Kaavoituskatsaus 2015

Tekla 16.4.2015 § 19
liite no 3
LAP
PINLA
AHD
DEN KUN
NTA
1
LAPINLAHDEN KUNTA
KAAVOITUSKATSAUS 2014
YLEISTÄ
Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja
lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Siinä selostetaan lyhyesti
kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta
kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä (MRL 7§).
KAAVOITUKSEN VALMISTELU
Maankäytön suunnittelun valmistelevana elimenä toimii tekninen lautakunta, jonka varsinaiset jäsenet ovat
toimikaudella 2013-2016:
Esko Voutilainen, puheenjohtaja
Tiina Juutinen, varapuheenjohtaja
Tauno Kokkonen, jäsen
Sari Uusitalo, jäsen
Mari Koivistoinen, jäsen
Kyösti Martikainen, jäsen
Matti Kojo, jäsen
VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET
Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista päättää valtioneuvosto. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan vuonna 2001 ja tarkistukset tulivat voimaan 1.3.2009
(www.ympäristo.fi/vat).
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat ohjausväline, jolla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta
merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön
laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ottaa huomioon ja niitä
tulee edistää maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaistoiminnassa.
Valtioneuvosto päätti, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin.
2
MAAKUNTAKAAVOITUS
Voimassa olevat:
Pohjois-Savon maakuntakaava
Pohjois-Savon maakuntakaava käsittelee kaikkia teemoja tuulivoimaa lukuun ottamatta. Merkittävimpiä kokonaisuuksia ovat kaupan mitoitus, matkailu ja erityisesti Tahko, liikennejärjestelmä, valtakunnallisesti ja
maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, yhteismitallisesti käsitelty taajama- ja kyläverkko sekä luonnonvaroihin, erityisesti kiviaineksiin ja turvetuotantoon liittyvät varaukset.
Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 8.11.2010 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 7.12.2011.
KHO hylkäsi maakuntakaavan vahvistamispäätöksestä tehdyn valituksen 27.3.2013. KHO:n päätöksen jälkeen maakuntakaava on lainvoimainen.
Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on internetissä osoitteessa www.pohjois-savo.fi/psmk.
Vireillä olevat maakuntakaava
Tuulivoimamaakuntakaava
Maakuntahallitus teki päätöksen kaavan laadinnan aloittamisesta vuoden 2011 toimintasuunnitelman yhteydessä. Kaava-alueeseen kuuluu koko Pohjois-Savon maakunta. Sisä-Suomen potentiaaliset tuulivoimaalueet selvitys sisältää teknis-taloudelliset sekä maisemalliset arviot alueiden soveltuvuudesta tuulivoimatuotantoon. Lapinlahden kuntaa lähimmät tuulivoimapuistot ovat Iisalmessa Rääpönnurkassa ja Nilsiässä Rahasmäellä. Kaavassa ei ole osoitettu tuulivoima-alueita Lapinlahden kunnan alueelle.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä 2011. Maakuntahallitus päätti asettaa kaavaluonnoksen nähtäville 16.1-16.2.2012. Maakuntakaavaehdotuksen joulu-tammikuun 2012-2013 nähtävillä olon
jälkeen maakuntavaltuusto hyväksyi tuulivoima-kaavan kesäkuussa 2013. Hyväksymispäätöksen jälkeen
kaava lähetettiin Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan 15.1.2014. Tuulivoimakaavassa on määritelty 18 kpl seudullisesti merkittävää tuulivoimapuistoaluetta ja Kuopio lentokentän melualue. Etelä-Kinahmin alue jäi vahvistamatta. Liitto valitti YM:n
päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tammikuussa 2014. KHO:n päätös tulee kevään 2015 aikana.
Kaava-aineisto on nähtävillä Pohjois-Savon liiton sivuilla,
http://www.pohjois-savo.fi/fi/psl/maakuntakaavoitus/tuulivoima/index.php.
