metsäkylän taajaman ja sen ympäristön sekä harjun

Transcription

Ylöjärven kaupunki
Metsäkylän osayleiskaava
OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS
YLÖJÄRVEN KAUPUNKI
METSÄKYLÄN TAAJAMAN JA SEN YMPÄRISTÖN SEKÄ
HARJUN ALUEEN OSAYLEISKAAVA JA
OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
SELOSTUS
Vireilletulo
Kaupunginhallitus 20.10.2008
Käsittely
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Luonnos
Ehdotus
Luonnos
Ehdotus
Ehdotus
29.09.2009
15.10.2014
30.3.2015
Kaupunginhallitus 20.10.2008 § 510
Ympäristölautakunta 29.9.2009 § 225
Kaupunkikehitysjaosto 15.10.2014
Kaupunginhallitus 30.3.2014
2 (50)
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1
Tunnistetiedot
Metsäkylän taajaman ja sen ympäristön sekä harjun alueen osayleiskaava ja
osayleiskaavan muutos. Selostuksessa käytetään kaavasta nimitystä ”Metsäkylän
osayleiskaava”.
1.2
Kaava-alueen sijainti
Metsäkylän osayleiskaava-alue sijaitsee Ylöjärven kaupungin eteläosassa. Alue
sijaitsee noin 7 km Ylöjärven keskustasta luoteeseen. Osayleiskaava-alue käsittää
Metsäkylän taajaman sekä sen lähialueet. Etelässä alue ulottuu Vaasantiehen, lännessä Hämeenkyrön kunnan rajaan ja idässä voimassa oleviin Elovainion yleiskaavoihin. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 630 ha.
Kaava-alueen sijainti on ympyröity punaisella.
Ylöjärven kaupunki, kaavoitus 30.3.2015
Ritva Kangasniemi
kaupunginarkkitehti
Seppo Reiskanen
kaavoitusinsinööri
3 (50)
Osayleiskaava-alueen rajaus on esitetty punaisella katkoviivalla.
1.3
Osayleiskaavan tarkoitus
Yleiskaavan tarkoituksena on kaupungin tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja
maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen.
Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset
alueet eri tarkoituksiin, kuten mm. asuminen, elinkeinotoiminnot, virkistys ja liikenne
sekä muut yleiset tarpeet.
Tavoitteena on kehittää Metsäkylästä monipuolinen ja toimiva asuinalue palveluineen ja joukkoliikenneyhteyksineen. Osayleiskaavalla osoitetaan pitkän aikavälin
maankäytön aluevaraukset. Metsäkylän osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja se on jatkossa ohjeena alueen asemakaavojen laadinnassa.
1.4
4 (50)
Selostuksen sisällysluettelo
1
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .................................................................... 2
1.1
Tunnistetiedot .......................................................................................................... 2
1.2
Kaava-alueen sijainti ............................................................................................... 2
1.3
Osayleiskaavan tarkoitus ........................................................................................ 3
1.4
Selostuksen sisällysluettelo ..................................................................................... 4
1.5
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista .................................................................... 5
1.6
Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja
lähdemateriaalista.................................................................................................................. 5
2
TIIVISTELMÄ ................................................................................................. 6
2.1
Kaavaprosessin vaiheet ........................................................................................... 6
2.2
Kaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö ................................................................... 6
2.3
Osayleiskaavan toteuttaminen................................................................................ 7
3
LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................ 7
3.1
3.1.1
3.1.2
3.1.3
3.1.4
3.1.5
3.1.6
3.1.7
3.1.8
3.1.9
Selvitys suunnittelualueen oloista ........................................................................... 7
Alueen yleiskuvaus .................................................................................................... 7
Luonnonympäristö ..................................................................................................... 7
Maisema ...................................................................................................................12
Rakennettu ympäristö ...............................................................................................14
Rakennetun ympäristön erityisarvot .........................................................................15
Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut ....................................................18
Liikenne ....................................................................................................................20
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt.....................................................................22
Maanomistus ............................................................................................................25
3.2
3.2.1
Suunnittelutilanne ..................................................................................................26
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ................................26
4
OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ...................................... 29
4.1
Osayleiskaavan suunnittelun tarve .......................................................................29
4.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ...................................30
4.3
4.3.1
4.3.2
Osallistuminen ja yhteistyö ....................................................................................30
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .............................................................30
Viranomaisyhteistyö .................................................................................................31
4.4
Osayleiskaavan tavoitteet ......................................................................................31
4.5
Luonnosvaihtoehtojen kuvaus ...............................................................................32
5
OSAYLEISKAAVAN KUVAUS .................................................................... 35
5.1
5.1.1
5.1.2
Kaavan rakenne ......................................................................................................35
Mitoitus ....................................................................................................................36
Palvelut .....................................................................................................................36
37
5.2
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ...................................37
5.3
5.3.1
5.3.2
5.3.3
5.3.4
Aluevaraukset .........................................................................................................37
Asuinrakennusten alueet ...........................................................................................37
Palvelualueet ............................................................................................................38
Muut alueet ...............................................................................................................38
Muut merkinnät ........................................................................................................40
5.4
5.4.1
Osayleiskaavan vaikutukset...................................................................................42
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ....................................................................42
5.4.2
5.4.3
5.4.4
5.4.5
5.4.6
5 (50)
Vaikutukset luontoon ja luontoympäristöön .............................................................46
Vanhan kaatopaikan vaikutukset ..............................................................................47
Taloudelliset vaikutukset ..........................................................................................48
Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset .......................................................................48
Ympäristön häiriötekijät ja viihtyisyys .....................................................................48
5.5
Kaavan suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan, yleiskaavaan ja asemakaavaan
sekä asetettuihin tavoitteisiin ...............................................................................................49
1.5
6
OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS................................................................ 49
6.1
Toteuttaminen .........................................................................................................49
6.2
Toteuttamisen ajoittaminen ...................................................................................49
6.3
Toteutuksen seuranta .............................................................................................50
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Liite 7
Liite 8
Liite 9
Liite 10
Liite 11
Liite 12
Liite 13
Liite 14
Liite 15
Liite 16
Liite 17
Liite 18
Liite 19
Liite 20
Liite 21
Liite 22
Liite 23
Liite 24
Liite 25
Liite 26
1.6
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, liikenne ja logistiikka
Maisemahistoria
Maisemarakenne
Luontoselvitys
Rakennusinventointi
Kaupungin maanomistus suunnittelualueella
Rakentamisen haastekartta
Liito-orava keskustan ja Metsäkylän välisellä alueella
Liikennekartta
Liikenneselvitys
Joukkoliikenne kaupungin eteläosassa
Joukkoliikennekartta
Viheryhteydet ja ulkoilureitit
Yhteydet olemassa oleviin virkistysreitteihin
Viheryhteydet ja ulkoilureitistö kaupungin eteläosassa
Uudet asuinalueet, niiden väestö ja toteuttamisaika
Metsäkylän hulevesiselvitys / Ote
Tieverkkosuunnitelma (2011 / Ote)
Kaupan palveluverkkoselvitys 23.10.2012 / Ote
Ylöjärven julkisten palvelujen rakennesuunnitelma (2011) / Ote
Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennekäytävien kehittämisvaihtoehdot / Ote
Vaikutukset Perkonmäen Natura 2000 -alueeseen
Tampereen läntiset väylähankkeet 2015 / ote
Tiivistelmä lausunnoista ja muistutuksista ja vastineet niihin (30.3.2015)
Maakuntakaavaluonnos (maaliskuu 2015)
Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja
lähdemateriaalista
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Valtatien 3 parantaminen välillä Ylöjärvi – Hämeenkyrö, Tekninen raportti 2009
Valtatie 3 Hämeenkyrö – Ylöjärvi linjausvaihtoehtojen vertailu, 2010 Ramboll, Pirkanmaan liitto
Valtatie 3 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, ympäristövaikutusten arviointiselostus ja
siihen liittyvät selvitykset sekä täydennykset ja lisäselvitykset, Tiehallinto. (Ramboll) , 2008
Valtatien 3 parantaminen välillä Hämeenkyrö – Ylöjärvi, yleissuunnitelma 8/2014
Ylöjärvenharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivitys. Ylöjärven kaupunki, Pirkanmaan ympäristökeskus, 2004
Ylöjärven lepakkokartoitus, kartoitusraportti. Wermundsen Consulting Oy, 2006.
Linnustoselvitys Ylöjärven Metsäkylän alueella. Ylöjärven kaupungin ympäristötoimi, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Uppstu Peter, 2007.
Metsäkylän osayleiskaava-alueen luontoselvitys. Ylöjärven kaupunki ympäristötoimi, 2007,
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
18.
19.
20.
21.
22.
23.
24.
2
2.1
6 (50)
täydennetty 2009.
Ylöjärven Elovainion ja Kangasniemen alueen linnusto- ja liito-oravaselvitys. Ylöjärven
kaupungin ympäristötoimi, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Kalkko Olavi ja Uppstu Peter, 2005-2006.
Liito-orava keskustan ja Metsäkylän välisellä alueella, päivitetty selvitys, Keskitalo Pentti 2014
Huviloita pyyntimailla, ketoja kaupungin kupeessa, Ylöjärven kulttuuriympäristöohjelma. Teivas
Eija. 2004.
Metsäkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys. Eriksson Arkkitehdit Oy. 2009.
Asukaskyselyn yhteenveto, Eriksson Arkkitehdit Oy. 2009.
Valtatie 3 parantaminen / meluselvitys, Ramboll, 2009
Valtatie 3:n parantaminen / tielinjausvaihtoehdot, Ramboll, 2009
Metsäkylän rakennusinventointi, Takamaan torppa-alueesta taajamaksi FCG Planeko, 2009
Ylöjärvi osayleiskaava-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi 2009:
Karhejärvi, Mutala-Lempiänniemi-Pihkaperä, Siivikkala ja Metsäkylä, Mirkoliitti Oy 2009, Timo
Jussila, Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt
Ylöjärvi, Metsäkylän osayleiskaava hulevesiselvitys, Ramboll 2012
Ylöjärvi, Metsäkylän osayleiskaava, vaikutukset Perkonmäen Natura 2000-alueeseen, Natura
2000 tarveharkinta, Ramboll 2012
Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelma, A-insinöörit suunnittelu Oy 2011
Metsäkylän osayleiskaavaehdotus, Liikenneselvitys syyskuu 2014, A-insinöörit 2014
Kaatopaikan perustilaselvitys, Ylöjärven kunta ja Maa ja Vesi Oy, 2001
Metsäkylän kaatopaikan sulkemis- ja jälkihoitosuunnitelma, Ylöjärven kunta ja Viatek /
24.4.2002
Osayleiskaava-alueen analyysikartat, haastekartta, Metsäkylän viherverkosto ja ulkoiluliikuntareitit, liikennekartta, joukkoliikennekartta, kevyen liikenteen yhteydet ja ulkoilureitit, yhteydet
olemassa oleviin virkistysreitteihin, Airix Ympäristö 2014
TIIVISTELMÄ
Kaavaprosessin vaiheet
Kaupunginhallitus päätti 20.10.2008 Metsäkylän osayleiskaavan laatimisesta. Kaavan luonnosvaiheen laatimisessa konsulttina oli Arja Sippola / Eriksson Arkkitehdit
Oy.
Osayleiskaavan vireilletulosta ilmoitettiin Ylöjärven Uutisissa, kaupungin ilmoitustaululla ja Internetissä kaupungin kotisivuilla. Osallisille vireilletulosta ilmoitettiin
kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävissä kaavoituksessa sekä
kaupungin kotisivuilla. Ensimmäinen asukastilaisuus järjestettiin 12.3.2009. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 5.5.2009.
Osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 14.10.2009 – 23.11.2009. Yleisötilaisuus järjestettiin 5.11.2009.
Kaupunkikehitysjaosto asetti ehdotuksen julkisesti nähtäville 15.10.2014. Ehdotus
oli nähtävillä 29.10. - 1.12.2014.
2.2
Kaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö
Taajamarakenne
Metsäkylä on Ylöjärven kaupunkikeskustan jälkeen kaupungin merkittävin kasvualue. Pitkän tähtäimen tavoitteellinen väestönlisäys on noin 3000 henkeä.
Kaavoitustyön tavoitteena on täydentää Metsäkylän asuinaluetta olemassa olevan
yhdyskuntarakenteen yhteyteen ja kehittää alueen palveluita. Metsäkylän identiteetti säilyy pientalovaltaisena ja luonnonläheisenä asuinalueena.
Valtatie 3:n uusi linjaus on suunniteltu sijoitettavaksi Metsäkylän pohjoispuolelle.
7 (50)
Kevyt- ja joukkoliikenne
Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää Metsäkylästä joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen tukeutuva asuinalue. Yhtenäinen kevyen liikenteen verkosto sekä
alueen kiertävä joukkoliikenteen reitti kannustavat asukkaita liikkumaan ympäristöä
säästävämmin. Kävely-, pyöräily- ja ulkoilureittejä yhdistetään virkistysalueiden reitistöihin.
Palvelualuevaraukset
Tavoitteena on luoda edellytykset elinvoimaiselle Metsäkylän taajamakeskustalle.
Uusien asukkaiden ostovoima luo mahdollisuuden uusille palveluille. Aluevaraukset
tehdään. Metsäkylän keskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä. Alueen keskusta ja palvelut sijoittuvat joukkoliikenteen reitille sekä koulu- ja työmatkojen suuntaan.
2.3
Osayleiskaavan toteuttaminen
Osayleiskaavan maankäyttövaraukset toteutetaan asemakaavoituksen avulla.
Asemakaavojen toteutumisajankohtaan vaikuttavat talouden ja asumisen kehitys
sekä kaupunkiseudun kasvu. Alueelle on jo toteutettu täydennysrakentamista viime
vuosikymmeninä.
3
LÄHTÖKOHDAT
3.1
Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1
Alueen yleiskuvaus
Metsäkylä sijaitsee Ylöjärven kaupungin eteläosassa. Osayleiskaava-alue käsittää
Metsäkylän pientalovaltaisen taajaman, sen eteläpuolisen Vaasantien, osan Iso
Työläjärvestä sekä taajaman pohjoispuoliset peltoja metsäalueet. Idässä suunnittelualue rajautuu Elovainion teollisuusalueeseen. Vaasantien eteläpuolella on Tampereelta Hämeenkyrön suuntaan ulottuva harjujakso.
Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa ja Ylöjärven kaupungin suunnitelmissa Metsäkylä on merkittävästi täydennettävä asuinalue. Metsäkylä on kaupungin tärkein kasvusuunta nimenomaan ns. perinteiselle väljähkölle pientaloasumiselle. Pääkasvusuuntia ovat Metsäkylän lisäksi keskusta ja ns. Siltatien alue.
Metsäkylän taajaman kasvu tukee erittäin hyvin Ylöjärven keskusta-alueen palveluita.
Yhdyskuntarakenteen kannalta Metsäkylä liittyy hyvin nykyiseen keskustan ja Elovainion alueisiin.
Metsäkylä on jo nykyisin hyvien joukkoliikenneyhteyksien sekä kevyen liikenteen
väylästön varrella.
3.1.2
Luonnonympäristö
Maa- ja kallioperä sekä topografia
Metsäkylän osayleiskaava-alueen kallioperä on lähes kokonaan granodioriittia. Työläjärven eteläpuolelta taajaman pohjoispuolitse kulkee lounas-koillinen -suuntainen
emäksisempi vyöhyke, jonka kivilajit ovat fyllittiä ja kiilleliuskeita.
Metsäkylä ulottuu lounaisrajaltaan Ylöjärvenharjuun, jonka alueella maaperä on
hiekkamoreenia. Muodostuma on jatke Pyynikin ja Epilän harjulle. Selvitysalueen
lounaisosassa on harjun hiekkamuodostumia ja laaksoihin harjun liepeille ovat kertyneet hienojakoisimmat maa-ainekset niiden lajittuessa mannerjään sulaessa jääkauden lopulla.
8 (50)
Alavilla laaksoalueilla alueen keskiosassa maaperä on valtaosaltaan karkeaa hietaa.
Työlänojan tuntumassa, aivan selvitysalueen koillisosassa maaperä on muodostunut savesta tai hiesusta. Iso-Työläjärven eteläpuoli on maaperältään rahkaturvetta.
Leivätönsuo muodostuu sekä rahka- että saraturpeesta. Laaksoalueen muissa painanteissa maaperä on saraturvetta tai hienoa hietaa.
Vesistöt ja vesitalous
Metsäkylän osayleiskaava-alue rajautuu
lännessä
Iso-Työläjärveen.
Sen
länsipuolella,
Hämeenkyrön
kunnan
puolella, sijaitsee useita pieniä järviä sekä
suoalueita, joista Laihalammin ja sitä
ympäröivän suon vedet laskevat Vähä
Työläjärven kautta Iso Työläjärveen. Iso
Työläjärvi on hyvin matala, sillä
syvimmillään se on vain 1,5 m
syvyinen. Työlänoja laskee itään kohti
Vahantajokea, joka johtaa Näsijärveen
kuuluvaan Vahantalahteen.
Leivätönsuon pohjoisosan vedet laskevat
Työlänojaan
ja
eteläosan
vedet
kulkeutuvat Työränojaa pitkin Keijärveen.
Ylöjärvenharjun I-luokan pohjavesialue
sijaitsee selvitysalueen eteläosassa.
Maasto on paikoin hyvin tasaista ja
selänteillä on painaumia. Alueella onkin
useita soita, joilla osa alueen pintavesistä
viipyy.
9 (50)
Selänteet ovat kalliomaata, jota peittää korkeintaan metrin paksuinen maakerros.
Selänteitä ympäröivät yleensä moreenialueet, mutta esimerkiksi Leivätönsuota elävöittävät siitä nousevat kalliomaa-alueet. Jyrkimmät kohdat sijaitsevat alueen pohjoisosien kallioselänteen reunalla.
