Kaavaselostus - Hartolan kunta

Transcription

Kaavaselostus - Hartolan kunta
HARTOLAN KUNTA
Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja
osittainen kumoaminen sekä Murakan kyläkaava
Kaavaselostus, luonnos
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
P21427
Kaavaselostus,
luonnos
1 (50)
30.1.2015
Sisällysluettelo
1
2
Tiivistelmä ...................................................................................................................... 1
1.1
Suunnittelualue ....................................................................................................... 1
1.2
Kaavoitusmenettelyn vaiheet .................................................................................... 2
1.3
Kaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö ........................................................................ 3
1.4
Kaavan toteutus ...................................................................................................... 4
Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat......................................................... 5
2.1
Suunnittelualueen yleiskuvaus .................................................................................. 5
2.2
Luonnonympäristö ................................................................................................... 5
2.3
3
2.2.1
Maa- ja kallioperä sekä topografia ................................................................... 5
2.2.2
Pintavedet .................................................................................................... 5
2.2.3
Pohjavedet ................................................................................................... 5
2.2.4
Kasvillisuus .................................................................................................. 6
2.2.5
Eläimistö ...................................................................................................... 8
2.2.6
Uhanalaiset ja silmälläpidettävä luontotyypit .................................................... 9
2.2.7
Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit ja luonto- ja lintudirektiivien lajit ................ 9
2.2.8
Arvokkaat luontokohteet ................................................................................ 9
Maisema ja kulttuuriympäristö ................................................................................ 11
2.3.1
Yleistä ....................................................................................................... 11
2.3.2
Maisema-alue ja maisemamaakunta .............................................................. 12
2.3.3
Maisematyyppi ........................................................................................... 13
2.3.4
Maisemarakenne ......................................................................................... 13
2.3.5
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet .................................................. 14
2.3.6
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ........................... 14
2.3.7
Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriympäristökohteet ................ 15
2.3.8
Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ................... 16
2.3.9
Muinaisjäännökset....................................................................................... 17
2.4
Maanomistus ......................................................................................................... 17
2.5
Yhdyskuntatekniikka .............................................................................................. 17
2.6
Liikenne ............................................................................................................... 17
2.7
Virkistysalueet ja reitit ........................................................................................... 19
2.8
Aluetta koskevat suunnitelmat ................................................................................ 20
2.8.1
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ....................................................... 20
2.8.2
Maakuntakaava .......................................................................................... 21
2.8.3
Yleiskaava .................................................................................................. 23
2.8.4
Asemakaavat .............................................................................................. 24
Rantayleiskaavan suunnittelun tavoitteet ja eteneminen ..................................................... 25
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kaavaselostus,
luonnos
2 (50)
30.1.2015
3.1
Kaavatyölle alussa asetetut tavoitteet ...................................................................... 25
3.2
Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma........................................................ 26
3.3
4
3.2.1
Kaavoitusmenettelyn vaiheet........................................................................ 26
3.2.2
Viranomaisten tavoitteet .............................................................................. 26
3.2.3
Osallisten tavoitteet .................................................................................... 26
Rantayleiskaavan valmisteluvaihe ............................................................................ 27
3.3.1
Tavoitteiden tarkentuminen.......................................................................... 27
3.3.2
Kaavoitusmenettelyn vaiheet........................................................................ 28
Rantayleiskaavan kuvaus ................................................................................................ 29
4.1
Kaavaratkaisu ....................................................................................................... 29
4.1.1
Yleistä ....................................................................................................... 29
4.1.2
Mitoitus ..................................................................................................... 29
4.1.3
Kaavaan tehdyt muutokset .......................................................................... 30
4.1.4
Asuminen ja loma-asuminen ........................................................................ 32
4.1.5
Matkailu..................................................................................................... 32
4.1.6
Virkistys ja vesiliikenne ............................................................................... 33
4.1.7
Maa- ja metsätalous .................................................................................... 33
4.1.8
Luonnonympäristö ...................................................................................... 33
4.1.9
Kulttuuriympäristö ...................................................................................... 34
4.1.10 Liikenne ..................................................................................................... 34
4.1.11 Erityisalueet ............................................................................................... 34
4.2
4.3
Rantayleiskaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin ................................................. 35
4.2.1
Rantayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ................. 35
4.2.2
Rantayleiskaavan suhde maakuntakaavaan .................................................... 35
4.2.3
Rantayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin .................................. 37
Rantayleiskaavan vaikutukset ................................................................................. 39
4.3.1
Yleistä vaikutusten arvioinnista ..................................................................... 39
4.3.2
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön ......................................... 40
4.3.3
Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon ......................... 40
4.3.4
Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
40
4.3.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen
sekä liikenteeseen ................................................................................................. 41
4.3.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun
ympäristöön ......................................................................................................... 42
4.4
5
Rantayleiskaavan toteuttaminen .............................................................................. 42
4.4.1
Rantayleiskaavan oikeusvaikutukset .............................................................. 42
4.4.2
Rantayleiskaavan toteutus ........................................................................... 43
Murakan kyläyleiskaava .................................................................................................. 44
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kaavaselostus,
luonnos
3 (50)
30.1.2015
Liitteet:
Jääsjärven rantayleiskaavan muutosalueen luontoselvitys. 5.2.2014. FCG Suunnittelu ja tekniikka
Oy.
Lähteet ja tausta-aineisto:
Aarrevaara Eeva, Uronen Carita, Vuorinen Tapani 2006. Päijät-Hämeen maisemaselvitys. PäijätHämeen liitto, Lahden ammattikorkeakoulu, Hämeen ympäristökeskus. 2006.
Hämeen ympäristökeskuksen moniste 94/2005. Nina Könönen. Hartolan rakennetun
kulttuuriympäristön selvitys. (KUKUSE)
Liikennevirasto 2010. Liikennemääräkartta 2010.
Liikennevirasto 2012. Raskaan liikenteen liikennemääräkartta 2012.
Liikennevirasto 2014. Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030. Liikenneviraston tutkimuksia ja
selvityksiä 13/2014.
Museovirasto 2009. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009.
Museovirasto 1993. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt RKY 1993.
Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset. toim. Anna-Riikka Vaden. Päijät-Hämeen liitto A 169.
2008.
Wager Henrik 2006. Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto A 159. 2006.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
1
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
1 (44)
Tiivistelmä
1.1 Suunnittelualue
Rantayleiskaavan muutoksen suunnittelun kohteena on Jääsjärven ranta-alueet.
Suunnittelualueella ovat voimassa Jääsjärven rantayleiskaava (1998), Jääsjärven
rantayleiskaavan muutos ja Taajama-alueen osayleiskaavan muutos (2005). Jääsjärven
rantayleiskaavan muutoksen suunnittelualueen rajaus on osoitettu oheisessa kuvassa.
Kaavamuutosalueella on noin 197 km rantaviivaa ja 125 km muunnettua rantaviivaa.
Kuva 1. Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen aluerajaus.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
2 (44)
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
Kuva 2. Murakan oikeusvaikutuksettoman kyläyleiskaavan aluerajaus.
Rantayleiskaavoituksen
rinnalla
Jääsjärven
eteläosassa
kyläalueelle laaditaan oikeusvaikutukseton kyläyleiskaava.
sijaitsevalle
1.2 Kaavoitusmenettelyn vaiheet
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
Jääsjärven rantayleiskaavan muutos on ilmoitettu vireille __.__.2013
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä 4.4.-15.5.2013.
Yleisötilaisuus 8.5.2013.
Rantayleiskaavasta järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu 14.6.2013.
Rantayleiskaavaluonnos kunnanhallituksessa __.__.2015.
Rantayleiskaavaluonnos nähtävillä __.__. - __.__.2015.
Rantayleiskaavaehdotus kunnanhallituksessa __.__.2015.
Rantayleiskaavaehdotus nähtävillä __.__. - __.__.2015.
Rantayleiskaava kunnanhallituksessa __.__.2015.
Rantayleiskaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa __.__.2015.
Murakan
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
3 (44)
1.3 Kaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö
Kaavoitukseen on ryhdytty kunnan aloitteesta ja tarpeesta päivittää kunnan alueella
oleva vanhin rantayleiskaava vastaamaan nykypäivän tarpeita ja mitoitusta.
Rantayleiskaavamuutoksen pääasialliset tavoitteet ovat seuraavat:
−
−
−
−
−
−
−
−
erilaisten luonto- ja kulttuuriympäristöjen huomioon ottaminen
maanomistajien tasapuolinen kohtelu
ranta-alueiden monipuolinen käyttö
nykyisessä rantaosayleiskaavassa olevien virheiden korjaaminen
vapaa-ajanasuntojen käyttötarkoituksen muuttamisen helpottuminen
kaavan ajantasaistaminen vastaamaan muita Hartolan rantaosayleiskaavoja
elinkeinotoiminnan edellytysten parantaminen
yleinen virkistys ja suojelu
Rantayleiskaavan muutoksessa nostetaan Jääsjärven rantarakennusoikeus samalle
tasolle kuin se on vastaavissa muissa rantayleiskaavoissa Pohjois- ja Etelä-Hartolassa:
−
−
−
loma-asuntoalueella rakennuspaikan rakennusoikeus 250 m2
pientalovaltaisella asuntoalueella rakennuspaikan rakennusoikeus 350 m2
maatilojen talouskeskusten alueella rakennusoikeus asuinrakennusten osalta 600
m2
Lisäksi tarkistetaan ranta-alueen ulkopuolelle jäävien talouskeskusten rantasaunojen
rakennusoikeudet. Rantayleiskaavan muutoksen yhteydessä tarkastellaan myös
mahdollisuuksia muuttaa rakennuspaikkojen käyttötarkoituksia. Kyseeseen tulisivat
tällöin alueet, joilla vesi- ja viemäröinti hoidetaan vesiosuuskuntien toimesta ja jotka
sijoittuvat suotuisasti sekä liikenteellisesti että palveluihin nähden.
Rantayleiskaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen perusteena olevaa muunnettuun
rantaviivaan ja emätilaselvitykseen perustuvaa alkuperäistä mitoitusta ei muuteta.
Mitoituksessa mahdollisesti esiintyvät virheet voidaan korjata.
Rantayleiskaavan muutoksesta syntyneet kulut voidaan periä maanomistajilta heille
koituneen hyödyn suhteessa.
Ekon, Hirtesalo-Vehkasalon, Viaporin ja Kanteleenniemen ranta-asemakaavat on
tarkoitus kumota. Ranta-asemakaavat kumotaan erillisessä prosessissa, josta vastaa
Hartolan kunta. Kumottavien ranta-asemakaavojen alueet sisällytetään Jääsjärven
rantayleiskaavaan muutokseen ja ranta-asemakaavojen kumoamisen jälkeen kyseisten
alueiden rakentamista ohjaa rantayleiskaava. Kanteleenniemen ranta-asemakaavan
mukaisten rakennuspaikkojen siirtoa rantayleiskaavan muille alueille tutkitaan, sillä
puolustusvoimien asevarikon edellyttämät suoja-alueet estävät rakennuspaikkojen
toteuttamisen Kanteleenniemessä.
Rantayleiskaavan
muutoksella
kumotaan
osa
alkuperäisestä
Jääsjärven
rantayleiskaavasta. Kumottava osa sijaitsee Jääsjärven eteläosassa, Koitintien
eteläpuolella. Kumottava osa on alkuperäisessä rantayleiskaavassa merkitty
kyläkeskuksen alueeksi (AT). Kumottava osa sijoittuu ranta-alueen ulkopuolelle. Alue
sisältyy rantayleiskaavan muutoksen kanssa samassa yhteydessä laadittavaan
oikeusvaikutuksettoman Murakan kyläyleiskaavan alueeseen.
Alkuperäinen rantayleiskaava on laadittu aiemmin voimassa olleen rakennuslain aikana.
Jääsjärven rantayleiskaavan muutos laaditaan niin, että se täyttää nykyisin voimassa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
4 (44)
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
30.1.2015
olevan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset sekä kaavoitusmenettelyn että kaavan
sisällön osalta.
Jääsjärven eteläosassa sijaitsevaan Murakan kylään laaditaan ns. strateginen
kyläyleiskaava. Kyläyleiskaavassa osoitetaan rakentamiseen soveltuvia alueita ja
rakentamisen ulkopuolelle jätettävät alueet. Rakentamiseen osoitettavat alueet
määritellään toiminnallisten tarpeiden perusteella. Kyläyleiskaavan tavoitteena on
selkeyttää ja tiivistää kylärakennetta ja varmistaa kylän kehittämismahdollisuudet
tulevaisuudessa. Kyläkaavan tavoitteena on ohjata kylän tulevaa maankäyttöä.
Kyläkaava voi toimia ohjeena alueen maankäytön tarkemmassa suunnittelussa ja
rakennuslupien
myöntämisessä,
mutta
koska
kyläkaava
laaditaan
oikeusvaikutuksettomana, ei kyläkaavan perusteella voida myöntää rakennuslupia.
1.4 Kaavan toteutus
Kaavoitusmenettelystä
kunnanvaltuusto.
vastaa
Hartolan
kunta
ja
kaavan
hyväksyy
Hartolan
Jääsjärven rantayleiskaavan muutos on laadittu Maankäyttö- ja rakennuslain
mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen
perusteella voidaan myöntää rakennusluvat ranta-alueelle MRL 72 §:n perusteella.
Kaava on laadittu aluevarausyleiskaavana, joka ohjaa suoraan rakentamista rantaalueella. Rantayleiskaavassa on osoitettu rakennuspaikat ja rakentamisalueiden
aluevaraukset, joille rakennusten tulisi sijoittua, mutta yleiskaavan yleispiirteisyydestä
ja mittakaavasta (1:10 000) johtuen rakennusten tarkempi sijoittelu määritellään
yksityiskohtaisemmin rakennuslupamenettelyssä. Kaavassa on määritelty periaatteet
rakennuspaikkojen koolle ja rakennusten sijoittumiselle. Jääsjärven rantayleiskaavan
mukaisten rakennuspaikkojen toteuttamisesta vastaavat alueen maanomistajat.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
2
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
5 (44)
Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat
2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus
Jääsjärvi sijaitsee keskellä Hartolan kuntaa. Kirkonkylä rajoittuu Jääsjärven
länsirannalle. Rantayleiskaavamuutoksen alue käsittää Jääsjärven ranta-alueet Hartolan
kunnan alueella. Pohjoisosassa Niemistenkylän rannat kuuluvat Joutsan kuntaan.
Suunnittelualueella on 197 km rantaviivaa ja 125 km muunnettua rantaviivaa.
Suunnittelualueella on rantojensuojeluohjelmaan kuuluvaa arvokasta järviluontoa, joka
edustaa monipuolisesti suomalaisen rantaluonnon eri tyyppejä. Nämä alueet sijaitsevat
Jääsjärven
itärannalla
sekä
saaristoalueella.