3
Kaupan maakuntakaava
Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus teki päätöksen Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan laadinnan
aloittamisesta 28.5.2012. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 kattaa koko maakunnan ja siinä käsitellään seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, työpaikka-alueisiin tulevat tarkennukset, Rautalammin Tervalamminvuoren potentiaalinen tuulivoima-voima, SEVESO II-direktiivin mukaisten tuotantolaitosten konsultointivyöhykkeet ja Rautalammin Etelä-Konneveden kansallispuiston alue.
Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 15.4.2011 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) sekä toimialan nopean kehittymisen vuoksi. Kaavassa tarkastellaan seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia, laatua ja mitoitusta. Kaava-alueena on koko Pohjois-Savon maakunta. Pohjois-Savon kaupan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 4.6-6.7.2012.
Kaavaluonnos valmisteluaineistoineen oli nähtävillä 10.11.–20.12.2013. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä
7.11-19.12.2014. Vastineet käsitellään maakuntahallituksessa 23.2.2015. Tavoitteena on, että kesäkuun
maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan. Ympäristöministeriön vahvistuskäsittely kestää n. vuoden.
Kaava-aineisto on nähtävillä Pohjois-Savon liiton sivuilla,
http://www.pohjois-savo.fi/fi/psl/maakuntakaavoitus/Kauppa/index.php.
LAPINLAHDEN KUNNAN KAAVOITUS
Voimassa olevat oikeusvaikutteiset yleiskaavat
Lapinlahden kirkonkylän osayleiskaava
Lapinlahden kirkonkylän osayleiskaava on hyväksytty 21.12.1994. Kaavaa on muutettu vuosina 2005 ja
2011 Suoniemen jätevedenpuhdistamon ja sen lähiympäristön alueelta. Maa- ja metsätalousmaa- ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita on osittain muutettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Kaava-muutokset on hyväksytty 11.4.2005 ja 15.11.2011.
(Karttaliite 1)
Alapitkän osayleiskaava
Kaava-alue rajautuu etelässä Siilinjärven kunnanrajaan, lännessä viitostiehen niin, että Kinnulanlahdentien
pohjoispuolelta alue ulottuu jonkin matkaa myös rautatien länsipuolelle. Pohjoispuolella alue ulottuu viitostien
ja Alapitkäntien risteyksen tasolle. Idässä alue rajautuu Alapitkäjärveen rajoittuviin peltoalueisiin niin, että
4
pellot suurelta osin ovat kaavoitetun alueen ulkopuolella. Kirkkotien korkeudelta alue rajautuu Järvenpääntiehen aina Siilinjärven rajalle.
Viitostien itäpuoli Alapitkäntien molemmin puolin osoitettu kyläkeskusalueeksi, jolla osoitetaan pääasiassa
asumiskäytössä olevaa keskeistä kyläaluetta. Työpaikka- ja teollisuusrakennusten alueet on sijoitettu viitostien ja rautatien länsipuolelle. Uudisrakentamisalueet on osoitettu kaava-alueen kaakkoisosaan Järvenpääntien varteen. Kaava on hyväksytty 15.11.2011.
(Karttaliite 2)
Nerkoon osayleiskaava
Kaava-alue rajautuu lännessä Kuopio-Iisalmi rautatiehen. Idässä alue rajautuu siten, että vuoden 1996 yleissuunnitelman mukaisen viitostielinjauksen vaihtoehto 1A on kokonaan nykyisen viitostien itäpuolelta kaavassa. Etelässä alue rajautuu Valkeisen pohjoispäähän ja pohjoisessa nykyisen viitostien ja yleissuunnitelman
mukaisen vaihtoehdon 1A yhtymäkohdan pohjoispuolelle.
Kaavassa on viitostien itäpuolelle osoitettu uusia asuinrakennusalueita, jotka on mahdollista ottaa käyttöön
viitostien siirtyessä nykyiseltä paikalta. Kaava on hyväksytty 11.10.2011.
