettavien hyvää hallinnointia koskevien vaatimusten tulee perustua näiden
yhtiöiden osalta havaittuihin tarpeisiin ja mahdolliset yksityiskohtaiset
vaatimukset tulisi voida kansallisesti täyttää mahdollisimman pitkälti
itsesääntelyllä.
Toukokuussa 2015 KIKY-neuvostossa hyväksyttiin yleisnäkemys yhdenmiehen
rajavastuuyhtiöitä (yhdenyhtiödirektiivi) koskevasta direktiiviehdotuksesta, jonka
mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä mahdollisuudesta rekisteröidä yhdenmiehen
rajavastuuyhtiöitä (Societas Unius Personae, SUP) ehdotuksessa säädettyjä
vaatimuksia ja menettelyjä noudattaen. Ehdotuksen tavoitteena on helpottaa yritysten
perustamista erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rajat ylittävän toiminnan
tarpeet huomioiden.

Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti kaikkiin toimiin, jotka
tehostavat yritysten kansallista ja rajat ylittävää toimintaa. Suomi hyväksyy
sen, että rajat ylittävää yrityksen perustamista edistetään yhdenmukaistamalla
sähköistä rekisteröintimenettelyä. Suomen kannalta tärkeät tavoitteet SUPyhtiöön sovellettavasta kansallisesta yhtiölaista ja perustamismenettelyssä
edellytetyn malliyhtiöjärjestyksen sisällöstä ja tietovaatimuksista on otettu
riittävästi huomioon neuvoston yleisnäkemyksessä.
9.4. Rahoitusmarkkinasääntely
EU:ssa on ollut käynnissä rahoitusmarkkinasääntelyn voimakas uudistaminen talousja rahoituskriisistä lähtien. Komissiossa on valmisteltu jatkuvasti uusia
sääntelyhankkeita. Valtaosa hankkeista on VM:n päävastuulla, mutta ne sisältävät
myös monilta osin OM:n toimialaan kuuluvia kysymyksiä. Näitä ovat mm. esine- ja
velvoiteoikeudelliset kysymykset, yhtiöoikeudelliset kysymykset, markkinoiden
väärinkäyttöön
liittyvät
seuraamukset
sekä
toimilupaedellytyksiin
ja
maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyvät kysymykset.
Komissio antoi helmikuussa 2015 vihreän kirjan pääomamarkkinaunionin
muodostamisesta ja syksyllä 2015 komissiolta odotetaan toimintasuunnitelmaa, joka
sisältäisi konkreettiset
ja asteittaiset
tavoitteet
pääomamarkkinaunionin
toteuttamiseksi. Pääoman liikkuvuuden esteitä selvitettäessä käsitellään myös OM:n
toimialaan kuuluvia kysymyksiä liittyen maksukyvyttömyyslainsäädäntöön,
arvopaperilainsäädäntöön sekä yhtiöoikeuteen, ottaen kuitenkin huomioon kansallisen
toimivallan näillä aloilla.
23