Alueen topografia on valtaosaltaan suhteellisen tasaista lukuun ottamatta hyvinkin
jyrkkäreunaisia kalliomäkiä alueen pohjoisosassa Työlänojan läheisyydessä. Suhteellinen maaston korkeusero alueella on enimmillään 31 metriä. Korkein kohta sijaitsee kaava-alueen eteläosassa Vaasantien pohjoispuolella. Tielinjausta varten on
jouduttu maastoon tekemään leikkaus, jonka yläreuna kohoaa 169 metriä merenpinnan yläpuolelle. Muutoin selänteiden lakialueet kohoavat Työlänojan pohjoispuolella noin 150-168 mpy. Selvitysalue rajautuu lännessä Iso-Työläjärveen, jonka pinta on keskimäärin 153,6 metriä meren pinnasta. Selvitysalueen alavimmat kohdat
sijaitsevat kaava-alueen itäosassa, jossa sekä Työränojan uoma että raviradan länsipuoli sijaitsevat n. 137 metriä meren pinnasta.
Selvityskartalla esitetyt maaperätiedot perustuvat Geologisen tutkimuskeskuksen
1:20 000 mittakaavaiseen maaperäkarttaan. Rakentamisen kannalta epäedullisia
ovat laaksopainanteisiin kerääntyneet savi-, hiesu-, hieno hieta- sekä turvemaat,
jotka on esitetty liitekartalla.
Useilla kohdin alueen hiekka- tai hiekkamoreenimaata peittää tasaisilla alueilla turvekerros. Alueen maaperä on paikoitellen tasaista, jolloin vesien valuma tapahtuu
hitaasti.
Harjun reuna-alueella eteläosissa maaperä on hiekkaa. Keskiosien alavilla alueilla
maaperä on hietaa ja moreenia. Pohjoisosissa maaperä on kalliota. Maaperän mukaan arvioitu rakennettavuus on pääosin hyvä.
Metsäkylän alueen maaperän rakennettavuutta on selvitetty alueiden asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin voidaan tarkemmin ohjata rakentaminen maaperän kannalta paremmin soveltuville alueille.
Pohjavesialueet kartalla. Metsäkylän alueesta suuri osa sijoittuu vedenhankinnan kannalta
tärkeälle pohjavesialueelle. Eteläisin osa on varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta.
Pohjavedelle riskejä ovat teollisuusalue, huoltoasema ja öljysäiliöt.
Pohjavesialueen
raja
Pohjavesi
muodostumisalueen
raja
10 (50)
Ilmasto
Ilmasto on seudulla melko leuto, hieman mantereisempi kuin rannikolla. Tästä johtuen vuodenaikojen vaihtelu on jyrkempää ja vuotuiset lämpötilaerot suuremmat.
Vallitsevat tuulensuunnat alueella ovat pohjoinen ja etelä-lounas.
Kallio-, moreeni- ja hiekkamaat eivät pidätä vettä, mutta keräävät lämpöä, jolloin ne
muodostavat pienilmastoltaan lämpimän ympäristön. Hienojakoinen maaperä, kuten savi, taas pidättää vettä. Lisäksi sen kerrostumat sijaitsevat alavimmilla alueilla,
jotka ovat myös pienilmastollisesti viileämpiä.
Ilmastollisesti kylmiä alueita ovat rinteet, jotka suuntautuvat luoteeseen, pohjoiseen
tai koilliseen, koska niillä auringon lämmittävä vaikutus on pienin ja pohjoisesta puhaltavat kylmät tuulet. Avointen viljelysalueiden laidat sekä järvenrannat ovat tuulisia ja siten pienilmastollisesti metsäisiä alueita viileämpiä. Selvitysalueen pellot ja
järvet ovat kuitenkin suhteellisen pienialaisia, eikä tuuli pääse niillä yltymään. Lisäksi harju, kallioselänteet sekä laajat metsät tarjoavat suojaa tuulelta. Rinteiden
korkeuserot ovat kohtuullisen pieniä, eikä pohjoisrinteistä siten muodostu kovin varjoisia.
Alueella on joitakin mahdollisia kohtia, joissa kylmä ja kostea ilmamassa patoutuu
ympäröivien maastonmuotojen sekä kasvillisuuden takia ja jää laaksopainanteisiin
paikalleen seisomaan. Tällaisilla kylmänilmanjärvillä pienilmasto on usein muita
alueita kylmempi ja kosteampi eikä siten asuinympäristönä suositeltava.
Iso Työläjärveltä itään ilmamassan vapaan kulun peittävät metsäiset selänteet ja
kumpareet. Samoin Isosuon ja Leivätönsuon alueella saattaa kylmä ilma seisoa
paikallaan.
Luonnonolot
Metsäkylä on ympäristöltään hyvin vaihtelevaa ja rikkonaista. Alueella on viljelyksiä,
asutusta, metsämaata, järvi sekä ojitettua suota. Pääosin metsät ovat nuoria tai
varttuneita kasvatusmetsiä, nuoria lehtipuuvaltaisia sekametsiä, ojitettuja mäntyvaltaisia turvekankaita ja avohakkuita. Pehkusuon alueesta iso osa on nuorta lehtipuuvaltaista sekametsää ja avohakkuualaa. Leivätönsuo on isolta osin ojittamatonta luonnontilaista suota.
Alueen metsät ovat kangasmetsiä. Vallitseva metsätyyppi alueella on mustikkatyypin tuore kangas (MT). Korkeammilla ja kuivemmilla kohdilla on paikoin aloja puolukkatyypin kuivaa kangasta (VT). Seudun suot, lukuun ottamatta osaa Leivätönsuosta, on aikoinaan ojitettu. Suot ovat tyypillisesti karuja vedenjakaja-alueiden
keidassoita.
Alueen eteläosat Vaasantien läheisyydessä kuuluvat harjun lievealueisiin. Metsät
ovat pääosin avoimia mäntyvaltaisia mustikkatyypin tuoreita kankaita, joiden seassa on pienialaisia puolukkatyypin kuivan kankaan aloja. Metsät ovat talousmetsäkäytössä ja pääosin miellyttäviä ulkoilumetsiä. Ne koostuvat nuorista ja varttuneista
taimikoista kookastakin puuta kasvaviin metsiin. Valtapuuna alueella ovat mänty ja
kuusi. Pensas- ja kenttäkerroksen kasvillisuus edustaa tuoreen kankaan kasvillisuutta.
Työläjärven etelä- ja kaakkoisosien suot on ojitettu. Ne ovat lähes kokonaan varputurvekankaita muutamaa puolukkaturvekangasalaa lukuun ottamatta. Iso Työläjärven etelärantaa kiertää kuitenkin leveähkö avoin sara- ja ruokoluhtaranta.
Alueen keskiosan metsät ovat myös talousmetsäkäytössä ja kasvavat pirstoutuneena peltojen ja turvekankaiden väleissä. Metsää pirstoo myös kolme avohakkuualaa, jotka sijoittuvat Iso-Työläjärven itäpuolelle ja Kangasniemen alueelle. Muutamilla loivilla rinteillä tavataan pienialaisia lehtomaisen kankaan (OMT) aloja.
Työlänojan läheisyydessä on paikoin entisen kostean lehdon piirteitä. Työlänojan
kaivaminen, metsien ja korpien ojittamien on kuitenkin muuttanut vesitaloutta niin,
että kostean lehdon vaatelias lajisto on hävinnyt eikä puronvarsi ole luonnontilainen. Paikoin peltoja viljellään myös aivan puroon asti eikä suojavyöhykkeitä ole
jätetty. Kaivettu puro ei tulvi, joten myöskään ravinteita ei kulkeudu puroa ympäröiville alueille. Työlänoja on kuitenkin paikallisesti merkittävä luontokohde ja se on
tärkeä viheryhteys läpi kaava-alueen.
11 (50)
Koululta länteen Metsäkyläntien asutuksen läheisyydessä kasvaa asutuksen vieressä vanhempaa kuusisekametsää. Alueella kasvaa myös suuria haapoja.
Osayleiskaava-alueen pohjoisosissa metsäalueet ovat yhtenäisempiä. Koillisosassa on aukkohakkuualueita Tunturavuoren suunnalla. Muutoin Isosuon ja Tunturavuoren välinen alue on eri ikäistä taimikkoa, turvekangasta ja tuoretta kangasta.
Isosuon itäpuolella on iso aukkohakkuuala, joka jatkuu luoteeseen kaava-alueen
ulkopuolelle. Isosuon eteläosissa ja länsipuolella kasvava tuore kangasmetsä on
puustoltaan kookkaampaa kuusikkoa.
Kaava-alueen koillisosassa sijaitsee tuoretta kuusimetsää. Metsä toimii viheryhteytenä alueen eläimistölle. Alueen koillisosassa sijaitseva Leivätönsuo on suurelta
osin ojittamaton suoalue, jossa on myös avoimia puuttomia alueita. Suoalueen vähäpuustoisimmat kohdat luokitellaan metsälain mukaisiksi erityisen tärkeiksi
elinympäristöiksi, mutta kokonaisuudessaankin suo on merkittävä paikallinen luontokohde. Vaikka suota halkoo sähkölinja ja eteläosissa on jo osin umpeutuvia ojituksia, on suoalue melko luonnontilainen ja vaikuttava. Varsinkin reuna-alueilla on
isovarpurämettä, mutta pääosin suoalue voidaan luokitella tupasvillarämeeksi. Leivätönsuo on edustavimpia ja suurimpia, lähes luonnontilaisia suoalueita Ylöjärvellä.
Puusto on vanhaa ja suolla on myös keloja. Vähäpuustoisimpien alueiden lajistoa
ovat mm. karpalo, suokukka, tupasvilla ja rahkasara.
Isosuo ja muut pohjoisosan suot ovat ojitettuja ja voidaan luokitella varpu- ja puolukkaturvekankaiksi. Tunturavuoren eteläpuolella olevat suot koostuvat puolukkaturvekankaasta ja mustikkaturvekankaasta.
Pehkusuon aluetta leimaa ravitalli ja siihen liittyvä harjoitusrata ja laitumet. Pehkusuon länsipuolella on metsäinen alue, joka on suurelta osin aukkohakattu. Pienet
kangasmetsäsaarekkeet sijaitsevat hakkuuaukon reunoilla. Alueen eteläosa on lähestulkoon kokonaan lehtipuuvaltaista nuorta sekametsää.
Entisen kaatopaikan pohjoispuoliset suot on ojitettu. Pääosin suoalue on isovarpurämettä.
Kasvillisuutta on kuvattu tarkemmin erillisessä Metsäkylän osayleiskaava-alueen
luontoselvityksessä (Kallio, M. & Keskitalo P. 2007/2009).
Arvokkaat luontokohteet
Alueelle on tehty luontoselvitys Metsäkylän osayleiskaavaa varten vuonna 2007.
Sitä on täydennetty v. 2009. Luontokartoituksessa inventoitiin luonnonsuojelulain,
metsälain ja vesilain mukaiset kohteet sekä EU:n luontodirektiivin IV(a) liitteen liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikat.
Paikallisesti merkittäviä luontokohteita alueella ovat Työlänojan varsi sekä IsoTyöläjärven etelärannan räme ja rantaluhta. Työlänojan varsi tukee alueen luonnon
monimuotoisuutta. Räme ja rantaluhta ovat merkittäviä linnuston ja lepakoiden
kannalta.
Uusin liito-oravaselvitys on tehty v. 2014. Metsäkylän osayleiskaava-alueella on
tehty useita liito-orava havaintoja. Liito-orava on suojeltu luonnonsuojelulain 49
§:ssä ja se on myös EU:n luontodirektiivin IV (a) liitteen laji. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää, eikä niiden elinympäristöjä heikentää.
Myös liito-oravan kulkuyhteydet on turvattava säilyttämällä ekologisia käytäviä
elinympäristöiltä laajemmille metsäalueille. Iso-Työläjärven koillispuolella sekä vanhan kaatopaikan pohjoispuolella sijaitsee liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikka. Havaintoja liito-oravasta on tehty myös Metsäkylän asuinalueen pohjoispuolella
sekä Seppolan luoteispuolella. Nämä alueet ovat kehittymässä soveliaiksi liitooravan elinympäristöiksi. Kulkuyhteydet eri alueiden välillä tulisi myös säilyttää.
Alueella tavataan Suomessa yleisiä lepakkolajeja. Niitä ovat vesisiippa, viiksisiippa/isoviiksisiippa ja pohjanlepakko. Lepakoita esiintyy Iso-Työläjärven eteläpäässä,
Työlänojan varrella sekä Aholan koillis- ja eteläpuolella. Kaikki Euroopan Unionin
alueella esiintyvät lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV (a). Luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan kaikkien liitteeseen IV (a) kuuluvien lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kaikki Suomen lepakot on rauhoitettu myös luonnonsuojelulailla. Uhkatekijänä alueen lepa-
12 (50)
koille ovat metsähakkuut ja rakennusten remontointi. Lepakoista viiksi-/isosiipat
ovat erityisen valonarkoja ja niiden esiintymisalueen liiallinen valaiseminen karkottaa ne herkästi alueelta.
Osayleiskaava-alueelle on tehty linnustoselvitys vuonna 2007. Alueen linnustollisesti erityisen tärkeät alueita ovat Iso-Työläjärven rannat, Isosuon itä- ja eteläpuoli
sekä Seppolan pohjoispuolella sijaitsevat metsäalueet peltojen lähettyvillä. Alueella
esiintyviä vaarantuneita lajeja (VU) ovat käenpiika ja tiltaltti. Suomessa silmälläpidettäväksi (luokka NT) luokitelluista lajeista alueella esiintyvät käki sekä pensastasku. Käki on luokiteltu myös alueellisesti uhanalaiseksi (RT) lajiksi. Toinen alueellisesti uhanalainen lintulaji on taivaanvuohi, jonka kaksi reviiriä sijaitsee IsoTyöläjärven rannalla. Suomella on kansainvälisesti vastuu tiettyjen lajien säilyttämisestä. Linnustoselvityksen yhteydessä Metsäkylän osayleiskaava-alueelta tavattiin
laulujoutsenen, haapanan, tavin, tukkasotkan, telkän ja leppälinnun reviirit. Euroopan Unionin lintudirektiivin I-liitteen lajeista alueelta tavattiin pyyn ja kurjenreviirejä.
Osayleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen Metsäkylään on toteutettu uusia pientaloalueita. Rakennetulla Kangasniemen alueella on luontoselvitysten mukaan aiemmin
ollut liito-oravan papanapuita tai lepakon esiintymisalueita. Alueiden avohakkuiden
myötä ympäristö on muuttunut lajien kannalta epätodennäköisiksi elinympäristöiksi.
3.1.3
Maisema
Maiseman peruspiirteet
Seutu kuluu maisema-aluetyöryhmän maisemamaakuntajaon mukaisesti Hämeen
viljely- ja järvimaan maisemamaakuntaan, tarkemmin Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Seudulla maisemat ovat monimuotoisia ja pienpiirteisiä. Tyypillistä ovat
myös laajat savikot sekä kaakosta luoteeseen suuntautuvat harju- ja saumamuodostumajaksot sekä moreenimaat. Seudun pohjoisosassa maiseman luonteelle
ovat tyypillisiä laajat ruhjelaaksojen rikkomat kalliomaat.
Metsäkylän alue on seudulle tyypillisesti pienpiirteistä ja monimuotoista. Alueen
maisemarakenteen muodostavat Ylöjärvenharju etelässä, pohjoispuolella kumpuileva kallioselännejakso sekä näiden väliin jäävä laakso, jossa Iso Työläjärvestä
laskeva Työlänoja sivuhaaroineen kulkee.
Alueen keskiosassa maasto on suhteellisen tasaista muutamia kallioisia kumpareita
lukuun ottamatta. Maasto viettää itään päin, jonne suuntautuu myös pintavesien
valunta. Laaksot sijaitsevat alueella alle 155 metriä meren pinnasta, pohjoisessa ja
idässä 143 mmp. Alavissa, viljavissa laaksoissa sijaitsevat alueen pienipiirteiset
pellot, joista vanhimmat ovat olleet viljelyksessä 1800-luvulta. Laaksojen alavimpiin
laaksopainanteisiin ovat muodostuneet järvet, ojat ja suot.
Alueen keskiosassa sijaitsevat metsäiset kumpareet ovat pienpiirteisiä, kun taas
pohjoisessa sijaitsevan selänteen reuna kohoaa jyrkkänä Työlänojan laidalla. Kumpareiden lakialueet ovat yli 150 metrin korkeudella meren pinnasta, kun kallioselänteen lakialueet alkavat noin 160 metrin korkeudelta meren pinnasta.
Maisemalliset solmukohdat
Maisemallisten elementtien: selänteiden, laaksojen, jokien sekä teiden risteyskohtiin muodostuu maisemassa solmukohtia. Näissä koettu maisematila muuttuu tai
maisemalliset elementit kohtaavat toisensa ja risteävät. Suljettu ja pienpiirteinen
maisema voi muuttua avaraksi tai joen uoma kulkee kapean jyrkkärinteisten selänteiden reunustaman solan lävitse.
Alueella maisemallisia solmukohtia on nähtävissä erityisesti pohjoisessa, Työlänojan sekä kallioselänteen yhteydessä. Lännessä Iso-Työläjärvestä alkaa laskuoja, Työlänoja. Metsäkyläntien varrella kohtaavat metsä ja pelto, Työlänoja mutkittelee kumpareiden lomitse ja maisemassa avautuu näkymiä.
Koillisessa Työlänoja kulkee kapeassa jyrkkien kalliorinteiden reunustamassa laaksossa ja sen varrella on ojien risteyskohta keskellä avointa peltoa. Metsäkylän
asuinalueelta Työlänojaan laskevan oja kulkee tässä kohdin kahden selänteen vä-
13 (50)
lissä. Itäisin solmukohta sijaitsee Leivätönsuon eteläpuolisten selänteiden välisessä
kapeikossa.
Maisemakuva
Tiheimmin asutettua Ylöjärven eteläosan ilmettä hallitsevat suuret tiet ja 1900-luvun
lopun ja vuosituhannen vaihteen rakennukset sekä laajat metsät. Maisemakuva on
varsin pienpiirteistä ja avautuvat näkymät lyhyitä. Järvet ja peltoaukeat ovat suhteellisen pienialaisia ja pääosa alueesta on metsää.
Kuva: Valtatien 3 varren maisematila on sulkeutunut. Tieltä ei avaudu näkymiä Metsäkylän
alueen suuntaan
Alueen keskiosa on rakennettua pientaloympäristöä, jota itäosassa laajennetaan
useilla rakennus- sekä tietyömailla. Pientalomiljöö on pääosin varsin uutta ja ilmeeltään yhtenäistä. Uusilla alueilla rakennusten harmoninen väritys luo viihtyisää maisemakuvaa. Metsäkyläntien varrella on kylän vanhaa sekä uutta keskustarakennetta.