(Karttaliite 3)
Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaava
Kaava käsittää Onkiveden ja Nerkoonjärven saaret ja ranta-alueet. Kaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa
13.9.2000. Kaavaan tehdyt muutokset on hyväksytty 11.4.2005 ja 6.11.2012.
(Karttaliite 4)
Älänne-Tiilikanselän järvialueen osayleiskaava
Kaava käsittää Älänne-Tiilikanselän järvialueen Varpaisjärven puoleiset rannat sekä Rautavaarantien ja
Rautavaaran kunnanrajan väliin rajoittuvan Huuhkajan alueen. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan
17.12.2002.
(Karttaliite 5)
Syvärin rantaosayleiskaava
Kaava käsittää Syvärin Varpaisjärven puoleiset rannat ja saaret Urimolahden alue mukaan lukien. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 13.6.2003. Kaavaa on muutettu kaksi kertaa ja muutokset on hyväksytty
13.6.2008 ja 15.11.2011.
(Karttaliite 6)
5
Sälevän rantaosayleiskaava
Kaava käsittää Säleväjärven Varpaisjärven puoleiset rannat ja saaret. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan
4.5.2007 ja muutoksen 5.5.2010.
(Karttaliite 7)
Korpisen rantaosayleiskaava
Kaava käsittää Sälevän ja Syvärin välisen vesistöalueen Nilsiän reitistä. Pohjoisosassa alue rajautuu Sälevän rantaosayleiskaavaan ja etelässä Syvärin rantaosayleiskaavaan. Alueeseen kuuluvat Liko-lampi, Karsanjärvi, Atronjoki, Härönlampi, Aluslampi, Korpinen, Reposlampi ja Itälampi. Kunnanvaltuusto hyväksyi
kaavan 10.4.2012. Kuopion HO hylkäsi siitä tehdyn valituksen 21.1.2013.
(Karttaliite 8)
Vireillä oleva rantaosayleiskaava
Korpisen rantaosayleiskaavan muutos
Korpisen rantaosayleiskaavan muutoksen laadinta aloitettiin keväällä 2014. Kaavoitettava alue sijaitsee Korpisen kylän pohjoispuolella. Alue rajautuu lännessä Korpisen järveen ja idässä hieman yhdystien 16389 itäpuolelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 30.6 – 15.8.2014.
Viranomaisneuvottelu pidettiin 24.9.2014. Kaavaehdotus oli nähtävillä 10.11-12.12.2014. Kunnanvaltuusto
hyväksyi rantaosayleiskaavan muutoksen 17.2.2015.
(Karttaliite 9)
Vireillä oleva osayleiskaava
Varpaisjärven kirkonkylän osayleiskaava
Varpaisjärven keskustaajaman osayleiskaavan laadinta aloitettiin vuoden 2012 lopulla. Kaavoitettava alue
rajautuu idässä Varpasentiehen. Etelässä alueeseen kuuluvat Valkeinen ja Karjalainen. Mantinantieltä rajaus
kääntyy luoteeseen kulkien Karjalaisen länsipuolta ja Pölöhmäen itäpuolta Haukimäentien yli kääntyen Berliinin teollisuusalueen länsipuolta kulkien pohjoiseen Nikinlammen pohjoispuolella olevalle sähkölinjalle
saakka josta rajaus kulkee sähkölinjaa pitkin itään sulkeutuen Varpasentien pohjoispäähän.
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 13.2.2013 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut
julkisesti nähtävillä 8-30.8.2013. Osayleiskaavasta on järjestetty keskustelu- ja tiedotustilaisuus 15.8.2013, ja
osayleiskaavaluonnoksen vaihesuunnitelman mukainen keskustelu- ja tiedotustilaisuus 12.8.2014. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 30.6 – 15.8.2014. Viranomaisneuvottelu pidettiin 24.9.2014. Osayleiskaa-
6
vaehdotus on ollut nähtävillä 2.2 – 9.3.2015. Tavoitteena on että osayleiskaava tulisi lainvoimaiseksi kesällä
2015.