Kotisalon
saaressa
sijaitsee
kulttuurihistoriallisesti arvokas kivikautinen kalmisto.
2.2 Luonnonympäristö
Rantayleiskaavan muutostyötä varten on laadittu luontoselvitys (FCG Suunnittelu ja
tekniikka Oy), jonka maastotyöt suoritettiin kesällä 2013 ja raportti valmistui
helmikuussa 2014. Kaavaselostuksen kappale 2.2 perustuu pääasiassa laadittuun
luontoselvitykseen, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Luontoselvitykseen kuuluvat
liitekartat 2a ja 2b uhanalaisista ja harvinaisista lajeista toimitetaan ainoastaan
viranomaiskäyttöön.
2.2.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia
Jääsjärven alueen kallioperä kuuluu osana svekofenniseen pääalueeseen, joka
muodostui noin 1900 miljoonaa vuotta sitten. Selvitysalueen kallioperä kuuluu KeskiSuomen granitoidikompleksiin, jonka laajuus on noin 44 000 km².
Selvitysalueen maaperä koostuu granodioriitistä, porfyyrisestä kalimaasälvästä,
graniitista, kiilleliuskeesta, tonaliitista ja gabrosta. Selvitysalueen maaperä on
pääasiassa moreenia, mutta myös hiekkaa, hienoa hietaa, savea, hieman hiesua ja
kalliomaa-alueita sekä saraturvealueita löytyy.
Maanpinnan muodoiltaan selvitysalue on kumpuilevaa ja sijoittuu keskimäärin noin 95–
105 metriä merenpinnan yläpuolelle (mmpy). Rannat ovat pääpiirteissään melko loivia.
Jyrkemmin maa-alueet rajoittuvat vesialueisiin paikoilla, joilla maaperä on kalliota.
2.2.2 Pintavedet
Selvitysalue sijoittuu Kymijoen päävesistöalueelle ja siinä tarkemmin Sysmän reitin
valuma-alueen Jääsjärven alueen lähialueelle. Jääsjärvi sijoittuu Sysmän reitin yläosiin.
Sysmän reitille on ominaista lyhyiden virtavesijaksojen ja vaihtelevan kokoisten
järvialtaiden vuorottelu.
Suurimpia selkävesiä ovat järven eteläosassa Riihiluodonselkä ja Heposelkä, itäosassa
Kanteleenselkä ja pohjoisosissa Nokanselkä. Järven länsiosiin sijoittuvat Kotisalonselkä
sekä Lemminginselkä. Jääsjärvi ovat vedenlaadultaan luokiteltu erinomaiseksi, mutta
säännöstelyn vuoksi se on ekologiselta laadultaan vain hyvä.
2.2.3 Pohjavedet
Selvitysalueen läheisyydessä on muutamia pohjavesialueita. Läntisimmiltä osiltaan
selvitysalue sijoittuu Töllinmäenharju-Huiskanharjun pohjavesialueelle, joka on
luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (I-luokka). Selvitysalueen
länsireunan tuntumaan sijoittuu Hartolan kirkonkylän I-luokan pohjavesialue. Alueen
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
6 (44)
eteläpuolelle jäävät Pohjola-Tainionvirran alueet sekä Sahansuo-Vaimolammen IIluokan pohjavesialueet.
2.2.4 Kasvillisuus
Selvitysalue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-suomen alueeseen,
missä vallitsevat pääasiassa mustikkatyypin kangasmetsät. Alueen metsät ovat pääosin
tehokkaassa metsätalouskäytössä ja ne ovat iältään melko nuoria. Varttuneempaa ja
luonnontilaisempaa puustoa esiintyy runsaammin rantojensuojeluohjelman alueella.
Järven rannoilla yleisin kasvupaikkatyyppi on tuore, mustikkatyypin kangas. Kuivahkoa
puolukkatyypin kangasta alueella on vähän ja kasvillisuustyyppi keskittyy karujen
kallioalueiden läheisyyteen. Yleisin ranta-alueiden suotyyppi ovat suojaisiin
lahdenpohjukoihin ja mataliin lahtiin syntynyt rantaluhta. Tyypillisimmin luhdat ovat
suhteellisen laajoja järviruoko- ja saraluhtia, jotka alavilla rannoilla vaihettuvat
pajuluhdiksi. Laajoja luhtaisia ranta-alueita on mm. Ruskealan ja Vehkalahden sekä
Suojoensuun alueilla.
Selvitysalueen saaret ovat selvästi rehevämpiä ja niillä esiintyy runsaammin
lehtomaista kangasta sekä paikoin myös tuoreita lehtoja ja lehtokorpia. Myös
metsäluhdat ovat saarten rannoilla yleisempiä.
Vehkasalo
Vehkasalon saaressa sijaitsee yhdeksän pienehköä luonnonsuojelualuetta. Saaren
itäreuna ja eteläkärki kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan. Vähä-Vehkasalon alueella on
laidunnettua metsälaidunta, jolla on kasvillisuus- (perinnebiotooppi) ja maisemaarvoja.
Saarella esiintyvät pääkasvupaikkatyypit ovat tuore mustikkatyypin kangas sekä
lehtomainen käenkaali-mustikkatyypin kangas. Saaren luonnonsuojelualueilla esiintyy
myös tuoretta lehtoa ja lehtokorpea. Kuivahkoja puolukkatyypin mäntykankaita esiintyy
vain vähän ja ne keskittyvät Hulkonniemen, Kulonpalon ja Korkeimman alueille.
Alueella on metsälain 10§:n mukaisia vähätuottoisia kallioalueita, jotka ovat paikallisen
luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita. Rannat ovat pääpiirteissään melko
karuja ja paikoin erittäin kivikkoisia.
Hirtesalo
Hirtesalo sijoittuu Vehkasalon pohjoispuolelle. Saareen sijoittuu kahdeksan yksityistä
luonnonsuojelualuetta, joista osa on suojeltu ns. luontotyyppipäätöksellä eli alueilla
esiintyy erityisesti suojeltavaa luontotyyppiä.
Hirtesalon rantametsien yleisin kasvupaikkatyyppi on lehtomainen kangas ja saari on
yleisilmeeltään hyvin rehevä. Lehtipuustoa esiintyy runsaasti ja rantojen valtapuina
ovat monin paikoin raudus- ja hieskoivu, harmaaleppä ja tervaleppä. Saaren keskiosat
ovat kuusivaltaisempia mustikkatyypin tuoreita kankaita. Vanhoja peltoja on paikoin
istutettu koivulle.
Luonnonarvoiltaan monimuotoista rantametsää esiintyy rakentamattomilla alueilla
saaren
koillisja
erityisesti
lounaisosissa.
Hirtesalossa
on
tavattu
luonnonsuojeluasetuksessa (160/1997) rauhoitetun pesäjuuren (Neottia nidus-avis)
kasvupaikka. Saaren eteläkärki on monimuotoista ja paikoin lahopuurikasta metsä-,
pensaikko- ja avoluhtaa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
7 (44)
Kotisalo
Saaren kaakkoisosaan sijoittuu Kotisalon lehdon Natura-alue, joka on myös suojeltu
yksityisenä luonnonsuojelualueena. Alue kuuluu myös lehtojensuojeluohjelmaan.
Kotisalon pohjois- ja itäosat kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan.
Kotisalon metsien pääkasvupaikkatyypit ovat tuore ja lehtomainen kangas. Saaren
pohjoisosiin on tehty hyvin laajoja avohakkuita. Keskiosissa on varttuvaa, lehtomaista
kuusikangasmetsää. Tuoretta lehtoa sekä lehtokorpea esiintyy Kotisalon lehdon
luonnonsuojelu- ja Natura-alueella sekä saaren lounaisrantaa reunustavalla, koivu- ja
tervaleppävaltaisella metsäalueella.
Ohrasaari
Ohrasaaressa
on
kolme
yksityistä
luontotyyppipäätöksellä
suojeltua
luonnonsuojelualuetta. Pääkasvupaikkatyyppi on tuore kuusi- ja kuusisekakangas.
Luonnonsuojelualueilla esiintyy myös tuoretta lehtoa. Saaren keskiosissa on pieni
peltoalue.
Saareen johtavan pengertien yhteydessä on ruovikkoluhtaa sekä suojaisia lahdelmia,
joissa havaittiin runsaasti luontodirektiivin liitteen IV(a) lummelampikorentoa. Myös
saaren itä- ja etelärannalla on lajille soveltuvaa elinympäristöä. Itärannalla levittäytyy
laaja ruovikkoluhta, jonka yllä kierteli ravinnonhaussa useita törmäpääskyjä (VU,
vaarantunut).
Urrion- ja Lehtisensaaret sekä Lammassalo
Urrion- ja lehtisensaaret sekä Lammassalo sijoittuvat hyvin tiiviisti toistensa tuntumaan
Vehkasalon ja Kotisalon saarten eteläpuolelle. Saarien välisillä alueilla on avoluhtia sekä
suojaisia lahdelmia, jotka sopivat mm. lummelampikorennon (luontodirektiivin liite
IV(a)) elinalueiksi vaikka lajia ei kartoituksissa havaittu. Urrionsaaren eteläpuolisko ja
Lehtisensaaren itäosat kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan.
Urrionsaaren keskiosiin sijoittuu vanha Urrion tila, jonka ympäristössä on säilynyt
avoimena entisiä peltoalueita. Muutoin saari on metsäinen. Lehtisensaaren keskiosissa
vanhat peltoalueet ovat kasvamassa umpeen. Metsäalueet ovat hyvin reheviä ja
kasvupaikkatyyppi
vaihtelee
mosaiikkimaisesti.
Alueella
esiintyy
lehtomaista
kangasmetsää, tuoretta kuusikangasta ja metsäluhtaa. Lammassalo on pääosin
harvennettua, tuoretta kuusi- ja mäntykangasta.
Nautsalo
Nautsalon saaresta suurin osa kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, jonka alueella metsät
ovat melko yhtenäisiä ja luonnontilaltaan muuta saarta edustavampia. Suojeluohjelman
ulkopuolisella osalla metsiä on käsitelty voimakkaammin ja ne ovat iältään nuorempia.
Metsät
ovat
saaren
keskiosissa
tuoretta
kuusi-sekakangasmetsää.
Saaren
pohjoisosissa, Martinsaaren
eteläpuoleisella lahdelmalla kasvaa kelluslehtistä
kasvillisuutta ja lahdelma soveltuu luontodirektiivin liitteen IV(a) lummelampikorennon
elinalueeksi vaikkei lajia kartoituksissa tavattu.
Nautsalon eteläkärki sekä lintujenharju ovat hyvin alavaa aluetta. Puusto on nuorta ja
lehtipuuvaltaista; harmaa- ja tervaleppää sekä hies- ja rauduskoivua. Saaren
eteläkärkeen sijoittuu luotoja, joilla pesii ja ruokailee monipuolisesti eri lintulajeja (mm.
kalatiira, kalalokki, laulujoutsen, harmaalokki ja isokoskelo). Lintujensaaren väliin jäävä
salmi on lummelampikorennon (luontodir. IV(a)) elinaluetta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
8 (44)
2.2.5 Eläimistö
Alueen eläimistöä ja linnustoa ei ole erikseen kartoitettu, vaan tiedot perustuvat
lähtötietoihin sekä luontoselvityksen yhteydessä tehtyihin yleisiin havaintoihin. Alueella
esiintyvän nisäkäslajiston voidaan olettaa edustavan Päijät-Hämeen alueelle tyypillistä
talousmetsien ja rantojen lajistoa. Maastokartoitusten yhteydessä nisäkäshavaintoja
tehtiin ainoastaan hirvestä, rusakosta ja oravasta. Lähtötietojen perusteella
tavanomaisista riistalajeista alueella esiintyvät myös mm. kettu, metsäjänis
metsäkauris sekä valkohäntäpeura. Hirtesalon alueella on esiintynyt liito-oravaa (VU,
luontodirektiivin liite IV(a)).
Jääsjärvi on luokiteltu kansallisesti arvokkaaksi lintualueeksi eli FINIBA -alueeksi
(Finnish Important Bird Areas), sillä alueella esiintyvä linnusto on hyvin monipuolinen ja
runsas. Jääsjärvi tarjoaa runsaasti erityyppisiä pesimäympäristöjä eri lintulajeille.
Alueella viihtyvät niin kirkasvetisiä, karuja järviä suosivat lajit kuin rehevien
ruovikkorantojenkin lajit. Järven linnustollisesti arvokkain alue on LemminginselänOhrasaaren kivikkoinen ja runsassaarinen alue, jossa pesii lähes kolmannes järven
vesi- ja lokkilinnustosta (PHLTY 2014).
Saarien ja rantojen metsälintulajisto on melko tavanomaista kuivien, tuoreiden ja
lehtomaisten kankaiden pesimälajistoa. Jääsjärven vesialueelta voidaan erottaa useita
linnustollisesti arvokkaita alueita, joilla pesii silmälläpidettävää ja uhanalaista
lintulajistoa. Laajoilla ruovikkoluhdilla pesii taantuneita sorsalintulajeja. Luhdilla pesivät
myös useat Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainitut lajit.
Vesialueelle sijoittuu linnuston kannalta tärkeitä luotoja ja luotoryhmiä, joilla pesivät
runsaina esiintyvien kala- ja harmaalokkien ohella mm. selkälokki (VU), naurulokki
(NT), pikkulokki (lintudirektiivi liite I) ja kalatiira (lintudirektiivi liite I). Kartoituksissa
selvitysalueella tehtiin yli viisikymmentä havaintoa uhanalaiseksi luokitellusta
selkälokista. Selkälokin kannalta merkittävin pesimäalue sijoittui kesällä 2013
Vehkasalon luoteisrannalle, Pirtinniemen ja Pääsaarten väliselle alueelle, missä
havaittiin 5-10 pesivää selkälokkiparia.
Osa Jääsjärvellä pesivistä lintulajeista kuuluu niin sanottuihin Suomen kansainvälisiin
vastuulajeihin. Suomella katsotaan olevan kansainvälinen vastuu tiettyjen pohjoisten
alkuperäislajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee lähinnä sitä, että lajin seurantaa ja
tutkimusta on tehostettava ja että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon
maankäytön suunnittelussa. Vastuulajit eivät välttämättä ole uhanalaisia eikä
vastuulajeilla ole välttämättä lainsäädännössä määriteltyä asemaa (Ympäristöhallinto
2013).
Selvityksessä ei erikseen inventoitu selkärangattomia eläinlajeja eikä alueelta ole
lähtötietojen perusteella tiedossa uhanalaisten selkärangattomien havaintoja.