Suomi on tukenut pääomamarkkinaunionin tavoitteita ja katsonut, että
pääomamarkkinoiden roolin kasvattaminen pankkisektorin rinnalla tekisi EU:n
rahoitusjärjestelmästä vakaamman ja edistäisi täten myös talous- ja rahaliiton
toimivuutta. Suomi on korostanut, että pääomamarkkinaunionin kehittämisen
tulee pohjautua huolellisiin kilpailukyky- ja vaikutusarviointeihin niin, että
samalla arvioidaan myös sääntelylle vaihtoehtoisten toimien riittävyyttä.
10 MUITA ASIOITA
Oikeusministeriön toimialaan liittyy erityisesti valtiosääntöoikeuden, yleisen EUoikeuden tai lainvalmistelun kehittämisen näkökulmasta myös EU:n toiminnan ja
rakenteiden kehittämistä koskevia hankkeita, joiden valmisteluun ministeriö
osallistuu.
10.1. Parempi sääntely
Paremman sääntelyn työtä on tehty sekä kansallisesti että EU-tasolla koko 2000-luvun
ajan. Komissio julkaisi toukokuun 2015 lopulla uuden EU:n paremman sääntelyn
agendan, joka kattaa EU:n päätöksenteon valmistelun kaikki vaiheet. Tarkoitus on
lisätä päätöksentekoprosessin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä parantaa sääntelyn
laatua mm. vaikutusarviointien kautta. Myös sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta
koskevaa komission REFIT-ohjelmaa vahvistetaan. Valtaosa pakettiin sisältyvistä
toimenpiteistä on komission käsissä, mutta uudistuspakettiin kuuluu myös komission
ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi paremmasta sääntelystä. Tavoitteena on
sitouttaa komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto lainsäädäntötyön parempaan
suunnitteluun ja koordinoimiseen sekä sääntelyn parantamiseen.
EU-työ liittyy läheisesti sekä kansallisiin toimenpiteisiin että laajempaan
kansainväliseen yhteistyöhön sääntelyn parantamiseksi. OM osallistuu valmisteluun,
jota koordinoivat VNK ja TEM.
10.2. EU:n tuomioistuinjärjestelmä
Neuvottelut on saatu päätökseen Unionin
työjärjestyksestä, joka tulee voimaan 1.7.2015.
yleisen tuomioistuimen uudesta
Parhaillaan käydään neuvotteluita yleisen tuomioistuimen tuomarien lukumäärän
lisäämisestä. Yleinen tuomioistuin on jo pidemmän aikaa ollut tilanteessa, jossa
ratkaistujen asioiden määrä on pysyvästi vireille tulevien asioiden määrää pienempi,
mistä on seurannut vireillä olevien asioiden määrän jatkuva kasvu. Tämän johdosta
käsittelyajat erityisesti joissakin asiaryhmissä (kilpailuasiat) ovat venyneet erittäin
pitkiksi. Tämä on katsottu ongelmalliseksi sekä perusoikeuksien että eurooppalaisen
talouden kannalta. Vuonna 2011 ehdotettiin siksi, että yleisen tuomioistuimen
tuomarien määrää lisättäisiin ja lopulta päädyttiin tuomareiden lukumäärän
kaksinkertaistamiseen. Ehdotus sai aluksi jäsenvaltioilta kyselevän ja osin melko
kriittisen vastaanoton, ja on pohdittu, olisiko esimerkiksi tavaramerkkiasioita
käsittelevän erityistuomioistuimen perustaminen tehokkaampi tapa ratkaista
jutturuuhkaongelmat.
24
Ensimmäisten lisätuomarien oli tarkoitus aloittaa työnsä jo 1.9.2015, ja keväällä 2015
arvottiin 12 ensimmäisenä vuorossa olevaa jäsenvaltiota, jotka ovat jo käynnistäneet
hakumenettelyt (Suomi ei ollut näiden ensimmäisten 12 joukossa). Hanke on
kuitenkin tämän jälkeen ollut vastatuulessa, sillä mm. EP:ssä pidetään tuomarien
määrän kaksinkertaistamista suhteettomana toimena. Hanke kuuluu UM:n toimialaan,
mutta OM osallistuu valmisteluun.

Suomi pitää yleisen tuomioistuimen jutturuuhkan helpottamista erittäin
tärkeänä. Suomi suhtautui tuomarien määrän kaksinkertaistamista koskevaan
ehdotukseen alun perin kriittisesti, mutta se päädyttiin kuitenkin hyväksymään
joulukuussa 2014, kun oli käynyt selväksi, että riittävää määrävähemmistöä
ehdotuksen kumoamiseksi ei muodostu ja kun tuomioistuin täydensi aiemmin
esittämiään
perusteluja
tuomarien
määrän
kaksinkertaistamisen
perusteltavuudesta.
25