(Karttaliite 10)
ASEMAKAAVOITUS
Voimassa olevat asemakaavat:
Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten.
Rakennuslain nojalla voimaan tullut rakennuskaava on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena
asemakaavana, jossa ei ole sitovaa tonttijakoa. Lapinlahden keskustaajama alueella on vahvistettua asemakaavaa noin 510 ha, Varpaisjärven keskustaajama alueella noin 305 ha ja Alapitkän alueella noin 25 ha.
Lapinlahden kirkonkylän asemakaava muodostuu useasta vuosina 1953-2014 hyväksytystä kaavasta. Alapitkän kaava-alue muodostuu kolmesta vuosina 1992, 2007 ja 2010 hyväksytystä kaavasta. Varpaisjärven
kirkonkylän asemakaava muodostuu yhdestä vuonna 2009 ajantasaistetusta kaavasta.
(Karttaliitteet 11,12,13)
Ajantasa-asemakaava: http://paikkatieto.airix.fi/paikkatieto/lapinlahti/.
Vireillä olevat asemakaavan muutokset:
Lapinlahden torialueen asemakaavamuutos
Torin seudun suunnittelu on aloitettu virka – ja luottamusmiehistä koostuvan ryhmän johdolla. Torialueen
asemakaavan muutoksella selkeytetään ja kehitetään torin ja sen lähialueen tulevaa rakentamista, elinkeinopolitiikkaa, liikennejärjestelyjä ja muuta maankäyttöä. Asemakaavan muutoksesta on järjestetty keskustelutilaisuus maanomistajien, yrittäjien, kaavanlaatijan ja kunnan edustajien kesken kesällä 2013. Tilaisuuden
perusteella saatiin suuntaviivat kaavamuutokselle.
Kunnanhallitus on tehnyt päätöksen asemakaavan muutoksen laadinnan aloittamisesta vuoden 2013 lopulla.
Lapinlahden kunta on järjestänyt keskustelutilaisuuden torin ympäristön kehittämisestä ja kaavoituksesta
17.2.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 7 - 22.4 2014. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä 22.9 – 22.10.2014. Kaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 2.2 – 9.3.2015. Tavoitteena on että Lapinlahden torialueen asemakaavanmuutos tulisi lainvoimaiseksi kesällä 2015.
(Karttaliite 14)
7
Kirkonseudun asemakaavan muutos/kortteli 110 (Valio OY)
Asemakaavan muutosalue sijaitsee korttelissa 110, jossa on Valio Oy Lapinlahden tehtaan toiminnot. Asemakaavan muutos laaditaan RE-Suunnitelu Oy:n laatiman muutosehdotuksen pohjalta. Asemakaavan muutoksella varaudutaan Lapinlahden tehtaiden tulevaisuuden laajennustarpeisiin. Asemakaavan muutoksen
osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sekä luonnos on tarkoitus saada nähtäville kevään 2015 aikana.
(Karttaliite 15)
Ranta-asemakaavat:
Putkolan rantakaava, lääninhallitus 31.7.1987
Paloniemen rantakaava, lääninhallitus 20.12.1994
Sompsan rantakaava, lääninhallitus 20.12.1994
Putkolan ranta-asemakaavan muutos, kunnanhallitus 29.7.2003
Susitullinrannan ranta-asemakaava, kunnanvaltuusto 15.12.2005
Karjalaisen ranta-alueen ranta-asemakaava, kunnanvaltuusto 13.6.2008
Maisniemen ranta-asemakaava, kunnanvaltuusto 28.2.2012
Kankaisen ranta-asemakaava, kunnanvaltuusto 6.11.2012
(Karttaliite 16)
8
Rakennusjärjestys
Kunnan rakennusjärjestys on ollut voimassa 1.1.2012 alkaen. Lapinlahden ja Varpaisjärven kuntaliitoksen
johdosta vuodelta 2002 olleet kuntien omat rakennusjärjestykset yhtenäistettiin. Rakennusjärjestys on uusittu
yhteistyössä Sonkajärven, Vieremän kuntien sekä Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien kanssa ja se on hyväksytty näissä kunnissa pääosin samansisältöisenä.