Selvitysalueen läheisyydestä (Niemistönselän länsirannoilla) on 2000-luvulta tiedossa
silmälläpidettävän (NT) räpyläsarahitukoin esiintymiä. Lajista ei tehty havaintoja
maastokäyntien yhteydessä. Hartolan keskustan läheisyydessä, Riihiluodonselän
länsirannalla on 2000-luvulla havaittu luontodirektiivin liiteeseen IV(a) kuuluvaa
täplälampikorentoa (SYKE 2013). Maastotöiden yhteydessä havaittiin useita
lummelampikorennon (luontodirektiivi liite IV(a)) esiintymisalueita. Todettujen
elinalueiden lisäksi selvitysalueelle sijoittuu runsaasti muita soveltuvia elinympäristöjä,
mistä lajia ei kuitenkaan luontotyyppikartoituksen yhteydessä havaittu.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
9 (44)
2.2.6 Uhanalaiset ja silmälläpidettävä luontotyypit
Selvitysalueella uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien esiintyminen
keskittyy Natura-, luonnonsuojelu- sekä rantojensuojeluohjelman alueille sijoittuville
metsäalueille sekä muille arvokkaille luontokohteille, jotka on esitetty kohdassa 2.2.8.
2.2.7 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit ja luonto- ja lintudirektiivien lajit
Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kelta-apila
Paunikko
Selkälokki
Punasotka
Törmäpääsky
Pohjanmasmalo
Räpyläsarahitukoi
Ketoneilikka
Kuhankeittäjä
Rantasipi
Isokoskelo
Tukkakoskelo
Metso
Sirittäjä
Naurulokki
Kalasääski
Kelta-apila
Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit
•
•
•
Lummelampikorento
Täplälampikorento
Liito-orava
Lintudirektiivin liitteen I lajit
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Metso
Kalasääski
Palokärki
Pyy
Kuikka
Laulujoutsen
Kaulushaikara
Ruskosuohaukka
Kalatiira
Pikkulokki
2.2.8 Arvokkaat luontokohteet
Selvitysalueelle sijoittuu yksi Natura-alue sekä useita luonnonsuojelualueita.
Selvitysalueen keski- ja itäosat kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan. Koko Jääsjärvin on
luokiteltu kansallisesti arvokkaaksi lintualueeksi (FINIBA). Selvitysalueelle sijoittuvien
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
10 (44)
Natura 2000-alueet, luonnonsuojelualueet sekä suojeluohjelmien kohteet on esitetty
kuvassa Kuva 3.
Kuva 3 Selvitysalueelle sijoittuvat Natura-, luonnonsuojelu- ja suojeluohjelmien alueet.
Kansainvälisesti arvokkaat kohteet
•
Kotisalon lehdon Natura 2000-alue
o Maankäyttösuositus: SL
Kansallisesti arvokkaat kohteet
•
Jääsjärven FINIBA –alue
o Maankäyttösuositus: -
•
Jääsjärven rantojensuojeluohjelman alue
o Maankäyttösuositus: SL
•
Luonnonsuojelualueet
o Maankäyttösuositus: SL
•
Luhtarannat, joilla esiintyy luontodirektiivin liitteen IV(a) korentojen elinalueita
o Maankäyttösuositus: luo-2
Maakunnallisesti arvokkaat kohteet
•
Selkälokin pesimäluodot
o Maankäyttösuositus: MY/luo-3
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
11 (44)
Paikallisesti arvokkaat kohteet
•
Muut arvokkaat lintujen pesimäluodot
o Maankäyttösuositus: MY/luo-3
•
Jääsjärven luhtarannat
o Maankäyttösuositus: MY/luo-1
•
Hirtessalon koillisrannan metsä
o Maankäyttösuositus: luo-1
•
Hirtessalon etelärannan metsäluhta
o Maankäyttösuositus: luo-1
•
Hirtessalon lounaisranta
o Maankäyttösuositus: luo-1
•
Kinastenojan puronvarsi ja rämeikkö
o Maankäyttösuositus: luo-1
•
Kotisalon rantametsä
o Maankäyttösuositus: luo-1
•
Lehtisensaaren metsät
o Maankäyttösuositus: MY/luo-1
•
Uitonniemen metsäluhta
o Maankäyttösuositus: luo-1
•
Jääsjärven kalliorannat
o Maankäyttösuositus: luo-1
Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet
•
Vähä-Vehkasalon kulttuuri/perinnemaisemat
o Maankäyttösuositus: pm
•
Yölinnun kulttuuri/perinnemaisemat
o Maankäyttösuositus: km
2.3 Maisema ja kulttuuriympäristö
2.3.1 Yleistä
Jääsjärvi on maisemakuvaltaan hyvin monimuotoinen. Aluetta luonnehtii hyvin
rikkonainen rantaviiva sekä lukuisat saaret, luodot ja karit. Alueen pohjoisosat ovat
maanpinnanmuodoiltaan tasaisempia moreeni- ja hiekkamaita ja eteläosissa maisema
on pienipiirteisempää. Rannat ovat pääosin metsäisiä ja maisemakuvaltaan melko
sulkeutuneita. Rantametsät ovat lehtipuuvaltaisia ja iältään pääosin nuoria ja tiheitä.
Avoimempia ranta-alueita on Yölinnun alueella, jossa avautuu kumpuileva ja kaunis
peltomaisema. Pienempiä peltoalueita esiintyy Rautarannansalmen ja SuursyvänKorpelansalmen rannoilla. (Jääsjärven rantayleiskaavan muutosalueen luontoselvitys.
FCG 2014.)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
12 (44)
Kuva 4. Ilmakuva suunnittelualueesta. Jääsjärven rantayleiskaava-alueen rajaus on
merkitty kuvaan punaisella ja Murakan kyläyleiskaava-alueen rajaus keltaisella.
2.3.2 Maisema-alue ja maisemamaakunta
Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunta on keskeinen osa Järvi-Suomea. Se kuuluu
Kymijoen vesistöalueeseen, jonka keskusjärvi on yli 120 kilometrin pituinen Päijänne.
Osa Hartolasta kuuluu Päijänteen vuoriseutuun, jossa maisemat ovat jylhiä. Suurin osa
Hartolasta kuuluu Puulan mäkiseutuun, jonka luonto on pikkupiirteiseen vaihtelevaa.
Seudun huomattavin harjuasutus on Joutsan-Hartolan harjulla. (Aarrevaara et al.
2006.)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
13 (44)
Ympäristöministeriön
asettaman
maisema-aluetyöryhmän
laatima
maisemamaakuntajako (1993) luokittelee Päijät-Hämeen kuuluvaksi kolmeen
maisemamaakuntaan: Eteläiseen rantamaahan, Hämeen viljely- ja järvimaahan ja
Itäiseen Järvi-Suomeen. Maisemamaakunnat on jaettu edelleen maisemaseutuihin.
Hartola kuuluu Itäiseen Järvi-Suomeen ja Lounais-Savon järviseutuun. Itäinen JärviSuomi on järvien, metsien ja haja-asutuksen mosaiikkia. Vesistöt ovat Itäisen JärviSuomen suurin rikkaus, alueella on lukuisia sokkeloisia järviä ja vesireittejä. Kallioperä
on geologiselta iältään vanha ja kulunut vuoriston tasainen pohja eli peneplaani, jota
rikkovat monet
pääosin
luode-kaakkosuuntaiset ruhjeet.
Moreenit, etenkin
drumliinikentät peittävät suurelta osin kallioperän. Maaperä on melko karua ja metsät
ovat pääosin mustikkatyypin kuusikoita ja puolukkatyypin mäntykankaita. Soita tällä
alueella on erittäin vähän. (Aarrevaara et al. 2006.)
2.3.3 Maisematyyppi
Päijät-Hämeen maisemaselvityksessä on tarkennettu Ympäristöministeriön vuonna
1993 laatimaa valtakunnallista maisemamaakuntajakoa määrittelemällä ja rajaamalla
Päijät-Hämeen maakunnalliset maisematyypit. Hartola kuuluu Sysmän-Hartolan
viljelyseutuun ja Heinolan järviseutuun. (Aarrevaara et al. 2006.)
Jääsjärven rantayleiskaava-alue sijoittuu länsiosistaan Sysmän-Hartolan viljelyseutu –
alueelle. Sysmän–Hartolan viljelyseudun maisemakuvassa yhdistyvät metsäiset kallioja moreeniharjanteet sekä viljelymaisemat, jotka ovat suurelta osin savipohjaisia ja
muodoltaan tasaisempia kuin Salpausselkien pohjoispuolella yleensä. Viljelymaisemia
elävöittävät lukuisat järvet. Kaksi koillisesta lounaaseen kulkevaa harjujaksoa ovat
merkittäviä maankäytön ja maiseman kannalta. Tiestö seurailee viljelymaisemien
laitoja, mikä lisää vaikutelmaa avomaisemien osuudesta ja topografian maltillisuudesta.
(Aarrevaara et al. 2006.)
Jääsjärven rantayleiskaava-alue sijoittuu itäosistaan Heinolan järviseutu -alueelle.
Heinolan järviseudulla levittäytyvät lukemattomat vesistöt ja niitä reunustavat
metsäiset selänteet. Maaperä muodostuu pääosin avokallion päälle kerrostuneesta
moreenista. Peltoalueita on erittäin vähän ja ne ovat hyvin pienialaisia. Jääsjärvi on
yksi alueen päävesistöistä. (Aarrevaara et al. 2006.)
2.3.4 Maisemarakenne
Hartolan maisemarakenne koostuu melko vähistä elementeistä. Sen perustekijöitä ovat
Jääsjärvi ja muut vesistöt, kirkonkylän kautta kulkeva pohjois-eteläsuuntainen
harjumuodostuma, jonka tuntumaan aktiivinen maankäyttö on suurelta osin
keskittynyt, sekä harvaanasutut vesistöjen halkomat metsäselänteet. (Aarrevaara et al.
2006.)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
14 (44)
Kuva 5. Hartolan maisemarakenne (Aarrevaara et al. 2006). Jääsjärven
rantayleiskaava sijoittuu kuvan alueille 1, 2 ja 3.
Maisemarakennekartta (Kuva 5) kohta 1: Kunnan halki kulkee melko laajaksi levinnyt
harjumuodostuma, jonka liepeet on raivattu avomaisemiksi. Kirkonkylä on syntynyt
harjun ja vesistöjen muodostamaan solmukohtaan. Myös päätiestö ja kyläasutus
seurailevat harjumuotoa.
Maisemarakennekartta (Kuva 5) kohta 2: Harjun itäosat ovat tasoittuneet ja maasto on
soistunutta, harvaanasuttua metsämaata.
Maisemarakennekartta (Kuva 5) kohta 3: Jääsjärvestä etelään levittäytyy metsäisestä
moreenimaasta ja vesistöistä koostuva maisematyyppi. Maastomuodot ovat
pienimittakaavaisia, yleisilme on melko loivapiirteinen. Hallitsevia ovat metsämaisemat,
pieniä peltoalueita on tiestön varressa ja kooltaan pienten kyläalueiden ympärillä.
2.3.5 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Jääsjärven rantayleiskaavan alueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita.
2.3.6 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
Valtakunnallinen
inventointi
Valtakunnallisesti
merkittävät
rakennetut
kulttuuriympäristöt, Museovirasto 2009 (RKY 2009), on valtioneuvoston päätöksellä
22.12.2009
otettu
valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden
tarkoittamaksi
inventoinniksi,
joka
korvaa
vuoden
1993
inventoinnin
valtakunnallisten
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
15 (44)
alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamina alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina.
Päätös on tullut voimaan 1.1.2010.
Valtakunnallisia
alueidenkäyttötavoitteita
koskevan
valtioneuvoston
päätöksen
(30.11.200 ja sen tarkistuksen 13.11.2008) kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien
erityistavoitteiden mukaan alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti
merkittävät
kulttuuriympäristöjen
ja
luonnonperinnön
arvot
säilyvät.
Kulttuuriympäristöä ovat kulttuurimaisemat, rakennettu kulttuuriympäristö ja
muinaisjäännökset.
Jääsjärven rantayleiskaavan alueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä
rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Rantayleiskaavan länsipuolella sijaitsee
kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Koskipään
kartano ja Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema.
2.3.7 Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriympäristökohteet
Jääsjärven rantayleiskaava-alueen länsiosaan sijoittuu osittain maakunnallisesti
arvokas kulttuuriympäristö Kirkonkylä ja ympäröivä kulttuurimaisema (Wager 2006).
Maakunnallisesti arvokas Ruskealan ja Kirkkolan kylien kulttuurimaisema sijoittuu
Jääsjärven rantayleiskaava-alueen länsipuolelle.
Kuva 6. Hartolan maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (Wager 2006).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
16 (44)
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) –luettelo on
päivitys valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY 1993) –
luettelosta. Jääsjärven rantayleiskaavan länsiosaan sijoittuu osittain RKY 1993 –
luettelon mukainen Tainionvirran kulttuurimaisema.
Kirkonkylä ja ympäröivä kulttuurimaisema
Hartolan kirkonkylä lähiympäristöineen käsittää pitäjän historiaan keskeisesti
nivoutuvia rakennuksia ja rakennettuja kokonaisuuksia. Kirkonkylän alue on jaettavissa
kahteen
kokonaisuuteen.
Ensimmäinen
kokonaisuus
käsittää
Tainionvirran
kulttuurimaiseman. Tainionvirta on maisemallisesti ja alueen rakentumiseen keskeisesti
vaikuttanut elementti, jonka varrella on yhä säilynyt mylly sekä myllyjen ja sahojen
jäänteitä. Erityisesti Hotilan mylly ja kylämiljöö ovat säilyttäneet pienimittakaavaisen
luonteensa. Myllyn ympärillä on 1940-1950 -luvulla rakennettuja omakotitaloja sekä
pieniä tilakeskuksia. (Wager 2006.)
Kirkonkylän vanhimpiin rakennettuihin kokonaisuuksiin lukeutuvat toistensa lähettyville
sijoittuvat Koskipään kartano (Itä-Hämeen museo) ja Ekon kartano (Itä-Hämeen
kansanopisto)
sekä
arvokkaan
jokimaiseman
muodostava
Tainionvirran
kulttuurimaisema. Koskipään ja Ekon kartanot alkuperäisellään säilyneineen
rakennuksineen kuuluvat pitäjän vanhimpiin rakennettuihin ympäristöihin. (Wager
2006.)
Tainionvirran äärellä sijaitsee myös Hartolan meijerin alue. 1920-luvulla rakennettua
meijeriä on laajennettu useaan otteeseen. Meijerin ympäristöä hallitsee meijerin 1950luvulla rakennettu tiilinen voima-asema savupiippuineen sekä vuonna 1947 valmistunut
Hartolan mylly. Meijerialue myllyineen on muistuma Hartolan mylly- ja
meijeriperinteestä. Lähes meijerialueessa kiinni on Koskipään vanhin säilynyt torppa
Isula. Sen ulkoasu on muuttunut peltivuorauksen vuoksi. (Wager 2006.)