Alueella on säilynyt useita vanhoja tilakeskuksia: Työläjärvi, Kiviranta, Seppola,
Ahola, Kangasniemi ovat alueen vanhimpia tiloja, joilla viljely on jatkunut jo ainakin
100-200 vuotta.
Alueen länsiosassa Työläjärven ja Kivirannan ympäristö on säilynyt maaseutumaisena. Alueen miljöö on harmoninen ja vaalimisen arvoinen. Pellot ovat edelleen
viljelyksessä ja rakentaminen on pienpiirteistä ja haja-asutusluonteista. Alueella on
useita hevostiloja, joiden laitumet ja tarhat elävöittävät ja korostavat maaseutumaista maisemakuvaa.
Kuvat: Ilmeeltään yhtenäisiä asuinmiljöitä
14 (50)
Ahola sekä Kangasniemi ovat jääneet uudemman asutuksen keskelle ja niiden pellot ovat pirstoutuneet ja huvenneet ympäristön muuttuessa pientalovaltaiseksi
asuinalueeksi. Aholan talo on vielä paikalla, mutta tilan muut rakennukset on purettu. Kangasniemen tilan pihapiiri henkii kuitenkin edelleen vanhan ajan tunnelmaa
hyvin säilyneine rakennuksineen.
Muualla alueella maisema on metsäistä. Paikoin aukeaa pienialaisia ja vaihtelua
tuovia näkymiä peltojen yli. Alueella on kohtuullisen paljon soita. Niillä metsä muuttuu kituliaammaksi ja pienikasvuisemmaksi. Alueella on myös kallioisia kumpareita,
joilla kasvaa karumpaa kangasmetsää. Pienialaisetkin pellot ja niityt sekä vaihtelevanluonteiset metsät elävöittämät maisemaa ja lisäävät ympäristön monimuotoisuutta.
Avointen alueiden laitamilla kasvavat metsät ovat maisemakuvassa merkittävä tekijä. Erityisesti vanhojen peltojen ja tilakeskusten läheisyydessä oleviin reunametsiin
tulisi kiinnittää huomiota. Säilyttämisen ja kehittämisen arvoisia ovat pehmeät, lehtipuita ja -pensaita kasvavat metsänreunat verrattuna talousmetsien korkeiden havupuiden reunustamaan, lajistoltaan ja ilmeeltään köyhään viljelysmaisemaan.
Alueella on selkeitä maamerkkejä tai hierarkkisia pisteitä, jotka muodostavat alueella liikuttaessa maiseman kiintopisteitä ja erottuvat ympäristöstään. Tällaisia ovat
vanhat tilakeskukset ja Metsäkyläntien varrelle muodostunut palvelukeskittymä.
3.1.4
Rakennettu ympäristö
Historia
Tärkeimpiä syitä ihmisen asettumiseen Ylöjärvelle ovat olleet alun perin Näsijärvi,
hyvät pyyntimaat ja harjun läheiset kulkuväylät. Myöhemmin valintoihin ovat vaikuttaneet viljelyyn sopivat rannat ja Tampereen kaupungin läheisyys.
Päätie Ylöjärvellä on ollut Hämeenkyröstä Harjun markkinoille johtanut, helppokulkuista harjumaastoa pitkin kulkenut tie. Maantienä väylä näkyy jo vuoden 1742 kartassa. Suurimmat muutokset tiestössä tapahtuivat 1960- ja 70-luvuilla liikenteen
voimakkaan kasvun myötä koko maassa. Ylöjärvellä vanha Vaasantie jäi paikallisliikenteen käyttöön 1960-luvun lopulla uuden, suoran tien valmistuttua. Tien summittaisen iän voi päätellä juuri sen suhteesta maastoon ja vanhoihin tiloihin. Mutkittelevat, kyliä ja tilakeskuksia sivuavat tiet ovat iäkkäämpiä kuin suorat ja leveät
maastoleikkausten ja pengerrysten avulla tasatut tiet. Kylämiljöissä vanhat tielinjat
ovat säilyneet ja elävöittävät maisemaa.
Metsäkylä oli pitkään asumatonta, kunnes sinne perustettiin Ylöjärven kylän torppia
1700-luvun aikana. Isojaon jälkeen 1840-luvulla Pinsiössä sijainneista neljästä torpasta muodostettiin kruunun uudistiloja, koska kylällä oli liikamaata. Uudistilat muodostivat Metsäkylän ja osan nykyistä Takamaata. Viljelysmaita sijaitsi tuolloin Työläjärven tilan alueella sekä Työlänojan varrella.
1920-luvulla tilojen määrä oli kasvanut ja käyttöön oli otettu viljavat, alavat seudut
osayleiskaava-alueen keskiosista. 1920-luvun pitäjänkartassa alueella sijaitsee 13
tilaa: Työläjärvi, Kiviranta, Kulmala, Ahola, Onnela, Heikkilä, Alanen, Syrjälä, Hietaniemi, Harmaavuori, Ahola, Kuusela ja Kangasniemi.
Soiden turvevarastoja hyödynnettiin karjatalouden tarpeisiin. Varhaisinta pienimuotoista teollista toimintaa edusti alueen itäosassa 1900-luvun alkupuolella toiminut
pehkutehdas, joka tuotti turpeesta kuivikkeita eläimille. Pehkusuo onkin saanut tästä nimensä. Turpeennoston loputtua alue otettiin myöhemmin kaatopaikan käyttöön.
15 (50)
Kuva: Ote Kuninkaan kartasta 1700-luvun lopulta. Metsäkylä on vielä asuttamatonta
Seuraava suurempi muutos tilojen määrässä ajoittuu sotien jälkeiseen aikaan. Tilojen maista lohkottiin sotien jälkeen asutuslakien mukaan 40 asuntotilaa. Yksittäisiä
rakennuksia sekä perinteisiä rintamamiestaloalueita nousi Vanhan Vaasantien sekä
Metsäkyläntien varrelle. Esimerkkeinä Pikku-Helsinki sekä Uimarannantien pienet
kesäasunnot. Vuonna 1955 Metsäkylään rakennettiin koulu suuria ikäluokkia varten. Vanha koulu sijaitse osayleiskaava-alueen eteläpuolella Pinsiönkankaantiellä.
Metsäkylän toinen kehitysvaihe alkoi 1960-luvulla ja rakentaminen jatkui kiivaana
seuraavina vuosikymmeninä, kun Vaasantien varteen rakentui runsaasti teollisuutta
ja sen myötä asuinalueita. Nykyteollisuus on enää harvoin sidoksissa tiettyyn paikkaan raaka-aineen tai energian saannin vuoksi. Teollisuusalueet osoitetaan kaavoissa paikoille, jossa liikenneyhteydet ovat hyvät ja mahdolliset ympäristöhaitat
hallittavissa. Ylöjärvellä luonteva paikka on ollut Vaasantien varsi, jossa on teollisuuslaitoksia useilta vuosikymmeniltä. Monenkirjava rakentaminen tekee alueesta
paikoin levottoman näköisen.
Vuosien kuluessa Metsäkylästä muotoutui oma asuintaajama, joka on tiivis yhdyskunta Vaasantien koillispuolella. 1970-luvulta lähtien Metsäkylä on ollut yksi Ylöjärven neljästä taajamasta.
3.1.5
Rakennetun ympäristön erityisarvot
Tiedot perustuvat FCG Planeko Oy:n laatimaan Metsäkylän taajaman rakennetun
ympäristön inventointiin (2009).
Vanhat maatilat
Kangasniemi
Kangasniemen tilakeskus muodostaa edustavan, alueen agraarihistoriaan liittyvän
kokonaisuuden historiallisen maantien varrella. Pihapiirin keskeiset rakennukset,
päärakennus, pariaitta, pitkä talousrakennus ja navetta, muodostavat edelleen maisemallisesti selkeän kiintopisteen muuttuneessa ympäristössä.
Kangasniemen tilakeskuksella on historiallista, rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Inventoinnissa suositellaan, että Kangasniemen keskeisen, rakennusten
reunustama pihapiiri on säilytettävä kokonaisuutena. Erityisesti pitäisi huolehtia,
että vanha asuinrakennus säilyy. Mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee tarkkaan huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja
16 (50)
rakennusten sijainti. Kangasniemen maisemallinen asema vanhan maantien varrella tulisi myös säilyttää pitämällä pihan länsipuolella oleva pieni peltoalue avoimena.
Ahola
Kangasniemen tilasta talon pojalle erotettu Aholan entinen palstatila edustaa Metsäkylän asutuksen leviämistä tilojen jakamisen helpottuessa 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Muutoksista huolimatta Ahola muodostaa aikakautensa edustavan
pienen maatilan pihapiirin.
Aholan tilakeskuksella on historiallista ja rakennushistoriallista arvoa. Inventoinnissa suositellaan, että asuinrakennuksen ja talousrakennusten muodostama kokonaisuus säilytetään nykyisessä asussa. Mahdollisten muutos- ja korjaustöiden tavoitteena tulisi olla alkuperäisen ulkoasun palauttaminen. Pihapiirin uudisrakentamisessa tulee huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Naapurissa olevan Teerilän säilymistä osana Aholan
ja kärrytien kokonaisuutta olisi hyvä harkita.
Osayleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen ympäristö on jo muuttunut: Teerilän talo on
purettu ja paikalle on rakennettu paritaloja. Aholan tilan alue on asemakaavoitettu
ja alue on jo osittain rakennettu asuinrakennus ja nyt Aholan talolle on osoitettu
oma tontti, joten talon säilyminen oli mahdollista. Aholan asuinrakennus ja talousrakennukset on nyt purettu.
Kiviniemi
Kivirannan tilakeskus sijaitsee tilan peltojen reunalla olevassa metsäniemekkeessä
lähellä Iso Työläjärven itärantaa. Pihapiirin harmaantuneet hirsiset talousrakennukset, asuinrakennus ja puusto muodostavat tiiviin pihapiirin. Tilakeskuksessa ovat
1945-1946 rakennettu päärakennus, pariaitta ja pitkä navetan, tallin ja heinäladon
sisältävä talousrakennus ovat 1800-luvun loppupuolelta. Punaiseksi maalattu sauna ja hirsinen sikala ovat 1930- ja 1940-luvulta. Pihapiirin koillispuolella ovat erillisinä 1950-luvulla rakennetut lautarakenteiset kuorma-autotalli ja saharakennus sekä
tiilivuorattu 1980-luvun omakotitalo.
Kivirannan tilakeskuksella on historiallisia, rakennushistoriallisia ja maisemallisia
arvoja. Inventoinnissa suositellaan, että pihapiirin muodostama asutus- ja rakennushistoriallisia arvoja omaava kokonaisuus tulisi pyrkiä säilyttämään. Tilan monipuolinen rakennuskanta tulisi säilyttää nykyisessä asussa ja mahdolliset muutos- ja
korjaustyöt tulisi tehdä entistäen. Pihapiirin mahdollisessa uudisrakentamisessa
tulee huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja
rakennusten sijainti. Tilaan olennaisesti liittyvä viljelymaisema tulisi säilyttää avoimena ja rakentamattomana.
Työläjärvi
Työläjärven vanha päärakennus paloi 1941. Uusi päärakennus päätettiin rakentaa
betonitiilistä. Rapatun, puolitoistakerroksisen asuinrakennuksen suunnitteli arkkitehti Toini Mikkola. Työläjärven pihapiiri edustaa Metsäkylän vanhinta kulttuurikerrostumaa. Maisemarakenteellisesti harjun ja suoalueen metsiin rajoittuva pihapiiri peltoineen on säilynyt hyvin. Pihapiirissä on edelleen nähtävissä neliömäisen, talousja asuinpihan, rakenne.
Työläjärven tilakeskuksella on asutus- ja sosiaalihistoriallista, rakennushistoriallista
ja maisemallista arvoa. Rakennusinventoinnissa suositellaan, että vanhimpien
asuin- ja talousrakennusten rajaama neliömäinen pihapiiri tulisi pyrkiä säilyttämään
kokonaisuutena. Rakennuskanta tulisi säilyttää nykyisessä asussa ja mahdolliset
muutos- ja korjaustyöt tulisi tehdä entistäen. Pihapiirin mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Tilaan olennaisesti liittyvä viljelymaisema tulisi säilyttää avoimena ja rakentamattomana. Metsäkylän omakotialueen mahdollista laajentamista samaan maisemaan Työläjärven kanssa ei suositella.
17 (50)
Jälleenrakennuskauden maatilat
Jälleenrakennuskauden etupäässä siirtolaisille muodostetut tilat ovat Kulmala,
Seppola, Ihantala ja Iso-Neva. Ne kuuluvat maanviljelysvaiheen viimeiseen kerrostumaan. Nämä vanhempien tilojen takapeltojen ja niittyjen yhteyteen perustetut tilat
muodostavat alueen luonteenmukaisesti omia selkeästi rajattuja maisematiloja,
jotka ovat säilyneet Kulmalan, Ihantalan ja Seppolan yhteydessä. Tilojen rakennuskanta ja pienipiirteiset viljelymaisemat tulee huomioida tulevissa maankäyttösuunnitelmissa.
Taajamaa edeltänyt pientaloja omakotiasutus
Taajamaa edeltänyt asutus keskittyy vanhojen, maaston muotoja seuraavien tielinjojen varrelle, joita edustavat Metsäkylässä Vanha Vaasantie ja Metsäkyläntie. Metsäkyläntien ja Vanhan Vaasantien perinteiset linjaukset ovat säilyneet. Em. teiden risteykseen keskittyi ennen nykyistä taajama-asutusta ja kaupparakennuksia. Asutusta
muodostui myös vanhojen paikallisteiden, Pehkutien ja Heinitien, varrelle. Aikakauden rakennuskanta hajosi pitkäksi ja harvaksi nauhaksi tien varsille, rakennettuja
kokonaisuuksia edustavat lähinnä Pikku-Helsingin ja Pehkutien varrella olevat pienet
jälleenrakennuskauden asuinalueet, jotka ovat rajattu omiksi kokonaisuuksiksi. Yhtenäistä rakennustyyppiä ei ole. Teiden varsilla on nähtävissä yksittäisinä kohteina
vanhempaa, lähinnä pienimuotoista mökkiasutusta edustavaa rakennuskantaa sekä
jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisia omakotitaloja. Rakennukset sijaitsevat
tonttien keskiosissa. Viimeisen kerrostuman muodostavat 1950-luvun lopulta yleistyneet matalat yksikerroksiset pientalot, joita edustavat mm. Huurteilan omakotitalot.
Kokonaisuudessaan alueen vanhempi pientaloasutuksen rakennuskanta on säilynyt
huonosti. Parhaiten on säilynyt pienimuotoinen mökkiasutus, josta on säilynyt muutamia esimerkkejä. Pääsääntöisesti ajan rakennuskantaa on purettu sekä uudistettu
laajennuksilla ja ulkoasun muutoksilla.
Taajamaa edeltänyt pientaloasutus poikkeaa muutoksista huolimatta kuitenkin mittakaavaltaan, materiaaleiltaan ja sijoittelultaan myöhemmästä taajamarakentamisesta,
joten sen säilyttäminen osana uudistuvaa maisemaa olisi paikallis- ja asutushistoriallisista syistä toivottavaa. Olisi toivottavaa että tontin säilyneet rakennuskerrostumat
huomioidaan uudisrakentamisvaiheessa.
Pikku-Helsinki ja Pehkutien omakotitalot
Vanhan Vaasantien varrella olevalla pienellä omakotialueella on kahdessa rivissä
kuusi jälleenrakennuskaudelle tyypillistä puolitoistakerroksista harjakattoista omakotitaloa erillisine talousrakennuksineen. Pääosin 1950-luvun puolivälissä valmistuneista taloista osa on rakennettu ulkoasun perusteella samoilla tyyppipiirustuksilla.
Väljästi rakennetun alueen asuinrakennukset ja talousrakennukset muodostavat
yleispiirteeltään yhtenäisen, ajan rakentamista edustavan kokonaisuuden. Jälleenrakennuskauden rakennuksilla on asutus- historiallista ja katukuvallista merkitystä
vanhan maantien varrella.
1900-luvun alkupuolelta olevan Pehkutien varrelle rakennetuista omakotitaloista on
säilynyt neljä jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksista omakotitaloa, joista
kolme muodostaa oman, yhtenäisen katukuvallisen kokonaisuuden. Vanhan Vaasantien ja Pehkutien jälleenrakennuskauden omakotitalot tulisi säilyttää yhtenä
Metsäkylän taajamaa edeltäneenä rakennuskerrostumana.
Huurteilan omakotitalot
Huurteilan asuinalue sijoittuu Metsäkylän taajaman koillisreunalle. Asuinalueella on
yksikerroksisia omakotitaloja, jotka muodostuvat asuinosasta, johon liittyy rungon
suuntainen hieman matalampi taloussiipi.
Metsäkylän taajaman alku ja kasvu perustui 1960-luvulla yksityiseen rakentamiseen, jossa Huurteen omakotitalot muodostavat merkittävän kokonaisuuden. Kokonaisuudessa näkyy hyvin 1960-luvun alun modernisoituvan Suomen rakentamisen,
asumisen ja kaavoituksen suuntaviivat.
Inventoinnin mukaan Huurteilan omakotialueen muodostaman kokonaisuuden säi-
18 (50)
lyminen tulisi turvata. Merkittäviä katukuvaa ja rakennusten julkisivua muuttavaa
uudis- ja muutosrakentamista ei suositella. Rakennuskannan korjauksissa tulisi
käyttää rakennusajalle tyypillisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Alueen mahdollinen muutos-ja lisärakentaminen tulisi sopeuttaa nykyiseen rakennuskantaan mittasuhteiden, materiaalien ja värien suhteen.
Muinaismuistot
Alueella ei sijaitse tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Museovirasto on suorittanut
alueella inventoinnin vuonna 2000. Selvitystä on täydennetty Mirkoliitti Oy:n tekemällä arkeologisella inventoinnilla vuonna 2009. Myös valtatie 3:n suunnittelun yhteydessä on tehty arkeologinen inventointi.
Arvokkaat maisema-alueet
Alueella ei ole aiemmissa yhteyksissä todettu valtakunnallisia, maakunnallisia tai
paikallisia maisema-arvoja.