Kunnan tonttivaranto:
Rakennusvalmiit tontit 20.3.2015
Lapinlahden taajama
26
Puustelli
13
Hiekkaranta
4
Väärni
7
Peltoniemi
2
(Karttaliite 17)
Varpaisjärven taajama
25
Pappilanpelto
2
Sopenpelto
4
Syrjäjoki
19
(Karttaliite 18)
Alapitkä
32
Harjutie
3
Sankarilanpolku
2
Kekkolankangas
27
(Karttaliite 19)
Nerkoo
1
Santurintie
1
(Karttaliite 20)
9
Haja-asutusalue
12
(Karttaliite 21)
yhteensä
96
Kunta myi vuonna 2014 viisi omakotitalotonttia. Tällä hetkellä varattuna on kolme tonttia.
Maankäytöllisenä tavoitteena on tulevaisuudessa raakamaan hankinta Nerkoon taajama-alueelta. Maanhankinnalla mahdollistetaan uusien omakotitalotonttien kaavoittaminen Nerkoon alueelle.
10
LIITEKARTAT:
Kaava-alueet:
Kirkonkylän ajantasaosayleiskaava
1
Alapitkän osayleiskaava
2
Nerkoon osayleiskaava
3
Onkivesi Nerkoojärven rantaosayleiskaava-alue
4
Älänne-Tiilikkaselän järvialueen osayleiskaava-alue
5
Syvärin rantaosayleiskaava
6
Sälevän rantaosayleiskaava-alue
7
Korpisen rantaosayleiskaava
8
Korpisen rantaosayleiskaavan muutoksen rajaus
9
Varpaisjärven taajaman osayleiskaavan rajaus
10
Lapinlahden kirkonkylän asemakaava-alue
11
Varpaisjärven taajaman asemakaava-alue
12
Alapitkän asemakaava-alue
13
Torin seudun asemakaava muutoksen rajaus
14
Kirkonseudun asemakaavan muutos/kortteli 110 (Valio OY)
15
Ranta-asemakaavat
16
Tonttialueet:
Lapinlahden taajaman tonttialueet
17
Varpaisjärven taajaman tonttialueet
18
Alapitkän tonttialueet
19
Nerkoon tonttialue
20
Haja-asutusalueen tontit, Varpaisjärvi
21
Yhteystiedot:
Päivi Lamberg
Eero Mykkänen
Maanmittausinsinööri
Tekninen johtaja
puh. 040 4883 705
puh. 040 4883 701
[email protected]
[email protected]
11
12
2
Liite 2, Ala
apitkän osa
ayleiskaav
va
13
3
14
4
15
5
16
6
17
7
18
8
Liite 8, Ko
orpisen ran
ntaosayleis
skaava
19
Liite 9, Korpisen rantaosayleiskaavan muutoksen rajaus
20
0
Liite 10, Varpaisjärvven taajaman osayleiskaava rajjaus
21
22
23
24
Liite 14, Torin seudun asemakaavan muutoksen rajaus
25
Liite 15, Kirkonseudun asemakaavan muutos/kortteli 110 (Valio OY)
26
27
Liite 17, Lapinlahden taajaman tonttialueet
28
Liite 18, Varpaisjärven taajaman tonttialueet
29
Liite 19, Alapitkän tonttialueet
30
Liite 20, Nerkoon tonttialue
31