Tainionvirta
Tainionvirta
muodostaa
keskeisen
ympäristötekijän
Hartolan
kirkonkylän
kulttuurimaisemassa. Maisema-alueeseen liittyvät Koskipään kartanomiljöö ja Ekon
opistoalue. Tainionvirran rannalla sijaitsee myös Hartolan maamiesseuran mallitila
vuodelta 1932 (A.Paasikivi). Tainionvirran maisemaan liittyy vanha kirkonpaikka, jossa
sijainnut vanha, puinen ristikirkko siirrettiin 1928 Pertunmaalle. Entisen Ekon kartanon
maille perustettiin 1908 Itä-Hämeen kansanopisto. Kaksikerroksinen puinen
opistorakennus on vuodelta 1923 (K.Borg). Pihapiiriä rajaavat kaksi siipirakennusta
ovat rungoiltaan 1700-luvulta samoin kuin kivinavetan vanhin osa. (Museovirasto
1993.)
2.3.8 Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet
Hartolan
rakennetun
kulttuuriympäristön
selvityksen
(2005)
mukaisista
rakennuskohteista Jääsjärven rantayleiskaava-alueelle sijoittuvat seuraavat:
•
•
•
Eskola, ent. Vaimoniemi
Häränsaaren Rantala (ranta-asemakaavoitetulla alueella)
Iso-Kantele
Lisäksi rantayleiskaava-alueelle sijoittuu
rakennetun kulttuuriympäristön selvitys).
osittain
Murakan
kyläkulma
(Hartolan
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
30.1.2015
17 (44)
2.3.9 Muinaisjäännökset
Kaava-alueella sijaitsevat muinaisjäännökset on lueteltu oheisessa taulukossa. Tiedot
perustuvat Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin.
Taulukko 1. Jääsjärven kaava-alueella sijaitsevat muinaisjäännökset.
Muinaisjäännöstunnus
Nimi
Tyyppi
Ajoitus
1000001448
Kankaala
työ- ja valmistuspaikat
historiallinen
81010005
Hiekkaniemi
asuinpaikat
kivikautinen
81010021
Hulkko
asuinpaikat
kivikautinen
81010022
Pirttiniemi
asuinpaikat
kivikautinen
1000001039
Kangassaari
muinaisjäännösryhmät
moniperiodinen
1000001431
Sairila
kultti- ja tarinapaikat
keskiaikainen,
rautakautinen
1000001457
Isosuo 1
työ- ja valmistuspaikat
historiallinen
81010011
Kotisalo
muinaisjäännösryhmät
keskiaikainen,
rautakautinen
2.4 Maanomistus
Suuri osa suunnittelualueesta on yksityisten
Metsähallitus omistaa alueita suunnittelualueella.
maanomistajien
omistuksessa.
2.5 Yhdyskuntatekniikka
Etelä-Jääsjärven alueella toimii kaksi vesiosuuskuntaa: Murakka ja Itä-Hartola.
2.6 Liikenne
Jääsjärven rantayleiskaava-alue sijoittuu valtatie 4:n ja yhdystie 4251:n väliin. Kaavaalueen eteläreunassa kulkee seututie 423. Kaava-alueen kaakkoisosassa ovat yhdystiet
15069 ja 15067. Jääsjärvellä on useita veneväyliä. Jääsjärven länsirannalla on Visan
pienvene- ja venesatama.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
18 (44)
Kuva 7. Yleinen tieverkko Jääsjärven rantayleiskaava-alueella (Liikennevirasto 2014).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
19 (44)
Kuva 8. Suunnittelualueen liikennemäärät (Liikennevirasto 2010.)
2.7 Virkistysalueet ja reitit
Hirtesalon saaressa sijaitsee Hirtesalon virkistysalue (maakuntakaavan V-alue V10),
joka
soveltuu
Jääsjärven
virkistäytymiseen.
Alueen
pohjoisosassa
on
veneenlaskupaikka, josta lähtee rantaa pitkin metsäpolku. Kohteen rantaan laskee
jyrkkä, kivikkoinen rinne, jonka puusto ja kasvillisuus ovat säilyneet lähes
luonnontilaisina. Hirtesalon virkistysalueen länsipuoli on täysin metsätalouden käytössä.
Vehkasalon
saaren
pohjoiskärjessä
sijaitsee
Hulkonniemen
virkistysalue
(maakuntakaavan V-alue V11). Virkistysalue soveltuu heikosti virkistäytymiseen.
Alueen kauniit, kivikkoiset rannat ovat osittain yksityisten vapaa-ajan-asuntojen
käytössä eikä kohteella ole erityisiä reittejä tai rakenteita. Alue on kuitenkin helposti
saavutettavissa autolla. Hulkonniemen virkistysalueen metsäalueet ovat rantoja lukuun
ottamatta metsätalouden käytössä.
Vaimoniemen virkistys- ja retkeilykohde (maakuntakaavan kohde V512) sijaitsee
suunnittelualueen lounaisosassa ja sopii Jääsjärven matkailuun. Kohteella on
veneenlaskupaikka ja yksityisten venepaikkoja. Ei opasteita.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
20 (44)
Tainonvirran
suulla
sijaitsee
Aurinkorannan
virkistysja
retkeilykohde
(maakuntakaavan kohde V513). Kohteesta on yhteys Jääsjärvelle. Aurinkorannan
lähiympäristöä on kehitetty yleistä virkistystä varten mm. rakentamalla rantaan
keskustaan johtavia valaistuja kevyenliikenteenväyliä. Kohteessa on Tainionvirran
melontareitin kanootin laskupaikka.
Vehkasalon virkistys- ja retkeilykohde (maakuntakaavan kohde V514) sijaitsee saaren
kaakkoisosassa. Alueella on veneenlaskupaikka Jääsjärven rannalla ja kohde soveltuu
Jääsjärven virkistäytymiseen ja retkeilyyn. Kohteelle ei ole opasteita.
2.8 Aluetta koskevat suunnitelmat
2.8.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain
mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n
mukaan valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa
alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava VAT:n huomioon ottamisesta siten, että
edistetään niiden toteutumista.
Suunnittelun lähtökohtina huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joita
ovat:
−
−
−
−
toimiva aluerakenne
eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Jääsjärven rantayleiskaavan muutosta koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet:
−
−
−
−
−
−
−
−
Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista,
taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia
yhdyskuntarakenteita hyödynnetään.
Yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää
eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet.
Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita
vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja
kyläverkostoa sekä infrastruktuuria.
Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset
tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön
suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan
poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit
pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista.
Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön
sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.
Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät
kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat
valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun
lähtökohtina.
Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava
siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä
loma-asumisen viihtyisyys.
Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja
käyttötarpeet.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
−
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
21 (44)
Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja
rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille,
ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja
rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
2.8.2 Maakuntakaava
Ympäristöministeriö
vahvisti
11.3.2008
Päijät-Hämeen
maakuntakaavan.
Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleis- tai asema-kaavaa.
Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto päätti kesäkuussa 2010 käynnistää uuden
maakuntakaavan
2014
laatimistyön.
Maakuntakaava
laaditaan
kokonaismaakuntakaavana, joka vahvistuessaan tulee korvaamaan voimassa olevan
maakuntakaavan. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä syksyllä 2012.
Suurimmalle osalle Jääsjärven rantayleiskaavan alueesta ei Päijät-Hämeen
maakuntakaavassa ole osoitettu erityistä maankäyttötarkoitusta. Taivatlahdenniemen
loma-asuntoalue (RA 5) on merkitty Jääsjärven luoteisosaan. Hartolan kirkonkylän
taajaman kohdalla Jääsjärven ranta on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A).
Lisäksi satama-alueena on merkitty Visan venesatama (LV 7) Virkistysalueina
Jääsjärven alueelle on osoitettu Hirtesalon virkistysalue (V 10) ja Hulkonniemen
virkistysalue (V 11). Virkistyskohteina (vihreä kolmio) on osoitettu Vaimoniemen
retkeily- ja virkistyskohde (V 512) ja Vehkasalon virkistys- ja retkeilykohde (V 514).
Maakuntakaavassa
on
osoitettu
rantayleiskaavamuutoksen
suunnittelualueelle
Jääsjärven luonnonsuojelualue (SL 12) sijoittuen useisiin saariin, Kotisalon saaren
lehdon luonnonsuojelualue (SL 14), Hirtesalon luonnonsuojelualue (SL 16 ja 17) sekä
luonnonsuojelualueen
kohdemerkintöinä
(sininen
neliö)
Koukkuniemen
luonnonsuojelukohde (SL 626), Kulonpalon tervaleppäkorpi (SL 629) ja Hirtesalon
luonnonsuojelukohde (SL 635). Kotisalon saaressa on Natura 2000 – alue (harmaa
ympyräviiva) Kotisalon lehto (nat 19). Jääsjärven luonnonsuojelualue kuuluu rantojen
suojeluohjelmaan ja Kotisalon lehto valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan.
Luonnonsuojelualueelle voidaan rakentaa suojeluarvojen säilyttämiseen, opastukseen,
virkistyskäyttöön ja tieteelliseen tutkimukseen tarpeellisia rakenteita ja rakennuksia.
Rantojen suojeluohjelman vesialueelle sijoittuvat osat on merkitty maakuntakaavaan
mustalla vinorasterilla.
Päijät-Hämeen maakuntakaavaan merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman
vaalimisen kannalta tärkeä alue ”Kirkonkylä ja ympäröivä kulttuuriympäristö ja
maisema” (ma 10) ulottuu
osittain Jääsjärven
rantayleiskaavan
alueelle.
Maakuntakaavassa on osoitettu useita muinaismuistokohteita (violetti neliö).
Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen suunnittelualueen länsiosaan sijoittuu osa
tärkeästä vedenhankintaan soveltuvasta pohjavesialueesta (pv18) ja osa erityisestä
pohjaveden suojelualueesta (pve4). Maakuntakaavan pve-merkinnällä osoitetaan
luonnontilaisia ja riskittömiä alueita tulevaisuuden ylikunnallista vedenhankintaa
varten. Erityiselle pohjaveden suojelualueelle ei tule kaavoittaa mitään pohjaveden
laatua ja määrää uhkaavia toimintoja.
Jääsjärvelle on osoitettu veneilyn runkoväylä / muuten alueellisesti merkittävä veneilyn
pääväylä (sininen ympyräviiva) Hartola-Joutsa. Veneilyreittien varrella toteutetaan
tarpeelliset rantautumispaikat ja vesillelaskumahdollisuudet, jotka sijoitetaan kulutusta
kestäville alueille luonnon erityiset suojelutarpeet huomioon ottaen ja jätehuolto
järjestäen. Tainionvirran melontareitti ulottuu Jääsjärven länsiosaan (vihreä-valkoinen
ympyräviiva).
Suunnittelualueelle sijoittuu lisäksi osa ohjeellisesta ulkoilureitistä
Hartola - Joutsa (vihreä ympyräviiva, ur7).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
22 (44)
Murakan kylä Jääsjärven eteläosassa on merkitty haja-asutuskylän merkinnällä (ruskea
ympyrä, musta piste). Merkinnällä osoitetaan haja-asutusluontoiset kylät, joilla on
merkitystä
kyläverkoston
eheytymisen
tai
vapaa-ajan
asumisen
kannalta.
Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kunnallistekniikan ja
monipuolisen elinkeinorakenteen kehittämismahdollisuuksiin, palvelujen tukemiseen ja
saatavuuteen sekä rakentamisen sopeuttamiseen olemassa olevaan kokonaisuuteen ja
ympäristöön. Kylissä tai kylien läheisyydessä huomioidaan vapaa-ajan asutuksen
lisäämismahdollisuudet ja ympärivuotisuuden kehittäminen kestävä kehitys, kylien
erityispiirteet ja haja-asutusluontoisuus huomioiden.
Jääsjärven rantayleiskaavan itäpuolelle sijoittuu
puolustusvoimien Hartolan varastoalue (EP 1).
maakuntakaavassa
Kuva 9. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta (YM 11.3.2008).
osoitettu
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
23 (44)
Maakuntakaavan uudistaminen
Maakuntakaavan uudistaminen on parhaillaan käynnissä ja maakuntakaavan luonnos
on ollut julkisesti nähtävillä 1.8. – 30.9.2012. Tarkemmat tavoitteet kaavaehdotuksen
laatimiseksi on hyväksytty maakuntavaltuustossa 3.12.2012. Tavoitteena on saada uusi
maakuntakaava
vahvistetuksi
vuonna
2014
tai
myöhemmin.
Jääsjärven
rantayleiskaavan suunnittelualueelle maakuntakaavaluonnokseen ei ole merkitty
muutoksia.
2.8.3 Yleiskaava
Jääsjärven alueella on voimassa tällä hetkellä kaksi yleiskaavaa: Jääsjärven
rantayleiskaava (vahvistettu 1998) ja Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja
Taajama-alueen osayleiskaavan muutos (2005) Jääsjärven länsi- ja eteläosassa.
Jääsjärven rantayleiskaava on vahvistettu Etelä-Savon ympäristökeskuksessa 1998.
Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja Taajama-alueen osayleiskaavan muutos on
tullut voimaan 4.2.2005 lukuun ottamatta Mannilanlahdessa sijaitsevaa RA 2 lomaasuntoaluetta sekä Turkuniemen ja Kärpänniemen välissä sijaitsevaa RA 5 lomaasuntoaluetta.
Kuva 10. Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ja Taajama-alueen osayleiskaavan
muutos (2005).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
24 (44)
Kuva 11. Jääsjärven rantayleiskaava (1998).
2.8.4 Asemakaavat
Kaava-alueella
sijaitsevat
seuraavat
ranta-asemakaavat:
Ekon,
Viaporin,
Kanteleenniemen, Vehkasalon ja Hirtesalon, Kaunislisän sekä Ruskealan rantaasemakaavat. Aurinkorannan ranta-asemakaavan alue sisältyy laadittavana olevaan
taajama-alueen osayleiskaavaan.
Ekon, Vehkasalo-Hirtesalon ja Kanteleenniemen ranta-asemakaavat on tarkoitus
kumota, jolloin niiden alueiden maankäyttöä ja rakentamista ohjaa rantayleiskaava.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
3
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
25 (44)
Rantayleiskaavan suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
3.1 Kaavatyölle alussa asetetut tavoitteet
Kaavoitukseen on ryhdytty kunnan aloitteesta ja tarpeesta päivittää kunnan alueella
oleva vanhin rantayleiskaava vastaamaan nykypäivän tarpeita ja mitoitusta.