Metsäkylän osayleiskaavaa varten tehdyssä maisemaselvityksessä on paikallisesti
arvokkaiksi ja vaalimisen arvoisiksi todettu vanhojen tilojen viehättävät miljööt, erityisesti Kivirannan sekä Työläjärven ympäristö viljelysalueineen sekä Kangasniemen ja Seppolan pihapiirit. Arvokkaita ovat myös tilakeskusten yhteydessä olevat
vanhat, pitkään viljelyssä säilyneet pellot, jotka ovat osa kulttuurihistoriaa sekä tuovat metsäisellä alueella rikkautta ja monimuotoisuutta maisemakuvaan.
3.1.6
Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut
Väestön rakenne ja kehitys
Ylöjärven kaupungin asukasmäärä oli tammikuun 2009 alussa 29 762 henkilöä.
Vuoden 2013 lopussa väkiluku oli 31 743. Väkiluku on kasvanut viime vuosikymmeninä suhteellisen voimakkaasti. Myös Viljakkalan kunnan (2007) ja Kurun kunnan (2009) liittyminen osaksi Ylöjärven kaupunkia on kasvattanut asukasmäärää.
Kaupungin oman väestöennusteen mukaan Ylöjärven kaupungin asukasluku tulee
kasvamaan vuoteen 2030 mennessä 7 000 henkilöä ja vuoteen 2040 noin 9 000
henkilöä.
Kasvavilla kaupunkialueilla nuoret ikäluokat pitävät syntyneiden määrän korkeana.
Näillä alueilla on keskimääräistä vähemmän vanhuksia ja luonnollinen väestönkasvu on positiivinen. Myös kokonaisnettomuutto vahvistaa Ylöjärven väestönkasvua.
Metsäkylän asukasluku on kaavan ehdotusvaiheessa (2014) noin 3000 asukasta.
Vuonna 2009 osayleiskaavan luonnosvaiheessa asukasluku oli noin 2500. Asukasluvun ennustetaan kasvavan noin 170 asukasta vuodessa vuoteen 2019 mennessä. Tästä eteenpäin kasvu on 100 – 150 asukasta vuodessa..
Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva
Metsäkylä muodostaa oman taajamansa Vaasantien koillispuolelle. Metsäkylän
keskiosa on rakennettua pientaloympäristöä, jota itäosassa parhaillaan laajennetaan useilla rakennus- sekä tietyömailla. Pientalomiljöö on pääosin varsin uutta,
mutta alueelta löytyy myös muutama vanhempi pientaloaluekokonaisuus. Metsäkyläntien varrella on hajallaan vanhoja ja uusia liike- ja palvelurakennuksia. Alue vaikuttaa jäsentymättömältä, eikä taajama näy Vaasantielle.
Metsäkylän länsiosa on säilynyt maaseutuna. Pellot ovat edelleen viljelyksessä ja
rakentaminen on pienpiirteistä ja haja-asutusluonteista. Aluetta rikastuttavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat vanhat maatilat ja yksittäiset kauniit miljöökohdat.
19 (50)
Metsäkylän alueen palvelukartta. Alueella on nykyisin koulu, kaksi päiväkotia, neuvola, nuorisotila ja kaksi
päivittäistavarakauppaa. Koulu toimii kahdessa eri paikassa. Alueen leikki- ja liikuntapaikat on esitetty
kartalla. Kartalla on esitetty myös julkisen liikenteen vuorotiheys, joka on reitistä riippuen 10–30 vuoroa
päivässä. Palvelukartta on myös Ylöjärven kaupungin internetsivuilla (Etusivu / Palvelukartta)
Palvelut
Osayleiskaava-alueella toimii kaksi päiväkotia, jossa järjestetään myös esiopetusta.
Alueelle on tulossa yksityinen päiväkoti. Metsäkylän alakoulu tarjoaa opetusta 1-6luokkalaisille. Metsäkylän seurakuntatalossa Ylöjärven seurakunta järjestää yhteistyössä kaupungin kanssa iltapäivätoimintaa koululaisille sekä nuorteniltoja. Seurakuntatalossa kokoontuu myös seurakunnan järjestämä perhekerho. Kirjastoauto
palvelee Metsäkylän asukkaita sekä koulua ja päiväkotia viikoittain. Alueella on
myös saatavilla äitiys- ja lastenneuvolapalveluita. Metsäkylässä toimii kaksi päivittäistavarakauppaa.
Iso Työläjärven rannalla on kaupungin ylläpitämä uimaranta. Metsäkylän koulun
vieressä sijaitsee jääkiekkokaukalo sekä pallokenttä. Metsäkylästä on reitti Ylöjärven harjualueelle, jossa on reitti Lamminpäähän. Harjulla on 12 kilometrin mittainen
valaistu kuntorata, joka toimii talvisin hiihtolatuna. Hiihtoladulla on yhteydet Nokian
Koukkujärvelle ja Hämeenkyrön suuntaan. Osayleiskaava-alueen eteläpuolella sijaitsee frisbeegolfrata.
Elovainion palvelut ovat noin 4 km etäisyydellä ja Ylöjärven keskustan palvelut noin
5,5 km etäisyydellä.
Työpaikat ja elinkeinotoiminta
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 Ylöjärvellä oli 9 127 työpaikkaa. Ylöjärven
työpaikoista yli puolet eli 57,6 % on palvelualoilla. Palvelutyöpaikkojen suhteellinen
osuus on Ylöjärvellä pienempi kuin koko maassa keskimäärin (70,1 %). Sen sijaan
jalostusalan työpaikkoja on 37,2 %, jonka osuus on 12,3 % suurempi kuin koko
maassa keskimäärin. Alkutuotannon työpaikoissa työskentelee 3,7 %. Ylöjärven
20 (50)
kaupunki on kaupungin suurin työnantaja. Vuonna 2013 kaupungin palveluksessa oli
2 073 henkilöä.
Metsäkylän itäpuolella sijaitsee Elovainion yritysalue, jossa toimii noin 300 eri alan
yritystä. Metsäkylän työpaikkoja tarjoavat alueen kaupat ja julkiset palvelut.
Yhdyskuntatekniikka
Metsäkylän läpi kulkee itä-länsisuunnassa 20 kV:n sähkölinja, jonka omistaa LNI
Verkko Oy (aiemmin Vattenfall Oy).
Suunnittelualueen rakennetuilla alueilla on kunnallistekniikka Metsäkyläntien pohjoispäätä lukuun ottamatta. Rakentuvalle omakotitaloalueelle rakennetaan kunnallistekniikkaa parhaillaan. Metsäkylän vesi- ja viemäriverkosta vastaa Ylöjärven kaupungin vesihuoltolaitos. Jätevedet johdetaan Tampereen kaupungin jätevesiverkkoon.
Valtatie 3:n yleissuunnitelman mukainen uusi linjaus sijoittuu Metsäkylän pohjoispuolelle
3.1.7
Liikenne
Alueelle on valmistunut valtatien 3 uuden linjauksen yleissuunnitelma. Vaasantien
nykyinen linjaus kulkee suunnittelualueen eteläreunassa.
Vuoden 2014 tietojen mukaan valtatie 3:lla liikkuu Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä
keskimäärin 12 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärät ovat suurempia
lähempänä Ylöjärveä. Metsäkylän länsipuolella tehdyn laskennan mukaan valtatie
3:lla liikkuu noin 11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja itäpuolella noin 12 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on keskimäärin noin 9,4 12,8%.
Liikenteen kasvu on ollut melko tasaista lähes 20 vuotta. Vuotuinen kasvuprosentti
vuosina 1995-2012 on ollut Ylöjärvellä 2,4 %/v ja Hämeenkyrössä 2,0%/v. Raskaan
liikenteen kasvu on ollut vähäistä kokonaisliikennesuoritteeseen nähden.
Liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2030 valtatiellä 3 Ylöjärven ja Hämeenkyrön
välillä kulkee nykyisellä tielinjauksella noin 13000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne ennustuksen tiedot perustuvat valtatie 3:n yleissuunnitelman tietoihin (2013).
21 (50)
Valtatie 3:n yleissuunnitelman liikennetietoja. KVL luku esittää nykyisen liikennemäärän
Vaasantiellä Metsäkylän kohdalla 12300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoden 2030 liikenneennusteen mukaan Metsäkylän kohdalla nykyisellä valtatiellä liikennemäärä olisi arviolta 5200
ajoneuvoa ja uudella valtatiellä liikennemäärä olisi noin 12800 ajoneuvoa.
Vuosien 2003-2007 aikana Metsäkylän osayleiskaava-alueeseen kuuluvalla osuudella valtatiestä 3 tapahtui yhtensä 21 eli noin 7 onnettomuutta vuodessa. Yli puolet
onnettomuuksista johti omaisuusvahinkoon, neljä loukkaantumiseen ja yksi kuolemaan. Yhteysvälillä Ylöjärveltä Hämeenkyröön on isoja puutteita liikenneturvallisuudessa ja sujuvuudessa. Tie on kaikilla liikenneturvallisuuden tunnusluvilla mitattuna tuntuvasti muita valtateitä vaarallisempi.
Osayleiskaava-alueen kokoojakatuna toimii Metsäkyläntie sekä Heikkiläntie. Muut
kadut ovat pienempiä ja johtavat liikennettä kokoojakaduille. Tällä hetkellä alueen
tieverkosto on jäsentymätön. Kevyen liikenteen väyliä on Vanhan Vaasantien ja
Metsäkyläntien varrella sekä uudemmilla Kangasniemen alueen kaduilla.
Liikenneselvitys 2014
Nykyisen valtatien 3 liikennemäärä Metsäkylän kohdalla Nokiantien ja Pinsiönkankaantien liittymien välissä on tierekisterin mukaan noin 12 200 ajoneuvoa / vrk.
Touko-kesäkuussa suoritetun liikennelaskennan mukaan muiden katujen keskivuorokausiliikennemäärä on seuraava:
Vanha Vaasantie 3 380 – 3 540 ajoneuvoa, Metsäkyläntie 300 – 3010 ajoneuvoa,
Hiekkamaantie 160, Heikkiläntie 960, Paavonpolku 510 ja Kangasniementie 1 180.
Liikennemäärät ovat huomattavasti pienemmät Metsäkylän länsiosassa kuin itäosassa.
Liikenne-ennusteet selviävät tarkemmin liikenneselvityksestä, joka on liitteenä ja
selvityksissä.
Liikenneselvityksessä on myös analysoitu Vaasantien pääliittymien toimivuutta nykytilanteessa vuonna 2014. Soppeentien liikennevalo-ohjatussa liittymässä palvelu-
22 (50)
tasoluokka on nykytilanteessa välttävä. Vanhan Vaasantien liittymän palvelutasoluokka iltahuipputunnin aikaan on huonoimman tulosuunnan mukaan huono.
Jonoa ei kuitenkaan muodostu kuin maksimissaan muutaman auton verran. Hiekkamaantien palvelutasoluokka iltahuipputunnin aikaan on huonoimman tulosuunnan mukaan tyydyttävä.
Vanhan Vaasantien ja Metsäkyläntien liittymissä ei ole nykytilanteessa toimivuusongelmia.
Metsäkylässä joukkoliikenne perustuu pääasiassa linja-autoliikenteeseen. Linjaautoliikenneyhteydet Ylöjärven keskukseen ovat varsinkin arkisin sujuvat. Metsäkylästä on mahdollista matkustaa usealla vakio-, paikallis-, tai syöttöliikenteen vuorolla Ylöjärvelle ja siitä eteenpäin.
Metsäkylän joukkoliikenteen vaikutusalue. Metsäkylän pohjoisosissa on esitetty suunnitellun
joukkoliikennereitin vaikutusalue
3.1.8
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Pehkusuon pohjoispuolella sijaitseva kaatopaikka suljettiin vuoden 2002 alussa.
Kaatopaikan maisemointityöt on pääosin tehty, mutta kaatopaikan paljas kukkula
vaikuttaa maisemaan vielä tässä vaiheessa häiritsevästi. Kaatopaikasta ei aiheudu
enää roskaamis-, haju- tai muita haittoja lähiympäristöön. Kaatopaikan lievät vesistövaikutukset jatkunevat vielä jonkin aikaa. Keijärveen laskevaan Työränojaan johdettiin kaatopaikan suotovedet 1980-luvulle saakka, jolloin kaatopaikka viemäröitiin
ja oja alkoi puhdistua. Tällä hetkellä Työränojan vesi on laadultaan normaalin hajakuormituksen ja suo-ojitusten kuormittamaa. Vanhan kaatopaikan vaikutukset alapuolisen vesistön laatuun on pieni. Kaatopaikka ei aiheuta haittavaikutuksia kaavaalueelle.
Vaasantie eli valtatie 3 aiheuttaa meluhaittaa kaavoitettavan alueen eteläosassa.
23 (50)
Ohjearvot ylittyvät paikoittain 70 metrin etäisyydelle asti. Meluselvityksissä on tutkittu myös melualueet mikäli Vaasantien läheisyyteen toteutetaan melunsuojarakenteita. Alueen katuverkossa ajonopeudet ovat 40 km/h, joten alueen kokoojakaduilla
ei muodostu liikenteen meluongelmaa. Meluntorjunta huomioidaan tarkemmin
asemakaavoituksen yhteydessä.
Ilmanlaatua on selvitetty Ylöjärven keskustassa Vaasantien läheisyydessä vilkkaammilla liikennealueilla eikä ilmanlaatu ole ollut ongelma. Metsäkylän alueella on
suuremmat etäisyydet valtatiehen kuin keskustassa ja liikennemäärät vähäisempiä,
joten ilmanlaadun selvitys ei ole tarpeellinen.
Ote valtatien 3 melukartoituksesta vuodelta 2007. Suunnittelualue on rajattu punaisella. Vaaleanvihreällä on ilmoitettu 45-50 dB:n alue, tummanvihreällä 50-55, oranssilla 55-60, punaisella 60-65, sinisellä 65-70 ja violetilla yli 70 dB:n melualue.
Maisemahäiriötä alueella aiheuttaa suljettu kaatopaikan lisäksi Vaasantien varrella
harjuun tehty maastoleikkaus sekä tien varrella on maankaivuun tuloksena syntynyt
hiekkakuoppa. Hiekkakuopassa puusto on kuitenkin jo kasvamassa ja alueen luontainen maisemoituminen on alkanut. Alue on nykyisin myös virkistyskäytössä, erityisesti lasten leikkipaikkana suosittu. Väliaikaista häiriötä aiheuttavat myös useat
rakennus- ja tietyömaat.
Ulkoilu ja virkistys
Metsäkylän asemakaavoissa on useita puistoalueita, joista osa ei ole yhteydessä
alueen muihin puistoalueisiin. Puistoalueet ovat pääosin metsäisiä puistoja. Alueen
puistoissa on ylläpidettäviä leikkipaikkoja 7 kpl. Asemakaavoittamattomilla alueilla
olevissa metsissä on polkuja, joten ne ovat osittain virkistyskäytössä.
24 (50)
Metsäkylän asemakaavojen mukaiset puistoalueet
Hiekkakuopan alue on nykyisin virkistyskäytössä ja erityisesti lasten leikkipaikkana
suosittu. Virkistys- ja ulkoilukäytössä ovat lisäksi alueen pohjoiset metsät sekä harjumaasto etelässä. Viher- ja virkistysyhteyksiä näiden alueiden suuntaan tulisi säilyttää. Samoin Työlänojan varret ovat tärkeitä alueen sisäisiä virkistys- ja kevyen
liikenteen reittejä.
Metsäkylän osayleiskaava-alueen eteläpuolella sijaitsevalla Harjun alueelle on talvisin latu, jolle on yhteys Vaasantien ali. Harjulla hiihtoreitti jatkuu itään Lamminpään suuntaan, etelään Nokian Koukkujärvelle ja myös länteen Hämeenkyrön
suuntaan.
25 (50)
Kuva alla: Hiekkakuopan reunaa valtatien
varrella alueen etelälaidalla.
Valtatien eteläpuoleisen harjun ulkoilureittejä.
(Lähde:
http://www.pirkanmaanvirkistysalueyhdistys.fi/kartta.asp
3.1.9
Maanomistus
Ylöjärven kaupunki omistaa alueesta yli 100 ha, muu osa on yksityisessä omistuksessa.
Metsäkylän maanomistus. Vihreät alueet omistaa Ylöjärven kaupunki
3.2
Suunnittelutilanne
3.2.1
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
26 (50)
Kuva: Ote Pirkanmaan
1. maakuntakaavasta,
joka on hyväksytty
maakuntavaltuustossa
9.3.2005 ja
valtioneuvosto on
vahvistanut sen
29.3.2007
Maakuntakaava
Metsäkylän osayleiskaava-alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava.
Se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007.
Metsäkylän osayleiskaava-alue on osoitettu maakuntakaavassa pääosin taajamatoimintojen alueeksi. Kaakossa kaavoitettava alue rajautuu työpaikkaalueeseen. Noin yksi kolmasosa osayleiskaava-alueesta sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Metsäkylän pohjoispuolelle on osoitettu
varaus moottoritietä varten. Etelässä osayleiskaava-alue rajautuu Vaasantiehen,
joka on merkitty maakuntakaavassa valtatieksi / kantatieksi. Osayleiskaavaalueen itäosaan on osoitettu ulkoilureitti.
Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava osoittaa Metsäkylän pohjoispuolelle valtatie
3:n linjauksen moottoritien tai moottoriliikennetien tasoisena yhteytenä. Kaava
tuli voimaan ympäristöministeriön päätöksellä 25.11.2013 ja se sai lainvoiman
28.12.2013.
Liikenne- ja logistiikan vaihemaakuntakaavassa osoitetaan myös raideliikenteen
yhteystarve. Kaavassa ei ole osoitettu tarkkaa sijaintia radalle. Alustavien tarkastelujen vaihtoehtojen mukaan yksi vaihtoehdoista sijoittuu Metsäkylän osayleiskaavan itäreunaan.
Pirkanmaan maakuntakaava on uudistettavana. Läntisen ratayhteyden suunnittelu on osa kaavaprosessia. Kaavassa on tavoitteena osoittaa tilavaraus ratayhteydelle.