Rantayleiskaavamuutoksen pääasialliset tavoitteet ovat seuraavat:
−
−
−
−
−
−
−
−
erilaisten luonto- ja kulttuuriympäristöjen huomioon ottaminen
maanomistajien tasapuolinen kohtelu
ranta-alueiden monipuolinen käyttö
nykyisessä rantaosayleiskaavassa olevien virheiden korjaaminen
vapaa-ajanasuntojen käyttötarkoituksen muuttamisen helpottuminen
kaavan ajantasaistaminen vastaamaan muita Hartolan rantaosayleiskaavoja
elinkeinotoiminnan edellytysten parantaminen
yleinen virkistys ja suojelu
Rantayleiskaavan muutoksessa nostetaan Jääsjärven rantarakennusoikeus samalle
tasolle kuin se on vastaavissa muissa rantayleiskaavoissa Pohjois- ja Etelä-Hartolassa:
−
−
−
loma-asuntoalueella rakennuspaikan rakennusoikeus 250 m2
pientalovaltaisella asuntoalueella rakennuspaikan rakennusoikeus 350 m2
maatilojen talouskeskusten alueella rakennusoikeus asuinrakennusten osalta 600
m2
Lisäksi tarkistetaan ranta-alueen ulkopuolelle jäävien talouskeskusten rantasaunojen
rakennusoikeudet. Rantayleiskaavan muutoksen yhteydessä tarkastellaan myös
mahdollisuuksia muuttaa rakennuspaikkojen käyttötarkoituksia. Kyseeseen tulisivat
tällöin alueet, joilla vesi- ja viemäröinti hoidetaan vesiosuuskuntien toimesta ja jotka
sijoittuvat suotuisasti sekä liikenteellisesti että palveluihin nähden.
Rantayleiskaavan muutoksesta syntyneet kulut voidaan periä maanomistajilta heille
koituneen hyödyn suhteessa.
Ekon, Hirtesalo-Vehkasalon ja Viaporin ranta-asemakaavat on tarkoitus kumota. Rantaasemakaavat kumotaan erillisessä prosessissa, josta vastaa Hartolan kunta.
Kumottavien ranta-asemakaavojen alueet sisällytetään Jääsjärven rantayleiskaavaan
muutokseen ja ranta-asemakaavojen kumoamisen jälkeen kyseisten alueiden
rakentamista ohjaa rantayleiskaava.
Alkuperäinen rantayleiskaava on laadittu aiemmin voimassa olleen rakennuslain aikana.
Jääsjärven rantayleiskaavan muutos laaditaan niin, että se täyttää nykyisin voimassa
olevan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset sekä kaavoitusmenettelyn että kaavan
sisällön osalta.
Jääsjärven eteläosassa sijaitsevaan Murakan kylään laaditaan ns. strateginen
kyläyleiskaava. Kyläyleiskaavassa osoitetaan rakentamiseen soveltuvia alueita ja
rakentamisen ulkopuolelle jätettävät alueet. Rakentamiseen osoitettavat alueet
määritellään toiminnallisten tarpeiden perusteella. Kyläyleiskaavan tavoitteena on
selkeyttää ja tiivistää kylärakennetta ja varmistaa kylän kehittämismahdollisuudet
tulevaisuudessa. Kyläkaavan tavoitteena on ohjata kylän tulevaa maankäyttöä.
Kyläkaava voi toimia ohjeena alueen maankäytön tarkemmassa suunnittelussa ja
rakennuslupien
myöntämisessä,
mutta
koska
kyläkaava
laaditaan
oikeusvaikutuksettomana, ei kyläkaavan perusteella voida myöntää rakennuslupia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
26 (44)
3.2 Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma
3.2.1 Kaavoitusmenettelyn vaiheet
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 4.4.-15.5.2013. Yleisötilaisuus
järjestettiin 8.5.2013. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 14.6.2013.
3.2.2 Viranomaisten tavoitteet
Viranomaisneuvottelussa esitettiin täydennyksiä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikennejärjestelmäyksikkö
kommentoi osallistumis- ja arviointisuunnitelman olleen liian yleispiirteisellä tasolla.
Metsähallitus esitti osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan lisättäväksi osallisiksi
Puolustusvoimat
ja Metsähallitus.
Lausunnossaan
Metsähallitus
totesi,
että
Metsähallituksella on Jääsjärvellä rantojensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita ja lisäksi
alueita, joita koskee Metso 1000 päätökset. Alueet tulisi saada kaavoitusprosessissa SLmerkinnälle ja niistä tullaan muodostamaan lakisääteisiä suojelualueita valtioneuvoston
asetuksella. Lisäksi Metsähallitus ilmoitti
tarpeesta
siirtää Metsähallituksen
omistuksessa olevia lomarakennuspaikkoja paremmin rakentamiseen soveltuville
paikoille.
Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta (LSSLE) antoi lausunnon, jossa se totesi, että
Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta ja Itä-Suomen Huoltorykmentin Esikunta ovat
osallisia Jääsjärven rantayleiskaavoituksessa. LSSLE katsoo, että ampuma- ja
harjoitusalueiden, varastojen ja lentokenttien ympäristöön ei tule sijoittaa uutta
asutusta tai melulle herkkää toimintaa, jotta Puolustusvoimien toiminnalle voidaan
varata riittävät toimintamahdollisuudet. LSSLE esittää, että rantayleiskaavan
muutoksessa ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa otetaan huomioon Hartolan
varastoalue ja sen suojavyöhykkeet. LSSLE pyytää, että sen esittämän liitekartan
mukaisille suoja-alueille tulee oikeusvaikutteiset suunnittelu- ja rakentamismääräykset.
Puolustusvoimille vuokrattu Hartolan alue pyydetään merkitsemään esim. merkinnällä
EP (Puolustusvoimien alue). LSSLE esittää, että suunnittelussa ja rakentamisessa tulee
huomioida myös alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien
kaapelilinjat.
Itä-Suomen Huoltorykmentin esikunta (ISHRE) antoi lausunnon, jossa pyydettiin
lisäämään
osallisiin
Länsi-Suomen
Sotilasläänin
esikunta
ja
Itä-Suomen
Huoltorykmentin esikunta. ISHRE katsoo, että Hartolan varaston suoja-alueelle ei tule
sijoittaa uutta vakinaista- tai loma-asutusta, ja nykyisin voimassa oleviin rantaasemakaavoihin
osoitettua
rakentamatonta
rakennusoikeutta
tulee
supistaa
merkittävästi.
Viranomaisille annettiin
arviointisuunnitelmasta.
mahdollisuus
lausua
täydennetystä
osallistumis-
ja
Lahden
kaupunginmuseo/Päijät-Hämeen
maakuntamuseo
esitti
täydennyksiä
osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja että kaavakartalle tulee merkitä arvokkaiden
alueiden rajaukset ja niissä mahdolliset maankäyttöä ohjaavat määräykset.
3.2.3 Osallisten tavoitteet
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin runsaasti mielipiteitä. Suurin osa
palautteista koski yksittäisiä rakennuspaikkoja. Mielipiteissä toivottiin mm. lisää
rakennuspaikkoja, loma-asuntojen muuttamista asuinrakennuspaikoiksi, mahdollisuutta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
27 (44)
rakentaa uusia ranta-saunoja, olemassa olevien ranta-saunojen rakennusoikeuden
säilyttämistä,
venevalkamien
osoittamista,
mahdollisuuksia
maatilamatkailurakentamiseen, yksittäisten rakennuspaikkojen siirtoja, virheellisen
kaavamerkinnän korjaamista (olemassa oleva maatilan talouskeskus puuttuu
kaavasta), kaava-alueen rajauksen tarkistusta, omakotitaloille mahdollisimman paljon
rakennusoikeutta, rakennuspaikan vähimmäiskokovaatimuksen pienentämistä, uutta
siltaa Hirtesaloon. Palautteissa esitettiin myös, että rakennusoikeuden nostamisessa
käytettäisiin aluekohtaista harkintaa ja esimerkiksi pienillä saarilla rakennusoikeuden
määrää
ei
nostettaisi.
Lisäksi
tuotiin
esiin
tiedottamisen
tärkeys
ja
ulkopaikkakuntalaisten osallisten kannalta on tärkeää, että kunnan internet-sivuilla on
asiasta mahdollisimman paljon tietoa saatavilla.
3.3 Rantayleiskaavan valmisteluvaihe
3.3.1 Tavoitteiden tarkentuminen
Jääsjärven ranta-alueet käsitellään Jääsjärven rantayleiskaavassa lukuun ottamatta
Aurinkorannan ranta-asemakaavan aluetta, joka sisällytetään Taajaman osayleiskaavan
alueeseen.
Rantayleiskaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen perusteena olevaa muunnettuun
rantaviivaan ja emätilaselvitykseen perustuvaa alkuperäistä mitoitusta ei muuteta.
Mitoituksessa mahdollisesti esiintyvät virheet voidaan korjata.
Kanteleenniemen
ranta-asemakaavan
mukaisten
rakennuspaikkojen
siirtoa
rantayleiskaavan muille alueille tutkitaan, sillä puolustusvoimien varasto-alueen
edellyttämät
suoja-alueet
estävät
rakennuspaikkojen
toteuttamisen
Kanteleenniemessä. Kanteleenniemen ranta-asemakaava on tarkoitus kumota
erillisessä prosessissa, josta vastaa Hartolan kunta. Kunta on neuvotellut asiasta ELYkeskuksen kanssa (9.5.2014). Neuvottelussa on sovittu, että rakennuspaikkoja voidaan
siirtää Metsähallituksen omistamalle alueelle Vehkasaloon. Rakennuspaikkojen
siirtämisestä tulee sopia maanomistajan kanssa.
Etelä-Hartolan rantaosayleiskaavassa on UPM:n omistamalla alueella Iso-Suojärvellä 7
rakennuspaikkaa, jotka on tarkoitus siirtää, koska puolustusvoimien tarpeet estävät
rakennuspaikkojen toteuttamisen kyseisessä paikassa. Rakennuspaikoista 5 on
tavoitteena siirtää Jääsjärven rantayleiskaavan alueelle. Kunta on neuvotellut asiasta
ELY-keskuksen kanssa (9.5.2014). Tavoitteena on siirtää 2 rakennuspaikkaa
kumottavan Viaporin ranta-asemakaavan alueelle ja 3 rakennuspaikkaa Yölinnun
alueelle.
Rantayleiskaavan
muutoksella
kumotaan
osa
alkuperäisestä
Jääsjärven
rantayleiskaavasta. Kumottava osa sijaitsee Jääsjärven eteläosassa, Koitintien
eteläpuolella. Kumottava osa on alkuperäisessä rantayleiskaavassa merkitty
kyläkeskuksen alueeksi (AT). Kumottava osa sijoittuu ranta-alueen ulkopuolelle. Alue
sisältyy rantayleiskaavan muutoksen kanssa samassa yhteydessä laadittavaan
oikeusvaikutuksettoman Murakan kyläyleiskaavan alueeseen.
Päijät-Hämeen ELY-keskuksesta saatujen tietojen mukaan alkuperäiseen Jääsjärven
rantayleiskaavaan korvattavina rakennuspaikkoina merkityt rakennuspaikat on kaikki
korvattu.
Pienten (alle 2 ha) saarten osalta rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden määrää
ei nosteta. Olemassa olevia rakennuksia saa kunnostaa, mutta ei laajentaa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
28 (44)
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
Alkuperäisessä Jääsjärven rantayleiskaavassa osoitetut
poistetaan kaavasta. Veneiden pitopaikat säilytetään.
”veneiden
suojapaikat”
Maatalouskäytöstä poistuneiden talouskeskusten huomioiminen kaavamerkinnöissä ja määräyksissä. Tavoitteena rajoittaa asuinrakennusten määrä yhteen.
Käyttötarkoituksen
muutosten
mahdollistaminen
mm.
Murakan
alueella
vesiosuuskuntien toiminta-alueella. Murakan AT-alueen muuttaminen AP-alueeksi.
ja
Hirtesalossa Sohvan alueella on 50 m2 sauna jonka yhteyteen on tavoitteena toteutta
uusi pienehkö majoitusrakennus.
Kaava-alueen rajauksen tarkistaminen Hiekkaniemen alueella Yölinnuntiehen asti.
3.3.2 Kaavoitusmenettelyn vaiheet
Kesällä 2013 laadittiin luontoselvitys kaavoitusta varten. Rantayleiskaavaluonnos
valmisteltiin vuoden 2014 aikana.
Rantayleiskaavan muutoksen luonnos asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla on
mahdollisuus antaa palautetta mielipiteinä ja viranomaisilta pyydetään lausunnot.
Kaavaluonnos esitellään yleisötilaisuudessa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
4
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
29 (44)
Rantayleiskaavan kuvaus
4.1 Kaavaratkaisu
4.1.1 Yleistä
Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen keskeisenä sisältönä on rantayleiskaavan
mukaisten rakennuspaikkojen rakennusoikeuden nostaminen samalle tasolle Hartolan
muiden rantayleiskaavojen kanssa sekä kaavan päivittäminen vastaamaan toteutunutta
tilannetta, tulevia tarpeita ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisia vaatimuksia.
Rantayleiskaavan muutoksen laadinnan yhteydessä on myös tarkasteltu vapaa-ajan
asuntojen käyttötarkoituksen muutoksia ja korjattu alkuperäisessä rantayleiskaavassa
olleita virheitä.
Rantayleiskaavan muutoksessa nostetaan Jääsjärven rantarakennusoikeus samalle
tasolle kuin se on vastaavissa muissa rantayleiskaavoissa Pohjois- ja Etelä-Hartolassa:
−
−
−
loma-asuntoalueella rakennuspaikan rakennusoikeus 250 m2
pientalovaltaisella asuntoalueella rakennuspaikan rakennusoikeus 350 m2
maatilojen talouskeskusten alueella rakennusoikeus asuinrakennusten osalta 600
m2
Ekon, Hirtesalo-Vehkasalon ja Kanteleenniemen ranta-asemakaavat on tarkoitus
kumota. Ranta-asemakaavat kumotaan erillisessä prosessissa, josta vastaa Hartolan
kunta.
Kumottavien
ranta-asemakaavojen
alueet
sisällytetään
Jääsjärven
rantayleiskaavaan muutokseen ja ranta-asemakaavojen kumoamisen jälkeen kyseisten
alueiden rakentamista ohjaa rantayleiskaava. Kanteleenniemen ranta-asemakaavan
mukaisten rakennuspaikkojen siirtoa rantayleiskaavan muille alueille tutkitaan, sillä
puolustusvoimien asevarikon edellyttämät suoja-alueet estävät rakennuspaikkojen
toteuttamisen Kanteleenniemessä.
Rantayleiskaavan
muutoksella
kumotaan
osa
alkuperäisestä
Jääsjärven
rantayleiskaavasta. Toinen kumottava osa sijaitsee Jääsjärven eteläosassa, Koitintien
eteläpuolella. Kumottava osa on alkuperäisessä rantayleiskaavassa merkitty
kyläkeskuksen alueeksi (AT). Kumottava osa sijoittuu ranta-alueen ulkopuolelle. Alue
sisältyy rantayleiskaavan muutoksen kanssa samassa yhteydessä laadittavaan
oikeusvaikutuksettoman Murakan kyläyleiskaavan alueeseen. Toinen kumottava osa
sijaitsee Jääsjärven rantayleiskaava-alueen kaakkoisnurkassa, Koitintien ja Yölinnuntien
välisellä alueella ja on alkuperäisessä rantayleiskaavassa merkitty MU-alueeksi.
Jääsjärven rantayleiskaavan muutos on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n
tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että yleiskaavaa voidaan käyttää
ranta-alueella rakennuslupien myöntämisen perusteena.
4.1.2 Mitoitus
Rantayleiskaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen perusteena olevaa muunnettuun
rantaviivaan ja emätilaselvitykseen perustuvaa alkuperäistä mitoitusta ei ole muutettu.
Jääsjärven
rantayleiskaavan
muutoksella
osoitetaan
siten
lähtökohtaisesti
rakennuspaikat alkuperäisen rantayleiskaavan mukaisesti.
Vuonna 1998 vahvistetun Jääsjärven rantayleiskaavan kokonaismitoitus vaihtelee välillä
4…6 ranta-asuntoa/ranta-km kohti riippuen Jääsjärven rantaosien luontoarvoista ja
sijainnista (osa-aluejako). Jääsjärvi jaettiin osa-aluejaossa viiteen osaan. Osa-aluejako
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30 (44)
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
30.1.2015
muodostettiin luonnonympäristön, rakennetun ympäristön, rantojensuojeluohjelman ja
maisemarakenteen perusteella.
Taulukko 2. Vuonna 1998 vahvistetun Jääsjärven rantayleiskaavaratkaisun
kokonaismitoitus (Lähde: Jääsjärven rantayleiskaavan selostus s. 15)
Yleiskaavaratkaisun kokonaismitoitus on seuraava:
rantaviivaa
197 km
muunnettua rantaviivaa
125 km
sijoitettu rakennusoikeus
741 ranta-asuntoa
korvattava rakennusoikeus
27 ranta-asuntoa
yhteensä rakennusoikeus
768 ranta-asuntoa
Sijoitettu rakennustiheys on seuraava:
rantaviiva-km kohti
3,8 ranta-asuntoa
muunnettua rantaviiva-km kohti
5,9 ranta-asuntoa
Ranta-asuntoa tarkoittaa loma-asuntoa, pientaloa tai maatilan talouskeskusta. Lomaasuntojen osuus ranta-asunnoista on noin 96 %.
4.1.3 Kaavaan tehdyt muutokset
Kaavassa on osoitettu Kotisalon lehdon Natura-alue. Sen lisäksi kaavakartalla on
esitetty kaavoitusta varten laaditun luontoselvityksen perusteella arvokkaat
luontokohteet luo-1, luo-2 ja luo-3 -merkinnöillä. Lisäksi kaavassa on osoitettu
luontoselvityksen perusteella Vähä-Vehkasalon ja Yölinnun kulttuuri/perinnemaisemat
pm-merkinnällä. Kaavakartalla on osoitettu rantojensuojeluohjelman alue rsomerkinnällä ja pohjavesialue pv-merkinnällä.
Maatilojen talouskeskusten alueet on osoitettu AM-aluevarauksina. Entisten maatilojen
talouskeskusten alueet, jotka nykyisin ovat asuinkäytössä, on merkitty kaavaan AM-1
alueina.
Kaavassa on osoitettu aiemmin RA- tai AP-alueena merkityille alueille ARA-alueita, joilla
on mahdollista rakentaa loma-asuntoja tai ympärivuotisia erillispientaloja.
Kaavassa on osoitettu matkailupalvelujen alueita RM, RM-1 ja RM-2 – merkinnöillä.
Kanteleenniemeen ei voida toteuttaa uutta rakentamista kaava-alueen itäpuolella
sijaitsevan Puolustusvoimien varastoalueen edellyttämän suojavyöhykkeen B vuoksi.
Osittain yleiskaava-alueelle
yleiskaavaan.
sijoittuva
Tainonvirran
melontareitti
on
osoitettu
Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen (2005) mukaisesti on osoitettu kohteita
merkinnöillä ”venevalkama tai veneiden pitopaikka” ja ”virkistyksen tai veneilyn
tukikohta”.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
31 (44)
Kaavassa on osoitettu ranta-asemakaavojen kaava-alueiden rajaukset.
Kaavassa on osoitettu Ekon, Hirtesalo-Vehkasalon ja Viaporin ranta-asemakaavojen
alueilla maankäyttö ranta-asemakaavojen mukaisesti. Kyseiset ranta-asemakaavat on
tarkoitus kumota erillisessä menettelyssä.
Kanteleenniemen ranta-asemakaavan mukaiset rakennuspaikat, lukuun ottamatta
olemassa olevia entisten talouskeskusten alueita (AM-1), pyritään siirtämään
rantayleiskaavan muille alueille. Hirtesaloon ja Vehkasaloon on tätä varten merkitty
selvitysalue.
Kanteleenniemen
ranta-asemakaava
on
tarkoitus
kumota.
Puolustusvoimien varastoalueen edellyttämän suojavyöhykkeen vuoksi alueen vielä
rakentamattomia rakennuspaikkoja ei voida toteuttaa.
Kaavassa
on
osoitettu
kaksi
Etelä-Hartolan
rantayleiskaavasta
siirrettyä
rakennuspaikkaa kumottavan Viaporin ranta-asemakaavan alueelle (kiinteistön 81-4011-2842 alueelle). Kolme Etelä-Hartolan rantayleiskaavasta siirrettyä rakennuspaikkaa
on osoitettu Yölinnun alueelle (kiinteistön 81-401-2-61 alueelle). Siirretyt
rakennuspaikat on osoitettu kaavaan RA-2 merkinnällä.
Jääsjärven rantayleiskaavan mukaiset kaksi uutta, rakentamatonta rakennuspaikkaa
Vähä-Kanteleen pohjoispuolella Siltalahdesta (kiinteistöltä 81-401-1-3242), on siirretty
Jääsjärven länsirannalle Lotakonlahteen (kiinteistön 81-411-2-54 alueelle). Siirretyt
rakennuspaikat sijaitsivat puolustusvoimien suojavyöhykkeellä, jonne niitä ei ole
mahdollista toteuttaa.
Jääsjärven
rantayleiskaavan
mukainen
uusi,
rakentamaton
rakennuspaikka
Naapinsaaressa on siirretty saaren itärannalta länsirannalle (kiinteistö 81-401-1-2302).
Kaavassa on tehty vähäisiä tarkistuksia aluevarausten sijainteihin ja rajauksiin
vastaamaan toteutunutta tilannetta.
Kaavassa on rakennusoikeudet päivitetty vastaamaan toteutunutta tilannetta
osoittamalla ne symboleilla ”rakennettu rakennuspaikka” tai ”uusi rakentamaton
rakennuspaikka”.
ELY-keskuksesta saatujen tietojen mukaan kaikki alkuperäisessä Jääsjärven
rantayleiskaavassa korvattaviksi osoitetut rakennuspaikat on korvattu. Jääsjärven
rantayleiskaavan muutokseen ei siten ole enää merkitty korvattavia rakennuspaikkoja.
Alkuperäisessä rantayleiskaavassa oli osoitettu alueen osia rantasaunoille. Kaikkia
rantasaunojen
paikkoja
ei
ole
erillisellä
merkinnällä
viety
laadittavaan
kaavamuutokseen,
sillä
kaavamuutoksen
kaavamääräykset
mahdollistavat
rakennuspaikoille
rantasaunan
rakentamisen.
Saunan
rakennuspaikka
on
kaavamuutoksessa osoitettu erikseen ainoastaan niissä tapauksissa, joissa varsinainen
rakennuspaikka ei ulotu rantaan asti tai sijaitsee ranta-alueen ulkopuolella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
32 (44)
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
Taulukko 3. Laadittavana olevassa Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksessa osoitetut
rakennuspaikat.
Rakennuspaikka
rakennettu
rakentamaton
vakituinen asunto (AP)
35
22
vakituinen asunto (AM, AM-1)
21
0
loma-asunto (RA, RA-1 ja RA-2)
383
160
vakituinen asunto tai loma-asunto (ARA)
82
7
erillinen saunarakennus
6
-
korvattavat rakennuspaikat
-
-
yhteensä
527
189
Kaavamerkinnät ja – määräykset on ajantasaistettu vastaamaan MRL:n vaatimuksia.
Lisäksi kaavamerkintöjä on yksinkertaistettu ja yhdistelty.
4.1.4 Asuminen ja loma-asuminen
Lähtökohtaisesti kaavaan on merkitty käyttötarkoitukset voimassa olevien kaavojen tai
rakennuslupien mukaisesti AP, AM ja RA-merkinnöillä. Kaava-alueen eteläosiin on
osoitettu ARA-alueita, joilla on mahdollista rakentaa loma-asuntoja tai ympärivuotisia
erillispientaloja. Alue kuuluu vesiosuuskunnan piiriin ja sijoittuu suotuisasti suhteessa
Hartolan kirkonkylään nähden. Kumottaviksi tarkoitetuista ranta-asemakaavoista (Eko,
Hirtesalo-Vehkasalo, Viapori) rantayleiskaavaan osoitetut rakennuspaikat on osoitettu
rantayleiskaavassa omalla merkinnällään ARA-1. Maatilojen talouskeskusten alueet,
joilla ei nykyisin kuitenkaan harjoiteta maataloutta, on merkitty merkinnällä AM-1, joka
mahdollistaa kahden asuinrakennuksen sijaan yhden asuinrakennuksen. RA-1merkinnällä on osoitettu sellaiset rakennuspaikat, joiden olemassa olevia rakennuksia
saa peruskorjata ja tuhoutuneiden tilalle rakentaa uusia nykyistä kerrosalaa
ylittämättä. Kerrosalan lisääminen nykyisestä tilanteesta ei ole mahdollista
rakennuspaikan pienestä koosta johtuen. Tällaisia rakennuspaikkoja ovat mm. pienissä
saarissa (alle 2 ha) sijaitsevat rakennuspaikat.
Kumottaviksi tarkoitettujen ranta-asemakaavojen (Eko, Hirtesalo-Vehkasalo, Viapori)
mukaiset rakennuspaikat on osoitettu rantayleiskaavassa omalla merkinnällään RA-2.
RA-2-merkinnällä on osoitettu myös Etelä-Hartolan rantayleiskaavan alueelta siirretyt 5
rakennuspaikkaa. Ennen rakennuslupahakemuksen hyväksymistä on ranta-asemakaava
tai rantayleiskaava, jolta rakennusoikeus on siirretty, kumottava.
RA-3-merkinnällä on osoitettu Kanteleenniemessä Puolustusvoimien suojavyöhykkeen
vaikutusalueella sijaitsevat olemassa olevat rakennuspaikat, joilla rakennusoikeutta ei
voida lisätä. Rakennusoikeuden määrä on RA-3 rakennuspaikoilla 150 k-m2.
4.1.5 Matkailu
Kaavassa on osoitettu alueita matkailuun RM, RM-1 ja RM-2 merkinnöillä. Kaavaalueen eteläosiin sijoittuva RM-alue on tarkoitettu detaljikaavoitettavaksi. Hirtesalon
saareen ”Sohvan” alueelle on osoitettu RM-1 – alue, joka on tarkoitettu
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
33 (44)
pienimuotoiseen toimintaan. Jääsjärven itärannalle ”Autionmäki” –nimiselle alueelle on
osoitettu RM-2 alue Ekon ranta-asemakaavan perusteella. Alueelle on rantaasemakaavassa määritelty ei-omarantaisia rakennuspaikkoja.
4.1.6 Virkistys ja vesiliikenne
Kaavassa on osoitettu olemassa oleva virkistysalueet VR-alueina Kangassaareen,
Hirtesaloon ja Vehkasaloon. Lisäksi on osoitettu venevalkamia LV-merkinnällä ja
kohdemerkinnöillä ”Venevalkama tai veneiden pitopaikka” ja ”Virkistyksen tai veneilyn
tukikohta”. Jääsjärven veneväylät on osoitettu kaavassa.
4.1.7 Maa- ja metsätalous
Maa- ja metsätalouskäytössä olevat alueet on osoitettu maa- ja metsätalouden alueina
(M). Maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MU) on osoitettu
Jääsjärven yleiskaavan (1999) ja sen muutoksen (2005) mukaiset MU-alueet. Maa- ja
metsätalousalueella sallitaan vain sen toimintaan liittyvä rakentaminen. Lisäksi rantaalueella on huomioitava MRL:n asettamat rantarakentamista koskevat säädökset.
4.1.8 Luonnonympäristö
Rantayleiskaavan
muutosta
varten
laaditun
luontoselvityksen
perusteella
rantayleiskaavaan on merkitty seuraavat arvokkaat alueet SL-, nat-, rso-, luo-, pmja km-merkinnöillä (/-viivan perässä on luontoselvityksen mukainen kohdenumero):
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
−
Kotisalon lehdon Natura 2000 alue: SL ja nat
Jääsjärven rantojensuojeluohjelman alue: rso
Luonnonsuojelualueet (useita, luetteloitu luontoselvityksessä): SL
Luhtarannat, joilla esiintyy luontodirektiivin liitteen IV(a) korentojen elinalueita:
luo-2/5
Selkälokin pesimäluodot: luo-3/6
Muut arvokkaat lintujen pesimäluodot: luo-3/7
Jääsjärven luhtarannat: luo-1/8
Hirtessalon koillisrannan metsä: luo-1/9
Hirtessalon etelärannan metsäluhta: luo-1/10
Hirtessalon lounaisranta: luo-1/11
Kinastenojan puronvarsi ja rämeikkö: luo-1/12
Kotisalon rantametsä: luo-1/13
Lehtisensaaren metsät: luo-1/14
Uitonniemen metsäluhta: luo-1/15
Jääsjärven kalliorannat: luo-1/16
Vähä-Vehkasalon kulttuuri/perinnemaisemat: pm/17
Yölinnun kulttuuri/perinnemaisemat: km/18
SL-merkinnällä on lisäksi merkitty maakuntakaavassa osoitetut luonnonsuojelualueet
(SL).
luo-merkinnöillä osoitetut kohteet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen
tärkeitä alueita. luo-1 –merkinnällä on osoitettu alueet, joilla on metsälain (MeL 10 §)
erityisen tärkeä elinympäristö, jota tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon
monimuotoisuudelle arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. luo-2 –merkinnällä on osoitettu
alueet, joilla on luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka,
jonka hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla kielletty.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
34 (44)
Vedenhankintaan tärkeät pohjavesialueet Hartolan kirkonkylä ja TollinmäenharjuHuiskanharju on osoitettu yleiskaavassa pohjavesialueen merkinnällä pv.