27 (50)
Ote Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Kaavassa on osoitettu moottoritie ja
raideliikenteen yhteystarve, jotka sijoittuvat Metsäkylän osayleiskaava-alueelle tai sen
läheisyyteen
28 (50)
Yleiskaava
Alueella ei ole yleiskaavaa. Ylöjärven taajama-alueille laadittujen osayleiskaavojen
yhdistelmässä Metsäkylän suunnittelualueelle on merkitty pohjavesialueen rajaus,
joka sijoittuu alueen etelä- ja lounaisosaan. Pohjavesialue kattaa noin yhden kolmasosan suunnittelualueesta. Vanhan Vaasantien itäpäähän on merkitty varaus kevyen liikenteen väylälle.
Kaavoitettavan alueen itäpuolelle on ajantasayleiskaavassa merkitty lähinnä teollisuus- ja varastoalueita sekä maa- ja metsätalousalueita sekä maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Vaasantien etelä puolelle on ajantasayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueita, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta, sekä maa-aineksenottoalueita. Itäreunassa on varaus moottoritielle (selvitysalue).
Kuva: Ote taajama-alueiden osayleiskaavojen yhdistelmästä
Asemaakaava
Metsäkylän on laadittu asemakaavoja eri vuosikymmenien aikana. Alue on rakentunut 1970-luvulta lähtien. Metsäkylään on osoitettu omakoti- ja rivitaloasumisen korttelialueita, virkistysalueita ja palvelurakennusten korttelialueita.
Osayleiskaavoituksen aikana Metsäkylän alueelle on laadittu nykyistä aluerakennetta
täydentäviä asemakaavoja. Asemakaavat sijoittuvat Metsäkylän itäosaan Kangasniemen alueelle, sen viereiselle Aholan tilan alueelle sekä pohjois- ja luoteisosaan
Työlänojan alueelle. Näistä Kangasniemen ja Aholan alueet pääosin on jo rakennettu. Työlänojan kaavat ovat lainvoimaisia ja niitä ryhdytään toteuttamaan vuodesta
2015 alkaen.
29 (50)
Metsäkylän ajantasa-asemakaava. Viimeisimpinä on hyväksytty Työlänojan alueen asemakaavat.
Rakennusjärjestys
Ylöjärven rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.12.2001 ja se
on astunut voimaan 1.1.2002. Kaupunginvaltuusto hyväksyi § 19 muutoksen
19.10.2006, joka astui voimaan 8.11.2006.
Rakennuskielto
Alueella ei ole rakennuskieltoa.
Ympäristöselvitykset
Tehdyt ympäristöselvitykset on lueteltu kohdassa 1.6.
Rakennesuunnitelma 2040
Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty vuonna
2015. Rakennesuunnitelmassa on osoitettu miten väestökasvu jakautuu kaupunkiseudulle. Rakennesuunnitelmassa Metsäkylään osoitetaan edelleen kasvua. Väestökasvuksi on esitetty noin 2000 asukasta vuoteen 2040 mennessä.
4
4.1
OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
Osayleiskaavan suunnittelun tarve
Alueen suunnittelu on käynnistetty Ylöjärven kaupungin toimesta. Ylöjärven kaupunki tähtää asukasluvun voimakkaaseen kasvuun. Ylöjärven kaupungin taajamaalueiden kehityskuvaehdotuksen 2030 mukaan Metsäkylä on kaupunkikeskustan
jälkeen tärkein alue, jonne kasvupaineet kohdistuvat. Metsäkylän osayleiskaavan
avulla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakennetta ja kasvavan taajaman maankäyttöä yleispiirteisesti. Osayleiskaavassa osoitetaan halutun kehityssuunnan periaatteet ja alueet asemakaavoituksen, muun suunnittelun sekä rakentamisen perustaksi.
4.2
30 (50)
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Kaupunginhallitus päätti 20.10.2008 Metsäkylän osayleiskaavan laatimisesta.
Luonnosvaiheen laati Eriksson Arkkitehdit Oy yhdessä kaupungin kanssa.
Osayleiskaavan vireilletulosta ilmoitettiin Ylöjärven Uutisissa, kaupungin ilmoitustaululla ja Internetissä kaupungin kotisivuilla. Osallisille vireilletulosta ilmoitettiin
kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävissä kaavoituksessa
sekä kaupungin kotisivuilla.
4.3
Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Kaavoitustyö on järjestetty siten, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä
viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua
kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta kaavan laadinnan eri vaiheissa.
Luettelo osallisista sekä osallisten mahdollisuudet osallistua kaavan laadintaan sekä alustava aikataulu on kuvattu kaavan Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
Kaavoituksen aloitusvaiheessa järjestettiin asukastilaisuus 12.03.2009, jossa esiteltiin Metsäkylän osayleiskaavasuunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita. Asukastilaisuudessa jaettiin myös asukaskyselylomake, johon vastaamalla, asukkailla oli mahdollisuus tuoda esille omat näkemyksensä Metsäkylän kehittämisestä sekä säilytettävistä ja kehitettävistä alueista. Alueen asukkaista on muodostettu yhteistyöryhmä,
joka on kokoontunut kolme kertaa.
Asukaskyselystä on tehty yhteenveto, joka on kaava-asiakirjojen liitteenä. Asukaskyselyn aihealueita olivat asuinalueet, liikenne, palvelut, virkistys ja ympäristö. Asukaskyselyn vastauksissa esitettiin Metsäkylän säilyttämistä rivitalojen ja omakotitalojen alueena. Liikenneturvallisuuteen toivottiin parannusta risteyksien turvallisuutta
parantamalla ja kevyen liikenteen väylien lisäämällä. Hiekkamaantielle esitettiin
uutta linjausta ja liittymää Vaasantielle. Metsäkylän pohjoispuolelle esitettiin tieyhteyttä. Valtatietä esitettiin kunnostettavaksi ja sen meluhaitta tulisi huomioida. Linjaautoille esitettiin Metsäkylän alueen kiertävää reittiä. Alueelle toivottiin lisää harrastusmahdollisuuksia. Alueen vanhaan keskustaan toivottiin lisää palveluita. Metsäkylään toivottiin enemmän virkistysalueita ja leikkipuistoja. Ulkoilureittien yhteyksiä
tulisi kehittää etenkin koululta pohjoiseen, itään ja etelään. Uimarannan kehittäminen nähtiin tarpeelliseksi. Hiekkakuopan alue koettiin tärkeäksi virkistysalueeksi, ja
se toimii talvella myös pulkkamäkenä. Metsäkylän pohjoispuolen toivottiin säilyvän
luonnontilaisena metsäalueena sekä esitettiin alueen metsäsaarekkeiden ja ekologisten käytävien säilyttämistä.
Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 14.10.–23.11.2009.
Osayleiskaavan suunnittelu keskeytyi, koska valtatie 3:n suunnittelu oli vielä kesken. Kun tielinjauksen paikka varmistui vuonna 2013 – 2014, niin osayleiskaavaa
oli mahdollisuus viedä eteenpäin.
Kaava-alueen ja naapurialueen maanomistajat kuultiin kirjallisesti. Asiaa esiteltiin
avoimessa tilaisuudessa 15.11.2009. Paikalla oli 54 henkilöä.
Lausunnon antoivat Pirkanmaan ympäristökeskus (nykyisin Pirkanmaan ELYkeskus), maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto, Tiehallinto (nykyinen ELY-keskuksen
liikenne), Tampereen aluepelastuslaitos (nykyisin Pirkanmaan aluepelastuslaitos),
Vattenfall Verkko Oy, Elisa Oyj, perusturvalautakunta, vapaa-aikalautakunta, koulutuslautakunta ja nuorisolautakunta. Kaupunkikehitysjaosto hyväksyi vastineet lausuntoihin 15.10.2014.
31 (50)
Mielipiteitä saatiin 18 kpl. Mielipiteisiin laadittiin vastineet, jotka hyväksyttiin em.
jaoston kokouksessa.
Kaavaehdotus
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 29.10. – 1.12.2014. Kaava-alueen ja naapurialueen maanomistajat kuultiin kirjallisesti. Asiaa esiteltiin avoimessa tilaisuudessa
3.11.2014. Läsnä oli 102 henkilöä.
Ennen nähtävillä pitoa asiaa käsiteltiin 29.9.2014 Metsäkylän osayleiskaavan yhteistyöryhmässä.
Lausunnot
Lausunnon antoivat Liikennevirasto, ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan
maakuntamuseo, koulutuslautakunta, Metsäkylän Omakotiyhdistys ja ympäristöpäällikkö. Lisäksi lausunnon antoivat seuraavat: Pirkanmaan pelastuslaitos, tekninen lautakunta, Pirkanmaan pelastuslaitos ja Tampereen kaupunki, joilla ei ollut
huomautettavaa.
Muistutukset
Muistutuksia saatiin 18 kpl.
Vastineet
Tiivistelmä lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastine niihin on liitteenä 25. Kaupunginhallitus hyväksyi vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin 30.3.2014.
Kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettaminen
Kaupunginhallitus päätti 30.3.2015 asettaa ehdotuksen uudestaan julkisesti nähtäville, koska ehdotukseen oli tehty monia muutoksia.
4.3.2
Viranomaisyhteistyö
Kaavoituksen aikana järjestetään viranomaisneuvottelut ja pyydetään lausunnot
OAS:in mukaisesti.
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 05.05.2009.
12.5.2014 ELY-keskuksessa pidettiin työneuvottelu. Käsiteltäviä aiheita olivat yleiskaavan rakentumisen vaiheistus, valtatie 3:n asettamat rajoitteet alueen suunnittelulle ja valtatien suunnittelutilanne, virkistysalueet, hulevesien hallinta sekä joukkoliikenne.
Viranomaisten työneuvottelu pidettiin 2.3.2015. Neuvotteluun osallistuivat: ELYkeskus ja Ylöjärven kaupunki. Liikennevirasto antoi kommentit jälkeenpäin.
4.4
Osayleiskaavan tavoitteet
Metsäkylä on kaupunkikeskustan jälkeen kaupungin merkittävin kasvualue. Tavoitteena on osoittaa kasvualueet Metsäkylän tiivistymiselle ja laajentumiselle.
Tavoitteena on kehittää liikenneverkkoa sekä taajaman sisällä että seudullisesti.
Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää Metsäkylästä joukkoliikenteeseen tukeutuva asuinalue. Alueen asukkaiden painopiste sijoitetaan joukkoliikennereitin läheisyyteen.
Alueelle pyritään turvaamaan ja luomaan yhtenäinen kevyen liikenteen verkosto.
Tavoitteena on yhdistää virkistysalueet ja kevyt liikenne siten, että alueella on kat-
32 (50)
tava virkistysalueiden verkosto. Alueelta osoitetaan myös yhteydet Harjun ulkoilualueelle, Iso-Työläjärven ranta-alueille sekä Metsäkylän pohjoispuolelle jääville virkistysalueille.
Tavoitteena luodaan edellytykset elinvoimaiselle taajaman keskustalle. Osayleiskaavalla osoitetaan riittävän laajat asumisen alueet ja riittävät aluevaraukset yksityisille ja julkisille palveluille Metsäkylän vanhaan keskustaan tai sen lähelle. Alueen
keskusta sijoittuu kevyen liikenteen reittien ja joukkoliikennereittien varrelle.
Osayleiskaavalla pyritään turvaamaan osayleiskaava-alueen pohjavesialue ja arvokkaat luontokohteet.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Osayleiskaavan ja edelleen asemakaavojen laadinnalla voidaan turvata suunnitelmallinen (asuinalueet, katuverkko, ulkoilu- ja virkistysalueet), ekologinen (luonto- ja
ympäristöarvot), sosiaalinen ja taloudellinen (kunnallistekniikka) rakentaminen.
Osayleiskaava toteuttaa valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita yhdyskuntarakennetta eheyttämällä ja mahdollistamalla alueella joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöä henkilöautoliikenteen sijaan. Yhdyskuntarakenteen täydentämisellä
voidaan vähentää hajarakentamista.
4.5
Luonnosvaihtoehtojen kuvaus
Osayleiskaavaluonnoksesta laadittiin kaksi versiota, jotka perustuvat erilaisiin valtatien 3 linjauksiin. Näitä linjauksia lukuun ottamatta vaihtoehtojen tavoitteet ovat yhtenevät.
Luonnosvaiheen vaihtoehtojen pääkohtien kuvailu:
Vaihtoehto 1
Vaihtoehto 1:ssä Metsäkylän keskusta rakentuu eteläisen kokoojakadun ja nykyisen kokoojakadun, Metsäkyläntien, väliin sekä Metsäkyläntien varrelle. Kerrostalovyöhyke rajaa keskustan Vaasantiestä ja liittymäalueesta. Liittymän kohdalla Metsäkylä näkyy Vaasantielle. Kerrostalot toimivat sekä maamerkkinä että melusuojauksena. Asutus painottuu uuden kokoojakadun varrelle, jossa on kerrostaloaluetta
sekä rivitaloalueita. Keskustan palvelualueille on sallittu asuinkerrostalojen alueelle
palvelu- ja liiketilojen toteuttaminen. Vaasantie on esitetty nelikaistaisena. Pinsiönkankaantien kohdalla on osoitettu eritasoliittymä. Vaasantien suuntaisesti heti sen
pohjoispuolelle on esitetty samansuuntainen kokoojakatu, joka johtaa taajaman
sisäisen liikenteen liittymään. Vaasantien ja uuden kokoojakadun välinen alue on
suojaviheralueena.
Kaavaluonnoksen asukasmäärän lisäys on noin 4600 henkeä. Täydennysrakennettavaksi on esitetty mm. hiekkakuopan alue, Metsäkyläntien ja Heinitien välinen
alue, Vanhan Vaasantien ja Vaasantien välinen alue sekä Tiitistien päässä sijaitseva alue. Metsäkylän laajenemissuunta on pohjoiseen. Uusia asuinalueita on osoitettu Kangasniementien päähän, Hiekkamaantien varrelle sekä Pehkutien itäpuolelle. Uudet Metsäkylää laajentavat asuinalueet on sijoitettu siten, että niiden kautta
on pystytty muodostamaan joukkoliikenteen reitti.
Kaava-alueen pohjoisosa koostuu suurimmalta osin maa- ja metsätalousalueesta
sekä maisemallisesti arvokkaasta peltoalueesta. Tilakeskusten ja jälleenrakennuskauden alueiden, Metsäkyläntien, Uimarannantien ja Heinitien kylänraittien varsilla
rakentamisen sovittamisesta ympäristöön on annettu määräyksiä.
Taajamaa halkovista virkistysalueista on yleiskaavaluonnoksessa esitetty vain tärkeimmät. Muut on merkitty pelkkinä ulkoilureitteinä asuntoalueiden läpi. Kevyen
liikenteen reitit kulkevat virkistysalueilla ja alueen pääkatujen rinnalla. Kaavaalueelle osoitetut ulkoilureitit muodostavat yhtenäisen verkoston, jolta on yhteys
myös Harjun ulkoilualueelle. Iso Työläjärven rannat ja Työlänojan varsi on osoitettu
virkistysalueiksi. Hiekkakuopan länsipuolisko taajaman keskustassa on osoitettu
virkistysalueeksi.
Alueelta löydetyt liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat on osoitettu kaavassa.
33 (50)
Leivätönsuolla sijaitsevat vähäpuustoiset ja luonnontilaiset suot on säilytetty rakentamattomina. Myös lepakoiden elinympäristönä toimiva kuusimetsä on osoitettu
kaavassa.
Vaihtoehdoissa pohjaveden laatu ja määrä on turvattu antamalla kaava-alueella
sijaitsevalle pohjavesialueelle erityisiä hulevesimääräyksiä.
Vaihtoehto 2
Vaihtoehto 2:ssa heti entisen Vaasantien pohjoispuolella Metsäkylän taajamaa rajaa kerrostalovyöhyke, josta tulee taajaman asutuksen painopistealue. Muille alueille on osoitettu rivi- ja pientaloja. Luonnoksen tavoitteellinen asukasmäärän lisäys
on 5700 henkeä. Metsäkylän keskustan laajemissuunta on kohti Vaasantietä palvelurakennusten alueena. Keskustassa on tori, jonka ympärille liike- ja asuinrakennukset ryhmittyvät. Torilta on yhteys hiekkakuoppaan rakennettuun puistoon.
Vaasantie linjataan kulkemaan Metsäkylän pohjoispuolelta. Entinen Vaasantie jää
paikalleen kokoojakaduksi ja siltä voidaan järjestää useita liittymiä Metsäkylään.
Entisen Vaasantien varsi voidaan rakentaa tiiviisti.
Muu täydennysrakentaminen sijoittuu lähes samoille paikoille kuin vaihtoehto 1:ssä.
Vaihtoehto 2:ssa laajentumisalueet on ehdotettu toteutettavaksi tiiviimpinä. Kuten
toisessakin vaihtoehdossa, uudet asuinalueet on sijoitettu siten, että niiden kautta
on pystytty muodostamaan joukkoliikenteen reitti.
Hevostilakeskuksen alue on ehdotettu otettavaksi pienteollisuuden käyttöön siten,
että suurin osa liikenteestä kulkisi sieltä pohjoiseen uuden Vaasantien liittymään.
Luontokohteet, virkistysreitit ja -alueet on osoitettu lähes samoin kuin vaihtoehdossa 1.
34 (50)
LUONNOSVAIHEEN
VAIHTOEHTO 1
LUONNOSVAIHEEN
VAIHTOEHTO 2
Vaihtoehdon valinta
Luonnosvaihe jäi odottamaan päätöstä valtatie 3:n suunnittelun etenemistä. Valtatie
3 on päätetty ohjata Metsäkylän pohjoispuolelta. Vaihtoehtojen pohjalta valittiin
edelleen kehitettäväksi vaihtoehto 2.
Luonnosvaiheen vaihtoehto 2:een on tehty joitakin muutoksia kaavaehdotusta val-
35 (50)
misteltaessa. Merkittävimmät muutokset ovat kerrostalovaltaisista asuinalueiden
muuttaminen asuinalueiden merkinnällä, joille on mahdollista toteuttaa pientaloja tai
pienkerrostaloja. Länsipuolella luonnoksessa ollut teollisuusalue osoitetaan asumiseen. Uudet asemakaavat on otettu huomioon. Lisäksi asumisen alueita on laajennettu Iso Työläjärven läheisyydessä sekä alueen pohjoisosissa.
Selvitykset
Ehdotuksen sisältöön ovat vaikuttaneet myös luonnosvaiheen jälkeen laaditut seuraavat selvitykset:
Valtatien 3 yleissuunnitelma 8/2014, liito-orava keskustan ja Metsäkylän välisellä
alueella, päivitetty selvitys 2014, hulevesiselvitys 2012, vaikutukset Perkonmaan
Natura 2000 –alueeseen, Natura 2000 tarveharkinta, 2012, Ylöjärven eteläosien
taajama-alueiden tieverkkosuunnitelma 2011, liikenneselvitys syyskuu 2014, Pirkanmaan 2. Vaihemaakuntakaava, liikenne ja logistiikka 2013, osayleiskaavaalueen analyysikartat Air-IX Ympäristö 2014, Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennekäytävien kehittämisvaihtoehdot 2013 ja raportti Tampereen läntiset väylähankkeet, 2015.
5
5.1
OSAYLEISKAAVAN KUVAUS
Kaavan rakenne
Alueen laajeneminen liittyy nykyiseen rakenteeseen. Uusia asumisen alueita on
osoitettu täydentäen nykyistä rakennetta sekä laajentuvasti rakenteeseen soveltuviin kohtiin. Laajennusalueita on osoitettu pohjoiseen Työlänojan läheisyyteen,
itään Pehkutien ja Kolsopintien väliselle alueelle, etelään Vaasantien läheisyyteen
ja länsiosiin Iso Työläjärven läheisyyteen. Alueen keskustaa kehitetään nykyisellä
paikalla laajentaen sitä Vaasantien suuntaan.
Alueen viheralueiden verkostoa ja reitistöä kehitetään jatkuvaksi verkostoksi. Laajat
virkistysmetsät ovat alueen pohjoisosassa ja Vaasantien eteläpuolella olevalla
harjualueella. Seudullisesti tärkeät pohjois-etelä-suuntaiset viheryhteydet sijoittuvat
alueen reunoille Kolsopintien viereen ja Hämeenkyrön kunnanrajalle Iso-Työläjärven
läheisyyteen.
5.1.1
36 (50)
Mitoitus
Suunnittelualueen pinta-ala on noin 635 ha. Suunnittelualueella asuu tällä hetkellä
noin 3000 asukasta. Koko kaava-alueen rakentuessa arvioidaan alueelle olevan
kokonaisuudessaan noin 5800 asukasta.
Pinta-alat Metsäkylän OYK
Käyttötarkoitus
A-5
AP-4
A/s-1
P-7
P-8
VL
VL-8
VL-9
VU
EV
EV-2/VU
SL
SE-2
M
MA-2
MU
MU-5
MY-6
W
Pinta-ala
yhteensä ha
ha
21
305
22
9
3
36
69
12
1
9
7
1
20
50
22
5
3
24
9
628
Arvioitu uusien asukkaiden määrä alueittain
Iso-Työläjärven ympäristö noin 860 asukasta, Työlänojan pohjoispuoli n. 240 asukasta, Metsäkylän keskustan pohjoispuolen laajennusalueet n. 450 asukasta, keskustan alueet Vaasantien varrella n. 400 asukasta ja alueen itäosa n. 650 asukasta.
Asukasmäärät on arvioitu keskimäärin aluetehokkuudella 0,12, jolloin lisäys on noin
2800 asukasta.
5.1.2
Palvelut
Nykytilanteen palvelut on esitetty kohdassa 3.1.6. Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut.
Alueen asukasluvun kasvun myötä alueen palveluita on tarpeen kehittää. Metsäkylän koulua on tarpeen laajentaa ja muuttaa yhtenäiskouluksi. Koulun tontin asemakaavamuutos mahdollistaa koulun laajentamisen noin 800 oppilaan kouluksi. Nykytilanteessa osa koulun toiminnoista on Topin tuvalla Pinsiönkankaantiellä. Neuvola
sijaitsee Metsäkylän koulun yhteydessä.
Alueella on kolme päiväkotia. Lisäksi alueella on yksityisiä perhepäivähoitajia. Työlänojan uudelle asemakaava-alueelle on osoitettu rakennuspaikka päiväkodille.
Osayleiskaavassa ei ole erityisiä tarpeita osoittaa tässä vaiheessa erikseen alueita
päiväkodeille. Alueella on olemassa olevissa asemakaavoissa varauksia, joille voidaan vielä toteuttaa lisää päiväkoteja.
Metsäkyläntiellä on seurakuntatilat, joissa toimii myös nuorisotilat.
Alueella on kaksi ruokakauppaa, jotka sijaitsevat alueen keskellä. Alueen keskustaan (P-7 –alueelle) on mahdollista sijoittua myös muita yksityisiä palveluita.
37 (50)
Päiväkoti Urheilukenttä
tilavaraus
Koulu Päiväkoti,
neuvola
Kauppa
Kauppa
Päiväkoti
Päiväkoti
Päiväkoti
Koulu
Kauppa
Asumisen ja
palveluiden alue
Urheilu ja virkistys
Asumisen ja
palveluiden
Koulu
alue
Valaistu
ulkoilureitti
Asumisen laajennusalueet
Metsäkylän uudet alueet tukeutuvat osittain nykyisiin palveluihin. Uudet palvelut
ohjataan Metsäkylän nykyisen keskustan alueelle. Asumisen alueille on myös
mahdollista toteuttaa asumisen kannalta tarpeellisia lähipalveluita
5.2
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Metsäkylän läheisyydessä on laajat ulkoilualueet. Kaava-alueen eteläpuolella on
harjun ulkoilureitit. Kaava-alueen pohjoisosaan Iso-Työläjärven läheisyyteen jää
myös laajat metsäalueet.
Metsäkylän asemakaavoitetuilla ja jo rakennetuilla alueilla sijaitsevat puistot ovat
monissa kohdin erillisiä saarekkeita, jotka eivät liity alueen muihin puistoihin tai ulkoilureitistöihin. Osayleiskaavassa on tarkasteltu alueen reitistöjä ja esitetty reiteille
jatkuvuutta.
Vanha kaatopaikka on enää vain maisemavaurio, joka korjataan vuosien saatossa.
Etenkin kaava-alueen länsiosan tärkeällä pohjavesialueella imeytyminen maaperään on tärkeää. Pintavesien käsittelyä on tarpeen ohjata asemakaavoissa tarkemmin.
Vaasantien ja uuden valtatien 3 takia on otettu huomioon kaavamääräyksissä liikennemelun torjunta.
5.3
Aluevaraukset
5.3.1
Asuinrakennusten alueet
Asuntoalue, jolla ympäristö ja arvokkaiksi luokitellut rakennukset säilytetään (A/s-1)
Kaavamääräys edellyttää, että rakennusten arvokkaiden ominaispiirteiden sekä
asutus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden arvojen säilyttäminen tulee ottaa
huomioon uudisrakennus- ja muutostöissä. Määräys koskee Pehkutien jälleenrakennuskauden taloja, Huurteilaa ja Pikku-Helsinkiä sekä neljää arvoikkammiksi arvioitua maatilan talouskeskusta. (Kangasniemi, Kiviranta, Työläjärvi ja Kulmala.)
Pientalojen asuntoalue (AP-4)
38 (50)
Olemassa olevat ja uudet rivitalo-, paritaloja omakotitaloalueet on merkitty AP-4alueiksi. Kaavamääräys antaa mahdollisuuden asemakaavoittaa alueelle erillispientaloja, paritaloja, rivitaloja ja niiden talousrakennuksia. Aluevaraukseen sisältyy
myös asemakaavoissa osoitettavat kadut, puistot, suojaviheralueet ja asumiselle
tarpeelliset palvelut. Esimerkkinä palveluista on alueen päiväkodit, jotka sisältyvät
aluemerkintään. Uudet alueet liittyvät saumattomasti nykyisiin asuinalueisiin.
Asuntoalue (A-5)
Uudet palvelukeskustan läheisyyteen sijoitetut asuntoalueet on merkitty A-5 alueiksi. Alueen toteuttaminen edellyttää melunsuojausta. Asuintilojen suojaus liikenteen
melulta ja tärinältä tulee selvittää ja tarvittaessa määrätä asemakaavoituksen yhteydessä.
Kaavamääräys antaa mahdollisuuden suunnitella alueelle erillispientaloja, paritaloja, rivitaloja, pienkerrostaloja ja talousrakennuksia. Aluevaraukseen sisältyy asemakaavoissa osoitettavat kadut, puistot, suojaviheralueet ja asumiselle tarpeelliset
palvelut. Esimerkkinä palveluista voivat olla pienet liiketilat tai palvelutalo.
5.3.2
Palvelualueet
Palvelujen ja hallinnon alue (P-7)
Metsäkylän vanha keskusta ja sen eteläpuolinen alue nykyiselle Vaasantielle päin on
merkitty P-7-alueeksi. Alueelle voidaan sijoittaa yksityisiä ja julkisia palveluita sekä
asumista. Palvelualueet on sijoitettu alueelle keskeisesti olemassa olevien palvelujen
läheisyyteen.
Palvelujen ja hallinnon alue (P-8)
Metsäkylän koulu ja viereinen päiväkoti on merkitty P-8-alueiksi. Alueelle voidaan
sijoittaa yksityisiä ja julkisia palveluita. Alueelle ei ole tarkoitus sijoittaa asumista.
5.3.3
Muut alueet
Lähivirkistysalue (VL)
Metsäkylän rakenteen sisään jäävät metsäalueet ja länsiosan viheryhteys harjulle
on osoitettu lähivirkistysalueina.
Lähivirkistysalue (VL-8)
Tällä merkinnällä on osoitettu liito-oravan elinympäristöt. Kaavamääräyksen mukaan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan kielletty. Alue tulee säilyttää puustoisena. Aluetta ei saa
muuttaa siten, että lajin elinympäristöt vaarantuvat. Alueet sijoittuvat alueen pohjoisosaan.
Lähivirkistysalue (VL-9)
Tällä merkinnällä on esitetty linnustolle merkittävä alue Iso-Työläjärven eteläpuolelle.
Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU)
Työlänojan läheisyyteen on osoitettu asemakaavan mukaisesti alue urheilukentälle.
Kentän etäisyys koululta on noin 500 metriä.
Suojaviheralue (EV)
Merkinnällä on osoitettu Vaasantien ja entisen kaatopaikan läheisiä metsäalueita.
Vanha kaatopaikka (EV-2/VU)
Vanha käytöstä poistettu kaatopaikka, joka sijaitsee kaava-alueen itäosassa Kolsopintien varrelle, on osoitettu tällä merkinnällä. Alueen jälkikäyttö ratkaistaan asemakaavassa ja silloin tehtävissä selvityksissä.
39 (50)
Maa- ja metsätalousvaltainen alue (MY-6)
Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Peltoja rajaavaa puustoa ei saa kokonaan poistaa. Alueen ulkoilureitistö on säilytettävä. Alueet
ovat viheryhteyksien, ympäristön, maastomuotojen ja luonnon kannalta arvokkaita.
Maisemallisesti arvokas peltoalue (MA-2)
Alueella tulee ottaa huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan peltomaiseman
luonne avoimena maisematilana. Alueella sallitaan maatalouden harjoittamisen
kannalta tarpeellisten talousrakennusten rakentaminen. Rakentamisen on sijainniltaan liityttävä oleviin rakennuksiin siten, että pellot ja ranta-alueet säilyvät vapaina
rakentamiselta.
Yleisen tien alue
Merkinnällä on osoitettu Vaasantie ja Metsäkylän pohjoispuolinen uusi valtatie 3:n
linjaus. Valtatien 3 (nykyinen Vaasantie) keskivuorokausiliikennemäärä (KVL) on
vuonna 2020 arvioitu olevan Metsäkylän kohdalla 13 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen 2030 liikennemäärän ennustetaan kasvavan 15 600 ajoneuvoon / vrk
ja vuonna 2040 liikennemäärä nykyisillä järjestelyillä on ennustettu olevan 18 000
ajoneuvoa / vrk. Valtatien uuden yhteyden on ennustettu vähentävän Vaasantien
liikennettä niin, että vuonna 2030 KVL on ennustettu olevan n. 5 200 ajoneuvoa /
vrk. Metsäkylän noin 6 000 asukasta tuottaa henkilöautolla tehtäviä matkoja n.
3 500 matkaa / vrk. Iltahuipputunnin aikaan matkoja tehdään henkilöautolla n. 650.
Liikenneselvityksessä on osoitettu maankäytön vaiheittaisen rakentamisen myötä
syntyvien matkojen jakautuminen eri vuosikymmenille.
Liikenneselvityksessä on tehty toimivuustarkastelu seuraavien risteyksien osalta:
Soppeentien, Vanhan Vaasantien ja Hiekkamaantien liittymä. Liikenneselvityksessä
on esitetty em. liittymien kehittämisehdotuksia. Liittymät toimivat em. kehittämisehdotusten mukaisesti parannettuna riittävän hyvin myös tulevina vuosikymmeninä.
Viivamerkinnällä on osoitettu Vaasantien ja uuden vt:n 3 linjauksen varaukset.
Yleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen ei varsinaisia liikennealueita osoiteta.
Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M)
Tällä merkinnällä on osoitettu kaava-alueen pohjoisosan tavanomaiset metsätalousalueet.
Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU)
Tällä merkinnällä on osoitettu harjun osayleiskaavan mukaisesti nykyisen Vaasantien eteläpuolisia alueita.
Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta tai
ympäristöarvoja (MU-5)
Tällä merkinnällä on osoitettu nykyisen harjun osayleiskaavan mukaisia Vaasantien
eteläpuolisia alueita.
MU ja MU-5 –merkinnät ja alueet osoitetaan tässä kaavassa, jotta voimassa oleva
harjualueen osayleiskaava ja tämä yleiskaava ovat yhtenäiset aluerajausten ja
merkintöjen osalta.
Vesialue (W)
Merkinnällä on osoitettu Iso-Työläjärven Ylöjärven puoleinen osa.
Selvitysalue SE-2
Selvitysalueeksi on osoitettu läntisen ratayhteyden yksi vaihtoehto lähialueineen.
Ratayhteyden paikka ratkaistaan maakuntakaavassa vv. 2016-2017.
5.3.4
40 (50)
Muut merkinnät
Kyläkuvallisesti arvokas alue (sk-1)
Metsäkyläntie ja sen lähiympäristö, Vanhan Vaasantien risteyksestä Hiekkamaantien risteykseen saakka, sekä Heinitien eteläosa on merkitty kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Alueiden suunnittelussa on huomioitava edellytykset raittiympäristön säilymiselle. Alueilla on runsaasti taajamaa edeltänyttä pientaloasutusta, joka
tuo rikkautta alueen taajamakuvaan.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1)
Kaksi aluetta on osoitettu luonnon luo-1-alueiksi. Suunnittelualueen koilliskulmassa
on metsälain mukaisia suojelukohteita. Alueet on osoitettu luontoselvityksen mukaisesti.
Luonnonsuojelun kannalta merkittävän lajin ympäristö (sl-3)
Neljä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa on merkitty kaavassa sl-3alueiksi. Alueet sijaitsevat Työlänojan varrella, Seppolan pohjoispuolella ja entisen
kaatopaikan luoteispuolella. Alueet on osoitettu luontoselvityksen mukaisesti.
Puhdistettava / kunnostettava maa-alue (saa-3)
Tällä merkinnällä on osoitettu sahan alue. Asemakaavoituksen yhteydessä on selvitettävä, onko alue mahdollisesti saastunut. Alue on pinta-alaltaan erittäin pieni.
Tärkeä pohjavesialue (pv-5)
Kaava-alueen länsiosa kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen. Merkinnällä osoitetun
alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava, että rakentamisesta tai muusta
toiminnasta ei aiheudu vaaraa pohjaveden määrälle tai laadulle.
Alueen käyttöä suunniteltaessa, myönnettäessä rakennus- tai toimenpidelupaa on
turvattava pohjavesialueen säilyminen.
Asemakaavaa laadittaessa on annettava määräys tonttikohtaisesta hulevesien käsittelystä. Hulevesiä tulee imeyttää maaperään sekä viivyttää painanteilla ja muilla
rakenteilla. Ellei asemakaavassa toisin määrätä, niin huleveden mitoitustilavuus on
yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1 m3
vettä/100 m2 läpäisemätöntä pintaa).
Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maanpäälle katettuun vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia laitoksia tai rakenteita, jotka saattavat
aiheuttaa pohjaveden likaantumista tai muuttumista. Jätevesiä ei saa imeyttää
maahan.
Hulevesireitit ja –altaat
Alueen hulevesien pääreitit on osoitettu sinisellä viivamerkinnällä hulevesisuunnitelman mukaisesti. Hulevesille on osoitettu myös altaiden sijoituspaikkoja (hule-1).
Uimaranta
Iso-Työläjärven eteläpäähän on merkitty uimaranta.
Maakunnallisesti arvokas historiallinen tielinja (ht-1)
Vanha Vaasantie on osoitettu kaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi historialliseksi tielinjaksi rakennetun ympäristön inventoinnin suosituksen mukaan.
Paikallisesti arvokas historiallinen tielinjaus (ht-2)
Metsäkylän nykyistä taajamaa edeltäneet keskeiset paikallistiet (Metsäkyläntie,
Vanha Vaasantie ja Hiekkamaantie) ovat historiallisesti arvokkaita ja ne on merkitty
kaavassa paikallisesti arvokkaiksi tielinjauksiksi Rakennetun ympäristön inventoinnin suosituksen mukaan.
41 (50)
Kokoojakadut (yt/kk) ja joukkoliikennekadut (jl)
Yhdystien tai kokoojakadun merkinnällä on osoitettu alueen pääkadut Vanha Vaasantie, Metsäkyläntie, Heikkiläntie, Paavonpolku ja Kangasniementie. Kokoojakaduilla vältetään ajoneuvoliittymiä tonteille. Kaduille pyritään toteuttamaan ajoneuvoliikenteestä eroteltu kevyen liikenteen väylä.
Joukkoliikennereitti on osoitettu kaduille lenkkinä, joka mahdollistaisi Metsäkylän
pohjoisosien asuinalueille paremman palvelutason.
Liikenneselvityksen mukaan nykyiset liittymät Vanhalla Vaasantiellä ja Metsäkyläntiellä toimivat hyvin tulevina vuosikymmeninä. Eräissä liittymissä edellytetään kehittämistoimenpiteitä ja liikenneturvallisuuden parantamista.
Liikenneselvityksessä on arvioitu ennustettavia liikennemääriä nykyisellä katuverkolla kahdessa eri tilanteessa:
1) kun uusi valtatien 3 linjaus on tehty tai
2) nykyisen valtatien (Vaasantien) nykylinjauksella.