4.1.9 Kulttuuriympäristö
Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tietojen perusteella rantayleiskaavaan on
merkitty seuraavat muinaisjäännökset sm-kohdemerkinnöillä ja yksilöity numeroin:
−
−
−
−
−
−
−
−
Kankaala: sm/1
Hiekkaniemi: sm/2
Hulkko: sm/3
Pirttiniemi sm/4
Kangassaari: sm/5
Sairila: sm/6
Isosuo 1: sm/7
Kotisalo: sm/8
Päijät-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman
vaalimisen kannalta tärkeä alue on merkitty ma-2-osa-aluemerkinnällä ja numeroitu
seuraavasti (numerointi sama kuin Taajaman osayleiskaavan muutoksessa):
−
Tainionvirta: ma-2/2
Alkuperäisessä Jääsjärven rantayleiskaavassa merkityt ”alue, jolla ympäristö
säilytetään” –kohteet (/s), on merkitty kaavaan ”paikallisesti arvokas maisema-alue” –
merkinnällä (ma-3), jonka kaavamääräyksen mukaan ”Maisemaa muuttavaa
maanrakennustyötä, avohakkuuta tai muuta näihin verrattavissa olevaa toimenpidettä
ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa (MRL 128 § toimenpiderajoitus).”
Hartolan
rakennetun
kulttuuriympäristön
selvityksen
(2005)
perustella
rantayleiskaavaan on merkitty rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti
arvokkaat kohteet ja alueet (sr, kma) ja numeroitu seuraavasti:
−
−
−
Eskola, ent. Vaimoniemi: sr/1 (kohdemerkintä)
Iso-Kantele: sr/2 (kohdemerkintä)
Murakan kyläkunta: kma/1 (osa-aluemerkintä)
4.1.10 Liikenne
Kaava-alueen eteläosassa kulkeva seututie 423 on merkitty kaavaan. Muut kaavaalueen tiet ovat yksityisteitä.
4.1.11 Erityisalueet
Kanteleenniemeen on osoitettu suojavyöhyke B, koska kyseiselle alueelle ei voida
toteuttaa uutta rakentamista kaava-alueen itäpuolella sijaitsevan Puolustusvoimien
varastoalueen edellyttämien suojavyöhykkeiden vuoksi. Suojavyöhykkeet vaikuttavat
erityisesti Kanteleenniemen ranta-asemakaavassa osoitettuihin lomarakennuspaikkoihin
(omarantaisia 3 kpl ja yhteisrantaisia 10 kpl), joita ei ole voitu toteuttaa.
Rakennuspaikkojen
siirtämiseksi
on
kaavoitusmenettelyn
yhteydessä
käyty
neuvotteluja. Rakennuspaikkojen siirtämistä selvitetään ja sitä varten rantayleiskaavan
luonnoksessa on osoitettu Hirtesaloon selvitysalue (se). Lisäksi kaavaan on osoitettu
suojavyöhyke A. Suojavyöhykkeille A ja B määrättyjen suojattavien kohteiden
sijoittaminen ei ole mahdollista. B-alueella olemassa olevien rakennuspaikkojen
rakennusoikeutta ei voida lisätä. Rakennuspaikat on merkitty RA-3-merkinnällä ja
niiden rakennusoikeus on 150 k-m2.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
35 (44)
4.2 Rantayleiskaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin
4.2.1 Rantayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin
Jääsjärven
rantayleiskaavan
muutosta
koskevia
valtakunnallisia
alueidenkäyttötavoitteita on käsitelty tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 2.8.1.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
muutoksessa mm. seuraavasti:
−
−
−
−
−
−
−
toteutuvat
Jääsjärven
rantayleiskaavan
Elinympäristöjen toimivuus ja taloudellisuus on huomioitu alueiden sijoittelussa
hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Asumiseen osoitetut alueet
täydentävät olemassa olevaa kylärakennetta ja tukeutuvat olemassa olevaan
tiestöön ja vesihuoltoverkostoon. Vapaa-ajan ja pysyvän asumisen lisäksi
rantayleiskaavassa on osoitettu matkailupalvelujen alueita.
Alueiden soveltuvuus rakentamiseen on otettu huomioon rakennettavien alueiden
sijoittamisessa.
Kaavassa osoitetut yleiset virkistysalueet on tutkittu yleiskaavallisella tasolla ja
mahdollisuuksien mukaan sijoitettu siten, etteivät ne vaaranna alueen erityisiä
luontoarvoja. Merkinnöin ohjatut alueet vähentävät todennäköisesti niiden
ulkopuolella olevan luonnon ja maaperän kulutusta.
Kaavoituksessa on huomioitu valtakunnalliset kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot.
Alueen luontokohteet ja alueen kulttuuriympäristö ja maisema ovat olleet
kaavaratkaisun keskeisiä lähtökohtia.
Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksessa osoitetut ranta-alueen rakennusoikeudet
perustuvat alkuperäisen kaavan mukaiseen mitoitukseen, jossa kiinteistökohtainen
rakennusoikeuksien lukumäärä perustuu muunnettuun rantaviivaan ja ns.
emätilaselvitykseen. Rakentamiseen varatut alueet on osoitettu kaavakartalla.
Aluemäärittelyssä on otettu huomioon ns. vapaan rannan osuuden turvaaminen,
jolla pyritään varmistamaan sekä maisema- että luontoarvojen että joka miehen
oikeuksien turvaaminen.
Kaavaan on merkitty tärkeät tai vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (pv)
Suomen ympäristökeskuksen tietojen perusteella.
Kaavan valmistelun yhteydessä on käyty neuvotteluja Puolustusvoimien tarpeista ja
ne on otettu huomioon kaavaratkaisussa. Kaava-alueen itäosaan on merkitty
suojavyöhykkeet A ja B.
4.2.2 Rantayleiskaavan suhde maakuntakaavaan
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja
muutettaessa yleiskaavaa ja maakuntakaava on otettava huomioon yleiskaavaa
laadittaessa (MRL 32 § ja 39 §). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen alueidenkäytön
suunnittelujärjestelmän mukaisesti tarkkuustasoltaan yksityiskohtaisempi yleiskaava
tarkentaa suuripiirteisempää maakuntakaavaa.
Jääsjärven rantayleiskaavan muutosta koskevia maakuntakaavamerkintöjä on käsitelty
tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 2.8.2. Maakuntakaavan huomioon ottaminen
Jääsjärven rantayleiskaavassa on esitetty oheisessa taulukossa. Jääsjärven
rantayleiskaava on Päijät-Hämeen maakuntakaavan mukainen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
36 (44)
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
30.1.2015
Taulukko 4. Päijät-Hämeen maakuntakaavan merkintöjen huomioiminen Jääsjärven
rantayleiskaavassa.
Maakuntakaava
SL (alue tai kohde)
Rantayleiskaava
Alueet ja kohteet on osoitettu
luonnonsuojelualueina (SL).
Poikkeaman perustelu
Ei poikkeamaa
Alueelle
on
osoitettu
lomaasuntoalue RA (rakennuspaikat on
toteutettu).
Ei poikkeamaa
Maakuntakaavan
alue
(Hirtesalon
virkistysalue)
osoitettu VR- ja LV-alueina.
Ei poikkeamaa
Merkinnällä osoitetaan
luonnonsuojelulain nojalla
suojeltuja tai suojeltavaksi
tarkoitettuja aluita.
Merkintään liittyy MRL 33 §:n
mukainen ehdollinen
rakentamisrajoitus.
RA
Merkinnällä
osoitetaan
tiiviit
vapaa-ajan asumisen alueet.
V (alue tai kohde)
Merkinnällä osoitetaan yleiseen
virkistykseen ja ulkoiluun
tarkoitettuja alueita.
Merkintään liittyy MRL 33 §:n
mukainen ehdollinen
rakentamisrajoitus.
Maakuntakaavan
alue
V11
(Hulkonniemen virkistysalue) on
osoitettu VR-alueena.
Maakuntakaavan
kohde
512
(Vaimoniemen
virkistysja
retkeilykohde)
on
osoitettu
merkinnällä
r
(virkistyksen
tai
veneilyn tukikohta)
Maakuntakaavan
kohde
(Vehkasalon
virkistysretkeilykohde) on osoitettu
alueena.
A
Merkinnällä osoitetaan asumiseen
ja
muille
taajamatoiminnoille,
palveluille
ja
teollisuudelle
rakentamisalueita,
pääväyliä
pienempiä
liikennealueita,
virkistys- ja puistoalueita sekä
yhdyskuntateknisen
huollon
alueita sekä näiden tarvitsemia
laajentumisalueita.
LV
Merkinnällä
matkustajasatamat
veneilysatamat.
V10
on
514
ja
LV-
Hartolan taajamatoimintojen alue,
itäosa A18 on rantayleiskaavassa
osoitettu RA-, AP-, M- ja MUalueina.
Yleiskaava
tarkentaa
maakuntakaavan ratkaisua.
Ei poikkeamaa
Visan venesatama LV7 on osoitettu
LV-alueena.
Ei poikkeamaa
Kotisalon saaressa sijaitseva kohde
on osoitettu natura-alueena.
Ei poikkeamaa
Kirkonkylä
ja
kulttuuriympäristö
Ei poikkeamaa
osoitetaan
ja
suuret
Natura 2000 -alue
Merkinnällä osoitetaan
valtioneuvoston päätöksien
mukaiset Natura 2000-ohjelman
alueet täydennysalueineen.
ma
ja
ympäröivä
maisema
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
37 (44)
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
Merkinnällä osoitetaan aineellisen
kulttuuriperinnön tai maiseman
vaalimisen kannalta tärkeä alue,
joka sisältää useampia erilaisia
valtakunnallisia tai maakunnallisia
aineelliseen kulttuuriperintöön tai
maisemaan liittyviä inventoituja
arvoja.
ma10
on
osoitettu
aluemerkinnällä ma.
Veneväylä
Veneväylät
yleiskaavassa.
on
osa-
osoitettu
Ei poikkeamaa
Vedenhankintaan
tärkeä
pohjavesialue Hartolan kirkonkylä
pv18 on osoitettu yleiskaavassa
pohjavesialueen merkinnällä pv.
Ei poikkeamaa
Vedenhankintaan
tärkeä
pohjavesialue
TollinmäenharjuHuiskanharju pve4 on osoitettu
yleiskaavassa
pohjavesialueen
merkinnällä pv.
Ei poikkeamaa
Maakuntakaavan
muinaismuistokohteet on osoitettu
yleiskaavassa
muinaismuistokohdemerkinnällä,
lukuun
ottamatta
maakuntakaavassa
Taivatlahden
rantaan merkittyä kohdetta.
Taivatlahden
rantaan
maakuntakaavassa merkittyä
kohdetta ei ole Museoviraston
muinaisjäännösrekisterissä.
Rantayleiskaavaan
on
merkitty
muinaisjäännöskohteet
ensisijaisesti
Museoviraston
tietojen perusteella.
Alueelle on osoitettu
vakituista asumista.
Ei poikkeamaa
Maakuntakaavassa osoitettavia
veneväyliä ovat ensisijaisesti
veneilyn runkoväylät sekä muut
alueellisesti merkittävät veneilyn
pääväylät.
pv
Tärkeä vedenhankintaan soveltuva
pohjavesialue.
pve
Merkinnällä osoitetaan
luonnontilaisia ja riskittömiä
alueita tulevaisuuden
ylikunnallista vedenhankintaa
varten.
Muinaismuistokohde
Merkinnällä
osoitetaan
muinaismuistolain
rauhoittamia
muinaisjäännösalueita.
Merkintään liittyy MRL 33 §:n
mukainen
ehdollinen
rakentamisrajoitus.
Haja-asutuskylä
loma-
ja
Merkinnällä osoitetaan hajaasutusluontoiset kylät, joilla on
merkitystä kyläverkoston
eheytymisen tai vapaa-ajan
asumisen kannalta.
4.2.3 Rantayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin
Yleiskaavan sisältövaatimuksista on säädetty Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä:
”Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä
säädetään.
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:
1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys
2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö
3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
38 (44)
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
30.1.2015
4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä
energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön,
luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla
5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta
tasapainoiseen elinympäristöön
6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset
7. ympäristöhaittojen vähentäminen
8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä
9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys
Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä
määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.
Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta
haittaa.”
Yleiskaavan sisältövaatimusten lisäksi ranta-alueita koskevat MRL:n luvun 10 mukaiset
erityiset säännökset. MRL 72 §:n mukaan:
”Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa
rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on
erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan
myöntämisen perusteena.”
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun
käytön
suunnitteleminen
pääasiassa
rantaan
tukeutuvan
loma-asutuksen
järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske:
1) maa- ja metsätalouden
rakentamista;
tai
kalatalouden
harjoittamista
varten
tarpeellista
2) maanpuolustuksen tai rajavalvonnan tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista;
3) merenkulun tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista;
4) olemassa olevan asuinrakennuksen
talousrakennuksen rakentamista; eikä
kanssa
samaan
pihapiiriin
kuuluvan
5) olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista.”
MRL 73 §:n mukaan:
”Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa lomaasutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta
muutoin säädetään, katsottava, että:
1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun
ympäristöön;
2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon
järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin
huomioon; sekä
3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
39 (44)
Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60
§:ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske
ranta-asemakaavaa.”
Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksessa on otettu huomioon rantayleiskaavoitusta
koskevat sisältövaatimukset seuraavasti:
−
−
−
−
−
−
Pysyvän asutuksen alueet on osoitettu pääsääntöisesti olevan rakennetun
ympäristön yhteyteen tai läheisyyteen. Pysyvän asutuksen alueiden osoittamisessa
on otettu huomioon olemassa olevan liikenneverkon ja kunnallistekniikan
hyödyntämismahdollisuudet sekä etäisyys suhteessa palveluihin.
Murakan kylää kehitetään pysyvän asutuksen keskuksena.
Uusia yleisiä teitä ei tarvitse rakentaa yleiskaavaa toteutettaessa. Uusi rakenne on
pyritty sijoittelemaan tehokkaasti olemassa olevien yhteyksien läheisyyteen.
Luonto, maisema ja kulttuuriympäristöt on huomioitu kaavassa sekä
päämaankäyttömerkinnöin että informatiivisin merkinnöin. Merkintöjen määräykset
tukevat ko. arvojen säilymistä.
Olemassa olevat virkistysalueet ja kohteet säilyvät kaavassa. Muilta osin virkistys
tapahtuu ns. jokamiehen oikeudella asumisen ulkopuolelle määritetyillä alueilla.
Rakentamisalueet on pyritty määrittelemään siten, että koko kaava-alueella
turvataan laajat ja yhtenäiset vapaan rannan osuudet. Tämä turvaa jokamiehen
oikeuteen perustuvat hyvät virkistysmahdollisuudet myös ranta-alueilla. Lisäksi
vesillä liikkumista varten kaavassa on osoitettu useita yleisiä venevalkama-alueita.