Valtatien 3 uuden linjauksen toteutuessa ei keskivuorokausiliikenne juuri nykyisestä
kasva. Mikäli valtatien 3 uutta linjausta ei toteuteta ja kaikki liikenne kulkee nykyisen Vaasantien kautta, niin Vanhalla Vaasantiellä ja Metsäkyläntiellä lisääntyy keskivuorokausiliikenne 400 - 1200 ajoneuvoa verrattuna nykytilanteeseen (1100 3500 ajoneuvoa).
Joukkoliikenteen osalta kilpailukykyinen kävelyetäisyys linja-autopysäkille toteutuu
Metsäkylän eteläosassa kohtuullisen hyvin, mutta pohjoisessa kävelyetäisyys kasvaa yli 800 metriin. Tällöin tulee ajattaa osa vuoroista kaavaehdotuksessa esitettyä
joukkoliikennekatua pitkin. Myös pysäkkien siirrolla lyhennetään kävelyetäisyyksiä.
Joukkoliikennepalvelujen houkuttelevuutta voidaan parantaa pysäkkien varustetasoa parantamalla odotustilan korotuksilla, katoksilla ja aikatauluilla sekä roskakoreilla. Lisäksi kävelyetäisyyden ulkopuolelta saapuville voitaisiin tarjota sateelta
suojaavaa ja runkolukittavaa pyöräpysäköintiä linja-autopysäkkien yhteyteen.
Ulkoilureitit ja alikulut
Pääulkoilureittejä on osoitettu tärkeimpien yhteyksien kohdalle. Reittien osoittamisella tavoitellaan yhtenäistä ja jatkuvaa reitistöä alueelle. Asemakaavoissa on vielä
esitettyä tiheämpi ulkoilureittien verkosto.
Ulkoilureitistö täydentyy Vaasantien eteläpuolella, johon on kaava-alueelta kaksi
olemassa olevaa alikulkua. Uusia alikulkuja on osoitettu kolme Vaasantielle ja yksi
uudelle VT3:lle.
Kevyen liikenteen yhteystarve
Itäosaan on osoitettu yhteystarve työpaikka-alueelle.
Viheryhteystarve
Viheryhteystarpeina on osoitettu keskeiset virkistysalueiden yhteydet Metsäkylästä
harjualueelle sekä kaatopaikan pohjoispuolella Leivätönsuon kautta itään.
Meluntorjuntatarve
Merkinnällä on osoitettu nykyisen Vaasantien ja uuden valtatien 3 linjauksen aiheuttama liikennemelun torjuntatarve. Liikenteen melun torjuntatoimenpiteet ratkaistaan
asemakaavoituksen yhteydessä.
Melusta on myös kaavamääräysteksti.
5.4
42 (50)
Osayleiskaavan vaikutukset
Osayleiskaavalla on välittömiä vaikutuksia suunnittelualueen ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen. Kaavoituksella on välillisiä vaikutuksia lähialueisiin, lähinnä
palvelurakenteen kehittymisen ja asukasluvun kasvun myötä.
5.4.1
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Yhdyskuntarakenne
Osayleiskaavan vaikutus on yhdyskuntarakennetta täydentävä ja eheyttävä. Sen
toteuttamisessa hyödynnetään olemassa olevaa taajamarakennetta, jota täydennetään ja laajennetaan. Alueelle muodostuu monipuolisesti erillispientaloja, rivi- tai
kytkettyjä asuinrakennuksia sekä liike- ja palvelurakentamista. Metsäkylän keskusta
sijoittuu kokoojakatujen varsille liikenteelliseen solmukohtaan.
Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella
Metsäkylä on keskustan ja Siltatien alueen ohella Ylöjärven merkittävin kasvualue.
Etenkin lähivuosina uusista pientaloista pääosa rakennetaan Metsäkylän alueelle.
Alueen täydennysrakentaminen monipuolistaa asunto- ja palvelutarjontaa, joten
alueelle voivat muuttaa lapsiperheet, nuoret aikuiset ja ikääntyvät ihmiset. Kaavan
toteutuminen tekee mahdolliseksi asukasmäärän kasvun kaikkien ikäryhmien osalta.
Palvelut
Lisääntyvä asukasmäärä mahdollistaa kehittämään ja lisäämään Metsäkylän nykyisiä julkisia ja yksityisiä palveluita. Julkisten palvelujen osalta ei tarvita tavanomaista
suurempia investointeja, koska koulun laajennuksesta ja muuttamisesta yhtenäiskouluksi on jo päätetty. Lisäksi asemakaavoissa on jo tarvittava määrä varauksia
päiväkodeille. Lisäksi päiväkodin tontteja voidaan asemakaavoittaa asuinalueille
tarpeen mukaan.
Yksityiset palvelut kehittyvät. Alueella on nykyisin kaksi pienehköä elintarvikekauppaa ja on odotettavissa, että molemmat kaupat laajentavat toimintaansa. Lisäksi
alueelle syntyy pieniä yrityksiä palvelualalle, kuten kampaamoja / partureita ja kioskitoimintaa ym. Palvelut sijoittuvat yhdyskuntarakenteen kannalta hyvin alueen keskustaan ja joukkoliikennekäytävän varrelle asuinalueille.
Palvelut ovat hyvin saavutettavissa kävellen, pyörällä ja myös joukkoliikenteellä.
Pääosa palveluista on kävelyetäisyydellä. Palvelut sijoittuvat tiiviisti keskustaalueelle.
Liikunta- ja virkistyspalvelut ovat saavutettavissa kävellen ja pyöräillen sekä joukkoliikenteellä. Koulun tontilla on nyt pallokenttä, joka siirtyy lähelle Työlänojan alueelle.
Metsäkylä sijaitsee lähellä ydinkeskustaa ja Elovainion aluetta, jolloin koko kaupunkitason palvelut ovat hyvin saavutettavissa.
Taajamakuva, asuminen ja rakennettu ympäristö
Osayleiskaavan toteutuminen tiivistää Metsäkylän rakennetta. Täydentävä uusi
yhdyskuntarakenne on edullisempaa ohjata nykyisen aluerakenteen yhteyteen.
Täydennysrakentamisen avulla voidaan rajoittaa yhdyskuntarakenteen hajautumista ja hajarakentamista.
Osayleiskaavalla säilytetään pääosin tärkeimmät alueelle ominaispiirteiset ympäristöt, historiallisesti arvokkaat rakennukset, tielinjat ja maisemat.
Uudet asuinalueet on mahdollista toteuttaa erityyppisinä kuin olemassa oleva väljä
omakotitaloympäristö, joten taajamakuvan muutokselle on mahdollisuuksia. Asu-
43 (50)
mismuotoina voivat olla nykyisten omakoti-, pari- ja rivitalojen lisäksi esimerkiksi
tiiviimmät erillispientaloalueet, pienkerrostalot ja luhtitalot.
Suojaviheralueen metsät ja myöhemmin toteutettavat meluesteet rajaavat Vaasantietä.
Virkistys
Asuinalueiden toteutuminen lisää virkistyspalveluiden kysyntää etenkin lähialueilla.
Käytön lisääntyminen aiheuttaa virkistysalueiden kulumista. Käyttäjiä voidaan ohjata nykyisille ja rakennettaville ulkoilureiteille, joita on osoitettu runsaasti virkistyssekä maa- ja metsätalousalueille.
Metsäkylän eteläosassa sijaitseva hiekkakuoppien alue on mahdollista muuttaa
virkistykseen ja liikuntaan käytetystä joutomaasta osittain rakennetuksi keskuspuistoksi aivan taajaman keskustassa.
Suunnittelualueen pohjoisosasta menetetään runsaasti ehjää metsäaluetta uudelle
Vaasantielle. Tielinja rikkoo luonnontilaisen Leivätönsuon alueen. Ulkoilureitit Takamaan suuntaan supistuvat, kun moottoritie toimii esteenä.
Metsäkylä koetaan nimensä mukaisesti metsäisenä ja luonnonläheisenä asuinalueena. Metsäkylän alueen jo rakennettu ympäristö säilyy edelleen väljänä. Täydennysrakentaminen ja uudet asuinalueet sijoittuvat pääosin asemakaavoittamattomille
metsäalueille, jolloin luonnontilaiset alueet vähenevät. Uusille alueille osoitetaan
asemakaavoissa tarpeellinen määrä puistoja, jolloin alueen luonnonläheinen ilme
on mahdollista säilyttää. Osayleiskaavassa on otettu huomioon sisäiset virkistys- ja
viheryhteydet sekä ulkoilureitit. Lisäksi suunnittelualueelta on viher- ja ulkoiluyhteydet eteläpuolisille laajoille virkistysalueille ja pohjoispuolisille metsäalueille. Asemakaavassa olevat lähivirkistysalueet ja kevyen liikenteen yhteydet sekä viheryhteydet
säilyvät osayleiskaavassa.
Maakunnalliset ja seudulliset ulkoilu- ja viheryhteydet on turvattu. Ulkoilureitit ja
viheralueet ovat erittäin hyvin saavutettavissa kaikilta asuinalueilta.
44 (50)
Liikenne
Vaikutukset valtatiellä
Liikennemäärät kasvavat Vaasantiellä (nykyinen valtatie 3) ja sen liittymissä liikenteen yleisen kasvun ja Metsäkylän uuden maankäytön johdosta. Vaasantiellä näin
ollen heikkenee liittymien välityskyky. Toimivuus heikkenee erityisesti Vanhan Vaasantien liittymässä, jossa nykytilanteessakin on heikoin palvelutaso. Hiekkamaantien liittymän viivytykset säilyvät selvästi pienempinä kuin Vanhan Vaasantien liittymässä. Kuitenkin molemmissa valo-ohjaamattomissa liittymissä palvelutasot laskevat vuoteen 2030 mennessä niin paljon, että ilman uutta valtatien 3 linjausta ne tarvitsevat liikennevalot. Välityskyvyn kannalta ratkaisu voisi olla myös kiertoliittymä,
joka kuitenkin on hyväksyttävä ratkaisu vasta kun Vaasantie ei enää ole osa valtakunnallista tieverkkoa.
Soppeentien liittymän liikennemääriin Metsäkylään suunnittelun maankäytön kasvu
ei vaikuta merkittävästi, mutta yleinen liikenteen kasvu kuormittaa liittymää. Palvelutasotila tulee tarkastaa kaikissa liittymissä viimeistään v. 2030, ellei valtatien 3
suunniteltu uusi linjaus ole silloin toteutunut tai toteutumassa. Toteutuessaan uusi
linjaus siirtää suuren osan Vaasantien liikenteestä uudelle valtatielle, jolloin Vaasantien liittymien kuormitus vähenee ja toimivuus paranee erittäin merkittävästi.
Liikenneturvallisuus
Liittymien liikenneturvallisuus heikkenee palvelutason huonontumisen myötä.
Ruuhkaantuvassa liikenteessä etenkin sivusuunnalta vasemmalle kääntyvien viivytykset kasvavat nopeasti, jolloin autoilijat hyväksyvät yhä lyhyempiä raja-aikavälejä
päätielle liittyessään ja konfliktiriski kasvaa. Nopeusrajoituksen lasku Hiekkamaantien ja Vaasantien kohdalla helpottaisi liittymistä ja vähentäisi onnettomuusriskiä.
Mikäli valtatien uuden linjauksen toteuttamisesta ei ongelmien kärjistyessä ole tietoa, on harkittava liittymien valo-ohjausta liikenteen turvallisuuden ja edes kohtalaisen palvelutason turvaamiseksi.
Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuteen Metsäkylän alueella valtatien ja sen liittymien
autoliikenteen kasvu tai liittymien parantaminen eivät suoranaisesti vaikuta, sillä
kevyt liikenne on Metsäkylän kohdalla järjestetty erilleen valtatieliikenteestä ja jaksolla on neljä alikulkua.
Liikenteen sujuvuutta ja liittymien toimivuutta parantaa Kolsopintien kohdalle esitetty uusi liittymä, joka on mahdollinen kun valtatie 3 on toteutettu uuden linjauksen
mukaisesti Metsäkylän pohjoispuolelle.
Liittymien toimivuus on niin liikenneturvallisuuden kuin sujuvuudenkin kannalta
mahdollista, jos liikenneselvityksessä esitetyt kehittämistoimenpiteet toteutetaan.
Toisaalta Vaasantien liikennemäärä tulee olemaan noin kolmannes nykyisestä, kun
valtatien uusi linjaus on toteutettu.
Vaikutukset katuverkkoon
Liikenteellinen toimivuus
Suunnitellun rakentamisen lisääntyessä suurimmat liikenteelliset muutokset nykyisillä liikennejärjestelyillä tapahtuvat Metsäkylän luoteisosassa, ennen kaikkea Hikkamaantiellä. Siellä liikennemäärät kasvavat vuoteen 2040 mennessä erittäin paljon, koska nykyisin liikennettä ei ole juuri ollenkaan. Liikennemäärät Hiekkamaantiellä eivät kuitenkaan muodostu ongelmallisiksi. (noin 200 ajoneuvoa / iltahuipputunti).
45 (50)
Muualla liikennemäärien suhteellinen kasvu ei ole niin suurta. Metsäkyläntiellä ja
Vanhalla Vaasantiellä liikennemäärät kasvavat vuoteen 2040 mennessä noin 30 –
40 %. Numeerisesti määrät ovat noin 100 – 200 ajoneuvoa / iltahuipputunti lisää
nykyisiin liikennemääriin.
Pohjois-eteläsuuntaisella kokoojakadulla liikennemäärien kasvu vaihtelee. Suurin
muutos tapahtunee Metsäkyläntien jatkolla Metsäkylän luoteisosissa, missä uuden
asutuksen myötä liikennemäärät kasvavat merkittävästi. Absoluuttisesti liikennemäärät ovat kuitenkin vähäiset. Kolsopintielläkin liikennemäärät noin kolminkertaistuvat. Muilla kokoojakaduilla kasvu on noin 20 – 30 %:n luokkaa ja liikennemäärä
pysyttelee alle 300 ajoneuvossa / iltahuipputunti.
Metsäkylän alempiasteisen katuverkon sisäiset liikennemäärät pysyvät kuitenkin
niin pieninä ja autojen nopeudet on niin alhaisia, että liittymien toimivuusongelmat
ovat erittäin epätodennäköisiä. Oleellisinta on ohjata liikenne kokonaisvaltaisinta
reittiä pääliikenneverkkoon ja hillitä ajonopeuksia asuinalueilla.
Valtatien 3 uusi linjaus vähentää v. 2040 liikennemääriä hieman Metsäkylän itäosassa. Vanhalla Vaasantiellä iltahuipputunnin liikennemäärä vähenee n. 150 ajoneuvoa / iltahuipputunti ja Metsäkyläntiellä vain alle 50 ajoneuvoa / iltahuipputunti.
Erityisesti nykyisen valtatien 3 (Vaasantie) liikennemäärien vähentäminen parantaa
sen liittymien toimivuutta merkittävästi ja mahdollistaisi uusien Metsäkylän läpiajoa
vähentävien liittymien sijoittamisen Vaasantielle.
Yhteenvetona voidaan siis todeta, että liittymät ja katuverkko toimivat hyvin
osayleiskaavan mukaisella ratkaisulla.
Liikenneturvallisuus
Liikenneturvallisuuden takaamiseksi Metsäkylässä tulee kiinnittää erityistä huomiota jalankulku- ja pyöräliikenteen ajoradan ylityksiin. Liikenneselvityksessä esitetyt
kehittämistoimenpiteet ovat pienehköjä ja liittyvät asemakaavoitukseen sekä erityisesti katusuunnitteluun. Liikenneturvallisuus on jo nykyisin hoidettu kohtuullisin hyvin eikä suuriin muutoksiin ole tarvetta. Muutama keskeinen suojatie ja liittymäalue
vaativat huomiota ja parannustoimenpiteitä.
Joukkoliikenne
Kilpailukykyinen kävelyetäisyys linja-autopysäkeille toteutuu Metsäkylän eteläosassa kohtuullisen hyvin, mutta pohjoisessa kävelyetäisyys kasvaa yli 800 metriin.
Varsinkin asukasmäärien lisääntyessä ja rakentamisen laajetessa vielä etäämmäksi pohjoiseen, tulee harkita Metsäkylän pohjoisosien palvelutason parantamista
esim. ajattamalla osa vuoroista sitä kautta. Osayleiskaavassa on esitetty tälle alueelle uusi joukkoliikennekatu ja sisäinen liikenne on mahdollista hoitaa myös rengasliikenteenä. Nykytilanteessa pisimpiä kävelyetäisyyksiä voitaisiin lyhentää siirtämällä pysäkkipari Kangasniementien liittymään.
Joukkoliikennepalvelujen houkuttelevuutta voidaan myös parantaa lisäämällä pysäkkien varustetasoa odotustilan korotuksella, katoksella, aikataululla ja roskakoreilla. Lisäksi kävelyetäisyyden ulkopuolelta saapuville voitaisiin tarjota sateelta
suojaava ja runkolukittava pyöräpysäköinti linja-autopysäkkien yhteyteen.
Osayleiskaava mahdollistaa joukkoliikenteen toteuttamisen ja uuden rakentamisen
sijoittuvan joukkoliikennereittien varrelle. Joukkoliikenteen palvelutaso alueella nousee lisääntyvän asukasmäärän myötä.
Jalankulku ja pyöräily
Metsäkylän jalankulku- ja pyöräilyliikenteen verkon kattavuus on nykyisin hyvä. Uu-
46 (50)
sien asuinalueiden suunnittelussa tulee huolehtia niiden kytkemisestä turvallisesti ja
sujuvasti olemassa olevaan kevyen liikenteen verkostoon sekä uudisalueiden sisäisen verkoston palvelutasosta. Liikenneselvityksessä esitetty yhteystarpeiden toteuttaminen luo alueelle kattavan jalankulun ja pyöräilyn verkoston. Nykyisten kevyen
liikenteen reittien ongelmakohteet ovat pääosin ristiriitaisia autoliikenteen kanssa.
Tämä tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa ja katupiirustuksissa. Liikenneselvityksessä on esitetty ongelmallisimmat liittymät ja katujen ylitykset. Raportissa on esitetty myös parannustoimenpiteet. Tehtävät toimenpiteet ovat kohtuullisen
vähäiset ja kustannuksiltaan edulliset.
Alueelta on jo nyt hyvät kevyen liikenteen yhteydet keskustaan ja muille Kirkonseudun alueille.
Vesihuolto
Kaava-alue liitetään Metsäkylän jo rakennetuille alueille ulottuvaan vesi- ja viemäriverkostoon. Samalla muutama ulkopuolelle jäänyt tilakeskus pääsee kunnallistekniikan piiriin.
5.4.2
Vaikutukset luontoon ja luontoympäristöön
Maisema
Osayleiskaava-alueen olemassa olevien maatilojen toiminta on osittain päättynyt.
Viljeltyjä peltoja on vielä enemmälti Iso-Työläjärven ja Työlänojan läheisyydessä.
Kangasniemen tilakeskuksen yhteydessä ei ole peltoalueita. Alueen pohjoisosan
pellot ovat vielä osittain viljeltyjä ja osittain ne ovat vesakoitumassa.
Alueen länsiosan maanviljelysalueet muodostavat olennaisen osan alueen maisemallisesta ilmeestä. Tilojen viljelyksen jatkuminen säilyttäisi maiseman. Kaavoituksella ei voida turvata tilojen toimintaa. Mikäli maanviljelys väistyy, niin osa alueista
muuttuu asuinalueiksi. Tilakeskusten täydennysrakentaminen tulee kaavamääräysten mukaan sopeuttaa olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön.
Rakennettavien alueiden laajentumisen myötä metsäalueet pienenevät. Kuitenkin
alueella säilyy laajat lähivirkistysalueet. Iso Työläjärven rannat on osoitettu virkistyskäyttöön, joten järvimaisema ei tule kaava-alueen osalta muuttumaan. Maisema
muuttuu rakennettavilla metsäalueilla, jotka muuttuvat metsäisistä puutarhamaisiksi
pientaloalueiksi.
Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus
Osayleiskaavassa on turvattu liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikat sekä kannan vahvistamiseen tarpeelliset paikat. Taajaman laajeneminen ja Vaasantien uusi
linjaus tulevat kuitenkin pienentämään Metsäkylän pohjoispuolista metsäaluetta ja
siten rajoittamaan liito-oravan leviämistä.
Yleiskaavassa on turvattu liito-oravan liikkumiseen ja ruokailuun käyttämä puusto ja
riittävän puustoiset kulkuyhteydet uusien asuinalueiden läpi. Rakennetuille alueille
jää puustoisia kulkureittejä. Avohakkuiden välttämisellä voidaan säilyttää liitooravan kulkureitit ja elinympäristöt.
Valtatie 3:n uuden linjan toteuttamisen myötä Leivätönsuon vähäpuustoiset ja luonnontilaiset suoalueet jäävät osittain tien linjauksen alle ja suoalue rikkoutuu.
Pienilmasto
Osayleiskaava tulee toteutuessaan vaikuttamaan pienilmastoon uusilla rakennusalueilla. Pienilmaston muutoksen suunta riippuu toteutettavien korttelien rakenteesta ja pihojen istutuksista tai alkuperäisen puuston säilyttämisestä. Pienipiirteinen ja
sisäpihoja rajaava rakentaminen vaikuttaisi pienilmastoon suotuisasti tehden asuinympäristöstä tyynempää ja lämpimämpää.
Ilmanlaatu ei huonone yleiskaavan johdosta, koska liikenne alueella on vähäistä
verrattuna esim. keskusta-alueisiin.
47 (50)
Pohjavedet, hulevedet, vesistöt
Alueen rakentuessa pois johdettavan huleveden määrä kasvaa, kun vettä imeviä
pintoja on vähemmän.
Pohjavesialue on turvattu antamalla määräyksiä kunnallistekniikkaan liittymisestä ja
hulevesien käsittelystä. Osayleiskaavan alueelle on laadittu erillinen hulevesien
hallintaa koskeva suunnitelma. Suunnitelmassa on tarkasteltu alueen vesien kertymiä ja valuma-alueita. Hulevesisuunnitelmassa on osoitettu vesialtaiden ohjeellinen
sijoitus ja mitoitus. Suunnitelman mukaan toimittaessa hulevesien hallinta onnistuu.
Tämä on jo todettu rakennetulla neljällä asemakaava-alueella.
Kaavan toteuttamisella ei ole kielteisiä vaikutuksia Iso-Työläjärveen tai muihin vesistöihin.
5.4.3
Vanhan kaatopaikan vaikutukset
Vanhasta kaatopaikasta voi olla seuraavia vaikutuksia: pinta- ja pohjavesien pilaantumista, roskaantumista, kaatopaikkakaasuja ja maisemallista haittaa.
Kaatopaikka on maisemoitu ja näin ovat poistuneet jo roskaantumis- ja pääosin
maisemahaitat. Laadittujen selvitysten mukaan kaatopaikkakaasujen on todettu
olevan niin vähäisiä, että niiden osalta ei ole edellytetty keräämistä ja hyödyntämistä. Hajuhaittoja ei siis ole.
Pinta-vedet kulkevat alueelta Keijärveen päin ja kaatopaikkavedet viemäriin. Pohjavesien pilaantumista ei ole missään vaiheessa todettu. Näin ollen myöskään uudelle asutukselle kaatopaikka-alueen etelä- ja lounaispuolella ei ole haittaa, koska uudet asuinrakennukset liittyvät vesihuoltoverkostoon.
Kaatopaikka-alue on hyvin dokumentoitu eikä osayleiskaavassa esitetyille asuinalueille aiheudu kaatopaikasta mitään haittoja. Kaatopaikasta on laadittu seuraavat
selvitykset:
- Kaatopaikan perustilaselvitys, Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi 25.4.2001
- Metsäkylän kaatopaikka, sulkemis- ja jälkihoitosuunnitelma, suunnitelma- ja
rakentamistapaselostus, Viatek Tampere 24.4.2002.
Pohja- ja pintavesi
Kaatopaikka on perustettu suoalueelle. Turvekerroksen paksuus on maaperätutkimusten perusteella 2-3 metriä. Turvekerroksen alla on 8-18 metriä paksuinen silttikerros, joka rajoittuu kantavaan maapohjaan. Silttikerros on paksuimmillaan alueen
keskellä ja ohenee länteen päin mentäessä. Kaatopaikka-alueen pohjaveden pääasiallinen virtaamissuunta on lännestä itään. Kaatopaikan ympärille on rakennettu
kaksoisojasto. Kaatopaikan ympärillä on suojapenger. Ulompi oja estää ulkopuolisten valumavesien pääsyn kaatopaikka-alueelle. Sisempi oja kokoaa suotovedet
tasausaltaaseen. Altaasta vedet johdetaan viemäriin ja edelleen Tampereen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Viemäriliittymä on rakennettu v. 1989. Sitä ennen
vedet johdettiin kolmiopadon kautta Työränojaan.
Kaatopaikan ulkopuoliset vedet kaatopaikan pohjoispuoliselta suoalueelta ja suoalueelta johdetaan edelleen kolmiopadon kautta Työränojaan, josta ne päätyvät
Tiikonojaan noin 20 metrin päässä kaatopaikasta ja edelleen Keijärven Suojastenlahteen. Jätteiden läjitys Metsäkylän kaatopaikalla lopetettiin vuoden 2001 lopussa.
Kaatopaikan aiheuttamaa vesistökuormitusta ja –vaikutuksia on tarkkailtu keväästä
1982 lähtien. Viemäriin johdettujen vesien laatua tarkkaillaan normaalin Tampereen
kaupungin viemärivesien tarkkailun mukaisesti. Kaatopaikka-alueelle asennettiin
48 (50)
kolme pohjavesiputkea, joista otettiin vesinäyte keväällä 2001. Samassa yhteydessä otettiin vesinäytteet alueen läheisyydessä olevasta neljästä talousvesikaivosta.
Kolme kaivoista sijaitsee kaatopaikan eteläpuolella ja yksi kaatopaikan luoteispuolella.
Talousvesikaivoista otetuissa näytteissä ei todettu kaatopaikan vaikutusta.
Viemäröinnin jälkeen kaatopaikan aiheuttama kuormitus on vähentynyt huomattavasti. Merkittävää ympäristöön kohdistuvaa vesistökuormitusta ei ole viime vuosina
ollut havaittavissa ja kuormitus on loppunut uusimpien näytteiden mukaan.
Kaatopaikkakaasut
Kaatopaikasta ei ole todettu enää hajuhaittoja kaatopaikan läheisyydessä.
Kaatopaikasta ei ole myöskään todettu aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia alueen
kasvillisuuteen. Maaperäkerrosten perusteella kaasujen kulkemisvaaraa maaperässä ei ole.
5.4.4
Taloudelliset vaikutukset
Taajamarakenteen tiivistäminen, olemassa olevan kunnallistekniikan ja palvelujen
hyödyntäminen sekä toimintojen keskittäminen on yhdyskuntataloudellisesti edullista.
Kaavan toteuttamisen myötä kaupungille syntyy kuluja kunnallistekniikan rakentamisesta. Asuinalueiden onnistunut toteuttaminen edellyttää virkistysalueiden ja ulkoilureittien rakentamista ja hoitamista. Myös Metsäkylän palvelukeskittymän kehittäminen vaatii kaupungin panostusta julkisten palveluiden osalta, alueelle tarvitaan
esim. uusia päiväkoteja ja koulun laajennus. Tuloja kaupunki saa kasvavan asukasmäärän tuottamista verotuloista sekä tontinluovutuksesta ja liittymismaksuista.
5.4.5
Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset
Virkistyspalvelujen kasvu lisää kaiken ikäisten sosiaalista kanssakäymistä. Kaavaalueen ja lähiseudun monipuoliset virkistysalueet lisäävät asumisviihtyvyyttä.
Lähipalvelut sijoittuvat lähelle, turvallisten yhteyksien päähän, mikä tekee eriikäisten itsenäisen asumisen ja liikkumisen alueella mahdolliseksi ja tarjoaa asukkaille omaehtoisen elämän lähtökohtia. Asukasmäärän kasvaessa voidaan turvata
palvelut alueella ja etenkin joukkoliikenteen palvelutasoa voidaan nostaa.
Tiivis rakennettu ympäristö on kestävän kehityksen periaatteen mukaista rakentamista. Viihtyisän ympäristön turvaamiseksi tulee asemakaavassa kiinnittää huomiota rakennusten ulkoarkkitehtuurin suunnitteluun ja pihojen sekä julkisten ulkotilojen
viihtyisyyteen.
Osayleiskaavan toteutuessa alueen asuntotyyppien tarjonta monipuolistuu, mikä
edistää monipuolisen väestörakenteen syntymistä.
Metsäkylä on rakentunut eri vuosikymmenien aikana vähitellen. Viimevuosina Metsäkylän muutos on ollut nopeaa, kun alueelle on rakennettu paljon uusia pientaloja.
Alueen asukkaiden näkökulmasta metsä- ja peltoalueiden muuttuminen rakennetuiksi on muutos, johon tottuminen voi vaatia aikaa. Lähiympäristön muutoksen hyväksyminen ei ole asukkaille aina helppoa.
5.4.6
Ympäristön häiriötekijät ja viihtyisyys
Nykyisten alueen asukkaiden elinoloja muuttavat uudisrakentaminen ja lisääntyvä
liikenne. Ajoneuvoliikenne aiheuttaa päästöjä: pakokaasut ja melu sekä kesäisin
pöly lisääntyvät. Lisäksi lähialueen virkistyspalvelut ja -alueet saavat uusia käyttäjiä, jolloin luontoalueiden kulutus kasvaa.
49 (50)
Vanha maisemoitu kaatopaikka ei aiheuta roskaamis-, haju- tai muita haittoja lähiympäristöön.
Vaasantie aiheuttaa meluhaittaa kaavoitettavan alueen eteläosassa. Valtatie 3:n
uuden linjauksen toteutuessa meluhaitta vähenee entisellä Vaasantiellä, mutta lisääntyy uuden Valtatie 3:n ympäristössä pääosin maa- ja metsätalousalueella. Jotta melun haitoilta voidaan välttyä, niin meluntorjunta on suunniteltava alueen asemakaavoissa yleiskaavamääräysten pohjalta. Melu saadaan asuinalueilla alle vaatimustason, kun torjuntatoimet otetaan huomioon asemakaavoissa.
5.5
Kaavan suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan, yleiskaavaan ja
asemakaavaan sekä asetettuihin tavoitteisiin
Kaava vastaa kaupungin tavoitteita ja täyttää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja on maakuntakaavan mukainen. Tavoitteiden täyttyminen aiheittain on esitetty kappaleessa 5.3.
6
6.1
OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS
Toteuttaminen
Osayleiskaavan toteuttaminen on jo käytännössä alkanut Työlänojan asemakaavojen tultua hyväksytyksi ja lainvoimaisiksi.
Toteuttaminen tapahtuu Ylöjärven kaupungin toimesta laatimalla vaiheittain alueelle
asemakaavoja aina vuoteen 2040 asti.
Toteutusta ohjaavat kaupungin talousarvio ja siihen liittyvä kolmen vuoden taloussuunnitelma sekä pitemmän tähtäimen maankäytön toteuttamisohjelma (MAPSTO).
Tämä ohjelma sisältää kaavoitus-, kaupungin tontinluovutus-, investointi- ja palvelurakentamisen ohjelman. Asemakaavoituksella otetaan huomioon tarvittavat aluevaraukset niin palveluille kuin muille toiminnoille.
6.2
Toteuttamisen ajoittaminen
Asemakaavoitusta jatketaan alueen länsiosassa käynnistämällä tänä vuonna 2014
Iso-Työläjärven ranta-alueen asemakaava / asemakaavat. Lisäksi asemakaavoitetaan kaksi pientä aluetta alueen pohjoisosaan. Em. alueiden asemakaavat toteutuvat vuoteen 2020 mennessä. Sen jälkeen alueelle asemakaavoittaminen ja rakentaminen siirtyy nykyisen Vaasantien varteen alueen keskiosaan ja lounaisosaan.
Nämä alueet toteutuvat vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä on
asemakaavoitettu ja toteutettu alueen keskusta palvelu- ja asuinalueineen sekä
pohjoisosan pientaloalue. Seuraavaksi kaavoitetaan.alueen länsiosa IsoTyöläjärven ja nykyisen Vaasantien välissä. Viimeiseksi kaavoitetaan alueen itäosa
nykyisen Vaasantien ja kaatopaikan välisellä alueella. Länsiosan toteuttaminen on
nopeampaa kuin itäosan.
Vuosittain Metsäkylän alueelle sijoittuu keskimäärin noin 120 uutta asukasta. Näin
arvioituna alueen toteuttaminen kestää noin 26 vuotta. Alueiden toteuttamisen ajoitus on esitetty liitteessä 17.
Vesihuollon, katujen sekä muun infran rakentaminen sovitetaan koko kaupungin
maankäytön toteuttamisohjelmaan ja taloussuunnitelmaan. Alueen vaiheittain toteuttaminen mahtuu hyvin kaupungin investointiohjelmaan ja talousresursseihin.
Palvelut rakennetaan maankäytön toteuttamisohjelman ajoituksen mukaisesti sitä
mukaan kuin alueet rakentuvat. Ensimmäisenä vaiheena toteutetaan nykyisen koulun laajentaminen ja muuttaminen muutaman vuoden kuluttua yhtenäiskouluksi.
50 (50)
Lisäksi toteutetaan uusi päiväkoti ja samalle tontille sen laajennus. Noin viiden vuoden kuluessa rakennetaan uudelle Työlänojan asemakaava-alueelle alueen neljäs
päiväkoti. Tämän jälkeen päiväkoteja toteutetaan asuntoalueille tarvittaessa. Näillä
näkymin neljä päiväkotia riittää, jos ne ovat riittävän suuria.
Urheilukenttä, pallokenttä ja ulkoilureitit toteutetaan asuinalueiden rakentamisen
myötä.
Joukkoliikenne kulkee pitkän aikaa nykyistä Metsäkyläntietä. Kun alueen pohjoisosa on rakentunut, siirtyy osa linja-autovuoroista kulkemaan uutta joukkoliikennekatua. Joukkoliikenne on sekä läpiajavaa että alueen sisäistä ns. rengasliikennettä.
Joukkoliikenne kytkeytyy kiinteästi Ylöjärven kaupunkikeskustan ja Elovainion alueen joukkoliikenteen kehittämiseen.
Kevyen liikenteen reitit toteutetaan samanaikaisesti asuntoalueiden kanssa.
6.3
Toteutuksen seuranta
Osayleiskaavan toteutus liittyy koko kaupungin maankäytön toteuttamisohjelmaan.
Tämä ohjelma tarkistetaan vuosittain ja sitä kautta seurataan myös Metsäkylän
alueen rakentumista ja asemakaavoitusta sekä palvelujen toteuttamista. Alue tulee
olemaan Ylöjärven kaupungin keskeisin perinteisen pientaloalueen rakentamisalue,
josta kaupunki luovuttaa merkittävän määrän tontteja vuosittain. Maankäytön toteutuksen osalta seurataan erityisesti myös palvelutarpeen rakentamisajankohtaa yhdessä palvelutuottajien kanssa. Kaupallisten palvelujen osalta aloitetaan riittävän
aikaisin yhteistyö rakentajien ja toimijoiden kanssa.
Asemakaavoituksella ja suunnitteluohjeilla sekä tontinluovutusehdoilla ohjataan
alueen arkkitehtuuria ja taajamakuvaa. Alueen vaiheittainen asemakaavoitus mahdollistaa hyvän seurannan.
Y:\Tekninen osasto\Kaavoitus\Osayleiskaavat\Keskeneraiset\Arto\Metsäkylä\Selostus\Metsäkylä_oyk_ehdotus2014.docx

metsäkylän taajaman ja sen ympäristön sekä harjun

Transcription

Similar documents

Liite 1 Vastine-ehdotus lausunnoista / Kh. 30.3.2015

Ylöjärven Pamaus on nyt

täältä - Ylöjärvi

Metsäkylä - Työläjärven alue

Lukion luokkien varustus sekä opetusvälineet nykyaikaista tekniikkaa

TIETOSUOJASELOSTE - Ylöjärven apteekki

wAluehallintovirasto

Hoitotarvikejakelu ohje

Rakennus- ja toimenpideluvan hakijalle ohjeet