Rantojen käytön suunnittelulla voidaan tehokkaasti myös varmistaa maiseman ja
luonnonarvojen säilyminen, koska rakentamisen edellytyksiä tutkittaessa on
sijoittelut tehty siten, että alueen vesistöjen rannoille kohdistuva rakennuspaine
voidaan käsitellä kokonaisuutena ja varmistaa maisemalliset ja ekologiset seikat
koko aluetta silmälläpitäen.
4.3 Rantayleiskaavan vaikutukset
4.3.1 Yleistä vaikutusten arvioinnista
Osayleiskaavan
laadinnan
yhteydessä
selvitetään
kaavan
toteutuksen
ympäristövaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain ja –asetuksen edellyttämällä tavalla.
MRL 9 §:n mukaan: ”Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.
Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja
tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien
yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on
tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia
vaikutuksia.”
MRA 1 §:n mukaan ”selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida
suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:
−
−
−
−
−
ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;
maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;
kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;
alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä
liikenteeseen;
kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.”
Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, alueella
suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin,
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
40 (44)
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja palautteisiin
suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin.
sekä
laadittavien
Vaikutusten arviointi tapahtuu kaavoitusprosessin aikana varsinaisen suunnittelutyön
yhteydessä ja sitä tarkennetaan ja täydennetään kaavatyön edetessä.
4.3.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
Kaavalla pyritään ohjaamaan uutta asuinrakentamista Hartolan keskustan alueen
läheisyyteen ja Murakan alueelle. Tämä lisää valinnanvapautta asuinympäristön
suhteen ja siten monipuolistaa alueen sosiaalista rakennetta. Kaava luo välillisesti
edellytyksiä Hartolan kunnan elinvoimaisuuden säilymiselle. Lisääntyvä loma-asutus
virkistää ja tukee kesäaikana kunnan toimintaa.
Yleisessä virkistyskäytössä olevat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Kaavalla
rakennuspaikat on pyritty osoittamaan kokonaisuuksiksi, jotta mahdollisimman suuri
osa rantaviivasta on jäänyt rakentamattomaksi ja jotta rakentamattomat rantajaksot
ovat riittävän leveitä virkistyskäyttöön ja rantautumiseen.
Rantayleiskaavassa määritelty rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden määrän
lisääminen mahdollistaa monipuolisemman ja paremmin nykyajan vaatimuksiin
vastaavan rakentamisen.
4.3.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon
Vaikutukset maa- ja kallioperään muodostuvat pieniksi ja paikallisiksi. Maa- ja
kallioperään tulevat muutokset aiheutuvat uusien pääsyteiden ja rakennusten
perustamisesta. Pääsyteiden rakentamistarvetta on pyritty vähentämään osoittamalla
uusia rakennuspaikkoja mahdollisuuksien mukaan jo rakennettujen rakennuspaikkojen
yhteyteen.
Uusien ja olemassa olevien rakennuspaikkojen jätevedet muodostavat suurimman
uhkan pintaveden laadulle kaava-alueella ja uudisrakentaminen tulee lisäämään
kuormitusta vesistöön. Uusien rakennuspaikkojen jätevesien käsittelyyn on annettu
kaavassa ohjeita ja myös rakentamisen etäisyys rantaviivasta on pyritty osoittamaan
sellaiseksi, että rakennuspaikkojen jätevesistä ei aiheutuisi haittaa pintavesille.
Uusien rakennuspaikkojen jätevesien käsittely tulee hoitaa siten, ettei pohjavettä
pilata. Pinta- ja pohjavesien pilaantuminen on estetty rakennuspaikkojen sijoittelulla
sekä tarkoilla kaavamääräyksillä.
4.3.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
Rantarakentaminen aiheuttaa luonnon elementtien väistymistä ranta-alueilla. Kaavassa
rakennuspaikat on osoitettu pääsääntöisesti luonnonoloiltaan mahdollisimman kestäville
alueille,
jotta
luonnonoloiltaan
arvokkaimmat
alueet
voidaan
säästää
rakentamattomana. Liki kaikki uudet rakennuspaikat on kaavassa pystytty sijoittamaan
luonto- ja maisemaselvityksen mukaisten luonnon- ja maisemansuojelun kannalta
merkittävämpien alueiden ulkopuolelle. Rantarakentamisen myötä lisääntyvästä
vesiliikenteestä linnustolle aiheutuu välillistä haittaa ja sen vaikutusta linnustoon on
vaikea arvioida. Lisääntyvän vesiliikenteen huippu ei onneksi ajoitu häiriöalttiimpaan
pesintäaikaan kesän alkuun.
Kaava ei tule merkittävässä määrin vaarantamaan luonnonsuojelun kannalta
arvokkaiden luontotyyppien eikä luonnonvaraiselle eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
41 (44)
luonnon ominaispiirteiden säilyttämistä. Kaava-alueella säilyy nykyinen biologinen
monimuotoisuus.
Natura 2000
Kaava-alueella sijaitsee yksi Suomen Natura 2000 – verkostoon sisällytetty kohde:
Kotisalon lehdon Natura 2000-alue. Kaavassa ei ole osoitettu Natura-alueeseen
rajautuvasti uutta rakentamista tai muita toimintoja. Natura-alueen lähellä on olemassa
oleva maatila. Lähimmät uudet rakennuspaikat ovat Totisalon saaren niemenkärjessä ja
Natura 2000 alueesta länteen noin 600 m päässä Naturan rajauksesta. Näiden uusien
rakennuspaikkojen yhteydessä on myös olemassa olevaa loma-asutusta. Nämä
rakennuspaikat eivät vaikuta Natura-alueen luontotyyppien ominaispiirteisiin, sillä
Natura-alue on suojeltu kasvillisuutensa ansiosta, eikä Natura-alueelle ole tulossa
rakentamista.
4.3.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä
liikenteeseen
Valtaosa kaava-alueen rakennuspaikoista on jo toteutettu. Rakentamiseen tarkoitetut
alueet on pyritty osoittamaan tarkoituksenmukaisiksi aluekokonaisuuksiksi, jotta
varmistetaan riittävien yhtenäisten, rakentamattomien rantajaksojen säilyminen.
Ympärivuotiseen asumiseen osoitetut alueet sijoittuvat olemassa olevan rakenteen
yhteyteen ja hyödyntävät pääasiassa olemassa olevaa liikenneverkkoa ja vesihuoltoa.
Kaavan
rakennuspaikkojen
toteuttaminen
on
maanomistajien
vastuulla.
Lisärakentaminen luo paineita yksityistieverkon ja mahdollisesti myös yleisen tieverkon
parantamiseen ja kunnossapitoon. Alueilla, joilla ei toimi vesiosuuskuntia, toteutetaan
vesihuollon järjestäminen kiinteistökohtaisesti. Uusilta rakennuspaikoilta tulee
ensisijaisesti hyödyntää olemassa olevia pääsyteitä ja liittymiä maanteille. Mikäli uusia
liittymiä on tarpeen tehdä, tulee tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi olla
yhteydessä tienpitoviranomaiseen.
Uudet rakennuspaikat, erityisesti loma-asutus, tuovat alueelle lisääntynyttä ja usein
pitkämatkaista henkilöautoliikennettä. Myös kaavassa osoitettu ympärivuotinen asutus
tukeutuu pääasiassa henkilöautoliikenteeseen.
Suoraan
rakentamista
ohjaavassa
kaavassa
rakennusoikeuden lisäämisellä on positiivinen
maaomistajille.
osoitettujen
taloudellinen
rakennuspakkojen
vaikutus alueen
Kaavan mukaisten rakentamattomien rakennuspaikkojen toteuttaminen ja uudet
vapaa-ajanasukkaat ja asukkaat tukevat kunnan elinkeinoelämän edellytyksiä. Vapaaajan asukkaat käyttävät palveluja ja tuovat siten toimeentuloa ja työtä kuntaan.
Vapaa-ajanasukkaiden paikkakunnalle tuoma lisäostovoima näkyy mm. vähittäis-,
maatalous-, tekstiili- ja huoltoasemapalveluiden kaupassa. Ympärivuotiseen asumiseen
määritellyt rakennuspaikat tuovat kunnalle välillistä tuloa mahdollisesti kunnan
ulkopuolelta muuttavien uusien asukkaiden muodossa.
Kaavassa osoitetut matkailupalvelujen alueet monipuolistavat alueen käyttöä. Kaavalla
ei ole rajoittavaa tai toimintaa vaikeuttavaa vaikutusta maataloustuotantoon. Myös
kaavaratkaisun vaikutukset alueen virkistyskalastukselle jäävät vähäisiksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
42 (44)
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
4.3.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön
Yhtenäisten, rakentamattomien rantajaksojen säilyminen on pyritty varmistamaan
osoittamalla rakentamisalueet kaavassa tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi.
Rakentamattomien rakennuspaikkojen toteutuminen tulee paikallisesti muuttamaan
luonnonmaisemaa. Rakennusten ja rannan väliin on jätettävä suojapuustoa. Valtaosa
kaavan mukaisista rakennuspaikoista on jo toteutunut.
Kaavassa on osoitettu alueella sijaitsevat muinaisjäännökset ja kulttuuriympäristön
arvokohteet ja -alueet. Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen ei arvioida heikentävän
näiden arvojen säilymistä.
Olemassa olevat lupien mukaiset rakennuspaikat on merkitty kaavaan olemassa olevan
tilanteen mukaisesti.
4.4 Rantayleiskaavan toteuttaminen
4.4.1 Rantayleiskaavan oikeusvaikutukset
Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) ja -asetus (10.9.1999/895) tulivat voimaan vuoden 2000 alusta. Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksessa ja sen
toteuttamisessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja -asetuksen (MRA)
periaatteita.
Jääsjärven rantayleiskaavan muutos on laadittu
mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana.
Maankäyttö-
ja
rakennuslain
Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen perusteella voidaan myöntää rakennusluvat
ranta-alueelle MRL 72 §:n perusteella.
Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:ssä määrätään yleiskaavan oikeusvaikutuksista
muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan:
”Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä
muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.
Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja
päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta
yleiskaavan toteutumista.
Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei
kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin
1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.”
Jääsjärven rantayleiskaavan muutos korvaa alueellaan aikaisemmin hyväksytyn
Jääsjärven rantayleiskaavan ja Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen. Lisäksi
Jääsjärven rantayleiskaavan muutos kumoaa osan aikaisemmin hyväksytystä
Jääsjärven rantayleiskaavasta.
Jääsjärven rantayleiskaavan muutos ei ole voimassa yleiskaavan alueella olevilla rantaasemakaava-alueilla.
Ekon, Hirtesalon ja Vehkasalon, Viaporin ja Kanteleenniemen ranta-asemakaavat on
tarkoitus kumota. Jääsjärven rantayleiskaava on voimassa näillä alueilla sen jälkeen,
kun kyseisten ranta-asemaakaavojen kumoamismenettelyt on toteutettu.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
43 (44)
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
MRL 32.3 §:n mukaan maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella
voimassa muutoin kuin yleiskaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.
Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta,
yleiskaavassa on asiasta toisin määrätty (MRL 14.4 §).
jos
oikeusvaikutteisessa
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset suunnitelmat on otettava huomioon
suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön
järjestämisestä siten kuin erityislaeissa säädetään. Muussa lainsäädännössä on
vastaavasti säännöksiä, jotka yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon. Tässä
suhteessa keskeisimpiä lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, rakennussuojelulaki, tielait,
metsälaki, maa-aineslaki, kaivoslaki ja jätelaki.
4.4.2 Rantayleiskaavan toteutus
Luonnonsuojelualueet toteutetaan valtion toimesta.
Jääsjärven rantayleiskaavan mukaisten rakennuspaikkojen toteuttamisesta vastaavat
alueen maanomistajat.
Kaava on laadittu aluevarausyleiskaavana, joka ohjaa suoraan rakentamista rantaalueella. Rantayleiskaavassa on osoitettu rakennuspaikat ja rakentamisalueiden
aluevaraukset, joille rakennusten tulisi sijoittua, mutta yleiskaavan yleispiirteisyydestä
ja mittakaavasta (1:10 000) johtuen rakennusten tarkempi sijoittelu määritellään
yksityiskohtaisemmin rakennuslupamenettelyssä. Kaavassa on määritelty periaatteet
rakennuspaikkojen koolle ja rakennusten sijoittumiselle.
Mikäli rantarakennuspaikan rakennuslupaa haetaan merkittyjen rakennuspaikkojen
ulkopuolelle metsätalousalueelle tai muun alueen rantavyöhykkeelle ilman erityisen
päteviä perusteita, tulee hakemus evätä, koska rakentaminen vaikeuttaisi yleiskaavan
toteuttamista.
Maanomistajalle
ei
aiheudu
huomattavaa
haittaa,
koska
perusrakennusoikeus on osoitettu korttelialueilla. Kunnalle ei näin ollen aiheudu
korvausvelvollisuutta.
Osayleiskaavasta on ranta-alueella mahdollista poiketa poikkeusluvalla tai rantaasemakaavalla, mikäli poikkeaminen ei vaaranna yleiskaavan keskeisiä tavoitteita.
Ranta-alueen ulkopuolella osayleiskaavasta on mahdollista poiketa poikkeusluvalla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
30.1.2015
5
Kaavaselostus, luonnos
Jääsjärven rantayleiskaavan
muutos ja osittainen
kumoaminen
44 (44)
Murakan kyläyleiskaava
Jääsjärven eteläosassa sijaitsevaan Murakan kylään laaditaan ns. strateginen
kyläyleiskaava. Kyläyleiskaavan tavoitteena on selkeyttää ja tiivistää kylärakennetta ja
varmistaa kylän kehittämismahdollisuudet tulevaisuudessa. Kyläkaavan tavoitteena on
ohjata kylän tulevaa maankäyttöä. Kyläkaava voi toimia ohjeena alueen maankäytön
tarkemmassa suunnittelussa ja rakennuslupien myöntämisessä, mutta koska kyläkaava
laaditaan oikeusvaikutuksettomana, ei kyläkaavan perusteella voida myöntää
rakennuslupia.
Kyläyleiskaavassa osoitetaan rakentamiseen soveltuvia alueita ja rakentamisen
ulkopuolelle jätettävät alueet. Rakentamiseen osoitettavat alueet on määritelty
toiminnallisten tarpeiden perusteella. Asumiseen tarkoitettujen alueiden lisäksi
kyläyleiskaavaan on osoitettu alueita, joita voidaan käyttää asumiseen ja/tai
työpaikkatoimintaan.
Lisäksi
kyläyleiskaavassa
on
osoitettu
maaja
metsätalousvaltaisina säilytettävät alueet. Rakentamisalueet on pyritty ensisijaisesti
osoittamaan olemassa olevan rakenteen ja infrastruktuurin yhteyteen.